Torjunta-ainetöiden työhygienia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Torjunta-ainetöiden työhygienia"

Transkriptio

1 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 13 Torjunta-ainetöiden työhygienia SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2002

2 Hermes, Tampere painos ISBN ISSN X

3 Sisältö 1. Johdanto Torjunta-aineiden käyttö Suomessa Altistuminen Altistumisen vähentäminen Henkilönsuojaimet ja hygieeninen työskentely Ihon suojaus Hengityksensuojaimet Torjunta-aineiden aiheuttamat terveyshaitat Torjunta-aineiden levitysmenetelmät Traktoriruiskut ja muut ajettavat levityslaitteet Ilma-avusteinen traktoriruisku Traktorisumuruisku Puimuriin kiinnitettävä ruisku Sivelykäsittely sivelypuomilla Itsekulkevat, pienoisajoneuvolla hinattavat ja ajoneuvon päälle asennettavat ruiskut Ruiskutus metsä-äestyksen yhteydessä Kantokäsittely monitoimikoneella Käsikäyttöiset levitysmenetelmät Reppuruiskut Moottorisumuruiskut Moottorikäyttöiset puutarharuiskut eli kärryruiskut Traktoriruiskun käsiruiskutustanko (ruiskupistooli) Sivelysauva Sirottelu Taskutuspistoolit, runkokäsittelysuuttimet, kantokäsittelylaitteet Pumpattava käsiruisku, sumutinpullo ja kastelukannu, jossa on levityspuomi Kylvösiemenen käsittely eli peittaus Muita levitysmenetelmiä Kylmäsumutus Kaasutus Kärytys Ruiskuttajatutkinto ja ruiskujen testaus Torjunta-aineiden käyttö eri viljelykasveilla Viljan- ym. peltoviljely Erikoiskasvien viljely Peruna... 29

4 6.2.2 Öljykasvit Sokerijuurikas Herne Puutarhaviljely Puutarhaviljely avomaalla Avomaavihannekset Marjojen ja hedelmien viljely Leikkokukat ja koristekasvien taimet avomaalla, koristepensaat ja -puut Kasvihuoneviljely Ruokasienten viljely Torjunta-aineiden käyttö metsätaloudessa Heinäntorjunta, lehvästöruiskutukset Runko- ja kantokäsittely Metsätaimitarhat, istutustaimet Yhteenveto Kirjallisuutta Torjunta-ainetöiden työhygienia

5 Esipuhe Kemiallisten torjunta-aineiden käyttö on pääsääntöisesti vähentynyt viime vuosikymmeninä. Aivan viime vuosina käyttömäärien lasku on tasoittunut ja ehkä jopa pysähtynyt. Torjunta-aineiden käytön vähentäminen on yksi maatalouden ympäristöohjelman tavoitteista. Kemiallisesta torjunnasta tuskin kuitenkaan koskaan luovutaan täysin. Torjunta-ainetyön työhygieniaa on tutkittu ja altistumisen suuruutta eri tilanteissa on mitattu sekä Suomessa että muualla maailmassa. Näiden tutkimusten ja käytännön kokemusten perusteella torjunta-ainetyö voidaan suunnitella sellaiseksi, että terveysriski jää pieneksi ja työskentelystä on mahdollisimman vähän haittaa myös muulle ympäristölle ja sivullisille. Kirjoittajat haluavat kiittää MMM Kirsti Taattolaa Kuopion aluetyöterveyslaitoksesta, koneagrologi Väinö Riikosta (Pohjois-Savon maaseutukeskus, eläkkeellä), MMM Sakari Liljaa Metsäntutkimuslaitokselta, MMM Risto Lallukkaa Maaseutukeskusten liitosta ja tuotantopäällikkö Jukka Saarista Mykora Oy:sta arvokkaasta avusta kirjoitustyön aikana. Lisäksi kiitämme tekstiluonnoksen kommentoinnista asiantuntijoita Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitosta, Kasvintuotannon tarkastuskeskuksesta, Mikkelin työsuojelupiiristä, Maa- ja metsätalousministeriön maatalousosaston laadunvalvonta- ja kasvinterveysyksiköstä, Maatalouden tutkimuskeskuksen kasvinsuojelun ja maatalousteknologian tutkimuslaitoksista, Maataloustuottajien keskusliitosta, Metsäntutkimuslaitoksesta ja Suomen ympäristökeskuksessa. Erityisen suuren panoksen tekstin sisältöön pitkän käytännön kokemuksensa ansiosta toi tarkastaja Aili Pulkkinen Kymen työsuojelupiiristä. Kuopiossa Milja Mäkinen, FM Kyösti Louhelainen, FT professori Juhani Kangas Kuopion aluetyöterveyslaitos Ylitarkastaja Kirsi Kyrkkö Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto Torjunta-ainetöiden työhygienia 7

6 1. Johdanto Tähän oppaaseen on koottu Suomessa käytettävien torjunta-aineiden levitysmenetelmien kemikaalialtistumisen kannalta olennaiset ominaisuudet ammattimaisessa maa- ja metsätaloudessa sekä puutarhaviljelyssä. Lisäksi on kiinnitetty huomiota laitteiden turvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin. Kaikki Suomessa käytettävät laitteet ja menetelmät sekä erilaiset altistumistilanteet on pyritty huomioimaan. Osa kuvatuista laitteista ja työmenetelmistä on hyvin harvinaisia Suomessa. Tehokkaan suojautumisen ja hygieenisen työskentelyn periaatteet on kuvailtu. Eri laitteiden ja menetelmien suojautumistarpeeseen vaikuttavat erityisominaisuudet on lisäksi otettu huomioon. Kaikki merkittävimmät, kaupallisesti viljeltävät kasvit on myös käyty läpi arvioiden viljelymenetelmien vaikutusta altistumiseen. Esitystapa helpottaa löytämään tekstistä tarvittaessa yksittäisten laitteiden tai tietyn viljelykasvin käsittelyn erityispiirteet. Sisällysluettelo toimii samalla hakusanaluettelona, koska jokainen erilainen laite tai levitysmenetelmä on otsikoitu erillisiin kappaleisiin. Tekstissä ei oteta kantaa torjunta-aineiden aiheuttaman terveysriskin suuruuteen, koska siihen vaikuttavat tehoainekohtaiset toksikologiset ominaisuudet, joita tässä tekstissä ei ole käyty läpi. Torjunta-aineiden terveyshaitoista on olemassa aiheeseen erikoistunutta kirjallisuutta. Oppaan tarkoituksena on toimia tietolähteenä käytännön neuvontatyötä viljelijöiden keskuudessa tekeville, kuten neuvontajärjestöille, työterveyshuolloille ja työsuojelupiireille, sekä riskinarvion apuvälineenä viranomaisille ja oppimateriaalina maataloutta ym. opiskeleville. Tietolähteinä on käytetty Suomessa ja kansainvälisesti julkaistuja oppaita, raportteja ja tieteellistä kirjallisuutta, Kuopion aluetyöterveyslaitoksen tutkijoiden julkaisemia artikkeleita torjunta-aineiden työhygieniasta ja suojavarusteista, valmistajilta ja maahantuojilta saatuja tietoja, suullisia tietoja suomalaisilta alan asiantuntijoilta ja tutkijoilta jne. Työmenetelmiin on perehdytty myös kenttäkäynnein. Oppaan loppuun on koottu kirjallisuusviitteitä, joista saa lisää tietoa torjunta-aineiden turvalliseen käyttöön ja levitysmenetelmiin liittyvistä asioista. 8 Torjunta-ainetöiden työhygienia

7 2. Torjunta-aineiden käyttö Suomessa Torjunta-aineita ovat kasvitautien, rikkakasvien ja tuhoeläinten (mukaan lukien rotta ja hiiri) torjuntaan käytettävät valmisteet sekä kasvunsääteet ja hyönteiskarkotteet. Käyttötarkoituksen mukaan torjunta-aineet jaetaan kasvinsuojeluaineisiin ja muihin torjunta-aineisiin. Euroopan unionin biosidilainsäädännön siirtymäajan kuluessa muut torjunta-aineet siirtynevät biosidilainsäädännön piiriin. Torjunta-aineita käytetään maa- ja metsätaloudessa, puutarhaviljelyssä ja kotitalouksissa. Vuonna 1999 torjunta-ainerekisterissä oli 350 valmistetta, joissa oli 171 eri tehoainetta. Torjunta-aineiden myynti on laskenut lähes koko 80- ja 90-lukujen ajan, mutta aivan viime vuosina myynti on jonkin verran noussut. Vuonna 1997 torjunta-ainevalmisteita myytiin 2755 tonnia (1033 tonnia tehoaineeksi laskettuna). Määrä on puolet siitä, mitä vuosina keskimäärin vuosittain käytettiin. Noin 70 % myydyistä tehoaineista oli maatalouden herbisidejä. Viimevuosina fungisidien osuus (15 %) on noussut yli insektisidien (5 %). Metsätalouden osuus torjunta-aineiden kokonaismyynnistä oli 2 %, eli 37 tonnia valmisteita (16 tonnia tehoaineita). Näistä yli 90 % oli rikkakasvien torjuntaaineita. Nykyisen kaltaisia torjunta-aineiden levityslaitteita (esimerkiksi traktori- ja reppuruiskuja) on käytetty 60-luvulta saakka. Vanhin kemiallisten torjunta-aineiden käyttömenetelmä on siementen peittaus. Myös pölytys on vanha menetelmä. Ruiskutusmenetelmistä ensiksi kehitettiin reppuruisku, joka myöhemmin moottoroitiin. Lisäksi oli olemassa erilaisia ihmisvoimalla vedettäviä tai työnnettäviä laitteita. Viimeisimpänä on kehitelty traktoriruisku. Alussa traktorit olivat lähes aina avotraktoreita. Suojautumisen tarpeellisuus alkoi nousta tietoisuuteen 70-luvun alussa, jolloin alettiin suositella käytettäväksi puolinaamareita. Nykyään lähes jokainen viljelijä hoitaa itse kemiallisen kasvinsuojelunsa. Kehityksen arvellaan etenevän kohti keskitetympää torjunta-aineiden käsittelyä. Ympäristösäännösten (ruiskujen tarkastukset, ruiskuttajatutkinnot) kiristyessä edelleen voi olla taloudellisesti kannattavampaa antaa jonkun hoitaa kasvinsuojelutyö keskitetysti. Ongelmana tällaisessa toimintamallissa saattaa olla optimaalisen ruiskutusajankohdan lyhyys. Uusimmilla ilma-avusteisilla ruiskuilla yksi työntekijä ehtii tehdä levitystyötä huomattavasti enemmän kuin perinteisillä laitteilla. Torjunta-aineiden levityksestä voisi muodostua sivuelinkeino jollekin alueen viljelijälle tai toiminta voisi olla kunnallista. Maatalous työllisti Suomessa ja metsätalous henkeä vuonna Kasvintuotanto oli päätuotantosuuntana (tilasto vuodelta 1996) noin tilalla (44 % aktiivitiloista). Yli 70 % tiloista oli kooltaan alle 20 ha (peltoala). Peltoalan käyttö prosenttiosuuksina on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Peltoalan käyttö vuonna Viljelykasvi %-osuus peltoalasta Viljakasvit (vehnä, ruis, ohra, kaura ja seosviljat) 52 Nurmikasvit 32 Öljykasvit 3 Sokerijuurikas 2 Peruna 1,5 Muut kasvit 1,5 Tuotantoala yht. 92 Kesanto 8 Viljelyala yht. 100 Torjunta-ainetöiden työhygienia 9

8 Tuotantoalan kokonaispinta-ala oli vuonna 1997 Maa- ja metsätalousministeriön mukaan noin 2 miljoonaa hehtaaria. Aktiivitilojen keskimääräinen peltopintaala oli noin 23 ha. Luomuviljelyssä (mukaan lukien siirtymävaiheessa olevat) oli ennusteen mukaan ha vuonna Luomutilojen lukumäärä oli Kuopion aluetyöterveyslaitoksen tutkimukseen Maatalouden työolot vuonna vertailu vuoteen 1979 osallistuneista avomaaviljelyä harjoittavista maatiloista 90 % käytti kemiallista torjuntaa tuotannossaan vuonna Useimmin käytettiin rikkakasvien torjunta-aineita (keskimäärin 4,2 kertaa vuodessa). Vastaavasti tuhoeläinten torjunta-aineita käytettiin 2,1 kertaa ja kasvitautien torjunta-aineita 0,2 kertaa vuodessa. Peittausaineita käytettiin tiloilla eniten purjon ja sipulin viljelyssä (34 %). Ristikukkaisten kasvien (öljykasvit) viljelyssä käytettiin eniten peitattuja siemeniä, mutta peittausta ei tehty tiloilla lainkaan. Traktorilevitys oli yleisin ruiskutusmenetelmä. Käsikäyttöisiä ruiskuja käytettiin eniten sipulin ja purjon sekä porkkanan, sellerin ja maustekasvien viljelyssä. Näissäkin tapauksissa käyttö oli vain noin 7 % kaikesta torjunnasta. Purjo ja sipulitiloista 26 % käsitteli kasvit upottamalla ne torjunta-aineliuokseen. Taulukossa 2 on esitetty erilaisten torjunta-aineiden käyttömenetelmien yleisyyttä avomaaviljelyssä. Taulukko 2. Torjunta-aineiden käyttötapoja eri kasveille avomaaviljelyksillä (%), n = 694 (Lähde: Maatalouden työolot vuonna vertailu vuoteen 1979). Työ Peruna n=139 Sokeri-/ punajuurikas n=81 Kaali, lanttu, nauris n=110 Sipuli, purjo n=65 Porkkana, selleri n = 94 Herne, papu n=22 Viljat, apila, heinä n=317 Ristikukkaiset n=70 Peitataan siemeniä ja taimia Käsitellään peitattuja siemeniä ja taimia Torjunta aineita yl. käytetään (peittaus + ruiskutus) Levityksessä käytetään traktoriruiskua 10 Torjunta-ainetöiden työhygienia

9 Torjunta-aineita käytetään myös kotitalouksissa ja monet yrittäjät tekevät mm. desinfiointityötä torjunta-aineilla (tällöin valmisteet lienevät tulevan lainsäädännön mukaan biosidejä). Lisäksi torjunta-aineille voidaan altistua teollisuudessa tehoaineiden valmistuksessa tai formuloinnissa. Torjunta-aineilla käsiteltyjen kasvustojen hoitotöissä (re-entry altistuminen) on myös mahdollista altistua merkittävästi. 3. Altistuminen Torjunta-aineiden työntekijälle aiheuttamaan mahdolliseen terveyshaittaan vaikuttaa aineen myrkyllisyyden lisäksi elimistöön joutuneen annoksen suuruus. Merkittävin altistumisreitti useimmilla torjuntaaineilla on iho. Lisäksi torjunta-aineet voivat joutua elimistöön hengitysteiden kautta tai nielemällä. Silmiin joutunut torjunta-aine voi myös aiheuttaa haittaa. Altistumisen suuruuteen vaikuttaa mm. aineen käyttötapa, esimerkiksi käytetäänkö ainetta sisätiloissa vai ulkona, levitetäänkö ainetta traktoriruiskulla vai reppuruiskulla jne. Lisäksi altistumiseen vaikuttaa aineen käyttömäärä, -olosuhteet (käsiteltävän alueen koko ja muoto, kaluston kunto, sää ym.) ja valmisteen olomuoto (nestemäinen, jauhemainen, raemainen jne.). Ruiskutusnesteen pisarakoko on yleensä pienin ja hengitysvyöhykkeelle kulkeutumisen vaara suurin kun torjutaan lentäviä hyönteisiä. Torjunta-ainevalmisteen lisäaineet ja tankkiseoksiin lisättävät apuaineet, esimerkiksi kiinnitteet, on myös huomioitava. Monissa valmisteissa on edelleen orgaanisia liuotinaineita ja esim. nestepeittausaineissa voi olla jäätymisenestoaineena etyleeniglykolia. Nämä aineet voivat lisätä altistumista varsinaiselle torjunta-aineelle. Torjunta-ainetyö on kokonaisuus, johon kuuluu levityksen lisäksi myös ruiskutusnesteen valmistaminen ja ruiskun säiliön täyttö. Näiden työvaiheiden on useissa tutkimuksissa havaittu voivan altistaa työntekijää enemmän kuin varsinaisen levitystyön, koska tällöin altistutaan laimentamattomalle valmisteelle. Altistumista voi tapahtua lisäksi ruiskun pesu- ja huoltotöissä. Altistumisriski on erityisen suuri, mikäli laitteita joudutaan korjaamaan (esim. suuttimien tukkeumat) kesken levitystyön. Käsiteltyjen kasvustojen hoitotöissä on myös mahdollista altistua. Tarvittaessa voidaan asettaa työhygieeninen varoaika, jonka aikana käsiteltyyn kasvustoon ei saa mennä eikä kasveihin koskea ilman myyntipäällyksessä mainittuja suojaimia. Varoajan pituus on mainittu valmisteen myyntipäällystekstissä ja käyttöturvallisuustiedotteessa. 3.1 Altistumisen vähentäminen Torjunta-ainetyöt tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne voidaan tehdä turvallisesti ja tarpeetonta altistumista välttäen. Ennen työn aloittamista on harkittava, mikä on turvallisin levitysmenetelmä. Torjunta-aine tulee mahdollisuuksien mukaan valita siten, että terveysriski on mahdollisimman pieni. Terveysvaikutuksista saa tietoa myyntipäällyksistä ja käyttöturvallisuustiedotteesta. Työterveyshuollosta voi myös kysyä lisätietoja. Myyntipäällystekstit ja käyttöturvallisuustiedotteet on luettava aina ennen töiden aloittamista. Niissä annettuihin annostus-, työskentely- ja suojautumisohjeisiin voi tulla muutoksia uudelleenrekisteröinnin yhteydessä ja muutoinkin, jos tarvetta ilmenee. Ohjeita noudattamalla minimoidaan altistuminen ja Torjunta-ainetöiden työhygienia 11

10 estetään altistumisesta aiheutuvien terveyshaittojen syntymistä. Tärkeimpiä altistumisen vähentämiskeinoja ovat huolelliset työtavat, hyvä henkilökohtainen hygienia, asianmukaisten henkilönsuojainten käyttö ja laitteiston kunnossapito. Koulutuksessa, esimerkiksi ruiskuttajatutkinnossa, pyritään korostamaan näitä seikkoja ja antamaan neuvoja siitä, miten voidaan työskennellä turvallisimmin. Aina ennen työn aloittamista on varmistettava, että työntekijä on saanut henkilökohtaista opastusta torjunta-ainetyöhön ja että käyttöturvallisuustiedotteisiin on perehdytty. Useat säädökset velvoittavat työnantajaa huolehtimaan työnopastuksesta ja suojainten saatavuudesta. Työntekijällä on vastaavasti velvollisuus noudattaa saamiaan ohjeita ja käyttämään annettuja suojaimia. Ruiskutusnesteen on levittävä tasaisesti kohteeseensa, jotta saavutettaisiin mahdollisimman hyvä torjuntatulos. Tähän tavoitteeseen päästään yleensä siten, että merkittävä osuus ruiskutteesta on pisarakooltaan pientä, jolloin kulkeuman mahdollisuus kasvaa tuulisella säällä. Riittävän levitystasaisuuden ja peittävyyden sekä kulkeuman hallinnan vaatimukset eivät täysin toteudu yhtäaikaisesti, vaan kompromisseja on tehtävä. On muistettava, että torjunta-aineiden käyttö on vain yksi osa tehokasta kasvinsuojelua; mm. monin viljelyteknisin ja kasvinjalostuksellisin keinoin voidaan kemiallisen torjunnan tarvetta vähentää ennalta ehkäisevästi. Lisäksi on olemassa useita mekaanisia ja biologisia torjuntamenetelmiä Henkilönsuojaimet ja hygieeninen työskentely Tärkein tietolähde käyttäjälle torjunta-ainevalmisteen haitallisista ominaisuuksista on käyttöturvallisuustiedote. Suojaintarve ja suojaintyyppi vaihtelevat käytettävän valmisteen haitallisuuden ja muiden ominaisuuksien (pölyävyys, lisäaineet, käyttötapa ym.) mukaan. Vaadittavat suojaimet on mainittu torjunta-ainevalmisteen pakkauksen myyntipäällyksessä ja käyttöturvallisuustiedotteessa, jotka tulee lukea ennen torjunta-ainetyön aloittamista. Suojainten tulee olla CE-merkittyjä. Torjunta-ainetöitä varten on oltava erilliset varusteet ja vaatteet, joita ei käytetä missään muussa työssä. Suojavarusteet on lisäksi pestävä aina käytön jälkeen. Vaatekuituihin voi kertyä torjunta-ainetta vaikkei vaate varsinaisesti olisi kastunutkaan. Suojakäsineet on myös muistettava aina huuhdella huolellisesti ennen riisumista. Käsineiden kemikaalinkesto heikkenee ajan myötä, joten ne on vaihdettava riittävän usein. Etenkin liuottimia sisältävät valmisteet (nimessä usein tunnus EC ) haurastuttavat käsineitä. Nahka- ja kangaskäsineet eivät sovi torjunta-ainetöihin. Jos valmistetaan ja levitetään ns. tankkiseoksia, eli useampia valmisteita käytetään yhtäaikaa, on noudatettava haitallisimman valmisteen käyttöturvallisuustiedotteessa mainittuja suojautumisohjeita. Seuraavissa kappaleissa esitettävät suojautumisohjeet ovat yleisluontoisia, eivätkä korvaa valmistekohtaisia tietoja. Olennainen osa suojautumista on henkilökohtainen hygienia ja huolelliset työtavat. Mahdolliset torjunta-aineroiskeet on pestävä iholta vedellä ja saippualla välittömästi. Useat torjunta-aineet imeytyvät nopeasti paljaan, terveenkin ihon läpi. Läpäisemätön käsinemateriaali ei estä altistumista, jos kuitenkin välillä kosketaan torjunta-aineeseen paljain käsin. Tällä tavoin saatetaan myös liata torjunta-aineella käsineen sisäpinta, jolloin erityisesti hikoilevan käden ihon läpi voi imeytyä merkittävästi torjunta-ainetta. Kädet tulee pestä ennen syömistä, juomista, WC:ssä käyntiä tai tupakointia. Puhdasta vettä pitää olla myös levitystyön aikana mukana traktorissa tai 12 Torjunta-ainetöiden työhygienia

11 ruiskun puhdasvesisäiliössä. Työskentelyn jälkeen on peseydyttävä huolellisesti vedellä ja saippualla. Suojavaatteet ja muut suojaimet on puhdistettava. Torjunta-ainetyössä käytetyt varusteet on säilytettävä ja pestävä muista vaatteista erillään. Hengityksensuojainten suodatinpatruunat on irrotettava käytön jälkeen ja säilytettävä tiiviissä muovi- tms. pussissa Ihon suojaus Torjunta-ainetyössä on käytettävä pitkähihaisia ja -lahkeisia suojavaatteita, esimerkiksi haalaria. Tavallinen puuvilla-polyesterihaalari on useimmissa tapauksissa riittävä avomaalla. Haalareissa on oltava huppu, tai on käytettävä erillistä päähinettä. Erityisen haitallisia aineita käsiteltäessä ja mielellään työskenneltäessä kasvihuoneessa käytetään kemikaalinkestävää suojaasua. PVC-muovinen sadepuku on aivan käyttökelpoinen, kunhan sen muistaa pestä aina käytön jälkeen. Puku on vaihdettava, jos sen pinta alkaa halkeilla. Nikotiinia kärytettäessä on käytettävä puuvillaista haalaria. Mikäli suojavaatteet kastuvat työskentelyn aikana märiksi, esim. roiskumisen vuoksi, ne pitää välittömästi vaihtaa. Jos tietää etukäteen joutuvansa esim. reppuruiskutettaessa kulkemaan tiheässä, vastikään käsitellyssä kasvustossa, jossa housunlahkeet kastuvat, kannattaa varautua esimerkiksi sadehousuin. Tavalliset kumisaappaat ovat hyvät torjunta-ainetyössä. Kemikaalinkestävät saappaat ovat nimensä mukaisesti torjunta-ainetyössä kestävämmät, joten sellaiset kannattaa hankkia, jos torjunta-aineita käytetään usein. Halkeilevat saappaat on vaihdettava. Pesu välittömästi käytön jälkeen pidentää myös saappaiden käyttöikää. Housunlahkeet vedetään saappaanvarsien päälle. Muistettava suojavaatteista pitkähihaiset ja -lahkeiset suojavaatteet ja päähine ovat perusvarustus kaikissa torjunta-ainetöissä kastunut suojapuku on vaihdettava heti puhtaaseen, tai on käytettävä kemikaalinkestävää pukua suojavaatteet on pestävä erillään muista vaatteista aina käytön jälkeen halkeilevat kumisaappaat on vaihdettava uusiin myyntipäällyksen ohjeet on aina luettava ennen työskentelyn aloittamista. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että jopa 95 % altistumisesta torjunta-aineille voi tapahtua käsien kautta. Tästä syystä käsineiden valintaan ja oikeaan käyttöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Joitakin valmisteita käsiteltäessä riittävät pitkävartiset kumi- tai muovikäsineet (talouskäsineet), mutta useimmiten on käytettävä kemikaalinkestäviä suojakäsineitä. Tieto vaadittavasta käsinemateriaalista löytyy valmisteen myyntipäällyksestä ja käyttöturvallisuustiedotteesta. Hyviä käsinemateriaaleja ovat esimerkiksi nitriili- ja butyylikumi. Myös neopreeni on kestävä materiaali, mutta se voi aiheuttaa sisältämänsä luonnonkumin eli lateksin vuoksi yliherkkyysoireita. Puuvillaiset aluskäsineet ovat miellyttävät suojakäsineiden alla. Jokaiselle työntekijälle on oltava tarjolla sopivankokoiset suojakäsineet, jotta niillä on helppo tarttua esineisiin ja käyttömukavuus on mahdollisimman hyvä. Suojakäsineitä on pidettävä koko työskentelyn ajan. Levitettäessä torjunta-aineita traktorilla ei käsineitä kuitenkaan yleensä tarvita. Näin vältytään myös saastuttamasta traktorin ohjauslaitteita tai muita pintoja torjunta- Torjunta-ainetöiden työhygienia 13

12 aineella. Traktorissa on kuitenkin pidettävä mukana puhtaat suojakäsineet, joita voidaan käyttää jos suuttimia tms. on korjattava levityksen aikana. Kasvojensuojain on läpinäkyvästä muovista valmistettu, kasvot peittävä levy. Kasvojensuojainta käytetään joitakin roiskeena ihoa ärsyttäviä valmisteita käsiteltäessä. Ylöspäin suuntautuvassa levitystyössä (esim. omenapuut) ja sumuruiskua käytettäessä kasvojen suojaaminen on erittäin tärkeää. On kuitenkin muistettava, että kasvojensuojain ei estä kaasumaisten aineiden tai aerosolien pääsyä silmiin, iholle tai hengitysteihin. Mikäli valmiste on luokiteltu paitsi ärsyttäväksi, myös haitalliseksi hengitettynä, on käytettävä kokonaamaria. Muistettava suojakäsineistä nitriilikumiset käsineet sopivat useimpiin käyttökohteisiin suojakäsineitä on pidettävä koko työskentelyn ajan käsineet on vaihdettava riittävän usein käsineet riisutaan siten, ettei sisäpinnalle pääse torjunta-ainetta luonnonkumi eli lateksi on herkistävä eli allergisoiva materiaali myyntipäällyksen ohjeet on aina luettava ennen työskentelyn aloittamista Hengityksensuojaimet Hengityksensuojainta tarvitaan aina levitettäessä torjunta-aineita käsin sekä valmistettaessa ruiskutusnestettä jauhemaisista aineista. Hytillisellä traktorilla ruiskutettaessa ei hengityksensuojainta yleensä tarvita, edellyttäen että ohjaamon ikkunat ja muut aukot on suljettu. Eteen sijoitet- tua puomia käytettäessä suojain voi olla kuitenkin tarpeen. Suojaimen on oltava mukana, jos välillä joudutaan nousemaan ulos traktorista tekemään esim. pesäkekäsittelyjä käsiruiskutuspuomilla. Valmisteen käyttöturvallisuustiedotteessa kerrotaan, riittääkö puolinaamari vai tarvitaanko kokonaamaria, sekä vaadittavat suodatinluokat. Useimpiin torjunta-ainetöihin tarvitaan yhdistetty suodatin, jossa on pölynsuodatin vähintään luokkaa P2 ja kaasunsuodatin A2. Yhdistetty suodatin suojaa sekä pölyiltä että kaasuilta, huurulta, höyryiltä ja pieniltä pisaroilta. Pelkkä pölynsuodatin riittää usein pölytteitä käytettäessä ja kuivapeitattaessa. Suodattimet on muistettava vaihtaa riittävän usein, viimeistään silloin kun torjunta-aineen haju alkaa tulla suodatinten läpi. Suodatinpakkauksiin on myös merkitty käytettävä ennen -päiväys. Tavallista puoli- tai kokonaamaria ei voi käyttää kovin pitkää aikaa kerrallaan (suositus korkeintaan kaksi tuntia päivässä) ja työskenneltäessä on pidettävä taukoja esimerkiksi puolen tunnin välein. Erityisesti jos torjunta-aineruiskutuksia tehdään usein, kuten esimerkiksi kasvihuoneissa, kannattaa hankkia tarkoitukseen soveltuva moottoroitu hengityksensuojain. Moottoroidussa suojaimessa ilmaa puhalletaan moottorin avulla hengitysvyöhykkeelle, jolloin suodattimien aiheuttamaa hengitysvastusta ei ole. Pitkäkestoisiin töihin kannattaa ottaa mukaan varaakku. Markkinoilla on myös sellaisia moottoroituja suojaimia, joihin saa kiinnitettyä ainoastaan pölynsuodattimen. Tällaista suojainta ei pidä hankkia torjunta-ainetöihin. Paperiset ja kuitukankaiset kertakäyttösuojaimet eivät koskaan sovellu torjuntaainetöihin. Torjunta-aine kertyy suodatinmateriaaliin, jolloin hengitysteihin saattaa joutua jopa enemmän torjunta-ainetta 14 Torjunta-ainetöiden työhygienia

13 kuin ilman suojainta. Tällaiset suojaimet on tarkoitettu suojaamaan ainoastaan tavanomaiselta pölyltä, kuten heinä- ja viljapölyltä. Muistettava hengityksensuojaimista hengityksensuojainta tarvitaan aina reppuruiskutettaessa ja valmistettaessa käyttöliuosta jauhemaisesta valmisteesta useimpiin torjunta-ainetöihin soveltuu yhdistetty suodatin A2 P2 suodatinpatruunat on vaihdettava riittävän usein suojanaamarin on istuttava tiiviisti kasvoilla silmälasit, parta yms. heikentävät tiiviyttä myyntipäällyksen ohjeet on aina luettava ennen työskentelyn aloittamista. Ajateltavaa torjunta-aineita käyttävälle Oletko tuntenut torjunta-ainetöiden aikana tai niiden jälkeen tai työskenneltyäsi torjunta-aineella käsitellyssä kasvustossa silmien, ihon tai limakalvojen punoitusta tai turvotusta? päänsärkyä? pahoinvointia? muita epätavallisia tuntemuksia? Nämä ovat vakavia oireita siitä, että olet altistunut torjunta-aineille. Ne eivät missään tapauksessa "kuulu asiaan"! Kiinnitä huomiota suojautumiseen ja henkilökohtaiseen hygieniaan. Oletko noudattanut työ- ja suojautumisohjeita? Ovatko suojaimesi kunnossa? 3.2 Torjunta-aineiden aiheuttamat terveyshaitat Useimmin torjunta-ainealtistumisen seurauksena ilmenee iho-oireita sekä päänsärky- ja pahoinvointitapauksia. Yleisimpiä torjunta-aineiden aiheuttamia terveyshaittoja ovat erilaiset toksiset tai allergiset ihooireet. Allergisoituminen aiheuttaa pysyvää haittaa. Monet jauhemaiset valmisteet voivat aiheuttaa hengitystieärsytystä. Organofosfaatit ja karbamaatit aiheuttavat vakavimmat akuutin myrkytyksen oireet: tällöin on kyse ns. koliiniesteraasi-inhibitiosta, joka voi olla hengenvaarallinen tila. Torjunta-aineet ovat aiheuttaneet Suomessa viime vuosikymmeninä alle 10 rekisteröityä ammattitautitapausta vuodessa. Toistuvasti tapahtuvan altistumisen ja altisteen kertymisen seurauksena voi syntyä viivästyneitä vaikutuksia. Tällaisia vaikutuksia voi esiintyä esim. maksassa tai munuaisissa. Näyttöä on myös joidenkin aineiden hermostovaikutuksista, syöpävaarallisuudesta ja sikiömyrkyllisyydestä. Lisäksi on havaittu vaikutuksia muuhun lisääntymisterveyteen. Raskaana oleva ei saa levittää torjunta-aineita eikä pääsääntöisesti työskennellä käsitellyissä kasvustoissa. Torjunta-aineiden pitkäaikaisvaikutuksista on toistaiseksi olemassa riittämättömästi tietoa. Usein voi olla vaikea erottaa torjunta-aineista johtuva terveyshaitta muista sairauksista. Terveyshaitat saattavat myös ilmetä vasta vuosien kuluttua altistumisesta. Eri torjunta-aineiden yhteisvaikutuksia ei myöskään tunneta vielä kovin hyvin. Tutkittaessa torjunta-ainetyöntekijöiden virt- Torjunta-ainetöiden työhygienia 15

14 san mutageenisuutta (mutageeniset aineet aiheuttavat perimän muutoksia) on havaittu, että suojaimia käyttäneiden työntekijöiden mutageenisuustaso on ollut merkittävästi alhaisempi kuin suojaimia käyttämättömien. Altistumista torjunta-aineille voidaan useissa tapauksissa arvioida biologisen monitoroinnin avulla, eli analysoimalla virtsatai verinäytteestä altisteen aineenvaihduntatuotteen tms. pitoisuus. Mitattua pitoisuutta verrataan viitearvoihin ja aineelle asetettuun toimenpiderajaan. Näin voidaan seurata altistumisen suuruutta ja arvioida esimerkiksi suojautumistoimenpiteiden tehokkuutta. Biologista monitorointia suositellaan tehtäväksi ainakin jos torjunta-aineen käsittelykertoja vuosittain on yli viisi. Lisätietoja biologisesta monitoroinnista voi kysyä omasta työterveyshuollosta tai Kuopion aluetyöterveyslaitokselta. Valtioneuvoston päätös (1672/1992) terveystarkastuksista erityistä altistumisen vaaraa aiheuttavissa töissä edellyttää torjunta-aineille altistuvan työntekijän terveydentilan seurantaa. 4. Torjunta-aineiden levitysmenetelmät Lähes kaikki torjunta-aineen levitys avomaalla Suomessa tapahtuu traktoriruiskutuksena ja jonkin verran reppuruiskutuksena. Markkinoilla on monia muitakin eri valmistajien kehittelemiä levityslaitteita. Reppuruiskujen ja muiden erikoislaitteiden käyttö, kasvihuoneviljelyä lukuun ottamatta, on kuitenkin selvästi traktorilevitystä harvinaisempaa. Torjunta-aineiden käyttömäärät ja - kerrat kasvukauden aikana riippuvat usein myös siitä, onko kyseessä varhaislajike vai aiotaanko sato varastoida. Varastoiminen aiheuttaa usein tarpeen lisäkäsittelyihin tautien torjumiseksi ennen sadonkorjuuta. Lisäksi käyttötarkoitus (ihmisravinto tai rehu) vaikuttaa käytäntöihin. Levitysmenetelmät eivät sinällään ole erilaisia, mutta mikäli on kyseessä korkeaksi kasvava kasvi, myöhäisimmät käsittelyt saattavat olla altistavampia, kun levityspuomi on pidettävä korkeammalla. Tiheää kasvustoa ruiskutettaessa pisarakoon on myös usein oltava pienempi. Toisaalta paljasta maata tai erittäin pientä kasvustoa ruiskutettaessa kulkeuman mahdollisuus kasvaa, kun kasvusto ei sido ruiskutetta, joskin tällöin pisarakoko voidaan pitää suurena. Mikäli viljelyksiä joudutaan ruiskuttamaan useita kertoja vuodessa erilaisilla aineilla, seosten käyttö vähentäisi käsittelykertoja. Torjunta-ainevalikoima pitäisi mahdollisuuksien mukaan suunnitella sellaiseksi, että mahdollisimman monet aineet sopisivat levitettäviksi muiden käytettävien aineiden kanssa. Seosten terveysvaikutuksia ei kuitenkaan yleensä tunneta. Tästä syystä työtapojen huolellisuuteen ja suojautumisen tehokkuuteen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Seoksia käytettäessä suojaimet tulee valita haitallisimmaksi luokitellun valmisteen mukaan. Torjunta-aineiden levityslaitteiden, sekä traktori- että käsikäyttöisten, kuntoon tulisi myös työturvallisuussyistä kiinnittää huomiota. Hyvin toimivia laitteita ei tarvitse levityksen aikana korjata, jolloin mm. käsien likaantumisriski torjunta-ainetyössä vähenee. Myös ruiskujen puhdistustyössä voi altistua, mikäli torjunta-ainepitoista vettä roiskuu päälle. Mitä useammin ja huolellisemmin puhdistus kuitenkin teh- 16 Torjunta-ainetöiden työhygienia

15 dään, sitä vähemmän on huoltotarvetta ja suuttimet ym. kuluvat osat kestävät pidempään. Kunnollinen, luistamaton astintaso ja kädensijat traktoriruiskuissa helpottavat työskentelyä ja vähentävät altistumista. Laitteiden kunto tulee tarkastaa aina ennen levitystyöhön ryhtymistä. 4.1 Traktoriruiskut ja muut ajettavat levityslaitteet Ylivoimaisesti suurin osa Suomessa käytettävistä torjunta-aineista levitetään traktorin nostolaitteisiin kiinnitettävällä kasvinsuojeluruiskulla (kuva 1). Traktorin perään kiinnitettävä ruisku on työntekijälle levitysvaiheessa eteen asennettua turvallisempi, koska tällöin ajetaan poispäin torjuntaainesumusta. Joissain tapauksissa riviruiskutuksissa käytetään kuitenkin eteen sijoitettavaa puomia, koska sitä on helpompi ohjata rivien kohdalle. Torjunta-aineiden levityksessä käytettävän traktorin tulisi olla hytillinen. Levityksen aikana ikkunoiden pitää olla kiinni. Uusissa malleissa kaikki ruiskun säädöt voidaan tehdä ohjaamosta sähköohjauksella. Työskentely on miellyttävämpää, jos traktori on ilmastoitu. Kuumuus voi lisäksi heikentää kuljettajan tarkkaavaisuutta. Aktiivihiilisuodatin tai elektroninen ilmansuodatin vähentävät merkittävästi mahdollisen kulkeuman pääsyä ohjaamoon. Minkäänlaista hyväksymiskäytäntöä tai luokittelua näille suodattimille ei kuitenkaan ole olemassa. Edellytyksenä on kuitenkin, että suodattimet vaihdetaan riittävän usein. Joissakin traktoreissa nykyään olevia ruoanlämmittimiä ei tule käyttää eikä elintarvikkeita edes säilyttää hytissä torjunta-aineruiskutuksia tehtäessä. Kuva 1. Hytillinen traktori johon on kytketty kasvinsuojeluruisku. Torjunta-ainetöiden työhygienia 17

16 Ruiskutuspaineen pitää olla tarkasti ja täsmällisesti säädetty. Tavallisessa käytössä traktoriruiskun ruiskutuspaine on 1,5-5,0 bar. Yleisimmin käytetään kalvopumppua, joka onkin pumpputyypeistä vähiten huoltoa vaativa. Tasavirtausjärjestelmässä ruiskutuspaine ei muutu traktorin moottorin kierrosluvun muuttuessa. Tarpeettoman korkea paine kehittää pieniä pisaroita, jotka kulkeutuvat helposti tuulikulkeumana ympäristöön ja samalla työntekijän hengitysvyöhykkeelle. Painemittarin on oltava tarkka ja mahdollisimman helppo lukea. Puominlohkojen paineentasauksella estetään paineen nousua, mikäli osa puomista joudutaan sulkemaan. Säiliömateriaalin tulee olla kemikaaleja (mm. liuotinaineita) ja iskuja kestävää, jottei siihen tulisi vuotoja tai halkeamia. Iso täyttöaukko helpottaa täyttöä, sekoitusta ja pesua. SFS-EN 907-standardissa (Maatalous- ja metsäkoneet. Kasvinsuojeluruiskut ja nestemäisen lannoitteen levityslaitteet. Turvallisuus) suositellaan erityisen täyttölaitteen (esim. alaslaskettavan täyttöastian) käyttöä. Laitteessa voi olla lisäksi huuhtelulaite, jonka avulla huuhdellaan torjunta-aineastiat ja -pussit. Mahdollista on myös sijoittaa täyttöaukko siten, että sen korkeus maasta tai astintasosta on korkeintaan 1,5 m. Säiliön tyhjennystulpan on oltava päältä avattava, jotta ruiskutusnestettä ei pääse työntekijän käsille tai hihaan. Puomin on oltava tukeva ja huojumaton (pitkissä puomeissa erilliset vakaajat). Se tulee säätää sopivalle korkeudelle. Liian korkealla oleva puomi aiheuttaa turhaa kulkeumaa. Puomien työleveydet vaihtelevat 6-28 metrin välillä. Riviviljelyyn on olemassa monia erikoispuomeja. Riviruiskutuksessa torjunta-aineen kulutus hehtaaria kohden on pienempi kuin tavallisessa levityksessä. Riviruiskun suojasuppilot vähentävät kulkeuman mahdollisuutta. Viuhkasuuttimia suositellaan käytettäväksi pyörrekammiosuutinten sijasta lähes kaikessa käsittelyssä niiden paremman levitystasaisuuden ja vähäisemmän kulkeumariskin vuoksi. Pyörrekammiosuuttimia käytetään kuitenkin edelleen etenkin joissakin fungisidi- ja insektisidiruiskutuksissa. Oikein valittu suutinmateriaali vähentää vaihtotarvetta ja siten suuttimiin käsin koskemista. Kolmoissuutin, josta sopivan kokoinen suuke voidaan vaihtaa kääntämällä, on myös kätevä ja altistumista vähentävä. Pikakiinnitteiset suuttimet on helppo asentaa ja ne varmistavat suuttimen oikean asennon puomissa. Tippumisenestoventtiilit parantavat myös ruiskutuksen laatua ja työn hygieenisyyttä. Ne kuuluvatkin nykyään yleensä vakiovarustukseen. Riviviljelyksillä voidaan käyttää riippusuuttimia varmistamaan torjuntaaineen leviäminen lehtien alapinnoille tiheässä kasvustossa. Ruiskutusnesteen joutuminen suoraan kasvuston sisään vähentää kulkeuman mahdollisuutta. Mitä paremmin ruiskutusneste suodatetaan, sitä pienempiä suuttimia ja siten myös pienempää nestemäärää voidaan käyttää. Imupuolen siivilä eli pääsiivilä on kaikissa ruiskuissa, mutta lisäksi pumpun painepuolella olisi hyvä olla suodatin. Standardi SFS-EN 907 vaatii sellaisen uusiin ruiskuihin, mutta vanhoihin sitä on, sumuruiskuja lukuun ottamatta, harvoin asennettu. Tiheä painepuolen suodatin estää tehokkaasti suutinten tukkeutumista (imupuolen siivilät harvoja). Työturvallisuus paranee, kun suuttimia ei tarvitse työskentelyn aikana puhdistaa käsin. Levitysjälki on myös tasaisempaa, kun kaikki suuttimet toimivat. Itsepuhdistuva siivilä on hygieeninen, koska se ei tukkeudu helposti. Suuttimet pysyvät auki, vaikka ruiskutusmäärä olisi vain 40 l/ha. Standardi määrää ruiskuihin myös astinlaudan, jolloin täyttäminen on turvallisempaa ja ihokosketus säiliön kylkeen vä- 18 Torjunta-ainetöiden työhygienia

17 henee, sekä puhdasvesisäiliön, joka helpottaa hygieniasta huolehtimista levitystöiden aikana. Puhdasvesisäiliö on muistettava täyttää aina töihin lähdettäessä. Muutoinkin ruiskun on oltava aina kunnossa; letkuissa ja liittimissä ei saa olla vuotoja. Kasvinsuojeluseuran julkaisussa 83 vuodelta 1991 on Suomessa käytössä olevat traktoriruiskut jaettu viiteen kuntoluokkaan (1= vaatimattomin; 5= huippumallit): 1. ruiskut, joissa jousikuormitettu paineensäätö, kiinteä puominkiinnitys; 2. tasavirtauspaineensäätö, jonkin verran lisävarusteita; 3. vakiovarusteena hydraulinen työkorkeuden säätö, joustava puominkiinnitys, kaapelikauko-ohjain säätölaitteen päähanalle, puhdasvesisäiliö, astinlauta; 4. edellisten lisäksi täysin hydraulisesti toimiva ruiskutuspuomisto, itsepuhdistuva suodatin ja kolmoissuuttimet; Edellä luetellut varusteet ja laitteet on yleensä suunniteltu ennen kaikkea parantamaan ruiskutustehokkuutta, mutta käytännössä ne toimivat kaikki myös työntekijän turvallisuutta parantavasti. Käytännön kokemuksen perusteella on arveltu, että joillakin tiloilla kasvinsuojeluruisku on ilmeisesti niin harvoin käytetty laite, ettei sen tekniikkaan, oikeaan käyttöön ja huoltoon olla perusteellisesti tutustuttu ja perehdytty. Tästä syystä pienetkin tekniset ongelmat voivat haitata työskentelyä merkittävästi. Tilanne on alkanut kuitenkin korjaantua nopeasti ruiskuttajatut- kinnon ja ruiskujen tarkastuksen myötä. Jokainen torjunta-aineita käyttävä viljelijä joutuu nykyään tosissaan perehtymään laitteistojen toimintaan ja turvalliseen käyttöön. Melko pienellä vaivalla ja säännöllisellä huollolla kasvinsuojeluruisku on maatilan pitkäikäisimpiä laitteita. Toisaalta pitkäikäisyys hidastaa mm. standardissa mainittujen altistumista vähentävien lisälaitteiden yleistymistä. Rikkakasvien torjunta on usein erityistä tarkkuutta vaativaa, koska torjunta-aine saattaa vioittaa viljelykasvia, jos ruiskutuksessa tapahtuu päällekkäisyyttä. Ajourien merkitseminen etukäteen helpottaa ja nopeuttaa työskentelyä ja vähentää myös altistumista. Useimpien rikkakasvien torjunta kannattaa tehdä mahdollisimman aikaisella kasvuasteella. Tällöin rikkakasvit ovat herkimpiä ja työskentely turvallisinta, koska kasvusto on matalaa. Riviruiskun käyttö riviviljelyksillä alentaa noin 2/3 torjuntaainekustannuksista, kun ainetta ei joudu hukkaan Ilma-avusteinen traktoriruisku Ilma-avusteinen traktoriruisku soveltuu erityisesti suurille avomaaviljelyksille. Suuttimien ympärille puhalletaan ilmaa, joka avaa kasvustoa siten, että torjuntaaine menee paremmin perille kohteeseensa. Pisarakoko voi olla pieni ja kulkeumariski silti vähäinen, koska ilmapuhallus antaa pisaroille riittävän liike-energian, jolla ne menevät suoraan kohteeseensa. Tällä tavoin ilmapuhallus vähentää tuulen vaikutusta. Ilma-avusteisella ruiskulla voidaan valmistajien mukaan ruiskuttaa turvallisesti huomattavasti tuulisemmalla säällä kuin tavallisella. Kaupallisesti saatavassa ruiskumallissa on jo vakiovarusteena monia standardin vaatimia (ks. kpl 4.1) levitystyötä helpottavia laitteita. Säiliö on kapea ja korkea, joten täyttölaitteen käyttö olisi suositeltavaa (kuva 2). Torjunta-ainetöiden työhygienia 19

18 Kuva 2. Ilma-avusteinen kasvinsuojeluruisku. Lisäilma voidaan johtaa myös suoraan suutinrunkoon, jolloin vaikutetaan suoraan pisaranmuodostukseen. Tällöin suutin muodostaa ilmakuplia sisältäviä pisaroita, jotka eivät ole kokonsa vuoksi kulkeumalle alttiita. Kuplien ansiosta pisarat hajoavat lehdellä pienemmiksi pisaroiksi ja levitystulos on tasainen ja peittävä. Ilmapuhalluksen käyttö ruiskutuksessa todennäköisesti vähentää altistumista levitystyön aikana. Altistuminen sekoitus- ja täyttövaiheessa ei kuitenkaan muutu, ellei torjunta-aineen käyttömäärää voida vähentää menetelmän avulla Traktorisumuruisku Sumuruiskun (kuva 3) käyttöpaine on korkea, jopa 25 bar. Sumuruiskussa on ilmapuhallusputkia, joiden sisällä on nestesuutin. Syntyvä sumu on hyvin hienojakoista ja leijuu kauas. Menetelmän käyttö vaatii ehdottomasti tyynen sään, jotta ympäristö tai sivulliset eivät altistu kulkeuman vuoksi. Oikein käytettynä laite on hyvin kätevä ja tarkka; mm. suuttimet on helppo suunnata haluttuun kohteeseen. Altistumista sumuruiskua käytettäessä voi tapahtua merkittävästi varsinaisen levitystyön aikana sekä hengitysteiden että ihon kautta. Erityisen suuri altistumisriski on sumutettaessa puita tai pensaita, jotka ovat sumuruiskun yleisimmät käyttökohteet. Riviviljelyksille on omat sumuruiskumallit. Sumuruiskua käytettäessä traktorin olisi ehdottomasti oltava hytillinen ja ilmanvaihdon kontrolloitu. Muussa tapauksessa työntekijän on suojauduttava erityisen huolellisesti käyttöturvallisuustiedotteen ohjeiden mukaan. 20 Torjunta-ainetöiden työhygienia

19 Kuva 3. Marjapensaiden ruiskutusta traktorisumuruiskulla Puimuriin kiinnitettävä ruisku Puinnin yhteydessä voidaan käyttää leikkuupuimuriin asennettavaa, sähköisesti ohjattua torjunta-aineiden levityslaitetta. Laitetta voidaan käyttää rikkakasvien torjumiseksi koko viljelyalalla tai pesäkekäsittelyssä. Pesäkekäsittely em. laitteella on työntekijälle turvallisempi tapa kuin käsisuuttimen tms. käyttö. Laitteessa voi olla puomiin kiinnitetyt suuttimet joko takaakselin etupuolella (jolloin puomin takana on myös roiskesuoja), tai suuttimet on kiinnitetty suutinrunkoihin leikkuupöydän takana. Taka-akselin eteen sijoitettava levityslaite on todennäköisesti työntekijän kannalta turvallisempi levityksen aikana, koska torjunta-aine leviää tällöin työntekijän takaa ajosuunnasta poispäin. Ruiskutusnestesäiliön sijainti korkealla, puimurin päällä, hankaloittaa täyttö- ja sekoitusvaihetta Sivelykäsittely sivelypuomilla Rikkakasveja voidaan tarvittaessa sivellä herbisideillä, mikäli aikaisempi torjunta on epäonnistunut tai jäänyt tekemättä. Tällöin rikkakasvien on oltava vähintään cm viljelykasveja korkeampia. Sivelykäsittelyyn on kehitetty sekä käsi- että traktorikäyttöisiä laitteita. Sivelin voi olla kiinnitetty myös puimuriin. Sivelykäsittelyssä torjunta-aine johdetaan puomiin, johon on kiinnitetty nailonnaruja tai sienimäinen sivellin. Menetelmässä käytetään väkevää laimennosta. Sivelykäsittely on varsin turvallinen menetelmä; käytetty torjunta-ainemäärä on pieni, eikä aerosoleja muodostu. Väkevän ruiskutusnesteen käsittelyvaiheessa ja laitetta puhdistettaessa on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota ihon suojaukseen. Laitteen tehon takaamiseksi sivelynarut on pidettävä huolellisesti puhtaana. Sivelimet eivät ole juuri yleistyneet kalliin hinnan ja vähäisten käyttökohteiden vuoksi. Torjunta-ainetöiden työhygienia 21

20 4.1.5 Itsekulkevat, pienoisajoneuvolla hinattavat ja ajoneuvon päälle asennettavat ruiskut Omalla ajoneuvoalustalla kulkevat ns. itsekulkevat ruiskut ovat tehokkaita, suuria ja hyvin varusteltuja. Työleveys voi olla m ja säiliö jopa 3500 l. Itsekulkeva ruisku toimii myös korkeissa kasvustoissa. Altistumisen vaara ruiskutustyössä on vähäistä, koska näissä laitteissa on erityisesti ruiskutustyöhön suunnitellut, umpinaiset ohjaamot. Työ vaatii myös vähemmän sekoitus- ja täyttötyötä sekä sujuu nopeammin kuin perinteisillä laitteilla. Jotta em. laite olisi taloudellisesti kannattava, viljelyalan on oltava suuri. Suomalaisissa olosuhteissa itsekulkevan ruiskun sovellusmahdollisuudet ovat vähäiset ja laite on harvinainen. Viheralueilla, esimerkiksi golfkentillä sekä erikoisviljelmillä voidaan käyttää päältäajettavalla puutarhatraktorilla hinattavia ruiskuja. Ruiskuissa on yleensä puomi, mutta myös käsiruiskutustankoa voidaan käyttää. Avointa ajoneuvoa ajettaessa ruiskutteen kulkeutumisen ja siten altistumisen mahdollisuus on otettava huomioon. Ruisku voidaan asentaa myös ajoneuvon, esim. tiettyjen traktorimallien päälle Ruiskutus metsä-äestyksen yhteydessä Uudistusaloilla voidaan heinittymistä torjua jo äestyksen yhteydessä. Ruiskutuslaite on tällöin sijoitettu äkeeseen. Torjuntaaineen levitys tapahtuu muokkausyksikön takaa, eli kaukana metsätraktorin kuljettajasta Kantokäsittely monitoimikoneella Päätehakkuun yhteydessä on mahdollista levittää torjunta-ainetta (harmaaorvakkasienen itiöitä) monitoimikoneen sahaan liitetyllä levityslaitteella juurikäävän torjumiseksi. Altistuminen suljetussa ohjaamossa jää vähäiseksi. Valmiste pölyää melko voimakkaasti, joten hengityksensuojain on tarpeen käyttöliuosta valmistettaessa. 4.2 Käsikäyttöiset levitysmenetelmät Reppuruiskut Selkä- eli reppuruiskujen säiliötä kannetaan olalla tai selässä. Säiliöiden koot vaihtelevat 5-20 litran välillä. Pumput voivat olla joko käsin pumpattavia tai moottorikäyttöisiä (kuvat 4 ja 5). Säiliön tiiviys ja yleensä laitteiston puhtaus on tärkeää käytettäessä kannettavia laitteita. Esimerkiksi selän iho voi altistua merkittävästi, jos torjunta-aineliuosta pääsee vaatteille säiliön vuodon tai läikkymisen takia. Lisäksi reidet ja sääret altistuvat helposti, jos ruiskutetussa kasvustossa kuljetaan. Levitystyössä tulee aina liikkua käsitellystä kasvustosta poispäin. Tuulikulkeumalle altistumisen estämiseksi ruiskutussuunnan tulisi olla myötätuuleen. Reppuruiskuihin on saatavissa myös ruiskutuspuomeja, joiden avulla esim. nurmikon ruiskuttaminen on nopeampaa. Torjunta-ainetta leviää laajemmalle alalle levitystyötä tekevän eteen kuin käytettäessä tavallista ruiskutustankoa. Näin ollen kulkeuman mahdollisuus kasvaa. Ruiskutustangon päähän voidaan myös kiinnittää haarakappale, jossa on esim. kolme suutinta. Ruiskutustangon jatkovarren avulla taas voidaan helposti ulottua korkealla oleviin kohteisiin ilman, että ruiskutuspainetta tarvitsee lisätä. 22 Torjunta-ainetöiden työhygienia

Kasvinsuojeluruiskun tekniikka ja suutinvalinta. Kasvinsuojelukoulutus

Kasvinsuojeluruiskun tekniikka ja suutinvalinta. Kasvinsuojelukoulutus Kasvinsuojeluruiskun tekniikka ja suutinvalinta Kasvinsuojelukoulutus Kasvinsuojelutekniikan ongelmat Alhainen hyötysuhde jopa noin 90 % torjunta-aineesta joutuu hukkaan Ruiskutustekniikan taso heikko

Lisätiedot

- Käytä tarvittavia suojaimia - Käsittele torjunta-aineita vain ohjeiden mukaan - Älä käsittele torjunta-aineita väsyneenä ja vältä kiirettä

- Käytä tarvittavia suojaimia - Käsittele torjunta-aineita vain ohjeiden mukaan - Älä käsittele torjunta-aineita väsyneenä ja vältä kiirettä Turvallinen käyttö - Käytä tarvittavia suojaimia - Käsittele torjunta-aineita vain ohjeiden mukaan - Älä käsittele torjunta-aineita väsyneenä ja vältä kiirettä Torjunta-aineiden kuljetus Vaaralliseksi

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Leona Mattsoff 5.2.2013 VESISTÖSUOJAKAISTOJEN MUUTTAMINEN RISKIPERUSTEISIKSI

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Leona Mattsoff 5.2.2013 VESISTÖSUOJAKAISTOJEN MUUTTAMINEN RISKIPERUSTEISIKSI Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Leona Mattsoff 5.2.2013 VESISTÖSUOJAKAISTOJEN MUUTTAMINEN RISKIPERUSTEISIKSI Vesistösuojakaistat riskiperusteisiksi LAINSÄÄDÄNTÖ TAUSTAA: VAARA- VS. RISKIPERUSTEISUUS

Lisätiedot

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Rambo 360 S/KTTK/17.3.2004 1(8) RAMBO 360 S Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus: Rikkakasvien

Lisätiedot

Agil 100 EC/ 30.12.2014 1 (7) Vaara

Agil 100 EC/ 30.12.2014 1 (7) Vaara Agil 100 EC/ 30.12.2014 1 (7) Agil 100 EC Rikkakasvien torjuntaan Vaara Ärsyttää voimakkaasti silmiä. Orsakar allvarlig ögonirritation. Epäillään aiheuttavan syöpää. Misstänks kunna orsaka cancer. Voi

Lisätiedot

Tallitöihin sopivia hengityssuojaimia

Tallitöihin sopivia hengityssuojaimia Tallitöihin sopivia hengityssuojaimia Suomen Hevostietokeskus ry Työryhmä: Sanna Airaksinen ja Minna-Liisa Heiskanen Tallinpitäjän verkkotietopakettihanke 2015 Hiukkassuojain FFP2 NR FFP2= P2-luokan hiukkassuojain

Lisätiedot

glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Roundup Gold/KTTK/3.9.2004 1 (7) ROUNDUP GOLD Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus:

Lisätiedot

Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa

Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa JVT- ja kuivauspäivät 5-6.3.2015 Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa Paloesimies Jarkke Lahti Puhdas paloasema-malli Mallin lähtökohtana on vähentää altistumista tehtävässä ja

Lisätiedot

Sumi Alpha 5 FW/ 29.1.2013 1(6)

Sumi Alpha 5 FW/ 29.1.2013 1(6) Sumi Alpha 5 FW/ 29.1.2013 1(6) SUMI ALPHA 5 FW Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Tehoaine: Esfenvaleraatti 50 g/l Valmistetyyppi: EW Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Käyttötarkoitus:

Lisätiedot

Myyntipäällyksen teksti. sisältää myös trimetyylibentseenien seosta

Myyntipäällyksen teksti. sisältää myös trimetyylibentseenien seosta Totril/8.2.2013 1 (3) TOTRIL Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: ioksiniili 225 g/l sisältää myös trimetyylibentseenien seosta Valmistetyyppi:

Lisätiedot

Suojaimet. Yleistä hengityssuojaimista. Yleistä suoja-asuista

Suojaimet. Yleistä hengityssuojaimista. Yleistä suoja-asuista Suojaimet Yleistä hengityssuojaimista Altistusta ilmateitse voi vähentää käyttämällä erilaisia suojaimia. Suojaimessa on aina omat päästönsä, joten kaikki suojaimet eivät sovellut kaikille hajusteyliherkille.

Lisätiedot

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Glyfomax Bio/23.1.2013 1(8) GLYFOMAX BIO Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus: Rikkakasvien

Lisätiedot

Myyntipäällyksen teksti. Proline Xpert. Kasvitautien torjuntaan

Myyntipäällyksen teksti. Proline Xpert. Kasvitautien torjuntaan Proline Xpert/ 14.1.2016 1 (6) Proline Xpert Myyntipäällyksen teksti Kasvitautien torjuntaan Varoitus Ärsyttää voimakkaasti silmiä. Orsakar allvarlig ögonirritation. Epäillään vaurioittavan sikiötä. Misstänks

Lisätiedot

Ei rikkoja puutarhassa MAX

Ei rikkoja puutarhassa MAX Ei rikkoja puutarhassa MAX/20.12.2005 1 (7) Ei rikkoja puutarhassa MAX Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyfosaatti 450 g/l Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus: Rikkakasvien

Lisätiedot

glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Rodeo/KTTK 10.1.2006 1 (8) RODEO Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Ärsyttävä Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi:

Lisätiedot

Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015

Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Maj-Len Henriks-Eckerman, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija 1 Ihon altistuminen herkistäville kemikaaleille: Epoksihartsit,

Lisätiedot

Myyntipäällyksen teksti

Myyntipäällyksen teksti Roundup Max/KTTK/3.9.2004 1 (7) ROUNDUP MAX Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Ärsyttävä Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: glyfosaatti 680 g/kg (glyfosaatin ammoniumsuolana) Valmistetyyppi:

Lisätiedot

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA Lähde: Groupement des associations meunieres des pays de la C.E.E. (G.A.M.), 2.6.1998 (Käännös englannin kielestä, Kauppamyllyjen Yhdistyksen hallituksen hyväksymä)

Lisätiedot

FASTAC T. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg. Valmistetyyppi: WG

FASTAC T. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg. Valmistetyyppi: WG Fastac T/29.1.2013 1(6) FASTAC T Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg Valmistetyyppi: WG Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Käyttötarkoitus: Tuhohyönteisten,

Lisätiedot

Centium 36 CS/28.1.2015 1 (4)

Centium 36 CS/28.1.2015 1 (4) Centium 36 CS/28.1.2015 1 (4) Centium 36 CS Rikkakasvien torjuntaan Voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesieliöille. Kan ge skadliga långtidseffekter på vattenlevande organismer. Säilytä lasten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kasvinsuojeluaineet ja työturvallisuus Marjaosaamiskeskuksen Helmiseminaari 13.2.2012

Hyvinvointia työstä. Kasvinsuojeluaineet ja työturvallisuus Marjaosaamiskeskuksen Helmiseminaari 13.2.2012 Hyvinvointia työstä 1 Kasvinsuojeluaineet ja työturvallisuus Marjaosaamiskeskuksen Helmiseminaari 13.2.2012 Milja Koponen erikoistutkija, marjayrittäjäkurssilainen milja.koponen@ttl.fi 044 720 1771 Työterveyslaitos

Lisätiedot

FASTAC 50 Tehoaine: Valmistetyyppi: Käyttötarkoitus: Varoitukset: Käytön rajoitukset: Ympäristöhaittojen ehkäisy:

FASTAC 50 Tehoaine: Valmistetyyppi: Käyttötarkoitus: Varoitukset: Käytön rajoitukset: Ympäristöhaittojen ehkäisy: Fastac 50/12.4.2005 1(6) FASTAC 50 Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjunta-aine Tehoaine: alfa-sypermetriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinbensiiniä Haitallinen Ympäristölle vaarallinen

Lisätiedot

Tätä myyntipäällyksen tekstiä on noudatettava viimeistään 17.5.2017 lähtien

Tätä myyntipäällyksen tekstiä on noudatettava viimeistään 17.5.2017 lähtien MAATILAN METATSAKLORI DUO Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Varoitus Sisältää 1,2-benzisothiazolin-3-onea. Voi aiheuttaa allergisen reaktion. Innehåller 1,2-benzisothiazolin-3- one. Kan orsaka

Lisätiedot

Ruiskutustekniikka 674846-FIN-91/10. Sisällysluettelo

Ruiskutustekniikka 674846-FIN-91/10. Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto... 2 Tarkka ja turvallinen ruiskutus... 3 Suutintyypit... 4 Suuttimien asennus kierremuttereilla... 5 Suuttimien asennus SNAP-FIT kiinnikkeillä... 5 Ruiskutusnesteen suodatus...

Lisätiedot

Glypper/23.1.2014 1 (7)

Glypper/23.1.2014 1 (7) Glypper/23.1.2014 1 (7) GLYPPER Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Säilytä lasten ulottumattomissa. Förvaras oåtkomligt för barn. Noudata käyttöohjeita ihmisen terveydelle ja ympäristölle

Lisätiedot

Betanal Progress SE/8.2.2013 1 (5)

Betanal Progress SE/8.2.2013 1 (5) Betanal Progress SE/8.2.2013 1 (5) BETANAL PROGRESS SE Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Tehoaineet: Valmistetyyppi: SE Etofumesaatti 115 g/l Fenmedifaami 75 g/l Desmedifaami 15 g/l Ärsyttävä

Lisätiedot

Ympäristölle vaarallinen

Ympäristölle vaarallinen Mavrik 2 F/3.12.2008 1 (6) MAVRIK 2 F Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: Tau-fluvalinaatti 240 g/l Valmistetyyppi: EW Käyttötarkoitus: Tuhohyönteisten, kuten

Lisätiedot

Tee tuottavaa tulosta tehokkaalla ruiskutuksella...

Tee tuottavaa tulosta tehokkaalla ruiskutuksella... Tee tuottavaa tulosta tehokkaalla ruiskutuksella... www.hardi-twin.com www.hardi-international.com Esimerkki 1: Valitse HARDI TWIN seuraavalla kerralla, kun hankit ruiskun Ruiskuta nopeammin - Lisää työtehoa

Lisätiedot

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN

Lisätiedot

Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas

Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Yleistietoa lattianpinnoitteista Lähes kaikissa lattianpinnoitteissa on ihmisen terveydelle haitallisia aineita, joita vastaan joudutaan suojautumaan. Puutteellisesta

Lisätiedot

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"

Lisätiedot

Asiantuntijasi rikkojen torjunnassa

Asiantuntijasi rikkojen torjunnassa Asiantuntijasi rikkojen torjunnassa Kun viljelykasvien valikoima on laaja, kasvit ovat eri kasvuasteilla ja rivivälit erilevyisiä, ei oikean koneen löytäminen ole helppoa. Usein huomaat etteivät valmistajien

Lisätiedot

Täydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet. Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen

Täydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet. Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen Täydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen Neuvo 2020 koulutus Joulukuu 2014 Yleistä täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonnoista Perusta Osa kansanterveys,

Lisätiedot

TARKKA. TEHOKAS. TILAVA. TALOUDELLINEN.

TARKKA. TEHOKAS. TILAVA. TALOUDELLINEN. TITAN TARKKA. TEHOKAS. TILAVA. TALOUDELLINEN. Monipuolinen kylvölannoitin minimimuokkaukseen ja perinteiseen kylvöön Tume Titan on ominaisuuksiltaan vakuuttava kylvötöiden kumppani jonka voi varustaa myös

Lisätiedot

1 Drain Out Crystal Päivämäärä 01.03.2010

1 Drain Out Crystal Päivämäärä 01.03.2010 1 1. TUNNISTETIEDOT Tuotenimi Käyttötarkoitus Valmistaja Maahantuoja Hätäpuhelin Viemärinaukaisujauhe Iron Out dba Summit Brands 1515 Dividend Road Fort Wayne IN 46808, USA Maintex Suomi Oy Merventie 39

Lisätiedot

Ruiskutussuuttimet Valikoimamme LU edullinen, perinteinen viuhkasuutin hintaorientoituneille asiakkaille, joilla aikaa odottaa tyyntä säätä ruiskuttamiseen pieni pisarakoko, hyvä peitto tuuliherkkä ->

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT KAUPPANIMI Kotimainen valmistaja / maahantuoja Yritys Scania CV AB Postinumero/toimipaikka 151 87 Södertälje Maa Sweden Sähköposti safety_data_sheet@scania.com

Lisätiedot

Sucroksen Hygieniasäännöt Säkylän tehdas

Sucroksen Hygieniasäännöt Säkylän tehdas Sucroksen Hygieniasäännöt Säkylän tehdas Tuoteturvallisuus keskiössä Hyvät hygieniakäytännöt ovat osa jatkuvaa laadunvarmistustamme. Nordzucker panostaa työympäristön puhtauteen kaikissa tuotanto-, pakkaus-

Lisätiedot

Karate 2.5 WG/7.2.2013 1(7)

Karate 2.5 WG/7.2.2013 1(7) Karate 2.5 WG/7.2.2013 1(7) KARATE 2.5 WG Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Tehoaine: lambda-syhalotriini 25 g/kg Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Valmistetyyppi: WG Käyttötarkoitus:

Lisätiedot

YLEISTÄ. Laite on tarkoitettu nestemäisten peittausaineiden levitykseen laitteen läpi valuviin siemeniin.

YLEISTÄ. Laite on tarkoitettu nestemäisten peittausaineiden levitykseen laitteen läpi valuviin siemeniin. YLEISTÄ Laite on tarkoitettu nestemäisten peittausaineiden levitykseen laitteen läpi valuviin siemeniin. Peittain sijoitetaan viljasiilon alapuolelle, ei kuitenkaan suoraan sulkimen alle, koska silloin

Lisätiedot

Mavrik 2 F/ 25.2.2013 1 (6)

Mavrik 2 F/ 25.2.2013 1 (6) Mavrik 2 F/ 25.2.2013 1 (6) MAVRIK 2 F Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: Tau-fluvalinaatti 240 g/l Valmistetyyppi: EW Käyttötarkoitus: Tuhohyönteisten,

Lisätiedot

4. ENSIAPUOHJEET 5. OHJEET TULIPALON VARALTA 6. OHJEET ONNETTOMUUSPÄÄSTÖJEN VARALTA 7. KÄSITTELY JA VARASTOINTI

4. ENSIAPUOHJEET 5. OHJEET TULIPALON VARALTA 6. OHJEET ONNETTOMUUSPÄÄSTÖJEN VARALTA 7. KÄSITTELY JA VARASTOINTI Kauppanimi: EASYWORK RTVsilikonikumitiiviste Päiväys 1.1.2006 Edellinen päiväys 4.4.2005 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

Lisätiedot

Roundup Gold/24.8.2015 1 (7) Varoitus

Roundup Gold/24.8.2015 1 (7) Varoitus Roundup Gold/24.8.2015 1 (7) ROUNDUP GOLD Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Varoitus Ärsyttää voimakkaasti silmiä. Orsakar allvarlig ögonirritation. Haitallista vesieliöille, pitkäaikaisia

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Käyttöturvallisuustiedote Päiväys: 12.4.2011 1. TUOTE JA VALMISTAJA Aineen tai valmisteen tunnistetiedot: Tuotenimi: AINO 2-teho WC- raikastin, Forest Aineen ja valmisteen käyttötarkoitus: WC:n hoito Valmistajan,

Lisätiedot

Sähköiset ohjausyksiköt

Sähköiset ohjausyksiköt Sähköiset ohjausyksiköt Ohjausyksiköt toimivat jatkuvalla 12 voltin jännitteellä traktoreissa, kylvö-, istutus- ja korjuukoneissa, ruiskuissa, jne. Yksiköissä automaattinen tai manuaalinen määrän säätö,

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Bio Mix 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Bio Mix 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Liite 1 KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Työpaikka Päiväys Osasto Allekirjoitus ALTISTEET ALTISTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Kemikaali tai muu työssä esiintyvä altiste Ktt:n

Lisätiedot

Roundup Ace/11.11.2014 1 (9)

Roundup Ace/11.11.2014 1 (9) Roundup Ace/11.11.2014 1 (9) ROUNDUP ACE Rikkakasvien torjuntaan Myyntipäällyksen teksti Varoitus Ärsyttää voimakkaasti silmiä. Orsakar allvarlig ögonirritation. Haitallista vesieliöille, pitkäaikaisia

Lisätiedot

PullmanErmator Ilmanpuhdistajat/alipaineistajat A1000 A2000

PullmanErmator Ilmanpuhdistajat/alipaineistajat A1000 A2000 PullmanErmator Ilmanpuhdistajat/alipaineistajat A1000 A2000 Käyttöohjeet Sisällysluettelo 1 Huomio!... 3 2 Turvamääräykset... 3 2.1 Käsittely... 3 2.2 Huolto... 3 3 Käyttö... 3 3.1 Suodattimen merkkivalot...

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1/5

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1/5 Kauppanimi: MYCOTAL 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Aineen tai valmisteen tunnistustiedot Kauppanimi MYCOTAL

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Kauppanimi: TORRBOLLEN, Fuktslukaren Käyttöalue: Kosteussulku Yritys: Säljtema AB Osoite: Låsbomsgatan 14 Postinumero/toimipaikka:

Lisätiedot

Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna

Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna Kantokäsittelyn tarkoitus Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna 1 Juurikäävän vaikutukset Juurikääpä aiheuttaa kuusen

Lisätiedot

Roiskeet silmistä huuhdeltava välittömästi runsaalla vedellä ja mentävä lääkäriin. S2

Roiskeet silmistä huuhdeltava välittömästi runsaalla vedellä ja mentävä lääkäriin. S2 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ

AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ 1. Ruiskun pesu ennen käyttöönottoa 2. Maalin lisäys ja maalaus 3. Ruiskunpesu maalauksen jälkeen RUISKUN KÄYTTÖ MAALAUKSISSA Air-Mix-ruiskua käytetään lähinnä kalusteovien

Lisätiedot

1.4 Hätäpuhelinnumero 1.4.1 Numero, nimi ja osoite HYKS Myrkytystietokeskus(90) 4711klo 8.00-22.00 suora (90)414 392 Yleinen hätänumero 112.

1.4 Hätäpuhelinnumero 1.4.1 Numero, nimi ja osoite HYKS Myrkytystietokeskus(90) 4711klo 8.00-22.00 suora (90)414 392 Yleinen hätänumero 112. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 11.110x 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 4 SGT 9200 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 4 SGT 9200 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 4 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1 Käyttötarkoitus

Lisätiedot

RCW. RCW 3000, 5500, 7500, 10 000, RCW 5500 plus, 7500 plus. RCW lannoitteen- ja kalkinlevittimet

RCW. RCW 3000, 5500, 7500, 10 000, RCW 5500 plus, 7500 plus. RCW lannoitteen- ja kalkinlevittimet RCW RCW 3000, 5500, 7500, 10 000, RCW 5500 plus, 7500 plus RCW lannoitteen- ja kalkinlevittimet RCW lannoitteen- ja kalkinlevittimet - helppokäyttöisyys, tarkkuus ja varmuus RCW-levittimet ovat tarkoitettu

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi JUS CU erikoisrasva Tunnuskoodi 1239-2701

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Käyttöturvallisuustiedote EY:n asetuksen 1907/2006 mukaisesti Päiväys: 25-marras-2008 Muutosnumero: 1 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Aineen tai valmisteen sekä Valmisteen

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Ebolasuojavarusteiden. pukeminen ja riisuminen JAMES BOYD OSASTONLÄÄKÄRI HYKS ENSIHOITO, HELSINKI 25.11.

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Ebolasuojavarusteiden. pukeminen ja riisuminen JAMES BOYD OSASTONLÄÄKÄRI HYKS ENSIHOITO, HELSINKI 25.11. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Ebolasuojavarusteiden pukeminen ja riisuminen JAMES BOYD OSASTONLÄÄKÄRI HYKS ENSIHOITO, HELSINKI 25.11.2014 SUOJAVARUSTEIDEN PUKEMINEN (donning) 1 Muista käydä

Lisätiedot

Pölynimuri Cleanfix S10 Plus ja S10 Plus Hepa

Pölynimuri Cleanfix S10 Plus ja S10 Plus Hepa Pölynimuri Cleanfix S10 Plus ja S10 Plus Hepa VAROITUKSIA Lue käyttö- ja turvallisuusohjeet ennen käyttöä! Tämä imuri ei sovellu nesteiden tai terveydelle haitallisen tai räjähdysalttiin pölyn imuroimiseen.

Lisätiedot

KASVINSUOJELURUISKUT. Valinnanvaraa tekniikkaan ja sopeutumiskykyä työskentelyyn

KASVINSUOJELURUISKUT. Valinnanvaraa tekniikkaan ja sopeutumiskykyä työskentelyyn KASVINSUOJELURUISKUT Valinnanvaraa tekniikkaan ja sopeutumiskykyä työskentelyyn Valinnanvaraa ja sopeutumiskykyä. Modulaarinen Junkkari. KASVINSUOJELURUISKUT Junkkari-ruiskut ovat modulirakenteisia. Se

Lisätiedot

Kemikaalilain 38 :ssä tarkoitettu tuholaistorjujan tutkinnon sisältö

Kemikaalilain 38 :ssä tarkoitettu tuholaistorjujan tutkinnon sisältö 418/2014 3 Liite 1 Kemikaalilain 38 :ssä tarkoitettu tuholaistorjujan tutkinnon sisältö Osa A. Tutkinnon kirjallisessa kokeessa osoitettavat tiedot 1. Lainsäädännön tuntemus Torjuntatyötä säätelevät säädökset

Lisätiedot

Karate Zeon-tekniikka. Tuhoeläinten torjunta-aine. vaarallinen. lambda-syhalotriini 100 g/l. Valmistetyyppi: CS

Karate Zeon-tekniikka. Tuhoeläinten torjunta-aine. vaarallinen. lambda-syhalotriini 100 g/l. Valmistetyyppi: CS Karate Zeon-tekniikka/20.11.2006 1(6) Karate Zeon-tekniikka Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjunta-aine Tehoaine: lambda-syhalotriini 100 g/l Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Valmistetyyppi:

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen KS-ainetarkastukset maatiloilla

Täydentävien ehtojen KS-ainetarkastukset maatiloilla Täydentävien ehtojen KS-ainetarkastukset maatiloilla Uutta 2011 "Viljelijä on noudattanut kasvinsuojeluaineen sitovia myyntipäällysmerkintöjä. "Kasvinsuojeluaine on hyväksytty Suomessa käyttöön" säilyy

Lisätiedot

Käytön rajoitukset: Varoaika: Nurmet 7 vrk. Mansikalla käsittely on sallittu vasta sadonkorjuun jälkeen.

Käytön rajoitukset: Varoaika: Nurmet 7 vrk. Mansikalla käsittely on sallittu vasta sadonkorjuun jälkeen. Maaatilan Klopyralidi SG/ 19.1.2015 1(2) MAATILAN KLOPYRALIDI SG Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Säilytä lasten ulottumattomissa. Förvaras oåtkomligt för barn. Noudata käyttöohjeita ihmisen

Lisätiedot

PELTOJYRÄ JH 450, JH 620

PELTOJYRÄ JH 450, JH 620 KÄYTTÖ JA HUOLTO-OHJE PELTOJYRÄ JH 450, JH 620 Alkuperäiset ohjeet 01 / 2015 Sisällysluettelo 1. ESIPUHE... 1 1.1. Koneen käyttötarkoitus... 1 1.2. Tekniset tiedot... 1 1.3. Tyyppikilpi... 2 2. TURVALLISUUSOHJEET...

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys 22.10.2002 Edellinen päiväys 14.03.1997 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 39451 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

Kantokäsittelyn tarkoitus

Kantokäsittelyn tarkoitus Kantokäsittelyn tarkoitus Estää kesähakkuissa kantojen kautta tapahtuva juurikäävän leviäminen Juurikäävän torjunta mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut 1 Juurikäävän vaikutukset Juurikääpä aiheuttaa kuusen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Jukka Mäittälä www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Jukka Mäittälä www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työympäristö Jukka Mäittälä, FM, kehittämispäällikkö Työterveyslaitos Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö (Mytky) jukka.maittala@ttl.fi 040 7532017 www.ttl.fi/maatalous

Lisätiedot

Biohajoavien jätteiden turvallinen käsittely

Biohajoavien jätteiden turvallinen käsittely Biohajoavien jätteiden turvallinen käsittely Hannu Miettinen/ Jätekukko Oy Sirpa Laitinen Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki www.ttl.fi Graafinen suunnittelu: Tuula Solasaari 2014 Työterveyslaitos

Lisätiedot

DRYWITE FORMULA 3 TEKNISET TIEDOT

DRYWITE FORMULA 3 TEKNISET TIEDOT DRYWITE FORMULA 3 TEKNISET TIEDOT 1. TIETOJA AINEESTA / VALMISTEESTA JA YHTIÖSTÄ / JÄLLEENMYYJÄSTÄ TUOTTEEN NIMI: DRYWITE POTATO PREPARATION FORMULA 3 TUOTEKOODIT: DW3 1.5, DW3 6, DW3 25 VALMISTAJA: DRYWITE

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

turvallisesti työssä Tunne homepölykeuhkon aiheuttajat

turvallisesti työssä Tunne homepölykeuhkon aiheuttajat turvallisesti työssä Tunne homepölykeuhkon aiheuttajat Navetassa, sikalassa, kanalassa sekä muissa tuotantorakennuksissa on aina jonkin verran pölyä ilmassa. Kaikki pölyt voivat aiheuttaa terveyshaittoja

Lisätiedot

KULJETTAJAN KÄSIKIRJA

KULJETTAJAN KÄSIKIRJA KULJETTAJAN KÄSIKIRJA www.fogmaker.com Art. No. 8012-010 Edition 2.1 1 Yleinen kuvaus Tämä linja-auto on varustettu täysautomaattisella moottoritilan ja mahdollisen erillisen lisälämmitintilan sammutusjärjestelmällä.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2014. 418/2014 Valtioneuvoston asetus. biosidivalmisteista

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2014. 418/2014 Valtioneuvoston asetus. biosidivalmisteista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2014 418/2014 Valtioneuvoston asetus biosidivalmisteista Annettu Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE EU-asetuksen 453/2010 mukainen

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE EU-asetuksen 453/2010 mukainen KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE EU-asetuksen 453/2010 mukainen Wax it Wet KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste Tuotenimi Wax it Wet; Tuotenro: 300.004 1.2 Aineen

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Rizolex 50 SC 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1 Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Uuden lainsäädännön keskeiset vaatimukset

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Uuden lainsäädännön keskeiset vaatimukset Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Uuden lainsäädännön keskeiset vaatimukset Kasvinsuojeluaineet lainsäädännössä Asetus kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta EY N:o

Lisätiedot

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki

Lisätiedot

Tuhoeläinten torjuntaan

Tuhoeläinten torjuntaan Sumi Alpha 5 FW/ 10.2.2015 1(5) SUMI ALPHA 5 FW Tuhoeläinten torjuntaan Myyntipäällyksen teksti Varoitus Haitallista nieltynä. Skadligt vid förtäring. Saattaa vahingoittaa elimiä. Kan orsaka organskador.

Lisätiedot

Malli ZB06-25A LUE KAIKKI KÄYTTÖOHJEET ENNEN PÖLYNIMURIN KÄYTTÖÄ. KÄYTÄ VAIN OHJEIDEN MUKAISESTI.

Malli ZB06-25A LUE KAIKKI KÄYTTÖOHJEET ENNEN PÖLYNIMURIN KÄYTTÖÄ. KÄYTÄ VAIN OHJEIDEN MUKAISESTI. Malli ZB06-25A T Ä R K E Ä Ä T U R V A L L I S U U S T I E T O A LUE KAIKKI KÄYTTÖOHJEET ENNEN PÖLYNIMURIN KÄYTTÖÄ. KÄYTÄ VAIN OHJEIDEN MUKAISESTI. KÄYTTÖOHJE SISÄLTÖ TÄRKEITÄ TURVATOIMIA... 1-3 MUISTIINPANOJA:

Lisätiedot

UUSI! 998:28468. VESITÄYTTEINEN KAIVONSULKULAITE Kätevä ja tehokas kaivonsulkulaite, joka täytetään tavallisella hanavedellä.

UUSI! 998:28468. VESITÄYTTEINEN KAIVONSULKULAITE Kätevä ja tehokas kaivonsulkulaite, joka täytetään tavallisella hanavedellä. UUSI! VESITÄYTTEINEN KAIVONSULKULAITE Kätevä ja tehokas kaivonsulkulaite, joka täytetään tavallisella hanavedellä. Ennaltaehkäisevään vuodontorjuntaan. Tiivistä kaivonkannet esim. ennen pesuja, huoltoa

Lisätiedot

glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Barclay Gallup 360 /3.4.2014 1 (9) BARCLAY GALLUP 360 Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Vaara Vaurioittaa vakavasti silmiä. Orsakar allvarliga ögonskador. Myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia

Lisätiedot

Maatilan Deltametriini. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinta. Valmistetyyppi: EW

Maatilan Deltametriini. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinta. Valmistetyyppi: EW Maatilan deltametriini 28.11.2013 1 (7) Maatilan Deltametriini Tuhoeläinten torjuntaan Myyntipäällyksen teksti Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista

Lisätiedot