HUUMEET JA RASKAUS PUNAINEN VAATE ÄITIYSHUOLLOSSA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUUMEET JA RASKAUS PUNAINEN VAATE ÄITIYSHUOLLOSSA?"

Transkriptio

1 HUUMEET JA RASKAUS PUNAINEN VAATE ÄITIYSHUOLLOSSA? Johanna Hukkanen Kirsi Sariola Lea Vänttinen Opinnäytetyö Syksy 2002 Diakonia - ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) Terveydenhoitaja (AMK)

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/HELSINGIN YKSIKKÖ Hukkanen, Johanna & Sariola, Kirsi & Vänttinen, Lea Huumeet ja raskaus punainen vaate äitiyshuollossa? Helsinki 2002 Sivut:79+6 Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa äitien kokemuksia äitiyshuollon työntekijöiden suhtautumisesta raskauden aikana huumeita käyttäneisiin naisiin. Tehtävänä on selvittää äitien kokemuksia äitiyshuollon työntekijöiden kyvystä kohdata heidät. Tutkimus on laadullinen. Haastattelimme teemahaastattelumenetelmää käyttäen neljää huumeita raskausaikana käyttänyttä naista. Haastattelurungossamme oli neljä pääteemaa, asiakaslähtöisyys, kohtelu, tuki ja odotukset. Aineisto teemoiteltiin haastatteluissa nousseiden teemojen pohjalta. Tuloksista voidaan todeta äitien kokeneen kohtelun äitiyshuollossa pääasiallisesti positiivisena ja avoimen vastaanottavaisena. Tutkimustuloksista ilmenee, että äitien saama kohtelu heidän kokemanaan oli hyvää synnytyssairaala lukuun ottamatta. Äidit kokivat kohtelun sairaalassa erilaisena verrattuna muihin äiteihin, C-hepatiittiin liittyvien varotoimenpiteiden vuoksi. Äidit kokivat tarpeellisena äitiyshuollon lisäkoulutuksen päihteisiin liittyen. Haastatellut äidit toivoivat, että terveydenhoitajilla olisi enemmän tietoa huumeiden ja hepatiittien vaikutuksista sikiöön sekä äitiin itseensä. Äidit kokivat äitiyshuollon toiminnan olleen perhekeskeistä ja heitä tukevaa. Opinnäytetyö antaa muun muassa äitiyshuollossa työskenteleville kokemuksellista tietoa siitä miten huumeita raskausaikana käyttäneet naiset ovat kokeneet tulleensa kohdelluiksi äitiyshuollon eri sektoreilla. Asiasanat: huumeet, äitiyshuolto, asiakaslähtöisyys, tuki, kohtelu, odotukset. Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin Alppikadun yksikön kirjasto

3 ABSTRACT THE DIACONIA POLYTECHNIC IN FINLAND, HELSINKI TRAINING UNIT Hukkanen, Johanna & Sariola, Kirsi & Vänttinen Lea Drugs and pregnancy a taboo in maternity welfare? Autumn 2002 Pages: 79 Appendices: 6 The Purpose of the thesis is to chart out the experiences of mothers who had used illicit drugs during their pregnancy and who had had contact with maternity workers. The aim is to find out how these mothers see the attitudes of the workers toward them. This research is qualitative. We used theme interviews and the themes were client-orientation, treatment, support and expectations. There were four participants who participated in our research. During thematic analysis, the material was then split into further sub-themes based on other issues that had come up from the interviews. The results showed that the mothers felt that they had been treated well, except by the maternity hospital staff. They felt that they had been treated differently than other mothers, because of precautionary methods used for C- hepatitis. The mothers felt it necessary that there would be further education for maternity workers about the use of illicit drugs during pregnancy. It was also brought up that the workers ought to have more information about the influences of drugs and C- hepatitis and how these effect the fetus. Mothers felt maternity work was family-centered and supportive. Keyword: illicit drugs, maternity welfare, client-orientation, support, treatment, expectations

4 SISÄLLYS JOHDANTO 7 1. TEOREETTINEN TAUSTA Äitiyshuolto Suomessa Äitiyshuollon toiminta Äitiyshuollon periaatteet Itsemääräämisoikeus Luottamuksellisuus Jatkuvuus Asiakaslähtöisyys Terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan asiantuntijuus äitiyshuollossa Isät äitiyshuollossa Huumeiden vaikutukset naiseen ja sikiöön THC Amfetamiini Opiaatit Buprenorfiini vieroitushoitolääkkeenä Bentsodiatsepiinit Hepatiitit C-hepatiitti (HCV) Huumeita käyttävät naiset äitiyshuollon asiakkaina AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Naisten kokemuksia äitiyshuollosta Asiakaslähtöisyys terveyspalveluissa Huumeiden käyttäjien kokemuksia terveydenhuollosta Työntekijöiden valmiudet kohdata huumeiden käyttäjä KESKEISET KÄSITTEET Terveydenhuoltohenkilöstö Äitiyshuolto Huumeriippuvuus..35

5 3.4. Päihde ja huumausaine Kohtelu Asiakaslähtöisyys Tuki Odotukset TUTKIMUSTEHTÄVÄ AINEISTON HANKINTA A-klinikkasäätiö Tutkimusjoukko Aineiston keruu Aineiston rajaaminen LAADULLINEN TUTKIMUS Teemahaastattelu Teemahaastattelurunko Teemoittelu Sitaattien käyttö TUTKIMUSTULOKSET Kohtelu äitiyshuollossa Hyvä kohtelu Huono kohtelu Muiden äitien suhtautuminen Asiantuntijuus Äitiyshuollon työntekijöiden tieto-taitopohja huumeista ja hoitoonohjauksesta Asiakkaan rauhoittelu Asiakaslähtöisyys Yksilöllisten tarpeiden huomiointi Huomioiduksi tuleminen perheenä Puolesta tekeminen...60

6 7.4. Mistä ja keneltä äidit kokivat saaneensa tukea raskauden aikana Asiantuntijoilta saatu tuki Läheisiltä saatu tuki Tukihenkilö Vääränlaisesta tuesta irtaantuminen Mitä kehitysehdotuksia äidit toivat esille äitiyshuoltoa kohtaan? Lisäkoulutus Tiedon antaminen ja asioihin puuttuminen Hoitoon pääsy yhdessä puolison kanssa Odotukset Yhteenveto tuloksista EETTISYYS Anonymiteetti Tiedonhankinta Tutkimustulosten julkistaminen LUOTETTAVUUS POHDINTA.. 70 LÄHTEET...76 Liite 1. Liite 2. Liite 3.

7 JOHDANTO 1970-luvulla poliittisessa päätöksenteossa ajateltiin, etteivät huumeet tule aiheuttamaan vakavia ongelmia yhteiskunnassamme. Toisin on kuitenkin käynyt. Huumeiden käytön lisääntyminen on ollut näkyvästi esillä myös joukkotiedotusvälineissä ja julkisessa keskustelussa. Huumeet ovat levinneet koko Suomeen ja huumeiden hankkiminen on nykyään helppoa. Huumeiden kokeilu, käyttö ja haitat ovat lisääntyneet 1990 luvulla koko maassa ja käytön aiheuttamat ongelmat ovat moninkertaistuneet. (Hein, Virtanen & Wahlfors 2001, ) Huumeiden käytön lisääntyessä huumeita käyttävien asiakkaiden määrä on kasvanut myös äitiyshuollon piirissä. Noin kolmasosa huumeidenkäyttäjistä on naisia, jotka ovat lähes kaikki hedelmällisessä iässä. Heidän raskautensa alkaa usein täysin suunnittelemattomasti. Synnyttävien huumeidenkäyttäjien määrää on mahdotonta arvioida luotettavasti, koska suurin osa heistä pyrkii salaamaan huumeiden käytön sekä neuvolassa että synnytyssairaalassa. (Halmesmäki & Kari 1998, 2109, 2112.) Huumausaineita käyttävän naisen raskaus on aina riskiraskaus. Siksi äitiyshuollon työntekijöiden on opittava tunnistamaan huumeiden käyttäjät. Tämä taas edellyttää huumausaineisiin liittyvää perustiedon hallitsemista niin, että pystyy jakamaan sen myös potilaille. (Halmesmäki 2000a, 32.) Erilaiset huumeet vaikuttavat raskaana olevan naisen lisäksi hänen odottamaansa lapseen. Huumeet pääsevät istukan kautta sikiöön ja uhkaavat sikiön normaalia kehitystä. Lapsesta voi lisäksi jo kohdussa tulla huumeista fyysisesti riippuvainen. Silloin hän tarvitsee synnyttyään vieroitushoitoa, jotta oireet saadaan kuriin ja riippuvuus lakkaa. Huumeiden kaikkia vaikutuksia sikiöön ei tiedetä, mutta niitä tutkitaan jatkuvasti. Huumeet kiihottavat tai

8 8 lamaavat keskushermostoa ja voivat aiheuttaa erilaisia harha-aistimuksia. Raskauden aikana näistä syntyy monia vaaratilanteita sekä naiselle että sikiölle. (Ensi- ja turvakotien liitto ry 2001, 6.) Valitsimme opinnäytetyömme aiheen sen kiinnostavuuden ja ajankohtaisuuden vuoksi. Ajatuksia herätti myös julkisuudessa käyty keskustelu siitä, miten huumeet ja raskaus yhdessä ovat usealle vaikea asia kohdattavaksi. Tästä meille heräsi kiinnostus tutkia miten huumeita raskausaikana käyttävät äidit kokevat terveydenhuoltohenkilöstön suhtautumisen heihin. Tulemme työskentelemään terveydenhuollossa ja koimme aiheen tärkeäksi itsellemme sekä jo työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille. Tutkimuksen tarkoituksena on antaa suuntaa siitä, mihin erityisesti tulisi kiinnittää huomiota, kun äitiyshuollon asiakkaana on huumeita käyttävä nainen. Tutkimuksen tehtävänä on herättää äitiyshuollossa työskentelevät pohtimaan omia asenteitaan ja tarpeen vaatiessa muuttamaan niitä. 1. TEOREETTINEN TAUSTA 1.1. Äitiyshuolto Suomessa Äitiyshuolto on osa kansanterveystyötä, jonka kansanterveyslaki (1972/66) määrittelee seuraavasti: Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön ja hänen ympäristöönsä kohdistuvaa terveydenhoitoa ja yksilön sairaanhoitoa sekä niihin liittyvää toimintaa, jonka tarkoituksena on väestön terveydentilan ylläpitäminen ja edistäminen. Äitiyshuollon tavoitteena on saada raskaus jatkumaan täysiaikaiseksi häiriöittä sekä synnytys ja lapsivuodeaika normaaleiksi, jolloin mahdollisimman moni lapsi syntyy terveenä ja kehityskelpoisena. (Eskola, Hytönen & Komulainen 1993, 41.)

9 9 Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee äitiyshuollon laajemmin: Äitiyshuoltoon kuuluu sen ahtaammassa merkityksessä naisen hoito ja huolto raskauden, synnytyksen ja lapsivuoteen aikana, sisältäen myös jälkitarkastuksen ja imetyksen jatkuvuuden, sekä vastasyntyneen hoito ja huolto. Laajemmassa merkityksessä äitiyshuolto alkaa jo paljon aikaisemmin toimenpiteillä, joilla pyritään parantamaan nuorten henkilöiden, mahdollisesti tulevien vanhempien, terveyttä ja hyvinvointia sekä auttamaan heitä suhtautumaan oikein perhe-elämään ja perheen asemaan yhteiskunnassa. Siihen tulisi kuulua perhekasvatusta ja opetusta kysymyksissä, jotka koskevat steriliteettiä ja perhesuunnittelua. (Eskola ym. 1993, 41.) Kansanomainen synnytysapu on läpäissyt monta vaihetta kehittyessään äitiyshuolloksi, joka pyrkii torjumaan äitiä ja sikiötä uhkaavat vaarat sekä edistämään heidän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttään ja luomaan pohjan sen jatkuvuudelle. (Eskola ym. 1993, 38.) Suomen äitiysneuvolatoiminta aloitettiin Saksasta ja Tanskasta saatujen kokemusten pohjalta vuonna 1926, ensin Helsingissä ja Viipurissa, sekä myöhemmin Tampereella ja Turussa. Äitiysavustuslaissa vuodelta 1938 asetettiin sosiaalisen avun saannin ehdoksi äitiyshuollon palveluiden käyttö raskauden varhaisesta vaiheesta lähtien. Äitiysja lastenneuvoloita koskevan lain säätäminen vuonna 1944 teki mahdolliseksi kunnallisen laajan verkoston luomisen koko Suomeen. (Saarikoski 1994, 31, 32.) Vuoden 1972 kansanterveyslain mukaan kunnan velvollisuutena on ylläpitää terveysneuvontaa ja järjestää terveystarkastuksia. Tähän perustuu edelleen jatkuva äitiyshuoltotyö kunnissa. (Eskola ym. 1993, 39.) Suomalaiset ovat ylpeitä äitiyshuollostaan. Sen kehitys ja nousu maailmanmaineeseen johtuvat muun muassa henkilökunnan osaavuudesta, äitiyshuollon helposta saatavuudesta, kattavuudesta ja lakisääteisyydestä. Vaikka äitiyshuolto on työvaltaista ja kallista, siihen on ainakin toistaiseksi saatu lähes kaikki tarvittavat taloudelliset voimavarat. Äitiyshuollon korkean tason edellytyksinä ovat lisäksi muun muassa väestön lukutaito ja valistuneisuus, hyvät ravinto- ja asumisolot sekä riittävät kulku- ja tietoliikenneyhteydet. (Hiilesmaa 2001, 348.)

10 Äitiyshuollon toiminta Äitiyshuolto perustuu koko maassa toimivaan kattavaan neuvolaverkostoon, jonka palveluksia käyttää 99,8 prosenttia synnyttäjistä. Äitiysneuvolatoimintaan kuuluu varsinaisen lääketieteellisen terveydentilan seurannan lisäksi antaa odottavalle äidille valmennusta ja tukea monissa muissakin asioissa. Neuvonnan tarvetta voi olla esimerkiksi synnytyspeloissa, ongelmallisissa suhteissa odotettavan lapsen isään, taloudellisissa ja työasioissa. (Hiilesmaa 2001, 349.) Raskaana oleva ottaa normaalisti yhteyttä neuvolaan heti raskauden alussa tai viimeistään ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä. Neuvolan tehtävänä on pyrkiä ennalta ehkäisemään raskauden ja synnytyksen aikana mahdollisesti ilmaantuvia komplikaatioita. Neuvolan tehtävänä on ohjata, valmentaa ja neuvoa odottavaa äitiä ja mahdollisesti hänen perheensä jäseniä raskauden ja synnytyksen varalle. Neuvolassa seulotaan mahdollisia riskitekijöitä sekä raskauden esiin tuomia sairauksia tai muita poikkeavuuksia. (Saarikoski 1994, 32.) Raskauden aikana esiintyy melkein kaikilla äideillä erilaisia oireita. Ne kuuluvat normaaliin raskauteen, mutta saattavat aiheuttaa huolta äidille ja koko perheelle. Neuvolassa pitäisi voida erottaa nämä normaaliin raskauden kulkuun kuuluvat oireet sairaudellisista. Äideille on syytä selvittää niiden erotus ja normaalioireiden vaarattomuus. Mikäli neuvolakäynnillä ilmenee jotain tavallisuudesta poikkeavaa, epäilykin häiriöstä oikeuttaa lähettämiseen äitiyspoliklinikalle. Tällaisista tilanteista esimerkkeinä mainittakoon toistuvasti korkea verenpaine, sikiön poikkeavat sydänäänet tai epäily päihteiden käytöstä. (Hiilesmaa 2001, ) Äitiysneuvolan terveydenhoitajalla on päävastuu raskaana olevien ja synnyttäneiden terveydenhoidosta (Eskola ym. 1993, 47). Neuvolan

11 11 terveydenhoitaja on synnyttäjän tärkein tukihenkilö, joka selvittää laaja-alaisesti ja yksilöllisesti kunkin synnyttäjän terveydellisen, psykososiaalisen ja sosioekonomisen tilanteen. Nämä tekijät vaikuttavat synnytyksen onnistumiseen vähintään yhtä paljon kuin puhtaasti lääketieteelliset tekijät. Joka käynnillä äitiyshuollon työntekijän tulisi toimia niin, että hänen asiantuntemuksensa olisi kiistaton ja viesti potilaalle selkeä, rehellinen ja ennen kaikkea psyykkistä tukea antava. (Saarikoski 1994, 32.) Lääkäri toimii lääketieteellisenä asiantuntijana. Mikäli raskauden aikana ei ilmene mitään normaalista poikkeavaa, raskaana oleva nainen käy neuvolassa lääkärin tutkittavana 3-4 kertaa raskauden aikana. (Saarikoski 1994, 32.) Tänä päivänä kaupungeissa yksityislääkäreillä on huomattava osuus äitiyshuollossa. Monet naiset haluavat jatkaa raskautensakin aikana omalla gynekologillaan, mutta käyvät samalla normaaliin tapaan neuvolan terveydenhoitajalla, jonka käyntejä äidille kertyy raskausaikana keskimäärin 14 kertaa, ja synnytyksen jälkeen kaksi tarkastusta. (Hiilesmaa 2001, 349; Viisainen 1999, 15.) Äitiysneuvolan lääkärin ja terveydenhoitajan välinen saumaton yhteistyö on toiminnan sujumisen edellytys. Kummallakin on oma roolinsa, mutta yhteinen tavoite: onnistunut raskauden seuranta ja synnytys. Terveydentilan tarkkailu on vain osa äitiysneuvolan työtä. Jokaisen käynnin yhteydessä terveydenhoitaja ja lääkäri antavat tietoja ja ohjeita, jotka liittyvät kulloiseenkin raskauden vaiheeseen. Äidin kanssa keskustellaan myös liikunnasta, ruokavaliosta, suolen toiminnan tärkeydestä, hampaiden hoidosta sekä työolosuhteista. Tärkeänä osana on antaa tietoa sosiaalisiin tukiin liittyvissä asioissa; äitiyspäiväraha ja äitiysavustusasioissa. (Saarikoski 1994, 32, 34.) Äitiysneuvolatoiminta on ilmaista, sisältäen äitiysneuvonnan, terveystarkastukset ja valmennuskurssit (Eskola ym. 1993, 42). Äitiysneuvolat järjestävät muutamia iltoja käsittäviä kursseja, perhevalmennusta, jotka koskevat raskautta, synnytystä ja lastenhoitoa. Kurssien nimet ja sisällöt vaihtelevat neuvola kohtaisesti. Myös isät voivat osallistua näihin. Kurssien tarkoituksena on poistaa synnytykseen liittyvää epätietoisuutta ja auttaa vanhempia toimimaan itse aktiivisena osapuolena

12 12 raskauden seurannassa ja synnytyksessä. Neuvoloiden kursseille osallistuminen on vapaaehtoista. Äitien ja perheiden tietoisuus ja aktiivisuus on jatkuvasti lisääntymässä, ja äitiyshuollon tulee pysyä mukana tässä kehityksessä. (Hiilesmaa 2001, 350.) Äitiysneuvolat eivät yksin tee äitiyshuollosta toimivaa, vaan yhtä tärkeä osa korkeatasoinen synnytyssairaalaverkosto neuvolassa todettujen tai epäiltyjen komplikaatioiden tutkimusta ja hoitoa varten. Yhteistyö synnytyssairaaloiden kanssa on sujuvaa. (Hiilesmaa 2001, ) Niin kuin aiemmin tekstissä todettiin äitiysneuvola on velvollinen lähettämään äidin synnytyssairaalan yhteydessä toimivalle äitiyspoliklinikalle, jos on epäilyäkin häiriöstä. Yleisimmin käytetään kirjallista lähetettä, mutta sähköinen viestintä yleistyy. Äitiysneuvolan työntekijä voi konsultoida synnytyssairaalassa työskentelevää kollegaansa miettiessään potilaan lähettämistä äitiyspoliklinikalle. Jokaisessa synnytyssairaalassa on ajanvarauksella toimivan äitiyspoliklinikan lisäksi niin sanottu synnytysvastaanotto, jossa toimitaan päivystysluonteisesti. Synnytyssairaalan tulee huolehtia ripeästä palautteen antamisesta lähetteen kirjoittajalle, kun potilaan asia on hoidettu. (Hiilesmaa 2001, 354.) 1.3. Äitiyshuollon periaatteet Itsemääräämisoikeus Suomen lainsäädännössä on vuonna 1993 ensimmäistä kertaa säädetty laki potilaan itsemääräämisoikeudesta. Laissa itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan potilaan hoitamista yhteisymmärryksessä tämän kanssa. Tilanteessa, jossa nainen kieltäytyy raskauden tai synnytyksen yhteydessä tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, on häntä mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. (Laki potilaan itsemääräämisoikeudesta 1993/785.)

13 13 Laki (1993/785) painottaa muun muassa potilaan itsemääräämisoikeutta ja hänen oikeuttaan osallistua hoitoprosessiin. Hoitosuhteen tulisi perustua tasavertaiseen ihmissuhteeseen, jossa potilas luovuttaa osan omaa päätösvaltaansa hoidosta vastaaville. Hänen riippuvuutensa hoitajista luo mahdollisuuden väärinkäytöksiin. Jokaisen hoitotyötä tekevän tulisi pohtia omia motiivejaan ja ratkaisujaan autettavansa kannalta. Hoitotyön laadunarviointimenetelmien kehittäminen on tärkeää muun muassa potilaan oikeuksien turvaamiseksi. (Eskola & Hytönen 1998, 24.) Neuvolan vastaanottotilanteessa sekä raskaana oleva nainen että terveydenhoitaja tuovat päätöksentekoon omat subjektiiviset elämänhistoriansa ja ajatusmaailmansa. Vuorovaikutustilanteessa molemmat peilaavat taustalla olevia arvojaan, tietojaan ja taitojaan. Terveydenhoitaja on läsnä ainutkertaisena ihmisenä, lämpimänä ja aitona persoonana sekä vastuullisena ammattinsa edustajana. Hän antaa lasta odottavalle naiselle kaikki erityistiedot ja taidot, joita tämä tarvitsee omiin valintoihinsa päätöksenteossa hoitonsa suhteen. Asiantuntijana terveydenhoitaja on vastuullinen tarjoamaan raskaana olevalle naiselle vaihtoehtoja. Naiselle jää valinta ja päätöksenteko, jota terveydenhoitajan tulee kunnioittaa. (Peni 1994, 25.) Luottamuksellisuus Vaitiolovelvollisuuden noudattamisen ehdottomuus on perusta luottamukselliselle hoitosuhteelle. On erikseen sovittava, mitkä yksityisesti uskotuista asioista ovat tärkeitä hoidon suunnittelussa ja mitkä jäävät vain keskusteluun osallistuneiden tietoon. (Eskola & Hytönen 1998, 24.) Terveydenhoitajan ja äidin vuorovaikutussuhteesta voi parhaimmillaan kehittyä lämmin luottamussuhde, jonka turvin arkaluontoisiakin asioita voidaan käsitellä (Havio, Mattila, Sinnemäki & Syysmeri 1995,171). Oikea auttamistapa, oikealle potilaalle, oikeaan aikaan on luottamusta herättävä terveydenhuollon työntekijän ammatillisen toiminnan periaate. Luottamus hoitosuhteessa rakentuu alkaen esimerkiksi terveysaseman potilaita

14 14 vastaanottavan henkilön suhtautumisesta potilaaseen. Tämä ensikohtaaminen on terveydenhuollon auttamismahdollisuuksien tiivistymä. Luottamus hoitosuhteessa on mahdollisuutta olla oma itsensä, tunnetta hyväksytyksi tulemisesta omana itsenään. Luottamuksella tarkoitetaan myös sitä, että toisella on halu ja pyrkimys auttaa sekä ymmärtää. (Havio ym. 1995, 51.) Luottamuksen rakentuminen hoitosuhteessa edellyttää hoidon jatkuvuuden mahdollisuuksien realistista arviointia. Terveydenhuollon työntekijän tulee tietää hoito-organisaation mahdollisuudet tarjota jatkuvuutta hoidossa, ja näistä mahdollisuuksista on avoimesti kerrottava asiakkaalle. Tällaisia asioita voivat olla muun muassa se, toimiiko työntekijä vakituisesti kyseisessä työyhteisössä ja kuka vastaa toiminnasta kun vastaava työntekijä on esimerkiksi lomalla. (Havio ym. 1995, 51.) Jatkuvuus Jatkuvuus on tulevaisuuteen suuntautumista, ja sitä voidaan pitää yhtenä yksilövastuisen hoitotyön peruspilareista. Jatkuvuuden toteutumisen edellytyksenä on, että asiakas oman elämänsä asiantuntijana on osallisena ja tietoisena oman hoitonsa suunnitelmasta ja toteutumisesta. Koska asiakkaan asiat kuuluvat hänelle itselleen, on tärkeää, että hän on itse läsnä, kun hoitajat puhuvat hänen asioistaan ja kun he suunnittelevat hänen hoitoaan. (Laitinen & Karhe 2000, 52.) Kirjallisen hoitotyön suunnitelman merkitys tiedonvälittäjänä ja jatkuvuuden turvaajana on erityisen tärkeää. Kirjattu tieto siirtyy muuttumattomana seuraavaan työvuoroon ja hoitopaikkaan, tieto on tarkistettavissa ja saatavissa. Kirjallisen hoitosuunnitelman merkitys jatkuvuuden takaajana korostuu myös silloin, kun omahoitaja ei ole työvuorossa tai kun asiakas siirtyy toiseen hoitopaikkaan. (Laitinen & Karhe 2000, 53.) Hoitotyössä on erilaisia tapoja tiedottaa asiakkaiden asioista eteenpäin. Perinteisesti hoitajat siirtävät asiakkaat seuraavalle työvuorolle kansliaraportilla,

15 15 jossa hoitajat puhuvat asiakkaan asioita toisilleen ilman asiakkaan läsnäoloa ja hänen osallisuuttaan. Nykyisin jo monissa hoitotyön kulttuureissa on siirrytty asiakkaan luona tapahtuvaan tiedottamiseen. Asiakas on läsnä ja osallisena oman hoitonsa suunnittelussa, arvioinnissa ja päätöksenteossa. (Laitinen & Karhe 2000, 52, 53.) Jatkuvuudella on merkitystä myös asiakkaan ja äitiyshuollon työntekijän välisessä luottamussuhteen luomisessa. Asiakas ja hänen läheisensä tietävät, kuka hänen asioitaan hoitaa ja kenen puoleen he voivat kääntyä. Tuttuus yhteistyösuhteessa lisää turvallisuuden tunnetta. Se myös vähentää turhia ja monta kertaa toistuvia kysymyksiä, päällekkäisyyksiä ja aukkoja. (Laitinen & Karhe 2000, 54.) Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa toimintaa, joka perustuu ihmisarvoon ja yhdenvertaisuuteen. Asiakaslähtöisyys ilmenee sekä ajattelun että toiminnan tasolla. Asiakaslähtöisessä työskentelyssä työntekijä on läsnä sekä asiantuntijana että ihmisenä. (Sorsa 2002, 68.) Yksilövastuinen hoitotyö on yksilön vastuuta toisesta yksilöstä. Ihmis- ja asiakaslähtöinen hoitotyö edellyttää yksilöllisyyden tunnistamista ihmisessä sekä sen ymmärtämistä käsitteenä. Kun yksilöllisyys toteutuu hoitotyössä, on asiakkaalla tunne, kokemus ja tietoisuus siitä, että hänet otetaan todesta omana itsenään ja ainutlaatuisena ihmisenä. Hän saa arvostusta, tulee kuulluksi ja hyväksytyksi sellaisena kun hän on. (Laitinen & Karhe 2000, 32.) Hoitotyön asiakaslähtöisyyden lähtökohtana voidaan myös pitää hoitotyön suunnitelmaa. Hoitosuunnitelman toteutuksessa otetaan erityisesti huomioon yksilölliset ja perheestä lähtevät tarpeet. Terveydenhoitosuunnitelma etenee tarpeen määrittelystä tavoiteasetteluun, menetelmien valintaan, toteutukseen ja arviointiin. Arvio hoidon yksilöllisestä toteutuksesta perustuu työntekijän ammattitaitoon. (Eskola & Hytönen 1998, 124, 125.)

16 Terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan asiantuntijuus äitiyshuollossa Käsittelemme tässä kappaleessa asiantuntijuutta terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan näkökulmasta vaikkakin äitiyshuollossa toimii monen muunkin ammattiryhmän edustajia. Perehdyimme ainoastaan näihin ammatteihin, sillä valmistumme terveyden- ja sairaanhoitajiksi. Oman asiantuntijuuden syventäminen äitiyshuollon sektorilla tukee ammatillista kasvuamme. Sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan tekemä terveydenhoitotyö on yksilöiden, perheiden, yhteisöjen, väestön ja ympäristön terveyttä edistävää ja ylläpitävää sekä sairauksia ehkäisevää hoitotyötä, jossa pyritään vahvistamaan asiakkaiden voimavaroja ja itsehoitoa (Pelttari 1997, 56). Terveydenhoitaja on hoitotyön, kansanterveystyön, terveyden edistämisen ja terveydenhoitotyön asiantuntija. Terveydenhoitajan tehtäväalueeseen kuuluu osallistuminen terveysriskien ja sairauksien ehkäisyyn, varhaiseen toteamiseen ja sairastuneiden hoitamiseen sekä terveellisen ympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen. (Opetusministeriö 2001, 69.) Terveydenhoitaja tekee työtään itsenäisesti sekä asiantuntijana monialaisissa ja ammatillisissa työryhmissä. Terveydenhoitajan keskeisenä tehtävänä on tukea ja vahvistaa asiakkaiden omien voimavarojen käyttöä ja jokapäiväisestä elämästä selviytymistä. Työ edellyttää näyttöön perustuvaa osaamista sekä kykyä ja rohkeutta eläytyä ja puuttua tarvittaessa asiakkaan tilanteeseen elämän kulun eri vaiheissa. Terveydenhoitaja toimii terveydenhoitotyön ja kansanterveystyön asiantuntijana työyhteisössään, sekä työryhmänsä jäsenenä että johtajana. (Opetusministeriö 2001, 69.) Sairaanhoitaja työskentelee muun muassa sairaaloiden vuodeosastoilla ja poliklinikoilla sekä avoterveydenhuollossa että yksityisillä lääkäriasemilla. Sairaanhoitajien toimintaympäristö muuttuu avohoidon lisääntyessä entisestään. Sairaanhoitajien toiminta-alue on laaja, joten työn sisältö määräytyy työpaikan mukaan. Avohoidossa asiakkaat tarvitsevat enemmän

17 17 itsehoidon tukemista, jolloin sairaanhoitajalla pitää olla valmiuksia ohjaukseen ja neuvontaan. (Pelttari 1997, 47, 48.) Sairaanhoitaja toimii itsenäisesti hoitotyön asiantuntijana hoitaessaan potilaitaan ja toteuttaa samalla lääkärin ohjeen mukaista potilaalle määrättyä lääketieteellistä hoitoa. (Opetusministeriö 2001, 60.) Vuorovaikutus sekä yhteistyötaidot asiakkaan kanssa ovat tärkeä osa sairaanhoitajan työtä. Tavoitteena on auttaa ja tukea asiakasta edistämään ja ylläpitämään terveyttä ja hyvää oloa. Asiakkaan kanssa keskustellaan hänen tilanteestaan, hoidostaan sekä muista elämään liittyvistä asioista. Sairaanhoitaja myös ohjaa ja opastaa asiakkaan läheisiä ja tukee heitä. (Pelttari 1997, 57.) Moniammatillinen yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa on yhä korostumassa sairaanhoitajan työssä. Sairaanhoitajien työ on ryhmätyötä. Sairaanhoitajan työssä tarvitaan ihmissuhdetaitoja; vuorovaikutustaitoa, empaattisuutta, ystävällisyyttä, ryhmätyötaitoja sekä ihmisten monien ongelmien kokonaisvaltaista kohtaamis- ja auttamisvalmiutta. Uusiin asiakkaisiin tulee jatkuvasti suhtautua joustavasti, avoimesti ja vastaanottavaisesti. (Pelttari 1997, ) Äitiyshuolto on pitkään mielletty erityistä osaamista ja ammattitaitoa vaativaksi työksi. Tämän takia raskaana olevien ja synnyttäneiden hoito, ohjaus ja neuvonta olivat aikaisemmin kätilön ammattityötä. Väestövastuinen työ käsitetään terveydenhoitajan työksi eikä terveyskeskuksiin ole perustettu erillisiä kätilön toimia äitiyshuollon tehtäviin, vaan virat ovat terveydenhoitajan toimia. (Pokki & Markkanen 1998, 7.) Näin ollen kätilötkin toimivat äitiysneuvolassa terveydenhoitajanimikkeellä. Terveydenhoitajan osaamisalue lasta odottavan perheen hoitotyössä painottuu äitiysneuvolatyöhön. Terveydenhoitaja voi toimia äitiyshuollon alueella myös synnytyssairaalan lapsivuodeosastolla. Terveydenhoitajan tulee osata soveltaa perhekeskeisen ja kuntouttavan hoitotyön menetelmiä ohjauksessa, neuvonnassa ja hoitotilanteissa. Hänen tulee omata valmiudet työskennellä

18 18 terveyttä edistävästi eri kehitysvaiheissa ja elämäntilanteissa olevien perheiden kanssa. Tärkeää terveydenhoitotyössä on kyetä tunnistamaan ja auttamaan moniongelmaisia ja riskiperheitä sekä omaa valmiudet puuttua perheen terveyttä uhkaaviin tekijöihin. Kokonaisvaltainen tukeminen korostuu lasta odottavan perheen hyvinvoinnissa sekä voimavarojen huomioimisessa heidän yksilöllisessä elämäntilanteessaan. (Opetusministeriö 2001, 71.) Terveydenhoitaja hallitsee normaali raskauden ja lapsivuodeajan hoidon ja ohjauksen äitiyshuollossa, kykenee tukemaan perhettä ja vanhemmuuteen kasvua yksilö- ja perhevalmennustilanteissa, sekä ottaa huomioon miesten tarpeet isäksi kasvamisessa. (Opetusministeriö 2001, 71.) Terveydenhoitaja seuraa sikiön ja äidin vointia eri seuranta- ja seulontamenetelmin sekä hallitsee niihin liittyvän ohjauksen ja jatkohoitoon ohjauksen. Hän tunnistaa raskauteen ja synnytykseen liittyviä riskitekijöitä ja toimii niiden ehkäisemiseksi. Hän osaa toimia myös erityistarkkailua vaativien äitien ja riskiperheiden tunnistamisessa, seurannassa, jatkohoitoon ohjauksessa ja hoidossa. Terveydenhoitaja tuntee äitiyshuollon palvelujärjestelmän ja osaa toimia yhteistyössä äitiyshuollon muiden asiantuntijoiden kanssa. Hän hallitsee hätäsynnytyksen hoidon sekä hallitsee vastasyntyneen tarkkailun, hoidon ja imetysohjauksen. Yhtenä työn alueena on, osata ohjata ja tukea eri-ikäisiä asiakkaita seksuaaliterveyteen ja perhesuunnitteluun liittyvissä asioissa. (Opetusministeriö 2001, 71.) Sairaanhoitajan työ on kuvattu tässä yleisluontoisesti, hän toimii harvoin varsinaisesti äitiyshuoltoon liittyvillä alueilla. Sairaanhoitaja voi työskennellä naisten elämään liittyvillä osa-alueilla, lisäkouluttautumalla hän voi toimia soveltuvin osin myös äitiyshuollossa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus laillistaa syyskuusta 2002 alkaen terveydenhoitajat myös sairaanhoitajina. Laillistamispäätös poistaa epäselvyyden terveydenhoitajan kelpoisuudesta sairaanhoitajan työhön. Päätöksen tultua voimaan terveydenhoitajalta ei voida enää evätä mahdollisuutta hakea sairaanhoitajan toimea. Terveydenhoitajien on haettava

19 19 ammatinharjoittamisoikeutta kirjallisesti terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta. (Urjanheimo 2002, 6.) 1.5. Isät äitiyshuollossa Hannu Säävälä, Eero Keinänen ja Jari Vainio (2001,1) ovat kirjoittaneet oppaan Isä neuvolassa työvälineitä ja ajatuksia vauvaa odottavien ja hoitavien isien kanssa työskenteleville. Heidän mielestään isyyteen tulisi suhtautua tasavertaisena vanhemmuutena äitiyden rinnalla. Isä ja äiti voivat erilaisuudessaan toimia tasavertaisesti lapsesta huolehtiessaan ja toteuttaa jaettua vanhemmuutta. Aiemmin odotusaika miellettiin vain raskaana olevaa äitiä koskevaksi tilaksi, joka ei juuri kosketa tulevaa isää. Viime vuosina on kuitenkin huomattu, että raskausaika on myös miehelle monella tavalla kriittinen kausi, jonka aikana kasvetaan ja sopeudutaan lapsen tuloon liittyviin elämänmuutoksiin. (Säävälä ym. 2001, 12.) Toisin kuin äidille odotusaika on isälle ennen kaikkea psyykkinen prosessi, koska isän kannalta tärkeät fyysiset muutokset tapahtuvat hänen ulkopuolellaan. Muutokset puolison ulkonäössä, käyttäytymisessä ja seksuaalisuudessa vaikuttavat isän kokemusmaailmaan. Myös erilaiset raskauteen liittyvät äidin tai sikiön hyvinvointia uhkaavat riskitekijät saattavat vaikuttaa isään voimakkaasti. Näissä tilanteissa odottaville isille on tyypillistä ahdistus ja ulkopuolisuuden tunne, sekä ristiriitaiset ja epävarmuuden sävyttämät tunnetilat. (Säävälä ym. 2001, 12.) Monesti kaikkein kriittisin kohta isän neuvolaan mukaan saamisessa voi olla se, että isä olisi kiinnostunut tulemaan äidin kanssa neuvolaan, mutta hän ei ole

20 20 varma onko hän tervetullut. Yksiselitteinen kutsu isälle saapua neuvolaan, jos vain pääsee, on tehokas keino tällaisessa tilanteessa. (Säävälä ym. 2001, 37.) Säävälän, Keinäsen ja Vainion (2001, 37) kokemusten mukaan monet miehet ovat hyvin kiinnostuneita vuorovaikutuksesta neuvolassa, mutta vetäytyvät kuoreensa, koska kokevat olevansa vieraassa ympäristössä. Terveydenhoitajan tulisi kyetä arvioimaan tulevan isän lähtökohdat ja valmiudet, jotta hän löytäisi sopivan vuorovaikutustavan isän kanssa ja jotta isä saataisiin mahdollisimman paljon mukaan perheen muutosprosessiin. Isät ovat kokeneet perhevalmennusryhmät helpommin lähestyttäviksi, sillä he tietävät kohtaavansa siellä muitakin isiä. Se on vähemmän pelottavaa kuin meneminen yksin neuvolaan, naisten valtakuntaan. Aiemmin perhevalmennukseen osallistuminen oli pakollista jos isä halusi osallistua synnytykseen. Vaikka pakkoa ei enää olekaan, ehti perhevalmennuksesta tulla isille normaalitapa hankkia tietoa synnytyksestä ja tulevasta elämänmuutoksesta. (Säävälä ym. 2001, 30.) Miesten osallistumisesta synnytykseen alettiin keskustella luvulla. Miesten synnytykseen mukaantulo yleistyi melko nopeasti tämän jälkeen. Naiselle miehen mukanaolo synnytyksessä on monin tavoin tärkeää. Miehen tärkeimpiä tehtäviä ovat synnyttäjän henkinen tukeminen ja kannustaminen, sekä seurana olo ja turvallisuuden luominen. (Vallimies-Patomäki 1998, 48.) Miehen mukana olon on todettu vaikuttavan myönteisesti synnytyksen kulkuun, parisuhteeseen sekä isän ja lapsen suhteeseen. Mukana olleiden miesten on havaittu osallistuvan lapsen hoitoon muita useammin ja asennoituvan lapseen muita myönteisemmin. Miehen ollessa mukana vanhempien vuorovaikutus suhteen on havaittu olevan myönteisemmän kuin silloin, kun mies ei ole mukana. Perhesynnytyksellä on myönteinen vaikutus parisuhteeseen, sillä yhteinen kokemus vaikeasta tilanteesta suoriutumisesta ja lapsen syntymästä lisäävät parin yhteenkuuluvuuden tunnetta. (Vallimies-Patomäki 1998, 48.)

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? Maija Rummukainen Infektioylilääkäri 29.9.2016 Virus HAV HBV HCV HDV HEV Suku Pikorna Hepdna Flavi Deltaviridae Hepeviridae Tyyppi

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen. Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.

Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen. Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2. Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.17 1 Päihteet riskinä raskaus ja vauva-aikana Noin 6 prosenttia odottavista

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

AJOTERVEYDEN ARVIOINTI

AJOTERVEYDEN ARVIOINTI AJOTERVEYDEN ARVIOINTI PÄIHDELÄÄKÄRIN NÄKÖKULMASTA MONEN TEKIJÄN TASAPAINOILUA Poliisiammattikorkeakoulu 26.10.2016 Reijo Laitinen Psykiatrian erikoislääkäri A-klinikkasäätiö Sisä-Suomen palvelualue Hämeenlinna,

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti: MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot