Avoimen Tilan Ulottuma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Avoimen Tilan Ulottuma"

Transkriptio

1 atu Avoimen Tilan Ulottuma

2 Nappi julkaisut 1/ painos teksti: Katriina Bildjuschkin, Susanna Ruuhilahti ulkoasu: Pia Barclay

3 Nappituntumalla Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan eikä yhtä oikeaa näkökantaa ole. Seksuaalisuus on mahdollisuus, eikä sen soisi olevan ahdistus tai elämää rajoittava tekijä. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien värien loistoa. Seksuaalisuus on valkoista. Se on kaunista ja suotuisissa olosuhteissa se heijastaa kaikki maailman kauniit värit ympäristöönsä. Seksuaalisuus on mustaa. Se on mystistä, salaista ja piilottaa itseensä osan kauneutta ollen tuomatta omaa ja yksityisintä koskaan muiden näkyville. Seksuaalisuus on kohtaamista, kehollisuutta, tunteita ja kauneutta. Avoimen tilan ulottuma on aikuisen, vanhemman, oma työkirja. Kirjan tarkoituksena on helpottaa keskustelua seksuaalikasvatuksesta ja tarjota tukea omien arvojen pohtimiseen ja ehkä seksuaalikasvatuksen arvopohjan luomiseenkin. Seksuaaliskasvatus on lapsen kasvattamista ihmiseksi, lapsen saattaen ohjaamista kohti aikuisuutta. Lapsella ja nuorella on oikeus saada kasvaa rauhassa, rakastettuna ja aikuisen ohjaamana. Vanhemmilla on sekä oikeus että velvollisuus kasvattaa lastaan.

4 Avoimen tilan ulottuma merkitään joko huomiovärein tai kiveyksin. Kirjan kirjoittajien mukaan myös jokaisella aikuisella ja lapsella on oikeus omaan avoimen tilan ulottumaan niin fyysisesti kuin henkisestikin. Jotta tilaa voisi hyödyntää, on ymmärrettävä sääntöjä, normeja ja tietysti oltava tietoinen oikeudestaan omaan, yksityiseen tilaan. Virallista protokollaa noudattaen, myös seksuaalikasvatuksen ATU alueelle voidaan mennä tekemään töitä, kunhan siihen on saatu asianmukainen lupa. Kirjaan voi tarttua myös ammattikasvattajana miettien lapsia ja nuoria oman työnsä kautta ja lähestyä omaa itseään ja suhdettaan työssä kohtaamiinsa lapsiin ja/tai nuoriin. Harjoituksia voi tehdä kirjaan hitaasti ja aikaa käyttäen tai pysähtyen tehtäviin, joita haluaa pohtia. Kirjoita vastauksiasi kirjaan. Palaa niihin uudestaan ja katso miten ajatuksesi ajan myötä muuttuvat tai pysyvät samoina. Aukkokohtia voi täydentää pitkin matkaa kasvattajana. Toivotamme Sinulle hyvää ja antoisaa löytöretkeä oman seksuaalisuutesi sopukoihin!

5 Mieti hetki arvojasi ja niiden merkitystä arkeesi. Millaisia arvoja haluat siirtää eteenpäin lapsillesi? Mitkä niistä ovat peräisin lapsuudenkodistasi? Millaiset arvot olet hylännyt sopimattomina sinulle, vaikka ne ovat peräisin lapsuudenkodistasi? Mieti miksi olet tehnyt kyseiset valinnat

6 1. Seksuaalisuus Seksuaalisuus on ihmisyyttä, se alkaa, kun ihmisen elämä alkaa ja loppuu, kun hänen elämänsä loppuu. Jokainen ihminen on seksuaalinen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on ihmiselle mahdollisuus ja parhaimmillaan iloa ja hyvinvointia tuottava ulottuvuus elämässä. Oman seksuaalisuuden, oman tyylin olla nainen tai mies, hakeminen ja etsiminen on elämän mittainen hanke. Seksuaalisuus on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa, eikä toisen seksuaalisuutta voi toisen puolesta määrittää tai määrätä. Seksuaalisuus on kokemuksellinen asia. On seksuaalioikeus saada itse päättää omasta seksuaalisuudestaan. Seksuaalinen identiteetti ja minäkuva kypsyvät hitaasti ja aikuisen seksuaalisuuden aika on vasta kahdenkymmenen ikävuoden jälkeen. Ja senkin jälkeen se jatkaa kehittymistään, eikä tule koskaan lopullisesti valmiiksi,

7 Jokainen ihminen on seksuaalinen omalla tavallaan.

8 Seksuaalisuus ei ala missään erityisessä iässä, vaan alkaa ihmisen saadessa alkunsa. Seksuaalisuus on niin kauan kuin ihminen on. Ainakin perimä, ympäristö ja kulttuuri vaikuttavat sen muotoutumiseen. Ihmisen seksuaalisuus ei ole milloinkaan valmis, se muuttuu ja kehittyy aina kuolinhetkeen asti. Toisaalta koko ajan ihminen myös siirtää löytämäänsä ja kokemaansa seuraaville sukupolville. Joten yhteisön tai perheen jokaisen henkilön seksuaalisuuden kehittyminen vaikuttaa myös muihin ympärillä oleviin ihmisiin. Seksuaalisuus on itse kullekin riittävän hyvää, kunhan kykenee kunnioittamaan muiden ihmisten seksuaalioikeuksia. Seksuaalisuuteen saattaa liittyä seksiä, mutta edellytys seksi ei seksuaalisuudelle ole. Seksiin voi liittyä yhdyntä, mutta kaikille se ei ole seksissä tarpeellinen tai mahdollinen osa. On surullista, jos seksuaalisuus kapenee mielissämme seksiksi, joka nykyään niin usein ymmärretään vain yhdynnäksi.

9 Tee mindmap sanasta seksuaalisuus. Listaa Seksuaalisuus sanan ympärille kaikki asiat, joita mieleesi sanasta tulee. Ole rehellinen itsellesi. Tämän jälkeen kirjaa kirjoittamistasi sanoista mieleesi tulevia sanoja kuhunkin ainakin kaksi. Millaisena asiana, ominaisuutena seksuaalisuus sinulle näyttäytyy? SEKSUAALISUUS

10 Tee sitten mindmap sanasta lapsen seksuaalisuus ja nuoren seksuaalisuus samalla tavoin kuin edellä on ohjeistettu. Miten asiat eroavat toisistaan. Millaisia tunteita nuoruus, lapsuus ja seksuaalisuus sinussa herättävät. LAPSEN SEKSUAALISUUS

11 NUOREN SEKSUAALISUUS

12 Mieti kolme tärkeää asiaa, jota haluat lapselle opettaa seksuaalisuudesta. Perustele valintasi Mieti kolme tärkeää asiaa, jota haluat nuorelle opettaa seksuaalisuudesta. Perustele valintasi

13 Mieti kolme tärkeää asiaa, jota haluat itsellesi opettaa seksuaalisuudesta. Perustele valintasi Tee itsestäsi oman seksuaalisuutesi elämänkaari. Hahmota elämäsi noin seitsemän vuoden jaksoissa alkuvuosien jaon jälkeen ja muistele, mieti ja pohdi elämääsi seksuaalisuuden kautta. Kirjoita, piirrä, maalaa tai käy läpi mielessäsi ja piirrä virstanpylväät punaiselle viivalle haluamiisi kohtiin.

14 Mieti esim. seuraavia asioita: syntymäni mitä sinulle on siitä kerrottu, mitä tiedät vauva-ajastasi. Katso valokuvia, kysy vanhemmiltasi, mikäli sitä et ole vielä tehnyt. Millainen perheesi oli tuolloin, keitä siihen kuului. Keitä kuvissa näkyy ja keitä kuvien ulkopuolelle jää? pikkulapsena (alle 7v) Miten seksuaalisuus näkyi arjessasi? Miten vanhempasi osoittivat sinulle hellyyttä tai toisilleen. Kehen ihastuit tai ketä ihailit? Muistatko masturboineesi tai puhuneesi pissa- kakka- pieru- pimppi- pippeli juttuja? Olitko mieluusti alaston? Millaisena lapsena sinua pidettiin, muistatko? ala-kouluikäinen (7-12v) Millaisia muutoksia kehossasi tapahtui tänä aikana? Puhuttiinko sinulle kehon muutoksista? Kuka kertoi? Miltä muutokset sinusta tuntuivat? Miltä kehosi tuntui verrattuna muihin ikätovereihisi? Odotitko muutoksia vai pelkäsitkö niitä? Koitko yöllisiä siemensyöksyjä tai yllättäviä erektioita? Alkoivatko kuukautisesi? Katsottiinko sinua eri tavoin kuin ennen? Miltä nämä asiat sinusta tuntuivat? Ihastuitko? Särkyikö sydämesi? Seurustelitko tai ihailitko kaukaa ja salaa? Miten vanhempasi tai perheesi muut aikuiset osoittivat hellyyttä toisilleen? Tai millaista hellyyttä yksinhuoltava vanhempi osakseen sai? Puhuitko kavereiden kanssa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista? Katsoitko pornoa tai pornolehtiä? Miltä se tuntui?

15 Tästä eteenpäin 7 vuoden sykleissä: mieti edellisiä kysymyksiä tai listaa itsellesi merkityksellisiä hetkiä: milloin sait tietää raskaudesta, synnytykset, uudet kumppanit, ehkäisyneuvolakäynnit.kirjaa ja muistele elämäsi seksuaalisuuden ilot ja surut. Myös lapsesi joutuu kohtaamaan monia asioita elämässään. Koeta muistaa omaa elämääsi ja millaista se oli oman lapsesi ikäisenä. Aika kultaa muistoja, joten koeta katsoa muistojasi sen lapsen silmin, joka silloin olit. Elämä ei ehkä ollutkaan niin ihanaa ja helppoa joka hetki. Millaista tukea ja apua olisit kaivannut? Muista myös, että lapsesi on ainutkertainen ja ihana, omanlaisensa yksilö ja erilainen kuin sinä. teini-ikä ( 13-19v) Miten kehosi muuttui? Miten mielesi muuttui? Tuliko kavereistasi entistä tärkeämpiä? Pukeuduitko toisin kuin aiemmin? Millaisia ajatuksia seksuaalisuuteen liittyen mielessäsi oli? Rakastuitko? Ikävöitkö? Suritko? Millaisena itseäsi pidit? Oliko sinulla ystäviä, joiden kanssa jakaa asioita? Pidettiinkö sinusta? Käytitkö tai kokeilitko tupakkaa, alkoholia tai muita päihteitä? Harrastitko seksiä yksin tai kaksin? Pohditko omaa seksuaalista suuntautumistasi? Olitko tyytyväinen elämääsi? Millaisia asioita salasit muilta? Millaisia unelmia sinulla oli aikuisuudesta, elämästäsi 10 vuoden kuluttua? Koitko epävarmuutta, yksinäisyyttä tai neuvottomuutta joissakin tilanteissa? Millaista tukea olisit kaivannut tuolloin? Jouduitko läpikäymään raskauden keskeytyksen? Tulitko raskaaksi tai tuliko kumppanisi raskaaksi? Koitko seksuaalista väkivaltaa, ahdistelua tai häirintää? Kävitkö sukupuolitautitutkimuksissa?

16 2. O hana on perhe eikä ketään jätetä yksin Pohja hyvinvoivalle ja tasapainoiselle seksuaalisuudelle luodaan jo ennen kuin ihmistä on edes olemassa. Perheen arvot ja seksuaalikulttuuri määrittyvät jo parisuhteen alussa, ennen kuin jälkikasvusta edes puhutaan tai haaveillaan. Perhebarometrin (Väestöliitto, 2007) mukaan parisuhde halutaan virallistaa, koska tahdotaan turvaa, pysyvyyttä - myös tuleville lapsille sekä taloudellista vakautta ja kestävyyttä Tasa-arvo parisuhteessa on tutkimusten mukaan koetuksella, kun parisuhteeseen syntyy lapsi. Tällöin stereotyyppiset sukupuoliroolit lyövät läpi ja saattavat aiheuttaa kitkaa myös parisuhteessa. Riidat parisuhteissa tulevat useimmiten kotitöistä, talouteen liittyvistä asioista, lasten kasvatuksesta sekä työn ja perheen yhteensovittamisesta ja lomien vietosta. Parisuhteen molemmat osapuolet tuovat uuteen suhteeseen mukanaan jotain omasta lapsuudenkodistaan osan hyväksyen, osan hyläten. Uuden perheen omat rituaalit, traditiot ja tärkeät asiat muodostuvat pikkuhiljaa. Onkin tärkeää, että parin molemmat osapuolet voivat kokea saavansa tilaa omille mielipiteilleen ja päätöksiä perheen arjesta tehdään kumpikin osapuoli huomioiden, ei toisen ehdoilla tai toista painostaen. Vaikka paljon puhutaan siitä, että nykyvanhemmat eivät enää ajattele kuin itseään, on tämä väite myytti. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan tämän päivän vanhemmat käyttävät kaiken liikenevän ajan ollakseen perheensä kanssa. Perhe nähdään tärkeänä osana elämää. Arjen hektinen tahti vain ei luo kovin hyviä edellytyksiä rauhaan ja aikaan vain perheen, ja erityisesti lasten kanssa.

17 Perheistä puhuttaessa on huomioitava, että kodit ja vanhemmat ovat moninaisia. Perhe on tärkeä osa ihmisten elämää.

18 Perheistä puhuttaessa on huomioitava, että kodit ja vanhemmat ovat moninaisia. Lapset elävät uusperheissä, samaa sukupuolta olevien vanhempiensa kanssa, ydinperheissä ja yksinhuoltavan vanhemman kanssa. Samalla lapsen käsitys omasta perheestään saattaa olla laajempi kuin kasvattaja ajattelee. Lapsen perhe saattaa koostua ihmisistä, jotka asuvat eri paikoissa ja se tärkein perheen jäsenkin voi asua toisaalla kuin missä lapsi itse asuu (Ritala-Koskinen 2001). Kaikella tällä on merkitystä myös lapsen seksuaalisessa kasvussa ja toisaalta se asettaa haastetta seksuaalikasvatukseen. Jotta lapsen hoitaminen ja kasvattaminen perheessä menisivät niin kuin aikuiset toivovat, tulee aikuisten yhdessä puhua asiasta. Kahden vanhemman perheessä on aina vähintään kaksi perhetaustaa ja kaksi mielipidettä (omien vanhempien kasvatusmalli ja sitten ne omat uudet). Toisen vanhemman ajatuksista ei saa selvää kuin niitä häneltä kysymällä. Omien ajatusten ja arvojen pohtiminen on tärkeää myös yhden vanhemman perheessä. Uusperheiden arjessa mielipiteitä, kasvatustapoja ja traditioita saattaa olla vaikka kuinka monta. On tärkeää, että perheiden vanhemmat sopivat yhteisistä arvoista kasvatuksen suhteen.

19 Mieti keitä kuuluu perheeseesi? Piirrä läheisistäsi ja sinusta tärkeistä ihmisistä sosiaalinen atomi. Mieti samalla, millaista tukea sinulle ja perheellesi tarjoutuu lähellä olevista ihmisistä. Jos perheessänne on kaksi aikuista, tehkää atomi kumpikin ja vertailkaa kuvianne. Ovatko läheisenne teille yhtä etäisiä tai läheisiä. Miettikää keitä tahtoisitte lähemmäksi itseänne ja miten se onnistuisi. Pitäisikö jonkun siirtyä ulommalle kehälle. Miten se onnistuisi. Jos verkostosi ovat vähäiset ja etäiset, mieti miten voisit saada tukiverkostoa lisää. Tee lista sinulle tärkeistä ihmisistä ja niistä jotka kuuluvat elämääsi. Sijoita kukin heistä atomien kehälle siten, että itse olet ydin. Lähimpänä sinua ovat sinulle läheisimmät ja tärkeimmät ihmiset ja uloimpana kaikkein etäisimmät. Pyydä heitä piirtämään kuva heidän perheestään ja kaikista perheenjäsenistä, lapselle tärkeistä ihmisistä. Millaisia ajatuksia lapsen piirustus sinussa herättää?

20 MINÄ

21 3. Hellyyttä ja läheisyyttä Lasta odotettaessa jokainen miettii millainen lapsen elämästä tulee ja toivoo lapselleen kaikkea mahdollista hyvää. Suurimpia lahjoja, joita vanhempi voi antaa, ovat vuorovaikutustaidot ja kyky läheisyyteen. Ihminen ei jaksa elää yksin, ihminen tarvitsee muita ihmisiä oman kasvunsa tueksi. Kyetäkseen elämään muiden ihmisten kanssa tulee ihmisen jo vauvasta saada vahvistusta sille, että hän on tärkeä ja rakkauden arvoinen. Vastasyntynyt lapsi rakastetaan häntä yksilönä kunnioittaen arvokkaaksi ihmiseksi. Kun työt jakautuvat kodissa tasaisesti, on parisuhde todennäköisesti onnellisempi. Sanotaanhan, että lapsen paras syli on vanhempien rakastava parisuhde (Malinen 1998). Sekä perheen aikuiset että lapset voivat paremmin, kun aikuisten välinen suhde on toimiva ja keskusteleva. Tästä syystä vanhempien pitäisi tehdä inventaario parisuhteestaan jo raskauden aikana; käydä läpi työnjakoa perheessä ja vaalia parisuhdetta yhteisen ajan merkeissä. Vaikka asioita olisikin pohdittu parisuhteen alkuaikoina, näyttäytyvät ne uudessa valossa, kun on kyse vanhemmuudesta ja parisuhteesta. Toisen puolesta luulemisen sijaan kannattaa kysyä hänen mielipidettään ja tarkastaa se myös ajoittain suhteen edetessä. Yksin oleva vanhempi tekee inventaarion omista voimavaroistaan ja omista tukiverkostoistaan. Yksin jääminen lapsen kanssa on haaste, mutta monet yksin lapsen kanssa olevat vanhemmat ehtivät ja jaksavat antautua lapselle aikaa ja tukea tarjoten jopa enemmän kuin kahden vanhemman perheet.

22 Aikaa parisuhteen kunnossa pitämiseen ja omien voimavarojen vaalimiseen tulee järjestää myös lasten syntymän jälkeen. Hyvää parisuhteen huoltoa ja oman jaksamisen edistämistä ovat toisen silmiin katsominen, hellä kosketus ja kehuminen. Parin pitäisi kääntyä toistensa puoleen, toisiaan kohden, eikä kääntää toisilleen selkäänsä tai paeta hankalista tilanteista. Näin myös lasta kasvatetaan kohti tuntevaa ja empaattista aikuisuutta, jossa ihminen on sinut oman itsensä ja tunteidensa kanssa. Lapsi oppii mallista ja myös silloin, kun kukaan ei häntä varsinaisesti opasta tai ohjaa. Jokainen vanhemmaksi tuleva, joutuu kriisiin oman minuutensa kanssa. Hetkelliset epäilyt siitä, että onko lapsi järkevä ajatus onko minusta vanhemmaksi, kuuluvat asiaan. Tuntemattomaan, uuteen tilanteeseen joutuminen voi olla hetkellisesti pelottavaa, erityisesti ajassamme, jossa kaikki pitäisi osata, hallita ja taitaa täydellisesti itsestään ja harjoittelematta. Juuri vanhemmuus on asia, jossa on hyväksyttävä ja kestettävä oma epätäydellisyys ja tunteet, joita hallitsemattomat tilanteet synnyttävät. On sopeuduttava elämään, josta ei päätä enää itse eikä sitä ohjaa omat halut ja tarpeet vaan lapsen arki sanelee elämän tahdille suunnan ja vauhdin. On siis kestettävä itsessään monia tunteita ja tuotettava niitä ulos vahingoittamatta lapsiaan, kumppaniaan tai itseään. Vanhemmuuteen kuuluu sekä kielteisiä että myönteisiä tunteita.

23 Juuri vanhemmuus on asia, jossa on hyväksyttävä ja kestettävä oma epätäydellisyys ja tunteet, joita hallitsemattomat tilanteet synnyttävät.

24 Pohdi hetki itseäsi ja mieti millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä. Jos teitä on kaksi, tehkää kumpikin oma listanne. Mieti seuraavia sanoja ja listaa arvot, joita näihin asioihin liittyy. Tee kuhunkin neljä arvoa. Voitte vaikka haastatella toisianne. Yhdistä tämän jälkeen kustakin sanasta sanat 1 ja 3 sekä sanat 2 ja 4. Näin saat /saatte aikaan kaksi sanaa kustakin pääsanasta. Älä mieti sanoja pitkään vaan sano vain se mitä mieleesi tulee. Tämän jälkeen yhdistäkää nämä kaksi sanaa ja jäljelle jää vain yksi sana kuhunkin kohtaan. Mieti toteutuvatko nämä asiat elämässäsi. Jos toteutuvat, mieti, miten voisit/ -tte edistää asioiden toteutumista jatkossakin yhtä hyvin. Jos asiat eivät toteudu, mitä voisit /-tte tehdä, että arvot olisivat totta arjessa.

25 PERHE PARISUHDE VANHEMMUUS VAPAA-AIKA PERHE: yhdistelmä sanoista 1 ja 3 PERHE: yhdistelmä sanoista 2 ja 4 PARISUHDE: yhdistelmä sanoista 1 ja 3 PARISUHDE: yhdistelmä sanoista 2ja 4 VANHEMMUUS: yhdistelmä sanoista 1 ja 3 VANHEMMUUS: yhdistelmä sanoista 2 ja 4 VAPAA-AIKA: yhdistelmä sanoista 1 ja 3 VAPAA-AIKA: yhdistelmä sanoista 2 ja 4 PERHE: yhdistelmä näistä kahdesta sanasta: PARISUHDE: yhdistelmä näistä kahdesta sanasta: VANHEMMUUS yhdistelmä näistä kahdesta sanasta: VAPAA-AIKA: yhdistelmä näistä kahdesta sanasta:

26 3. Kun lapsi syntyy, syntyy myös vanhempi Vanhempana olo ja jo raskausaika pakottaa aikuisen prosessiin. Omaa itseä on työstettävä ja vääjäämättä on kohdattava oma vanhempi uudella tasolla ainakin omissa mielikuvissaan: mitä haluan itseeni omasta vanhemmastani ja mitä en. Millainen lapsi itse on ollut ja toisaalta millaisen vanhemman kanssa itse on elänyt. Aikuisella saattaa olla omia työstämättömiä asioitaan suhteessa seksuaalisuuteen ja tällöin traumat helposti kulkevat sukupolvelta toiselle. Jo viimeistään raskausaikana tulee työstää asioita oman minän, parisuhteen ja seksuaalisuuden osa-alueella, sillä nämä asiat nousevat esille ja jopa kompastuskiviksi vanhemmuuden myötä, mikäli asioita ei työstetä. Parisuhteiden pysyvyyttä ja yksilön hyvinvoinnin kokemusta voidaan edistää myös ennen lapsen syntymää ja jo ennen raskautta pohtimalla sukupuolirooleja, parisuhteeseen, yksin olemiseen tai lapsen kasvattamiseen liittyviä arvotuksia ja asenteita omalta osaltaan. Lapsen syntymä saattaa siis lujittaa, toisintaa ja uusintaa perinteisiä sukupuolirooleja. Millaista maailmaa me viemmekään eteenpäin omissa perheissämme ja omalla mallillamme olla ja elää? Tämä mallintaminen ei rajoitu vain perheen sisälle vaan lapsi mallintaa tapaa olla ja elää aikuisena kaikessa ympäristössään erityisesti ensimmäisten elinvuosiensa aikana.

27 Millaista maailmaa me viemmekään eteenpäin omissa perheissämme ja omalla mallillamme olla ja elää?

28 Mieti millaisena luulet äitisi ja isoäitisi sinut näkevän. Kirjaa rehellisesti, sillä tämä kirja on vain sinua ja toisaalta vain kumppaniasi varten. Kirjaa sitten millaisena itse itsesi näet. Mieti sitten millaisena isäsi ja isoisäsi sinut näkevät mielessäsi. Mieti lopuksi eroja ja syitä tähän. Tee itsestäsi alla oleva taulukko. Mieti mitä se kertoo sinusta ja suhteesta itseesi. Löydätkö ominaisuuksia, joita tahtoisit korostaa tai poistaa? Miten voisit olla toiveidesi kaltainen? Millainen minä olen? Mitä ajattelen itsestäni? Millaisena arvelen muiden minua pitävän? Millaisena muut minut näkevät? Pyydä kolmea läheistäsi kirjoittamaan sinusta rehellisen kuvauksen? Miltä tekstiä tuntui lukea? Osuivatko ominaisuudet oikeaan? Miten nämä kolme minuutta osuvat yksiin vai oletko jakaantunut moniin eri rooleihin?

29 4. Terveys, arvoista suurin? Kun ihmiseltä kysytään mitä he toivovat elämältä, he vastaavat tavallisimmin, että terveyttä. Kun lasta odottavalta naiselta tai parilta kysytään onko vauva tyttö vai poika, saa tavallisesti vastaukseksi, että ei sen väliä, kunhan on terve. Terveys ja täydellisyys ovat asioita joiden toivominen on kunniallista ja ikään kuin sallittua, normaalia. Kunniatonta ja kummallista on toivoa tiettyä sukupuolta. Jos kertoo, että sukupuolella ei väliä, kunhan lapsi terve, on tavallaan suojellut sikiön sairauden mahdollisuudelta. Kukaan ei ajattele saavansa sairasta lasta, vaikka 2-3 %:la vuosittain syntyvistä lapsista on jokin poikkeavuus. Terveyden toivominen on luontevaa ja ymmärrettävääkin. Emme halua lapsiemme joutuvan kärsimään ja haluamme taata heille täyden elämän kaikin mahdollisin tavoin. Lapsi on lahja ja rakkauden arvoinen sairaana ja kehitysvammaisenakin. Miten yhteiskuntamme ottaa vastaan vammaisena syntyvät lapset? Kuinka me tuemme heidän kasvuaan yhteisönä kohti hyvää ja täyttä elämää? Millaisia arvoja välittyy eteenpäin sanattomin sanoin, teoin ja tehdyin seulontatutkimuksin? Mitä ne kertovat suhteestamme terveyteen ja hyvinvointiin, ihmisarvoon. Kuinka totta on lausahdus: Ole sellainen kuin olet? Sairastuessaan ihminen saattaa tarvita apua ja tällöin kehoon voidaan joutua kajoamaan ruumiin rajoja rikkoen. Tiettyjen sairauksien osalta tärkeä osa aikuisen kuntoutumista saattaa olla seksuaalinen aktiivisuus mm. yhdyntöjen merkeissä tai jonkin vamman vuoksi saatetaan kasvavan nuoren seksuaalisuutta koettaa varjella tukahduttamalla sitä kokonaan kuin unohtaen, että seksuaalisuus on ominaisuus meissä kaikissa syntymästä kuolemaan. Tätä kaikkea hämmentää tietämys siitä, että toipuminen erilaisista sairauksista on nopeampaa, kun sairastunut henkilö saa kehollista kosketusta ja läheisyyttä, kokemusta siitä, että on hyväksytty ja rakastettu. Kehon kautta saadaan aikaan kokemus seksuaalisesta turvallisuudesta (/turvattomuudesta) ja luottamuksesta (/epäluottamuksesta). Ei siis ole samantekevää miten kehoon kosketaan tai miten sitä katsotaan.

30 Kehon kautta saadaan aikaan kokemus seksuaalisesta turvallisuudesta (/turvattomuudesta) ja luottamuksesta (/epäluottamuksesta).

31 Listaa kotityöt, joita kotonasi tehdään ukon viereen. Numeroi työt. Väritä tämän jälkeen hahmoon itsesi, kumppanisi, lastesi tai jonkun muun tekemä kotityö kotonasi. Anna teille jokaiselle oma väri. Lopuksi tarkastele kuka töitä tekee. Voisiko töitä jakaa tasaisemmin vai jakautuvatko ne jo tasaisesti? Vaikka työt jakautuisivat tasaisesti olisiko jollain kotityö, jonka haluaisit tehdä mieluusti? Voisitteko vaihtaa kotitöitä? Miten kotitöiden jakautuminen tasaisesti/ epätasaisesti vaikuttaa parisuhteeseen tai muihin ihmissuhteisiin? Voitte täyttää jokainen osallistuja (pariskunta ja lapset) omat akkanne ja vertailla vastauksianne keskustellen.

32 Tee seuraava harjoitus yhdessä kumppanisi kanssa. Jos olet yksin, tee harjoitus soveltaen. Kirjatkaa kumpikin 10 lappua, jossa on jokin asia, jolla toivoisit sinua hemmoteltavan arjessa. Sivelyn pitää olla toteutettavissa päivän aikana. Taitelkaa laput kiinni ja asettakaa astiaan. Nostakaa aamuisin laput ja toteuttakaa sen hemmottelu kumppanille/itselle päivän aikana. 10 päivän jälkeen kiinnittäkää huomiota siihen mitä suhteessa on tapahtunut? Oletko huomannut eroa? Jos olet tehnyt hemmottelut itsellesi, mieti miten voit? Onko itsestä huolehtiminen antanut voimaa ja energiaa jaksamiseen? Katso kumppaniasi viikon ajan silmiin ainakin 8 kertaa päivässä tiedostaen, että katsot häntä. Katso häntä rakastaen. Mitä katseet saavat aikaan? Katso myös lastasi samoin. Millaisia asioita katse saa aikaan?

33 TERVEYDEN ULOTTUVUUDET fyysinen: oma keho ja sen toiminta, ulospäin näkyvä olemus, fyysinen toimintakyky: voiko esim. kuulla, nähdä, kävellä, puhua, ottaa kiinni käsillään, millaisia sairauksia sairastaa tai vammoja kehossa on, ikä vaikuttaa fyysiseen terveyteen myös psyykkinen: toimintakykyisyys, oma kokemus omasta terveydestä, sidoksissa kokemukseen omasta itsestä, omasta olosta, mielenterveys, mieliala, tunteiden kokeminen ja käsittely sosiaalinen: ihmiset, joiden kanssa ihminen on tekemisissä vuorovaikutuksellisissa suhteissa joko suoraan tai epäsuoraan, yhteiskunta, jossa ihminen asuu ja elää, sosiaalinen ulottuvuus asettaa normeja, arvoja ja luo asenteita ja ihanteita ihmisyyttä, terveyttä ajatellen, mahdollisuus luoda ihmissuhteita ja kuulua ryhmään vs. yksinäisyys kulttuurinen: uskomukset, arvot, tavat, normit. taiteen eri lajit ja mahdollisuus toteuttaa itseään, kulttuurin, viestinnän ja kulttuurisen ilmapiirin luomat tavat olla ihminen, joita kulttuuriin kuuluvat ihmiset uusintavat, toisintavat ja uudelleenrakentavat suhteissaan. Tarjoaa mahdollisuuden myös haastaa ja kyseenalaistaa osatekijöitä seksuaalinen: ihmisen kykyä luoda kaunista ja hyvää, nauttia, tärkeä osa ihmisen identiteettiä, sidoksissa vahvasti kulttuuriin, aikaan ja paikkaan, jossa ihminen elää. henkinen: ihmisen kokemus ja ymmärrys omasta ainutkertaisuudestaan ja merkityksellisyydestään. Kykyä ja taitoa hurmioitua hetkistä ja yhteydestä itseensä ja/tai toisiin ihmisiin. Ihmisyyden ydin, sisäistä viisautta, joka ilmenee järjen ja tunteen yhteistoimintana ympäristötekijät: merkityksellinen kaikille em. ulottuvuuksille. Se, missä asuu, säätelee mahdollisuuksia paljon ja muovaa ihmisen kokemusta itsestään ja muista. Rajaa mahdollisuuksia tai tuo niitä ihmisen ulottuville. Ympäristötekijät vaikuttavat mm. ruokaan, elämäntapaan, turvallisuuden tunteeseen, toimintakykyyn tai siihen mihin aika arjessa kuluu, millaisia hyödykkeitä ihmisen käytettävissä on. lähde: mukaellen Kerttu Perttilän terveyden ulottuvuus teoriaa.

34 5. Tunteiden tunnistamista ja sietämistä Lapsen äidin tai isän kyky myötäeläen tunnistaa pienen lapsensa erilaiset tunnetilat ja kyky nimetä ne kulttuurin käyttämillä yhteisillä sanoilla luo perustan lapsen tietoisuudelle elimistöstään, tunnetiloistaan ja siten itsestään (Stern 1985). Vanhempien kyky tunnistaa lapsensa tunnetiloja ei aina kuitenkaan ole tarkka. Tällöin lapsen kokema tunnetila voi saada väärän nimen. Koko elämän kestävä ristiriita tietoisen ja piilotajuisen minuuden välillä on siten alkanut. Piilotajuiseksi jäänyt kehon tunnetila edustaa aitoa minuutta, tunnetilalle annettu kielellisesti epätarkka nimi tietoista mutta kuitenkin epäaitoa minuutta (Lacan 1966/1977).

35 Ihminen oppii kasvatuksen lomassa tuntemaan häpeää erilaisista luonnollisista tunnetiloista ja siten tukahduttamaan nuo paheksutut tunnetilat. Vanhempien vaikeudet ja kyvyttömyys sietää erilaisia tunnetiloja, vaikuttaa vahvasti lapsen tunne-elämän taitoihin. Jokainen ihmislapsi oppii tuntemaan häpeää luonnollisten tunnetilojensa ja tunteittensa ilmaisemisesta kuka itkuisuudestaan, kuka vihaisuudestaan, kuka säikähdyksestään, kuka seksuaalisesta uteliaisuudestaan tai mielihyvästään. Myös omaan kehoon, tapaan olla ja elää ja omaan arvokkuuden tunteeseen saattaa liittyä häpeän tunteita, jos lapsi on sen oppinut varhaislapsuudessaan (Huttunen, 1997) Lapsen kasvu omiin tunteisiinsa, niiden tunnistamiseen ja sietämiseen on kaikki kaikessa. Ihminen, joka tunnistaa omat tunteensa ja on yhteydessä omaan minäänsä, on empaattinen. Tällainen ihminen kokee itsensä arvokkaaksi ja näkyväksi, rakastetuksi. Empatiataito kasvaa ja kehittyy läpi elämän. Rakastetun ja arvostuksen kokemukset syntyvät arjen pienissä hetkissä. Kuultiinko sanani ja miten niihin reagoitiin. Pidettiinkö minua hyvänä, kosketettiinko rakkaudella ja kunnioittaen. Kasvatusinstituutioissa, kuten myös kodeissa, tunteet ja lapsen näkyväksi tekeminen ovat keskeisiä asioita empatiakasvatuksessa. Aikuinen, jolla on hyvä olla itsensä ja oman seksuaalisuutensa kanssa, on hyvä malli aikuisuudesta. Tällainen aikuinen kykenee myös suhtautumaan lapseen lämmöllä, tunteet sallien. Empatiataitoja, omaa seksuaalisuutta etsitään ja löydetään kiireettä ja rauhassa. Pedagoginen rakkaus, kasvattajan taito ja rehellinen halu kohdata kasvaja, korostaa jokaisen ihmisen ainutkertaisuutta ja ainutlaatuisuutta, joka ei rakennu vain suoritusten ja ylikriittiseen suhtautumiseen tietynlaisesta olemisesta. (Skinnari, 2004)

36 Aikuinen, jolla on hyvä olla itsensä ja oman seksuaalisuutensa kanssa, on hyvä malli aikuisuudesta. Tällainen aikuinen kykenee myös suhtautumaan lapseen lämmöllä, tunteet sallien.

37 Empatiakykyinen ihminen haluaa, osaa ja pystyy huomioimaan muut ihmiset samoilla oikeuksilla kuin itsellään katsoo olevan. Empatian avulla reagoimme toisissamme pieniinkin eleisiin ja ilmeisiin pystymme eläytymään toisen ihmisen tunteisiin, kokemuksiin ja silti auttamaan tai olemaan läsnä. Empaattinen ihminen ei koe tarvetta alistaa toista ihmistä oman valtansa alle. Laadukkaalla kasvatuksella voitaisiin siis vähentää seksuaalista väkivaltaa ja edistää ihmisten välistä tasa-arvoa. Empatiakasvatuksen määrää tulisi merkittävästi lisätä koulujen ja päiväkotien arjessa, sillä empatiataito on seksuaalisuuden ydin. Ilman taitoa empatiaan ei ihminen voi kohdata omaa minuuttaan eikä myöskään toista ihmistä (Kemppainen ja Lajunen 2004; Tikkanen 2003; Skinnari 2004; Bildjuschkin ja Ruuhilahti 2008) Listaa tunteet, joita mieleesi tulee. Mieti milloin viimeksi koit po. tunteita. Millaisiin tunteisiin tilanteet liittyivät. Valitse tunteista yksi, joka on sinulle erityisen vaikea tai ikävä. Mieti miten tunteesta voisi päästä eteenpäin? Mieti miten osoitat tunteitasi? Näkyykö tunteesi ulospäin vai piilotatko ne? Miksi? Millaisia tunteita saa ilmentää julkisilla paikoilla ja mitkä ovat sopimattomia? Miksi? Millainen on unelmiesi kumppani, millaiseen ihmiseen voisit rakastua? Kirjaa kaikki ominaisuudet ylös. jos kohtaisit täydellisen kumppanisi, uskaltaisitko rakastua ja rakastaa ehdoitta. Mikä saattaisi epäilyttää sinua rakkaudessa tai unelmien kumppanissasi?

38 6. minä ja kehoni Sukupuoli on tiukasti sidoksissa kehoomme ja yksi keskeisimmistä käsitteistä, joilla ihminen määritellään (Charpenties 2001). Myös seksuaalisuus ja kehollisuus kietoutuvat toisiinsa. Kaikki puolestaan kietoutuu ympäristössämme oleviin asioihin ja ihmisiin, kulttuuriimme. Käsitys itsestämme, omasta kehostamme, syntyy monimutkaisissa vuorovaikutuskuvioissa muiden ihmisten kanssa. Voidakseen löytää itsensä, oman kehollisuutensa, seksuaalisuutensa oman yhteisönsä jäsenenä on voitava arvioida itseään suhteessa muihin ihmisiin, yleisiin normeihin ja omaan käsitykseen niin itsestään kuin normiin verrattuna. Minäkuva, itsetunto ja identiteetti rakentuvat sekä sisäisesti että ulkoisesti melko paljon kehollisuuden kautta (myös seksuaalinen minäkuva, itsetunto ja identiteetti). Kaikki sanottu, kirjoitettu, jokainen toiminto on kehosta lähtöisin. Yhdellä katseella voimme päätellä toisen ihmisen ajatuksista ja tunteista paljon. Asennot, eleet, ilmeet, tapa liikkua välittää meille kulttuurisidonnaista tietoa. Ihminen kasvaa todennäköisesti empaattisemmaksi henkilöksi, mikäli hän saa läheisyyttä ja hyviä kosketuksia osakseen niin lapsena kuin aikuisuudessakin. Lähes neljännes valveillaoloajastamme arvioidaan menevän sosiaalisiin suhteisiin, kosketukseen toisen ihmisen kanssa. Kaipaamme kosketusta, näkyvänä olemista, siitä kertovat monet vaihtoehtoiset kosketukseen perustuvat hoitomuodot. Ihminen etsii omaa yhteyttään oman minänsä ja kehonsa välillä läpi elämänsä.

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Pikkulapsen seksuaalisuus

Pikkulapsen seksuaalisuus Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat. Kotitehtävä 3 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo keitä perheeseesi ja sukuusi kuuluu. Sukupuuhun voidaan

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA. Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA. Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa 21.10.2010 Aikuinen, kotielämä ja turvallisuus Turvallinen Perhe-elämä Markku Turpeinen, perheneuvolan

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Tunnetko tunnesäännöt? Nettiluento 13.3.2015 Anja Saloheimo Sosiaalipsykologi, VTM Pari- ja seksuaaliterapeutti

Tunnetko tunnesäännöt? Nettiluento 13.3.2015 Anja Saloheimo Sosiaalipsykologi, VTM Pari- ja seksuaaliterapeutti Tunnetko tunnesäännöt? Nettiluento 13.3.2015 Anja Saloheimo Sosiaalipsykologi, VTM Pari- ja seksuaaliterapeutti Mikä on tunne? Kehollinen tuntemus, sisäinen kokemus ja lisäksi mukana sosiaalinen ulottuvuus:

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen Turvataidot tutuksi Mitä turvataidot ovat? Taitoa pitää huolta itsestä ja omasta turvallisuudesta Taitoa toimia itseä suojelevalla tavalla kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun ja seksuaalisen

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot