5/2014 AMMATTI SOTILAS -

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5/2014 AMMATTI SOTILAS -"

Transkriptio

1 5/2014 AMMATTI SOTILAS -

2 Ammattisotilas 5/2014 Aliupseeriliitto ry 27.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki Puh: Fax Päätoimittaja Petteri Leino Toimitussihteeri Asta Ruuskanen PÄÄKIRJOITUS... 3 Eläkeuudistus Työterveyshuollon toimintasuunnitelma valmistumassa... 8 Työssä tylsistyminen uhkaa terveyttä Palkankorotukset Puolustusministeriön tulevaisuuskatsaus Virkamieslaki muuttui Puolustusvoimauudistuksen valmistelu päätökseen Uutisia Pääluottamusmiehen kynästä Strategiatyön käynnistys puheenjohtajapäivillä Lukijan kynästä: Palautetta palautteesta Saksalaiset sotilashaudat suomessa Kirja-arvostelu Jere Laine: Sota Lintukodon loppu? lkka Remes: Horna Hylsyt lentävät Afganistan-näytelmässä Lukuvinkkejä Lottanen: Tallinnan takanakin on elämää Toimisto tiedottaa Toimituskunta Milla Asikainen Jukka Klemetti Jyrki Surkka Mika Tiitinen Painopaikka: Erweko Oy Valuraudantie Helsinki Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu Helsinki Puh: (09) Fax: (09) Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Kansikuva: SMMEPA Ammattisotilaan aikataulu 2014 Numero 1/2014 2/2014 3/2014 4/2014 5/2014 6/2014 Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy Ammattisotilas 5/2014

3 Sotilaseläke tarkasteluun Suuri eläkeratkaisu syntyi syyskuun lopulla. Se ei kosketa julkisen sektorin eläkkeitä, joiden osalta neuvottelut käydään erikseen loppuvuoden aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla tarkastellaan valtion ja kuntien eläkemääräykset kahdessa eri työryhmässä. Toinen näistä työryhmistä keskittyy pelkästään tarkastelemaan sotilaseläkkeen tulevaisuutta. Kentällä on painetta saada tietoa sotilaseläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Täysin varmana kerrottuihin sotilashuhuihin ei kannata tässäkään asiassa uskoa. Selvitystyö ei ole vielä käynnistynyt, eikä mitään ole päätetty. Maltti on jälleen valttia. Ennalta on täysin mahdotonta arvioida, millaiseen ratkaisuun päädytään sotilaseläkkeiden osalta. Lähtökohtaisesti kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia. Yhdestä asiasta voisi olla kuitenkin lähes varma. Jos muutoksia tulee, niin ne tulevat voimaan aikaisintaan vuoden 2017 alusta. Puolustushallinnon työnantajan edustajat ja sotilaita edustavat ammattijärjestöt ovat yksimielisiä, että nykytila on erinomainen ja se täyttää syyskuussa solmitun eläkeratkaisun tavoitteet. Vuoden 1994 sotilaseläkeuudistuksen seurauksena ammattisotilaiden osalta työurat jatkavat edelleen pidentymistä. Nykyinen järjestelmä varmistaa puolustusvoimille riittävän sodan ajan joukkojen ammattireservin ja se pitää sotilaallisten tehtävien ikärakenteen tarkoituksenmukaisena. Asiassa on varmaan muitakin näkemyksiä. Sotilaseläkejärjestelmää ei ole kuitenkaan luotu sosiaalipoliittisista perusteista, vaan puhtaasti maanpuolustuksellisista syistä. Sen tärkein tehtävä on tuottaa ammattireserviä. Mikäli sotilaiden eroamisikä nousisi nykyisestä, ei ammattireserviä enää muodostuisi. Viime talvena selvitettiin sotilaseläkkeiden laskentamallin muutosta ja nämä muutokset tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. Päiväkohtaisesta eläkelaskennasta siirrytään vuosiansioperusteiseen laskentaan. Kyseinen muutos on vahvistettu lailla tämän vuoden elokuussa. Hätäisimmät ovat vetäneet väärät johtopäätökset, ja olettaneet sotilaseläkkeiden tulevaisuuden ratkenneet tuolla lainmuutoksella. Näin ei ole, sillä tosiasiallinen sotilaseläkkeiden tulevaisuuden tarkastelu käynnistyy vasta nyt. Ammattisotilas 5/2014 3

4 Eläkeuudistus 2017 Työmarkkinakeskusjärjestöt Akavaa lukuun ottamatta allekirjoittivat sopimuksen uudesta eläkejärjestelmästä perjantaina 26. syyskuuta Sopimus koskee työeläkkeitä. Se ei suoraan kosketa julkisen sektorin eläkkeitä (kuten sotilaseläkkeet), joista neuvotellaan erikseen tänä syksynä. Mistä on kyse? Valtaosalla suomalaisista eläkkeet määräytyvät työeläkelain mukaisesti. Työeläkkeet rahoitetaan sekä työnantajilta että työntekijöiltä perittävistä työeläkemaksuista. Osa nykyisille eläkeläisille maksettavista eläkkeistä rahoitetaan juuri nyt perittävillä työeläkemaksuilla. Tulevien eläkeläisten kannalta on tärkeää, että suomalainen eläkejärjestelmä pidetään jatkossakin rahoituspohjaltaan riittävänä ja uskottavana. Maksajia on oltava enemmän kuin maksunsaajia. Kyse on huoltosuhteen tasapainosta, jossa työssäkäyviä pitää olla enemmän kuin eläkeläisiä, opiskelijoita, työttömiä ja muita eläkemaksuista vapautettuja ryhmiä. Eliniänodotteen pidentyminen sekä työurien lyhentyminen (muun muassa pidentyneiden opintojen seurauksena) ovat vääristäneet huoltosuhdetta, jota on tarkoitus korjata tehdyllä eläkeratkaisulla. Työeläkejärjestelmän uudistamisesta sovitaan työmarkkinajärjestöjen kesken. Se on sinänsä luontevaa, koska työmarkkinajärjestöjen jäsenet rahoittavat järjestelmän. Ne sopivat, jotka maksavat laskun. Neuvottelujärjestelmää kohtaan on kuulunut kritiikkiä pääosin niiltä, joita se ei koske tai jotka tuntevat sen huonosti. Jälleen kerran työmarkkinakeskusjärjestöt osoittivat kyvykkyytensä tehdä suomalaisten tulevaisuutta koskevia rat- 4 Ammattisotilas 5/2014

5 kaisuja. Palkansaajakeskusjärjestöistä vain Akava ei hyväksynyt neuvottelutulosta. Akavan taitamattomuus neuvotteluissa ei kaada tai muuta tehtyä ratkaisua. Juna puuskuttaa eteenpäin ilman Akavaakin. Uusi eläkejärjestelmä kohtelee eri ikäryhmiä nykyistä tasapuolisemmin, koska eläkettä kertyy kunkin vuoden ansioista 1,5 prosenttia 65 vuoteen asti. Vanhuuseläke nousee aseteittain 65 vuoteen vuoteen 2027 mennessä. Vanhuuseläkeiän yläraja ja työsopimuslain eroamisikä seuraavat muutosta täysinä vuosina. Alarajan muuttuessa arvioidaan myös yläraja. Eläkeuudistus tiivistetysti Uudet eläkesäädökset tulevat voimaan vuoden 2017 alusta. Tuohon saakka eläkettä kertyy nykyisen lain mukaisesti ja jo kertynyt eläkekertymä säilyy koskemattomana. Eläkeuudistus ei vaikuta lähivuosina eläkkeelle jääviin, sillä ennen vuotta 1955 syntyneet siirtyvät vanhuuseläkkeelle edelleen vuotiaina. Vuodesta 2017 alkaen seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkeiän alaraja nousee asteittain 65 vuoteen. Kyseessä on paluu aiempaan eläkejärjestelmään, sillä vuonna 2005 eläkkeen alaraja laski kahdella vuodella 63 ikävuoteen. Vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee asteittain kolme kuukautta vuodessa, kunnes vuonna 2027 vanhuuseläkkeen alaikäraja on 65 vuotta. Vanhuuseläke säilyy joustavana 65 ikävuoden jälkeen. Jatkossa työeläkettä alkaa kertyä jo 17-vuotiaana tehdystä työstä, nykyisen 18 vuoden sijaan. Alaikärajat eivät muutu takautuvasti. Jos henkilö täyttää 18 ennen vuotta 2017, hänelle ei kerry eläkettä 17-vuotiaana tehdystä työstä. Vastaavasti jos henkilö on täyttänyt 23 ennen vuotta 2005, hänelle ei ole kertynyt eläkettä vuotiaana tehdystä työstä. Uudessa järjestelmässä työeläkettä kertyy koko palkasta, kun eläkettä laskettaessa palkasta ei vähennetä enää työntekijän työeläkemaksua. Näin ollen eläkettä laskettaessa käytetään 5 7 prosenttia suurempaa palkkasummaa, joka nostaa maksettavaa eläkettä. Uusi eläkejärjestelmä kohtelee eri ikäryhmiä nykyistä tasapuolisemmin, koska eläkettä kertyy kunkin vuoden ansioista 1,5 prosenttia 65 vuoteen asti. Vuodesta 2005 käytössä olleessa järjestelmässä eläkettä on kertynyt enemmän 53 ja 64 ikävuoden välillä. Syntynyt sopimus varmistaa eläkkeiden riittävyyden myös jatkossa, koska vuonna 2017 työntekijöiden ja työnantajien maksama työeläkemaksu nousee yhteensä 24,4 prosenttiin. Eläkkeitä pienentävä elinaikakerroin lievenee, sen jälkeen kun vuonna 2027 eläkeiän alaraja on noussut 65 vuoteen. Elinaikakertoimen lieveneminen koskee kaikkia muitakin eläkkeitä. Positiiviset poikkeukset Fyysisesti tai henkisesti kuormittavan ja pitkän työuran tehneillä on mahdollisuus hakea työuraeläkettä 63-vuotiaana. Hakijalla on oltava takanaan työuraa vähintään 38 vuotta. Tehtävien kuormittavuus arvioidaan suhteessa mahdollisuuteen selviytyä sen hetkisessä työssä. Työuraeläkettä on haettava viimeistään vuoden kuluttua työsuhteen päättymisestä. Ikääntyneinä irtisanottujen työttömyysputki eli työttömyysturvan lisäpäivät säilyvät. Työkyvyttömyyseläkkeeseen laskettava niin sanottu tuleva aika pitenee, kun vanhuuseläkeiän alaikäraja nousee. Lisäksi jo kertyneen eläkkeen taso nousee, kun eläkettä laskettaessa palkasta ei enää vähennetä työntekijän työeläkemaksua. Osa-aikaeläkkeen tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke. Osittaisen vanhuuseläkkeen ohessa tehtävää työtä ei koske palkka- eikä työaikaseuranta. Vähintään 61-vuotiaana työntekijä voi ottaa ansaitsemastaan vanhuuseläkkeestä maksuun 25 tai 50 prosenttia. Ennakkoon otettua eläkettä pienentää varhennusvähennys. Vähennys on 0,4 prosenttia kutakin varhennettua kuukautta kohden. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee 62 vuoteen vuonna Vuoden 2005 parannukset säilyvät Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa voimaan tulleet nuorten, koulutettujen ja naisten asemaa parantavat eläkeratkaisut säilyvät vuoden 2017 jälkeenkin. Eläkettä kertyy jo nuorena tehdystä työstä. Vuonna 2005 eläkkeen ansainnan alaikäraja laski 23:sta 18 vuoteen. Nyt alaikäraja laskee 17 vuoteen. Eläkettä kertyy myös palkattomilta ajoilta, muun muassa opiskeluajalta sekä äitiys- ja vanhempainvapaan ja Ammattisotilas 5/2014 5

6 alle kolmevuotiaan lapsen hoitovapaan ajalta. Eläke lasketaan ansaittujen eurojen mukaan eikä työsuhteen pituudella ole merkitystä. Laskentamalli on pätkä- ja silpputyöläisille suosiollisempi kuin ennen vuotta 2005 voimassa ollut työsuhdekohtainen laskentatapa. Koko työhistorian palkat tarkistetaan indeksillä (palkkakerroin) eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkkaindeksin paino on 80 prosenttia, hintaindeksin 20 prosenttia. Myös nuorena ansaitut palkat asettuvat 80-prosenttisesti eläkkeen alkamisvuoden tasolle. Vuoden 2004 loppuun käytettiin indeksiä, jossa sekä palkkojen että hintojen painoarvo oli 50 prosenttia. Tällä hetkellä eläkekarttumat jäävät nimellistä karttumaa pienemmiksi johtuen palkansaajan elämaksuvähennyksestä. Uudistuksen myötä eläke karttuu yksinkertaisemmin ja oikeudenmukaisemmin. Kuvassa esitetään karttumaprosentit 2017 alkaen. Mistä Akava kiukutteli? Korkeakoulutettuja edustava palkansaajakeskusjärjestö Akava marssi kahdesti ulos neuvotteluista ja jäi lopulta ulos sopimuksesta. Akavan ulosjäänti ei vaikuttanut millään tavalla ratkaisun lopputulokseen tai sen jatkokäsittelyyn. Akava sai laajasti julkisuutta eläkeratkaisun synnyttyä, kun se kritisoi mielestään korkeasti koulutettuja ja naisia Eläkkeen kertyminen palkattomilta jaksoilta Valtion varoista maksetaan eläkkeen kertymistä opiskeluajoiltaja alle 3 vuotiaan lapsen hoitovapaanajalta (erillinen laki). Etuuden perusteena on laskennallinen tulo 707 /kk (2014 ) syrjivää ratkaisua. Tosiasiassa Akavan suurin kritiikki kohdistui hyvin kapeaan asiaan eli ikävuosilta 63 ja 64 poistuneeseen superkarttumaan. Kaikille muille neuvottelijoille oli selvää, että eläkkeen alarajan noustessa kahdella vuodella myös superkarttuman alkamisraja nousee samassa suhteessa. Akavassa ei hyväksytty sitä tosiasiaa, että eläkettä kertyy vain työssäolovuosilta. Heidän mielestään on tasa-arvoa, että korkeakoulutettu tekee kuusi vuotta lyhyemmän työuran ja saavuttaa silti prosentuaalisesti saman eläketason kuin muut pidempään työskennelleet. Tosiasiassa Akava kaatui omaan yksisilmäisyyteensä ja neuvottelijoiden kokemattomuuteen. Akavassa ei kyetty analysoimaan nyt tehdyn eläkeratkaisun hyviä puolia kuten eläkemaksujen vähennyksen poistoa, elinaikakertoimen lieventämistä tai korkeampia karttumia 65-vuoden jälkeen. Akavan puheenjohtaja ilmoitti eläkeratkaisun synnyttyä, etteivät he ole jatkossa Kekkosen ajan keskitetyissä ratkaisuissa. Akava voikin hyvin jättäytyä ulos työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteluista. Se varmasti selkiyttäisi jatkossa neuvotteluja merkittävästi. Teksti: Petteri Leino Kuvat: SAK Eläkettä kertyy 1,5 % etuuksien perusteena olevista tuloista, ja tuloina otetaan huomioon 117 % äitiys-ja vanhempainrahan perusteena olevasta tulosta 75 % ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusteena olevista ansioista 65 % aikuiskoulutustukien sekä eläke-, tapaturma-ja liikennevakuutuksen mukaisten kuntoutusetuuksien perusteena olevista tuloista 65 % sairauspäivärahojen perusteena olevasta tulosta 65 % tapaturma-, liikenne-ja sotilastapaturmavakuutusta koskevien säännösten mukaisen ansionmenetyskorvauksen perusteena olevasta työansiosta 55 % vuorottelukorvauksen perusteena olevista ansioista 6 Ammattisotilas 5/2014

7 Sopimus materiaalin kunnossapidon kumppanuudesta allekirjoitettu Puolustusvoimat ja Millog Oy allekirjoittivat syyskuun lopulla maavoimien- ja merivoiminen materiaalin kunnossapidon kumppanuutta koskevan sopimuksen. Uusi sopimus laajentaa merkittävästi vuonna 2009 alkanutta kunnossapidon kumppanuutta. Laajennuksen myötä puolustusvoimien maavoimien- ja merivoimien materiaalin kunnossapidon palvelut tuottaa Millog Oy. Kumppanuussopimus tulee voimaan , mikäli eduskunta hyväksyy sen rahoituksen vuoden 2015 talousarviossa. Kunnossapidon kumppanuuden laajentaminen Millog Oy:n kanssa on osa puolustusvoimauudistusta. Kumppanuuden laajentamiseen liittyen Millog Oy:lle siirretään maavoimien joukko-osastojen varuskuntakorjaamot sekä merivoimien kunnossapitokeskukset ja keskusvarasto tehtävineen Lisäksi Millog Oy:lle siirtyy kaksi maavoimien varastoa tehtävineen. Uudelleenjärjestelyssä Millog Oy:lle siirtyy liikkeenluovutuksena edellä mainittujen kunnossapito- ja varastotehtävissä oleva henkilöstö, yhteensä noin 330 henkilöä. Millog-kumppanuussopimukseen liittyen viisi aliupseeria on tarkoitus vastentahtoisesti siirtää liikkeenluovutuksen yhteydessä Millog Oy:lle. Liikkeenluovutuksessa henkilöstö siirtyy Millog Oy:n palvelukseen ja heidän palvelussuhteensa jatkuu yhdenjaksoisena. Liikkeenluovutuksessa toteutuu valtion hyvä ja vastuullinen henkilöstöpolitiikka. Uudelleenjärjestelystä ei aiheudu henkilöstön irtisanomisia. Puolustusministeri Carl Haglund teki kumppanuuden laajentamista koskevan linjauspäätöksen kesäkuussa. Linjauspäätöksen yhteydessä puolustusministeri Haglund korosti kunnossapidon pitkän aikavälin kokonaistaloudellisuutta. Laajennetun kumppanuuden arvioidaan tuottavan kunnossapidossa oman toiminnan kehittämiseen verrattuna säästöä kuuden vuoden sopimuskautena yhteensä 30 miljoonaa euroa. Se myös mahdollistaa materiaalin elinjakson tehokkaamman hallinnan. Ammattisotilas 5/2014 7

8 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma valmistumassa Työterveyshuoltolain edellyttämä työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille on valmistumassa puolustusvoimissa kuluvan vuoden loppuun mennessä. Toimintasuunnitelmassa määritellään keskeiset tavoitteet ja painopistealueet joukko-osastojen ja muiden hallintoyksiköiden työterveyshuollolle. Näiden perusteella kussakin hallintoyksiköissä laaditaan omat yksityiskohtaiset työterveyshuollon toimintasuunnitelmat, jotka ottavat huomioon kyseisen joukon erityispiirteet. Toimintasuunnitelman perusteina on käytetty valtioneuvoston asetusta hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä sekä tukena samaa asiaa käsittelevää Työterveyslaitoksen opasta. Puolustusvoimien työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu hyvässä yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa, mistä kiitos lääkintäeverstiluutnantti Rami Heikkilälle sekä työterveyshuollon ylilääkäri Pekka Pölläselle. Aliupseeriliitto on ollut tiiviisti mukana valmistelutyössä. Liiton edustajana on ollut pääluottamusmies Mika Oranen. Toimintasuunnitelman painopisteet ja tavoitteet Puolustusvoimien henkilöstöstä noin kaksi kolmasosaa saa työterveyshuollon Sotilaslääketieteen Keskuksen terveysasemilta ja noin kolmannes ostopalveluina puolustusvoimien ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Ulkopuoliset palve- 8 Ammattisotilas 5/2014

9 Tärkeimmät työterveyshuollon painopistealueet toimintakaudelle ovat työkyvyn edistäminen, työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Kuva: Asta Ruuskanen luntuottajat valitaan pääsääntöisesti keskitetysti Hansel Oy:n työterveyshuollon puitesopimuksen kautta. Kaikissa tilanteissa vastuu työterveyshuollon toteuttamisesta on kuitenkin puolustusvoimilla työnantajana. Tärkeimmät työterveyshuollon painopistealueet toimintakaudelle ovat työkyvyn edistäminen, työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveyshuollon ammattihenkilöt toteuttavat työterveyshuollon yhteistyössä esimiesten ja henkilöstöhallinnon kanssa. Yhteistyötahoja ovat myös muun muassa puolustusvoimien henkilöstö ja heidän edustajansa sekä työsuojeluorganisaation edustajat. Tavoitteena on kokonaisvaltainen, samanveroinen ja asiakkaan tarpeet huomioonottava työterveyshuolto koko palkatulle henkilöstölle. Tärkeimmät työterveyshuollon painopistealueet toimintakaudelle ovat työkyvyn edistäminen, työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Terveystarkastukset Terveystarkastukset ovat työterveyshuoltoa ja niiden tavoitteena on ensisijaisesti työntekijän terveyden suojelu. Painopiste on ennalta ehkäisevässä työterveyttä edistävässä toiminnassa. Tästä syystä joukko-osastoissa tuleekin olla ajan tasalla olevat työpaikkaselvitykset, jotka ovat suunnitelmallisen työterveyshuollon perusta. Työpaikkaselvityksiin liittyy usein myös työpaikan riskinarviointi. Riskinarvioinnissa työterveyshuollon tehtävänä on toimia terveyden ja työhön liittyvien vaarojen ja haitallisten kuormitustekijöiden terveydellisten haittojen arvioijana ja asiantuntijana. Puolustusvoimissa on annettu elokuussa 2014 uusi ohje palkatun henkilöstön terveystarkastuksista. Olennaisin muutos aiempaan on, että painopistettä terveystarkastuksissa siirretään ikäkausitarkastuksista erilaisiin tarveperusteisiin tarkastuksiin. Tarveperusteisuudella pystytään ikäkausitarkastuksia tehokkaammin vaikuttamaan jo varhaisessa vaiheessa kehittymässä oleviin työkykyyn vaikuttaviin terveydellisiin ongelmiin. Niin sanottujen perusterveiden henkilöiden tarkastukset vähenevät. Samalla kuitenkin esimerkiksi alle viisikymmentävuotiaat sotilaat käyvät viiden vuoden välein määräaikaistarkastuksissa palveluskelpoisuuden määrittämiseksi. Seuranta osana työterveyshuoltoa Työterveyshuollon ja siihen kuuluvien terveystarkastusten tarkoituksena on ennalta ehkäistä työntekijän terveysuhat tai henkilön sairastuttua ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä. Tästä syystä käytössä on useita eri terveystarkastuksiin ohjaamiseen laukaisevia tekijöitä, kuten ns päivän sääntö ja vaikkapa viiden sairausjakson tai 30 sairaspäivän rajat päivän sääntö tar- Ammattisotilas 5/2014 9

10 koittaa pelkistetysti, että 30 sairaspäivän kohdalla tullee kutsu työterveyshuoltoon, 60 sairaspäivänkohdalla selvitetään tarvetta mahdolliseen kuntoutukseen ja 90 sairaspäivän kohdalla suoritetaan työntekijän työkyvyn tarkastus eli arvioidaan hänen yleistä työkykyisyyttään. Seurantatiedot työterveyshuollolle tuottaa henkilöstöala yhdessä esimiestoiminnan kanssa. Työntekijät ovat useassa yhteydessä kokeneet kyseiset hälytysrajat kyttäämiseksi, jopa epäluottamuslauseiksi vaikka kysymyksessä on työntekijän oma etu saada lailla turvatut työterveyspalvelut, silloin kun työkykyisyys alkaa mahdollisesti horjua. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa todetaankin tässä tarkoituksessa, että terveystarkastusten tarkoituksena on työssä jaksamisen selvittäminen, työkyvyn säilyttäminen ja sen pitäminen työtehtävien edellyttämällä tasolla sekä näihin liittyvä seuranta. Työterveyshuoltona järjestetty sairaanhoito Työnantajan työterveyshuoltona järjestämä sairaanhoito täydentää lakisääteistä ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa. Tällöin arvioidaan toisaalta sitä, miten todettu sairaus vaikuttaa työntekoon, toisaalta miten työnteko on vaikuttanut sairauden syntyyn. Tällöin puhutaan työterveyshuollollisesti painotetusta sairaanhoidosta, johon kuuluu lukuisia eri asiakokonaisuuksia, joista mainittakoon esimerkkeinä sairauden työperäisyyden arviointi, työntekijöiden ja toimipaikkojen tarpeiden huomiointi sairaanhoitoa järjestettäessä sekä varhainen kuntoutus ja muiden tukitoimien (esim. hoitoonohjaus) tarpeen arvioiminen ja käynnistäminen. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan on tarkoitus tulla erillinen liite, johon on koottu yksityiskohtaisesti tärkeimmät asiat ja periaatteet, mitä työterveyshuoltona annettuun sairaanhoitoon puolustusvoimissa kuuluu. Työterveyshuolto oltava aina saatavilla Työterveyshuoltoon ollaan pääosin tyytyväisiä riippumatta siitä, miten se on toteutettu. Työntekijän näkökulmasta saadun työterveyspalvelun saavutettavuus ja laatu ja työterveyshuoltona järjestetyn sairaanhoidon laajuus ovat olennaisimmat kysymykset. Kriittisiä arviointeja on esitetty lähinnä perheestään erillään asuvien tilanteissa sekä tilanteissa, jossa virkamies sairastuu virkamatkalla ollessaan. Samoin erityispalvelujen osalta on esiintynyt epäselvyyttä meripalveluksessa sekä sotilaallisessa harjoitustoiminnassa olevien kohdalla työterveyspalvelujen saatavuudesta ja laajuudesta ja tasosta kaikissa eri tilanteissa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma tulee antamaan selvät suuntaviivat ja tavoitteet koko viiden vuoden suunnitelmakaudelle. Toimintasuunnitelma on tarkoitus päivittää vuosittain. Tästä syystä toimintasuunnitelmassa on myös yksityiskohtaiset tavoitteet aina seuraavalle toimintavuodelle. Vaikka toimintasuunnitelma on vielä viimeistä silausta vaille valmis, on perusteltua syytä uskoa, että ylätason suunnitteluasiakirjana se antaa riittävät perusteet ja tuen joukko-osastoille ja muille hallintoyksiköille. Se ei tuo myötään dramaattisia muutoksia työterveyshuollon toteutukselle. Mutta kouluarvosanan työterveyshuollolle ja sen laadulle antaa aina loppukäyttäjä työterveyshuollon tarpeessaan. Minkä arvosanan sinä antaisit nykyiselle työterveyshuollollesi? Mika Oranen Päätoiminen pääluottamusmies 10 Ammattisotilas 5/2014

11 Työssä tylsistyminen uhkaa terveyttä Työterveyslaitos ja Utrechtin yliopisto ovat tutkineet työssä tylsistymistä ja sen vaikutuksia työntekijöiden terveyteen. Tutkimus kattoi 87 suomalaista organisaatiota ja yli työntekijää. Ensimmäinen työssä tylsistymisen yleisyyttä suomalaisilla työpaikoilla tarkastellut tutkimus osoittaa, että kokemus ei kosketa pelkästään suorittavan työn tekijöitä, vaan sitä esiintyy erilaisissa työtehtävissä ja eri aloilla. Työssä tylsistyminen oli yhteydessä muun muassa työntekijän itsearvioituun terveyteen sekä työpaikan vaihtoaikeisiin. Työssä tylsistyvä työntekijä kokee, että työtehtävät eivät tarjoa riittävästi mielekkäitä haasteita, niihin on vaikea keskittyä ja aika tuntuu kuluvan hitaasti niiden parissa. Mikäli kiinnostavia tehtäviä ei ole riittävästi, työntekijä passivoituu eikä laita itseään likoon työssään. Satunnaisena ilmiönä pitkäveteisyys on harmitonta, mutta pitkittyessään se voi vaikuttaa haitallisesti sekä yksilön hyvinvointiin että työpaikan tuottavuuteen. Ketkä kokevat työssä tylsistymistä? Työssä tylsistymisen on ajateltu perinteisesti koskevan vain liukuhihnamaista suorittavaa työtä, mutta tutkimuksen mukaan sitä koetaan myös valkokaulustöissä ja luovilla aloilla. Tulosten mukaan eniten tylsistymistä esiintyi kuljetus- ja valmistusalalla sekä taiteen, viihteen ja vapaa-ajan parissa työskentelevillä, mutta myös asiantuntijatehtävissä toimivat kokevat pitkästymistä. Vähiten työssään tylsistyivät terveydenhuollossa ja opetusalalla työskentelevät. Miehet raportoivat enemmän tylsistymisen kokemusta kuin naiset. Ikäryhmistä tylsistyneimpiä olivat alle 36-vuotiaat työntekijät. Myönteistä oli kuitenkin se, että tylsistymistä esiintyi suhteellisen harvoin. Nuorten työntekijöiden tylsistyminen saattaa selittyä osittain sillä, että työelämässä paikkaansa hakevat eivät ole vielä löytäneet itselle sopivia tai riittävän haastavia työtehtäviä, pohtii tutkija Lotta Harju Työterveyslaitoksesta. Haastavimmat tehtävät voivat kasaantua kokeneemmille työntekijöille. Tämä voi alentaa nuorempien työntekijöiden motivaatiota, jos he kokevat, ettei heillä ole mahdollisuutta näyttää ja kehittää osaamistaan, Harju sanoo. Työssä tylsistyminen vaikuttaa terveyteen Tylsistyneet työntekijät kokivat terveytensä ja työkykynsä innostunutta työntekijää heikommaksi vielä senkin jälkeen, kun taustatekijät, kuten ikä ja toimiala, oli huomioitu. Tylsistyminen myös lisäsi todennäköisyyttä suunnitella työpaikan vaihtoa sekä aikomusta siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle. Tylsistymisen kokemukset myös lisäävät työn kuormittavuutta, sillä työssä tylsistymisellä oli yhteys stressioireisiin. Työssä tylsistymiseen ei ole aiemmin kiinnitetty juurikaan huomiota, vaikka se aiheuttaa pahoinvointia. Pahoinvointi voi jäädä huomaamatta, sillä se ei välttämättä näy eikä siitä mielellään puhuta työpaikalla. Tutkimuksen perusteella työntekijöiden tylsistymisen ehkäisyyn kannattaa panostaa, sillä työntekijöiden työhyvinvoinnilla ja motivaatiolla on yhteys työn tuottavuuteen. Työhyvinvoinnilla on vaikutusta myös työurien pituuteen. Tutkimus on osa Työterveyslaitoksen Innostuksen Spiraali (INSPI) -tutkimus- ja kehittämishanketta, jossa selvitetään työn imun ja työhön leipääntymisen yleisyyttä ja keskeisiä työn voimavaroja suomalaisilla työpaikoilla sekä näiden yhteyksiä työn tuottavuuteen. Tutkimushanketta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto, Valtion työsuojelurahasto sekä TEKES. Lähde: Työterveyslaitos Ammattisotilas 5/

12 Palkankorotus Yleiskorotus on 0,4 % Työtuomioistuin on ratkaissut virka- ja työehtosopimuksen vuosilomalain tulkintaa koskevan erimielisyyden. Ratkaisun myötä valtiolla toteutettava palkankorotus on 0,3 % sijaan 0,4 %. Sairauslomien vuosilomakarenssi poistettiin vuoden 2013 keskustason virkaehtosopimuksella. Karenssin kustannusvaikutuksen laskennasta syntynyt erimielisyys vuoden 2015 palkankorotuksiin saatettiin osapuolten yhdessä sopien työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Työtuomioistuin antoi tuomionsa asiasta syyskuussa. Vuosilomakarenssin poiston vaatima rahoitus katettiin sopimusvarallisuudesta alentamalla vuoden 2015 yleiskorotus 0,3 prosenttiin. Erimielisyyttä jäi kuitenkin siitä, miten niin sanottujen pitkälomalaisten vuosilomakarenssin poisto huomioidaan kustannusten laskennassa. Työnantajan mielestä vuosilomalain muutos ei koskenut vuosilomalain mukaisia pitempiä lomia. Työntekijäpuolen edustajien käsityksen mukaan vuosilomalain muutos koskee myös lakisääteisiä pitempiä lomia. Osapuolet sopivat allekirjoittamispöytäkirjalla erimielisyyden saattamisesta työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Työtuomioistuin toteaa antamassaan tuomiossa, että sopimuksen yhteydessä tehty ratkaisu pitkälomalaisten karenssinpoiston kustannusvaikutuksesta 0,1 prosentin osalta raukeaa. Työtuomioistuin yhtyi siis työntekijäosapuolen näkemykseen, joskin äänestyspäätöksellä. Näin ollen kyseinen 0,1 prosentin erä palautuu vuoden 2015 yleiskorotuksena maksettavaksi. Vuoden 2015 yleiskorotus elokuussa on siten 0,4 prosenttia, ei 0,3 prosenttia. Mika Oranen Muistithan ilmoittaa yhteys- tai työpaikkatietojen muutoksesta liittoon? 12 Ammattisotilas 5/2014

13 Puolustusministeriön tulevaisuuskatsaus 2014 Puolustusministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsauksen mukaan yleinen asevelvollisuus on olennainen osa Suomen puolustusratkaisua myös tulevaisuudessa. Se on Suomen puolustuksen perusta, jolla on vahva tuki ja luottamus valtiojohdon, kansan ja asevelvollisten keskuudessa. Vain yleisen asevelvollisuuden avulla Suomessa saavutetaan riittävä laatu ja määrä sijoituskelpoista reserviä sodan ajan tehtäviin. Yleistä asevelvollisuutta kehitetään jatkuvasti. Tulevaisuuden menestystekijä on se, että suomalainen asevelvollisuus on kiinteä osa suomalaista yhteiskuntaa. Sotilaallisen maanpuolustuksen ensisijainen päämäärä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle tai sillä uhkaamiselle sekä kyky torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Tämä säilyy puolustuksen prioriteettina myös tulevaisuudessa ja se edellyttää puolustusvoimilta todellista suorituskykyä. Tulevaisuuden vakavana huolenaiheena ovat puolustusbudjetit ja etenkin puolustusmateriaaliin käytettävissä oleva rahoitus. Ilman riittävää materiaali-investointitasoa puolustuksen perusvalinnat edellyttävät uudelleenarviointia jo tulevan hallituskauden aikana. Toimintaympäristön muutos ja kasvava taloudellinen keskinäisriippuvuus edellyttävät laaja-alaista puolustusyhteistyötä. Tarvitaan kansainvälistä verkottumista, kumppanuuksia ja yhteistyötä, sillä kenelläkään ei ole kaikkia tarvittavia resursseja itsellään. Turvallisuus- ja puolustusyhteistyö - niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin - on erottamaton osa Suomen puolustusta. Toimivalla viranomaisyhteistyöllä ja suomalaisella kokonaisturvallisuuden konseptilla turvataan Tulevaisuuskatsauksen mukaan muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin on kyettävä vastaamaan puolustuskyvyn suunnitelmallisella ylläpidolla ja kehittämisellä. Kuva: Asta Ruuskanen yhteiskunnan kriisinsietokyky, joka on riippuvainen myös kansalaisten luottamuksesta valtionhallintoon ja puolustusvoimiin. Muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin on kyettävä vastaamaan puolustuskyvyn suunnitelmallisella ylläpidolla ja kehittämisellä. Keskipitkällä aikavälillä, 2020-luvun alkuun mennessä, merkittävä osa puolustushaarojen tärkeimpien joukkojen keskeisestä materiaalista vanhenee ja suorituskyky heikkenee alle tehtävien vaatiman tason. Pitkällä aikavälillä, 2020-luvulla, merivoimien taistelualukset ja ilmavoimien torjuntahävittäjät vanhenevat ja niiden tilalle on hankittava uusia. Puolustushallinnon vuoden 2012 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa esittämän lisäresurs- sitarpeen toteutuessa puolustuskyky turvattaisiin ensi vuosikymmenen alkupuolelle. Se ei kuitenkaan vastaa 2020-luvulla väistämättä edessä olevien merivoimien vanhenevan aluskaluston ja ilmavoimien Hornet-kaluston korvaamisen rahoitustarpeisiin. Puolustusministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsaus on luettavissa Puolustusministeriön verkkosivuilla osoitteessa Muiden ministeriöiden tulevaisuuskatsaukset ovat osoitteessa Ammattisotilas 5/

14 Virkamieslaki muuttui Virkamiehet oikeutettuja viivästyskorkoon Virkamieslain muutoksella (270/2014) lakiin on lisätty yleinen viittaus korkolain (633/1982) viivästyskorkoa koskeviin säännöksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että virkamiehelle voidaan hänelle virkasuhteeseen perustuvan saatavan viivästyessä maksaa viivästyskorkoa korkolain mukaisesti ja sen jälkeen erääntyvän saatavan osalta. Muutos tarkoittaa yhtä lailla sitä, että myös työnantajalle syntyy mahdollisuus vaatia viivästyskorkoa saatavilleen. Korkolaki on lyhyydestään huolimatta varsin monisyinen laki. Miten lakimuutosta käytännössä sovelletaan jää nähtäväksi. Mikä on virkasuhteeseen perustuva saatava? Virkasuhteeseen perustuvalla saatavalla tarkoitetaan palkkaa ja kaikkia virkasuhteen johdosta maksettavia taloudellisia etuja kuten eri palkkioita, lisiä ja korvauksia. Näiden maksaminen perustuu joko lakiin tai virkaehtosopimuksiin. Virkasuhteeseen perustuvia saatavia ovat myös kaikki saatavat, jotka liittyvät palvelussuhteen päättymiseen esimerkiksi laittoman irtisanomisen tai virkasuhteen 14 Ammattisotilas 5/2014

15 purkamisen tilanteissa. Kääntöpuolella kolikossa on, että soveltamisalan piiriin kuuluvat myös ne työnantajan saatavat, jotka on aiheettomasti virkamiehelle maksettu ja jotka peritään takaisin. Maksupäivämääristä Viivästyskorkoperusteita märitettäessä on olennaista, mikä on oikea kunkin maksun maksupäivämäärä. Virkasuhteessa olevan palkanmaksupäivä on kunkin kalenterikuukauden 15. päivä. Määräaikaisessa virkasuhteessa se voi olla myös kalenterikuukauden viimeinen työpäivä. Korvaukset ja lisät on maksettava viimeistään kolmen viikon laskentakauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Eli jos jakso päättyy lokakuussa, niin korvaukset ja lisät on maksettava marraskuun loppuun mennessä. Kustannusten korvauksille ei ole määritelty sovittua maksuajankohtaa. Menettelytavat viivästyskoron maksamiseksi Prosessi käynnistyy virkamiehen vaatimuksesta. Virkamies esittää perustellun kirjallisen vaatimuksen viivästyskoron maksamisesta omalle joukko-osastolleen. Joukko-osasto liittää vaatimukseen selvityksen maksatuksen viivästymisen syistä ja lähettää asian Pääesikunnan henkilöstöosaston ratkaistavaksi. Pääesikunnan henkilöstöosasto ratkaisee asian. Työnantaja voi periä viivästyskorkoa virkamieheltä aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden osalta. Korkolaki antaa kuitenkin myös mahdollisuuden sovitella viivästyskorkoa. Jos taas aiheettomasti maksetun palkan takaisinperintä tapahtuu suoraan palkasta, ei viivästyskorkoa lähtökohtaisesti määritetä. Mika Oranen Päätoiminen pääluottamusmies Ammattisotilas 5/

16 Puolustusvoimauudistuksen valmistelu päätökseen Puolustusvoimien henkilöstöjärjestöjen ja puolustushallinnon edustajat tekivät yhteenvedon puolustusvoimauudistuksen henkilöstövaikutuksista Helsingissä Säätytalolla. Henkilöstöjärjestöjen ja puolustushallinnon edustajat olivat yhtä mieltä siitä, että vaikea muutos on viety läpi hyvässä hengessä ja ainutlaatuisella yhteistoiminnalla. Järjestöillä on onnistuneesta prosessista huolimatta edelleen huoli jäseniensä selviytymisestä. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Sakari riittävä sodan ajan, erilaisten kriisien ja löstö, joka on laadultaan ja määrältään Honkamaa korosti puheenvuorossaan, rauhan ajan tehtäviin. että Suomen puolustuskyvyn kannalta on Honkamaa totesi, että muutostilanteen olennaisempaa, paljonko on Suomen sodanajan vahvuus kuin palkatun henkilös- kuvasi organisaatiomuutoksen lopputu- tukijärjestelyt ovat toimineet hyvin. Hän tön määrä. losta seesteiseksi ja osoitti kiitoksensa Olipa menossa muutos tai ei, puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen pääjestöjen edustajille. seminaariin osallistuneille henkilöstöjärmääränä on turvata puolustusvoimille Kiitos eturivissä istuville henkilöstöjärjestöjen edustajille, jotka ovat ammattitaitoinen ja motivoitunut henki- puhaltaneet yhteen hiileen ja työskennelleet kovasti. Aliupseeriliittoa tilaisuudessa edustanut pääluottamusmies Mika Oranen kiitti työnantajaa siitä laajuudesta, millä henkilöstöjärjestöt otettiin mukaan henkilöstösuunnitteluun. Henkilöstösuunnitteluun mukaan ottaminen kaikilla organisaatiotasoilla kelpaa malliksi muillekin. Oli mukava kuulla, että työnantajakin on kokenut saaneensa lisäarvoa tästä. Oranen muistutti, että kun muutos alkoi, aliupseerien määrä oli vahvasti nousussa. Muutoksen myötä aliupseerien määrä tulee kuitenkin vähenemään. Tilanne on väliaikainen, koska opistoupseerien eläköitymisen myötä aliupseereiden määrä tulee lisääntymään. 16 Ammattisotilas 5/2014

17 Oranen on huolissaan siitä, miten tavoiteltu kouluttajamäärä tulee toteutumaan. Hän uskoo, että sodanajan tehtäviin määrä riittää. Rauhanajan riittävyys kuitenkin mietityttää. Uusi taistelutapa vaatii ehkä enemmän kouluttajia kun alun perin suunniteltiin. Tässä asiassa meillä on paljon kaitsemista. Jos ja kun tavoite toteutuu jollakin aikajänteellä, koulutuksen taso tulee varmasti olemaan korkea. Kotipaikan vaihto iso asia Puheenjohtaja Jari Rantala totesi, että Upseeriliiton näkökulmasta uudistus on mennyt hyvin. Hän näkee, että puolustuskyvyn säilyttäminen on ollut tärkeä näkökulma uudistuksessa. Rantala korosti, että irtisanomiskorvaus ja henkilöstöjärjestöjen ottaminen mukaan ajoissa olivat merkityksellisiä tekijöitä puolustusvoimauudistuksen läpiviennissä. Upseeriliiton jäseniä ei ole irtisanottu, mutta heitä siirtyy runsaasti eri puolille Suomea. Kotipaikan vaihtaminen on aina iso asia. Siirtoja on tuettu hyvin. Kokonaisuutta katsoen muutos on mennyt mahdollisimman kivuttomasti. Rantala on huolissaan puolustusvoimien resurssien riittävyydestä jatkossa. Varusmieskoulutuksen taso tulee säilymään korkealla, kunhan resurssien riittävyydestä pidetään huolta. On riski, että kun tulee lisää säästötarpeita, koulutuksesta säästetään. Puheenjohtaja Sakari Vuorenmaa kokee, että lähtökohtaan nähden muutos on sujunut kiitettävästi. Sekä työnantaja että järjestöjen edustajat ovat sitoutuneet muutostyöhön. Päällystöliiton jäsenistössä luontainen poistuma on noin 150 henkilöä vuodessa. Tämä on helpottanut suunnittelua. Noin opistoupseeria siirtyy toiselle paikkakunnalle. Olen huolissani heistä, jotka joutuvat muuttamaan perheistään erilleen. Miten heidän motivaationsa riittää? Vuorenmaa pitää muutoksen läpiviennistä suurimpana vahvuutena yhdessä tekemistä. Hän näkee, että muutosta tehtiin yli yhteistoimintalain vaatimusten. Myös sitoutuminen tavoitteeseen oli korkea sekä työnantaja- että työntekijäpuolella. Hän toteaa kuitenkin, että leikkausten tie pitää hiljakseen saada poikkaistua. Ammattisotilaiden määrää ei voi enää leikata. Myös puheenjohtaja Marja- Leena Karekivi Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitosta nostaa esille poikkeuksellisen laajan yhteistoiminnan muutosten läpiviennissä. Henkilöstöjärjestöt otettiin ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa henkilöstösuunnitteluun mukaan. Irtisanomiskorvaus oli uuttaa puolustusvoimien rakennemuutoksessa. Tässä uudistuksessa se oli merkittävä tekijä. Hyvin suunniteltu ja toimeenpantu Yksikön johtaja Jari Kajavirta Puolustusministeriöstä sanoi, että puolustusvoimauudistus on esimerkki hyvin suunnitellusta ja toimeenpannusta valtionhallinnon uudistuksesta. Kaikki toimijat ovat olleet kärkiosaajia. He ovat kyenneet toteuttamaan uudistuksen näinkin hyvillä lopputuloksilla. Uudistus näyttäytyy toki inhimillisesti raskaana varsinkin niiden osalta, jotka on irtisanottu tai he ovat joutuneet vaihtamaan paikkakuntaa. Puolustusvoimat on tehnyt todella hartiavoimin töitä jokaisen yksittäisen tapauksen kohdalla. Kajavirta valittelee, että muutoksessa osaaminen ja tehtävät eivät aina ole kohdanneet. Hän kuitenkin kokee, että henkilöstösuunnittelu, jossa henkilöstöjärjestöt edustajat ovat olleet mukana, on tuottanut lisäarvoa työnantajalle. Huolellinen suunnittelu on ollut avaintekijä. Muutokseen lähdettiin omaaloitteisesti, ennen kun tuli säästövelvoitteita. Näin pystyttiin hakemaan puolustusvoimille ja henkilöstölle sopivia toimintamalleja. Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen Puolustusvoimille Valtiokonttorin Kaiku-palkinto Valtiokonttori on myöntänyt puolustusvoimille vuosittain jaettavan Kaiku-palkinnon henkilöstön systemaattisesta tukemisesta erittäin monipuolisilla keinoilla poikkeuksellisen laajassa muutostilanteessa. Valtiokonttorin palkitsemisperusteiden mukaan hanke on esimerkki erinomaisesta hankesuunnittelusta ja hyvin johdetusta hankkeen toteutuksesta. Jokainen henkilöstön jäsen on huomioitu myös yksilönä, ja tulos on hyvin onnistunut tilanteen haasteellisuuteen nähden. Kehitetyt toimintatavat voivat toimia hyvinä esimerkkeinä myös muualla valtionhallinnossa, todetaan palkintoraadin perusteluissa. Valtiokonttori nosti perusteissaan esille, että puolustusvoimauudistuksen kannalta keskeisiksi nousevat HR- ja tukikoordinaattoriverkostot ja niiden kokonaistoiminta, oikea-aikainen, selkeä ja yhdenmukainen viestintä sekä tehokas ja henkilöstökeskeinen esimiestoiminta. Vaikka hanke koskee suurta henkilömäärää, siinä on panostettu myös jokaisen henkilön oman aktiivisuuden ylläpitämiseen. Muutoksen kohteena oleville on pyritty rakentamaan yksilöllinen selviytymispolku. Aktiivinen yhteistyö eri ulkopuolisten toimijoiden kanssa on tukenut muutoksen läpiviemistä. Ammattisotilas 5/

18 Uutisia Kalenteripostitus marraskuussa Vuoden 2015 Aliupseerilkalenterit postitetaan jäsenille viikon 47 aikana. Jos et ole saanut omaa kalenteriasi marraskuun loppuun mennessä, ilmoita asiasta Aliupseeriliiton toimistoon Jaana Pakariselle. Frisbeegolfin mestaruuskilpailut Lappeenrantaan Vuoden 2015 Frisbeegolfmestaruuskilpailut pidetään toukokuun lopulla Lappeenrannassa. Tarkemmat tiedot aikatauluista ja kisajärjestelyistä julkaistaan viimeistään tammikuussa. Kilpailun järjestelyistä vastaa Lappeenrannan Aliupseerit ry. Hyvinvointilomat haettavissa Ensi kevään hyvinvointilomien haku on alkanut. Tällä hetkellä voi hakea mennessä järjestettäviä jaksoja. Muut ensi vuoden lomat tulevat hakuun ensi vuoden puolella. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry:n (PHT) lomajakson (5 päivää) hinta on 150 euroa, perheloman hinta on 125 euroa. Perhelomille voi osallistua myös hakijan puoliso ja lapset. Hinta sisältää majoituksen, kaikki ruokailut ja viiden päivän ohjelman. Lomavaihtoehtoihin voi tutustua PHT:n sivuilla osoitteessa Etsintäkuulutus: Valokuvia luvuilta Aliupseeriliiton historiikki on hyvää vauhtia valmistumassa. Kirjan toimittaja kaipaa vielä valokuvia liiton ja yhdistysten toiminnasta luvuilta. Jos sinulla on tällaisia kuvia, lähetä ne liiton toimistoon osoitteella Aliupseeriliitto ry, Ratamestarinkatu 11, Helsinki. Laita kuvien mukana mahdollisimman paljon tietoa kuvissa esiintyvistä henkilöistä ja tilanteista sekä mahdollinen palautusosoite. Voit halutessasi myös lahjoittaa kuvat Aliupseeriliitolle. Lentosotakoulun viimeinen perinnepäivä Kauhavan Lentosotakoulun viimeistä perinnepäivää vietettiin lokakuun ensimmäisenä päivänä. Lentosotakoulu palkitsi Aliupseeriliiton jäseniä tilaisuudessa. Ylikersantti Sami Ritala valittiin Lentosotakoulun vuoden lentotekniseksi henkilöksi. Lentovarustemekaanikko Hermanni Kojoja sai Komendantin kannun. Molempiin kiertopalkintoihin liittyi Sirkka ja Mauri Kallion säätiön rahastipendi. Lisäksi ylivääpeli Jani Ylinen sai säätiön stipendin erittäin ansiokkaasta työstä Lentosotakoulun hyväksi. 18 Ammattisotilas 5/2014

19 Jäsentiedot löytyvät jäsensivuilla Omat tiedot -linkin takaa. Tarkasta jäsentietosi Vuosittain useita jäsenkalentereita ja muuta tärkeää jäsenpostia palautuu liiton toimistolle virheellisen postiosoitteen takia. Jäsenille on nyt tehty helpommaksi omien yhteystietojen tarkastus jäsensivuilla. Jäsenet pääsevät jäsesivuilla tarkastamaan kaikki itseään koskevat tiedot. Jokaisella on mahdollisuus päivittää puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa. Muut muutostiedot voi ilmoittaa liiton toimistoon sähköisellä muutosilmoituslomakkeella, mikä on osoitteessa www. aliupseeriliitto.fi (Tee muutosilmoitus jäsentietoihin). Tarkasta yhteystietojen lisäksi erityisesti myös Työsuhde- ja Jäsenyydet -välilehdellä olevat tiedot. Mikäli Työsuhteet-tiedot eivät ole ajan tasalla, oma luottamusmiehesi ei saa sinun tietojasi mukaan edustettavien listalle. Samoin jos Jäsenyydet-välilehden yhdistysjäsenyyttä ja työttömyyskassan jäsenyyttä koskevat tiedot eivät ole oikein, se voi vaikuttaa mahdolliseen ansiosidonaisen pävärahan maksamiseen. Muistathan, että voit tehdä työpaikkaa ja yhdistystä koskevat muutosilmoitukset myös hyvissä ajoin etukäteen. Kulttuuriapurahojen haku alkaa Vuoden 2015 kulttuuriapurahojen hakuaika alkaa marraskuun alussa. SAK haluaa apurahoilla tukea järjestäytyneiden palkansaajien sivistys- ja kulttuuripyrkimuksiä sekä yleistä yhteiskun- nallista tutkimustoimintaa ja työelämän kehittämishankkeita. Apurahaa voi hakea taidepainotteiseen kulttuuriharrastukseen, kuten musiikkiin, kirjoittamiseen, kuvataiteeseen ja valokuvaukseen. Painopiste on aloittavien hankkeiden ja harrastajauransa alkupäässä olevien harrastajien tukemisessa. Tuen saajina voivat olla sekä yksittäiset harrastajat että harrastajaryhmät. Tuki voidaan myöntää myös ammattiosastolle. Tarkemmat tiedot kulttuuriapurahan hakemisesta julkaistaan jäsensivuilla viimeistään marraskuun alussa. 180x61mm_Ammattisotilas_syksy.indd :44:08 Ammattisotilas 5/

20 Pääluottamusmiehen kynästä Aliupseeriston tehtäväkentän muutos Viimeisen kymmenen vuoden aikana aliupseeriston tehtäväkenttä on muuttunut rajusti. Vielä 2000-luvun alkupuolella yli kolmasosa jäsenistöstä oli vartiotehtävissä. Kun virkojen kokonaismäärä vuonna 2003 oli 1577, tuosta määrästä vartiotehtävissä toimi yli 560 jäsentä. Toinen suuri tehtäväala olivat tilannevalvojat, joita oli viidennes koko jäsenkunnasta. Lentokone- ja helikopterihuollon parissa työskenteli vuonna henkilöä. Yli 55 prosenttia jäsenistöstä työskenteli vuonna 2003 vartio- tai tilannevalvontatehtävissä. Nyt em. aloilla työskentelee alle 23 prosenttia jäsenistöstä. Syyskuussa 2014 aliupseerivirkojen määrä oli Palkkaa saavia aliupseereja oli SAP-järjestelmän mukaan vajaat 2300, lähes 600 virkaa oli siis Suurimmat tehtäväalat vuosina 2003 ja 2014 Suurimpien tehtäväalojen prosentuaalinen osuus koko jäsenistöstä vuosina 2003 ja 2014 tyhjänä. Lisäksi lentokonehuollon parissa työskentelee reilut 100 mekaanikkoa, jotka ovat AU-sopimusalan piirissä. Voi sanoa, että virkojen määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja aliupseerien määräkin on noussut yli 700 henkilöllä. Suuri avoimien virkojen määrä johtuu pääosin käynnissä olevasta pv-uudistuksesta. Tehtäväkokoonpanossa on vajaa 2300 aliupseeritehtävää, mutta käsitykseni mukaan aliupseeritehtävät tulevat jatkossa lisääntymään. Uusia tehtäviä aliupseereille Kokonaan uutena suurena ryhmänä on aliupseeristolle tullut kouluttajatehtävät, joita vuonna 2003 ei ollut lainkaan. Nyt tehtäviä koulutusalalla on lähes 500. Valtaosa koulutusalan tehtävistä on joukko-osastojen perusyksiköissä. Hiljalleen lisääntyvässä määrin koulutusalan tehtäviä tulee aliupseeristolle myös sotakoulujen opetustehtävinä. Helikopteri- ja lentokonehuollon parissa työskentelee nykyisin noin 400 aliupseeria ja mekaanikkoa. Näyttäisi siltä, että tulevaisuudessa 20 Ammattisotilas 5/2014

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp MIKÄ MUUTTUU? 1. Loman siirto-oikeus: A. Vuosilomalain mukaisen loman aikana alkavaan työkyvyttömyyteen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu ja B. Tes-perusteisten

Lisätiedot

Työeläkekoulu 2016 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK

Työeläkekoulu 2016 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK Työeläkekoulu 2016 ELÄKEUUDISTUS 2017: NEUVOTTELUJEN LÄHTÖKOHDAT Rahoitus Tulevien vuosien eläkemaksut Riittävä maksutaso Julkisten alojen eläkkeiden rahoitus Eläketurvan sisältö Ikärajat ja varhaiseläkejärjestelyt

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 131/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 23 ja 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslain isyysrahaa koskevia

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ 1 Nimi: Petteri Leino Osoite: Aliupseeriliitto ry, Ratamestarinkatu 11 A, 7.krs, 00520 Hki Puhelin: 040 7354 987 sähköposti: petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Helsingin poliisilaitos Pasilanraitio 11 PL

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen TES 270105 Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 1.9.2003 alkaen noudatettavista eräistä työehtosopimusmääräyksistä

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Voimaantulo Julkisten alojen eläkelaki ( / ) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakia sovelletaan eläkkeisiin,

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke

ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke 1 Sisällys 3 Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 3 Eläkesanastoa 4 Milloin oikeus eläkkeeseen? 4 Eläkeoikeus palvelusvuosien

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslain työnantajalle maksettavan vuosilomakustannuskorvauksen määrää koskevaa säännöstä muutettavaksi.

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi)

Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi) Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi) Apteekkien työntekijöiden työehtosopimus... 1 Avecra Oy:n junapalveluhenkilökuntaa koskeva työehtosopimus...

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1 VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 8/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 51/2008 29.8.2008 Asia Palkkaa vastaavaa korvausta koskeva vaatimus ym. Virasto yliopisto Vaatimukset Yliopisto on määrättävä maksamaan

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen Eläkevaihtoehdot Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen 2 MYEL-vakuutus MYEL-eläkkeen perustana Maatalousyrittäjätyö liitännäisineen vakuutetaan MYELin mukaan MVL:n mukaan verotettu MYELiin

Lisätiedot

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ).

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ). LUOVUTUSSOPIMUS 1 LUOVUTTAJA Wirma Lappeenranta Oy (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus: 1565217-5 Laserkatu 6 53850 Lappeenranta 2 LUOVUTUKSENSAAJA Lappeenrannan kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0162193-3

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-,

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-, 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA: PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ PIENENEE LOMALLA SAIRASTAMISEEN OMAVASTUU Eduskunta hyväksyi vuosilomalain muutoksen. Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Akava-JS ry, Palkansaajajärjestö

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Palkkausjärjestelmään liittyvästä arviointi- ja kehittämisryhmästä sovitaan tarkemmin tämän virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa.

Palkkausjärjestelmään liittyvästä arviointi- ja kehittämisryhmästä sovitaan tarkemmin tämän virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa. DNo YM 1/10/2012 Ympäristöministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä on 9.1.2012 tehty

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI TYÖTERVEYSNEUVOTTELU 7.10.2016 TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI Salla Hälikkä, työhyvinvoinnin asiantuntija YIT Sirkku Martti, valtakunnallinen vastuulääkäri YIT Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyvyn hallinnan

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset sukupuolittain Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Maanpuolustuskiltojen liitto 12,0 % 11,7 % 17,9

Lisätiedot

Soma-esivalmistelun henkilöstöfoorumi

Soma-esivalmistelun henkilöstöfoorumi Soma-esivalmistelun henkilöstöfoorumi 25.1.2017 Valmistelun rakenne Esivalmistelun ohjausorganisaatio Henkilöstöfoorumi Yhteiset valmisteluryhmät Sote-tiimi sote-muutosjohtaja & valmisteluryhmien pj:t

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelutehtävissä oleviin tai tukityöllistetyksi palkattavaan henkilöstöön.

Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelutehtävissä oleviin tai tukityöllistetyksi palkattavaan henkilöstöön. VES 280351 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. ovat tehneet 15. helmikuuta tarkentavan virkaehtosopimuksen valtion palkkausjärjestelmän käytöstä

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Henkilöstön asema maakuntauudistuksen yhteydessä Maakuntauudistuksen projektiryhmän liikkeenluovutusta koskeva päätös

Henkilöstön asema maakuntauudistuksen yhteydessä Maakuntauudistuksen projektiryhmän liikkeenluovutusta koskeva päätös Henkilöstön asema maakuntauudistuksen yhteydessä Maakuntauudistuksen projektiryhmän liikkeenluovutusta koskeva päätös 23.8.2016 Maakuntauudistuksen projektiryhmän päätös 23.8.2016 Säädetään erikseen siitä,

Lisätiedot

Valtion virka- ja työehtosopimus 2014 2017. Neuvottelutulos 24.10.2013

Valtion virka- ja työehtosopimus 2014 2017. Neuvottelutulos 24.10.2013 Valtion virka- ja työehtosopimus 2014 2017 Neuvottelutulos 24.10.2013 Sopimuskausi Sopimuskausi on 1.4.2014 31.1.2017. Sopimuskauden ensimmäinen jakso päättyy 31.1.2016 ja toinen jakso 31.1.2017. Työmarkkinakeskusjärjestöt

Lisätiedot

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus.

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAN SOVELTAMISOHJEET Palkantarkistukset ja järjestelyerät Vuosi 2007 Yleiskorotus 1.10.2007 lukien Lokakuun alusta korotetaan työntekijän henkilökohtaista peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa

Lisätiedot