JÄSEN- JA TIEDOTUSLEHTI 2/2015 S Y L I L L I N E N. ESITTELYSSÄ matalan kynnyksen toiminta. Tampereella, Turussa ja Helsingissä

Transkriptio

1 JÄSEN- JA TIEDOTUSLEHTI 2/2015 S Y L I L L I N E N ESITTELYSSÄ matalan kynnyksen toiminta Tampereella, Turussa ja Helsingissä

2 S Y L I L L I NEN JÄSEN- JA TIEDOTUSLEHTI 2/2015 valtakunnallinen kokemusasiantuntija TÄSSÄ NUMEROSSA Puheenjohtajan tervehdys 3 Viestintävastaava esittelyssä 4 Toiminnanjohtajalta 5 Matalan kynnyksen toiminta 6 SALT Tampere 7 Syömishäiriöliitto SYLI ry Keskustoimisto, Turku info@syomishairioliitto.fi p Toiminnanjohtaja Marja-Leena Laiho-Lehto Talouspäällikkö Anu Järvinen Katrin reseptivinkit 9 Turku 10 Viestintävastaava Terhi Luukkainen Helsinki 12 Jäsensihteeri Liisa Lindström Uusi opinnäytetyö 14 Pohjois-Suomen aluetoimisto, Oulu Aluepäällikkö Tanja Tiainen Esittelyssä päärahoittajamme 16 Älä laihduta -päivä Työvälineitä vertaistukitoimintaan 20 Liitto tiedottaa 21 Jäsenyhdistysten kesäterveiset 22 SALT-hanke Toimintakeskus, Tampere Kumppanuustalo Artteli 3.krs Salhojankatu Tampere Toiminnanohjaaja Ritva Näräkkä NEUVONTAPUHELIN p SYLILLINEN on Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n julkaisema tiedotus ja jäsenlehti. SYLILLINEN toimitetaan kaikille liiton jäsenyhdistyksiin kuuluville henkilö ja yhteisöjäsenille. SYLILLINEN toimii tiedotuskanavana myös yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. JÄSEN- JA TIEDOTUSLEHTI 2/2015 S Y L I L L I NEN ESITTELYSSÄ matalan kynnyksen toiminta Päätoimittaja Marja-Leena Laiho-Lehto Viestintävastaava Terhi Luukkainen Toimittaja Karla Löfgren Ulkoasu, taitto, kannen kuva Sari Suomi Osoitteenmuutokset, peruutukset info@syomishairioliitto.fi, Puh Ilmoitukset ilmoitukset@syomishairioliitto.fi Sylillinenja2ilmoitushinnat Tampereella, Turussa ja Helsingissä

3 Puheenjohtajan tervehdys Eija Salo-Rankila, Puheenjohtaja puh Olen ollut mukana liiton toiminnassa vuodesta 2005 asti ja päässyt seuraamaan sitä monelta kantilta. Kaikkien vapaaehtoisten ja työntekijöiden pyyteetön työ, jota on hartiavoimin tehty, alkaa kantaa hedelmää. Kuluneiden kymmenen vuoden aikana liitto on tullut tunnetummaksi ja yksi konkreettinen osoitus tästä on Maaseutunuorten kalenterin myynnistä tullut lahjoitus. Oli liikuttavaa nähdä, kuinka he ajattelivat vilpittömästi meitä. Yli euron suuruisen shekin vastaanottaminen oli yksi puheenjohtajakauteni mieluisimmista tehtävistä, en osannut edes kuvitella, että joku lahjoittaisi pienelle liitolle tuollaisen summan. Vuosien varrella olen saanut nähdä monta hienoa toipumiskokemusta niin liiton järjestötoiminnan kuin oman ammattini kautta ja todistanut sitä, että toivoa on ja syömishäiriöstä on mahdollista parantua. Paras kannustin työn jatkamiseen on se, kun sairastunut paranee ja perhe pääsee palaamaan tavalliseen arkeen. Syömishäiriöt ovat kuitenkin pitkäkestoisia ja hankalia sairauksia, joita vastaan taistelemiseen tarvitsemme edelleen varoja. Kohteita on monia, alueena koko Suomi ja toimijoita vähän. Kaipaamme kannustusjäseniä, jotka sydämessään kokevat toimintamme tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Eivätkä Maaseutunuorten tekemän lahjoituksen kaltaiset yllätykset olisi jatkossakaan pahitteeksi! Olemme saavuttaneet paljon, mutta paljon on vielä tekemistä. Käytännön elämässä näkee sen, kuinka syömishäiriötä sairastavien hoitoon ei edelleenkään ole riittävästi tietotaitoa. Siksi jatkamme työtämme sairastavien ja heidän läheistensä hyvinvoinnin edistämiseksi. Kiitos kaikille teille, jotka teette tätä työtä ja nauttikaa edessä olevasta kesästä! Aurinkoisin terveisin MTK:n maaseutunuorten valiokunta lahjoitti vuoden 2015 nakukalenteristaan saamansa tuotot Syömishäiriöliitto - SYLI ry:lle. "Aito on kaunista -nakukalenterissa suomalaiset nuoret maatalousyrittäjät esittelivät ruuantuotantoa ja maaseutua hauskalla tavalla, pilke silmäkulmassa. Toteutustavalla nuoret viestivät siitä, että jokainen ihminen on kaunis juuri sellaisena kuin hän on. Lahjoitusumma käytetään liiton palvelutoimintaan, kuten neuvontapuhelinpäivystykseen ja keskustelupalstan vertaistukitoimintaan. Syömishäiriöliitto SYLI ry KIITTÄÄ LAHJOITUKSESTA MITÄ LÄMPIMIMMIN! Tuu Syliin - Liity jäseneksi! Sylillinen

4 Viestintävastaava esittelyssä Terhi Luukkainen, Viestintävastaava puh TYÖTÄ, jolla on merkitys Talvinen sunnuntaiaamu Turun pohjoisessa kaupunginosassa, aamukahvipöytä ja Turun Sanomat. Työpaikkailmoitusosio, tavallisen ohut näinä päivinä. Syömishäiriöliitto etsii viestintävastaavaa. Vau, tuo paikkahan on kuin mulle tehty! Ja heti seuraavana ajatuksena: ei hitsi, uskallanko? Olenko jo riittävän terve, tarpeeksi vahva? Pystynkö kohtaamaan päivittäin sen maailman ja ne asiat, jotka olen viime vuodet yrittänyt kaikin tavoin unohtaa? Olisiko minulla oikeasti annettavaa tuossa työssä? Mitä mieltä perhe olisi tästä? Ajatus jää muhimaan. Eletään arkea, käydään töissä ja kuljetetaan lapsia harrastuksiin, tehdään talokauppoja, annetaan alitajunnan ja tietoisuudenkin työstää asiaa. Hakuajan päättymisen lähestyessä päätös kypsyy: kyllä uskallan. Tervettä aikaa on takana jo monta vuotta ja elämää järisyttäneen kokemuksenhan voisi kääntää tälläkin tapaa positiiviseksi voimaksi. Jos en nyt hae tätä paikkaa, niin jään takuulla katumaan sitä. Ja olenhan ennenkin uskaltanut hypätä tilanteisiin, joiden lopputuloksesta en ole varma. Hakemus lähtee, tulee haastattelukutsu. Jännittää, pöydän toisella puolella mukavan oloisia naisia, hyvä tunnelma ja ilmapiiri. Puhutaan monenlaisista asioista, nämä tehtäväthän hei oikeasti natsaavat hyvin oman osaamiseni ja kokemukseni kanssa. Lähden ja sanon ääneen toivovani, että tapaamme uudestaan. Tarkoitan sitä. Pian Mallu soittaa ja kertoo valinnan kohdistuneen minuun. Valtava ilo, häkellys ja varmuus siitä, että tämän paikan haluan ottaa vastaan. Kun kirjoitan tätä, olen ollut töissä Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n viestintävastaavana reilun kuukauden. Jo ensimmäisen viikon aikana varmistuin siitä, että uskaltaminen kannatti. Olen tehnyt oikean päätöksen ja tuo tunne on vain vahvistunut. Teen työtä, jolla on merkitys. 4 Sylillinen

5 Toiminnanjohtajalta Marja-Leena Laiho-Lehto, Toiminnanjohtaja Liiton toiminnan strategiseksi painopisteeksi valittiin vuoden 2010 vuosikokouksessa valtakunnallisuus ja aluetyön vahvistaminen esim. tukipalvelut syömishäiriötä sairastaville ja hänen läheisilleen. Tässä lehdessä esittelemme kolmella paikkakunnalla toteutuvaa matalan kynnyksen toimintaa. Kaikissa toimipisteissä yhteisiä jäsenyhdistysten toteuttamia palveluja ovat mm. jo perinteiset avoimet vertaistukiryhmät syömishäiriötä sairastaville ja heidän läheisilleen. Toimitilojen ja työntekijöiden avulla on pystytty luomaan myös uutta ja erilaista toimintaa, huomioiden toimialueen tarpeet. Lisäksi on päästy kokeilemaan sellaisia juttuja, joista toiminnan alkuvuosina ei uskallettu haaveillakaan. Teemme jatkuvasti työtä, että vastaavat toimipisteet saadaan oman strategiakautemme loppuun mennessä ainakin vielä Kuopioon ja Kouvolaan. Tärkeä keskustelu käytiin juuri ennen liiton vuosikokousta Raha-automaattiyhdistyksen edustajien kanssa Tampereella. Rahoittaja haluaa meidän todistavan mikä muuttui toimintamme ansiosta. Tämän osoittamiseksi tarvitsemme vuosittain seurantatietoja eli mm. lukuja jäsenyhdistysten vertaistukitoiminnasta ja vapaaehtoisten määristä. Kaikki toiminnan arviointi ja palautteet ovat tärkeää taustatietoa myös uuden toiminnan suunnittelun pohjaksi. Emme vain me, vaan myös rahoittajamme joutuu todistamaan sosiaali- ja terveysministeriölle mikä muuttui, etenkin nyt kun uusi hallitus ja eduskunta ehkä päättävät myös Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoton yhdistämisestä. Muutoksista huolimatta uskokaamme kuitenkin lujasti tulevaisuuteen ja pidetään tavoitteistamme kiinni! Tulevan syksyn aikana viestintätyöryhmä miettii mm. minkälainen on perustoiminnan yhteinen ilme. Työryhmä koostuu jäsenyhdistysten edustajista ja ryhmän työtä luotsaa viestintävastaavamme Terhi. Kesän aikana me työntekijät vedämme henkeä, mutta neuvontapuhelin vastaa läpi kesän ja keskustelupalstan vertaistukitoiminta ei keskeydy. Syksyn tilaisuudet alkavat olla myös kalenterissa ja päivämääriä kannattaa jo poimia tästä lehdestä ja jättää vaikka lomastaan vapaata itselleen, jotta niihin pääsee mukaan. Kaunis kiitos kaikille kevään toimintaan osallistuneille ja sitä järjestäneille! Lämmintä kesää toivoen ja toivottaen Tuu Kuva Sari Syliin Suomi - Liity jäseneksi! Sylillinen

6 Matalan kynnyksen toiminta Kahdella liiton jäsenyhdistyksellä on palkattuja työntekijöitä. Etelän-SYLI ry:n kaksi työntekijää toimivat Helsingistä käsin, Lounais-Suomen SYLI ry:n työntekijän asemapaikka on Turku. Tampereella toimii liiton SALT-hanke, jossa on yksi työntekijä. Matalan kynnyksen toiminnan YHDISTÄVÄT TEKIJÄT Yhdistykset päättävät toiminnastaan itsenäisesti, mutta ne kaikki käyttävät samankaltaisia toimintamuotoja: säännöllisesti ja satunnaisesti kokoontuvat vertaistukiryhmät tukityö- ja kaveritoiminta tapahtumat ja kurssit vapaaehtoistyöntekijöiden kouluttaminen ja ohjaaminen syömishäiriöitä koskevan tiedon ja tietoisuuden lisääminen verkostoituminen ja yhteistyö esim. hoitavien tahojen, muiden järjestöjen ja oppilaitosten kanssa Vapaaehtoisten työpanosta tarvitaan myös niillä alueilla, joilla on palkattua työvoimaa. 6 Sylillinen Kuva Lasse Nurminen

7 SALT Tampere Toiminta on monipuolista, suvaitsevaista, rentoa ja joustavaa: kynnys mukaan tulemiseen on oikeasti matala. - Heini - SYÖMISHÄIRIÖTIETOUS on kotiutunut Tampereelle Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n SALT-hanke alkoi kesäkuussa 2012 ja Tampereen yliopistollisen sairaalan toimialueelle perustettiin syömishäiriötä sairastaville ja heidän läheisilleen suunnattu neuvonta- ja toimintakeskus.toimialueella on kaksi liiton jäsenyhdistystä: Väli-Suomen syömishäiriöperheet ry ja Pohjanmaan syömishäiriöperheet ry. RAY:n projektirahoituksen turvin toimintakeskuksessa on kehitetty ja juurrutettu monenlaista toimintaa. Syömishäiriöliitto hakee parhaillaan RAY:ltä jatkorahoitusta Tampereella vakiintuneelle, ihmisten hyvinvointia konkreettisesti vahvistavalle työlle. Kokopäiväisen työntekijän, toiminnanohjaaja Ritva Näräkän lisäksi SALT-hankkeessa toimii 1-2 osa-aikaista toimistotyöntekijää. Toimitiloissa järjestetään monipuolista viikko-ohjelmaa. Järjestämme kerran viikossa sairastuneille ja läheisille tarkoitetun avoimen kahvihetken sekä tuetun perjantailounaan. Läheisille kokoontuu sekä avoin vertaistukiryhmä että suljettu ryhmä, ja ahmimistyyppisesti oireileville on oma vertaistukiryhmänsä. Suljettuja ryhmiä on järjestetty toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Eri aiheista järjestetään keskusteluiltoja asiantuntija-alustuksin. Myös teemallisia, avoimia vertaistukiryhmiä on hankkeen aikana kokeiltu toiveiden mukaan, Ritva valottaa keskuksen toimintaa. Kynnys on oikeasti matalalla Toimintaan vuodesta 2012 osallistunut Heini muistaa voimauttavaa valokuvaa soveltavan Puhuttelevat kuvat -ryhmän hienona kokemuksena. Toimintaa kokonaisuudessaan hän luonnehtii monipuoliseksi, suvaitsevaiseksi, rennoksi ja joustavaksi: kynnys mukaan tulemiseen on oikeasti matala. Sairaudesta itse toivuttuaan hän koki vapaaehtoiseksi ryhtymisen, vertaistukiryhmän ohjaamisen, luennoimisen ja kaveritoiminnan antoisana. Erityisen onnistuneena Heini pitää vierailua erääseen alakouluun, jonka henkilökunta oli oppilaidensa oireilusta huolestuneena pyytänyt apua liiton toimintakeskuksesta. Neljän vapaaehtoistyöntekijän käynti oli kaikille osapuolille informatiivinen ja voimauttava. (jatkuu seuraavalla sivulla) Tuu Syliin - Liity jäseneksi! Sylillinen

8 Kuva Lasse Nurminen Katso Katrin ja ruoanlaittoryhmän reseptivinkit seuraavalta sivulta! Ruoanlaittoryhmästä saa hyviä keinoja arkeen Tampereen Tyttöjen Talon tiloissa on tämän kevään aikana kuutena lauantaina kokoontunut ruoanlaittoryhmä, joka järjestettiin sairastavien ja hoitoalan ammattilaisten toivomuksesta. Ryhmää ohjaa Ritvan lisäksi laillistettu ravitsemusterapeutti Katri Mikkilä. Syömishäiriötä sairastaville ja siitä toipuville ravitsemusterapeutti voi olla luottohahmo, jolta saa käytännön apuvälineitä toipumiseen, Katri toteaa. Syömishäiriöstä toipuvalle täysipainoinen, riittävä ravinto on perusedellytys. Hoitojen päättyessä hän voi jäädä yksin syömisensä kanssa. Ruoanlaittoryhmässä ohjaajat kuuntelevat osallistujien toiveita. Itsekin arkiruoan ystävänä Katri ymmärtää monen kaipaavan nimenomaan jokapäiväistä elämää helpottavia ideoita. Ryhmässä laitetaan useimmiten kahdenlaista syötävää, jotta kaikkien yksilölliset mieltymykset ja ruoka-ainerajoitukset tulevat huomioiduiksi. Myös uusiin makuihin tutustuminen on tärkeää. Syömishäiriöstä toipuvalle täysipainoinen, riittävä ravinto on perusedellytys. Hoitojen päättyessä hän voi jäädä yksin syömisensä kanssa. - Katri Mikkilä - Jollei omatoimisuutta ruoanlaitossa ole, toipuminen saa tästä tarpeettomia lisähaasteita, Katri toteaa. Ryhmä luo turvallisen ympäristön ruokailulle Osallistujat työskentelevät usein pareittain, ja työpareja vaihdellaan myös uusien sosiaalisten kontaktien synnyttämiseksi. Ruokalajit suunniteltiin yhdessä tutustumis- ja suunnittelutapaamisessa ennen varsinaisten ryhmäkertojen alkua, ja ryhmäläiset ovat alusta asti olleet erittäin sitoutuneita ja motivoituneita. Osallistumisen, oman panoksen ja merkityksen huomaaminen ovat kokemuksina tärkeitä. Ritva korostaa ryhmäprosessin merkitystä ruoanlaittotilanteissa. Yhdessä syöminen on sosiaalinen tilanne, jollainen voi monien arjesta puuttua. Syömishäiriöstä toipuville yhteisateriat voivat olla pelottavia tilanteita. Ryhmänohjaajat huolehtivat siitä, että ilmapiiri säilyy mahdollisimman rentona. Tällaisen tavanomaisen yhdessäolon avulla ruokaan voi toipuvan mielessä ehkä liittyä myös positiivisia merkityksiä, Ritva kertoo. Joka kokoontumiskerran alussa puretaan aina edellisellä kerralla heränneitä ajatuksia ja tunteita. Ruoka voi olla pelottavaa ja määrien arvioiminen vaikeaa syömishäiriötä sairastavalle, mutta ryhmän tarkoitus on luoda turvallinen ympäristö, jossa ohjaajat ja vertaiset helpottavat ahdistusta aiheuttavien asioiden sietämistä. Omien tunteiden esiin ottaminen ryhmässä vaatii uskallusta. Tapaamisen päätteeksi ryhmäläisten toiveesta on järjestetty yhteinen ohjattu rentoutus, jolloin voi rauhassa tunnustella omaa oloaan juuri sillä hetkellä, eikä kenenkään tarvitse lähteä yksin suoraan ruokapöydästä. Ohjaajat suunnittelevat toiminnan kehittämistä siten, että kävisivät keskenään ryhmän aluksi ostamassa raaka-aineet. Monilla on vaikeuksia ostaa kaupasta itselleen uusia ruoka- ja raaka-aineita. Yhteinen kauppareissu tarjoaisi tukea myös tähän. Tutustu tarkemmin SALT-hankkeen toimintaan: /toiminta/jasenyhdistykset/ valisuomi/salt-hanke 8 Sylillinen

9 Katrin reseptivinkit Ruoanlaittoryhmän 4. kokoontumisen ATERIAKOKONAISUUS Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson Ruokaisa salaatti kevätkalasta ja kasviksista. Tuu Syliin - Liity jäseneksi! Lohi ja/tai juustosalaatti P Salaattipohjiin 2 3 erilaista salaattia, yrttejä, herneenversoa, tomaattia, kurkkua, paprikaa, kesäkurpitsaa, avokadoa munakoisoa, viinirypäleitä, vesimelonia, punasipulia, auringonkukansiemeniä, kurpitsansiemeniä Yhdistele haluamallasi tavalla salaattipohja. Lohisalaattiin Kirjolohifilee (varaa n g per annos) Mausta lohi suolalla, sitruunamehulla ja sitruunapippurilla ja kypsennä uunissa n. ½ tuntia. Paloittele kypsä kala salaattipohjan joukkoon/päälle. Juustosalaattiin Halloumjuustoa Liota juusto halutessasi kylmässä vedessä ennen käsittelyä suolaisuuden vähentämiseksi. Leikkaa n. sentin paksuisiksi paloiksi. Paista kuumalla pannulla molemmilta puolilta kullanruskeiksi. Pannulle ei välttämättä tarvitse lisätä rasvaa. Pannun on oltava tarpeeksi kuuma eikä sitä saa täyttää liian täyteen, ettei paistettaessa nesteet karkaa juustosta. Lisää paistetut juustonpalat salaattipohjan joukkoon/päälle. P Salaatinkastike 1 dl tyrni- tai mangososetta (esim. Bonne premium mangosose) 2 rkl hienonnettua sipulia, valkosipulia 2 rkl hunajaa/sokeria 0,5 dl rypsiöljyä 1 rkl limen/sitruunan mehua suolaa, pippuria Sekoita kaikki salaatinkastikkeen aineet keskenään esim. sauvasekoittimella. Kaurahiutalerieska (uunipellillinen) P 6 dl kaurahiutaleita 2½ dl hiivaleipävehnäjauhoja 1 tl suolaa 1 tl soodaa 6 dl piimää 50 g margariinia sulatettuna tai öljyä Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää piimä ja margariini/ öljy ja sekoita taikina tasaiseksi. Anna taikinan turvota puolisen tuntia. Levitä taikina uunipellille voidellulle leivinpaperille ja paista 250-asteisen uunin keskitasolla n. 20 min kauniin värisiksi. Leikkaa palasiksi ja nauti kuumana levitteen kanssa. VINKKI: Rieskareseptin taikina saa olla löysähkö, eli se kaadetaan pellille. Vehnäjauhojen sitkoa ei sikäli rieskaan tarvita. Sekoita kuivat aineet kulhossa. Lisää kylmä neste ja öljy ja sekoita tasaiseksi, sekoita kuitenkin mahdollisimman vähän. Jaa taikina pellille leivinpaperin päälle kahteen osaan ja taputtele pyöreiksi tai neliskulmaisiksi leiviksi. Jaa leivät taikinapyörällä neljään osaan ja pistele haarukalla. Paista välittömästi 250 asteessa uunin keskitasossa noin 15 min. P Pyhäpiirakka 150 g voita/margariinia 1 ¼ dl sokeria 1 muna 2 dl vehnäjauhoja 1 dl grahamjauhoja ½ tl leivinjauhetta marjoja (esim. mustikoita) 1 tlk kermaviiliä, ½ dl sokeria, 1 tl vaniljasokeria Vaahdota voi/margariini ja sokeri. Lisää muna. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää edellisiin. Levitä taikina piirakkavuokaan n. sentin kerrokseksi. Ripottele marjat pohjalle ja kaada lopuksi päälle kermaviiliseos. Paista 200 asteessa (uunin alaosassa) n. 35 minuuttia. Sylillinen

10 Turku Muutto heinäkuussa uusiin, yhteisiin tiloihin Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n kanssa mahdollistaa esim. kuvataide- tai joogaryhmien kokoontumisen. Lounais-Suomen - SYLI ry on Suomen vanhin, vuonna 1993 perustettu syömishäiriöyhdistys. Sen tehtäviin kuuluu sairastavien, toipuvien ja heidän läheistensä tukeminen ja edunvalvonta sekä paikallinen syömishäiriöistä tiedottaminen. Lounais-Suomen SYLI ry:n TOIMINTA LAAJENEE ja VAKIINTUU uuden avustuksen myötä Yhdistyksellä on Turussa useita vertaistukiryhmiä: sairastuville ja toipuville, läheisille sekä tunnesyömisestä ja ahminnasta kärsiville. Lisäksi on avoimia kahvihetkiä kaikille, joita syömishäiriö koskettaa. Porissa järjestetään sairastuneille ja läheisille suunnattuja, avoimia ja vapaamuotoisia Teetä ja sympatiaa -ryhmiä. Yhdistyksen toimisto on Turussa ja sinne saapuu viikoittain uusia kävijöitä juttelemaan. Tulijalta voidaan kysyä, millaista apua hän itse kokee tarvitsevansa, yhdistyksen toiminnanohjaaja ja toistaiseksi ainoa työntekijä Sami Heimo kertoo. Kolmen henkilökohtaisen tukikäynnin jälkeen asiakas ohjataan ryhmiin tai hoidon etsimiseen opiskelijoiden terveydenhuollon, työterveyden tai muiden toimijoiden kautta. RAY:n myöntämä toiminta-avustus vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen. Sen turvin on hyvä suunnitella uusia aluetyön toimintamuotoja. - Sami Heimo - Taide auttaa ja parantaa! Yhdistys on ideoinut kolmen turkulaisen taiteilijan kanssa osallistavan taiteen projektin, jossa tutustutaan itseen eri taidemuotoja kokeilevin keinoin. Toiveena on, että jokainen löytää lempeämmän suhtautumistavan kehoonsa, Sami kuvailee. Omakuvatyöskentelyyn perustuva Ääriviivoillaniprojekti koostuu työpajoista, joissa tanssin, nukketeatterin, kirjoittamisen ja draaman avulla etsitään hyviä asioita itsestä ja maailmasta. Toukokuussa työpajoja on kaksi, ja työskentely jatkuu syksyllä. Yhteistyöhön osallistuvat TEHDAS-teatteri ja monitaiteellisen työryhmän teatteritaiteilija/tanssi-innostaja Seija-Leena Salo, nukketeatteritaiteilija/lavastaja/kuvataideopettaja Johanna Latvala sekä yhteisötaiteilija/luovan kirjoittamisen ohjaaja Veera Lehtola. Ehjä ry:n kanssa valmisteilla on toisenlainen, perjantai-iltaisin tai lauantaisin syyskuusta lähtien kokoontuva ryhmä, Heimo kertoo. Paitsi helpotusta yksinäisyyteen, se tarjoaa mahdollisuuksia lähteä yhdessä kokeilemaan jotain uutta ja erilaista tekemistä sellaista, mitä ei yksin kenties uskaltaisi. Ohjelmassa on taidenäyttelykäyntejä, hevostalleilla vierailua, pelaamista ja myös rentoa ja kiireetöntä yhdessäoloa, jotka tukevat toipumista ja tuovat elämään sallivuutta, joustavuutta ja uusia ihmisiä. Yhdistyksen tähänastiset tilat ovat asettaneet rajoituksia esimerkiksi kuvataide- tai joogaryhmien kokoontumiseen. Yhteistyökumppanit voisivat olla tässä avuksi, sekä toukokuulle suunniteltu muutto uusiin, yhteisiin tiloihin Yliopistonkadulle valtakunnallisen Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n kanssa, Sami pohtii. Monet ovat saaneet joogasta tai muusta ohjatusta rentoutumisesta apua toipumiseensa. On vapauttavaa oppia, ettei koko ajan ole pakko tehdä jotain. Kirjoittaminenkin on loistava työkalu, esimerkiksi toipumismyönteisen blogin pitäminen on hyödyksi itselle ja muille. Koska syömishäiriöt ovat salailu- ja peittelysairaus, omien ajatusten ja tunteiden avaaminen ja näyttäminen on erityisen arvokasta. Jokainen osaa auttaa Sami on itse perehtynyt syömishäiriöaiheeseen nimenomaan keskustelujen kautta, sairastuneita ja heidän läheisiään kuuntelemalla. Hänellä on myös nuorisotyö- ja kouluyhteistyötaustaa sekä koke- 10 Sylillinen

11 musta Olet arvokas -projektista, jonka Syömishäiriöliitto toteutti vuosina ja jonka tavoitteena oli ennaltaehkäisevän materiaalin tuottaminen ja vertaistukiryhmien perustaminen nuorille sairastuneille. Kolmen kuluneen vuoden aikana Heimo on työstänyt Jokainen osaa auttaa -projektia yhteistyössä Tuula Sailolan kanssa. Tuloksena syntyi nuorille ja heidän kasvattajilleen suunnattu, runsaaseen kokemustietoon perustuva materiaali syömishäiriöiden ja muiden mielenterveysongelmien ennaltaehkäisystä. Tasapainoa.fi-sivusto tarjoaa kirjan, sitä tukevan PowerPointdiaesityksen, sekä viisi itse käsikirjoitettua ja toteutettua videota. Käsikirjatyyppistä julkaisua voidaan käyttää esimerkiksi vanhempainilloissa ja harrastusryhmissä, Sami kertoo. Tasapainoilua kasvuhaasteiden keskellä käsitellään materiaalissa nuorten omin sanoin. Orastavien häiriöiden tunnistamisessa ei rajoituta vain syömis- ja liikkumiskäyttäytymiseen. Teos opastaa konkreettisesti, miten pahaa oloaan sisäänpäin oireilevaa nuorta kannattaisi tukea. Lasten ja nuorten henkisen, fyysisen ja sosiaalisen tasapainon rakentaminen nähdään rehellisesti aikuisten tehtävänä. Taiteilija Annika Kivi, Pose III (Kuvituskuva, ei liity artikkelissa mainittuihin projekteihin) Uusi avustus antaa jatkuvuutta RAY myönsi alkuvuodesta yhdistykselle pitkäkestoisemman, kohdennetun toiminta-avustuksen, joka vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen. Sen turvin on hyvä suunnitella uusia aluetyön toimintamuotoja, Heimo iloitsee. Raumalla on jo maaliskuun lopussa järjestetty avoin keskustelutilaisuus syömishäiriöistä. Tarkoitus on levittää tällaista tiedotustoimintaa alueen muillekin paikkakunnille jonkin vuosittaisen tapahtuman muodossa: tilaisuuksia, joihin ihmiset voivat tulla kuulemaan ja puhumaan ongelmistaan. Lounais-Suomen SYLI ry JOKAINEN osaa auttaa Tutustu tarkemmin Lounais-Suomen SYLI ry:n toimintaan: Tuu Syliin - Liity jäseneksi! Sylillinen

12 Helsinki Helsingissä 1998 perustettu Etelä-Suomen syömishäiriöperheet ry, nykyiseltä nimeltään Etelän-SYLI ry, on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella toimiva yhdistys syömishäiriöön sairastuneille ja heidän läheisilleen. Väkimäärältään suuren alueen toiminta kasvaa jatkuvasti. Vireä, monipuolinen &sydämellinen Etelän-SYLI Yhdistyksen perustukitoiminta on vilkasta ja monipuolista Tiloissamme Helsingin Kaapelitehtaalla toimii monta vertaistukiryhmää sairastaville, toipuville ja ahmintatyyppisesti oireileville, kertovat yhdistyksen toiminnanohjaajat Uura-Liina Lahti ja Kaisa Lehtonen. Erilaisia sairastavien, toipuvien ja läheisten ryhmiä toimii myös muualla Helsingissä, Espoossa, Kirkkonummella ja Järvenpäässä. Matalan kynnyksen toimintaan voi halutessaan tulla vain kuuntelemaan ja tapaamaan muita sairauden koskettamia. Yhdistyksellä on myös tuetun syömisen ryhmä, jossa voi saada helpotusta ruokailun aiheuttamaan ahdistukseen. Viime syksynä aloitettiin englanninkieliset vertaistuelliset illat. #Rantakunnossa-kampanja Tärkeä virkistäytyminen Toimintaan kuuluu myös kaikille avoimia virkistystapahtumia. Järjestämme keväisen virkistyspäivän, kesäjuhlan, pikkujoulut, retken Mustasaareen ja käymme elokuvissa ja teatterissa. Järjestämme luentoja toivotuista aiheista, samoin ammattilaisten vetämiä kursseja 2-4 kertaa puolivuosittain. Tänä keväänä on ollut kurssit Voimauttava valokuva ja Kynäilijät, kesällä tarjotaan lempeää kesäjoogaa, Kaisa ja Uura-Liina kertovat. Vapaaehtoiseksi haluavalle yhdistys tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia ryhmän tai kurssin ohjaamisesta kokemusasiantuntijuuteen, vertaiskaverina tai sähköpostitukena toimimisesta tapahtumissa avustamiseen. Yksi uusista vapaaehtoistoiminnan muodoista on yhdistyksen blogiin kirjoittaminen, johon monet jo osallistuvatkin. Etelän-SYLI ry:n yhdessä Huuma ry:n kanssa suunnittelema kiva ja iloinen #Rantakunnossa-kampanja kannustaa ihmisiä hyväksymään itsensä ja kunnioittamaan erilaisuutta. Sen avulla yhdistys korostaa, että me kaikki olemme jo bikinikunnossa kesää varten. Tavallisia ihmisiä kannustetaan ottamaan ja jakamaan kuva itsestään ja haastamaan kaverinsakin mukaan. Viestinä on, ettei rannalle aikovan tarvitse valmistautua kuukausien dieetillä ja salitreenillä, vaan lähtemiseen riittää rantakassin pakkaaminen. Tähtäimessä myös ihan uudet kohderyhmät Yksi Etelän-SYLIn keskeisistä tavoitteista on yleinen tietoisuus syömishäiriöiden vakavuudesta ja monimuotoisuudesta. Verkostoitumisen ja näkyvyyden vuoksi on osallistuttu monenlaisiin tapahtumiin, kuten liikunnan ja terveystiedon opettajien järjestämään (jatkuu seuraavalla sivulla) 12 Sylillinen

13 syysseminaariin, marraskuisille Mielenterveysmessuille ja Vapaaehtoistoiminnan messuille. Aivan uusien kohderyhmien tavoittamiseen tähdätään kaiken kansan foorumilla, seuraaville Kauneus ja terveys -messuille osallistumisella, Kaisa visioi. Tällaisilla markkinoilla ihmisille usein myydään mielikuvaa, että erilaisin terveystuottein itseään muokkaamalla voi tulla paremmaksi tai onnellisemmaksi, Uura-Liina toteaa. Näissä yhteyksissä haluamme muistuttaa toisenlaisesta, hyväksyvästä suhtautumisesta omaan ulkonäköön ja armollisuudesta itseä kohtaan että jokainen on ihana sellaisenaan. Liikunta, lepo, oikea ravinto ja itsensä hemmottelu ovat kaikki tärkeitä asioita. Liikunnan motiivina tulee kuitenkin olla tasapainoinen, fyysinen ja henkinen hyvinvointi, ei oikeanmuotoinen takamus tai hauiksen ympärysmitta. Omaa itsetuntoa ei pidä paikata ulkonaisin keinoin, ulkopuolelta tuleviin tai kuviteltuihin odotuksiin vastaamisella. Vapaaehtoiseksi haluavalle yhdistys tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia ryhmän tai kurssin ohjaamisesta kokemusasiantuntijuuteen, vertaiskaverina tai sähköpostitukena toimimisesta tapahtumissa avustamiseen. - Uura-Liina - Toiminnanohjaajat Uura-Liina Lahti ja Kaisa Lehtonen. Kuva Mirkku Merimaa Onko treenaaminen ja ruokavalio hyvän kansalaisen mitta? Nykyisessä fitness-kulttuurissa eletään sairaan terveellisesti, Uura-Liina toteaa. Jos mennään terveyskärki edellä, vapaa ja luova elämään heittäytyminen unohtuu kokonaan. Kun kaikenlaisia ohjeita tulee joka tuutista, voi olla vaikeaa nähdä, milloin niiden noudattaminen muuttuu orjalliseksi. Onko treenaaminen ja oikeaoppinen ruokavalio nykyään hyvän kansalaisen mitta? Terveyden puute voi näkyä mustavalkoisena suhtautumisena asioihin. Jos mielipiteistä ja ajatuksista puuttuu joustavuus, ymmärtäväisyys ja toisten epätäydellisyyden sietäminen, sallivuus itseäkin kohtaan on varmasti kortilla, Uura-Liina arvelee. Moni liikunta-alan ammattilainen varmasti haluaisi olla vastuullinen ja puuttua, jos huomaa asiakkaan voivan huonosti ja treenin olevan epäterveellä pohjalla, toiminnanohjaajat miettivät. Etelän-SYLI onkin yhä enemmän viemässä syömishäiriötietoutta kuntokeskuksiin sekä liikunnan ja terveystiedon opettajille. Tutustu tarkemmin Etelän-SYLI ry:n toimintaan Tuu Syliin - Liity jäseneksi! Sylillinen

14 Uusi opinnäytetyö Aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella, joka julkaistiin Syömishäiriöliiton Facebook-sivustolla sekä keskustelufoorumilla ja lähetettiin sähköpostitse muutamalle aiheesta kirjoittavalle bloggaajalle. Vastauksia saatiin kuudelta äidiltä ja ne analysoitiin laadullisesti induktiivisella sisällönanalyysilla. Syömishäiriötä sairastaneiden KOKEMUKSIA ÄITIYSNEUVOLASTA Hannelin Vatasen ja Susanna Väisäsen opinnäytetyö Syömishäiriötä sairastaneiden äitien kokemuksia äitiysneuvolasta saamastaan tuesta kuuluu Mikkelin ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman terveydenhoitoalaan. Työn tavoitteena oli selvittää, kuinka äitejä oli tuettu, miten moniammatillisuus oli toteutunut, kuinka sairaus oli otettu puheeksi, ja miten äidit kehittäisivät neuvolan toimintaa syömishäiriöiden näkökulmasta. Raskaus ja syömishäiriö Raskaus voi tuoda mukanaan syömiseen ja painonhallintaan liittyviä ongelmia. Syömishäiriöstä toipunut voi kokea odotuksen vapauttavana ja suhtautua itseensä armollisemmin; toisaalta raskaus voi synnyttää ahdistusta ja aktivoida vanhoja oireita. Syömishäiriötä sairastava äiti tarvitsee tiiviimpää seurantaa ja tukea raskausaikana sekä moniammatillista yhteistyötä hoitavien tahojen välillä. Syömishäiriötä sairastavilla on raskauteen ja synnytykseen liittyviä ongelmia ja riskitekijöitä enemmän kuin muilla odottavilla äideillä: suurempi riski ennenaikaiseen synnytykseen, synnytyskomplikaatioihin ja vauvan matalaan syntymäpainoon. Bulimian sairastaminen johtaa usein liialliseen painonnousuun raskauden aikana, mikä lisää verenpainetaudin, raskausmyrkytyksen ja keisarinleikkauksen riskiä. Liian alhainen painonnousu raskausaikana taas on yhteydessä lapsen pienipainoisuuteen sekä kehitysongelmiin. Neuvolakeskusteluissa kannattaa tarkkailla myös ortoreksiaan viittaavaa oireilua. Kehon hyvinvointi nousee raskausaikana usein suureen rooliin, jolloin terveellisten elämäntapojen tavoitteleminen saattaa kehittyä pakonomaiseksi. Erityishuomiota tarvitsevan äidin tunnistaminen Syömishäiriö ei välttämättä ole ulkoisesti tunnistettavissa, vaan vaatii tarkempaa selvitystä. Tätä varten kehitetty seulontakysely SCOFF on tarkoitettu erityisesti perusterveydenhuollossa käytettäväksi. Sairauden voi tunnistaa myös kofeiinituotteiden, laihdutuslääkkeiden, diureettien ja laksatiivien väärinkäytöstä. Äitiysneuvolakäynneillä tulisi suunnata erityishuomiota ali- ja ylipainoisiin, yksipuolisesti syöviin sekä paino- tai syömisongelmista aiemmin kärsineisiin. Heidän ravitsemusohjauksensa tulisi olla asiakaslähtöistä, hyvin perusteltua ja havainnollistettua. Yhteistyö ravitsemusterapeutin kanssa on erittäin tärkeää. Ruokavalioon ja kehoon liittyviä muutoksia on hyvä perustella siten, että painonnousu on välttämätön osa vauvan kehittymistä, kasvua ja terveenä syntymistä. Ruokavalioon ja kehoon liittyviä muutoksia on hyvä perustella siten, että painonnousu on välttämätön osa vauvan kehittymistä, kasvua ja terveenä syntymistä. Hyvät ja huonot neuvolakokemukset Suuri osa tutkimukseen vastanneista äideistä kuvasi saamaansa tukea riittämättömäksi, mikä johtui työntekijöiden asiantuntijuuden puutteista. Väheksyminen ja ymmärtämättömyys aiheuttivat äideille tunteen, ettei heidän sairauttaan otettu vakavasti. Ei annettu kunnollista asianmukaista tukea, ja tuntui, että omat tunteet olivat turhia ja epäolennaisia. Koen, ettei syömishäiriötä juurikaan ymmärretty tai otettu vakavasti. Myös ulkomuodon arviointi koettiin ikävänä. Painoa saatettiin kauhistella, ihmetellä tai valittaa sen kehitystä tai puutetta. Terveydenhoitaja saattoi ilmaista, kuinka hyvin paino nousee, vaikka äiti sairasti syömishäiriötä. Hoitoon osallistuneesta ydintyöryhmästä, eli lääkäristä ja terveydenhoitajasta, oli sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia. Myönteisesti vaikuttivat ymmärtäväisyys ja tahdon kuunteleminen, kielteisesti puheeksi ottamattomuus, väheksyminen ja keskustelun vähäisyys. Lääkärin tarjoamat masennuslääkkeet koettiin negatiivisesti. Sairauden ymmärtäminen tuntui riippuvan henkilöstä. Oli täysin terveydenhoitajasta kiinni, kuinka paljon asia sai ymmärrystä. Osalla äideistä moniammatilliseen työryhmään kuului myös 14 Sylillinen

15 ravitsemusterapeutti. Hyvään kokemukseen vaikuttivat asiantuntevat ja empaattiset keskustelut. Puutteita oli ohjauksen yksilöllisyydessä. Toisilla äideistä oli kontakti erikoissairaanhoitoon joko äitiyspoliklinikalla tai vuodeosastolla, ja avun saaminen ilahdutti heitä. Positiivisten kokemusten lisäksi oli epäluottamusta herättäviä: osastolla saatettiin tehdä ennakoiva lastensuojeluilmoitus syntyvästä lapsesta keskustelematta ensin äidin kanssa, mikä johti luottamuksen ja hoitokontaktin katkeamiseen. Kokemukset vertaistuesta olivat myönteisiä, ja kontaktit jatkuivat koko raskauden ajan. Ehdotuksia hoidon parantamiseksi Henkilökunnan osaamisessa: heidän koulutuksessaan, tietomäärässäään ja puheeksi ottamisen taidoissaan olisi äitien mukaan parantamisen varaa. Syömishäiriöistä ei ollut riittävää tietämystä eikä valmiuksia käsitellä niitä. Häiriön mahdollisemman varhainen havaitseminen olisi ensisijaisen tärkeää. Esitettiin myös toive, että jos vointi vaikuttaa huolestuttavalta, asioihin puututtaisiin suoraan. Olisin toivonut tukea ja vaikka väkisin puuttumista enemmän, koska jatkuva syyllisyys painoi ja asia masensi. Sosiaalista tukea toivottiin enemmän. Kehittämisehdotuksiksi nousivat säännölliset käynnit psykologilla, vertaistuki ja tiiviimpi voinnin seuranta tarvittavilla lisäkäynneillä. Olisin toivonut vertaistukea ja oikeaa psykologista tukea syömishäiriöön. Emotionaalinen tuki nousi keskeisimmäksi kehitettäväksi aihepiiriksi. Äidit olisivat kaivanneet enemmän avointa keskustelua, asioiden puheeksi ottamista sekä keskustelua raskauden tuomista muutoksista ja ajasta synnytyksen jälkeen. Lähes kaikki toivoivat suurempaa tukea ja ymmärrystä. Osassa äideistä painonkehityksen seuranta ja punnitseminen aiheuttavat ahdistusta, ja painon muutoksista keskusteleminen voi olla vaikeaa. Olisi hyvä tiedustella, haluaako äiti edes tietää painoaan. Ensimmäisillä neuvolakäynneillä voitaisiin sopia, kuinka painokysymyksessä menetellään. Painon nousu aiheuttaa kovaa ahdistusta eikä sen ruotiminen neuvolakäynneillä tunnu hyvältä. Tietysti, jos paino nousee kovin vähän, asiasta on keskusteltava, mutta jos nousu on normaalia, ei siitä mielestäni tarvitse erikseen puhua. Äidit esittivät myös toiveen, että jokaiselle raskaana olevalle annettaisiin ravitsemustottumuskysely täytettäväksi, sillä kaikki eivät välttämättä uskalla kertoa syömishäiriöstä. Oikeanlainen kohtaaminen ja tukeminen Asiakkaan turvallisuudentunne syntyy luotettavista ihmisistä, jotka kuuntelevat ja rohkaisevat vaikeissa tilanteissa. Huolta tuntiessaan terveydenhoitajan on otettava asia esille rakentavasti ja kunnioittavasti niin, ettei sitä voi tulkita moitteeksi tai syytteeksi. Puheeksi ottaminen aiheuttaa jännitystä ja epävarmuutta, mutta johtaa useimmiten hyviin keskusteluihin, paranevaan kontaktiin ja toivon lisääntymiseen. Se tähtää yhdessä ajattelemisen prosessin aikaansaamiseen ja yhteistyöhön. Luottamuksen synnyttyä helpottuu myös vaikeiden asioiden käsittely. Puheeksi ottaminen pitää sisällään lupauksen tukitoimista ja avusta. Havainnoituaan perheen voimavaroja ja niitä kuormittavia tekijöitä terveydenhoitaja pohtii, millaista yksilöllistä perhe tukea tarvitsee. Terveydenhoitajat voivat lisätä neuvolakäyntejä, pidentää niiden kestoja, järjestää kotikäyntejä ja ohjata asiakasta eteenpäin muille asiantuntijoille. Potilaat ovat monissa tutkimuksissa kokeneet tärkeimmäksi emotionaalisen tuen, joka on vuorovaikutuksellista kunnioituksen, huolenpidon ja rohkaisun välittämistä. Syömishäiriöstä ennen raskautta toipunut äiti kertoo: Mainitsin neuvolassa sairastaneeni syömishäiriötä, mutta siitä ei kysytty enempää, ilmeisesti ajatellen, että menneet voi unohtaa. Mietin kuitenkin silloin painoani ja kerroinkin siitä. Terveydenhoitaja vastasi, että jos lihominen häiritsee, hän suosittelee yksinkertaisia keinoja: jättää rasvaiset juustot ja levitteet pois leivältä. Olin tuolloin normaalipainoinen, hoikanpuoleinen, ja olisin toivonut hänen sanovan, ettei laihduttaminen ole nyt suotavaa. Hän oli selvästi niin pihalla anoreksiaan taipuvaisesta ajatusmaailmasta, etten palannut asiaan. Odottaessani toista lasta olin uupunut ja alavireinen. Äitiysneuvolan topakka, iäkkäämpi kätilö silmäsi minua kulmakarvat koholla, todeten kysyvästi: Reipas nuori äiti? Hänen silminnähtävä kokeneisuutensa herätti pelonsekaista luottamusta, ja hetken päästä avauduinkin masentuneesta tunnelmastani. Hän sanoi sen olevan aivan luonnollista tässä vaiheessa, mutta antoi ymmärtää, että osaisi neuvoa mieliala-asioissakin. Palasin kotiin helpottuneena. Lapsen synnyttyä kohtasin nuoremman terveydenhoitajan, joka tajusi uupumukseni ja jokseenkin synkät ajatusmallini, mutta kunnioitti pärjäämisen tarvettani ja arveli minun jaksavan. Paremminkin olisi voinut mennä. Nämä kolme hoitajaa ovat jääneet mieleeni esimerkkeinä erilaisista lähestymistavoista. Ensimmäinen hoiti työnsä rutiinilla, kohta kohdalta, sanomisiaan miettimättä ja erityistarpeista tietämättä. Toinen oli paljon nähnyt, realistinen, mutta vastustamattoman kannustava. Jos olisin kaivannut konkreettista apua, olisin kertonut hänelle. Kolmas oli tiedoiltaan hyvä, arvostava, muttei uskaltanut puuttua tilanteessa, jossa asiakas käyttäytyi kohteliaasti, mutta pinnan alla oli toive emotionaalisesta tuesta. Molemminpuolinen hienotunteisuus esti puheeksi ottamisen. Syömishäiriöille tunnusomainen arkuus ja salaaminen voivat estää asiakasta nostamasta ongelmaansa pöydälle, jollei siitä kysytä oikealla tavalla: sensitiivisesti ja kunnioittavasti, mutta reippaasti, asiantuntevasti. Sairastunut tai toipuva voi vähätellä itseään ja ongelmaansa, mutta samalla toivoa jonkun huomaavan avuntarpeen. Siksi kannatan Tuu syömishäiriökyselyn Syliin - Liity jäseneksi! tekemistä osana neuvolarutiineja. Pienikin henkinen tuki voi merkitä paljon. Sylillinen

16 Esittelyssä päärahoittajamme SYÖMISHÄIRIÖLIITTO-SYLI RY KIITTÄÄ RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYSTÄ TOIMINTANSA RAHOITTAMISESTA! Teksti Karla Löfgren Kuva Lasse Nurminen RAY:n ja Syömishäiriöliitto - SYLI ry:n EDUSTAJAT TAPA SIVAT Toiminnanjohtajamme esitteli liiton historiaa ja nykyisiä näkymiä rahoittajallemme Tampereella Saimme myös tilaisuuden muutaman kysymyksen esittämiseen avustusvalmistelija Timo Mularille. Kollegoidensa tavoin hän vastaa noin kahdensadan avustuskohteen hakemusten käsittelystä. Liiton lisäksi myös Etelän-SYLI ry ja Lounais-Suomen SYLI ry toimivat RAY:n rahoituksella. Kireässä taloustilanteessa korostuu kansalaistoiminnan merkitys ihmisten auttamistyössä. Järjestöjen suurena tehtävänä on kansalaisyhteiskunnan ylläpitäminen, yhteinen vastuu toisista. Ihmisillä on luontainen halu auttaa toisiaan, mutta heitä on myös opastettava ja autettava siinä, Timo Mulari painottaa. RAY:n avustuksista maksetaan monien työntekijöiden palkka, mutta suuri osa järjestötoiminnasta perustuu vapaaehtoisuuteen. Avustustoiminnan keskipisteenä ovat ihmiset, joiden hyvinvoinnin säilyttämistä tai lisäämistä toiminnalla tavoitellaan, ei yhdistysten olemassaolo sinänsä, Mulari korostaa. Huomion on oltava kohderyhmien tarpeissa jotta ihmiset voisivat paremmin. Vammoista ja sairauksista kärsivät ovat luonnollisia avustuskohteita. Teemoihin kuuluu myös ennaltaehkäisevien sekä terveydelle suotuisten elintapojen ja olosuhteiden vahvistaminen. Kuntouttavilla toiminnoilla tuetaan ihmisiä, joiden toimintakyky syystä tai toisesta on jo alentunut. Sairauksien jälkihoidon tukeminen on yksi tärkeistä osa-alueista, Mulari huomauttaa. Terveyden ja omaehtoisen suoriutumisen edistäminen sekä avun ja tuen tarjoaminen sitä eniten tarvitseville ovat järjestötoiminnan keskeisiä elementtejä. Tuoreissa avustuslinjauksissa sosiaalinen ja yhteisöllinen näkökulma on vahva. Katse suunnataan yksinäisyyteen, huono-osaisuuteen ja arjen turvattomuuteen. Huomiota kiinnitetään erityisesti vapaaehtoistoimintaan, omaisten ja läheisten auttamistyöhön ja jaksamiseen sekä verkossa annettavaan apuun. Ihmisten sosiaalista kanssakäymistä ja osallistumismahdollisuuksia lisätään esimerkiksi erilaisin matalan kynnyksen paikoin ja toiminnoin. Osatyökykyisten, vaille työkokemusta jääneiden ja maahanmuuttajien työelämävalmiuksia vahvistetaan. Elämän kriisitilanteissa tarjotaan välitöntä apua väkivallan, kiusaamisen ja syrjinnän vähentämiseksi. RAY:n yleisavustuksilla tuetaan toimintansa jo vakiinnuttaneiden järjestöjen perustoimintoja. Kohdennettuja avustuksia myönnetään mm. edunvalvontaan, järjestötiedottamiseen ja -koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen, kansainvälisyyteen ja yhteistoimintaan sekä paikallisyhdistysten vapaaehtoistoimintaan. Uusia avustuksia jaettaessa painotetaan tietoverkoissa ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvan järjestötoiminnan sekä yhteistyömahdollisuuksien kehittämistä eri toimijoiden kanssa. RAY odottaa avustamiltaan järjestöiltä läpinäkyvyyttä ja tulosvastuullisuutta, konkreettisia tavoitteita ja niiden toteutumisen osoitettavuutta. Toiminnan on oltava näkyvää, avointa ja tehokasta. Ennen kaikkea sen on tavoitettava apua tarvitsevat; näiden on löydettävä ja osattava hakea järjestöjen tarjoamia palveluja. Tämä edellyttää jonkinasteista markkinointia, Mulari toteaa. Kaikki on otettava avosylin vastaan. Kansalaistoiminnan suuri vahvuus on siinä, että ovet ovat avoinna kaikille, diagnooseja kyselemättä. (jatkuu seuraavalla sivulla) Viestintävastaava Terhi Luukkainen ja avustusvalmistelija Timo Mulari. 16 Sylillinen

17 Raha-automaattiyhdistys on julkisoikeudellinen yhdistys, jonka toiminnan perustana on lakisääteinen yksinoikeus raha-automaatti-, kasinopeli- ja pelikasinotoiminnan harjoittamiseen maassamme. Arpajaislakiin on kirjattu, että RAY:n voitto jaetaan terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Erilliseen lakiin rahaautomaattiavustuksista on koottu säännökset RAY:n avustustoimintamenettelyistä ja valvonnasta. Suomen merkittävimpänä yksittäisenä sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan rahoittajana RAY myöntää vuosittain yli 300 miljoonaa euroa noin 800 järjestölle, joihin Syömishäiriöliitto-SYLI ry kuuluu. Avustusten lisäksi RAY:n tuotosta osoitetaan noin 100 miljoonaa euroa Valtiokonttorin käyttöön sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen. RAY:lle järjestöt ovat luova voima, jolta toivotaan rohkeita innovaatioita. Uusien toimintatapojen ehdottaminen kannattaa aivan pienissäkin asioissa, Mulari innostaa. Pienillä toimijoilla on potentiaalisesti enemmän ketteryyttä kuin suurilla julkisilla instituutioilla ja vakiintuneilla organisaatioilla. RAY edellyttää järjestöjen kykenevän uusiutumiseen ja toimimattomien käy- täntöjen karsimiseen. Se toivoo myös järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön kehittämistä siten, että raha-automaattiavusteiset toimintamuodot nivoutuvat luontevasti julkisrahoitteiseen palvelujärjestelmään. Rahapelien järjestämisen ja sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan yhdistäminen on kansainvälisestikin ainutlaatuista. RAY tarjoaa viihdyttäviä, mutta mahdollisimman vähän riippuvuutta aiheuttavia pelejä, joiden kehittelyssä pyritään myös sisällölliseen vastuullisuuteen. Pelitoiminnan tuottojen kestävä ja maltillinen kasvu on elintärkeää hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiselle. Suomalaisissa peleissä rahat menevät hyvään tarkoitukseen, Mulari muistuttaa. RAY:tä kannattaa siis suosia ulkomaisten nettipelien sijaan. Haluaako yrityksesi tai taustayhteisösi tukea liiton toimintaa KANNATUS- JÄSENENÄ? Liiton kannattajajäseniksi voivat hakea alan ammatilliset rekisteröidyt yhdistykset, muut asiasta kiinnostuneet oikeuskelpoiset yhteisöt (yritykset) ja säätiöt. Jäsenyyttä haetaan kirjallisesti ja hakemukseen liitetään hakijayhteisön säännöt ja rekisteriote. Kannattajajäsenellä ei ole äänioikeutta liiton vuosikokouksessa. Liiton kannattajajäsenen jäsenmaksu on vähintään 200 (tai oman valinnan mukaan) /vuosi. Kannattajajäsenen jäsenmaksulla saa vuosittain yhden ilmaisen mainoksen liiton julkaisuun tai kotisivulle (2 kk) tai yhden henkilön vapautuksen Syömishäiriöpäivien osallistumismaksusta. Hae liiton kannattajajäseneksi: LAHJOITA toimintaamme SYÖMISHÄIRIÖIDEN NEUVONTA- JA VERTAISTUKITYÖLLE Kerätyt varat käytetään liiton kotisivuilla olevien syömishäiriö- ja vapaaehtoistoimintasivujen ylläpitämiseen, neuvontapuhelinpäivystyksen ja sähköpostineuvonnan ylläpitoon sekä päivystäjien koulutukseen ja työnohjaukseen. Varoja käytetään myös liiton alueellisten jäsenyhdistysten vertaistukitoiminnan vapaaehtoisten koulutukseen, materiaalien tuottamiseen ja julkaisemiseen sekä toiminnasta tiedottamiseen. Lisäksi varoja voidaan käyttää yleisöluentotilaisuuksien järjestämiseen. Luvan antaneiden lahjoittajien nimet julkaisemme kotisivullamme. Keräysluvan myöntäjä: Poliisihallitus Keräysluvan numero: POL Keräysaika: Keräysalue: Koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta Keräystili: FI Viitenumero: SYÖMISHÄIRIÖ ON SAIRAUS, JOTA VOIDAAN JA TÄYTYY HOITAA Syömishäiriöt ovat psyykkisiä sairauksia, jotka eivät yleensä näy ulospäin. Syömishäiriö tarkoittaa sääntöjä ja käskyjä: paljonko, milloin ja mitä saa syödä, paljonko pitää jaksaa, suorittaa ja tehdä ollakseen riittävä ja hyvä. Ruoka ja lepo pitää ansaita. Syömishäiriössä ne eivät enää ole ihmisen perustarpeita, vaan ne alkavat määrittää ihmisen käsitystä itsestään. Syömishäiriössä sekä mieli että keho sairastavat. Syömishäiriöt ilmenevät mm. häiriintyneenä käyttäytymisenä suhteessa ruokaan, painoon ja liikuntaan sekä vääristyneinä käsityksinä itsestä ja omasta kehosta. Syömishäiriö ei ole itse valittu käyttäytymismalli. Sairastuminen on aina monen asian summa. Taustalla on psyykkistä pahoinvointia, pelkoja ja tunnesolmuja, jotka johtuvat esimerkiksi erilaisista epävarmuutta aiheuttavista elämänvaiheista, traumaattisista kokemuksista tai ristiriidoista ihmissuhteissa. { Rohkaisun sanoja Sinulle, joka olet kohdannut } SYÖMISHÄIRIÖN Rohkaisun sanoja Sinulle, joka olet kohdannut syömishäiriön. Opas syömishäiriöön sairastuneelle, julkaisija Syömishäiriöliitto-SYLI ry Puh info@syomishairioliitto.fi Neuvontapuhelin Y-tunnus Tuu Syliin - Liity jäseneksi! Sylillinen

18 Älä laihduta -päivä 6.5. Teksti Karla Löfgren Kuva Sari Suomi ÄLÄ LAIHDUTA, vaan kuuntele kaunista ja viisasta kehoasi Älä laihduta -päivää vietettiin Tampereella Salt-toimintakeskuksen tiloissa TtM Ulla Kärkkäisen luentotilaisuudella Kaunis viisas keho Kenellä on oikeus määritellä, millainen se on? Helsingin yliopistoon kansanterveystieteen väitöskirjaa valmisteleva Kärkkäinen on myös laillistettu ravitsemusterapeutti ja toiminut Syömishäiriöliitto- SYLI ry:n kokemusasiantuntijana ja vertaistukiohjaajana. Kaikille avoin, keskusteleva tilaisuus alkoi Neuvokas perhe -toiminnan ja Syömishäiriöliiton Minä olen hyvä -videolla, jonka jälkeen Kärkkäinen esitteli kehotyytymättömyyttä koskevia tutkimustuloksiaan. Sosiokulttuurinen painoihanne on tiukka 5-vuotiaista tytöistä kehoonsa tyytymättömiä on 21 % ja aikuisikäisistä naisista erään tutkimuksen mukaan jopa 90 %. Normaalipainoisista länsimaisista tytöistä 60 % ja suomalaisista % kokee itsensä ylipainoisiksi. Tyytymättömyyden omaan vartaloon on todettu kehittyvän kahdella tavalla: oman ja ihannevartalon välisten eroavuuksien ja toisaalta vanhempien puutteellisen huolenpidon ja kanssakäymisen ongelmien seurauksena.ylipainoisia myös kiusataan enemmän kuin normaalipainoisia, mikä vaikuttaa itsetuntoon jopa vaurioittavammin kuin kasvatukselliset laiminlyönnit. Yksi nuoruusiän keskeisistä kehitystehtävistä on realistisen minäkuvan muovautuminen, johon kuuluu oman ulkonäön hyväksyminen. Mikäli tavoitteet ovat epärealistisia, tämä kehitys häiriintyy. Länsimaisen kulttuurin ihannepaino on huomattavan niukka. Media välittää kauneustavoitteita tehokkaasti liittäen ne yleiseen suosioon ja elämässä menestymiseen. 25-vuotiaista tyytyväisimpiä kehoonsa ovat tutkitusti ne, joiden paino on näiden kauneusihanteiden mukainen. Median viesteille altistuminen on selvässä yhteydessä kehotyytymättömyyteen. Fidzi-saarilla on perinteisesti arvostettu lihavuutta, mutta tvlähetysten alkamisen jälkeen 74 % paikallisista tytöistä koki itsensä ylipainoisiksi. 15 % raportoi myös 18 Sylillinen

19 oksentavansa laihtuakseen ja tullakseen tv-tähden näköisiksi. Koska tyytymättömyys omaan vartaloon on yleistä, ilmiötä erehdytään pitämään harmittomana. Kehotyytymättömyys on kuitenkin yhteydessä masennukseen, huonoon itsetuntoon ja vähäiseen elämäntyytyväisyyteen. Tyytymättömyys omaan painoon liittyy myös epäterveelliseen painonhallintaan ja syömishäiriöihin. Laihduttamisen kyseenalaisuus Nuoret naiset ovat nimenneet merkittäväksi laihduttamiseen johtaneeksi syyksi vallitsevat kauneusihanteet. Myös huono itsetunto ja muut psyykkiset ongelmat altistavat laihduttamiselle.tutkimuksen mukaan nuorista naisista % on laihduttanut viimeisen vuoden aikana, ja valtaosa laihduttajista on ollut normaalipainoisia. Vaikka laihduttaminen on yleistä, sen pitkäaikaisvaikutukset ovat kyseenalaisia. Se sekoittaa elimistön hienosäätöä, Ulla Kärkkäinen pahoittelee, minkä vuoksi laihduttajat usein päätyvät painamaan enemmän. Laihdutuskertojen määrä, jojo-laihduttaminen ja epäterveelliset painonhallintakeinot ovatkin yhteydessä ylipainoisuuden riskin kasvamiseen. Onnistunutta painonhallintaa tukee yleinen psyykkinen vakaus sekä stressin ja emootioiden käsittelykyky, ja se vaatii suurten elämäntapalinjojen maltillista, kestävää korjaamista. Vaikka sosiokulttuurisen ja biologisen ihannepainon välillä vallitsee ristiriita, väestötasolla painoihanteet ovat muuttuneet sallivammiksi ja tyytyväisimpiä elämäänsä ovat lievästi ylipainoiset. Subjektiivinen ihannepaino tarkoittaa omasta mielestä sopivan tuntuista painoa. Tämän ollessa lähellä biologista ihannepainoa ihmisen kokonaisvaltainen, fyysinen ja psyykkinen terveys on parhain. Nykyään suosittuun painoindeksiin, BMI-lukemaan tuijottaminen ei kannata, Ulla Kärkkäinen toteaa. Painoindeksi ei erottele rasva- ja lihaskudosta eikä huomioi erilaisia kehotyyppejä; pidempien ihmisten pitäisi sen mukaan painaa suhteessa vähemmän kuin lyhyempien. Sen viiterajat soveltuvat parhaiten vuotiaille. WHO:n määrittelemä normaalipainon alaraja on kompromissi, joka on peräisin nälkiintymisen vaikutuksia ja ruoka-avun tarvetta arvioivista YK-raporteista. Terveyden kannalta merkittävä painoindeksiin liittyvä kysymys on sopimuksiin perustuva normaalipainoalueen yläraja. Se on kyseenalaistettu, sillä ylipainoisten kuolleisuus on laajoissa väestön kuolleisuustutkimuksissa osoittautunut muita painoryhmiä pienemmäksi. Ihannepainoaan pohtivalle nuorelle olisikin tärkeää viestittää, ettei ihannepaino ole yksittäinen lukema, vaan laajempi asia, johon esimerkiksi perimä vaikuttaa voimakkaasti. Ylipainoisen nuoren kohdalla on korostettava, että ensisijaisena tavoitteena on hyvinvointi, terveys ja toimintakyky, joita voidaan lisätä hyvillä ruokailu- ja liikuntatottumuksilla. Kehon omaa viisautta kannattaa kuunnella ja luottaa siihen, Ulla Kärkkäinen vetoaa. Autoa tankataan ja huolletaan ohjeiden mukaan, jotta se pysyisi ehjänä ja toimivana. Miksei omaa fysiikkaa nähdä varjelua ja hoitoa ansaitsevana, hyödyllisenä ja hyvin palvelevana kulkuneuvona elämässä? Jos keho kaipaa ravintoa, miksi pihistellä; eihän autonkaan odoteta käyvän tyhjällä tankilla. Keho ilmoittaa nälän, väsymyksen ja liikunnantarpeen, eikä ulkoisten vastaväitteiden pidä antaa sekoittaa näiden sisäisten viestien tunnistamista. Monet kehon hienostuneista mekanismeista, joista kaikkia ei vielä edes tunneta, voivat häiriintyä piittaamattomasta kohtelusta ja väärinkäytöstä. Mistä kauneusihanteet tulevat? Alustuksen jälkeen osallistujat pohtivat pienryhmissä, mikä vaikuttaa kauneusihanteisiin, ja miten niitä muokataan. Yhteisessä keskustelussa käsiteltiin rahan valtaa ja mainosten kovaa maailmaa: ihmisille luodaan muutospaineita psykologisesti salakavalin keinoin, jotta monenlaiset ulkonäköä muokkaavat tuotteet myisivät hyvin. Elokuvateollisuus aliarvioi yleisöä valitsemalla rooleihin ulkoisesti virheettömiä kiiltokuvaihmisiä, ikään kuin rakkaus ja onni kuuluisivat vain hoikille, nuorille ja viehättäville. Joku esitti ajatuksen muotilehtien haastamisesta oikeuteen ulkonäköpaineiden luomisesta, sillä syömishäiriöitä aiheuttavat mallikuvat voidaan haitallisuudessa rinnastaa savukemainoksiin. Keskustelussa myös vastustettiin näkemystä naisista yksinkertaisina, median ihanteita orjallisesti seuraavina olentoina, ja painotettiin kulttuurin kokonaisvaltaisen otteen ehdollistavaa merkitystä. Eräs osallistujista kertoi: Lapsena minulle opetettiin, että kauneus on huomaavaisuutta muita ihmisiä kohtaan ja että kauneuden puute aiheuttaa toisille kärsimystä! Antiikin Kreikan taiteesta saakka ulkoinen kauneus on kuulunut ihanteelliseen ihmiskuvaan. Saduissakin kauneus samaistetaan usein hyvyyteen: sorean prinsessan luonne on viaton ja rakastettava, mutta ruma vanha noita tahtoo toisille vain pahaa. Eräs keskustelijoista huomautti: Onneksi iän kertyminen auttaa ymmärtämään, että kehossa tärkeintä ja parasta on toimivuus. Liikunnan todettiin edistävän hyvinvointia, mutta sen ylikorostumisen lisäävän riskiä tasapainosta lipeämiseen. Lenkistä saa reippaan olon ja mielen, mutta lepo voi joskus auttaa paremmin. Sopiva määrä herkkujakin kuuluu elämään, sillä ne tuottavat mielihyvää - kunhan syömisen suuret linjat ovat kunnossa, Ulla Kärkkäinen totesi sallivasti. Minä olen hyvä -video löytyy Youtubesta nimellä hakemalla, käy katsomassa! Tuu Syliin - Liity jäseneksi! Sylillinen

20 Työvälineitä vertaistukitoimintaan TYÖVÄLINEITÄ VERTAISTUKITOIMINTAAN! Vvokkis Valtakunnallinen Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n jäsenyhdistysten vertaistukiohjaajien koulutus Työvälineitä vertaistukitoimintaan Uusia ideoita vertaistukityöhön Vertaistukea vertaisille Yhdessäoloa ja ajatusten vaihtoa Syömishäiriöliitto-SYLI ry kustantaa enintään 4 vertaistukiohjaajaa per yhdistys (sis. koulutuksen, ruoat, matkat, majoituksen) Ohjelma, paikka ja muut ilmoittautumisohjeet ilmoitetaan kesäkuun alussa suoraan yhdistyksille. Kuva Jenni Littow Liiton uusi hallitus Vuosikokous valitsi Tampereella liiton hallituksen varsinaisiksi jäseniksi: - Kolmannelle kaudelle vuodeksi 2015 Taina Karman-Mäkiniemen (Väli-Suomen syömishäiriöperheet) - Kolmannelle kaksivuotiskaudelle valittiin Katri Mikkilä (Väli-Suomen syömishäiriöperheet) - Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Riitta Palovuori (Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet) ja Tuuli Tegelman (Etelän-SYLI) kaudelle Varajäseniksi valittiin Suvi Markus (Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet) ja Anna-Liisa Luova (Kaakkois-Suomen Syömishäiriöperheet) - Liiton hallituksessa jatkavat edelleen puheenjohtaja Eija Salo-Rankila (Pohjanmaan syömishäiriöperheet), Niina Jääskeläinen (Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet) ja Inna Rokosa (Väli-Suomen syömishäiriöperheet) 20 Sylillinen