Raskaus ja päihteet. - vaikea yhdistelmä. sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Baby P:n kuolema kuohuttaa Britanniassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raskaus ja päihteet. - vaikea yhdistelmä. sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Baby P:n kuolema kuohuttaa Britanniassa"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Baby P:n kuolema kuohuttaa Britanniassa Valtiolta edes ohjeet ruotsiksi! Senioriliike puolustaa ihmisarvoista vanhenemista Viestintä tueksi sosiaalialan muutoksiin Ratkaisisiko takuutulo perusturvan ongelmat? Vähävarainen asiakas sosiaalitoimessa ja edunvalvonnassa Raskaus ja päihteet - vaikea yhdistelmä

2 Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalihuollon Huoltaja-säätiö vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Alpo Komminaho, puheenjohtaja Päivi Ahonen, varapuheenjohtaja Marja Heikkilä Heikki Hiilamo Harri Jokiranta toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 97. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista yksi on kaksoisnumero. Toinen linja 14, Helsinki puhelinvaihde faksi sähköposti: vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Toimitusneuvosto Inkeri Aalto, Petri Kinnunen, Leena Kivimäki, Marjut Lindberg, Päivi Nurmi, Ari Suominen Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva istockphoto Huoltaja-säätiö Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/12 kk 53 euroa kestotilaus/12 kk 28 euroa opiskelija- ja eläkeläistilaus/12 kk Irtonumerot 5,50 euroa/kappale yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % myytävänä toimituksessa Mediakortti osoitteessa Kirjapaino 3 pääkirjoitus Häviääkö sosiaalinen uusiin rakenteisiin? Alpo Komminaho 4 6 ajankohtaiset sosiaalityön tutkimus, hyvinvointipolitiikka, työmarkkinatukiuudistus, kehittäminen, asunnottomuus luottamusmies vastaa uutisia lyhyesti 7 lainaja palaute Valtionhallinnolta edes ohjeet ruotsiksi! Boris Björklund napsittua 8 14 Kärkiteema Raskaana oleva päihdeongelmainen nainen tarvitsee tukea ja rajoja Lea Suoninen-Erhiö Tarjous, josta ei voi kieltäytyä Minna Tarvainen Sosiaaliturva 4/09 postitetaan lukijoille 14. huhtikuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille 3/09 15 tuomisia ja viemisiä BabyP:n kuolema paljasti Britannian lastensuojelun ongelmat Liisa Henriksson näkökulma kolumni jos minulta kysytään viestintä Viestintä tukemaan sosiaali- ja terveysalan muutoksia Helena Lemminkäinen sosiaalipolitiikka Takuutulo ratkaisisi perusturvan ongelmat Heikki Hiilamo lain nimessä Vähävarainen asiakas sosiaalitoimessa ja edunvalvonnassa Eva Gottberg tutkimusta käytäntöön Hienoa,Mr. Campbell! Jari Salonen oma ura seuraavassa numerossa 4/09 Kärkiteemana Laitoselämää elämää laitoksiin Aikakauslehtien Liiton jäsen 2 ISSN Sosiaaliturva /09

3 Pääkirjoitus 17. maaliskuuta 2009 Kannessa Aina ei kaikki mene niin kuin pitäisi. Jotkut käyttävät raskausaikana päihteitä, vaikka tietäisivät vahingoittavansa syntymätöntä lastaan. Jos ei muu auta, onko naisen pakkohoito oikein? Entä syntyvä lapsi mikä on hänelle parasta? Tamperelaisessa Päiväperhossa uskotaan positiiviseen pakkoon: jos vauvaa odottaville päihdeperheille on tarjolla riittävän hyvää hoitoa, sitä on mahdotonta vastustaa. sivut 8 14 kuva: istockphoto Häviääkö sosiaalinen uusiin rakenteisiin? Sosiaalijohtoa on vuosia keskusteluttanut huoli sosiaalisen asemasta. Taustalla ovat kuntien sosiaali- ja terveystoimen organisaatioiden yhdistämisbuumi ja yhä useamman kunnan päivähoidon siirtyminen osaksi opetustoimea. Huolta sosiaalisen asemasta ovat lisänneet kunta- ja palvelurakenneuudistus eli Paras-hanke ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste. Paras-hanke ohjaa palvelurakenteita terveydenhuoltoon pohjaaviksi. Entiset kollegat uusista kunnista, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymistä ja vastaavista yhteistyöalueiden organisaatioista ovat viestittäneet, että rakenteet on luotu kuntajohdon, terveydenhuollon johdon ja johtavien luottamushenkilöiden yhteistyönä kuulematta sosiaalitoimen asiantuntijoita. Kaste-ohjelma puolestaan korostaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä. Miksi meillä on huoli sosiaalisen asemasta? Eivätkö uudet rakenteet pidä erinomaisesti huolta siitä, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut nopeasti ja kustannustehokkaasti? Suurta huolta sosiaalisen puolesta puhujilla on syntynyt juuri palveluiden kaikkivoipaisuuden nimiin vannomisesta. Sosiaalialan ammattilaiset näkevät, että hyvinvointi ei lisäänny pelkillä palveluilla. Se syntyy ihmisten omissa elinympäristöissä ja sosiaalisissa verkostoissa. Sosiaalisen puolustajat haluavat korostaa kunnan monia rooleja, joista palvelutuotanto on vain yksi. Yhteisöllisyys ja siihen liittyvät ihmisten väliset suhteet sekä niihin pohjautuvat viralliset ja epäviralliset yhteenliittymät ja kolmannen sektorin toimijat ovat tärkeä osa hyvinvoinnin ja terveyden rakentumisessa. Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat ehkä tärkein sosiaalisen asemaa vahvistaneista viime vuosien uusista rakenteista. Ainakin Länsi-Suomessa osaamiskeskuksilla on ollut merkittävä asema Kaste-ohjelman alueellisen toteuttamissuunnitelman ja hankkeiden valmistelussa. Ne ovat toimineet sillanrakentajana siirryttäessä eriytyneestä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä yhteiseen kehittämistyöhön. Nykyistä kehittämistoimintaa ajatellen osaamiskeskukset eivät ole alueellisesti oikein sijoittuneita. Niiden aluerajoja tulisikin tarkastella uudelleen. Joka tapauksessa osaamiskeskusten aseman vakinaistaminen olisi yksi tärkeimmistä rakenteellisista ratkaisuista, jolla voitaisiin vahvistaa myös sosiaalisen asemaa muuttuvissa kunta- ja palvelurakenteissa. Asiakasnäkökulmasta sosiaali- ja terveystoimen keskeisten yhteisten toimintojen organisatorinen yhdistäminen on oikea kehityssuunta. Tärkeää olisi tehdä organisaatioiden rakenteet sellaisiksi, että ne varmistavat myös sosiaalisen näkökulman esille tuomisen. Rakenteisiin liittyy oleellisesti johtaminen ja johtajien kyky nähdä kokonaisuus. Muutoksen valmistelulle ja henkilöstön sitouttamiselle tulisi antaa riittävästi aikaa. Uusilla luottamushenkilöillä on nyt miljoonan euron paikka valvoa kuntalaisten hyvinvointia parhaiten edistävien rakenteiden syntymistä ja tehdä hyviä johtajavalintoja. Alpo Komminaho Kirjoittaja on Rauman sosiaalijohtaja ja Huoltajasäätiön hallituksen puheenjohtaja. Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat ehkä tärkein sosiaalisen asemaa vahvistaneista viime vuosien uusista rakenteista. Miten vammaispalvelulaki muuttuu? Porvoossa kirkastettiin lastensuojelun osaamista Osaaminen arvoonsa Vanhempi tutkija Antti Lönnqvist tutkii aineettoman pääoman mittaamista ja johtamista vanhustenhuollossa Tampereen teknillisen yliopiston Mittaritiimissä. Intiassa yritykset kantavat sosiaalista vastuuta Kemian alan yritys Natco Trust auttaa Yerracheruvu Thandan kylässä asuvia raskaana olevia naisia. He saavat lisäravintoa joka päivä. kuva: Pirkko Jyväkorpi Sosiaaliturva 3/09 3

4 ajankohtaiset SOSIAALITYÖN TUTKIMUS Moniammatillisuudesta puhutaan paljon, mutta sosiaalityön tutkimuksissa se on ollut lähinnä sivujuonteena. Mihin sosiaalityö tarvitsee moniammatillisuutta, kysyttiin 11. kertaa järjestetyillä sosiaalityön tutkimuksen päivillä. Saija Ranzin (vas.) tutkimus palkittiin pro gradu -palkinnolla. Lapin yliopistossa tehty tutkimus uppoutuu seksityöläisnaisen elämään. Palkinnosta oli päättämässä sosiaalityön tutkimuksen seuran kunniajäsen Aulikki Kananoja. Merja Laitinen (vas.) jätti sosiaalityön tutkimuksen seuran hallituksen puheenjohtajan nuijan Aini Pehkoselle. Laitinen työskentelee sosiaalityön professorina Lapin yliopistossa ja Pehkonen erikoistutkijana Kuopion yliopistossa. kuvat: Erja Saarinen Moniammatillisuus on tutkimusprofessori Matti Rimpelän mielestä väärä käsite. Sen sijaan olisi syytä puhua moniasiantuntijuudesta. Moniammatillisuus vain korostaa juuttumista tiettyihin ammatteihin ja niiden katsontatapaan. Rimpelä työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Asiantuntemus asiakkaiden auttamiseksi muotoutuu yhä enemmän eri asiantuntijoiden yhteistyönä. On tärkeää, että he pääsevät yhdessä määrittelemään asian, jonka parissa työskennellään. Asiantuntijoilla pitää myös olla taitoja työskennellä keskenään. Nykyiset organisaatiorajat haittaavat usein moniammatillista työtä. Jos asiantuntijat tekevät sitä onnistuneesti, syntyy välttämättä paine muuttaa organisaatioita. Englantilaisen Oxfordin yliopiston professori Anne Edwards kertoi, että hänen tutkimustensa perusteella organisaatioiden toimintatapojen muuttaminen on kuitenkin vaikeaa. Kokemustieto käytännön työstä ei välity johtoon ja hallintoon. Tutkimus kiinnostaa sosiaalityön ammattilaisia. Sosiaalityön tutkimuksen päivien suosio on kasvanut vuosi vuodelta ja osanottajalistalla on paljon muitakin kuin tutkija-titteleitä. Päivät kuuluvat muun muassa sosiaalityön ammatillisia lisensiaatin opintoja suorittavien opinto-ohjelmaan. Tänä vuonna osallistujia oli yli 300. Sosiaalityön tutkimuksen seura täytti viime vuonna kymmenen vuotta. Se on aktiivisesti lähentänyt käytännön työtä ja tutkimusta. Sosiaalityön tutkimuksen päivillä tämä konkretisoituu: ne tarjoavat tutkimustietoa käytännön työntekijöille ja keskustelut heidän kanssaan antavat paljon kammiotutkijoille, seuran uusi puheenjohtaja Aini Pehkonen kertoo. Käytäntöä ja tutkimusta lähentää myös vuosittain julkaistava sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja. Artikkelikokoelmana ja yleistajuisesti kirjoitettuna, se on helposti luettava. Tänä vuonna kirja käsittelee sosiaalityön teoriaa. Sen ovat toimittaneet sosiaalityön tutkimuksen konkarit Mikko Mäntysaari, Anneli Pohjola ja Tarja Pösö. Vuosittain julkaistaan myös Talentia-lehdessä Tutkiva sosiaalityö -liite. Seuran väistyvä puheenjohtaja Merja Laitinen ja Aini Pehkonen pitävät sosiaalityön tutkimuksen ja käytännön työn identiteettiä vahvoina. Tutkimus on laajentunut reippaasti ja yliopistojen sosiaalityön sisäänottoa on lisätty. Ammatillinen erikoistumistutkinto ja sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden oma valtakunnallinen tutkijakoulu ovat lisänneet sosiaalityön arvostusta. Tutkijakoulut ovat yhden tai useamman tieteenalan verkostomaisia koulutusjärjestelmiä, jotka antavat opetusta ja ohjausta niihin osallistuville jatko-opiskelijoille. Erja Saarinen UUTISIA LYHYESTI Suomalaiset eivät tunne kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Valtaosalle täysikäisistä suomalaisista se on melko tuntematon ja neljäsosa on siitä täysin tietämätön, vaikka kuntalaisten piti olla uudistuksen keskiössä. Lähes puolet kaipaa siitä lisää tietoa. Parhaiten uudistuksesta tiedetään alle asukkaan kunnissa, mutta sielläkin kaksi kolmasosaa väestöstä tuntee uudistusta huonosti tai ei lainkaan. Tulokset ovat Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton valtakunnallisesta Kansalaisbarometrista. Raha-automaattiyhdistyksen tuotoista jaetaan tänä vuonna 302,5 miljoonaa euroa yli 900 yleishyödylliselle järjestölle ja säätiölle terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Summa on vajaat 10 miljoonaa euroa edellisvuotta pienempi. Avustusta hakeneiden määrä väheni edellisvuodesta. Lisäksi raha-automaattivaroja osoitetaan sotainvalidien kuntoutukseen ja laitoshoitoon sekä rintamaveteraanien kuntoutukseen lähes 105 miljoonaa euroa. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin runsaat Etelä-Suomen läänin kunnissa viime vuoden tammi elokuussa. Niistä vajaa puolet johti toimiin ja lastensuojelun asiakkuuteen. Tiedot ovat Etelä-Suomen lääninhallituksen selvityksestä, jossa arvioitiin uuden lastensuojelulain toteutumista alueen kunnissa. Kuntien sosiaalitoimen edustajat näkivät ristiriidan laissa asetettujen aikarajojen ja resurssien välillä. Tyytymättömiä oltiin myös hallinto-oikeuskäsittelyn hitauteen. Lain vahvuuksina pidettiin lapsen osallisuuden, ehkäisevän työn ja peruspalveluiden ensisijaisuuden korostamista. > Julkaisut > Sosiaali- ja terveysosasto 4 Sosiaaliturva 3/09

5 Luottamushenkilö vastaa Palstalla haastatellaan luottamushenkilöitä kunnissa ja uusissa sosiaalipalveluita tuottavissa organisaatioissa. HYVINVOINTIPOLITIIKKA Yhteisöllisyyttä tarjotaan ratkaisuksi moneen vaivaan, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Kysymystä pohdittiin kolmannessa Hyvintointikunta-foorumissa Helsingissä 4. helmikuuta. Foorumissa paneuduttiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Psykohistorioitsija Juha Siltala piti avainasiana, ettei yhteiskunta polarisoidu. Uhkakuvana hän maalasi näyn, jossa rikkaat asuvat muurien suojissa omilla asuinalueillaan ja köyhien kortteleissa hallitsevat etniset jengit. Universaalit palvelut takaavat sen, ettei näin pääse käymään. Ne mahdollistavat myös sen, että joku jopa jaksaa toimia kolmannella sektorilla vaikkapa vapaaehtoisena futisjengin valmentajana, Siltala tiivisti. Lapset ja nuoret on ajettu marginaaliin. Vanhempien työ ajaa edelle. Tämä näkyy siinä, että työ ja työmurheet pitää kantaa kotiin, mutta kotimurheet eivät kuulu työpaikalle. Yhteisöllisyyttä tarjotaan ratkaisuksi vaivaan kuin vaivaan myös liiallisesta suorituskeskeisyydestä poispääsemiseksi. Mutta mitä yhteisöllisyydellä lopultakin tarkoitetaan? Kaikilla meillä on yhteisömme: yhteisöllisyys syntyy sosiaalisista verkostoista, jotka voivat toimia niin hyvässä kuin pahassakin. Usein unohdetaan, että on olemassa myös huonoa yhteisöllisyyttä. Pauli Teinonen Espoon nuorisovaltuustosta epäili, että koko yhteisöllisyyden ihannointi on ikäkriisissä kamppailevien aikuisten juttu: he haikailevat jotain kauan sitten kadonnutta omasta lapsuudestaan. Lea Suoninen-Erhiö Hyvinvointikunta-foorumi tukee hyvinvoinnin tekijöiden, päättäjien ja tutkijoiden verkottumista ja keskustelua. Sen taustalla ovat Suomen Kuntaliitto ja Kuntalehti, Huoltaja-säätiö ja Sosiaaliturva-lehti sekä Sosiaalialan osaamiskeskukset. Et ole aiemmin vaikuttanut sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Miksi? Sen kielsi laki. Kun olin lääninhallituksessa töissä, en saanut osallistua sosiaali- ja terveyslautakunnan työskentelyyn. Olen tyytyväinen, että pääsin vihdoin sosiaali- ja terveyslautakuntaan, vaikkakin kaupunginhallituksen edustajana. Lautakunnan kokouksissa minulla on läsnäolo- ja puheoikeus. kuva: Lea Suoninen-Erhiö Marjatta Vehkaoja (sd.) on istunut Vaasan valtuustossa vuodesta Hän on Vaasan kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja ja sosiaali- ja terveyslautakunnassa kaupunginhallituksen edustajana. Kansanedustajana Vehkaoja on ollut vuosina Hän vaikutti koko ajan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja viimeiset neljä vuotta sen puheenjohtajana. Valtiotieteiden maisteri aloitti työuransa terveydenhuollon suunnittelijana Lahdessa ja on sen jälkeen ollut töissä lääninhallituksessa sosiaali- ja terveysosaston suunnitteluja hallintotehtävissä. Mihin aiot lautakunnan kokouksissa keskittyä? Mietimme Vaasassa kaupunginhallituksen ja lautakunnan keskinäistä työn- ja toimivallan jakoa. Paikoitellen näyttää siltä, että nyt on delegoitu vähän liikaakin valtaa sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Tähän arviointiin toivon saavani lautakuntatyöskentelystä lisäeväitä. Törmäsimme asiaan taannoin kaupunginhallituksessa, kun saimme yht äkkiä pöydälle ilman mitään esitöitä päätettäväksi, mihin yksityinen dementiakoti voitaisiin pystyttää. Sosiaali- ja terveyslautakunnalle on delegoitu dementiakotien kilpailutus. Se oli julistanut tarjouskilpailun, jossa edellytettiin, että siihen osallistuvilla on osoittaa tontti dementiakodille. Koko hommalle ei ollut mitään kaavallista pohjaa. Se oli tehty pitämättä minkäänlaista yhteyttä kaupunkisuunnitteluun. Hoivaverkoston luominen vaatii perusteellista pohdintaa. Hoivatalojen pystyttäminen ei ole pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon asia vaan siinä pitää ottaa huomioon kaupungin koko muu palveluverkko. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on monia asioita, jotka vaikuttavat yli hallintokuntarajojen. Aiotko käyttää lautakunnassa kaupunginhallituksen otto-oikeutta siis viedä asioita kaupungin- hallituksen käsittelyyn? Tarvittaessa, mutta otto-oikeushan ei saa olla normaali tapa. Ensisijaisesti on yritettävä hoitaa asiat muulla tavalla. Olet puhunut hyvinvointikunnasta mikä sen luomisessa on keskeistä? Yhteistyö. Haluan nostaa erityisesti kaavoitusasiat esille. Jo 1970-luvulla Lahdessa pääsin terveydenhuollon suunnittelijana osallistumaan kaupungin kaavoitusprosessiin. Mukana ideointiryhmässä oli suunnittelijoita eri hallintokunnista, joten jo asuinalueiden suunnittelussa oli vanhukset, vammaiset ja eri-ikäiset otettu huomioon. Kaavoitustyöhön pitää saada eri hallintokunnat mukaan. Ja ensin pitää laatia yleiskaava, vasta sitten asemakaava. Yleiskaava auttaa katsomaan loitompaa ja hahmottamaan palveluverkostoa ja yhdyskuntarakennetta kokonaisuutena. Jos kaavoitetaan pienille alueille, yhteisöllisyyttä rakentavat ratkaisut jäävät helposti taka-alalle. Sosiaaliturva 3/09 5

6 TYÖMARKKINATUKIUUDISTUS Vuonna 2006 toteutettu työmarkkinatukiuudistus on lisännyt pitkäaikaistyöttömien osallistumista työvoimapoliittisiin toimiin, mutta sillä ei ole ollut suoria työllisyysvaikutuksia, todetaan uudistuksen vaikutuksia arvioivassa tutkimuksessa. Työmarkkinatukiuudistuksen seurauksena työ- ja elinkeinotoimisto on velvollinen tarjoamaan 500 päivää työmarkkinatukea saaneelle työttömälle aktiivitoimia ja työtön on velvollinen osallistumaan niihin työmarkkinatuen lakkauttamisen uhalla. Kari Hämäläisen, Juha Tuomalan ja Minna Ylikännön tuore tutkimus osoittaa, että nämä keinot eivät ole auttaneet pitkäaikaistyöttömiä pääsemään avoimille työmarkkinoille. Uudistus on lisännyt aktivointitoimiin osallistumista. Kunnat ovat lisänneet tukityöllistämistään ja myös työvoimapoliittisen koulutuksen tarjonta on kasvanut. Seinä tulee kuitenkin vastaan avoimilla työmarkkinoilla. Pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy monesti muitakin ongelmia kuin itse työttömyys. Työllistymisen esteenä ovat usein esimerkiksi sairaudet tai ylivelkaantuminen. Pelotteiden avulla, kuten työmarkkinatuelta putoamisen uhalla, ei näitä työllistymisen esteitä poisteta. Toisaalta aktivoinnin uhka ei toimi pelotteena niille, jotka ovat jo täysin syrjäytyneet työelämästä. Työmarkkinatuen aktivoinnin vaikutukset. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 7/ KEHITTÄMINEN Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat tähän mennessä saaneet suurimman osan Kaste-ohjelman valtionavustuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi helmikuussa 34,4 miljoonaa euroa valtionavustusta kahdeksalle sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeelle vuosille Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiseen annettiin 16,3 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman Kasteen linjausten mukaista avustusta jaettiin nyt toisen kerran. Eniten rahaa, 11,3 miljoonaa euroa, sai Etelä-Suomen Lapsen ääni -kehittämisohjelma, joka korostaa ongelmien ehkäisyä, varhaista tukea ja nopeaa puuttumista. Tavoitteena on vahvistaa laajaa yhteistyötä kuntien ja järjestöjen välillä. Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden kehittämishanke sai viisi miljoonaa euroa muun muassa perhepalveluverkostojen ja lasten kehitysympäristöihin tuotavien palvelujen kehittämiseen. Myös muilla Kaste-alueilla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, Itä- ja Keski-Suomessa ja Pohjois-Suomessa on nyt lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämishanke. Ne saivat rahaa jo ensimmäisellä hakukierroksella viime syksynä. Myös vanhuspalveluiden kehittämiseen on osoitettu Kaste-rahaa. Väli-Suomessa Ikäkaste-hanke parantaa ikäihmisten osallisuutta palvelujen suunnittelussa ja kehittää elinympäristöä toimintakykyä ja hyvinvointia tukevaksi. Aiemmin kehittämisrahaa on myönnetty Itä- ja Keski-Suomeen. Siellä kehitetään vanhusten asumiseen uusia ratkaisuja. Helmikuussa tukea saivat myös terveyden edistämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin keskittyvät hankkeet Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa sekä päihde- ja mielenterveystyön hankkeet Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Viime joulukuun lopussa päättyneeseen Kaste-hakuun tuli 33 hakemusta, joista 24 oli Kaste-ohjelman teema-alueilta ja yhdeksän koski aiesopimusten mukaisia pitkäaikaisasunnottomuushankkeita. Avustuksia suunnataan laajoihin ja merkittäviin kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin, joiden aikaansaamilla uudistuksilla on edellytykset levitä ja juurtua kaikkiin kuntiin. Avustusten haku sovitettiin osin yhteen Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelman kanssa. Tekesille toimitettuihin hakemuksiin on luvassa päätöksiä maaliskuun lopussa. Kasteen kolmannella hakukierroksella painopisteet ovat perusterveydenhuollon vahvistaminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen. Vuoden 2010 valtionavustusten hakuaika päättyy tämän vuoden joulukuun lopussa. > Sosiaali- ja terveyspalvelut ASUNNOTTOMUUS Valtion ja kymmenen kaupungin yhteisenä tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2011 mennessä ja tehostaa toimia asunnottomuuden ehkäisemiseksi. kuva: Pekka Hänninnen Ohjelmassa mukana olevat kaupungit ovat solmineet valtion kanssa aiesopimuksen. Sen perusteella pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen myönnettiin vastikään Kaste-ohjelman valtionavustusta 1,4 miljoonaa euroa. Keskeisin perustelu asunnottomuuden poistamiselle tai vähentämiselle on kaikille ihmisille kuuluva ihmisarvo. Asunnoilla ei ole tarkoitus ratkaista ihmisten ongelmia. Kysymys on enemmänkin siitä, että asunto kuuluu ihmisarvoiseen elämään ja on edellytys, joka mahdollistaa asunnottomana olleen henkilön muiden ongelmien ratkaisemisen. Asunnottomuuden vähentämiseen ja ehkäisemiseen on saatu mukaan useita valtion viranomaisia, 10 kaupungin asunto- ja sosiaalitoimi, Raha-automaattiyhdistys sekä lukuisia valtakunnallisia ja paikallisia järjestöjä. Yhdessä on lähdetty toteuttamaan ohjelman eettistä arvopohjaa, joka kumpuaa yhteisestä velvollisuudesta huolehtia niistä ihmisistä, jotka eivät jaksa tai kykene huolehtimaan itsestään. Maria Degerman 6 Sosiaaliturva 3/09

7 Valtionhallinnolta edes ohjeet ruotsiksi! RUOTSINKIELISET PALVELUT Ruotsinkielisen kulttuurin ja ruotsin kielen aseman heikkenemisestä on kirjoiteltu vilkkaasti. Muun muassa Pohjanmaalla on pelätty ruotsinkielisten palveluiden heikkenemistä, kun valtion aluehallintouudistuksen takia virkoja on ehdotettu siirrettäväksi kaksikielisestä Vaasasta suomenkieliselle Seinäjoelle. Helsingin Sanomat Rurik Ahlberg Hallinnolliset uudistukset vetävät maton alta ruotsin kieleltä yhtenä Suomen hallintokielenä. Suomen kaksikielisyys ei ole itsestäänselvyys. Sen ylläpitämiseen tarvitaan johdonmukaista politiikkaa, jolla turvataan mahdollisuus asua ja toimia maassa myös ruotsin kielellä. Mustasaaren kunnanjohtajan Rurik Ahlbergin huoli on aiheellinen, vaikka sosiaalipalveluiden näkökulmasta ruotsinkieliset palvelut ovat pysyneet toistaiseksi melko vakaina. Kunnissa on yritetty toimia niin, että palvelu pelaisi. Tähän mennessä on ollut vaikea ennakoida ja hahmottaa, miten kuntaja palvelurakennemuutos niihin vaikuttaa. Kokkolaan liitettiin pieniä suomenkielisiä kuntia, mutta en usko sen heikentävän ruotsinkielisiä palveluita, vaikka ruotsinkielisten osuus väestöstä pienenee. Myös Raaseporin uuden kunnan muodostaneista kunnista enemmistö on ruotsin- tai kaksikielisiä. Ruotsinkielisten erityispalveluiden tuottamiseksi tarvitaan suurempia yksiköitä. Koko palveluketjun pitäisi toimia ruotsiksi. Kårkullan kuntayhtymän kehittäminen on tärkeää. Sen toiminta on laajentunut kehitysvammahuollosta muun muassa päihdepalveluihin ja työtoimintaan. Lastensuojelun kehittämisessä kunnat ovat tehneet paljon yhteistyötä. Päihdehuolto on ollut huolestuttavan vähän esillä. Valtionhallinnon toiminnasta järjestömme Finlands Svenska Socialförbund on ollut pitkään huolissaan. Olemme yrittäneet vaikuttaa siihen, että valtion viranomaiset, kuten ministeriöt ja nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, julkaisisivat tasapuolisesti myös ruotsiksi oppaitaan, ohjeitaan ja tutkimuksiaan, mutta se ei tunnu olevan itsestään selvää. laina ja palaute Joistain aihepiireistä on enemmän aineistoa englanniksi kuin ruotsiksi. Esimerkiksi Sosiaaliportissa lastensuojelun käsikirjaa ja lomakkeita ei ole ruotsiksi. Järjestimme muutama vuosi sitten Ahvenanmaalla lastensuojeluseminaarin. Luennoitsijat olettivat, että kuulijoilla oli käytössään asiaa koskeva valtion antama ohje ruotsiksi, mutta he eivät olleet siitä kuulleetkaan, koska sitä ei ollut käännetty. Ahvenanmaalla pitäisi toimia samalla tavalla kuin mantereella, mutta miten se onnistuu, jos tietoa ei saa omalla kielellä. Aina vedotaan puuttuviin käännöstyön resursseihin ja saa kuulla, että kyllähän te osaatte suomea, miksi te hössötätte. Ohjeissa ja laeissa esiintyy vieläkin usein kapulakielistä suomea, joka ei välttämättä aukene, jos virkamiehellä on ruotsi äidinkielenään, puhumattakaan luottamushenkilöistä, joilla ei ole alan koulutusta. Muutenkaan sosiaalialan ammattikirjallisuutta tai tutkimuksia ei saa ruotsiksi. Ei ole mielekästä hakea sitä vain Ruotsista ja Norjasta. Se ei kuitenkaan kovin hyvin vastaa meidän olosuhteitamme. Vastikään on ilmestynyt pitkään Helsingin ruotsinkielisissä sosiaalipalveluissa työskennelleen Gunilla Englundin erinomainen pro gradu -tutkimus omakielisten palveluiden merkityksestä. Hoivassa ja huollossa kielellä on suuri merkitys. Luottamus työntekijän ja asiakkaan välille syntyy omalla äidinkielellä käydyssä dialogissa. Siinä asiakas löytää identiteettinsä ja kokee työntekijän kanssa yhteisen kulttuurisen todellisuuden: Englundin sanoin kokee olevansa kotona. Asiakkaan luottamus herää omakielisessä vuoropuhelussa työntekijän kanssa. Gunilla Englundin tutkimus Det är som att komma hem betydelsen av svenskspråkig service för klienter inom socialservice, Boris Björklund, toiminnanjohtaja, Finlands Svenska Socialförbund rf AB Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, rapport 4/2008 löytyy verkosta sekä ruotsiksi että suomeksi. > Forskning > Publikationer > Avhandlingar pro gradu Outi Nyytäjä Mielenterveys 1/2009 Suvaitsevaisuus ja ennakkoluulottomuus säätelevät sitä, miten humaanin, edistyksellisen ihmisen tulisi ajatella ja toimia. Niiden vastakohdista suvaitsemattomuudesta ja ennakkoluuloista on vastaavasti tullut aikakautemme kuolemansyntejä. Siksi suvaitaan vaikka hampaat irvessä. Suvaitsevaisuus pelastaa ottamasta kantaa, antaa hyvän omantunnon huokealla eikä siinä tarvitse liata käsiään. Riitta Särkelä Talentia 2/2009 Henkiset arvot ovat tärkeitä. Onnellisesta köyhästä puhuminen on kuitenkin falskia. Jos ihmisellä on jatkuva huoli elämisen perusasioista eikä ole toivoa että tilanne voisi parantua, on se jatkuva stressitekijä ihmiselle. Jukka Heinonen Tiimi 1/2009 Postmoderni köyhyys eroaa vanhasta köyhyydestä. Se on jotain lähellä olevaa, sekoittuvaa ja sen vuoksi hyvin uhkaavaa. Ei ole enää olemassa selviä koodeja, joita noudattamalla välttyisi joutumasta köyhien porukkaan. Köyhyys ja kaikenlainen marginalisoituminen muodostavat salakavalan ennakoimattomia taskuja yltäkylläisyyden keskelle. Katriina Järvinen Lapsen maailma 2/2009 Joka kolmannen vanhemman ammattinimike on nykyään projektipäällikkö tai joku manager. Näillä ihmisillä on valmiutta tarttua asioihin, mikä sinänsä on tietysti hyvä. Mutta jos heidän puhe- ja käyttäytymiskoodinsa hallitsevat esimerkiksi vanhempainiltoja, asentajan ja siivoojan voi olla vaikea tuoda omia näkemyksiään esiin. Tuire Santamäki-Vuori Motiivi 2/2009 Myös sosiaaliturvaa uudistavan Sata-komitean työ on täysin sokea hoivapalvelujen merkitykselle. Komitean yksi tehtävä on kehittää rahamuotoisia sosiaalietuuksia edistämään työmarkkinoille osallistumista. Näkymättömiin jäävät työssäkäyvien ja työhön kannustettavien perheenjäsenet lapset ja ikääntyneet sukulaiset tarpeineen. Jukka Mäkelä Ketju 1/2009 Ihminen on paljon enemmän kuin voidaan nähdä, jos hän saa vierelleen oikein viritetyn rinnalla kulkijan. Sosiaaliturva 3/09 7 NAPSITUT

8 kärkiteema Lea Suoninen-Erhiö Aina ei kaikki mene niin kuin pitäisi. Jotkut käyttävät raskausaikana päihteitä, vaikka he tietäisivät vahingoittavansa syntymätöntä lastaan. Jos ei muu auta, onko naisen pakkohoito oikein? Entä syntyvä lapsi mikä on hänelle parasta? Jokainen tapaus on erilainen. Joskus kaikki vaihtoehdot ovat huonoja ja silloin päätökset on tehtävä pienimmän pahan periaatteella. Avaamme kysymystä asiakastarinalla, johon pyysimme asiantuntijoiden kommentteja. Asiakastarina Raskaana oleva päihdeongelmainen nainen tarvitsee Tukea ja rajoja 8 Sosiaaliturva 3/09 kuva: istockphoto

9 Apua oli luvassa myös vauvan synnyttyä Tutustuin vuosia sitten suurehkon kunnan päihdehoitoon. Opiaattiriippuvaisten korvaushoito oli juuri aloitettu Suomessa. Hoitojono oli pitkä. Etusijalle asetettiin raskaana olevat naiset. Tapasin tuolloin nuoren naisen tai oikeastaan vielä tytön, jonka laskettuun aikaan oli pari kuukautta. Törmäsimme ensin sosiaalitoimistossa, jossa hänellä oli tapaaminen sosiaalityöntekijänsä kanssa. Tämä oli päättänyt tehdä kaikkensa tytön eteen suurella sydämellä: tytöllä oli lupa soittaa hänelle mihin vuorokauden aikaan tahansa. Sosiaalityöntekijä oli kannustanut tyttöä hakeutumaan korvaushoitoon. Asunto oli järjestynyt ja siellä olisi tilaa myös tytön vankilasta vapautuvalle poikaystävälle. Seuraavana päivänä tapasin tytön hoitokokouksessa, jossa moniammatillinen tiimi kävi taas kerran hänen tilannettaan läpi. Paikalla oli lääkäri, kätilö, neuvolan terveydenhoitaja ja psykologi. Sosiaalityöntekijä oli tytön tukena olihan hän vasta 18-vuotias ja vielä lastensuojelun jälkihuollon asiakas. Kestohymy kasvoillaan tyttö näytti tyytyväisenä ottavan kaiken avun vastaan. Sitä oli luvassa myös vauvan synnyttyä: suunniteltiin perhetyötä ja tukihenkilöä. Myös korvaushoidon oli määrä jatkua. Parin viikon kuluttua menin tutustumaan neulanvaihtopisteeseen. Tyrmistyin, kun näin tytön tulevan sinne. Hänellä oli purkillinen käytettyjä neuloja mukanaan. Mietin tuolloin, ottaisinko yhteyttä tytön sosiaalityöntekijään. Neulanvaihtopisteessä korostettiin, että heidän työnsä ehdoton lähtökohta on salassapitovelvollisuus. He kysyivät, olisiko parempi, jos tyttö piikittäisi itseään hivin saastuttamalla neulalla. Välillä mietin, miten tytölle ja hänen lapselleen kävi. Syntyikö lapsi terveenä? Pystyikö tyttö huolehtimaan hänestä? Sopeutuiko lapsen isä perheelämään vankilasta vapauduttuaan? Kaikki ammattilaiset yrittivät tehdä parhaansa ja toimivat oman ammattietiikkansa mukaisesti. Mutta olisiko tilanteessa voitu toimia toisin? Mitä lapsen synnyttyä olisi voitu tehdä? Taisto Sarkola, lääketieteen tohtori, lastentautien erikoislääkäri Lapsella on oikeus päihdeongelmattomaan kotiin Tulevan perheen sosiaalinen kokonaistilanne tulisi selvittää yhteistyössä äidin kanssa hyvissä ajoin ennen lapsen syntymää. Oleellisia sosiaalisia taustatekijöitä ovat muun muassa äidin asuminen, koulutus, ammatti ja työ, partnerin päihteiden käyttö, mahdollisesti aiemmin syntyneet lapset, heidän tilanteensa ja heihin kohdistuneet lastensuojelutoimet sekä äitiin kohdistuneet lastensuojelutoimet. Äidin mielenterveysongelmat ja päihteiden käyttö tulee selvittää mahdollisimman tarkasti. On tärkeää muodostaa käsitys päihdeongelman asteesta. Korvaushoidon tarve merkitsee käytännössä vaikeaa riippuvuutta. Jos päihdeongelma on vaikea ja sosiaalinen kokonaistilanne epäsuotuisa, valtaosa lapsista joudutaan sijoittamaan kodin ulkopuolelle ensivuosien aikana. Raskaudenaikaisen kartoituksen päämäärä on muodostaa realistinen käsitys äidin kyvystä huolehtia lapsesta sekä laatia suunnitelma lapsen syntymän jälkeisistä lastensuojelutoimista. Lisäksi on laadittava suunnitelma äidin päihdeongelman hoidosta loppuraskauden aikana sekä synnytyksen jälkeen. Lyhyt aika synnytyslaitoksella ei riitä tässä. Suunnitelmat on laadittava hyvissä ajoin ja yhteistyössä äidin kanssa. Vaikea päihderiippuvuus on krooninen sairaus, jonka ennuste on edelleen huolestuttavan huono. Pitkällä aikavälillä tämän potilaan ennuste on todennäköisesti huono. Opiaattiriippuvaisten lapsille ilmaantuu yleensä vieroitusoireita muutaman vuorokauden kuluessa syntymän jälkeen. Niiden hoito sairaalan lastenosastolla kestää useimmiten 2 4 viikkoa. Vieroitusoireiden häviämisen jälkeen lapsi ei todennäköisesti poikkea merkittävästi muista lapsista. Osastojakson aikana on viimeistään muodostettava käsitys äidin kyvystä huolehtia lapsesta. Jos tämä ei ole mahdollista, äiti lapsipari voidaan siirtää ensikotiin, jossa arviointia ja äidille annettavaa psykososiaalista tukea voidaan jatkaa. Arvioitaessa sijoittamisen tarvetta lapsen etu on lastensuojelulain mukaan ensisijalla eikä esimerkiksi äidin hoito saisi vaikuttaa tässä. Arvioinnin pitkittyminen ei ole lapsen edun mukaista. Jos lapsi kotiutettaisiin sairaalasta äidin kanssa, mitä suurimmalla todennäköisyydellä lapsi ajautuisi eri vaiheiden jälkeen huostaanottoon ensikuukausien aikana. Lapsen kotiuttaminen ilman tiivistä lastensuojeluseurantaa on virhe. Ensivuodet ovat lapsen kehitykselle hyvin tärkeää aikaa ja siksi mahdollista huostaanottoa ei tulisi viivyttää. Tutkimukset viittaavat siihen, että jos huostaanottoon ajaudutaan, se tulisi toteuttaa mahdollisimman varhain ja mahdollisimman kodinomaiseen ympäristöön. Lapsen huostaanotto synnytyslaitokselta voi parhaimmassa tapauksessa olla kaikille osapuolille helpotus, myös äidille. Pienen lapsen hoito on vaativaa ja jos äidillä on vaikea päihdeongelma, yhdistelmä voi yksinkertaisesti olla mahdoton. Äidillä voi olla epärealistinen kuva tilanteestaan, ja liiallista toivon ja optimismin viljelyä tulisi välttää. Lapsella tulee olla oikeus päihdeongelmattomaan kotiin. Tässä ei ole varaa lipsua. Jos äiti luopuu lapsesta, adoptio on lapsen kannalta paras ratkaisu. Sukulaissijoitus on myös varteenotettava vaihtoehto, jolloin lapsen kontakti äitiin ja sukuun säilyy. Pienten lasten laitoshoitoa tulee välttää: lapsi tulee sijoittaa kotiympäristöön. Taisto Sarkola on tutkinut muun muassa päihdeperheeseen syntyneiden lasten huostaanottoja. Tällä hetkellä hän työskentelee lastensairaalassa Kanadassa (The Hospital for Sick Children in Toronto). Sosiaaliturva 3/09 9

10 Marketta Kolari, Ensikoti Pihlan johtaja, Kuopio Koskaan ei voi etukäteen tietää, kuka kuntoutuu ja kasvaa vanhemmuuteen Tarinassa sosiaalityöntekijällä on iso rooli. Kun nuori nainen on lastensuojelun jälkihuollon asiakas, hän on sosiaalityöntekijälle tai ainakin kunnan lastensuojelulle jo entuudestaan tuttu. Lastensuojelulla oli ilmeisesti tieto siitä, että nainen käyttää päihteitä. Kun raskaus tuli tietoon, olisi pitänyt vakavasti miettiä, mikä on hänelle riittävä tuki. Pelkästään asunnon järjestäminen ei riitä. Päihteettömäksi pääsemiseen tarvitaan päihdekuntoutusta. Heti alkuun olisi pitänyt järjestää asiakassuunnitelmaneuvottelu, jossa olisi mietitty eri vaihtoehtoja ja tehty selkeä suunnitelma siitä, miten edetään. Uskon, että päihderiippuvuuden hoitoon erikoistunut ensikoti jo raskauden mahdollisimman varhaisessa vaiheessa olisi ollut hyvä ratkaisu tai ainakin ensikodin avopalveluyksikkö, jossa asiakkaat käyvät kotoa käsin useana päivänä viikossa. Ainakin näihin paikkoihin olisi voinut käydä tutustumassa asiakkaan kanssa tutustumiskäynnit ovat jo itsessään mini-interventioita. Oliko nuori nainen ylipäänsä asunut aiemmin itsenäisesti? Monella ensikotiin tulevalla ei ole itsenäisen asumisen taitoja, joten niitä pitää opetella. Arki ensikodissa on hyvin kodinomaista. Jokainen joutuu vuorollaan tekemään ruokaa, pyykit pestään itse, siivotaan ja kaikkeen saa opastusta ja neuvoja tarpeen mukaan. Työssämme näkyy vahvasti ylisukupolvisuus: useilla Pihlassa kuntoutuksessa olevista äideistä ei ole omasta lapsuudestaan kokemusta tavallisesta perhe-elämästä. Olen tehnyt Kuopiossa lastensuojelutyötä yli 30 vuotta aiemmin kunnan lastensuojelussa ja Pihlassakin jo yli kuusi vuotta ja joitakin perheitä olen tavannut jo neljässä sukupolvessa. Kaikki tietoiset ja jopa tiedostamattomat lapsuuden kokemukset aktivoituvat varsinkin raskauden aikana ja lapsen syntymän myötä. Asiakasäideillämme on päihderiippuvuuden lisäksi usein muitakin riskitekijöitä: taloudellisia vaikeuksia, niukka tukea antava verkosto, omia sairauksia. Kaikki tämä yhdessä altistaa sille, että kotoa saadut ei välttämättä niin hyvät mallit ja käyttäytymistavat siirtyvät, vaikka tuleva äiti kuinka ajattelisikin, ettei siirrä niitä lapselleen. Jos niitä ei työstetä, ne valitettavasti siirtyvät. Tarinasta syntyy vaikutelma, että naiselle tarjotaan ulkoa päin kaikenlaista, mutta hän ei ole itse aktiivisesti suunnittelemassa tulevaisuuttaan. Meidän työskentelymme lähtökohta on se, että asiakkaan pitää itse asettaa tavoitteensa. Ne täsmentyvät pikku hiljaa ja niihin pääsemiseksi tehdään tiiviistä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Hoitoon kiinnittyminen on keskeistä. Vaikka asiakas ei olisi aluksi valmis hoitoon, motivoimme häntä tähän. Raskausaika ja vauvan syntymän jälkeinen aika ovat niitä hetkiä naisten elämässä, jolloin he ovat herkkiä tarttumaan muutoksen mahdollisuuksiin. En usko mahdollisen tahdosta riippumattoman hoidon tuloksellisuuteen. Aina ensin pitää ehdottomasti käyttää vapaaehtoiset keinot, sillä ne tuottavat tulosta. Todellisuudessahan vapaaehtoiset vaihtoehdotkin ovat usein vähäiset. Monilla asiakkaistamme on tasan kaksi vaihtoehtoa: tulla meidän asiakkaaksi tai lapsi sijoitetaan erilleen vanhemmasta. Näistä kahdesta he ovat valinneet tänne tulon, mutta jo se, että he ovat saaneet valita, on otollisempi lähtökohta työskentelylle kuin se, että tänne tultaisiin pakolla. Tarinassa vilahtaa naisen vankilassa oleva poikaystävä. Jos hän on päihteiden käyttäjä, on tärkeää, että myös hän pääsee päihdekuntoutukseen. Perhetapaamisia järjestetään vankilassa ja jotkut tulevista isistä ovat jo vankila-aikanaankin käyneet meillä. Olemme myös yhdessä vankilan työntekijöiden kanssa valmistelleet sitä, että isä on saattanut suoraan vankilasta vapauduttuaan tulla asiakkaaksemme. Meillä on yksi ns. kahden vanhemman perhepaikka, jossa isä ja äiti voivat olla yhdessä kuntoutuksessa lastensa kanssa. Pidämme hyvin tärkeänä, että molempia vanhempia kuntoutetaan samanaikaiseksi joko samassa paikassa tai eri paikoissa. Siitä ei ole hyviä kokemuksia, että toinen olisi kuntoutunut ja palaisi sitten kotiin, jossa puoliso jatkaa päihteiden käyttöä. Jos isä on mukana kuvioissa, pyrimme pitämään hänet työs- kentelyssä tiiviisti mukana. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että hän ei käytä päihteitä. Esimerkkitarinalla voi olla monenlaisia loppuja. Jospa asioihin on tartuttu jämäkästi siinä vaiheessa, kun nainen on mennyt synnyttämään. Hänelle on tarjottu ensikotimahdollisuutta ja hän on tarttunut siihen. Parhaat tulokset ensikodeissa saavutetaan niiden äitien ja lasten kanssa, jotka tulevat kuntoutukseen jo ennen lapsen syntymää. Siinä vaiheessa kun äiti ja lapsi ovat sairaalassa, mahdollisuudet hyviin tuloksiin ovat vielä olemassa. Tosiasia kuitenkin on, että mitä myöhäisemmässä vaiheessa äiti ja vauva tulevat kuntoutukseen, sitä pidempiä ja työläämpiä kuntoutusjaksoja tarvitaan. Jos vauva joutuu tehohoitoon, se tekee äidin ja vauvan vuorovaikutuksen hyvin vaikeaksi. Sairaalan henkilökunnan pitäisi tukea sitä, että äiti voisi olla sairaalassa lapsen luona mahdollisimman paljon. Vauvalle äidin läsnäolo ensimmäisinä viikkoina ja kuukausina on aivan korvaamatonta. Lapsi tarvitsee hoivaa ja läheisyyttä, jota edes hyvä henkilökunta ei pysty samalla tavalla antamaan kuin oma äiti. Jos lapsella on vieroitusoireita tai epämuodostumia, äideillä on siitä kova syyllisyys. Syyllisyys on Pihlassakin hyvin vahvasti läsnä oleva asia. Meidän tehtävämme on yrittää lievittää sitä, kuunnella äitiä ja olla hänen tukenaan. Perustehtävämme on tukea vauvan ja äidin keskinäisen vuorovaikutuksen suotuisaa kehitty- 10 Sosiaaliturva 3/09

11 Kaisa-Maria Rantajärvi, johtava sosiaalityöntekijä lastensuojelussa, Rovaniemi Oliko tytöltä kysytty, mitä hän haluaa? jälkihuollon asiakas. Silloin pystytään todennäköisesti puuttumaan tilanteisiin nopeastikin. Toisaalta vaarana on se, että esimerkiksi neuvolassa ajatellaan, että kyllä lastensuojelu tämän hoitaa ja sivuutetaan päihdehoitoon motivointi. Rajat ja roolit saattavat hämärtyä. Keskeistä on sen sopiminen, kuka työskentelee ja missä asioissa asiakkaan kanssa. Jos nuori nainen olisi vielä alaikäinen, silloin olisi todennäköistä hänen huostaanottonsa ja sijoituksensa. Pakkohoitoa voidaan toteuttaa lastensuojelulain kautta. Tuntui, että nyt lähtökohtaisesti ajateltiin, että lapsen synnyttyä tarjotaan mahdollisimman paljon tukitoimia, jotta tyttö pärjäisi lapsen kanssa. Tällaista taustaa vasten on kuitenkin epärealistista kuvitella, että avohuollon tukitoimet kotiin annettuna välttämättä kantavat hedelmää. Kokemukseni mukaan on jo tuhoon tuomittu yritys, jos asiakas omien voimiensa äärirajoilla yrittää olla sitä, mitä muut ajattelevat, että hänen pitäisi olla. Olikohan sosiaalityöntelijä itse asiassa kysynyt tytöltä, mitä tämä haluaa: haluaako hän pitää syntyvän lapsen? Jos tyttö yhä käyttää huumeita, onko hän ylipäänsä valmis äitiyteen? Kun on vielä nuoresta ihmisestä kysymys, senkin työstäminen on tärkeää, mitä vanhemmuus tarkoittaa. Jos tyttö ei ole motivoitunut päihdekuntoutukseen, hänellekin voisi olla helpotus, jos tilannetta mietitään siitä näkökulmasta, että lapsen synnyttyä hänet sijoitetaan jonnekin muualle. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän on mietittämistä sekä erilaisin menetelmin että osana kaikkia arjen toimintoja. Ensimmäisten vuosien vuorovaikutuksen ja vauvan viestien oikein tulkinnan varaanhan rakentuu lapsen käsitys itsestä arvokkaana ja ainutlaatuisena. Olennaista on, että kuntoutusjaksot ovat riittävän pitkiä. Kuopiossa pisimmät jaksot ovat kestäneet lähes puolitoista vuotta. Jos mukaan otetaan koko hoitojatkumo avopalveluyksikön kautta ensikotiin ja sen jälkeen taas avopalveluyksikköön, siihen voi mennä kolmekin vuotta. Äiti on Pihlassa oman lapsensa kanssa ympärivuorokautisesti ja hänellä on päävastuu lapsen hoidosta ja arjen sujumisesta. Jotkut äidit huomaavat, ettei heistä siinä elämäntilanteessa ole kantamaan vastuuta lapsestaan ympärivuorokautisesti. Sen myöntäminen on äidille usein helpottavaa. Yhteisymmärryksessä on tällöin ruvettu miettimään muita vaihtoehtoja. Koskaan ei voi etukäteen tietää, kuka kuntoutuu ja kasvaa vanhemmuuteen. Vaikka alkuvaiheessa tuntuisi kuinka hankalalta, olemme kokeneet ihania yllätyksiä. Se on tämän työn hienous. Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnallinen Pidä kiinni -hoitojärjestelmä koostuu seitsemästä eri puolilla Suomea sijaitsevasta päihdeongelmaisten hoitoon erikostuneesta ensikodista ja niiden avopalveluyksiköistä. Kuopiossa sijaitseva Ensikoti Pihla ja sen avopalveluyksikkö Amalia aloittivat toimintansa Tarinassa on paljon tuttua. Tällainen tilanne voi olla periaatteessa missä päin Suomea tahansa. Oman ammatillisen taustani vuoksi tarinassa mietityttää erityisesti sosiaalityöntekijän rooli. Mihin hän pyrki esimerkiksi sillä, että antoi asiakkaalle luvan soittaa itselleen mihin vuorokauden aikaan tahansa. Mitä hän pystyisi vaikkapa keskellä yötä tekemään ja miten silloin asiakasta tukemaan? Mieleeni tulivat omat kokemukseni vuosien takaa. Olin ollut lastensuojelun sosiaalityöntekijänä kymmenkunta vuotta, mutta en ollut juuri ollut tekemisissä päihdeperheiden enkä varsinkaan huumeperheiden kanssa. Silloin lähtee helposti auttamaan hyvällä tahdolla ja tarkoituksella, mutta menee helposti liiaksi asiakkaan maailmaan mukaan. Huumeongelmaiset osaavat hakea sääliä ja ymmärtämystä, mutta ne kuviot ovat kuitenkin niin kaukana tavallisesta elämästä, että pyöritys voi olla melkoista. Vaikka sosiaalityöntekijän rooli on olla asiakkaan rinnalla kulkija, hänen on tarvittaessa oltava myös peräseinä: asiakkaalle on asetettava selkeitä reunaehtoja. Emme voi lähteä ketään yksipuolisesti muuttamaan eli asiakkaallakin on oltava jokin rooli omassa asiassaan. Hänen kanssaan on tehtävä sopimuksia, joista pidetään kiinni. Ammattilaisen rooliin kuuluu myös asiakkaan vastuuttaminen. Tässä tapauksessa raskaana oleva nuori nainen oli lastensuojelun vä sitä, mikä olisi syntyvälle lapselle parasta. Me käymme asiakkaiden kanssa avoimesti eri vaihtoehtoja läpi: adoptio on yhtenä vaihtoehtona hyvä ottaa keskusteltavaksi. Pitää kuitenkin varmistaa se, ettei asiakasta pakoteta tiettyyn ratkaisuun. Jotkut huumeäideistä ovat jo itsekin miettineet eri vaihtoehtoja ja päätyneet siihen, että antavat syntyvän lapsen adoptoitavaksi. Yleensä he ovat olleet jo vanhempia äitejä ja ovat ymmärtäneet oman tilanteensa realistisesti. Tarinassa myös neulanvaihtopisteen toimintatapa pani miettimään. Salassapitovelvollisuuden taakse on helppo mennä. Monissa neulanvaihtopisteissä toimitaan osin vapaaehtoisvoimin, mutta vapaaehtoistenkin koulutuksessa voisi miettiä, miten toimitaan, kun kohdataan raskaana olevia naisia. Voisiko pelkkien neulojen vaihdon lisäksi pysähtyä puhumaan asiakkaan kanssa hänen tilanteestaan ja pyrkiä tarttumaan siihen jotenkin? Eihän siellä muuten voida edes tietää, onko raskaana oleva nainen palveluiden piirissä vai ei. Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa-Maria Rantajärvi on käynyt sekä huumetyön että perhetyön erikoistumiskoulutuksen. Hänellä on myös päihdetyön kokemusta Lapin päihdeklinikalla työskentelystä. Herättikö juttu ajatuksia? Anna palautetta Sosiaaliturva 3/09 11

12 kärkiteema Minna Tarvainen Tamperelaisessa Päiväperhossa uskotaan positiiviseen pakkoon: jos vauvaa odottaville päihdeperheille on tarjolla riittävän hyvää hoitoa, sitä on mahdotonta vastustaa. Tarjous, josta ei voi kieltäytyä Nauti neuvolareissulla rauhoittavasta järvimaisemasta! Ota ilmaiseksi kupponen kahvia tai syö riisiä ja kalkkunaa! Lue lopuksi mukavassa nojatuolissa vauvalehtiä! Päiväperhon äitiys- ja lastenneuvolaan asiakkaita houkutellaan sisäänheittotarjouksilla, sillä vanhempien ei ole helppo tulla päihdeongelmaisille tarkoitettuun erityisneuvolaan. Mietimme koko ajan, mitä neuvolamme voisi antaa vielä enemmän, jotta kaikki päihdeongelmaiset perheet uskaltaisivat tulla tänne. Vähän samalla tavallahan koko neuvolatoiminta lähti aikoinaan liikkeelle: äitiyspakkauksen saivat vain ne äidit, jotka menivät neuvolaan. Meidän täkyjämme ovat ruokailut, kivat tilat ja tietokoneet, johtaja Tuija Forsberg kertoo. Voisin mä tulla kattomaan, jos siellä kerran voi syödä on hänestä ihan hyvä alku neuvolaasiakkuudelle. kuva: istockphoto Yksi vuosi, tuhat elämänmuutosta Haloo, puolivuotiaan tytön äiti Sini vastaa. Odota, peittelen vain vauvan ensin. Reilu vuosi sitten lähes kolmekymppinen Sini eli vielä kadulla ja jonotti opiaattiriippuvaisten korvaushoitoon. Kun raskaustesti näytti positiivista, hän hakeutui Päiväperhon neuvolaan. Neuvolassa ei aikailtu. Korvaushoito aloitettiin heti Pitkäniemen sairaalassa, mistä Sini siirtyi pariksi viikoksi Päiväperhon kriisi- ja katkaisuosastolle ja sieltä edelleen talon päihdeperhekuntoutusosastolle. Sen yksiöstä tuli hänen kotinsa reiluksi vuodeksi. Minulle tuli kerralla kaikki: olin raskaana, aloitin korvaushoidon ja samalla piti opetella siivoamaan ja laittamaan ruokaa. Törmäsin Päiväperhossa ensimmäistä kertaa elämässäni rajoihin. Säännöt ovat aina olleet minulle vaikeita. Siellä oli yht äkkiä opeteltava elämään jonkin tietyn rytmin mukaan. Yksin asuminenkin oli outoa minulla on aina ollut kämppis tai olen seurustellut. Sitäkin piti harjoitella. Hoidon aikana on ollut retkahduksia. Yksi niistä sattui, kun hän vietti ensimmäistä kertaa vauvan kanssa viikonloppua uudessa kodissaan. Sini jäi kiinni huumeseulassa ja joutui tehostehoitoon Kaivantolan sairaalaan. Silloin tajusin, että en voi käyttää mitään! Vanhempana minun pitää olla ilman päihteitä. Nyt Sini uskaltaa jo kertoa työntekijöille, jos hänen on paha olla ja retkahdusvaara vaanii. Se helpottaa. Päihdeseulatkin ovat olleet puhtaat jo useita kuukausia. Sini on asunut vauvan kanssa kotona reilun kuukauden. Hän käy Päiväperhon korvaushoito-osastolla viidesti viikossa ja oman osaston ryhmissä pari kertaa viikossa: omahoitajan hemmoteltavana ja vertaisryhmän keskusteluissa. Hänestä on tärkeää tavata osastolla muita samassa tilanteessa olevia. Heidän kanssaan voi puhua ihan kaikesta. Keskustelut omahoitajan kanssa ja muilta työntekijöiltä saatava palaute ovat nekin arvokkaita. On hienoa kuulla, kun he sanovat, että minusta on kasvanut ihana äiti. 12 Sosiaaliturva 3/09

13 Monet vanhemmat haluavat kyllä hoitoa, mutta ensimmäisen askeleen ottaminen pelottaa. He tarvitsevat apua, jotta he uskaltavat kiinnittyä hoitoon. Ja sitten kun he uskaltavat, heistä on pidettävä oikeasti kiinni ja heitä on tuettava. Sitä mitä muualta ei saa Päiväperhon neuvolaan tultuaan vanhempi huomaa pian saavansa muitakin ekstra-palveluita kuin ruoan. Äidit käyvät alkuraskauden aikana neuvolassa tavallista useammin, ja joka kerta he saavat seurata sikiön vointia Päiväperhon omalla ultraäänilaitteella. Ruudulla näkyvä hämärä kuva onkin päihdeäidille erityisen tärkeä raskauden alkuvaiheessa. Mielikuva vauvasta pysyy äidin mielessä jopa kolme viikkoa, kun hän näkee ultraäänikuvan. Se on tärkeää varsinkin silloin, kun hän ei vielä tunne vauvaa mahassaan. Siten vauvaa synnytetään äidin mieleen jo ennen kuin vauva syntyy. Vanhempien halu käyttää päihteitä ei lopu kuin nappia painamalla siihen, että vauva ilmoittaa tulostaan. Siksi erityisneuvolan terveydenhoitaja muistaa kysyä jatkuvasti: Onko sinulla ollut käyttöhaluja? Oletko retkahtanut? Mitä sitten, jos retkahdus tulee? Mitähän sikiö tuumaa, jos käytät päihteitä? Hän osaa myös tukea, jos käyttöhaluja ilmaantuu. Hyvä lisä on sekin, että neuvolan asiakkaat pääsevät helposti muihin Päiväperhon palveluihin, jos tarve vaatii. Äiti saattaa kertoa, että nyt kyllä retkahdan, jos menen kotiin. Silloin terveydenhoitaja soittaa vaikkapa kriisi- ja katkaisuhoito-osastolle, ja äiti pääsee siltä istumalta sinne sisälle. Siten hän voi selvitä vaikean kohdan yli aika pienellä tuella. Sisään vaan, vaikka sohvalle! Kriisi- ja katkaisuhoito-osastolle tulee päihdeongelmaisia perheitä paitsi oman talon neuvolasta myös poliisin saattelemana ja sosiaalityöntekijän huostaanottouhkauksen ajamina. Valtaosa tulee kuitenkin itse, omasta tahdostaan. Ja sisälle pääsee aina. Meille voi tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa, missä kunnossa tahansa ja mistä tilanteesta tahansa. Ovikelloa soittamalla pääsee sisälle. Riittää, että on raskaana tai vanhempi ja Haluamme tarjota Päiväperhossa päihdeongelmaisille vanhemmille jotain sellaista hyvää, jonka he voivat tarjota omille lapsilleen. Se on välittämistä ja huolenpitoa, Kaisa Nyberg ja Tuija Forsberg sanovat. Tamperelainen palvelupaletti päihdeperheille Perhetukikeskus Päiväperho on Tampereen kaupungin lastensuojelun erityispalveluiden yksikkö. Aloitti toimintansa 2000 kolmen työntekijän voimin päihdeongelmaisten raskaana olevien ja pienten lasten perheiden avoimena kohtaamispaikkana. Syksyllä 2007 taloa laajennettiin, yksikköön perustettiin useita uusia palveluita ja palkattiin 30 uutta työntekijää. Nyt vakituista henkilökuntaa on 43. Toiminta on jaettu kohtaamisen ja hoidon ja kuntoutuksen prosessiin. Kohtaamiseen kuuluvat äitiys- ja lastenneuvola, kriisi- ja katkaisuhoitoosasto sekä kohtaamispaikka, jonne päihdeongelmaiset perheet voivat tulla ruokailemaan, tapaamaan työntekijöitä ja muita samassa tilanteessa olevia. Hoitoon ja kuntoutukseen sisältyvät lastensuojelun avohuollon tukitoimena tehtävä avotyö, opiaattiriippuvaisten korvaushoito ja päihdeperhekuntoutus. Näihin asiakas tarvitsee lähetteen. että perheessä on päihdeongelma, osastonhoitaja Teija Sarna sanoo. Välillä paikat ovat olleet täynnä, mutta silloinkin olemme tarjonneet tulijalle sohvaa. Sisään ovat tervetulleita myös ne, jotka ovat jättäneet hoidon kesken tai joutuneet pois retkahdettuaan. Kentälle livahtaneista odottavista äideistä pidetään erityisen hyvää huolta. Työntekijät soittavat heidän peräänsä pitkin kaupunkia ja yrittävät saada heitä palaamaan. Osaston vauvaperhetyö on arviointia. Jakson aikana työntekijät havainnoivat, miten vanhemmat pystyvät vastaamaan lapsen tarpeisiin ja miettivät perheen kanssa, millaista tukea he tarvitsevat. Joskus arviointi johtaa lapsen sijoittamiseen. Tärkeää on myös vanhempien motivointi jatkohoitoon. Kukaan ei ole lähtenyt täältä yksin vauvan kanssa kotiin. Olemme saaneet järjestettyä kaikille jatkohoidon. Kolme viikkoa venyy vuodeksi Varsinainen Päiväperhon vauvala sijaitsee päihdeperhekuntoutusosastolla. Siellä on seitsemän paikkaa, ja ensimmäisen toimintavuoden aikana osastolla on syntynyt viisi vauvaa! Hoitoajat ovat pitkiä, useimmiten kuntoutus kestää vuoden. Miksi niin pitkään? Sitä ei moni osastolle tuleva perhekään oikein aluksi ymmärrä, osastonhoitaja Kaisa Nyberg myöntää. Ihminen ajattelee helposti, että kyse on ihan pikkujutusta. kuva: Minna Tarvainen Sosiaaliturva 3/09 13

14 Äänestä suosikkisi opiskelijoiden tulevaisuuden unelmista Parannukset lähtevät äidin omasta motivaatiosta. Yksikin perhe sanoi, että jos he nyt kolmeksi viikoksi tulevat. Kolme viikkoa meni ja palaveerattiin. Jos he nyt vielä kuukauden olisivat. Hoitoaika oli loppujen lopuksi vuosi. Jo se vaatii aikaa, että vanhemmat tulevat tietoisiksi omista ongelmistaan ja niiden vaikeusasteesta. Hoitomotivaation on herättävä. Lusikka kasvaa kauhaksi Makkarakastiketta vanhemmat oppivat kokkaamaan työntekijöiden opastuksella varsin nopeasti tällaisiakin käytännön taitoja perheiden käytössä olevissa yksiöissä opitaan mutta syvälle meneviä muutoksia ei voi kiirehtiä. Päihdemaailma on raju. Naisella saattaa olla niiltä ajoilta traumaattisia kokemuksia; hän on voinut joutua pahoinpidellyksi ja raiskatuksi. Eikä vanhemmilla niin kovin hyviä kokemuksia viranomaisistakaan ole, Nyberg lisää. Vie useita kuukausia ennen kuin asiakkaat pystyvät luottamaan työntekijöihin ja kertomaan ajatuksistaan ja tunteistaan. Vanhemmuuden rakentumiseksi tarvitaan vielä pitempi, hyvä ja turvallinen hoitokokemus; sellainen, jota paitsi nämä vanhemmat ovat usein itse jääneet. He eivät ole itse saaneet vanhempiensa turvaa. Vaikea se on kauhalla hämmentää, jos on lusikalla saanut. Täällä vanhemmat tulevat hoidetuiksi ja huomioiduiksi itse. Hoidon jälkeen heillä on, mistä antaa omalle lapselleen. Vanhemmuus on muutakin kuin juomattomuutta Pelkkä juomattomuus tai huumeettomuus ei vielä tee hyvää vanhemmuutta. Siksi esitys raskaana olevan tahdosta riippumattomasta hoidosta huolestuttaa Nybergiä. Mistä tulevat kaikki ne asianmukaiset lisähoitopaikat, joissa on aikaa ja taitoa tukea vanhemmuuden rakentumista? Jos äiti vain pidetään koko raskausaika hoidossa, mutta hänessä ei tapahdu muutosta, hoito ei kanna. Vauva voi syntyä terveempänä, mutta miten paranevat lapsen lähtökohdat elämään? Parannukset lähtevät äidin omasta motivaatiosta. Ja jotta äidin motivaatio heräisi, tämän on pystyttävä luottamaan hoitopaikkaan. Hyväksytkö tahdosta riippumattoman hoidon? Vastaa nettikyselyyn Raskaana oleville pähdeongelmaisille naisille subjektiivinen oikeus hoitoon Raskaana oleville naisille on säädettävä subjektiivinen oikeus päästä välittömästi päihdehoidon tarpeen arviointiin sekä sen edellyttämään päihdehoitoon, esittää asiaa selvittänyt työryhmä. Se luovutti raporttinsa peruspalveluministeri Paula Risikolle 2. helmikuuta. Vapaaehtoiseen hoitoon hakeutumisen on oltava helppoa, ja asianmukaisia päihdepalveluita on tarjottava jo ennen raskautta. Osa hoitoa haluavista äideistä jää edelleen joko kokonaan ilman sosiaalitoimen maksusitoumusta tai se myönnetään vain lyhyeen hoitojaksoon. Ongelmallista on myös se, etteivät kunnat kykene antamaan lupausta pitkästä hoitojaksosta heti hoidon alussa, vaan maksusitoumus tulee esimerkiksi kahden kuukauden jaksoissa. Äitien sitoutuminen hoitoon on helpompaa, jos he tietävät voivansa viipyä hoidossa niin pitkään kuin heille itselleen ja etenkin vauvalle on tarpeen. Työryhmän mielestä raskaana olevan tulisi päästä tarvitsemiinsa palveluihin siitä riippumatta minkä toimialan piiristä apua haetaan. Kun äitiyspoliklinikalla todetaan, että äiti tarvitsee sosiaalitoimen järjestämää päihdelaitoshoitoa tai päihdeongelmien hoitoon erikoistunutta ensikotia, maksusitoumus olisi myönnettävä lääkärin lähetteen perusteella. Maksusitoumus olisi saatava myös esimerkiksi neuvolalääkärin lähetteen perusteella. Eniten työryhmän esityksistä on puhuttanut tahdosta riippumattoman hoidon mahdollisuus viimesijaisena keinona. Työryhmän esityksessä kuitenkin korostetaan, että on epäeettistä määrätä ketään tahdosta riippumattomaan hoitoon, jos hoitoon hakeutuminen vapaaehtoisesti on hankalaa. Jo nyt laki mahdollistaa hoitoon määräämisen terveysvaaran perusteella viideksi vuorokaudeksi. Työryhmä pidentäisi tahdosta riippumatonta hoitojaksoa 30 päivään ja mahdollistaisi hoidon jatkamisen myös raskauden loppuun asti. Laissa pitäisi myös säätää mahdollisuus tahdosta riippumattomaan hoitoon syntyvän lapsen terveysvaaran perusteella. Raskauden aikainen päihteiden, etenkin alkoholin, käyttö on sikiön kehityshäiriöiden suurin yksittäinen syy. Tuoreimpien arvioiden mukaan noin kuusi prosenttia raskaana olevista suomalaisnaisista on alkoholin suurkuluttajia. Tämä merkitsee vuosittain yli päihteille altistunutta sikiötä. Suomessa syntyy vuosittain noin 600 lasta, joilla on sikiöaikaiseen alkoholialtistukseen liittyviä oireita. Lisäksi erilaisten päihteiden, alkoholin ja huumeiden sekä lääkkeiden sekakäyttö on tavallista, joten yksittäisen aineen osuutta ja vaikutuksia on monesti vaikea arvioida. Työryhmä esittää myös selvitettäväksi vapaaehtoista tahdosta riippumatonta hoitoa Tanskan ja Norjan mallin mukaan. Raskaana oleva nainen voisi itse sitoutua hoitopaikkaan allekirjoittamalla hoitosopimuksen, joka on voimassa sovitun ajan, vaikka henkilö muuttaisi mielensä halustaan pysyä hoidossa. Työryhmän esityksiin sisältyy myös Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -hoitojärjestelmän vakiinnuttaminen sosiaalihuollon erityispalveluna. Se on toistaiseksi toiminut RAY:n rahoituksella, mutta rahoitus ei jatku enää. Äitiysneuvoloiden rooli on keskeinen päihteettömyyden tukemisessa. Työryhmä pitää tärkeänä, että päihteet otetaan puheeksi mahdollisimman varhain kaikkien äitiysneuvoloiden asiakkaiden kanssa ja myös puolison alkoholin käyttö kartoitetaan. Terveydenhuollon, asunnottomien sosiaalipalvelutoimiston, sosiaalipäivystyksen ja poliisin on rohkaistava raskaana olevia päihteiden käyttäjiä hakeutumaan äitiysneuvolaan, jotta he saisivat äitiysavustuksen ja varmistaisivat lapsen terveyden. Varsinainen hoito keskitettäisiin yliopistollisiin sairaaloihin ja keskussairaaloihin. Niin sanottuja HAL-poliklinikoita (huumeet, alkoholi, lääkkeet) on tällä hetkellä yliopistollisissa sairaaloissa. Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistaminen Työryhmän raportti Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:4 > Julkaisut 14 Sosiaaliturva 3/09

15 tuomisia ja viemisiä Baby P:n kuolema paljasti Britannian lastensuojelun ongelmat Baby P:ksi nimetyn lapsen kidutuskuolema nousi Ison-Britannian ykkösuutiseksi viime vuoden lopulla. Kohun keskiöön joutui Haringeyn sosiaalitoimisto, joka oli ollut myös Victoria Climbién lastensuojeluskandaalin tapahtumapaikkana. Kahdeksan vuotta sitten murhatun Victoria Climbién tapaus käynnisti Isossa-Britanniassa maan kattavat lastensuojelu-uudistukset. Kahdeksanvuotiaana kuollut Climbié oli viettänyt lyhyen elämänsä systemaattisen väkivallan uhrina sosiaaliviranomaisten valvovan silmän alla. Climbién tapauksen synnyttämä kohu sai poliitikot ja sosiaalityön asiantuntijat tuottamaan muun muassa maanlaajuisen Every Child Matters (Joka lapsella on väliä) -ohjelman, jonka piti taata, ettei lastensuojelutyö enää epäonnistuisi. Tuolloin luotiin sähköinen lastensuojelurekisteri, jonne sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ja muut viranhaltijat kirjaavat merkintänsä lapsen tilanteesta ja perheestä sekä kaikki mahdolliset epäilyt esimerkiksi huonosta kohtelusta. Miksi lasta ei otettu huostaan? Lontoon Haringeyn sosiaalitoimisto liitti Baby P:n riskirekisteriin joulukuussa 2006, kun tämä oli 10 kuukauden ikäinen. Hänet oli tuotu sairaalapäivystykseen toisen kerran kahden kuukauden sisällä, yksinhuoltajaäitinsä kertoman mukaan portaissa putoamisen takia. Äiti otettiin poliisitutkintaan ja Baby P sijoitettiin kuukaudeksi äidin ystävän huostaan, minkä jälkeen hänet palautettiin äidilleen. Haringeyn lastensuojelu teki ensimmäisen kotikäyntinsä vasta helmikuussa Huhtikuussa Baby P joutui sairaalaan, koska toinen lapsi oli työntänyt tämän takkaan. Kesäkuussa sosiaalityöntekijä löysi yllätyskäynnillä taaperon makaamasta sohvalla naama mustelmilla. Hän hälytti poliisit, jotka pidättivät äidin. Äiti kiisti vahingoittaneensa lastaan ja sanoi olevansa hemmetin hyvä äiti. Sosiaalityöntekijät ja poliisi päättivät, ettei aihetta jatkotoimiin ole. Lukuisista kotikäynneistä huolimatta so- siaalityöntekijät eivät tienneet, että Baby P:n ja tämän äidin kanssa asui myös äidin uusi miesystävä sekä toinen mies. Sosiaalityöntekijä näki Baby P:n viimeisen kerran 30. heinäkuuta. Äiti ja miesystävä olivat varautuneet ennalta sovittuun käyntiin peittämällä lapsen naaman mustelmat suklaalla. Kun sosiaalityöntekijä saapui, hän tervehti rattaissa istuvaa lasta, joka vastasi vienosti hymyillen. Sosiaalityöntekijä lähti käynniltä huomaamatta, että taapero oli ruumiinvammoiltaan kykenemätön istumaan edes syöttötuolissa. Viimeinen tilaisuus pelastaa Baby P oli 1. elokuuta 2007, jolloin äiti vei tämän lastenlääkärille. Lääkäri sanoi, että lapsi oli liian kiukkuinen tutkittavaksi. Häneltä jäi huomaamatta, että syynä ärtymykseen olivat murtuneet selkäranka ja kylkiluut. Kahden päivän kuluttua Baby P löydettiin pinnasängystään kuolleena ja hänen äitinsä sekä tämän kanssa asuneet miehet pidätettiin. Baby P kuoli 17 kuukauden ikäisenä. Hän oli joutunut lyhyen elämänsä aikana systemaattisen pahoinpitelyn uhriksi. Britanniassa ihmetelläänkin nyt, kuinka on mahdollista, että sosiaali- ja terveysviranomaisten 60 kontaktia eivät johtaneet lapsen huostaanottoon? Linjauksissa korjattavaa Yksi Every Child Matters -ohjelman uudistuksista oli sosiaalitoimen ja koulutoimen yhdistäminen. Yhteistyön puutetta eri viranomaistahojen välillä oli pidetty yhtenä suurimmista syypäistä Victoria Climbién tragediaan. Yhdistämisellä oli Baby P:n tapaukselle käänteiset vaikutukset; Haringeyn yhdistetyn sosiaali- ja koulutoimen johtajaksi oli nimitetty entinen opettaja, jolta puuttui lastensuojelun asiantuntemus. Kun Baby P:n kohtalo tuli julkisuuteen, so- siaali- ja koulutoimen johtaja vastasi mediakohuun esittelemällä lastensuojelua valvovan viraston Ofstedin virallisia arviointiraportteja, jotka olivat antaneet Haringeyn lastensuojelulle täydet pisteet, eräs vain kolme viikkoa Baby P:n kuoleman jälkeen. Lasten asioista vastaava ministeri Ed Balls määräsi Ofstedin toimittamaan tuota pikaa uuden lausunnon Haringeyn lastensuojelun tilasta. Ennen sen valmistumista puolitoista miljoonaa brittiä allekirjoitti adressin sosiaali- ja koulutoimen johtajan, Baby P:n sosiaalityöntekijän ja muiden tapauksesta vastanneiden Haringeyn työntekijöiden erottamiseksi. Uudessa arviointiraportissa esiin tuotujen vakavien virheiden takia sosiaali- ja koulutoimen johtaja joutui jättämään virkansa. Hän oli asettanut julkisesti tavoitteekseen vähentää lasten huostaanottoja. Tavoite oli linjassa Every Child Matters -ohjelman kanssa, joka korostaa lasten huoltajien ja perheiden tukemisen merkitystä. Niinpä Haringeyn sosiaalitoimisto oli keskittynyt tukemaan Baby P:n äitiä ilmoittamalla hänet hyvän vanhemmuuden kurssille ja järjestämällä hänelle isomman asunnon. Toimittajat ovat alkuvuonna 2009 paljastaneet satoja Baby P:n kaltaisia tapauksia. Useat asiantuntijat ovatkin alkaneet kritisoida koko Labour-puolueen aikaansaamaa Every Child Matters -reformia, joka on heidän mukaansa tehnyt karhunpalveluksen lastensuojelulle. Myös Ofstedin raporttien epäluotettavuus on herättänyt keskustelua. Liisa Henriksson Baby P:n tragediasta mm. brittiläisen sosiaalialan ammattilehden Community Caren sivuilla: > Most Popular Articles Sosiaaliturva 3/09 15

16 näkökulma jos minulta kysytään Kolumni Silva Tedre on arkielämän tutkija. Alistair ja minä, me siivoamme sunnuntaisin Ajattelin, etteivät kehitysvammaiset ihmiset voi tavoitella tavallisten ihmisten normaalia elämää, koska normaalia ja tavallista ei ole. Alistair MacLauchlan auttoi kirjasessa Oma ovi, oma tuki julkaistulla tarinallaan oivaltamaan ajatusvirheeni. Tavallista ja normaalia on tietysti erilaisuus. Oleellista on mahdollisuus erilaisiin elämäntapavalintoihin. Kuten Alistair, minäkin siivoan sunnuntaisin. Lukemattomat asiat estävät ihmisiä elämästä omien mieltymystensä mukaan, esimerkiksi rahan puute. Erityisesti kotona ja vapaa-aikana voimme monessa asiassa silti valita tapamme ja tyylimme. Alistair voi siivota sunnuntaisin, koska hän asuu itse vuokraamassaan asunnossa ja koska tarvittava tuki on joustavasti järjestetty. Omassa elämässään Alistair on päähenkilö. Toisten toiminta tukee hänen toimiaan. Väestöstä voidaan tilastointia ja ennusteita varten puhua yhtenä ryhmänä tai luokitella sitä vaikkapa iän, sukupuolen ja sosiaaliluokan mukaan. Luokat ovat sopimuksenvaraisia, mutta vakiintuneet luokittelut ohjaavat ajatteluamme ja muokkaavat asenteitamme. Instituutiot ajattelevat puolestamme. Sitran asettama Muutoksen Suomi -työryhmä kyseenalaistaa sen, että ihmisten on sopeuduttava instituutioiden logiikkaan. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon instituutioiden tulisi pikemminkin nykyistä herkemmin reagoida ihmisten elämäntilanteisiin. Ihminen on sama ihminen ennen diagnoosia ja sen jälkeen, mutta muiden silmissä hän muuttuu. Erityisryhmiksi kutsutut ihmiset ovat diagnoosinsa perusteella oikeutettuja lainsäädännöllä taattuihin erityispalveluihin. Diagnoosin sisällä on huimia ihmisten välisiä eroja. Missä asioissa ihmisiä kehitysvammaisia, vanhuksia, lapsia, mielenterveysongelmaisia, miehiä, naisia tulisi kohdella ryhmänä, milloin ryhmäänsä edustavina yksilöinä? Milloin taas meistä jokaista on paikallaan lähestyä yksinkertaisesti erilaisina ihmisinä, osana väestöä tai kansalaisina muiden kansalaisten joukossa. Milloin ihmisen näkökulmasta kannattaa korostaa eroa, milloin samanlaisuutta? Alistair ja minä. Meitä erottaa monen muun seikan ohella erilainen toimeentulo. Kehitysvammaiset ovat tavallisen köyhää porukkaa. Se rajoittaa mahdollisuuksia ja valintoja. Miksi senioriliikettä tarvitaan? Senioriliike puolustaa ihmisarvoista vanhenemista. Vanhuus ja etenkin heikkokuntoisen hauraan ihmisen asema on Suomessa ajettu ahtaalle. Terveyttä, nuoruutta ja kauneutta palvova yhteiskunta on siirtänyt vanhuuden marginaaliin. Puolustamme tilaa vanhuudelle. Liike on lähtenyt ruohonjuuritasolta; seniorit ovat itse liikkeellä, mutta myös nuoremmat ihmiset, joita kiinnostavat vanhusten ihmisoikeudet. Myös vanhustyöntekijät ovat aktiivisia. Haluamme olla nimenomaan niiden puolestapuhujia, jotka eivät enää itse kykene peräämään oikeuksiaan. On paljon senioreita, jotka osaavat pitää puoliaan. Toisaalta aktiivinen senioriväki raivaa tilaa hoivapalveluiden muutokselle: he eivät vanhetessaan tyydy nykyisiin palveluihin. Lopun edessä ovat suurille massoille tarkoitetut tasalaatuiset harmaat laitokset, joissa ihmisiä lähinnä makuutetaan. Mitkä ovat vanhusten palveluiden suurimmat ongelmat? Vanhuspalveluissa on paljon hyvää, kuten virkeitä päiväkeskuksia ja palvelukoteja. Kaikki ei ole kuralla, eikä kaiken vanhustyön lyttääminen palvele ketään. On kuitenkin myös vakavia puutteita: Olen käynyt vanhainkodeissa, joissa on viisi ihmistä samassa huoneessa ja yhteinen potta nurkassa. Eurooppalainen kidutuksen vastainen komitea on puuttunut Suomen vankiloiden paljuihin ja perännyt kunnon saniteettitiloja. Vanhusten pottiin ei ole tarttunut mikään ihmisoikeustaho. Pitkäaikaishoidossa on eniten ongelmia. Pyöröovisyndrooma vaivaa kaikkein vanhimpia: 16 Sosiaaliturva 3/09

17 Palstalla sosiaalipalveluiden käyttäjät kertovat ajatuksiaan sosiaalipalveluista. Senioriliike edistää suomalaisten arvokasta ja turvallista vanhenemista ja vanhuutta. Se on puolueisiin sitoutumaton, riippumaton valtakunnallinen yhdistys, joka perustettiin viime joulukuussa. Pauliina Takala on yhdistyksen hallituksen jäsen. Hän toimii Keski- Suomen vanhusasiavaltuutettuna. Hänet on palkannut kolmevuotiseen projektiin Jyväskylän Sotainvalidien Asuntosäätiö. ihminen voi seilata viimeiset vuotensa palvelujärjestelmässä löytämättä sopivaa paikkaa. Järjestelmä tuottaa omannäköistään palvelua, vaikka vanhusten tarpeet ovat toiset. Kotihoidolta vanhukset odottavat perinteistä kodinhoitoapua, mutta kunta tarjoaa lähinnä sairaanhoitoa. Pyykki, siivous, kaupassakäynti ja ruoanlaitto eivät ole enää julkisen vallan tehtäviä vaan ne tulevat eri palveluntuottajilta. Kotihoito ja -palvelu ovat murentuneet palasiksi, kuten koko palvelukulttuuri. Kotona voi käydä kymmenen eri ammattilaista viidestä eri puulaakista. Vanhan, muistamattoman ihmisen on vaikea tätä hahmottaa. Kokonaisvastuu hämärtyy. Jos työntekijä ei kohtaa asiakasta, saa häneen henkistä kosketusta, vanhus kokee jääneensä ilman palvelua, vaikka ateria olisi tuotu ja koti hyvin siivottu. Vanhusten perushoito voi olla aivan rempallaan: päivystykseen tulee palveluyksiköissä asuvia vanhuksia, joilla on pitkät kynnet, iho rikki ja likaiset hiukset. Koiran omistaja voidaan tuomita sakkoihin, jos koiran kynnet jätetään leikkaamatta. Siitä ei kanna kukaan vastuuta, jos ihmisen kynnet ovat niin pitkät, ettei hän pysty syömään. Perustyötä ja huolenpitoa ei arvosteta, vaikka sillä on vanhuksille erityisen suuri merkitys. Eivät heidän tilaansa paranna toimintakykymittareiden ja portaalien kehittelyt. Ennalta ehkäisyn painottaminen on tehnyt hallaa. Ei vanhuutta voi ehkäistä loppuun asti. Sairaudet ja hauraus kuuluvat elämänkaaren loppuun. Tätä ei haluta nähdä, saati kuolemaa. Vaikka väestömme ikääntyy nopeasti, ikääntymisen ja vanhuuden kysymyksiin ei luotu politiikkaohjelmaa. Vanhuutta käsitellään puolen sivun verran terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa eikä siellä mainita lainkaan sanaa vanha. Kaikki pitäisi pystyä ehkäisemään. Ihmisellä pitää olla lupa ja oikeus vanheta. Medikalisaatio on läpäissyt vanhusten elämän: Nyt on uusi diagnoosi HRO vanhuksen hauraus raihnaisuus-oireyhtymä. Tyypillinen potilas on laiha, lihaksistoltaan surkastunut, hitaasti usein rollaattorin kanssa liikkuva, useimmiten vanha nainen. Olemmeko niin erkaantuneita luonnollisesta elämänkulusta, että vanhuuskin on nimettävä oireyhtymäksi. Ehkä tässä on jotain positiivistakin: kun tulee diagnoosi, saadaan myös kunnollinen hoito. Mitä pitäisi tehdä? Tarvitsemme Suomeen virallisen vanhusasiain valtuutetun, joka pitää esillä myös niiden ääntä, joiden puoleen juuri kukaan ei katso ja joiden ääni ei kuulu. Valtuutetun pitäisi olla heidän silminään, korvinaan ja suunaan. Valtuutettu toisi vanhusten näkökulmaa suunnitteluun ja päätöksentekoon, jotta systeemistä saataisiin ihmisen näköinen. Tarvitaan myös vanhuspalvelulaki, jolla pystytään vaikuttamaan pirstaleisiin palveluihin ja turvaamaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palvelut. Nyt palvelut ovat kuntien harkinnan varassa. Laissa pitäisi säätää myös vanhustenhuollon valvonnasta, joka on meillä lapsen kengissä. Siihen ei ole resursseja eikä sitä pysty oikein kukaan kunnolla tekemään. Kunnat valvovat itse itseään. Iloa sosiaalialan työstä! Mikä sinua on vetänyt sosiaalialalle? Mikä saa pysymään alalla? Mikä on sosiaalialan työn suurin anti, ilon ja tyydytyksen lähde? Palkinnot 1. palkinto 500 euroa 2. palkinto 400 euroa 3. palkinto 300 euroa Palkinnot ovat verollisia. Kirjoita siitä, mitä työ sosiaalialalla sinulle antaa. Osallistu Sosiaaliturvan kirjoituskilpailuun. Kirjoituksen pituus saa olla enintään merkkiä eli noin kaksi A4-arkillista. Kirjoituksen voit otsikoida itse. Kirjoitukset julkaistaan Sosiaaliturvan verkkopalvelussa nimellä tai halutessasi nimimerkillä. Lisäksi parhaat kirjoitukset julkaistaan 9. kesäkuuta 2009 ilmestyvässä Sosiaaliturvan kesänumerossa. Lähetä kirjoitus Sosiaaliturvan toimitukseen 1. huhtikuuta 2009 mennessä sähköpostitse tai postitse Toinen linja 14, Helsinki Lisätietoja antavat toimitussihteerit: Erja Saarinen, puh Lea Suoninen-Erhiö, puh Sosiaaliturva 3/09 17

18 viestintä Helena Lemminkäinen Monet hallinnolliset muutokset ja tiukentuva kuntatalous ravistelevat sosiaali- ja terveysalaa. Nyt jos koskaan kannattaa pysähtyä miettimään, miten viestintä voi tukea muutoksista selviämistä. Viestintä tukemaan sosiaali- ja terveysalan muutoksia FL Helena Lemminkäinen toimii kehittämiskonsulttina Kevi Consulting Oy:ssä, jolla on toimipisteet Helsingissä ja Sodankylässä. Hän on ollut kehittämässä monien yritysten ja yhteisöjen viestintää. Tukea viestinnän suunnitteluun Elisa Juholin: Communicare. Viestintä strategiasta käytäntöön. Infor Oy > Artikkelipankki > Viestintä Sosiaaliturvassa julkaistuja viestintää koskevia kirjoituksia 18 Sosiaaliturva 3/09 Toiminnan suunnittelun ohella kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä uusien yhteistoiminta-alueiden kannattaisi laatia myös viestintästrategia tai -suunnitelma. Hyvin suunnitellulla viestinnällä voidaan tukea organisaatioiden onnistumista perustehtävässään. Hallinnollisten muutosten myllerryksessä henkilöstö voi olla epävarma asemastaan ja asiakkaat palveluistaan. Kun näköpiirissä ovat vielä taloudellisesti niukat ajat, saatetaan tarvita jopa kriisiviestintää. Tavoitteellista ja ratkaisukeskeistä Viestinnällä ei ole itseisarvoista merkitystä. Sitä tarvitaan vain organisaation perustehtävän tukemiseen. Tässä hyvin suunniteltu ja toteutettu viestintä voi olla yksi organisaation menestystekijöistä. Viestintä ei kuitenkaan ole kokoelma erilaisia temppuja ja tuotteita. Sen tavoitteiden ja toimien pitää kummuta yhteisön tavoitteista. Viestinnän strategiset linjaukset tulee aina johtaa toiminnan tavoitteista. Helpoiten se käy, kun vastaa kysymykseen, mitä viestinnällä pitäisi saada aikaan, jotta se auttaisi toiminnan tavoitteisiin pääsyä. Kun vaikuttavuustavoitteet on määritelty, arkiviestinnän konkreettiset tehtävät, keinot ja muut yksityiskohdat onkin jo varsin helppo kirjata. Yleensä kelpo viestintäsuunnitelma syntyy, kun vastataan muutamiin yksinkertaisiin peruskysymyksiin: miksi viestitään eli mihin viestinnällä pyritään ja millaista toimintaa pitäisi saada aikaan, mitä eli mistä asioista kerrotaan, keille kaikille viestitään, miten eli keinot ja kanavat, milloin, kuka tai ketkä ja keiden kanssa, millä resursseilla ja millaisia vaikutuksia tavoitellen. Isommankin kokonaisuuden viestintäsuunnitelman saa helposti silmäiltävään muotoon käyttämällä apuna matriisimaista esitystapaa. Kun matriisin rakentaa viestinnän suunnittelun peruskysymysten mukaan, arkiviestinnän suunnittelu sujuu helposti kysymyksiin vastaamalla. Viestintää ei kannata suunnitella ongelmalähtöisesti. Ei pidä tyytyä napisemaan, ettei oman organisaation viestinnässä tämä eikä tuokaan toimi. Johdolla on ongelmia riittämiin ilman viestinnän ongelmiakin. Vasta silloin viestinnästä vastaava ja sitä suunnitteleva on paikkansa ansainnut, kun hän pystyy tarjoamaan johdon ongelmiin viestinnällisiä ratkaisuja. Viestin viejiksi kannattaa valjastaa myös muita kuin oman organisaation väkeä ja välineitä. Tuloksellista ja usein myös taloudellisesti järkevää on kartoittaa tarkoin kumppanit, jotka omissa toimissaan pystyisivät viemään asiaamme eteenpäin. Sosiaali- ja terveysalalla tällaisia strategisia kumppaneita voivat olla esimerkiksi monet järjestöt. Heikko viestintä voi pilata uudistukset Monien epäonnistuneiden uudistusten sudenkuopaksi on osoittautunut se, ettei viestintää ole Muutostilanteissa viestinnän tulisi olla ennakoivaa, avointa ja rehellistä.

19 suunniteltu samalla, kun on suunniteltu muutosta. Tämän takia viestintä jää olemattomaksi tai hitaaksi, mikä usein tulkitaan salailuksi. Pahimmillaan viestimättömyydestä johtunut epätietoisuus ja muutoskivut heijastuvat monin tavoin työyhteisöstä ulos: asiakaspalvelu kärsii, lähipiirissä puhutaan pahaa omasta työyhteisöstä, työhyvinvointi rapistuu ja hyvät osaajat lähtevät muihin töihin. Kun asiat muuttuvat, työyhteisön sisällä korostuu erityisesti johdon ja lähiesimiesten viestintä, samoin suunnan näyttäminen. Etenkin kasvokkaista viestintää, keskustelua ja kuuntelemista tarvitaan. Muutostilanteissa viestinnän tulisi olla ennakoivaa, avointa ja rehellistä. Henkilöstö kaipaa vastauksia varsin selkeisiin kysymyksiin: miten minun käy, miksi tämä muutos on tehtävä ja mihin olemme organisaationa menossa. Hyvään muutosviestintään kuuluu perusteleminen ja se, että työntekijöillä on mahdollisuus tulla kuulluksi. Kun muutostilanteissa tiedontarve on suuri, viestinnän tulee olla jatkuvaa. Tarvitaan toistoa, toistoa ja toistoa, vaikka mitään erityisen uutta ei olisikaan kerrottavana. Jos viestinnässä on pitkiä katkoja, tilan täyttävät huhut ja turhat spekulaatiot. Viestinnän prosessien, viestijöiden ja kanavien lisäksi tarvitaan sisältö eli perusviestit arjen kielelle kirkastettuina, mikä lopultakin on muuttumassa ja miten. Suositeltavaa olisi, että organisaation eri portailla ja foorumeilla liikkuvat viestit olisivat yhdensuuntaisia ja suuntaisivat energiaa kohti uutta alkua. Myös hankkeet viestintäsuunnitelmaan Moni valmisteluvastuussa oleva virkamies ja päättäjä tuskailee sosiaali- ja terveyspalveluissa niukkuuden jakamisen kanssa. Kun rahoituspohja ohenee, palvelutarjontaa joudutaan supistamaan. Tähänkin viestinnällä voisi olla annettavaa. Tärkeää on pyrkiä ohjaavan viestinnän avulla vähentämään palvelujärjestelmän kuormitusta niin, että palveluja käytettäisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Toivoa sopii, että niukemmat ajat nostavat esiin myös yhteisöllisyyttä ja halua minulle heti nyt kaikki -ajattelun sijaan auttaa heikommassa asemassa olevia. Tällaiset esimerkit pitäisi nostaa vahvasti esiin viestinnän keinoin. Sosiaali- ja terveysalaa kehitetään hankkeilla, joissa kokeillaan uusia toimintatapoja, kehitetään malleja ja syntyy innovaatioita. Liian usein niiden tuotokset jäävät hanketoimijoiden viisaudeksi. Riittää, kun raportti on kansissa. Juurruttamiseen ei aina riitä voimavaroja, kun hankekauden lopulla tähyillään jo uuteen hankkeeseen. Jos hanketyöltä edellytettäisiin enemmän todellista vaikuttavuutta ja tuottavuutta, hankkeiden viestintä pitäisi nykyistä paremmin integroida kuntien sosiaali- ja terveysalan viestinnän kokonaissuunnitelmiin. Näin luotaisiin nykyistä paremmat väylät hyvien käytäntöjen levittämiseen. Suunnittelun lisäksi pitää myös toimia Hyväkään viestinnän suunnittelu ei yksin riitä siihen, että asiat tapahtuvat ja viestintä pelaa. Kun suunnitelmia tehdään, pitää realistisesti miettiä, pystytäänkö kaikki niihin sisältyvät asiat myös toteuttamaan. Kun olen ulkopuolisena asiantuntijana ollut ohjaamassa viestinnän suunnittelua, olen usein joutunut toppuuttelemaan ja varoittamaan ylisuunnittelusta. Suunnitelmat pitää aina peilata käytettävissä oleviin resursseihin. Viestintä on lopultakin pitkälti erilaisia konkreettisia toimia, joihin tarvitaan tekeviä käsiä. Liian usein törmää siihen, että suunnitelmat Viestintä on tämän päivän työelämässä jokaiselta edellytettävää ammattiosaamista. Viestintäsuunnitelman saa helposti silmäiltävään muotoon käyttämällä apuna matriisimaista esitystapaa. Kun matriisin rakentaa viestinnän suunnittelun peruskysymysten mukaan, arkiviestinnän suunnittelu sujuu helposti kysymyksiin vastaamalla. on tehty viimeisen päälle, mutta arjen tekemiset ovat melko etäällä siitä, mitä on ollut aikomus tehdä. Viestinnän ammattilaisten haasteena on myös se, miten saada muut motivoiduksi ja sitoutumaan viestintään. Työyhteisön viestinnästähän vain murto-osan hoitavat viestinnän ammattilaiset. Viestintä on tämän päivän työelämässä jokaiselta edellytettävää ammattiosaamista. Muutostilanteissa punnitaan erityisesti johdon ja esimiesten viestinnällinen ymmärrys ja osaaminen. Suunnittelun viimeinen, mutta toivottavasti ei heikoin lenkki, on viestinnän tuloksellisuuden arviointi: onko saatu aikaan sellainen vaikutus, johon pyrittiin. Mitä konkreettisemmin viestinnän vaikuttavuustavoitteet on määritelty, sitä helpompaa on viestinnän mittareiden laadinta ja tuloksellisuuden arviointi. Jos ja kun tilanne kriisiytyy Vaikka mitään äkillistä ja yllättävää kriisiä ei tulisikaan, palvelujen heikko saatavuus tai alueellinen eriarvoisuus voivat johtaa kriittisiin viestintätilanteisiin. Kun itse itseni Lappiin alueellistaneena katselen täkäläisten ihmisten mahdollisuuksia saada vaikkapa terveyspalveluita ja vertaan niitä entisen eteläisen kotikuntani tilanteeseen, suomalaisten yhdenvertaisuus ei näytä kovin hyvin toteutuvan. Harva helsinkiläinen innostuisi lähtemään esimerkiksi työterveyslääkärin vastaanotolle Tampereelle. Pohjois-Suomessa tällaiset taipaleet ovat arkipäivää. Hyvään viestintäsuunnitelmaan kuuluu viestinnällisten riskien ja mahdollisten kriisien tunnistaminen sekä hankaliin viestintätilanteisiin varautuminen. Sosiaali- ja terveysalan potentiaaliksi julkisuuskriisiksi voivat nousta palvelujärjestelmän epäkohdat, työntekijöiden kertakaikkinen uupuminen tai työnantajamaineen pulmat. Laadukas toiminta ja palvelut ovat toki ensisijaisia, mutta kriisiviestintä on alue, jossa viestinnän suunnittelulla voi auttaa organisaation johtoa selviytymään tulevaisuuden viestintähaasteista. Sosiaaliturva 3/09 19

20 sosiaalipolitiikka Heikki Hiilamo Ensisijaisten perusturvaetuuksien, kuten työmarkkinatuen, korottaminen riittäviksi on käytännössä mahdotonta. Se maksaisi liikaa. Tulotakuu paikkaisi ensisijaisten etuuksien jättämiä aukkoja niille, jotka ovat aukkojen vuoksi oikeutettuja toimeentulotukeen. Normilaskelma tehtäisiin Kelan toimistossa. Takuutulo ratkaisisi perusturvan ongelmat Niin sanottu toimeentulotuen Kela-siirto on yksi Sata-komitean kiistellyimmistä uudistuksista. Eri puolueet ja poliitikot, järjestöt ja sosiaalipoliitikot ovat esittäneet kommentteja puolesta ja vastaan. Komitea ei päässyt asiasta ratkaisuun väliraportissaan, mutta lupasi jatkaa Kela-siirron valmistelua. Keskustelun suurin ongelma on ollut käsitteissä. Kela-siirrolla on tarkoitettu niin monta ja ristiriitaistakin asiaa, että varminta on ollut vastustaa sitä. Silloin nykytilanne ei ainakaan heikkenisi. Lähestyn Kela-siirtoa niin sanotun takuutulon näkökulmasta. Takuutulojärjestelmä voisi vähentää toimeentulotuen tarvetta, helpottaa pienten ansiotulojen ja etuuksien yhteensovittamista (ns. byrokratialoukku), selkeyttää sosiaaliturvajärjestelmää sekä kohdentaa nykyistä paremmin sosiaalityötä. Heikki Hiilamo on Diakoniaammattikorkeakoulun Etelän yksikön johtaja. Hän on Satakomitean perusturvajaoston jäsen. 20 Sosiaaliturva 3/09 Edellä sanotut tavoitteet sosiaalityön kohdentamista lukuun ottamatta sisältyvät Satakomitean toimeksiantoon. Hallitusohjelmassa komitean tehtäväksi annettiin laatia ehdotus perusturvan uudistamisesta siten, että perusturvan taso on riittävä erilaisissa elämäntilanteissa aiheuttamatta tarvetta turvautua viimesijaiseen toimeentulotukeen ja että järjestelmä on selkeä ja tekee mahdolliseksi työn ja sosiaaliturvan yhdistämisen nykyistä paremmin. Komitea pyrkii pienentämään perustuslain 19 :n ensimmäisen momentin roolia ja korostaa saman pykälän toisen momentin merkitystä. Ensimmäisen momentin mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Tämän turvan takaa viime kädessä toimeentulotuki. Toisen momentin mukaan lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Nämä riskit on vakuutettu niin sanotuilla ensisijaisilla, vähimmäismääräisillä etuuksilla. Vaihtoehto ensisijaisen turvan korottamiselle Yksinkertaisin tapa pienentää toimeentulotuen roolia on ensisijaisten etuuksien korottaminen jos ei oteta huomioon sitä mahdollisuutta, että toimeentulotukinormia pienennettäisiin. Valtaosa toimeentulotuen saajista saa jotain ensisijaista etuutta, yleisimmin työmarkkinatukea. Sen tuntuva korotus vähentäisi toimeentulotuen tarvetta, purkaisi byrokratialoukkuja, selkeyttäisi perusturvaa ja kohdistaisi sosiaalityötä niille, jotka ovat eniten sen tarpeessa. Sosiaalitoimesta ei haettaisi enää rahaa muiden etuuksien aukkojen paikkaamiseen. Pulmana on se, että ratkaisu on kallis. Jos työmarkkinatukea nostettaisiin tuntuvasti eli laskelmien mukaan 40 prosentilla ja vuositasolla noin 330 miljoonalla eurolla, tarve turvautua toimeentulotukeen poistuisi. Käytännössä toimenpide maksaisi vieläkin enemmän, koska työmarkkinajärjestöt ovat lukinneet ansiosidonnaisen työttömyysturvan tason työmarkkinatuen tasoon. Käytännössä ensisijaisten etuuksien nostaminen riittävän korkealle on niin ikävältä kuin se kuulostaakin mahdotonta. Tulotakuun ideana on yksinkertaisesti paikata ensisijaisten etuuksien jättämiä aukkoja niille, jotka ovat näiden aukkojen vuoksi oikeutettuja toimeentulotukeen. Ensisijaisten etuuksien korottaminen on kallista, koska samalla nostettaisiin myös sellaisten tuloja, jotka eivät nyt saa tai hae toimeentulotukea. Tulotakuu ratkaisee ongelman nostamalla tuloja kohdennetusti: kyse on ensisijaisten etuuksien kohdennetusta korottamisesta, köyhän miehen vaihtoehdosta niiden laajalle tasokorotukselle. Normilaskelma Kelan toimistosta Takuutulo-järjestelmässä Kelan etuuksia saaville maksetaan tulotakuuta, jotta heidän tulonsa ylittävät toimeentulotukinormin. Tämä tarkoittaa normilaskelman tekemistä Kelan toimistossa. Takuutulon onnistuminen vaatii, että se sisältää kaikki ne asumismenot, jotka nyt katetaan toimeentulotuella. Jos osa asumismenoista jää so-

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Ajankohtaiset asiat: Järjestämislaki Lapin sote-selvitykset Kasterahoitukset Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä 28.2.2014 Kemissä Järjestämislain kommentointi 13.3.2014

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusohjelma Emma & Elias 2012-2017 Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kirjallisuuslista Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2012 Pohjola Anneli, Kemppainen Tarja & Väyrynen Sanna (toim.) 2012. Sosiaalityön vaikuttavuus. Lapin yo-kustannus. Anneli

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja D-vitamiinin tuotanto lisääntyy Aurinko tekee iholle hyvää (esim. psoriasis) Anti-inflammatorinen vaikutus Tehostaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa ENTISTÄ EHOMPI moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa Essi Vahala VTM, erityistyöntekijä/tiiminvetäjä LAUSTEEN PERHEKUNTOUTUSKESKUS yli 90-vuotias

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Merja Anis. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sosiaalityö

PROFESSORILUENTO. Professori Merja Anis. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sosiaalityö PROFESSORILUENTO Professori Merja Anis Sosiaalityö Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Merja Anis pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3. 1 (9) Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue Ohjelmat paikkakunnittain jäljempänä dokumentissa. PÄIVÄ AIKA KAUPUNKI PAIKKA tiistai 8. maaliskuuta 2011 klo 9.00-12.30/15.00 Helsinki Helsingin

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 5.3.2015 1 Nuoret -50 000 koulutuksen ja työn ulkopuolella, ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.

Lisätiedot

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia PÄIVÄPERHO Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaari 22.10.2010 (Kari Paaso STM) n. 6 % raskaana olevista päihteiden suurkuluttajia

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot