Museoviraston lausunnossa todetaan seuraavaa:

Transkriptio

1 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU TAMPEREENTIE 9-13 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVALUONNOSVAIHEEN NÄHTÄVILLÄOLO KAAVANLAATIJAN VASTINEET LAUSUNTOIHIN JA MIELIPITEISIIN Nämä vastineet perustuvat Arkkitehtitoimisto Juha Koskela Oy:n laatiman päivättyyn Hämeenlinnan Tampereentie 9-13 asemakaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin (4) ja mielipiteisiin (3). 1. Lausunto, Museovirasto (saap ) Museoviraston lausunnossa todetaan seuraavaa: Tampereentie 9-13 sijaitsee Hämeen keskiaikaisen linnan läheisyydessä, Linnanniemen alueella. Linnanniemi on mukana maakunnallisesti arvokkaan rakennuskannan inventoinnissa (Rakennettu Häme, Hämeenlinna kohde 6). Lisäksi alue rajautuu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun maisemaalueeseen Vanajaveden laakso ja Aulanko sekä Kansalliseen kaupunkipuistoon. Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta puuttuvat maininnat RKY-alueen ja maisema-alueen läheisyydestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sekä kaavaselostuksessa ei liioin ole huomioitu Hämeen Linnaa ( , tunnus muinaisjäännösrekisterissä) ja Hämeenlinnan vanhaa asemakaavaaluetta ( ) muinaisjäännöksinä. Kaavan vaikutuksia tulisi arvioida myös näihin valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on lisätty kulttuuriympäristö- ja maisemaalueen, rakennuskantainventoinnin, Kansallisen kaupunkipuiston sekä muinaisjäännösten tiedot. Kaavaselostuksessa on täydennetty kaavaratkaisun vaikutusten arviontia suhteessa arvokkaisiin maisema- ja kulttuuriympäristökokonaisuuksiin sekä muinaisjäännöksiin. Linnanniemen alue on rakentunut useassa vaiheessa 1800-luvun lopulta lähtien ja luonteenomaista sille on pienimittakaavainen rakentaminen ja rehevät pihapiirit. Uusimmatkaan rakennukset eivät ole yli kaksikerroksisia. Kaavamuutoksella on tarkoitus suojella vuonna 1914 rakennettu E.K. Ansaksen suunnittelema asuinrakennus, joka liittyy välittömästi Brahenkatuun ja Linnaniemen puutalorakennuksiin. Toinen uudempi asuinrakennus on etäämmällä keskustan suunnassa eikä ole Linnaniemen alueeseen samalla tavalla yhteydessä eikä omaa samanlaisia suojeluarvoja. Suunnittelualueen rakennukset on tarkoitus purkaa lukuun ottamatta tontilla 15-2 kaavassa suojeltavaa rakennusta. 1

2 Kaava mahdollistaa pienimittakaavaisten piharakennusten avulla sopivan rakeisuuden ja rakenteen lomittumisen pienempimittakaavaisiin puutaloihin. Istutuksin tonteilla ja hidaskadulla pyritään luomaan laadukasta ympäristöä. Linnaniemen aluetta on kaavamuutosalueen länsi- ja pohjoisreunalla rakennettu kolmen kerroksen korkuisiksi kerrostaloiksi. Voimassa olevassa asemakaavassa ne on merkitty kaksikerroksisiksi, maanpäällisten kellarikerrosten kanssa ne ovat kolmen kerroksen korkuisia ja vastaavat nykypäivän asemakaavamerkintää III. Tämä kerrosluku on lähtökohtana kaavamuutoksessa Linnaniemen kadun rakennuksille. Kaavaselostuksen mukaan alueelle on tutkittu kolmea toteuttamisvaihtoehtoa: VE-0, VE-7000 ja VE Kaavaa on ryhdytty valmistelemaan raskaimman vaihtoehdon pohjalta, jonka mukaisesti asemakaavaluonnoksessa esitetään koko alueen kerrosalan nostamista 8610 k-m2:iin ja alueen muuttamista pääosin asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Mitään laskelmia pilaantuneiden maiden puhdistamisesta tai perustusten erikoisvaatimusten aiheuttamista lisäkustannuksista ei ole missään kaavan valmisteluvaiheessa esitetty. Asemakaavaluonnoksen kehittäminen on tehty luonnosvaiheessa saadun palautteen ja jatkosuunnittelun avulla, jossa tutkittiin edelleen kerroslukua, massoittelua ja julkisivuja. VE ja VE vaihtoehdoista kehittyi kaavaluonnoksen mukainen malli jossa kerrosalaa on 8610 kem2. Vaihtoehdot eivät sisältäneet suojeltavan rakennuksen kerrosalaa. Uudisrakennusten VE-7000 ja VE vaihtoehtoja tutkimalla saatiin reunaehdot tulevalle ratkaisulle. Enimmäiskerrosluku laskettiin viiteen, Tampereen tien puolella pääosin kerroslukuna tulee olla kolme, ylin kerros ja parvekkeet sisäänvedettynä kaupunkikuvallisista syistä. Rakennusoikeudet muodostuivat siten että suojeltavan rakennuksen tontin 15-2, kerrosalaksi tuli 350 kem2, tontin kem2, tontti 15-5, 1030 kem2 ja tontti kem2. Tonttitehokkuuslukuina esitettynä kaavan tonttien rakennusoikeudet alueella muodostuvat seuraavasti. - tontilla 15-2, 350 kem2, e=0,27 - tontilla 15-6, 1020 kem2, e=0,76 - tontilla 15-5, 1030 kem2, e=0,87 - tontilla 31-2, 6560 kem2, e=1,0 Kortteli 31 muodostaa kaavaehdotuksessa osakokonaisuuden, joka rajaa selkeästi reunaa puistoalueille sekä idän, etelän että lännen suuntaan. Korttelista avautuvat poikkeuksellisen avarat puistonäköalat, joten paikka on erinomainen hissillisille kaupunkikerrostaloasunnoille, joista on aivan kaupunkikeskustan tuntumassa kysyntää. Houkuttelevalle sijaintipaikalle on järkevää kaavoittaa rakentamistavaltaan riittävän tehokas mutta samalla arvokkaan ympäristön reunaehdot huomioiva ratkaisu. Korttelissa 31 rakennusoikeuden merkittävää 2

3 nostoa nykyisestä perustelevat korttelin huomattavat maaperän puhdistamis- ja rakennusten perustamiskustannukset. Korttelissa 31 perustamisolosuhteet huononevat eteläosaa kohti. Maaperä on lisäksi huonosti kantavaa, perustukset ja pohjarakenteet on paalutettava metrin paaluille. Suunnittelualueella suoritetun ympäristöteknisen tutkimuksen mukaan maaperässä on osin voimakkaasti pilaantuneita kohtia jopa 4,5 m:n syvyyteen asti. Maaperän puhdistamis- ja rakennusten perustamisratkaisujen kustannusarvio on selvitysten mukaan euroa. Selostus x, liite (FCG Planeko Oy: KOY Tampereentie, Hämeenlinna, Ympäristöselvitys D3443, ja GEO-JUVA: Alustava pohjatutkimus, ) Asemakaavan muutosalueen itäreuna muodostaa avointa tilaa rajaavan julkisivun linnalle ja Linnanpuistoon päin. Uuden katujulkisivun tulee muodostaa rauhallinen tausta historialliselle ympäristölle. Tavoitteena on juuri nämä ominaisuudet, saavuttaa ehjä katutilaa rajaava pinta joka syntyy kaavamääräyksillä jossa on ylin kerros ja parvekkeet Tampereentien puolella ovat sisäänvedettyjä. Julkisivun korkealuokkaisilla materiaaleilla luodaan viesti arvokkaan ympäristön osasta joka on kuitenkin oma itsenäinen kokonaisuus puistojen ympäröimänä. Julkisivumateriaalit Tampereentien puolella on, aikaa kestävä, tummaksi poltettu tiili jota säestää harmaat julkisivun osat kuten ikkunat ja ovet, vesipellit, syöksytorvet. Voidaan perustellusti kysyä kilpaillaanko näillä valinnoilla Linnan kanssa, joka tapauksessa tiili kuitenkin eroaa sävyltään ja kooltaan Linnan tiilipinnoista ja voi olla polttoasteeltaan lähes mustaa. Kaavaan otetaan määräys jossa käytettävät julkisivumateriaalimallit on hyväksytettävä rakennusvalvonnassa ennen rakennustöiden aloittamista. Ottaen huomioon Tampereentien liikenteen rasitukset rapatuille pinnoille tiili olisi hyvä ratkaisu kadun puolella, pihan puolella tavoitteena vaaleat rappaus- ja puupinnat. Kaavaan osoitetaan sisäänvedetty osa määräyksellä kerrosluku II. 2. Lausunto, Rakennusvalvonta ja ympäristö, (saap ) Hämeenlinnan kaupungin rakennusvalvonnan ympäristöasiantuntija Heli Jutila toteaa maaperän kunnostussuunnitelmasta, että kaavamääräyksessä voisi viitata Valtioneuvoston asetukseen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista, ( VNA 214/2007). Lisäksi kohdassa asemakaavan toteutus tulisi tarkentaa, että rakentaminen käynnistyy asemakaavan vahvistuttua ja pilaantuneen maan puhdistamisen tapahduttua. Viittaus ja tekstitarkennus lisätään kaava-asiakirjoihin. 3

4 3. Lausunto, Vattenfall Lämpö Oy (saap ) Vattenfall Lämpö Oy:n puolesta kaavamuutosluonnokseen ei ole huomautettavaa. Tulevat kiinteistöt on mahdollista liittää kaukolämpöön. 4. Lausunto, Kanta-Hämeen pelastuslaitos ( saap ) Kanta-Hämeen pelastuslaitos lausunnossaan toteaa että pelastustiet tulee määritellä rakennuslupavaiheessa. Puiston puolella tikasauton käyttö on hankalaa. Autokatosten raajaan kiinnirakentaminen ilman palomuuria ei poista katokselta palo-osastointivelvoitetta mikäli palonleviäminen naapurikiinteistöihin on mahdollista. Pelastustien järjestäminen puiston puolelta on olemassa olevassa tilanteessa hankalaa. Määräysten mukaiset hätätiet voidaan järjestää parvekeluukkujen avulla kyseisellä suunnittelualueen eteläreunalla. Kaavamääräys palomuurin rakentamatta jättämisestä on poistettu tarpeettomana kaavasta. 5. Mielipide, Hämeenlinnan Keskikaupungin asukasyhdistys (saap ) Hämeenlinnan Keskikaupungin asukasyhdistyksen lausunto saapui yhdistyksen hallituksen toimesta. Lausunnon mukaan olisi syytä laatia kaavarunkosuunnitelma koko Tampereentien ja Helsinki-Tampere valtatien välisestä alueesta. Asukasyhdistyksen hallituksen kokouksessa oli pohdittu Vekan korttelin lähiympäristön käyttämätöntä aluetta, joka sopisi paremmin nykyistä tehokkaampaan käyttöön. Vekan alueen kaava on asukasyhdistyksen hallituksen käsityksen mukaan hyvin laadittu ja valmis jatkokäsittelyyn, mikäli ei ympäristön kaavarunkosuunnitelmasta muuta ilmene. Kaupungin kaavoitusohjelmassa ei ole varauduttu alueella laajempaan täydennysrakentamistarkastelun, koska Tampereentie 9-13 asemakaavamuutosalueeseen rajautuvat puistoalueet kuuluvat joko Hämeenlinnan Kansalliseen kaupunkipuistoon tai valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema- tai kulttuuriympäristöihin. Täydennysrakentaminen em. puistoalueille ei ole mahdollista. 6. Mielipide, Arkkitehti Satu Huuhka (saap ) Arkkitehti Satu Huuhka jätti mielipiteensä asemakaavaluonnoksesta Hämeenlinnan kaupungin asukkaan ominaisuudessa. 4

5 Satu Huuhkan mielestä perustelut alueen mittavan rakennusoikeuden nostoon maaperän huonolla rakennettavuudella ja maaperän saastuneisuudella ovat turhat, sillä maaperän saastuttajan pitäisi itse vastata teoistaan omalla kustannuksellaan, rakennusoikeuden nosto on kuitenkin perusteltua keskustan läheisyyden vuoksi sekä kaupunkikuvallisten seikkojen että täydennysrakentamisen kannalta. Mielipiteessään Satu Huuhka kehottaa kaavan laatijaa huomioimaan vieläkin paremmin olemassa olevan rakenteen ja suojeltavan rakennuksen liittymisen tulevaan suunnittelualueeseen Tampereentien puolella. Hänen mielestään kerrosluvun tulisi olla II suojeltavasta rakennuksesta etelään sijaitsevalla alalla joko osittain tai kokonaan. Huuhka ehdottaa tuota rakennusoikeutta siirrettäväksi, jos tarpeen, korttelin eteläisimpään osaan viimeiselle tai keskimmäiselle rakennusaloista. Huuhka ihmettelee, miksi asemakaavamerkintä ei ole keskustan läheisyydessä ALK vaan ainoastaan AK ja perustelee mielipidettään rakennusten kivijalan liiketilojen mahdollisuudella. Yleismääräyksistä Huuhka toteaa, etteivät ne noudata asemakaavamaista ohjausta vaan ovat pikemminkin viitesuunnitelmaa kuvailevia, Huuhka myöntää kaavan pintamateriaalimääräysten tärkeyden takaamaan arvokkaalle ympäristölle korkeatasoinen ulkoasun. Matalampi kaksikerroksinen massa Tampereentien puolella olisi outo kun ottaa huomioon että pohjakerros olisi kuitenkin liikenteen vuoksi yhteistiloja. Rakennusoikeuden määrää on selvitetty kohdassa museoviraton lausunto. Rakennusoikeutta ei ole määritelty yksistään maapohjan laatukysymyksenä vaan myös kaupunkikuvallisin seikoin. Pohjarakennuskustannus on kuitenkin niin suuri maapohjan kerrosala neliömetriä kohden että tietty volyymi tulee rakentamisessa olla jotta alue myös rakentuisi. Suojeltavan rakennuksen ohella alue liittyy Linnaniemenkadun kolmikerroksisiin kerrostaloihin. Massoittelussa ja julkisivujen käsittelyssä on pyritty huomioimaan nämä molemmat näkökohdat. Kortteleihin tulee piharakennuksia ja katoksia, jotka sitovat uudisrakennukset ympäristön pienempään rakennuskantaan. Osa kerrosaloista on siirretty näihin piharakennuksiin massoittelun keventämiseksi. Kaavamerkinnöistä ALK merkintä on osalla suunnittelualuetta, merkintä olisi mahdollinen koko alueelle vaikka kysyntää liiketiloille tällä hetkellä ei olisikaan. Yleismääräykset ovat osa kaavaa kuten viitesuunnitelmakin. Kaavamuutossuunnittelu tehdään kumppanuushankkeena, jolloin nähdään jo kaavanlaatimisvaiheessa tulevia rakennussuunnitelmaluonnoksia. Määräyksien yleisyys tai yksityiskohtaisuus on syntynyt näissä prosesseissa. 7. Mielipide, Eija Helanen (saap ) Helanen muistelee suunnittelualueen vuodentakaiseen kaavaluonnoksen nähtävillä oloa ja toteaa kaavaehdotuksen olevan entistä huonompi. Helasen mielestä Vekan 5

6 linja-autovarikko oheistoimintoineen pitäisi määrätä muualle siirrettäväksi alueen epäesteettisyyden sekä haitallisten ympäristövaikutusten vuoksi. Helanen ehdottaa suunnittelualueen maiden puhdistustoimien jälkeen harkittavan alueen kaavoittamista omakotialueeksi, sillä se liittyy kiinteästi Linnanniemen omakotialueeseen, eikä kaupunkikeskusta-alueeseen. Hän näkee Karnaalinpuiston olevan luonnollinen raja kaupungin ja Linnanniemen välillä ja ehdottaa, että suunnittelualueella tulisi noudattaa samoja määräyksiä ja vaatimuksia kuin Linnanniemen alueella niin rakennusoikeuksien kuin ulkonäkövaatimustenkin suhteen. Kulttuurihistoriallinen miljöö eli Hämeen linna ja siihen liittyvän puistoalue on Helasenkin mukaan erittäin merkittävä. Alueen kiinteistönomistajia tulisi hänen mielestään tässäkin asiassa kohdella lain edellyttämällä yhdenvertaisuusperiaatteella. Helasen mielestä Tampereentie on yksi Hämeenlinnan keskeisempiä katuja ja sen luoma katunäkymä tulee saattaa arvoiseensa asuun. Helanen toteaa, että vuosien ajan Linnanniemen alueella on tehty rakentamisessa virheitä sallimalla ympäristöönsä sopimattomien talojen rakentaminen alueelle eikä näitä virheitä tule enää toistaa. Kaavan laatija toteaa, että asemakaavaluonnoksen kehittäminen on tehty luonnosvaiheessa saadun palautteen ja jatkosuunnittelun avulla, jossa tutkittiin edelleen kerroslukua, massoittelua ja julkisivuja. Jatkosuunnittelun kerrosluvuksi valittiin enintään viisi siten, että Tampereentien puolella Linnan suuntaan tulisi kolme kerrosta, joista ylin on kadunpuolelta sisäänvedetty. Tällä tavoiteltiin hyvää liitosta suojeltavaan puurakennukseen ja sopivaa niiausta Linnan suuntaan, toisaalta kolme kerrosta muiden ympäristön kerrostalojen tapaan. Linnaniemenkatu muutettiin pihakadusta hidaskaduksi. Kaavaehdotuksen kerrosalan määrä tarkentui työn aikana. Lisärakennusoikeus suojeltavan rakennuksen pihalta poistettiin ja suojeltavan rakennuksen käytettävissä oleva kerrosala sovitettiin 350 kem2:iin. Kortteliin 31 lisättiin yksikerroksiset piharakennukset, joilla saadaan aikaan sidos pientalojen mittakaavaan. Näin voitiin pienentää ja lyhentää korttelin keskiosan massaa. Lisäksi osittaisilla lapekatoilla rakennukset on liitetty Linnaniemen kadun harjakattoihin. Julkisivumateriaaleiksi valittiin tiili ja rappaus, jota säestää harmaat julkisivun osat, tavoitteena hillityillä ja laadukkailla materiaaleilla antaa lisäarvoa vaativaan ympäristöön. Linja- autovarikon ja huoltoaseman siirtäminen on perusteltua sekä kaupunkikuvallisesti että ympäristöarvojen vuoksi. Alueen maaperän puhdistaminen varikkotoiminnan päätyttyä on välttämätöntä. Alueen kaavoittaminen omakotialueeksi ei ole keskustan läheisyyden ja kaupunkisuunnittelun tavoitteiden asettelun mukaista. Alueen rakentuminen valmiiksi 6

7 laadukkaaksi kaupunkiympäristöksi eheyttää Tampereentien katutilan ja selkeyttää linnan- ja kansallisen kaupunkipuiston rajoja. Viitesuunnitelman massamalli ja julkisivuluonnokset ovat olleet nähtävillä kaavaluonnoksen yhteydessä. Tampereella arkkitehti SAFA, Juha Koskela YKS 333 Arkkitehtitoimisto juha koskela oy Pyynikintie Tampere puh. (03) fax (03) ATL / SAFA 7