Avoimen Tilan Ulottuma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Avoimen Tilan Ulottuma"

Transkriptio

1 atu Avoimen Tilan Ulottuma

2 Nappi julkaisut 1/ painos teksti: Katriina Bildjuschkin, Susanna Ruuhilahti ulkoasu: Pia Barclay

3 Nappituntumalla Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan eikä yhtä oikeaa näkökantaa ole. Seksuaalisuus on mahdollisuus, eikä sen soisi olevan ahdistus tai elämää rajoittava tekijä. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien värien loistoa. Seksuaalisuus on valkoista. Se on kaunista ja suotuisissa olosuhteissa se heijastaa kaikki maailman kauniit värit ympäristöönsä. Seksuaalisuus on mustaa. Se on mystistä, salaista ja piilottaa itseensä osan kauneutta ollen tuomatta omaa ja yksityisintä koskaan muiden näkyville. Seksuaalisuus on kohtaamista, kehollisuutta, tunteita ja kauneutta. Avoimen tilan ulottuma on aikuisen, vanhemman, oma työkirja. Kirjan tarkoituksena on helpottaa keskustelua seksuaalikasvatuksesta ja tarjota tukea omien arvojen pohtimiseen ja ehkä seksuaalikasvatuksen arvopohjan luomiseenkin. Seksuaaliskasvatus on lapsen kasvattamista ihmiseksi, lapsen saattaen ohjaamista kohti aikuisuutta. Lapsella ja nuorella on oikeus saada kasvaa rauhassa, rakastettuna ja aikuisen ohjaamana. Vanhemmilla on sekä oikeus että velvollisuus kasvattaa lastaan.

4 Avoimen tilan ulottuma merkitään joko huomiovärein tai kiveyksin. Kirjan kirjoittajien mukaan myös jokaisella aikuisella ja lapsella on oikeus omaan avoimen tilan ulottumaan niin fyysisesti kuin henkisestikin. Jotta tilaa voisi hyödyntää, on ymmärrettävä sääntöjä, normeja ja tietysti oltava tietoinen oikeudestaan omaan, yksityiseen tilaan. Virallista protokollaa noudattaen, myös seksuaalikasvatuksen ATU alueelle voidaan mennä tekemään töitä, kunhan siihen on saatu asianmukainen lupa. Kirjaan voi tarttua myös ammattikasvattajana miettien lapsia ja nuoria oman työnsä kautta ja lähestyä omaa itseään ja suhdettaan työssä kohtaamiinsa lapsiin ja/tai nuoriin. Harjoituksia voi tehdä kirjaan hitaasti ja aikaa käyttäen tai pysähtyen tehtäviin, joita haluaa pohtia. Kirjoita vastauksiasi kirjaan. Palaa niihin uudestaan ja katso miten ajatuksesi ajan myötä muuttuvat tai pysyvät samoina. Aukkokohtia voi täydentää pitkin matkaa kasvattajana. Toivotamme Sinulle hyvää ja antoisaa löytöretkeä oman seksuaalisuutesi sopukoihin!

5 Mieti hetki arvojasi ja niiden merkitystä arkeesi. Millaisia arvoja haluat siirtää eteenpäin lapsillesi? Mitkä niistä ovat peräisin lapsuudenkodistasi? Millaiset arvot olet hylännyt sopimattomina sinulle, vaikka ne ovat peräisin lapsuudenkodistasi? Mieti miksi olet tehnyt kyseiset valinnat

6 1. Seksuaalisuus Seksuaalisuus on ihmisyyttä, se alkaa, kun ihmisen elämä alkaa ja loppuu, kun hänen elämänsä loppuu. Jokainen ihminen on seksuaalinen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on ihmiselle mahdollisuus ja parhaimmillaan iloa ja hyvinvointia tuottava ulottuvuus elämässä. Oman seksuaalisuuden, oman tyylin olla nainen tai mies, hakeminen ja etsiminen on elämän mittainen hanke. Seksuaalisuus on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa, eikä toisen seksuaalisuutta voi toisen puolesta määrittää tai määrätä. Seksuaalisuus on kokemuksellinen asia. On seksuaalioikeus saada itse päättää omasta seksuaalisuudestaan. Seksuaalinen identiteetti ja minäkuva kypsyvät hitaasti ja aikuisen seksuaalisuuden aika on vasta kahdenkymmenen ikävuoden jälkeen. Ja senkin jälkeen se jatkaa kehittymistään, eikä tule koskaan lopullisesti valmiiksi,

7 Jokainen ihminen on seksuaalinen omalla tavallaan.

8 Seksuaalisuus ei ala missään erityisessä iässä, vaan alkaa ihmisen saadessa alkunsa. Seksuaalisuus on niin kauan kuin ihminen on. Ainakin perimä, ympäristö ja kulttuuri vaikuttavat sen muotoutumiseen. Ihmisen seksuaalisuus ei ole milloinkaan valmis, se muuttuu ja kehittyy aina kuolinhetkeen asti. Toisaalta koko ajan ihminen myös siirtää löytämäänsä ja kokemaansa seuraaville sukupolville. Joten yhteisön tai perheen jokaisen henkilön seksuaalisuuden kehittyminen vaikuttaa myös muihin ympärillä oleviin ihmisiin. Seksuaalisuus on itse kullekin riittävän hyvää, kunhan kykenee kunnioittamaan muiden ihmisten seksuaalioikeuksia. Seksuaalisuuteen saattaa liittyä seksiä, mutta edellytys seksi ei seksuaalisuudelle ole. Seksiin voi liittyä yhdyntä, mutta kaikille se ei ole seksissä tarpeellinen tai mahdollinen osa. On surullista, jos seksuaalisuus kapenee mielissämme seksiksi, joka nykyään niin usein ymmärretään vain yhdynnäksi.

9 Tee mindmap sanasta seksuaalisuus. Listaa Seksuaalisuus sanan ympärille kaikki asiat, joita mieleesi sanasta tulee. Ole rehellinen itsellesi. Tämän jälkeen kirjaa kirjoittamistasi sanoista mieleesi tulevia sanoja kuhunkin ainakin kaksi. Millaisena asiana, ominaisuutena seksuaalisuus sinulle näyttäytyy? SEKSUAALISUUS

10 Tee sitten mindmap sanasta lapsen seksuaalisuus ja nuoren seksuaalisuus samalla tavoin kuin edellä on ohjeistettu. Miten asiat eroavat toisistaan. Millaisia tunteita nuoruus, lapsuus ja seksuaalisuus sinussa herättävät. LAPSEN SEKSUAALISUUS

11 NUOREN SEKSUAALISUUS

12 Mieti kolme tärkeää asiaa, jota haluat lapselle opettaa seksuaalisuudesta. Perustele valintasi Mieti kolme tärkeää asiaa, jota haluat nuorelle opettaa seksuaalisuudesta. Perustele valintasi

13 Mieti kolme tärkeää asiaa, jota haluat itsellesi opettaa seksuaalisuudesta. Perustele valintasi Tee itsestäsi oman seksuaalisuutesi elämänkaari. Hahmota elämäsi noin seitsemän vuoden jaksoissa alkuvuosien jaon jälkeen ja muistele, mieti ja pohdi elämääsi seksuaalisuuden kautta. Kirjoita, piirrä, maalaa tai käy läpi mielessäsi ja piirrä virstanpylväät punaiselle viivalle haluamiisi kohtiin.

14 Mieti esim. seuraavia asioita: syntymäni mitä sinulle on siitä kerrottu, mitä tiedät vauva-ajastasi. Katso valokuvia, kysy vanhemmiltasi, mikäli sitä et ole vielä tehnyt. Millainen perheesi oli tuolloin, keitä siihen kuului. Keitä kuvissa näkyy ja keitä kuvien ulkopuolelle jää? pikkulapsena (alle 7v) Miten seksuaalisuus näkyi arjessasi? Miten vanhempasi osoittivat sinulle hellyyttä tai toisilleen. Kehen ihastuit tai ketä ihailit? Muistatko masturboineesi tai puhuneesi pissa- kakka- pieru- pimppi- pippeli juttuja? Olitko mieluusti alaston? Millaisena lapsena sinua pidettiin, muistatko? ala-kouluikäinen (7-12v) Millaisia muutoksia kehossasi tapahtui tänä aikana? Puhuttiinko sinulle kehon muutoksista? Kuka kertoi? Miltä muutokset sinusta tuntuivat? Miltä kehosi tuntui verrattuna muihin ikätovereihisi? Odotitko muutoksia vai pelkäsitkö niitä? Koitko yöllisiä siemensyöksyjä tai yllättäviä erektioita? Alkoivatko kuukautisesi? Katsottiinko sinua eri tavoin kuin ennen? Miltä nämä asiat sinusta tuntuivat? Ihastuitko? Särkyikö sydämesi? Seurustelitko tai ihailitko kaukaa ja salaa? Miten vanhempasi tai perheesi muut aikuiset osoittivat hellyyttä toisilleen? Tai millaista hellyyttä yksinhuoltava vanhempi osakseen sai? Puhuitko kavereiden kanssa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista? Katsoitko pornoa tai pornolehtiä? Miltä se tuntui?

15 Tästä eteenpäin 7 vuoden sykleissä: mieti edellisiä kysymyksiä tai listaa itsellesi merkityksellisiä hetkiä: milloin sait tietää raskaudesta, synnytykset, uudet kumppanit, ehkäisyneuvolakäynnit.kirjaa ja muistele elämäsi seksuaalisuuden ilot ja surut. Myös lapsesi joutuu kohtaamaan monia asioita elämässään. Koeta muistaa omaa elämääsi ja millaista se oli oman lapsesi ikäisenä. Aika kultaa muistoja, joten koeta katsoa muistojasi sen lapsen silmin, joka silloin olit. Elämä ei ehkä ollutkaan niin ihanaa ja helppoa joka hetki. Millaista tukea ja apua olisit kaivannut? Muista myös, että lapsesi on ainutkertainen ja ihana, omanlaisensa yksilö ja erilainen kuin sinä. teini-ikä ( 13-19v) Miten kehosi muuttui? Miten mielesi muuttui? Tuliko kavereistasi entistä tärkeämpiä? Pukeuduitko toisin kuin aiemmin? Millaisia ajatuksia seksuaalisuuteen liittyen mielessäsi oli? Rakastuitko? Ikävöitkö? Suritko? Millaisena itseäsi pidit? Oliko sinulla ystäviä, joiden kanssa jakaa asioita? Pidettiinkö sinusta? Käytitkö tai kokeilitko tupakkaa, alkoholia tai muita päihteitä? Harrastitko seksiä yksin tai kaksin? Pohditko omaa seksuaalista suuntautumistasi? Olitko tyytyväinen elämääsi? Millaisia asioita salasit muilta? Millaisia unelmia sinulla oli aikuisuudesta, elämästäsi 10 vuoden kuluttua? Koitko epävarmuutta, yksinäisyyttä tai neuvottomuutta joissakin tilanteissa? Millaista tukea olisit kaivannut tuolloin? Jouduitko läpikäymään raskauden keskeytyksen? Tulitko raskaaksi tai tuliko kumppanisi raskaaksi? Koitko seksuaalista väkivaltaa, ahdistelua tai häirintää? Kävitkö sukupuolitautitutkimuksissa?

16 2. O hana on perhe eikä ketään jätetä yksin Pohja hyvinvoivalle ja tasapainoiselle seksuaalisuudelle luodaan jo ennen kuin ihmistä on edes olemassa. Perheen arvot ja seksuaalikulttuuri määrittyvät jo parisuhteen alussa, ennen kuin jälkikasvusta edes puhutaan tai haaveillaan. Perhebarometrin (Väestöliitto, 2007) mukaan parisuhde halutaan virallistaa, koska tahdotaan turvaa, pysyvyyttä - myös tuleville lapsille sekä taloudellista vakautta ja kestävyyttä Tasa-arvo parisuhteessa on tutkimusten mukaan koetuksella, kun parisuhteeseen syntyy lapsi. Tällöin stereotyyppiset sukupuoliroolit lyövät läpi ja saattavat aiheuttaa kitkaa myös parisuhteessa. Riidat parisuhteissa tulevat useimmiten kotitöistä, talouteen liittyvistä asioista, lasten kasvatuksesta sekä työn ja perheen yhteensovittamisesta ja lomien vietosta. Parisuhteen molemmat osapuolet tuovat uuteen suhteeseen mukanaan jotain omasta lapsuudenkodistaan osan hyväksyen, osan hyläten. Uuden perheen omat rituaalit, traditiot ja tärkeät asiat muodostuvat pikkuhiljaa. Onkin tärkeää, että parin molemmat osapuolet voivat kokea saavansa tilaa omille mielipiteilleen ja päätöksiä perheen arjesta tehdään kumpikin osapuoli huomioiden, ei toisen ehdoilla tai toista painostaen. Vaikka paljon puhutaan siitä, että nykyvanhemmat eivät enää ajattele kuin itseään, on tämä väite myytti. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan tämän päivän vanhemmat käyttävät kaiken liikenevän ajan ollakseen perheensä kanssa. Perhe nähdään tärkeänä osana elämää. Arjen hektinen tahti vain ei luo kovin hyviä edellytyksiä rauhaan ja aikaan vain perheen, ja erityisesti lasten kanssa.

17 Perheistä puhuttaessa on huomioitava, että kodit ja vanhemmat ovat moninaisia. Perhe on tärkeä osa ihmisten elämää.

18 Perheistä puhuttaessa on huomioitava, että kodit ja vanhemmat ovat moninaisia. Lapset elävät uusperheissä, samaa sukupuolta olevien vanhempiensa kanssa, ydinperheissä ja yksinhuoltavan vanhemman kanssa. Samalla lapsen käsitys omasta perheestään saattaa olla laajempi kuin kasvattaja ajattelee. Lapsen perhe saattaa koostua ihmisistä, jotka asuvat eri paikoissa ja se tärkein perheen jäsenkin voi asua toisaalla kuin missä lapsi itse asuu (Ritala-Koskinen 2001). Kaikella tällä on merkitystä myös lapsen seksuaalisessa kasvussa ja toisaalta se asettaa haastetta seksuaalikasvatukseen. Jotta lapsen hoitaminen ja kasvattaminen perheessä menisivät niin kuin aikuiset toivovat, tulee aikuisten yhdessä puhua asiasta. Kahden vanhemman perheessä on aina vähintään kaksi perhetaustaa ja kaksi mielipidettä (omien vanhempien kasvatusmalli ja sitten ne omat uudet). Toisen vanhemman ajatuksista ei saa selvää kuin niitä häneltä kysymällä. Omien ajatusten ja arvojen pohtiminen on tärkeää myös yhden vanhemman perheessä. Uusperheiden arjessa mielipiteitä, kasvatustapoja ja traditioita saattaa olla vaikka kuinka monta. On tärkeää, että perheiden vanhemmat sopivat yhteisistä arvoista kasvatuksen suhteen.

19 Mieti keitä kuuluu perheeseesi? Piirrä läheisistäsi ja sinusta tärkeistä ihmisistä sosiaalinen atomi. Mieti samalla, millaista tukea sinulle ja perheellesi tarjoutuu lähellä olevista ihmisistä. Jos perheessänne on kaksi aikuista, tehkää atomi kumpikin ja vertailkaa kuvianne. Ovatko läheisenne teille yhtä etäisiä tai läheisiä. Miettikää keitä tahtoisitte lähemmäksi itseänne ja miten se onnistuisi. Pitäisikö jonkun siirtyä ulommalle kehälle. Miten se onnistuisi. Jos verkostosi ovat vähäiset ja etäiset, mieti miten voisit saada tukiverkostoa lisää. Tee lista sinulle tärkeistä ihmisistä ja niistä jotka kuuluvat elämääsi. Sijoita kukin heistä atomien kehälle siten, että itse olet ydin. Lähimpänä sinua ovat sinulle läheisimmät ja tärkeimmät ihmiset ja uloimpana kaikkein etäisimmät. Pyydä heitä piirtämään kuva heidän perheestään ja kaikista perheenjäsenistä, lapselle tärkeistä ihmisistä. Millaisia ajatuksia lapsen piirustus sinussa herättää?

20 MINÄ

21 3. Hellyyttä ja läheisyyttä Lasta odotettaessa jokainen miettii millainen lapsen elämästä tulee ja toivoo lapselleen kaikkea mahdollista hyvää. Suurimpia lahjoja, joita vanhempi voi antaa, ovat vuorovaikutustaidot ja kyky läheisyyteen. Ihminen ei jaksa elää yksin, ihminen tarvitsee muita ihmisiä oman kasvunsa tueksi. Kyetäkseen elämään muiden ihmisten kanssa tulee ihmisen jo vauvasta saada vahvistusta sille, että hän on tärkeä ja rakkauden arvoinen. Vastasyntynyt lapsi rakastetaan häntä yksilönä kunnioittaen arvokkaaksi ihmiseksi. Kun työt jakautuvat kodissa tasaisesti, on parisuhde todennäköisesti onnellisempi. Sanotaanhan, että lapsen paras syli on vanhempien rakastava parisuhde (Malinen 1998). Sekä perheen aikuiset että lapset voivat paremmin, kun aikuisten välinen suhde on toimiva ja keskusteleva. Tästä syystä vanhempien pitäisi tehdä inventaario parisuhteestaan jo raskauden aikana; käydä läpi työnjakoa perheessä ja vaalia parisuhdetta yhteisen ajan merkeissä. Vaikka asioita olisikin pohdittu parisuhteen alkuaikoina, näyttäytyvät ne uudessa valossa, kun on kyse vanhemmuudesta ja parisuhteesta. Toisen puolesta luulemisen sijaan kannattaa kysyä hänen mielipidettään ja tarkastaa se myös ajoittain suhteen edetessä. Yksin oleva vanhempi tekee inventaarion omista voimavaroistaan ja omista tukiverkostoistaan. Yksin jääminen lapsen kanssa on haaste, mutta monet yksin lapsen kanssa olevat vanhemmat ehtivät ja jaksavat antautua lapselle aikaa ja tukea tarjoten jopa enemmän kuin kahden vanhemman perheet.

22 Aikaa parisuhteen kunnossa pitämiseen ja omien voimavarojen vaalimiseen tulee järjestää myös lasten syntymän jälkeen. Hyvää parisuhteen huoltoa ja oman jaksamisen edistämistä ovat toisen silmiin katsominen, hellä kosketus ja kehuminen. Parin pitäisi kääntyä toistensa puoleen, toisiaan kohden, eikä kääntää toisilleen selkäänsä tai paeta hankalista tilanteista. Näin myös lasta kasvatetaan kohti tuntevaa ja empaattista aikuisuutta, jossa ihminen on sinut oman itsensä ja tunteidensa kanssa. Lapsi oppii mallista ja myös silloin, kun kukaan ei häntä varsinaisesti opasta tai ohjaa. Jokainen vanhemmaksi tuleva, joutuu kriisiin oman minuutensa kanssa. Hetkelliset epäilyt siitä, että onko lapsi järkevä ajatus onko minusta vanhemmaksi, kuuluvat asiaan. Tuntemattomaan, uuteen tilanteeseen joutuminen voi olla hetkellisesti pelottavaa, erityisesti ajassamme, jossa kaikki pitäisi osata, hallita ja taitaa täydellisesti itsestään ja harjoittelematta. Juuri vanhemmuus on asia, jossa on hyväksyttävä ja kestettävä oma epätäydellisyys ja tunteet, joita hallitsemattomat tilanteet synnyttävät. On sopeuduttava elämään, josta ei päätä enää itse eikä sitä ohjaa omat halut ja tarpeet vaan lapsen arki sanelee elämän tahdille suunnan ja vauhdin. On siis kestettävä itsessään monia tunteita ja tuotettava niitä ulos vahingoittamatta lapsiaan, kumppaniaan tai itseään. Vanhemmuuteen kuuluu sekä kielteisiä että myönteisiä tunteita.

23 Juuri vanhemmuus on asia, jossa on hyväksyttävä ja kestettävä oma epätäydellisyys ja tunteet, joita hallitsemattomat tilanteet synnyttävät.

24 Pohdi hetki itseäsi ja mieti millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä. Jos teitä on kaksi, tehkää kumpikin oma listanne. Mieti seuraavia sanoja ja listaa arvot, joita näihin asioihin liittyy. Tee kuhunkin neljä arvoa. Voitte vaikka haastatella toisianne. Yhdistä tämän jälkeen kustakin sanasta sanat 1 ja 3 sekä sanat 2 ja 4. Näin saat /saatte aikaan kaksi sanaa kustakin pääsanasta. Älä mieti sanoja pitkään vaan sano vain se mitä mieleesi tulee. Tämän jälkeen yhdistäkää nämä kaksi sanaa ja jäljelle jää vain yksi sana kuhunkin kohtaan. Mieti toteutuvatko nämä asiat elämässäsi. Jos toteutuvat, mieti, miten voisit/ -tte edistää asioiden toteutumista jatkossakin yhtä hyvin. Jos asiat eivät toteudu, mitä voisit /-tte tehdä, että arvot olisivat totta arjessa.

25 PERHE PARISUHDE VANHEMMUUS VAPAA-AIKA PERHE: yhdistelmä sanoista 1 ja 3 PERHE: yhdistelmä sanoista 2 ja 4 PARISUHDE: yhdistelmä sanoista 1 ja 3 PARISUHDE: yhdistelmä sanoista 2ja 4 VANHEMMUUS: yhdistelmä sanoista 1 ja 3 VANHEMMUUS: yhdistelmä sanoista 2 ja 4 VAPAA-AIKA: yhdistelmä sanoista 1 ja 3 VAPAA-AIKA: yhdistelmä sanoista 2 ja 4 PERHE: yhdistelmä näistä kahdesta sanasta: PARISUHDE: yhdistelmä näistä kahdesta sanasta: VANHEMMUUS yhdistelmä näistä kahdesta sanasta: VAPAA-AIKA: yhdistelmä näistä kahdesta sanasta:

26 3. Kun lapsi syntyy, syntyy myös vanhempi Vanhempana olo ja jo raskausaika pakottaa aikuisen prosessiin. Omaa itseä on työstettävä ja vääjäämättä on kohdattava oma vanhempi uudella tasolla ainakin omissa mielikuvissaan: mitä haluan itseeni omasta vanhemmastani ja mitä en. Millainen lapsi itse on ollut ja toisaalta millaisen vanhemman kanssa itse on elänyt. Aikuisella saattaa olla omia työstämättömiä asioitaan suhteessa seksuaalisuuteen ja tällöin traumat helposti kulkevat sukupolvelta toiselle. Jo viimeistään raskausaikana tulee työstää asioita oman minän, parisuhteen ja seksuaalisuuden osa-alueella, sillä nämä asiat nousevat esille ja jopa kompastuskiviksi vanhemmuuden myötä, mikäli asioita ei työstetä. Parisuhteiden pysyvyyttä ja yksilön hyvinvoinnin kokemusta voidaan edistää myös ennen lapsen syntymää ja jo ennen raskautta pohtimalla sukupuolirooleja, parisuhteeseen, yksin olemiseen tai lapsen kasvattamiseen liittyviä arvotuksia ja asenteita omalta osaltaan. Lapsen syntymä saattaa siis lujittaa, toisintaa ja uusintaa perinteisiä sukupuolirooleja. Millaista maailmaa me viemmekään eteenpäin omissa perheissämme ja omalla mallillamme olla ja elää? Tämä mallintaminen ei rajoitu vain perheen sisälle vaan lapsi mallintaa tapaa olla ja elää aikuisena kaikessa ympäristössään erityisesti ensimmäisten elinvuosiensa aikana.

27 Millaista maailmaa me viemmekään eteenpäin omissa perheissämme ja omalla mallillamme olla ja elää?

28 Mieti millaisena luulet äitisi ja isoäitisi sinut näkevän. Kirjaa rehellisesti, sillä tämä kirja on vain sinua ja toisaalta vain kumppaniasi varten. Kirjaa sitten millaisena itse itsesi näet. Mieti sitten millaisena isäsi ja isoisäsi sinut näkevät mielessäsi. Mieti lopuksi eroja ja syitä tähän. Tee itsestäsi alla oleva taulukko. Mieti mitä se kertoo sinusta ja suhteesta itseesi. Löydätkö ominaisuuksia, joita tahtoisit korostaa tai poistaa? Miten voisit olla toiveidesi kaltainen? Millainen minä olen? Mitä ajattelen itsestäni? Millaisena arvelen muiden minua pitävän? Millaisena muut minut näkevät? Pyydä kolmea läheistäsi kirjoittamaan sinusta rehellisen kuvauksen? Miltä tekstiä tuntui lukea? Osuivatko ominaisuudet oikeaan? Miten nämä kolme minuutta osuvat yksiin vai oletko jakaantunut moniin eri rooleihin?

29 4. Terveys, arvoista suurin? Kun ihmiseltä kysytään mitä he toivovat elämältä, he vastaavat tavallisimmin, että terveyttä. Kun lasta odottavalta naiselta tai parilta kysytään onko vauva tyttö vai poika, saa tavallisesti vastaukseksi, että ei sen väliä, kunhan on terve. Terveys ja täydellisyys ovat asioita joiden toivominen on kunniallista ja ikään kuin sallittua, normaalia. Kunniatonta ja kummallista on toivoa tiettyä sukupuolta. Jos kertoo, että sukupuolella ei väliä, kunhan lapsi terve, on tavallaan suojellut sikiön sairauden mahdollisuudelta. Kukaan ei ajattele saavansa sairasta lasta, vaikka 2-3 %:la vuosittain syntyvistä lapsista on jokin poikkeavuus. Terveyden toivominen on luontevaa ja ymmärrettävääkin. Emme halua lapsiemme joutuvan kärsimään ja haluamme taata heille täyden elämän kaikin mahdollisin tavoin. Lapsi on lahja ja rakkauden arvoinen sairaana ja kehitysvammaisenakin. Miten yhteiskuntamme ottaa vastaan vammaisena syntyvät lapset? Kuinka me tuemme heidän kasvuaan yhteisönä kohti hyvää ja täyttä elämää? Millaisia arvoja välittyy eteenpäin sanattomin sanoin, teoin ja tehdyin seulontatutkimuksin? Mitä ne kertovat suhteestamme terveyteen ja hyvinvointiin, ihmisarvoon. Kuinka totta on lausahdus: Ole sellainen kuin olet? Sairastuessaan ihminen saattaa tarvita apua ja tällöin kehoon voidaan joutua kajoamaan ruumiin rajoja rikkoen. Tiettyjen sairauksien osalta tärkeä osa aikuisen kuntoutumista saattaa olla seksuaalinen aktiivisuus mm. yhdyntöjen merkeissä tai jonkin vamman vuoksi saatetaan kasvavan nuoren seksuaalisuutta koettaa varjella tukahduttamalla sitä kokonaan kuin unohtaen, että seksuaalisuus on ominaisuus meissä kaikissa syntymästä kuolemaan. Tätä kaikkea hämmentää tietämys siitä, että toipuminen erilaisista sairauksista on nopeampaa, kun sairastunut henkilö saa kehollista kosketusta ja läheisyyttä, kokemusta siitä, että on hyväksytty ja rakastettu. Kehon kautta saadaan aikaan kokemus seksuaalisesta turvallisuudesta (/turvattomuudesta) ja luottamuksesta (/epäluottamuksesta). Ei siis ole samantekevää miten kehoon kosketaan tai miten sitä katsotaan.

30 Kehon kautta saadaan aikaan kokemus seksuaalisesta turvallisuudesta (/turvattomuudesta) ja luottamuksesta (/epäluottamuksesta).

31 Listaa kotityöt, joita kotonasi tehdään ukon viereen. Numeroi työt. Väritä tämän jälkeen hahmoon itsesi, kumppanisi, lastesi tai jonkun muun tekemä kotityö kotonasi. Anna teille jokaiselle oma väri. Lopuksi tarkastele kuka töitä tekee. Voisiko töitä jakaa tasaisemmin vai jakautuvatko ne jo tasaisesti? Vaikka työt jakautuisivat tasaisesti olisiko jollain kotityö, jonka haluaisit tehdä mieluusti? Voisitteko vaihtaa kotitöitä? Miten kotitöiden jakautuminen tasaisesti/ epätasaisesti vaikuttaa parisuhteeseen tai muihin ihmissuhteisiin? Voitte täyttää jokainen osallistuja (pariskunta ja lapset) omat akkanne ja vertailla vastauksianne keskustellen.

32 Tee seuraava harjoitus yhdessä kumppanisi kanssa. Jos olet yksin, tee harjoitus soveltaen. Kirjatkaa kumpikin 10 lappua, jossa on jokin asia, jolla toivoisit sinua hemmoteltavan arjessa. Sivelyn pitää olla toteutettavissa päivän aikana. Taitelkaa laput kiinni ja asettakaa astiaan. Nostakaa aamuisin laput ja toteuttakaa sen hemmottelu kumppanille/itselle päivän aikana. 10 päivän jälkeen kiinnittäkää huomiota siihen mitä suhteessa on tapahtunut? Oletko huomannut eroa? Jos olet tehnyt hemmottelut itsellesi, mieti miten voit? Onko itsestä huolehtiminen antanut voimaa ja energiaa jaksamiseen? Katso kumppaniasi viikon ajan silmiin ainakin 8 kertaa päivässä tiedostaen, että katsot häntä. Katso häntä rakastaen. Mitä katseet saavat aikaan? Katso myös lastasi samoin. Millaisia asioita katse saa aikaan?

33 TERVEYDEN ULOTTUVUUDET fyysinen: oma keho ja sen toiminta, ulospäin näkyvä olemus, fyysinen toimintakyky: voiko esim. kuulla, nähdä, kävellä, puhua, ottaa kiinni käsillään, millaisia sairauksia sairastaa tai vammoja kehossa on, ikä vaikuttaa fyysiseen terveyteen myös psyykkinen: toimintakykyisyys, oma kokemus omasta terveydestä, sidoksissa kokemukseen omasta itsestä, omasta olosta, mielenterveys, mieliala, tunteiden kokeminen ja käsittely sosiaalinen: ihmiset, joiden kanssa ihminen on tekemisissä vuorovaikutuksellisissa suhteissa joko suoraan tai epäsuoraan, yhteiskunta, jossa ihminen asuu ja elää, sosiaalinen ulottuvuus asettaa normeja, arvoja ja luo asenteita ja ihanteita ihmisyyttä, terveyttä ajatellen, mahdollisuus luoda ihmissuhteita ja kuulua ryhmään vs. yksinäisyys kulttuurinen: uskomukset, arvot, tavat, normit. taiteen eri lajit ja mahdollisuus toteuttaa itseään, kulttuurin, viestinnän ja kulttuurisen ilmapiirin luomat tavat olla ihminen, joita kulttuuriin kuuluvat ihmiset uusintavat, toisintavat ja uudelleenrakentavat suhteissaan. Tarjoaa mahdollisuuden myös haastaa ja kyseenalaistaa osatekijöitä seksuaalinen: ihmisen kykyä luoda kaunista ja hyvää, nauttia, tärkeä osa ihmisen identiteettiä, sidoksissa vahvasti kulttuuriin, aikaan ja paikkaan, jossa ihminen elää. henkinen: ihmisen kokemus ja ymmärrys omasta ainutkertaisuudestaan ja merkityksellisyydestään. Kykyä ja taitoa hurmioitua hetkistä ja yhteydestä itseensä ja/tai toisiin ihmisiin. Ihmisyyden ydin, sisäistä viisautta, joka ilmenee järjen ja tunteen yhteistoimintana ympäristötekijät: merkityksellinen kaikille em. ulottuvuuksille. Se, missä asuu, säätelee mahdollisuuksia paljon ja muovaa ihmisen kokemusta itsestään ja muista. Rajaa mahdollisuuksia tai tuo niitä ihmisen ulottuville. Ympäristötekijät vaikuttavat mm. ruokaan, elämäntapaan, turvallisuuden tunteeseen, toimintakykyyn tai siihen mihin aika arjessa kuluu, millaisia hyödykkeitä ihmisen käytettävissä on. lähde: mukaellen Kerttu Perttilän terveyden ulottuvuus teoriaa.

34 5. Tunteiden tunnistamista ja sietämistä Lapsen äidin tai isän kyky myötäeläen tunnistaa pienen lapsensa erilaiset tunnetilat ja kyky nimetä ne kulttuurin käyttämillä yhteisillä sanoilla luo perustan lapsen tietoisuudelle elimistöstään, tunnetiloistaan ja siten itsestään (Stern 1985). Vanhempien kyky tunnistaa lapsensa tunnetiloja ei aina kuitenkaan ole tarkka. Tällöin lapsen kokema tunnetila voi saada väärän nimen. Koko elämän kestävä ristiriita tietoisen ja piilotajuisen minuuden välillä on siten alkanut. Piilotajuiseksi jäänyt kehon tunnetila edustaa aitoa minuutta, tunnetilalle annettu kielellisesti epätarkka nimi tietoista mutta kuitenkin epäaitoa minuutta (Lacan 1966/1977).

35 Ihminen oppii kasvatuksen lomassa tuntemaan häpeää erilaisista luonnollisista tunnetiloista ja siten tukahduttamaan nuo paheksutut tunnetilat. Vanhempien vaikeudet ja kyvyttömyys sietää erilaisia tunnetiloja, vaikuttaa vahvasti lapsen tunne-elämän taitoihin. Jokainen ihmislapsi oppii tuntemaan häpeää luonnollisten tunnetilojensa ja tunteittensa ilmaisemisesta kuka itkuisuudestaan, kuka vihaisuudestaan, kuka säikähdyksestään, kuka seksuaalisesta uteliaisuudestaan tai mielihyvästään. Myös omaan kehoon, tapaan olla ja elää ja omaan arvokkuuden tunteeseen saattaa liittyä häpeän tunteita, jos lapsi on sen oppinut varhaislapsuudessaan (Huttunen, 1997) Lapsen kasvu omiin tunteisiinsa, niiden tunnistamiseen ja sietämiseen on kaikki kaikessa. Ihminen, joka tunnistaa omat tunteensa ja on yhteydessä omaan minäänsä, on empaattinen. Tällainen ihminen kokee itsensä arvokkaaksi ja näkyväksi, rakastetuksi. Empatiataito kasvaa ja kehittyy läpi elämän. Rakastetun ja arvostuksen kokemukset syntyvät arjen pienissä hetkissä. Kuultiinko sanani ja miten niihin reagoitiin. Pidettiinkö minua hyvänä, kosketettiinko rakkaudella ja kunnioittaen. Kasvatusinstituutioissa, kuten myös kodeissa, tunteet ja lapsen näkyväksi tekeminen ovat keskeisiä asioita empatiakasvatuksessa. Aikuinen, jolla on hyvä olla itsensä ja oman seksuaalisuutensa kanssa, on hyvä malli aikuisuudesta. Tällainen aikuinen kykenee myös suhtautumaan lapseen lämmöllä, tunteet sallien. Empatiataitoja, omaa seksuaalisuutta etsitään ja löydetään kiireettä ja rauhassa. Pedagoginen rakkaus, kasvattajan taito ja rehellinen halu kohdata kasvaja, korostaa jokaisen ihmisen ainutkertaisuutta ja ainutlaatuisuutta, joka ei rakennu vain suoritusten ja ylikriittiseen suhtautumiseen tietynlaisesta olemisesta. (Skinnari, 2004)

36 Aikuinen, jolla on hyvä olla itsensä ja oman seksuaalisuutensa kanssa, on hyvä malli aikuisuudesta. Tällainen aikuinen kykenee myös suhtautumaan lapseen lämmöllä, tunteet sallien.

37 Empatiakykyinen ihminen haluaa, osaa ja pystyy huomioimaan muut ihmiset samoilla oikeuksilla kuin itsellään katsoo olevan. Empatian avulla reagoimme toisissamme pieniinkin eleisiin ja ilmeisiin pystymme eläytymään toisen ihmisen tunteisiin, kokemuksiin ja silti auttamaan tai olemaan läsnä. Empaattinen ihminen ei koe tarvetta alistaa toista ihmistä oman valtansa alle. Laadukkaalla kasvatuksella voitaisiin siis vähentää seksuaalista väkivaltaa ja edistää ihmisten välistä tasa-arvoa. Empatiakasvatuksen määrää tulisi merkittävästi lisätä koulujen ja päiväkotien arjessa, sillä empatiataito on seksuaalisuuden ydin. Ilman taitoa empatiaan ei ihminen voi kohdata omaa minuuttaan eikä myöskään toista ihmistä (Kemppainen ja Lajunen 2004; Tikkanen 2003; Skinnari 2004; Bildjuschkin ja Ruuhilahti 2008) Listaa tunteet, joita mieleesi tulee. Mieti milloin viimeksi koit po. tunteita. Millaisiin tunteisiin tilanteet liittyivät. Valitse tunteista yksi, joka on sinulle erityisen vaikea tai ikävä. Mieti miten tunteesta voisi päästä eteenpäin? Mieti miten osoitat tunteitasi? Näkyykö tunteesi ulospäin vai piilotatko ne? Miksi? Millaisia tunteita saa ilmentää julkisilla paikoilla ja mitkä ovat sopimattomia? Miksi? Millainen on unelmiesi kumppani, millaiseen ihmiseen voisit rakastua? Kirjaa kaikki ominaisuudet ylös. jos kohtaisit täydellisen kumppanisi, uskaltaisitko rakastua ja rakastaa ehdoitta. Mikä saattaisi epäilyttää sinua rakkaudessa tai unelmien kumppanissasi?

38 6. minä ja kehoni Sukupuoli on tiukasti sidoksissa kehoomme ja yksi keskeisimmistä käsitteistä, joilla ihminen määritellään (Charpenties 2001). Myös seksuaalisuus ja kehollisuus kietoutuvat toisiinsa. Kaikki puolestaan kietoutuu ympäristössämme oleviin asioihin ja ihmisiin, kulttuuriimme. Käsitys itsestämme, omasta kehostamme, syntyy monimutkaisissa vuorovaikutuskuvioissa muiden ihmisten kanssa. Voidakseen löytää itsensä, oman kehollisuutensa, seksuaalisuutensa oman yhteisönsä jäsenenä on voitava arvioida itseään suhteessa muihin ihmisiin, yleisiin normeihin ja omaan käsitykseen niin itsestään kuin normiin verrattuna. Minäkuva, itsetunto ja identiteetti rakentuvat sekä sisäisesti että ulkoisesti melko paljon kehollisuuden kautta (myös seksuaalinen minäkuva, itsetunto ja identiteetti). Kaikki sanottu, kirjoitettu, jokainen toiminto on kehosta lähtöisin. Yhdellä katseella voimme päätellä toisen ihmisen ajatuksista ja tunteista paljon. Asennot, eleet, ilmeet, tapa liikkua välittää meille kulttuurisidonnaista tietoa. Ihminen kasvaa todennäköisesti empaattisemmaksi henkilöksi, mikäli hän saa läheisyyttä ja hyviä kosketuksia osakseen niin lapsena kuin aikuisuudessakin. Lähes neljännes valveillaoloajastamme arvioidaan menevän sosiaalisiin suhteisiin, kosketukseen toisen ihmisen kanssa. Kaipaamme kosketusta, näkyvänä olemista, siitä kertovat monet vaihtoehtoiset kosketukseen perustuvat hoitomuodot. Ihminen etsii omaa yhteyttään oman minänsä ja kehonsa välillä läpi elämänsä.

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä www.poikientalo.fi Tuki- ja neuvontapalvelu www.sinuiksi.fi Neuvontatyöntekijät Jussi

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA. Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA. Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa 21.10.2010 Aikuinen, kotielämä ja turvallisuus Turvallinen Perhe-elämä Markku Turpeinen, perheneuvolan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Katriina Bildjuschkin 1 Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä.

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. 1 Mitä lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on? Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin perustuvaa suunnitelmallista, ohjattua ja tavoitteellista vapaaehtoistoimintaa,

Lisätiedot

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset Suhdetyö Vertikaaliset suhteet aikuiset Vaakasuuntaiset suhteet lapset Muutamia käsitteitä Syrjintä Halventaminen Kiusaaminen Ahdistelu Yhdenvertaisen kohtelun suunnitelma Edistä lasten yhdenmukaisia oikeuksia

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisuus tarkoittaa kykyä ja herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Siihen liittyy myös

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot