No , s

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "No 3 1988, s. 3... 13"

Transkriptio

1 TASA-ARVOKAYRIEN ESITTAMINEN KONTROLLOIOULLA TARKKUUOELLA REKURSIOTA HYVASIKAYTTAEN Jorma Kolio Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 21 No , YHTEENVETO: FEM-lakennan graafiet eityket palvelevat eniijaieti lahtotietojen tarkitukea ja tuloten havainnollitamiea. Tuloten oalta niita voidaan nopeati kartoittaa tarkeat alueet, jonka jalkeen tarkat lukuarvot joudutaan kuitenkin joku etimaan tulolitoilta tai -tiedotoita. Monipuoliet, luotettavat ja tarkat graafiet eityket vahentavat tulotiedotojen elailu- ja tallennutarvetta eka opivat erinomaieti nykyiin yleityvien julkaiujarjetelmien aineitoki. Taa kirjoitukea eitetaan taa-arvokayraalgoritmi, jonka tarkkuu on kayttajan kontrolloitavia. Sen liatavoitteena on tuottaa taa-arvokayraeity mahdolliimman vahan vektoreita eka tietokonereureja kayttaen. Algoritmi on elkeati ohjelmoitavia. Rekuriota tukemattomiakin kielia voidaan kayttaa, koka rekurio ei kaytannon tapaukia ulotu 3-6 taoa yvempaan. Kirjoitukea eitetaan liaki joitain tulotuuureita ja eitytapoja, joita yleiohjelmat eivat tavallieti tue. JOHOANTO Taa-arvokayrien perinteiin ovellu lienee maaton korkeukayrien eittaminen; kayran piteiden korkeu tietyta vertailutaota mitattuna on vakio. Vataavati FEM-lakennaa havainnollitetaan ueiden uureiden jakaumia taa-arvokayrin. Valitaan opiva tao (20-tapaukia perutao, 30-tapaukia uein jakin leikkautao), talta taolta alue A eka eitettava uure f (kuva 1). Taa-arvokayra on niiden piteiden ura, joia 3

2 uureella on ama ennalta valittu arvo. Seuraavaa tehtavaan kekitytaan FEM-lakennan kannalta, vaikkakin eitettavaa algoritimia voidaan kayttaa muiakin ovellukia, eim. analyyttiten ja mitattujen funktioiden havainnollitamiea, pintoje n taoleikkaukia jne. Te rmilla tarkkuu tarkoitetaan taa euraavaa: mita parempi tarkkuu, ita paremmin algoritmin tuottama taa-arvokayra euraa kaytetyn interpolaation mukaita taa-arvokayraa. Toiaalta aatujen taa-arvokayrien kulku voi antaa viitteita myo varinaien ratkaiun tarkkuudeta. FEM-INTERPOLAATIO Funktiota kuvataan jakamalla tarkateltava alue oa-alueiiin eli elementteihin. Kunkin elementin alueella funktiota approkimoidaan elementtityypille ominaiilla interpolaatiofunktioilla, lahde /1/. Tavallieti vain funktio, eivat enaa en derivaatat, on jatkuva kahden vierekkaien elementin yhteiella reunalla. Taa eitykea kaitellaan 6- ja 8- olmuiia ioparametrii.a kolmio- ja nelikulmioelementteja. Monille muille elementtityypeille tehtava voidaan kaitella vataavaan tapaan. bfr- / J::;.f A f~ ~--- / 6- ja 8- olmuiet elementit Kuva 1. Funktion f taa-arvokayria alueea A ja tyypillinen elementtijako. Mikali piirrettava uure on analyyin perutuntematon, eim. iirtymauure tai lampotila, ita interpoloidaan ioparametriia elementeia amoilla funktioilla kuin elementin geometriaa- 4

3 kin. Johdannaiuureita, eim. jannitykomponentteja, kuvaavat interpolaatiofunktiot ovat kaarevareunaiia elementeia yleena luonnolliten koordinaattien r ja uhteen korkeampiateiia murtofunktioita. Tavallieti yleiohjelmia interpoloidaan kaikkien uureiden taa-arvokayrat amalla tavalla, perutuen olmupiteia maarattyihin kekiarvoihin ja elementtien jakamieen opiviin alikolmioihin. Nain eitetyt taa-arvokayrat ovat jatkuvia, mutta aadaan ehka liian optimitinen kuva ratkaiun tarkkuudeta. Mikali uureet eitetaan ilman taoitukia ja "todelliia" interpolaatiofunktioita kayttaen, voidaan elementin reunoilla eiintyvata epajatkuvuudeta arvioida myo ratkaiun tarkkuutta ja havaita alueita, joia verkon tihentaminen on tarpeen, lahde /2/. Taa eitykea tarkatellaan eniijaieti uuretta, jota voidaan interpoloida ioparametrieti. Muiden interpolaatiofunktioiden kaytto ei aiheuta periaatteelliia muutokia algoritmiin. Talloin tarvitaan vain luotettava korkea-ateiten polynomien juurten ratkaiija, ja muotofunktioiden oittaiderivaattojen (kantakoordinaattien x ja y uhteen) lauekkeet on tallennettava kertoimittain, jotta eim. jannitykomponenttien lauekkeet voidaan kirjoittaa ainoataan toien luonnollien koordinaatin funktiona, kun toita pidetaan vakiona. PERUSALGORITMIN KUVAUS Kutakin taa-arvokayraa etitaan elementtikohtaieti, eli haetaan kayran kaikki oat yhden elementin alueelta ja iirrytaan itten kaittelemaan euraavaa. Mikali taa-arvokayralla on ueampi kuin yki oakayra elementin alueella, ei voida uoraan paatella, mitka taa-arvokayran ja elementin reunojen leikkaupiteet kuuluvat amalle oakayralle. Kayran euraaminen tata tilanteeta lahtien on joku epaluotettavaa, eim. iteratiivinen elementin reunalta lahteva algoritmi voi erikoitapaukia harhautua vaaralle kayran oalle. Ongelma voidaan ratkaita rekuriota kayttaen. Nelikulmioelementti jaetaan neljaan oanelikulmioon ja kolmioelementti vataa- 5

4 vati neljaan oakolmioon (kuva 2). Jako on edullita tehda luonnolliten koordinaattie n uuntaieti, koka talloin taaarvokayran ja oa- alueen reunojen leikkaupiteet ratkeavat help ommin. Toinen tuntematon on vakio, joten taa kaytetya ioparametriea interpolaatioa tarvitaan vain toien ateen yhtalon ratkaiu yhden tuntemattoman uhteen. Oa-alueiden jakoa jatketaan, kunne taa-arvokayra leikkaa alueen reunat vain kahdea piteea. Taman jalkeen tutkitaan kayran eitytarkkuu ko. oa- alueea. Taa-arvokiiyrii Taa- arvokayra Kuva 2. Elementin jakaminen oa- alueiiin. ESITYSTARKKUUDEN KONTROLLOINTI Kun kayra leikkaa oa-alueen reunaa vain kahdea piteea, vataavat kantakoordinaatiton piteet voidaan lakea ja eittaa kayra karkeati vain yhditamalla piteet. Nain tapahtuu myo eitettavaa algoritmia, jo kaytetaan hyvin loyaa tarkkuuvaatimuta.. Tarkkuutta voitaiiin parantaa ykinkertaiimmin jatkamalla rekuriivita aluejakoa, kunne aetettu tarkkuuvaatimu aav u tetaan. Menettelytapa tuottaa kuitenkin paljon vektoreita eitytarkkuuteen verrattuna, ei ole kovin edullinen tietokoneajan uhteen ja liaki rekurio ulottuu tarpeettoman yvaan. Kayralta edellytetaan, ettei minkaan oajanan kekipiteen etaiyy kekinormaalin uunnaa todellielta kayralta ole annettua toleraniarvoa uurempi. Kokeiltiin algoritmia, joa Newton iteraatiota kayttaen haettiin lahin kekinormaalin uunnaa oleva todellinen taa- arvokayran pite. Se johti lahe amaan vektorimaaraan kuin euraavaa eitettava tapa (vain n. 6

5 1-2% vahemman), mutta vaati tetitapaukia n. 50% enemman tietokoneaikaa. Koka Newton iteraatio ei myokaan valttamatta aina uppene, en kaytota luovuttiin. Kuva 3. Oakayran tarkkuu ja tarkentaminen. Valitua menetelmaa laketaan kaanteien ioparametrien kuvaken avulla luonnolliten koordinaattien piteita A ja B vataavat arvot. Kuvaa 3 aiaa on havainnollitettu kayttamalla oa-alueena nelikulmioelementin "oikeata ylaneljanneta" ja kolmioelementin "ylinta kolmanneta". Edelleen laketaan funktion arvot em. piteia. Mikali haettava taa-arvo ijoittuu naiden arvojen valiin, eitytarkkuu hyvakytaan. Ehto ei kuitenkaan ole aina tayin tyydyttava. Korkeaateien interpolaation yhteydea voi eiintya eim. kuvan 4 mukainen tilanne, jolloin kayra ei ole riittavan tarkka, eika algoritmi ita havaite. Aia voidaan korjata uorittamalla tarkitu ueammaa janteen piteea. Nain voidaan tehda, koka tarkitu on hyvin nopea. Parabolielle ioparametrielle kuvaukelle tarkitu vain janteen kekipiteea on yleena hyvakyttavaa. r Kuva 4. Korkea-ateinen interpolaatio. 7

6 OSAKAYRAN TARKENTAMINEN Kuvaa 3 on eitetty oakayran tarkentamien periaate. Oa-alue "halkaitaan" pitaen vakiokoordinaattina ita luonnollita koordinaattia, jonka koordinaattiero janteen paia on uurin. Halkaiu tapahtuu janteen kekipiteen kautta. Leikkaupiteet ratkeavat jalleen ioparametrielle kuvaukelle yhden tuntemattoman toien ateen yhtalota. Myo tama vaihe on rekuriivinen, eim. kuvaa 3 jana 0-x on jouduttu puolittamaan ja edelleen janaa 0-1 jakamaan piteeeen 3 aakka. Jo jana 0-3 tayttaa tarkkuuvaatimuken, e eitetaan. Seuraavaki tarkitetaan jana 3-2. Tarvittaea ita jaetaan edelleen ja jatketaan amoin janojen 2-1 ja 1-x kana. Taa-arvokayrien liaki amaa algoritmia voidaan kayttaa myo elementtien reunakayrien eittamieen. Algoritmi tuottaa oa-alueen janat jarjetykea, mika helpottaa mahdollieti tarvittavaa lajittelua. KORKEAMPIASTEISET FUNKTIOT Jannitykomponentit voidaan eittaa Hooken lain ja iirtymaderivaattojen avulla. Jo kirjoitukea eitetyille kaarevareunaiille elementtityypeille johdetaan taojannitytilan jannitykomponenttien riippuvuu olmuiirtymita luonnolliten koordinaattien avulla lauuttuna, paadytaan murtofunktioihin, joiden eka oottaja etta nimittaja ovat neljannen ateen polynomeja. Mikali toita koordinaattia voidaan pitaa vakiona, ateluku on kolme. Kirjoitettiin rutiinit, jotka uorittavat polynomiaritmetiikan pitaen kunkin polynomin termin "erillaan". Nain jannityjakauma voidaan lauua uoraan luonnolliten koordinaattien funktiona. Kuitenkin jannitykomponenttien lakenta tata funktiota kayttaen edellyttaa enemman lakutoimitukia, kuin tavanomainen muotofunktiokutuun perutuva. Tat~ havainnollitaa euraava liukulukuproeorilla va rutetulla tietokoneella lakettu taulukko. 8

7 Taulukko 1. Taojannitytilakomponenttien ratkaiuaika 8-olmuiea kaarevareunaiea elementia kahdella eri menetelmalla. 1 Tavanomaiten muo- Murtofunktion! tofunktioalioh- avulla lakien l Samata elementita jelmakutujen tarvittava 1 lakettujen janni- edellyttama aika aika 1 Aikojen :::: ~tei:e~- - lkm. 1 _r J 0 _. 00 ~ l - -l-~l 0 _._0 _ 66 -f -::~: Vaikkakaan menetelma ei nayta tarjoavan teholiayta jannitykomponenttien lakentaan, e on ilti hyodyllinen algoritmeia, joia tuntemattomien erotteluta on etua. Kirjoituken menetelmaa tama mahdollitaa korkea-ateiia polynomeia yhden tuntemattoman kaittelyn kahden yhtaaikaien ijaan. MAHDOLLISIA ERIKOISTAPAUKSIA Era algoritmin tarkeimmita vaiheita on taa-arvokayran ja oaalueen reunojen leikkaupiteiden luotettava maarittaminen. Kuvaa 5 on eitetty kaki erikoitapauta. Kayra 1 leikkaa alueen reunan ja kulkee yhden en kulmapiteen kautta. Algoritmin on nainollen hyvakyttava leikkaupiteina myo reunan paatepiteet ja uodatettava paallekkaiet poi. Kayra 2 puoletaan havainnollitaa tapauta, joa kaki leikkaupitetta eivat viela takaa ita, etta kayra olii alueea. \ I \ 2 Kuva 5. Erikoitapaukia. Erikoitapauket voidaan ohjelmoida hyvin, mikali liaki on kaytettavia myo luotettava polynomin juurten ratkaiija. Tetiohjelmaa on tarkoitukellieti kaytetty opivia taa-arvokayrien kokonailukuarvoja, jotta vaikeimmat mahdolliet tapauk- 9

8 et aataiiin nakyviin. eiintyvat harvoin. Kaytannon tapaukia nama tilanteet VEKTOREIDEN LAJITTELU Kayttaja aattaa "varmuuden vuoki" valita tarpeettoman tiukan toleraniarvon, mika ei valttamatta paranna eityken elkeytta, mutta liaa aina vektorimaaraa (kayran kuvaamieen tarvittavia janoja) ja tietokoneen proeointiaikaa. Kun tulotulaitteen erotukyky ylitetaan, eity voi eim. kynapiirtureiden oalta jopa huonontua liaantyvien kynan notojen ja lakujen takia. Viimekimainittua haittaa voidaan korjata huomattavati jo lajittelemalla vain elementin alueen oajanat. Mikali amalla eitetaan myo elementtien reunaviivat, kynan notot ja lakut ijoittuvat elementtien reunoille, eivatka nainollen erotu. Eityken elkeyden liaki lajittelu on edullinen myo tiedotokoon uhteen. Jatkuvalle murtoviivalle tallennettavia koordinaattipareja tarvitaan vahemman. Ohjelmaa voidaan myo tarkitaa kayttajan antama tarkkuuvaatimu ja aataa e tulotulaitteen tarkkuutta vataavaki, jo tama ylitetaan. MUITA TULOSTUSSUUREITA JA ESITYSTAPOJA Yleikayttoiten FEM-ohjelmien taa-arvouureiden valikoima on joku liian uppea kattaen eim. vain lampotilan, jannitykomponentit ja vertailujannityket. Uein eim. iirtymat puuttuvat. Varinkin pinnan normaaliiirtymat ovat hyvin hyodylliia kuorirakenteiden iirtymatilan ja lommahdumuotojen tarkateluia. Mallin taoleikkaukita havaitaan nopeati pintojen muotovirheet ja -epatarkkuudet. Talloin ite aiaa on kyymy mallin geometrian taa-arvokayrita. Kolmidimenioiten elementtien taa-arvokayrat eitetaan tavallieti valitemalla leikkautao ja tarkatelemalla taa- 10

9 arvouureen kayttaytymita taa taoa. Joiakin tapaukia luontevampi ja parempaan l opputul okeen johtava tapa olii valita kerro toiiina liittyvia e lementteja, eim. rakenteen pintaan rajautuvat elementit. Mikali pinnan normaalia vataava luonnollinen koordinaatti aa kuakin elementia vakioarvon, yntyy mallin muotoa myotail eva pinta. Nyt voidaan tutkia taa-arvouur een kayttaytymita talla pinnalla vain kahden luonnollien koordinaatin funktiona. Lopullinen eity olii taman pinnan opiva pro jektio. Ioparametriea kuvaukea kayrat voidaan lakea aivan vataavaan tapaan kuin taa kirjoitukea kaitellyille elementeille, jopa muotofunktiotkin ja niiden derivaatat voidaan ratkaita vain 2 x 2 Jacobin matriiia kayttaen, lahde /3/. Elementin olmua laketun jannityeron iteiarvo vataavan olmun kekiarvojannityken iteiarvoon verrattuna tuottaa taaarvoeityken, jota havaitaan elkeati verkon epatarkat alueet. On ymmarrettavaa, ettei kaikkia kayttajien toiveita kyeta tayttamaan uoraan ohjelman uurevalikoimalla. Kuitenkin tilannetta voitaiiin ehka korjata allimalla kayttajan aliohjelma, joka aa FEM-ohjelmata parametreikeen laajan peruuureiden valikoiman. Kayttajan tulii maaritella oma uureena peruuure i den avulla, jolloin amalla maaraytyii myo ko. uureen interpolaatiofunktio. Eityken havainnolliuutta voidaan liata eim. piirtamalla poitiiviia ja negatiiviia arvoja vataavat kayrat eri vareilla tai viivatyypeilla (kuva 6). Kayrat voidaan myo eittaa kolmiulotteiina projioimalla ne halutulle taolle (kuva 7). Kolmiulotteiet kayrat voidaan nayttaa myo animaationa. Mikali eri katelupiteita piirretyt projektiot ladataan tyoaeman eri muititaoille tai -egmentteihin, niita voidaan vaihdella hyvin nopeati ja nain eittaa animaatio kiertyvata kohteeta. OHJELMOINTIIN LIITTYVAA Parhaiten algoritmin ohjelmointiin opinevat joko C-kieli tai Pacal, koka ne jo nyt tukevat rekuriiviia funktiokutuja. ll

10 Algoritrnin peruverio on kuitenkin ohjelrnoitu Fortran77-kielella varautuen rekuriotaoon 7 aakka, rnika on kaikia tetitapaukia hyvin riittanyt. Mikali rekurio ulottuu yvernpaan elernentin oa-aluejaon yhteydea kyeiia oa-alueia olevat taa-arvokayrien oat jaavat kokonaan eittarnatta. Jo taa ylity tapahtuu oakayran tarkentarnivaiheea, kayra eitetaan illa tarkkuudella, kuin yvin rekuriotao en allii. Rekuriotaon yvyy aetetaan Fortranilla ohjelrnoitaea koodin kirjoituvaiheea, ja e vaikuttaa koodin rnaaraan. Kuvan 6 taa-arvokayrat on eitetty tarkkuuparametrin tol arvolla kuvan ivumitta I 27000; kuvaa on 3530 vektoria. Lakenta ja eityaika n. 1 Mip tehoiella tyoaematietokoneella on n. 55 ek. Kuva 6. Taaivuien kolmio- ja uorakaideprofiilien vaantokayritymifunktion taa-arvokayrat, lahde /4/. Kuva 7. Projiioidut taa-arvokayrat (kuvaa on rnuokattu CADohjelrnalla). 12

11 Kaytannoa nain uurta eitytarkkuutta tukin tarvitaan. Uein on tarkeampaa, kuinka hyvin elementtien muotofunktiot interpoloivat todellita funktiota. Eim. kuvaa 6 nakyvia taa-arvokayria on lievaa aaltoilua; kaytetty elementtijako on uhteellien harva. Kokeneellekin kayttajalle em. mahdolliuudet aattavat liata tuloten tulkintanopeutta, mutta parhaimmillaan ne lienevat raportoitaea ja eiteltaea lakentoja muille henkiloille. FEMlakentaahan pidetaan joku hieman "etaiena" aiana. Syy voi joku olla myo eitytekninen. KIITOS Lopuki haluaiin kiittaa tekn. tri. Eero-Matti Salota ja dipl.in. Jouni Freundia huolellieta kaikirjoitukeeni perehtymieta ja hyvita huomautukita. LAHTEET [1] K-J. Bathe, Finite element procedure in engineering analyi. Prentice - Hall, inc [2] T. Suman, K-J. Bathe, Studie of finite element procedure - tre band plot and the evaluation of finite element mehe. Eng. Comput., 1986, Vol. 3, [3] B. Iron, S. Ahmad, Technique of finite element, John Wiley & Son, New York 1980, [4] A. Ylinen, Kimmo ja lujuuoppi II, Werner Sodertrom Oy, Porvoo 1970, Jorma Kolio, dipl.in., Valmet paperikoneet Oy 13

POSITIIVISEN LINSSIN POLTTOVÄLI

POSITIIVISEN LINSSIN POLTTOVÄLI S-108110 OPTIIKKA 1/6 POSITIIVISEN LINSSIN POLTTOVÄLI Laboratoriotyö S-108110 OPTIIKKA /6 SISÄLLYSLUETTELO 1 Poitiivien linin polttoväli 3 11 Teoria 3 1 Mittauken uoritu 5 LIITE 1 6 Mittaupöytäkirja 6

Lisätiedot

PD-säädin PID PID-säädin

PD-säädin PID PID-säädin -äädin - äätö on ykinkertainen äätömuoto, jota voidaan kutua myö uhteuttavaki äädöki. Sinä lähtöignaali on uoraa uhteea tuloignaalin. -äätimen uhdealue kertoo kuinka paljon mittauuure aa muuttua ennen

Lisätiedot

12. laskuharjoituskierros, vko 16, ratkaisut

12. laskuharjoituskierros, vko 16, ratkaisut 1. lakuharjoitukierro, vko 16, ratkaiut D1. Muuttujien x ja Y havaitut arvot ovat: x 1 3 4 6 8 9 11 14 Y 1 4 4 5 7 8 9 a) Määrää regreiomallin Y i = α +βx i +ǫ i regreiokertoimien PNS-etimaatit ja piirrä

Lisätiedot

KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoski, professori. Lappeenrannan teknillinen yliopisto

KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoski, professori. Lappeenrannan teknillinen yliopisto KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoki, proeori Lappeenrannan teknillinen yliopito Näin uuden vuoden alkaea ueat meitä miettivät ijoitualkkuna kootumuta. Yki kekeiitä kyymykitä on päätö eri

Lisätiedot

NAANTALI KARJALUOTO - PIRTTILUOTO ASEMAKAAVALUONNOS 3.10.06

NAANTALI KARJALUOTO - PIRTTILUOTO ASEMAKAAVALUONNOS 3.10.06 NAANTALI KARJALUOTO - PIRTTILUOTO ASEMAKAAVALUONNOS 3.0.06 Siniellä värillä on eitetty rakennuala/rakennualan oa, joka ijaitee kahden metrin korkeukäyrän alapuolella. Silta Epoon Suviaaritoa. Yleitä Aemakaavaonnoken

Lisätiedot

Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku. Tilastolliset testit. Avainsanat:

Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku. Tilastolliset testit. Avainsanat: Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A 0. harjoituket Mat-.09 Sovellettu todeäköiyylaku 0. harjoituket / Ratkaiut Aiheet: Avaiaat: Tilatolliet tetit Aritmeettie kekiarvo, Beroulli-jakauma, F-jakauma, F-teti,

Lisätiedot

4.3 Liikemäärän säilyminen

4.3 Liikemäärän säilyminen Tämän kappaleen aihe liikemäärän äilyminen törmäykiä. Törmäy on uora ja kekeinen, jo törmäävät kappaleet liikkuvat maakekipiteitten kautta kulkevaa uoraa pitkin ja jo törmäykohta on tällä amalla uoralla.

Lisätiedot

Pinta-alan variaatio. Rakenteiden Mekaniikka Vol. 44, Nro 1, 2011, s Eero-Matti Salonen ja Mika Reivinen

Pinta-alan variaatio. Rakenteiden Mekaniikka Vol. 44, Nro 1, 2011, s Eero-Matti Salonen ja Mika Reivinen Rakenteien Mekaniikka Vol. 44, Nro, 0,. 93-97 Pinta-alan variaatio Eero-Matti Salonen ja Mika Reivinen Tiivitelmä. Artikkelia tarkatellaan taoalueen pinta-alan variaation eittämitä vektorilakennan avulla.

Lisätiedot

Luottamusmiehen / -valtuutetun valinta, asema ja oikeudet

Luottamusmiehen / -valtuutetun valinta, asema ja oikeudet YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY OHJE YRY+K -ryhmä / Mko 19.8.2009 1 (13) Luottamumiehen / -valtuutetun valinta, aema ja oikeudet Siällyluettelo: Yleitä... 2 Oikeu luottamumiehen valintaan... 2 Luottamumiehen

Lisätiedot

7. Pyörivät sähkökoneet

7. Pyörivät sähkökoneet Pyörivät ähkökoneet 7-1 7. Pyörivät ähkökoneet Mekaanien energian muuntamieen ähköenergiaki ekä ähköenergian muuntamieen takaiin mekaanieki energiaki käytetään ähkökoneita. Koneita, jotka muuntavat mekaanien

Lisätiedot

RATKAISUT: 8. Momentti ja tasapaino

RATKAISUT: 8. Momentti ja tasapaino Phyica 9. paino (7) : 8. Voian vari r on voian vaikutuuoran etäiyy pyöriiakelita. Pyöriiakeli on todellinen tai kuviteltu akeli, jonka ypäri kappale pyörii. Voian oentti M kuvaa voian vääntövaikututa tietyn

Lisätiedot

Kahdeksansolmuinen levyelementti

Kahdeksansolmuinen levyelementti Levy8 ja RS hm 7.. Kahdekanolminen levyelementti akatellaan kvan kahdekanolmita levyelementtiä. q 6 y (,y q 8 ( 8,y 8 8 q 7 q 6 (,y q 5 q q q 7 q q ( 7,y 7 v ( 6,y 6 P 5 ( 5,y 5 q 9 6 q 5 (,y q (,y q q

Lisätiedot

Tilastotieteen jatkokurssi 8. laskuharjoitusten ratkaisuehdotukset (viikot 13 ja 14)

Tilastotieteen jatkokurssi 8. laskuharjoitusten ratkaisuehdotukset (viikot 13 ja 14) Tilatotietee jatkokuri 8. lakuharjoitute ratkaiuehdotuket (viikot 13 ja 14) 1) Perujoukko o aluee A aukkaat ja tutkittavaa omiaiuutea ovat tulot, Tiedämme, että perujouko tulot oudattaa ormaalijakaumaa,

Lisätiedot

Kuva 22: Fraktaalinen kukkakaali. pituus on siis 4 AB. On selvää, että käyrän pituus kasvaa n:n kasvaessa,

Kuva 22: Fraktaalinen kukkakaali. pituus on siis 4 AB. On selvää, että käyrän pituus kasvaa n:n kasvaessa, Tortai 6..999 = Geometria o hyvä tapa kuvata ykikertaiia kappaleita, mutta kappaleie tullea äärettömä moimutkaiiki, käy iie kuvaamie klaie geometria avulla mahottomaki. Eimerkiki rataviiva pituue määrittämie

Lisätiedot

10 Suoran vektorimuotoinen yhtälö

10 Suoran vektorimuotoinen yhtälö 10 Suran vektrimutinen htälö J aluki tarkatellaan -tan kuuluvaa, rign kautta kulkevaa uraa, niin ura n täin määrätt, mikäli tunnetaan en uunta. Tavallieti tämä annetaan uuntakulman tangentin = kulmakertimen

Lisätiedot

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2004

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2004 MAOL-Piteityohjeet Fyiikka kevät 004 Tyypilliten virheiden aiheuttaia piteenetykiä (6 piteen kaalaa): - pieni lakuvirhe -1/3 p - lakuvirhe, epäielekä tulo, vähintään - - vataukea yki erkitevä nuero liikaa

Lisätiedot

Luotettavuusteknisten menetelmien soveltaminen urheiluhallin poistumisturvallisuuden laskentaan

Luotettavuusteknisten menetelmien soveltaminen urheiluhallin poistumisturvallisuuden laskentaan ESPOO 00 VTT TIEDOTTEITA 8 Tuoma Palopoki, Jukka Myllymäki & Heny Weckman Luotettavuutekniten menetelmien oveltaminen uheiluhallin poitumituvalliuuden lakentaan VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 8 Luotettavuutekniten

Lisätiedot

Kertausosa. 2. Kuvaan merkityt kulmat ovat samankohtaisia kulmia. Koska suorat s ja t ovat yhdensuuntaisia, kulmat ovat yhtä suuria.

Kertausosa. 2. Kuvaan merkityt kulmat ovat samankohtaisia kulmia. Koska suorat s ja t ovat yhdensuuntaisia, kulmat ovat yhtä suuria. 5. Veitoken tilavuu on V,00 m 1,00 m,00 m 6,00 m. Pienoimallin tilavuu on 1 V malli 6,00 m 0,06m. 100 Mittakaava k aadaan tälötä. 0,06 1 k 6,00 100 1 k 0,1544... 100 Mitat ovat. 1,00m 0,408...m 100 0,41

Lisätiedot

RATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit

RATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit Phyica 9. paino 1(6) ATKAST 17. Taavirtapiirit ATKAST: 17. Taavirtapiirit 17.1 a) Napajännite on laitteen navoita mitattu jännite. b) Lähdejännite on kuormittamattoman pariton napajännite. c) Jännitehäviö

Lisätiedot

X 2 = k 21X 1 + U 2 s + k 02 + k 12. (s + k 02 + k 12 )U 1 + k 12 U 2. s 2 + (k 01 + k 21 + k 02 + k 12 ) s + k

X 2 = k 21X 1 + U 2 s + k 02 + k 12. (s + k 02 + k 12 )U 1 + k 12 U 2. s 2 + (k 01 + k 21 + k 02 + k 12 ) s + k Aalto-yliopiton Perutieteiden korkeakoulu Matematiikan ja yteemianalyyin laito Mat-49 Syteemien Identifiointi 0 harjoituken ratkaiut äytetään enin iirtofunktiomalli Tehdään Laplace-muunno: ẋ k 0 k x +

Lisätiedot

N p Katseluavaruudessa tehtävät operaatiot. Karsinta eli takasivueliminointi. Katselutilavuus

N p Katseluavaruudessa tehtävät operaatiot. Karsinta eli takasivueliminointi. Katselutilavuus 5.2. Kateluaaruuea tehtäät operaatiot Karinta eli takaiueliminointi Karinta eli takaiueliminointi on toimenpie, joka ertaa monikulmioien uuntaa katelupiteen eli projektion kekipiteen kana. Jo näkmä käittää

Lisätiedot

SYNKRONIKONEET RELUKTANS- SIKONEET RM RM RM + >>L q. L d >>L q. Harjalliset -pyörivä PMSM upotetu magneetit

SYNKRONIKONEET RELUKTANS- SIKONEET RM RM RM + >>L q. L d >>L q. Harjalliset -pyörivä PMSM upotetu magneetit 7.48 TY Juha Pyrhönen 7. Tahtikone Tahtikoneet muootavat kokonaien ähkökoneperheen. Päätyyppejä ovat vieramagnetoiut tahtikoneet, ynkroniet reluktanikoneet ja ketomagneettitahtikoneet. Vieramagnetoiut

Lisätiedot

Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A

Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A / Ratkaiut Aiheet: Avaiaat: Tilatollite aieito keräämie ja mittaamie Tilatollite aieitoje kuvaamie Oto ja otojakaumat Aritmeettie

Lisätiedot

Intensiteettitaso ja Doplerin ilmiö

Intensiteettitaso ja Doplerin ilmiö Inteniteettitao ja Doplerin ilmiö Tehtävä Erkki työkentelee airaalaa. Sairaalalta 6,0 km päää on tapahtunut tieliikenneonnettomuu ja onnettomuupaikalta lähteneen ambulanin ireenin ääni kuuluu Erkille 60,0

Lisätiedot

Tarpeenmukainen ilmanvaihto

Tarpeenmukainen ilmanvaihto YLEISKUVAUS Tarpeenmukainen ilmanvaihto Huipputuotteet tarpeenmukaieen ilmanvaihtoon! www.wegon.com Tarpeenmukainen ilmanvaihto tarjoaa hyvän viihtyiyyden ja pienet käyttökutannuket Kun huone on käytöä,

Lisätiedot

020* 23 8,7 0,4 0,6 780 1400 397 355 510 645 95 0,20 2000 130 025 23 17 0,8 1,4 800 1450 488 434 540 690 110 0,25 3500 225

020* 23 8,7 0,4 0,6 780 1400 397 355 510 645 95 0,20 2000 130 025 23 17 0,8 1,4 800 1450 488 434 540 690 110 0,25 3500 225 Standard lkuperäinen Standardikouran tupla ylinterit* antaa matalan ja taaien akelikuormituken, joka tarkoittaa pienempää kulumita. Kärkien uunnittelu ja muotoilu mahdollitaa kouran pehmeän ja nopean täytön,

Lisätiedot

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Harjoituksen 1 ratkaisuehdotukset

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Harjoituksen 1 ratkaisuehdotukset SMG-4200 Sähkömagneettiten järjetelmien lämmöniirto Harjoituken 1 ratkaiuehdotuket Vata 1800-luvun puoliväliä ymmärrettiin että lämpöenergia on atomien ja molekyylien atunnaieen liikkeeeen värähtelyyn

Lisätiedot

S-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 1.9.2011

S-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 1.9.2011 S-55.2 Piirianalyyi 2 Tentti.9.. e(t) L j(t) Lake vatukea lämmöki muuttuva teho P. = Ω L = mh = 2mF ω = 0 3 rad/ e = ê in(ωt) j = ĵ in(2ωt) ĵ = 0 A ê = 2 2 V. 2. u(t) k Kuvan mukainen taajännitelähteen

Lisätiedot

LUKION FYSIIKKAKILPAILU 8.11.2005 avoimen sarjan vast AVOIN SARJA

LUKION FYSIIKKAKILPAILU 8.11.2005 avoimen sarjan vast AVOIN SARJA LKION FYSIIKKAKILPAIL 8..5 avoien arjan vat AVOIN SARJA Kirjoita tektaten koepaperiin oa niei, kotiooitteei, ähköpotiooitteei, opettajai nii ekä koului nii. Kilpailuaikaa on inuuttia. Sekä tehtävä- että

Lisätiedot

S-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 4.1.2007

S-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 4.1.2007 S-55.2 Piirianalyyi 2 Tentti 4..07. Piiriä yöttää kaki lähdettä, joilla on eri taajuudet. Kuinka uuri on lämmöki muuttuva teho P? Piiri on jatkuvuutilaa. J 2 00 Ω 5µH 0 pf 0/0 V J 2 00/0 ma f MHz f 2 2MHz.

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOS. tutkimusosasto. Metsäteknologian WÄRTSILA. Kenttäkoe. Tutkimusselostus

METSÄNTUTKIMUSLAITOS. tutkimusosasto. Metsäteknologian WÄRTSILA. Kenttäkoe. Tutkimusselostus METSÄNTUTKIMUSLAITOS Metäteknologian Uniinkatu WÄRTSILA 40 A tutkimuoato Helinki TELESKOOPPIKUORMAIN AUTOKUORMAUKSESSA Kenttäkoe Tutkimuelotu Juhani Helinki Lukkari 97 7 Ainto Tutkimuken kenttäkoe Ruokolahdella.

Lisätiedot

Valuma-aluetason kuormituksen hallintataulukon vaatimusmäärittely

Valuma-aluetason kuormituksen hallintataulukon vaatimusmäärittely Valuma-aluetaon kuormituken hallintataulukon vaatimumäärittely Verio 4.11.2011 1. Tavoitteet Veienhoidon äädöten toteutu edellyttää veitöihin kohdituvan kuormituken vähentämitä n, että veden laatu paranee

Lisätiedot

RATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö

RATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö Phyica 9. paino (8) 3. Voiakuvio ja liikeyhtälö : 3. Voiakuvio ja liikeyhtälö 3. a) Newtonin I laki on nieltään jatkavuuden laki. Kappale jatkaa liikettään uoraviivaieti uuttuattoalla nopeudella tai pyyy

Lisätiedot

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

12. ARKISIA SOVELLUKSIA MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina

Lisätiedot

Viivakuormituksen potentiaalienergia saadaan summaamalla viivan pituuden yli

Viivakuormituksen potentiaalienergia saadaan summaamalla viivan pituuden yli hum.9. oiman potentiaalienergia Potentiaalienergiata puhutaan, kun kappaleeeen vaikuttaa jokin konervatiivinen voima. oima on konervatiivinen, jo en tekemä tö vaikutupieen iirteä tiettä paikata toieen

Lisätiedot

( ) ( ) 14 HARJOITUSTEHTÄVIÄ SÄHKÖISET PERUSSUUREET SÄHKÖVERKON PIIRIKOMPONENTIT

( ) ( ) 14 HARJOITUSTEHTÄVIÄ SÄHKÖISET PERUSSUUREET SÄHKÖVERKON PIIRIKOMPONENTIT 4 HAJOTUSTHTÄVÄ SÄHKÖST PUSSUUT -auton akku (84 V, 700 mah on ladattu täyteen Kuinka uuri oa akun energiata kuluu enimmäien viiden minuutin aikana, kun oletetaan moottorin ottavan vakiovirran 5 A? Oletetaan

Lisätiedot

gallup gallup potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima

gallup gallup potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima aup Kuinka pajon käytät kurikirjaa (tai jotain muuta oppikirjaa)? a) Tututun aiheeeen ennen uentoja b) Luen kirjaa uentojen jäkeen c) Luen oppikirjaa ähinnä akareita tehdeä d) n koke oppikirjaan aup Kappae

Lisätiedot

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 Mat-.4 Tilatollie aali peruteet, kevät 7 6. lueto: Johdatu regreioaalii Regreioaali idea Tavoitteea elittää elitettävä tekiä/muuttua havaittue arvoe vaihtelu elittävie tekiöide/muuttuie havaittue arvoe

Lisätiedot

S if b then S else S S s. (b) Muodosta (a)-kohdan kieliopin kanssa ekvivalentti, so. saman kielen tuottava yksiselitteinen.

S if b then S else S S s. (b) Muodosta (a)-kohdan kieliopin kanssa ekvivalentti, so. saman kielen tuottava yksiselitteinen. T-79.148 yky 2003 Tietojenkäittelyteorian peruteet Harjoitu 7 Demontraatiotehtävien ratkaiut 4. Tehtävä: Ooita, että yhteydettömien kielten luokka on uljettu yhdite-, katenaatioja ulkeumaoperaatioiden

Lisätiedot

Nokian kaupungin tiedotuslehti Kolmenkulman yrityksille

Nokian kaupungin tiedotuslehti Kolmenkulman yrityksille Nokian kaupungin tiedotulehti Kolmenkulman yritykille Hyvä nykyinen ja tuleva kolmenkulmalainen U ui yrityalueemme alkoi yntyä Öljytien varteen ijaitee Nokian puolella. Tampereella iitä on yli 200 heh-

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus puurakenteista. Annettu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000

Ympäristöministeriön asetus puurakenteista. Annettu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000 B0 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Aunto- ja rakennuoato Puurakenteet OHJEET 00 Ympäritöminiteriön aetu puurakenteita Annettu Helingiä 6 päivänä lokakuuta 000 Ympäritöminiteriön päätöken

Lisätiedot

LUKION FYSIIKKAKILPAILU 10.11.2009, ratkaisut PERUSSARJA

LUKION FYSIIKKAKILPAILU 10.11.2009, ratkaisut PERUSSARJA LUKION FYSIIKKAKILPAILU 0..009, ratkaiut PERUSSARJA Vataa huolellieti ja iititi! Kirjoita tektaten koepaperiin oa niei, kotiooitteei, ähköpotiooite, opettajai nii ekä koului nii. Kilpailuaikaa on 00 inuuttia.

Lisätiedot

Äänen nopeus pitkässä tangossa

Äänen nopeus pitkässä tangossa IXPF24 Fyiikka, ryhälaboratoriotyö IST4S1 / E1 / A Okanen Janne, Vaitti Mikael, Vähäartti Pai Jyväkylän Aattikorkeakoulu, IT-intituutti IXPF24 Fyiikka, Kevät 2005, 6 ECTS Opettaja Pai Repo Äänen nopeu

Lisätiedot

Triathlon Training Programme 12-week Sprint Beginner

Triathlon Training Programme 12-week Sprint Beginner 12 viikon kilpailuuunnitelma--kilpailumatka: printti Urheilijan tao: aloitteleva urheilija, 1 tai 2 vuoden kokemu printtitriathlonkilpailuita Tunteja viikoa: 5-6 Tätä harjoituuunnitelmaa käytetään Garminin

Lisätiedot

... MOVING AHEAD. Rexnord Laatuketjut. Rullaketjut Rotary-ketjut Levykimppuketjut

... MOVING AHEAD. Rexnord Laatuketjut. Rullaketjut Rotary-ketjut Levykimppuketjut ... MOVING HED Rexnord Laatuketjut Rullaketjut Rotary-ketjut Levykimuketjut Siällyluettelo Rexnord-laadun ominaiiirteet......................... 6 7 Huomioita ketjun valinnata...........................

Lisätiedot

Viikkotehtävät IV, ratkaisut

Viikkotehtävät IV, ratkaisut Viikkotehtävät IV, ratkaiut. 7,40 V (pariton napajännite) I 7 ma (lampun A ähkövirta rinnankytkennää) I 5 ma (lampun B ähkövirta rinnankytkennää) a) eitani on, joten lamppujen reitanit voidaan lakea tehtävää

Lisätiedot

Teknologiakehitystä ei voi pysäyttääj. Hankintaprosessi sähköistynyt laajalti. Oston teknologiakehityksen alkuvaiheita. Luento 11 e-hankinnat

Teknologiakehitystä ei voi pysäyttääj. Hankintaprosessi sähköistynyt laajalti. Oston teknologiakehityksen alkuvaiheita. Luento 11 e-hankinnat Tieto- ja palvelutalouden laito / logitiikka Teknologiakehitytä ei voi pyäyttääj Luento 11 e-hankinnat Tietotekniikka otamien apuvälineenä Erilaita teknologiaa Miten ähköitämieä tulii edetä Cae etapharm

Lisätiedot

Raitiotien varikkoalueen asemakaavan nro 8600 viitesuunnitelma

Raitiotien varikkoalueen asemakaavan nro 8600 viitesuunnitelma S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMPEREEN KAUPUNKI Raitiotien varikkoalueen aemakaavan nro 8600 viiteuunnitelma Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26458 Raportti 1 (6) Siällyluettelo 1 Yleitä...

Lisätiedot

Väliestimointi. Väliestimointi. Väliestimointi: Mitä opimme? 2/3. Väliestimointi: Mitä opimme? 1/3. Väliestimointi: Mitä opimme?

Väliestimointi. Väliestimointi. Väliestimointi: Mitä opimme? 2/3. Väliestimointi: Mitä opimme? 1/3. Väliestimointi: Mitä opimme? TKK (c) Ilkka Melli (004) Välietimoiti Todeäköiyyjakaumie parametrie etimoiti Normaalijakauma variai luottamuväli Beroulli-jakauma odotuarvo luottamuväli Johdatu tilatotieteeee Välietimoiti TKK (c) Ilkka

Lisätiedot

1 Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. a) Kvantisointivirhe. b) Näytetaajuuden interpolointi. c) Adaptiivinen suodatus.

1 Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. a) Kvantisointivirhe. b) Näytetaajuuden interpolointi. c) Adaptiivinen suodatus. TL536DSK-algoritmit (J. Laitinen) 6.4.5 Määrittele lyyeti euraavat käitteet a) Kvantiointivire. b) äytetaajuuden interpolointi. ) Adaptiivinen uodatu. a) Kvantiointivire yntyy, kun ignaalin ykittäinen

Lisätiedot

Fysiikkakilpailu 6.11.2007, avoimen sarjan vastaukset AVOIN SARJA

Fysiikkakilpailu 6.11.2007, avoimen sarjan vastaukset AVOIN SARJA Fyiikkakilpailu 6.11.007, avoimen ajan vatauket AVOIN SARJA Kijoita tektaten koepapeiin oma nimei, kotiooitteei, ähköpotiooitteei, opettajai nimi ekä koului nimi. Kilpailuaikaa on 100 minuuttia. Sekä tehtävä-

Lisätiedot

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2002

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2002 MAOL-Piteityhjeet Fyiikka kevät 00 Tyypilliten virheiden aiheuttaia piteenetykiä (6 piteen kaalaa): - pieni lakuvirhe -/3 p - lakuvirhe, epäielekä tul, vähintään - - vataukea yki erkitevä nuer liikaa -0

Lisätiedot

Materiaalien murtuminen

Materiaalien murtuminen Määritelmä: Materiaalien murtuminen r Fracture i the eparation, or fragmentation, of a olid body into two or more part under the action of tre Murtumiproei voidaan jakaa kahteen oaan 4 Särön ydintyminen

Lisätiedot

1 LAMMIMUURIN RAKENNE JA OMINAISUUDET 2 2 KÄYTTÖKOHTEET 2 3 MUURITYYPIT 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT 3 4.1 Materiaalien ominaisuudet 3 4.2 Maanpaine 3 4.

1 LAMMIMUURIN RAKENNE JA OMINAISUUDET 2 2 KÄYTTÖKOHTEET 2 3 MUURITYYPIT 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT 3 4.1 Materiaalien ominaisuudet 3 4.2 Maanpaine 3 4. 1 LAIUURIN RAKENNE JA OINAISUUDET KÄYTTÖKOHTEET 3 UURITYYPIT 4 LASKENTAOTAKSUAT 3 4.1 ateriaalien ominaiuudet 3 4. aanpaine 3 4.3 uurin ketävyy npaineelle 4 4.4 Kaatumi- ja liukumivarmuu 5 4.4.1. Kaatumivarmuu

Lisätiedot

PT-36 Plasmarc-leikkausarvot

PT-36 Plasmarc-leikkausarvot PT-36 Plamarc-leikkauarvot Leikkauarvojen opa (FI) 0558007661 Verion 8.1 releaed on 28Oct11 VARMISTA, ETTÄ KÄYTTÄJÄ SAA NÄMÄ TIEDOT. VOIT TILATA MYYJÄLTÄ LISÄÄ KOPIOITA. VARO OHJEET on tarkoitettu kokeneille

Lisätiedot

Käyttöohje Verio maalikuu 25 TÄRKEITÄ TURVALLISUUSOHJEITA YKSITYISKOHTAISET TURVALLISUUSOHJEET: ) Lue nämä ohjeet HUOMIO: VAROITUS: Sähköikulta välttyäkenne ei päällykantta (tai tautaekti kantta) tule

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Tarjouspyyntö 28733/2015 Päiväys 23.03.2015

Kouvolan kaupunki. Tarjouspyyntö 28733/2015 Päiväys 23.03.2015 1/19 TARJOUSPYYNTÖ 28733/2015 Apteekkien koneellinen lääkepalvelu ja toimitupalvelu 1. Hankintaykikön perutiedot Hankintaykikkö: Heli Mäkinen Suomi puh. +358 206154012 Tarjouket lähetettävä: Tarjou tai

Lisätiedot

S Piirianalyysi 2 2. välikoe

S Piirianalyysi 2 2. välikoe S-55.22 Piirianalyyi 2 2. välikoe 6.5.23 Lake tehtävät 2 eri paperille kuin tehtävät 3 5. Muita kirjoittaa jokaieen paperiin elväti nimi, opikelijanumero, kurin nimi ja koodi. Epäelvät vataupaperit voidaan

Lisätiedot

FOR TYÖRYHMÄLLESI YOUR WORKGROUP. www.brother.eu. www.brother.fi

FOR TYÖRYHMÄLLESI YOUR WORKGROUP. www.brother.eu. www.brother.fi INTERGRATED INTEGROITUJA BUSINESS TULOSTUSRATKAISUJA PRINT SOLUTIONS FOR TYÖRYHMÄLLESI YOUR WORKGROUP www.brother.eu www.brother.fi UUSI BROTHER VÄRILASERMALLISTO AMMATTIKÄYTTÖÖN - INTEGROITUJA TULOSTUSRATKAISUJA

Lisätiedot

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2010

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2010 MAOL-Piteityohjeet Fyiikka kevät 010 Tyypilliten virheiden aiheuttaia piteenetykiä (6 piteen kaalaa): - pieni lakuvirhe -1/3 p - lakuvirhe, epäielekä tulo, vähintään - - vataukea yki erkitevä nuero liikaa

Lisätiedot

S-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 27.10.2011

S-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 27.10.2011 S-55.220 Piirianalyyi 2 Tentti 27.0. j(t) u(t) -piiriin vaikuttaa lähdevirta j(t) = A ĵ in(ωt)]. Lake piirin jännite u(t) ajan funktiona ja vatukea kuluva teho. Piiri on jatkuvuutilaa. ĵ = 0,5A = 2µF ω

Lisätiedot

S Fysiikka III (Est) Tentti

S Fysiikka III (Est) Tentti S-114137 Fyiikka III (Et) Tentti 9008 1 Vetyatomin elektronin kulmaliikemäärää kuvaa kvanttiluku l =3 Lake miä kaikia kulmia kulmaliikemäärävektori voi olla uhteea kulmaliikemäärän z-komponenttiin ( )

Lisätiedot

RATKAISUT: 7. Gravitaatiovoima ja heittoliike

RATKAISUT: 7. Gravitaatiovoima ja heittoliike Phyica 9. paino () 7. Gaitaatiooia ja heittoliike : 7. Gaitaatiooia ja heittoliike 7. a) Gaitaatiooia aikuttaa kaikkien kappaleiden älillä. Gaitaatiooian uuuu iippuu kappaleiden aoita ja niiden älietä

Lisätiedot

= 0, = 0, = 0, = 0, = 0, = 0,

= 0, = 0, = 0, = 0, = 0, = 0, Liite 1 SU/Vakuutumatemaattinen ykikkö 18.9.2013 Kutannutenjakokertoimet vuodelle Soiaali- ja terveyminiteriön 23.12.2011 vahvitamia kutannutenjakoperuteia eiintyvien taaukertoimien arvot vuodelle = 0,419195

Lisätiedot

Fy07 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1 / 5

Fy07 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1 / 5 y07 Koe 8.9.05 Kuopion yeon lukio (KK) / 5 Vataa kolmeen tehtävään. Vatuken reitani on 60, käämin induktani on 0,60 H ja reitani 8 ja kondenaattorin kapaitani on 80. Komponentit ovat arjaan kytkettyinä

Lisätiedot

S FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH2. f i C C. λ 2, m 1 cos60,0 1, m 1,2 pm. λi λi

S FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH2. f i C C. λ 2, m 1 cos60,0 1, m 1,2 pm. λi λi S-11436 FYSIIKKA IV (S), Kulutukeku Dipli, Kevät 003, LH LH-1 Ftni, jnka energia n 10,0 kev, törmää leva levaan vapaaeen elektrniin ja irttuu uuntaan, jka mudtaa 60,0 kulman ftnin alkuperäien liikeuunnan

Lisätiedot

Luku 16 Markkinatasapaino

Luku 16 Markkinatasapaino 68 Luku 16 Markkinataaaino 16.1 Markkinataaainon määrity Tarkatelemme kilailulliia markkinoita kaikki talouenitäjät hinnanottajia kaikki määrittävät arhaat ratkaiuna uhteea makimihintoihin talouenitäjien

Lisätiedot

Suunniteltu toimivaksi... rakennettu kestämään

Suunniteltu toimivaksi... rakennettu kestämään - ja netekaaukäyttöiet vatapainotrukit Suunniteltu toimivaki... rakennettu ketämään 4 ja 5 tonnin polttomoottoritrukkien tehokkuu ja legendaarinen luotettavuu vaikeimmiakin olouhteia on jo vuoia ollut

Lisätiedot

JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI

JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI KILPAILUKYKYÄ INVESTOIJILLE JA YRITYKSILLE Jäämeren rautatie parantaa yrityten ja invetoijien toimintamahdolliuukia arktiella alueella. Uuia

Lisätiedot

Lyhyt käyttöopa Verio 1.1 yykuu 2003 SUOMI TURVALLISUUSOHJEET YKSITYISKOHTAISET TURVALLISUUSOHJEET: 1) Lukekaa nämä ohjeet. 2) Säilyttäkää nämä ohjeet. 3) Huomioikaa kaikki varoituket. 4) Seuratkaa kaikkia

Lisätiedot

Y56 Laskuharjoitukset 3 palautus ma klo 16 mennessä

Y56 Laskuharjoitukset 3 palautus ma klo 16 mennessä 1 Y6 Lakuharjoituket 3 alautu ma 3.. klo 16 menneä Harjoitu 1. Lue enin Vihmo, Jouni (006) Alkoholijuomien hintajoutot uomea vuoina 199 00, Yhteikuntaolitiikka 71, 006/1 ivut 9 ja vataa itten kyymykiin.

Lisätiedot

KANTRI 2007 KONTIO KANTRI. www.kontio.fi Osoitelähde: Kontiotuote Oy:n asiakasrekisteri.

KANTRI 2007 KONTIO KANTRI. www.kontio.fi Osoitelähde: Kontiotuote Oy:n asiakasrekisteri. KANTRI 2007 KONTIO KANTRI Kontio Kantri - uomalaiille tehty uui huvilamallito, joa on ripau Amerikan herkkuja. www.kontio.fi Ooitelähde: Kontiotuote Oy:n aiakarekiteri. KANTRI ON KONTION UUS Kontion uui

Lisätiedot

Pikaohje Verio 1.0 marrakuu 2002 www.behringer.com SUOMI TURVALLISUUSOHJEET VAROITUS: Älä poita kantta (tai takaoaa) ähkäikuvaaran vähentämieki. Siällä ei ole käyttäjän huollettavia oia; käänny huolloa

Lisätiedot

As Oy Kuopion Savolanmetso

As Oy Kuopion Savolanmetso A Oy Kuopion Savolanmo Saaritokaupungia palveluiden lähellä Au Saaritokaupungin ydämeä Au kodiki Saaritokaupunkiin! Uui viihtyiä rivitaloyhtiö Aunto Oy Kuopion Savolanmo rakentuu lapiperheiden uoimalle

Lisätiedot

Satakunnan ammattikorkeakoulu. Harri Nuora SULJETTUJEN PUTKIVERKOSTOJEN MITOITUSPERUSTEIDEN TARKASTELU

Satakunnan ammattikorkeakoulu. Harri Nuora SULJETTUJEN PUTKIVERKOSTOJEN MITOITUSPERUSTEIDEN TARKASTELU Satakunnan aattikorkeakoulu Harri Nuora SULJETTUJEN PUTKIVERKOSTOJEN MITOITUSPERUSTEIDEN TARKASTELU Tekniikka Pori Energiatekniikan koulutuohjela 008 SULJETTUJEN PUTKIVERKOSTOJEN MITOITUSPERUSTEIDEN TARKASTELU

Lisätiedot

= r, s. Jokaisella diedriryhmällä on vastaavanlainen esitys ryhmän O(2) < GL 2 (R) aliryhmänä. r 2 (C) r 2 (B) r 2 (A) s s

= r, s. Jokaisella diedriryhmällä on vastaavanlainen esitys ryhmän O(2) < GL 2 (R) aliryhmänä. r 2 (C) r 2 (B) r 2 (A) s s 6. Symmetinen yhmä Ääellien n alkiota kootuvan joukon { 2...n} pemutaatioyhmää kututaan ymmetieki yhmäki S n.hajoitutehtävän5nojallaminkätahanan alkion joukon pemutaatioyhmä on iomofinen yhmän S n kana.

Lisätiedot

KUITUKAAPELOINTI KUITUKAAPELOINTI KAAPELIRAKENTEET KUITUKAAPELIVERKKO

KUITUKAAPELOINTI KUITUKAAPELOINTI KAAPELIRAKENTEET KUITUKAAPELIVERKKO KUITUKAAPELOINTI Valokuitutekniikkaa on käytetty puhelinyhteykiä jo vuoia en mahdollitamien pitkien välimatkojen takia. Vähitellen en käyttö on yleitynyt myö kiinteitön yleikaapeloinnia. Kuidun liääntynyt

Lisätiedot

Paatds. Pdivdmaard 14.4.2016

Paatds. Pdivdmaard 14.4.2016 #'tolt Il LorrNAr-uoMl 1.9 Paatd Pdivdmaard 1 (5) urun Moottorieura ry / kilpailun johtaja Anttila Henry anha-hameentie 105 20540 Turku u teiden ulkemieki Uuikaupunkiralli -nopeukilpailun ajaki Haettu

Lisätiedot

Ajoketjusta seisontahaukkuun miten pysäyttävien koirien käytöstä tuli hirvenmetsästyksen valtavirtaa?

Ajoketjusta seisontahaukkuun miten pysäyttävien koirien käytöstä tuli hirvenmetsästyksen valtavirtaa? Suomen Riita : 79 (14) Ajoketjuta eiontahaukkuun miten pyäyttävien koirien käytötä tuli hirvenmetätyken valtavirtaa? Milla Niemi, Jani Pellikka ja Juha Hiedanpää Photo: Milla Niemi Vielä muutama vuoikymmen

Lisätiedot

Physica 9 1. painos 1(8) 20. Varattu hiukkanen sähkö- ja magneettikentässä

Physica 9 1. painos 1(8) 20. Varattu hiukkanen sähkö- ja magneettikentässä Phyica 9 aino (8) 0 Varattu hiukkann ähkö- ja agnttikntää : 0 Varattu hiukkann ähkö- ja agnttikntää 0 a) Sähköknttä aikuttaa arattuun hiukkan oialla F = QE Poitiiiti aratull hiukkall oian uunta on ähkökntän

Lisätiedot

Metallikuulan vieriminen kaltevalla tasolla

Metallikuulan vieriminen kaltevalla tasolla 1 Metallikuulan vieriinen kaltevalla taolla Mikko Vetola Koulun nii Fyiikka luonnontieteenä FY1-Projektityö 4.6.2002 Arvoana: K+ (10) 2 1. Työn tarkoitu Tehtävänä oli tutkia illaiia liikeiliöitä eiintyy

Lisätiedot

MAA7 7.1 Koe Jussi Tyni Valitse kuusi tehtävää! Tee vastauspaperiin pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin välivaiheet näkyviin!

MAA7 7.1 Koe Jussi Tyni Valitse kuusi tehtävää! Tee vastauspaperiin pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin välivaiheet näkyviin! MAA7 7.1 Koe Jussi Tyni 9.1.01 1. Laske raja-arvot: a) 5 lim 5 10 b) lim 9 71. a) Määritä erotusosamäärän avulla funktion f (). f ( ) derivaatta 1 b) Millä välillä funktio f ( ) 9 on kasvava? Perustele

Lisätiedot

Epäyhtälöt 1/7 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt

Epäyhtälöt 1/7 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt Epäyhtälöt 1/7 Sisältö Epäyhtälö Epäyhtälöllä tarkoitetaan ehtoa, missä kahdesta lausekkeesta toinen on suurempi tai mahdollisesti yhtä suuri kuin toinen: f(x) < g(x), f(x) g(x).merkit voidaan luonnollisesti

Lisätiedot

Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit

Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit Mat-.03 Koeuuittelu ja tilatolliet mallit Mat-.03 Koeuuittelu ja tilatolliet mallit / Ratkaiut Aiheet: Avaiaat: Tilatolliet tetit Tetit uhdeateikolliille muuttujille Tetit laatueroateikolliille muuttujille

Lisätiedot

Koti 1-KERROKSISET HYVINVOINNIN ARKKITEHTUURIA. 1-kerroksiset talot

Koti 1-KERROKSISET HYVINVOINNIN ARKKITEHTUURIA. 1-kerroksiset talot Koti 1-KERROKSISET 1-kerroki talot HYVINVOINNIN ARKKITEHTUURIA Koti-eitteeä: Puitolahti ivut 6-7 Saraniemi ivu 8 Kariluoto ivu 9 Koivuranta ivut 10-11 Pihlajito ivu 12 Ahvenito ivu 13 Vehkoja ivu 14 Pjola

Lisätiedot

MATEMATIIKKAKILPAILU

MATEMATIIKKAKILPAILU Tekniikan Opettajat TOP ry Teknologiateolliuuden Kutannuoakeyhtiö Opetuhallitu 00-uotiäätiö Otaa AMMATIKKA top..05 MALLIRATKAISUT Toien ateen ammatillien koulutuken kaikkien alojen yhteinen MATEMATIIKKAKILPAILU

Lisätiedot

jakokulmassa x 4 x 8 x 3x

jakokulmassa x 4 x 8 x 3x Laudatur MAA ratkaisut kertausarjoituksiin. Polynomifunktion nollakodat 6 + 7. Suoritetaan jakolasku jakokulmassa 5 4 + + 4 8 6 6 5 4 + 0 + 0 + 0 + 0+ 6 5 ± 5 5 4 ± 4 4 ± 4 4 ± 4 8 8 ± 8 6 6 + ± 6 Vastaus:

Lisätiedot

DIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM

DIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM DIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM 1 (10) Deltamodulaatio ( M) M koodaa informaation ± polariteetin omaavaki binääriiki impuleiki. Menetelmä on ykinkertainen. Idea perutuu ignaalin m(t) muutoken binäärieen

Lisätiedot

b) Laskiessani suksilla mäkeä alas ja hypätessäni laiturilta järveen painovoima tekee työtä minulle.

b) Laskiessani suksilla mäkeä alas ja hypätessäni laiturilta järveen painovoima tekee työtä minulle. nergia. Työ ja teho OHDI JA TSI -. Opettaja ja opikelija tekevät hyvin paljon aanlaita ekaanita työtä, kuten liikkuinen, kirjojen ja eineiden notainen, liikkeellelähtö ja pyähtyinen. Uuien aioiden oppiinen

Lisätiedot

Suomen Akatemian tutkimusohjelma VALTA 2007 2010. Valta Suomessa

Suomen Akatemian tutkimusohjelma VALTA 2007 2010. Valta Suomessa Suomen Akatemian tutkimuohjelma VALTA 2007 2010 Valta Suomea Valta Suomea 2007 2010 VALTA lyhyeti Suomalaien yhteikunnan valtajärjetelmä on ollut muutopaineiden kohteena viime vuoikymmeninä. Suomi on liittynyt

Lisätiedot

7. PYÖRIVÄN SÄHKÖKONEEN SUUNNITTELUN ETENEMINEN JA KONEEN OMI- NAISUUDET

7. PYÖRIVÄN SÄHKÖKONEEN SUUNNITTELUN ETENEMINEN JA KONEEN OMI- NAISUUDET 7.1 LTY Juha Pyhönen 7. PYÖRIVÄN SÄHKÖKONEEN SUUNNITTELUN ETENEMINEN JA KONEEN OMI- NAISUUDET Pyöivän ähkökoneen uunnittelua voidaan noudattaa eiekiki euaavanlaita työjäjetytä. Tää opii uoaan epätahtioottoeille,

Lisätiedot

RATKAISUT: Kertaustehtäviä

RATKAISUT: Kertaustehtäviä Phyica 1 uuditettu paino OPETTAJAN OPAS 1(9) Kertautehtäiä RATKAISUT: Kertautehtäiä LUKU 3. Luua on a) 4 eriteää nueroa b) 3 eriteää nueroa c) 7 eriteää nueroa. 4. Selitetään erieen yhtälön olepien puolien

Lisätiedot

Osa VII. Laplace muunnos. Laplace-muunnos. Laplace-muunnos

Osa VII. Laplace muunnos. Laplace-muunnos. Laplace-muunnos Oa VII Laplace muunno 1 Määritelmä ja peruominaiuudet 2 Differentiaalilakenta 3 Yleiiä Laplace-muunnokia A.Raila, J.v.Pfaler () Mat-1.1331 Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta 27 181 / 246 A.Raila,

Lisätiedot

Stenbackan tärinäselvitys Tuusula

Stenbackan tärinäselvitys Tuusula Ramboll Finland Oy Tuuulan kunta Stenbackan tärinäelvity Tuuula 18.1.26 Stenbackan tärinäelvity, Tuuula Viite 82114186 Verio LUONNOS Pvm 18.1.26 Hyväkynyt Tarkitanut J. Noukka Kirjoittanut J. Kurikka-Oja

Lisätiedot

Rationaalilauseke ja -funktio

Rationaalilauseke ja -funktio 4.8.07 Rationaalilauseke ja -funktio Määritelmä, rationaalilauseke ja funktio: Kahden polynomin ja osamäärä, 0 on rationaalilauseke, jonka osoittaja on ja nimittäjä. Huomaa, että pelkkä polynomi on myös

Lisätiedot

VAPAA-AJAN TUNNELMAA YMPÄRI VUODEN. Kakkoskodit

VAPAA-AJAN TUNNELMAA YMPÄRI VUODEN. Kakkoskodit Kakkokodit Kakkokodit VAPAA-AJAN TUNNELMAA YMPÄRI VUODEN Vapaa-ajan tunnelmaa ympäri vuoden Kakkokodit eitteeä: Lumo. 5 Io-lehtiaari. 6 Lehtiaari. 7 Io-kuuiaari. 8 Kuuiaari. 9 Kalla. 10-11 Uva. 12-13 Tuiku.

Lisätiedot

RUOKAKESKO RUOKAKESKON HAKKILAN VARASTON KV2 LAAJENNUS. Liikenne, maisema

RUOKAKESKO RUOKAKESKON HAKKILAN VARASTON KV2 LAAJENNUS. Liikenne, maisema RUOSO RUOSO HIL VRSTO V2 LJUS Liikenne, maiema 12/2012 Heimo ekiaari RUOSO V2: LJUS Liikenne, maiema SISÄLLYSLUTTLO 1. IVISTLMÄ 2. SUUITTLU ULU 3. YYL Ruokakeko ykytilanteen katuverkko 4. TULVISUUS Ruokakeko

Lisätiedot

Lauseen erikoistapaus on ollut kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa seuraavassa muodossa:

Lauseen erikoistapaus on ollut kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa seuraavassa muodossa: Simo K. Kivelä, 13.7.004 Frégier'n lause Toisen asteen käyrillä ellipseillä, paraabeleilla, hyperbeleillä ja niiden erikoistapauksilla on melkoinen määrä yksinkertaisia säännöllisyysominaisuuksia. Eräs

Lisätiedot

SÄHKÖASEMAN ENSIÖPUOLEN SUUNNITTELUSSA KÄYTETTÄ- VIEN LASKENTAMENETELMIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖASEMAN ENSIÖPUOLEN SUUNNITTELUSSA KÄYTETTÄ- VIEN LASKENTAMENETELMIEN KEHITTÄMINEN aalto-yliopito tenillinen oreaoulu Eletroniian, tietoliienteen ja automaation tiedeunta Rauno Hirvonen SÄHKÖASEMAN ENSIÖPUOLEN SUUNNIELUSSA KÄYEÄ- VIEN LASKENAMENEELMIEN KEHIÄMINEN Diplomityö, joa on jätetty

Lisätiedot