JÄSEN- JA TIEDOTUSLEHTI 2/2015 S Y L I L L I N E N. ESITTELYSSÄ matalan kynnyksen toiminta. Tampereella, Turussa ja Helsingissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄSEN- JA TIEDOTUSLEHTI 2/2015 S Y L I L L I N E N. ESITTELYSSÄ matalan kynnyksen toiminta. Tampereella, Turussa ja Helsingissä"

Transkriptio

1 JÄSEN- JA TIEDOTUSLEHTI 2/2015 S Y L I L L I N E N ESITTELYSSÄ matalan kynnyksen toiminta Tampereella, Turussa ja Helsingissä

2 S Y L I L L I NEN JÄSEN- JA TIEDOTUSLEHTI 2/2015 valtakunnallinen kokemusasiantuntija TÄSSÄ NUMEROSSA Puheenjohtajan tervehdys 3 Viestintävastaava esittelyssä 4 Toiminnanjohtajalta 5 Matalan kynnyksen toiminta 6 SALT Tampere 7 Syömishäiriöliitto SYLI ry Keskustoimisto, Turku p Toiminnanjohtaja Marja-Leena Laiho-Lehto Talouspäällikkö Anu Järvinen Katrin reseptivinkit 9 Turku 10 Viestintävastaava Terhi Luukkainen Helsinki 12 Jäsensihteeri Liisa Lindström Uusi opinnäytetyö 14 Pohjois-Suomen aluetoimisto, Oulu Aluepäällikkö Tanja Tiainen Esittelyssä päärahoittajamme 16 Älä laihduta -päivä Työvälineitä vertaistukitoimintaan 20 Liitto tiedottaa 21 Jäsenyhdistysten kesäterveiset 22 SALT-hanke Toimintakeskus, Tampere Kumppanuustalo Artteli 3.krs Salhojankatu Tampere Toiminnanohjaaja Ritva Näräkkä NEUVONTAPUHELIN p SYLILLINEN on Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n julkaisema tiedotus ja jäsenlehti. SYLILLINEN toimitetaan kaikille liiton jäsenyhdistyksiin kuuluville henkilö ja yhteisöjäsenille. SYLILLINEN toimii tiedotuskanavana myös yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. JÄSEN- JA TIEDOTUSLEHTI 2/2015 S Y L I L L I NEN ESITTELYSSÄ matalan kynnyksen toiminta Päätoimittaja Marja-Leena Laiho-Lehto Viestintävastaava Terhi Luukkainen Toimittaja Karla Löfgren Ulkoasu, taitto, kannen kuva Sari Suomi Osoitteenmuutokset, peruutukset Puh Ilmoitukset Sylillinenja2ilmoitushinnat Tampereella, Turussa ja Helsingissä

3 Puheenjohtajan tervehdys Eija Salo-Rankila, Puheenjohtaja puh Olen ollut mukana liiton toiminnassa vuodesta 2005 asti ja päässyt seuraamaan sitä monelta kantilta. Kaikkien vapaaehtoisten ja työntekijöiden pyyteetön työ, jota on hartiavoimin tehty, alkaa kantaa hedelmää. Kuluneiden kymmenen vuoden aikana liitto on tullut tunnetummaksi ja yksi konkreettinen osoitus tästä on Maaseutunuorten kalenterin myynnistä tullut lahjoitus. Oli liikuttavaa nähdä, kuinka he ajattelivat vilpittömästi meitä. Yli euron suuruisen shekin vastaanottaminen oli yksi puheenjohtajakauteni mieluisimmista tehtävistä, en osannut edes kuvitella, että joku lahjoittaisi pienelle liitolle tuollaisen summan. Vuosien varrella olen saanut nähdä monta hienoa toipumiskokemusta niin liiton järjestötoiminnan kuin oman ammattini kautta ja todistanut sitä, että toivoa on ja syömishäiriöstä on mahdollista parantua. Paras kannustin työn jatkamiseen on se, kun sairastunut paranee ja perhe pääsee palaamaan tavalliseen arkeen. Syömishäiriöt ovat kuitenkin pitkäkestoisia ja hankalia sairauksia, joita vastaan taistelemiseen tarvitsemme edelleen varoja. Kohteita on monia, alueena koko Suomi ja toimijoita vähän. Kaipaamme kannustusjäseniä, jotka sydämessään kokevat toimintamme tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Eivätkä Maaseutunuorten tekemän lahjoituksen kaltaiset yllätykset olisi jatkossakaan pahitteeksi! Olemme saavuttaneet paljon, mutta paljon on vielä tekemistä. Käytännön elämässä näkee sen, kuinka syömishäiriötä sairastavien hoitoon ei edelleenkään ole riittävästi tietotaitoa. Siksi jatkamme työtämme sairastavien ja heidän läheistensä hyvinvoinnin edistämiseksi. Kiitos kaikille teille, jotka teette tätä työtä ja nauttikaa edessä olevasta kesästä! Aurinkoisin terveisin MTK:n maaseutunuorten valiokunta lahjoitti vuoden 2015 nakukalenteristaan saamansa tuotot Syömishäiriöliitto - SYLI ry:lle. "Aito on kaunista -nakukalenterissa suomalaiset nuoret maatalousyrittäjät esittelivät ruuantuotantoa ja maaseutua hauskalla tavalla, pilke silmäkulmassa. Toteutustavalla nuoret viestivät siitä, että jokainen ihminen on kaunis juuri sellaisena kuin hän on. Lahjoitusumma käytetään liiton palvelutoimintaan, kuten neuvontapuhelinpäivystykseen ja keskustelupalstan vertaistukitoimintaan. Syömishäiriöliitto SYLI ry KIITTÄÄ LAHJOITUKSESTA MITÄ LÄMPIMIMMIN! Tuu Syliin - Liity jäseneksi! Sylillinen

4 Viestintävastaava esittelyssä Terhi Luukkainen, Viestintävastaava puh TYÖTÄ, jolla on merkitys Talvinen sunnuntaiaamu Turun pohjoisessa kaupunginosassa, aamukahvipöytä ja Turun Sanomat. Työpaikkailmoitusosio, tavallisen ohut näinä päivinä. Syömishäiriöliitto etsii viestintävastaavaa. Vau, tuo paikkahan on kuin mulle tehty! Ja heti seuraavana ajatuksena: ei hitsi, uskallanko? Olenko jo riittävän terve, tarpeeksi vahva? Pystynkö kohtaamaan päivittäin sen maailman ja ne asiat, jotka olen viime vuodet yrittänyt kaikin tavoin unohtaa? Olisiko minulla oikeasti annettavaa tuossa työssä? Mitä mieltä perhe olisi tästä? Ajatus jää muhimaan. Eletään arkea, käydään töissä ja kuljetetaan lapsia harrastuksiin, tehdään talokauppoja, annetaan alitajunnan ja tietoisuudenkin työstää asiaa. Hakuajan päättymisen lähestyessä päätös kypsyy: kyllä uskallan. Tervettä aikaa on takana jo monta vuotta ja elämää järisyttäneen kokemuksenhan voisi kääntää tälläkin tapaa positiiviseksi voimaksi. Jos en nyt hae tätä paikkaa, niin jään takuulla katumaan sitä. Ja olenhan ennenkin uskaltanut hypätä tilanteisiin, joiden lopputuloksesta en ole varma. Hakemus lähtee, tulee haastattelukutsu. Jännittää, pöydän toisella puolella mukavan oloisia naisia, hyvä tunnelma ja ilmapiiri. Puhutaan monenlaisista asioista, nämä tehtäväthän hei oikeasti natsaavat hyvin oman osaamiseni ja kokemukseni kanssa. Lähden ja sanon ääneen toivovani, että tapaamme uudestaan. Tarkoitan sitä. Pian Mallu soittaa ja kertoo valinnan kohdistuneen minuun. Valtava ilo, häkellys ja varmuus siitä, että tämän paikan haluan ottaa vastaan. Kun kirjoitan tätä, olen ollut töissä Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n viestintävastaavana reilun kuukauden. Jo ensimmäisen viikon aikana varmistuin siitä, että uskaltaminen kannatti. Olen tehnyt oikean päätöksen ja tuo tunne on vain vahvistunut. Teen työtä, jolla on merkitys. 4 Sylillinen

5 Toiminnanjohtajalta Marja-Leena Laiho-Lehto, Toiminnanjohtaja Liiton toiminnan strategiseksi painopisteeksi valittiin vuoden 2010 vuosikokouksessa valtakunnallisuus ja aluetyön vahvistaminen esim. tukipalvelut syömishäiriötä sairastaville ja hänen läheisilleen. Tässä lehdessä esittelemme kolmella paikkakunnalla toteutuvaa matalan kynnyksen toimintaa. Kaikissa toimipisteissä yhteisiä jäsenyhdistysten toteuttamia palveluja ovat mm. jo perinteiset avoimet vertaistukiryhmät syömishäiriötä sairastaville ja heidän läheisilleen. Toimitilojen ja työntekijöiden avulla on pystytty luomaan myös uutta ja erilaista toimintaa, huomioiden toimialueen tarpeet. Lisäksi on päästy kokeilemaan sellaisia juttuja, joista toiminnan alkuvuosina ei uskallettu haaveillakaan. Teemme jatkuvasti työtä, että vastaavat toimipisteet saadaan oman strategiakautemme loppuun mennessä ainakin vielä Kuopioon ja Kouvolaan. Tärkeä keskustelu käytiin juuri ennen liiton vuosikokousta Raha-automaattiyhdistyksen edustajien kanssa Tampereella. Rahoittaja haluaa meidän todistavan mikä muuttui toimintamme ansiosta. Tämän osoittamiseksi tarvitsemme vuosittain seurantatietoja eli mm. lukuja jäsenyhdistysten vertaistukitoiminnasta ja vapaaehtoisten määristä. Kaikki toiminnan arviointi ja palautteet ovat tärkeää taustatietoa myös uuden toiminnan suunnittelun pohjaksi. Emme vain me, vaan myös rahoittajamme joutuu todistamaan sosiaali- ja terveysministeriölle mikä muuttui, etenkin nyt kun uusi hallitus ja eduskunta ehkä päättävät myös Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoton yhdistämisestä. Muutoksista huolimatta uskokaamme kuitenkin lujasti tulevaisuuteen ja pidetään tavoitteistamme kiinni! Tulevan syksyn aikana viestintätyöryhmä miettii mm. minkälainen on perustoiminnan yhteinen ilme. Työryhmä koostuu jäsenyhdistysten edustajista ja ryhmän työtä luotsaa viestintävastaavamme Terhi. Kesän aikana me työntekijät vedämme henkeä, mutta neuvontapuhelin vastaa läpi kesän ja keskustelupalstan vertaistukitoiminta ei keskeydy. Syksyn tilaisuudet alkavat olla myös kalenterissa ja päivämääriä kannattaa jo poimia tästä lehdestä ja jättää vaikka lomastaan vapaata itselleen, jotta niihin pääsee mukaan. Kaunis kiitos kaikille kevään toimintaan osallistuneille ja sitä järjestäneille! Lämmintä kesää toivoen ja toivottaen Tuu Kuva Sari Syliin Suomi - Liity jäseneksi! Sylillinen

6 Matalan kynnyksen toiminta Kahdella liiton jäsenyhdistyksellä on palkattuja työntekijöitä. Etelän-SYLI ry:n kaksi työntekijää toimivat Helsingistä käsin, Lounais-Suomen SYLI ry:n työntekijän asemapaikka on Turku. Tampereella toimii liiton SALT-hanke, jossa on yksi työntekijä. Matalan kynnyksen toiminnan YHDISTÄVÄT TEKIJÄT Yhdistykset päättävät toiminnastaan itsenäisesti, mutta ne kaikki käyttävät samankaltaisia toimintamuotoja: säännöllisesti ja satunnaisesti kokoontuvat vertaistukiryhmät tukityö- ja kaveritoiminta tapahtumat ja kurssit vapaaehtoistyöntekijöiden kouluttaminen ja ohjaaminen syömishäiriöitä koskevan tiedon ja tietoisuuden lisääminen verkostoituminen ja yhteistyö esim. hoitavien tahojen, muiden järjestöjen ja oppilaitosten kanssa Vapaaehtoisten työpanosta tarvitaan myös niillä alueilla, joilla on palkattua työvoimaa. 6 Sylillinen Kuva Lasse Nurminen

7 SALT Tampere Toiminta on monipuolista, suvaitsevaista, rentoa ja joustavaa: kynnys mukaan tulemiseen on oikeasti matala. - Heini - SYÖMISHÄIRIÖTIETOUS on kotiutunut Tampereelle Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n SALT-hanke alkoi kesäkuussa 2012 ja Tampereen yliopistollisen sairaalan toimialueelle perustettiin syömishäiriötä sairastaville ja heidän läheisilleen suunnattu neuvonta- ja toimintakeskus.toimialueella on kaksi liiton jäsenyhdistystä: Väli-Suomen syömishäiriöperheet ry ja Pohjanmaan syömishäiriöperheet ry. RAY:n projektirahoituksen turvin toimintakeskuksessa on kehitetty ja juurrutettu monenlaista toimintaa. Syömishäiriöliitto hakee parhaillaan RAY:ltä jatkorahoitusta Tampereella vakiintuneelle, ihmisten hyvinvointia konkreettisesti vahvistavalle työlle. Kokopäiväisen työntekijän, toiminnanohjaaja Ritva Näräkän lisäksi SALT-hankkeessa toimii 1-2 osa-aikaista toimistotyöntekijää. Toimitiloissa järjestetään monipuolista viikko-ohjelmaa. Järjestämme kerran viikossa sairastuneille ja läheisille tarkoitetun avoimen kahvihetken sekä tuetun perjantailounaan. Läheisille kokoontuu sekä avoin vertaistukiryhmä että suljettu ryhmä, ja ahmimistyyppisesti oireileville on oma vertaistukiryhmänsä. Suljettuja ryhmiä on järjestetty toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Eri aiheista järjestetään keskusteluiltoja asiantuntija-alustuksin. Myös teemallisia, avoimia vertaistukiryhmiä on hankkeen aikana kokeiltu toiveiden mukaan, Ritva valottaa keskuksen toimintaa. Kynnys on oikeasti matalalla Toimintaan vuodesta 2012 osallistunut Heini muistaa voimauttavaa valokuvaa soveltavan Puhuttelevat kuvat -ryhmän hienona kokemuksena. Toimintaa kokonaisuudessaan hän luonnehtii monipuoliseksi, suvaitsevaiseksi, rennoksi ja joustavaksi: kynnys mukaan tulemiseen on oikeasti matala. Sairaudesta itse toivuttuaan hän koki vapaaehtoiseksi ryhtymisen, vertaistukiryhmän ohjaamisen, luennoimisen ja kaveritoiminnan antoisana. Erityisen onnistuneena Heini pitää vierailua erääseen alakouluun, jonka henkilökunta oli oppilaidensa oireilusta huolestuneena pyytänyt apua liiton toimintakeskuksesta. Neljän vapaaehtoistyöntekijän käynti oli kaikille osapuolille informatiivinen ja voimauttava. (jatkuu seuraavalla sivulla) Tuu Syliin - Liity jäseneksi! Sylillinen

8 Kuva Lasse Nurminen Katso Katrin ja ruoanlaittoryhmän reseptivinkit seuraavalta sivulta! Ruoanlaittoryhmästä saa hyviä keinoja arkeen Tampereen Tyttöjen Talon tiloissa on tämän kevään aikana kuutena lauantaina kokoontunut ruoanlaittoryhmä, joka järjestettiin sairastavien ja hoitoalan ammattilaisten toivomuksesta. Ryhmää ohjaa Ritvan lisäksi laillistettu ravitsemusterapeutti Katri Mikkilä. Syömishäiriötä sairastaville ja siitä toipuville ravitsemusterapeutti voi olla luottohahmo, jolta saa käytännön apuvälineitä toipumiseen, Katri toteaa. Syömishäiriöstä toipuvalle täysipainoinen, riittävä ravinto on perusedellytys. Hoitojen päättyessä hän voi jäädä yksin syömisensä kanssa. Ruoanlaittoryhmässä ohjaajat kuuntelevat osallistujien toiveita. Itsekin arkiruoan ystävänä Katri ymmärtää monen kaipaavan nimenomaan jokapäiväistä elämää helpottavia ideoita. Ryhmässä laitetaan useimmiten kahdenlaista syötävää, jotta kaikkien yksilölliset mieltymykset ja ruoka-ainerajoitukset tulevat huomioiduiksi. Myös uusiin makuihin tutustuminen on tärkeää. Syömishäiriöstä toipuvalle täysipainoinen, riittävä ravinto on perusedellytys. Hoitojen päättyessä hän voi jäädä yksin syömisensä kanssa. - Katri Mikkilä - Jollei omatoimisuutta ruoanlaitossa ole, toipuminen saa tästä tarpeettomia lisähaasteita, Katri toteaa. Ryhmä luo turvallisen ympäristön ruokailulle Osallistujat työskentelevät usein pareittain, ja työpareja vaihdellaan myös uusien sosiaalisten kontaktien synnyttämiseksi. Ruokalajit suunniteltiin yhdessä tutustumis- ja suunnittelutapaamisessa ennen varsinaisten ryhmäkertojen alkua, ja ryhmäläiset ovat alusta asti olleet erittäin sitoutuneita ja motivoituneita. Osallistumisen, oman panoksen ja merkityksen huomaaminen ovat kokemuksina tärkeitä. Ritva korostaa ryhmäprosessin merkitystä ruoanlaittotilanteissa. Yhdessä syöminen on sosiaalinen tilanne, jollainen voi monien arjesta puuttua. Syömishäiriöstä toipuville yhteisateriat voivat olla pelottavia tilanteita. Ryhmänohjaajat huolehtivat siitä, että ilmapiiri säilyy mahdollisimman rentona. Tällaisen tavanomaisen yhdessäolon avulla ruokaan voi toipuvan mielessä ehkä liittyä myös positiivisia merkityksiä, Ritva kertoo. Joka kokoontumiskerran alussa puretaan aina edellisellä kerralla heränneitä ajatuksia ja tunteita. Ruoka voi olla pelottavaa ja määrien arvioiminen vaikeaa syömishäiriötä sairastavalle, mutta ryhmän tarkoitus on luoda turvallinen ympäristö, jossa ohjaajat ja vertaiset helpottavat ahdistusta aiheuttavien asioiden sietämistä. Omien tunteiden esiin ottaminen ryhmässä vaatii uskallusta. Tapaamisen päätteeksi ryhmäläisten toiveesta on järjestetty yhteinen ohjattu rentoutus, jolloin voi rauhassa tunnustella omaa oloaan juuri sillä hetkellä, eikä kenenkään tarvitse lähteä yksin suoraan ruokapöydästä. Ohjaajat suunnittelevat toiminnan kehittämistä siten, että kävisivät keskenään ryhmän aluksi ostamassa raaka-aineet. Monilla on vaikeuksia ostaa kaupasta itselleen uusia ruoka- ja raaka-aineita. Yhteinen kauppareissu tarjoaisi tukea myös tähän. Tutustu tarkemmin SALT-hankkeen toimintaan: /toiminta/jasenyhdistykset/ valisuomi/salt-hanke 8 Sylillinen

9 Katrin reseptivinkit Ruoanlaittoryhmän 4. kokoontumisen ATERIAKOKONAISUUS Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson Ruokaisa salaatti kevätkalasta ja kasviksista. Tuu Syliin - Liity jäseneksi! Lohi ja/tai juustosalaatti P Salaattipohjiin 2 3 erilaista salaattia, yrttejä, herneenversoa, tomaattia, kurkkua, paprikaa, kesäkurpitsaa, avokadoa munakoisoa, viinirypäleitä, vesimelonia, punasipulia, auringonkukansiemeniä, kurpitsansiemeniä Yhdistele haluamallasi tavalla salaattipohja. Lohisalaattiin Kirjolohifilee (varaa n g per annos) Mausta lohi suolalla, sitruunamehulla ja sitruunapippurilla ja kypsennä uunissa n. ½ tuntia. Paloittele kypsä kala salaattipohjan joukkoon/päälle. Juustosalaattiin Halloumjuustoa Liota juusto halutessasi kylmässä vedessä ennen käsittelyä suolaisuuden vähentämiseksi. Leikkaa n. sentin paksuisiksi paloiksi. Paista kuumalla pannulla molemmilta puolilta kullanruskeiksi. Pannulle ei välttämättä tarvitse lisätä rasvaa. Pannun on oltava tarpeeksi kuuma eikä sitä saa täyttää liian täyteen, ettei paistettaessa nesteet karkaa juustosta. Lisää paistetut juustonpalat salaattipohjan joukkoon/päälle. P Salaatinkastike 1 dl tyrni- tai mangososetta (esim. Bonne premium mangosose) 2 rkl hienonnettua sipulia, valkosipulia 2 rkl hunajaa/sokeria 0,5 dl rypsiöljyä 1 rkl limen/sitruunan mehua suolaa, pippuria Sekoita kaikki salaatinkastikkeen aineet keskenään esim. sauvasekoittimella. Kaurahiutalerieska (uunipellillinen) P 6 dl kaurahiutaleita 2½ dl hiivaleipävehnäjauhoja 1 tl suolaa 1 tl soodaa 6 dl piimää 50 g margariinia sulatettuna tai öljyä Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää piimä ja margariini/ öljy ja sekoita taikina tasaiseksi. Anna taikinan turvota puolisen tuntia. Levitä taikina uunipellille voidellulle leivinpaperille ja paista 250-asteisen uunin keskitasolla n. 20 min kauniin värisiksi. Leikkaa palasiksi ja nauti kuumana levitteen kanssa. VINKKI: Rieskareseptin taikina saa olla löysähkö, eli se kaadetaan pellille. Vehnäjauhojen sitkoa ei sikäli rieskaan tarvita. Sekoita kuivat aineet kulhossa. Lisää kylmä neste ja öljy ja sekoita tasaiseksi, sekoita kuitenkin mahdollisimman vähän. Jaa taikina pellille leivinpaperin päälle kahteen osaan ja taputtele pyöreiksi tai neliskulmaisiksi leiviksi. Jaa leivät taikinapyörällä neljään osaan ja pistele haarukalla. Paista välittömästi 250 asteessa uunin keskitasossa noin 15 min. P Pyhäpiirakka 150 g voita/margariinia 1 ¼ dl sokeria 1 muna 2 dl vehnäjauhoja 1 dl grahamjauhoja ½ tl leivinjauhetta marjoja (esim. mustikoita) 1 tlk kermaviiliä, ½ dl sokeria, 1 tl vaniljasokeria Vaahdota voi/margariini ja sokeri. Lisää muna. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää edellisiin. Levitä taikina piirakkavuokaan n. sentin kerrokseksi. Ripottele marjat pohjalle ja kaada lopuksi päälle kermaviiliseos. Paista 200 asteessa (uunin alaosassa) n. 35 minuuttia. Sylillinen

10 Turku Muutto heinäkuussa uusiin, yhteisiin tiloihin Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n kanssa mahdollistaa esim. kuvataide- tai joogaryhmien kokoontumisen. Lounais-Suomen - SYLI ry on Suomen vanhin, vuonna 1993 perustettu syömishäiriöyhdistys. Sen tehtäviin kuuluu sairastavien, toipuvien ja heidän läheistensä tukeminen ja edunvalvonta sekä paikallinen syömishäiriöistä tiedottaminen. Lounais-Suomen SYLI ry:n TOIMINTA LAAJENEE ja VAKIINTUU uuden avustuksen myötä Yhdistyksellä on Turussa useita vertaistukiryhmiä: sairastuville ja toipuville, läheisille sekä tunnesyömisestä ja ahminnasta kärsiville. Lisäksi on avoimia kahvihetkiä kaikille, joita syömishäiriö koskettaa. Porissa järjestetään sairastuneille ja läheisille suunnattuja, avoimia ja vapaamuotoisia Teetä ja sympatiaa -ryhmiä. Yhdistyksen toimisto on Turussa ja sinne saapuu viikoittain uusia kävijöitä juttelemaan. Tulijalta voidaan kysyä, millaista apua hän itse kokee tarvitsevansa, yhdistyksen toiminnanohjaaja ja toistaiseksi ainoa työntekijä Sami Heimo kertoo. Kolmen henkilökohtaisen tukikäynnin jälkeen asiakas ohjataan ryhmiin tai hoidon etsimiseen opiskelijoiden terveydenhuollon, työterveyden tai muiden toimijoiden kautta. RAY:n myöntämä toiminta-avustus vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen. Sen turvin on hyvä suunnitella uusia aluetyön toimintamuotoja. - Sami Heimo - Taide auttaa ja parantaa! Yhdistys on ideoinut kolmen turkulaisen taiteilijan kanssa osallistavan taiteen projektin, jossa tutustutaan itseen eri taidemuotoja kokeilevin keinoin. Toiveena on, että jokainen löytää lempeämmän suhtautumistavan kehoonsa, Sami kuvailee. Omakuvatyöskentelyyn perustuva Ääriviivoillaniprojekti koostuu työpajoista, joissa tanssin, nukketeatterin, kirjoittamisen ja draaman avulla etsitään hyviä asioita itsestä ja maailmasta. Toukokuussa työpajoja on kaksi, ja työskentely jatkuu syksyllä. Yhteistyöhön osallistuvat TEHDAS-teatteri ja monitaiteellisen työryhmän teatteritaiteilija/tanssi-innostaja Seija-Leena Salo, nukketeatteritaiteilija/lavastaja/kuvataideopettaja Johanna Latvala sekä yhteisötaiteilija/luovan kirjoittamisen ohjaaja Veera Lehtola. Ehjä ry:n kanssa valmisteilla on toisenlainen, perjantai-iltaisin tai lauantaisin syyskuusta lähtien kokoontuva ryhmä, Heimo kertoo. Paitsi helpotusta yksinäisyyteen, se tarjoaa mahdollisuuksia lähteä yhdessä kokeilemaan jotain uutta ja erilaista tekemistä sellaista, mitä ei yksin kenties uskaltaisi. Ohjelmassa on taidenäyttelykäyntejä, hevostalleilla vierailua, pelaamista ja myös rentoa ja kiireetöntä yhdessäoloa, jotka tukevat toipumista ja tuovat elämään sallivuutta, joustavuutta ja uusia ihmisiä. Yhdistyksen tähänastiset tilat ovat asettaneet rajoituksia esimerkiksi kuvataide- tai joogaryhmien kokoontumiseen. Yhteistyökumppanit voisivat olla tässä avuksi, sekä toukokuulle suunniteltu muutto uusiin, yhteisiin tiloihin Yliopistonkadulle valtakunnallisen Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n kanssa, Sami pohtii. Monet ovat saaneet joogasta tai muusta ohjatusta rentoutumisesta apua toipumiseensa. On vapauttavaa oppia, ettei koko ajan ole pakko tehdä jotain. Kirjoittaminenkin on loistava työkalu, esimerkiksi toipumismyönteisen blogin pitäminen on hyödyksi itselle ja muille. Koska syömishäiriöt ovat salailu- ja peittelysairaus, omien ajatusten ja tunteiden avaaminen ja näyttäminen on erityisen arvokasta. Jokainen osaa auttaa Sami on itse perehtynyt syömishäiriöaiheeseen nimenomaan keskustelujen kautta, sairastuneita ja heidän läheisiään kuuntelemalla. Hänellä on myös nuorisotyö- ja kouluyhteistyötaustaa sekä koke- 10 Sylillinen

11 musta Olet arvokas -projektista, jonka Syömishäiriöliitto toteutti vuosina ja jonka tavoitteena oli ennaltaehkäisevän materiaalin tuottaminen ja vertaistukiryhmien perustaminen nuorille sairastuneille. Kolmen kuluneen vuoden aikana Heimo on työstänyt Jokainen osaa auttaa -projektia yhteistyössä Tuula Sailolan kanssa. Tuloksena syntyi nuorille ja heidän kasvattajilleen suunnattu, runsaaseen kokemustietoon perustuva materiaali syömishäiriöiden ja muiden mielenterveysongelmien ennaltaehkäisystä. Tasapainoa.fi-sivusto tarjoaa kirjan, sitä tukevan PowerPointdiaesityksen, sekä viisi itse käsikirjoitettua ja toteutettua videota. Käsikirjatyyppistä julkaisua voidaan käyttää esimerkiksi vanhempainilloissa ja harrastusryhmissä, Sami kertoo. Tasapainoilua kasvuhaasteiden keskellä käsitellään materiaalissa nuorten omin sanoin. Orastavien häiriöiden tunnistamisessa ei rajoituta vain syömis- ja liikkumiskäyttäytymiseen. Teos opastaa konkreettisesti, miten pahaa oloaan sisäänpäin oireilevaa nuorta kannattaisi tukea. Lasten ja nuorten henkisen, fyysisen ja sosiaalisen tasapainon rakentaminen nähdään rehellisesti aikuisten tehtävänä. Taiteilija Annika Kivi, Pose III (Kuvituskuva, ei liity artikkelissa mainittuihin projekteihin) Uusi avustus antaa jatkuvuutta RAY myönsi alkuvuodesta yhdistykselle pitkäkestoisemman, kohdennetun toiminta-avustuksen, joka vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen. Sen turvin on hyvä suunnitella uusia aluetyön toimintamuotoja, Heimo iloitsee. Raumalla on jo maaliskuun lopussa järjestetty avoin keskustelutilaisuus syömishäiriöistä. Tarkoitus on levittää tällaista tiedotustoimintaa alueen muillekin paikkakunnille jonkin vuosittaisen tapahtuman muodossa: tilaisuuksia, joihin ihmiset voivat tulla kuulemaan ja puhumaan ongelmistaan. Lounais-Suomen SYLI ry JOKAINEN osaa auttaa Tutustu tarkemmin Lounais-Suomen SYLI ry:n toimintaan: Tuu Syliin - Liity jäseneksi! Sylillinen

12 Helsinki Helsingissä 1998 perustettu Etelä-Suomen syömishäiriöperheet ry, nykyiseltä nimeltään Etelän-SYLI ry, on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella toimiva yhdistys syömishäiriöön sairastuneille ja heidän läheisilleen. Väkimäärältään suuren alueen toiminta kasvaa jatkuvasti. Vireä, monipuolinen &sydämellinen Etelän-SYLI Yhdistyksen perustukitoiminta on vilkasta ja monipuolista Tiloissamme Helsingin Kaapelitehtaalla toimii monta vertaistukiryhmää sairastaville, toipuville ja ahmintatyyppisesti oireileville, kertovat yhdistyksen toiminnanohjaajat Uura-Liina Lahti ja Kaisa Lehtonen. Erilaisia sairastavien, toipuvien ja läheisten ryhmiä toimii myös muualla Helsingissä, Espoossa, Kirkkonummella ja Järvenpäässä. Matalan kynnyksen toimintaan voi halutessaan tulla vain kuuntelemaan ja tapaamaan muita sairauden koskettamia. Yhdistyksellä on myös tuetun syömisen ryhmä, jossa voi saada helpotusta ruokailun aiheuttamaan ahdistukseen. Viime syksynä aloitettiin englanninkieliset vertaistuelliset illat. #Rantakunnossa-kampanja Tärkeä virkistäytyminen Toimintaan kuuluu myös kaikille avoimia virkistystapahtumia. Järjestämme keväisen virkistyspäivän, kesäjuhlan, pikkujoulut, retken Mustasaareen ja käymme elokuvissa ja teatterissa. Järjestämme luentoja toivotuista aiheista, samoin ammattilaisten vetämiä kursseja 2-4 kertaa puolivuosittain. Tänä keväänä on ollut kurssit Voimauttava valokuva ja Kynäilijät, kesällä tarjotaan lempeää kesäjoogaa, Kaisa ja Uura-Liina kertovat. Vapaaehtoiseksi haluavalle yhdistys tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia ryhmän tai kurssin ohjaamisesta kokemusasiantuntijuuteen, vertaiskaverina tai sähköpostitukena toimimisesta tapahtumissa avustamiseen. Yksi uusista vapaaehtoistoiminnan muodoista on yhdistyksen blogiin kirjoittaminen, johon monet jo osallistuvatkin. Etelän-SYLI ry:n yhdessä Huuma ry:n kanssa suunnittelema kiva ja iloinen #Rantakunnossa-kampanja kannustaa ihmisiä hyväksymään itsensä ja kunnioittamaan erilaisuutta. Sen avulla yhdistys korostaa, että me kaikki olemme jo bikinikunnossa kesää varten. Tavallisia ihmisiä kannustetaan ottamaan ja jakamaan kuva itsestään ja haastamaan kaverinsakin mukaan. Viestinä on, ettei rannalle aikovan tarvitse valmistautua kuukausien dieetillä ja salitreenillä, vaan lähtemiseen riittää rantakassin pakkaaminen. Tähtäimessä myös ihan uudet kohderyhmät Yksi Etelän-SYLIn keskeisistä tavoitteista on yleinen tietoisuus syömishäiriöiden vakavuudesta ja monimuotoisuudesta. Verkostoitumisen ja näkyvyyden vuoksi on osallistuttu monenlaisiin tapahtumiin, kuten liikunnan ja terveystiedon opettajien järjestämään (jatkuu seuraavalla sivulla) 12 Sylillinen

13 syysseminaariin, marraskuisille Mielenterveysmessuille ja Vapaaehtoistoiminnan messuille. Aivan uusien kohderyhmien tavoittamiseen tähdätään kaiken kansan foorumilla, seuraaville Kauneus ja terveys -messuille osallistumisella, Kaisa visioi. Tällaisilla markkinoilla ihmisille usein myydään mielikuvaa, että erilaisin terveystuottein itseään muokkaamalla voi tulla paremmaksi tai onnellisemmaksi, Uura-Liina toteaa. Näissä yhteyksissä haluamme muistuttaa toisenlaisesta, hyväksyvästä suhtautumisesta omaan ulkonäköön ja armollisuudesta itseä kohtaan että jokainen on ihana sellaisenaan. Liikunta, lepo, oikea ravinto ja itsensä hemmottelu ovat kaikki tärkeitä asioita. Liikunnan motiivina tulee kuitenkin olla tasapainoinen, fyysinen ja henkinen hyvinvointi, ei oikeanmuotoinen takamus tai hauiksen ympärysmitta. Omaa itsetuntoa ei pidä paikata ulkonaisin keinoin, ulkopuolelta tuleviin tai kuviteltuihin odotuksiin vastaamisella. Vapaaehtoiseksi haluavalle yhdistys tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia ryhmän tai kurssin ohjaamisesta kokemusasiantuntijuuteen, vertaiskaverina tai sähköpostitukena toimimisesta tapahtumissa avustamiseen. - Uura-Liina - Toiminnanohjaajat Uura-Liina Lahti ja Kaisa Lehtonen. Kuva Mirkku Merimaa Onko treenaaminen ja ruokavalio hyvän kansalaisen mitta? Nykyisessä fitness-kulttuurissa eletään sairaan terveellisesti, Uura-Liina toteaa. Jos mennään terveyskärki edellä, vapaa ja luova elämään heittäytyminen unohtuu kokonaan. Kun kaikenlaisia ohjeita tulee joka tuutista, voi olla vaikeaa nähdä, milloin niiden noudattaminen muuttuu orjalliseksi. Onko treenaaminen ja oikeaoppinen ruokavalio nykyään hyvän kansalaisen mitta? Terveyden puute voi näkyä mustavalkoisena suhtautumisena asioihin. Jos mielipiteistä ja ajatuksista puuttuu joustavuus, ymmärtäväisyys ja toisten epätäydellisyyden sietäminen, sallivuus itseäkin kohtaan on varmasti kortilla, Uura-Liina arvelee. Moni liikunta-alan ammattilainen varmasti haluaisi olla vastuullinen ja puuttua, jos huomaa asiakkaan voivan huonosti ja treenin olevan epäterveellä pohjalla, toiminnanohjaajat miettivät. Etelän-SYLI onkin yhä enemmän viemässä syömishäiriötietoutta kuntokeskuksiin sekä liikunnan ja terveystiedon opettajille. Tutustu tarkemmin Etelän-SYLI ry:n toimintaan Tuu Syliin - Liity jäseneksi! Sylillinen

14 Uusi opinnäytetyö Aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella, joka julkaistiin Syömishäiriöliiton Facebook-sivustolla sekä keskustelufoorumilla ja lähetettiin sähköpostitse muutamalle aiheesta kirjoittavalle bloggaajalle. Vastauksia saatiin kuudelta äidiltä ja ne analysoitiin laadullisesti induktiivisella sisällönanalyysilla. Syömishäiriötä sairastaneiden KOKEMUKSIA ÄITIYSNEUVOLASTA Hannelin Vatasen ja Susanna Väisäsen opinnäytetyö Syömishäiriötä sairastaneiden äitien kokemuksia äitiysneuvolasta saamastaan tuesta kuuluu Mikkelin ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman terveydenhoitoalaan. Työn tavoitteena oli selvittää, kuinka äitejä oli tuettu, miten moniammatillisuus oli toteutunut, kuinka sairaus oli otettu puheeksi, ja miten äidit kehittäisivät neuvolan toimintaa syömishäiriöiden näkökulmasta. Raskaus ja syömishäiriö Raskaus voi tuoda mukanaan syömiseen ja painonhallintaan liittyviä ongelmia. Syömishäiriöstä toipunut voi kokea odotuksen vapauttavana ja suhtautua itseensä armollisemmin; toisaalta raskaus voi synnyttää ahdistusta ja aktivoida vanhoja oireita. Syömishäiriötä sairastava äiti tarvitsee tiiviimpää seurantaa ja tukea raskausaikana sekä moniammatillista yhteistyötä hoitavien tahojen välillä. Syömishäiriötä sairastavilla on raskauteen ja synnytykseen liittyviä ongelmia ja riskitekijöitä enemmän kuin muilla odottavilla äideillä: suurempi riski ennenaikaiseen synnytykseen, synnytyskomplikaatioihin ja vauvan matalaan syntymäpainoon. Bulimian sairastaminen johtaa usein liialliseen painonnousuun raskauden aikana, mikä lisää verenpainetaudin, raskausmyrkytyksen ja keisarinleikkauksen riskiä. Liian alhainen painonnousu raskausaikana taas on yhteydessä lapsen pienipainoisuuteen sekä kehitysongelmiin. Neuvolakeskusteluissa kannattaa tarkkailla myös ortoreksiaan viittaavaa oireilua. Kehon hyvinvointi nousee raskausaikana usein suureen rooliin, jolloin terveellisten elämäntapojen tavoitteleminen saattaa kehittyä pakonomaiseksi. Erityishuomiota tarvitsevan äidin tunnistaminen Syömishäiriö ei välttämättä ole ulkoisesti tunnistettavissa, vaan vaatii tarkempaa selvitystä. Tätä varten kehitetty seulontakysely SCOFF on tarkoitettu erityisesti perusterveydenhuollossa käytettäväksi. Sairauden voi tunnistaa myös kofeiinituotteiden, laihdutuslääkkeiden, diureettien ja laksatiivien väärinkäytöstä. Äitiysneuvolakäynneillä tulisi suunnata erityishuomiota ali- ja ylipainoisiin, yksipuolisesti syöviin sekä paino- tai syömisongelmista aiemmin kärsineisiin. Heidän ravitsemusohjauksensa tulisi olla asiakaslähtöistä, hyvin perusteltua ja havainnollistettua. Yhteistyö ravitsemusterapeutin kanssa on erittäin tärkeää. Ruokavalioon ja kehoon liittyviä muutoksia on hyvä perustella siten, että painonnousu on välttämätön osa vauvan kehittymistä, kasvua ja terveenä syntymistä. Ruokavalioon ja kehoon liittyviä muutoksia on hyvä perustella siten, että painonnousu on välttämätön osa vauvan kehittymistä, kasvua ja terveenä syntymistä. Hyvät ja huonot neuvolakokemukset Suuri osa tutkimukseen vastanneista äideistä kuvasi saamaansa tukea riittämättömäksi, mikä johtui työntekijöiden asiantuntijuuden puutteista. Väheksyminen ja ymmärtämättömyys aiheuttivat äideille tunteen, ettei heidän sairauttaan otettu vakavasti. Ei annettu kunnollista asianmukaista tukea, ja tuntui, että omat tunteet olivat turhia ja epäolennaisia. Koen, ettei syömishäiriötä juurikaan ymmärretty tai otettu vakavasti. Myös ulkomuodon arviointi koettiin ikävänä. Painoa saatettiin kauhistella, ihmetellä tai valittaa sen kehitystä tai puutetta. Terveydenhoitaja saattoi ilmaista, kuinka hyvin paino nousee, vaikka äiti sairasti syömishäiriötä. Hoitoon osallistuneesta ydintyöryhmästä, eli lääkäristä ja terveydenhoitajasta, oli sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia. Myönteisesti vaikuttivat ymmärtäväisyys ja tahdon kuunteleminen, kielteisesti puheeksi ottamattomuus, väheksyminen ja keskustelun vähäisyys. Lääkärin tarjoamat masennuslääkkeet koettiin negatiivisesti. Sairauden ymmärtäminen tuntui riippuvan henkilöstä. Oli täysin terveydenhoitajasta kiinni, kuinka paljon asia sai ymmärrystä. Osalla äideistä moniammatilliseen työryhmään kuului myös 14 Sylillinen

15 ravitsemusterapeutti. Hyvään kokemukseen vaikuttivat asiantuntevat ja empaattiset keskustelut. Puutteita oli ohjauksen yksilöllisyydessä. Toisilla äideistä oli kontakti erikoissairaanhoitoon joko äitiyspoliklinikalla tai vuodeosastolla, ja avun saaminen ilahdutti heitä. Positiivisten kokemusten lisäksi oli epäluottamusta herättäviä: osastolla saatettiin tehdä ennakoiva lastensuojeluilmoitus syntyvästä lapsesta keskustelematta ensin äidin kanssa, mikä johti luottamuksen ja hoitokontaktin katkeamiseen. Kokemukset vertaistuesta olivat myönteisiä, ja kontaktit jatkuivat koko raskauden ajan. Ehdotuksia hoidon parantamiseksi Henkilökunnan osaamisessa: heidän koulutuksessaan, tietomäärässäään ja puheeksi ottamisen taidoissaan olisi äitien mukaan parantamisen varaa. Syömishäiriöistä ei ollut riittävää tietämystä eikä valmiuksia käsitellä niitä. Häiriön mahdollisemman varhainen havaitseminen olisi ensisijaisen tärkeää. Esitettiin myös toive, että jos vointi vaikuttaa huolestuttavalta, asioihin puututtaisiin suoraan. Olisin toivonut tukea ja vaikka väkisin puuttumista enemmän, koska jatkuva syyllisyys painoi ja asia masensi. Sosiaalista tukea toivottiin enemmän. Kehittämisehdotuksiksi nousivat säännölliset käynnit psykologilla, vertaistuki ja tiiviimpi voinnin seuranta tarvittavilla lisäkäynneillä. Olisin toivonut vertaistukea ja oikeaa psykologista tukea syömishäiriöön. Emotionaalinen tuki nousi keskeisimmäksi kehitettäväksi aihepiiriksi. Äidit olisivat kaivanneet enemmän avointa keskustelua, asioiden puheeksi ottamista sekä keskustelua raskauden tuomista muutoksista ja ajasta synnytyksen jälkeen. Lähes kaikki toivoivat suurempaa tukea ja ymmärrystä. Osassa äideistä painonkehityksen seuranta ja punnitseminen aiheuttavat ahdistusta, ja painon muutoksista keskusteleminen voi olla vaikeaa. Olisi hyvä tiedustella, haluaako äiti edes tietää painoaan. Ensimmäisillä neuvolakäynneillä voitaisiin sopia, kuinka painokysymyksessä menetellään. Painon nousu aiheuttaa kovaa ahdistusta eikä sen ruotiminen neuvolakäynneillä tunnu hyvältä. Tietysti, jos paino nousee kovin vähän, asiasta on keskusteltava, mutta jos nousu on normaalia, ei siitä mielestäni tarvitse erikseen puhua. Äidit esittivät myös toiveen, että jokaiselle raskaana olevalle annettaisiin ravitsemustottumuskysely täytettäväksi, sillä kaikki eivät välttämättä uskalla kertoa syömishäiriöstä. Oikeanlainen kohtaaminen ja tukeminen Asiakkaan turvallisuudentunne syntyy luotettavista ihmisistä, jotka kuuntelevat ja rohkaisevat vaikeissa tilanteissa. Huolta tuntiessaan terveydenhoitajan on otettava asia esille rakentavasti ja kunnioittavasti niin, ettei sitä voi tulkita moitteeksi tai syytteeksi. Puheeksi ottaminen aiheuttaa jännitystä ja epävarmuutta, mutta johtaa useimmiten hyviin keskusteluihin, paranevaan kontaktiin ja toivon lisääntymiseen. Se tähtää yhdessä ajattelemisen prosessin aikaansaamiseen ja yhteistyöhön. Luottamuksen synnyttyä helpottuu myös vaikeiden asioiden käsittely. Puheeksi ottaminen pitää sisällään lupauksen tukitoimista ja avusta. Havainnoituaan perheen voimavaroja ja niitä kuormittavia tekijöitä terveydenhoitaja pohtii, millaista yksilöllistä perhe tukea tarvitsee. Terveydenhoitajat voivat lisätä neuvolakäyntejä, pidentää niiden kestoja, järjestää kotikäyntejä ja ohjata asiakasta eteenpäin muille asiantuntijoille. Potilaat ovat monissa tutkimuksissa kokeneet tärkeimmäksi emotionaalisen tuen, joka on vuorovaikutuksellista kunnioituksen, huolenpidon ja rohkaisun välittämistä. Syömishäiriöstä ennen raskautta toipunut äiti kertoo: Mainitsin neuvolassa sairastaneeni syömishäiriötä, mutta siitä ei kysytty enempää, ilmeisesti ajatellen, että menneet voi unohtaa. Mietin kuitenkin silloin painoani ja kerroinkin siitä. Terveydenhoitaja vastasi, että jos lihominen häiritsee, hän suosittelee yksinkertaisia keinoja: jättää rasvaiset juustot ja levitteet pois leivältä. Olin tuolloin normaalipainoinen, hoikanpuoleinen, ja olisin toivonut hänen sanovan, ettei laihduttaminen ole nyt suotavaa. Hän oli selvästi niin pihalla anoreksiaan taipuvaisesta ajatusmaailmasta, etten palannut asiaan. Odottaessani toista lasta olin uupunut ja alavireinen. Äitiysneuvolan topakka, iäkkäämpi kätilö silmäsi minua kulmakarvat koholla, todeten kysyvästi: Reipas nuori äiti? Hänen silminnähtävä kokeneisuutensa herätti pelonsekaista luottamusta, ja hetken päästä avauduinkin masentuneesta tunnelmastani. Hän sanoi sen olevan aivan luonnollista tässä vaiheessa, mutta antoi ymmärtää, että osaisi neuvoa mieliala-asioissakin. Palasin kotiin helpottuneena. Lapsen synnyttyä kohtasin nuoremman terveydenhoitajan, joka tajusi uupumukseni ja jokseenkin synkät ajatusmallini, mutta kunnioitti pärjäämisen tarvettani ja arveli minun jaksavan. Paremminkin olisi voinut mennä. Nämä kolme hoitajaa ovat jääneet mieleeni esimerkkeinä erilaisista lähestymistavoista. Ensimmäinen hoiti työnsä rutiinilla, kohta kohdalta, sanomisiaan miettimättä ja erityistarpeista tietämättä. Toinen oli paljon nähnyt, realistinen, mutta vastustamattoman kannustava. Jos olisin kaivannut konkreettista apua, olisin kertonut hänelle. Kolmas oli tiedoiltaan hyvä, arvostava, muttei uskaltanut puuttua tilanteessa, jossa asiakas käyttäytyi kohteliaasti, mutta pinnan alla oli toive emotionaalisesta tuesta. Molemminpuolinen hienotunteisuus esti puheeksi ottamisen. Syömishäiriöille tunnusomainen arkuus ja salaaminen voivat estää asiakasta nostamasta ongelmaansa pöydälle, jollei siitä kysytä oikealla tavalla: sensitiivisesti ja kunnioittavasti, mutta reippaasti, asiantuntevasti. Sairastunut tai toipuva voi vähätellä itseään ja ongelmaansa, mutta samalla toivoa jonkun huomaavan avuntarpeen. Siksi kannatan Tuu syömishäiriökyselyn Syliin - Liity jäseneksi! tekemistä osana neuvolarutiineja. Pienikin henkinen tuki voi merkitä paljon. Sylillinen

16 Esittelyssä päärahoittajamme SYÖMISHÄIRIÖLIITTO-SYLI RY KIITTÄÄ RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYSTÄ TOIMINTANSA RAHOITTAMISESTA! Teksti Karla Löfgren Kuva Lasse Nurminen RAY:n ja Syömishäiriöliitto - SYLI ry:n EDUSTAJAT TAPA SIVAT Toiminnanjohtajamme esitteli liiton historiaa ja nykyisiä näkymiä rahoittajallemme Tampereella Saimme myös tilaisuuden muutaman kysymyksen esittämiseen avustusvalmistelija Timo Mularille. Kollegoidensa tavoin hän vastaa noin kahdensadan avustuskohteen hakemusten käsittelystä. Liiton lisäksi myös Etelän-SYLI ry ja Lounais-Suomen SYLI ry toimivat RAY:n rahoituksella. Kireässä taloustilanteessa korostuu kansalaistoiminnan merkitys ihmisten auttamistyössä. Järjestöjen suurena tehtävänä on kansalaisyhteiskunnan ylläpitäminen, yhteinen vastuu toisista. Ihmisillä on luontainen halu auttaa toisiaan, mutta heitä on myös opastettava ja autettava siinä, Timo Mulari painottaa. RAY:n avustuksista maksetaan monien työntekijöiden palkka, mutta suuri osa järjestötoiminnasta perustuu vapaaehtoisuuteen. Avustustoiminnan keskipisteenä ovat ihmiset, joiden hyvinvoinnin säilyttämistä tai lisäämistä toiminnalla tavoitellaan, ei yhdistysten olemassaolo sinänsä, Mulari korostaa. Huomion on oltava kohderyhmien tarpeissa jotta ihmiset voisivat paremmin. Vammoista ja sairauksista kärsivät ovat luonnollisia avustuskohteita. Teemoihin kuuluu myös ennaltaehkäisevien sekä terveydelle suotuisten elintapojen ja olosuhteiden vahvistaminen. Kuntouttavilla toiminnoilla tuetaan ihmisiä, joiden toimintakyky syystä tai toisesta on jo alentunut. Sairauksien jälkihoidon tukeminen on yksi tärkeistä osa-alueista, Mulari huomauttaa. Terveyden ja omaehtoisen suoriutumisen edistäminen sekä avun ja tuen tarjoaminen sitä eniten tarvitseville ovat järjestötoiminnan keskeisiä elementtejä. Tuoreissa avustuslinjauksissa sosiaalinen ja yhteisöllinen näkökulma on vahva. Katse suunnataan yksinäisyyteen, huono-osaisuuteen ja arjen turvattomuuteen. Huomiota kiinnitetään erityisesti vapaaehtoistoimintaan, omaisten ja läheisten auttamistyöhön ja jaksamiseen sekä verkossa annettavaan apuun. Ihmisten sosiaalista kanssakäymistä ja osallistumismahdollisuuksia lisätään esimerkiksi erilaisin matalan kynnyksen paikoin ja toiminnoin. Osatyökykyisten, vaille työkokemusta jääneiden ja maahanmuuttajien työelämävalmiuksia vahvistetaan. Elämän kriisitilanteissa tarjotaan välitöntä apua väkivallan, kiusaamisen ja syrjinnän vähentämiseksi. RAY:n yleisavustuksilla tuetaan toimintansa jo vakiinnuttaneiden järjestöjen perustoimintoja. Kohdennettuja avustuksia myönnetään mm. edunvalvontaan, järjestötiedottamiseen ja -koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen, kansainvälisyyteen ja yhteistoimintaan sekä paikallisyhdistysten vapaaehtoistoimintaan. Uusia avustuksia jaettaessa painotetaan tietoverkoissa ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvan järjestötoiminnan sekä yhteistyömahdollisuuksien kehittämistä eri toimijoiden kanssa. RAY odottaa avustamiltaan järjestöiltä läpinäkyvyyttä ja tulosvastuullisuutta, konkreettisia tavoitteita ja niiden toteutumisen osoitettavuutta. Toiminnan on oltava näkyvää, avointa ja tehokasta. Ennen kaikkea sen on tavoitettava apua tarvitsevat; näiden on löydettävä ja osattava hakea järjestöjen tarjoamia palveluja. Tämä edellyttää jonkinasteista markkinointia, Mulari toteaa. Kaikki on otettava avosylin vastaan. Kansalaistoiminnan suuri vahvuus on siinä, että ovet ovat avoinna kaikille, diagnooseja kyselemättä. (jatkuu seuraavalla sivulla) Viestintävastaava Terhi Luukkainen ja avustusvalmistelija Timo Mulari. 16 Sylillinen

17 Raha-automaattiyhdistys on julkisoikeudellinen yhdistys, jonka toiminnan perustana on lakisääteinen yksinoikeus raha-automaatti-, kasinopeli- ja pelikasinotoiminnan harjoittamiseen maassamme. Arpajaislakiin on kirjattu, että RAY:n voitto jaetaan terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Erilliseen lakiin rahaautomaattiavustuksista on koottu säännökset RAY:n avustustoimintamenettelyistä ja valvonnasta. Suomen merkittävimpänä yksittäisenä sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan rahoittajana RAY myöntää vuosittain yli 300 miljoonaa euroa noin 800 järjestölle, joihin Syömishäiriöliitto-SYLI ry kuuluu. Avustusten lisäksi RAY:n tuotosta osoitetaan noin 100 miljoonaa euroa Valtiokonttorin käyttöön sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen. RAY:lle järjestöt ovat luova voima, jolta toivotaan rohkeita innovaatioita. Uusien toimintatapojen ehdottaminen kannattaa aivan pienissäkin asioissa, Mulari innostaa. Pienillä toimijoilla on potentiaalisesti enemmän ketteryyttä kuin suurilla julkisilla instituutioilla ja vakiintuneilla organisaatioilla. RAY edellyttää järjestöjen kykenevän uusiutumiseen ja toimimattomien käy- täntöjen karsimiseen. Se toivoo myös järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön kehittämistä siten, että raha-automaattiavusteiset toimintamuodot nivoutuvat luontevasti julkisrahoitteiseen palvelujärjestelmään. Rahapelien järjestämisen ja sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan yhdistäminen on kansainvälisestikin ainutlaatuista. RAY tarjoaa viihdyttäviä, mutta mahdollisimman vähän riippuvuutta aiheuttavia pelejä, joiden kehittelyssä pyritään myös sisällölliseen vastuullisuuteen. Pelitoiminnan tuottojen kestävä ja maltillinen kasvu on elintärkeää hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiselle. Suomalaisissa peleissä rahat menevät hyvään tarkoitukseen, Mulari muistuttaa. RAY:tä kannattaa siis suosia ulkomaisten nettipelien sijaan. Haluaako yrityksesi tai taustayhteisösi tukea liiton toimintaa KANNATUS- JÄSENENÄ? Liiton kannattajajäseniksi voivat hakea alan ammatilliset rekisteröidyt yhdistykset, muut asiasta kiinnostuneet oikeuskelpoiset yhteisöt (yritykset) ja säätiöt. Jäsenyyttä haetaan kirjallisesti ja hakemukseen liitetään hakijayhteisön säännöt ja rekisteriote. Kannattajajäsenellä ei ole äänioikeutta liiton vuosikokouksessa. Liiton kannattajajäsenen jäsenmaksu on vähintään 200 (tai oman valinnan mukaan) /vuosi. Kannattajajäsenen jäsenmaksulla saa vuosittain yhden ilmaisen mainoksen liiton julkaisuun tai kotisivulle (2 kk) tai yhden henkilön vapautuksen Syömishäiriöpäivien osallistumismaksusta. Hae liiton kannattajajäseneksi: LAHJOITA toimintaamme SYÖMISHÄIRIÖIDEN NEUVONTA- JA VERTAISTUKITYÖLLE Kerätyt varat käytetään liiton kotisivuilla olevien syömishäiriö- ja vapaaehtoistoimintasivujen ylläpitämiseen, neuvontapuhelinpäivystyksen ja sähköpostineuvonnan ylläpitoon sekä päivystäjien koulutukseen ja työnohjaukseen. Varoja käytetään myös liiton alueellisten jäsenyhdistysten vertaistukitoiminnan vapaaehtoisten koulutukseen, materiaalien tuottamiseen ja julkaisemiseen sekä toiminnasta tiedottamiseen. Lisäksi varoja voidaan käyttää yleisöluentotilaisuuksien järjestämiseen. Luvan antaneiden lahjoittajien nimet julkaisemme kotisivullamme. Keräysluvan myöntäjä: Poliisihallitus Keräysluvan numero: POL Keräysaika: Keräysalue: Koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta Keräystili: FI Viitenumero: SYÖMISHÄIRIÖ ON SAIRAUS, JOTA VOIDAAN JA TÄYTYY HOITAA Syömishäiriöt ovat psyykkisiä sairauksia, jotka eivät yleensä näy ulospäin. Syömishäiriö tarkoittaa sääntöjä ja käskyjä: paljonko, milloin ja mitä saa syödä, paljonko pitää jaksaa, suorittaa ja tehdä ollakseen riittävä ja hyvä. Ruoka ja lepo pitää ansaita. Syömishäiriössä ne eivät enää ole ihmisen perustarpeita, vaan ne alkavat määrittää ihmisen käsitystä itsestään. Syömishäiriössä sekä mieli että keho sairastavat. Syömishäiriöt ilmenevät mm. häiriintyneenä käyttäytymisenä suhteessa ruokaan, painoon ja liikuntaan sekä vääristyneinä käsityksinä itsestä ja omasta kehosta. Syömishäiriö ei ole itse valittu käyttäytymismalli. Sairastuminen on aina monen asian summa. Taustalla on psyykkistä pahoinvointia, pelkoja ja tunnesolmuja, jotka johtuvat esimerkiksi erilaisista epävarmuutta aiheuttavista elämänvaiheista, traumaattisista kokemuksista tai ristiriidoista ihmissuhteissa. { Rohkaisun sanoja Sinulle, joka olet kohdannut } SYÖMISHÄIRIÖN Rohkaisun sanoja Sinulle, joka olet kohdannut syömishäiriön. Opas syömishäiriöön sairastuneelle, julkaisija Syömishäiriöliitto-SYLI ry Puh Neuvontapuhelin Y-tunnus Tuu Syliin - Liity jäseneksi! Sylillinen

18 Älä laihduta -päivä 6.5. Teksti Karla Löfgren Kuva Sari Suomi ÄLÄ LAIHDUTA, vaan kuuntele kaunista ja viisasta kehoasi Älä laihduta -päivää vietettiin Tampereella Salt-toimintakeskuksen tiloissa TtM Ulla Kärkkäisen luentotilaisuudella Kaunis viisas keho Kenellä on oikeus määritellä, millainen se on? Helsingin yliopistoon kansanterveystieteen väitöskirjaa valmisteleva Kärkkäinen on myös laillistettu ravitsemusterapeutti ja toiminut Syömishäiriöliitto- SYLI ry:n kokemusasiantuntijana ja vertaistukiohjaajana. Kaikille avoin, keskusteleva tilaisuus alkoi Neuvokas perhe -toiminnan ja Syömishäiriöliiton Minä olen hyvä -videolla, jonka jälkeen Kärkkäinen esitteli kehotyytymättömyyttä koskevia tutkimustuloksiaan. Sosiokulttuurinen painoihanne on tiukka 5-vuotiaista tytöistä kehoonsa tyytymättömiä on 21 % ja aikuisikäisistä naisista erään tutkimuksen mukaan jopa 90 %. Normaalipainoisista länsimaisista tytöistä 60 % ja suomalaisista % kokee itsensä ylipainoisiksi. Tyytymättömyyden omaan vartaloon on todettu kehittyvän kahdella tavalla: oman ja ihannevartalon välisten eroavuuksien ja toisaalta vanhempien puutteellisen huolenpidon ja kanssakäymisen ongelmien seurauksena.ylipainoisia myös kiusataan enemmän kuin normaalipainoisia, mikä vaikuttaa itsetuntoon jopa vaurioittavammin kuin kasvatukselliset laiminlyönnit. Yksi nuoruusiän keskeisistä kehitystehtävistä on realistisen minäkuvan muovautuminen, johon kuuluu oman ulkonäön hyväksyminen. Mikäli tavoitteet ovat epärealistisia, tämä kehitys häiriintyy. Länsimaisen kulttuurin ihannepaino on huomattavan niukka. Media välittää kauneustavoitteita tehokkaasti liittäen ne yleiseen suosioon ja elämässä menestymiseen. 25-vuotiaista tyytyväisimpiä kehoonsa ovat tutkitusti ne, joiden paino on näiden kauneusihanteiden mukainen. Median viesteille altistuminen on selvässä yhteydessä kehotyytymättömyyteen. Fidzi-saarilla on perinteisesti arvostettu lihavuutta, mutta tvlähetysten alkamisen jälkeen 74 % paikallisista tytöistä koki itsensä ylipainoisiksi. 15 % raportoi myös 18 Sylillinen

19 oksentavansa laihtuakseen ja tullakseen tv-tähden näköisiksi. Koska tyytymättömyys omaan vartaloon on yleistä, ilmiötä erehdytään pitämään harmittomana. Kehotyytymättömyys on kuitenkin yhteydessä masennukseen, huonoon itsetuntoon ja vähäiseen elämäntyytyväisyyteen. Tyytymättömyys omaan painoon liittyy myös epäterveelliseen painonhallintaan ja syömishäiriöihin. Laihduttamisen kyseenalaisuus Nuoret naiset ovat nimenneet merkittäväksi laihduttamiseen johtaneeksi syyksi vallitsevat kauneusihanteet. Myös huono itsetunto ja muut psyykkiset ongelmat altistavat laihduttamiselle.tutkimuksen mukaan nuorista naisista % on laihduttanut viimeisen vuoden aikana, ja valtaosa laihduttajista on ollut normaalipainoisia. Vaikka laihduttaminen on yleistä, sen pitkäaikaisvaikutukset ovat kyseenalaisia. Se sekoittaa elimistön hienosäätöä, Ulla Kärkkäinen pahoittelee, minkä vuoksi laihduttajat usein päätyvät painamaan enemmän. Laihdutuskertojen määrä, jojo-laihduttaminen ja epäterveelliset painonhallintakeinot ovatkin yhteydessä ylipainoisuuden riskin kasvamiseen. Onnistunutta painonhallintaa tukee yleinen psyykkinen vakaus sekä stressin ja emootioiden käsittelykyky, ja se vaatii suurten elämäntapalinjojen maltillista, kestävää korjaamista. Vaikka sosiokulttuurisen ja biologisen ihannepainon välillä vallitsee ristiriita, väestötasolla painoihanteet ovat muuttuneet sallivammiksi ja tyytyväisimpiä elämäänsä ovat lievästi ylipainoiset. Subjektiivinen ihannepaino tarkoittaa omasta mielestä sopivan tuntuista painoa. Tämän ollessa lähellä biologista ihannepainoa ihmisen kokonaisvaltainen, fyysinen ja psyykkinen terveys on parhain. Nykyään suosittuun painoindeksiin, BMI-lukemaan tuijottaminen ei kannata, Ulla Kärkkäinen toteaa. Painoindeksi ei erottele rasva- ja lihaskudosta eikä huomioi erilaisia kehotyyppejä; pidempien ihmisten pitäisi sen mukaan painaa suhteessa vähemmän kuin lyhyempien. Sen viiterajat soveltuvat parhaiten vuotiaille. WHO:n määrittelemä normaalipainon alaraja on kompromissi, joka on peräisin nälkiintymisen vaikutuksia ja ruoka-avun tarvetta arvioivista YK-raporteista. Terveyden kannalta merkittävä painoindeksiin liittyvä kysymys on sopimuksiin perustuva normaalipainoalueen yläraja. Se on kyseenalaistettu, sillä ylipainoisten kuolleisuus on laajoissa väestön kuolleisuustutkimuksissa osoittautunut muita painoryhmiä pienemmäksi. Ihannepainoaan pohtivalle nuorelle olisikin tärkeää viestittää, ettei ihannepaino ole yksittäinen lukema, vaan laajempi asia, johon esimerkiksi perimä vaikuttaa voimakkaasti. Ylipainoisen nuoren kohdalla on korostettava, että ensisijaisena tavoitteena on hyvinvointi, terveys ja toimintakyky, joita voidaan lisätä hyvillä ruokailu- ja liikuntatottumuksilla. Kehon omaa viisautta kannattaa kuunnella ja luottaa siihen, Ulla Kärkkäinen vetoaa. Autoa tankataan ja huolletaan ohjeiden mukaan, jotta se pysyisi ehjänä ja toimivana. Miksei omaa fysiikkaa nähdä varjelua ja hoitoa ansaitsevana, hyödyllisenä ja hyvin palvelevana kulkuneuvona elämässä? Jos keho kaipaa ravintoa, miksi pihistellä; eihän autonkaan odoteta käyvän tyhjällä tankilla. Keho ilmoittaa nälän, väsymyksen ja liikunnantarpeen, eikä ulkoisten vastaväitteiden pidä antaa sekoittaa näiden sisäisten viestien tunnistamista. Monet kehon hienostuneista mekanismeista, joista kaikkia ei vielä edes tunneta, voivat häiriintyä piittaamattomasta kohtelusta ja väärinkäytöstä. Mistä kauneusihanteet tulevat? Alustuksen jälkeen osallistujat pohtivat pienryhmissä, mikä vaikuttaa kauneusihanteisiin, ja miten niitä muokataan. Yhteisessä keskustelussa käsiteltiin rahan valtaa ja mainosten kovaa maailmaa: ihmisille luodaan muutospaineita psykologisesti salakavalin keinoin, jotta monenlaiset ulkonäköä muokkaavat tuotteet myisivät hyvin. Elokuvateollisuus aliarvioi yleisöä valitsemalla rooleihin ulkoisesti virheettömiä kiiltokuvaihmisiä, ikään kuin rakkaus ja onni kuuluisivat vain hoikille, nuorille ja viehättäville. Joku esitti ajatuksen muotilehtien haastamisesta oikeuteen ulkonäköpaineiden luomisesta, sillä syömishäiriöitä aiheuttavat mallikuvat voidaan haitallisuudessa rinnastaa savukemainoksiin. Keskustelussa myös vastustettiin näkemystä naisista yksinkertaisina, median ihanteita orjallisesti seuraavina olentoina, ja painotettiin kulttuurin kokonaisvaltaisen otteen ehdollistavaa merkitystä. Eräs osallistujista kertoi: Lapsena minulle opetettiin, että kauneus on huomaavaisuutta muita ihmisiä kohtaan ja että kauneuden puute aiheuttaa toisille kärsimystä! Antiikin Kreikan taiteesta saakka ulkoinen kauneus on kuulunut ihanteelliseen ihmiskuvaan. Saduissakin kauneus samaistetaan usein hyvyyteen: sorean prinsessan luonne on viaton ja rakastettava, mutta ruma vanha noita tahtoo toisille vain pahaa. Eräs keskustelijoista huomautti: Onneksi iän kertyminen auttaa ymmärtämään, että kehossa tärkeintä ja parasta on toimivuus. Liikunnan todettiin edistävän hyvinvointia, mutta sen ylikorostumisen lisäävän riskiä tasapainosta lipeämiseen. Lenkistä saa reippaan olon ja mielen, mutta lepo voi joskus auttaa paremmin. Sopiva määrä herkkujakin kuuluu elämään, sillä ne tuottavat mielihyvää - kunhan syömisen suuret linjat ovat kunnossa, Ulla Kärkkäinen totesi sallivasti. Minä olen hyvä -video löytyy Youtubesta nimellä hakemalla, käy katsomassa! Tuu Syliin - Liity jäseneksi! Sylillinen

20 Työvälineitä vertaistukitoimintaan TYÖVÄLINEITÄ VERTAISTUKITOIMINTAAN! Vvokkis Valtakunnallinen Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n jäsenyhdistysten vertaistukiohjaajien koulutus Työvälineitä vertaistukitoimintaan Uusia ideoita vertaistukityöhön Vertaistukea vertaisille Yhdessäoloa ja ajatusten vaihtoa Syömishäiriöliitto-SYLI ry kustantaa enintään 4 vertaistukiohjaajaa per yhdistys (sis. koulutuksen, ruoat, matkat, majoituksen) Ohjelma, paikka ja muut ilmoittautumisohjeet ilmoitetaan kesäkuun alussa suoraan yhdistyksille. Kuva Jenni Littow Liiton uusi hallitus Vuosikokous valitsi Tampereella liiton hallituksen varsinaisiksi jäseniksi: - Kolmannelle kaudelle vuodeksi 2015 Taina Karman-Mäkiniemen (Väli-Suomen syömishäiriöperheet) - Kolmannelle kaksivuotiskaudelle valittiin Katri Mikkilä (Väli-Suomen syömishäiriöperheet) - Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Riitta Palovuori (Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet) ja Tuuli Tegelman (Etelän-SYLI) kaudelle Varajäseniksi valittiin Suvi Markus (Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet) ja Anna-Liisa Luova (Kaakkois-Suomen Syömishäiriöperheet) - Liiton hallituksessa jatkavat edelleen puheenjohtaja Eija Salo-Rankila (Pohjanmaan syömishäiriöperheet), Niina Jääskeläinen (Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet) ja Inna Rokosa (Väli-Suomen syömishäiriöperheet) 20 Sylillinen

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Ritva Näräkkä, toiminnanohjaaja ritva.narakka@syomishairioliitto.fi 045 845 9210. Matalan kynnyksen toiminta arjen tukena

Ritva Näräkkä, toiminnanohjaaja ritva.narakka@syomishairioliitto.fi 045 845 9210. Matalan kynnyksen toiminta arjen tukena Ritva Näräkkä, toiminnanohjaaja ritva.narakka@syomishairioliitto.fi 045 845 9210 Matalan kynnyksen toiminta arjen tukena Syömishäiriöön sairastuneiden ja heidän läheistensä toimintakeskuksen käynnistäminen

Lisätiedot

Lainattuja hetkiä kalenteri 2014

Lainattuja hetkiä kalenteri 2014 Lainattuja hetkiä kalenteri 2014 Osa tuotoista lahjoitetaan Syömishäiriöliitto - SYLI ry:lle Tilaukset: Hinta 23 https://www.facebook.com/lainattujahetkia/info 22.10.2013 Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Jäsenkirje III/2015. Syyskuinen tervehdys Kaapelilta!

Jäsenkirje III/2015. Syyskuinen tervehdys Kaapelilta! 1/5 Syyskuinen tervehdys Kaapelilta! Syyskauden toiminta on käynyt vilkkaana jo useamman viikon. Ensimmäiset ryhmätapaamiset, koulutusilta ja pari luentoa ovat takanapäin ja yksi kurssi on lähtenyt menestyksekkäästi

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla,

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla.

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla. MENU 2 Ruisleipää porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla Paahda ruisleipäviipaleita ja laita

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012

Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012 Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012 27.11.2012 Syömishäiriöliitto-SYLI ry on valtakunnallinen syömishäiriöön sairastuneita ja heidän läheisiään edustava järjestö, jonka tehtävänä on lisätä

Lisätiedot

"On lähes pelottavaa, miten paljon omaa lastaan rakastaa. Se on tunne, jota ei voi verrata mihinkään. Sitä ei voi toiselle selittää.

On lähes pelottavaa, miten paljon omaa lastaan rakastaa. Se on tunne, jota ei voi verrata mihinkään. Sitä ei voi toiselle selittää. "On lähes pelottavaa, miten paljon omaa lastaan rakastaa. Se on tunne, jota ei voi verrata mihinkään. Sitä ei voi toiselle selittää. Sitä ei voi sanoin kuvata. Kesti hetken, että uskalsin rakastua lapseeni.

Lisätiedot

Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry. Takana 20 vuotta toimintaa

Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry. Takana 20 vuotta toimintaa + Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry Takana 20 vuotta toimintaa + Miten kaikki alkoi? 1993 Syömishäiriöisten lasten vanhempien tukiyhdistys perustettiin Turussa 31.3.1993. Valtakunnallinen yhdistys,

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Ville PUHEENJOHTAJALTA! L O U N A I S - S U O M E N - S Y L I R Y W W W. S Y L I I N. F I

Ville PUHEENJOHTAJALTA! L O U N A I S - S U O M E N - S Y L I R Y W W W. S Y L I I N. F I L O U N A I S - S U O M E N - S Y L I R Y W W W. S Y L I I N. F I Puheenjohtajan terveiset Ak-avustus alkoi mikä muuttuu? Älä laihduta päivä Terapeuttiharjoittelija Terhi Kanerva ÄÄRIVIIVOILLANI ryhmä

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma 2016, sivu 2/10 Sisällysluettelo 1 LYHYESTI - TOIMINTAVUODEN PAINOPISTEET... 3 2 LOUNAIS-SUOMEN SYLI ry... 3 3 TUKIPALVELUT... 4 3.1 Vertaistukitoiminta...

Lisätiedot

Energiaa iltapäivään

Energiaa iltapäivään Energiaa iltapäivään Herkullisia välipaloja koululaisille 1 Energiaa iltapa iva a n.indd 1 2.5.2006 07:46:37 Herkullisia välipaloja koululaisille Välipalat kuuluvat oleellisena osana lapsen päivään. Lapsi

Lisätiedot

TERVEELLISET VÄLIPALAT

TERVEELLISET VÄLIPALAT LÄHTEET TERVEELLISET VÄLIPALAT Opasleh nen 1-2 luokkalaisille h p://www.diabetes.fi/diabetes etoa/ruoka h p://www.kasvikset.fi/ h p://www.pienipaatospaivassa.fi/ h p://www.sydanlii o.fi/ Arffman S., Partanen

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Sivu 1 / 6 Kommentit Käypä hoito-suositus työryhmälle 26.4.2013 Uutta syömishäiriöiden Käypä hoito-suositusta varten perustettu työryhmä pyysi Syömishäiriöliiton mielipidettä siitä, mitkä ovat 5-10 tärkeintä

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Ville PUHEENJOHTAJALTA L O U N A I S - S U O M E N - S Y L I R Y W W W. S Y L I I N. F I

Ville PUHEENJOHTAJALTA L O U N A I S - S U O M E N - S Y L I R Y W W W. S Y L I I N. F I L O U N A I S - S U O M E N - S Y L I R Y W W W. S Y L I I N. F I PUHEENJOHTAJALTA Puheenjohtajalta 1 Syksyn 2015 koulutukset Toiminnanohjaajalta eli Samilta... 2 Mitä kaunein tervehdys! Alkukesä kului

Lisätiedot

goes VÄLIPALA Monipuoliset eväät tarjoaa

goes VÄLIPALA Monipuoliset eväät tarjoaa goes VÄLIPALA Monipuoliset eväät tarjoaa Krista Gross Kroppa ja mieli pysyvät virkeänä, kun syö monipuolisesti ja säännöllisesti. Ihan tavallista kotiruokaa, terveellisiä välipaloja ja tarpeeksi nestettä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua!

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, munavoi ja tilliöljy Rukiiset paistetut muikut, pottuvoi ja marinoidut porkkananauhat

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue

Lisätiedot

KEVÄT 2016, ETELÄN- SYLI RY

KEVÄT 2016, ETELÄN- SYLI RY 1/5 KEVÄT 2016, ETELÄN- SYLI RY AVOIMET VERTAISTUKIRYHMÄT Sairastavien ja toipuvien avoin vertaistukiryhmä, Espoo Sellon kirjasto, ryhmätyötila Elina (Leppävaarankatu 9, 2.krs.) Kerran kuussa keskiviikkoisin

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 sipuli 1 valkosipulin kynsi 3 porkkanaa 200 g vihreää papua (pakaste) 2 rkl margariinia

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Runebergin päivä lähestyy tässäkö vuoden hittitorttu?

Runebergin päivä lähestyy tässäkö vuoden hittitorttu? Runebergin päivä lähestyy tässäkö vuoden hittitorttu? Vuoden 2012 Runebergin päivä sattuu sunnuntaille, joten valtaosalla suomalaisista on hyvin aikaa leipoa ja loihtia maittavat leivonnaiset itse. Kokeile

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

SYKSY 2015, ETELÄN- SYLI RY

SYKSY 2015, ETELÄN- SYLI RY 1/5 SYKSY 2015, ETELÄN- SYLI RY AVOIMET VERTAISTUKIRYHMÄT Sairastavien ja toipuvien avoin vertaistukiryhmä, Espoo Sellon kirjasto, ryhmätyötila Elina (Leppävaarankatu 9, 2.krs.) Kerran kuussa keskiviikkoisin

Lisätiedot

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Fortini täydennysravintojuoma Fortini Multi Fibre -täydennysravintojuomia voi nauttia jääkaappikylminä raikkaina pirtelöinä sellaisenaan. Joskus tarvitaan kuitenkin

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa HOITO- JA HOIVATOIMISTO Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingissä Arvokas elämä ja hyvinvointi Kansallinen arvoperusta Erään sosiaalipalvelulakiin

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

KEKRILAUTA. Kekrilaudan isäntä ohukainen

KEKRILAUTA. Kekrilaudan isäntä ohukainen KEKRILAUTA Kekrilaudan ajatuksena on yhteinen pöytä ja jakaminen. Laudalle tai pöydälle katetaan tarjoilukulhoissa laudan vieraat. Isäntänä toimii ohukainen, jonka päälle kekrilaudan antimia laitetaan.

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Perusta Toimintasuunnitelman perustana ovat yhdistyksen säännöt ja Suomen Reumaliiton vuoden toimintateema: Liikkeestä

Lisätiedot

KUITURIKKAAT SIEMENLEIPÄSET (noin 12 kpl) (luontaisesti gluteeniton, maidoton, laktoositon, soijaton, munaton, hiivaton)

KUITURIKKAAT SIEMENLEIPÄSET (noin 12 kpl) (luontaisesti gluteeniton, maidoton, laktoositon, soijaton, munaton, hiivaton) LIITE 1: 1 (20) KUITURIKKAAT SIEMENLEIPÄSET (noin 12 kpl) (luontaisesti gluteeniton, maidoton, laktoositon, soijaton, munaton, hiivaton) 5 ¼ dl vettä 2 tl psylliumkuorijauhetta 2 rkl sokerijuurikashiutaleita

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot