Juhani Palomäki sai täyden tuen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juhani Palomäki sai täyden tuen"

Transkriptio

1 Juhani Palomäki sai täyden tuen

2 super6 7 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Torniossa paha pula hoitajista 6 Tuottavuus ei saa vaarantaa palvelua 7 Vanhustenhuolto huolenaiheena 8 Kesä-heinäkuun lyhyet 9 Näin vastattiin! 9 Lehtikatsaus Juhani Palomäki kolmannelle kaudelle 12 SuPerin visiotavoitteet 14 Työhyvinvoinnista pidettävä huolta 15 Illan kimallusta 16 Liittohallitus Liittohallituksen uudet jäsenet 18 Edustajisto Edustajiston puheenjohtajat 22 Tanska hoitaa vanhuksensa toisin 26 Kemijärvi avohoidon kärjessä 32 Tiina Ylinen paini EM-pronssia 36 Jokainen valloittaa oman elämänsä vuorta 39 LH Tuomo Tumppi Valokainen 40 Pieniä uutisia 41 Runsaitten kuukautisten riesa 42 Käypä hoito 44 Tutkittua 46 Terveydenhoitoa Pietarissa 48 Koulutusmatka Cambridgeen 50 Edunvalvontatyksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 54 Kummioppilaat valmistuivat 55 Muistojen aarrearkut avattiin 66 Jäsenrekisteri tiedottaa 67 Siskon pakina 68 Työttömyyskassan ajankohtaiset 71 P.S. 74 Kuulumisia 75 Arkistomme aarteita 55 Juhlavuoden kirjoituskilpailuun tuli runsaasti hyviä tekstejä. 36 Veikka Gustafsson kehottaa tähtäämään korkealle. 22 Tanskassa hoitokodin huonoimmatkin autetaan ylös ja heitä kannustetaan toimimaan. 26 Maisa Karjalainen on mukana, kun Kemijärvi pitää vanhuksista huolta. 10 Juhani Palomäki ja Henna Tuomikoski jatkavat SuPerin johdossa. 2 super

3 super 55. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien liiton jäsen Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Ihan hyvä kesä leena lindroos Päätoimittaja Leena Lindroos (09) Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) Toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) Vierailevat kirjoittajat Päivi Hujakka, Tuula Koponen & Pentti Väistö, Elina Kujala, Antti Vanas Kannen kuva Juhani Palomäen kuvasi Jukka Järvelä Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SuPerin juhlavuoden kirjoituskilpailu on päättynyt. Määräpäivään mennessä saimme kymmeniä ja kymmeniä kirjoituksia eri puolilta maata. Kiitos niistä kaikista! Tekstit ovat sekä koskettavia että hauskoja, ja useassa myös tapahtumista kulunut aika antaa tarinalle oman nostalgisen lisänsä. Tarjoamme tässä lehdessä toistakymmentä sivua muistoja kaikkien superilaisten jaettaviksi. Vaikka tilaa on paljon, jää runsaasta kirjoitusten määrästä silti julkaisematta iso joukko ihan yhtä hyviä tekstejä. Olemme tallettaneet nekin huolella ja mahdollisesti muistojen tunnelmiin palaamme vielä myöhemmin. Liittokokous toukokuun lopussa antoi täyden tukensa liiton johdolle ja toimintalinjalle. Se sujui levollisesti ilman yllätyksiä, ja uusi nelivuotiskausi käynnistettiin vahvassa yhteishengessä. Tämä lehti jaetaan normaalia ilmestymisajankohtaa myöhemmin siksi, että saamme valinnat ja päätökset tuoreeltaan kaikkien tietoon. Lehti on kaksoisnumero, eli seuraava lehti ilmestyy elokuun alussa. Olemme siirtyneet kesään. Sään ennustaminen ei ole SuPerin ammattikunnan keskeistä osaamisaluetta, mutta ilmat ovat tärkeä peruslähtökohta ohjelmaa ja retkiä suunniteltaessa. Lieneekin parasta turvautua julkisuudesta tuttuun asiantuntijaan. Hyrynsalmelaisen sammakkoprofessorin Taisto Heikkisen virallisilta kotisivuilta löytyvien ennusteiden mukaan on odotettavissa seuraavaa: Juhannus on Heikkisen mukaan kolea, lämpötila on asteen tienoilla, ja tuuli on reuhkaetelästä. Iso kesä alkaa juhannukselta, silloin saa jo tikkurin heittää pois. Tuo hellejakso kestää pari viikkoa, sitten heinäkuun alussa vettä tulla pötkii, ja se on hankalaa aikaa maatalouksille. Sitten alkaa taas pouvistua, ja heinäkuun lopussa on poutaa. Kuuma hellejakso on elokuun alussa, kolmisen viikkoa on astetta lämmintä. On ukkosta, pyörremyrskyjä ja trombeja, jotka kaatavat metsää. Siis kesästä tulee kokonaisuudessaan Heikkisen mielestä ihan hyvä. Sitä jos mitä toivomme! super 3

4 Ajankohtaista superin toimiston kesäaukioloajat Toimisto on avoinna ja klo Toimisto on suljettu , jolloin kuitenkin: Edunvalvontayksikkö päivystää ma pe ja sekä Jäsenrekisteri päivystää ma, ke ja pe SuPerin jäsenrekisterin palvelunumero muuttuu elokuun alussa lähtien 010-alkuisesta 09-alkuiseksi numeroksi. Uusi palvelunumero on Uusi numero on jo nyt käytössä vanjäsenrekisterin palvelunumero muuttuu! han numeron ( ) rinnalla. Vanha numero poistuu käytöstä elokuun alussa. Numeromuutoksella Su- Per voi tarjota jäsenille aiempaa edullisemmat puheluiden hinnat. kansallista lähihoitajapäivää vietetään 27. tammikuuta Kesäkuu Loma-asuntomessut, Pori, Reposaari Maailman pakolaisten päivä Juhannuspäivä Kansainvälinen julkisten palvelujen päivä Kansainvälinen päivä huumeiden väärinkäytön ja laittoman huumausainekaupan vastustamiseksi Heinäkuu Savonlinnan Oopperajuhlat SuPer haluaa osoittaa arvostustaan lähihoitajien ammattikuntaa ja työtä kohtaan juhlimalla Kansallista lähihoitajapäivää 27. tammikuuta. SuPer valitsi lähihoitajapäiväksi liiton virallisen perustamispäivän. Suomen Apuhoitajayhdistys perustettiin Naistenklinikalla Helsingissä. Yhdistyksen tavoitteena oli valvoa jäsenten ja ammattikunnan etuja ja kehitystä. Nämä tavoitteet ohjaavat edelleen SuPerin toimintaa. Vuonna 2008 lähihoitajia on valmistunut kaikkiaan yli Lähihoitajia on tällä hetkellä kolmannes hoitoalan toisen asteen tutkinnon suorittaneista. Ensimmäiset perushoitajat valmistuivat vuonna 1986 ja vuotta myöhemmin alkoivat perushoitajakoulutukset lähes kaikissa sairaanhoito-oppilaitoksissa. Lähihoitajakoulutus puolestaan syntyi 1990-luvun taitteessa ja alkoi kokeiluna vuonna 1992 kolmella paikkakunnalla. Lähihoitajakoulutus alkoi koko maassa syksyllä Lähihoitajakoulutus on kolmevuotinen, ja sen aikana voi erikoistua ensihoitoon, lasten ja nuorten hoitoon ja kasvatukseen, mielenterveys- ja päihdetyöhön, sairaanhoitoon ja huolenpitoon, suu- ja hammashoitoon, vammaistyöhön, vanhustyöhön, asiakaspalveluun ja tietohallintoon tai kuntoutukseen Eukonkannon 13. MM-kisatapahtuma, Sonkajärvi Tangomarkkinat, Seinäjoki Maailman väestöpäivä Ilosaarirock, Joensuu Kaustinen Folk Music Festival Pori Jazz, Pori Kalevan Kisat, Tampere valmistuvien opiskelijajäsenten liittyä SuPerin varsinaisiksi jäseniksi. Nyt on aika... merkitä kalenteriin Lähihoitajatapahtuma kusteluissa esille omat koulutustarpeet. tutustua oman työyksikön lääkehoitosuunnitelmaan tai vaikuttaa sen sisältöön, jos se ei ole vielä valmis. osallistua ammattiosaston kesärientoihin. ottaa kehittämiskes- seurata UVI-tiedotteita ja suojautua pahimmalta UV-säteilyltä. nauttia valoisista öistä. 4 super

5 Yhteistyön voimaa puheenjohtaja juhani palomäki SuPerin liittokokous valitsi päättäjät seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Liittohallitukseen tuli kuusi uutta jäsentä. Edustajiston 40 jäsenestä 23 on uusia. Kiitän kaikkien valittujen puolesta jäseniä luottamuksesta. Liitokokous linjasi myös tulevien vuosien toimintaa. Haasteita meillä kyllä riittää. Käsittelen tässä vain muutamia niistä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa käynnistetyn Kaste-hankkeen yhtenä tavoitteena on laitospaikkojen tuntuva vähentäminen tukemalla kotona asumista ja palveluasumista. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. Jotta laitospaikkoja voidaan vähentää, on samassa suhteessa lisättävä tuetun palveluasumisen paikkoja. Samalla, kun vähennetään laitospaikkoja, on päätettävä henkilöstön lisäämisestä kotihoitoon ja tuettuun palveluasumiseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon kehittämiseen. Terveyskeskustoiminta on monilla paikkakunnilla kriisissä. Terveyskeskukset eivät houkuttele lääkäreitä työhön. Pahimman uhkakuvan mukaan tulevaisuudessa terveyskeskuspalveluja käyttävät vain heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevat kansalaiset. Tämä kehitys johtaisi toiminnan ja arvostuksen rapautumiseen. Erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja vanhustenhuolto onkin saatava toiminnallisesti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Palvelut on suunniteltava potilaiden ja asiakkaiden näkökulmasta. Kuntien on yhdessä eri toimijoiden kanssa luotava terveyskeskuksista houkuttelevia työpaikkoja alan ammattilaisille ja mielekkäitä hoitopaikkoja potilaille ja asiakkaille. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vanhustenhuoltoon. Henkilöstömitoitusta koskevat suositukset on saatava kuntia sitoviksi normeiksi. Ihmisyyden ja ihmisen arvon on ohjattava nykyistä enemmän yhteiskunnan toimintaa. Sopimustoiminnassa meidän on erilaisin järjestelyin varmistettava omat neuvotteluasemamme. Jo tulevana syksynä ryhdymme valmistautumaan reilun vuoden päästä alkaviin sopimusneuvotteluihin. Tavoitteemme on korottaa edelleen koulutetun hoitohenkilöstön palkkausta. Tällä haluamme turvata ammattitaitoisen henkilökunnan sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja laadukkaat palvelut kansalaisille. Tarvitsemme tulevaisuudessa yhä enemmän yhteistyötä. SuPerin päättäjät toivovat mahdollisimman läheistä ja välitöntä yhteistyötä jäsenten kanssa, jotta jäsenten ääni vaikuttaa liiton päätöksenteossa ja toiminnassa. Kesäloman jälkeen aloitamme energisinä ponnistelut kohti uusia tavoitteita. Rentouttavaa kesää kaikille jäsenille ja yhteistyökumppaneille super 5

6 Torniossa kymmenien hoitajien vaje teksti leena lindroos kuva vilma niskala SuPerin Tornion ammattiosaston puheenjohtaja Helena Piiparinen luovutti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Lankilalle 300 nimen adressin, jolla vaaditaan hoitoresurssien lisäämistä. Toisena oikealla sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Markku Ponkala ja oikealla SuPerin ammattiasiainsihteeri Raija Moilanen. Reilut 300 nimeä kertyi Torniossa adressiin, jolla vaaditaan terveyskeskukseen ja vanhainkotiin lisää hoitajia. Adressi luovutettiin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Lankilalle SuPerin ammattiosaston järjestämässä toritempauksessa torstaina 5. kesäkuuta. Tornion ammattiosasto teki Lapin lääninhallitukselle marraskuussa 2007 kantelun koulutetun henkilökunnan riittämättömyydestä Suensaaren vanhainkodissa ja sen aiheuttamasta kestämättömästä tilanteesta. Lääninhallitus vahvistaa, että henkilöstön jaksamisessa on ollut ongelmia eikä henkilöstömitoitus vastaa hyvälle hoidolle asetettavia mitoitusperusteita. Myöskään asiakashygienian osalta hyvä hoito tai välttämätön huolenpito ei ole toteutunut. SuPer jätti kohentumattomasta tilanteesta kyselyn Lapin läänin sosiaalitarkastaja Risto Harpelalle toukokuussa Harpela toteaa huolen henkilöstön riittävyydestä ja asianmukaisesta koulutuksesta olevan perusteltua. Seuraavan kerran tilannetta tarkastellaan syyskuun lopussa, kun Tornion kaupunki antaa asiasta selvityksensä. Suensaaren vanhainkodissa työskentelee kolme sairaanhoitajaa, 18 perushoitajaa ja 13 osastoapulaista. Työtä tehdään kolmessa vuorossa, jolloin koulutettua henkilökuntaa ei riitä edes yhtä henkilöä työvuoroa kohti. Myös terveyskeskuksessa tilanne on vaikea. Esimerkiksi tarkkaa hygieniaa vaativan osaston vahvuus on osastonhoitajan ja apulaisosastonhoitajan lisäksi kolme sairaanhoitajaa ja 20 lähihoitajaa. Kotihoidossakaan kädet eivät riitä: kun asiakas maksaa 15 minuutin hoidosta, häntä ehditään hoitaa muutama minuutti, sanoo SuPerin ammattiasiansihteeri Raija Moilanen. Tornion toritapahtumaan oli kutsuttu myös kaupungin johto, mutta se ei saapunut paikalle. SuPerin liittokokous: tuottavuus ei saa vaarantaa palvelua SuPerin liittokokous toi toukokuun lopussa julki huolensa tuottavuuskeskustelusta, jossa tavoitteena on henkilöstön vähentäminen. Tällaiset puhtaat säästötoimet unohtavat palvelujen kuluttajien tarpeet. Tavoitteena tulee olla laadukkaiden ja riittävien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen turvaaminen kansalaisille. Sosiaali- ja terveydenhuolto haukkaa kuntien menoista noin kolme neljäsosaa. Väestön ikääntyminen tuo paineita kustannusten nousulle ja tarve tuottavuuden nostamiselle on ymmärrettävää. Tulevina vuosina ei työvoima riitä suomalaisten hoitamiseen, jos toimintatapoja ei muuteta. Vuoteen 2040 mennessä tarvitaan nykyisillä toimintatavoilla hoitajaa lisää. Yhtälö on mahdoton, kun työikäisen väestön määrä vähenee. Tällä hetkellä tuottavuusohjelmat ovat käytännössä puhtaasti säästötoimia, joilla vähennetään henkilöstömäärää. SuPer ei tule hyväksymään sellaista tuottavuuskehitystä, joka revitään työntekijöiden selkänahasta. Alimitoitettu henkilöstömäärä heikentää palveluja pahimmillaan niin, että esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa potilaiden ja henkilökunnan turvallisuus vaarantuvat merkittävästi. Tästä on jo useita esimerkkejä muun muassa laitosten yövalvonnan osalta. Tuottavuuden parantamisen on lähdettävä toimintatapojen kehittämisestä. Tällä hetkellä yksi merkittävä tuottavuutta heikentävä tekijä sosiaali- ja terveydenhuollossa on, etteivät kaikki saa käyttää koulutuksensa ja kokemuksensa mukaista osaamista. Lääkehoidon toteuttaminen on yksi tällainen merkittävä osa-alue, jossa menetetään tuhansia työtunteja jatkuvasti. Vain julkinen sektori voi kouluttaa suuren joukon lähi- ja perushoitajia ja jättää sitten käyttämättä heidän osaamisensa. 6 super

7 Suomalaiset huolissaan vanhustenhuollosta Suomen Gallup on tehnyt SuPerin toimeksiannosta kyselyn, jossa tiedusteltiin suomalaisten kokemaa huolta sosiaali- ja terveydenhuolto-, vanhustenhuolto- sekä terveyskeskuspalveluista. Kysyttäessä, mitkä kolme asiaa huolestuttavat eniten, sosiaali- ja terveydenhuollon tila nousi kärkeen (53 %). Köyhyys ja syrjäytyminen huolettivat lähes yhtä useaa (49 %). Kolmanneksi eniten kiinnitettiin huomiota luonnon ja ympäristön tilaan (42 %). TNJ voitti ylityöriidan Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ voitti työtuomioistuimessa riidan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä HUSia vastaan ylityön korvaamista koskeneessa asiassa. Työtuomioistuin vahvisti TNJ:n kannan, jonka mukaan kuuden viikon työaikajaksossa työntekijällä on oikeus sadalla prosentilla korotettuun tuntipalkkaan erikseen kummankin kolmiviikkoisjakson 18 ensimmäisen ylityötunnin jälkeen eikä vasta koko kuuden viikon jaksossa laskettavan 36 ylityötunnin jälkeen. Työnantaja velvoitettiin maksamaan hoitajalle TNJ:n vaatima palkan menetys. Tuomio oli yksimielinen. Tuomio on merkittävä erityisesti sen vuoksi, että 90 prosenttia SuPerin jäsenistä työskentelee jaksotyössä. Lisäksi kasvavan työvoimapulan takia ylityötä Ikä vaikuttaa voimakkaasti näkemyksiin sosiaali- ja terveydenhuollon tämänhetkisestä tilasta maassamme. Mitä vanhemmasta henkilöstä on kyse, sitä todennäköisemmin asia huolestuttaa. Useat sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät yksityiskohdat huolestuttavat suomalaisia tällä hetkellä. Eniten ollaan huolissaan vanhustenhuollosta yleensä (83 %). Hoitohenkilöstön määrän riittävyys sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutetun hoitohenkilökunnan määrän riittävyys, kyseisen joukon saatavuus tulevaisuudessa sekä terveyskeskuspalvelut huolestuttavat useampaa kuin kolmea neljäsosaa. Kansalaiset ovat huolissaan monista asioista vanhustenhuollossa. Hoitohenkilökunnan, erityisesti koulutetun väen, määrä ja saatavuus tulevaisuudessa nousevat palvelujen laadun lisäksi suomalaisia vanhustenhuollossa eniten huolestuttaviksi asioiksi. Monia askarruttaa myös, kuinka vanhusten oikeudet turvataan ja potilasturvallisuus taataan. Myös kuntouttavan työotteen noudattaminen ja lääkitykseen liittyvät kysymykset (oikea lääkitys) herättävät huolta. Enemmistö esittää huolensa monista terveyskeskuksiinkin liittyvistä asioista. Useimmat kiinnittävät huomiota palvelujen saatavuuteen. Melkein yhtä moni on vähintään melko huolissaan sekä koulutetun että yleensä terveyskeskusten henkilökunnan riittävyydestä. Palvelujen korkealaatuisuus ja potilasturvallisuuskin mietityttävät, samoin suomalaisperäisten hoitajien riittävä määrä. teetetään vuosi vuodelta enemmän. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES:n mukaan jaksotyöaikamuodossa säännöllinen työaika on kolmen viikon työaikajaksolla 114 tuntia ja 45 minuuttia. Säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on kahden perättäisen kolmen viikon aikana 229 tuntia ja 30 minuuttia. Säännöllinen työaika ei saa kummankaan kolmen viikon ajanjakson aikana ylittää 128 tuntia eikä kuuden viikon ajanjakson aikana 229 tuntia ja 30 minuuttia. Ylityöstä maksetaan kolmen viikon työaikajaksossa 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 prosentilla korotettu tuntipalkka ja tämän jälkeen sadalla prosentilla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Su- Per ry toimii TNJ:ssä yksin Tehyn erottua neuvottelujärjestöstä viime syksynä. kunnallisvaalit lähestyvät super julkaisee tiedot ehdokkaista Kunnallisvaalit järjestetään lokakuussa Vaaleilla on tärkeä merkitys kansalaisten jokapäiväiseen elämään: kunnassa päätetään hyvinvointipalveluista ja muista tärkeistä kuntalaisia koskevista jokapäiväisistä asioista. Myös sosiaali- ja terveysasioissa kunnallinen päätöksenteko tarvitsee alaa tuntevia ihmisiä. Sen vuoksi superilaisten kannattaa hakeutua ehdokkaiksi. Ehdokkaille jaetaan lautakuntapaikkoja, vaikka valtuutetuksi ei pääsisikään. SuPer-lehti julkaisee ehdokkaista nimi-, kunta-, ammatti- ja puoluetiedot sekä valokuvan lokakuun lehdessä. Ehdokkaiden tulee lähettää nämä tietonsa ja valokuvansa mielellään sähköisesti osoitteeseen mennessä. Viestin huomiokenttään tulee kirjoittaa Kuntavaalit. Jos sähköpostia ei ole käytettävissä, tiedot ja valokuvan voi lähettää osoitteella SuPer-lehti, Kuntavaalit, Ratamestarinkatu 12, Helsinki. Ehdokkaan tiedot ja kuva julkaistaan noin 5,2 sentin levyisenä ja 2,5 sentin korkuisena vaali-ilmoituksena. Liitto lähettää ammattiosastoille ja ehdokkaille liiton tavoitteet ja muuta materiaalia. terveydenhuollon menot jatkaneet kasvuaan Suomen terveydenhuoltomenot olivat 13,6 miljardia euroa vuonna Inflaatio huomioon ottaen menot kasvoivat 2,3 prosenttia edellisvuodesta. Terveydenhuolto maksoi asukasta kohti keskimäärin 2586 euroa. Terveydenhuoltomenot ovat kasvaneet Suomessa vuodesta 1995 alkaen. Eniten vuosina ovat kasvaneet lääke- ja hammashuollon menot. Maltillisinta menojen kasvu on ollut vanhusten ja kehitysvammaisten laitoshoidossa sekä perusterveydenhuollon pitkäaikaishoidossa super 7

8 kesä heinäkuun lyhyet koonnut jukka järvelä Pään melanoomat pahoja Päänahkaan tai niskaan kehittyviin melanooma-ihosyöpiin kuollaan useammin kuin muualle kehoon tuleviin, todetaan hiljattain julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa. On mahdollista, että pään ja niskan ihomuutokset jäävät hiusten alla huomaamatta ja siksi ehtivät pahemmiksi ennen diagnosointia. Tulosten perusteella lääkärien ja sairaanhoitajien olisi hyvä tutkia tarkoin myös potilaiden päänahka ja niska aina, kun he tutkivat potilaan ihon kauttaaltaan. uutispalvelu duodecim Vyötäröltä selkäkipua Vyötärölihavuus saattaa liittyä suurentuneeseen alaselkäkipujen todennäköisyyteen, käy ilmi tuoreesta suomalaistutkimuksesta. Yhteys havaittiin vuotiailla naisilla. Tulosten perusteella alaselkäkipuja olisi lähes kaksinkertaisesti naisilla, joiden vyötärön ympärys on yli 88 senttiä kuin naisilla, joiden vyötärö on alle 80-senttinen. Vyötärölihavuus ei liittynyt miesten selkäkipuihin. Tutkimusta johti Työterveyslaitoksen erikoistutkija Rahman Shiri. uutispalvelu duodecim Sosiaalisuutta työpaikoille Työpaikan vähäinen sosiaalinen pääoma ennustaa masennusta ja on yhteydessä koetun terveyden heikkenemiseen sekä unihäiriöiden lisääntymiseen. Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston yhteistutkimuksessa havaittiin, että tavoitteet, avoin ilmapiiri ja tehtäväsuuntautuneisuus vaikuttavat sairauspoissaoloihin. Myös epäoikeudenmukainen päätöksenteko on yhteydessä huonoon terveyteen. Työkaluiksi käyvät kehityskeskustelut ja työpaikkakokoukset. työsuojelurahasto Kelaan verkossa Kelan asiakkaat näkevät verkosta sairaanhoitokorvaustensa ja lääkkeiden erityiskorvaustensa sekä vammaisetuuksiensa ja kansaneläkkeensä tiedot. Asiakkaat voivat seurata hakemuksen käsittelytilannetta tai omavastuuosuuden täyttymistä sekä tarkistaa, koska etuus seuraavan kerran maksetaan. Omia tietojaan voi katsoa Kelan asiointipalvelusta. Tunnistautuminen käy pankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Palvelussa ovat mukana kaikki Kelan yleisimmät etuudet. Palvelussa voi myös tehdä etuuksiin liittyviä ilmoituksia, esimerkiksi ilmoittaa työttömyyspäivänsä tai opintotuen perumisesta tai palauttamisesta. Äiti työssä lapsi kärsii Yhteispohjoismaisen tutkimuksen mukaan vanhempien pitkät ja epäsäännölliset työajat heikentävät sekä naisten että lasten hyvinvointia ja vähentävät perheiden yhteistä aikaa. Erityisesti suomalaisten lasten terveyteen vaikuttaa äidin ylikuormittuminen työssä. Miehillä tulos ei ole yhtä selvä. Keskeisiksi syiksi, jotka estävät vanhempien ja lasten yhdessäolon, mainitaan työ, väsymys ja kotityöt. Naiset kokevat miehiä useammin, että lähimmät ihmissuhteet kuten perhe ja ystävät kärsivät työkiireitten vuoksi. Työajan pituus on Pohjoismaissa Euroopan keskiarvoa. Pohjoismaisilla naisilla on keskiarvoa parempi työllisyysaste, korkeampi työteho ja enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työaikoihinsa ja työtahtiin. Toisaalta Pohjoismaissa suurempi osa työssäkäyvistä kokee stressiä, univaikeuksia ja ärtyisyyttä. Muksut laihemmiksi! Lasten ja nuorten lihavuuden kehitys huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia prosenttia kouluikäisistä suomalaislapsista on lihavia. Ravitsemusterapeuttien yhdistys on julkaissut asiasta uusitun aineistokokonaisuuden nimeltä Mahtavat muksut. Oppaassa korostuu ruokailun, liikunnan, unen, levon, kavereiden, harrastusten ja hyvän itsetunnon merkitys lapsen hyvinvoinnin tekijöinä. Käyttövalmis tehtäväaineisto on suunnattu vanhemmille ja lapsille. ravitsemusterapeuttien yhdistys Ekologinen äitiyspakkaus Kansaneläkelaitos on aloittanut uuden äitiyspakkauksen jakelun. Uuden pakkauksen tuotteita valittaessa on kiinnitetty erityistä huomiota turvallisuuteen ja ekologisuuteen. Äitiyspakkaukseen on jo kahden vuoden ajan kuulunut kestovaippasetti, nyt kestovaippojen määrää on lisätty. Äitiyspakkauksen voi ottaa myös rahana, jolloin Kela maksaa pakkauksen sijaan 140 euron verottoman rahasumman. Pakkauksen arvo on 274,15 euroa. Sen voi ostaa myös irrallisena Reima Oy:ltä. 8 super

9 Mitä mieltä? Toukokuun kysymys oli: Saako Suomessa hyvää hoitoa? muut lehdet Joskus tuntuu, että mitä nopeammin syömme, sitä kyltymättömämpiä olemme. Koko ajan tekee mieli jotain suuhun pantavaa. Päätoimittaja Tarja Sampo diabetes 4/2008 Leikin aikaa pitäisi pidentää. Aikuisten huolet tulevat lasten maailmaan liian nopeasti. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula käsikädessä 2/ % 22 % Vauras Suomi torpedoi vanhushoidon kuntoon saattamisen vedoten rahan puutteeseen. Terveyden- ja vanhustenhoidon määrärahoja häipyy tuottavuusohjelmiin. Tuntuu, ettei päätösprosesseissa kuunnella lainkaan asiantuntijoita. Professori Sirkka-Liisa Kivelä työeläke 2/2008 kyllä ei 30 vuotta sitten Kyllä, koska tänne tullaan ulkomailtakin hoitoon. henkilökunta on osaava ja hygieniataso korkealla. jokaisella on mahdollisuus saada hoitoa ilman eri vakuutuksia. jokaisella terveydenhuollon ammattilaisella on hoitamisen etiikka korkealla. on ajanmukaiset laitteet ja koulutus. täällä on tehokas laadunvalvontajärjestelmä ja hoitajat ovat hyviä. ketään ei jätetä oman onnensa nojaan vaan ohjataan jatkotoimenpiteisiin. ainakin omalla osastollani toteutuu hyvä perushoito ja ihmisen kokonaisvaltainen huomioiminen. Ei, koska asiakkaan on otettava palvelut pirstaleina, joten jokainen apu tulee eri taholta. odotusajat ovat liian pitkiä, on käytettävä yksityislääkäreitä. on liian vähän ammattitaitoisia, empaattisia hoitajia. usein määrätään hoitoa, vaikka vaivan aiheuttaja ei ole selvillä. Kiire? tekniset suoritukset ovat hyviä, mutta ihminen unohtuu. Potilaalle ei ole aikaa. terveyskeskukseen ei pääse, sillä puhelimet ovat aina varattu. potilaat saavat vain tärkeimmän perushoidon. Jos hoitajia olisi enemmän, aikaa jäisi keskusteluun ja virikkeiden järjestämiseen. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 53. Apuhoitajaliitto vietti apuhoitajien 30-vuotisen toiminnan juhlaa Liiton puheenjohtaja Mirjam Timonen toivotti vieraat tervetulleeksi Karjalataloon Helsinkiin. Jäsenjärjestöjen tervehdyksen juhlivalle liitolle esitti Lohjan seudun apuhoitajien puheenjohtaja Aune Ahopalo. Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen toi opetusministeri Jaakko Itälä. Onnittelusähke tuli muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärveltä. Juhlassa lauloi kajaanilainen apuhoitaja Terttu Mikkonen kapellimestari George de Godzinskyn säestämänä. Apuhoitaja Leila Perho Hämeenlinnasta lausui. Lukuisten onnittelijoiden joukossa oli STTK:n puheenjohtaja Jorma Reini, joka sanoi palauttavansa omenakynttilän muodossa sen hedelmän, jonka Eeva oli aikoinaan Aatamille antanut. apuhoitajalehti 6 7/ super 9

10 SuPerin liittokokousvalinnoissa vain edustajiston varapuheenjohtaja vaihtui Juhani Palomäki kolmannelle kaudelle teksti leena lindroos kuvat jukka järvelä SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki valittiin yksimielisesti kolmannelle kaudelle liiton johtoon toukokuun lopulla Helsingissä järjestetyssä liittokokouksessa. 170 edustajaa sinetöi yksimielisesti myös Henna Tuomikosken varapuheenjohtajuuden. Edustajiston puheenjohtajana jatkaa Tiia Rautpalo. Edustajiston varapuheenjohtajaksi esitettiin kahta ehdokasta, ja äänestyksessä Sisko Metso voitti Hannele Hyvösen. Kiitän sydämellisesti luottamuksesta. Puheenjohtajan tehtävä on myrskyistä, hankalaa ja yksinäistä puuhaa, ei oikeaa elämää. Mutta se, että osaavien, upeiden ja rohkeiden jäsenten tuki on yksimielistä, antaa voimia käydä käsiksi vaikeisiinkin haasteisiin, kiitti Palomäki valitsijoitaan. Hän korosti yhteistyön merkitystä ja innostuksen arvoa: jos into sammuu, mistään ei tule mitään. Henna Tuomikoski jatkaa varapuheenjohtajana ja edustaa liittoa kansainvälisissä tehtävissä. Hän totesi luottamuksesta kiittäessään, että ei voi luvata muuta kuin tehdä parhaansa omien kykyjen ja taitojen mukaan: Merta pitää kunnioittaa. Kun on hyvä vene, taitava kippari ja asiansa osaava miehistö, uskaltaa lähteä. Keula pystyyn ja ulapalle, näin me selviämme, totesi länsirannikolla asuva Tuomikoski. Liittokokous oli myös liiton 60-vuotisjuhla. Sitä vietettiin Palomäen sanojen mukaan kotipiirin kesken. Mukaan oli kutsuttu kunniajäsenten ja liittokokousedustajien ohella vain keskeiset yhteistyökumppanit peruspalveluministeri Paula Risikko, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtaja Markku Jalonen ja STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää. Avajaisjuhlan musiikista vastasi Lenni-Kalle Taipale. Avajaissanoissaan Juhani Palomäki totesi maassamme elettävän nyt kahtiajakautumisen aikaa, rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Menossa on sekä kuntatalouden tehostamiseen tähtäävä kotipiirin juhla Uudelleen varapuheenjohtajaksi valittu Henna Tuomikoski saa onnittelut edustajiston varapuheenjohtajan tehtävät jättäneeltä Mika Rönnholmilta. 10 super

11 Liittokokous on päättynyt ja puheenjohtaja Juhani Palomäki poistuu tyytyväisenä tyhjentyneestä salista. Paras-hanke että perusterveydenhuollon vetovoimaa tehostava Kaste-hanke. Vauhti hankkeiden toteuttamiseksi on kova ja niiden vaikutukset koskettavat käytännössä jokaista. Tämä vaatii energiaa ja myös ahdistaa monia. Palomäki toivookin, että kun nämä organisaatiot on saatu kuntoon, uusia uudistuksia ei heti käynnistetä, vaan annetaan osallisille työrauha viedä hankkeet läpi. Kaste-hankkeen yhtenä tavoitteena on laitospaikkojen puolittaminen tai reipas vähentäminen kun pyritään siihen, että ihmiset voisivat asua kotonaan elämänsä loppuun asti. Samaan tavoitteeseen pitää kuitenkin kytkeä päätös tuettujen palveluasuntojen ja kotihoidon resurssien lisäämisestä. Edelleen omaishoitajien asemaa tulee parantaa ja intervallipaikkoja tulee lisätä, jotta omaishoitajakin saa välillä levätä, Palomäki totesi. Hän korosti lääkäreiden keskeistä asemaa terveyskeskusten vetovoimaisuuden säilyttämisessä, etteivät terveyskeskukset jää hoitamaan vain huonompiosaisia. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon tulee muodostaa selkeä kokonaisuus, jonka onnistumiseksi hoitavien lääkäreiden tulee olla saman työnantajan palveluksessa. Juhani Palomäki otti kantaa myös alan tuottavuusvaatimuksiin. Toistaiseksi ei ole olemassa mittareita, joilla mitata terveydenhuollon tavoitteiden toteutumista. Eri tahot ovat näitä luomassa, ja Palomäki toivoo, että kuntatyönantaja ottaisi mittareiden koordinoinnin tehtäväkseen. Puheenjohtaja haluaa palauttaa työn ilon ja kaataa raja-aidat hoitajien väliltä, vihdoin ja viimein. Työt pitää pystyä organisoimaan niin, että hoitoalan hierarkiset järjestelmät voidaan räjäyttää pois. Jos johtaja ei tähän pysty, hänet on kylmän rauhallisesti siirrettävä muihin tehtäviin. potilasturvallisuuteen painoa Peruspalveluministeri Paula Risikko keskittyi puheenvuorossaan ikääntyneiden palveluihin ja potilasturvallisuuden kehittämiseen. Vanhukset ovat voimakkaasti kasvava asiakasryhmä terveydenhuollossa. Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita on puolta enemmän kuin vuonna Nykyisillä palvelurakenteen toimintatavoilla ei Risikon mukaan selvitä tulevaisuudessa, ja julkisen sektorin rinnalle tarvitaankin sekä yksityisiä että kolmannen sektorin palveluja. Hoivan ja huolenpidon ikäraja siirtyy myöhemmäksi, ja ikääntyneet nähdään aktiivisina toimijoina. Hallitusohjelman mukaan ikäihmisille on tarjottava monipuolisia, yksityiseen tarpeeseen liittyviä palveluja. Palveluasumista ja hoivapalvelua on kehitettävä niin, että jokaiselle löytyy loppuelämän koti muualta kuin terveyskeskuksen vuodeosastolta. Jokaiselle on turvattava oikeus arvokkaaseen vanhuuteen, Risikko totesi. Potilasturvallisuuden edistämisestä on tullut maailmanlaajuinen liike. Meillä se ei vielä ole yhtä pitkällä kuin muissa Pohjoismaissa mutta myös Suomessa on asiaan otettava uusi näkökulma. Joka kymmenennen potilaan arvioidaan kokeneen haittatapahtuman hoitojaksonsa aikana, ja puolet näistä voitaisiin ehkäistä ennalta. Samalla kus super 11

12 SuPerin 60-vuotisjuhlakokous toi yhteen nykyiset ja entiset päättäjät. Vasemmalta Henna Tuomikoski ja Juhani Palomäki, kunniapuheenjohtaja Salme Pihl sekä kunniajäsenet Aune Ahopalo, Kaarina Muhli, Pirjo-Riitta Laitala ja Aulis Hämäläinen. tannukset vähenisivät, suurten sairaaloiden kuluista jopa viiden prosentin on arvioitu aiheutuvan haittatapahtumista. Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa. Läheltä piti -tapausten raportointi ja seurantatieto tulee käsitellä avoimesti moniammatillisena yhteistyönä vastaavien tapausten estämiseksi ja riskien minimoimiseksi. Ja pitää myös muistaa, että usein haittatapahtuman aiheuttaja on potilas itse, eivät henkilökunta tai sairaala. Risikko toivoi, että superilaiset ovat aktiivisia potilasturvallisuustyöryhmien perustamisessa työyksiköihin: Pitää muistaa, että potilas itse on oman tilanteensa paras asiantuntija ja heidät tulee ottaa mukaan oman hoitonsa suunnitteluun. tuloksellisuutta tuettava Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen totesi kuntakentän olevan suuressa muutoksessa, vuoden 2009 alusta kuntien määrä vähenee 65:llä ja yhteistoiminta-alueita muodostetaan lisää. Vaikka rakenteet muuttuvat, suhteellisen harvoin muutokset ulottuvat yksittäisten työntekijöiden toimenkuviin. Kuntatyönantajan palkanmaksukyvyn kannalta kuntien talous on ratkaiseva tekijä. Kunnat rahoittavat itse 80 prosenttia menoistaan omilla tuloillaan. Kuntien talous on keskimäärin kasvanut, mutta myös erot kuntien välillä ovat huomattavia, Jalonen sanoi. Hänen mukaansa työmarkkinamalli on muuttumassa. Harvoin kunta-alan neuvottelut ovat nousseet julkisuuteen kuten viime kierroksella. Poliittisten ja työmarkkinajärjestöjen rajojen hämärtyminen on huono asia. Näiden tulisi toimia erillään, ja työmarkkinoille tulisi taata rauha hoitaa omaa tehtäväänsä, Jalonen jatkoi. Hän puuttui myös työtaisteluiden pelisääntöihin. Ihmishenki ja potilasturvallisuus tulee Jalosen mukaan sivistysvaltiossa taata myös työtaistelutilanteissa. Hän totesi SuPerin olevan neuvotteluissa tiukka oman jäsenkunnan puolustaja ja etujensa eteenpäin viejä, mutta kunnioittavan samalla sovittuja pelisääntöjä. Kuntatyönantajan tavoitteena on edistää neuvottelurakennetta palvelemaan tuloksellisuutta eikä se halua lisätä alakohtaista sopimista, pikemminkin se pyrkii vähentämään sitä. Tuloksellisuutta tukevat toimet ovat tärkeitä. Haastankin SuPerin kartoittamaan niitä käytäntöjä kunnissa ja kuntayhtymissä, mitkä heikentävät tuloksellisuutta. STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää näki ammattiyhdistysliikkeen SuPerin visiotavoitteet Liittokokous hyväksyi seuraavat visiotavoitteet alkavaksi nelivuotiskaudeksi. Tavoitteet ovat osa toiminta-asiakirjaa. Jäsenten koulutus ja työ on entistä tunnetumpaa ja korkeaksi arvostettua Lähihoitajakoulutus on arvostettu, ja valmistuneet työllistyvät monipuolisesti sosiaali- ja terveysalalle. Työnantajat tuntevat superilaiset ammatit, ja superilaiset työskentelevät osana moniammatillista hoitotiimiä. Superilaiset saavat käyttää laaja-alaista koulutuksensa ja kokemuksensa mukaista osaamista potilaiden laadukkaan hoitamisen toteuttamiseksi. Palvelussuhteen ehdot ovat kilpailukykyisellä tasolla Hoitoalan työvoimapula on jo nähtävissä. Huoltosuhteen muuttumisen myötä se väistämättä lisääntyy. Vastaavaa kehitystä tapahtuu myös muissa Pohjoismaissa ja EU-maissa. Jotta suomalaiset työmarkkinat voisivat kilpailla pätevästä, koulutetusta työvoimasta, on välttämätöntä, että SuPerin jäsenryhmien palkkataso ja palvelussuhteen ehdot ovat kilpailukykyisiä. Jäsenten työhyvinvointi on kohonnut Työhyvinvointi on työelämän keskeisimpiä haasteita. Erilaisilla työelämän kehittämistoimenpiteillä on vaikutettu jäsenten työn hallintaan ja työhyvinvointiin siten, että entistä useampi jäsen kokee työn mielekkääksi ja pystyy työskentelemään hyväkuntoisena eläkeikään sekä aloittamaan eläkeaikansa virkeänä ja halutessaan jatkamaan eläkkeellejäämisikää pitempäänkin työelämässä. Kirisyvä kilpailu koulutetusta hoitajatyövoimasta tarjoaa jäsenille vaihtoehtoisia työskentelymahdollisuuksia (esimerkiksi työaikojen valinta). Kaikki lähihoitajat ovat SuPerin jäseninä Lähihoitajaopiskelijat ja lähihoitajat ovat valinneet SuPerin ammattiliitokseen. SuPeriin on liittynyt myös merkittävä osa muista, aikaisemman kouluasteen tutkinnon (muun muassa 12 super

13 isona kysymyksenä sen, miten markkina- ja mediavetoisessa maailmassa osaamme tehdä tuotteen, joka kiinnostaa ja vetää nuoria mukaansa. Ammattiyhdistyksellä on vaikea rooli olla samanaikaisesti aloitteellinen uudistaja ja turvaaja. Palkansaajaliikkeen on kuitenkin pakko olla yhteiskunnan muutoksessa mukana. Ellei se ole, rakentajia ovat jotkut muut, Mäenpää sanoi. Hän korosti, että EK:n ilmoitus tupojen loppumisesta on vain ilmoitus. Se osoittaa, että elinkeinoelämä keskittyy omien asioidensa hoitamiseen ja sulkee kansallisen intressin ulkopuolelle. Näyttää siltä, että korkki on otettu pois ja ollaan menossa vastakkainasettelun, ei yhteistyön suuntaan. Ja missä tilanteessa: kun tulisi panostaa rakennemuutoksen hallintaan ja tasapuolisuuteen. Mäenpään mukaan STTK-laiset liitot selviävät voittajina myös liittokierroksella. Raiteita vain pitää olla kaksi: oma esitys malliksi ja liittokierrosten jatkon mahdollisuus. Mäenpää korosti myös sitä, että ratkaisut tulee saavuttaa neuvottelemalla, ei lainsäädännön kautta. Liittokokouksen avaussanat vetivät vakavaksi. Vasemmalta kehittämisyksiön johtaja Arja Niittynen, keskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää, edunvalvontayksikön johtaja Anne Vaarno, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtaja Markku Jalonen, pääsihteeri Markku Silvennoinen sekä etualalla peruspalveluministeri Paula Risikko. mielenterveyshoitaja, lastenhoitaja) suorittaneista. Jäseninä on entistä enemmän myös muita tämän tason koulutuksen saaneita sekä muita sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöitä. SuPer on johtava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitajien ammattiliitto SuPer edustaa kattavasti sosiaali- ja terveydenhuollon toisen asteen tutkinnon suorittaneita ammattilaisia. Lisäksi Super edustaa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita jäseniään. SuPerin ammattiosastot ja aktiivit näkyvät, kuuluvat ja vaikuttavat. SuPerin ja superilaisten toimijoiden mielipidettä kysytään ja kannanotot ja toiminta vaikuttavat myönteisesti jäsenten etuihin sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeviin päätöksiin. SuPerin toiminnassa näkyy aikaisempaa enemmän yhteistyö eri yhteistyökumppaneiden kanssa EU-asioissa. SuPerilla on oma rooli siinä, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin tulevat maahanmuuttajat tulevat tasavertaisina työyhteisöihin ja liittyvät SuPerin jäseniksi. aloitteet ja päätökset Liittokokouksessa käsiteltiin kaksi ammattiosastoaloitetta. KYS:n ammattiosasto 522 toivoi, että SuPer ajaa enemmän sairaaloissa työskentelevien lähi- ja perushoitajien asiaa. Kolarin ammattiosaston aloitteessa toivottiin liiton vievän tietoa lähihoitajan koulutuksen sisällöstä päättäjille. Kumpaankin aloitteeseen saatiin laaja selvitys. Liittokokouksessa kuultiin selonteko erikoissairaanhoidon ammatillisesta edunvalvonnasta 2000-luvulla sekä tarkka kooste monipuolisista vaikutuskanavista, joita liitto on systemaattisesti käyttänyt pyrkiessään lähihoitajan ammatin tunnettavuuden kasvattamiseen. Liittokokous hyväksyi toimintakertomuksen ja vahvisti tilinpäätöksen vuodelta Tilikauden ylijäämä päätettiin siirtää käyttörahastoon super 13

14 John Vikström muistuttaa, että elämä on joukkuepeliä. Väkivallan kohtaamisessa ei ole kompromisseja. Joko sitä vastustaa tai on sen puolella, Tapani Kiminkinen toteaa. Huolehditaan toisistamme myös työpaikoilla teksti marjo sajantola Toisen liittokokouspäivän puhujavieraat pureutuivat työhyvinvointiin ja antoivat kokousedustajille paljon mietittävää. Emeritusarkkipiispa John Vikström ja terveyskeskuslääkäri Tapani Kiminkinen toivat esiin sen, kuinka tärkeää on pitää huolta myös työtovereista. Emeritusarkkipiispa John Vikström on huolestunut tästä yksilöllisyyden ja narsismin ajasta, koska monelle omasta minästä on tullut tärkein tekijä ja omat edut tärkeimmiksi tavoitteiksi. Yhteiskunnasta, työyhteisöstä ja jopa läheisistä ihmissuhteista voi tulla vain väline menestykseen. Hän muistuttaa kuitenkin, että jos ihminen ajattelee vain itseään, elämän ja työn mielekkyys häviää. Yhteisöön kuuluminen antaa elämälle ja työlle merkityksen. Meillä on toinen toistemme elämä käsissä tahdoimme tai emme. Olemme jatkuvasti toisistamme riippuvaisia, sillä omaan työpäivään vaikuttaa koko työyhteisö, kuten omaan perhe-elämäänkin vaikuttaa jokainen sen jäsen. Näin jokaisella on vastuu työpaikan hengestä, siitä että on hauska tulla töihin. Kaiken yhteistyön tärkeimmät edellytykset ovat keskinäinen luottamus ja avoimuus. Missä keskinäinen luottamus kukoistaa, siellä uskalletaan puhua asioista avoimesti. Missä on rehellisyyttä ja avoimuutta, siellä on luottamusta. Nämä kaksi vahvistavat toinen toistaan. Työlle antavat suuntaa myös arvot. On tiedettävä, mitä varten työssä ollaan ja mikä on oma tehtävä. Onko korkeampaa arvoa olemassakaan, kuin tehdä työtä ihmisen hyväksi ja ihmisen terveyden hyväksi? Vikström tuntee superilaisten työkentän sekä sivusta katsoneena lähiomaisena että potilaan näkökulmasta. Piispantarkastusten yhteydessä hän on vieraillut sairaaloissa ja vanhainkodeissa. Kuitenkin vasta kun tulee omalle kohdalle, sitä ihminen tietää, mitä sairaus tai vanhuus on. Tämä on hyvä muistaa hoitotyössäkin. kiusaaminen koskee kaikkia Noin viisi prosenttia väestöstä on persoonallisuushäiriöisiä, osa heistä narsistisia. Kun esimieheksi päätyy henkilö, joka ei tunne häpeää eikä syyllisyyttä, joka on taitava manipuloija ja näyttelijä, on koko työyhteisön hyvinvointi vaarassa. Narsistinen esimies osaa hajottaa ja hallita. Hän valitsee suosikit ja syntipukit. Kun työyhteisöön on luotu riidan, kateuden ja vääristellyn tiedon ilmapiiri, saattaa kesää vuosikymmeniä, ennen kuin yhteisö tervehtyy, vaikka narsistisesta esimiehestä päästäisiinkin eroon. Arvot ja kierot käyttäytymismallit ovat jo juurtuneet niin syvään, ettei yhteisö selviä ilman voimakasta ulkopuolista työnohjausta. Narsu ei näe itsessään mitään vikaa, joten hän ei voi muuttaa käyttäytymistään. On muistettava, ettei niiden kanssa pärjää kukaan yksin, vaan on liittouduttava. Tavallinen työntekijä pelkää ja väistää narsuesimiestään, toisin sanoen työpaikalla katsotaan vierestä, kun toista hakataan. Jos mentäisiin apuun, kiusaamista ei olisi, Tapani Kiminkinen sanoo. Hän jatkaa, että jokainen työyhteisön jäsen on velvollinen ilmoittamaan, jos havaitsee työpaikallaan kiusaamista. Väkivalta vain raaistuu, jos siihen ei puututa heti jollain mekanismilla. Narsistinen ihminen osaa hämätä myös terveydenhuollon ammattilaisia, mutta jos jokainen kiusaamisepäily tutkitaan tosissaan, kaikki työyhteisön jäsenet haastatellaan kahden kesken, ongelman ydin kyllä löytyy. Työntekijöitä on uskottava. Jos ihmistä ei oteta tosissaan, jos hänen kertomaansa vähätellään, hän ei tule toista kertaa kertomaan mitään. Työsuojeluvaltuutettujen on myös opittava näkemään nämä tilanteet työpaikoilla ja puututtava niihin. Jos lähtee tehtävään, on oltava myös munaa hoitaa homma. 14 super

15 Iltajuhlat palkitsivat teksti sonja kähkönen Liittokokouksen iltajuhlat vietettiin Helsingissä tunnelmallisessa Aleksanterin teatterissa, jossa puheenjohtaja Juhani Palomäki sekä varapuheenjohtaja Henna Tuomikoski ottivat vieraat vastaan. Drag queen Osku Heiskanen viihdytti paikalle saapuvaa yleisöä illan esitystä silmälläpitäen. Kun juhlavieraat hakeutuivat näyttämösalissa paikoilleen, tiedusteli Heiskanen heiltä toinen toistaan kauniimpien iltapukujen alkuperää ja kertoi vastaukset toki muulle yleisölle kevyesti ironialla höystettynä. Illan aikana Heiskanen ja Jarkko Valtee viihdyttivät yleisöä reippailla musiikkiesityksillään. Tätisetien iltaa tähdittivät muun muassa Paula Koivuniemi, Katri Helena ja Danny sekä nuoremman artistisukupolven edustajina Hanna Pakarinen ja Kristian Meurman. Ohjelmanumeron jälkeen kilisteltiin maljat pyöreitä vuosia täyttäneen liiton kunniaksi ja nautittiin runsaan buffén tarjonnasta elävän musiikin säestämänä. Juhlavieraiden joukossa nähtiin SuPerin aikaisemmat puheenjohtajat, muiden ammattijärjestöjen johtoa, kansanedustajia sekä muita valtakunnan tason vaikuttajia. Osku Heiskanen ja Jarkko Valtee villitsivät yleisön esittämällä kotimaisia ja kansainvälisiä hittejä. Juhani Palomäki toivotti tervetulleeksi kollegansa, Tehyn puheenjohtajan Jaana Laitinen-Pesolan. Entinen edustajiston jäsen Marie-Anne Saari (vas.) ja hallituksen varajäsen Aila Hänninen pitivät iltajuhlien ohjelmaa sopivan kepeänä raskaan kokouspäivän jälkeen. Iisalmen ammattiosaston puheenjohtaja Mervi Tiilikainen-Malassu, sihteeri Henna Rönkkö ja varapuheenjohtaja Riitta Lehto totesivat SuPerin pitävän heistä hyvää huolta. Viime vuonna 25 vuotta täyttänyttä ammattiosastoa on puhuttanut erikoissairaanhoito, jossa superilaisten aseman säilyttäminen on haaste. Kolmikko piti iltajuhlia mukavana hemmotteluna ja palkintona tehdystä työstä super 15

16 superin liittohallitus Dalén Jaana, Nousiainen Ehnström Solveig, Vaasa Halonen Paula, Oulu Heljakka Helena, Pori Juusola Mirja, Tampere Korhonen Tuula, Tuusula Mommo Raija, Rovaniemi Ollila Maaret, Hausjärvi Paavola Silja, Helsinki Puuskamäki Merja, Ilmajoki Tarvainen Anu, Jyväskylä Törmä Anja, Kannus Villman Anne, Pyhäselkä Väistö Eija, Elimäki 16 super

17 Uutta voimaa liittohallitukseen teksti jukka järvelä SuPerin liittohallitus sai kaudelle kuusi uutta jäsentä. Jyväskyläläinen Anu Tarvainen, 29, työskentelee kaupunkinsa pitkäaikaishoidossa varahenkilönä, ja kotiosasto löytyy Keljon vanhainkodilta. Tarvainen aloitti ammattiosastonsa hallituksen sihteerinä ja SuPer-opona vuonna Kaksi vuotta myöhemmin hänet valittiin edustajistoon. Ammattiosastonsa puheenjohtajana hän toimii kolmatta vuotta. Hallituspaikka on haastava. Kokeneilta konkareilta opin varmasti paljon. Toivottavasti pystyn antamaan heille jotain takaisin. Nuorena tuon varmasti nuorten näkökulmaa asioihin. Tarvainen on puhelias ilopilleri vapaa-ajalla ja työpaikalla. Työssä hän kuuntelee toisia ja pyrkii huolellisuuteen. Parasta osaamista on opiskelijan ohjaus. Vapaa-aikanaan Tarvainen puuhastelee kotitöitä ja antaa aikaansa avopuolison lisäksi koiralle. Yksin ollessaan hän viihtyy sisutuslehtien parissa. Ensihoitaja Anne Villman, 41, on neljän lapsen äiti Pyhäselästä. Työpaikka löytyy Joensuun kaupungin Kiihtelysvaaran lääkärin vastaanotolta. Hän johtaa Pyhäselän ammattiosastoa, toimi SuPerin edellisen edustajiston varajäsenenä ja hoitaa kunnallisia luottamustehtäviä. Jäsenten edunvalvonta ja ääni eivät saa hukkua kuntaliitosten ja yhä suurempien yksiköiden sekä yksityistämisen ja ostopalveluiden lisääntyvän käytön myötä. Villman toivoo, että SuPer on tulevissa neuvotteluissa yhtä hyvä neuvotteluosapuoli kuin viime syksynä. Itsenäisen liiton kannattaja olen ainakin vielä. Luonteeltaan Villman kertoo olevansa vaativa itseään kohtaan, joskus stressin ja väsymyksen uhallakin. Ikä on tuonut elämänkokemusta asioiden hoitoon. Polttopuiden teko, kalastaminen ja käsien työntäminen multaan rentouttavat. Perushoitaja Merja Puuskamäki, 47, Ilmajoelta on kolmivuorotyössä Seinäjoen keskussairaalan keuhkosairauksien vuodeosastolla. Ammattiyhdistystoiminnan hän aloitti 1990-luvun alussa Härmän sairaalan luottamusmiehenä. Pienen tauon jälkeen hän jatkoi Seinäjoella ammattiosastonsa sihteerinä ja TNJ:ssä varapääluottamusmiehenä. Puuskamäki haluaa toimia superilaisuuden keulakuvana vaalipiirissään, ja hän kiittää liittoa mallikkaasta jäsenten asioiden ajamisesta. Hän painottaa lähihoitajan ammattikuvan laajaalaisuutta, ammattitaitoa ja osaamista. Palkkauksessa samanarvoisesta työstä pitää maksaa kaikille samaa palkkaa. Puuskamäki kuvaa itseään tunnepitoiseksi: seurallinen, rauhallinen, spontaani, joskus räväkkä, iloinen ja vilkas. Lenkkeily, koirat ja mökkeily kuuluvat vapaa-aikaan. Turun kupeesta Nousiaisista tuleva perushoitaja Jaana Dalén, 45, työskentelee TYKS:n aikuisten teho-osastolla ja kuvaa työtänsä monipuoliseksi sekä mielenkiintoiseksi. Ay-toiminnassa hän on ollut noin 15 vuotta. Dalén toimii useassa tehtävässä, muun muassa TYKS:n henkilökuntaneuvoston puheenjohtajana, sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunnassa ja STTK:n aluetoimikunnassa. Tietenkin erikoissairaanhoidossa olevien superilaisten asiat ovat lähellä sydäntäni. Olemme taistelleet työpaikkojemme puolesta virkamuutoksia vastaan jo vuosikaudet. Myös riittävät työvoimaresurssit, uupumuksen estäminen, työhyvinvointi ja itsenäinen SuPer ovat Dalénille tärkeitä asioita. Seurallinen ja puhelias Dalén kertoo olevansa jämptin ihmisen maineessa. Kreikka on vienyt sydämen, ja kotimaa on tullut miehen kanssa tutuksi karavaanarilomilla. Maaret Ollila on 48-vuotias lähihoitaja Hausjärveltä. Työpaikka löytyy vanhainkoti Lehtimajoilta. Hän on työsuojeluvaltuutettu, yhdysjäsen ja ammattiyhdistyksensä sihteeri. Liiton jäsen Ollila on ollut 10 vuotta. Uutena liittohallituksen jäsenenä Ollila haluaa herättää tiivistä yhteistyötä lähikuntiensa ammattiosastojen ja jäsenten kanssa. Haluan tuoda esille jäsenistömme työhyvinvointiasiat eri työyhteisöissä. Jäsenet tulisi ottaa entistä paremmin huomioon eri toiminnoissa. Ollila kuvaa itseään työssä ja vapaaaikana pikkutarkaksi ja järjestelmälliseksi. Toimeliaisuus ja nopeus näkyvät myös kirjallisen materiaalin tuotossa. Ympäristön esteettisyys on tärkeää. Vapaa-aikanaan Ollila rentoutuu ja iloitsee siitä, kun vapaalle vaihtaessaan saa rauhassa olla oma itsensä omien ajatustensa kanssa. Silja Paavola, 51, on helsinkiläinen SuPerin pääluottamusmies ja paikallisosaston puheenjohtaja. Peruskoulutukseltaan hän on perushoitaja. Nykyisessä työssään hän on ollut 2,5 vuotta, sitä ennen hän toimi paikallisena luottamusmiehenä. SuPerin edustajistossa Paavola istui viime kauden. Liitohallitustyössä Paavola haluaa tehdä SuPeria edelleen tunnetummaksi. Lähihoitajan koulutuksen arvostuksen on noustava työnantajien mielessä. Koulutus antaa valmiudet toimia monissa paikoissa kasvattajana, lääkitsijänä, hoitajana tai kuntouttajana. On muistettava, että käyntikortin työnantajalle antaa aina viimeisenä työntekijä. Paavola on luonteeltaan työteliäs, mutta osaa priorisoida. Kunnianhimoisuuden ja kurinalaisuuden vastapainoksi hän pystyy jakamaan työt heti tehtäviksi ja ajan myötä hoidettaviksi. Vapaa-aikana hän osaa nauttia sekä tekemisestä että tekemättömyydestä super 17

18 superin edustajisto Yli puolet edustajistosta vaihtui SuPerin uuteen edustajistoon valittiin 40 henkilöä, joista peräti 23 on uusia kasvoja. Edustajiston keski-ikä on 41 vuotta, alle 30-vuotiaita edustajiston jäseniä on kolme. Edustajistoon valikoitui jäseniä kattavasti monenlaisista työpaikoista: yliopistolliset ja muut sairaalat, vanhainkodit, päiväkodit, yksityissektorin työpaikat, palvelutalot, terveyskeskukset ja kotihoito. Ammattiryhmistä edustettuina ovat lähihoitajat, perushoitajat ja lastenhoitajat. Edustajiston jäsenistä miehiä on nyt viisi, aikaisemmin heitä oli kolme. Eriksson-Gyllendahl Hilkka, Ahvenanmaa Hakala Marjut, Lahti Hakulinen Birgitta, Tampere Halonen Tiina, Kokkola Hynynen Soile, Kuusamo Hyvönen Hannele, Helsinki Ijäs Saija, Hämeenlinna Isosaari Heikki, Seinäjoki 18 super

19 superin edustajisto Juhola Sirkka-Liisa, Eurajoki Katajamäki Maija, Helsinki Kauppinen Teija, Kouvola Kesäläinen Tarja, Turku Kiljunen Marja, Varkaus Koski Jani, Oulu Koutonen Eeva, Nivala Kummunmäki Minna, Liperi Laurila Satu, Vantaa Lempinen Terttu, Kuusankoski Liikka Tuija, Lappeenranta Lindholm Gunilla, Vaasa Metso Sisko, Tampere Mäkelä Eero, Somero Niemi Salme, Tampere Nuutinen Paula, Helsinki super 19

20 superin edustajisto Ohvo Merja, Kuopio Pelli Leena, Porvoo Piiparinen Helena, Tornio Piiroinen Markku, Kontiolahti Pohjola Merja, Turku Pynnönen Satu, Keuruu Rautpalo Tiia, Mikkeli Riihimäki Anne, Hyvinkää Roivas Katja, Tampere Rönnholm Mika, Turku Saarinen Heli, Jyväskylä Salmén Päivi, Helsinki Salonen Liisa, Porvoo Sivanne Minna, Jämsänkoski Säynäjoki Marita, Seinäjoki Timonen Maarit, Ii 20 super

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Lakeuden Bioanalyytikot

Lakeuden Bioanalyytikot Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry. järjestää jäsenilleen opintotapahtumia sekä vapaaajan virkistäytymistilaisuuksia. 1 Yhdistyksen historiaa Kaikki sai alkunsa ajatuksesta perustaa oma yhdistys Seinäjoen

Lisätiedot

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 2/2016

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 2/2016 Pöytäkirja 1 (8) Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 2/2016 Aika 1.3.2016 kello 18:00-19:10 Paikka n kaupunginvaltuuston istuntosali Allekirjoittajat Juha Vasama puheenjohtaja Aino-Maija Luukkonen sihteeri

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Säännöllinen kapasiteetti

Säännöllinen kapasiteetti Junatyyppi Juna Kulkuväli Lähtö Tulo Linja Kulkupäivät Voimassaoloaika IC 1 Helsinki asema Joensuu asema 7:17:00 11:40:00 Ma Ti Ke To Pe La Su 30.10.2016 10.12.2016 IC 2 Joensuu asema Helsinki asema 5:18:00

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEJORY, :00, Esityslista 1

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEJORY, :00, Esityslista 1 i SISÄLLYSLUETTELO SOTEJORY, 1.3.2016 18:00, Esityslista 1-2 Läsnäolijat... 1 1 Kokouksen avaus... 2 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 3 3 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen... 4 4 Edellisen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

SuPerin PLM neuvottelupäivät Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset lähtien

SuPerin PLM neuvottelupäivät Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset lähtien SuPerin PLM neuvottelupäivät 17.4.15 Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset 1.6.2015 lähtien Vuosiloma Vuosiloma ja jaksotyö Vuosilomaa kuluttavat vain ne päivät, jotka olisivat säännölliseen työaikaan

Lisätiedot

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 8/20

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 8/20 SYYSKOKOKOUS Tiistai 24. marraskuuta 2015 klo 18.00 Valtuustotalon kahvio, Espoon keskus KOKOUSILLAN AVAUS, Puheenjohtaja Anna-Maija Kukkonen avasi kokousillan. VIERAILIJAN PUHEENVUORO Juhana Harju, viestintäpäällikkö

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liite Naytto 24.11.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisala Valinnainen tutkinnon osa Tutkintonimike Hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1. - 7.12.2008 Oulussa Viikon aikana tehdään vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi osallistumisen väylänä ja mielekkään

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia ARTTU-kuntaseminaari Helsinki 15.12.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia Vuokko Niiranen & Alisa Puustinen Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 26.1.2016 4 No Kustannuspaikka Asiatarkistus/varatarkastaja Tiliöijät/varatilijöijä Hyväksyjä/varahyväksyjä

Perusturvalautakunta 26.1.2016 4 No Kustannuspaikka Asiatarkistus/varatarkastaja Tiliöijät/varatilijöijä Hyväksyjä/varahyväksyjä 5000 Lautakunta 5010 Hallinto 5020 Lakkautettu sosiaalitoimi 5030 Lakkautettu terveystoimi 5040 Hellin purkusopimus 5050 Potilas- ja sosiaaliasiamies 5060 Ympäristöterveydenhuolto 5070 Rääkkylä lask (jako

Lisätiedot

HOLLOLAN JHL. Jäsenkirje 2016. Puheenjohtajalta

HOLLOLAN JHL. Jäsenkirje 2016. Puheenjohtajalta HOLLOLAN JHL Jäsenkirje 2016 Puheenjohtajalta Vuosi alkoi muutoksin yhdistyksessämme, uusina jäseninä aloitti Padasjoen JHL:läiset TERVETULOA! Työnantaja vaihtui Hämeenkoskelaisilla kuntaliitoksen myötä

Lisätiedot

Tahto Rohkeus Tulevaisuus. Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi!

Tahto Rohkeus Tulevaisuus. Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi! Tahto Rohkeus Tulevaisuus Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi! Tehy on koulutettujen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten etujärjestö Tehy on jäsentensä edunvalvoja: Aina ei kaikki mene työsuhteessa

Lisätiedot

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2.

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2. Perusturvalautakunta 40 07.04.2010 Kunnanhallitus 79 12.04.2010 Perusturvalautakunta 48 21.04.2010 Kunnanhallitus 93 26.04.2010 Perusturvalautakunta 56 19.05.2010 Kunnanhallitus 127 07.06.2010 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Ikä-Sote - Kotona asumista tukevat palvelut työryhmä 1

Etelä-Pohjanmaan Ikä-Sote - Kotona asumista tukevat palvelut työryhmä 1 Etelä-Pohjanmaan Ikä-Sote - Kotona asumista tukevat palvelut työryhmä 1 Muistio Kotona asumista tukevat palvelut Aika: perjantai 19.2.2016 klo 9-13 Kokouspaikka: Kauhajoen kaupungintalo Läsnä: Hannele

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

S E U R A E N N Ä T Y K S E T

S E U R A E N N Ä T Y K S E T S E U R A E N N Ä T Y K S E T Tytöt 9 40m 6.97 Inka Hyttinen 2006 24.7. Varkaus 60m 9.4h Jaana Mähönen 1992 3.8. Siilinjärvi 100m 16.0h Sanna Nevalainen 1977 1.9. Lapinlahti 150m 25.7h Siiri Auvinen 2002

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI PÖYTÄKIRJA 26.5.2010 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot