Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Iin kunnan alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Iin kunnan alueella 2012-2015"

Transkriptio

1 Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Iin kunnan alueella Ehkäisevän päihdetyön moniammatillinen työryhmä

2 1. JOHDANTO PALVELURAKENTEEN JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestörakenne Terveys ja toimintakyky Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys Syrjäytyminen SUOMALAINEN PÄIHEIDENKÄYTTÖ Alkoholi Huumeet PÄIHTEET RIKOSTILASTOJEN NÄKÖKULMASTA Alkoholi Huumeet Ympäristöanalyysi rikollisuuden näkökulmasta Iissä Päihteidenkäytön terveyteen kohdistuvat vaikutukset Alkoholi Huumeet EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUUNNITELMA Ennaltaehkäisevän päihdetyön suunnitelma Iin kunnassa Ennaltaehkäisevän päihdetyön tavoitteet ja keinot IIN KUNNAN PÄIHDESTRATEGIAAN SITOUTUNEET TAHOT Vastuutaho: Opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut Esiopetus Oppilashuolto Vastuutaho: Perusopetus Vastuutaho: yhdistykset Vastuutaho: nuorisopalvelut Vastuutaho: Seurakunta

3 6.5. Vastuutaho: Terveydenhuolto Vuodeosasto Vastaanotto ja päivystys Työterveyshuolto Työttömien terveydenhoito Perhepalvelut Kouluterveydenhuolto Vastuutaho: Äitiysneuvola, lastenneuvola, ehkäisyneuvola Vastuutaho: Sosiaalityö Vastuutaho: Vanhuspalvelut Työllistämisen palvelukeskus ja työpajat Vastuutaho: Vammaispalvelut VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI NUORTEN PÄIHTEETTÖMYYDEN EDISTÄMISEKSI

4 1. JOHDANTO Oulun läänissä alkoholin kulutus on noussut vuosi vuodelta, kuten koko Suomessa. Alkoholin kulutuksen kasvaessa myös siitä aiheutuvat haitat lisääntyvät. Oulun läänin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa hoidetaan koko Suomeen verrattuna enemmän päihteistä johtuvia sairauksia, kun taas päihdelaitoksissa hoidettuja on vähemmän. Päihdetyö on tärkeä osa kuntien laaja-alaista hyvinvointityötä. Ehkäisevä päihdetyö on moniammatillista ja poikkihallinnollista yhteistyötä päihteettömyyden edistämiseksi sekä alkoholin, huumeiden ja tupakan tuomien haittojen vähentämiseksi. Kunnat ovat merkittäviä toimijoita alkoholihaittojen ehkäisemisessä. Valtioneuvosto asetti sosiaali- ja terveysministeriön tehtäväksi laajapohjaisen alkoholiohjelman valmistelun ja toimeenpanon vuosina Alkoholiohjelma jatkuu uudella kaudella Alkoholiohjelman ja aluekoordinaation vakiinnuttaminen kirjattiin hallitusohjelmaan 2011, joten alkoholiohjelma jatkuu vuodesta 2012 eteenpäin. Ohjelman tavoitteena on saada yhteiskunnan eri toimijat yhdessä ehkäisemään alkoholista aiheutuvia haittoja. Oulun lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto kutsui vuonna 2009 alkoholiohjelman kumppanuuteen ohjelmakaudelle alueensa kuntia, kaupunkeja ja yhteistoiminta-alueita. Oulunkaaren kuntayhtymä vahvisti yhtymähallituksen kokouksessa alkoholiohjelman kuntakumppanuussopimuksen. Alkoholiohjelman kumppanuus merkitsee yhteistä sitoutumista alkoholihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen sekä toteuttamaan laatimaansa toimintasuunnitelmaa, arvioimaan omaa toimintaansa sekä tiedottamaan alkoholiohjelmasta omalla toimialueellaan. Sopimuksiin kirjataan entistä konkreettisempia sisältöjä, jotta niiden toteutumista voidaan paremmin seurata ja ne saadaan todellisiksi toimintamalleiksi operatiivisen työn tueksi. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) tukevat kumppaniensa Alkoholiohjelmaan liittyvien tavoitteiden saavuttamista ja niiden toteutumisen seurantaa mm. välittämällä tietoa alan tutkimuksesta ja hyvistä käytännöistä, edistämällä kuntien ja seutukuntien yhteistoimintaa sekä ottamalla sekä Paras-uudistuksen, että Kaste-ohjelman tuomat mahdollisuudet ja velvoitteet huomioon. Kumppaneille järjestetään alueellisen koordinaation kautta koulutuksia; mm. mini-interventio, 4

5 perhetyö, päihdeavainindikaattorit, Sotkanet-tietokanta, ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit sekä työ-pajoja liittyen laatutyöhön ja hyvien käytäntöjen mallintamiseen. STM ja THL huolehtivat Alkoholiohjelman yhteydessä siitä, että kumppanit saavat tiedon ohjelmaan liittyvän toiminnan ulkopuolisista rahoitusmahdollisuuksista. Kumppanit saavat myös etuoikeutetun aseman ohjelman tiedotuksessa ja yhteyden ohjelman kumppanien muodostamaan viestintäverkostoon sekä Alkoholiohjelman logon käyttöoikeuden ohjelman tavoitteita tukevissa tuotteissa ja yhteyksissä. Kaikki Alkoholiohjelman sopimukset allekirjoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoi kuntien kumppanuussopimusten tekoa ja seuraa niiden toteutumista. Alkoholiohjelman aluekoordinaattorina Oulun läänissä toimii Raija Fors. Lisätietoa Alkoholiohjelmasta ja kumppaneista löytyy myös osoitteesta Oulunkaaren seutukunnan toiminta on vuoden 2010 alussa muuttunut erityisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain vuoksi. Oulunkaaren kuntayhtymään kuuluvat Ii, Pudasjärvi, Utajärvi ja Vaalan kunnat sekä alkaen Simon kunta. Oulunkaaren kuntayhtymän tehtävänä on mm. toimia palvelukuntayhtymänä jäsenkuntien järjestettäväksi säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten palvelujen järjestämisessä tai tuottamisessa. Lisäksi kuntayhtymä toimii kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen tuottamisessa sekä toimii alueiden kehittämisestä annetun lain ja muiden seutuyhteistyötä koskevien lakien yhteistyöorganisaationa. Oulunkaaren kuntayhtymä tuottaa jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveyspalvelut päivähoitoa lukuun ottamatta. Peruskuntien järjestämien palvelujen, erityisesti varhaiskasvatus-, opetus- ja nuorisopalvelujen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä lasten, nuorten ja heidän perheidensä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Oulunkaari on mukana Kaste-ohjelmaan liittyvässä Oulun seudun hallinnoimassa lapsiperheiden hyvinvointia tukevassa hankkeessa (Tukeva). Oulunkaaren kuntayhtymän talous- ja toimintasuunnitelmassa vuosille on päihdepalvelujen osalta kehittämisen painopisteiksi päätetty päihdehuollon avohuollon erityispalvelujen järjestäminen ja strategiatyö yhteistyössä palvelutuotannon kanssa. 5

6 Alkoholiohjelman kumppanuussopimuksen tekemiseen liittyvä toimenpideohjelma: 1. Selvitetään Oulunkaaren kuntien päihdehuollon nykytila; päihdehuollon ja - hoidon käytännöt kunnissa, kuntatasolla toteutettavat päihdepalvelut (ennaltaehkäisevä ja korjaava työ) ja laaditaan tämän pohjalta seudullinen mielenterveys- ja päihdestrategia sekä päihdehuollon toimintamalli kuntakohtaisine osioineen, huolehditaan siitä, että kunnissa/kuntayhtymässä ja/tai palvelualueilla on virallisesti nimetyt ennaltaehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt (kunnanhallitus, yhtymähallitus, taikka palvelutuotantolautakunta), 2. Yhdyshenkilöillä on tehtävän hoitamiseen riittävät resurssit, 3. Päihdetyön yhdyshenkilöillä on tehtävään ammatillisesti soveltuva koulutus ja he ovat motivoituneita tehtävään, 4. Alueelliset moniammatilliset ennaltaehkäisevän työn päihdetyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti ja niiden tehtävät on selkeästi määritelty, ryhmissä on myös seudullinen edustus, 5. Varmistetaan, että kunnan ja kuntayhtymän henkilöstöllä on ajan tasalla oleva hoitoonohjaussopimus ja mahdollisuuksien mukaan toimipaikkakohtaiset päihdeohjelmat, 6. Vahvistetaan moniammatillinen päihdehuolto ja -hoito, päihdeasiakkaan hoito- ja palvelu-prosessit mallinnetaan sekä korjaavan työn/päihdehoidon toimintaohjeet päivitetään ja niitä pidetään ajan tasalla, 7. Nimetään päihdeasioista vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattihenkilöt, jotka koordinoivat moniammatillista päihdetyötä, 8. Perustetaan korjaavan työn/päihdehoidon moniammatilliset työryhmät, 9. Riskikäytön tunnistamisen ja varhaisen puuttumisen käytäntöjä toteutetaan koko kunnan ja kuntayhtymän palvelutuotannossa 10. Huolehditaan siitä, että päihdehuollon palvelujärjestelmä kehittyy avohuolto- ja avohoitopainotteiseksi 11. Toimenpideohjelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti erilaisin raportoinnein ja työryhmäarviointien perusteella. Päihdehuollon avohuoltopainotteisuutta tarkastellaan Maisema-mallin avulla. 6

7 Yhtymähallitus on nimennyt alueellisiin ennaltaehkäisevän päihdetyön moniammatillisiin työryhmiin henkilöt. Iin alueen työryhmän edustajiksi on nimetty: koulukuraattori Jaana Elorinne, kouluterveydenhoitaja Raija Halonen, neuvolan terveydenhoitaja Mia Kantola, työllistämisen tiimivastaavan sijainen Lea Aalto, terveyspalveluista Maija-Liisa Paaso, vapaa-aikapalveluiden edustaja Minna Nurmela, sosiaalityöntekijä Anri Veijola, vs. sosiaaliohjaaja Heli Haapaniemi, opetuspalveluiden edustajiksi aluerehtori Olli Tolonen ja luokanopettaja Heli Alardt, Iin koulujen vanhempainyhdistyksestä Seija Veijola ja varalla Päivi Autio sekä Oulunkaari / seudullinen edustaja, sosiaalijohtaja Leena Pimperi-Koivisto. Lisäksi yhtymähallitus on pyytänyt Iin seurakuntaa nimeämään työryhmään oman edustajansa. Työryhmän kokoonpanoa on päivitetty henkilöstövaihdosten myötä. Työryhmään on kutsuttu edustus myös päivähoidon puolelta. Lokakuussa 2011 työryhmän jäseninä toimivat; koulukuraattori Jaana Elorinne, kouluterveydenhoitaja Marja-Liisa Jokelainen, neuvolan terveydenhoitaja Minna Paaso-Rantala, työllistämisen tiimivastaavan sijainen Lea Aalto, terveyspalveluista Heljä Oinas, nuorisotoimen edustaja Pekka Suopanki, sosiaalityöntekijä Anri Veijola, vs. sosiaaliohjaaja Heli Haapaniemi, opetuspalveluiden ja Iin koulujen vanhempainyhdistyksen edustaja Päivi Autio, seurakunnan edustaja Nina Peltola, päivähoidon edustaja Pia Heikkilä sekä Oulunkaaren seudullinen edustaja, sosiaalijohtaja Leena Pimperi-Koivisto. 2. PALVELURAKENTEEN JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS Palveluiden järjestämisen toimintaympäristössä meneillään olevat isot muutokset kuten kunta palvelurakenteen uudistaminen ja lainsäädännön (sote-lait, nuorisolaki) uudistaminen haastavat tarkastelemaan mitä muutos merkitsee palveluiden ja asiakkuuden kannalta. Palveluissa rakenteiden ja organisaatioiden muutos merkitsee, että on haettava myös uusia toimintamalleja, jotka vastaavat näihin muutoksiin. Asiakkuuden kannalta olennainen kysymys on mitä muutos tarkoittaa ihmisten itsenäisen pärjäämisen, elämän hallinnan ja syrjäytymisen näkökulmasta. On todennäköistä, että osalle asiakkaista muutos tuottaa uudenlaista turvattomuutta ja myös palveluiden ulkopuolelle jäämistä. Terveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa koskevassa lainsäädännön uudistuksessa yksi keskeinen tavoite hyvinvoinnin edistämisessä on painopisteen siirtäminen ennalta ehkäisevään toimintaan ja varhaiseen puuttumiseen. Toiminnassa korostuu tällöin perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon 7

8 entistä vahvempi yhteistyö, uusien kokonaisvaltaisten toimintatapojen kehittäminen sekä ihmisten omien voimavarojen ja omatoimisuuden vahvistaminen. Sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ennalta ehkäisemiseksi lakiuudistukset kiinnittävät huomiota kaikkein polttavimpiin sosiaalisiin kysymyksiin, jotka tällä hetkellä tiivistetysti liittyvät työttömyyteen, nuorten tilanteeseen sekä toimeentulo-ongelmiin, mielenterveys- ja päihdeongelmiin ja muihin elämän hallinnan ongelmiin. Uudessa nuorisolaissa kuntia velvoitetaan syrjäytymisen ehkäisyyn lisäämällä monialaista yhteistyötä ja etsivää työtä, jotta syrjäytymiseen voidaan puuttua varhain ja kohdistaa syrjäytymisuhan alaisille nuorille viiveettömästi tarvittavia palveluja. 3. OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1. Väestörakenne Oulunkaaren kuntayhtymän väestörakenteen muutoksessa keskeinen haaste tulevaisuudessa on voimakas ikääntyminen ja syntyvyyden väheneminen Iin kuntaa lukuun ottamatta. Vuoteen 2025 mennessä yli 75-vuotiainen määrä lisääntyy tilastokeskuksen ennusteen mukaan Oulunkaaren alueella 1068 hengellä. Se tarkoittaa 42 % lisäystä tässä ikäryhmässä ja vuositasolla nousua keskimäärin 2,8 %. Kuntakohtainen vaihtelu väestön vanhenemisessa on suurta. Vuonna 2025 Iissä on yli 75- vuotiaita 41 % enemmän kuin nyt, Pudasjärvellä 46 %, Utajärvellä 24 %, Vaalassa 37 % ja Simossa peräti 63 % enemmän. Absoluuttisesti luvut kasvavat erityisesti Iissä (367 henkilöä), Pudasjärvellä (313 henkilöä) ja Simossa (97 henkilöä). Kokonaisväestö lisääntyy määrällisesti vain Iissä, jossa nousua on vuoteen 2025 mennessä 1338 henkeä. Kyseisessä ajassa Pudasjärvellä laskua on 11 %, Utajärvellä 11 %, Vaalassa 12 % ja Simossa 4 %. Vanhusten lisäksi toinen paljon palveluja tarvitseva ikäryhmä ovat 0-16-vuotiaat. Heidän määränsä lisääntyy Iissä 23 % ja laskee Pudasjärvellä 13 %, Utajärven ja Vaalan alueella 20 % ja Simossa 2 %, Paikkakunnan pysyvän väestön vanhenemiselle ei voida mitään tehdä. Sen sijaan jollain tavoin voidaan vaikuttaa kuntien väliseen muuttoliikkeeseen. Tällöin keskeistä on mm. vuokraasuntopolitiikka. 8

9 Väestörakenteen muutos ja alueellinen polarisaatio tuovat haasteita tarjota palveluita niukoilla työvoimaresursseilla ikääntyneelle väestölle. Väestöllinen transitio tuottaa rakenteellisten erojen lisäksi myös muunlaista eriytymistä hyvinvoinnin tekijöissä. Nopeasti toteutuva muutos luo häiriötiloja sosiaalisen koheesion toteutumiselle, yhteisöllisyydelle ja ihmisten välisille vuorovaikutusjärjestelmille ja turvaverkostoille. Seurannaisvaikutuksena syntyy syrjäytymisuhkia niin kasvukeskuksissa kuin taantuvilla ja harvaan asutuilla alueilla Terveys ja toimintakyky Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen väestön terveydentila on koko maahan verrattuna keskimääräistä huonompi niin kansantautien summaindeksin kuin sairastavuusindeksinkin mukaan. Valtaosalla työikäisistä hyvinvoinnin kokonaistilanne ja koettu terveys on hyvä. Terveytensä huonoksi tai korkeintaan keskitasoiseksi kokevia on alueen väestöstä kuitenkin lähes 40 prosenttia. Työmarkkinoilta sivussa olevien määrä alueella on suuri, vähän yli puolet koko väestöstä. Työikäisten eläkeläisten osuus on korkea, noin neljäsosa työvoimasta. Suurimpana syynä ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen on mielenterveyssyyt. Työssä olevilla ikääntyminen, työelämän murros ja työmarkkinoiden yleinen epävakaistuminen lisäävät työn kuormitusta ja ennaltaehkäisevän työhyvinvoinnin tarvetta. Työn ja toimintakyvyn turvaaminen on hyvinvoinnille keskeistä kaikissa väestöryhmissä Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys Pitkäaikaistyöttömyys ja etenkin nuorten työttömyys on kohdealueella Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa selvästi yli maan keskiarvon. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen. Nuorten ikä-luokkien suuri määrä, korkea nuorisotyöttömyys, vaikea rakennetyöttömyys ja työmarkkinoiden voimakas alueellinen eriytyminen lisäävät haasteita nuorten koulutus- ja työpaikkojen luomiselle alueella. Nuorten elämänhallinnan kannalta keskeinen tekijä on opiskelupaikan tai työpaikan saaminen peruskoulun jälkeen ja sitä kautta saatava mahdollisuus elämänuran ja toimeentulon saamiseen. Korkea nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys, sekä koulutuksen ulkopuolelle jäävien ja 9

10 toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien nuorten suuri määrä viittaavat siihen, että nuorten syrjäytymisuhka on alueella vakava ongelma. Vaalassa ja Pudasjärvellä sosiaalityön asiakkaiden määrä on suuri ja lastensuojelun sijoituksia on paljon. Pitkäaikaistyöttömien määrä on korkea ja toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuudessa on paljon asiakkaita. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi, tosin vuosi 2010 antaa toiveikkuutta asiakasmäärien vähenemisen suuntaan.. Erityisen huolestuttava tilanne on Pudasjärven ja Vaalan osalta, joissa toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten osuus on seutukunnassa korkein. Pudasjärven, Vaalan ja Simon kohdalla vuotiaiden osuus toimeentulotukea saavista on noussut prosentuaalisesti noin 2 % suhteessa samanikäiseen väestöön Suomessa. Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste vaihtelee tällä hetkellä huomattavasti kunnittain ja kertoo alueen haasteista. Alueen haasteet edellyttävät pitkäjänteistä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon liittyvää kehittämistyötä ja palvelujen sekä toimenpiteiden koordinointia Syrjäytyminen Useat tekijät (ks. ed.) viittaavat siihen, että syrjäytymisuhan alaisten, erityisesti nuorten määrä on alueella suuri. Suuri syrjäytymisvaara on erityisesti niillä nuorilla, jotka jäävät perusasteen jälkeen useaksi vuodeksi vaille opiskelu- tai työpaikkaa. THL:n mukaan suomalaisesta vuosiikäluokasta 20% ei suorita varusmies- tai siviilipalvelusta, Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku vuonna 2010 oli 30,70%. Iissä vuonna 2009 kutsuntaikäluokasta vapautettiin kutsunnoissa 29,7% ja vuonna ,6%. Lisäksi on arvioitu, että iiläisten kutsuntaikäisten ikäluokasta palveluksen vuosittain keskeyttää noin 14%. Näiden tietojen perusteella iiläisistä kutsuntaikäisistä noin 40-60% ei suorittaisi varusmies- tai siviilipalvelusta. Suurimmat syyt varusmies- tai siviilipalveluksesta vapauttamiseen ja keskeyttämiseen ovat mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöt, joihin sisältyvät myös päihdeongelmat. (Lähde: Huolityön toimintamalli- Iin kunta) Näyttää siltä, että syrjäytymisuhka on taloudellisen taantuman seurauksena edelleen pahenemassa ja on vaarana, että tapahtuu samoin kuin edellisen 1990-luvun laman seurauksena. Edellinen lama jätti yhtäältä jälkeensä nuoria, jotka syrjäytyivät työelämästä lopullisesti. Toisaalta laman seurauksena aiheutui perheiden ylisukupolvisia huono-osaisuuden ketjuja, jonka seuraukset ovat näkyvissä tänäkin päivänä ja joita on erittäin vaikea purkaa. Olennaista olisikin tällaisten huonoosaisuusprosessien katkaiseminen ja kasautumisen estäminen. (Lähde: Huolityön toimintamalli- 10

11 Iin kunta) Työttömyys, lomautus- ja irtisanomisuhan alaisuus sekä toimeentulovaikeudet aiheuttavat lisääntyviä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ongelmia (mm. lapsiperheiden psykososiaalisia ongelmia; mielenterveys- ja päihdeongelmia) ja syrjäytymistä myös muussa työikäisessä väestössä. Entistä ongelmallisemmaksi tilanteen tekee se, että monet hyvinvoinnin ongelmat ovat muuttuneet monimutkaisemmiksi ja vaikeammin hallittaviksi, joiden ratkaisemiseksi pitää kehittää uusia rakenteita ja toimintamalleja. Osallisuuden ja integraation näkökulmasta syrjäytyminen kytkeytyy yhteisöllisyyden ja ihmisten välisten informaatio-, vuorovaikutus- ja turvaverkostojen heikkenemiseen mm. voimakkaan muuttoliikkeen seurauksena. Tämän lisäksi lisääntyvä teknologian käyttö palveluissa tuottaa uusia jakoja ja riskiryhmiä (ns. digitaalinen köyhyys). Haasteena on tukea erityisesti työelämän ja palvelujärjestelmän ulkopuolelle pudonneiden osallisuutta, elinvoimaa ja elämän hallintaa. 4. SUOMALAINEN PÄIHTEIDENKÄYTTÖ 4.1. Alkoholi Alkoholin kokonaiskulutus on koko maassa yli kaksinkertaistunut kolmen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2010 alkoholin kokonaiskulutus oli 10,0 litraa asukasta kohden (100 % alkoholiksi muutettuna). Alkoholin käyttö on tyypillisimmin humalahakuista. Alkoholin kulutuksessa on tapahtunut muutos viime vuosina mietoja juomia suosivampaan suuntaan. Iin kuntaan on tullut Alko syyskuussa Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (id: 714 info ) Ii yhteensä 4,9 4,9 4,8 Pudasjärvi 9,0 8,9 8,5 Simo 2,7 2,8 2,8 11

12 Utajärvi 4,1 4,4 4,3 Vaala 11,6 11,8 11,4 Koko maa 8,5 8,3 8,1 Sotkanet tilasto- ja indikaattoripankki 4.2. Huumeet Suomessa noin 13 prosenttia vuotiaista ilmoitti käyttäneensä tai kokeilleensa huumausaineita elämänsä aikana. Vuonna 2007 huumausaineiden ja lääkeaineiden väärinkäyttö aiheutti noin 0,2-0,3 miljardin euron välittömät haittakustannukset ja 0,5-1,0 miljardin euron välilliset haittakustannukset. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 290 info ). Kouluterveyskysely. Oulunkaaren seutukunta yhteensä 4, Ii 7,0 4, Päihteet rikostilastojen näkökulmasta Alkoholi Alkoholin käytön seurauksena Suomessa kuoli vuonna 2009 yhteensä henkeä ja päihtyneenä tapaturmaan ja väkivaltaan kuoli 925 henkeä. Lisäksi poliisin tietoon tuli yhteensä väkivaltarikosta jonka taustalla oli päihtyminen. Henkirikoksista prosenttia ja pahoinpitelyistä prosenttia tapahtuvat päihteiden vaikutuksen alaisina. Vuonna 2009 poliisin tietoon tuli rattijuopumustapausta, joista yli puolet (53%) todettiin törkeiksi rattijuopumuksiksi. Tieliikenneonnettomuuksissa päihteidenkäytön takia kuoli 12

13 102 ja loukkaantui henkeä. Vuonna 2007 alkoholin käyttö aiheutti 0,7-0,9 miljardin euron välittömät kustannukset ja 3,2-6,0 miljardin euron välilliset kustannukset. Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / 1000 asukasta (id: 3896 info ) Ii yhteensä 25,5 16,4 Pudasjärvi 22,9 20,3 Simo 15,2 10,6 Utajärvi 26,9 15,0 Vaala 26,5 27,9 Koko maa 19,3 18, Huumeet Pahoinpitelyrikoksista 0,3 prosenttia tehtiin Suomessa huumausaineen vaikutuksen alaisena, ja ryöstörikoksista 1,2 %. Rattijuopumustapauksista 12 prosenttia tapahtui huumausaineiden vaikutuksen alaisena Ympäristöanalyysi rikollisuuden näkökulmasta Iissä Rikosten määrä vuonna 2010 on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisesti vähentymistä on tapahtunut omaisuusrikosten määrässä jossa laskua on ollut vuoden kpl:sta vuoden kpl:seen. Näpistysten määrä on pysynyt lähellä samaa eli hieman reilussa 100 kpl:ssa. Oleellisin vähennys on tapahtunut törkeiden varkauksien ja varkauksien määrässä. Omaisuusrikoksien määrällä on merkitystä kuntalaisen arjen turvallisuuteen. (Lähde 13

14 Iin kunnan turvallisuussuunnitelma) Pahoinpitelyjen määrä on pysynyt eri vuosien ( ) välillä lähellä 30 kpl:seen luokkaa. Rattijuopumusten määrä on myös vähentynyt vuonna Rattijuopumusten ilmitulemiseen vaikuttaa valvonnan määrä. Huumausainerikosten määrässä on ollut piikki vuoden 2009 kohdalle (27 kpl), mutta niiden määrä on vähentynyt selkeästi vuonna 2010 (14 kpl). Poliisin tietoon tulleet tilastorikokset vuosina Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Pahoinpitelyrikokset Henkirikokset 1 0 Rattijuopumukset / törkeät rattijuopumukset 26 / / 19 Raiskaus, pakottaminen sukupuoliyhteyteen 2 1 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Päihteidenkäytön terveyteen kohdistuvat vaikutukset Alkoholi Alkoholinkäytön terveysvaikutukset ovat valtakunnassa mittavat. Terveydenhuollon vuodeosastoilla oli vuonna hoitojaksoa, joissa alkoholisairaus oli pää- tai sivudiagnoosina. Päihteidenkäytöstä johtuvat sairaudenhoitotilastot Oulunkaaren kuntayhtymässä v ja

15 Ii yhteensä 3 3,4 Pudasjärvi 9,5 8,6 Simo 5,4 4,9 Utajärvi 7,3 4 Vaala 9,4 9,2 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrät ovat vaihdelleet viime vuosien aikana. Vaihtelua selittää tilastointi, henkilöstön vaihtuvuus sekä muut tekijät Huumeet Huumausaineiden käytön terveydenhuollon vaikutukset koko maan tasolla ovat niin ikään mittavat. Vuonna 2009 terveydenhuollon vuodeosastoilla laskettiin olevan hoitojaksoa, joissa huumesairaus oli pää- tai sivudiagnoosina. Suonensisäisten huumeiden käyttäjien keskuudessa ovat lisääntyneet c-hepat, vähentynyt hiv-tartunnat (1% käyttäjistä) 5. EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUUNNITELMA Ehkäisevä päihdetyö on lakisääteistä toimintaa, jonka yleisten edellytysten luominen on ensisijaisesti valtion ja kuntien tehtävä. Se on laaja-alaista moniammatillista ja poikkihallinnollista työtä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on edistää päihteettömiä elintapoja, ehkäistä ja vähentää päihdehaittoja, lisätä päihdeilmiöiden ymmärrystä ja hallintaa sekä edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Ehkäisevän päihdetyön keinoin pyritään vähentämään päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tar- 15

16 jontaa sekä haittoja. Ehkäisevän päihdetyön vaikuttamiskohteet ovat päihteitä koskevat tiedot, asenteet ja oikeudet, päihdehaitoilta suojaavat tekijät ja riskitekijät sekä päihteiden käyttötavat. Päihteiksi luetaan alkoholi, huumeet ja tupakka. Myös toiminnalliset riippuvuudet kuten peliriippuvuus ovat ehkäisevän päihdetyön kenttää. Lääkkeet, liottimet ja muut aineet luetaan päihteiksi jos niitä käytetään päihtymistarkoituksessa. Ehkäisevä päihdetyötä säätelevät raittiustyölaki ja -asetus ja päihdehuoltolaki. Laaja-alainen ehkäisevä päihdetyö kuuluu olennaisena osana terveyden edistämiseen. Terveyden edistämisen näkökulmasta on luontevaa jäsentää eri hallinnonalojen yhteistyömahdollisuuksia päihdehaittojen ehkäisyssä Ennaltaehkäisevän päihdetyön suunnitelma Iin kunnassa Iin kunnassa on laadittu päihdehoitomalli, jota on päivitetty v ja 2011 Oulunkaaren kuntayhtymässä. Iin kunnan päihdestrategia on laadittu vuonna 2002 ja sitä päivitetään mielenterveys- ja päihdestrategiaksi. Oulunkaaren työntekijöille on käytössä varhaisen tuen toimintamalli sekä päihdeohjelma. Varhaisen tuentoimintamallin tavoitteena on auttaa tunnistamaan työhyvinvoinnin riskitekijät ajoissa ja puuttumaan niihin mahdollisimman varhain ja ohjata ratkaisujen löytämiseen. Päihdeohjelman tarkoituksena on edistää työntekijöiden terveyttä ja työkykyä ja antaa puitteet päihdehaittojen käsittelemiseksi työpaikoilla. Päihdeohjelman avulla luodaan työpaikoille selkeät pelisäännöt, joiden avulla päihdehaittoja ehkäistään ja ongelmiin puututaan jämäkästi ja riittävän ajoissa. Iin kunnan ehkäisevän päihdetyön työryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa vuoden 2011 alussa. Työryhmässä pohdittiin työskentelyn painopisteitä ja laadittiin alustavia suunnitelmia niistä osaalueista joihin Iin kunnan alueella tulisi suunnata. Tässä suunnitelmassa on esitetty ehkäisevän päihdetyön tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia niiden toteutumiseksi. Suunnitelma edellyttää kaikkien tahojen sitoutumista yhteisten tavoitteiden toteutumiseksi. 16

17 5.2. Ennaltaehkäisevän päihdetyön tavoitteet ja keinot Tavoite: Aikuisten ja sitä kautta nuorten asenteisiin tulisi voida vaikuttaa lisäämällä juridista tietämystä päihteiden antamisesta tai myymisestä alaikäiselle, sekä alkoholinkäytön terveydellisistä vaikutuksista nuoriin. Keino: Hyödynnetään materiaaleja ja kampanjoita joita on jo olemassa. Vanhempainillat. 1) Peruskoulunsa päättäneiden, mutta koulutus- tai työpaikan ulkopuolelle jääneiden nuorten tilanne koettiin asiana, johon alueella tulisi puuttua syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja nuorisotyöttömyyden vähentymiseksi. Tavoite: Saavutetaan kaikki peruskoulunsa päättäneet nuoret ja varmistetaan että heille saadaan koulutus-, työharjoittelu- tai työpaikka. Keino: Etsivän nuorisotyön kehittäminen ja koulunkäynnin tukeminen, jonka tarkoituksena tavoittaa ilman jatkokoulutuspaikkaa jääneet, opintojen keskeyttämisuhan alla olevat tai jo opinnot keskeyttäneet vuotiaat nuoret. 2) Yhteisenä nimittäjänä nuorten ongelmien synnyssä työryhmä näki vanhemmuuden ja aikuisuuden puutteen lasten elämässä. Nuoret viestittivät, että vanhemmat eivät huomioi heitä riittävästi. Tämä puoli korostui myös kouluterveyskyselyssä. Tavoite: vanhemmuutta pitää vahvistaa ja aikuiset tulisi saada paremmin osaksi lastensa elämää. Keino: Korostetaan rajojen ja huomioimisen merkitystä lasten kasvatuksessa päiväkodissa, koulussa ym. Kunnassa on annettu vanhemmille esim. yleiset ohjeet lasten kotiintuloajoista. Tavoitetta edesauttavat koulujen järjestämät vanhempainillat, lasten ja nuorten sekä heidän kanssaan toimivat viranomaiset. 3) Työryhmä totesi, että päihteidenkäytön ongelmat ovat koko väestöön kohdistuva ongelma. Päihteidenkäyttöön liittyvät sairaudet ja päihteidenkäytön välillisesti aiheuttavat tapaturmat ovat enenevässä määrin myös vanhusväestön ongelmana. 17

18 Tavoite: alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen alueella Keinot: Kuntalaisia tiedotetaan esim. lehtikirjoitusten avulla. 4) Työryhmässä todettiin, että kuntien alueella ei ennalta ehkäisevää työtä ole juuri ollut ja päihdetyöhön käytetty aika on mennyt enemmän korjaavaan työhön. Päihdetyöhön tulisi saada keinoja, joilla pystyttäisiin puuttumaan päihteiden käytön aiheuttamiin ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa Tavoite: Kaikilla toimijoilla olisi tieto miten päihteidenkäyttö otetaan puheeksi. Keinot: Kaikkien toimijatahojen tulee kiinnittää huomiota päihteiden käytön puheeksi ottoon ja varhaiseen puuttumiseen, sekä tuntea olemassa olevat palvelut ja palveluihin ohjaamisen mallit. 5) Kuntiin tarvittaisiin ammattimaista päihdetyöntekijän palveluja, sekä työvälineitä eri tehtävissä päihdeongelmaa kohtaaville. Tavoite: alueella olisi selkeä päihdetyön ohjauksen malli sekä keinoja puuttua päihteidenkäyttöön jo varhaisessa vaiheessa. Keinot: Päihdetyön ja ennen kaikkea ennaltaehkäisevän päihdetyön tekeminen on osa jokaisen työtä. Työvälineenä audit-kyselyitä, pullo pois-haastattelu ja baro-haastattelu menetelmä. 6. IIN KUNNAN PÄIHDESTRATEGIAAN SITOUTUNEET TAHOT 6.1. Opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatus Tavoitteet: Varhaiskasvatus on lapsen eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuksen tärkeänä tehtävänä on tukea lasten vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Varhaiskasvatusta toteutetaan yhteistyössä laajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa, jossa ovat osallisina sosiaali-, terveys- ja opetustoimi sekä erilaiset lapsi- ja perhetyötä tekevät järjes- 18

19 töt, yhteisöt ja seurakunnat varhaiskasvatuspalveluineen. Varhaiskasvatustyötä ohjaavat lapsen koko elämää koskettavat henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen, toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen ja itsenäisyyden asteittainen lisääminen. Ennaltaehkäisevä päihdetyö sisältyy hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on edistää lapsen myönteistä minäkäsitystä, lapsen ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun kehittymistä. Kasvatuskumppanuus toteutuu yhdessä vanhempien kanssa. Se lähtee lapsen tarpeista, jolloin varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaa lapsen edun ja oikeuksien toteuttaminen. Kasvatuskumppanuuden yhtenä tavoitteena on yhdessä vanhempien kanssa tunnistaa mahdollisimman varhain lapsen mahdollinen tuen tarve sekä suunnitella tarvittavat tukitoimet. Keinot: Toimintaa ohjaavat avoimuus, luottamus ja asiakkaiden kunnioittaminen. Päivähoidossa jokaiselle lapselle tehdään yhdessä vanhemman kanssa lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussunnitelma, jossa sovitaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten lapsen yksilöllistä kasvua, oppimista ja hyvinvointia tuetaan sekä kotona että varhaiskasvatuksessa. Toimintamalli: Iin kunnassa uuden neuvola-asetuksen mukaisesti otetaan käyttöön 4 vuoden ikäiselle lapselle laaja terveystarkastus. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy vanhempien suostumuksella päivähoidon arvio alle kouluikäisen lapsen arjen sujumisesta päivähoidossa. Myös varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa todetaan, että lasten neuvolatoiminnan kanssa luodaan järjestelmä, jolla voidaan yhteistyössä vanhempien kanssa seurata lapsen kasvua ja kehitystä. laajan terveystarkastuksen tavoitteena on tukea vanhemmuutta, vahvistaa terveyden edistämistä ja varhaista tukea sekä tehostaa syrjäytymisen ehkäisyä ja terveyserojen kaventamista. Iin kunnassa toimii Lapsen kuntoutuksen työryhmä. Ryhmän toiminnan tavoitteena on moniammatillisen yhteistyön syventäminen sekä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa moniammatillinen tuki lapsen hyvinvointiin, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa yhdessä vanhempien kanssa Esiopetus 19

20 Tavoitteet: Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä kehittymisen mahdollisuuksista ja oppimisen edellytyksistä ja toisaalta yhteiskunnan tarpeista. Esiopetuksen tavoitteena on lapsen myönteisen minäkuvan vahvistaminen ja hänen oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen. Lapsi harjoittelee yhteiselämän pelisääntöjä ja sitoutumista niihin. Hän sisäistää yhteiskuntamme hyviä tapoja ja ymmärtää niiden merkityksen osana jokapäiväistä elämää. Lapsi oppii ikävaiheensa mukaisesti ymmärtämään, miten terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään. Keinot: Hankitaan kirjallisuutta, pelejä ja monipuolista materiaalia, joiden avulla autetaan lasta puhumaan omista tunteista ja perheessä olevista vaikeista asioista esim. vanhempien päihteidenkäytöstä ja perheväkivallasta henkilökunnalle. Koulutusta ja perehdytystä henkilökunnalle siitä miten päihteistä puhutaan lasten kanssa. Toimintamalli: Oppilashuolto on keskeinen peruspalveluita tarjoavan esiopetuksen tukirakenne, jonka tehtävänä on huolehtia lasten fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista Oppilashuolto Tavoite: Luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kasvuyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollolla on merkittävä rooli arjen pulmien ratkaisemisessa, lasten ja heidän perheidensä prosessien koordinoimisessa ja palveluiden organisoimisessa. Tavoitteena on myös oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä opetukseen liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Keinot: Oppilashuolto tukee opetustyötä yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla. Oppilashuoltohenkilöstö on tarvittaessa yhteydessä lastensuojeluviranomaisiin, mikäli lapsen normaali kasvu ja kehitys ovat vaarassa. Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kasvuyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltotyöstä vastaaville viranomaisille. Perusopetuksessa oppilashuoltotyötä johtavat aluerehtorit tai päivähoidon aluevastaavat. Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä lasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee kuulla lasta ja huoltajaa. Oppilashuolto tukee aktiivisesti lasta kaikissa siirtymävaiheissa varhaiskasvatuksesta toiselle 20

21 asteelle siirtymiseen saakka. Myös opetusryhmästä toiseen siirtyvän oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot siirretään. Iin kunnassa on käytössä Eskarikello, jossa selvitetään varhaisimpien nivelvaiheiden tiedonsiirto Perusopetus Tavoite: Kouluissa tuetaan nuoren kasvua kohti tasapainoista aikuisuutta yhdessä huoltajien kanssa. Keinot: Syksyllä 2003 voimaan tullut koululainsäädäntö on velvoittanut kouluja laatimaan suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanemaan suunnitelmat ja valvomaan niiden toteutumista. Lisäksi kaikki Iin kunnan koulut ovat mukana KiVa koulu-toiminnassa ja käyttävät sen mukaisesti kehitettyjä menetelmiä kiusaamisen ehkäisemisessä sekä kiusaamistilanteiden selvittämisessä. Menetelmään kuuluu myös ennaltaehkäiseviä työmuotoja luokkakohtaiseen työskentelyyn. Myös keinoja poissaolojen seurantaan ja tupakointiin puuttumiseen on kehitetty. Koulukohtaisesti on tehty oppilashuollon suunnitelmia ja nyt on valmisteilla myös seudullinen oppilashuollon strategia. Oulunkaaren yhtymähallitus on nimennyt seudullisen työryhmän, johon tulee edustus myös kunnan sivistys- ja nuorisopalveluista. Seudullinen oppilashuollon strategia kokoaa yhteen eri kouluilla tehdyt suunnitelmat. Iin kunta on osallistunut kouluterveyskyselyyn ja sen tuloksia pyritään jatkossa hyödyntämään paremmin siten, että tieto tuloksista menee kaikille kyselyyn vastanneille oppilaille, heidän vanhemmilleen ja muille kuntalaisille. Kouluissa annetaan opetussuunnitelman mukaista ennaltaehkäisevää päihdekasvatusta ja sitä täydennetään mahdollisuuksien mukaan suuremmilla tapahtumilla niin, että jokainen 5-9 luokkalainen voi koulutiensä aikana osallistua vähintään kahteen erilliseen ehkäisevän päihdetyön tilaisuuteen (esim. näytelmä, labyrintti, valistustyötä tekevien järjestöjen tilaisuudet). Toimintamalli: Iin perusopetuksen malli päihteiden käytön puuttumiseen. 21

22 22

Valmistelija: sosiaalijohtaja Leena Pimperi-Koivisto (050-3950 331)

Valmistelija: sosiaalijohtaja Leena Pimperi-Koivisto (050-3950 331) Yhtymähallitus 20 17.02.2010 Yhtymähallitus 38 03.03.2010 Alkoholiohjelman kuntakumppanuussopimus YhtHall 20 17.2.2010 Valmistelija: sosiaalijohtaja Leena Pimperi-Koivisto (050-3950 331) Valtioneuvosto

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11. Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1 Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT 22.6.2016 Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja YHDESSÄ TOIMIEN, YHDESSÄ TEHDEN Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO

Lisätiedot

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Iltapvän tavoitteena on saada kuulijat ajattelemaan ehkäisevästä päihdetyöstä monimuotoisemmin ja ottamaan hyväksi havaittuja malleja käyttöönsä. Aluksi/Kataisen

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

MIKÄ ON EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUHDE SOTEEN?

MIKÄ ON EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUHDE SOTEEN? MIKÄ ON EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUHDE SOTEEN? Pykälistä käytäntöön tilaisuus 20.4.2016, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori Mikkelin kaupunki Kaleva 20.2.2016 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli 2009-2011 Iina Peltomaa Toukokuu 2009 Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli: toimijatahot Rahoitus ja hallinnointi Osatoteuttajat Pilotit ja toimintaympäristö Nuorten

Lisätiedot