TUTKI-julkaisutiedonkeruutyöryhmän 2. kokous

Transkriptio

1 Pöytäkirja TUTKI-julkaisutiedonkeruutyöryhmän 2. kokous Aika: Torstai klo Paikka: OKM, kh. Louhi (os. Meritullinkatu 10, Helsinki) Etäyhteys: Kutsutut: Matti Apajalahti Aalto-yliopisto, puheenjohtaja Pauli Assinen, Helsingin yliopisto Sirpa Hangasmäki, Tampereen yliopisto Leena Huiku, Tampereen teknillinen yliopisto Sakari Kainulainen, Diakonia ammattikorkeakoulu Päivi Kytömäki, Oulun yliopisto Christel Lund, Svenska Handelhögsskolan Jarmo Saarti, Itä-Suomen yliopisto Jukka Haapamäki, Opetus- ja kulttuuriministeriö Yrjö Leino, CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Hanna-Mari Puuska, CSC, sihteeri Janne Pölönen, Tieteellisten seurain valtuuskunta Vierailija: Kaisu Piiroinen, OKM Asiat 1. Kokouksen avaus ja työjärjestyksen hyväksyminen Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Osallistujat esittäytyivät. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 3. Julkaisutiedonkeruuseminaarien tulokset ja toimenpide-ehdotukset Työryhmä järjesti työseminaarin yliopistoille ja ammattikorkeakouluille Keskusteltiin seminaareissa tehdyistä korjausehdotuksista ohjeistukseen ja tiedonkeruisiin. 1. Tekniset ongelmat, aikataulu ja ohjeistus Esitettyjä ehdotuksia pidettiin hyväksyttävinä: OKM:n yliopistojen dataan tekemät muutokset ja tulkinnat läpinäkyviksi Sähköinen keskustelu-/työalusta/sähköpostilista julkaisutiedonkeruun kehittämiseen?

2 Ohjeistus html/wiki-muodossa, jolloin helpompi selata Todettiin, että keskustelualustan yhdistäminen wikiin olisi järkevää, ja keskustelut voivat hyvin olla julkisia. Yhteinen alusta toimii mm. vertaisapuna tulkinnoissa. Pohdittiin, korjataanko OKM:n tekemät muutokset myös alkuperäisiin lähteisiin, ja toisaalta onko OKM:n ylipäätään järkevää tehdä muutoksia dataan. Todettiin, että muutokset täytyy olla läpinäkyviä siten että yleiset periaatteet korjauksille on selitetty. Myös yliopiston oman julkaisu-id:n säilyttäminen on tärkeää. Muutosten vieminen omiin järjestelmiin on yliopistojen omaa harkintaa. 2. Julkaisumaa Hyväksyttiin ehdotus: Jatkossa ilmoitetaan vain, onko julkaisu ulkomailla/kotimaassa julkaistu, ja julkaisumaa on vapaaehtoinen tieto Keskusteltiin kansainvälisyyden määritelmästä. Ulkomailla julkaistu ei välttämättä kansainvälinen ja toisaalta kansainvälinen voi olla kotimaassa julkaistu. Sisällöllisesti parempi määritelmä jako olisi kansainvälinen vs. paikallinen, mutta koska määritelmä on jo kirjattu rahoitusmalliasetukseen, sitä ei voi enää muuttaa. Toisaalta myös esim. julkaisun kieli kertoo sen leviämismahdollisuudesta, mutta esimerkiksi ruotsin kieli on tällöin ongelmallinen. Todettiin, että kotimainen-termi on ongelmallinen, voisi olla esimerkiksi Suomessa/muualla julkaistu. 3. Julkaisukanavalista Julkaisufoorumi täydentää julkaisukanavalistan ja tuottaa jatkossa sellaisen ajantasaisen ja kattavan listan, jota korkeakoulut voivat hyödyntää tiedonkeruussaan Konferenssien puuttuvien ISSN-numeroiden kompensointi sponsorinimien avulla? Sponsorinimellä tarkoitetaan konferenssin vakiintunutta nimeä, jolla konferenssi yleisesti tunnettu (yleensä konferenssin järjestäjä). Julkaisun tiedoissa ilmoitetaan nykyisin usein järjestysluku (esim. 15th ), mutta olisi parempi, jos konferenssin nimi ilmoitettaisiin ilman järjestyslukuja, vuosilukuja ja päivämääriä. Ko. lisätiedot voisi laittaa emojulkaisun nimeen. Myös kirjainlyhenteet hankaloittavat tunnistamista, sillä eri aloilla voi olla eri lyhenteet käytössä samasta konferenssista, eikä niitä voi tarkistusprosessissa automaattisesti poistaa. Jatkossa konferenssin vakiintuneen nimen voi poimia Julkaisufoorumin listasta. Tunnistamisen kannalta ISSN on ensisijainen, konferenssin vakiintunut nimi toissijainen. Todettiin, että ISSN-tunnuksen korvaaminen kirjainlyhenteellä on teknisen toteutuksen kannalta hankala. Sovittiin, että Janne Pölönen tarkistaa tiedonkeruukäsikirjan ohjeistuksen konferensseista kerättävien tietojen osalta. Kun julkaisukanavalistaa kehitetään, konferenssien vakiintuneet nimet olisi hyvä saada prosessin sisälle, jolloin ne olisivat lähtökohtaisesti oikein. Vuodenvaihteeseen mennessä Julkaisufoorumin listaan päivitetään konferenssien vakiintuneet nimet. Listalle myös lisätään joitakin puuttuvia konferensseja. Toivottiin, että kun yliopistot kirjaavat julkaisuja, joiden julkaisukanaville ei löydy Julkaisufoorumi-luokitusta, niitä pitäisi ehdottaa ehdotussivuston kautta, jolloin ne tulisivat arvioitavaksi seuraavana vuonna.

3 Tänä vuonna CSC:n tunnistusprosessissa verrattiin antamaa JUFO-luokitusta yliopiston itse antamaan luokitukseen. Jos luokitus oli eri, konferenssin nimi tarkistettiin. Joissakin tapauksissa kahdella eri konferenssilla oli sama nimi. Esimerkiksi HY:lla ja Aalto-yliopistolla oli arviolta muutamia satoja sellaisia julkaisuja, jotka konferenssinimen perusteella jäisivät luokittelematta, mutta yliopisto itse oli antanut tasoluokituksen. Todettiin, että tällaiset tapaukset voisi lähettää korjattavaksi takaisin yliopistolle ja yliopistot voisivat palauttaa tiedot lataamalla ne taas kota-järjestelmän kautta. Yliopistot toivoivat ajoissa tiedonkeruun aikataulua tietoonsa, jolloin ne voisivat suunnitella omat sisäiset prosessinsa. Todettiin, että pelivaraa voisi olla muutama viikko. Toisaalta ensi kevään harjoituksen jälkeen seuraavina vuosina tarve tarkistuksille voi olla pienempi. OKM käyttää yleensä huhtikuussa korkeakouluille annettavassa palautteessa ainakin julkaisutyypeittäisiä lukumäärätietoja. Sovittiin, että Jukka Haapamäki lähettää korkeakouluille päivämäärät, joilla tiedonkeruun eri vaiheet hoidetaan ensi vuonna. OKM:ssä on vielä harkinnassa, tehdäänkö tarkistusta esimerkiksi yhteisjulkaisujen osalta. Julkaisufoorumin päivitysarviointi tehdään vuosittain. Ehdotetut julkaisukanavat annetaan syksyn aikana paneeleille, jotka arvioivat. Lisäksi muodostetaan 0-luokka sellaisista kanavista, joita ei hyväksytä tasolle 1. Lisäksi tehdään teknisiä täydennyksiä(esim. muuttunut ISSN). Sovittiin, että lista on käytettävissä jouluun mennessä. Olisi hyvä, jos myös tutkijat osaisivat ennakoida ja ehdottaa puuttuvia julkaisukanavia jo siinä vaiheessa, jolloin ovat niissä julkaisemassa. Tällöin julkaisukanava voitaisiin ottaa huomioon jo ko. julkaisuvuoden osalta. 4. Julkaisuvuosi. Hyväksyttiin korjausehdotus julkaisuvuoden ilmoittamisesta: Pääsääntöisesti julkaisuvuotena käytetään painetun lehden julkaisuvuotta. Mikäli julkaisu ilmestyy vain verkossa ( electronic-only, esim. PLoS One), niin tällöin julkaisuvuosi on verkossa ilmestyneen lehden julkaisuvuosi. Mikäli painettuna ilmestyvän lehden elektroniselle versiolle annetaan omat tunnistetiedot (DOI-numero), niin tällöin elektronisen version julkaisuvuotta pidetään lehden julkaisuvuotena. Todettiin kuitenkin, että toinen ehdotus on ongelmallinen: Mikäli julkaisua ei ehditä merkitä ao. vuoden tiedonkeruuseen, jätetään ne OKM:n tiedonkeruun ulkopuolelle. Jos tiedonkeruuajankohtana ei ole tietoa julkaisun viitetiedoista, ehdotuksen mukaan julkaisu jäisi ehdotuksen mukaan tiedonkeruun ulkopuolelle. Todettiin, että on kuitenkin hyvin tavallista, että edellisen vuoden lehdet ilmestyvät vasta toukokuussa ja ehdotettu käytäntö rankaisee tutkijoita kustantajista riippuvista seikoista. Sovittiin, että muokataan ehdotusta siten, että mukaan otetaan vain julkaisut, joiden täydelliset viittaustiedot saatavilla mennessä ja sen jälkeen ilmestyvät edellisen vuoden julkaisut merkitään seuraavan vuoden tiedonkeruussa. Tällöin julkaisulla olisi kaksi vuositietoa: ilmoittamisvuosi ja julkaisuvuosi. Rahanjakopäätös tehdään käytettävissä olevilla tiedoilla. Todettiin, ettei ole pitäisikö ajaa kotaan uudestaan? ei olisi täydennysajotarpeita. harvoin tarkastellaan yksittäistä vuotta, tasoittuu usean vuoden tarkasteluissa tullaan käyttämään 2014 rahoituksessa julkaisumäärien pohjalta päätetään 2015 rahoituksesta julkaisufoorumiluokitusten kautta.

4 Julkaisuvuoden lisäksi eettisenä ongelma nostettiin esille, jos samaa tekstiä julkaistaan monessa paikassa. Tieteellisen julkaisun määritelmänä, että tuottaa uutta tietoa, mutta toisaalta uusi julkaisukanava lisää yleisöä ja sitä kautta vaikuttavuutta. pelaamisen mahdollisuus. rahanjakomallissa ongelma. kuka päättää, onko sama? mikä yliopistojen intressi? Yliopistojen näkökulmasta ei ole esimerkiksi syytä olla kirjaamatta, jos henkilö käy useassa konferenssissa, sillä se kuvaa kuitenkin esimerkiksi tutkijoiden kv. toimintaa. jos kansallisella tasolla sovitaan, ettei haluta palkita rahanjakomallissa. selvää että tutkimustietojärjestelmään kerätään kaikki. Lisäksi kirjasto ei voi arvioida sisältöä, vaan se on vertaisarvioinnin tehtävä. iso työ, jos aletaan perkaamaan. määrä/laatu, ikuinen ongelma, tutkimuseettisen puolella. tay järjestelmään kerätään vain yksi. jos konferenssijulkaisu menee tieteelliseen lehteen, tutkija tekee valinnan, kumman tallentaa. oy: onko okm:llä ohjeistus. Pohdittiin, kuinka suurta osaa julkaisuja ongelma koskee: ovatko esimerkiksi OKM:n tiedonkeruun mukaiset full paperit samoja julkaisuja vai koskeeko enemmän abstrakteja ja esitelmiä, jotka ovat tiedonkeruun ulkopuolella. 5. Affiliaatio Rahoitusmalliasetuksessa todetaan, että tekijä on palvelussuhteessa tai kuuluu yliopistoyhteisöön tai yliopisto on muuten mahdollistanut julkaisun tekemisen. Yliopistoyhteisö on kuitenkin liian laaja käsite (kattaa esim. alumnit). TaY:ssa kuitenkin dosenttikysymykset tulevat usein esille. Dosenteilla voi olla esim. peruspalvelutunnukset tunnukset, jolloin ylipisto tavallaan tukee tutkimustyötä. Todettiin kuitenkin, että atk-tunnuksen antaminen ei tarkoita mahdollistamista, ja sen voisi kirjata myös ohjeistukseen. Määritelmän mukaan affiliaatio pitäisi katsoa alkuperäisestä julkaisusta. Kuitenkaan esimerkiksi kokoomateoksissa on harvoin affiliaatiotietoja. Lisäksi wosissa ja scopuksessa voi olla alkuperäisestä julkaisusta poikkeavia affiliaatiotietoja. Sovittiin ohjeistusta jäsennettävän siten, että affiliaation ilmeneminen julkaisusta on ensisijainen peruste. Toissijainen on se, että tietyt ehdot täyttyvät, ja lopuksi luetellaan ne tapaukset, jotka eivät täytä ehtoja. Toisena ongelmana nostettiin tutkimustyöhön kuulumattomat julkaisut. Ne eivät ole kuitenkaan yliopistoille iso ongelma, sillä ne eivät ole rahoitusmallissa huomioitavia julkaisutyyppejä. Ongelma koskee lähinnä amk:eja erityisesti taidealan julkaisujen osalta. 6. Julkaisutyyppiluokitus Todettiin, että luokitusrakenteen muuttaminen ei ole mahdollista. Todettiin, että ei-traditionaalisia julkaisumuotoja (blogit, wikit) voisi pohtia omana kokonaisuutenaan työryhmänä ja pohtia siellä, tulisiko niille jossain vaiheessa muodostaa oma luokkansa. Liittyykö julkaisutekniikan kehittymiseen vai ovatko aidosti uusi julkaisutyyppi, joka yleistajuistaa tieteellistä tutkimustyötä (vrt. aikakauslehdet ja muut)? TTY:llä sosiaalinen media ja www-sivustot -julkaisuluokkaan tuli viime vuonna vain 7 julkaisua. Todettiin, että tieteellisyyden määritteleminen on iso kysymys, johon pitäisi saada ratkaisu. Pohdittiin, määrittyykö tieteellisyys/ei-tieteellisyys julkaisutyypin vai julkaisukanavan perusteella. Helpompaa olisi,

5 jos määrittyisi julkaisukanavan perusteella, mutta esimerkiksi Julkaisufoorumi ei määritä tieteellisyyttä vaan rahoitusmallikelpoisuuden. Yleisesti jos kanava on tasolla 1, siinä voi ilmestyä tieteellisiä julkaisuja. Kuitenkaan jos kanavaa ei ole luokiteltu tasolle 1, ei voida päätellä, onko julkaisu tieteellinen. Julkaisufoorumin ulkopuolisia tieteellisiä julkaisukanavia voivat olla esim. societyjen newsletterit, vertaisarvioidut laitossarjat tms. paikalliset julkaisukanavat. Paneeleilla on ollut oikeus tehdä myös relevanssiharkintaa. Toisaalta Julkaisufoorumin listaamilla kanavilla julkaistaan myös vertaisarvioimattomia juttuja (esim. letter, editorial, book review). Ehdotuksen mukaista ehdotusta siitä, että tiedonkeruuohjeessa olisi esimerkkitapauksia eri julkaisutyypeille, pidettiin kannatettavana.. 4. Jatkotoimenpiteet Korjattuun tiedonkeruuohjeeseen toivottiin kommentteja, ja sitä käsitellään vielä työryhmän seuraavassa kokouksessa ennen kuin tiedonkeruukäsikirja annetaan kommenteille korkeakouluille. Käsikirjaa käsitellään OKM:ssä Seuraava kokous Keskiviikkona klo 10 13, OKM, kh. Aapo ja Tuomas (Meritullinkatu 1) 6. Kokouksen päätös Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13.