Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Iin kunnan alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Iin kunnan alueella 2012-2015"

Transkriptio

1 Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Iin kunnan alueella Ehkäisevän päihdetyön moniammatillinen työryhmä

2 1. JOHDANTO PALVELURAKENTEEN JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestörakenne Terveys ja toimintakyky Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys Syrjäytyminen SUOMALAINEN PÄIHEIDENKÄYTTÖ Alkoholi Huumeet PÄIHTEET RIKOSTILASTOJEN NÄKÖKULMASTA Alkoholi Huumeet Ympäristöanalyysi rikollisuuden näkökulmasta Iissä Päihteidenkäytön terveyteen kohdistuvat vaikutukset Alkoholi Huumeet EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUUNNITELMA Ennaltaehkäisevän päihdetyön suunnitelma Iin kunnassa Ennaltaehkäisevän päihdetyön tavoitteet ja keinot IIN KUNNAN PÄIHDESTRATEGIAAN SITOUTUNEET TAHOT Vastuutaho: Opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut Esiopetus Oppilashuolto Vastuutaho: Perusopetus Vastuutaho: yhdistykset Vastuutaho: nuorisopalvelut Vastuutaho: Seurakunta

3 6.5. Vastuutaho: Terveydenhuolto Vuodeosasto Vastaanotto ja päivystys Työterveyshuolto Työttömien terveydenhoito Perhepalvelut Kouluterveydenhuolto Vastuutaho: Äitiysneuvola, lastenneuvola, ehkäisyneuvola Vastuutaho: Sosiaalityö Vastuutaho: Vanhuspalvelut Työllistämisen palvelukeskus ja työpajat Vastuutaho: Vammaispalvelut VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI NUORTEN PÄIHTEETTÖMYYDEN EDISTÄMISEKSI

4 1. JOHDANTO Oulun läänissä alkoholin kulutus on noussut vuosi vuodelta, kuten koko Suomessa. Alkoholin kulutuksen kasvaessa myös siitä aiheutuvat haitat lisääntyvät. Oulun läänin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa hoidetaan koko Suomeen verrattuna enemmän päihteistä johtuvia sairauksia, kun taas päihdelaitoksissa hoidettuja on vähemmän. Päihdetyö on tärkeä osa kuntien laaja-alaista hyvinvointityötä. Ehkäisevä päihdetyö on moniammatillista ja poikkihallinnollista yhteistyötä päihteettömyyden edistämiseksi sekä alkoholin, huumeiden ja tupakan tuomien haittojen vähentämiseksi. Kunnat ovat merkittäviä toimijoita alkoholihaittojen ehkäisemisessä. Valtioneuvosto asetti sosiaali- ja terveysministeriön tehtäväksi laajapohjaisen alkoholiohjelman valmistelun ja toimeenpanon vuosina Alkoholiohjelma jatkuu uudella kaudella Alkoholiohjelman ja aluekoordinaation vakiinnuttaminen kirjattiin hallitusohjelmaan 2011, joten alkoholiohjelma jatkuu vuodesta 2012 eteenpäin. Ohjelman tavoitteena on saada yhteiskunnan eri toimijat yhdessä ehkäisemään alkoholista aiheutuvia haittoja. Oulun lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto kutsui vuonna 2009 alkoholiohjelman kumppanuuteen ohjelmakaudelle alueensa kuntia, kaupunkeja ja yhteistoiminta-alueita. Oulunkaaren kuntayhtymä vahvisti yhtymähallituksen kokouksessa alkoholiohjelman kuntakumppanuussopimuksen. Alkoholiohjelman kumppanuus merkitsee yhteistä sitoutumista alkoholihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen sekä toteuttamaan laatimaansa toimintasuunnitelmaa, arvioimaan omaa toimintaansa sekä tiedottamaan alkoholiohjelmasta omalla toimialueellaan. Sopimuksiin kirjataan entistä konkreettisempia sisältöjä, jotta niiden toteutumista voidaan paremmin seurata ja ne saadaan todellisiksi toimintamalleiksi operatiivisen työn tueksi. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) tukevat kumppaniensa Alkoholiohjelmaan liittyvien tavoitteiden saavuttamista ja niiden toteutumisen seurantaa mm. välittämällä tietoa alan tutkimuksesta ja hyvistä käytännöistä, edistämällä kuntien ja seutukuntien yhteistoimintaa sekä ottamalla sekä Paras-uudistuksen, että Kaste-ohjelman tuomat mahdollisuudet ja velvoitteet huomioon. Kumppaneille järjestetään alueellisen koordinaation kautta koulutuksia; mm. mini-interventio, 4

5 perhetyö, päihdeavainindikaattorit, Sotkanet-tietokanta, ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit sekä työ-pajoja liittyen laatutyöhön ja hyvien käytäntöjen mallintamiseen. STM ja THL huolehtivat Alkoholiohjelman yhteydessä siitä, että kumppanit saavat tiedon ohjelmaan liittyvän toiminnan ulkopuolisista rahoitusmahdollisuuksista. Kumppanit saavat myös etuoikeutetun aseman ohjelman tiedotuksessa ja yhteyden ohjelman kumppanien muodostamaan viestintäverkostoon sekä Alkoholiohjelman logon käyttöoikeuden ohjelman tavoitteita tukevissa tuotteissa ja yhteyksissä. Kaikki Alkoholiohjelman sopimukset allekirjoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoi kuntien kumppanuussopimusten tekoa ja seuraa niiden toteutumista. Alkoholiohjelman aluekoordinaattorina Oulun läänissä toimii Raija Fors. Lisätietoa Alkoholiohjelmasta ja kumppaneista löytyy myös osoitteesta Oulunkaaren seutukunnan toiminta on vuoden 2010 alussa muuttunut erityisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain vuoksi. Oulunkaaren kuntayhtymään kuuluvat Ii, Pudasjärvi, Utajärvi ja Vaalan kunnat sekä alkaen Simon kunta. Oulunkaaren kuntayhtymän tehtävänä on mm. toimia palvelukuntayhtymänä jäsenkuntien järjestettäväksi säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten palvelujen järjestämisessä tai tuottamisessa. Lisäksi kuntayhtymä toimii kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen tuottamisessa sekä toimii alueiden kehittämisestä annetun lain ja muiden seutuyhteistyötä koskevien lakien yhteistyöorganisaationa. Oulunkaaren kuntayhtymä tuottaa jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveyspalvelut päivähoitoa lukuun ottamatta. Peruskuntien järjestämien palvelujen, erityisesti varhaiskasvatus-, opetus- ja nuorisopalvelujen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä lasten, nuorten ja heidän perheidensä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Oulunkaari on mukana Kaste-ohjelmaan liittyvässä Oulun seudun hallinnoimassa lapsiperheiden hyvinvointia tukevassa hankkeessa (Tukeva). Oulunkaaren kuntayhtymän talous- ja toimintasuunnitelmassa vuosille on päihdepalvelujen osalta kehittämisen painopisteiksi päätetty päihdehuollon avohuollon erityispalvelujen järjestäminen ja strategiatyö yhteistyössä palvelutuotannon kanssa. 5

6 Alkoholiohjelman kumppanuussopimuksen tekemiseen liittyvä toimenpideohjelma: 1. Selvitetään Oulunkaaren kuntien päihdehuollon nykytila; päihdehuollon ja - hoidon käytännöt kunnissa, kuntatasolla toteutettavat päihdepalvelut (ennaltaehkäisevä ja korjaava työ) ja laaditaan tämän pohjalta seudullinen mielenterveys- ja päihdestrategia sekä päihdehuollon toimintamalli kuntakohtaisine osioineen, huolehditaan siitä, että kunnissa/kuntayhtymässä ja/tai palvelualueilla on virallisesti nimetyt ennaltaehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt (kunnanhallitus, yhtymähallitus, taikka palvelutuotantolautakunta), 2. Yhdyshenkilöillä on tehtävän hoitamiseen riittävät resurssit, 3. Päihdetyön yhdyshenkilöillä on tehtävään ammatillisesti soveltuva koulutus ja he ovat motivoituneita tehtävään, 4. Alueelliset moniammatilliset ennaltaehkäisevän työn päihdetyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti ja niiden tehtävät on selkeästi määritelty, ryhmissä on myös seudullinen edustus, 5. Varmistetaan, että kunnan ja kuntayhtymän henkilöstöllä on ajan tasalla oleva hoitoonohjaussopimus ja mahdollisuuksien mukaan toimipaikkakohtaiset päihdeohjelmat, 6. Vahvistetaan moniammatillinen päihdehuolto ja -hoito, päihdeasiakkaan hoito- ja palvelu-prosessit mallinnetaan sekä korjaavan työn/päihdehoidon toimintaohjeet päivitetään ja niitä pidetään ajan tasalla, 7. Nimetään päihdeasioista vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattihenkilöt, jotka koordinoivat moniammatillista päihdetyötä, 8. Perustetaan korjaavan työn/päihdehoidon moniammatilliset työryhmät, 9. Riskikäytön tunnistamisen ja varhaisen puuttumisen käytäntöjä toteutetaan koko kunnan ja kuntayhtymän palvelutuotannossa 10. Huolehditaan siitä, että päihdehuollon palvelujärjestelmä kehittyy avohuolto- ja avohoitopainotteiseksi 11. Toimenpideohjelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti erilaisin raportoinnein ja työryhmäarviointien perusteella. Päihdehuollon avohuoltopainotteisuutta tarkastellaan Maisema-mallin avulla. 6

7 Yhtymähallitus on nimennyt alueellisiin ennaltaehkäisevän päihdetyön moniammatillisiin työryhmiin henkilöt. Iin alueen työryhmän edustajiksi on nimetty: koulukuraattori Jaana Elorinne, kouluterveydenhoitaja Raija Halonen, neuvolan terveydenhoitaja Mia Kantola, työllistämisen tiimivastaavan sijainen Lea Aalto, terveyspalveluista Maija-Liisa Paaso, vapaa-aikapalveluiden edustaja Minna Nurmela, sosiaalityöntekijä Anri Veijola, vs. sosiaaliohjaaja Heli Haapaniemi, opetuspalveluiden edustajiksi aluerehtori Olli Tolonen ja luokanopettaja Heli Alardt, Iin koulujen vanhempainyhdistyksestä Seija Veijola ja varalla Päivi Autio sekä Oulunkaari / seudullinen edustaja, sosiaalijohtaja Leena Pimperi-Koivisto. Lisäksi yhtymähallitus on pyytänyt Iin seurakuntaa nimeämään työryhmään oman edustajansa. Työryhmän kokoonpanoa on päivitetty henkilöstövaihdosten myötä. Työryhmään on kutsuttu edustus myös päivähoidon puolelta. Lokakuussa 2011 työryhmän jäseninä toimivat; koulukuraattori Jaana Elorinne, kouluterveydenhoitaja Marja-Liisa Jokelainen, neuvolan terveydenhoitaja Minna Paaso-Rantala, työllistämisen tiimivastaavan sijainen Lea Aalto, terveyspalveluista Heljä Oinas, nuorisotoimen edustaja Pekka Suopanki, sosiaalityöntekijä Anri Veijola, vs. sosiaaliohjaaja Heli Haapaniemi, opetuspalveluiden ja Iin koulujen vanhempainyhdistyksen edustaja Päivi Autio, seurakunnan edustaja Nina Peltola, päivähoidon edustaja Pia Heikkilä sekä Oulunkaaren seudullinen edustaja, sosiaalijohtaja Leena Pimperi-Koivisto. 2. PALVELURAKENTEEN JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS Palveluiden järjestämisen toimintaympäristössä meneillään olevat isot muutokset kuten kunta palvelurakenteen uudistaminen ja lainsäädännön (sote-lait, nuorisolaki) uudistaminen haastavat tarkastelemaan mitä muutos merkitsee palveluiden ja asiakkuuden kannalta. Palveluissa rakenteiden ja organisaatioiden muutos merkitsee, että on haettava myös uusia toimintamalleja, jotka vastaavat näihin muutoksiin. Asiakkuuden kannalta olennainen kysymys on mitä muutos tarkoittaa ihmisten itsenäisen pärjäämisen, elämän hallinnan ja syrjäytymisen näkökulmasta. On todennäköistä, että osalle asiakkaista muutos tuottaa uudenlaista turvattomuutta ja myös palveluiden ulkopuolelle jäämistä. Terveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa koskevassa lainsäädännön uudistuksessa yksi keskeinen tavoite hyvinvoinnin edistämisessä on painopisteen siirtäminen ennalta ehkäisevään toimintaan ja varhaiseen puuttumiseen. Toiminnassa korostuu tällöin perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon 7

8 entistä vahvempi yhteistyö, uusien kokonaisvaltaisten toimintatapojen kehittäminen sekä ihmisten omien voimavarojen ja omatoimisuuden vahvistaminen. Sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ennalta ehkäisemiseksi lakiuudistukset kiinnittävät huomiota kaikkein polttavimpiin sosiaalisiin kysymyksiin, jotka tällä hetkellä tiivistetysti liittyvät työttömyyteen, nuorten tilanteeseen sekä toimeentulo-ongelmiin, mielenterveys- ja päihdeongelmiin ja muihin elämän hallinnan ongelmiin. Uudessa nuorisolaissa kuntia velvoitetaan syrjäytymisen ehkäisyyn lisäämällä monialaista yhteistyötä ja etsivää työtä, jotta syrjäytymiseen voidaan puuttua varhain ja kohdistaa syrjäytymisuhan alaisille nuorille viiveettömästi tarvittavia palveluja. 3. OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1. Väestörakenne Oulunkaaren kuntayhtymän väestörakenteen muutoksessa keskeinen haaste tulevaisuudessa on voimakas ikääntyminen ja syntyvyyden väheneminen Iin kuntaa lukuun ottamatta. Vuoteen 2025 mennessä yli 75-vuotiainen määrä lisääntyy tilastokeskuksen ennusteen mukaan Oulunkaaren alueella 1068 hengellä. Se tarkoittaa 42 % lisäystä tässä ikäryhmässä ja vuositasolla nousua keskimäärin 2,8 %. Kuntakohtainen vaihtelu väestön vanhenemisessa on suurta. Vuonna 2025 Iissä on yli 75- vuotiaita 41 % enemmän kuin nyt, Pudasjärvellä 46 %, Utajärvellä 24 %, Vaalassa 37 % ja Simossa peräti 63 % enemmän. Absoluuttisesti luvut kasvavat erityisesti Iissä (367 henkilöä), Pudasjärvellä (313 henkilöä) ja Simossa (97 henkilöä). Kokonaisväestö lisääntyy määrällisesti vain Iissä, jossa nousua on vuoteen 2025 mennessä 1338 henkeä. Kyseisessä ajassa Pudasjärvellä laskua on 11 %, Utajärvellä 11 %, Vaalassa 12 % ja Simossa 4 %. Vanhusten lisäksi toinen paljon palveluja tarvitseva ikäryhmä ovat 0-16-vuotiaat. Heidän määränsä lisääntyy Iissä 23 % ja laskee Pudasjärvellä 13 %, Utajärven ja Vaalan alueella 20 % ja Simossa 2 %, Paikkakunnan pysyvän väestön vanhenemiselle ei voida mitään tehdä. Sen sijaan jollain tavoin voidaan vaikuttaa kuntien väliseen muuttoliikkeeseen. Tällöin keskeistä on mm. vuokraasuntopolitiikka. 8

9 Väestörakenteen muutos ja alueellinen polarisaatio tuovat haasteita tarjota palveluita niukoilla työvoimaresursseilla ikääntyneelle väestölle. Väestöllinen transitio tuottaa rakenteellisten erojen lisäksi myös muunlaista eriytymistä hyvinvoinnin tekijöissä. Nopeasti toteutuva muutos luo häiriötiloja sosiaalisen koheesion toteutumiselle, yhteisöllisyydelle ja ihmisten välisille vuorovaikutusjärjestelmille ja turvaverkostoille. Seurannaisvaikutuksena syntyy syrjäytymisuhkia niin kasvukeskuksissa kuin taantuvilla ja harvaan asutuilla alueilla Terveys ja toimintakyky Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen väestön terveydentila on koko maahan verrattuna keskimääräistä huonompi niin kansantautien summaindeksin kuin sairastavuusindeksinkin mukaan. Valtaosalla työikäisistä hyvinvoinnin kokonaistilanne ja koettu terveys on hyvä. Terveytensä huonoksi tai korkeintaan keskitasoiseksi kokevia on alueen väestöstä kuitenkin lähes 40 prosenttia. Työmarkkinoilta sivussa olevien määrä alueella on suuri, vähän yli puolet koko väestöstä. Työikäisten eläkeläisten osuus on korkea, noin neljäsosa työvoimasta. Suurimpana syynä ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen on mielenterveyssyyt. Työssä olevilla ikääntyminen, työelämän murros ja työmarkkinoiden yleinen epävakaistuminen lisäävät työn kuormitusta ja ennaltaehkäisevän työhyvinvoinnin tarvetta. Työn ja toimintakyvyn turvaaminen on hyvinvoinnille keskeistä kaikissa väestöryhmissä Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys Pitkäaikaistyöttömyys ja etenkin nuorten työttömyys on kohdealueella Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa selvästi yli maan keskiarvon. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen. Nuorten ikä-luokkien suuri määrä, korkea nuorisotyöttömyys, vaikea rakennetyöttömyys ja työmarkkinoiden voimakas alueellinen eriytyminen lisäävät haasteita nuorten koulutus- ja työpaikkojen luomiselle alueella. Nuorten elämänhallinnan kannalta keskeinen tekijä on opiskelupaikan tai työpaikan saaminen peruskoulun jälkeen ja sitä kautta saatava mahdollisuus elämänuran ja toimeentulon saamiseen. Korkea nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys, sekä koulutuksen ulkopuolelle jäävien ja 9

10 toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien nuorten suuri määrä viittaavat siihen, että nuorten syrjäytymisuhka on alueella vakava ongelma. Vaalassa ja Pudasjärvellä sosiaalityön asiakkaiden määrä on suuri ja lastensuojelun sijoituksia on paljon. Pitkäaikaistyöttömien määrä on korkea ja toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuudessa on paljon asiakkaita. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi, tosin vuosi 2010 antaa toiveikkuutta asiakasmäärien vähenemisen suuntaan.. Erityisen huolestuttava tilanne on Pudasjärven ja Vaalan osalta, joissa toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten osuus on seutukunnassa korkein. Pudasjärven, Vaalan ja Simon kohdalla vuotiaiden osuus toimeentulotukea saavista on noussut prosentuaalisesti noin 2 % suhteessa samanikäiseen väestöön Suomessa. Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste vaihtelee tällä hetkellä huomattavasti kunnittain ja kertoo alueen haasteista. Alueen haasteet edellyttävät pitkäjänteistä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon liittyvää kehittämistyötä ja palvelujen sekä toimenpiteiden koordinointia Syrjäytyminen Useat tekijät (ks. ed.) viittaavat siihen, että syrjäytymisuhan alaisten, erityisesti nuorten määrä on alueella suuri. Suuri syrjäytymisvaara on erityisesti niillä nuorilla, jotka jäävät perusasteen jälkeen useaksi vuodeksi vaille opiskelu- tai työpaikkaa. THL:n mukaan suomalaisesta vuosiikäluokasta 20% ei suorita varusmies- tai siviilipalvelusta, Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku vuonna 2010 oli 30,70%. Iissä vuonna 2009 kutsuntaikäluokasta vapautettiin kutsunnoissa 29,7% ja vuonna ,6%. Lisäksi on arvioitu, että iiläisten kutsuntaikäisten ikäluokasta palveluksen vuosittain keskeyttää noin 14%. Näiden tietojen perusteella iiläisistä kutsuntaikäisistä noin 40-60% ei suorittaisi varusmies- tai siviilipalvelusta. Suurimmat syyt varusmies- tai siviilipalveluksesta vapauttamiseen ja keskeyttämiseen ovat mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöt, joihin sisältyvät myös päihdeongelmat. (Lähde: Huolityön toimintamalli- Iin kunta) Näyttää siltä, että syrjäytymisuhka on taloudellisen taantuman seurauksena edelleen pahenemassa ja on vaarana, että tapahtuu samoin kuin edellisen 1990-luvun laman seurauksena. Edellinen lama jätti yhtäältä jälkeensä nuoria, jotka syrjäytyivät työelämästä lopullisesti. Toisaalta laman seurauksena aiheutui perheiden ylisukupolvisia huono-osaisuuden ketjuja, jonka seuraukset ovat näkyvissä tänäkin päivänä ja joita on erittäin vaikea purkaa. Olennaista olisikin tällaisten huonoosaisuusprosessien katkaiseminen ja kasautumisen estäminen. (Lähde: Huolityön toimintamalli- 10

11 Iin kunta) Työttömyys, lomautus- ja irtisanomisuhan alaisuus sekä toimeentulovaikeudet aiheuttavat lisääntyviä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ongelmia (mm. lapsiperheiden psykososiaalisia ongelmia; mielenterveys- ja päihdeongelmia) ja syrjäytymistä myös muussa työikäisessä väestössä. Entistä ongelmallisemmaksi tilanteen tekee se, että monet hyvinvoinnin ongelmat ovat muuttuneet monimutkaisemmiksi ja vaikeammin hallittaviksi, joiden ratkaisemiseksi pitää kehittää uusia rakenteita ja toimintamalleja. Osallisuuden ja integraation näkökulmasta syrjäytyminen kytkeytyy yhteisöllisyyden ja ihmisten välisten informaatio-, vuorovaikutus- ja turvaverkostojen heikkenemiseen mm. voimakkaan muuttoliikkeen seurauksena. Tämän lisäksi lisääntyvä teknologian käyttö palveluissa tuottaa uusia jakoja ja riskiryhmiä (ns. digitaalinen köyhyys). Haasteena on tukea erityisesti työelämän ja palvelujärjestelmän ulkopuolelle pudonneiden osallisuutta, elinvoimaa ja elämän hallintaa. 4. SUOMALAINEN PÄIHTEIDENKÄYTTÖ 4.1. Alkoholi Alkoholin kokonaiskulutus on koko maassa yli kaksinkertaistunut kolmen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2010 alkoholin kokonaiskulutus oli 10,0 litraa asukasta kohden (100 % alkoholiksi muutettuna). Alkoholin käyttö on tyypillisimmin humalahakuista. Alkoholin kulutuksessa on tapahtunut muutos viime vuosina mietoja juomia suosivampaan suuntaan. Iin kuntaan on tullut Alko syyskuussa Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (id: 714 info ) Ii yhteensä 4,9 4,9 4,8 Pudasjärvi 9,0 8,9 8,5 Simo 2,7 2,8 2,8 11

12 Utajärvi 4,1 4,4 4,3 Vaala 11,6 11,8 11,4 Koko maa 8,5 8,3 8,1 Sotkanet tilasto- ja indikaattoripankki 4.2. Huumeet Suomessa noin 13 prosenttia vuotiaista ilmoitti käyttäneensä tai kokeilleensa huumausaineita elämänsä aikana. Vuonna 2007 huumausaineiden ja lääkeaineiden väärinkäyttö aiheutti noin 0,2-0,3 miljardin euron välittömät haittakustannukset ja 0,5-1,0 miljardin euron välilliset haittakustannukset. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 290 info ). Kouluterveyskysely. Oulunkaaren seutukunta yhteensä 4, Ii 7,0 4, Päihteet rikostilastojen näkökulmasta Alkoholi Alkoholin käytön seurauksena Suomessa kuoli vuonna 2009 yhteensä henkeä ja päihtyneenä tapaturmaan ja väkivaltaan kuoli 925 henkeä. Lisäksi poliisin tietoon tuli yhteensä väkivaltarikosta jonka taustalla oli päihtyminen. Henkirikoksista prosenttia ja pahoinpitelyistä prosenttia tapahtuvat päihteiden vaikutuksen alaisina. Vuonna 2009 poliisin tietoon tuli rattijuopumustapausta, joista yli puolet (53%) todettiin törkeiksi rattijuopumuksiksi. Tieliikenneonnettomuuksissa päihteidenkäytön takia kuoli 12

13 102 ja loukkaantui henkeä. Vuonna 2007 alkoholin käyttö aiheutti 0,7-0,9 miljardin euron välittömät kustannukset ja 3,2-6,0 miljardin euron välilliset kustannukset. Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / 1000 asukasta (id: 3896 info ) Ii yhteensä 25,5 16,4 Pudasjärvi 22,9 20,3 Simo 15,2 10,6 Utajärvi 26,9 15,0 Vaala 26,5 27,9 Koko maa 19,3 18, Huumeet Pahoinpitelyrikoksista 0,3 prosenttia tehtiin Suomessa huumausaineen vaikutuksen alaisena, ja ryöstörikoksista 1,2 %. Rattijuopumustapauksista 12 prosenttia tapahtui huumausaineiden vaikutuksen alaisena Ympäristöanalyysi rikollisuuden näkökulmasta Iissä Rikosten määrä vuonna 2010 on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisesti vähentymistä on tapahtunut omaisuusrikosten määrässä jossa laskua on ollut vuoden kpl:sta vuoden kpl:seen. Näpistysten määrä on pysynyt lähellä samaa eli hieman reilussa 100 kpl:ssa. Oleellisin vähennys on tapahtunut törkeiden varkauksien ja varkauksien määrässä. Omaisuusrikoksien määrällä on merkitystä kuntalaisen arjen turvallisuuteen. (Lähde 13

14 Iin kunnan turvallisuussuunnitelma) Pahoinpitelyjen määrä on pysynyt eri vuosien ( ) välillä lähellä 30 kpl:seen luokkaa. Rattijuopumusten määrä on myös vähentynyt vuonna Rattijuopumusten ilmitulemiseen vaikuttaa valvonnan määrä. Huumausainerikosten määrässä on ollut piikki vuoden 2009 kohdalle (27 kpl), mutta niiden määrä on vähentynyt selkeästi vuonna 2010 (14 kpl). Poliisin tietoon tulleet tilastorikokset vuosina Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Pahoinpitelyrikokset Henkirikokset 1 0 Rattijuopumukset / törkeät rattijuopumukset 26 / / 19 Raiskaus, pakottaminen sukupuoliyhteyteen 2 1 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Päihteidenkäytön terveyteen kohdistuvat vaikutukset Alkoholi Alkoholinkäytön terveysvaikutukset ovat valtakunnassa mittavat. Terveydenhuollon vuodeosastoilla oli vuonna hoitojaksoa, joissa alkoholisairaus oli pää- tai sivudiagnoosina. Päihteidenkäytöstä johtuvat sairaudenhoitotilastot Oulunkaaren kuntayhtymässä v ja

15 Ii yhteensä 3 3,4 Pudasjärvi 9,5 8,6 Simo 5,4 4,9 Utajärvi 7,3 4 Vaala 9,4 9,2 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrät ovat vaihdelleet viime vuosien aikana. Vaihtelua selittää tilastointi, henkilöstön vaihtuvuus sekä muut tekijät Huumeet Huumausaineiden käytön terveydenhuollon vaikutukset koko maan tasolla ovat niin ikään mittavat. Vuonna 2009 terveydenhuollon vuodeosastoilla laskettiin olevan hoitojaksoa, joissa huumesairaus oli pää- tai sivudiagnoosina. Suonensisäisten huumeiden käyttäjien keskuudessa ovat lisääntyneet c-hepat, vähentynyt hiv-tartunnat (1% käyttäjistä) 5. EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUUNNITELMA Ehkäisevä päihdetyö on lakisääteistä toimintaa, jonka yleisten edellytysten luominen on ensisijaisesti valtion ja kuntien tehtävä. Se on laaja-alaista moniammatillista ja poikkihallinnollista työtä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on edistää päihteettömiä elintapoja, ehkäistä ja vähentää päihdehaittoja, lisätä päihdeilmiöiden ymmärrystä ja hallintaa sekä edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Ehkäisevän päihdetyön keinoin pyritään vähentämään päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tar- 15

16 jontaa sekä haittoja. Ehkäisevän päihdetyön vaikuttamiskohteet ovat päihteitä koskevat tiedot, asenteet ja oikeudet, päihdehaitoilta suojaavat tekijät ja riskitekijät sekä päihteiden käyttötavat. Päihteiksi luetaan alkoholi, huumeet ja tupakka. Myös toiminnalliset riippuvuudet kuten peliriippuvuus ovat ehkäisevän päihdetyön kenttää. Lääkkeet, liottimet ja muut aineet luetaan päihteiksi jos niitä käytetään päihtymistarkoituksessa. Ehkäisevä päihdetyötä säätelevät raittiustyölaki ja -asetus ja päihdehuoltolaki. Laaja-alainen ehkäisevä päihdetyö kuuluu olennaisena osana terveyden edistämiseen. Terveyden edistämisen näkökulmasta on luontevaa jäsentää eri hallinnonalojen yhteistyömahdollisuuksia päihdehaittojen ehkäisyssä Ennaltaehkäisevän päihdetyön suunnitelma Iin kunnassa Iin kunnassa on laadittu päihdehoitomalli, jota on päivitetty v ja 2011 Oulunkaaren kuntayhtymässä. Iin kunnan päihdestrategia on laadittu vuonna 2002 ja sitä päivitetään mielenterveys- ja päihdestrategiaksi. Oulunkaaren työntekijöille on käytössä varhaisen tuen toimintamalli sekä päihdeohjelma. Varhaisen tuentoimintamallin tavoitteena on auttaa tunnistamaan työhyvinvoinnin riskitekijät ajoissa ja puuttumaan niihin mahdollisimman varhain ja ohjata ratkaisujen löytämiseen. Päihdeohjelman tarkoituksena on edistää työntekijöiden terveyttä ja työkykyä ja antaa puitteet päihdehaittojen käsittelemiseksi työpaikoilla. Päihdeohjelman avulla luodaan työpaikoille selkeät pelisäännöt, joiden avulla päihdehaittoja ehkäistään ja ongelmiin puututaan jämäkästi ja riittävän ajoissa. Iin kunnan ehkäisevän päihdetyön työryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa vuoden 2011 alussa. Työryhmässä pohdittiin työskentelyn painopisteitä ja laadittiin alustavia suunnitelmia niistä osaalueista joihin Iin kunnan alueella tulisi suunnata. Tässä suunnitelmassa on esitetty ehkäisevän päihdetyön tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia niiden toteutumiseksi. Suunnitelma edellyttää kaikkien tahojen sitoutumista yhteisten tavoitteiden toteutumiseksi. 16

17 5.2. Ennaltaehkäisevän päihdetyön tavoitteet ja keinot Tavoite: Aikuisten ja sitä kautta nuorten asenteisiin tulisi voida vaikuttaa lisäämällä juridista tietämystä päihteiden antamisesta tai myymisestä alaikäiselle, sekä alkoholinkäytön terveydellisistä vaikutuksista nuoriin. Keino: Hyödynnetään materiaaleja ja kampanjoita joita on jo olemassa. Vanhempainillat. 1) Peruskoulunsa päättäneiden, mutta koulutus- tai työpaikan ulkopuolelle jääneiden nuorten tilanne koettiin asiana, johon alueella tulisi puuttua syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja nuorisotyöttömyyden vähentymiseksi. Tavoite: Saavutetaan kaikki peruskoulunsa päättäneet nuoret ja varmistetaan että heille saadaan koulutus-, työharjoittelu- tai työpaikka. Keino: Etsivän nuorisotyön kehittäminen ja koulunkäynnin tukeminen, jonka tarkoituksena tavoittaa ilman jatkokoulutuspaikkaa jääneet, opintojen keskeyttämisuhan alla olevat tai jo opinnot keskeyttäneet vuotiaat nuoret. 2) Yhteisenä nimittäjänä nuorten ongelmien synnyssä työryhmä näki vanhemmuuden ja aikuisuuden puutteen lasten elämässä. Nuoret viestittivät, että vanhemmat eivät huomioi heitä riittävästi. Tämä puoli korostui myös kouluterveyskyselyssä. Tavoite: vanhemmuutta pitää vahvistaa ja aikuiset tulisi saada paremmin osaksi lastensa elämää. Keino: Korostetaan rajojen ja huomioimisen merkitystä lasten kasvatuksessa päiväkodissa, koulussa ym. Kunnassa on annettu vanhemmille esim. yleiset ohjeet lasten kotiintuloajoista. Tavoitetta edesauttavat koulujen järjestämät vanhempainillat, lasten ja nuorten sekä heidän kanssaan toimivat viranomaiset. 3) Työryhmä totesi, että päihteidenkäytön ongelmat ovat koko väestöön kohdistuva ongelma. Päihteidenkäyttöön liittyvät sairaudet ja päihteidenkäytön välillisesti aiheuttavat tapaturmat ovat enenevässä määrin myös vanhusväestön ongelmana. 17

18 Tavoite: alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen alueella Keinot: Kuntalaisia tiedotetaan esim. lehtikirjoitusten avulla. 4) Työryhmässä todettiin, että kuntien alueella ei ennalta ehkäisevää työtä ole juuri ollut ja päihdetyöhön käytetty aika on mennyt enemmän korjaavaan työhön. Päihdetyöhön tulisi saada keinoja, joilla pystyttäisiin puuttumaan päihteiden käytön aiheuttamiin ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa Tavoite: Kaikilla toimijoilla olisi tieto miten päihteidenkäyttö otetaan puheeksi. Keinot: Kaikkien toimijatahojen tulee kiinnittää huomiota päihteiden käytön puheeksi ottoon ja varhaiseen puuttumiseen, sekä tuntea olemassa olevat palvelut ja palveluihin ohjaamisen mallit. 5) Kuntiin tarvittaisiin ammattimaista päihdetyöntekijän palveluja, sekä työvälineitä eri tehtävissä päihdeongelmaa kohtaaville. Tavoite: alueella olisi selkeä päihdetyön ohjauksen malli sekä keinoja puuttua päihteidenkäyttöön jo varhaisessa vaiheessa. Keinot: Päihdetyön ja ennen kaikkea ennaltaehkäisevän päihdetyön tekeminen on osa jokaisen työtä. Työvälineenä audit-kyselyitä, pullo pois-haastattelu ja baro-haastattelu menetelmä. 6. IIN KUNNAN PÄIHDESTRATEGIAAN SITOUTUNEET TAHOT 6.1. Opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatus Tavoitteet: Varhaiskasvatus on lapsen eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuksen tärkeänä tehtävänä on tukea lasten vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Varhaiskasvatusta toteutetaan yhteistyössä laajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa, jossa ovat osallisina sosiaali-, terveys- ja opetustoimi sekä erilaiset lapsi- ja perhetyötä tekevät järjes- 18

19 töt, yhteisöt ja seurakunnat varhaiskasvatuspalveluineen. Varhaiskasvatustyötä ohjaavat lapsen koko elämää koskettavat henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen, toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen ja itsenäisyyden asteittainen lisääminen. Ennaltaehkäisevä päihdetyö sisältyy hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on edistää lapsen myönteistä minäkäsitystä, lapsen ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun kehittymistä. Kasvatuskumppanuus toteutuu yhdessä vanhempien kanssa. Se lähtee lapsen tarpeista, jolloin varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaa lapsen edun ja oikeuksien toteuttaminen. Kasvatuskumppanuuden yhtenä tavoitteena on yhdessä vanhempien kanssa tunnistaa mahdollisimman varhain lapsen mahdollinen tuen tarve sekä suunnitella tarvittavat tukitoimet. Keinot: Toimintaa ohjaavat avoimuus, luottamus ja asiakkaiden kunnioittaminen. Päivähoidossa jokaiselle lapselle tehdään yhdessä vanhemman kanssa lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussunnitelma, jossa sovitaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten lapsen yksilöllistä kasvua, oppimista ja hyvinvointia tuetaan sekä kotona että varhaiskasvatuksessa. Toimintamalli: Iin kunnassa uuden neuvola-asetuksen mukaisesti otetaan käyttöön 4 vuoden ikäiselle lapselle laaja terveystarkastus. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy vanhempien suostumuksella päivähoidon arvio alle kouluikäisen lapsen arjen sujumisesta päivähoidossa. Myös varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa todetaan, että lasten neuvolatoiminnan kanssa luodaan järjestelmä, jolla voidaan yhteistyössä vanhempien kanssa seurata lapsen kasvua ja kehitystä. laajan terveystarkastuksen tavoitteena on tukea vanhemmuutta, vahvistaa terveyden edistämistä ja varhaista tukea sekä tehostaa syrjäytymisen ehkäisyä ja terveyserojen kaventamista. Iin kunnassa toimii Lapsen kuntoutuksen työryhmä. Ryhmän toiminnan tavoitteena on moniammatillisen yhteistyön syventäminen sekä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa moniammatillinen tuki lapsen hyvinvointiin, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa yhdessä vanhempien kanssa Esiopetus 19

20 Tavoitteet: Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä kehittymisen mahdollisuuksista ja oppimisen edellytyksistä ja toisaalta yhteiskunnan tarpeista. Esiopetuksen tavoitteena on lapsen myönteisen minäkuvan vahvistaminen ja hänen oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen. Lapsi harjoittelee yhteiselämän pelisääntöjä ja sitoutumista niihin. Hän sisäistää yhteiskuntamme hyviä tapoja ja ymmärtää niiden merkityksen osana jokapäiväistä elämää. Lapsi oppii ikävaiheensa mukaisesti ymmärtämään, miten terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään. Keinot: Hankitaan kirjallisuutta, pelejä ja monipuolista materiaalia, joiden avulla autetaan lasta puhumaan omista tunteista ja perheessä olevista vaikeista asioista esim. vanhempien päihteidenkäytöstä ja perheväkivallasta henkilökunnalle. Koulutusta ja perehdytystä henkilökunnalle siitä miten päihteistä puhutaan lasten kanssa. Toimintamalli: Oppilashuolto on keskeinen peruspalveluita tarjoavan esiopetuksen tukirakenne, jonka tehtävänä on huolehtia lasten fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista Oppilashuolto Tavoite: Luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kasvuyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollolla on merkittävä rooli arjen pulmien ratkaisemisessa, lasten ja heidän perheidensä prosessien koordinoimisessa ja palveluiden organisoimisessa. Tavoitteena on myös oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä opetukseen liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Keinot: Oppilashuolto tukee opetustyötä yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla. Oppilashuoltohenkilöstö on tarvittaessa yhteydessä lastensuojeluviranomaisiin, mikäli lapsen normaali kasvu ja kehitys ovat vaarassa. Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kasvuyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltotyöstä vastaaville viranomaisille. Perusopetuksessa oppilashuoltotyötä johtavat aluerehtorit tai päivähoidon aluevastaavat. Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä lasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee kuulla lasta ja huoltajaa. Oppilashuolto tukee aktiivisesti lasta kaikissa siirtymävaiheissa varhaiskasvatuksesta toiselle 20

21 asteelle siirtymiseen saakka. Myös opetusryhmästä toiseen siirtyvän oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot siirretään. Iin kunnassa on käytössä Eskarikello, jossa selvitetään varhaisimpien nivelvaiheiden tiedonsiirto Perusopetus Tavoite: Kouluissa tuetaan nuoren kasvua kohti tasapainoista aikuisuutta yhdessä huoltajien kanssa. Keinot: Syksyllä 2003 voimaan tullut koululainsäädäntö on velvoittanut kouluja laatimaan suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanemaan suunnitelmat ja valvomaan niiden toteutumista. Lisäksi kaikki Iin kunnan koulut ovat mukana KiVa koulu-toiminnassa ja käyttävät sen mukaisesti kehitettyjä menetelmiä kiusaamisen ehkäisemisessä sekä kiusaamistilanteiden selvittämisessä. Menetelmään kuuluu myös ennaltaehkäiseviä työmuotoja luokkakohtaiseen työskentelyyn. Myös keinoja poissaolojen seurantaan ja tupakointiin puuttumiseen on kehitetty. Koulukohtaisesti on tehty oppilashuollon suunnitelmia ja nyt on valmisteilla myös seudullinen oppilashuollon strategia. Oulunkaaren yhtymähallitus on nimennyt seudullisen työryhmän, johon tulee edustus myös kunnan sivistys- ja nuorisopalveluista. Seudullinen oppilashuollon strategia kokoaa yhteen eri kouluilla tehdyt suunnitelmat. Iin kunta on osallistunut kouluterveyskyselyyn ja sen tuloksia pyritään jatkossa hyödyntämään paremmin siten, että tieto tuloksista menee kaikille kyselyyn vastanneille oppilaille, heidän vanhemmilleen ja muille kuntalaisille. Kouluissa annetaan opetussuunnitelman mukaista ennaltaehkäisevää päihdekasvatusta ja sitä täydennetään mahdollisuuksien mukaan suuremmilla tapahtumilla niin, että jokainen 5-9 luokkalainen voi koulutiensä aikana osallistua vähintään kahteen erilliseen ehkäisevän päihdetyön tilaisuuteen (esim. näytelmä, labyrintti, valistustyötä tekevien järjestöjen tilaisuudet). Toimintamalli: Iin perusopetuksen malli päihteiden käytön puuttumiseen. 21

22 22

Valmistelija: sosiaalijohtaja Leena Pimperi-Koivisto (050-3950 331)

Valmistelija: sosiaalijohtaja Leena Pimperi-Koivisto (050-3950 331) Yhtymähallitus 20 17.02.2010 Yhtymähallitus 38 03.03.2010 Alkoholiohjelman kuntakumppanuussopimus YhtHall 20 17.2.2010 Valmistelija: sosiaalijohtaja Leena Pimperi-Koivisto (050-3950 331) Valtioneuvosto

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Utajärven ja Vaalan kuntien alueella

Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Utajärven ja Vaalan kuntien alueella Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Utajärven ja Vaalan kuntien alueella Kaisa Hiltunen Perhepalveluesimies Oulunkaaren kuntayhtymä 16.2.2011 Sisältö 1. JOHDANTO... 4 2. PALVELURAKENTEEN JA LAINSÄÄDÄNNÖN

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus 17.3.2010 Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus Toimintasuunnitelma vuosille 2010 ja 2011 Ammattilaisten oma tieto, taito ja asenne Uskalla ottaa asia puheeksi Don t close your eyes Interventiot

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot