Työpaikkaohjaajan. opas. Työssäoppiminen näyttötutkintokoulutuksessa

Transkriptio

1 Työpaikkaohjaajan opas Työssäoppiminen näyttötutkintokoulutuksessa

2

3 Sisältö Työssäoppiminen Roolit Työssäoppimisen prosessi Tutkintotilaisuus työssäoppimisjaksolla Oppimisen prosessi Opiskelija työssäoppimassa Erilainen oppija työssäoppimassa Työssäoppijan ohjaus Ohjauksen ennakkosuunnittelu Ristiriitatilanteet Palautteen antaminen Vinkkejä palautteen antajalle Hampurilaispalaute Lisätietoja ohjaamisen tueksi Aikuiserityisohjaus Ohjaustyylit Oppimisvaikeuksista Ongelmia ja tukikeinoja Lukivaikeuden ilmeneminen ammattityössä Työvalmentajan tuki Keskuspuiston ammattiopistossa Työllistymisen tukimuotoja Palkkatuki Sanssi- ja Duuni-kortti Työsuhteiden järjestelytuki Muistiinpanosivut keskuspuisto.fi/yrityksille 1

4 Työssäoppiminen Työssäoppiminen on merkittävä ja olennainen osa tutkinnon perusteiden mukaista koulutusta. Osa koulutuksen tavoitteista on mahdollista oppia aidoissa työympäristöissä. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioituaopiskelua, joka lisää työelämävalmiuksia ja tiivistää oppilaitoksen ja työelämän välistä yhteistyötä. Työssäoppimisen tavoitteena on, että sekä työssäoppija että työpaikka hyötyvät siitä: Työpaikka tarjoaa työssäoppijalle mahdollisuuden oppia tulevaa ammattiaan monipuolisesti aidoissa työelämän olosuhteissa. Työssäoppija antaa oman työpanoksensa työpaikan hyödyksi. Työpaikkaohjaajalle tarjoutuu mahdollisuus kehittää työtään ohjaustyön kautta. Tärkeää on, että ilman suuria ylimääräisiä järjestelyjä voidaan luoda hyvä työssäoppimisjakso, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. Roolit Työpaikkaohjaaja ohjaa ja tukee työssäoppijan oppimista työpaikalla. Käytännössä työpaikkaohjaajana toimii henkilö, joka tekee töitä yhdessä työssäoppijan kanssa. Työpaikkaohjaaja on alansa ammattilainen, kiinnostunut tehtävästään ja tuntee riittävästi alakohtaisia tutkintojen perusteita. Hän perehdyttää työssäoppijan työhön ohjaa työssäoppimista tuntee työssäoppimisprosessin ja sen vaiheet ymmärtää työssäoppimisen olevan opetusmenetelmä on halukas ohjaustehtävään ja toimii linkkinä työyhteisönsä ja ohjattavan välillä Opettaja auttaa ja ohjaa työssäoppijaa kohti ammatillisen koulutuksen tavoitteita sekä koordinoi työpaikalla tapahtuvaa ohjausta ja voi olla tukena ongelmatilanteissa. Työssäoppija oppii alan ammattilaiselta työelämän käytänteitä ja tulevaa ammattiaan. 2 keskuspuisto.fi/yrityksille

5 Työssäoppimisen prosessi Työssäoppimisen prosessi voidaan jaotella kolmeen pääkohtaan: valmentaminen ohjaaminen perehdyttäminen Valmentaminen tarkoittaa kaikkia niitä ennakkovalmisteluja (esim. työssäoppimissopimukset ja tutkinnon suorittamisen suunnitelmat) ja ennakko-ohjausta, jota opiskelija saa ennen työssäoppimisjaksoa. Valmentajina toimivat opettaja, oppilaitoksen ohjaajat ja työvalmentaja. Valmentaminen on oppilaitoksen vastuulla. Ohjaamisella tarkoitetaan työssäoppimisen yhteydessä annettavaa ohjausta. Työssäoppimisen ohjauksesta vastaavat oppilaitos (opettajat, ohjaajat) ja työpaikka (työpaikkaohjaajat) yhdessä. Meille jokaiselle työntekijänä on tärkeää, että uuteen työpaikkaan ja tehtävään perehdytetään riittävän hyvin. Myös opiskelijoiden kohdalla perehdyttämisen merkitys on suuri. On siis tärkeää, että työssäoppija perehdytetään työpaikan pelisääntöihin heti työssäoppimisjakson alussa. Perehdyttämisen tarkoituksena on luoda työssäoppijalle kokonaiskuva yrityksestä, työympäristöstä ja työyhteisöstä auttaa työssäoppijaa tutustumaan työtehtäviin ja niissä tarvittavaan osaamiseen luoda turvallinen ilmapiiri oppimiselle työpaikalla vähentää työssäoppijan epävarmuutta uudessa tilanteessa varmistaa eri työtehtävien oppiminen. Työssäoppijoiden työelämäkokemukset vaihtelevat paljonkin ja joukossa voi olla opiskelijoita, joille ensimmäinen työssäoppimispaikka on samalla ensimmäinen kokemus työelämästä. Perehdyttäminen on työpaikan vastuulla. keskuspuisto.fi/yrityksille 3

6 Onnistuneen työssäoppimisen edellytyksiä: Valmistautuminen: Opiskelija valmennetaan työssäoppimiseen Työpaikka valmennetaan työssäoppimiseen työpaikkaohjaajakoulutus tai opas keskustelut työssäoppijan ja opettajan kanssa Tiedonkulku: Työssäoppimisprosessin eri vaiheet ja niihin liittyvät vastuut ja velvoitteet ovat kaikkien osapuolten tiedossa (oppilaitos työpaikka työssäoppija) Yhteinen näkemys: Kaikilla osapuolilla on yhteinen näkemys työssäoppimisesta oppimisympäristönä ja oppimismenetelmänä ja konkreettiset tavoitteet ovat tiedossa mitä työssäoppijan on tarkoitus oppia selkeä tehtävänjako ja roolit työpaikka on sopiva kiinnostus ja aika ohjaamiseen tutkinnon perusteiden mukaisia työtehtäviä Opettaja tukee työpaikkaohjaajaa ohjaustyössä ja jokainen osapuoli saa/antaa palautetta työssäoppimisjaksosta. Tutkintotilaisuus työssäoppimisjaksolla Usein työssäoppimisjakson aikana suunnitellaan pidettäväksi myös tutkintotilaisuus, josta opiskelija saa arvosanan joka kirjataan hänen tutkintotodistukseensa. Näyttötutkinto (=aikuistutkinto, työelämän tutkinto) on ammattitaidon hankkimistavasta ja aikaisemmasta koulutuksesta riippumaton, näyttötutkintona suoritettava ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto. Tutkintotilaisuus on tutkinnon järjestäjän organisoima ja ennalta suunniteltu tapahtumakokonaisuus, jossa tutkinnon suorittaja osoittaa ammatillisen osaamisensa määriteltyjen työtehtävien suorittamisella. Työssäoppimisjakso ja tutkintotilaisuus ovat erillisiä prosesseja, vaikka monesti työssäoppimisjaksolla tehdäänkin tutkintotilaisuus. Ne arvioidaan erikseen: työssäoppimisen arvioi työpaikkaohjaaja ja tutkintotilaisuus arvioidaan kolmikantaisesti (opettaja-arvioija, työntekijäarvioija ja työnantajaarvioija). 4 keskuspuisto.fi/yrityksille

7 Oppimisen prosessi Oppia voi monella tavalla, ja eri ihmiset oppivat eri tavoin. Nykyään opiskelijan oppimisen taitoihin kiinnitetään paljon huomiota, ja niitä pyritään vahvistamaan koulutuksessa. Oppimisprosessin osia ovat opiskelijan oma havainnointi ajattelu, käsitteellistäminen ja ymmärtäminen tiedon ja taidon soveltaminen. Vuorovaikutus toisten ja varsinkin tulevan ammatin työntekijöiden kanssa edistää oppimista. Aito, oikea työympäristö on usein paras oppimisympäristö. keskuspuisto.fi/yrityksille 5

8 Opiskelija työssäoppimassa Työssäoppimisesta tehdään työssäoppimissopimus ja sovitaan yhteydenpidosta. Sopimus työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta Tehdään ennen työssäoppimisjakson alkamista esim. työpaikalle tutustumiskäynnin yhteydessä. Sopimus sisältää mm. yhteystiedot, aikataulut, työturvallisuus- ja vakuutusasiat. Sopimuksen allekirjoittavat opiskelija, työnantaja ja oppilaitoksen edustaja. Työaika työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, joka työntekijän on oltava työpaikalla työnantajan käytettävissä työn ja kodin väliset matkat eivät ole työaikaa opiskelija noudattaa sovittuja työaikoja Jos työssäoppija sairastuu tai myöhästyy, hän ilmoittaa siitä viipymättä työssäoppimispaikalle. Yhteydenpito työssäoppimisjakson aikana yhteydenpito kouluun tapahtuu työpaikan ja opiskelijan toivomalla tavalla opettajan tai ohjaajan käynnit työssäoppimispaikalla ovat erittäin tärkeitä varsinkin työssäoppimisjakson alussa ja lopussa Erilainen oppija työssäoppimassa Kaikki ihmiset ovat erilaisia: kukin ihminen oppii omalla tavallaan, joillakin saattaa olla erityisiä oppimisvaikeuksia jokainen tarvitsee ohjausta; jotkut enemmän ja erityistä ohjausta, jotkut vähemmän. Oppimisvaikeudet eivät ole este pärjätä töissä tai opinnoissa, mutta ne vaativat yksilöltä joissain tilanteissa keskimääräistä enemmän ponnistelua Kun tuen tarve tunnistetaan ja huomioidaan, sen rajoittava vaikutus vähenee Työssäoppimisjakson alussa opettaja ja työssäoppija yhdessä selvittävät työpaikkaohjaajalle opiskelijan ohjauksen mahdolliset erityispiirteet. Oppimisvaikeuksista huolimatta jokaisella on vahvuuksia ja osaamista, joiden selvittäminen on yhtä tärkeää kuin oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Ensiarvoista on työpaikan avoin ja erilaisuuden hyväksyvä ilmapiiri. 6 keskuspuisto.fi/yrityksille

9 keskuspuisto.fi/yrityksille 7

10 Työssäoppijan ohjaus Työpaikkaohjaajan tehtävänä on luoda hyvä oppimisympäristö työssäoppimisjaksolla varmistaa työssäoppijan oppiminen työympäristössä antaa palautetta arvioida omaa ohjaustyöskentelyään luoda toimiva vuorovaikutussuhde sekä työssäoppijan että opettajan kanssa Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja ohjatessaan luo työssäoppijalle mahdollisuuksia oppia ja hankkia tietoa erilaisin tavoin kehittää yksilöllisiä työssäoppimistilaisuuksia lähtökohdiltaan erilaisille työssäoppijoille ristiriitatilanteissa toimii rakentavana ratkaisijana Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Ohjaus työssäoppimispaikassa sisältää keinoja joilla työpaikkaohjaaja pyrkii edistämään työssäoppijan oppimista. Työpaikkaohjaajan oma persoona on lähtökohtana ohjauskeinojen valintaan. Hyvä työpaikkaohjaaja hyväksyy itsensä epätäydellisenä ja asioista selvää ottavana ihmisenä. Kaikkea ei tarvitse tietää. Työssäoppija huomaa, että alan ammattilainenkin oppii koko ajan uutta, ja se motivoi häntä oppimaan. Ohjaajalla on erilaisia mahdollisuuksia edistää työssäoppijan oppimista. Keinoja voivat olla mm.: palautteen antaminen ohjaaminen ja neuvominen kannustaminen ja rohkaiseminen keskusteleminen työssäoppijan kanssa Oppimisen kannalta olennaisinta on asioiden PERUSTELU. Työssäoppijalla on motivaatiota oppia uusia asioita, kun hän tietää, mihin hän uutta tietoa tarvitsee ja miten eri asiat liittyvät toisiinsa ammattityössä. 8 keskuspuisto.fi/yrityksille

11 Ohjauksen ennakkosuunnittelu Ohjaustilannetta suunniteltaessa on hyvä ensin tarkastella nykytilannetta ja tavoitteita. Tavoite antaa osviittaa ohjaustilanteen toteutukselle ja tavoitteille. Oppimisprosessin vaihetta on hyvä selvittää perehtymällä esim. seuraaviin seikkoihin: millaisia tietoja ja taitoja työssäoppijalla on entuudestaan missä vaiheessa hänen opintonsa ovat (alkuvaiheen opiskelija vai jo pian työelämään siirtymässä oleva) millaisia tavoitteita työssäoppija itse asettaa omalle työssäoppimiselleen millaisesta ohjauksesta työssäoppija on aikaisemmin hyötynyt Ohjauspyrkimykset lähtökohtana voi tarkastella sitä, mihin nykyisellä ohjaustapahtumalla pyritään, mitä työssäoppijalta odotetaan tai mihin työssäoppijaa halutaan motivoida. Kysymyksiä, joita työpaikkaohjaajan kannattaa pohtia ohjausta suunnitellessaan Miten minun kannattaa olla suhteessa tähän ohjattavaan? Kuinka otan huomioon työssäoppijan persoonan, mahdolliset erityistuen tarpeet ja vahvuudet? Miten minun kannattaa toimia? Kuinka työssäoppija oppii parhaiten? Miten rohkaisen opiskelijaa? Kuinka työssäoppija uskaltaisi luottaa itseensä? Miten tarjoan apuani ja neuvojani? Kuinka oma osaamiseni on hyödyksi työssäoppijalle? Mistä itse etsin neuvoa tai tukea? Miten annan palautetta? Kuinka työssäoppija innostuu vaan ei lannistu? Miten esitän arvioni toisen työstä? Kuinka arvioin rakentavasti? Millainen keskustelija olen? Kuinka toimin vuorovaikutussuhteessa työssäoppijaan ja opettajaan? Miten puutun tilanteisiin? Olenko johdonmukainen ja oikeudenmukainen? keskuspuisto.fi/yrityksille 9

12 Ristiriitatilanteet Ristiriidat kuuluvat työelämään niin kuin elämään muutenkin ja me suhtaudumme ja käsittelemme niitä eri tavoin. Ongelman määrittely: mistä on kysymys? selväksi jokaiselle osapuolelle Ongelman tarkastelu: taustan ja näkökulmien selvittely syyt, ongelman tekijät Ratkaisumahdollisuuksien esittäminen: erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja mikä toimisi parhaiten Ratkaisun valinta: mietitään eri ratkaisuvaihtoehtojen etuja, haittoja ja seurauksia mikä ratkaisu olisi tarkoituksenmukaisin toteuttaa Toimeenpanon suunnittelu: miten päätös käytännössä pannaan toimeen? kuka tekee mitä ja mihin mennessä? Arviointi: saavutettiinko haluttu lopputulos? Työpaikkaohjaajana ristiriitatilanteissa pysy rauhallisena. Asiat yleensä selviävät puhumalla. Muista myös opettajan/työvalmentajan tuki. Et ole yksin! 10 keskuspuisto.fi/yrityksille

13 Palautteen antaminen Välitön ja rehellinen palaute on työssäoppijalle tärkeää, sillä hän saa siitä työkaluja itsearviointiin omien vahvuuksien ja kehittämisalueiden ymmärtämiseen ammatilliseen kehittymiseen Palautteen antamisella ja saamisella on suuri merkitys. Se on olennainen osa työssäoppijan ohjausta. Palautteen saamisesta tulee varmuutta ja uskallusta tehdä ja työskennellä kehittyä! Palautteen antaminen liittyy läheisesti myös arviointiin joskus palaute mielletään arvioinniksi ellei jopa arvosteluksi. Palaute onkin viisainta kohdistaa työssäoppijan toimintaan ja työtehtävän sujumiseen, ei hänen persoonaansa. Kuvaile siis tilannetta ja tapahtunutta; älä tuomitse. Ammattilaisen antama kiitos hyvin tehdystä työstä edistää oppimista ja lisää uskoa työssäoppijan omiin mahdollisuuksiin! keskuspuisto.fi/yrityksille 11

14 Vinkkejä palautteen antajalle: anna palaute välittömästi anna ideoita ja tietoja, ei niinkään neuvoja anna vaihtoehtoja, ei valmiita vastauksia tai ratkaisuja mieti, mikä on oleellista palautetta tässä ja nyt, kaikkea ei tarvitse sanoa kerralla tee palautteestasi arvokasta, kehittävää ja rakentavaa valitse sopiva, paikka ja aika tarkista, että palautteesi on ymmärretty! Hyvä palaute on: oikeudenmukaista arvio on suhteessa työssäoppijan ammatillisen kasvun vaiheeseen kehittävää palaute tukee ammattilaiseksi oppimista rehellistä kartoitetaan sekä kehittämiskohteet että vahvuudet kannustavaa, ei lannistavaa johdonmukaista ja luotettavaa Esimerkkinä hampurilaispalaute seuraavalla palstalla. Hampurilaispalaute Kun palautetta saa rakentavassa ja kannustavassa muodossa, se otetaan paremmin vastaan on todennäköisempää, että palautteesta on hyötyä oppimisessa. Hampurilaispalautteeksi sanotaan palautteenantotapaa, jossa yhdistetään palautteen saajan vahvuudet ja kehittämisalueet. Kun palaute alkaa kannustavasti ja loppuu positiivisiin kommentteihin, varsinainen kehittämiskohde ( hampurilaisen pihvi ) on helpompi ottaa vastaan ja opiskelija voi ruveta kehittämään itseään kannustavien sanojen voimalla. Hampurilaispalaute: Ensin otetaan esiin myönteisiä ja konkreettisia yksityiskohtia mitä työssäoppija osaa tai on tehnyt onnistuneesti Seuraavaksi tehdään kannustavia ja rohkaisevia ehdotuksia mitä työssäoppija voisi vielä parantaa tai kehittää Lopuksi tarjotaan myönteinen, toteava yhteenveto kannustava loppukommentti 12 keskuspuisto.fi/yrityksille

15 Lisätietoja ohjaamisen tueksi Aikuiserityisohjaus Kun ohjattavana on aikuinen työssäoppija, on hyvä muistaa että hänellä voi olla jo paljon elämänkokemusta ja -näkemystä. Elämänkokemus voi olla ohjausta helpottava seikka, sillä aikuisen työssäoppijan taidoissa saattaa olla jo paljon sellaista joka tukee uuden oppimista. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon myös se, että joskus aiemmat kokemukset voivat rajoittaa tai hidastaa uusien toimintatapojen oppimista. Jokaisella aikuisella on käsitys kyvystään toimia osana yhteiskuntaa. Aikuisen työssäoppijan ohjauksessa on tärkeää, että ohjaaja pyrkii ymmärtämään ohjattavan näkemyksen maailmasta ja itsestään Aikuiserityisohjauksen tavoitteena on ohjattavaa arvostava ja vuorovaikutteinen ohjaus niin että ohjattavan omat kokemuksia ja näkemyksiä ei mitätöidä, vaan kytketään uuden oppimiseen. Ohjaustyylit Työpaikkaohjaaja auttaa ja ohjaa työssäoppijaa ymmärtämään ja kehittämään työtapojaan sekä jatkuvasti oppimaan työssään. Hyvällä ohjaajalla on kiinnostusta, kykyä ja herkkyyttä havaita sekä analysoida työssäoppijan tarpeita ja tilannetta. Ohjaus voidaan jakaa eri ohjaustyyleihin, esimerkiksi: hyväksyvä tyyli työpaikkaohjaaja motivoi työssäoppijaa oppimaan ja saavuttamaan omia tavoitteitaan kysyvä tyyli kysymysten on tarkoitus olla oppimista tukevia, ei työssäoppijaa tenttaavia ristiriidat havaitseva tyyli käytetään osoittamaan työssäoppijan puheen ja ajattelun tai tekemisen välisiä ristiriitaisuuksia, joita ohjattava ei itse useinkaan havaitse määräävä eli ohjeita antava tyyli edellyttää, että työpaikkaohjaaja analysoi tilanteen ja antaa asiantuntijan neuvot parhaista ratkaisuista ja toiminnasta. keskuspuisto.fi/yrityksille 13

16 Hyväksyvä ohjaustyyli on kuuntelemista ja tilan antamista sille joka puhuu. työssäoppijaa rohkaistaan puhumaan häntä pyydetään kertomaan ja kuvailemaan lisää palautetaan asia lisäpohdintaan toistetaan työssäoppijan kertoma tai tiivistetään ja tehdään yhteenveto puhutusta annetaan aikaa miettimiseen hyväksytään tunteet ja ajatukset ilman omia kannanottoja Kysyvä ohjaustyyli Tätä tyyliä käytetään, kun halutaan saada hahmotettua tilanne yhteisen työskentelyn pohjaksi. tarkoituksena on saada monipuolinen kuva kokonaisuudesta liika kysely saattaa estää varsinaiseen ongelmaan pysähtymisen ja sen käsittelyn perusmenetelmä on vuorovaikutustilanne, jossa esitetään mahdollisimman laaja-alaisia ja avoimia kysymyksiä tarkoitus on kuunnella, antaa aikaa ja tilaa työssäoppijalle sekä rohkaista häntä selvittämään pulmatilanteita, kuvaamaan millaiselta ne hänen kokemanaan näyttävät puhetta konkretisoidaan käytännön esimerkein. kysymysten tarkoituksena on auttaa työssäoppijaa selkiyttämään informaatiota ajattelun, päätöksenteon ja toiminnan pohjaksi. Ristiriidat havaitseva ohjaustyyli Tätä tyyliä voidaan käyttää kun halutaan työssäoppijan näkevän oman tilanteensa. Työpaikkaohjaajan tehtävä on toimia peilinä ja pysäyttää työssäoppija tarkastelemaan omaan toimintaansa jos työssäoppijalla ei ole valmiuksia itsearviointiin saattaa tämän tyylin käyttö estää prosessin etenemisen. Ohjaustyyliin ei sisälly syyttelyä eikä arvostelua, mutta silti tällä ohjaustyylillä on taipumus johtaa konfliktiin ei yleensä sovellu ohjauksen alkuvaiheeseen, koska edellyttää luottamuksellista perustaa edellyttää tuekseen hyväksyvää ohjaustyyliä, jotta mahdollisesti heränneet negatiiviset tunteet saadaan työstettyä. 14 keskuspuisto.fi/yrityksille

17 Määräävä eli ohjeita antava ohjaustyyli Tätä tyyliä käytetään, kun tilanteeseen tarvitaan pikaista ratkaisua määräävä tyyli saattaa tehdä työssäoppijasta liian helposti ohjaajaan nojautuvan ja ohjauksesta riippuvaisen, eikä se tue ohjattavan oman toimintakyvyn kehittymistä eikä omasta toiminnasta oppimista. Ohjeita antava, määräävä tyyli lienee käytetyin ohjauksessa. käytetään tilanteissa, jossa työssäoppija on kykenemätön tekemään oma-aloitteisesti ratkaisuja tai hänellä on kiire tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan ulkopuolista asiantuntijaa on tehokas ja johtaa ehkä nopeimmin ratkaisuihin, joskin pikaratkaisut voivat osoittautua väliaikaisiksi edellyttää, että ohjaaja analysoi tilanteen, antaa ohjattavalle kuvauksen ongelmasta sekä antaa asiantuntijan neuvot parhaista ratkaisuista ja toiminnasta. Oppimisvaikeuksista Oppimisen erityisvaikeuksista puhutaan silloin, kun vaikeudet ovat suuria henkilön lahjakkuuteen ja koulutustasoon nähden eikä niiden taustalla ole muita sairauksia. Oppimisvaikeuksien ilmenemismuodot voivat vaihdella iän ja oppimishaasteiden mukaan. Erityisiä oppimisvaikeuksia ovat esimerkiksi lukivaikeus (lukihäiriö), matematiikan vaikeus tai kielellinen vaikeus. Lukivaikeutta arvioidaan olevan 3 10 prosentilla suomalaisista. Mielenterveydelliset syyt, kuten masennus, työuupumus tai esimerkiksi skitsofrenia voivat vaikeuttaa oppimista. Joskus oppimisvaikeuksien taustalla on muita syitä: vuorovaikutus- ja kommunikaatiovaikeuksia, tunne-elämän vaikeuksia sekä yleiseen elämänhallintaan liittyviä ongelmia. Oppimisvaikeudet mielletään usein lapsuuteen ja koulunkäyntiin liittyviksi ongelmiksi. Vaikeudet eivät kuitenkaan iän myötä häviä, vaan niitä ilmenee myös aikuisilla. Lisäksi ne vaikuttavat opiskelua laajemmin elämän osa-alueisiin. Keskeltä vaikeuksia löytyy mahdollisuus. Albert Einstein keskuspuisto.fi/yrityksille 15

18 Ongelmia ja tukikeinoja Ongelma Opiskelijan työpanos vaihtelee Tukikeinoja sopiva töiden rytmitys Opiskelija ei jaksa Opiskelija ei muista Opiskelija unohtaa Opiskelija ei ymmärrä tarpeelliset tauot asioiden kertaaminen asioiden neuvominen uudelleen huomautus selkeät, yksinkertaiset ohjeet ja neuvot työn näyttäminen kuvien käyttö Opiskelija ei hahmota esim. käsitteet ylhäällä alhaalla oikea vasen Opiskelijalla on kuulo-ongelma Opiskelijalla on tarkkaavaisuus- ja keskittymisongelmia Opiskelija ei luota itseensä Opiskelija on arka ja epävarma tarkistaminen kysymällä: kerro omin sanoin mitä pitää tehdä paikkojen ja tavaroiden näyttäminen etenkin työssäoppimisen alkuvaiheessa puheen kohdistaminen suoraan rauhallinen ympäristö yksi tehtävä kerrallaan tehtävän suorituksen tarkistaminen alussa virheiden korjaaminen välittömästi rohkaisu ja kannustaminen 16 keskuspuisto.fi/yrityksille

19 Lukivaikeuden ilmeneminen ammattityössä Ongelma Työssäoppijan ohjaamisen vaikeus. Luetun ymmärtämisen ja kokonaisuuksien hahmottamisen vaikeus. Pitkät kirjalliset tai suulliset ohjeet ovat vaikeita ymmärtää ja muistaa. Työhön liittyvän tiedon hankkiminen itsenäisesti on hankalaa. tulos on usein luettelo yksittäisistä tiedoista työssäoppiijan on vaikea poimia oleellista tietoa asiakokonaisuus ei hahmotu Työn perustana olevan tiedon siirtäminen ja soveltaminen käytännön työhön on vaikeaa. Keinoja Työssäoppija itse kuvailee oppimisensa vaikeutta. Työssäoppija itse kertoo millä tavoin hän parhaiten oppii. Oppimiseen ja ohjeiden lukemiseen varataan enemmän aikaa. Jos muiden tahdissa pysyminen vaikeaa, laaditaan työssäoppijalle oma aikataulu. Työohjeet kirjoitetaan lyhyesti. Voidaan käyttää kuvallisia ohjeita. Ohjeet voidaan pilkkoa pienempiin kokonaisuuksiin. Sidotaan tiedon tarve käytännön työhön: jotta pääset eteenpäin tässä asiassa, sinun täytyy tietää tämä edellinen työpaikkaohjaajan tuki Ymmärretään, että mm. lukivaikeus voi vaikuttaa myös oppimisympäristön hahmottamiseen ja nopea oppimisympäristön vaihdos voi hidastaa tai jopa estää oppimista. Annetaan aikaa ja tukea työssäoppijalle, jotta hän omassa tahdissaan ehtii omaksua uuden ympäristön. keskuspuisto.fi/yrityksille 17

20 Työvalmentajan tuki Keskuspuiston ammattiopistossa Joidenkin opiskelijoiden kohdalla on mahdollisuus saada työvalmentajan kautta tehostettua ohjausta työssäoppimisen ja työhön sijoittumisen tukemiseksi. Opettaja on alan asiantuntija ja työvalmentajan tuki painottuu työelämän pelisääntöjen ja elämänhallinnallisten taitojen ohjaamiseen. Työvalmentajan tuki työssäoppimisessa muotoutuu aina opiskelijan yksilöllisistä tarpeista ja toiveista. Tuki voi olla esimerkiksi työtehtävien määrittämistä tai opastusta sosiaalisissa tilanteissa toimimisessa jne. Työvalmentaja on tarpeen mukaan läsnä ensimmäisinä päivinä ja auttaa selvittämään käytännön asioissa sekä tekee tukikäyntejä työssäoppimisen ajan. Työvalmentaja toimii tiiviissä yhteistyössä opiskelijan, opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa. Jos olet työpaikkaohjaajana kiinnostunut työllistymisen tukimuodoista keskustele asiasta opettajan kanssa, joka ottaa tarvittaessa yhteyttä työvalmentajaan. 18 keskuspuisto.fi/yrityksille

21 Työllistymisen tukimuotoja Työnsaanti ei ole aina kiinni pelkästään omasta aktiivisuudesta. Työllistymiskynnys voi olla korkea useista eri syistä, esim. työnhakija on voinut olla kotona pienten lasten kanssa, työttömyys on pitkittynyt tai työllistymistä hankaloittaa vamma tai sairaus. Työmarkkinoille pääsy voi vaatia henkilökohtaista ohjausta tai taloudellista tukea. Työllistymispolku voi olla pitkä ja sisältää erilaisia palvelujen yhdistelmiä. Oliko työssäoppimiskokemuksenne positiivinen? Jos olette kiinnostuneita työssäoppijan palkkaamisesta on sivuilla tietoa Työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamista palveluista ja tukimuodoista työnantajille. Lisätietoja: Palkkatuki Työnantaja voi saada palkkatukea palkatessaan työttömän työnhakijan, jolla on vaikeuksia työllistyä. Työllistymistä voi vaikeuttaa mm. pitkä työttömyys, ammattitaidon puute, vamma tai sairaus. Palkkatuki on aina harkinnanvarainen. TE-toimisto arvioi, kuinka hyvin palkkatuettu työ parantaa työttömän ammatillista osaamista ja avoimille työmarkkinoille työllistymistä. TE-toimisto päättää tuen suuruuden ja keston tapaus kerrallaan. Palkkatukea voidaan myöntää sekä toistaiseksi voimassa olevaan että määräaikaiseen työsuhteeseen (myös oppisopimuskoulutukseen). Tukea voidaan maksaa myös osa-aikaiseen työsuhteeseen, jos TE-toimisto pitää osa-aikatyötä tarkoituksenmukaisena ja osaaikatyö edistää henkilön mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille. Tämä voi olla perusteltua esimerkiksi osatyökykyisten työllistymisen kannalta. keskuspuisto.fi/yrityksille 19

22 Sanssi- ja Duuni-kortti Alle 30-vuotias työtön työnhakija voi saada Sanssi-kortin tai sitä vanhempi tai Duuni-kortin omatoimisen työnhaun tueksi. Kortin voi saada, jos on rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistossa ja siellä on arvioitu, että palkkatuen käyttö on tarkoituksenmukaista työnhakijan työllistymisen edistämiseksi. Työtä haettaessa nämä kortit ovat työnantajalle viestinä siitä, että hakijan palkkaamiseen voidaan myöntää palkkatukea 30, 40 tai 50 % palkkakustannuksista, jos työnantajaa ja työsuhdetta koskevat muut edellytykset täyttyvät. Työnantajan täytyy tehdä palkkatukihakemus TE-toimistoon hyvissä ajoin ennen suunniteltua työn aloittamista. Työolosuhteiden järjestelytuki Työ- ja elinkeinotoimisto voi edistää osatyökykyisen työntekoa työolosuhteiden järjestelytuella. Työnantaja voi saada työolosuhteiden järjestelytukea, jos työhön palkattavan tai työssä jo olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää uusia työvälineitä tai kalusteita muutostöitä työpaikalla apua työssä toiselta työntekijältä. 20 keskuspuisto.fi/yrityksille Työvälineiden hankintaan tai työpaikan muutostöihin tukea voi saada enintään 4000 euroa henkilöä kohden. Sitä on haettava kuukauden kuluessa, kun työtarvikkeet on hankittu tai muutostyöt tehty. Tukea voi saada tarvittaessa myös ennakkoon. Palkattava työntekijä voi vammansa tai sairautensa takia tarvita myös apua työtehtävissä. Korvausta toisen työntekijän antamasta avusta voi saada enintään 20 työtunnille kuukaudessa enintään 18 kuukauden ajan. Tukea maksetaan kuukausittain jälkikäteen 20 euroa tunnilta toteutuneiden työtuntien perusteella. Maksatushakemus toisen työntekijän antamasta avusta on toimitettava TE-toimistoon kahden kuukauden kuluessa siitä, kun maksatusjakso on päättynyt.

23

24 Ammatillinen aikuiskoulutus Läkkisepänkuja HELSINKI Koulutusassistentti puh Opinto-ohjaaja puh info.aikuiskoulutus@keskuspuisto.fi