HUUMEET JA RASKAUS PUNAINEN VAATE ÄITIYSHUOLLOSSA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUUMEET JA RASKAUS PUNAINEN VAATE ÄITIYSHUOLLOSSA?"

Transkriptio

1 HUUMEET JA RASKAUS PUNAINEN VAATE ÄITIYSHUOLLOSSA? Johanna Hukkanen Kirsi Sariola Lea Vänttinen Opinnäytetyö Syksy 2002 Diakonia - ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) Terveydenhoitaja (AMK)

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/HELSINGIN YKSIKKÖ Hukkanen, Johanna & Sariola, Kirsi & Vänttinen, Lea Huumeet ja raskaus punainen vaate äitiyshuollossa? Helsinki 2002 Sivut:79+6 Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa äitien kokemuksia äitiyshuollon työntekijöiden suhtautumisesta raskauden aikana huumeita käyttäneisiin naisiin. Tehtävänä on selvittää äitien kokemuksia äitiyshuollon työntekijöiden kyvystä kohdata heidät. Tutkimus on laadullinen. Haastattelimme teemahaastattelumenetelmää käyttäen neljää huumeita raskausaikana käyttänyttä naista. Haastattelurungossamme oli neljä pääteemaa, asiakaslähtöisyys, kohtelu, tuki ja odotukset. Aineisto teemoiteltiin haastatteluissa nousseiden teemojen pohjalta. Tuloksista voidaan todeta äitien kokeneen kohtelun äitiyshuollossa pääasiallisesti positiivisena ja avoimen vastaanottavaisena. Tutkimustuloksista ilmenee, että äitien saama kohtelu heidän kokemanaan oli hyvää synnytyssairaala lukuun ottamatta. Äidit kokivat kohtelun sairaalassa erilaisena verrattuna muihin äiteihin, C-hepatiittiin liittyvien varotoimenpiteiden vuoksi. Äidit kokivat tarpeellisena äitiyshuollon lisäkoulutuksen päihteisiin liittyen. Haastatellut äidit toivoivat, että terveydenhoitajilla olisi enemmän tietoa huumeiden ja hepatiittien vaikutuksista sikiöön sekä äitiin itseensä. Äidit kokivat äitiyshuollon toiminnan olleen perhekeskeistä ja heitä tukevaa. Opinnäytetyö antaa muun muassa äitiyshuollossa työskenteleville kokemuksellista tietoa siitä miten huumeita raskausaikana käyttäneet naiset ovat kokeneet tulleensa kohdelluiksi äitiyshuollon eri sektoreilla. Asiasanat: huumeet, äitiyshuolto, asiakaslähtöisyys, tuki, kohtelu, odotukset. Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin Alppikadun yksikön kirjasto

3 ABSTRACT THE DIACONIA POLYTECHNIC IN FINLAND, HELSINKI TRAINING UNIT Hukkanen, Johanna & Sariola, Kirsi & Vänttinen Lea Drugs and pregnancy a taboo in maternity welfare? Autumn 2002 Pages: 79 Appendices: 6 The Purpose of the thesis is to chart out the experiences of mothers who had used illicit drugs during their pregnancy and who had had contact with maternity workers. The aim is to find out how these mothers see the attitudes of the workers toward them. This research is qualitative. We used theme interviews and the themes were client-orientation, treatment, support and expectations. There were four participants who participated in our research. During thematic analysis, the material was then split into further sub-themes based on other issues that had come up from the interviews. The results showed that the mothers felt that they had been treated well, except by the maternity hospital staff. They felt that they had been treated differently than other mothers, because of precautionary methods used for C- hepatitis. The mothers felt it necessary that there would be further education for maternity workers about the use of illicit drugs during pregnancy. It was also brought up that the workers ought to have more information about the influences of drugs and C- hepatitis and how these effect the fetus. Mothers felt maternity work was family-centered and supportive. Keyword: illicit drugs, maternity welfare, client-orientation, support, treatment, expectations

4 SISÄLLYS JOHDANTO 7 1. TEOREETTINEN TAUSTA Äitiyshuolto Suomessa Äitiyshuollon toiminta Äitiyshuollon periaatteet Itsemääräämisoikeus Luottamuksellisuus Jatkuvuus Asiakaslähtöisyys Terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan asiantuntijuus äitiyshuollossa Isät äitiyshuollossa Huumeiden vaikutukset naiseen ja sikiöön THC Amfetamiini Opiaatit Buprenorfiini vieroitushoitolääkkeenä Bentsodiatsepiinit Hepatiitit C-hepatiitti (HCV) Huumeita käyttävät naiset äitiyshuollon asiakkaina AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Naisten kokemuksia äitiyshuollosta Asiakaslähtöisyys terveyspalveluissa Huumeiden käyttäjien kokemuksia terveydenhuollosta Työntekijöiden valmiudet kohdata huumeiden käyttäjä KESKEISET KÄSITTEET Terveydenhuoltohenkilöstö Äitiyshuolto Huumeriippuvuus..35

5 3.4. Päihde ja huumausaine Kohtelu Asiakaslähtöisyys Tuki Odotukset TUTKIMUSTEHTÄVÄ AINEISTON HANKINTA A-klinikkasäätiö Tutkimusjoukko Aineiston keruu Aineiston rajaaminen LAADULLINEN TUTKIMUS Teemahaastattelu Teemahaastattelurunko Teemoittelu Sitaattien käyttö TUTKIMUSTULOKSET Kohtelu äitiyshuollossa Hyvä kohtelu Huono kohtelu Muiden äitien suhtautuminen Asiantuntijuus Äitiyshuollon työntekijöiden tieto-taitopohja huumeista ja hoitoonohjauksesta Asiakkaan rauhoittelu Asiakaslähtöisyys Yksilöllisten tarpeiden huomiointi Huomioiduksi tuleminen perheenä Puolesta tekeminen...60

6 7.4. Mistä ja keneltä äidit kokivat saaneensa tukea raskauden aikana Asiantuntijoilta saatu tuki Läheisiltä saatu tuki Tukihenkilö Vääränlaisesta tuesta irtaantuminen Mitä kehitysehdotuksia äidit toivat esille äitiyshuoltoa kohtaan? Lisäkoulutus Tiedon antaminen ja asioihin puuttuminen Hoitoon pääsy yhdessä puolison kanssa Odotukset Yhteenveto tuloksista EETTISYYS Anonymiteetti Tiedonhankinta Tutkimustulosten julkistaminen LUOTETTAVUUS POHDINTA.. 70 LÄHTEET...76 Liite 1. Liite 2. Liite 3.

7 JOHDANTO 1970-luvulla poliittisessa päätöksenteossa ajateltiin, etteivät huumeet tule aiheuttamaan vakavia ongelmia yhteiskunnassamme. Toisin on kuitenkin käynyt. Huumeiden käytön lisääntyminen on ollut näkyvästi esillä myös joukkotiedotusvälineissä ja julkisessa keskustelussa. Huumeet ovat levinneet koko Suomeen ja huumeiden hankkiminen on nykyään helppoa. Huumeiden kokeilu, käyttö ja haitat ovat lisääntyneet 1990 luvulla koko maassa ja käytön aiheuttamat ongelmat ovat moninkertaistuneet. (Hein, Virtanen & Wahlfors 2001, ) Huumeiden käytön lisääntyessä huumeita käyttävien asiakkaiden määrä on kasvanut myös äitiyshuollon piirissä. Noin kolmasosa huumeidenkäyttäjistä on naisia, jotka ovat lähes kaikki hedelmällisessä iässä. Heidän raskautensa alkaa usein täysin suunnittelemattomasti. Synnyttävien huumeidenkäyttäjien määrää on mahdotonta arvioida luotettavasti, koska suurin osa heistä pyrkii salaamaan huumeiden käytön sekä neuvolassa että synnytyssairaalassa. (Halmesmäki & Kari 1998, 2109, 2112.) Huumausaineita käyttävän naisen raskaus on aina riskiraskaus. Siksi äitiyshuollon työntekijöiden on opittava tunnistamaan huumeiden käyttäjät. Tämä taas edellyttää huumausaineisiin liittyvää perustiedon hallitsemista niin, että pystyy jakamaan sen myös potilaille. (Halmesmäki 2000a, 32.) Erilaiset huumeet vaikuttavat raskaana olevan naisen lisäksi hänen odottamaansa lapseen. Huumeet pääsevät istukan kautta sikiöön ja uhkaavat sikiön normaalia kehitystä. Lapsesta voi lisäksi jo kohdussa tulla huumeista fyysisesti riippuvainen. Silloin hän tarvitsee synnyttyään vieroitushoitoa, jotta oireet saadaan kuriin ja riippuvuus lakkaa. Huumeiden kaikkia vaikutuksia sikiöön ei tiedetä, mutta niitä tutkitaan jatkuvasti. Huumeet kiihottavat tai

8 8 lamaavat keskushermostoa ja voivat aiheuttaa erilaisia harha-aistimuksia. Raskauden aikana näistä syntyy monia vaaratilanteita sekä naiselle että sikiölle. (Ensi- ja turvakotien liitto ry 2001, 6.) Valitsimme opinnäytetyömme aiheen sen kiinnostavuuden ja ajankohtaisuuden vuoksi. Ajatuksia herätti myös julkisuudessa käyty keskustelu siitä, miten huumeet ja raskaus yhdessä ovat usealle vaikea asia kohdattavaksi. Tästä meille heräsi kiinnostus tutkia miten huumeita raskausaikana käyttävät äidit kokevat terveydenhuoltohenkilöstön suhtautumisen heihin. Tulemme työskentelemään terveydenhuollossa ja koimme aiheen tärkeäksi itsellemme sekä jo työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille. Tutkimuksen tarkoituksena on antaa suuntaa siitä, mihin erityisesti tulisi kiinnittää huomiota, kun äitiyshuollon asiakkaana on huumeita käyttävä nainen. Tutkimuksen tehtävänä on herättää äitiyshuollossa työskentelevät pohtimaan omia asenteitaan ja tarpeen vaatiessa muuttamaan niitä. 1. TEOREETTINEN TAUSTA 1.1. Äitiyshuolto Suomessa Äitiyshuolto on osa kansanterveystyötä, jonka kansanterveyslaki (1972/66) määrittelee seuraavasti: Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön ja hänen ympäristöönsä kohdistuvaa terveydenhoitoa ja yksilön sairaanhoitoa sekä niihin liittyvää toimintaa, jonka tarkoituksena on väestön terveydentilan ylläpitäminen ja edistäminen. Äitiyshuollon tavoitteena on saada raskaus jatkumaan täysiaikaiseksi häiriöittä sekä synnytys ja lapsivuodeaika normaaleiksi, jolloin mahdollisimman moni lapsi syntyy terveenä ja kehityskelpoisena. (Eskola, Hytönen & Komulainen 1993, 41.)

9 9 Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee äitiyshuollon laajemmin: Äitiyshuoltoon kuuluu sen ahtaammassa merkityksessä naisen hoito ja huolto raskauden, synnytyksen ja lapsivuoteen aikana, sisältäen myös jälkitarkastuksen ja imetyksen jatkuvuuden, sekä vastasyntyneen hoito ja huolto. Laajemmassa merkityksessä äitiyshuolto alkaa jo paljon aikaisemmin toimenpiteillä, joilla pyritään parantamaan nuorten henkilöiden, mahdollisesti tulevien vanhempien, terveyttä ja hyvinvointia sekä auttamaan heitä suhtautumaan oikein perhe-elämään ja perheen asemaan yhteiskunnassa. Siihen tulisi kuulua perhekasvatusta ja opetusta kysymyksissä, jotka koskevat steriliteettiä ja perhesuunnittelua. (Eskola ym. 1993, 41.) Kansanomainen synnytysapu on läpäissyt monta vaihetta kehittyessään äitiyshuolloksi, joka pyrkii torjumaan äitiä ja sikiötä uhkaavat vaarat sekä edistämään heidän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttään ja luomaan pohjan sen jatkuvuudelle. (Eskola ym. 1993, 38.) Suomen äitiysneuvolatoiminta aloitettiin Saksasta ja Tanskasta saatujen kokemusten pohjalta vuonna 1926, ensin Helsingissä ja Viipurissa, sekä myöhemmin Tampereella ja Turussa. Äitiysavustuslaissa vuodelta 1938 asetettiin sosiaalisen avun saannin ehdoksi äitiyshuollon palveluiden käyttö raskauden varhaisesta vaiheesta lähtien. Äitiysja lastenneuvoloita koskevan lain säätäminen vuonna 1944 teki mahdolliseksi kunnallisen laajan verkoston luomisen koko Suomeen. (Saarikoski 1994, 31, 32.) Vuoden 1972 kansanterveyslain mukaan kunnan velvollisuutena on ylläpitää terveysneuvontaa ja järjestää terveystarkastuksia. Tähän perustuu edelleen jatkuva äitiyshuoltotyö kunnissa. (Eskola ym. 1993, 39.) Suomalaiset ovat ylpeitä äitiyshuollostaan. Sen kehitys ja nousu maailmanmaineeseen johtuvat muun muassa henkilökunnan osaavuudesta, äitiyshuollon helposta saatavuudesta, kattavuudesta ja lakisääteisyydestä. Vaikka äitiyshuolto on työvaltaista ja kallista, siihen on ainakin toistaiseksi saatu lähes kaikki tarvittavat taloudelliset voimavarat. Äitiyshuollon korkean tason edellytyksinä ovat lisäksi muun muassa väestön lukutaito ja valistuneisuus, hyvät ravinto- ja asumisolot sekä riittävät kulku- ja tietoliikenneyhteydet. (Hiilesmaa 2001, 348.)

10 Äitiyshuollon toiminta Äitiyshuolto perustuu koko maassa toimivaan kattavaan neuvolaverkostoon, jonka palveluksia käyttää 99,8 prosenttia synnyttäjistä. Äitiysneuvolatoimintaan kuuluu varsinaisen lääketieteellisen terveydentilan seurannan lisäksi antaa odottavalle äidille valmennusta ja tukea monissa muissakin asioissa. Neuvonnan tarvetta voi olla esimerkiksi synnytyspeloissa, ongelmallisissa suhteissa odotettavan lapsen isään, taloudellisissa ja työasioissa. (Hiilesmaa 2001, 349.) Raskaana oleva ottaa normaalisti yhteyttä neuvolaan heti raskauden alussa tai viimeistään ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä. Neuvolan tehtävänä on pyrkiä ennalta ehkäisemään raskauden ja synnytyksen aikana mahdollisesti ilmaantuvia komplikaatioita. Neuvolan tehtävänä on ohjata, valmentaa ja neuvoa odottavaa äitiä ja mahdollisesti hänen perheensä jäseniä raskauden ja synnytyksen varalle. Neuvolassa seulotaan mahdollisia riskitekijöitä sekä raskauden esiin tuomia sairauksia tai muita poikkeavuuksia. (Saarikoski 1994, 32.) Raskauden aikana esiintyy melkein kaikilla äideillä erilaisia oireita. Ne kuuluvat normaaliin raskauteen, mutta saattavat aiheuttaa huolta äidille ja koko perheelle. Neuvolassa pitäisi voida erottaa nämä normaaliin raskauden kulkuun kuuluvat oireet sairaudellisista. Äideille on syytä selvittää niiden erotus ja normaalioireiden vaarattomuus. Mikäli neuvolakäynnillä ilmenee jotain tavallisuudesta poikkeavaa, epäilykin häiriöstä oikeuttaa lähettämiseen äitiyspoliklinikalle. Tällaisista tilanteista esimerkkeinä mainittakoon toistuvasti korkea verenpaine, sikiön poikkeavat sydänäänet tai epäily päihteiden käytöstä. (Hiilesmaa 2001, ) Äitiysneuvolan terveydenhoitajalla on päävastuu raskaana olevien ja synnyttäneiden terveydenhoidosta (Eskola ym. 1993, 47). Neuvolan

11 11 terveydenhoitaja on synnyttäjän tärkein tukihenkilö, joka selvittää laaja-alaisesti ja yksilöllisesti kunkin synnyttäjän terveydellisen, psykososiaalisen ja sosioekonomisen tilanteen. Nämä tekijät vaikuttavat synnytyksen onnistumiseen vähintään yhtä paljon kuin puhtaasti lääketieteelliset tekijät. Joka käynnillä äitiyshuollon työntekijän tulisi toimia niin, että hänen asiantuntemuksensa olisi kiistaton ja viesti potilaalle selkeä, rehellinen ja ennen kaikkea psyykkistä tukea antava. (Saarikoski 1994, 32.) Lääkäri toimii lääketieteellisenä asiantuntijana. Mikäli raskauden aikana ei ilmene mitään normaalista poikkeavaa, raskaana oleva nainen käy neuvolassa lääkärin tutkittavana 3-4 kertaa raskauden aikana. (Saarikoski 1994, 32.) Tänä päivänä kaupungeissa yksityislääkäreillä on huomattava osuus äitiyshuollossa. Monet naiset haluavat jatkaa raskautensakin aikana omalla gynekologillaan, mutta käyvät samalla normaaliin tapaan neuvolan terveydenhoitajalla, jonka käyntejä äidille kertyy raskausaikana keskimäärin 14 kertaa, ja synnytyksen jälkeen kaksi tarkastusta. (Hiilesmaa 2001, 349; Viisainen 1999, 15.) Äitiysneuvolan lääkärin ja terveydenhoitajan välinen saumaton yhteistyö on toiminnan sujumisen edellytys. Kummallakin on oma roolinsa, mutta yhteinen tavoite: onnistunut raskauden seuranta ja synnytys. Terveydentilan tarkkailu on vain osa äitiysneuvolan työtä. Jokaisen käynnin yhteydessä terveydenhoitaja ja lääkäri antavat tietoja ja ohjeita, jotka liittyvät kulloiseenkin raskauden vaiheeseen. Äidin kanssa keskustellaan myös liikunnasta, ruokavaliosta, suolen toiminnan tärkeydestä, hampaiden hoidosta sekä työolosuhteista. Tärkeänä osana on antaa tietoa sosiaalisiin tukiin liittyvissä asioissa; äitiyspäiväraha ja äitiysavustusasioissa. (Saarikoski 1994, 32, 34.) Äitiysneuvolatoiminta on ilmaista, sisältäen äitiysneuvonnan, terveystarkastukset ja valmennuskurssit (Eskola ym. 1993, 42). Äitiysneuvolat järjestävät muutamia iltoja käsittäviä kursseja, perhevalmennusta, jotka koskevat raskautta, synnytystä ja lastenhoitoa. Kurssien nimet ja sisällöt vaihtelevat neuvola kohtaisesti. Myös isät voivat osallistua näihin. Kurssien tarkoituksena on poistaa synnytykseen liittyvää epätietoisuutta ja auttaa vanhempia toimimaan itse aktiivisena osapuolena

12 12 raskauden seurannassa ja synnytyksessä. Neuvoloiden kursseille osallistuminen on vapaaehtoista. Äitien ja perheiden tietoisuus ja aktiivisuus on jatkuvasti lisääntymässä, ja äitiyshuollon tulee pysyä mukana tässä kehityksessä. (Hiilesmaa 2001, 350.) Äitiysneuvolat eivät yksin tee äitiyshuollosta toimivaa, vaan yhtä tärkeä osa korkeatasoinen synnytyssairaalaverkosto neuvolassa todettujen tai epäiltyjen komplikaatioiden tutkimusta ja hoitoa varten. Yhteistyö synnytyssairaaloiden kanssa on sujuvaa. (Hiilesmaa 2001, ) Niin kuin aiemmin tekstissä todettiin äitiysneuvola on velvollinen lähettämään äidin synnytyssairaalan yhteydessä toimivalle äitiyspoliklinikalle, jos on epäilyäkin häiriöstä. Yleisimmin käytetään kirjallista lähetettä, mutta sähköinen viestintä yleistyy. Äitiysneuvolan työntekijä voi konsultoida synnytyssairaalassa työskentelevää kollegaansa miettiessään potilaan lähettämistä äitiyspoliklinikalle. Jokaisessa synnytyssairaalassa on ajanvarauksella toimivan äitiyspoliklinikan lisäksi niin sanottu synnytysvastaanotto, jossa toimitaan päivystysluonteisesti. Synnytyssairaalan tulee huolehtia ripeästä palautteen antamisesta lähetteen kirjoittajalle, kun potilaan asia on hoidettu. (Hiilesmaa 2001, 354.) 1.3. Äitiyshuollon periaatteet Itsemääräämisoikeus Suomen lainsäädännössä on vuonna 1993 ensimmäistä kertaa säädetty laki potilaan itsemääräämisoikeudesta. Laissa itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan potilaan hoitamista yhteisymmärryksessä tämän kanssa. Tilanteessa, jossa nainen kieltäytyy raskauden tai synnytyksen yhteydessä tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, on häntä mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. (Laki potilaan itsemääräämisoikeudesta 1993/785.)

13 13 Laki (1993/785) painottaa muun muassa potilaan itsemääräämisoikeutta ja hänen oikeuttaan osallistua hoitoprosessiin. Hoitosuhteen tulisi perustua tasavertaiseen ihmissuhteeseen, jossa potilas luovuttaa osan omaa päätösvaltaansa hoidosta vastaaville. Hänen riippuvuutensa hoitajista luo mahdollisuuden väärinkäytöksiin. Jokaisen hoitotyötä tekevän tulisi pohtia omia motiivejaan ja ratkaisujaan autettavansa kannalta. Hoitotyön laadunarviointimenetelmien kehittäminen on tärkeää muun muassa potilaan oikeuksien turvaamiseksi. (Eskola & Hytönen 1998, 24.) Neuvolan vastaanottotilanteessa sekä raskaana oleva nainen että terveydenhoitaja tuovat päätöksentekoon omat subjektiiviset elämänhistoriansa ja ajatusmaailmansa. Vuorovaikutustilanteessa molemmat peilaavat taustalla olevia arvojaan, tietojaan ja taitojaan. Terveydenhoitaja on läsnä ainutkertaisena ihmisenä, lämpimänä ja aitona persoonana sekä vastuullisena ammattinsa edustajana. Hän antaa lasta odottavalle naiselle kaikki erityistiedot ja taidot, joita tämä tarvitsee omiin valintoihinsa päätöksenteossa hoitonsa suhteen. Asiantuntijana terveydenhoitaja on vastuullinen tarjoamaan raskaana olevalle naiselle vaihtoehtoja. Naiselle jää valinta ja päätöksenteko, jota terveydenhoitajan tulee kunnioittaa. (Peni 1994, 25.) Luottamuksellisuus Vaitiolovelvollisuuden noudattamisen ehdottomuus on perusta luottamukselliselle hoitosuhteelle. On erikseen sovittava, mitkä yksityisesti uskotuista asioista ovat tärkeitä hoidon suunnittelussa ja mitkä jäävät vain keskusteluun osallistuneiden tietoon. (Eskola & Hytönen 1998, 24.) Terveydenhoitajan ja äidin vuorovaikutussuhteesta voi parhaimmillaan kehittyä lämmin luottamussuhde, jonka turvin arkaluontoisiakin asioita voidaan käsitellä (Havio, Mattila, Sinnemäki & Syysmeri 1995,171). Oikea auttamistapa, oikealle potilaalle, oikeaan aikaan on luottamusta herättävä terveydenhuollon työntekijän ammatillisen toiminnan periaate. Luottamus hoitosuhteessa rakentuu alkaen esimerkiksi terveysaseman potilaita

14 14 vastaanottavan henkilön suhtautumisesta potilaaseen. Tämä ensikohtaaminen on terveydenhuollon auttamismahdollisuuksien tiivistymä. Luottamus hoitosuhteessa on mahdollisuutta olla oma itsensä, tunnetta hyväksytyksi tulemisesta omana itsenään. Luottamuksella tarkoitetaan myös sitä, että toisella on halu ja pyrkimys auttaa sekä ymmärtää. (Havio ym. 1995, 51.) Luottamuksen rakentuminen hoitosuhteessa edellyttää hoidon jatkuvuuden mahdollisuuksien realistista arviointia. Terveydenhuollon työntekijän tulee tietää hoito-organisaation mahdollisuudet tarjota jatkuvuutta hoidossa, ja näistä mahdollisuuksista on avoimesti kerrottava asiakkaalle. Tällaisia asioita voivat olla muun muassa se, toimiiko työntekijä vakituisesti kyseisessä työyhteisössä ja kuka vastaa toiminnasta kun vastaava työntekijä on esimerkiksi lomalla. (Havio ym. 1995, 51.) Jatkuvuus Jatkuvuus on tulevaisuuteen suuntautumista, ja sitä voidaan pitää yhtenä yksilövastuisen hoitotyön peruspilareista. Jatkuvuuden toteutumisen edellytyksenä on, että asiakas oman elämänsä asiantuntijana on osallisena ja tietoisena oman hoitonsa suunnitelmasta ja toteutumisesta. Koska asiakkaan asiat kuuluvat hänelle itselleen, on tärkeää, että hän on itse läsnä, kun hoitajat puhuvat hänen asioistaan ja kun he suunnittelevat hänen hoitoaan. (Laitinen & Karhe 2000, 52.) Kirjallisen hoitotyön suunnitelman merkitys tiedonvälittäjänä ja jatkuvuuden turvaajana on erityisen tärkeää. Kirjattu tieto siirtyy muuttumattomana seuraavaan työvuoroon ja hoitopaikkaan, tieto on tarkistettavissa ja saatavissa. Kirjallisen hoitosuunnitelman merkitys jatkuvuuden takaajana korostuu myös silloin, kun omahoitaja ei ole työvuorossa tai kun asiakas siirtyy toiseen hoitopaikkaan. (Laitinen & Karhe 2000, 53.) Hoitotyössä on erilaisia tapoja tiedottaa asiakkaiden asioista eteenpäin. Perinteisesti hoitajat siirtävät asiakkaat seuraavalle työvuorolle kansliaraportilla,

15 15 jossa hoitajat puhuvat asiakkaan asioita toisilleen ilman asiakkaan läsnäoloa ja hänen osallisuuttaan. Nykyisin jo monissa hoitotyön kulttuureissa on siirrytty asiakkaan luona tapahtuvaan tiedottamiseen. Asiakas on läsnä ja osallisena oman hoitonsa suunnittelussa, arvioinnissa ja päätöksenteossa. (Laitinen & Karhe 2000, 52, 53.) Jatkuvuudella on merkitystä myös asiakkaan ja äitiyshuollon työntekijän välisessä luottamussuhteen luomisessa. Asiakas ja hänen läheisensä tietävät, kuka hänen asioitaan hoitaa ja kenen puoleen he voivat kääntyä. Tuttuus yhteistyösuhteessa lisää turvallisuuden tunnetta. Se myös vähentää turhia ja monta kertaa toistuvia kysymyksiä, päällekkäisyyksiä ja aukkoja. (Laitinen & Karhe 2000, 54.) Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa toimintaa, joka perustuu ihmisarvoon ja yhdenvertaisuuteen. Asiakaslähtöisyys ilmenee sekä ajattelun että toiminnan tasolla. Asiakaslähtöisessä työskentelyssä työntekijä on läsnä sekä asiantuntijana että ihmisenä. (Sorsa 2002, 68.) Yksilövastuinen hoitotyö on yksilön vastuuta toisesta yksilöstä. Ihmis- ja asiakaslähtöinen hoitotyö edellyttää yksilöllisyyden tunnistamista ihmisessä sekä sen ymmärtämistä käsitteenä. Kun yksilöllisyys toteutuu hoitotyössä, on asiakkaalla tunne, kokemus ja tietoisuus siitä, että hänet otetaan todesta omana itsenään ja ainutlaatuisena ihmisenä. Hän saa arvostusta, tulee kuulluksi ja hyväksytyksi sellaisena kun hän on. (Laitinen & Karhe 2000, 32.) Hoitotyön asiakaslähtöisyyden lähtökohtana voidaan myös pitää hoitotyön suunnitelmaa. Hoitosuunnitelman toteutuksessa otetaan erityisesti huomioon yksilölliset ja perheestä lähtevät tarpeet. Terveydenhoitosuunnitelma etenee tarpeen määrittelystä tavoiteasetteluun, menetelmien valintaan, toteutukseen ja arviointiin. Arvio hoidon yksilöllisestä toteutuksesta perustuu työntekijän ammattitaitoon. (Eskola & Hytönen 1998, 124, 125.)

16 Terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan asiantuntijuus äitiyshuollossa Käsittelemme tässä kappaleessa asiantuntijuutta terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan näkökulmasta vaikkakin äitiyshuollossa toimii monen muunkin ammattiryhmän edustajia. Perehdyimme ainoastaan näihin ammatteihin, sillä valmistumme terveyden- ja sairaanhoitajiksi. Oman asiantuntijuuden syventäminen äitiyshuollon sektorilla tukee ammatillista kasvuamme. Sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan tekemä terveydenhoitotyö on yksilöiden, perheiden, yhteisöjen, väestön ja ympäristön terveyttä edistävää ja ylläpitävää sekä sairauksia ehkäisevää hoitotyötä, jossa pyritään vahvistamaan asiakkaiden voimavaroja ja itsehoitoa (Pelttari 1997, 56). Terveydenhoitaja on hoitotyön, kansanterveystyön, terveyden edistämisen ja terveydenhoitotyön asiantuntija. Terveydenhoitajan tehtäväalueeseen kuuluu osallistuminen terveysriskien ja sairauksien ehkäisyyn, varhaiseen toteamiseen ja sairastuneiden hoitamiseen sekä terveellisen ympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen. (Opetusministeriö 2001, 69.) Terveydenhoitaja tekee työtään itsenäisesti sekä asiantuntijana monialaisissa ja ammatillisissa työryhmissä. Terveydenhoitajan keskeisenä tehtävänä on tukea ja vahvistaa asiakkaiden omien voimavarojen käyttöä ja jokapäiväisestä elämästä selviytymistä. Työ edellyttää näyttöön perustuvaa osaamista sekä kykyä ja rohkeutta eläytyä ja puuttua tarvittaessa asiakkaan tilanteeseen elämän kulun eri vaiheissa. Terveydenhoitaja toimii terveydenhoitotyön ja kansanterveystyön asiantuntijana työyhteisössään, sekä työryhmänsä jäsenenä että johtajana. (Opetusministeriö 2001, 69.) Sairaanhoitaja työskentelee muun muassa sairaaloiden vuodeosastoilla ja poliklinikoilla sekä avoterveydenhuollossa että yksityisillä lääkäriasemilla. Sairaanhoitajien toimintaympäristö muuttuu avohoidon lisääntyessä entisestään. Sairaanhoitajien toiminta-alue on laaja, joten työn sisältö määräytyy työpaikan mukaan. Avohoidossa asiakkaat tarvitsevat enemmän

17 17 itsehoidon tukemista, jolloin sairaanhoitajalla pitää olla valmiuksia ohjaukseen ja neuvontaan. (Pelttari 1997, 47, 48.) Sairaanhoitaja toimii itsenäisesti hoitotyön asiantuntijana hoitaessaan potilaitaan ja toteuttaa samalla lääkärin ohjeen mukaista potilaalle määrättyä lääketieteellistä hoitoa. (Opetusministeriö 2001, 60.) Vuorovaikutus sekä yhteistyötaidot asiakkaan kanssa ovat tärkeä osa sairaanhoitajan työtä. Tavoitteena on auttaa ja tukea asiakasta edistämään ja ylläpitämään terveyttä ja hyvää oloa. Asiakkaan kanssa keskustellaan hänen tilanteestaan, hoidostaan sekä muista elämään liittyvistä asioista. Sairaanhoitaja myös ohjaa ja opastaa asiakkaan läheisiä ja tukee heitä. (Pelttari 1997, 57.) Moniammatillinen yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa on yhä korostumassa sairaanhoitajan työssä. Sairaanhoitajien työ on ryhmätyötä. Sairaanhoitajan työssä tarvitaan ihmissuhdetaitoja; vuorovaikutustaitoa, empaattisuutta, ystävällisyyttä, ryhmätyötaitoja sekä ihmisten monien ongelmien kokonaisvaltaista kohtaamis- ja auttamisvalmiutta. Uusiin asiakkaisiin tulee jatkuvasti suhtautua joustavasti, avoimesti ja vastaanottavaisesti. (Pelttari 1997, ) Äitiyshuolto on pitkään mielletty erityistä osaamista ja ammattitaitoa vaativaksi työksi. Tämän takia raskaana olevien ja synnyttäneiden hoito, ohjaus ja neuvonta olivat aikaisemmin kätilön ammattityötä. Väestövastuinen työ käsitetään terveydenhoitajan työksi eikä terveyskeskuksiin ole perustettu erillisiä kätilön toimia äitiyshuollon tehtäviin, vaan virat ovat terveydenhoitajan toimia. (Pokki & Markkanen 1998, 7.) Näin ollen kätilötkin toimivat äitiysneuvolassa terveydenhoitajanimikkeellä. Terveydenhoitajan osaamisalue lasta odottavan perheen hoitotyössä painottuu äitiysneuvolatyöhön. Terveydenhoitaja voi toimia äitiyshuollon alueella myös synnytyssairaalan lapsivuodeosastolla. Terveydenhoitajan tulee osata soveltaa perhekeskeisen ja kuntouttavan hoitotyön menetelmiä ohjauksessa, neuvonnassa ja hoitotilanteissa. Hänen tulee omata valmiudet työskennellä

18 18 terveyttä edistävästi eri kehitysvaiheissa ja elämäntilanteissa olevien perheiden kanssa. Tärkeää terveydenhoitotyössä on kyetä tunnistamaan ja auttamaan moniongelmaisia ja riskiperheitä sekä omaa valmiudet puuttua perheen terveyttä uhkaaviin tekijöihin. Kokonaisvaltainen tukeminen korostuu lasta odottavan perheen hyvinvoinnissa sekä voimavarojen huomioimisessa heidän yksilöllisessä elämäntilanteessaan. (Opetusministeriö 2001, 71.) Terveydenhoitaja hallitsee normaali raskauden ja lapsivuodeajan hoidon ja ohjauksen äitiyshuollossa, kykenee tukemaan perhettä ja vanhemmuuteen kasvua yksilö- ja perhevalmennustilanteissa, sekä ottaa huomioon miesten tarpeet isäksi kasvamisessa. (Opetusministeriö 2001, 71.) Terveydenhoitaja seuraa sikiön ja äidin vointia eri seuranta- ja seulontamenetelmin sekä hallitsee niihin liittyvän ohjauksen ja jatkohoitoon ohjauksen. Hän tunnistaa raskauteen ja synnytykseen liittyviä riskitekijöitä ja toimii niiden ehkäisemiseksi. Hän osaa toimia myös erityistarkkailua vaativien äitien ja riskiperheiden tunnistamisessa, seurannassa, jatkohoitoon ohjauksessa ja hoidossa. Terveydenhoitaja tuntee äitiyshuollon palvelujärjestelmän ja osaa toimia yhteistyössä äitiyshuollon muiden asiantuntijoiden kanssa. Hän hallitsee hätäsynnytyksen hoidon sekä hallitsee vastasyntyneen tarkkailun, hoidon ja imetysohjauksen. Yhtenä työn alueena on, osata ohjata ja tukea eri-ikäisiä asiakkaita seksuaaliterveyteen ja perhesuunnitteluun liittyvissä asioissa. (Opetusministeriö 2001, 71.) Sairaanhoitajan työ on kuvattu tässä yleisluontoisesti, hän toimii harvoin varsinaisesti äitiyshuoltoon liittyvillä alueilla. Sairaanhoitaja voi työskennellä naisten elämään liittyvillä osa-alueilla, lisäkouluttautumalla hän voi toimia soveltuvin osin myös äitiyshuollossa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus laillistaa syyskuusta 2002 alkaen terveydenhoitajat myös sairaanhoitajina. Laillistamispäätös poistaa epäselvyyden terveydenhoitajan kelpoisuudesta sairaanhoitajan työhön. Päätöksen tultua voimaan terveydenhoitajalta ei voida enää evätä mahdollisuutta hakea sairaanhoitajan toimea. Terveydenhoitajien on haettava

19 19 ammatinharjoittamisoikeutta kirjallisesti terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta. (Urjanheimo 2002, 6.) 1.5. Isät äitiyshuollossa Hannu Säävälä, Eero Keinänen ja Jari Vainio (2001,1) ovat kirjoittaneet oppaan Isä neuvolassa työvälineitä ja ajatuksia vauvaa odottavien ja hoitavien isien kanssa työskenteleville. Heidän mielestään isyyteen tulisi suhtautua tasavertaisena vanhemmuutena äitiyden rinnalla. Isä ja äiti voivat erilaisuudessaan toimia tasavertaisesti lapsesta huolehtiessaan ja toteuttaa jaettua vanhemmuutta. Aiemmin odotusaika miellettiin vain raskaana olevaa äitiä koskevaksi tilaksi, joka ei juuri kosketa tulevaa isää. Viime vuosina on kuitenkin huomattu, että raskausaika on myös miehelle monella tavalla kriittinen kausi, jonka aikana kasvetaan ja sopeudutaan lapsen tuloon liittyviin elämänmuutoksiin. (Säävälä ym. 2001, 12.) Toisin kuin äidille odotusaika on isälle ennen kaikkea psyykkinen prosessi, koska isän kannalta tärkeät fyysiset muutokset tapahtuvat hänen ulkopuolellaan. Muutokset puolison ulkonäössä, käyttäytymisessä ja seksuaalisuudessa vaikuttavat isän kokemusmaailmaan. Myös erilaiset raskauteen liittyvät äidin tai sikiön hyvinvointia uhkaavat riskitekijät saattavat vaikuttaa isään voimakkaasti. Näissä tilanteissa odottaville isille on tyypillistä ahdistus ja ulkopuolisuuden tunne, sekä ristiriitaiset ja epävarmuuden sävyttämät tunnetilat. (Säävälä ym. 2001, 12.) Monesti kaikkein kriittisin kohta isän neuvolaan mukaan saamisessa voi olla se, että isä olisi kiinnostunut tulemaan äidin kanssa neuvolaan, mutta hän ei ole

20 20 varma onko hän tervetullut. Yksiselitteinen kutsu isälle saapua neuvolaan, jos vain pääsee, on tehokas keino tällaisessa tilanteessa. (Säävälä ym. 2001, 37.) Säävälän, Keinäsen ja Vainion (2001, 37) kokemusten mukaan monet miehet ovat hyvin kiinnostuneita vuorovaikutuksesta neuvolassa, mutta vetäytyvät kuoreensa, koska kokevat olevansa vieraassa ympäristössä. Terveydenhoitajan tulisi kyetä arvioimaan tulevan isän lähtökohdat ja valmiudet, jotta hän löytäisi sopivan vuorovaikutustavan isän kanssa ja jotta isä saataisiin mahdollisimman paljon mukaan perheen muutosprosessiin. Isät ovat kokeneet perhevalmennusryhmät helpommin lähestyttäviksi, sillä he tietävät kohtaavansa siellä muitakin isiä. Se on vähemmän pelottavaa kuin meneminen yksin neuvolaan, naisten valtakuntaan. Aiemmin perhevalmennukseen osallistuminen oli pakollista jos isä halusi osallistua synnytykseen. Vaikka pakkoa ei enää olekaan, ehti perhevalmennuksesta tulla isille normaalitapa hankkia tietoa synnytyksestä ja tulevasta elämänmuutoksesta. (Säävälä ym. 2001, 30.) Miesten osallistumisesta synnytykseen alettiin keskustella luvulla. Miesten synnytykseen mukaantulo yleistyi melko nopeasti tämän jälkeen. Naiselle miehen mukanaolo synnytyksessä on monin tavoin tärkeää. Miehen tärkeimpiä tehtäviä ovat synnyttäjän henkinen tukeminen ja kannustaminen, sekä seurana olo ja turvallisuuden luominen. (Vallimies-Patomäki 1998, 48.) Miehen mukana olon on todettu vaikuttavan myönteisesti synnytyksen kulkuun, parisuhteeseen sekä isän ja lapsen suhteeseen. Mukana olleiden miesten on havaittu osallistuvan lapsen hoitoon muita useammin ja asennoituvan lapseen muita myönteisemmin. Miehen ollessa mukana vanhempien vuorovaikutus suhteen on havaittu olevan myönteisemmän kuin silloin, kun mies ei ole mukana. Perhesynnytyksellä on myönteinen vaikutus parisuhteeseen, sillä yhteinen kokemus vaikeasta tilanteesta suoriutumisesta ja lapsen syntymästä lisäävät parin yhteenkuuluvuuden tunnetta. (Vallimies-Patomäki 1998, 48.)

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Päihteitä Käyttävän n Odottavan Äidin Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä LT, Osastonylilää ääkäri Tiina-Liisa Erkinheimo, synnytys- ja naistentaudit - Päihteitä käyttävän n odottavan äidin

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Ensi- ja turvakotien liitto. Sinua. Päihteiden haitat odotusaikana

Ensi- ja turvakotien liitto. Sinua. Päihteiden haitat odotusaikana Ensi- ja turvakotien liitto Sinua Päihteiden haitat odotusaikana Hyvä vauvan odottaja! Raskaus on suuri muutos elämässä. Kahdesta on tulossa kolme, ja se kolmas on aluksi niin avuton, että tarvitsee aikuisen

Lisätiedot

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Terveysneuvontapäivät Hämeenlinna 3.10.2014 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö 01/14/2009 Esityksen

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet

Lisätiedot

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan HIV ja raskaus 1 Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM 10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia PÄIVÄPERHO Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaari 22.10.2010 (Kari Paaso STM) n. 6 % raskaana olevista päihteiden suurkuluttajia

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Kehittämisprojekti: Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon lieventämiseen ja hoitoon Turun ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot