SUOMEN KANNATTAA VAALIA KOKO EU:N YHTENÄISYYTTÄ.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN KANNATTAA VAALIA KOKO EU:N YHTENÄISYYTTÄ."

Transkriptio

1 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N LEHTI UPI:N JOHTAJA TEIJA TIILIKAINEN: SUOMEN KANNATTAA VAALIA KOKO EU:N YHTENÄISYYTTÄ. Sivut 6-9. EU:n talouspolitiikkaa tehdään jatkossakin kansallisesti. Sivut Muista äänestää eurovaaleissa! Ennakkoäänestys alkaa Kuluttajansuojadirektiivi kirkastaa EU:n sisämarkkinoiden pelisääntöjä. Sivut

2 Sivut PÄÄKIRJOITUS TAPETTI Eurooppa kutsuu kuulevatko suomalaiset? STTK-lehti Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:järjestölehti 39. vuosikerta Julkaisija STTK ry Päätoimittaja, toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas» Europarlamenttivaalien ennakkoäänestys alkaa muutaman päivän päästä. Toimitus Käyntiosoite On tunnettua, että eurovaalit eivät suomalaisia eivätkä muidenkaan jäsenvaltioiden kansalaisia kummemmin sykähdytä. Sekin tiedetään, että vaalien alla Postiosoite Mikonkatu 8 A, 6. kerros puhutaan mieluummin kansallisista kuin eurooppalaisista asioista. PL 421, Helsinki Vaikka viime vaaleissa yli puolta osaa suomalaisista laiskotti ja he jättivät Puhelin vaalit väliin, mepit valittiin ja he ovat olleet Suomen kellokkaita ja päättäjiä (09) Euroopan parlamentissa. Nytkin valitaan 13 meppiä, äänestit Sinä tai et. Telefax Suomi on Euroopan unionin jäsen ja melko monet asiat valuvat suomalaiseen (09) politiikan tekoon Brysselin pöydistä. Siitä ei tarvitse pitää, mutta se kannattaa tiedostaa. Emme voi enää valita toisin: olemme jäseniä ja sillä siisti. Olemme myös rahaliiton jäseniä emmekä siitäkään pääse irti, vaikka talouskurjuuden heikoimpina hetkinä moni ehkä olisi halunnut. Politiikassa vaikutetaan pelikentällä, ei katsomossa eikä herjoja sieltä heittelemällä. Jos nyt joku ehdokas tai hänen äänitorvensa väittää, että Euroopasta tai rahaliitosta voi erota, älkää uskoko. Ei voi. Ei näillä tiedoilla. Eurooppa on kulttuuriensa ja jäsenvaltioidensa summa. Eri mailla on eri Internet STTK:n toimiston henkilöstö: STTK-lehden posti: painotukset ja erilaiset tulokulmat yhteisiin asioihin. Niin Suomellakin. Parhaiten Ilmoitukset saamme äänemme vaalien jälkeen kuuluviin ja kantamme huomioiduksi, kun Kaupalliset ilmoitukset, myynti, liittoudumme fiksusti ja olemme joustavia. Änkyröinnillä harvoin mitään aikaa trafiikki ja laskutus: toimitussihteeri saa, ainakaan kestävästi. Marja-Liisa Rajakangas STTK, SAK ja Akava ovat kampanjoineet yhdessä eri puolilla Suomea. Ääniä Suomesta kampanja on ensimmäinen yhteinen eurovaalien merkeissä. Toivottavasti Osoitteenmuutokset kampanjointi, keskustelu ja ihmisten osallistaminen yhteiseen Eurooppaan Osoitteenmuutokset tulee tehdä kirjallisesti omaan näkyy myös äänestysprosentissa. Viimeksi tuo luku oli 40. Se on häpeällisen jäsenliittoon pieni, sillä se voisi olla melkein sata. Päätetään, että luku ainakin paranee, vaikka ei sataan päästäisikään. Mutta se edellyttää, että uurnilla tavataan. (mlr) EI keskusjärjestöön eikä lehden toimitukseen. Ulkoasu Ilkka Eskola/Hansaprint Oy Finanssineuvos Martti Salmen haastattelu sivuilla Vihan päivät» On varmaan makuasia, kutsuuko Ukrainan tilannetta sodaksi, sisällissodaksi vai miksi. Se tiedetään, että eri selkkauksissa, tuhotöissä ja tulipaloissa on kuollut paljon ihmisiä jo nyt. Eikä mikään taida estää uusia uhreja tulemasta. Tavallisen ihmisen on aika vaikea pysyä perillä siitä, mitä Ukrainassa todella tapahtuu. Saati siitä, mikä on tapahtumien todellinen syy ja mikä seuraus. Kuka on täysin oikeassa ja kuka aivan väärässä? Toteen on näytetty vanha tieto, että sodan ensimmäinen uhri on totuus ja propaganda harppoo asiallisen tiedon edellä. Talouspakotteilla ei paljon painoa ole silloin kun kansa alkaa napista ja tyytymättömyys etsii kanavaa purkautua. Jos se ei saa purkautua demokraattisesti, se purkautuu väkivalloin. Se siis on nyt nähty. Miksi uskomme kuvia, joissa Putin lentää kurkiaurojen mukana ja painii karhun kanssa? Miksi kuvittelemme, että järki voittaa sodan ja kuoleman pelon? Miksi historia ei opeta päättäjille ja kansalle mitään? (mlr) Painopaikka HANSAPRINT 2014 / STTK14_03 Painos Lehden paperi GalerieFine Silk 70g Kannen kuva Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen. Kuva: Pekka Sipola Ilmestymis- ja aineistoaikataulu Numero 4/2014 Aineisto Ilmestyy ISSN TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N LEHTI SUOMEN KANNATTAA VAALIA KOKO EU:N YHTENÄISYYTTÄ. UPI:N JOHTAJA TEIJA TIILIKAINEN: Sivut 6-9. EU:n talouspolitiikkaa tehdään jatkossakin kansallisesti. REMES Komissio puuttuu vain isoihin raameihin, esimerkiksi liian optimistiseen ennusteeseen talouskasvusta tai jos menopuoli uhkaa karata hallinnasta. Eri maiden hallituksen poliittisiin valintoihin ei puututa. SISÄLLYS 2 Pääkirjoitus. 4 Nuorten kesäduunari-info palvelee koko kesän. 4 Lyhyesti 5 Tehotuotantoa vai luovaa työntekoa? 6 Teija Tiilikainen varoittaa euromaiden eriytymisestä. UPI:n johtaja uskoo äänestysprosentin nousevan 50:een. 10 Antiikissa on nyt ostajan markkinat. Nopeita sijoitusvoittoja se ei tarjoa. 11 EU:n työelämäsääntelylle palkansaajien tuki. 12 Euroopan paras työelämä tehdään työpaikoilla. Isossa kuvassa työelämämme haaste on se, että paluuta entiseen ei ole. 14 Kipeitä päätöksiä vain arvausten varassa. VM:n laskelmat kestävyysvajeesta poikkeavat monen muun toimijan laskemista. 16 Työpaikkojen väkivalta saatava kuriin. Väkivalta on monella työpaikalla ikävää arkea. 18 Tapahtumista tuli iso työllistäjä. Tangomarkkinoita ei voi ulkoistaa Suomesta. 20 Työajan lyhentäminen ja töiden jakaminen ei sytytä. Työntekijät eivät kuitenkaan haluaisi leikata palkkoja, vaikka työaika lyhenisi. 22 Puhutaan syrjäytymisestä! 23 Työlounaalla. 24 STTK lyhyesti. 25 Löntagare, använd din röst. 25 Voi hyvin. 26 EU torjuu talouskriisejä budjettikurilla ja pankkiunionilla. Kansallinen päätöksenteko ei katoa mihinkään. 28 Kuluttajansuojadirektiivi kirkastaa sisämarkkinoiden pelisääntöjä. Uusi direktiivi astuu voimaan kesällä. 30 Kirjat. 31 Ristikko. Kuluttajansuojadirektiivi Muista äänestää eurovaaleissa! Ennakkoäänestys alkaa kirkastaa EU:n sisämarkkinoiden pelisääntöjä. 2 sttk 3 * sttk 3 *2014 Sivut

3 UUTISIA Koonnut: Tiina Laurila ja Marja-Liisa Rajakangas KOLUMNI Nuorten kesäduunari-info palvelee koko kesän» Vappuna avautunut STTK:n, SAK:n ja Akavan yhteinen Kesäduunari-info neuvoo jälleen nuorten kesätyösuhteisiin liittyvissä asioissa. Maksuton palvelu on kerännyt viime kesinä yli 500 yhteydenottoa. Kymmenettä kesää toimiva kesäduunari-info on suunnattu nuorille, heidän vanhemmilleen ja työnantajille. Yhteyttä voi ottaa jo ennen työsuhteen alkua. Kysyä voi esimerkiksi palkoista, työvuoroista tai työsopimuksen laatimiseen liittyvistä seikoista. Kesäduunarineuvoja Sini Siikström muistuttaa, että työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisena. Työehtoihin liittyvät työntekijän oikeudet ja velvollisuudet sekä epäselvät kohdat on syytä selvittää ennen nimen allekirjoittamista. Älä koskaan epäröi kysyä. Pidä myös huoli, että saat riittävän perehdytyksen työhösi. Työnantaja on velvollinen antamaan ohjausta esimerkiksi työpaikan olosuhteista, koneiden ja laitteiden toimintatavoista ja työturvallisuudesta. Perehdytyksessä työnantajan tulee ottaa huomioon työntekijän koulutustausta, ammatillinen osaaminen ja työkokemus. Kunnon ohjaus vähentää työtapaturmia, parantaa työn laatua ja lisää työhyvinvointia. Myös ruotsiksi ja englanniksi Kesäduunari-info on avoinna 29. elokuuta saakka. Neuvoja voi kysyä numerosta ja osoitteesta Keskustelu käy myös Facebookissa osoitteessa Puhelinpalvelu on avoinna maanantaista perjantaihin kello Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi soittaa nimettömänä. Lisätiedot STTK:ssa: STTK:n opiskelija- ja nuorisopoliittinen asiantuntija Ulla Hyvönen, Tehy: Päättäjillä vastuu sosiaali- ja terveysalan ammattitaidosta Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on tyytyväinen siihen, että SOTEratkaisu saatiin aikaan. Uudistuksen tavoitteena on ollut nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden parantuminen. Hallitus on aiemmin esittänyt rakennepoliittisessa ohjelmassaan kuntien henkilöstön kelpoisuusehtojen väljentämistä. Esitys on Tehyn mielestä ristiriitainen ja vastakkainen SOTE-uudistuksen kanssa. Laadukkaita palveluita pystytään tuottamaan, mikäli pidetään kiinni sosiaali- ja terveysalan ammatteja säätelevästä lainsäädännöstä, jonka tavoitteena on potilasturvallisuus ja hoidon laatu. - Hallituksen ristiriitaiset esitykset koskettavat nimenomaan lähihoitajia, sillä taustalla itää ajatus, että koulutettuja lähihoitajia voitaisiin korvata esimerkiksi pikakoulutetuilla hoiva-avustajilla. Sosiaali- ja terveysalalle ollaan tuomassa vähemmän koulutettua työvoimaa, jolla ei ole eväitä potilaiden tilan tarkkailuun ja vaativiin hoitotoimenpiteisiin, sanoo Tehyn koulutuspoliittinen asiantuntija Soila Nordström. - SOTE-uudistuksen jatkovalmistelussa on kiinnitettävä erityishuomio ammattitaidon lisäksi hyvään johtamiseen ja työhyvinvointiin, jotta koulutettu väki saadaan pysymään alalla. Arviolta koulutettua sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa on jo jättänyt alan. - Päättäjillä on vastuu viisaista jatkopäätöksistä ja toivon, että SOTE-uudistuksen alkuperäinen tavoite eli potilaiden hoidon laadun parantaminen olisi tärkein tavoite. Kelpoisuusehtoisuuksista tinkiminen tai henkilöstön koulutustason madaltaminen eivät voi tulla kyseeseen, Nordström toteaa. SuPer: Sote-uudistuksella voidaan vahvistaa lähipalveluita Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin edustajisto odottaa sote-uudistuksen parantavan asiakkaan mahdollisuuksia saada tarvittavaa hoitoa ja palveluita ajoissa sekä työntekijöiden työssäjaksamista. Uudistus tarjoaa myös mahdollisuuden tehokkaalle ennaltaehkäisevälle toiminnalle. SuPer on jo pitkään todennut, että kuntien rahapula on tulevaisuuden suurin ongelma sote-palvelujen tuottamisessa. Rahoitus turvataan suurilla alueilla, jotka rahoittavat ja tuottavat palvelut. Päätös siitä, miten sote-toiminnot tuotetaan ja mitä ne sisältävät, on merkittävä asia asiakkaiden ja henkilöstön kannalta. Keskeistä uudistuksessa on, että lähipalveluita vahvistetaan. SuPerin edustajisto pitää sote-uudistusta erinomaisena mahdollisuutena. Uudistuksesta voi myös tulla suuri uhka. Asiantuntijoiden ja poliitikkojen päätöksillä on keskeinen rooli siinä, millaiseksi uudistus kehittyy. Tähän mennessä on tehty vain suuntaa-antavia päätöksiä: sote-alueita on viisi, lisäksi on annettu alkusysäys yhteisvastuulliselle rahoitukselle. Palveluiden tuottamisessa on huomioitava myös miten tulevaisuudessa tarjotaan paras mahdollinen kokonaisuus. SuPerin edustajiston mukaan on oltava vähemmän hallintoa ja erilaisia tuotanto-organisaatioita. Säästyvät rahat on ohjattava lähipalveluiden varmistamiseen. Pro: Euroopan on uskottava jälleen itseensä Toukokuun Euroopan parlamentin vaaleissa päätetään EU:n tulevaisuudesta: kehitetäänkö unionia pääoman vai tavallisten ihmisten ehdoilla, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne sanoo. Rinteen mukaan maailmantalouden painopisteen siirtyminen Aasiaan ja kehittyviin talouksiin haastaa rakennemuutosta läpikäyvän Suomen lisäksi suurta osaa Eurooppaa. Vaalien yhteydessä on erityisen tärkeää keskustella siitä, mitä Euroopan hyvinvoinnin turvaaminen ja edelleen kehittäminen vaatii. Keskustelun keskiössä on oltava talouskasvun ja työllisyyden vahvistaminen kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaen. Rinteen mukaan eri tahoilla, poliittisilla puolueille ja vaikuttajille on toisistaan poikkeavia näkemyksiä niistä eväistä, joilla EU voi tulevaisuudessa menestyä. Näiden erojen taustalla on eturistiriitoja ja erilaisia analyyseja Euroopan mahdollisuuksista. Kansainvälisille yrityksille ja rahaeliitille EU on vain yksi tuotanto-, markkina- ja nautinta-alue muiden joukossa. Paikka, jossa tehdä ja kuluttaa rahaa. Ja kun tarve on, siirrytään muualle. Tavallisille ihmisille se on koti, työpaikka ja elinympäristö. Paikka, jossa pyritään elämään mahdollisimman hyvää, turvallista ja vapaata elämää, Rinne kuvailee. Tämä johtaa hyvin erilaisiin tavoitteisiin EU:n kehittämisessä: ensimmäiset haluavat vain markkina-alueen jolla temmeltää, kansalaisten etu taas on vahva unioni, joka turvaa niin työntekijöiden oikeudet, kuin hyvinvointivaltioiden toimintaedellytykset. Eurooppalainen palkansaajaliike uskoo, että juuri laaja-alaiseen hyvinvointiin ja osaamiseen perustuva tasa-arvoinen yhteiskunta luo EU:lle merkitsevää kilpailuetua. Toki tarvitsemme sen ajanmukaista ja tulevaisuuteen katsovaa kehittämistä. Pardia: Yliopiston tukipalvelut luovat edellytykset tutkimukselle myös Aalto-yliopistossa Aalto-yliopisto on ilmoittanut aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat kaikkia yliopiston tukipalveluja ja niissä työskenteleviä henkilöitä yliopistossa, korkeakouluilla ja laitoksilla. Neuvottelut koskevat noin henkilöä Aalto-yliopiston työntekijästä. Alustavien arvioiden mukaan vähennystarpeeksi arvioidaan 130 henkilöä. Yliopiston tukipalveluissa työskentelevä henkilöstö luo edellytykset yliopiston tehokkaalle ja laadukkaalle tutkimus- ja opetustoiminnalle myös Aalto-yliopistossa, Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Niko Simola muistuttaa. Simolan mielestä tukitehtäviä ei tehosteta eikä prosesseja sujuvoiteta yksinomaan vähentämällä niissä työskentelevää henkilöstöä. Aalto-yliopiston pitkäjänteistä henkilöstösuunnittelua on jatkossa parannettava. Yhteistoimintamenettely on aina raskas prosessi siihen joutuvalle henkilöstölle. Aalto-yliopiston yt-neuvotteluissa tulee tehdä kaikki mahdollinen, jotta irtisanomisilta vältytään, Simola edellyttää. Nousu: Pankkien asiakkaat ja henkilökunta vain kulueriä Nordea pankin henkilökuntaa edustavan Ammattiliitto Nousun edustajisto ei hyväksy pankin suunnitelmaa osakkeenomistajien omistaja-arvon maksimaalisesta kasvattamisesta asiakkaiden ja henkilökunnan kustannuksella. Edustajisto pitää Nordean suunnittelemia tehostamistoimia lyhytnäköisinä. Kansainvälisillä yrityksillä ja niiden omistajilla ei ole isänmaata, ja omistajat ovat valmiita kaikin mahdollisin keinoin lisäämään voittojaan. Nousu peräänkuuluttaa julkista keskustelua yhteiskuntavastuusta ja pankkien velvollisuuksista osana yhteiskuntaa. Kansalaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet saada pankkipalveluja ovat uhattuna. Nousu oli STTK-laisena ammattiliittona hyväksymässä viime syksynä työllisyys- ja kasvusopimusta, jossa työntekijät tyytyivät 20 euron palkankorotuksiin Suomen pelastamiseksi. Myös Suomen hallituksen keväällä 2013 päättämän yhteisöveron laskemisen tavoitteena oli tukea yritysten kilpailukykyä ja työllisyyttä. Samaan aikaan Nordean omistajat ja johto ovat kasvattaneet voittojaan. Nordea ei ole millään lailla sitoutunut työpaikkojen säilyttämiseen tai kasvua tukeviin toimiin. Edustajiston mielestä suomalaisia palkansaajia on petetty. - Nyt Nordean on viimeistään osoitettava vastuutaan henkilöstöstä ja asiakkaista, toteaa edustajiston puheenjohtaja Tuula Muukkonen. Tehotuotantoa vai luovaa työntekoa?» Tuottavuuden kasvu Suomessa on dramaattisesti pysähtynyt ja ideoita sen kohottamiseksi etsitään kuumeisesti. Työmarkkinapolitiikassa keskustelua hallitsevat tehostaminen, työaikojen pidentäminen ja palkkakustannukset. Palkansaajille tällaiset lääkkeet ovat karvaita ja voi kysyä, ovatko ne edes tehokkaita. Työelämän kehittäminen on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle, vaikka olennaista on se, mitä hyvää ja uutta työtuntien aikana saadaan aikaiseksi. Suomessa riittää kyllä paljon puhetta luovuudesta ja innovaatioista. Usein niiden ajatellaan olevan jotakin suurta ja häikäisevää jotain, joka ei kosketa tavallisia työpaikkoja tai tavallisia palkansaajia. Totuus on toisenlainen. Innovaatiot ovat usein pieniä ja arkisia asioita, esimerkiksi uusia toiminta- ja työskentelytapoja tai tekniikan parempaa hyödyntämistä. Suuretkin ideat syntyvät usein tarkoittamatta - sivutuotteena tai muuten vain ohimennen. Suomessa puhutaan kasvualoista, kuten peliteollisuudesta ja cleantechistä. Onkin elintärkeää, että Suomeen syntyy uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Ei kuitenkaan riitä, että meillä on joitakin huipputyöpaikkoja tai -aloja. Luovuutta ja uuden syntymistä tulee edistää kaikilla työpaikoilla ja joka tasolla. Ne eivät ole pelifirmojen, teknologiayritysten ja startupien yksinoikeus. Myös esimerkiksi julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen on pitkällä aikavälillä sen varassa, että toimintatavat kehittyvät. Suomalaisella työelämällä on hyvät edellytykset hyödyntää luovuutta. Työvoimamme on hyvin koulutettua ja digitaalinen infrastruktuurimme on korkeaa tasoa. Olemme hyviä tasa-arvossa, eikä työkulttuurimme ole kovin hierarkista tai byrokraattista. Meillä on paljon mahdollisuuksia myös joustaviin työaikoihin, kunhan niitä osattaisiin hyödyntää nykyistä paremmin. Edellytykset ovat hyvät, mutta näkyvätkö luovuuden ja uusiutumiskyvyn edistäminen työpaikkojen arjessa? STTK:n Toimihenkilöbarometrin mukaan yli puolet STTK-laisista on sitä mieltä, että työpaikan johto asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle. Tämä näkyy kiireenä, alimitoitettuina henkilöstöresursseina ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien vähäisyytenä. Työntekijä on tuottava silloin, kun hän on motivoitunut ja jaksaa hyvin työssään. Liian pitkälle viritettynä tehokkuuden tavoittelu tappaa luovuuden ja uusiutumiskyvyn. Luovuus on muun muassa kykyä kehittää uusia ja epätavallisia ideoita ja etääntyä tavanomaisista ajatusmalleista. Se ei ole mahdollista, jos uusille ajatuksille ei ole aikaa eikä tilaa. Tämä taas on myrkkyä työpaikkojen tulevaisuudelle. Minna Helle Kirjoittaja on STTK:n edunvalvontajohtaja. 4 sttk 3 * sttk 3 *2014

4 TEIJA TIILIKAINEN VAROITTAA EUROMAIDEN ERIYTYMISESTÄ Euroopan talouskriisi on johtanut siihen, että euromaat pitävät tiiviisti yhtä, mutta muut jäsenmaat ovat jääneet ulkokehälle. Suomen täytyy pitää huolta yhteisen EU:n kehittämisestä. Olemme Euroopan reunalla ja Pohjoismaista ainoana eurossa, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen huomauttaa. Ilman yhteistyötä Tanskan ja Ruotsin kanssa olemme vielä enemmän yksin. Siksikin meidän pitää pyrkiä kehittämään koko unionia. 6 sttk 1 * sttk 1 *2014»

5 * Teksti: UP/Birgitta Suorsa * Kuvat: Pekka Sipola» Euroopan parlamentin viisivuotiskautta ovat värittäneet talousongelmat. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi, että seuraavalla kaudella päästään jälleen kiinni muihinkin asioihin, kuten demokratian lisäämiseen ja EU-kansalaisuuden rakentamiseen. Sosiaalista Eurooppaa ei ole kokonaan pyyhkäisty pois agendalta. Komission esitys EMU:n sosiaalisista indikaattoreista on jäänyt kaiken talousuutisoinnin varjoon, Tiilikainen kertoo. Euromaiden kehitystä halutaan seurata myös sosiaalisilla mittareilla. Euroopan neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy painotti EMU-kriteereistä puhuessaan, että EMU:n kehittämisessä ei ole kyse vain rahasta. Periaatekeskustelua tarvittiin Raha ja talous ovat puhuttaneet Euroopan unionia ja sen jäsenmaita pitkään ja perusteellisesti. Tiilikaisen mukaan se on ollut tervehdyttävää. Jäsenmaat ovat joutuneet pohtimaan, millaisesta unionista on oikein kyse ja missä ovat keskinäisen yhteisvastuun rajat, Tiilikainen sanoo. Maastrichtin sopimuksen jälkeen näin periaatteellista keskustelua ei ole käyty. Ilman jämäkkää yhteistä johtamista jäsenvaltioiden taloudet lähtivät eriytymään liiaksi. Kriisi johti siihen, että EU:n piti vähän ravistella itseään ja katsoa, mitä on jäänyt tekemättä, Tiilikainen toteaa. Aiemmin luotettiin kunkin jäsenvaltion kykyyn hoitaa omaa talouttaan. Kun talouskehitys alkoi eriytyä, huomattiin, että menestyvienkin jäsenmaiden etu on pitää huolta EU:n yhteisestä talouskehityksestä. Jo liittymissopimuksessa jäsenvaltiolta vaaditaan tiettyä talouskuria, mutta sen valvominen oli jäänyt hoitamatta. Huoli velkaantumisesta ja julkisten talouksien alijäämästä nousi vasta, kun hyvä talouskehitys taittui. Jäsenvaltioiden budjettivalmistelun valvonta, tukipaketit ja niiden tiukat ehdot ovat uusia keinoja pitää yhteinen EU ruodussa. Tiilikainen tähdentää, että EU:n perusperiaatteita ei ole muutettu. Kukin jäsenmaa vastaa edelleen omasta taloudestaan, mutta muut jäsenmaat voivat auttaa hädän tullen. Euroryhmä nappasi valtaa Yhteisiä ponnistuksia Euroopan talouden kohentamiseksi oli tehty jo aiemmin, muun muassa Lissabonin strategia ja Eurooppa kilpailukykyohjelma. Ongelma oli, että tavoitteet jäivät ylätasolle. Jäsenmaissa hallitukset ajattelevat omaa vaalimenestystään. On helpompi jättää tekemättä jotain EU-tasolla sovittua, jollei ole pakko, Tiilikainen hymähtää. Nyt jäsenmaita pystytään ajamaan yhteiseen talouskuriin rangaistusten uhalla. Kun Ranska ja Saksa olivat vaikeuksissa , ne pystyivät junailemaan niin, ettei niille koitunut rangaistuksia. Nyt rikkomuksista rangaistaan, ja rangaistuksista päästään päättämään aiempaa helpommin. Komission valta on kasvanut sen valvontaroolin myötä ja Euroopan Keskuspankin valta on lisääntynyt. Vallan luovuttaminen ei ole helppoa, vaikka Emussa jo sovittiin tietyistä pelisäännöistä. Samanaikaisesti unionin sisään on syntynyt uusi valtakeskittymä, euromaat. Yhteisvaluutan maat ovat lisänneet yhteistyötä tiukemman valvonnankin takia. Talouskriisiin asti pyrittiin tiukasti valvomaan, etteivät euromaat eriytyisi omaksi ryhmäkseen. Nyt niillä on oma päätöksentekojärjestelmänsä ja omat huippukokouksensa. Tiilikaisen mukaan tässä on riskinsä, jos EU halutaan pitää koossa. Paraikaa euromaat rakentavat pankkiunionia ja vakausmekanismi on jo pystyssä. Velvoitteet eriytyvät. Syntyy euromaiden unioni Euroopan unionin sisään. Onko se Suomen etu? On ja ei. Olemme riippuvaisia yhteisvaluutasta ja sen poliittisesta hallinnoinnista, Tiilikainen vastaa ja jatkaa: Toisaalta Suomen linja on, ettei tule liian vahvaa jakolinjaa. Meille tärkeät Ruotsi ja Tanska eivät ole yhteisvaluutassa. Suomen intressi on vaalia koko unionin yhtenäisyyttä, ettei sisäisiä intressiklikkejä synny. Rakkain paikka Euroopassa?» KÄSI SYDÄMELLÄ Rakkain paikka Euroopassa? Eurooppalaisista suurkaupungeista Madrid on lähinnä sydäntäni. Se on samanaikaisesti tyylikäs ja lämmin. Eurooppalaisesta maaseudusta Etelä-Saksa, esimerkiksi Heidelberg tai Tübingen, jossa olen ollut vaihto-opettajana. Mikä on parasta Euroopan unionissa? Asennekasvatus. Nuoret sukupolvet oppivat ajattelemaan unionia yhteisenä alueena. Ei niin, että me ja ne muut. Minäkin olen kasvanut aikana, jolloin ne vieraat olivat vähän pelottavia. En silti toivo, että asenneraja siirtyisi EU:n ulkorajoille. Mikä on pahinta? Pahinta on, että muu integraatio on edennyt, mutta demokratiakehitys on jäänyt vähemmälle. Siksi kansalaiset mieltävät, että EU on etäinen ja vieras. Kansalaisten osallisuustunne on heikko. Ajatellaan, että EU:sta tulee kaikenlaista, aivan kuin se ei olisi meidän vastuullamme ja vaikutuspiirissämme. Jokaisen tulisi voida tuntea, että hän on edustettuna unionissa kansalaisyhteiskunnan, puolueiden tai poliittisten liikkeiden kautta. Millaiseksi Suomi olisi kehittynyt EU:n ulkopuolella? Suomi kokisi itsensä entistä pienemmäksi ja perifeerisemmäksi. Meillä ajatellaan, että olemme pieni pohjoinen maa. Tuo asenne tulee haastetuksi, kun olemme osa isoa unionia. Puhumme jo aika taitavasti eteläisestä Euroopasta yhteisenä naapuristona. Kun Ruotsikin on unionissa, olisimme ilman unionia kaukana valtakeskuksista ja aina yksin. Turvallisuuspolitiikka otetaan tosissaan Unionin yhtenäisyys on Tiilikaisen mukaan tarpeen siksikin, että ulkopoliittiset uhat ovat kasvaneet. Ukrainan kriisiä edelsivät Pohjois- Afrikan kansannousut ja Syyrian kriisi. Suomelle unionin kansainvälinen toimintakyky on ensisijaisen tärkeää. Yhteinen turvallisuuspolitiikka ja sen mahdollinen sisältö ovat nousseet uudella tavalla EU:n keskusteluun. Tiilikainen huomauttaa tilanteen muuttuneen, koska turvallisuusuhat ovat kasvaneet nimenomaan EU:n rajoilla. Lisäksi Ukraina on ollut mukana EU:n kumppanuusohjelmassa. Tällä kertaa kaikki ovat yhtä mieltä, että EU tarvitsee yhteisen turvallisuuspolitiikan. Unioni on heikko ja haavoittuva, jos se ei pysy yhtenäisenä. Suhde Venäjään on ollut vaikea. Jäsenmaihin kuuluu entisiä neuvostotasavaltoja, entisiä Varsovan liiton maita ja Venäjän historiallisia kumppanimaita. Itä-Euroopan maat suhtautuvat kriittisesti Venäjään. Saksa ja Suomi ovat sovittelevia ja riippuvaisia Venäjän energiasta. Nyt tilanne on muuttunut ja kaikki haluavat yhteistä politiikkaa, Tiilikainen huomauttaa. Kun joskus jälkeenpäin katsotaan Euroopan unionin kehitystä 2010-luvulla, en hämmästyisi, että tämä kokemus lisää EU:n yhtenäisyyttä ja opettaa jäsenvaltioita kompromisseihin yhteisen edun vuoksi. Veikkauksesi EU-vaalien äänestysprosentiksi? Veikkaan, että näissä vaaleissa äänestysprosentit nousevat aika reippaasti sekä Suomessa että muualla EU:ssa. EU-tasolla päästään 50 prosenttiin. Suomen äänestysaktiivisuuden suhteen olen aika toiveikas Veikkaan samaa, noin 50 prosenttia eli 10 prosenttiyksikköä viimekertaista korkeampaa aktiivisuutta. 8 sttk 3 * sttk 3 *2014

6 * Teksti ja kuvat: Arto Jokela Antiikissa on nyt Antiikkiin voi sijoittaa, mutta nopeita voittoja ei kannata odottaa. Jos sisustaa olohuoneensa antiikilla, saa paitsi tyyliä, myös sijoituksen, jonka arvo voi nousta. Eikä antiikki ikinä tule täysin arvottomaksi. OSTAJAN MARKKINAT Turkulainen antiikkikauppias Hans Tritzschler sanoo, että antiikkikauppa on kokenut viime vuosina mullistuksen. Suuren muutoksen taustalla ovat trendit ja internet. Antiikki on poissa muodista ja netin ansiosta ala on alkanut muistuttaa rihkamakauppaa. Oma vaikutuksensa on ollut myös vanhaan viittaavan vintagen suosion kasvulla. Sisustuslehdissä ja -ohjelmissa esiteltävät kodit muistuttavat leikkaussaleja. Niistä on kulttuuri hävinnyt, sanoo Tritzschler. Kehitys on ajanut antiikkikauppiaat ahtaalle. Suomesta antiikkikauppoja löytyy enää vain Helsingistä, Turusta ja Tampereelta. Myös muualla Euroopassa kehitys on kulkenut samaan suuntaan. Ruotsissa, joka on perinteisesti ollut Euroopan antiikin aarreaitta, ei oikeita antiikkikauppoja ole enää esimerkiksi Upsalassa tai Södertäljessä. Ei vain Suomen markkinoille Tritzschler tarkastelee asioita kauppiaan näkökulmasta. Ostajan ja sijoittajan kannalta tilanne on valoisampi. Pääsääntö sijoittamisessa on, että se mikä menee alas, tulee myös ylös. Ja silloin kannattaa ostaa, kun tavara on edullista. Kauppiaskin myöntää, että näin on, ja että antiikin arvo jollain aikavälillä vielä nousee. Paljon antiikin hintakehityksestä kertoo, että 30 vuotta sitten kustavilaisen lipaston sai noin markalla. Nyt se maksaa euroa. Välillä sen hinta on tosin käynyt korkeammalla. Jos antiikkia hankkii sijoitusmielessä, kannattaa ostaa vain huippulatua, kuten 1700-luvun hopeaa tai kustavilaisia tai rokokookauden huonekaluja. Antiikkiin sijoittajan on Tritzschlerin mukaan syytä varautua myös pitkäaikaiseen sijoitukseen. Lisäksi Suomen pienten markkinoiden takia tavaran pitäisi olla sellaista, että se kiinnostaa myös muualla maailmassa. Etenkin antiikkia sijoitusmielessä hankittaessa kannattaa käyttää ammattilaisen apua tai hankkia esineet luotettavalta antiikkikauppiaalta. Kaikki SIJOITTA- MINEN TUTUKSI vanha ei ole antiikkia, eikä kaikki antiikki ole arvokasta. Aitona kustavilaisena myytävässä lipastossa ei huonolla tuurilla ole muuta alkuperäistä kuin yksi jalka, sanoo Tritzschler Mitä pidemmälle esine pystytään jäljittämään, sen parempi. Arvoa nostaa se, jos alkuperäinen valmistaja tiedetään. Silloin kustavilaisen lipaston hinta lähtee noin eurosta. Jos tekijää ei tiedetä, laskee lähtöhinta puolella. Siinä missä trendit vaikuttavat antiikkikauppaan ja antiikin hintaan, on alan sisäisillä virtauksilla myös merkitystä. Kaksikymmentä vuotta sitten kultakauden taiteilijoiden työt olivat suosittuja. Nyt niiden arvo on suurimpia mestareita lukuun ottamatta laskenut huomattavasti. Nyt suosittuja ovat Aallon ja Tyrellin valaisimet. Kauankohan sitä kestää, pohtii Tritzschler. Hänen mukaansa on henkimaailman asioita mikä antiikin hintaan vaikuttaa. Historian ja silmän kauneutta Hyvä sijoitusneuvo antiikkimarkkinoilla on, että jos tarvitsee tavaran, pitää siitä ja siihen on varaa, niin se kannattaa ostaa. Antiikin arvoa voi mitata myös käytettävyydellä sekä kulttuurisilla ja visuaalisilla arvoilla. Sijoitusta voi ajatella myös oman olohuoneen kautta. Jos haluaa sisustaa olohuoneensa antiikilla, eurolla pääsee jo pitkälle. Tritzschlerin mukaan sillä saa sohvan, pöydän, muutaman nojatuolin, lipaston ja pari taulua seinälle. Kaupassa saa siis paitsi tyylikkäät kalusteet, myös option siitä, että ostoksen arvo voi myös nousta. Ja melkoisen varmuuden siitä, ettei se tule ikinä täysin arvottomaksi. Toisin kuin esimerkiksi Ikeasta hankitut huonekalut. Vuoden kuluttua saat maksaa siitä, että joku ottaa ne vastaan. Tritzschlerin mukaan vanhoissa huonekaluissa on sekin hyvä puoli, että ne ovat täyspuuta ja tehty kestämään ja toimimaan. Kulumista on turha pelätä, sillä käytön jäljet kuuluvat vanhoihin tavaroihin. Ja tarvittaessa etevä konservaattori voi tehdä paljon. Desing on huudossa Hans Tritzschler on tuttu myös television Antiikkia antiikkia -ohjelmasta. Hänestä tavara muuttuu antiikiksi vasta noin 150 vuoden iässä. Monien mielestä antiikin ikäraja on viisikymmentä vuotta.» Kotimaisella teollisella muotoilulla, desingillä, on kova kysyntä. Sen hinta on huutokauppajärjestäjä Bukowskin spesialistin Dan von Koskullin mukaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana noussut tasaisesti. Suomalainen desing kiinnostaa myös maailmalla. von Koskullin mukaan esimerkiksi ja 1960-lukujen suurten nimien Tapio Wirkkalan ja Timo Sarpanevan lasiesineet ovat suosittuja, samoin Paavo Tynellin ja Alvar Aallon valaisimet. Vanhemmista muotoilijoista esimerkiksi Gunnel Nymanin lasiesineet, valaisimet ja huonekalut ovat haluttuja. Desing-tuotteita ostetaan pääasiassa keräilymielessä ja niiden tuottaman mielihyvän takia. Ne todennäköisesti säilyttävät arvonsa, minkä lisäksi omistaja saa niistä käytännön hyödyn ja hyvän mielen, sanoo von Koskull. Sijoituskohteena von Koskull pitää antiikkia tällä hetkellä parempana kuin desingia antiikin alhaisen hinnan takia. Hän uskoo, että antiikin arvo vielä nousee. EU:n työelämäsääntelylle palkansaajien tuki» Ay-liikkeen yhteisen Ääniä Suomesta eurovaalikampanjan tutkimuksen mukaan selvä enemmistö suomalaisista palkansaajista toivoisi EU:lta aktiivisempaa otetta työntekijöiden oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Palkansaajat haluaisivat Euroopan unionin tasoisella lainsäädännöllä määriteltävän kaikille työntekijöille vähimmäistasoiset työehdot ja irtisanomissuojan sekä enimmäistyöajan. Vaikka vastaajat eivät pidä europarlamenttivaaleja yhtä mielenkiintoisina kuin esimerkiksi eduskuntavaaleja, vaikuttaa vaalien äänestysinto lupaavalta. 43 prosenttia vastaajista kertoo äänestävänsä varmasti ja 28 prosenttia vastaajista kertoo äänestävänsä todennäköisesti. Erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä ja korkeammilla koulutustasoilla äänestysinto on korkealla. Europarlamenttivaaleissa suurempi osa vastaajista valitsee ehdokkaansa ehdokkaan henkilökohtaisten mielipiteiden (57 %) kuin ehdokkaan puoluetaustan (36 %) perusteella. Jopa 37 prosenttia vastaajista ei vielä tutkimuksen tekohetkellä tiennyt, minkä puolueen ehdokasta he aikovat äänestää. Instituutiokeskustelusta sisältöihin EU näyttäytyy suomalaisille palkansaajaliikkeen jäsenille vaikeasti ymmärrettävänä ja tehottomana, mutta sen sijaan jäsenet tunnistavat hyvin unionin tuomista hyödyistä matkustamisen helpottumisen ja työvoiman liikkuvuuden parantumisen. Vastaajat toivovat europarlamentaarikkojen panostavan tulevaisuudessa enemmän sosiaali- ja terveysasioihin, työntekijöiden oikeuksiin liittyviin kysymyksiin sekä ympäristöasioihin. Työelämän pelisääntöjen yhdenmukaistaminen saa vahvan tuen vastaajilta. Jopa 72 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että EU:lla tulisi olla kaikkia jäsenmaita sitova, vähimmäistasoinen työntekijöiden irtisanomissuoja. Työaikadirektiivin uudistaminen työntekijöiden tarpeita paremmin vastaavaksi saa myös selkeän tuen. 62 prosenttia vastaajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että EU:lla tulee olla yhtenäinen työaikalainsäädäntö, joka rajaa enimmäistyöajat. Euroopan unionin harjoittamaan talouspolitiikkaan suhtaudutaan kaksijakoisesti. Vastaajista 36 prosenttia olisi valmis antamaan EU:lle laajemmat valtuudet puuttua jäsenmaiden talouspolitiikkaan ja 38 prosenttia vastaajista vastustaa ajatusta. Tiukempaa rahoitusmarkkinoiden sääntelyä EU:lta toivoi kuitenkin 45 prosenttia ja vain 23 prosenttia vastaajista vastusti. Palkansaajaliikkeen yhteisen Ääniä Suomesta-kampanjan toimeksiannosta Aula Research Oy toteutti ammattiliittojen jäsenten parissa tutkimuksen Europarlamenttivaaleihin liittyen. Aihealueita olivat vaalit ja äänestyskäyttäytyminen, mielikuvat EU:sta ja EU:n päätöksenteosta, tyytyväisyys EU:hun ja sen politiikkaan sekä työntekijöiden oikeudet EU:ssa. Kyselyaika oli Yhteensä tutkimukseen osallistui vastaajaa 26:sta eri ammattiliitosta. 10 sttk 3 * sttk 3 *2014

7 Euroopan paras työelämä tehdään työpaikoilla * Teksti: UP/Mika Peltonen * Kuva: Jarno Mela Työelämä hankkeen johtaja Margita Klemetti uskoo, että suomalaisesta työelämästä voidaan tehdä Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä, vaikka tällä hetkellä käydään jatkuvasti yt-neuvotteluja ja irtisanotaan ihmisiä. on muuttunut siitä, kun Euroopan paras työelämä -hakkeen tavoitteet kirjoi- Maailma tettiin. Ei muutos ole tavoitetta pienentänyt. Se on vahvistanut hankkeen tarpeellisuutta. Kun menee huonosti, ei se tarkoita, että työelämän kehittäminen lopetetaan. Alueilla omat verkostot Euroopan paras työelämä 2020 hankkeen käytännön työ tehdään työpaikoilla. Klemetin mukaan ydinrooli on työelämätoimijoilla, joilla on työpaikkakontaktit ja kanavat tukea työpaikkoja. Ei meillä ole yhtä mallia tai sapluunaa, jota toteuttamalla tehtäisiin menestyvä työpaikka tai Euroopan paras työelämä. Se ei ole tässä se punainen lanka. Jokaisella työpaikalla on oma tilanteensa ja lähtötasonsa, Klemetti toteaa. Hänen mukaansa jokaisella työpaikalla pitäisi miettiä omia vahvuuksia ja sitä, missä olisi kehitettävää. Euroopan parhaaseen työelämään pyritään myös alueverkostojen työllä. Verkostot toimivat 15 ELY-alueella. Niiden tavoitteena on Klemetin mukaan löytää alueelle sopiva yhteinen toimintatapa työelämäpalveluiden parantamiseksi. Alueilla on ollut eri toimijoiden välillä yhteistyötä tähänkin asti. Nyt yhteistyötä katsotaan nimenomaan työelämästrategian näkökulmasta ja etsitään samalla synergiaa. Alueilla on mietitty elinkeinoelämän kehittämisen näkökulmasta, mihin pitäisi porukalla panostaa. Minä uskon vahvasti alueverkostojen toimintaan. Ne ovat lähellä työpaikkoja ja tuntevat alueensa tilanteen. Myös alueen toimijat tekevät keskenään yhteistyölupauksen, että me hoidamme tämän ja te tuon. Klemetti naurahtaa kysymykselle, onko hankkeen pohjimmaisen tavoitteena, että kaikki Suomen yritykset ja järjestöt tekisivät yhteistyölupauksen. Yhteistyölupaukset ovat väline tuottaa palveluita ja tukea työpaikoille. Tavoite on se, että yhteistyölupaukset johtaisivat kunkin työpaikan omiin kehittämisohjelmiin. On ennenkin selviydytty Hankkeen arvopajoissa on pohdittu suomalaisen työn tekemisen arvoja ja päädytty neljään: Isossa kuvassa suomalaisen työelämän haaste Margita Klemetin mielestä on se, että emme voi palata entiseen, vaan meidän on tehtävä sellaista, missä on meidän tulevaisuutemme. luottamus, sinnikkyys, rohkeus ja tarkoitus. Keskiössä on tarkoitus. Se antaa merkityksen muille arvoille. Rohkeus tarkoittaa uudistumiskykyä ja dynaamisuutta. Sinnikkyys taas tulee suomalaisesta sisusta, siitä, että ei anneta periksi, vaan hoidetaan hommat. Tällä hetkellä suomalainen työelämä luokitellaan Euroopan neljänneksi parhaaksi. Meillä on todella hyvä perusta, joka liittyy luottamukseen ja yhteistyöhön. Tällaista ei muualta löydy, Klemetti korostaa. Hän muistuttaa, että Suomessa on hyviä esimerkkejä lamoista ja rakennemuutoksista selviytymisestä. Meillä on uskoa ja kyky ottaa taas uusi askel eteenpäin. Isossa kuvassa haasteena on, että emme voi palata entiseen, vaan meidän on tehtävä sellaista, missä on meidän tulevaisuutemme. Klemetti ei halua puhua ongelmista, vaan haasteista. Iso haaste on hankkeen suuruus, miten pidämme tämän koossa ja kuljemme samaan suuntaan. Eikä tässä riitä, että vain kuljemme. Yhdessä pitää saada myös jotakin aikaan. Pienen tivaamisen jälkeen Klemetti suostuu myöntämään, että jos Euroopan paras työelämä ei onnistu, kakkostilakin olisi aika hyvä. Ykköstä kuitenkin tavoitellaan. Pitää ottaa käyttöön vahvuutemme ja miettiä asioita rohkeasti. Kun odotamme ja haluamme muutosta, meidän täytyy tehdä jotakin eri lailla kuin ennen. Mukaan haetaan uusia toimijoita» Euroopan paras työelämä hankkeen käynnisti viime vuoden alussa ydinryhmä, johon kuuluivat ministeriöt, työmarkkinakeskusjärjestöt sekä muutama asiantuntijalaitos ja -yhdistys. Nyt mukana on myös muita toimijoita, lähinnä yhdistyksiä, jotka ovat tehneet yhteistyölupauksen hankkeen kanssa. Uudet toimijat tuntevat ja noudattavat toiminnoissaan valtioneuvostossa hyväksyttyjä yhteiskuntavastuun periaatteita. Toimijoilta odotetaan myös uusia näkökulmia työelämän kehittämiseen. Työelämätoimijoiden yhteistyölupauksia on tällä hetkellä 34. Työelämähankkeen johtajan Margita Klemetin mukaan toimijoiden määrä tulee kasvamaan jo tänä vuonna. 12 sttk 3 * sttk 3 *2014

8 * Teksti: Markku Vuorio * Kuva: Lehtikuva Kipeitä päätöksiä vain arvausten varassa Hallitus on korottanut veroja ja leikannut julkisia menoja kestävyysvajeen nitistämiseksi. Maaliskuun kehysriihessä säästöruuvi vedettiin entistä kireämmälle. Hallitusohjelmassa vaalikauden keskeisimmiksi tavoitteiksi listattiin työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin, työttömyysasteen painaminen alle viiden prosentin ja valtion velan kansantuoteosuuden kääntäminen laskuun. Viime vuosien aikana julkisen talouden tasapainottamistoimet ovat kuitenkin saaneet niin keskeisen aseman, että työllisyystavoitteet ovat jääneet pahasti niiden jalkoihin. Harjoitettu talouspolitiikka on rakentunut valtiovarainministeriön (VM) laatimiin kestävyysvajelaskelmiin. Niiden mukaan valtion nopea velkaantuminen ei johdu yksin laman aiheuttamasta verotulojen romahduksesta ja työttömyysmenojen kasvusta, vaan julkiseen talouteen on syntynyt rakenteellinen alijäämä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nykyisillä virityksillä valtion ja kuntien tulot jäävät pitkällä aikavälillä menoja pienemmiksi. Siksi julkisen sektorin menoja on leikattava, tuloja lisättävä ja uudistettava rakenteita. Voiko rahaministeriön kristallipalloon luottaa? Kestävyysvajelaskelmat ovat parhaassakin tapauksessa vain valistuneita arvauksia, koska ne rakentuvat kauas tulevaisuuteen ulottuville ennusteille muun muassa väestönkasvusta, talouden kasvuvauhdista ja siitä, miten väestön vanheneminen vaikuttaa hoitomenojen kasvuun. Vajelaskelmien osumatarkkuudesta antaa hyvän käsityksen se, että arviot Suomen kestävyysvajeen koosta poikkeavat miljarditolkulla toisistaan. EU:n komissio esimerkiksi veikkaa vajeen 11 miljardiksi, elinkeinoelämän tutkimuslaitos kahdeksi ja VM yhdeksäksi miljardiksi. Tämän tyyppisiin laskuharjoituksiin liittyvästä suuresta epävarmuudesta huolimatta Suomen poliittinen eliitti valtamedioiden tuella ovat hyväksyneet VM: n arviot kestävyysvajeen suuruudesta lähes kiistattomana tosiasiana. Monien eturivin ekonomistien mukaan VM:n laskelmat ovat erittäin puutteellisia. Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta pitää niitä niin kelvottomasti laadittuina, etteivät järkevät päätökset ole niiden pohjalta mahdollisia. Hänen mukaansa VM: n laskelmat aliarvioivat menoleikkausten ja verojen korotusten talouskasvua ja työllisyyttä heikentävän vaikutuksen ja liioittelevat ylivelkaantumisen riskiä. Niiden yksi iso ongelma on se, että kaiken oletetaan jatkuvan entisellään. Eli jos menot ovat kasvaneet nopeasti kuten viime vuosien aikana, niin kasvu jatkuu samalla tahdilla. Se johtaa väistämättä siihen, että velka muutaman kymmenen vuoden kuluttua on kasvanut aivan käsittämättömän suureksi. Eri tahojen arviot Suomen kestävyysvajeesta poikkeavat toisistaan miljarditolkulla. Valtiovarainministeriön arviot kestävyysvajeen suuruudesta otetaan pitkälti annettuina. Haaparanta mukaan epärealististen oletusten varaan rakentuvissa laskelmissa valtion velka näyttää paisuvan tuota pikaa niin valtavaksi, ettei julkisten menojen leikkaamiselle näyttäisi olevan vaihtoehtoa. Tällaiset mekaaniset vajelaskelmat eivät sinällään kerro mitään siitä, pitäisikö julkista taloutta tasapainottaa menoja vähentämällä vai veroja korottamalla. Haaparannan mielestä VM: n laskelmissa on sisään rakennettuna oletus, että vajetta ei ole mahdollista paikata veroasetta nostamalla ja että sopeutustoimilla on kova kiire. Haaparanta muistuttaa, että VM:n dokumenteissa vedotaan tutkimuksiin, joiden mukaan julkisten menojen leikkaaminen voi jopa elvyttää taloutta. - Nyt ministeriö itsekin myöntää, että julkisten menojen leikkauksilla on ainakin lyhyellä tähtäimellä kasvua heikentävä vaikutus. Nurinkurista talouspolitiikkaa Haaparannan mielestä taloushistorian opettaa, että julkisten menojen talouskasvua leikkaavat kerroinvaikutukset ovat suuremmat taantumassa kuin noususuhdanteessa. Tästä tulee se taloustieteellinen nyrkkisääntö, että jos menoleikkauksia pitää tehdä, niihin kannattaa ryhtyä vasta nousukaudella. Haaparanta arvioi, että velaksi elvyttämien saattaisi maksaa itsensä nopeasti takaisin. Nyt kun työttömiä on paljon, valtio saa lainaa lähes ilmaiseksi. Hänen mukaansa Suomi kuuluu niiden maailman harvalukuisten maiden joukkoon, joilla myös olisi varaa elvyttää. Vain kolmella rikkaalla maalla ei ole nettovelkaa lainkaan. Ne maat ovat Suomi Ruotsi ja Norja. Haaparannan mielestä maaliskuun kehysriihessä päätettyihin menoleikkauksiin ja verojen korotuksiin ei olisikaan ollut mitään pakottaa tarvetta. Kun vientikysynnän nopeasta piristymisestä ei ole toivoa, tällaisilla hätiköidyillä säästöpäätöksillä pahennetaan vain jo entuudestaan vaikeita talouden ongelmia. Ylivelkaantumista viisasta varoa Myös Aalto- yliopiston taloustieteen professori Sixten Korkmanin mielestä VM:n kestävyysvajelaskelmien kyseenalaistamiseen on perusteet. Ainoa järkevä johtopäätös on se, että ne ovat hyvin epävarmoja. Ei kai kukaan ole muuta luullutkaan, Korkman toteaa. Hänen mukaansa kestävyysvaje voi olla joko selkeästi VM:n arvioita pienempi tai suurempi. Siksi en pidä suurena ongelmana sitä, että hallitus on ripustautunut VM: n arvioon. Jos teemme vähän liikaa sopeutustoimia, siitä ei ole mitään haittaa. Korkman painottaa, että hallitus on ottanut merkittäviä askeleita kestävyysvajeen pienentämiseksi. Hänen mielestään ilman niitä rahoitusmarkkinoiden luottamus Suomen kykyyn selviytyä veloistaan olisi myös voinut pettää. Elvyttävämpiä vyönkiristyksiä Korkmanin mukaan hallituksen kehysriihen päätökset saattavat kuitenkin olla suhdannetilanteeseen nähden liian tiukkoja. Sikäli kun sopeutustoimet kasvattavat rakenteellista työttömyyttä, niillä voi olla pitkäkestoisia kielteisiä vaikutuksia talouden kehitykseen. Korkmanin mielestä se ei kuitenkaan anna perusteita talouspolitiikan linjan radikaaliin muuttamiseen. Ymmärrän hyvin niitä, joiden mielestä hallitus supistaa liikaa kotimaista kysyntää. Itse olisin painottanut enemmän leikkauksia ja tehnyt isomman kasvupaketin juuri näiden kielteisten vaikutusten rajoittamiseksi. Korkmanin mielestä työllisyyskehitystä olisi kannattanut vahvistaa pistämällä enemmän paukkuja esimerkiksi päiväkotien, koulujen ja sairaaloiden korjaamiseen. Tällaisten joka tapauksessa joskus tehtäviksi tulevien investointien aikaistaminen ei lisäisi kestävyysvajetta, vaan se olisi menojen järkevää ajoittamista. Tuhdimman kasvupaketin vastapainoksi Korkman olisi toivonut enemmän pysyviksi tarkoitettuja leikkauksia tulonsiirtoihin ja julkisiin palveluihin. Hänen mielestään Suomella ei ole varaa nykytasoisen hyvinvointivaltioon väestön vanhetessa, koska sen rahoittaminen edellyttäisi verotuksen kiristämistä. En väitä että, on olemassa joku veroaste, jota ei voi ylittää. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos joku kuvittelee, että tämä kestävyysvaje voidaan hoitaa veroja kiristämällä, niin kyllä siinä tulee suuria ongelmia, Korkman linjaa. Pohjoismainen malli - taakka vai valtti Haaparannan mielestä Pohjoismaiden viime vuosikymmenien loistava menestys globaalissa taloudessa näyttää viittaavan siihen, että suuret investoinnit kansalaisten sosiaaliseen turvallisuuteen, terveyteen ja koulutukseen luovat parhaat edellytykset talouskasvulle. Toisin kuin julkisen sektorin hyvinvointivastuun kaventamista vaativat tahot väittävät. Suomessa pitäisi käydä nyt avointa keskustelua siitä, mikä on kansalaisten näkökulmasta julkisen sektorin paras koko. VM: n kestävyysvajearvioiden pohjalta tällaista keskustelua ei ole mahdollista käydä. 14 sttk 3 * sttk 3 *2014

9 * Teksti: UP/Tiina Tenkanen * Kuva: Lehtikuva Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen kartoittamaan työn riskit, joihin väkivallan uhka kuuluu. Työpaikkojen väkivaltaa ja sen uhkaa selvittänyt työryhmä muistuttaa tästä velvollisuudesta, mutta perää myös työntekijöiden ja työterveyshuollon aktiivista osallistumista väkivallan uhan hallintaan. - Tämän kevään aikana sovimme mahdollisimman pikaisesti jatkotoimenpiteistä. Konkreettisia parannuksia työpaikoilla ovat esimerkiksi ohjeistuksen parantaminen ja osaamisen lisääminen, työryhmän puheenjohtaja, johtaja Eija Koivuranta sosiaali- ja terveysministeriöstä toteaa. Myös lainsäädännön muutostarpeita voidaan edelleen arvioida. Työryhmässä ovat edustettuina sosiaalija terveysministeriön lisäksi työmarkkinajärjestöt, työsuojelun aluehallinto ja Työterveyslaitos. Työpaikkaselvitys keskeinen työkalu Työryhmän mukaan turvallisuusjohtamisessa ja väkivallan uhan hallinnassa on suuria työpaikka- ja alakohtaisia eroja. Pienillä työpaikoilla väkivaltaa esiintyy enemmän, sillä niiden resurssit voivat olla vähäiset ja tietämys heikkoa. Selvityksen mukaan yksintyöskentely, yö- ja iltavuoroissa työskentely sekä asiakkaan etuuksien käsittely lisäävät väkivallan uhkaa. - Jos riskejä ei saada ennakoimalla kokonaan poistettua, täytyy keksiä keinot riskien minimoimiseen, Koivuranta sanoo. Työpaikkaselvitys on keskeinen työväline väkivallan uhan tunnistamiseen. Esimerkiksi Koivuranta ottaa sosiaalietuuksia myöntävän työntekijän. - Työtilojen järjestely, poistumistiet ja hälytysmahdollisuus ovat keinoja työntekijän turvallisuuden varmistamiseksi. Vahtimestarin läsnäolo toimipisteessä saattaa rauhoittaa asiakasta. Avohuolto voi lisätä väkivaltaisuutta Joka kolmas tehyläinen kohtaa työssään väkivaltaa tai sen uhkaa toistuvasti, toteaa Tehyn työympäristöasiantuntija Anna Kukka. - Työväkivalta on kasvussa. Väkivallan uhka on terveydenhoitoalalla keskimääräistä korkeampi. Syyksi Kukka mainitsee muun muassa laitoshoidosta avohuoltoon siirtymisen. - Terveydenhuollon palvelurakennemuutosten takia kotihoito on lisääntynyt, jolloin voidaan joutua yllättäviin tilanteisiin, Kukka muistuttaa. Aggressiivinen käyttäytyminen voi liittyä terveydentilaan, esimerkiksi dementiaan, aistivammaan tai mielenterveyshäiriöön. Toisaalta muistisairaiden ja päihdeongelmaisten määrä lisääntyy. Myös päihdeongelmaiset aiheuttavat vaaratilanteita. - Saatetaan keksiä hätätilanne. Ensihoitajan tullessa paikalle hyökätään ja viedään hoitolaukussa olevat lääkkeet. Sairaaloissa ja päivystyspoliklinikoilla on Kukan mukaan huomattu vartijoiden rauhoittavan asiakkaita pelkällä läsnäolollaan. - Turvallisuus on keskeinen työelämän laatuun vaikuttava asia. Kaikkiin tilanteisiin ei kuitenkaan voi varautua, Kukka summaa. Kuuluuko luotisade työnkuvaan? Poliisin kohtaaman väkivallan määrä on noussut. - Sitä ei kyetä ennalta estämään, vaikka poliisin toimintataktiikka ja suojavarusteet ovat kehittyneetkin, puheenjohtaja Yrjö Suhonen Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:stä kertoo. - Väkivallan uhka otetaan huomioon jo koulutuksessa. Mutta liiton näkökulmasta väkivalta ei ole mikään ammatin luontaisetu, Suhonen toteaa. Esimerkkinä hän kertoo, miten valtiokonttori ei katsonut poliisin olevan oikeutettu korvauksiin henkisestä kivusta ja särystä, vaikka joutui porraskäytävässä luotisateeseen virantoimituksen aikana. Poliisi selvisi tapauksesta haavoittumatta. - Suomen itsenäisyyden aikana 129 poliisia on menettänyt henkensä virantoimituksessa, Suhonen muistuttaa työn riskeistä. Kentällä työskentelevä poliisi kohtaa useimmiten fyysistä väkivaltaa. Rikostutkijat puolestaan voivat joutua henkisen painostuksen ja uhkausten kohteiksi. Myös heidän perheitään voidaan uhata. - Kentällä poliisit tekevät työtä kahden poliisimiehen partiossa. Yksintyöskentely olisi turhaa riskin ottamista, Suhonen toteaa. Lisäksi kaksin työskentely parantaa sekä poliisin että asiakkaan oikeusturvaa. Myöhäinen yksintyöskentely on riski Johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytystä arvioi jäsenistön kokemien väkivaltatapauksien jäävän alle kymmeneen vuodessa. Suorassa kontaktissa asiakkaisiin työskentelevät joutuvat useammin uhkailun ja väkivallan kohteiksi. - Parin vuoden takainen bussinkuljettajan pahoinpitely Helsingin Elielinaukiolla herätti laajaa keskustelua työturvallisuudesta. Tapauksen jälkeen keskusteltiin kuskien keinoista varautua väkivallan uhkaan. Turvaohjaamoita ehdotettiin asennettavaksi myös vanhoihin linja-autoihin, mutta ehdotus kaatui kustannuskysymyksiin. Samoin vartijoiden käyttö myöhäisillä ajovuoroilla. - Liikenneala on niin kilpailtua, että ylimääräisiin kustannuksiin ei ole varaa. Matkalipuntarkastajat joutuvat myös usein uhkailun kohteeksi. - Aikaisempina vuosina tarkastajiin on käyty kiinni, mutta nyt asiakas saattaa tönäistä tarkastajaa paetessaan, Voima arvioi. Myös sosiaalihuollon tehtävissä toimivat, kuten lastensuojelu- ja vanhustenhuoltotyössä työskentelevät kohtaavat väkivallan uhkaa, samoin etuuskäsittelijät. - Henkinen väkivalta on näissä tehtävissä tavallista, vaikka onneksi tilanteet harvoin kärjistyvät päällekarkauksiksi, Voima summaa. Hoidon päälle tappouhkaus» Sairaanhoitaja S. Kotkasta saapui sovitusti tutun asiakkaan luokse kotikäynnille. Asiakas, 62-vuotias mies, oli mielenterveysongelmien takia sairaseläkkeellä ja tarvitsi säännöllistä kotisairaanhoitoa. Lääkkeiden perään kyseltäessä asiakas alkoi liikehtiä levottomasti ja nimitteli aggressiivisesti hoitajaa. Samalla asiakas suuntautui kohti keittiötä ja veitsitelinettä. Sairaanhoitaja katsoi turvallisemmaksi siirtyä ulko-ovelle. Asiakas uhkasi lopulta tappaa sairaanhoitajan, jos tämä vielä näyttäisi naamaansa. Vartijat rauhoittivat» Raitiovaununkuljettaja F. Helsingistä ei pysäkille pysähtyessään huomannut nuorta miestä, joka halusi nousta vaunuun. Hetkeä myöhemmin kuljettaja avasi oven muille matkustajille, jolloin nuori mies tuli valittamaan, että kuljettaja oli tahallisesti jättänyt avaamatta oven hänelle. Mies ryhtyi kovaan ääneen sättimään kuljettajaa tehostaen sanojaan hakkaamalla turvaohjaamon ikkunaa. Tilanne laajeni kuljettajan, nuoren miehen ja kahden kuljettajaa puolustaneen matkustajan käsirysyksi. Kuljettaja soitti vartijat apuun, jotka saivat potkivan nuoren miehen raahattua ulos vaunusta. Työpaikkojen väkivalta saatava kuriin Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan vuosittain työntekijään käydään kiinni työpaikallaan ja noin :ta uhataan väkivallalla. Väkivaltaa ja sen uhkaa selvittänyt kolmikantainen työryhmä sai huhtikuun alussa valmiiksi selvityksen väkivallan uhan hallinnan keinoista. Työntekijöiden kohtaama aggressiivinen käyttäytyminen voi liittyä terveydentilaan, esimerkiksi dementiaan, aistivammaan tai mielenterveyshäiriöön. 16 sttk 3 * sttk 3 *2014

10 * Teksti: Arto Jokela * Kuva: Picasa Tapahtumista tuli iso työllistäjä Tapahtumat työllistävät, tuovat turisteja ja ovat vähemmän alttiita häiriöille kuin teollisuus. Maailmalla tapahtumatalous on vahvassa kasvussa. Suomi seuraa perässä. Projektitutkija Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä sanoo olevansa yllättynyt tapahtumien taloudellisista vaikutuksista ja ulottuvuuksista. Karppinen on yhdessä Mervi Luonilan kanssa kehittänyt mallia, jonka avulla voidaan laskea tapahtumaklusterien aluevaikutuksia. Toistaiseksi laskelmat on tehty Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tutkimuksessa tapahtumiksi on laskettu laajimmillaan kaikki tapahtumat kuten Pori Jazz, Seinäjoen Tangomarkkinat, Oulun Kärppien pelit, juhannusjuhlat, museot ja teatterit. Tapahtumaklusteriin luetaan itse tapahtuman järjestäjien lisäksi tapahtumatuotantoa palvelevat yritykset sekä tapahtuman osallistujia palvelevat toimijat kuten majoitus ja muut tapahtuman osallistujille palveluja tarjoavat yritykset. Paikallisiin tapahtumiin sijoitetut rahat pysyvät ja tuottavat omalla alueella. Työpaikat pysyviä Ari Karppinen ei usko, että tapahtumatalous olisi ratkaisu työttömyyteen. Onnistuessaan tapahtumat voivat kuitenkin olla merkittäviä työllistäjiä. Ja toisin kuin esimerkiksi teollisuudessa, tapahtumaklusterin työpaikat ovat luonteeltaan pysyviä ja lisäksi kasvussa. Satakunnassa tapahtumien yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 300 miljoonaa euroa ja työllistävä vaikutus noin henkilötyövuotta. Yksi henkilötyövuosi syntyy esimerkiksi silloin, kun neljä ihmistä on tehnyt töitä kolme kuukautta. Tapahtumien ympärille syntyvien työpaikkojen ongelma on usein niiden sesonkiluonne. Karppisen mukaan monilla paikkakunnilla on kuitenkin jo ympärivuotiseen tapahtumien järjestämiseen soveltuvia areenoita. Turvallinen sijoitus Karppinen pitää tapahtumia hyvinä investointeina. Niiden kehittämiseen olisi viisasta antaa myös yhteiskunnan tukirahaa. Jos teollisuuteen annetaan tutkimus- ja kehittämisavustuksia, niin on aina riski, että tuotanto siirtyy ulkomaille ja että hyödyn korjaa ulkomainen omistaja. Paikallisiin tapahtumiin sijoitetut rahat pysyvät ja tuottavat omalla alueella, sanoo Karppinen. Teollisuuteen verrattuna tapahtumien järjestämisen riskit ovat pienet. Tapahtumia ei voi esimerkiksi ulkoistaa halvan työvoiman maihin. Vai miten esimerkiksi Tangomarkkinat voitaisiin siirtää Seinäjoelta Kiinaan? Tapahtumaklusterien tulonmuodostuksen häiriöalttius on lisäksi selvästi pienempi kuin Miten esimerkiksi Tangomarkkinat voitaisiin siirtää Seinäjoelta Kiinaan? teollisuuden. Tämä tarkoittaa, että siinä missä teollisuudessa on usein vain yksi päätoimija, jonka vaikeudet voivat ajaa alas koko tuotannon ja tehtaan, tapahtumataloudessa on useita toimijoita ja tukijalkoja, eivätkä yhden vaikeudet uhkaa koko klusteria. Esimerkiksi Satakunnassa tapahtumaklusterin sisäinen joustavuusindeksi on 86 kertaa parempi kuin teollisuuden. Suomeksi se tarkoittaa, että se kestää 86 kertaa enemmän häiriötä kuin teollisuus. Karppinen lukee tapahtumien vahvuudeksi myös sen, että tapahtumia voi järjestää ilman isoja pääomia ja että pienestä tapahtumasta voi kasvaa valtakunnallisesti merkittävä tapahtuma. Toisaalta tapahtumiin liittyvässä tulonmuodostuksessa on kehittämistä, koska työn tuottavuus verrattuna teollisuuteen on alhainen. Tutkimus esittelymateriaaleineen on ladattavissa osoitteessa Tapahtumat ovat paitsi mukavia, myös taloudellisesti merkittäviä ja hyviä työllistäjiä. Niihin syntyvät työpaikat ovat usein myös vakaampia kuin teollisuuden työpaikat, sillä tapahtumia ei voi esimerkiksi ulkoista halvan työvoiman maihin. Matkailu suurin hyötyjä» Tapahtumaklusterin työllisyysvaikutukset olivat vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaalla runsaat 6 000, Etelä-Pohjanmaalla noin ja Satakunnassa henkilötyövuotta. Myös suhteessa teollisuuteen matkailulla on kohtalaisen iso työllistävä merkitys. Satakunnassa tapahtumien työllistävä vaikutus on 17 prosenttia teollisuuden työllisyydestä. Etelä-Pohjanmaalla se on 26 ja Pohjois-Pohjanmaalla peräti 31 prosenttia. Lähtökohdiltaan tapahtumaklusteri on hyvä työllistäjä, sillä huomattava osa siinä liikkuvasta rahasta menee työvoiman palkkaamiseen. Tutkimuskohteissa tapahtumaklusteri työllistää liikevaihtomiljoonaa kohden 8 12 henkilötyövuotta. Teollisuudessa miljoonan liikevaihdon työllistävä vaikutus on vain 2,6 3,6 henkilötyövuotta. Pohjois-Pohjanmaalla liikevaihtoa klusterin sisällä syntyi noin 800, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa noin 300 miljoonaa euroa. Suunnilleen joka toinen tapahtumien järjestämisessä liikkuva euro tulee alueen ulkopuolelta. Eniten tapahtumista hyötyy matkailuelinkeino, jonka osuus on tutkimuksen mukaan yli puolet koko potista. Kakkosena tulevat tapahtumatuotantoa palvelevat toimialat, kuten jätehuolto, koneiden ja laitteiden vuokraus ja tietoliikenne. Kolmantena on paikallisia tapahtuman osallistujia palvelevat yritykset, kuten liikenne, kahvilat ja ravintolat. Vasta neljäntenä on itse tapahtuman järjestäminen ja viidentenä erilaiset valmistavat toimialat, kuten painotuotteiden sekä äänija kuvatallenteiden valmistus. Matkailu on myös suurin työllistäjä. Suunnilleen joka toinen työpaikka syntyy matkailualan yrityksiin. Toiseksi eniten työllistävät paikallisia tapahtumien osanottajia palvelevat yritykset. Kolmantena ovat tapahtumatuotantoa palvelevat yritykset ja vasta neljäntenä itse tapahtuman järjestäminen. 18 sttk 3 * sttk 3 *2014

11 * Teksti: Arto Jokela * Kuva: Lehtikuva Työajan lyhentyminen ja töiden jakaminen EI SYTYTÄ Työajan lyhentämisestä työllisyyden parantamiseksi myönnetään olevan itua, mutta toteutus koetaan hankalaksi. Ekonomistit eivät myöskään usko, että se helpottaisi työttömyyttä. Työajan lyhentämiseen on usein tarjottu kuuden tunnin työaikaa. Taloudellisesti sitä on perusteltu sillä, että niin saataisiin tuotanto pyörimään kahdessa 6 tunnin vuorossa 12 tuntia. Tuotannollinen perustelu hupenee kuitenkin siihen, että koneet saadaan jo nyt pyörimään keskeytymättömällä vuorotyöllä ympäri vuorokauden. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Pekka Ilmakunnas pohtii, että ihmisten elämänlaadun ja työelämässä jaksamisen kannalta olisi kuitenkin hyvä, jos tyydyttäisiin vähän pienempään palkkaan ja tehtäisiin vähän vähemmän töitä. En kuitenkaan usko, että näin käy. Pidän epätodennäköisenä, että ihmiset suostuisivat tinkimään tuloistaan, pohtii Ilmakunnas. Ilmakunnas ei usko, että edes lailla säädetty kuuden tunnin työpäivä synnyttäisi uusia työpaikkoja. Työt tehtäisiin hänen arvionsa mukaan edelleen samalla porukalla, mutta ylitöitä tulisi enemmän. Ehkä myös tuotanto laskisi. Työajan lyhentäminen johtaisi myös palkkojen laskuun, millä olisi negatiivinen vaikutus kulutukseen ja talouden kehitykseen. Pahimmassa tapauksessa työttömyys kasvaisi, arvioi Ilmakunnas. Julkisella sektorilla työajan lyhentämisessä törmätään Ilmakunnaksen mukaansa rahaan. Pitäisi palkata lisää henkilökuntaa. Se taas nostaisi henkilöstökuluja ja johtaisi verotuksen kiristämiseen. Lomautus jakaa työt Ilmakunnas ja STTK:n pääekonomisti Ralf Sund muistuttavat, että työn jakaminen on itse asiassa jo käytössä lomautusten yhteydessä. Saksassa on paikallisesti sopimalla lyhennetty työaikaa irtisanomisten välttämiseksi muun muassa Volkswagenin tehtailla. Sund sanoo, että kyse on suomalaisia lomautuksia vastaavasta järjestelystä. Ilmakunnas puolestaan muistuttaa, että kyse on ollut väliaikaisesta järjestelystä. Normaaliin työaikaan on palattu heti kun se on ollut mahdollista. Ralf Sund on kuitenkin sitä mieltä, että periaatteessa työn jakamisessa olisi itua. Käytännön toteutus vain on vaikea. Ongelma on esimerkiksi siinä, ettei työvoima ole tasalaatuista. Yhteiskunnan kannalta ja inhimillisesti olisi parempi, että sen sijaan, että kolme henkilöä tekee 8 tunnin työpäivää ja yksi on työttömänä, tekisivät kaikki neljä kuuden tunnin päivää. Meiltä puuttuu tähän kuitenkin toimiva mekanismi, Sund sanoo. Ilmakunnas uskoo, että tulevaisuudessa työaika lyhenee tuottavuuden nousun myötä. Kehitys tuskin etenee tasaisesti kaikilla aloilla. Todennäköisesti työaika lyhenee ensimmäisenä teollisuudessa. Työajan lyhennyksen autuuteen ei uskota, sillä harvempi olisi työajan lyhetessä valmis tinkimään palkasta. Professori: Auttaisi jaksamista ja työllistymistä» Professori Guy Ahonen Työterveyslaitokselta (TTL) sanoo, että työajan lyhentäminen parantaisi työssä jaksamista, työhyvinvointia ja auttaisi jatkamaan työuria. Hän uskoo, että se lisäisi myös tehokkuutta ja voisi luoda uusia työpaikkoja. Työhyvinvointia ja taloutta tutkineen Ahosen mukaan kansantalouden dynamiikan kannalta työajan lyhentämisen seuraukset riippuvat siitä, miten se näkyy palkoissa. Jos kokonaispalkkoja lasketaan työajan lyhenemisen suhteessa, syntyy tarvetta uusille työpaikoille. Jos taas palkkoja ei alenneta, syntyy parantuneen työhyvinvoinnin aiheuttamia taloudellisia hyötyjä, jotka ajan myötä voivat ilmetä myös parantuneena työllisyytenä. Työajan lyhentämiseen on useita eri malleja. Ansiotason lasku ei seuraa kaavamaisesti työajan lyhenemistä. Jos työaikaa lyhennettäisiin 20 prosenttia, siitä ei seuraa automaattisesti palkan laskemista 20 prosentilla, Ahonen sanoo. Kuuden tunnin työpäiväkään ei aina merkitse kahden työtunnin vähenemistä. Työaika on usein seitsemän ja puoli tuntia. Jos iltapäivän kahvitauko jätetään pitämättä, on todellinen työajan lyhennys Ahosen mukaan suunnilleen tunti. Göteborgissa kokeillaan kuuden tunnin päivää» Työajan lyhentäminen ei ole uusi ajatus. Esimerkiksi Ranskassa siirryttiin 2000-luvun alussa 35 viikkotunnin työaikaan. Professori Pekka Ilmakunnas kertoo, että työajan lyhentämisen ulkopuolelle jätettiin aluksi kustannussyistä julkinen sektori sekä pienet, alle 20 työntekijän yritykset. Samalla Ranskassa alennettiin myös työnantajamaksuja ja lisättiin yritysten mahdollisuuksia teettää ylitöitä. Ranskasta on saatu ristiriitaisia tuloksia työajan lyhentämisen vaikutuksista työllisyyteen, sanoo Ilmakunnas. Ruotsissa kuuden tunnin työaikaa on kokeiltu muun muassa Kiirunassa ja Södertäljessä. Uusin yritys on käynnistymässä Göteborgissa, jossa kokeillaan päivittäisen työajan lyhentämistä kahdeksasta kuuteen tuntiin. Kokeilu toteutetaan vanhustenhuollossa aluksi noin 20 hengen ryhmässä. Lyhyemmän työajan uskotaan auttavan työssä jaksamista ja vähentävän sairaslomia. Göteborgin kaupunginhallituksen henkilöstöasioista vastaava jäsen, vänsterpartietin Mats Pilhemin mukaan kokeilu yritetään käynnistää jo kesällä. Se kestää puolesta vuodesta vuoteen. Uskon, että lyhyempi työaika tulee vaikuttamaan yhteiskuntaan monella tavalla. Ennen kaikkea niin, että työntekijät jaksavat tehdä parempaa työtä kuuden tunnin työpäivässä. Sillä on vaikutuksia varmasti myös työllisyyteen, sanoo Pilhem. Göteborgin kaupunginhallituksen henkilöstöasioista vastaava jäsen Mats Pilhem uskoo, että työajan lyhentäminen vaikuttaa positiivisesti muun muassa työhyvinvointiin ja työllisyyteen. 20 sttk 3 * sttk 3 *2014

12 Teksti: UP/Tiina Tenkanen * Kuva: Jarno Mela PUHUTAAN! PUHUTAAN! on STTK-lehden sarja, jossa puhutaan aikaamme liittyvistä kielteisistä ilmiöistä. Syrjäytyminen leimaa - Syrjäytyneisyys on kuin kirosana, se leimaa. Jos nuori ei itse koe olevansa syrjäytynyt, onko hän sitä? Ulkopuolelta on vaikea mennä sanomaan ketään syrjäytyneeksi. Lastensuojelun raskaimmassa sarjassa työtä tekevänä toivon yhteiskuntaan lisää nuorta kannustavaa aikuisuutta, koulukodin ohjaaja Antti Heimonen, 38, pohtii.» - Vaikka työskentelen lastensuojelun raskaassa sarjassa, emme työyhteisössämme puhu syrjäytyneisyydestä. Nuoret käyvät koulua ja me yritämme löytää ratkaisuja nuorten ongelmiin. Valtion koulukodeissa on yhteensä 170 oppilaspaikkaa. Meillä on 33 oppilaspaikkaa, pääsääntöisesti vuotiaita nuoria. Itsenäistyvien nuorten palveluissa voi olla vanhempiakin. Toiset tulevat lastensuojelun piiriin ensimmäisen kerran vuotiaina, toiset on otettu huostaan jo synnytyslaitokselta. - Opetamme nuorille tavallista arkea, että päivällä valvotaan ja yöllä nukutaan. Opetellaan käymään pesulla. Jotkut eivät tänne tullessaan tiedä, miten hiukset pestään. - On alkanut näkyä yli sukupolvien periytyvää laitoskierrettä. Lastensuojelun piirissä voi olla kolme sukupolvea, isoäiti, äiti ja lapsi. Kaikki ovat saattaneet olla jopa samassa laitoksessa. Kierteestä ei helposti pääse pois, sillä se on perheeltä opittu elämäntapa. Näiden perheiden asenteeseen ei välttämättä kuulu koulutukseen kannustaminen. - Väkivallan uhka on koulukodissa jokapäiväistä. Jos nuori on vaaraksi itselleen ja muille, hänelle on osoitettava rajat kiinnipidolla ja ääritapauksessa eristämällä. Aikuinen kannustaa nuorta selvittämään ristiriidat puhumalla. - Mitä nuorempana lapsi meille tulee, sen paremmin saadaan vaikutettua hänen elämäänsä. Aikaisempina vuosikymmeninä meille tulleet nuoret olivat tyypillisesti pikkurikollisia. Poikia, jotka hengailivat tyttöjen kanssa ja varastivat autoja. Nyt mielenterveysongelmat, päihdeongelmat ja käytöshäiriöt ovat usein samassa paketissa. Keskustelemmekin työyhteisössä siitä, ovatko tällaiset tapaukset aina kasvatuksen keinoin autettavissa. - Suurimmalla osalla on jatkuva mieliala- tai psyykenlääkitys. On poikkeuksellista, jos lääkitystä ei ole. - Mielestäni syrjäytynyt on sellainen, joka ei tunne kuuluvansa minnekään. Elämää leimaa näköalattomuus eikä ole halua yrittää eteenpäin. He saattavat jäädä surkuttelemaan itseään, eivätkä ymmärrä, että voivat vaikuttaa oman elämänsä ratkaisuihin. - Toivoisin, että entistä enemmän voitaisiin tehdä töitä pienryhmissä. Tosin joillekin mielenterveysongelmaisille ja tarkkaavaisuushäiriöisille jopa kolmen hengen ryhmäkin on liikaa. - Jotta syrjäytymistä saataisiin vähennettyä, pitäisi päästä vaikuttamaan nuoreen mahdollisimman aikaisin. Nuori pitäisi saada hoksaamaan, että hän voi vaikuttaa elämäänsä. Toivoisin yhteisöllistä kylä kasvattaa -meininkiä, jolloin useampi aikuinen katsoisi nuoren perään. Laitoksia ei tarvita lisää, tarvitaan lisää vastuullisia aikuisia. - Terveiset työkavereille erityisenhuolenpidon yksikköön Jarruun! Antti Heimonen» Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto Stekan hallituksen jäsen sekä ay-aktiivi» työskentelee valtion koulukodin ohjaajana Sairilan koulukodissa, Mikkelissä» työuraa 15 vuotta Kauppasopimus hyödyttäisi Suomen palkansaajia» Palkansaajakeskusjärjestöt kannattavat Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisen kauppasopimuksen solmimista. TTIP-sopimus (Transatlantic Trade and Investment Partnership) hyödyttäisi taloudellisesti myös Suomea, sillä se kiihdyttäisi kaupankäyntiä ja kilpailua ja lisäisi tuottavuutta. Sopimuksen voidaan odottaa tuovan työntekijöille nykyistä enemmän mielekkäitä, hyvin palkattuja töitä, parantavan kuluttajien ostovoimaa ja laajentavan tuotevalikoimaa. TTIP-sopimus sisältää kaupan esteiden vähentämiseksi useita toimia, kuten tullien alennukset ja säätely-yhteistyötä. Lisäksi se loisi yhteisiä standardeja ja virtaviivaistaisi elinkeinotoiminnan lupamenettelyjä. EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyö edistäisi yhteisiä arvoja, kuten demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Sopimus avaisi mahdollisuuden määrittää kauppapolitiikkaa nykyistä avoimemmaksi ja vastuullisemmaksi. Se myös toimisi todennäköisesti mallina tuleville kauppasopimuksille. Toimiva malli tarvitaan Sopimuksen kirjaukset investointisuojasta eivät saa kuitenkaan hankaloittaa uusien kansallisten lakien säätämistä. Energia-alan yhteistyö puolestaan hyödyttäisi EU-maita, kun ne voisivat lisätä kaasun tuontia USA:sta, sanoo SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Aleksi Kuusisto. Sopimus vahvistaisi EU-maiden ja Yhdysvaltojen työntekijöiden asemaa globaalissa kilpailussa, koska se voisi tehostaa kansainvälisten työnormien noudattamista ulkopuolisissa maissa. On tärkeää luoda toimiva malli, joka myös edistää Kansainvälisen työjärjestö ILO:n työelämän perusoikeuksia kauppasopimuksissa, sanoo STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Risto Kousa. Järjestöt korostavat, että niin neuvotteluiden kuin säätely-yhteistyön on oltava avointa ja työntekijäjärjestöillä on oltava niissä vaikutusmahdollisuudet. Muutamat kansalaisjärjestöt ovat jo arvostelleet TTIP-sopimuksen valmistelua avoimuuden puutteesta. Suomen ja Ruotsin työntekijäjärjestöillä on myönteinen kanta sopimukseen tietyin, selkein ehdoin. Hyvin neuvoteltu sopimus hyödyttäisi niin Suomen, muun EU:n kuin USA:n työntekijöitä, sanoo Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen. Työväkivaltaa torjuttava järeämmin keinoin» STTK, SAK ja Akava pitävät välttämättömänä sitä, että Suomessa otetaan käyttöön järeämmät keinot väkivallan ja sen uhan torjumiseksi työelämässä. Tämä edellyttää, että lainsäädäntöä täydennetään antamalla yksityiskohtainen asetus väkivallan uhan torjumiseksi. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko kommentoi tuoreeltaan väkivaltaa ja sen uhan torjuntaa työssä selvittäneen työryhmän raporttia ja lupasi kutsua keskeiset toimijat keskustelemaan jatkotoimista. Pelkästään työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työntekijää joutuu vuosittain kiinnikäymisen kohteeksi työpaikallaan ja noin :ta on uhattu väkivallalla. - Fyysisen ja henkisen väkivallan uhka haittaa työntekoa päivittäin monilla työpaikoilla, useilla aloilla ja monenlaisissa työtehtävissä. Raportti kertoo jopa kuolemaan johtaneista tapauksista, työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen STTK:sta toteaa. * Teksti ja kuva: Maria Mustranta Maastotyöntekijä syö kesällä mökillä» Metsäntutkimuslaitoksen maastotyöntekijöillä on kahdenlaisia työpäiviä. Talvet istutaan työhuoneessa. Silloin Metlan Tikkurilan yksikössä työskentelevä Jouni Peräsaari analysoi satelliittikuvia ja syö lounaan työpaikkaruokalassa kuten kuka tahansa toimistotyöntekijä. Kesällä työ muuttuu. Metlalla on kaikkialla Suomessa koealoja, joilla maastotyöntekijät käyvät mittaamassa ja arvioimassa puita. Alat voivat sijaita missä tahansa, myös saarissa tai kaukana teistä. Reissut kestävät viikon tai kaksi. Peräsaarella on tapana vuokrata apulaisensa kanssa matkojen ajaksi mökki. - Jotkut tykkäävät bed & breakfast tyyppisestä, jossa on valmis aamupala ja illalla käydään ulkona syömässä. Mutta minä suosin ehdottomasti mökkiä, jossa on ruuanlaittomahdollisuus. Maastopäivien aamuina kuluu jugurttia ja mysliä. Metsässä Peräsaari pärjää yhdellä reilusti täytetyllä reissumiehellä, mutta illalla pitää syödä reilusti. - Yleensä päivän pituus on noin kymmenen tuntia. Siitä autosta istumista on keskimäärin puolitoista tuntia. Loppu ollaan koko ajan metsässä. Kyllä illalla ruoka maistuu. Maastossa törmää varmasti hyviin marjapaikkoihin. Tekeekö koskaan mieli pysähtyä poimimaan? - Työtä tehdään metsässä tosi tehokaasti ja intensiivisesti. Ei siitä tulisi mitään, jos alkaisi vähän väliä poimia. Mutta jos koeala tulee paikkaan, jossa on tosi paljon marjoja, mittauksen jälkeen voidaan pitää muutaman minuutin tehokas marjansyöntitauko. TYÖ- LOUNAALLA 22 sttk 3 * sttk 3 *2014

13 STTK LYHYESTI Antti Palola: Kotimaisella omistajuudella tärkeä rooli» STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi, että Suomessa talouskriisi, teollisuuden rakennemuutos ja väestön ikääntyminen luovat vielä pitkään paineita talous- ja yhteiskuntapolitiikalle. - Kasvunäkymät ovat edelleen heikot ja Venäjän tilanne luo Suomen talouteen uutta epävarmuutta. Palola totesi Perheyritysten Liiton tilaisuudessa työmarkkinajärjestöjen kantaneen vastuuta, jota siltä on vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa odotettu. - Kasvu- ja työllisyyssopimus turvaa palkkamaltin ja työrauhan. Parhaillaan neuvotellaan eläkeuudistusta. Joka sanoo, että vastuuta ei ole kannettu, puhuu omiaan. Jatkossa Suomen menestys ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus riippuu täysin siitä, investoidaanko Suomeen, syntyykö uusia työpaikkoja ja näin suomalaisille työtä. Myös julkisen sektorin toimintaedellytykset riippuvat työstä ja verotuloista. - Nyt tarvitaan työmarkkinoiden, elinkeinoelämän ja politiikan toimijoiden yhteistä pöytää ja laajaa näkemystä siitä, mistä kasvu otetaan ja miten työt pidetään Suomessa. Kotimaisella omistajuudella on tärkeä rooli työpaikkojen synnyttämisessä. Tarvitsemme nykyistä vahvempaa vuoropuhelua sen tahdon synnyttämiseksi, jolla Suomeen luodaan uusia työpaikkoja. Yleissitovuus vähentää vastakkainasettelua» Suomen Yrittäjien raportissa arvioidaan, että yleissitovuuden perusteet ovat murentuneet ja yleissitovuus vaikuttaa vahingollisesti työllisyyteen ja suomalaisen työn kilpailukykyyn. STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mielestä yleissitovuus päinvastoin suojelee työntekijöitä ja estää vääristyneen kilpailun yritysten välillä. - Suomen menestys perustuu nyt ja tulevaisuudessa sitoutuneisiin, ammattitaitoisiin, motivoituneisiin ja hyvin johdettuihin työntekijöihin. Yritys ei voi hakea kilpailuetua palkkoja polkemalla tai muutoin työehdoista tinkimällä. Purkamalla yleissitovuus vahvistettaisiin Palolan mielestä työelämän vastakkainasettelua ja epävakaus työmarkkinoilla purkautuisi esimerkiksi työtaisteluina. - Nämä yhdessä tekisivät Suomesta yrityksille epähoukuttelevan maan sijoittua, investoida ja menestyä. Tällainen toiminta olisi kovin lyhytnäköistä. STTK pitää tarpeellisena lisätä joustoja työelämässä, mutta se on tehtävä harkitusti, hallitusti ja tasapuolisesti. Palola ei myöskään näe tarvetta minimipalkkalainsäädännölle. - Työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmä huomioi alakohtaiset erot ja erityistarpeet palkanmuodostuksessa. Järjestelmä on jopa joustavampi kuin lainsäädännön käyttö. Leila Kostiainen: Sote-ratkaisu on kestävä» STTK on tyytyväinen hallituksen yhteistyössä opposition kanssa tekemään ratkaisuun, jolla kaikkia suomalaisia koskevia sosiaali- ja terveyspalveluita uudistetaan. Pääsihteeri Leila Kostiaisen mielestä on perusteltua tehdä soteratkaisut riittävän suurten alueiden varaan. - Integroidut, riittävän suurilla alueilla järjestettävät palvelut turvaavat parhaiten niiden laadun ja saatavuuden. Suuret alueet ovat myös kustannustehokkaita. Lähipalvelut voidaan turvata tarkoituksenmukaisella tavalla silloin, kun palvelujen järjestäjätaho on suuri organisaatio. STTK arvioi, että uudistus edellyttää vielä paljon valmistelua, mutta on arvokasta, että syntyvä ratkaisu on kestävä. - Jatkuva rakenteiden myllertäminen vie aikaa itse työltä. STTK pitää tärkeänä henkilöstön aseman turvaamista ja tasapuolista kohtelua muutoksessa. - Uudistusta toteutettaessa on varmistettava, että koko henkilöstö saa käyttää kaiken osaamisensa potilaiden ja asiakkaiden parhaaksi. Kaikkia henkilöstöryhmiä on aidosti kuultava ja henkilöstön edustajien kanssa tehtävä tiivistä yhteistyötä muutosprosesseissa, Kostiainen toteaa. Riitta Työläjärvi: Varhaiskasvatuslaki valmisteltava ripeästi» Vaikeasta tehtävästä huolimatta varhaiskasvatuslakia valmistelleessa työryhmässä on STTK:n mielestä syntynyt hyvä esitys, josta pienin parannuksin saadaan pohja laadukkaiden varhaiskasvatuspalveluiden jatkokehittämiselle. Jatkovalmistelu on aikataulutettava ripeästi, jotta uusi varhaiskasvatuslaki ehditään käsitellä ja hyväksyä vielä nykyisen eduskunnan aikana. - Tiukka taloustilanne asettaa silti palvelujen uudistamiselle omat raaminsa, arvioi järjestöä työryhmässä edustanut sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi. Uusi lakiluonnos turvaa STTK:n arvion mukaan aiempaa paremmin lasten kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edellytyksiä asettamalla päiväkodeissa lasten ryhmäkoolle katon sekä velvoittamalla poikkeustilanteissa nopeaan sijaisten hankintaan. Henkilöstörakenteen ja kelpoisuusehtojen osalta jatketaan nykyisillä kriteereillä, jotka turvaavat laadukkaat moniammatilliset palvelut lapsille ja perheille. STTK toivoo lakiluonnokseen täsmennystä tukea tarvitsevien lasten palvelujen osalta. - Yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa on tiivistettävä, ja tämä todetaan myös hallitusohjelmassa. Myös esimerkiksi lääkehoitoa hoitopäivän aikana tarvitsevien lasten palvelut on aina turvattava ja tässä vastuu kuuluu lähihoitajille, Työläjärvi korostaa. Varhaiskasvatusta tarvitaan lasten ja perheiden hyvinvoinnin, mutta myös tasa-arvoisten työmarkkinoiden edistämiseen. - Varhaiskasvatuksessa syntyy pohja arvoille ja asenteille, jotka vaikuttavat tulevaisuuden tasa-arvokehitykseen. Siksi lakiluonnokseen pitää lisätä oma pykälä tasa-arvosuunnittelusta. Löntagare, använd din röst» 60 procent av Finland teg år Löntagarna startade EU-valkampanj för att få folk till valurnorna. I kampanjen Ääniä Suomesta är det första gången som hela den fackliga fronten deltar. Enligt kampanjchef Hanna Kuntsi finns det tre orsaker till den gemensamma EUvalkampanjen. År 2009 stannade valdeltagandet i EU-valet på futtiga 40,3 procent i Finland, arbetslivsteman kom inte fram i valdiskussionen och löntagarna var ännu latare än befolkningen i stort att rösta. Fastän Finlands andel av de 751 platserna i europarlamentet är endast 13, vill man i hemlandet göra allt man kan för att stärka arbetstagarens röst. De senaste fem åren har inte varit något triumftåg ur arbetstagarens synvinkel. Framsteg har inte gjorts och många ärenden är lagda på is. Vi har nu behov av att samla leden, komprimerar Kuntsi. Därför vill man väcka löntagarna att rösta för sin egen skull. Ääniä Suomesta-kampanjen är partipolitiskt obunden och enskilda kandidater stöds inte finansiellt. Avreglering dagens ord Enligt PAM:s ordförande Ann Selin, som talade vid kampanjöppningen i Helsingfors,verkar avreglering vara dagens ord i EU. Det är lätt att tänka att det är en bra grej, men vi är på löntagarsidan oroade för att man vill börja avregleringen från frågor som gäller arbetstagarna. Vi är rädda för förvittring av arbetstagarnas minimiskydd och direkt social dumpning. Målet är att skyddet av arbetskraften skulle anses lika viktigt som fri rörlighet. Kampanjens mest betydande teser i EU är att trygga samma anställningsvillkor för alla i arbetslandet, miniminivå för uppsägningsskyddet och rätt till grupptalan på Europanivå. Gemensamma bekymmer Pro är med i finansieringen av kampanjen via Industrins löntagare (TP). Därtill arbetar Pros expert i närings- och miljöpolitikärenden Henrik Haapajärvi på kampanjbyrån under våren. Enligt Haapajärvi var det lätt att finna kampanjteman som gäller alla löntagare. Samma orosmoln hittades med början från arbetstider och arbetarskydd. En betydande fråga är även om man i EU ska koncentrera sig på stöd av lantbruket eller med andra ord primärproduktion eller borde man gå vidare. Man kunde i synnerhet satsa på finansiering av forskning och till exempel på att höja livsmedelsindustrins förädlingsvärde, räknar han upp. Webbsidorna: Ääniä Suomesta Europaparlamentsvalet hålls söndag 25 maj. Förhandsröstningen i hemlandet sker och utomlands Pro Nyheter/ Katri Kangas Översättning Susanne Paetau * Teksti: Maria Mustranta Työttömien terveyspalveluja pitäisi parantaa» Työterveyslaitos vaatii, että työttömien asemaa terveydenhuollossa pitäisi parantaa. Lain mukaan työttömien tulisi saada terveysneuvontaa työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Käytännössä työikäisten terveydenhuollossa työttömät ovat kuitenkin huonommassa asemassa kuin työlliset, sanovat Työterveyslaitokseksen tutkijat. Arviot perustuvat Kuopiossa vuonna toteutettuun työttömien terveysneuvontakokeiluun, jonka tuloksia arvioitiin hiljattain Työelämän tutkimus lehdessä. Ongelmana oli erityisesti tiedon kulku eri toimijoiden välillä. Sairauksien hoito saattaa katketa, kun työsuhteen loppumisen myötä työntekijän suhde työterveyshuoltoon katkeaa. Terveystarkastuksiin ei mennä, koska niistä ei tiedoteta tarpeeksi. Myös järjestelmän jäykkyys koetaan ongelmaksi. Palveluihin voi joutua jonottamaan monta kuukautta, vaikka apua tarvitsisi nopeasti. Hankkeen loppuarviossa ehdotetaan erityisesti yhteyksien tiivistämistä eri toimijoiden välillä. - Keskeistä on yhteistyö perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja työ- ja elinkeinotoimiston kesken. Organisaatioiden raja-aitoja tulee madaltaa, sanoo koulutussuunnittelija Kirsi Niiranen Työterveyslaitoksesta. Arviossa ehdotetaan esimerkiksi työtötmien terveyshoitajaa, joka olisi TE-toimiston, perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteinen. Tutkijat myös muistuttavat, että erityisesti haastavissa tapauksissa tarvitaan moniammatillista näkökulmaa. Usein vain yhden tahon keinoin ei voida ratkaista kaikkia asiakkaan ongelmia. VOI HYVIN Lehtikuva 24 sttk 3 * sttk 3 *2014

14 EUROOPPA * Teksti: UP/Kari Leppänen * Kuva: Pekka Sipola EU torjuu talouskriisejä budjettikurilla ja pankkiunionilla Palkansaajien kannalta Euroopan talouskriisin leviämisen keskeinen syy oli epävarmuus, sanoo finanssineuvos Martti Salmi. Epävarmuus syntyi, kun valkeni ettei tiedetä. Ei tiedetty kriisimaiden pankkien todellista tilannetta, eikä Välimeren maiden julkisen talouden tilannetta. Esimerkiksi Espanjan tapauksessa romahduksen aiheutti asuntokuplan synnyttämä pankkikriisi. Kreikassa julkinen talous eli suruttomasti yli varojensa. Kumpikin tauti tarvitsee Salmen mukaan EU:n budjettikuri ei muuta sitä, että talouspolitiikan päätökset tehdään jatkossakin kansallisesti, vakuuttaa finanssineuvos Martti Salmi. omat lääkkeensä, jotta vastaavanlainen kulo voidaan torjua tulevaisuudessa. Pankkikriisejä torjutaan jatkossa pankkiunionilla. Yli varojen elämisen estämiseksi EU:n jäsenmaat alistuvat budjettikuriin. Erityistarkkailussa ovat maat, joiden taloudessa on vakavia vaikeuksia tai niiden uhka on näkyvissä. Budjettikuri on jäsenmaiden talouspolitiikan koordinaatiota. Se tarkoittaa raportointivelvollisuutta ja valvontaa. Mukana valvonnassa ovat EU-komission lisäksi myös muut jäsenmaat, Salmi korostaa. Jäsenmaat toimittavat keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmansa ja budjettiesityksensä Brysseliin syynättäväksi. Komissio tarkastaa taloussuunnitelmat ennen kansallisten budjettiesitysten laadintaa. Budjettiesitykset käydään läpi komissiove- toisesti Ecofinin alaisessa talous- ja rahoituskomiteassa. Ecofin on jäsenmaiden valtionvarainministereistä koostuva neuvosto. EU tarkastaa vain päälinjat Huomiota kiinnitetään kahteen Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen rajoitteeseen. Julkisen talouden alijäämä saa olla korkeintaan 3 prosenttia bruttokansantuotteesta ja bruttovelka 60 prosenttia. Mikäli isompia ongelmia ei ole, käsittely on Salmen mukaan nopea ja tekninen. Hän korostaa, ettei budjettikuri muuta sitä, että talouspolitiikan päätökset tehdään jatkossakin kansallisesti. Ainakin niin kauan kuin pysytään sovituissa raameissa. Komissio puuttuu vain isoihin raameihin, esimerkiksi liian optimistiseen ennusteeseen talouskasvusta tai jos menopuoli uhkaa ka- Kriisit eivät jää historiaan» Kukaan ei voi kirkkain silmin uskotella, että talouskriisit siirtyisivät historiaan, kun EU:n ja euroalueen kriisinhallintamekanismit saadaan toimintaan. Talouksilla on ikävä taipumus ylikuumentua. Pankkikriisejä on nähty paljon. Ei voi luvata, etteikö sellaisia tule jatkossakin joissakin jäsenmaissa, sanoo finanssineuvos Martti Salmi. Nyt kuitenkin on luotu mekanismit, joilla vaikeudet kohdataan. Olennaista Salmen mukaan on, että rakenteet ovat selkeät. Kun rakenteet ovat kunnossa, voidaan uskottavasti sitoutua toimiin, joilla kriisin leviäminen estetään. Tilanne oli olennaisesti toinen, kun Kreikka tuli neljä vuotta sitten potilaana pöytään. Jouduttiin pitkään pohtimaan, mitä pystyään tekemään ja mikä on esimerkiksi EU:n perussopimuksen nojalla mahdollista. Palomuurit ovat Salmen mukaan huomattavan suuria ja uskottavia. Vaikeuksiin joutuneiden maiden auttamiseen tarkoitettu Euroopan vakausmekanismi EVM on suuruudeltaan 500 miljardia euron, josta 50 miljardia euroa on kiinni Portugalin ja Kyproksen ohjelmissa. Varaa on siis vielä 450 miljardia euroa. Sen riittävyys joutuisi Salmen mukaan äärirajoille, jos Ranskan tai Italian kokoisessa taloudessa tulisi mittava kriisi. Italian valtionvelka on pitkälti yli miljardia euroa. Se sijaan esimerkiksi Hollannin kokoluokasta alaspäin ongelmat pystytään hoitamaan tilanteessa kuin tilanteessa, Salmi uskoo. rata hallinnasta. Hallituksen poliittisiin valintoihin ei puututa. Jos komissio näkee ongelmia, se voi pyytää maalta uutta budjettiesitystä. Se on jo kova toimenpide, eikä sitä ole käytetty. Komissio ei kuitenkaan voi pakottaa jäsenmaata tekemään uutta budjettiesitystä. Sanktiomenettelyihin voidaan mennä vasta jälkikäteen, jos pelätyt uhkat todella toteutuvat. Pankkiunioniin sijoittajavastuu Pankkiunioni koostuu kolmesta osasta, joista ensimmäinen on pankkivalvonta. Suurten ylikansallisten pankkien valvonnasta vastaa Euroopan keskuspankki. Pienempiä pankkeja valvotaan kansallisesti. Pankkiunionin toinen tukijalka on niin sanottu resoluutiomekanismi, jonka EU-parlamentti hyväksyi viime töikseen päättyneellä istuntokaudella. Resoluutiomekanismi säätelee menettelyt, joilla elinkelvottomat pankit ajetaan alas markkinoita pilaamasta. Pankkien alasajamiseen perustetaan 55 miljardin euron suuruinen resoluutiorahasto. Resoluutiomekanismin piirissä ovat vain euromaat, mutta muutkin saavat siihen liittyä. Pankkiunionin kolmannen tukijalan muodostaa elvytys- ja kriisinhallintadirektiivi. Se kertoo, missä järjestyksessä ja miten kustannukset jaetaan. Sijoittajavastuu toteutuu niin, että selvitystilaan ajautuneen pankin tappioista kärsivät ensin pankin omistajat ja sen jälkeen pankin liikkeelle laskemia velkakirjoja ostaneet sijoittajat ja pankkien lainoittajat. Tallettajien talletussuoja ulottuu euroon asti. Vasta tämän jälkeen tulevat kansalliset pelastustoimet ja resoluutiorahasto. Aikaisemmin mentiin helpommin suoraan veronmaksajien kukkarolle, Salmi sanoo. EU -LYHYESTI Tasa-arvo edistyy hitaasti» Miesten ja naisten palkoista uskalletaan puhua avoimesti, ja palkkaerot ovat tulleet näkyviksi. Myös naisten edustus yhtiöiden hallintoelimissä on kasvanut. Nämä jäivät plussapuolelle Euroopan komissio vuotuisessa tasa-arvoraportissa. Naisten ja miesten palkkaero on yhä 16,4 prosenttia. Raportin mukaan samapalkkaisuuteen päästään nykykehityksellä 70 vuodessa. Kiistaa muovikasseista» Kevyiden muovikassien käyttöä aiotaan vähentää reilusti. Tavoitteena on, että vuoteen 2019 mennessä muovikassien käyttö olisi pudonnut 80 prosenttia vuoden 2010 tasosta. Euroopan parlamentti hyväksyi äänin mietinnön muovipussien käytön vähentämisestä. Pakkaamattomat elintarvikkeet, esimerkiksi hedelmät, vihannekset ja makeiset, tulisi laittaa kierrätyspaperipusseihin tai biohajoaviin muovipusseihin. Kauppa suhtautuu kieltoon ja mahdollisiin veroihin kielteisesti. Silti osassa EU-maita muovikasseja verotetaan jo erikseen. Lisäksi Italia on kieltänyt polyetyleenista tehdyt muovipussit ja -kassit kokonaan. Kaksi uutta rahastoa» Pakolaisten kotouttamiseen osoitetaan entistä enemmän EU-varoja. Rahoituskaudelle perustetaan turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto. Sen turvin jäsenmaiden toivotaan ottavan entistä enemmän kiintiöpakolaisia suoraan pakolaisleireiltä. Tukea voi hakea lisäksi lailliseen maahanmuuttoon, kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseen ja maahanmuuttajien vapaaehtoiseen paluuseen ja palauttamiseen. Varoja toimintaan on varattu yli miljoonaa. Hieman enemmän, liki miljoonaa, varataan uuteen sisäisen turvallisuuden rahastoon. Sisäisen turvallisuuden rahastosta valtaosa menee rajavalvonnan tehostamiseen ja viisumikäytäntöjen uudistamiseen. Suomen rahoitusosuus on arviolta 23 miljoonaa pakolaisrahastosta ja 53 miljoonaa sisäisen turvallisuuden rahastosta. SANAKIRJA PES-to-PES» PES-to-PES-dialogilla kehitetään jäsenmaiden työvoimapalveluja analysoimalla, keskustelemalla ja toisilta oppimalla sekä yhteisissä tapaamisissa. Mukana ovat EU-maiden lisäsi Norja, Islanti, Liechtenstein ja Sveitsi. 26 sttk 3 * sttk 3 *2014

15 TALOUS * Teksti: UP/Kari Leppänen * Kuva: Pekka Sipola Kuluttajansuojadirektiivi kirkastaa Sisämarkkinoiden pelisääntöjä Rajat ylittävä kaupankäynti ei toimi odotetulla tavalla EU:n sisämarkkinoilla. Euroopan unioni on asettanut tavoitteeksi, että 20 prosenttia kuluttajista tekee hankintoja eurooppalaisilta etämarkkinoilta vuoteen 2015 mennessä. Nyt ollaan vasta 11 prosentissa. Euroopan kuluttajakeskuksen Suomen yksikön johtaja Leena Lindström ei usko tavoitteen toteutumiseen. Kasvua kuitenkin odotetaan, kun EU:n kuluttajasuojadirektiivi astuu voimaan kesäkuun puolivälissä. Sen pitäisi tehdä pelisäännöt selviksi ja hälventää kaupan esteinä olevia epävarmuuksia. Kaikkien jäsenvaltioiden tulee viedä kuluttajan oikeuksia koskeva direktiivi kansalliseen lainsäädäntöönsä 16. kesäkuuta mennessä. Kyse on täysharmonisoinnista, eli kuluttajasuojan pelisäännöt ovat samat kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Kuluttajien lisäksi pelisääntöjen selkeyttäminen rohkaisee myös tavaran tai palvelun tarjoajia laajentamaan toimintaansa EUmarkkinoilla. Kuluttajan ja yrittäjän ei tarvitse jatkossa enää ihmetellä, minkä pelisääntöjen mukaan missäkin maassa pelataan. Harmonisoinnin myötä poistuu oikeudellinen epävarmuus. Toimintaansa laajentavalla yrityksellä on yksi huoli vähemmän. Palautus ostajan kustannuksella Suomen kuluttajasuojalainsäädäntöön direktiivi ei tuo suuren suuria muutoksia. Suurin koskee Lindströmin mukaan peruutusoikeutta verkkokaupassa. Suomalaisesta verkkokaupasta tavaran palautus tapahtuu myyjän kustannuksella. Kesäkuun puolivälin jälkeen kuluttaja maksaa palautuskustannukset. Se merkitsee, että kuluttaja joutuu käyttämään enemmän harkintaa tehdessään tilausta verkkokaupasta. Homma ei enää toimi niin, että jättää heräteostoksena tilatun tavaran noutamatta. Tai laittaa palautustavaran postin kuljetettavaksi. Missä määrin tilanne todellisuudessa muuttuu, riippuu lopulta yrityksistä. Halutessaan ne voivat jatkossakin ottaa vastuulleen erilaisia kustannuksia, myös palautuskustannuksia. Toinen muutos on kauppojen erilaisten peruutusaikojen poistuminen tavarakaupassa. Peruutusaika on jatkossa 14 vuorokautta koko sisämarkkina-alueella. Seuraava askel markkinoiden kehittämisessä liittyy riitojen ratkaisuun. Suomessa riitoja ratkotaan kuluttajariitalautakunnassa. Vuoden 2016 alusta vastaavia elimiä pitäisi olla jokaisessa EU- maassa. Jatkossa siirrytään myös entistä enemmän verkkovälitteiseen riidanratkaisuun. Se helpottaa ainakin verkkonatiivien toimintaa kuluttajina verkossa, Lindström arvioi. Islantilainen tulivuori Euroopan kuluttajakeskus opastaa rajat ylittävän kaupan kuluttajakysymyksissä ja avustaa riitojen sovittelussa EU-alueella. Suomen yksikkö toimii Kilpailu- ja kuluttajaviraston yhteydessä. Valituksia ja tiedusteluja tulee Lindströmin mukaan parisen tuhatta vuodessa. Pääosa valituksista koskee tavarakauppaa, mutta palveluiden osuus on nousussa. Vuosi 2010 oli palveluja koskevien valitusten buumi. Tulivuorenpurkaus Islannissa ja sen levittämä tuhkapilvi aiheutti Euroopan ilmailuhistorian pahimman kriisin. Se pysäytti Euroopan lentoliikenteen. Kaaos lentokentillä aiheutti valitusten tulvan ympäri Eurooppaa. Islantilaisen tulivuoren ansiosta matkustajien oikeudet tulivat kuluttajien tietoisuuteen ja matkustamiseen liittyvät valitukset ovat yhä edelleen hyvin yleisiä. Ilmaista ei olekaan Lindströmin kokemuksen mukaan aika harva kuluttaja valittaa kengistä, jotka hän on ostanut lomamatkalta Lontoosta. Tyypillisiä riita-asioita ovat verkkokauppaan liittyvät ongelmat, kuten toimitusviivästykset ja -virheet, tilaamattoman tavaran toimitus ja kuljetusvauriot. Facebookissa tai muualla netissä saattaa törmätä uskomattomiin tarjouksiin. Lindströmin perusohje on, että jos tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei usein olekaan. Ihmetuotteet ovat harvassa. Kyse on mainoskikkailusta, usein suoranaisesta huijauksesta. Tyyliin, että jos ostat kenkäparin, saat kolmannen kengän ilmaiseksi. Meitä houkutellaan ja pistetään jopa vähän halvalla. Ilmaistarjouksiin liittyy Lindströmin mukaan useimmiten sitoutuminen johonkin aivan huomaamatta. Esimerkiksi johonkin määräaikaiseen jäsenyyteen, joka maksaakin yllättäen jopa satoja euroja. Usein on niin, että ilmaista ei olekaan. Jos niin luulee, joutuu pettymään. Jos tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei usein olekaan, kuuluu kuluttajakeskuksen johtajan Leena Lindströmin ohje. * Teksti: UP-uutispalvelu//Heikki Lehtinen Ei tämä ihan valmis vielä ole» Sisämarkkinat ovat Euroopan unionin iso saavutus. Sillä haluttiin luoda rajaton alue, jolla tavaroiden, palvelujen, ihmisten ja pääomien liikkuminen on vapaata. Mutta eivät 500 miljoonaa EU-kansalaista asiaa kovin läheiseksi koe. Tavarat liikkuvat kyllä reippaasti. EU-maiden viennistä noin 60 prosenttia suuntautuu toisiin EU-maihin. Tšekissä ja Slovakiassa osuus on jopa 80 prosenttia, Britanniassa ja Kreikassa vain noin puolet. Suomen viennistä meni viime vuonna 55 prosenttia EU-maihin. Osuus on itse asiassa samaa luokkaa kuin Suomen EU-jäsenyyden alkuaikoina ja välillä se jopa laski. Suomen ulkomaankauppaan EU-jäsenyydellä ei suoraan suuria vaikutuksia ole ollut. Sisämarkkinakauppa on valtaosin yritysten välistä kauppaa. EU-kansalaiset eivät kovin paljoa tavaroita suoraan toisista maista osta. Verkkokaupan kasvu on tätä jonkin verran lisännyt, mutta siinäkin ihmiset luottavat yleensä vahvemmin kotimaisiin kauppiaisiin. Suomi on vähän poikkeus, sillä suomalaisen verkkokaupan kehitys on ollut hidasta. Ulkomaiset kauppaketjut ovat sen sijaan voineet sijoittua muihin maihin entistä helpommin ja se näkyy meilläkin. Suomesta niitä ei ole riittänyt oikein vietäväksi kuin vähän Baltiaan. Sisämarkkinoista huolimatta osa kansalaisten rajojen yli tekemistä ostoksista aiheuttaa lisäksi melkoista meteliä. Suuret hintaerot, joissa usein on mukana myös verotuksen vaikutuksia, tuottavat sen tapaista trafiikkia kuin esimerkiksi Suomen ja Viron välillä. Mutta eivät brititkään tyhjin käsin Belgiasta palaa Suomi on pärjännyt Kansantuote asukasta kohden, ostovoima huomioituna, EU = 100 Ruotsi Suomi Eurostat UP/HL Joidenkin vapaus tuli kalliiksi Palvelukaupassa on vähän samanlainen tilanne. Vaikka joku suomalainen saattaa käydä hammaslääkärissä Tallinnassa tai itävaltalainen korjauttaa autonsa Unkarissa, palvelukauppakin on pääasiassa yritysten välistä kauppaa. Pääomien vapaasta liikkumisesta on viime vuosina koitunut enemmän harmia kuin hyötyä. Muille maille rahastamaan lähteneitä pankkeja piti pelastaa ottamalla velat valtioiden kontolle ja nyt pankitkin ovat palailleet enemmän kotikonnuilleen. Suomalaisen asunnonostajan on muutenkin turha koettaa hakea asuntolainaa ulkomaisesta pankista, jos se ei toimi Suomessa. Ihmisten vapaa liikkuminen tarkoitti sekin alun perin työvoiman vapaata liikkumista niin, että vanhaan siirtotyöläisperinteen mukaisesti yritykset voivat tarvitessaan hankkia työvoimaa muista maista. Nykyään kyse on enemmän todellisesta ihmisten liikkumisvapaudesta, joka Schengen-alueella toteutuu ilman viisumia ja passiakin. Valtaosa EU-kansalaisten ulkomaanmatkoista suuntautuukin johonkin toiseen EU-maahan. Mutta tämäkin oikeus on laajetessaan alkanut herättää entistä enemmän kielteistä arvostelua. Työvoimankaan ei haluta liikkuvan liikaa. Vain pari prosenttia EU-kansalaisista tekee töitä rajan yli. Kansalaisten Eurooppaan on vielä matkaa. TALOUSTOLPPA Suomi melkein kärjessä» Suomi on kasvattanut asukasta kohti laskettua kansantuotettaan EU-jäsenyysaikana vuoteen 2012 mennessä kolmanneksi eniten silloisten 15 jäsenmaan joukossa. Edellä ovat vain Irlanti ja Luxemburg. Tosin nousu Suomessa johtuu enemmänkin jäsenyyttä edeltäneestä lamasta ja Nokiasta kuin EU-jäsenyydestä. Rahat menevät silti» Suomalaiset kotitaloudet maksavat nyt lainoistaan yli puolta pienempää korkoa kuin kymmenen vuotta sitten. Korkoihin menee kuitenkin vuodessa rahaa lähes eurolleen sama summa kuin silloinkin, sillä lainamäärä on kasvanut yli kaksinkertaiseksi. Pysyvät työsuhteet pysyvät» Suomen EU-jäsenyyden alkaessa 1995 Suomessa oli vielä laman jäljiltä työttömänä yli 15 prosenttia työvoimasta, paljon enemmän kuin EUmaissa keskimäärin. Vuonna 2003 Suomen luku painui EU:n keskiarvon alapuolelle ja on viimeaikaisesta noususta huolimatta siellä pysynyt. Helmikuussa Suomessa oli työvoimasta työttömänä 9,1 prosenttia. TUNNUSLUKU 39,4 M 2» Suomalaisilla oli vuonna 2012 asunnoissaan asuinpinta-alaa keskimäärin 39,4 neliömetriä asukasta kohden. Yksin asuvilla tilaa oli keskimäärin 59 neliötä, mutta seitsemänhenkisillä ja suuremmilla asuntokunnilla vain 17 neliötä henkeä kohti. 28 sttk 3 * sttk 3 *2014

16 STTK-krypto 3/2014 KIRJAHYLLYSTÄ * KIRJAT LUKI Tiina Laurila * KUVAT: Lehtikuva TOISTEN JUTUT Jouluksi kotiin KRYPTON 1/2014 RATKAISU Eveliina Talvitie: Keitäs tyttö kahvia WSOY 2013, 332 s.» Keitäs tyttö kahvia on kattava katsaus suomalaisiin naispoliitikkoihin ja mielenkiintoinen kertomus heidän tiestään politiikkaan. Kirjassa esitellään 17 naispoliitikkoa, jotka edustavat eri puolueita ja sukupolvia. Monet naisista ovat toimineet tienraivaajina ja esimerkinnäyttäjinä muille. Mukana on niin Suomen ensimmäinen naispääministeri kuin ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa presidenttikin. Kaikkia kirjan naisia yhdistää se, että he ovat älykkäitä ja ahkeria. He ovat tehneet uransa eteen paljon töitä ja joillekin naiseudesta on ollut enemmän haittaa kuin hyötyä ja joillekin taas päinvastoin. Kaikille sukupuolella on ollut merkitystä. Kirjassa tulee useaan otteeseen esille se, että vastaavassa tilanteessa olevien miesten kyvykkyyttä hoitaa tehtäviään ei samalla tavalla epäiltäisi. Eniten nämä epäilyt tuntuivat kohdistuvan uran ja äitiyden yhteensovittamiseen. Kirjassa todetaan useaan otteeseen, että isyyden ja uran yhteensovittamisen onnistumista on tuskin koskaan epäilty julkisuudessa. Talvitie ei omien sanojensa mukaan pohdi Nicolas Barreau: Rakkausromaanin resepti Tammi 2013, 291 s. Suomentanut Veera Kaski» Rakkausromaanin resepti on ranskalaisen Nicolas Barreaun ensimmäinen suomennettu romaani. Toivon, että niitä suomennetaan lisää. Tämä oli sellainen hyvän mielen kirja, ei mitenkään kovin korkealentoinen tai vakavasti otettava, mutta juuri sopivan kodikas, romanttinen ja mukava. Kirja, jota luki mielellään ja jonka parissa alkuvuoden pimeydestä johtuva ankeus väistyi. Kirjan päähenkilöinä ovat 32-vuotias Aurélie, joka omistaa pienen ravintolan Pariisissa sekä kustannustoimittaja André, joka kirjan edetessä saattaa itsensä melkomoiseen liemeen. Aurelién poikaystävä on jättänyt hänet ja lähtenyt toisen naisen matkaan. Aurelié on surun murtama. Hän vaeltelee päämäärättä sateisen Pariisin kaduilla ja murehtii kohtaloaan. Sattumien kautta hän päätyy pieneen kirjakauppaan ja poimii hyllystä kirjan, joka muuttaa hänen elämänsä täysin. Kirja imaisee Aurelién mukaansa, sen lukeminen on kuin taikaa, kirja tuntuu olevan kuvaus hänen omasta elämästään. Kirjan tapahtumat sijoittuvat sitä, onko sukupuolella merkitystä politiikassa, vaan hänen lähtökohtansa on se, että sillä on merkitystä. Kirjailijan alkuperäinen nimiehdotus oli Naisia politiikan portailla, joka viittaa kuuluisan espanjalaisen ohjaajan Pedro Almodóvarin elokuvaan Naisia hermoromahduksen partaalla. Kovin paljon yhtäläisyyksiä en elokuvan kanssa löydä, kirjan naiset eivät ole tippaakaan hysteerisiä eikä sitä ole liioin kirjan tunnelmakaan. Ainoastaan jotkut kertomuksien yksityiskohdat ovat huvittavia ja saavat joskus myös koomisia piirteitä. Kirja suututtaa ja naurattaa, se herättää ihailua ja kunnioitusta. Se antaa kuvan naisesta poliitikon julkisivun takana ja kertoi ainakin minulle paljon sellaista, mitä en etukäteen tiennyt. Julkisuuden perusteella suureksi osaksi muotoutunut mielipiteeni monista kirjassa esiintyvistä henkilöistä muuttui, ja muutos tapahtui ehdottomasti positiiviseen suuntaan, kaikkien kohdalla. Suosittelen kirjan lukemista kaikille politiikasta ja yhteiskunnan sukupuolittumisesta kiinnostuneille. Sekä naisille että miehille. hänen ravintolaansa ja kirjan päähenkilö muistuttaa häntä viimeistä piirtoa myöten, tällä on jopa samanlainen mekko. Aurelié ihastuu kirjaan ikihyviksi ja päättää etsiä käsiinsä kirjailijan, brittiläisen Robert Millerin, joka kustantamon mukaan elää hiljaiseloa Englannin maaseudulla ja välttelee julkisuutta. Aurelié on kuitenkin erittäin sinnikäs eikä luovuta helpolla. Hän on vakaasti päättänyt löytää salaperäisen kirjailijansa. Aurelién suureksi ärtymykseksi hän tuntuu kuitenkin törmäävän jokaisessa käänteessä kirjan kustannustoimittajaan Andréhen, joka osoittautuu olevan hänen ja Robert Millerin välissä kuin muuri. Lopulta Aurelié kuitenkin tapaa kirjailijansa, mutta mikään ei ole sitä, mitä hän aluksi luuli. Kirja on vähän naiivi ja tapahtumien seuraavat käänteet on helppo arvata. Tarina on kuitenkin suloinen ja kivalla tavalla huvittava. Tätä voi suositella rennoksi ja kevyeksi lukemiseksi ja kirja piristi kivasti kaamoksen keskellä. Jos suomalaisella omistajalla ja yrittäjällä menee hyvin, on todennäköistä, että myös suomalaisella palkansaajalla menee paremmin. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola Aamulehti Emme kerää jäsenmaksuja voidaksemme leikkiä pankkiiria. STTK:n talousjohtaja Erkki Lavonsalo Kaleva On turha väittää, että hoitajien määrällä ei olisi vaikutusta hoidon laatuun ja siten myös hoitajien työtyytyväisyyteen. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola Helsingin Sanomat Jokainen lakko on osoitus osapuolten epäonnistumisesta. Lakkokeskustelu tuottaisi parempaa hedelmää, kun huomio kiinnitettäisiin myös lakkojen syihin, ei ainoastaan niiden seurauksiin. STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle Kauppalehti Impivaaraan ei ole paluuta. Voimme edelleen hoitaa omat asiamme hyvin ja olla samalla avoin yhteiskunta, joka menestyy maailmalla. Johdon neuvonantaja Mikko Mäenpää Turun Sanomat EU:n ja USA:n välisen kauppasopimuksen arvo on pitkälti siinä, että luodaan maailman suurin vapaakauppa-alue. En kauhean vahvasti usko numeroihin, joita siihen liittyy, mutta se luo tietynlaista kasvuboostia Euroopalle vahvistaen asemaamme suhteessa Aasiaan. Kääntöpuolena on, että jos neuvottelut epäonnistuvat, olemme aika yksin. STTK:n kv-asioiden päällikkö Risto Kousa Kansan Uutiset 11.4.» on hyvä tarjota kryptista ajanvietettä. Alku ei liene liian vaikea, joten neljä ensimmäistä numeron ja kirjaimen liittoa selviävät heti. Voit ratkoa tämän myös netissä, koska tehtävämme löytyvät nykyisin myös osoitteesta Niitä voi ratkoa omalla päätteellä ja myös lähettää vastauksen saman tien ratkottuaan tehtävän. Sivuilla on paljon muutakin asiaa ristikoista ja mm. vireä reaaliaikainen keskustelupalsta. Lisäksi löytyy artikkeleita ja yli neljätuhatta muuta ristikkoa, joita voi ratkoa huvikseen. Nyt kaikenlaista mielenkiintoista alan asiaa löytyy myös sivustolta Ratkaisuna voi lähettää koko sivun sellaisenaan TAI numeroista 1-11 muodostuvan sanan joko postitse osoitteella STTK-krypto 3, PL 14, Hki tai sähköpostilla ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Jos vastaa ratkottuaan nettitehtävän, tarvitsee vain painaa lähetä ratkaisu -nappia, kun ruudut ovat täynnä ja on antanut tietonsa! Palkintoina jaamme viisi STTK-muistolahjaa. Oheinen ratkaisu on numerosta 1/2014, samoin seuraavat voittajat: Pirkko Perälä, Kristiinankaupunki Riitta Söderling, Pori Leena Martikainen, Jyväskylä Jouni Aaltonen, Pori Matti Matilainen, Myrskylä Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille mukana olleille! 30 sttk 3 * sttk 3 *2014

17 Askel aikaa edelle. Käyntiosoite: Mikonkatu 8 A, 6. krs, Helsinki Postiosoite: PL 421, Helsinki Puhelin: Sähköposti: Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Pro Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty Kirkon alat Liiketalouden Liitto LTA Meijerialan ammattilaiset MVL METO Metsäalan Asiantuntijat Palkansaajajärjestö Pardia Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI Suomen Konepäällystöliitto SKL Suomen Laivanpäällystöliitto SLPL Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer Suomen Palomiesliitto SPAL Tehy Vakuutusväen Liitto VvL ry

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA

TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA SISÄLTÖ 1. AJANKOHTAINEN NEUVOTTELUTILANNE 2. TEHYN NELJÄ POINTTIA TULEVALLE HALLITUKSELLE 3. UUSI KESKUSJÄRJESTÖ-

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE Tehyn neljä pointtia Saavatko ihmiset tarvitsemaansa hoitoa? Onko meillä tulevaisuudessa tarpeeksi hoitajia? Riittävätkö rahat? 1. 2. 3. 4. Hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) Sopimuksen odotetaan lisäävän kauppaa,

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 Nuorisovaltuusto 07.05.2013 AIKA 7.5.2013 klo 14.15 PAIKKA Yläaste, Tukholma KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 3 NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 - esityslista 1. Valitaan kokouksen puheenjohtajisto 2. Todetaan selvitystyöhön 10.2.2015 mennessä ilmoittautuneet

Lisätiedot

KAIKKIEN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN TASA-ARVO JOUSTAVUUS LUOTTAMUS TOIMEENTULOON RIITTÄVÄ PALKKA KOHTUULLISET TULOEROT

KAIKKIEN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN TASA-ARVO JOUSTAVUUS LUOTTAMUS TOIMEENTULOON RIITTÄVÄ PALKKA KOHTUULLISET TULOEROT KAIKKIEN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN TASA-ARVO JOUSTAVUUS LUOTTAMUS TOIMEENTULOON RIITTÄVÄ PALKKA KOHTUULLISET TULOEROT YHDENVERTAISUUS ENNAKKOLUULOTTOMUUS TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK 7 Liksaa ja laatua!

Lisätiedot

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Maarit Lindström Keskuskauppakamari ml1 Talouskasvu Bkt asukasta kohden kasvuvauhdin määrittäjät: TEM-seminaarin

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot