5/2014 AMMATTI SOTILAS -

Transkriptio

1 5/2014 AMMATTI SOTILAS -

2 Ammattisotilas 5/2014 Aliupseeriliitto ry 27.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki Puh: Fax etunimi.sukunimi@aliupseeriliitto.fi Päätoimittaja Petteri Leino petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Toimitussihteeri Asta Ruuskanen asta.ruuskanen@aliupseeriliitto.fi PÄÄKIRJOITUS... 3 Eläkeuudistus Työterveyshuollon toimintasuunnitelma valmistumassa... 8 Työssä tylsistyminen uhkaa terveyttä Palkankorotukset Puolustusministeriön tulevaisuuskatsaus Virkamieslaki muuttui Puolustusvoimauudistuksen valmistelu päätökseen Uutisia Pääluottamusmiehen kynästä Strategiatyön käynnistys puheenjohtajapäivillä Lukijan kynästä: Palautetta palautteesta Saksalaiset sotilashaudat suomessa Kirja-arvostelu Jere Laine: Sota Lintukodon loppu? lkka Remes: Horna Hylsyt lentävät Afganistan-näytelmässä Lukuvinkkejä Lottanen: Tallinnan takanakin on elämää Toimisto tiedottaa Toimituskunta Milla Asikainen Jukka Klemetti Jyrki Surkka Mika Tiitinen Painopaikka: Erweko Oy Valuraudantie Helsinki Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu Helsinki Puh: (09) Fax: (09) Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Kansikuva: SMMEPA Ammattisotilaan aikataulu 2014 Numero 1/2014 2/2014 3/2014 4/2014 5/2014 6/2014 Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy Ammattisotilas 5/2014

3 Sotilaseläke tarkasteluun Suuri eläkeratkaisu syntyi syyskuun lopulla. Se ei kosketa julkisen sektorin eläkkeitä, joiden osalta neuvottelut käydään erikseen loppuvuoden aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla tarkastellaan valtion ja kuntien eläkemääräykset kahdessa eri työryhmässä. Toinen näistä työryhmistä keskittyy pelkästään tarkastelemaan sotilaseläkkeen tulevaisuutta. Kentällä on painetta saada tietoa sotilaseläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Täysin varmana kerrottuihin sotilashuhuihin ei kannata tässäkään asiassa uskoa. Selvitystyö ei ole vielä käynnistynyt, eikä mitään ole päätetty. Maltti on jälleen valttia. Ennalta on täysin mahdotonta arvioida, millaiseen ratkaisuun päädytään sotilaseläkkeiden osalta. Lähtökohtaisesti kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia. Yhdestä asiasta voisi olla kuitenkin lähes varma. Jos muutoksia tulee, niin ne tulevat voimaan aikaisintaan vuoden 2017 alusta. Puolustushallinnon työnantajan edustajat ja sotilaita edustavat ammattijärjestöt ovat yksimielisiä, että nykytila on erinomainen ja se täyttää syyskuussa solmitun eläkeratkaisun tavoitteet. Vuoden 1994 sotilaseläkeuudistuksen seurauksena ammattisotilaiden osalta työurat jatkavat edelleen pidentymistä. Nykyinen järjestelmä varmistaa puolustusvoimille riittävän sodan ajan joukkojen ammattireservin ja se pitää sotilaallisten tehtävien ikärakenteen tarkoituksenmukaisena. Asiassa on varmaan muitakin näkemyksiä. Sotilaseläkejärjestelmää ei ole kuitenkaan luotu sosiaalipoliittisista perusteista, vaan puhtaasti maanpuolustuksellisista syistä. Sen tärkein tehtävä on tuottaa ammattireserviä. Mikäli sotilaiden eroamisikä nousisi nykyisestä, ei ammattireserviä enää muodostuisi. Viime talvena selvitettiin sotilaseläkkeiden laskentamallin muutosta ja nämä muutokset tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. Päiväkohtaisesta eläkelaskennasta siirrytään vuosiansioperusteiseen laskentaan. Kyseinen muutos on vahvistettu lailla tämän vuoden elokuussa. Hätäisimmät ovat vetäneet väärät johtopäätökset, ja olettaneet sotilaseläkkeiden tulevaisuuden ratkenneet tuolla lainmuutoksella. Näin ei ole, sillä tosiasiallinen sotilaseläkkeiden tulevaisuuden tarkastelu käynnistyy vasta nyt. Ammattisotilas 5/2014 3

4 Eläkeuudistus 2017 Työmarkkinakeskusjärjestöt Akavaa lukuun ottamatta allekirjoittivat sopimuksen uudesta eläkejärjestelmästä perjantaina 26. syyskuuta Sopimus koskee työeläkkeitä. Se ei suoraan kosketa julkisen sektorin eläkkeitä (kuten sotilaseläkkeet), joista neuvotellaan erikseen tänä syksynä. Mistä on kyse? Valtaosalla suomalaisista eläkkeet määräytyvät työeläkelain mukaisesti. Työeläkkeet rahoitetaan sekä työnantajilta että työntekijöiltä perittävistä työeläkemaksuista. Osa nykyisille eläkeläisille maksettavista eläkkeistä rahoitetaan juuri nyt perittävillä työeläkemaksuilla. Tulevien eläkeläisten kannalta on tärkeää, että suomalainen eläkejärjestelmä pidetään jatkossakin rahoituspohjaltaan riittävänä ja uskottavana. Maksajia on oltava enemmän kuin maksunsaajia. Kyse on huoltosuhteen tasapainosta, jossa työssäkäyviä pitää olla enemmän kuin eläkeläisiä, opiskelijoita, työttömiä ja muita eläkemaksuista vapautettuja ryhmiä. Eliniänodotteen pidentyminen sekä työurien lyhentyminen (muun muassa pidentyneiden opintojen seurauksena) ovat vääristäneet huoltosuhdetta, jota on tarkoitus korjata tehdyllä eläkeratkaisulla. Työeläkejärjestelmän uudistamisesta sovitaan työmarkkinajärjestöjen kesken. Se on sinänsä luontevaa, koska työmarkkinajärjestöjen jäsenet rahoittavat järjestelmän. Ne sopivat, jotka maksavat laskun. Neuvottelujärjestelmää kohtaan on kuulunut kritiikkiä pääosin niiltä, joita se ei koske tai jotka tuntevat sen huonosti. Jälleen kerran työmarkkinakeskusjärjestöt osoittivat kyvykkyytensä tehdä suomalaisten tulevaisuutta koskevia rat- 4 Ammattisotilas 5/2014

5 kaisuja. Palkansaajakeskusjärjestöistä vain Akava ei hyväksynyt neuvottelutulosta. Akavan taitamattomuus neuvotteluissa ei kaada tai muuta tehtyä ratkaisua. Juna puuskuttaa eteenpäin ilman Akavaakin. Uusi eläkejärjestelmä kohtelee eri ikäryhmiä nykyistä tasapuolisemmin, koska eläkettä kertyy kunkin vuoden ansioista 1,5 prosenttia 65 vuoteen asti. Vanhuuseläke nousee aseteittain 65 vuoteen vuoteen 2027 mennessä. Vanhuuseläkeiän yläraja ja työsopimuslain eroamisikä seuraavat muutosta täysinä vuosina. Alarajan muuttuessa arvioidaan myös yläraja. Eläkeuudistus tiivistetysti Uudet eläkesäädökset tulevat voimaan vuoden 2017 alusta. Tuohon saakka eläkettä kertyy nykyisen lain mukaisesti ja jo kertynyt eläkekertymä säilyy koskemattomana. Eläkeuudistus ei vaikuta lähivuosina eläkkeelle jääviin, sillä ennen vuotta 1955 syntyneet siirtyvät vanhuuseläkkeelle edelleen vuotiaina. Vuodesta 2017 alkaen seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkeiän alaraja nousee asteittain 65 vuoteen. Kyseessä on paluu aiempaan eläkejärjestelmään, sillä vuonna 2005 eläkkeen alaraja laski kahdella vuodella 63 ikävuoteen. Vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee asteittain kolme kuukautta vuodessa, kunnes vuonna 2027 vanhuuseläkkeen alaikäraja on 65 vuotta. Vanhuuseläke säilyy joustavana 65 ikävuoden jälkeen. Jatkossa työeläkettä alkaa kertyä jo 17-vuotiaana tehdystä työstä, nykyisen 18 vuoden sijaan. Alaikärajat eivät muutu takautuvasti. Jos henkilö täyttää 18 ennen vuotta 2017, hänelle ei kerry eläkettä 17-vuotiaana tehdystä työstä. Vastaavasti jos henkilö on täyttänyt 23 ennen vuotta 2005, hänelle ei ole kertynyt eläkettä vuotiaana tehdystä työstä. Uudessa järjestelmässä työeläkettä kertyy koko palkasta, kun eläkettä laskettaessa palkasta ei vähennetä enää työntekijän työeläkemaksua. Näin ollen eläkettä laskettaessa käytetään 5 7 prosenttia suurempaa palkkasummaa, joka nostaa maksettavaa eläkettä. Uusi eläkejärjestelmä kohtelee eri ikäryhmiä nykyistä tasapuolisemmin, koska eläkettä kertyy kunkin vuoden ansioista 1,5 prosenttia 65 vuoteen asti. Vuodesta 2005 käytössä olleessa järjestelmässä eläkettä on kertynyt enemmän 53 ja 64 ikävuoden välillä. Syntynyt sopimus varmistaa eläkkeiden riittävyyden myös jatkossa, koska vuonna 2017 työntekijöiden ja työnantajien maksama työeläkemaksu nousee yhteensä 24,4 prosenttiin. Eläkkeitä pienentävä elinaikakerroin lievenee, sen jälkeen kun vuonna 2027 eläkeiän alaraja on noussut 65 vuoteen. Elinaikakertoimen lieveneminen koskee kaikkia muitakin eläkkeitä. Positiiviset poikkeukset Fyysisesti tai henkisesti kuormittavan ja pitkän työuran tehneillä on mahdollisuus hakea työuraeläkettä 63-vuotiaana. Hakijalla on oltava takanaan työuraa vähintään 38 vuotta. Tehtävien kuormittavuus arvioidaan suhteessa mahdollisuuteen selviytyä sen hetkisessä työssä. Työuraeläkettä on haettava viimeistään vuoden kuluttua työsuhteen päättymisestä. Ikääntyneinä irtisanottujen työttömyysputki eli työttömyysturvan lisäpäivät säilyvät. Työkyvyttömyyseläkkeeseen laskettava niin sanottu tuleva aika pitenee, kun vanhuuseläkeiän alaikäraja nousee. Lisäksi jo kertyneen eläkkeen taso nousee, kun eläkettä laskettaessa palkasta ei enää vähennetä työntekijän työeläkemaksua. Osa-aikaeläkkeen tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke. Osittaisen vanhuuseläkkeen ohessa tehtävää työtä ei koske palkka- eikä työaikaseuranta. Vähintään 61-vuotiaana työntekijä voi ottaa ansaitsemastaan vanhuuseläkkeestä maksuun 25 tai 50 prosenttia. Ennakkoon otettua eläkettä pienentää varhennusvähennys. Vähennys on 0,4 prosenttia kutakin varhennettua kuukautta kohden. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee 62 vuoteen vuonna Vuoden 2005 parannukset säilyvät Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa voimaan tulleet nuorten, koulutettujen ja naisten asemaa parantavat eläkeratkaisut säilyvät vuoden 2017 jälkeenkin. Eläkettä kertyy jo nuorena tehdystä työstä. Vuonna 2005 eläkkeen ansainnan alaikäraja laski 23:sta 18 vuoteen. Nyt alaikäraja laskee 17 vuoteen. Eläkettä kertyy myös palkattomilta ajoilta, muun muassa opiskeluajalta sekä äitiys- ja vanhempainvapaan ja Ammattisotilas 5/2014 5

6 alle kolmevuotiaan lapsen hoitovapaan ajalta. Eläke lasketaan ansaittujen eurojen mukaan eikä työsuhteen pituudella ole merkitystä. Laskentamalli on pätkä- ja silpputyöläisille suosiollisempi kuin ennen vuotta 2005 voimassa ollut työsuhdekohtainen laskentatapa. Koko työhistorian palkat tarkistetaan indeksillä (palkkakerroin) eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkkaindeksin paino on 80 prosenttia, hintaindeksin 20 prosenttia. Myös nuorena ansaitut palkat asettuvat 80-prosenttisesti eläkkeen alkamisvuoden tasolle. Vuoden 2004 loppuun käytettiin indeksiä, jossa sekä palkkojen että hintojen painoarvo oli 50 prosenttia. Tällä hetkellä eläkekarttumat jäävät nimellistä karttumaa pienemmiksi johtuen palkansaajan elämaksuvähennyksestä. Uudistuksen myötä eläke karttuu yksinkertaisemmin ja oikeudenmukaisemmin. Kuvassa esitetään karttumaprosentit 2017 alkaen. Mistä Akava kiukutteli? Korkeakoulutettuja edustava palkansaajakeskusjärjestö Akava marssi kahdesti ulos neuvotteluista ja jäi lopulta ulos sopimuksesta. Akavan ulosjäänti ei vaikuttanut millään tavalla ratkaisun lopputulokseen tai sen jatkokäsittelyyn. Akava sai laajasti julkisuutta eläkeratkaisun synnyttyä, kun se kritisoi mielestään korkeasti koulutettuja ja naisia Eläkkeen kertyminen palkattomilta jaksoilta Valtion varoista maksetaan eläkkeen kertymistä opiskeluajoiltaja alle 3 vuotiaan lapsen hoitovapaanajalta (erillinen laki). Etuuden perusteena on laskennallinen tulo 707 /kk (2014 ) syrjivää ratkaisua. Tosiasiassa Akavan suurin kritiikki kohdistui hyvin kapeaan asiaan eli ikävuosilta 63 ja 64 poistuneeseen superkarttumaan. Kaikille muille neuvottelijoille oli selvää, että eläkkeen alarajan noustessa kahdella vuodella myös superkarttuman alkamisraja nousee samassa suhteessa. Akavassa ei hyväksytty sitä tosiasiaa, että eläkettä kertyy vain työssäolovuosilta. Heidän mielestään on tasa-arvoa, että korkeakoulutettu tekee kuusi vuotta lyhyemmän työuran ja saavuttaa silti prosentuaalisesti saman eläketason kuin muut pidempään työskennelleet. Tosiasiassa Akava kaatui omaan yksisilmäisyyteensä ja neuvottelijoiden kokemattomuuteen. Akavassa ei kyetty analysoimaan nyt tehdyn eläkeratkaisun hyviä puolia kuten eläkemaksujen vähennyksen poistoa, elinaikakertoimen lieventämistä tai korkeampia karttumia 65-vuoden jälkeen. Akavan puheenjohtaja ilmoitti eläkeratkaisun synnyttyä, etteivät he ole jatkossa Kekkosen ajan keskitetyissä ratkaisuissa. Akava voikin hyvin jättäytyä ulos työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteluista. Se varmasti selkiyttäisi jatkossa neuvotteluja merkittävästi. Teksti: Petteri Leino Kuvat: SAK Eläkettä kertyy 1,5 % etuuksien perusteena olevista tuloista, ja tuloina otetaan huomioon 117 % äitiys-ja vanhempainrahan perusteena olevasta tulosta 75 % ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusteena olevista ansioista 65 % aikuiskoulutustukien sekä eläke-, tapaturma-ja liikennevakuutuksen mukaisten kuntoutusetuuksien perusteena olevista tuloista 65 % sairauspäivärahojen perusteena olevasta tulosta 65 % tapaturma-, liikenne-ja sotilastapaturmavakuutusta koskevien säännösten mukaisen ansionmenetyskorvauksen perusteena olevasta työansiosta 55 % vuorottelukorvauksen perusteena olevista ansioista 6 Ammattisotilas 5/2014

7 Sopimus materiaalin kunnossapidon kumppanuudesta allekirjoitettu Puolustusvoimat ja Millog Oy allekirjoittivat syyskuun lopulla maavoimien- ja merivoiminen materiaalin kunnossapidon kumppanuutta koskevan sopimuksen. Uusi sopimus laajentaa merkittävästi vuonna 2009 alkanutta kunnossapidon kumppanuutta. Laajennuksen myötä puolustusvoimien maavoimien- ja merivoimien materiaalin kunnossapidon palvelut tuottaa Millog Oy. Kumppanuussopimus tulee voimaan , mikäli eduskunta hyväksyy sen rahoituksen vuoden 2015 talousarviossa. Kunnossapidon kumppanuuden laajentaminen Millog Oy:n kanssa on osa puolustusvoimauudistusta. Kumppanuuden laajentamiseen liittyen Millog Oy:lle siirretään maavoimien joukko-osastojen varuskuntakorjaamot sekä merivoimien kunnossapitokeskukset ja keskusvarasto tehtävineen Lisäksi Millog Oy:lle siirtyy kaksi maavoimien varastoa tehtävineen. Uudelleenjärjestelyssä Millog Oy:lle siirtyy liikkeenluovutuksena edellä mainittujen kunnossapito- ja varastotehtävissä oleva henkilöstö, yhteensä noin 330 henkilöä. Millog-kumppanuussopimukseen liittyen viisi aliupseeria on tarkoitus vastentahtoisesti siirtää liikkeenluovutuksen yhteydessä Millog Oy:lle. Liikkeenluovutuksessa henkilöstö siirtyy Millog Oy:n palvelukseen ja heidän palvelussuhteensa jatkuu yhdenjaksoisena. Liikkeenluovutuksessa toteutuu valtion hyvä ja vastuullinen henkilöstöpolitiikka. Uudelleenjärjestelystä ei aiheudu henkilöstön irtisanomisia. Puolustusministeri Carl Haglund teki kumppanuuden laajentamista koskevan linjauspäätöksen kesäkuussa. Linjauspäätöksen yhteydessä puolustusministeri Haglund korosti kunnossapidon pitkän aikavälin kokonaistaloudellisuutta. Laajennetun kumppanuuden arvioidaan tuottavan kunnossapidossa oman toiminnan kehittämiseen verrattuna säästöä kuuden vuoden sopimuskautena yhteensä 30 miljoonaa euroa. Se myös mahdollistaa materiaalin elinjakson tehokkaamman hallinnan. Ammattisotilas 5/2014 7

8 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma valmistumassa Työterveyshuoltolain edellyttämä työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille on valmistumassa puolustusvoimissa kuluvan vuoden loppuun mennessä. Toimintasuunnitelmassa määritellään keskeiset tavoitteet ja painopistealueet joukko-osastojen ja muiden hallintoyksiköiden työterveyshuollolle. Näiden perusteella kussakin hallintoyksiköissä laaditaan omat yksityiskohtaiset työterveyshuollon toimintasuunnitelmat, jotka ottavat huomioon kyseisen joukon erityispiirteet. Toimintasuunnitelman perusteina on käytetty valtioneuvoston asetusta hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä sekä tukena samaa asiaa käsittelevää Työterveyslaitoksen opasta. Puolustusvoimien työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu hyvässä yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa, mistä kiitos lääkintäeverstiluutnantti Rami Heikkilälle sekä työterveyshuollon ylilääkäri Pekka Pölläselle. Aliupseeriliitto on ollut tiiviisti mukana valmistelutyössä. Liiton edustajana on ollut pääluottamusmies Mika Oranen. Toimintasuunnitelman painopisteet ja tavoitteet Puolustusvoimien henkilöstöstä noin kaksi kolmasosaa saa työterveyshuollon Sotilaslääketieteen Keskuksen terveysasemilta ja noin kolmannes ostopalveluina puolustusvoimien ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Ulkopuoliset palve- 8 Ammattisotilas 5/2014

9 Tärkeimmät työterveyshuollon painopistealueet toimintakaudelle ovat työkyvyn edistäminen, työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Kuva: Asta Ruuskanen luntuottajat valitaan pääsääntöisesti keskitetysti Hansel Oy:n työterveyshuollon puitesopimuksen kautta. Kaikissa tilanteissa vastuu työterveyshuollon toteuttamisesta on kuitenkin puolustusvoimilla työnantajana. Tärkeimmät työterveyshuollon painopistealueet toimintakaudelle ovat työkyvyn edistäminen, työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveyshuollon ammattihenkilöt toteuttavat työterveyshuollon yhteistyössä esimiesten ja henkilöstöhallinnon kanssa. Yhteistyötahoja ovat myös muun muassa puolustusvoimien henkilöstö ja heidän edustajansa sekä työsuojeluorganisaation edustajat. Tavoitteena on kokonaisvaltainen, samanveroinen ja asiakkaan tarpeet huomioonottava työterveyshuolto koko palkatulle henkilöstölle. Tärkeimmät työterveyshuollon painopistealueet toimintakaudelle ovat työkyvyn edistäminen, työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Terveystarkastukset Terveystarkastukset ovat työterveyshuoltoa ja niiden tavoitteena on ensisijaisesti työntekijän terveyden suojelu. Painopiste on ennalta ehkäisevässä työterveyttä edistävässä toiminnassa. Tästä syystä joukko-osastoissa tuleekin olla ajan tasalla olevat työpaikkaselvitykset, jotka ovat suunnitelmallisen työterveyshuollon perusta. Työpaikkaselvityksiin liittyy usein myös työpaikan riskinarviointi. Riskinarvioinnissa työterveyshuollon tehtävänä on toimia terveyden ja työhön liittyvien vaarojen ja haitallisten kuormitustekijöiden terveydellisten haittojen arvioijana ja asiantuntijana. Puolustusvoimissa on annettu elokuussa 2014 uusi ohje palkatun henkilöstön terveystarkastuksista. Olennaisin muutos aiempaan on, että painopistettä terveystarkastuksissa siirretään ikäkausitarkastuksista erilaisiin tarveperusteisiin tarkastuksiin. Tarveperusteisuudella pystytään ikäkausitarkastuksia tehokkaammin vaikuttamaan jo varhaisessa vaiheessa kehittymässä oleviin työkykyyn vaikuttaviin terveydellisiin ongelmiin. Niin sanottujen perusterveiden henkilöiden tarkastukset vähenevät. Samalla kuitenkin esimerkiksi alle viisikymmentävuotiaat sotilaat käyvät viiden vuoden välein määräaikaistarkastuksissa palveluskelpoisuuden määrittämiseksi. Seuranta osana työterveyshuoltoa Työterveyshuollon ja siihen kuuluvien terveystarkastusten tarkoituksena on ennalta ehkäistä työntekijän terveysuhat tai henkilön sairastuttua ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä. Tästä syystä käytössä on useita eri terveystarkastuksiin ohjaamiseen laukaisevia tekijöitä, kuten ns päivän sääntö ja vaikkapa viiden sairausjakson tai 30 sairaspäivän rajat päivän sääntö tar- Ammattisotilas 5/2014 9

10 koittaa pelkistetysti, että 30 sairaspäivän kohdalla tullee kutsu työterveyshuoltoon, 60 sairaspäivänkohdalla selvitetään tarvetta mahdolliseen kuntoutukseen ja 90 sairaspäivän kohdalla suoritetaan työntekijän työkyvyn tarkastus eli arvioidaan hänen yleistä työkykyisyyttään. Seurantatiedot työterveyshuollolle tuottaa henkilöstöala yhdessä esimiestoiminnan kanssa. Työntekijät ovat useassa yhteydessä kokeneet kyseiset hälytysrajat kyttäämiseksi, jopa epäluottamuslauseiksi vaikka kysymyksessä on työntekijän oma etu saada lailla turvatut työterveyspalvelut, silloin kun työkykyisyys alkaa mahdollisesti horjua. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa todetaankin tässä tarkoituksessa, että terveystarkastusten tarkoituksena on työssä jaksamisen selvittäminen, työkyvyn säilyttäminen ja sen pitäminen työtehtävien edellyttämällä tasolla sekä näihin liittyvä seuranta. Työterveyshuoltona järjestetty sairaanhoito Työnantajan työterveyshuoltona järjestämä sairaanhoito täydentää lakisääteistä ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa. Tällöin arvioidaan toisaalta sitä, miten todettu sairaus vaikuttaa työntekoon, toisaalta miten työnteko on vaikuttanut sairauden syntyyn. Tällöin puhutaan työterveyshuollollisesti painotetusta sairaanhoidosta, johon kuuluu lukuisia eri asiakokonaisuuksia, joista mainittakoon esimerkkeinä sairauden työperäisyyden arviointi, työntekijöiden ja toimipaikkojen tarpeiden huomiointi sairaanhoitoa järjestettäessä sekä varhainen kuntoutus ja muiden tukitoimien (esim. hoitoonohjaus) tarpeen arvioiminen ja käynnistäminen. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan on tarkoitus tulla erillinen liite, johon on koottu yksityiskohtaisesti tärkeimmät asiat ja periaatteet, mitä työterveyshuoltona annettuun sairaanhoitoon puolustusvoimissa kuuluu. Työterveyshuolto oltava aina saatavilla Työterveyshuoltoon ollaan pääosin tyytyväisiä riippumatta siitä, miten se on toteutettu. Työntekijän näkökulmasta saadun työterveyspalvelun saavutettavuus ja laatu ja työterveyshuoltona järjestetyn sairaanhoidon laajuus ovat olennaisimmat kysymykset. Kriittisiä arviointeja on esitetty lähinnä perheestään erillään asuvien tilanteissa sekä tilanteissa, jossa virkamies sairastuu virkamatkalla ollessaan. Samoin erityispalvelujen osalta on esiintynyt epäselvyyttä meripalveluksessa sekä sotilaallisessa harjoitustoiminnassa olevien kohdalla työterveyspalvelujen saatavuudesta ja laajuudesta ja tasosta kaikissa eri tilanteissa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma tulee antamaan selvät suuntaviivat ja tavoitteet koko viiden vuoden suunnitelmakaudelle. Toimintasuunnitelma on tarkoitus päivittää vuosittain. Tästä syystä toimintasuunnitelmassa on myös yksityiskohtaiset tavoitteet aina seuraavalle toimintavuodelle. Vaikka toimintasuunnitelma on vielä viimeistä silausta vaille valmis, on perusteltua syytä uskoa, että ylätason suunnitteluasiakirjana se antaa riittävät perusteet ja tuen joukko-osastoille ja muille hallintoyksiköille. Se ei tuo myötään dramaattisia muutoksia työterveyshuollon toteutukselle. Mutta kouluarvosanan työterveyshuollolle ja sen laadulle antaa aina loppukäyttäjä työterveyshuollon tarpeessaan. Minkä arvosanan sinä antaisit nykyiselle työterveyshuollollesi? Mika Oranen Päätoiminen pääluottamusmies 10 Ammattisotilas 5/2014

11 Työssä tylsistyminen uhkaa terveyttä Työterveyslaitos ja Utrechtin yliopisto ovat tutkineet työssä tylsistymistä ja sen vaikutuksia työntekijöiden terveyteen. Tutkimus kattoi 87 suomalaista organisaatiota ja yli työntekijää. Ensimmäinen työssä tylsistymisen yleisyyttä suomalaisilla työpaikoilla tarkastellut tutkimus osoittaa, että kokemus ei kosketa pelkästään suorittavan työn tekijöitä, vaan sitä esiintyy erilaisissa työtehtävissä ja eri aloilla. Työssä tylsistyminen oli yhteydessä muun muassa työntekijän itsearvioituun terveyteen sekä työpaikan vaihtoaikeisiin. Työssä tylsistyvä työntekijä kokee, että työtehtävät eivät tarjoa riittävästi mielekkäitä haasteita, niihin on vaikea keskittyä ja aika tuntuu kuluvan hitaasti niiden parissa. Mikäli kiinnostavia tehtäviä ei ole riittävästi, työntekijä passivoituu eikä laita itseään likoon työssään. Satunnaisena ilmiönä pitkäveteisyys on harmitonta, mutta pitkittyessään se voi vaikuttaa haitallisesti sekä yksilön hyvinvointiin että työpaikan tuottavuuteen. Ketkä kokevat työssä tylsistymistä? Työssä tylsistymisen on ajateltu perinteisesti koskevan vain liukuhihnamaista suorittavaa työtä, mutta tutkimuksen mukaan sitä koetaan myös valkokaulustöissä ja luovilla aloilla. Tulosten mukaan eniten tylsistymistä esiintyi kuljetus- ja valmistusalalla sekä taiteen, viihteen ja vapaa-ajan parissa työskentelevillä, mutta myös asiantuntijatehtävissä toimivat kokevat pitkästymistä. Vähiten työssään tylsistyivät terveydenhuollossa ja opetusalalla työskentelevät. Miehet raportoivat enemmän tylsistymisen kokemusta kuin naiset. Ikäryhmistä tylsistyneimpiä olivat alle 36-vuotiaat työntekijät. Myönteistä oli kuitenkin se, että tylsistymistä esiintyi suhteellisen harvoin. Nuorten työntekijöiden tylsistyminen saattaa selittyä osittain sillä, että työelämässä paikkaansa hakevat eivät ole vielä löytäneet itselle sopivia tai riittävän haastavia työtehtäviä, pohtii tutkija Lotta Harju Työterveyslaitoksesta. Haastavimmat tehtävät voivat kasaantua kokeneemmille työntekijöille. Tämä voi alentaa nuorempien työntekijöiden motivaatiota, jos he kokevat, ettei heillä ole mahdollisuutta näyttää ja kehittää osaamistaan, Harju sanoo. Työssä tylsistyminen vaikuttaa terveyteen Tylsistyneet työntekijät kokivat terveytensä ja työkykynsä innostunutta työntekijää heikommaksi vielä senkin jälkeen, kun taustatekijät, kuten ikä ja toimiala, oli huomioitu. Tylsistyminen myös lisäsi todennäköisyyttä suunnitella työpaikan vaihtoa sekä aikomusta siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle. Tylsistymisen kokemukset myös lisäävät työn kuormittavuutta, sillä työssä tylsistymisellä oli yhteys stressioireisiin. Työssä tylsistymiseen ei ole aiemmin kiinnitetty juurikaan huomiota, vaikka se aiheuttaa pahoinvointia. Pahoinvointi voi jäädä huomaamatta, sillä se ei välttämättä näy eikä siitä mielellään puhuta työpaikalla. Tutkimuksen perusteella työntekijöiden tylsistymisen ehkäisyyn kannattaa panostaa, sillä työntekijöiden työhyvinvoinnilla ja motivaatiolla on yhteys työn tuottavuuteen. Työhyvinvoinnilla on vaikutusta myös työurien pituuteen. Tutkimus on osa Työterveyslaitoksen Innostuksen Spiraali (INSPI) -tutkimus- ja kehittämishanketta, jossa selvitetään työn imun ja työhön leipääntymisen yleisyyttä ja keskeisiä työn voimavaroja suomalaisilla työpaikoilla sekä näiden yhteyksiä työn tuottavuuteen. Tutkimushanketta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto, Valtion työsuojelurahasto sekä TEKES. Lähde: Työterveyslaitos Ammattisotilas 5/

12 Palkankorotus Yleiskorotus on 0,4 % Työtuomioistuin on ratkaissut virka- ja työehtosopimuksen vuosilomalain tulkintaa koskevan erimielisyyden. Ratkaisun myötä valtiolla toteutettava palkankorotus on 0,3 % sijaan 0,4 %. Sairauslomien vuosilomakarenssi poistettiin vuoden 2013 keskustason virkaehtosopimuksella. Karenssin kustannusvaikutuksen laskennasta syntynyt erimielisyys vuoden 2015 palkankorotuksiin saatettiin osapuolten yhdessä sopien työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Työtuomioistuin antoi tuomionsa asiasta syyskuussa. Vuosilomakarenssin poiston vaatima rahoitus katettiin sopimusvarallisuudesta alentamalla vuoden 2015 yleiskorotus 0,3 prosenttiin. Erimielisyyttä jäi kuitenkin siitä, miten niin sanottujen pitkälomalaisten vuosilomakarenssin poisto huomioidaan kustannusten laskennassa. Työnantajan mielestä vuosilomalain muutos ei koskenut vuosilomalain mukaisia pitempiä lomia. Työntekijäpuolen edustajien käsityksen mukaan vuosilomalain muutos koskee myös lakisääteisiä pitempiä lomia. Osapuolet sopivat allekirjoittamispöytäkirjalla erimielisyyden saattamisesta työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Työtuomioistuin toteaa antamassaan tuomiossa, että sopimuksen yhteydessä tehty ratkaisu pitkälomalaisten karenssinpoiston kustannusvaikutuksesta 0,1 prosentin osalta raukeaa. Työtuomioistuin yhtyi siis työntekijäosapuolen näkemykseen, joskin äänestyspäätöksellä. Näin ollen kyseinen 0,1 prosentin erä palautuu vuoden 2015 yleiskorotuksena maksettavaksi. Vuoden 2015 yleiskorotus elokuussa on siten 0,4 prosenttia, ei 0,3 prosenttia. Mika Oranen Muistithan ilmoittaa yhteys- tai työpaikkatietojen muutoksesta liittoon? 12 Ammattisotilas 5/2014

13 Puolustusministeriön tulevaisuuskatsaus 2014 Puolustusministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsauksen mukaan yleinen asevelvollisuus on olennainen osa Suomen puolustusratkaisua myös tulevaisuudessa. Se on Suomen puolustuksen perusta, jolla on vahva tuki ja luottamus valtiojohdon, kansan ja asevelvollisten keskuudessa. Vain yleisen asevelvollisuuden avulla Suomessa saavutetaan riittävä laatu ja määrä sijoituskelpoista reserviä sodan ajan tehtäviin. Yleistä asevelvollisuutta kehitetään jatkuvasti. Tulevaisuuden menestystekijä on se, että suomalainen asevelvollisuus on kiinteä osa suomalaista yhteiskuntaa. Sotilaallisen maanpuolustuksen ensisijainen päämäärä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle tai sillä uhkaamiselle sekä kyky torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Tämä säilyy puolustuksen prioriteettina myös tulevaisuudessa ja se edellyttää puolustusvoimilta todellista suorituskykyä. Tulevaisuuden vakavana huolenaiheena ovat puolustusbudjetit ja etenkin puolustusmateriaaliin käytettävissä oleva rahoitus. Ilman riittävää materiaali-investointitasoa puolustuksen perusvalinnat edellyttävät uudelleenarviointia jo tulevan hallituskauden aikana. Toimintaympäristön muutos ja kasvava taloudellinen keskinäisriippuvuus edellyttävät laaja-alaista puolustusyhteistyötä. Tarvitaan kansainvälistä verkottumista, kumppanuuksia ja yhteistyötä, sillä kenelläkään ei ole kaikkia tarvittavia resursseja itsellään. Turvallisuus- ja puolustusyhteistyö - niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin - on erottamaton osa Suomen puolustusta. Toimivalla viranomaisyhteistyöllä ja suomalaisella kokonaisturvallisuuden konseptilla turvataan Tulevaisuuskatsauksen mukaan muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin on kyettävä vastaamaan puolustuskyvyn suunnitelmallisella ylläpidolla ja kehittämisellä. Kuva: Asta Ruuskanen yhteiskunnan kriisinsietokyky, joka on riippuvainen myös kansalaisten luottamuksesta valtionhallintoon ja puolustusvoimiin. Muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin on kyettävä vastaamaan puolustuskyvyn suunnitelmallisella ylläpidolla ja kehittämisellä. Keskipitkällä aikavälillä, 2020-luvun alkuun mennessä, merkittävä osa puolustushaarojen tärkeimpien joukkojen keskeisestä materiaalista vanhenee ja suorituskyky heikkenee alle tehtävien vaatiman tason. Pitkällä aikavälillä, 2020-luvulla, merivoimien taistelualukset ja ilmavoimien torjuntahävittäjät vanhenevat ja niiden tilalle on hankittava uusia. Puolustushallinnon vuoden 2012 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa esittämän lisäresurs- sitarpeen toteutuessa puolustuskyky turvattaisiin ensi vuosikymmenen alkupuolelle. Se ei kuitenkaan vastaa 2020-luvulla väistämättä edessä olevien merivoimien vanhenevan aluskaluston ja ilmavoimien Hornet-kaluston korvaamisen rahoitustarpeisiin. Puolustusministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsaus on luettavissa Puolustusministeriön verkkosivuilla osoitteessa Muiden ministeriöiden tulevaisuuskatsaukset ovat osoitteessa Ammattisotilas 5/

14 Virkamieslaki muuttui Virkamiehet oikeutettuja viivästyskorkoon Virkamieslain muutoksella (270/2014) lakiin on lisätty yleinen viittaus korkolain (633/1982) viivästyskorkoa koskeviin säännöksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että virkamiehelle voidaan hänelle virkasuhteeseen perustuvan saatavan viivästyessä maksaa viivästyskorkoa korkolain mukaisesti ja sen jälkeen erääntyvän saatavan osalta. Muutos tarkoittaa yhtä lailla sitä, että myös työnantajalle syntyy mahdollisuus vaatia viivästyskorkoa saatavilleen. Korkolaki on lyhyydestään huolimatta varsin monisyinen laki. Miten lakimuutosta käytännössä sovelletaan jää nähtäväksi. Mikä on virkasuhteeseen perustuva saatava? Virkasuhteeseen perustuvalla saatavalla tarkoitetaan palkkaa ja kaikkia virkasuhteen johdosta maksettavia taloudellisia etuja kuten eri palkkioita, lisiä ja korvauksia. Näiden maksaminen perustuu joko lakiin tai virkaehtosopimuksiin. Virkasuhteeseen perustuvia saatavia ovat myös kaikki saatavat, jotka liittyvät palvelussuhteen päättymiseen esimerkiksi laittoman irtisanomisen tai virkasuhteen 14 Ammattisotilas 5/2014

15 purkamisen tilanteissa. Kääntöpuolella kolikossa on, että soveltamisalan piiriin kuuluvat myös ne työnantajan saatavat, jotka on aiheettomasti virkamiehelle maksettu ja jotka peritään takaisin. Maksupäivämääristä Viivästyskorkoperusteita märitettäessä on olennaista, mikä on oikea kunkin maksun maksupäivämäärä. Virkasuhteessa olevan palkanmaksupäivä on kunkin kalenterikuukauden 15. päivä. Määräaikaisessa virkasuhteessa se voi olla myös kalenterikuukauden viimeinen työpäivä. Korvaukset ja lisät on maksettava viimeistään kolmen viikon laskentakauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Eli jos jakso päättyy lokakuussa, niin korvaukset ja lisät on maksettava marraskuun loppuun mennessä. Kustannusten korvauksille ei ole määritelty sovittua maksuajankohtaa. Menettelytavat viivästyskoron maksamiseksi Prosessi käynnistyy virkamiehen vaatimuksesta. Virkamies esittää perustellun kirjallisen vaatimuksen viivästyskoron maksamisesta omalle joukko-osastolleen. Joukko-osasto liittää vaatimukseen selvityksen maksatuksen viivästymisen syistä ja lähettää asian Pääesikunnan henkilöstöosaston ratkaistavaksi. Pääesikunnan henkilöstöosasto ratkaisee asian. Työnantaja voi periä viivästyskorkoa virkamieheltä aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden osalta. Korkolaki antaa kuitenkin myös mahdollisuuden sovitella viivästyskorkoa. Jos taas aiheettomasti maksetun palkan takaisinperintä tapahtuu suoraan palkasta, ei viivästyskorkoa lähtökohtaisesti määritetä. Mika Oranen Päätoiminen pääluottamusmies Ammattisotilas 5/

16 Puolustusvoimauudistuksen valmistelu päätökseen Puolustusvoimien henkilöstöjärjestöjen ja puolustushallinnon edustajat tekivät yhteenvedon puolustusvoimauudistuksen henkilöstövaikutuksista Helsingissä Säätytalolla. Henkilöstöjärjestöjen ja puolustushallinnon edustajat olivat yhtä mieltä siitä, että vaikea muutos on viety läpi hyvässä hengessä ja ainutlaatuisella yhteistoiminnalla. Järjestöillä on onnistuneesta prosessista huolimatta edelleen huoli jäseniensä selviytymisestä. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Sakari riittävä sodan ajan, erilaisten kriisien ja löstö, joka on laadultaan ja määrältään Honkamaa korosti puheenvuorossaan, rauhan ajan tehtäviin. että Suomen puolustuskyvyn kannalta on Honkamaa totesi, että muutostilanteen olennaisempaa, paljonko on Suomen sodanajan vahvuus kuin palkatun henkilös- kuvasi organisaatiomuutoksen lopputu- tukijärjestelyt ovat toimineet hyvin. Hän tön määrä. losta seesteiseksi ja osoitti kiitoksensa Olipa menossa muutos tai ei, puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen pääjestöjen edustajille. seminaariin osallistuneille henkilöstöjärmääränä on turvata puolustusvoimille Kiitos eturivissä istuville henkilöstöjärjestöjen edustajille, jotka ovat ammattitaitoinen ja motivoitunut henki- puhaltaneet yhteen hiileen ja työskennelleet kovasti. Aliupseeriliittoa tilaisuudessa edustanut pääluottamusmies Mika Oranen kiitti työnantajaa siitä laajuudesta, millä henkilöstöjärjestöt otettiin mukaan henkilöstösuunnitteluun. Henkilöstösuunnitteluun mukaan ottaminen kaikilla organisaatiotasoilla kelpaa malliksi muillekin. Oli mukava kuulla, että työnantajakin on kokenut saaneensa lisäarvoa tästä. Oranen muistutti, että kun muutos alkoi, aliupseerien määrä oli vahvasti nousussa. Muutoksen myötä aliupseerien määrä tulee kuitenkin vähenemään. Tilanne on väliaikainen, koska opistoupseerien eläköitymisen myötä aliupseereiden määrä tulee lisääntymään. 16 Ammattisotilas 5/2014

17 Oranen on huolissaan siitä, miten tavoiteltu kouluttajamäärä tulee toteutumaan. Hän uskoo, että sodanajan tehtäviin määrä riittää. Rauhanajan riittävyys kuitenkin mietityttää. Uusi taistelutapa vaatii ehkä enemmän kouluttajia kun alun perin suunniteltiin. Tässä asiassa meillä on paljon kaitsemista. Jos ja kun tavoite toteutuu jollakin aikajänteellä, koulutuksen taso tulee varmasti olemaan korkea. Kotipaikan vaihto iso asia Puheenjohtaja Jari Rantala totesi, että Upseeriliiton näkökulmasta uudistus on mennyt hyvin. Hän näkee, että puolustuskyvyn säilyttäminen on ollut tärkeä näkökulma uudistuksessa. Rantala korosti, että irtisanomiskorvaus ja henkilöstöjärjestöjen ottaminen mukaan ajoissa olivat merkityksellisiä tekijöitä puolustusvoimauudistuksen läpiviennissä. Upseeriliiton jäseniä ei ole irtisanottu, mutta heitä siirtyy runsaasti eri puolille Suomea. Kotipaikan vaihtaminen on aina iso asia. Siirtoja on tuettu hyvin. Kokonaisuutta katsoen muutos on mennyt mahdollisimman kivuttomasti. Rantala on huolissaan puolustusvoimien resurssien riittävyydestä jatkossa. Varusmieskoulutuksen taso tulee säilymään korkealla, kunhan resurssien riittävyydestä pidetään huolta. On riski, että kun tulee lisää säästötarpeita, koulutuksesta säästetään. Puheenjohtaja Sakari Vuorenmaa kokee, että lähtökohtaan nähden muutos on sujunut kiitettävästi. Sekä työnantaja että järjestöjen edustajat ovat sitoutuneet muutostyöhön. Päällystöliiton jäsenistössä luontainen poistuma on noin 150 henkilöä vuodessa. Tämä on helpottanut suunnittelua. Noin opistoupseeria siirtyy toiselle paikkakunnalle. Olen huolissani heistä, jotka joutuvat muuttamaan perheistään erilleen. Miten heidän motivaationsa riittää? Vuorenmaa pitää muutoksen läpiviennistä suurimpana vahvuutena yhdessä tekemistä. Hän näkee, että muutosta tehtiin yli yhteistoimintalain vaatimusten. Myös sitoutuminen tavoitteeseen oli korkea sekä työnantaja- että työntekijäpuolella. Hän toteaa kuitenkin, että leikkausten tie pitää hiljakseen saada poikkaistua. Ammattisotilaiden määrää ei voi enää leikata. Myös puheenjohtaja Marja- Leena Karekivi Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitosta nostaa esille poikkeuksellisen laajan yhteistoiminnan muutosten läpiviennissä. Henkilöstöjärjestöt otettiin ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa henkilöstösuunnitteluun mukaan. Irtisanomiskorvaus oli uuttaa puolustusvoimien rakennemuutoksessa. Tässä uudistuksessa se oli merkittävä tekijä. Hyvin suunniteltu ja toimeenpantu Yksikön johtaja Jari Kajavirta Puolustusministeriöstä sanoi, että puolustusvoimauudistus on esimerkki hyvin suunnitellusta ja toimeenpannusta valtionhallinnon uudistuksesta. Kaikki toimijat ovat olleet kärkiosaajia. He ovat kyenneet toteuttamaan uudistuksen näinkin hyvillä lopputuloksilla. Uudistus näyttäytyy toki inhimillisesti raskaana varsinkin niiden osalta, jotka on irtisanottu tai he ovat joutuneet vaihtamaan paikkakuntaa. Puolustusvoimat on tehnyt todella hartiavoimin töitä jokaisen yksittäisen tapauksen kohdalla. Kajavirta valittelee, että muutoksessa osaaminen ja tehtävät eivät aina ole kohdanneet. Hän kuitenkin kokee, että henkilöstösuunnittelu, jossa henkilöstöjärjestöt edustajat ovat olleet mukana, on tuottanut lisäarvoa työnantajalle. Huolellinen suunnittelu on ollut avaintekijä. Muutokseen lähdettiin omaaloitteisesti, ennen kun tuli säästövelvoitteita. Näin pystyttiin hakemaan puolustusvoimille ja henkilöstölle sopivia toimintamalleja. Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen Puolustusvoimille Valtiokonttorin Kaiku-palkinto Valtiokonttori on myöntänyt puolustusvoimille vuosittain jaettavan Kaiku-palkinnon henkilöstön systemaattisesta tukemisesta erittäin monipuolisilla keinoilla poikkeuksellisen laajassa muutostilanteessa. Valtiokonttorin palkitsemisperusteiden mukaan hanke on esimerkki erinomaisesta hankesuunnittelusta ja hyvin johdetusta hankkeen toteutuksesta. Jokainen henkilöstön jäsen on huomioitu myös yksilönä, ja tulos on hyvin onnistunut tilanteen haasteellisuuteen nähden. Kehitetyt toimintatavat voivat toimia hyvinä esimerkkeinä myös muualla valtionhallinnossa, todetaan palkintoraadin perusteluissa. Valtiokonttori nosti perusteissaan esille, että puolustusvoimauudistuksen kannalta keskeisiksi nousevat HR- ja tukikoordinaattoriverkostot ja niiden kokonaistoiminta, oikea-aikainen, selkeä ja yhdenmukainen viestintä sekä tehokas ja henkilöstökeskeinen esimiestoiminta. Vaikka hanke koskee suurta henkilömäärää, siinä on panostettu myös jokaisen henkilön oman aktiivisuuden ylläpitämiseen. Muutoksen kohteena oleville on pyritty rakentamaan yksilöllinen selviytymispolku. Aktiivinen yhteistyö eri ulkopuolisten toimijoiden kanssa on tukenut muutoksen läpiviemistä. Ammattisotilas 5/

18 Uutisia Kalenteripostitus marraskuussa Vuoden 2015 Aliupseerilkalenterit postitetaan jäsenille viikon 47 aikana. Jos et ole saanut omaa kalenteriasi marraskuun loppuun mennessä, ilmoita asiasta Aliupseeriliiton toimistoon Jaana Pakariselle. Frisbeegolfin mestaruuskilpailut Lappeenrantaan Vuoden 2015 Frisbeegolfmestaruuskilpailut pidetään toukokuun lopulla Lappeenrannassa. Tarkemmat tiedot aikatauluista ja kisajärjestelyistä julkaistaan viimeistään tammikuussa. Kilpailun järjestelyistä vastaa Lappeenrannan Aliupseerit ry. Hyvinvointilomat haettavissa Ensi kevään hyvinvointilomien haku on alkanut. Tällä hetkellä voi hakea mennessä järjestettäviä jaksoja. Muut ensi vuoden lomat tulevat hakuun ensi vuoden puolella. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry:n (PHT) lomajakson (5 päivää) hinta on 150 euroa, perheloman hinta on 125 euroa. Perhelomille voi osallistua myös hakijan puoliso ja lapset. Hinta sisältää majoituksen, kaikki ruokailut ja viiden päivän ohjelman. Lomavaihtoehtoihin voi tutustua PHT:n sivuilla osoitteessa Etsintäkuulutus: Valokuvia luvuilta Aliupseeriliiton historiikki on hyvää vauhtia valmistumassa. Kirjan toimittaja kaipaa vielä valokuvia liiton ja yhdistysten toiminnasta luvuilta. Jos sinulla on tällaisia kuvia, lähetä ne liiton toimistoon osoitteella Aliupseeriliitto ry, Ratamestarinkatu 11, Helsinki. Laita kuvien mukana mahdollisimman paljon tietoa kuvissa esiintyvistä henkilöistä ja tilanteista sekä mahdollinen palautusosoite. Voit halutessasi myös lahjoittaa kuvat Aliupseeriliitolle. Lentosotakoulun viimeinen perinnepäivä Kauhavan Lentosotakoulun viimeistä perinnepäivää vietettiin lokakuun ensimmäisenä päivänä. Lentosotakoulu palkitsi Aliupseeriliiton jäseniä tilaisuudessa. Ylikersantti Sami Ritala valittiin Lentosotakoulun vuoden lentotekniseksi henkilöksi. Lentovarustemekaanikko Hermanni Kojoja sai Komendantin kannun. Molempiin kiertopalkintoihin liittyi Sirkka ja Mauri Kallion säätiön rahastipendi. Lisäksi ylivääpeli Jani Ylinen sai säätiön stipendin erittäin ansiokkaasta työstä Lentosotakoulun hyväksi. 18 Ammattisotilas 5/2014

19 Jäsentiedot löytyvät jäsensivuilla Omat tiedot -linkin takaa. Tarkasta jäsentietosi Vuosittain useita jäsenkalentereita ja muuta tärkeää jäsenpostia palautuu liiton toimistolle virheellisen postiosoitteen takia. Jäsenille on nyt tehty helpommaksi omien yhteystietojen tarkastus jäsensivuilla. Jäsenet pääsevät jäsesivuilla tarkastamaan kaikki itseään koskevat tiedot. Jokaisella on mahdollisuus päivittää puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa. Muut muutostiedot voi ilmoittaa liiton toimistoon sähköisellä muutosilmoituslomakkeella, mikä on osoitteessa www. aliupseeriliitto.fi (Tee muutosilmoitus jäsentietoihin). Tarkasta yhteystietojen lisäksi erityisesti myös Työsuhde- ja Jäsenyydet -välilehdellä olevat tiedot. Mikäli Työsuhteet-tiedot eivät ole ajan tasalla, oma luottamusmiehesi ei saa sinun tietojasi mukaan edustettavien listalle. Samoin jos Jäsenyydet-välilehden yhdistysjäsenyyttä ja työttömyyskassan jäsenyyttä koskevat tiedot eivät ole oikein, se voi vaikuttaa mahdolliseen ansiosidonaisen pävärahan maksamiseen. Muistathan, että voit tehdä työpaikkaa ja yhdistystä koskevat muutosilmoitukset myös hyvissä ajoin etukäteen. Kulttuuriapurahojen haku alkaa Vuoden 2015 kulttuuriapurahojen hakuaika alkaa marraskuun alussa. SAK haluaa apurahoilla tukea järjestäytyneiden palkansaajien sivistys- ja kulttuuripyrkimuksiä sekä yleistä yhteiskun- nallista tutkimustoimintaa ja työelämän kehittämishankkeita. Apurahaa voi hakea taidepainotteiseen kulttuuriharrastukseen, kuten musiikkiin, kirjoittamiseen, kuvataiteeseen ja valokuvaukseen. Painopiste on aloittavien hankkeiden ja harrastajauransa alkupäässä olevien harrastajien tukemisessa. Tuen saajina voivat olla sekä yksittäiset harrastajat että harrastajaryhmät. Tuki voidaan myöntää myös ammattiosastolle. Tarkemmat tiedot kulttuuriapurahan hakemisesta julkaistaan jäsensivuilla viimeistään marraskuun alussa. 180x61mm_Ammattisotilas_syksy.indd :44:08 Ammattisotilas 5/

20 Pääluottamusmiehen kynästä Aliupseeriston tehtäväkentän muutos Viimeisen kymmenen vuoden aikana aliupseeriston tehtäväkenttä on muuttunut rajusti. Vielä 2000-luvun alkupuolella yli kolmasosa jäsenistöstä oli vartiotehtävissä. Kun virkojen kokonaismäärä vuonna 2003 oli 1577, tuosta määrästä vartiotehtävissä toimi yli 560 jäsentä. Toinen suuri tehtäväala olivat tilannevalvojat, joita oli viidennes koko jäsenkunnasta. Lentokone- ja helikopterihuollon parissa työskenteli vuonna henkilöä. Yli 55 prosenttia jäsenistöstä työskenteli vuonna 2003 vartio- tai tilannevalvontatehtävissä. Nyt em. aloilla työskentelee alle 23 prosenttia jäsenistöstä. Syyskuussa 2014 aliupseerivirkojen määrä oli Palkkaa saavia aliupseereja oli SAP-järjestelmän mukaan vajaat 2300, lähes 600 virkaa oli siis Suurimmat tehtäväalat vuosina 2003 ja 2014 Suurimpien tehtäväalojen prosentuaalinen osuus koko jäsenistöstä vuosina 2003 ja 2014 tyhjänä. Lisäksi lentokonehuollon parissa työskentelee reilut 100 mekaanikkoa, jotka ovat AU-sopimusalan piirissä. Voi sanoa, että virkojen määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja aliupseerien määräkin on noussut yli 700 henkilöllä. Suuri avoimien virkojen määrä johtuu pääosin käynnissä olevasta pv-uudistuksesta. Tehtäväkokoonpanossa on vajaa 2300 aliupseeritehtävää, mutta käsitykseni mukaan aliupseeritehtävät tulevat jatkossa lisääntymään. Uusia tehtäviä aliupseereille Kokonaan uutena suurena ryhmänä on aliupseeristolle tullut kouluttajatehtävät, joita vuonna 2003 ei ollut lainkaan. Nyt tehtäviä koulutusalalla on lähes 500. Valtaosa koulutusalan tehtävistä on joukko-osastojen perusyksiköissä. Hiljalleen lisääntyvässä määrin koulutusalan tehtäviä tulee aliupseeristolle myös sotakoulujen opetustehtävinä. Helikopteri- ja lentokonehuollon parissa työskentelee nykyisin noin 400 aliupseeria ja mekaanikkoa. Näyttäisi siltä, että tulevaisuudessa 20 Ammattisotilas 5/2014