5/2014 AMMATTI SOTILAS -

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5/2014 AMMATTI SOTILAS -"

Transkriptio

1 5/2014 AMMATTI SOTILAS -

2 Ammattisotilas 5/2014 Aliupseeriliitto ry 27.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki Puh: Fax Päätoimittaja Petteri Leino Toimitussihteeri Asta Ruuskanen PÄÄKIRJOITUS... 3 Eläkeuudistus Työterveyshuollon toimintasuunnitelma valmistumassa... 8 Työssä tylsistyminen uhkaa terveyttä Palkankorotukset Puolustusministeriön tulevaisuuskatsaus Virkamieslaki muuttui Puolustusvoimauudistuksen valmistelu päätökseen Uutisia Pääluottamusmiehen kynästä Strategiatyön käynnistys puheenjohtajapäivillä Lukijan kynästä: Palautetta palautteesta Saksalaiset sotilashaudat suomessa Kirja-arvostelu Jere Laine: Sota Lintukodon loppu? lkka Remes: Horna Hylsyt lentävät Afganistan-näytelmässä Lukuvinkkejä Lottanen: Tallinnan takanakin on elämää Toimisto tiedottaa Toimituskunta Milla Asikainen Jukka Klemetti Jyrki Surkka Mika Tiitinen Painopaikka: Erweko Oy Valuraudantie Helsinki Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu Helsinki Puh: (09) Fax: (09) Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Kansikuva: SMMEPA Ammattisotilaan aikataulu 2014 Numero 1/2014 2/2014 3/2014 4/2014 5/2014 6/2014 Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy Ammattisotilas 5/2014

3 Sotilaseläke tarkasteluun Suuri eläkeratkaisu syntyi syyskuun lopulla. Se ei kosketa julkisen sektorin eläkkeitä, joiden osalta neuvottelut käydään erikseen loppuvuoden aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla tarkastellaan valtion ja kuntien eläkemääräykset kahdessa eri työryhmässä. Toinen näistä työryhmistä keskittyy pelkästään tarkastelemaan sotilaseläkkeen tulevaisuutta. Kentällä on painetta saada tietoa sotilaseläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Täysin varmana kerrottuihin sotilashuhuihin ei kannata tässäkään asiassa uskoa. Selvitystyö ei ole vielä käynnistynyt, eikä mitään ole päätetty. Maltti on jälleen valttia. Ennalta on täysin mahdotonta arvioida, millaiseen ratkaisuun päädytään sotilaseläkkeiden osalta. Lähtökohtaisesti kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia. Yhdestä asiasta voisi olla kuitenkin lähes varma. Jos muutoksia tulee, niin ne tulevat voimaan aikaisintaan vuoden 2017 alusta. Puolustushallinnon työnantajan edustajat ja sotilaita edustavat ammattijärjestöt ovat yksimielisiä, että nykytila on erinomainen ja se täyttää syyskuussa solmitun eläkeratkaisun tavoitteet. Vuoden 1994 sotilaseläkeuudistuksen seurauksena ammattisotilaiden osalta työurat jatkavat edelleen pidentymistä. Nykyinen järjestelmä varmistaa puolustusvoimille riittävän sodan ajan joukkojen ammattireservin ja se pitää sotilaallisten tehtävien ikärakenteen tarkoituksenmukaisena. Asiassa on varmaan muitakin näkemyksiä. Sotilaseläkejärjestelmää ei ole kuitenkaan luotu sosiaalipoliittisista perusteista, vaan puhtaasti maanpuolustuksellisista syistä. Sen tärkein tehtävä on tuottaa ammattireserviä. Mikäli sotilaiden eroamisikä nousisi nykyisestä, ei ammattireserviä enää muodostuisi. Viime talvena selvitettiin sotilaseläkkeiden laskentamallin muutosta ja nämä muutokset tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. Päiväkohtaisesta eläkelaskennasta siirrytään vuosiansioperusteiseen laskentaan. Kyseinen muutos on vahvistettu lailla tämän vuoden elokuussa. Hätäisimmät ovat vetäneet väärät johtopäätökset, ja olettaneet sotilaseläkkeiden tulevaisuuden ratkenneet tuolla lainmuutoksella. Näin ei ole, sillä tosiasiallinen sotilaseläkkeiden tulevaisuuden tarkastelu käynnistyy vasta nyt. Ammattisotilas 5/2014 3

4 Eläkeuudistus 2017 Työmarkkinakeskusjärjestöt Akavaa lukuun ottamatta allekirjoittivat sopimuksen uudesta eläkejärjestelmästä perjantaina 26. syyskuuta Sopimus koskee työeläkkeitä. Se ei suoraan kosketa julkisen sektorin eläkkeitä (kuten sotilaseläkkeet), joista neuvotellaan erikseen tänä syksynä. Mistä on kyse? Valtaosalla suomalaisista eläkkeet määräytyvät työeläkelain mukaisesti. Työeläkkeet rahoitetaan sekä työnantajilta että työntekijöiltä perittävistä työeläkemaksuista. Osa nykyisille eläkeläisille maksettavista eläkkeistä rahoitetaan juuri nyt perittävillä työeläkemaksuilla. Tulevien eläkeläisten kannalta on tärkeää, että suomalainen eläkejärjestelmä pidetään jatkossakin rahoituspohjaltaan riittävänä ja uskottavana. Maksajia on oltava enemmän kuin maksunsaajia. Kyse on huoltosuhteen tasapainosta, jossa työssäkäyviä pitää olla enemmän kuin eläkeläisiä, opiskelijoita, työttömiä ja muita eläkemaksuista vapautettuja ryhmiä. Eliniänodotteen pidentyminen sekä työurien lyhentyminen (muun muassa pidentyneiden opintojen seurauksena) ovat vääristäneet huoltosuhdetta, jota on tarkoitus korjata tehdyllä eläkeratkaisulla. Työeläkejärjestelmän uudistamisesta sovitaan työmarkkinajärjestöjen kesken. Se on sinänsä luontevaa, koska työmarkkinajärjestöjen jäsenet rahoittavat järjestelmän. Ne sopivat, jotka maksavat laskun. Neuvottelujärjestelmää kohtaan on kuulunut kritiikkiä pääosin niiltä, joita se ei koske tai jotka tuntevat sen huonosti. Jälleen kerran työmarkkinakeskusjärjestöt osoittivat kyvykkyytensä tehdä suomalaisten tulevaisuutta koskevia rat- 4 Ammattisotilas 5/2014

5 kaisuja. Palkansaajakeskusjärjestöistä vain Akava ei hyväksynyt neuvottelutulosta. Akavan taitamattomuus neuvotteluissa ei kaada tai muuta tehtyä ratkaisua. Juna puuskuttaa eteenpäin ilman Akavaakin. Uusi eläkejärjestelmä kohtelee eri ikäryhmiä nykyistä tasapuolisemmin, koska eläkettä kertyy kunkin vuoden ansioista 1,5 prosenttia 65 vuoteen asti. Vanhuuseläke nousee aseteittain 65 vuoteen vuoteen 2027 mennessä. Vanhuuseläkeiän yläraja ja työsopimuslain eroamisikä seuraavat muutosta täysinä vuosina. Alarajan muuttuessa arvioidaan myös yläraja. Eläkeuudistus tiivistetysti Uudet eläkesäädökset tulevat voimaan vuoden 2017 alusta. Tuohon saakka eläkettä kertyy nykyisen lain mukaisesti ja jo kertynyt eläkekertymä säilyy koskemattomana. Eläkeuudistus ei vaikuta lähivuosina eläkkeelle jääviin, sillä ennen vuotta 1955 syntyneet siirtyvät vanhuuseläkkeelle edelleen vuotiaina. Vuodesta 2017 alkaen seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkeiän alaraja nousee asteittain 65 vuoteen. Kyseessä on paluu aiempaan eläkejärjestelmään, sillä vuonna 2005 eläkkeen alaraja laski kahdella vuodella 63 ikävuoteen. Vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee asteittain kolme kuukautta vuodessa, kunnes vuonna 2027 vanhuuseläkkeen alaikäraja on 65 vuotta. Vanhuuseläke säilyy joustavana 65 ikävuoden jälkeen. Jatkossa työeläkettä alkaa kertyä jo 17-vuotiaana tehdystä työstä, nykyisen 18 vuoden sijaan. Alaikärajat eivät muutu takautuvasti. Jos henkilö täyttää 18 ennen vuotta 2017, hänelle ei kerry eläkettä 17-vuotiaana tehdystä työstä. Vastaavasti jos henkilö on täyttänyt 23 ennen vuotta 2005, hänelle ei ole kertynyt eläkettä vuotiaana tehdystä työstä. Uudessa järjestelmässä työeläkettä kertyy koko palkasta, kun eläkettä laskettaessa palkasta ei vähennetä enää työntekijän työeläkemaksua. Näin ollen eläkettä laskettaessa käytetään 5 7 prosenttia suurempaa palkkasummaa, joka nostaa maksettavaa eläkettä. Uusi eläkejärjestelmä kohtelee eri ikäryhmiä nykyistä tasapuolisemmin, koska eläkettä kertyy kunkin vuoden ansioista 1,5 prosenttia 65 vuoteen asti. Vuodesta 2005 käytössä olleessa järjestelmässä eläkettä on kertynyt enemmän 53 ja 64 ikävuoden välillä. Syntynyt sopimus varmistaa eläkkeiden riittävyyden myös jatkossa, koska vuonna 2017 työntekijöiden ja työnantajien maksama työeläkemaksu nousee yhteensä 24,4 prosenttiin. Eläkkeitä pienentävä elinaikakerroin lievenee, sen jälkeen kun vuonna 2027 eläkeiän alaraja on noussut 65 vuoteen. Elinaikakertoimen lieveneminen koskee kaikkia muitakin eläkkeitä. Positiiviset poikkeukset Fyysisesti tai henkisesti kuormittavan ja pitkän työuran tehneillä on mahdollisuus hakea työuraeläkettä 63-vuotiaana. Hakijalla on oltava takanaan työuraa vähintään 38 vuotta. Tehtävien kuormittavuus arvioidaan suhteessa mahdollisuuteen selviytyä sen hetkisessä työssä. Työuraeläkettä on haettava viimeistään vuoden kuluttua työsuhteen päättymisestä. Ikääntyneinä irtisanottujen työttömyysputki eli työttömyysturvan lisäpäivät säilyvät. Työkyvyttömyyseläkkeeseen laskettava niin sanottu tuleva aika pitenee, kun vanhuuseläkeiän alaikäraja nousee. Lisäksi jo kertyneen eläkkeen taso nousee, kun eläkettä laskettaessa palkasta ei enää vähennetä työntekijän työeläkemaksua. Osa-aikaeläkkeen tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke. Osittaisen vanhuuseläkkeen ohessa tehtävää työtä ei koske palkka- eikä työaikaseuranta. Vähintään 61-vuotiaana työntekijä voi ottaa ansaitsemastaan vanhuuseläkkeestä maksuun 25 tai 50 prosenttia. Ennakkoon otettua eläkettä pienentää varhennusvähennys. Vähennys on 0,4 prosenttia kutakin varhennettua kuukautta kohden. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee 62 vuoteen vuonna Vuoden 2005 parannukset säilyvät Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa voimaan tulleet nuorten, koulutettujen ja naisten asemaa parantavat eläkeratkaisut säilyvät vuoden 2017 jälkeenkin. Eläkettä kertyy jo nuorena tehdystä työstä. Vuonna 2005 eläkkeen ansainnan alaikäraja laski 23:sta 18 vuoteen. Nyt alaikäraja laskee 17 vuoteen. Eläkettä kertyy myös palkattomilta ajoilta, muun muassa opiskeluajalta sekä äitiys- ja vanhempainvapaan ja Ammattisotilas 5/2014 5

6 alle kolmevuotiaan lapsen hoitovapaan ajalta. Eläke lasketaan ansaittujen eurojen mukaan eikä työsuhteen pituudella ole merkitystä. Laskentamalli on pätkä- ja silpputyöläisille suosiollisempi kuin ennen vuotta 2005 voimassa ollut työsuhdekohtainen laskentatapa. Koko työhistorian palkat tarkistetaan indeksillä (palkkakerroin) eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkkaindeksin paino on 80 prosenttia, hintaindeksin 20 prosenttia. Myös nuorena ansaitut palkat asettuvat 80-prosenttisesti eläkkeen alkamisvuoden tasolle. Vuoden 2004 loppuun käytettiin indeksiä, jossa sekä palkkojen että hintojen painoarvo oli 50 prosenttia. Tällä hetkellä eläkekarttumat jäävät nimellistä karttumaa pienemmiksi johtuen palkansaajan elämaksuvähennyksestä. Uudistuksen myötä eläke karttuu yksinkertaisemmin ja oikeudenmukaisemmin. Kuvassa esitetään karttumaprosentit 2017 alkaen. Mistä Akava kiukutteli? Korkeakoulutettuja edustava palkansaajakeskusjärjestö Akava marssi kahdesti ulos neuvotteluista ja jäi lopulta ulos sopimuksesta. Akavan ulosjäänti ei vaikuttanut millään tavalla ratkaisun lopputulokseen tai sen jatkokäsittelyyn. Akava sai laajasti julkisuutta eläkeratkaisun synnyttyä, kun se kritisoi mielestään korkeasti koulutettuja ja naisia Eläkkeen kertyminen palkattomilta jaksoilta Valtion varoista maksetaan eläkkeen kertymistä opiskeluajoiltaja alle 3 vuotiaan lapsen hoitovapaanajalta (erillinen laki). Etuuden perusteena on laskennallinen tulo 707 /kk (2014 ) syrjivää ratkaisua. Tosiasiassa Akavan suurin kritiikki kohdistui hyvin kapeaan asiaan eli ikävuosilta 63 ja 64 poistuneeseen superkarttumaan. Kaikille muille neuvottelijoille oli selvää, että eläkkeen alarajan noustessa kahdella vuodella myös superkarttuman alkamisraja nousee samassa suhteessa. Akavassa ei hyväksytty sitä tosiasiaa, että eläkettä kertyy vain työssäolovuosilta. Heidän mielestään on tasa-arvoa, että korkeakoulutettu tekee kuusi vuotta lyhyemmän työuran ja saavuttaa silti prosentuaalisesti saman eläketason kuin muut pidempään työskennelleet. Tosiasiassa Akava kaatui omaan yksisilmäisyyteensä ja neuvottelijoiden kokemattomuuteen. Akavassa ei kyetty analysoimaan nyt tehdyn eläkeratkaisun hyviä puolia kuten eläkemaksujen vähennyksen poistoa, elinaikakertoimen lieventämistä tai korkeampia karttumia 65-vuoden jälkeen. Akavan puheenjohtaja ilmoitti eläkeratkaisun synnyttyä, etteivät he ole jatkossa Kekkosen ajan keskitetyissä ratkaisuissa. Akava voikin hyvin jättäytyä ulos työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteluista. Se varmasti selkiyttäisi jatkossa neuvotteluja merkittävästi. Teksti: Petteri Leino Kuvat: SAK Eläkettä kertyy 1,5 % etuuksien perusteena olevista tuloista, ja tuloina otetaan huomioon 117 % äitiys-ja vanhempainrahan perusteena olevasta tulosta 75 % ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusteena olevista ansioista 65 % aikuiskoulutustukien sekä eläke-, tapaturma-ja liikennevakuutuksen mukaisten kuntoutusetuuksien perusteena olevista tuloista 65 % sairauspäivärahojen perusteena olevasta tulosta 65 % tapaturma-, liikenne-ja sotilastapaturmavakuutusta koskevien säännösten mukaisen ansionmenetyskorvauksen perusteena olevasta työansiosta 55 % vuorottelukorvauksen perusteena olevista ansioista 6 Ammattisotilas 5/2014

7 Sopimus materiaalin kunnossapidon kumppanuudesta allekirjoitettu Puolustusvoimat ja Millog Oy allekirjoittivat syyskuun lopulla maavoimien- ja merivoiminen materiaalin kunnossapidon kumppanuutta koskevan sopimuksen. Uusi sopimus laajentaa merkittävästi vuonna 2009 alkanutta kunnossapidon kumppanuutta. Laajennuksen myötä puolustusvoimien maavoimien- ja merivoimien materiaalin kunnossapidon palvelut tuottaa Millog Oy. Kumppanuussopimus tulee voimaan , mikäli eduskunta hyväksyy sen rahoituksen vuoden 2015 talousarviossa. Kunnossapidon kumppanuuden laajentaminen Millog Oy:n kanssa on osa puolustusvoimauudistusta. Kumppanuuden laajentamiseen liittyen Millog Oy:lle siirretään maavoimien joukko-osastojen varuskuntakorjaamot sekä merivoimien kunnossapitokeskukset ja keskusvarasto tehtävineen Lisäksi Millog Oy:lle siirtyy kaksi maavoimien varastoa tehtävineen. Uudelleenjärjestelyssä Millog Oy:lle siirtyy liikkeenluovutuksena edellä mainittujen kunnossapito- ja varastotehtävissä oleva henkilöstö, yhteensä noin 330 henkilöä. Millog-kumppanuussopimukseen liittyen viisi aliupseeria on tarkoitus vastentahtoisesti siirtää liikkeenluovutuksen yhteydessä Millog Oy:lle. Liikkeenluovutuksessa henkilöstö siirtyy Millog Oy:n palvelukseen ja heidän palvelussuhteensa jatkuu yhdenjaksoisena. Liikkeenluovutuksessa toteutuu valtion hyvä ja vastuullinen henkilöstöpolitiikka. Uudelleenjärjestelystä ei aiheudu henkilöstön irtisanomisia. Puolustusministeri Carl Haglund teki kumppanuuden laajentamista koskevan linjauspäätöksen kesäkuussa. Linjauspäätöksen yhteydessä puolustusministeri Haglund korosti kunnossapidon pitkän aikavälin kokonaistaloudellisuutta. Laajennetun kumppanuuden arvioidaan tuottavan kunnossapidossa oman toiminnan kehittämiseen verrattuna säästöä kuuden vuoden sopimuskautena yhteensä 30 miljoonaa euroa. Se myös mahdollistaa materiaalin elinjakson tehokkaamman hallinnan. Ammattisotilas 5/2014 7

8 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma valmistumassa Työterveyshuoltolain edellyttämä työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille on valmistumassa puolustusvoimissa kuluvan vuoden loppuun mennessä. Toimintasuunnitelmassa määritellään keskeiset tavoitteet ja painopistealueet joukko-osastojen ja muiden hallintoyksiköiden työterveyshuollolle. Näiden perusteella kussakin hallintoyksiköissä laaditaan omat yksityiskohtaiset työterveyshuollon toimintasuunnitelmat, jotka ottavat huomioon kyseisen joukon erityispiirteet. Toimintasuunnitelman perusteina on käytetty valtioneuvoston asetusta hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä sekä tukena samaa asiaa käsittelevää Työterveyslaitoksen opasta. Puolustusvoimien työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu hyvässä yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa, mistä kiitos lääkintäeverstiluutnantti Rami Heikkilälle sekä työterveyshuollon ylilääkäri Pekka Pölläselle. Aliupseeriliitto on ollut tiiviisti mukana valmistelutyössä. Liiton edustajana on ollut pääluottamusmies Mika Oranen. Toimintasuunnitelman painopisteet ja tavoitteet Puolustusvoimien henkilöstöstä noin kaksi kolmasosaa saa työterveyshuollon Sotilaslääketieteen Keskuksen terveysasemilta ja noin kolmannes ostopalveluina puolustusvoimien ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Ulkopuoliset palve- 8 Ammattisotilas 5/2014

9 Tärkeimmät työterveyshuollon painopistealueet toimintakaudelle ovat työkyvyn edistäminen, työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Kuva: Asta Ruuskanen luntuottajat valitaan pääsääntöisesti keskitetysti Hansel Oy:n työterveyshuollon puitesopimuksen kautta. Kaikissa tilanteissa vastuu työterveyshuollon toteuttamisesta on kuitenkin puolustusvoimilla työnantajana. Tärkeimmät työterveyshuollon painopistealueet toimintakaudelle ovat työkyvyn edistäminen, työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveyshuollon ammattihenkilöt toteuttavat työterveyshuollon yhteistyössä esimiesten ja henkilöstöhallinnon kanssa. Yhteistyötahoja ovat myös muun muassa puolustusvoimien henkilöstö ja heidän edustajansa sekä työsuojeluorganisaation edustajat. Tavoitteena on kokonaisvaltainen, samanveroinen ja asiakkaan tarpeet huomioonottava työterveyshuolto koko palkatulle henkilöstölle. Tärkeimmät työterveyshuollon painopistealueet toimintakaudelle ovat työkyvyn edistäminen, työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Terveystarkastukset Terveystarkastukset ovat työterveyshuoltoa ja niiden tavoitteena on ensisijaisesti työntekijän terveyden suojelu. Painopiste on ennalta ehkäisevässä työterveyttä edistävässä toiminnassa. Tästä syystä joukko-osastoissa tuleekin olla ajan tasalla olevat työpaikkaselvitykset, jotka ovat suunnitelmallisen työterveyshuollon perusta. Työpaikkaselvityksiin liittyy usein myös työpaikan riskinarviointi. Riskinarvioinnissa työterveyshuollon tehtävänä on toimia terveyden ja työhön liittyvien vaarojen ja haitallisten kuormitustekijöiden terveydellisten haittojen arvioijana ja asiantuntijana. Puolustusvoimissa on annettu elokuussa 2014 uusi ohje palkatun henkilöstön terveystarkastuksista. Olennaisin muutos aiempaan on, että painopistettä terveystarkastuksissa siirretään ikäkausitarkastuksista erilaisiin tarveperusteisiin tarkastuksiin. Tarveperusteisuudella pystytään ikäkausitarkastuksia tehokkaammin vaikuttamaan jo varhaisessa vaiheessa kehittymässä oleviin työkykyyn vaikuttaviin terveydellisiin ongelmiin. Niin sanottujen perusterveiden henkilöiden tarkastukset vähenevät. Samalla kuitenkin esimerkiksi alle viisikymmentävuotiaat sotilaat käyvät viiden vuoden välein määräaikaistarkastuksissa palveluskelpoisuuden määrittämiseksi. Seuranta osana työterveyshuoltoa Työterveyshuollon ja siihen kuuluvien terveystarkastusten tarkoituksena on ennalta ehkäistä työntekijän terveysuhat tai henkilön sairastuttua ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä. Tästä syystä käytössä on useita eri terveystarkastuksiin ohjaamiseen laukaisevia tekijöitä, kuten ns päivän sääntö ja vaikkapa viiden sairausjakson tai 30 sairaspäivän rajat päivän sääntö tar- Ammattisotilas 5/2014 9

10 koittaa pelkistetysti, että 30 sairaspäivän kohdalla tullee kutsu työterveyshuoltoon, 60 sairaspäivänkohdalla selvitetään tarvetta mahdolliseen kuntoutukseen ja 90 sairaspäivän kohdalla suoritetaan työntekijän työkyvyn tarkastus eli arvioidaan hänen yleistä työkykyisyyttään. Seurantatiedot työterveyshuollolle tuottaa henkilöstöala yhdessä esimiestoiminnan kanssa. Työntekijät ovat useassa yhteydessä kokeneet kyseiset hälytysrajat kyttäämiseksi, jopa epäluottamuslauseiksi vaikka kysymyksessä on työntekijän oma etu saada lailla turvatut työterveyspalvelut, silloin kun työkykyisyys alkaa mahdollisesti horjua. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa todetaankin tässä tarkoituksessa, että terveystarkastusten tarkoituksena on työssä jaksamisen selvittäminen, työkyvyn säilyttäminen ja sen pitäminen työtehtävien edellyttämällä tasolla sekä näihin liittyvä seuranta. Työterveyshuoltona järjestetty sairaanhoito Työnantajan työterveyshuoltona järjestämä sairaanhoito täydentää lakisääteistä ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa. Tällöin arvioidaan toisaalta sitä, miten todettu sairaus vaikuttaa työntekoon, toisaalta miten työnteko on vaikuttanut sairauden syntyyn. Tällöin puhutaan työterveyshuollollisesti painotetusta sairaanhoidosta, johon kuuluu lukuisia eri asiakokonaisuuksia, joista mainittakoon esimerkkeinä sairauden työperäisyyden arviointi, työntekijöiden ja toimipaikkojen tarpeiden huomiointi sairaanhoitoa järjestettäessä sekä varhainen kuntoutus ja muiden tukitoimien (esim. hoitoonohjaus) tarpeen arvioiminen ja käynnistäminen. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan on tarkoitus tulla erillinen liite, johon on koottu yksityiskohtaisesti tärkeimmät asiat ja periaatteet, mitä työterveyshuoltona annettuun sairaanhoitoon puolustusvoimissa kuuluu. Työterveyshuolto oltava aina saatavilla Työterveyshuoltoon ollaan pääosin tyytyväisiä riippumatta siitä, miten se on toteutettu. Työntekijän näkökulmasta saadun työterveyspalvelun saavutettavuus ja laatu ja työterveyshuoltona järjestetyn sairaanhoidon laajuus ovat olennaisimmat kysymykset. Kriittisiä arviointeja on esitetty lähinnä perheestään erillään asuvien tilanteissa sekä tilanteissa, jossa virkamies sairastuu virkamatkalla ollessaan. Samoin erityispalvelujen osalta on esiintynyt epäselvyyttä meripalveluksessa sekä sotilaallisessa harjoitustoiminnassa olevien kohdalla työterveyspalvelujen saatavuudesta ja laajuudesta ja tasosta kaikissa eri tilanteissa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma tulee antamaan selvät suuntaviivat ja tavoitteet koko viiden vuoden suunnitelmakaudelle. Toimintasuunnitelma on tarkoitus päivittää vuosittain. Tästä syystä toimintasuunnitelmassa on myös yksityiskohtaiset tavoitteet aina seuraavalle toimintavuodelle. Vaikka toimintasuunnitelma on vielä viimeistä silausta vaille valmis, on perusteltua syytä uskoa, että ylätason suunnitteluasiakirjana se antaa riittävät perusteet ja tuen joukko-osastoille ja muille hallintoyksiköille. Se ei tuo myötään dramaattisia muutoksia työterveyshuollon toteutukselle. Mutta kouluarvosanan työterveyshuollolle ja sen laadulle antaa aina loppukäyttäjä työterveyshuollon tarpeessaan. Minkä arvosanan sinä antaisit nykyiselle työterveyshuollollesi? Mika Oranen Päätoiminen pääluottamusmies 10 Ammattisotilas 5/2014

11 Työssä tylsistyminen uhkaa terveyttä Työterveyslaitos ja Utrechtin yliopisto ovat tutkineet työssä tylsistymistä ja sen vaikutuksia työntekijöiden terveyteen. Tutkimus kattoi 87 suomalaista organisaatiota ja yli työntekijää. Ensimmäinen työssä tylsistymisen yleisyyttä suomalaisilla työpaikoilla tarkastellut tutkimus osoittaa, että kokemus ei kosketa pelkästään suorittavan työn tekijöitä, vaan sitä esiintyy erilaisissa työtehtävissä ja eri aloilla. Työssä tylsistyminen oli yhteydessä muun muassa työntekijän itsearvioituun terveyteen sekä työpaikan vaihtoaikeisiin. Työssä tylsistyvä työntekijä kokee, että työtehtävät eivät tarjoa riittävästi mielekkäitä haasteita, niihin on vaikea keskittyä ja aika tuntuu kuluvan hitaasti niiden parissa. Mikäli kiinnostavia tehtäviä ei ole riittävästi, työntekijä passivoituu eikä laita itseään likoon työssään. Satunnaisena ilmiönä pitkäveteisyys on harmitonta, mutta pitkittyessään se voi vaikuttaa haitallisesti sekä yksilön hyvinvointiin että työpaikan tuottavuuteen. Ketkä kokevat työssä tylsistymistä? Työssä tylsistymisen on ajateltu perinteisesti koskevan vain liukuhihnamaista suorittavaa työtä, mutta tutkimuksen mukaan sitä koetaan myös valkokaulustöissä ja luovilla aloilla. Tulosten mukaan eniten tylsistymistä esiintyi kuljetus- ja valmistusalalla sekä taiteen, viihteen ja vapaa-ajan parissa työskentelevillä, mutta myös asiantuntijatehtävissä toimivat kokevat pitkästymistä. Vähiten työssään tylsistyivät terveydenhuollossa ja opetusalalla työskentelevät. Miehet raportoivat enemmän tylsistymisen kokemusta kuin naiset. Ikäryhmistä tylsistyneimpiä olivat alle 36-vuotiaat työntekijät. Myönteistä oli kuitenkin se, että tylsistymistä esiintyi suhteellisen harvoin. Nuorten työntekijöiden tylsistyminen saattaa selittyä osittain sillä, että työelämässä paikkaansa hakevat eivät ole vielä löytäneet itselle sopivia tai riittävän haastavia työtehtäviä, pohtii tutkija Lotta Harju Työterveyslaitoksesta. Haastavimmat tehtävät voivat kasaantua kokeneemmille työntekijöille. Tämä voi alentaa nuorempien työntekijöiden motivaatiota, jos he kokevat, ettei heillä ole mahdollisuutta näyttää ja kehittää osaamistaan, Harju sanoo. Työssä tylsistyminen vaikuttaa terveyteen Tylsistyneet työntekijät kokivat terveytensä ja työkykynsä innostunutta työntekijää heikommaksi vielä senkin jälkeen, kun taustatekijät, kuten ikä ja toimiala, oli huomioitu. Tylsistyminen myös lisäsi todennäköisyyttä suunnitella työpaikan vaihtoa sekä aikomusta siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle. Tylsistymisen kokemukset myös lisäävät työn kuormittavuutta, sillä työssä tylsistymisellä oli yhteys stressioireisiin. Työssä tylsistymiseen ei ole aiemmin kiinnitetty juurikaan huomiota, vaikka se aiheuttaa pahoinvointia. Pahoinvointi voi jäädä huomaamatta, sillä se ei välttämättä näy eikä siitä mielellään puhuta työpaikalla. Tutkimuksen perusteella työntekijöiden tylsistymisen ehkäisyyn kannattaa panostaa, sillä työntekijöiden työhyvinvoinnilla ja motivaatiolla on yhteys työn tuottavuuteen. Työhyvinvoinnilla on vaikutusta myös työurien pituuteen. Tutkimus on osa Työterveyslaitoksen Innostuksen Spiraali (INSPI) -tutkimus- ja kehittämishanketta, jossa selvitetään työn imun ja työhön leipääntymisen yleisyyttä ja keskeisiä työn voimavaroja suomalaisilla työpaikoilla sekä näiden yhteyksiä työn tuottavuuteen. Tutkimushanketta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto, Valtion työsuojelurahasto sekä TEKES. Lähde: Työterveyslaitos Ammattisotilas 5/

12 Palkankorotus Yleiskorotus on 0,4 % Työtuomioistuin on ratkaissut virka- ja työehtosopimuksen vuosilomalain tulkintaa koskevan erimielisyyden. Ratkaisun myötä valtiolla toteutettava palkankorotus on 0,3 % sijaan 0,4 %. Sairauslomien vuosilomakarenssi poistettiin vuoden 2013 keskustason virkaehtosopimuksella. Karenssin kustannusvaikutuksen laskennasta syntynyt erimielisyys vuoden 2015 palkankorotuksiin saatettiin osapuolten yhdessä sopien työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Työtuomioistuin antoi tuomionsa asiasta syyskuussa. Vuosilomakarenssin poiston vaatima rahoitus katettiin sopimusvarallisuudesta alentamalla vuoden 2015 yleiskorotus 0,3 prosenttiin. Erimielisyyttä jäi kuitenkin siitä, miten niin sanottujen pitkälomalaisten vuosilomakarenssin poisto huomioidaan kustannusten laskennassa. Työnantajan mielestä vuosilomalain muutos ei koskenut vuosilomalain mukaisia pitempiä lomia. Työntekijäpuolen edustajien käsityksen mukaan vuosilomalain muutos koskee myös lakisääteisiä pitempiä lomia. Osapuolet sopivat allekirjoittamispöytäkirjalla erimielisyyden saattamisesta työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Työtuomioistuin toteaa antamassaan tuomiossa, että sopimuksen yhteydessä tehty ratkaisu pitkälomalaisten karenssinpoiston kustannusvaikutuksesta 0,1 prosentin osalta raukeaa. Työtuomioistuin yhtyi siis työntekijäosapuolen näkemykseen, joskin äänestyspäätöksellä. Näin ollen kyseinen 0,1 prosentin erä palautuu vuoden 2015 yleiskorotuksena maksettavaksi. Vuoden 2015 yleiskorotus elokuussa on siten 0,4 prosenttia, ei 0,3 prosenttia. Mika Oranen Muistithan ilmoittaa yhteys- tai työpaikkatietojen muutoksesta liittoon? 12 Ammattisotilas 5/2014

13 Puolustusministeriön tulevaisuuskatsaus 2014 Puolustusministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsauksen mukaan yleinen asevelvollisuus on olennainen osa Suomen puolustusratkaisua myös tulevaisuudessa. Se on Suomen puolustuksen perusta, jolla on vahva tuki ja luottamus valtiojohdon, kansan ja asevelvollisten keskuudessa. Vain yleisen asevelvollisuuden avulla Suomessa saavutetaan riittävä laatu ja määrä sijoituskelpoista reserviä sodan ajan tehtäviin. Yleistä asevelvollisuutta kehitetään jatkuvasti. Tulevaisuuden menestystekijä on se, että suomalainen asevelvollisuus on kiinteä osa suomalaista yhteiskuntaa. Sotilaallisen maanpuolustuksen ensisijainen päämäärä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle tai sillä uhkaamiselle sekä kyky torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Tämä säilyy puolustuksen prioriteettina myös tulevaisuudessa ja se edellyttää puolustusvoimilta todellista suorituskykyä. Tulevaisuuden vakavana huolenaiheena ovat puolustusbudjetit ja etenkin puolustusmateriaaliin käytettävissä oleva rahoitus. Ilman riittävää materiaali-investointitasoa puolustuksen perusvalinnat edellyttävät uudelleenarviointia jo tulevan hallituskauden aikana. Toimintaympäristön muutos ja kasvava taloudellinen keskinäisriippuvuus edellyttävät laaja-alaista puolustusyhteistyötä. Tarvitaan kansainvälistä verkottumista, kumppanuuksia ja yhteistyötä, sillä kenelläkään ei ole kaikkia tarvittavia resursseja itsellään. Turvallisuus- ja puolustusyhteistyö - niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin - on erottamaton osa Suomen puolustusta. Toimivalla viranomaisyhteistyöllä ja suomalaisella kokonaisturvallisuuden konseptilla turvataan Tulevaisuuskatsauksen mukaan muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin on kyettävä vastaamaan puolustuskyvyn suunnitelmallisella ylläpidolla ja kehittämisellä. Kuva: Asta Ruuskanen yhteiskunnan kriisinsietokyky, joka on riippuvainen myös kansalaisten luottamuksesta valtionhallintoon ja puolustusvoimiin. Muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin on kyettävä vastaamaan puolustuskyvyn suunnitelmallisella ylläpidolla ja kehittämisellä. Keskipitkällä aikavälillä, 2020-luvun alkuun mennessä, merkittävä osa puolustushaarojen tärkeimpien joukkojen keskeisestä materiaalista vanhenee ja suorituskyky heikkenee alle tehtävien vaatiman tason. Pitkällä aikavälillä, 2020-luvulla, merivoimien taistelualukset ja ilmavoimien torjuntahävittäjät vanhenevat ja niiden tilalle on hankittava uusia. Puolustushallinnon vuoden 2012 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa esittämän lisäresurs- sitarpeen toteutuessa puolustuskyky turvattaisiin ensi vuosikymmenen alkupuolelle. Se ei kuitenkaan vastaa 2020-luvulla väistämättä edessä olevien merivoimien vanhenevan aluskaluston ja ilmavoimien Hornet-kaluston korvaamisen rahoitustarpeisiin. Puolustusministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsaus on luettavissa Puolustusministeriön verkkosivuilla osoitteessa Muiden ministeriöiden tulevaisuuskatsaukset ovat osoitteessa Ammattisotilas 5/

14 Virkamieslaki muuttui Virkamiehet oikeutettuja viivästyskorkoon Virkamieslain muutoksella (270/2014) lakiin on lisätty yleinen viittaus korkolain (633/1982) viivästyskorkoa koskeviin säännöksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että virkamiehelle voidaan hänelle virkasuhteeseen perustuvan saatavan viivästyessä maksaa viivästyskorkoa korkolain mukaisesti ja sen jälkeen erääntyvän saatavan osalta. Muutos tarkoittaa yhtä lailla sitä, että myös työnantajalle syntyy mahdollisuus vaatia viivästyskorkoa saatavilleen. Korkolaki on lyhyydestään huolimatta varsin monisyinen laki. Miten lakimuutosta käytännössä sovelletaan jää nähtäväksi. Mikä on virkasuhteeseen perustuva saatava? Virkasuhteeseen perustuvalla saatavalla tarkoitetaan palkkaa ja kaikkia virkasuhteen johdosta maksettavia taloudellisia etuja kuten eri palkkioita, lisiä ja korvauksia. Näiden maksaminen perustuu joko lakiin tai virkaehtosopimuksiin. Virkasuhteeseen perustuvia saatavia ovat myös kaikki saatavat, jotka liittyvät palvelussuhteen päättymiseen esimerkiksi laittoman irtisanomisen tai virkasuhteen 14 Ammattisotilas 5/2014

15 purkamisen tilanteissa. Kääntöpuolella kolikossa on, että soveltamisalan piiriin kuuluvat myös ne työnantajan saatavat, jotka on aiheettomasti virkamiehelle maksettu ja jotka peritään takaisin. Maksupäivämääristä Viivästyskorkoperusteita märitettäessä on olennaista, mikä on oikea kunkin maksun maksupäivämäärä. Virkasuhteessa olevan palkanmaksupäivä on kunkin kalenterikuukauden 15. päivä. Määräaikaisessa virkasuhteessa se voi olla myös kalenterikuukauden viimeinen työpäivä. Korvaukset ja lisät on maksettava viimeistään kolmen viikon laskentakauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Eli jos jakso päättyy lokakuussa, niin korvaukset ja lisät on maksettava marraskuun loppuun mennessä. Kustannusten korvauksille ei ole määritelty sovittua maksuajankohtaa. Menettelytavat viivästyskoron maksamiseksi Prosessi käynnistyy virkamiehen vaatimuksesta. Virkamies esittää perustellun kirjallisen vaatimuksen viivästyskoron maksamisesta omalle joukko-osastolleen. Joukko-osasto liittää vaatimukseen selvityksen maksatuksen viivästymisen syistä ja lähettää asian Pääesikunnan henkilöstöosaston ratkaistavaksi. Pääesikunnan henkilöstöosasto ratkaisee asian. Työnantaja voi periä viivästyskorkoa virkamieheltä aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden osalta. Korkolaki antaa kuitenkin myös mahdollisuuden sovitella viivästyskorkoa. Jos taas aiheettomasti maksetun palkan takaisinperintä tapahtuu suoraan palkasta, ei viivästyskorkoa lähtökohtaisesti määritetä. Mika Oranen Päätoiminen pääluottamusmies Ammattisotilas 5/

16 Puolustusvoimauudistuksen valmistelu päätökseen Puolustusvoimien henkilöstöjärjestöjen ja puolustushallinnon edustajat tekivät yhteenvedon puolustusvoimauudistuksen henkilöstövaikutuksista Helsingissä Säätytalolla. Henkilöstöjärjestöjen ja puolustushallinnon edustajat olivat yhtä mieltä siitä, että vaikea muutos on viety läpi hyvässä hengessä ja ainutlaatuisella yhteistoiminnalla. Järjestöillä on onnistuneesta prosessista huolimatta edelleen huoli jäseniensä selviytymisestä. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Sakari riittävä sodan ajan, erilaisten kriisien ja löstö, joka on laadultaan ja määrältään Honkamaa korosti puheenvuorossaan, rauhan ajan tehtäviin. että Suomen puolustuskyvyn kannalta on Honkamaa totesi, että muutostilanteen olennaisempaa, paljonko on Suomen sodanajan vahvuus kuin palkatun henkilös- kuvasi organisaatiomuutoksen lopputu- tukijärjestelyt ovat toimineet hyvin. Hän tön määrä. losta seesteiseksi ja osoitti kiitoksensa Olipa menossa muutos tai ei, puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen pääjestöjen edustajille. seminaariin osallistuneille henkilöstöjärmääränä on turvata puolustusvoimille Kiitos eturivissä istuville henkilöstöjärjestöjen edustajille, jotka ovat ammattitaitoinen ja motivoitunut henki- puhaltaneet yhteen hiileen ja työskennelleet kovasti. Aliupseeriliittoa tilaisuudessa edustanut pääluottamusmies Mika Oranen kiitti työnantajaa siitä laajuudesta, millä henkilöstöjärjestöt otettiin mukaan henkilöstösuunnitteluun. Henkilöstösuunnitteluun mukaan ottaminen kaikilla organisaatiotasoilla kelpaa malliksi muillekin. Oli mukava kuulla, että työnantajakin on kokenut saaneensa lisäarvoa tästä. Oranen muistutti, että kun muutos alkoi, aliupseerien määrä oli vahvasti nousussa. Muutoksen myötä aliupseerien määrä tulee kuitenkin vähenemään. Tilanne on väliaikainen, koska opistoupseerien eläköitymisen myötä aliupseereiden määrä tulee lisääntymään. 16 Ammattisotilas 5/2014

17 Oranen on huolissaan siitä, miten tavoiteltu kouluttajamäärä tulee toteutumaan. Hän uskoo, että sodanajan tehtäviin määrä riittää. Rauhanajan riittävyys kuitenkin mietityttää. Uusi taistelutapa vaatii ehkä enemmän kouluttajia kun alun perin suunniteltiin. Tässä asiassa meillä on paljon kaitsemista. Jos ja kun tavoite toteutuu jollakin aikajänteellä, koulutuksen taso tulee varmasti olemaan korkea. Kotipaikan vaihto iso asia Puheenjohtaja Jari Rantala totesi, että Upseeriliiton näkökulmasta uudistus on mennyt hyvin. Hän näkee, että puolustuskyvyn säilyttäminen on ollut tärkeä näkökulma uudistuksessa. Rantala korosti, että irtisanomiskorvaus ja henkilöstöjärjestöjen ottaminen mukaan ajoissa olivat merkityksellisiä tekijöitä puolustusvoimauudistuksen läpiviennissä. Upseeriliiton jäseniä ei ole irtisanottu, mutta heitä siirtyy runsaasti eri puolille Suomea. Kotipaikan vaihtaminen on aina iso asia. Siirtoja on tuettu hyvin. Kokonaisuutta katsoen muutos on mennyt mahdollisimman kivuttomasti. Rantala on huolissaan puolustusvoimien resurssien riittävyydestä jatkossa. Varusmieskoulutuksen taso tulee säilymään korkealla, kunhan resurssien riittävyydestä pidetään huolta. On riski, että kun tulee lisää säästötarpeita, koulutuksesta säästetään. Puheenjohtaja Sakari Vuorenmaa kokee, että lähtökohtaan nähden muutos on sujunut kiitettävästi. Sekä työnantaja että järjestöjen edustajat ovat sitoutuneet muutostyöhön. Päällystöliiton jäsenistössä luontainen poistuma on noin 150 henkilöä vuodessa. Tämä on helpottanut suunnittelua. Noin opistoupseeria siirtyy toiselle paikkakunnalle. Olen huolissani heistä, jotka joutuvat muuttamaan perheistään erilleen. Miten heidän motivaationsa riittää? Vuorenmaa pitää muutoksen läpiviennistä suurimpana vahvuutena yhdessä tekemistä. Hän näkee, että muutosta tehtiin yli yhteistoimintalain vaatimusten. Myös sitoutuminen tavoitteeseen oli korkea sekä työnantaja- että työntekijäpuolella. Hän toteaa kuitenkin, että leikkausten tie pitää hiljakseen saada poikkaistua. Ammattisotilaiden määrää ei voi enää leikata. Myös puheenjohtaja Marja- Leena Karekivi Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitosta nostaa esille poikkeuksellisen laajan yhteistoiminnan muutosten läpiviennissä. Henkilöstöjärjestöt otettiin ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa henkilöstösuunnitteluun mukaan. Irtisanomiskorvaus oli uuttaa puolustusvoimien rakennemuutoksessa. Tässä uudistuksessa se oli merkittävä tekijä. Hyvin suunniteltu ja toimeenpantu Yksikön johtaja Jari Kajavirta Puolustusministeriöstä sanoi, että puolustusvoimauudistus on esimerkki hyvin suunnitellusta ja toimeenpannusta valtionhallinnon uudistuksesta. Kaikki toimijat ovat olleet kärkiosaajia. He ovat kyenneet toteuttamaan uudistuksen näinkin hyvillä lopputuloksilla. Uudistus näyttäytyy toki inhimillisesti raskaana varsinkin niiden osalta, jotka on irtisanottu tai he ovat joutuneet vaihtamaan paikkakuntaa. Puolustusvoimat on tehnyt todella hartiavoimin töitä jokaisen yksittäisen tapauksen kohdalla. Kajavirta valittelee, että muutoksessa osaaminen ja tehtävät eivät aina ole kohdanneet. Hän kuitenkin kokee, että henkilöstösuunnittelu, jossa henkilöstöjärjestöt edustajat ovat olleet mukana, on tuottanut lisäarvoa työnantajalle. Huolellinen suunnittelu on ollut avaintekijä. Muutokseen lähdettiin omaaloitteisesti, ennen kun tuli säästövelvoitteita. Näin pystyttiin hakemaan puolustusvoimille ja henkilöstölle sopivia toimintamalleja. Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen Puolustusvoimille Valtiokonttorin Kaiku-palkinto Valtiokonttori on myöntänyt puolustusvoimille vuosittain jaettavan Kaiku-palkinnon henkilöstön systemaattisesta tukemisesta erittäin monipuolisilla keinoilla poikkeuksellisen laajassa muutostilanteessa. Valtiokonttorin palkitsemisperusteiden mukaan hanke on esimerkki erinomaisesta hankesuunnittelusta ja hyvin johdetusta hankkeen toteutuksesta. Jokainen henkilöstön jäsen on huomioitu myös yksilönä, ja tulos on hyvin onnistunut tilanteen haasteellisuuteen nähden. Kehitetyt toimintatavat voivat toimia hyvinä esimerkkeinä myös muualla valtionhallinnossa, todetaan palkintoraadin perusteluissa. Valtiokonttori nosti perusteissaan esille, että puolustusvoimauudistuksen kannalta keskeisiksi nousevat HR- ja tukikoordinaattoriverkostot ja niiden kokonaistoiminta, oikea-aikainen, selkeä ja yhdenmukainen viestintä sekä tehokas ja henkilöstökeskeinen esimiestoiminta. Vaikka hanke koskee suurta henkilömäärää, siinä on panostettu myös jokaisen henkilön oman aktiivisuuden ylläpitämiseen. Muutoksen kohteena oleville on pyritty rakentamaan yksilöllinen selviytymispolku. Aktiivinen yhteistyö eri ulkopuolisten toimijoiden kanssa on tukenut muutoksen läpiviemistä. Ammattisotilas 5/

18 Uutisia Kalenteripostitus marraskuussa Vuoden 2015 Aliupseerilkalenterit postitetaan jäsenille viikon 47 aikana. Jos et ole saanut omaa kalenteriasi marraskuun loppuun mennessä, ilmoita asiasta Aliupseeriliiton toimistoon Jaana Pakariselle. Frisbeegolfin mestaruuskilpailut Lappeenrantaan Vuoden 2015 Frisbeegolfmestaruuskilpailut pidetään toukokuun lopulla Lappeenrannassa. Tarkemmat tiedot aikatauluista ja kisajärjestelyistä julkaistaan viimeistään tammikuussa. Kilpailun järjestelyistä vastaa Lappeenrannan Aliupseerit ry. Hyvinvointilomat haettavissa Ensi kevään hyvinvointilomien haku on alkanut. Tällä hetkellä voi hakea mennessä järjestettäviä jaksoja. Muut ensi vuoden lomat tulevat hakuun ensi vuoden puolella. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry:n (PHT) lomajakson (5 päivää) hinta on 150 euroa, perheloman hinta on 125 euroa. Perhelomille voi osallistua myös hakijan puoliso ja lapset. Hinta sisältää majoituksen, kaikki ruokailut ja viiden päivän ohjelman. Lomavaihtoehtoihin voi tutustua PHT:n sivuilla osoitteessa Etsintäkuulutus: Valokuvia luvuilta Aliupseeriliiton historiikki on hyvää vauhtia valmistumassa. Kirjan toimittaja kaipaa vielä valokuvia liiton ja yhdistysten toiminnasta luvuilta. Jos sinulla on tällaisia kuvia, lähetä ne liiton toimistoon osoitteella Aliupseeriliitto ry, Ratamestarinkatu 11, Helsinki. Laita kuvien mukana mahdollisimman paljon tietoa kuvissa esiintyvistä henkilöistä ja tilanteista sekä mahdollinen palautusosoite. Voit halutessasi myös lahjoittaa kuvat Aliupseeriliitolle. Lentosotakoulun viimeinen perinnepäivä Kauhavan Lentosotakoulun viimeistä perinnepäivää vietettiin lokakuun ensimmäisenä päivänä. Lentosotakoulu palkitsi Aliupseeriliiton jäseniä tilaisuudessa. Ylikersantti Sami Ritala valittiin Lentosotakoulun vuoden lentotekniseksi henkilöksi. Lentovarustemekaanikko Hermanni Kojoja sai Komendantin kannun. Molempiin kiertopalkintoihin liittyi Sirkka ja Mauri Kallion säätiön rahastipendi. Lisäksi ylivääpeli Jani Ylinen sai säätiön stipendin erittäin ansiokkaasta työstä Lentosotakoulun hyväksi. 18 Ammattisotilas 5/2014

19 Jäsentiedot löytyvät jäsensivuilla Omat tiedot -linkin takaa. Tarkasta jäsentietosi Vuosittain useita jäsenkalentereita ja muuta tärkeää jäsenpostia palautuu liiton toimistolle virheellisen postiosoitteen takia. Jäsenille on nyt tehty helpommaksi omien yhteystietojen tarkastus jäsensivuilla. Jäsenet pääsevät jäsesivuilla tarkastamaan kaikki itseään koskevat tiedot. Jokaisella on mahdollisuus päivittää puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa. Muut muutostiedot voi ilmoittaa liiton toimistoon sähköisellä muutosilmoituslomakkeella, mikä on osoitteessa www. aliupseeriliitto.fi (Tee muutosilmoitus jäsentietoihin). Tarkasta yhteystietojen lisäksi erityisesti myös Työsuhde- ja Jäsenyydet -välilehdellä olevat tiedot. Mikäli Työsuhteet-tiedot eivät ole ajan tasalla, oma luottamusmiehesi ei saa sinun tietojasi mukaan edustettavien listalle. Samoin jos Jäsenyydet-välilehden yhdistysjäsenyyttä ja työttömyyskassan jäsenyyttä koskevat tiedot eivät ole oikein, se voi vaikuttaa mahdolliseen ansiosidonaisen pävärahan maksamiseen. Muistathan, että voit tehdä työpaikkaa ja yhdistystä koskevat muutosilmoitukset myös hyvissä ajoin etukäteen. Kulttuuriapurahojen haku alkaa Vuoden 2015 kulttuuriapurahojen hakuaika alkaa marraskuun alussa. SAK haluaa apurahoilla tukea järjestäytyneiden palkansaajien sivistys- ja kulttuuripyrkimuksiä sekä yleistä yhteiskun- nallista tutkimustoimintaa ja työelämän kehittämishankkeita. Apurahaa voi hakea taidepainotteiseen kulttuuriharrastukseen, kuten musiikkiin, kirjoittamiseen, kuvataiteeseen ja valokuvaukseen. Painopiste on aloittavien hankkeiden ja harrastajauransa alkupäässä olevien harrastajien tukemisessa. Tuen saajina voivat olla sekä yksittäiset harrastajat että harrastajaryhmät. Tuki voidaan myöntää myös ammattiosastolle. Tarkemmat tiedot kulttuuriapurahan hakemisesta julkaistaan jäsensivuilla viimeistään marraskuun alussa. 180x61mm_Ammattisotilas_syksy.indd :44:08 Ammattisotilas 5/

20 Pääluottamusmiehen kynästä Aliupseeriston tehtäväkentän muutos Viimeisen kymmenen vuoden aikana aliupseeriston tehtäväkenttä on muuttunut rajusti. Vielä 2000-luvun alkupuolella yli kolmasosa jäsenistöstä oli vartiotehtävissä. Kun virkojen kokonaismäärä vuonna 2003 oli 1577, tuosta määrästä vartiotehtävissä toimi yli 560 jäsentä. Toinen suuri tehtäväala olivat tilannevalvojat, joita oli viidennes koko jäsenkunnasta. Lentokone- ja helikopterihuollon parissa työskenteli vuonna henkilöä. Yli 55 prosenttia jäsenistöstä työskenteli vuonna 2003 vartio- tai tilannevalvontatehtävissä. Nyt em. aloilla työskentelee alle 23 prosenttia jäsenistöstä. Syyskuussa 2014 aliupseerivirkojen määrä oli Palkkaa saavia aliupseereja oli SAP-järjestelmän mukaan vajaat 2300, lähes 600 virkaa oli siis Suurimmat tehtäväalat vuosina 2003 ja 2014 Suurimpien tehtäväalojen prosentuaalinen osuus koko jäsenistöstä vuosina 2003 ja 2014 tyhjänä. Lisäksi lentokonehuollon parissa työskentelee reilut 100 mekaanikkoa, jotka ovat AU-sopimusalan piirissä. Voi sanoa, että virkojen määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja aliupseerien määräkin on noussut yli 700 henkilöllä. Suuri avoimien virkojen määrä johtuu pääosin käynnissä olevasta pv-uudistuksesta. Tehtäväkokoonpanossa on vajaa 2300 aliupseeritehtävää, mutta käsitykseni mukaan aliupseeritehtävät tulevat jatkossa lisääntymään. Uusia tehtäviä aliupseereille Kokonaan uutena suurena ryhmänä on aliupseeristolle tullut kouluttajatehtävät, joita vuonna 2003 ei ollut lainkaan. Nyt tehtäviä koulutusalalla on lähes 500. Valtaosa koulutusalan tehtävistä on joukko-osastojen perusyksiköissä. Hiljalleen lisääntyvässä määrin koulutusalan tehtäviä tulee aliupseeristolle myös sotakoulujen opetustehtävinä. Helikopteri- ja lentokonehuollon parissa työskentelee nykyisin noin 400 aliupseeria ja mekaanikkoa. Näyttäisi siltä, että tulevaisuudessa 20 Ammattisotilas 5/2014

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017

Työeläkeuudistus 2017 Työeläkeuudistus 2017 Eläkeuudistus vaikuttaa vuodesta 2017 alkaen Eläkeuudistus ei vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin. Uudistus ei vaikuta 2017 mennessä kertyneeseen eläkekarttumaan. Eläkekarttumat

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ 1 Nimi: Petteri Leino Osoite: Aliupseeriliitto ry, Ratamestarinkatu 11 A, 7.krs, 00520 Hki Puhelin: 040 7354 987 sähköposti: petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Helsingin poliisilaitos Pasilanraitio 11 PL

Lisätiedot

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä Pääesikunta Henkilöstöosasto ALIUPSEERILIITTO RY:N KANNANOTTO PÄÄESIKUNNAN SUUNNITTELUOSASTON PERUSTELUMUISTION LUONNOKSEEN 19.4.2012 1. YLEISTÄ Perustelumuistiossa todetaan, että puolustusvoimien tehtävät

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia. Pöytäkirja ympäristöministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin ympäristöministeriössä 10.12.2004 Paikalla olivat ympäristöministeriön

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen TES 270105 Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 1.9.2003 alkaen noudatettavista eräistä työehtosopimusmääräyksistä

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 131/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 23 ja 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslain isyysrahaa koskevia

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke

ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke 1 Sisällys 3 Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 3 Eläkesanastoa 4 Milloin oikeus eläkkeeseen? 4 Eläkeoikeus palvelusvuosien

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Voimaantulo Julkisten alojen eläkelaki ( / ) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakia sovelletaan eläkkeisiin,

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Työeläkeuudistus 2017 Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Perustelut uudistukselle Eläkkeellesiirtymisikä nousee 62,4 vuoteen v. 2025 mennessä Elinikä pitenee koko ajan. Jos työurat eivät pitene,

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto TES: 279202 Pöytäkirja 30.6.2005 Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot