JÄSEN- JA TIEDOTUSLEHTI 2/2015 S Y L I L L I N E N. ESITTELYSSÄ matalan kynnyksen toiminta. Tampereella, Turussa ja Helsingissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄSEN- JA TIEDOTUSLEHTI 2/2015 S Y L I L L I N E N. ESITTELYSSÄ matalan kynnyksen toiminta. Tampereella, Turussa ja Helsingissä"

Transkriptio

1 JÄSEN- JA TIEDOTUSLEHTI 2/2015 S Y L I L L I N E N ESITTELYSSÄ matalan kynnyksen toiminta Tampereella, Turussa ja Helsingissä

2 S Y L I L L I NEN JÄSEN- JA TIEDOTUSLEHTI 2/2015 valtakunnallinen kokemusasiantuntija TÄSSÄ NUMEROSSA Puheenjohtajan tervehdys 3 Viestintävastaava esittelyssä 4 Toiminnanjohtajalta 5 Matalan kynnyksen toiminta 6 SALT Tampere 7 Syömishäiriöliitto SYLI ry Keskustoimisto, Turku p Toiminnanjohtaja Marja-Leena Laiho-Lehto Talouspäällikkö Anu Järvinen Katrin reseptivinkit 9 Turku 10 Viestintävastaava Terhi Luukkainen Helsinki 12 Jäsensihteeri Liisa Lindström Uusi opinnäytetyö 14 Pohjois-Suomen aluetoimisto, Oulu Aluepäällikkö Tanja Tiainen Esittelyssä päärahoittajamme 16 Älä laihduta -päivä Työvälineitä vertaistukitoimintaan 20 Liitto tiedottaa 21 Jäsenyhdistysten kesäterveiset 22 SALT-hanke Toimintakeskus, Tampere Kumppanuustalo Artteli 3.krs Salhojankatu Tampere Toiminnanohjaaja Ritva Näräkkä NEUVONTAPUHELIN p SYLILLINEN on Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n julkaisema tiedotus ja jäsenlehti. SYLILLINEN toimitetaan kaikille liiton jäsenyhdistyksiin kuuluville henkilö ja yhteisöjäsenille. SYLILLINEN toimii tiedotuskanavana myös yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. JÄSEN- JA TIEDOTUSLEHTI 2/2015 S Y L I L L I NEN ESITTELYSSÄ matalan kynnyksen toiminta Päätoimittaja Marja-Leena Laiho-Lehto Viestintävastaava Terhi Luukkainen Toimittaja Karla Löfgren Ulkoasu, taitto, kannen kuva Sari Suomi Osoitteenmuutokset, peruutukset Puh Ilmoitukset Sylillinenja2ilmoitushinnat Tampereella, Turussa ja Helsingissä

3 Puheenjohtajan tervehdys Eija Salo-Rankila, Puheenjohtaja puh Olen ollut mukana liiton toiminnassa vuodesta 2005 asti ja päässyt seuraamaan sitä monelta kantilta. Kaikkien vapaaehtoisten ja työntekijöiden pyyteetön työ, jota on hartiavoimin tehty, alkaa kantaa hedelmää. Kuluneiden kymmenen vuoden aikana liitto on tullut tunnetummaksi ja yksi konkreettinen osoitus tästä on Maaseutunuorten kalenterin myynnistä tullut lahjoitus. Oli liikuttavaa nähdä, kuinka he ajattelivat vilpittömästi meitä. Yli euron suuruisen shekin vastaanottaminen oli yksi puheenjohtajakauteni mieluisimmista tehtävistä, en osannut edes kuvitella, että joku lahjoittaisi pienelle liitolle tuollaisen summan. Vuosien varrella olen saanut nähdä monta hienoa toipumiskokemusta niin liiton järjestötoiminnan kuin oman ammattini kautta ja todistanut sitä, että toivoa on ja syömishäiriöstä on mahdollista parantua. Paras kannustin työn jatkamiseen on se, kun sairastunut paranee ja perhe pääsee palaamaan tavalliseen arkeen. Syömishäiriöt ovat kuitenkin pitkäkestoisia ja hankalia sairauksia, joita vastaan taistelemiseen tarvitsemme edelleen varoja. Kohteita on monia, alueena koko Suomi ja toimijoita vähän. Kaipaamme kannustusjäseniä, jotka sydämessään kokevat toimintamme tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Eivätkä Maaseutunuorten tekemän lahjoituksen kaltaiset yllätykset olisi jatkossakaan pahitteeksi! Olemme saavuttaneet paljon, mutta paljon on vielä tekemistä. Käytännön elämässä näkee sen, kuinka syömishäiriötä sairastavien hoitoon ei edelleenkään ole riittävästi tietotaitoa. Siksi jatkamme työtämme sairastavien ja heidän läheistensä hyvinvoinnin edistämiseksi. Kiitos kaikille teille, jotka teette tätä työtä ja nauttikaa edessä olevasta kesästä! Aurinkoisin terveisin MTK:n maaseutunuorten valiokunta lahjoitti vuoden 2015 nakukalenteristaan saamansa tuotot Syömishäiriöliitto - SYLI ry:lle. "Aito on kaunista -nakukalenterissa suomalaiset nuoret maatalousyrittäjät esittelivät ruuantuotantoa ja maaseutua hauskalla tavalla, pilke silmäkulmassa. Toteutustavalla nuoret viestivät siitä, että jokainen ihminen on kaunis juuri sellaisena kuin hän on. Lahjoitusumma käytetään liiton palvelutoimintaan, kuten neuvontapuhelinpäivystykseen ja keskustelupalstan vertaistukitoimintaan. Syömishäiriöliitto SYLI ry KIITTÄÄ LAHJOITUKSESTA MITÄ LÄMPIMIMMIN! Tuu Syliin - Liity jäseneksi! Sylillinen

4 Viestintävastaava esittelyssä Terhi Luukkainen, Viestintävastaava puh TYÖTÄ, jolla on merkitys Talvinen sunnuntaiaamu Turun pohjoisessa kaupunginosassa, aamukahvipöytä ja Turun Sanomat. Työpaikkailmoitusosio, tavallisen ohut näinä päivinä. Syömishäiriöliitto etsii viestintävastaavaa. Vau, tuo paikkahan on kuin mulle tehty! Ja heti seuraavana ajatuksena: ei hitsi, uskallanko? Olenko jo riittävän terve, tarpeeksi vahva? Pystynkö kohtaamaan päivittäin sen maailman ja ne asiat, jotka olen viime vuodet yrittänyt kaikin tavoin unohtaa? Olisiko minulla oikeasti annettavaa tuossa työssä? Mitä mieltä perhe olisi tästä? Ajatus jää muhimaan. Eletään arkea, käydään töissä ja kuljetetaan lapsia harrastuksiin, tehdään talokauppoja, annetaan alitajunnan ja tietoisuudenkin työstää asiaa. Hakuajan päättymisen lähestyessä päätös kypsyy: kyllä uskallan. Tervettä aikaa on takana jo monta vuotta ja elämää järisyttäneen kokemuksenhan voisi kääntää tälläkin tapaa positiiviseksi voimaksi. Jos en nyt hae tätä paikkaa, niin jään takuulla katumaan sitä. Ja olenhan ennenkin uskaltanut hypätä tilanteisiin, joiden lopputuloksesta en ole varma. Hakemus lähtee, tulee haastattelukutsu. Jännittää, pöydän toisella puolella mukavan oloisia naisia, hyvä tunnelma ja ilmapiiri. Puhutaan monenlaisista asioista, nämä tehtäväthän hei oikeasti natsaavat hyvin oman osaamiseni ja kokemukseni kanssa. Lähden ja sanon ääneen toivovani, että tapaamme uudestaan. Tarkoitan sitä. Pian Mallu soittaa ja kertoo valinnan kohdistuneen minuun. Valtava ilo, häkellys ja varmuus siitä, että tämän paikan haluan ottaa vastaan. Kun kirjoitan tätä, olen ollut töissä Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n viestintävastaavana reilun kuukauden. Jo ensimmäisen viikon aikana varmistuin siitä, että uskaltaminen kannatti. Olen tehnyt oikean päätöksen ja tuo tunne on vain vahvistunut. Teen työtä, jolla on merkitys. 4 Sylillinen

5 Toiminnanjohtajalta Marja-Leena Laiho-Lehto, Toiminnanjohtaja Liiton toiminnan strategiseksi painopisteeksi valittiin vuoden 2010 vuosikokouksessa valtakunnallisuus ja aluetyön vahvistaminen esim. tukipalvelut syömishäiriötä sairastaville ja hänen läheisilleen. Tässä lehdessä esittelemme kolmella paikkakunnalla toteutuvaa matalan kynnyksen toimintaa. Kaikissa toimipisteissä yhteisiä jäsenyhdistysten toteuttamia palveluja ovat mm. jo perinteiset avoimet vertaistukiryhmät syömishäiriötä sairastaville ja heidän läheisilleen. Toimitilojen ja työntekijöiden avulla on pystytty luomaan myös uutta ja erilaista toimintaa, huomioiden toimialueen tarpeet. Lisäksi on päästy kokeilemaan sellaisia juttuja, joista toiminnan alkuvuosina ei uskallettu haaveillakaan. Teemme jatkuvasti työtä, että vastaavat toimipisteet saadaan oman strategiakautemme loppuun mennessä ainakin vielä Kuopioon ja Kouvolaan. Tärkeä keskustelu käytiin juuri ennen liiton vuosikokousta Raha-automaattiyhdistyksen edustajien kanssa Tampereella. Rahoittaja haluaa meidän todistavan mikä muuttui toimintamme ansiosta. Tämän osoittamiseksi tarvitsemme vuosittain seurantatietoja eli mm. lukuja jäsenyhdistysten vertaistukitoiminnasta ja vapaaehtoisten määristä. Kaikki toiminnan arviointi ja palautteet ovat tärkeää taustatietoa myös uuden toiminnan suunnittelun pohjaksi. Emme vain me, vaan myös rahoittajamme joutuu todistamaan sosiaali- ja terveysministeriölle mikä muuttui, etenkin nyt kun uusi hallitus ja eduskunta ehkä päättävät myös Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoton yhdistämisestä. Muutoksista huolimatta uskokaamme kuitenkin lujasti tulevaisuuteen ja pidetään tavoitteistamme kiinni! Tulevan syksyn aikana viestintätyöryhmä miettii mm. minkälainen on perustoiminnan yhteinen ilme. Työryhmä koostuu jäsenyhdistysten edustajista ja ryhmän työtä luotsaa viestintävastaavamme Terhi. Kesän aikana me työntekijät vedämme henkeä, mutta neuvontapuhelin vastaa läpi kesän ja keskustelupalstan vertaistukitoiminta ei keskeydy. Syksyn tilaisuudet alkavat olla myös kalenterissa ja päivämääriä kannattaa jo poimia tästä lehdestä ja jättää vaikka lomastaan vapaata itselleen, jotta niihin pääsee mukaan. Kaunis kiitos kaikille kevään toimintaan osallistuneille ja sitä järjestäneille! Lämmintä kesää toivoen ja toivottaen Tuu Kuva Sari Syliin Suomi - Liity jäseneksi! Sylillinen

6 Matalan kynnyksen toiminta Kahdella liiton jäsenyhdistyksellä on palkattuja työntekijöitä. Etelän-SYLI ry:n kaksi työntekijää toimivat Helsingistä käsin, Lounais-Suomen SYLI ry:n työntekijän asemapaikka on Turku. Tampereella toimii liiton SALT-hanke, jossa on yksi työntekijä. Matalan kynnyksen toiminnan YHDISTÄVÄT TEKIJÄT Yhdistykset päättävät toiminnastaan itsenäisesti, mutta ne kaikki käyttävät samankaltaisia toimintamuotoja: säännöllisesti ja satunnaisesti kokoontuvat vertaistukiryhmät tukityö- ja kaveritoiminta tapahtumat ja kurssit vapaaehtoistyöntekijöiden kouluttaminen ja ohjaaminen syömishäiriöitä koskevan tiedon ja tietoisuuden lisääminen verkostoituminen ja yhteistyö esim. hoitavien tahojen, muiden järjestöjen ja oppilaitosten kanssa Vapaaehtoisten työpanosta tarvitaan myös niillä alueilla, joilla on palkattua työvoimaa. 6 Sylillinen Kuva Lasse Nurminen

7 SALT Tampere Toiminta on monipuolista, suvaitsevaista, rentoa ja joustavaa: kynnys mukaan tulemiseen on oikeasti matala. - Heini - SYÖMISHÄIRIÖTIETOUS on kotiutunut Tampereelle Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n SALT-hanke alkoi kesäkuussa 2012 ja Tampereen yliopistollisen sairaalan toimialueelle perustettiin syömishäiriötä sairastaville ja heidän läheisilleen suunnattu neuvonta- ja toimintakeskus.toimialueella on kaksi liiton jäsenyhdistystä: Väli-Suomen syömishäiriöperheet ry ja Pohjanmaan syömishäiriöperheet ry. RAY:n projektirahoituksen turvin toimintakeskuksessa on kehitetty ja juurrutettu monenlaista toimintaa. Syömishäiriöliitto hakee parhaillaan RAY:ltä jatkorahoitusta Tampereella vakiintuneelle, ihmisten hyvinvointia konkreettisesti vahvistavalle työlle. Kokopäiväisen työntekijän, toiminnanohjaaja Ritva Näräkän lisäksi SALT-hankkeessa toimii 1-2 osa-aikaista toimistotyöntekijää. Toimitiloissa järjestetään monipuolista viikko-ohjelmaa. Järjestämme kerran viikossa sairastuneille ja läheisille tarkoitetun avoimen kahvihetken sekä tuetun perjantailounaan. Läheisille kokoontuu sekä avoin vertaistukiryhmä että suljettu ryhmä, ja ahmimistyyppisesti oireileville on oma vertaistukiryhmänsä. Suljettuja ryhmiä on järjestetty toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Eri aiheista järjestetään keskusteluiltoja asiantuntija-alustuksin. Myös teemallisia, avoimia vertaistukiryhmiä on hankkeen aikana kokeiltu toiveiden mukaan, Ritva valottaa keskuksen toimintaa. Kynnys on oikeasti matalalla Toimintaan vuodesta 2012 osallistunut Heini muistaa voimauttavaa valokuvaa soveltavan Puhuttelevat kuvat -ryhmän hienona kokemuksena. Toimintaa kokonaisuudessaan hän luonnehtii monipuoliseksi, suvaitsevaiseksi, rennoksi ja joustavaksi: kynnys mukaan tulemiseen on oikeasti matala. Sairaudesta itse toivuttuaan hän koki vapaaehtoiseksi ryhtymisen, vertaistukiryhmän ohjaamisen, luennoimisen ja kaveritoiminnan antoisana. Erityisen onnistuneena Heini pitää vierailua erääseen alakouluun, jonka henkilökunta oli oppilaidensa oireilusta huolestuneena pyytänyt apua liiton toimintakeskuksesta. Neljän vapaaehtoistyöntekijän käynti oli kaikille osapuolille informatiivinen ja voimauttava. (jatkuu seuraavalla sivulla) Tuu Syliin - Liity jäseneksi! Sylillinen

8 Kuva Lasse Nurminen Katso Katrin ja ruoanlaittoryhmän reseptivinkit seuraavalta sivulta! Ruoanlaittoryhmästä saa hyviä keinoja arkeen Tampereen Tyttöjen Talon tiloissa on tämän kevään aikana kuutena lauantaina kokoontunut ruoanlaittoryhmä, joka järjestettiin sairastavien ja hoitoalan ammattilaisten toivomuksesta. Ryhmää ohjaa Ritvan lisäksi laillistettu ravitsemusterapeutti Katri Mikkilä. Syömishäiriötä sairastaville ja siitä toipuville ravitsemusterapeutti voi olla luottohahmo, jolta saa käytännön apuvälineitä toipumiseen, Katri toteaa. Syömishäiriöstä toipuvalle täysipainoinen, riittävä ravinto on perusedellytys. Hoitojen päättyessä hän voi jäädä yksin syömisensä kanssa. Ruoanlaittoryhmässä ohjaajat kuuntelevat osallistujien toiveita. Itsekin arkiruoan ystävänä Katri ymmärtää monen kaipaavan nimenomaan jokapäiväistä elämää helpottavia ideoita. Ryhmässä laitetaan useimmiten kahdenlaista syötävää, jotta kaikkien yksilölliset mieltymykset ja ruoka-ainerajoitukset tulevat huomioiduiksi. Myös uusiin makuihin tutustuminen on tärkeää. Syömishäiriöstä toipuvalle täysipainoinen, riittävä ravinto on perusedellytys. Hoitojen päättyessä hän voi jäädä yksin syömisensä kanssa. - Katri Mikkilä - Jollei omatoimisuutta ruoanlaitossa ole, toipuminen saa tästä tarpeettomia lisähaasteita, Katri toteaa. Ryhmä luo turvallisen ympäristön ruokailulle Osallistujat työskentelevät usein pareittain, ja työpareja vaihdellaan myös uusien sosiaalisten kontaktien synnyttämiseksi. Ruokalajit suunniteltiin yhdessä tutustumis- ja suunnittelutapaamisessa ennen varsinaisten ryhmäkertojen alkua, ja ryhmäläiset ovat alusta asti olleet erittäin sitoutuneita ja motivoituneita. Osallistumisen, oman panoksen ja merkityksen huomaaminen ovat kokemuksina tärkeitä. Ritva korostaa ryhmäprosessin merkitystä ruoanlaittotilanteissa. Yhdessä syöminen on sosiaalinen tilanne, jollainen voi monien arjesta puuttua. Syömishäiriöstä toipuville yhteisateriat voivat olla pelottavia tilanteita. Ryhmänohjaajat huolehtivat siitä, että ilmapiiri säilyy mahdollisimman rentona. Tällaisen tavanomaisen yhdessäolon avulla ruokaan voi toipuvan mielessä ehkä liittyä myös positiivisia merkityksiä, Ritva kertoo. Joka kokoontumiskerran alussa puretaan aina edellisellä kerralla heränneitä ajatuksia ja tunteita. Ruoka voi olla pelottavaa ja määrien arvioiminen vaikeaa syömishäiriötä sairastavalle, mutta ryhmän tarkoitus on luoda turvallinen ympäristö, jossa ohjaajat ja vertaiset helpottavat ahdistusta aiheuttavien asioiden sietämistä. Omien tunteiden esiin ottaminen ryhmässä vaatii uskallusta. Tapaamisen päätteeksi ryhmäläisten toiveesta on järjestetty yhteinen ohjattu rentoutus, jolloin voi rauhassa tunnustella omaa oloaan juuri sillä hetkellä, eikä kenenkään tarvitse lähteä yksin suoraan ruokapöydästä. Ohjaajat suunnittelevat toiminnan kehittämistä siten, että kävisivät keskenään ryhmän aluksi ostamassa raaka-aineet. Monilla on vaikeuksia ostaa kaupasta itselleen uusia ruoka- ja raaka-aineita. Yhteinen kauppareissu tarjoaisi tukea myös tähän. Tutustu tarkemmin SALT-hankkeen toimintaan: /toiminta/jasenyhdistykset/ valisuomi/salt-hanke 8 Sylillinen

9 Katrin reseptivinkit Ruoanlaittoryhmän 4. kokoontumisen ATERIAKOKONAISUUS Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson Ruokaisa salaatti kevätkalasta ja kasviksista. Tuu Syliin - Liity jäseneksi! Lohi ja/tai juustosalaatti P Salaattipohjiin 2 3 erilaista salaattia, yrttejä, herneenversoa, tomaattia, kurkkua, paprikaa, kesäkurpitsaa, avokadoa munakoisoa, viinirypäleitä, vesimelonia, punasipulia, auringonkukansiemeniä, kurpitsansiemeniä Yhdistele haluamallasi tavalla salaattipohja. Lohisalaattiin Kirjolohifilee (varaa n g per annos) Mausta lohi suolalla, sitruunamehulla ja sitruunapippurilla ja kypsennä uunissa n. ½ tuntia. Paloittele kypsä kala salaattipohjan joukkoon/päälle. Juustosalaattiin Halloumjuustoa Liota juusto halutessasi kylmässä vedessä ennen käsittelyä suolaisuuden vähentämiseksi. Leikkaa n. sentin paksuisiksi paloiksi. Paista kuumalla pannulla molemmilta puolilta kullanruskeiksi. Pannulle ei välttämättä tarvitse lisätä rasvaa. Pannun on oltava tarpeeksi kuuma eikä sitä saa täyttää liian täyteen, ettei paistettaessa nesteet karkaa juustosta. Lisää paistetut juustonpalat salaattipohjan joukkoon/päälle. P Salaatinkastike 1 dl tyrni- tai mangososetta (esim. Bonne premium mangosose) 2 rkl hienonnettua sipulia, valkosipulia 2 rkl hunajaa/sokeria 0,5 dl rypsiöljyä 1 rkl limen/sitruunan mehua suolaa, pippuria Sekoita kaikki salaatinkastikkeen aineet keskenään esim. sauvasekoittimella. Kaurahiutalerieska (uunipellillinen) P 6 dl kaurahiutaleita 2½ dl hiivaleipävehnäjauhoja 1 tl suolaa 1 tl soodaa 6 dl piimää 50 g margariinia sulatettuna tai öljyä Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää piimä ja margariini/ öljy ja sekoita taikina tasaiseksi. Anna taikinan turvota puolisen tuntia. Levitä taikina uunipellille voidellulle leivinpaperille ja paista 250-asteisen uunin keskitasolla n. 20 min kauniin värisiksi. Leikkaa palasiksi ja nauti kuumana levitteen kanssa. VINKKI: Rieskareseptin taikina saa olla löysähkö, eli se kaadetaan pellille. Vehnäjauhojen sitkoa ei sikäli rieskaan tarvita. Sekoita kuivat aineet kulhossa. Lisää kylmä neste ja öljy ja sekoita tasaiseksi, sekoita kuitenkin mahdollisimman vähän. Jaa taikina pellille leivinpaperin päälle kahteen osaan ja taputtele pyöreiksi tai neliskulmaisiksi leiviksi. Jaa leivät taikinapyörällä neljään osaan ja pistele haarukalla. Paista välittömästi 250 asteessa uunin keskitasossa noin 15 min. P Pyhäpiirakka 150 g voita/margariinia 1 ¼ dl sokeria 1 muna 2 dl vehnäjauhoja 1 dl grahamjauhoja ½ tl leivinjauhetta marjoja (esim. mustikoita) 1 tlk kermaviiliä, ½ dl sokeria, 1 tl vaniljasokeria Vaahdota voi/margariini ja sokeri. Lisää muna. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää edellisiin. Levitä taikina piirakkavuokaan n. sentin kerrokseksi. Ripottele marjat pohjalle ja kaada lopuksi päälle kermaviiliseos. Paista 200 asteessa (uunin alaosassa) n. 35 minuuttia. Sylillinen

10 Turku Muutto heinäkuussa uusiin, yhteisiin tiloihin Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n kanssa mahdollistaa esim. kuvataide- tai joogaryhmien kokoontumisen. Lounais-Suomen - SYLI ry on Suomen vanhin, vuonna 1993 perustettu syömishäiriöyhdistys. Sen tehtäviin kuuluu sairastavien, toipuvien ja heidän läheistensä tukeminen ja edunvalvonta sekä paikallinen syömishäiriöistä tiedottaminen. Lounais-Suomen SYLI ry:n TOIMINTA LAAJENEE ja VAKIINTUU uuden avustuksen myötä Yhdistyksellä on Turussa useita vertaistukiryhmiä: sairastuville ja toipuville, läheisille sekä tunnesyömisestä ja ahminnasta kärsiville. Lisäksi on avoimia kahvihetkiä kaikille, joita syömishäiriö koskettaa. Porissa järjestetään sairastuneille ja läheisille suunnattuja, avoimia ja vapaamuotoisia Teetä ja sympatiaa -ryhmiä. Yhdistyksen toimisto on Turussa ja sinne saapuu viikoittain uusia kävijöitä juttelemaan. Tulijalta voidaan kysyä, millaista apua hän itse kokee tarvitsevansa, yhdistyksen toiminnanohjaaja ja toistaiseksi ainoa työntekijä Sami Heimo kertoo. Kolmen henkilökohtaisen tukikäynnin jälkeen asiakas ohjataan ryhmiin tai hoidon etsimiseen opiskelijoiden terveydenhuollon, työterveyden tai muiden toimijoiden kautta. RAY:n myöntämä toiminta-avustus vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen. Sen turvin on hyvä suunnitella uusia aluetyön toimintamuotoja. - Sami Heimo - Taide auttaa ja parantaa! Yhdistys on ideoinut kolmen turkulaisen taiteilijan kanssa osallistavan taiteen projektin, jossa tutustutaan itseen eri taidemuotoja kokeilevin keinoin. Toiveena on, että jokainen löytää lempeämmän suhtautumistavan kehoonsa, Sami kuvailee. Omakuvatyöskentelyyn perustuva Ääriviivoillaniprojekti koostuu työpajoista, joissa tanssin, nukketeatterin, kirjoittamisen ja draaman avulla etsitään hyviä asioita itsestä ja maailmasta. Toukokuussa työpajoja on kaksi, ja työskentely jatkuu syksyllä. Yhteistyöhön osallistuvat TEHDAS-teatteri ja monitaiteellisen työryhmän teatteritaiteilija/tanssi-innostaja Seija-Leena Salo, nukketeatteritaiteilija/lavastaja/kuvataideopettaja Johanna Latvala sekä yhteisötaiteilija/luovan kirjoittamisen ohjaaja Veera Lehtola. Ehjä ry:n kanssa valmisteilla on toisenlainen, perjantai-iltaisin tai lauantaisin syyskuusta lähtien kokoontuva ryhmä, Heimo kertoo. Paitsi helpotusta yksinäisyyteen, se tarjoaa mahdollisuuksia lähteä yhdessä kokeilemaan jotain uutta ja erilaista tekemistä sellaista, mitä ei yksin kenties uskaltaisi. Ohjelmassa on taidenäyttelykäyntejä, hevostalleilla vierailua, pelaamista ja myös rentoa ja kiireetöntä yhdessäoloa, jotka tukevat toipumista ja tuovat elämään sallivuutta, joustavuutta ja uusia ihmisiä. Yhdistyksen tähänastiset tilat ovat asettaneet rajoituksia esimerkiksi kuvataide- tai joogaryhmien kokoontumiseen. Yhteistyökumppanit voisivat olla tässä avuksi, sekä toukokuulle suunniteltu muutto uusiin, yhteisiin tiloihin Yliopistonkadulle valtakunnallisen Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n kanssa, Sami pohtii. Monet ovat saaneet joogasta tai muusta ohjatusta rentoutumisesta apua toipumiseensa. On vapauttavaa oppia, ettei koko ajan ole pakko tehdä jotain. Kirjoittaminenkin on loistava työkalu, esimerkiksi toipumismyönteisen blogin pitäminen on hyödyksi itselle ja muille. Koska syömishäiriöt ovat salailu- ja peittelysairaus, omien ajatusten ja tunteiden avaaminen ja näyttäminen on erityisen arvokasta. Jokainen osaa auttaa Sami on itse perehtynyt syömishäiriöaiheeseen nimenomaan keskustelujen kautta, sairastuneita ja heidän läheisiään kuuntelemalla. Hänellä on myös nuorisotyö- ja kouluyhteistyötaustaa sekä koke- 10 Sylillinen

11 musta Olet arvokas -projektista, jonka Syömishäiriöliitto toteutti vuosina ja jonka tavoitteena oli ennaltaehkäisevän materiaalin tuottaminen ja vertaistukiryhmien perustaminen nuorille sairastuneille. Kolmen kuluneen vuoden aikana Heimo on työstänyt Jokainen osaa auttaa -projektia yhteistyössä Tuula Sailolan kanssa. Tuloksena syntyi nuorille ja heidän kasvattajilleen suunnattu, runsaaseen kokemustietoon perustuva materiaali syömishäiriöiden ja muiden mielenterveysongelmien ennaltaehkäisystä. Tasapainoa.fi-sivusto tarjoaa kirjan, sitä tukevan PowerPointdiaesityksen, sekä viisi itse käsikirjoitettua ja toteutettua videota. Käsikirjatyyppistä julkaisua voidaan käyttää esimerkiksi vanhempainilloissa ja harrastusryhmissä, Sami kertoo. Tasapainoilua kasvuhaasteiden keskellä käsitellään materiaalissa nuorten omin sanoin. Orastavien häiriöiden tunnistamisessa ei rajoituta vain syömis- ja liikkumiskäyttäytymiseen. Teos opastaa konkreettisesti, miten pahaa oloaan sisäänpäin oireilevaa nuorta kannattaisi tukea. Lasten ja nuorten henkisen, fyysisen ja sosiaalisen tasapainon rakentaminen nähdään rehellisesti aikuisten tehtävänä. Taiteilija Annika Kivi, Pose III (Kuvituskuva, ei liity artikkelissa mainittuihin projekteihin) Uusi avustus antaa jatkuvuutta RAY myönsi alkuvuodesta yhdistykselle pitkäkestoisemman, kohdennetun toiminta-avustuksen, joka vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen. Sen turvin on hyvä suunnitella uusia aluetyön toimintamuotoja, Heimo iloitsee. Raumalla on jo maaliskuun lopussa järjestetty avoin keskustelutilaisuus syömishäiriöistä. Tarkoitus on levittää tällaista tiedotustoimintaa alueen muillekin paikkakunnille jonkin vuosittaisen tapahtuman muodossa: tilaisuuksia, joihin ihmiset voivat tulla kuulemaan ja puhumaan ongelmistaan. Lounais-Suomen SYLI ry JOKAINEN osaa auttaa Tutustu tarkemmin Lounais-Suomen SYLI ry:n toimintaan: Tuu Syliin - Liity jäseneksi! Sylillinen

12 Helsinki Helsingissä 1998 perustettu Etelä-Suomen syömishäiriöperheet ry, nykyiseltä nimeltään Etelän-SYLI ry, on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella toimiva yhdistys syömishäiriöön sairastuneille ja heidän läheisilleen. Väkimäärältään suuren alueen toiminta kasvaa jatkuvasti. Vireä, monipuolinen &sydämellinen Etelän-SYLI Yhdistyksen perustukitoiminta on vilkasta ja monipuolista Tiloissamme Helsingin Kaapelitehtaalla toimii monta vertaistukiryhmää sairastaville, toipuville ja ahmintatyyppisesti oireileville, kertovat yhdistyksen toiminnanohjaajat Uura-Liina Lahti ja Kaisa Lehtonen. Erilaisia sairastavien, toipuvien ja läheisten ryhmiä toimii myös muualla Helsingissä, Espoossa, Kirkkonummella ja Järvenpäässä. Matalan kynnyksen toimintaan voi halutessaan tulla vain kuuntelemaan ja tapaamaan muita sairauden koskettamia. Yhdistyksellä on myös tuetun syömisen ryhmä, jossa voi saada helpotusta ruokailun aiheuttamaan ahdistukseen. Viime syksynä aloitettiin englanninkieliset vertaistuelliset illat. #Rantakunnossa-kampanja Tärkeä virkistäytyminen Toimintaan kuuluu myös kaikille avoimia virkistystapahtumia. Järjestämme keväisen virkistyspäivän, kesäjuhlan, pikkujoulut, retken Mustasaareen ja käymme elokuvissa ja teatterissa. Järjestämme luentoja toivotuista aiheista, samoin ammattilaisten vetämiä kursseja 2-4 kertaa puolivuosittain. Tänä keväänä on ollut kurssit Voimauttava valokuva ja Kynäilijät, kesällä tarjotaan lempeää kesäjoogaa, Kaisa ja Uura-Liina kertovat. Vapaaehtoiseksi haluavalle yhdistys tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia ryhmän tai kurssin ohjaamisesta kokemusasiantuntijuuteen, vertaiskaverina tai sähköpostitukena toimimisesta tapahtumissa avustamiseen. Yksi uusista vapaaehtoistoiminnan muodoista on yhdistyksen blogiin kirjoittaminen, johon monet jo osallistuvatkin. Etelän-SYLI ry:n yhdessä Huuma ry:n kanssa suunnittelema kiva ja iloinen #Rantakunnossa-kampanja kannustaa ihmisiä hyväksymään itsensä ja kunnioittamaan erilaisuutta. Sen avulla yhdistys korostaa, että me kaikki olemme jo bikinikunnossa kesää varten. Tavallisia ihmisiä kannustetaan ottamaan ja jakamaan kuva itsestään ja haastamaan kaverinsakin mukaan. Viestinä on, ettei rannalle aikovan tarvitse valmistautua kuukausien dieetillä ja salitreenillä, vaan lähtemiseen riittää rantakassin pakkaaminen. Tähtäimessä myös ihan uudet kohderyhmät Yksi Etelän-SYLIn keskeisistä tavoitteista on yleinen tietoisuus syömishäiriöiden vakavuudesta ja monimuotoisuudesta. Verkostoitumisen ja näkyvyyden vuoksi on osallistuttu monenlaisiin tapahtumiin, kuten liikunnan ja terveystiedon opettajien järjestämään (jatkuu seuraavalla sivulla) 12 Sylillinen

13 syysseminaariin, marraskuisille Mielenterveysmessuille ja Vapaaehtoistoiminnan messuille. Aivan uusien kohderyhmien tavoittamiseen tähdätään kaiken kansan foorumilla, seuraaville Kauneus ja terveys -messuille osallistumisella, Kaisa visioi. Tällaisilla markkinoilla ihmisille usein myydään mielikuvaa, että erilaisin terveystuottein itseään muokkaamalla voi tulla paremmaksi tai onnellisemmaksi, Uura-Liina toteaa. Näissä yhteyksissä haluamme muistuttaa toisenlaisesta, hyväksyvästä suhtautumisesta omaan ulkonäköön ja armollisuudesta itseä kohtaan että jokainen on ihana sellaisenaan. Liikunta, lepo, oikea ravinto ja itsensä hemmottelu ovat kaikki tärkeitä asioita. Liikunnan motiivina tulee kuitenkin olla tasapainoinen, fyysinen ja henkinen hyvinvointi, ei oikeanmuotoinen takamus tai hauiksen ympärysmitta. Omaa itsetuntoa ei pidä paikata ulkonaisin keinoin, ulkopuolelta tuleviin tai kuviteltuihin odotuksiin vastaamisella. Vapaaehtoiseksi haluavalle yhdistys tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia ryhmän tai kurssin ohjaamisesta kokemusasiantuntijuuteen, vertaiskaverina tai sähköpostitukena toimimisesta tapahtumissa avustamiseen. - Uura-Liina - Toiminnanohjaajat Uura-Liina Lahti ja Kaisa Lehtonen. Kuva Mirkku Merimaa Onko treenaaminen ja ruokavalio hyvän kansalaisen mitta? Nykyisessä fitness-kulttuurissa eletään sairaan terveellisesti, Uura-Liina toteaa. Jos mennään terveyskärki edellä, vapaa ja luova elämään heittäytyminen unohtuu kokonaan. Kun kaikenlaisia ohjeita tulee joka tuutista, voi olla vaikeaa nähdä, milloin niiden noudattaminen muuttuu orjalliseksi. Onko treenaaminen ja oikeaoppinen ruokavalio nykyään hyvän kansalaisen mitta? Terveyden puute voi näkyä mustavalkoisena suhtautumisena asioihin. Jos mielipiteistä ja ajatuksista puuttuu joustavuus, ymmärtäväisyys ja toisten epätäydellisyyden sietäminen, sallivuus itseäkin kohtaan on varmasti kortilla, Uura-Liina arvelee. Moni liikunta-alan ammattilainen varmasti haluaisi olla vastuullinen ja puuttua, jos huomaa asiakkaan voivan huonosti ja treenin olevan epäterveellä pohjalla, toiminnanohjaajat miettivät. Etelän-SYLI onkin yhä enemmän viemässä syömishäiriötietoutta kuntokeskuksiin sekä liikunnan ja terveystiedon opettajille. Tutustu tarkemmin Etelän-SYLI ry:n toimintaan Tuu Syliin - Liity jäseneksi! Sylillinen

14 Uusi opinnäytetyö Aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella, joka julkaistiin Syömishäiriöliiton Facebook-sivustolla sekä keskustelufoorumilla ja lähetettiin sähköpostitse muutamalle aiheesta kirjoittavalle bloggaajalle. Vastauksia saatiin kuudelta äidiltä ja ne analysoitiin laadullisesti induktiivisella sisällönanalyysilla. Syömishäiriötä sairastaneiden KOKEMUKSIA ÄITIYSNEUVOLASTA Hannelin Vatasen ja Susanna Väisäsen opinnäytetyö Syömishäiriötä sairastaneiden äitien kokemuksia äitiysneuvolasta saamastaan tuesta kuuluu Mikkelin ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman terveydenhoitoalaan. Työn tavoitteena oli selvittää, kuinka äitejä oli tuettu, miten moniammatillisuus oli toteutunut, kuinka sairaus oli otettu puheeksi, ja miten äidit kehittäisivät neuvolan toimintaa syömishäiriöiden näkökulmasta. Raskaus ja syömishäiriö Raskaus voi tuoda mukanaan syömiseen ja painonhallintaan liittyviä ongelmia. Syömishäiriöstä toipunut voi kokea odotuksen vapauttavana ja suhtautua itseensä armollisemmin; toisaalta raskaus voi synnyttää ahdistusta ja aktivoida vanhoja oireita. Syömishäiriötä sairastava äiti tarvitsee tiiviimpää seurantaa ja tukea raskausaikana sekä moniammatillista yhteistyötä hoitavien tahojen välillä. Syömishäiriötä sairastavilla on raskauteen ja synnytykseen liittyviä ongelmia ja riskitekijöitä enemmän kuin muilla odottavilla äideillä: suurempi riski ennenaikaiseen synnytykseen, synnytyskomplikaatioihin ja vauvan matalaan syntymäpainoon. Bulimian sairastaminen johtaa usein liialliseen painonnousuun raskauden aikana, mikä lisää verenpainetaudin, raskausmyrkytyksen ja keisarinleikkauksen riskiä. Liian alhainen painonnousu raskausaikana taas on yhteydessä lapsen pienipainoisuuteen sekä kehitysongelmiin. Neuvolakeskusteluissa kannattaa tarkkailla myös ortoreksiaan viittaavaa oireilua. Kehon hyvinvointi nousee raskausaikana usein suureen rooliin, jolloin terveellisten elämäntapojen tavoitteleminen saattaa kehittyä pakonomaiseksi. Erityishuomiota tarvitsevan äidin tunnistaminen Syömishäiriö ei välttämättä ole ulkoisesti tunnistettavissa, vaan vaatii tarkempaa selvitystä. Tätä varten kehitetty seulontakysely SCOFF on tarkoitettu erityisesti perusterveydenhuollossa käytettäväksi. Sairauden voi tunnistaa myös kofeiinituotteiden, laihdutuslääkkeiden, diureettien ja laksatiivien väärinkäytöstä. Äitiysneuvolakäynneillä tulisi suunnata erityishuomiota ali- ja ylipainoisiin, yksipuolisesti syöviin sekä paino- tai syömisongelmista aiemmin kärsineisiin. Heidän ravitsemusohjauksensa tulisi olla asiakaslähtöistä, hyvin perusteltua ja havainnollistettua. Yhteistyö ravitsemusterapeutin kanssa on erittäin tärkeää. Ruokavalioon ja kehoon liittyviä muutoksia on hyvä perustella siten, että painonnousu on välttämätön osa vauvan kehittymistä, kasvua ja terveenä syntymistä. Ruokavalioon ja kehoon liittyviä muutoksia on hyvä perustella siten, että painonnousu on välttämätön osa vauvan kehittymistä, kasvua ja terveenä syntymistä. Hyvät ja huonot neuvolakokemukset Suuri osa tutkimukseen vastanneista äideistä kuvasi saamaansa tukea riittämättömäksi, mikä johtui työntekijöiden asiantuntijuuden puutteista. Väheksyminen ja ymmärtämättömyys aiheuttivat äideille tunteen, ettei heidän sairauttaan otettu vakavasti. Ei annettu kunnollista asianmukaista tukea, ja tuntui, että omat tunteet olivat turhia ja epäolennaisia. Koen, ettei syömishäiriötä juurikaan ymmärretty tai otettu vakavasti. Myös ulkomuodon arviointi koettiin ikävänä. Painoa saatettiin kauhistella, ihmetellä tai valittaa sen kehitystä tai puutetta. Terveydenhoitaja saattoi ilmaista, kuinka hyvin paino nousee, vaikka äiti sairasti syömishäiriötä. Hoitoon osallistuneesta ydintyöryhmästä, eli lääkäristä ja terveydenhoitajasta, oli sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia. Myönteisesti vaikuttivat ymmärtäväisyys ja tahdon kuunteleminen, kielteisesti puheeksi ottamattomuus, väheksyminen ja keskustelun vähäisyys. Lääkärin tarjoamat masennuslääkkeet koettiin negatiivisesti. Sairauden ymmärtäminen tuntui riippuvan henkilöstä. Oli täysin terveydenhoitajasta kiinni, kuinka paljon asia sai ymmärrystä. Osalla äideistä moniammatilliseen työryhmään kuului myös 14 Sylillinen

15 ravitsemusterapeutti. Hyvään kokemukseen vaikuttivat asiantuntevat ja empaattiset keskustelut. Puutteita oli ohjauksen yksilöllisyydessä. Toisilla äideistä oli kontakti erikoissairaanhoitoon joko äitiyspoliklinikalla tai vuodeosastolla, ja avun saaminen ilahdutti heitä. Positiivisten kokemusten lisäksi oli epäluottamusta herättäviä: osastolla saatettiin tehdä ennakoiva lastensuojeluilmoitus syntyvästä lapsesta keskustelematta ensin äidin kanssa, mikä johti luottamuksen ja hoitokontaktin katkeamiseen. Kokemukset vertaistuesta olivat myönteisiä, ja kontaktit jatkuivat koko raskauden ajan. Ehdotuksia hoidon parantamiseksi Henkilökunnan osaamisessa: heidän koulutuksessaan, tietomäärässäään ja puheeksi ottamisen taidoissaan olisi äitien mukaan parantamisen varaa. Syömishäiriöistä ei ollut riittävää tietämystä eikä valmiuksia käsitellä niitä. Häiriön mahdollisemman varhainen havaitseminen olisi ensisijaisen tärkeää. Esitettiin myös toive, että jos vointi vaikuttaa huolestuttavalta, asioihin puututtaisiin suoraan. Olisin toivonut tukea ja vaikka väkisin puuttumista enemmän, koska jatkuva syyllisyys painoi ja asia masensi. Sosiaalista tukea toivottiin enemmän. Kehittämisehdotuksiksi nousivat säännölliset käynnit psykologilla, vertaistuki ja tiiviimpi voinnin seuranta tarvittavilla lisäkäynneillä. Olisin toivonut vertaistukea ja oikeaa psykologista tukea syömishäiriöön. Emotionaalinen tuki nousi keskeisimmäksi kehitettäväksi aihepiiriksi. Äidit olisivat kaivanneet enemmän avointa keskustelua, asioiden puheeksi ottamista sekä keskustelua raskauden tuomista muutoksista ja ajasta synnytyksen jälkeen. Lähes kaikki toivoivat suurempaa tukea ja ymmärrystä. Osassa äideistä painonkehityksen seuranta ja punnitseminen aiheuttavat ahdistusta, ja painon muutoksista keskusteleminen voi olla vaikeaa. Olisi hyvä tiedustella, haluaako äiti edes tietää painoaan. Ensimmäisillä neuvolakäynneillä voitaisiin sopia, kuinka painokysymyksessä menetellään. Painon nousu aiheuttaa kovaa ahdistusta eikä sen ruotiminen neuvolakäynneillä tunnu hyvältä. Tietysti, jos paino nousee kovin vähän, asiasta on keskusteltava, mutta jos nousu on normaalia, ei siitä mielestäni tarvitse erikseen puhua. Äidit esittivät myös toiveen, että jokaiselle raskaana olevalle annettaisiin ravitsemustottumuskysely täytettäväksi, sillä kaikki eivät välttämättä uskalla kertoa syömishäiriöstä. Oikeanlainen kohtaaminen ja tukeminen Asiakkaan turvallisuudentunne syntyy luotettavista ihmisistä, jotka kuuntelevat ja rohkaisevat vaikeissa tilanteissa. Huolta tuntiessaan terveydenhoitajan on otettava asia esille rakentavasti ja kunnioittavasti niin, ettei sitä voi tulkita moitteeksi tai syytteeksi. Puheeksi ottaminen aiheuttaa jännitystä ja epävarmuutta, mutta johtaa useimmiten hyviin keskusteluihin, paranevaan kontaktiin ja toivon lisääntymiseen. Se tähtää yhdessä ajattelemisen prosessin aikaansaamiseen ja yhteistyöhön. Luottamuksen synnyttyä helpottuu myös vaikeiden asioiden käsittely. Puheeksi ottaminen pitää sisällään lupauksen tukitoimista ja avusta. Havainnoituaan perheen voimavaroja ja niitä kuormittavia tekijöitä terveydenhoitaja pohtii, millaista yksilöllistä perhe tukea tarvitsee. Terveydenhoitajat voivat lisätä neuvolakäyntejä, pidentää niiden kestoja, järjestää kotikäyntejä ja ohjata asiakasta eteenpäin muille asiantuntijoille. Potilaat ovat monissa tutkimuksissa kokeneet tärkeimmäksi emotionaalisen tuen, joka on vuorovaikutuksellista kunnioituksen, huolenpidon ja rohkaisun välittämistä. Syömishäiriöstä ennen raskautta toipunut äiti kertoo: Mainitsin neuvolassa sairastaneeni syömishäiriötä, mutta siitä ei kysytty enempää, ilmeisesti ajatellen, että menneet voi unohtaa. Mietin kuitenkin silloin painoani ja kerroinkin siitä. Terveydenhoitaja vastasi, että jos lihominen häiritsee, hän suosittelee yksinkertaisia keinoja: jättää rasvaiset juustot ja levitteet pois leivältä. Olin tuolloin normaalipainoinen, hoikanpuoleinen, ja olisin toivonut hänen sanovan, ettei laihduttaminen ole nyt suotavaa. Hän oli selvästi niin pihalla anoreksiaan taipuvaisesta ajatusmaailmasta, etten palannut asiaan. Odottaessani toista lasta olin uupunut ja alavireinen. Äitiysneuvolan topakka, iäkkäämpi kätilö silmäsi minua kulmakarvat koholla, todeten kysyvästi: Reipas nuori äiti? Hänen silminnähtävä kokeneisuutensa herätti pelonsekaista luottamusta, ja hetken päästä avauduinkin masentuneesta tunnelmastani. Hän sanoi sen olevan aivan luonnollista tässä vaiheessa, mutta antoi ymmärtää, että osaisi neuvoa mieliala-asioissakin. Palasin kotiin helpottuneena. Lapsen synnyttyä kohtasin nuoremman terveydenhoitajan, joka tajusi uupumukseni ja jokseenkin synkät ajatusmallini, mutta kunnioitti pärjäämisen tarvettani ja arveli minun jaksavan. Paremminkin olisi voinut mennä. Nämä kolme hoitajaa ovat jääneet mieleeni esimerkkeinä erilaisista lähestymistavoista. Ensimmäinen hoiti työnsä rutiinilla, kohta kohdalta, sanomisiaan miettimättä ja erityistarpeista tietämättä. Toinen oli paljon nähnyt, realistinen, mutta vastustamattoman kannustava. Jos olisin kaivannut konkreettista apua, olisin kertonut hänelle. Kolmas oli tiedoiltaan hyvä, arvostava, muttei uskaltanut puuttua tilanteessa, jossa asiakas käyttäytyi kohteliaasti, mutta pinnan alla oli toive emotionaalisesta tuesta. Molemminpuolinen hienotunteisuus esti puheeksi ottamisen. Syömishäiriöille tunnusomainen arkuus ja salaaminen voivat estää asiakasta nostamasta ongelmaansa pöydälle, jollei siitä kysytä oikealla tavalla: sensitiivisesti ja kunnioittavasti, mutta reippaasti, asiantuntevasti. Sairastunut tai toipuva voi vähätellä itseään ja ongelmaansa, mutta samalla toivoa jonkun huomaavan avuntarpeen. Siksi kannatan Tuu syömishäiriökyselyn Syliin - Liity jäseneksi! tekemistä osana neuvolarutiineja. Pienikin henkinen tuki voi merkitä paljon. Sylillinen

16 Esittelyssä päärahoittajamme SYÖMISHÄIRIÖLIITTO-SYLI RY KIITTÄÄ RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYSTÄ TOIMINTANSA RAHOITTAMISESTA! Teksti Karla Löfgren Kuva Lasse Nurminen RAY:n ja Syömishäiriöliitto - SYLI ry:n EDUSTAJAT TAPA SIVAT Toiminnanjohtajamme esitteli liiton historiaa ja nykyisiä näkymiä rahoittajallemme Tampereella Saimme myös tilaisuuden muutaman kysymyksen esittämiseen avustusvalmistelija Timo Mularille. Kollegoidensa tavoin hän vastaa noin kahdensadan avustuskohteen hakemusten käsittelystä. Liiton lisäksi myös Etelän-SYLI ry ja Lounais-Suomen SYLI ry toimivat RAY:n rahoituksella. Kireässä taloustilanteessa korostuu kansalaistoiminnan merkitys ihmisten auttamistyössä. Järjestöjen suurena tehtävänä on kansalaisyhteiskunnan ylläpitäminen, yhteinen vastuu toisista. Ihmisillä on luontainen halu auttaa toisiaan, mutta heitä on myös opastettava ja autettava siinä, Timo Mulari painottaa. RAY:n avustuksista maksetaan monien työntekijöiden palkka, mutta suuri osa järjestötoiminnasta perustuu vapaaehtoisuuteen. Avustustoiminnan keskipisteenä ovat ihmiset, joiden hyvinvoinnin säilyttämistä tai lisäämistä toiminnalla tavoitellaan, ei yhdistysten olemassaolo sinänsä, Mulari korostaa. Huomion on oltava kohderyhmien tarpeissa jotta ihmiset voisivat paremmin. Vammoista ja sairauksista kärsivät ovat luonnollisia avustuskohteita. Teemoihin kuuluu myös ennaltaehkäisevien sekä terveydelle suotuisten elintapojen ja olosuhteiden vahvistaminen. Kuntouttavilla toiminnoilla tuetaan ihmisiä, joiden toimintakyky syystä tai toisesta on jo alentunut. Sairauksien jälkihoidon tukeminen on yksi tärkeistä osa-alueista, Mulari huomauttaa. Terveyden ja omaehtoisen suoriutumisen edistäminen sekä avun ja tuen tarjoaminen sitä eniten tarvitseville ovat järjestötoiminnan keskeisiä elementtejä. Tuoreissa avustuslinjauksissa sosiaalinen ja yhteisöllinen näkökulma on vahva. Katse suunnataan yksinäisyyteen, huono-osaisuuteen ja arjen turvattomuuteen. Huomiota kiinnitetään erityisesti vapaaehtoistoimintaan, omaisten ja läheisten auttamistyöhön ja jaksamiseen sekä verkossa annettavaan apuun. Ihmisten sosiaalista kanssakäymistä ja osallistumismahdollisuuksia lisätään esimerkiksi erilaisin matalan kynnyksen paikoin ja toiminnoin. Osatyökykyisten, vaille työkokemusta jääneiden ja maahanmuuttajien työelämävalmiuksia vahvistetaan. Elämän kriisitilanteissa tarjotaan välitöntä apua väkivallan, kiusaamisen ja syrjinnän vähentämiseksi. RAY:n yleisavustuksilla tuetaan toimintansa jo vakiinnuttaneiden järjestöjen perustoimintoja. Kohdennettuja avustuksia myönnetään mm. edunvalvontaan, järjestötiedottamiseen ja -koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen, kansainvälisyyteen ja yhteistoimintaan sekä paikallisyhdistysten vapaaehtoistoimintaan. Uusia avustuksia jaettaessa painotetaan tietoverkoissa ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvan järjestötoiminnan sekä yhteistyömahdollisuuksien kehittämistä eri toimijoiden kanssa. RAY odottaa avustamiltaan järjestöiltä läpinäkyvyyttä ja tulosvastuullisuutta, konkreettisia tavoitteita ja niiden toteutumisen osoitettavuutta. Toiminnan on oltava näkyvää, avointa ja tehokasta. Ennen kaikkea sen on tavoitettava apua tarvitsevat; näiden on löydettävä ja osattava hakea järjestöjen tarjoamia palveluja. Tämä edellyttää jonkinasteista markkinointia, Mulari toteaa. Kaikki on otettava avosylin vastaan. Kansalaistoiminnan suuri vahvuus on siinä, että ovet ovat avoinna kaikille, diagnooseja kyselemättä. (jatkuu seuraavalla sivulla) Viestintävastaava Terhi Luukkainen ja avustusvalmistelija Timo Mulari. 16 Sylillinen

17 Raha-automaattiyhdistys on julkisoikeudellinen yhdistys, jonka toiminnan perustana on lakisääteinen yksinoikeus raha-automaatti-, kasinopeli- ja pelikasinotoiminnan harjoittamiseen maassamme. Arpajaislakiin on kirjattu, että RAY:n voitto jaetaan terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Erilliseen lakiin rahaautomaattiavustuksista on koottu säännökset RAY:n avustustoimintamenettelyistä ja valvonnasta. Suomen merkittävimpänä yksittäisenä sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan rahoittajana RAY myöntää vuosittain yli 300 miljoonaa euroa noin 800 järjestölle, joihin Syömishäiriöliitto-SYLI ry kuuluu. Avustusten lisäksi RAY:n tuotosta osoitetaan noin 100 miljoonaa euroa Valtiokonttorin käyttöön sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen. RAY:lle järjestöt ovat luova voima, jolta toivotaan rohkeita innovaatioita. Uusien toimintatapojen ehdottaminen kannattaa aivan pienissäkin asioissa, Mulari innostaa. Pienillä toimijoilla on potentiaalisesti enemmän ketteryyttä kuin suurilla julkisilla instituutioilla ja vakiintuneilla organisaatioilla. RAY edellyttää järjestöjen kykenevän uusiutumiseen ja toimimattomien käy- täntöjen karsimiseen. Se toivoo myös järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön kehittämistä siten, että raha-automaattiavusteiset toimintamuodot nivoutuvat luontevasti julkisrahoitteiseen palvelujärjestelmään. Rahapelien järjestämisen ja sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan yhdistäminen on kansainvälisestikin ainutlaatuista. RAY tarjoaa viihdyttäviä, mutta mahdollisimman vähän riippuvuutta aiheuttavia pelejä, joiden kehittelyssä pyritään myös sisällölliseen vastuullisuuteen. Pelitoiminnan tuottojen kestävä ja maltillinen kasvu on elintärkeää hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiselle. Suomalaisissa peleissä rahat menevät hyvään tarkoitukseen, Mulari muistuttaa. RAY:tä kannattaa siis suosia ulkomaisten nettipelien sijaan. Haluaako yrityksesi tai taustayhteisösi tukea liiton toimintaa KANNATUS- JÄSENENÄ? Liiton kannattajajäseniksi voivat hakea alan ammatilliset rekisteröidyt yhdistykset, muut asiasta kiinnostuneet oikeuskelpoiset yhteisöt (yritykset) ja säätiöt. Jäsenyyttä haetaan kirjallisesti ja hakemukseen liitetään hakijayhteisön säännöt ja rekisteriote. Kannattajajäsenellä ei ole äänioikeutta liiton vuosikokouksessa. Liiton kannattajajäsenen jäsenmaksu on vähintään 200 (tai oman valinnan mukaan) /vuosi. Kannattajajäsenen jäsenmaksulla saa vuosittain yhden ilmaisen mainoksen liiton julkaisuun tai kotisivulle (2 kk) tai yhden henkilön vapautuksen Syömishäiriöpäivien osallistumismaksusta. Hae liiton kannattajajäseneksi: LAHJOITA toimintaamme SYÖMISHÄIRIÖIDEN NEUVONTA- JA VERTAISTUKITYÖLLE Kerätyt varat käytetään liiton kotisivuilla olevien syömishäiriö- ja vapaaehtoistoimintasivujen ylläpitämiseen, neuvontapuhelinpäivystyksen ja sähköpostineuvonnan ylläpitoon sekä päivystäjien koulutukseen ja työnohjaukseen. Varoja käytetään myös liiton alueellisten jäsenyhdistysten vertaistukitoiminnan vapaaehtoisten koulutukseen, materiaalien tuottamiseen ja julkaisemiseen sekä toiminnasta tiedottamiseen. Lisäksi varoja voidaan käyttää yleisöluentotilaisuuksien järjestämiseen. Luvan antaneiden lahjoittajien nimet julkaisemme kotisivullamme. Keräysluvan myöntäjä: Poliisihallitus Keräysluvan numero: POL Keräysaika: Keräysalue: Koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta Keräystili: FI Viitenumero: SYÖMISHÄIRIÖ ON SAIRAUS, JOTA VOIDAAN JA TÄYTYY HOITAA Syömishäiriöt ovat psyykkisiä sairauksia, jotka eivät yleensä näy ulospäin. Syömishäiriö tarkoittaa sääntöjä ja käskyjä: paljonko, milloin ja mitä saa syödä, paljonko pitää jaksaa, suorittaa ja tehdä ollakseen riittävä ja hyvä. Ruoka ja lepo pitää ansaita. Syömishäiriössä ne eivät enää ole ihmisen perustarpeita, vaan ne alkavat määrittää ihmisen käsitystä itsestään. Syömishäiriössä sekä mieli että keho sairastavat. Syömishäiriöt ilmenevät mm. häiriintyneenä käyttäytymisenä suhteessa ruokaan, painoon ja liikuntaan sekä vääristyneinä käsityksinä itsestä ja omasta kehosta. Syömishäiriö ei ole itse valittu käyttäytymismalli. Sairastuminen on aina monen asian summa. Taustalla on psyykkistä pahoinvointia, pelkoja ja tunnesolmuja, jotka johtuvat esimerkiksi erilaisista epävarmuutta aiheuttavista elämänvaiheista, traumaattisista kokemuksista tai ristiriidoista ihmissuhteissa. { Rohkaisun sanoja Sinulle, joka olet kohdannut } SYÖMISHÄIRIÖN Rohkaisun sanoja Sinulle, joka olet kohdannut syömishäiriön. Opas syömishäiriöön sairastuneelle, julkaisija Syömishäiriöliitto-SYLI ry Puh Neuvontapuhelin Y-tunnus Tuu Syliin - Liity jäseneksi! Sylillinen

18 Älä laihduta -päivä 6.5. Teksti Karla Löfgren Kuva Sari Suomi ÄLÄ LAIHDUTA, vaan kuuntele kaunista ja viisasta kehoasi Älä laihduta -päivää vietettiin Tampereella Salt-toimintakeskuksen tiloissa TtM Ulla Kärkkäisen luentotilaisuudella Kaunis viisas keho Kenellä on oikeus määritellä, millainen se on? Helsingin yliopistoon kansanterveystieteen väitöskirjaa valmisteleva Kärkkäinen on myös laillistettu ravitsemusterapeutti ja toiminut Syömishäiriöliitto- SYLI ry:n kokemusasiantuntijana ja vertaistukiohjaajana. Kaikille avoin, keskusteleva tilaisuus alkoi Neuvokas perhe -toiminnan ja Syömishäiriöliiton Minä olen hyvä -videolla, jonka jälkeen Kärkkäinen esitteli kehotyytymättömyyttä koskevia tutkimustuloksiaan. Sosiokulttuurinen painoihanne on tiukka 5-vuotiaista tytöistä kehoonsa tyytymättömiä on 21 % ja aikuisikäisistä naisista erään tutkimuksen mukaan jopa 90 %. Normaalipainoisista länsimaisista tytöistä 60 % ja suomalaisista % kokee itsensä ylipainoisiksi. Tyytymättömyyden omaan vartaloon on todettu kehittyvän kahdella tavalla: oman ja ihannevartalon välisten eroavuuksien ja toisaalta vanhempien puutteellisen huolenpidon ja kanssakäymisen ongelmien seurauksena.ylipainoisia myös kiusataan enemmän kuin normaalipainoisia, mikä vaikuttaa itsetuntoon jopa vaurioittavammin kuin kasvatukselliset laiminlyönnit. Yksi nuoruusiän keskeisistä kehitystehtävistä on realistisen minäkuvan muovautuminen, johon kuuluu oman ulkonäön hyväksyminen. Mikäli tavoitteet ovat epärealistisia, tämä kehitys häiriintyy. Länsimaisen kulttuurin ihannepaino on huomattavan niukka. Media välittää kauneustavoitteita tehokkaasti liittäen ne yleiseen suosioon ja elämässä menestymiseen. 25-vuotiaista tyytyväisimpiä kehoonsa ovat tutkitusti ne, joiden paino on näiden kauneusihanteiden mukainen. Median viesteille altistuminen on selvässä yhteydessä kehotyytymättömyyteen. Fidzi-saarilla on perinteisesti arvostettu lihavuutta, mutta tvlähetysten alkamisen jälkeen 74 % paikallisista tytöistä koki itsensä ylipainoisiksi. 15 % raportoi myös 18 Sylillinen

19 oksentavansa laihtuakseen ja tullakseen tv-tähden näköisiksi. Koska tyytymättömyys omaan vartaloon on yleistä, ilmiötä erehdytään pitämään harmittomana. Kehotyytymättömyys on kuitenkin yhteydessä masennukseen, huonoon itsetuntoon ja vähäiseen elämäntyytyväisyyteen. Tyytymättömyys omaan painoon liittyy myös epäterveelliseen painonhallintaan ja syömishäiriöihin. Laihduttamisen kyseenalaisuus Nuoret naiset ovat nimenneet merkittäväksi laihduttamiseen johtaneeksi syyksi vallitsevat kauneusihanteet. Myös huono itsetunto ja muut psyykkiset ongelmat altistavat laihduttamiselle.tutkimuksen mukaan nuorista naisista % on laihduttanut viimeisen vuoden aikana, ja valtaosa laihduttajista on ollut normaalipainoisia. Vaikka laihduttaminen on yleistä, sen pitkäaikaisvaikutukset ovat kyseenalaisia. Se sekoittaa elimistön hienosäätöä, Ulla Kärkkäinen pahoittelee, minkä vuoksi laihduttajat usein päätyvät painamaan enemmän. Laihdutuskertojen määrä, jojo-laihduttaminen ja epäterveelliset painonhallintakeinot ovatkin yhteydessä ylipainoisuuden riskin kasvamiseen. Onnistunutta painonhallintaa tukee yleinen psyykkinen vakaus sekä stressin ja emootioiden käsittelykyky, ja se vaatii suurten elämäntapalinjojen maltillista, kestävää korjaamista. Vaikka sosiokulttuurisen ja biologisen ihannepainon välillä vallitsee ristiriita, väestötasolla painoihanteet ovat muuttuneet sallivammiksi ja tyytyväisimpiä elämäänsä ovat lievästi ylipainoiset. Subjektiivinen ihannepaino tarkoittaa omasta mielestä sopivan tuntuista painoa. Tämän ollessa lähellä biologista ihannepainoa ihmisen kokonaisvaltainen, fyysinen ja psyykkinen terveys on parhain. Nykyään suosittuun painoindeksiin, BMI-lukemaan tuijottaminen ei kannata, Ulla Kärkkäinen toteaa. Painoindeksi ei erottele rasva- ja lihaskudosta eikä huomioi erilaisia kehotyyppejä; pidempien ihmisten pitäisi sen mukaan painaa suhteessa vähemmän kuin lyhyempien. Sen viiterajat soveltuvat parhaiten vuotiaille. WHO:n määrittelemä normaalipainon alaraja on kompromissi, joka on peräisin nälkiintymisen vaikutuksia ja ruoka-avun tarvetta arvioivista YK-raporteista. Terveyden kannalta merkittävä painoindeksiin liittyvä kysymys on sopimuksiin perustuva normaalipainoalueen yläraja. Se on kyseenalaistettu, sillä ylipainoisten kuolleisuus on laajoissa väestön kuolleisuustutkimuksissa osoittautunut muita painoryhmiä pienemmäksi. Ihannepainoaan pohtivalle nuorelle olisikin tärkeää viestittää, ettei ihannepaino ole yksittäinen lukema, vaan laajempi asia, johon esimerkiksi perimä vaikuttaa voimakkaasti. Ylipainoisen nuoren kohdalla on korostettava, että ensisijaisena tavoitteena on hyvinvointi, terveys ja toimintakyky, joita voidaan lisätä hyvillä ruokailu- ja liikuntatottumuksilla. Kehon omaa viisautta kannattaa kuunnella ja luottaa siihen, Ulla Kärkkäinen vetoaa. Autoa tankataan ja huolletaan ohjeiden mukaan, jotta se pysyisi ehjänä ja toimivana. Miksei omaa fysiikkaa nähdä varjelua ja hoitoa ansaitsevana, hyödyllisenä ja hyvin palvelevana kulkuneuvona elämässä? Jos keho kaipaa ravintoa, miksi pihistellä; eihän autonkaan odoteta käyvän tyhjällä tankilla. Keho ilmoittaa nälän, väsymyksen ja liikunnantarpeen, eikä ulkoisten vastaväitteiden pidä antaa sekoittaa näiden sisäisten viestien tunnistamista. Monet kehon hienostuneista mekanismeista, joista kaikkia ei vielä edes tunneta, voivat häiriintyä piittaamattomasta kohtelusta ja väärinkäytöstä. Mistä kauneusihanteet tulevat? Alustuksen jälkeen osallistujat pohtivat pienryhmissä, mikä vaikuttaa kauneusihanteisiin, ja miten niitä muokataan. Yhteisessä keskustelussa käsiteltiin rahan valtaa ja mainosten kovaa maailmaa: ihmisille luodaan muutospaineita psykologisesti salakavalin keinoin, jotta monenlaiset ulkonäköä muokkaavat tuotteet myisivät hyvin. Elokuvateollisuus aliarvioi yleisöä valitsemalla rooleihin ulkoisesti virheettömiä kiiltokuvaihmisiä, ikään kuin rakkaus ja onni kuuluisivat vain hoikille, nuorille ja viehättäville. Joku esitti ajatuksen muotilehtien haastamisesta oikeuteen ulkonäköpaineiden luomisesta, sillä syömishäiriöitä aiheuttavat mallikuvat voidaan haitallisuudessa rinnastaa savukemainoksiin. Keskustelussa myös vastustettiin näkemystä naisista yksinkertaisina, median ihanteita orjallisesti seuraavina olentoina, ja painotettiin kulttuurin kokonaisvaltaisen otteen ehdollistavaa merkitystä. Eräs osallistujista kertoi: Lapsena minulle opetettiin, että kauneus on huomaavaisuutta muita ihmisiä kohtaan ja että kauneuden puute aiheuttaa toisille kärsimystä! Antiikin Kreikan taiteesta saakka ulkoinen kauneus on kuulunut ihanteelliseen ihmiskuvaan. Saduissakin kauneus samaistetaan usein hyvyyteen: sorean prinsessan luonne on viaton ja rakastettava, mutta ruma vanha noita tahtoo toisille vain pahaa. Eräs keskustelijoista huomautti: Onneksi iän kertyminen auttaa ymmärtämään, että kehossa tärkeintä ja parasta on toimivuus. Liikunnan todettiin edistävän hyvinvointia, mutta sen ylikorostumisen lisäävän riskiä tasapainosta lipeämiseen. Lenkistä saa reippaan olon ja mielen, mutta lepo voi joskus auttaa paremmin. Sopiva määrä herkkujakin kuuluu elämään, sillä ne tuottavat mielihyvää - kunhan syömisen suuret linjat ovat kunnossa, Ulla Kärkkäinen totesi sallivasti. Minä olen hyvä -video löytyy Youtubesta nimellä hakemalla, käy katsomassa! Tuu Syliin - Liity jäseneksi! Sylillinen

20 Työvälineitä vertaistukitoimintaan TYÖVÄLINEITÄ VERTAISTUKITOIMINTAAN! Vvokkis Valtakunnallinen Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n jäsenyhdistysten vertaistukiohjaajien koulutus Työvälineitä vertaistukitoimintaan Uusia ideoita vertaistukityöhön Vertaistukea vertaisille Yhdessäoloa ja ajatusten vaihtoa Syömishäiriöliitto-SYLI ry kustantaa enintään 4 vertaistukiohjaajaa per yhdistys (sis. koulutuksen, ruoat, matkat, majoituksen) Ohjelma, paikka ja muut ilmoittautumisohjeet ilmoitetaan kesäkuun alussa suoraan yhdistyksille. Kuva Jenni Littow Liiton uusi hallitus Vuosikokous valitsi Tampereella liiton hallituksen varsinaisiksi jäseniksi: - Kolmannelle kaudelle vuodeksi 2015 Taina Karman-Mäkiniemen (Väli-Suomen syömishäiriöperheet) - Kolmannelle kaksivuotiskaudelle valittiin Katri Mikkilä (Väli-Suomen syömishäiriöperheet) - Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Riitta Palovuori (Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet) ja Tuuli Tegelman (Etelän-SYLI) kaudelle Varajäseniksi valittiin Suvi Markus (Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet) ja Anna-Liisa Luova (Kaakkois-Suomen Syömishäiriöperheet) - Liiton hallituksessa jatkavat edelleen puheenjohtaja Eija Salo-Rankila (Pohjanmaan syömishäiriöperheet), Niina Jääskeläinen (Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet) ja Inna Rokosa (Väli-Suomen syömishäiriöperheet) 20 Sylillinen

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012

Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012 Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012 27.11.2012 Syömishäiriöliitto-SYLI ry on valtakunnallinen syömishäiriöön sairastuneita ja heidän läheisiään edustava järjestö, jonka tehtävänä on lisätä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Energiaa iltapäivään

Energiaa iltapäivään Energiaa iltapäivään Herkullisia välipaloja koululaisille 1 Energiaa iltapa iva a n.indd 1 2.5.2006 07:46:37 Herkullisia välipaloja koululaisille Välipalat kuuluvat oleellisena osana lapsen päivään. Lapsi

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma 2016, sivu 2/10 Sisällysluettelo 1 LYHYESTI - TOIMINTAVUODEN PAINOPISTEET... 3 2 LOUNAIS-SUOMEN SYLI ry... 3 3 TUKIPALVELUT... 4 3.1 Vertaistukitoiminta...

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua!

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, munavoi ja tilliöljy Rukiiset paistetut muikut, pottuvoi ja marinoidut porkkananauhat

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU 15.4.2015 Toteutettiin kuntalähtöisenä toimintana yhdessä eri verkostotoimijoiden kanssa - ViaDia Pohjois-Savo Ry (mukana

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

KUITURIKKAAT SIEMENLEIPÄSET (noin 12 kpl) (luontaisesti gluteeniton, maidoton, laktoositon, soijaton, munaton, hiivaton)

KUITURIKKAAT SIEMENLEIPÄSET (noin 12 kpl) (luontaisesti gluteeniton, maidoton, laktoositon, soijaton, munaton, hiivaton) LIITE 1: 1 (20) KUITURIKKAAT SIEMENLEIPÄSET (noin 12 kpl) (luontaisesti gluteeniton, maidoton, laktoositon, soijaton, munaton, hiivaton) 5 ¼ dl vettä 2 tl psylliumkuorijauhetta 2 rkl sokerijuurikashiutaleita

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Pieniä ihmeitä keittiössä

Pieniä ihmeitä keittiössä Pieniä ihmeitä keittiössä SAGAn & Vappu Pimiän reseptivinkit MARINOIDUT MUNAKOISOT SAGAN & VAPPU PIMIÄN reseptivinkit KUHAA KAPRIS-SITRUUNAVOISSA Leikkaa munakoiso reiluiksi viipaleiksi (paksuus noin ½

Lisätiedot

Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista

Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista Virve Ståhl ja Henri Virkkunen, LUVY 3.6.2016 Alkuperäinen esitys: Niina Tiainen Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Mihin kokemukset perustuvat? Virve:

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 17.6.2016 Susanna Kosonen KM, LTO, LO, OPO, AO, taidekasvatuksen yo kosoi.fi Suomen Mielenterveysseura 20.6.2016 Kosoi - Susanna Kosonen_Suomen Mielenterveysseura 1

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot