LABORATORIOIDEN TYÖN JA TYÖYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN

Transkriptio

1 JUHA SUUTARINEN SALME RANTANEN HANNU SYVÄOJA JUKKA MANNI LABORATORIOIDEN TYÖN JA TYÖYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN DEVELOPING WORK ENVIRONMENT AND PROCESSES IN LABORATORIES VAKOLAN TUTKIMUSSELOSTUS 76 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS VIHTI 1996

2 Kansikuva: Tähkäpuimurin puhdistus näytteiden käsittelyn välissä. Kuva: Ritva Mäkelä-Kurtto MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Agricultural Research Centre of Finland VAKOLA Maatalousteknologian tutkimuslaitos Institute of Agricultural Engineering Osoite Puhelin Address Telephone int. Vakolantie 55 (09) Vakolantie VIHTI Telekopio FIN VIHTI Telefax int. (09) FINLAND ISSN

3 JUHA SUUTARINEN SALME RANTANEN HANNU SYVÄOJA JUKKA MANNI LABORATORIOIDEN TYÖN JA TYÖYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN DEVELOPING WORK ENVIRONMENT AND PROCESSES IN LABORATORIES VAKOLAN TUTKIMUSSELOSTUS 76 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS VIHTI 1996

4 SISÄLLYSLUETTELO KUVAILULEHDET ESIPUHE 1 JOHDANTO Hankkeen tausta Hankkeen tavoite ja rajaus 8 2 TYÖTURVALLISUUS JA LAATUJÄRJESTELMÄT Laboratoriotyö ja työturvallisuus Työympäristön kehittäminen ja laatujärjestelmät 11 3 LABORATORIOIDEN TOIMINNAN JA TYÖOLOJEN TUTKIMUSMENETELMÄT Esiselvitys Työn ja työympäristön kehittäminen Ilmanvaihto ja sisäilmaston fysikaaliset tekijät Altistuminen kemiallisille ja biologisille tekijöille Työolojen kehittäminen pienrylunätyöskentelyllä ja kysely Aineistojen analysointi 20 4 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET LABORATORIOIDEN TYÖOLOISTA Esiselvitys Johtopäätökset Ilmanvaihto ja sisäilmaston fysikaaliset tekijät Altistuminen kemiallisille ja biologisille tekijöille Työympäristöä ja työn laatua koskevan kyselyn tulokset Johtopäätökset kyselyn tuloksista Pienryhmätyöskentelyn tulokset Työolojen kehittämistavoitteet ja keinot Loppuraportit Yhdistäminen laatujärjestelmään 45 5 TULOSTEN HYVÄKSIKÄYTTÖ Toimenpidesuositukset Kehittämiskohteet ja menetelmät MTT:n laboratorioille Ilmanvaihdon kehittäminen Kemialliset ja biologiset tekijät 49

5 Johtopäätökset yleisistä ratkaisuista ja yhteydet laatutoimintaan Koulutussuositukset Yleistetty malliratkaisu 55 6 TULOSTEN TARKASTELU 56 7 YHTEENVETO 57 8 SAMMANDRAG 58 9 SUMMARY 58 KIRJALLISUUS 60 LIITTEET

6 , Julkaisija KUVAILULEHTI Maatalouden tutkimuskeskus Julkaisun päivämäärä Maatalousteknologian tutkimuslaitos MTT/VAKOLA Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Juha Suutarinen, Salme Rantanen, Hannu Syväoja, Jukka Manni Julkaisun laji Tutkimusselostus Toimeksiantaja Toimielimen asettamispvm Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Laboratorioiden työn ja työympäristön kehittäminen Utveckling av arbetsmiljön och verksamheten i laboratorier, Julkaisun osat Tiivistelmä Hankkeessa pyrittiin selvittämään ja kehittämään MTT:n laboratoriotyön terveyttä, turvallisuutta, laatua ja sujuvuutta viiteen (osin seitsemään) laboratorioon kohdistetulla tutkimuksella ja henkilöstön omalla kehittämistyöllä. Menetelminä käytettiin kyselyä ja pienryhmätoimintaa, jota tuettiin tiettyjen ongelma-alueiden asiantuntijapalveluilla, jotka tässä hankkeessa olivat ilmastointiin ja työhygieniaan liittyviä. Työhygieeniset selvitykset paljastivat ongelmia varsinkin MTT:n kiinteistöjen ilmanvaihdossa ja sen ylläpidossa. Ongelmia on ryhdytty jo korjaamaan. Pienryhmätyöskentelyllä voitiin paikallistaa ja priorisoida laboratorioiden työsuojeluun ja laatuun liittyvät ongelmat sekä laatia kehittämisehdotukset ja aloittaa toimenpiteet, joilla sekä laatua että työoloja parannetaan yhdessä. Laboratorioiden ja yleensä toiminnan kehittämiseksi MTT:ssä olisi yleisiä toiminnan organisointi- ja johtamismalleja kehitettävä, ottaen paremmin huomioon mm. työryhmätyöskentely ja tiedonvälitys. Erilaisia toiminnan seurannan mittareita olisi otettava käyttöön kehityksen seuraamiseksi ja vertailemiseksi. Työturvallisuuteen liittyvien tiedollisten puutteiden korjaamiseksi laadittiin koulutussuunnitelma. Lisäksi hankkeessa saatujen kokemuksien pohjalta laadittiin yleistetty tutkimus- ja kehittämismalliratkaisu laboratoriotyöskentelyn kehittämiseen siten, että sekä toiminnan laatu, tehokkuus ja turvallisuus voidaan yhdistää. Hankkeessa on laadittu tämän lisäksi kaksi erillistä osaraporttia, joista toisessa kuvataan laboratorioiden ilmanvaihtoon ja sisäilmaston fysikaalisiin tekijöihin liittyvät selvitykset (SYVÄOJA 1995) ja toisessa selvitys altistumisesta kemiallisille ja biologisille tekijöille (RANTANEN 1995). Hankkeeseen saatiin rahoitusta valtiovarainministeriöltä. Avainsanat (asiasanat) Työympäristö, työturvallisuus, laatujärjestelmä, laboratoriot, työterveys Muut tiedot Saatavana Maatalouden tutkimuskeskuksen maatalousteknologian tuticimuslaitäkselta (MTT/VAKOLA) puhelin (09) telekopio (09) Sadan nimi ja numero VAKOLAn tutkimusselostus 76 Kokonaissivum äärä Kieli Tiivist. englanti, ruotsi ISSN Hinta ISBN Luottamuksellisuus Julkinen Jakaja VAKOLA, Vakolantie 55, VIHTI Kustantaja

7 Publisher PUBLWATION DATA Agricultural Research Centre of Finland Date of publication Institute of Agricultural Engineering MTTNAKOLA Authors (if organ: name of organ, chairman, secretary) Juha Suutarinen, Salme Rantanen, Hannu Syväoja, Jukka Manni Type of publication Study report Comissioned by Date of setting up organ English and Swedish title of publication Developing work environment and processes in laboratories Utveckling av arbetsmiljön och verksamheten i laboratorier ' Parts of publication Abstract The aim with this project was to study and improve the healthiness, safety, quality and smoothness of laboratory work in the Agricultural Research Centre of Finland (MTT). This was carried out with a study together with development work done by the personnel itself in five, partly in seven laboratories. The methods used were an inquiry and small group activity, which was supported by consulting specialists. In this project the consulting related to ventilation and occupational hygiene. The studies of occupational hygiene revealed deficiencies especially in the ventilation and in the upkeep of ventilation in MTT's buildings. These shortcomings were being corrected during this project. With small-group work, deficiencies related to labour protection and quality were localized and priorized. Proposals were also made and practical actions were initiated to develop quality and safety of work together. In order to improve the work in MTT's laboratories and in MTT generally, organizing and management of the work should be developed, paying more attention to team work and communication. Different indicators should be taken into use for following and comparing the development in different areas of operation. A Draft of training scheme was planned in order to correct the lack of knowledge about safety at work. Furthemore, a generalized method for reasearch and development of laboratory work connecting quality, efficiency and safety, was compiled based on experience gained in this study. This project also produced two other reports, one of which describes in detail the studies related to ventilation and physical factors of work environment (SYVÄOJA 1995) and the other one describes the the studies of exposure to chemical and biological substances (RANTANEN 1995). The Project was partly funded by the Ministry of Finance. Key words Work environment, occupational safety, quality system, laboratory, occupational health Additional information MTTNAKOLA Telephone Telefax Name of series, number VAKOLAn tutkimusselostus 76 ISSN ISBN Pages Language Finnish, tables and figures: English, Summaries: English, Swedish Sold by VAKOLA, Vakolantie 55, FIN VIHTI, FINLAND Price FIM

8 ESIPUHE Työsuojelutoimirman tuloksena MTT:ssä alettiin ounastella ongelmia tietyillä laboratoriotyön alueilla vuonna 1994 ja aikaisemminkin. Tuolloin oli käynnistymässä myös laatujärj estelmien käyttöönotto tietyissä laboratorioissa sekä MTT:n hallinnossa. Työsuojelupäällikkö Jukka Marmi oivalsi tuolloin tehokkaaksi yhdistää työsuojelupuutteiden poistamisen laatujärjestelmien kehittämiseen. Rahoitusta hankkeelle anottiin ja saatiin valtiovarainministeriöstä. Tutkimuksen koordinoivaksi tutkijaksi kutsuttiin MML Juha Suutarinen. Työolojen selvittämiseen käytettiin Tampereen aluetyöterveyslaitoksen (TaATTL) asiantuntijoiden, työhygieenikko Salme Rantasen ja mittaushygieenikko Hannu Syväojan palveluksia. Viimeksi mainittu vastasi laboratorioiden ilmanvaihdon ja sisäilmaston fysikaalisten tekijöiden selvityksestä ja ensin mainittu kyselyn suunnittelusta, kohdelaboratorioiden pienryhmätyöskentelyn ohjauksesta sekä altistumismittauksista kemiallisille ja biologisille tekijöille. Molemmista osa-alueista on omat raporttinsa. Käsillä olevaan raporttiin on koottu koko hankkeen keskeinen sisältö ja tulosten hyväksikäyttöesitykset. Tekijät haluavat kiittää Jokioisten Kartanoita, Työterveyshuoltoa ja työterveyslääkäri Selina Seliniä (TaATTL) tärkeästä avusta tutkimuksen tekemisessä. Erityisesti haluamme kiittää MTT:n henkilökuntaa erinomaisesta sitoutumisesta ja avusta kehitystyön käynnistämiseen muun kiireisen toimintansa lomassa. Tämä on muiden havaintojen ohella antanut näkemyksen MTT:stä suuren kehityspotentiaalin omaavana tutkimuslaitoksena. Toivommekin, että tämän hankkeen tulokset, toimenpide-ehdotukset ja käynnistetty kehitystoiminta karmustavat osaltaan varsinkin johto- ja esimiesasemassa olevia hyödyntämään koko henkilökunnan yhteistä panosta laadukkaiden ja miellyttävien työolojen jatkuvassa kehittämisessä. Vihdissä, toukokuussa 1996 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Maatalousteknologian tutkimuslaitos

9 8 1 JOHDANTO 1.1 Hankkeen tausta Maatalouden tutkimuskeskus (MTT) on maa-ja metsätalousministeriön alainen asiantuntijavirasto, jonka tehtävänä on edistää elintarviketalouden kilpailukykyä, maaseudun elinvoimaisuutta ja viihtyisän elinympäristön säilyttämistä tuottamalla tutkimus- ja kehityspalveluita. Vuonna 1994 toiminnan rahoitus oli 178,8 milj.mk ja henkilötyövuosimäärä 892 (ANON. 1995a). Toiminnan luonteen takia MTT:ssä on runsaasti erilaisia laboratoriotiloja, joiden pinta-ala on yhteensä noin m2. Laboratorioita on yhteensä noin 100 kpl, joiden koko vaihtelee suuresta keskuslaboratoriosta muutaman neliömetrin huonetilaan. Laboratorioissa työskentelee noin 200 työntekijää, joista puolet jatkuvasti ja puolet osa-aikaisesti. MTT:n organisaatio on esitetty liitteessä 1. Vuoden 1994 aikana sekä Hämeen työsuojelupiiri että työterveyshenkilöstö ovat kiinnittäneet huomiota työpaikkakäynneillään kahdessa suuressa laboratoriossa eräisiin puutteisiin. Myös Tampereen aluetyöterveyslaitokselta pyydetty asiantuntijalausunto viittaa samoihin kohteisiin. MTT:n on selvitettävä ongelmat ja laadittava lainmukaiset korjaussuunnitelmat puutteellisiin kohteisiin. Näillä parantamistarpeilla on yhteyksiä MTT:n toimintasuurmitelmassa vuodeksi 1995 (ANON. 1994) esitettyihin seuraaviin kohteisiin: toteutetaan ydinprosessien laadunkehittämishanke - kehitetään tutkimuksen ja toimintojen suunnittelua ja seurantaa ylläpidetään ja parannetaan tuloskuntoa mm. henkilöstörakermetta, osaamista, tutkimuksen tukipalveluita sekä tutkimuslaitteistoa kehittämällä. Koska työsuojelu on osa laatutyötä (esim. LAHTINEN ym. 1992) ja työturvallisuuteen liittyvät ongelmat on joka tapauksessa selvitettävä, MTT:n laboratorioissa havaittujen työolopuutteiden korjaaminen ja toisaalta laboratorioissakin käynnistetty laatuj ärj estelmätyö nähtiin järkeväksi pyrkiä yhdistämään. Uudistuneiden laadunhallinnan ja -varmistuksen standardien ( ISO sarja v. 1994) vaatimus ryhtyä ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin jo ennenkuin varsinaista ongelmaa on syntynytkään (MOISIO 1995), korostaa työolotilanteen tarkan selvityksen tarvetta piilevien, myöhemmin mahdollisesti laukeavien tilanteiden varalta. Työpaikan fyysiset olosuhteet on todettu tärkeiksi työn tuottavuuden kannalta (MANSIKKA-AHO 1995). Valtiovarainministeriö myönsi vuonna 1994 MTT:lle määrärahan tröolopuutteiden selvittämiseksi. 1.2 Hankkeen tavoite ja rajaus Päätavoitteena on antaa toimintamalli MTT:n laboratoriotyön jatkuvalle kehittämiselle siten, että työolot eivät ole esteenä kilpailukykyisille, tehokkaille ja työntekijöitä kehittäville toimintaketjuille. Tavoitteena ja keinona on työsuojelu- ja laatutoimintojen järkevä

10 yhdistäminen. Osatavoitteina on selvittää valittujen laboratorioiden työolopuutteet ja vahvuudet sekä aktivoida henkilöstö itse kehittämään työtään. Tämän toiminnan ja tutkimuksen tuloksena, saatujen kokemusten perusteella, laaditaan suositus koko MTT:ta palvelevaksi kehitysohjelmaksi, joka yhdistää työolojen kehittämisen ja seurannan sekä laatutoiminnot. Lisäksi tavoitteena on yleisesti laboratorioiden toiminnan ja työolojen kehittämiseen sopivan (osana laatutoimintoja) tutkimus- ja toimintamallin esittäminen. LAHTINEN ym. (1992) ovat todenneet, että "vaikka laatujärjestelmän rakentaminen on pitkällinen projekti, ja sitoo runsaasti yrityksen voimavaroja, on mielekästä harkita samalla työ suoj eluj ärj estelmän niveltämismahdollisuuksia laatuj ärj estelmän rakenteeseen ja toimintamalleihin". Tämän hankeen pyrkimyksenä on käytännön tasolla kehittää ja niveltää työsuojelu-ja laatujärjestelmiä mm. työoloja ja niiden auditointimenetelrnää kehittämällä. Auditoinnilla tarkoitetaan järjestelmällistä ja riippumatonta tutkintaa. Työ on rajattu laboratoriotöihin ja aineisto kerätään pääasiassa viidestä kohdelaboratoriosta. Työjärjestelmää ja sen osatekijöitä tarkastellaan tässä tutkimuksessa kokonaisuutena j ärj estelmäaj atteluun perustuen. 9 2 TYÖTURVALLISUUS JA LAATUJÄRJESTELMÄT 2.1 Laboratoriotyö ja työturvallisuus Laboratoriotyössä joudutaan usein tekemisiin terveydelle vaarallisten aineiden kanssa. Aineiden käsittelyyn saattaa liittyä tapaturmavaaroja. Lisäksi käytössä on erilaisia lasiesineitä, ali- tai ylipaineisia astioita ja sähkö- ja säteilylaitteita. Automaatio tai sen puute, pitkät sarjat, valaistus ja yleensä työtilojen ja -välineiden ergonomiset ratkaisut vaikuttavat työturvallisuuteen ja työn kuormittavuuteen. (YRJÄNHEIKKI 1991.) Laboratoriotyöskentelyyn liittyen on säädetty lukuisia määräyksiä, säädöksiä ja ohjeita, jotka YRJÄNHEIKKI ja HAKALA (1991) ovat ryhmitelleet seuraavasti: - yleinen työturvallisuus työterveyshuolto - terveydelle vaaralliset aineet syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat aineet - torjunta-aineet räjähdysaineet - palavat nesteet palavat kaasut - säteily sähköturvallisuus - jätteiden käsittely ohjeita ja suosituksia.

11 10 Määräyksien ja säädöksien tunteminen, noudattaminen ja jatkuva seuranta ovat turvallisen laboratoriotyöskentelyn perusedellytys. Tyypillisiä laboratoriotöiden tapaturmia ovat lasin aiheuttamat haavat, syövyttävien aineiden joutuminen iholle tai silmiin ja ihon vahingoittuminen kuumien tai kylmien nesteiden vaikutuksesta. Lasitavaroiden käsittelyssä on tärkeää oikean lasilaadun valinta ja viallisten astioiden hävittäminen (KANGAS ym. 1991). Kemiallisten vaarojen hallinnassa on olennaista aineiden ominaisuuksien tunteminen. Mm. nämä tiedot löytyvät kunkin aineen käyttöturvallisuustiedotteesta. Kaasujen ja kaasupulloj en aiheuttaman räjähdysvaaran takia huomiota on kiinnitettävä varastointiin ja kuljetukseen sekä putkistoihin ja venttiileihin. Laitteiden ja kojeiden hankinnassa ja asennuksessa on otettava huomioon mm. soveltuvuus tarpeeseen, esteetön sijoitus, merkin- nät, mäfiräaikaiset huolto- ja kimnossapitotoimet sekä työntekijöiden koulutus. Korkeat lämpötilat ja toisaalta kylmätekniikka vaativat tietoa mm. suojatoimista, lämpötilojen vaikutuksesta välineisiin ja säilytyksestä. Liukastumisen ja kaatumisen vaaroja voidaan vähentää sopivilla lattiamateriaaleilla, pintojen pitämisellä puhtaina ja kulkuteiden esteettömyydellä ja hyvällä valaistuksella sekä kunnollisilla jalkineilla. (KANGAS ym ) Tarkempia ohjeita em. asioista löytyy Työterveyslaitoksen ohjeita ja suosituksia (3/91) kirjasta Laboratorio kehittyvänä työympäristönä. Laboratoriossa on suuri sählcötapaturman vaara, koska sähkölaitteita joudutaan pitämään käsissä pitkään tai toistuvasti samalla kun seisonta-alusta tai toisen käden kosketuskohta on johtava (metalliputket, -pöydät, kosteus, palavat nesteet, räjähtävät kaasu. Vaarojen vähentämiseksi on hankittava vain ko. käyttöön soveltuvia laiteita ja noudatettava yleis- ja käyttöohjeita. Laboratoriotilojen hyvä, oikea valaistus edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä, lisää työn tuottavuutta, vähentää väsymystä ja virhesuorituksia sekä parantaa laboratorioiden järjestystä ja siisteyttä. (NISKANEN ym ) Säteilyturvallisuuden osalta eniten laiminlyöntejä ilmenee säteilylähteiden suojauksessa ja käytettyjen näytteiden varastoinnissa ja vanhentamisessa (ANTTONEN ym. 1991). Suojautuminen ja työskentelyperiaatteet on tunnettava ennen työhön ryhtymistä. Paloturvallisuus on otettava laboratorioissa erityisen vakavasti, sillä laboratorioissa säilytettävissä ja käytettävissä kdmikaaleissa on runsaasti erittäin syttymisherkkiä ja tulenarkoja aineita. Näiden aineiden käsittelyssä ja varastoinnissa on tiedettävä aineiden ominaisuudet ja niitä koskevat määräykset ja ohjeet. Ennakoivat toimet, alkusammutuskalusto ja tulipalon sammuttamisen periaatteet pitäisi olla kaikkien tiedossa. (HAKALA ja YRJÄNHEIKKI 1991.) Laboratoriojätteiden hävittämisestä on mäfirätty jätehuoltolaissa. Kemikaalien hävittäminen edellyttää aina riittävää suojavaatetusta ja -varustelua (LIESIVUORI ym. 1991). Kemiallisten haittojen vähentämiseksi voidaan joskus kemiallinen aine korvata toisella, vähemmän vaarallisella. Vetokaapit ja ilmastointi sekä henkilökohtaiset suojaimet oikein käytettyinä ja toteutettuina vähentävät vaarallisten aineiden käytön riskiä. (LINDROOS ym ) Mahdollisten tapaturmien seurausten 'leventämiseksi olisi työpaikalla oltava riittävä

12 ensiapuvalmius. Se koostuu henkilöstön ensiapukoulutuksesta, tarkoituksenmukaisista ensiapuvarusteista ja työpaikkakohtaisista ensiavun toimintaohjeista. (KOLIVUORI ja YLÄ-OUTINEN 1991.) Laboratoriotyön fyysisellä ja henkisellä kuormittavuudella on terveyden, viihtyvyyden ja tuottavuuden lisäksi yhteys työturvallisuuteen. Työn ja työolojen yksilölähtöisellä (ottaen huomioon esim. vajaakuntoiset, ikääntyvät) suunnittelulla on näin ollen keskeinen asema, myös ermakoivasta näkökulmasta, laboratoriotyön työturvallisuuden kehittämisessä. Laboratoriotyöskentelyn työturvallisuus edellyttää jatkuvaa valvontaa. Tätä Varten voidaan käyttää esim. liitteen 2 muistilistaa (YRJÄNHEIIUCI ym. 1991) ja yhdistää valvonta laatuauditointiin Työympäristön kehittäminen ja laatujärjestelmät TALLBERG (1991) on todennut, että "turvallisuus... on olennainen osa yrityksen toiminnan laatua. Hyvä laatu vaatii turvalliset olosuhteet, työtä tukevan eikä vaikeuttavan työympäristön ja myönteisen ilmapiirin. Laatujärjestelmä ja turvallisuus voivat tukea toisiaan ja auttaa päämäärien saavuttamisessa." Käsitteet laatu ja laatujärjestelmä on määritelty seuraavasti (SFS-ISO 8402): Laatu: "Tuotteen tai palvelun kaikki piirteet ja ominaisuudet, joilla tuote tai palvelu täyttää asetetut tai oletettavat tarpeet" Laatuj ärj estelmä: "Laatujohtamisen toteuttamista varten tarkoitetut organisaation rakenne, vastuut, menettelyohjeet, prosessit ja resurssit." Käytännössä laatua on, että asiat tehdään oikein, ajallaan ja sovituilla kustannuksilla. Laatujärjestelmä on toimintaohjeisto, jonka tarkoituksena on taata toiminnan laatu kaikilla osa-alueilla. Laadunvarmistustoimenpiteiden ensisijaisena tarkoituksena on taata esim. analyysituloksen oikeellisuus ja todistusvoima kaikissa olosuhteissa (PIEPPONEN 1994). Laatujärjestelmät perustuvat kansainvälisiin standardeihin. LAHTISEN ym. (1992) mukaan laadun kehittäminen on koko yrityksen kehittämistä, työ ja työympäristö mukaan lukien. Laatujärjestelmien ja työsuojelun kehittämisessä on samansuuntaisuutta ja yhtymäkohtia, sillä työsuojelulle ja "laadulcicaalle" toiminnalle yhteisiä tavoitteita ovat toimiva organisaatio, hyvä työympäristö, hallitut työskentelyolot ja oikeasisältöiset työtehtävät (LAHTINEN ym. 1992). Hyvä työympäristö on laadun edellytys. "Laatujärjestelmän piirissä olevalle prosessille on leimaa-antavana ennakoiva töiden suunnittelu, ennakkohuolto, siisteys, hyvä järjestys, valoisuus, toimivat säilytys- ja varastointipaikat, merkinnät ja opasteet, hyväkuntoiset välineet jne. Järjestelmän tavoitteita eli hallittuja työoloja ja tasaista laatua on vaikea saavuttaa, jos työympäristökysymyksissä on puutteita. "(LAHTINEN ym ) Laboratoriotöiden kustannuksista % johtuu siitä, että työ tehdään syystä tai toisesta uudelleen (PIEPPONEN 1994). Hyvä laatu (parempi palvelu, pienemmät laatukus-

13 12 tannukset mm. turhien poissaolojen ja laatuvirheiden vähenemisenä) saavutetaan vain työhönsä tyytyväisen henkilöstön avulla. Henkilöstön motivoitumisessa tärkeänä osatekijänä on hyvä työympäristön laatu, ml. sopiva fyysinen ja psyykkinen kuormittuminen. Työtyytyväisyys on lisäksi tavoite sinänsä. Näin ollen työn ja työympäristön kehittäminen on työtyytyväisyyttä parantava laatuprojekti, jossa henkilöstö on laadun tekijänä. Perinteinen työsuojelutyö on usein arvioitu tehottomaksi, ja syyksi on arveltu työsuojelun eriytyneisyyttä linjaorganisaatiosta ja päätöksenteosta, suunnittelemattomuutta ja tehottomuutta (KYLMÄNEN ym. 1994). Kuitenkin "...huonot työolosuhteet ja työilmapiiri koituvat kokonaisuudessaan jopa kymmenien miljardien markkojen kustannuksiksi Suomessa joka vuosi."(kylmänen ym ) Näin ollen kehittämisen tarpeessa olevien organisaatioiden laatu- ja työsuojelutyön yhdistämiselle on vahvat perusteet. Laatujärjestelmän ja työsuojelun yhtymäkohtina voidaan osoittaa (LAHTINEN ym.1992): tuotteen tai palvelun turvallisuusominaisuudet ongelmien ennaltaehkäisy henkilöstön koulutus dokumentointi; vastuut, toiminta, poikkeamat auditointi suunnittelun vaatimukset markkinakelpoisuuden katselmus poikkeamien hoito KYLMÄSEN ym. (1994) mukaan laadun ja työsuojelun yhteys on ainakin kolmijakoinen: Laadunhallinta laatujärjestelmää hyväksi käyttäen vaikuttaa myönteisesti myös työn sisältöön, työympäristöön ja työyhteisöön. Optimaalinen työympäristö, hyvä työilmapiiri ja oikein muotoillut työtehtävät ovat laadun tekemisen perusedellytyksiä. Rakennettaessa työsuojelu laatujärjestelmän sisälle työympäristön hallinta tehostuu ja systematisoituu. Perusidea, joka yhdistää laatutoimintaa ja työsuojelua, on hallittu toiminta. Kitkaton, häiriötön tuotanto hyvissä työoloissa tyytyväisen ja motivoidun henkilöstön tekemänä on sekä laatu- että työturvallisuustoiminnan tavoite. KYLMÄSEN ym. (1994) mukaan sekä 1aatu7 että turvallisuuspoikkeamien taustalla ovat systeemin toiminnan häiriöt ja organisointivirheet. Puutteita voi olla johtamisessa, organisoirmissa, menettelytavoissa ja asenteissa. Tavoitteena on siis parantaa järjestelmän ominaisuuksia, ei lisätä tarkastusta ja valvontaa. Vastuu laatu- ja turvallisuusjohtamisesta on yrityksen johdolla. (TALLBERG 1991, DEMING 1982.) Jos yrityksen johto ei ole laatu- ja turvallisuushanlckeiden takana, työntekijöiden motivoiminen ei onnistu (TALLBERG 1991). VAINIO (1993) toteaa, että turvallisuuspolitiikan onnistumista voidaan arvioida yrityksessä käytössä olevan laatupoli-

14 tiikan onnistumisella; jos laatumotivaatio on alhainen eivät turvallisuushanlckeetkaan etene ja päinvastoin. Käytännössä työturvallisuus laajasti käsitettynä on otettava huomioon kaikissa laatujärjestelmän osatekijöissä (TALLBERG 1991, KYLMÄNEN ym. 1994) (kuvio 1) esim. menetelmäkuvauksien ja menettelytapaohjeiden yhteydessä. Esimerkin yrityksen työsuojelutoimintojen toteuttamisesta laatujärjestelmässä ovat esittäneet KYLMÄNEN ym. (1994, liite 3). Turvallisuustoimintaa ja -johtamista laatujärjestelmien yhteydessä ovat käsitelleet myös TALLBERG (1991) ja VAINIO (1993). Suomalaisissa yrityksissä on lähdetty liikkeelle menettely- ja työohjeiden yhdistämisestä, työmenetelmien kriittisestä pohdirmasta ja sisäisten auditointien kohdentamisesta työturvallisuusasioihin. Lisäksi henkisen työsuojelun alueelle, mm. työilmapiiriin on tullut parannusta laatutoimirman myötä. Kritiikkinä laatujärjestelmille on esitetty, että toimintojen systematisoituminen saatetaan kokea jäykkyytenä ja byrokratiana (KYLMÄNEN ym. 1994). 13 Yritys Company Käytön jälkeinen hävittäminen Disposal after tase Markkinointi Marketing Suunnitt tai tuotekehitys Design or Developmen Hankinta Acquiring Tekninen tuki Technical support Asennus ja käyttö Assembly and operation Johtaminen Tavoitteet Katselmukset Muutokset Investoinnit Koulutus Management Goals Inspections Changes Investments ducation Prosessin suunnittelu Process planning Tuotanto ja kunnossapito Production and upkeep Myynti ja jakelu Sales and delivery Pakkaaminen ja varastointi Packing and storing - Tarkastus, testaus Control, testing Kuvio 1. Laatusilmukka. Kaikki osatoiminnot noudattavat laatujärjestelmässä kuvattuja menettelytapoja ja jokainen osaprosessi toimii itseään korjaavasti. Työympäristökysymykset liittyvät kaikkiin osatoimintoihin ja hoidetaan näiden sisällä (KYLMÄNEN ym. 1994). Figure 1. Quality loop. Every segment of operation functions according to the principles described in the quality system and every segment is self-correcting. Issues relating to the working environment are connected with ali the segments of operation and are dealt with inside every segment.

15 14 Turvallisten olosuhteiden ylläpito ja yrityksen työsuojelutoiminta muodostavat asiasisällöltään ja toteuttamistavoiltaan monimutkaisen matriisin, jonka esittäminen yksinkertaisena, laatujärjestelmään sisältyvänä mallirakenteena on vaikeaa. Kuitenkin laatujärjestelmän sisällä työympäristön hallinta ja kehittäminen perustuu selkeään tavoiteasetteluun, toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja korjaustoimenpiteiden systemaattisuuteen (kuvio 2) (KYLMÄNEN ym 1994). Työympäristöpolitikka Working environment policy MUUTA / PARANNA - korjausehdotukset - päätös toimenpiteistä - toimenpiteiden toteutus CHANGE / IMPROVE - suggestions for corrections - decision for measures - execution of measures SUUNNITTELE - työsuojelun toim intaohjelm a - suunnitelmat työympäristön parantamiseksi MAKE PLANS - action pian for labour protection - plans for improving working environment ARVIOI - mittarit ja tulokset: tapaturmat ja poissaolot - kyselytulokset - tarkastuspöytäkirjat - kustannukset EVALUATE - indicators and results: - accidents, absenteeism - results of equiries - registers of inspections expenses TEE - jatkuvan seurannan menettelyt - ennakoivat selvitykset - vaaratilanteiden tutkinta - asioiden käsittelymalli ACT - procedures for continuous monitorin - forecasting investigations - investigation of hazardous incidents - model for handling issues Kuvio 2. Laatujärjestelmän sisällä työympäristön hallinta ja kehittäminen perustuu selkeään tavoiteasetteluun, suunnitteluun, toteuttamiseen, toiminnan jatkuvaan arviointiin ja korjaustoimenpiteiden systemaattisuuteen (KYLMÄNEN ym. 1994). Figure 2. Inside the qualiry system the control and development of the working environment is based on clear setting of goals, planning, continuous assessment of activities and systematic corrective actions.

16 15 3 LABORATORIOIDEN TOIMINNAN JA TYÖOLOJEN TUTKIMUS- MENETELMÄT Tutkimuksen kulku on esitetty kuviossa 3. Esiselvitys missä ollaan? työolot, työterveys- ja turvallisuustilanne mikä organisaatio? Preinvestigation current state of affairs, working conditions, state of safety and health which organization? kohdelaboraxioiden valinta choosing of target laboratories Ilmanvaihto, melu, lämpöolot, valaistus (7 lab.) ventilation, noise, temperature illumination (7 laboratories) Ilmanvaihdon ym. selvitykset -> mittaukset -> ongelmat -> suositukset Investigation of ventilation etc. measuring, problems, recommendations Töiden ja työolosuhteiden selvitys (5 lab., n. 130 hlöä) Study of operations and working conditions (5 laboratories, approximately 130 persons) Työolokysely (13 asia-aluetta) Inquiry about working conditions (13 issues) Ryhmätyö; analyysi -> tavoitteet -> toteustustapa Teamwork; analysis - goats - way of implementation Kemiallisten altisteiden mittaukset.> ongelmat-> suositukset Chemical exposure substances measuring problems recommendations Synteesi johtopäätökset MTT:n organisaatiossa Synthests deductions for MTT's organization Toimenpideohjelma MTT:lle Measure pian for MTT Yleistetty menetelmä Generalized method Kuvio 3. Tutkimuksen vaiheet ja sisältö. Figure 3. Stages and contents of the study. Tavoitteiden pohjalta tehtävät ja menetelmät jakautuvat neljään osaan: Esiselvitys, jossa tutkittiin työolotilanne ja ongelmat nykyisen tiedon avulla sekä valitaan laboratoriot tarkempiin tutkimuksiin. Töiden ja työolosuhteiden selvitys ja kehittäminen kohdelaboratorioissa. - laboratorioiden ilmanvaihto ja sisäilmaston fysikaaliset tekijät selvitys altistumisesta kemiallisille ja biologisille tekijöille laboratorioiden toiminnan ja työympäristön tilan selvitys ja kehittäminen. Synteesi tuloksista, johtopäätökset nykytilanteesta ja sen syistä. Kehittämisohjelman laatiminen MTT:lle sekä suuntaviivat yleistetylle malliratkaisulle laboratorioiden toiminnan kehittämiseksi.

17 16 Hanke käynnistyi vuoden 1995 alusta, päätoiminen tutkija aloitti Hankkeen alkamisesta ja sisällöstä pidettiin MTT:ssä tiedotustilaisuus Lisäksi kohdelaboratorioiden koko henkilökunnalle ja MTT:n johdolle on tiedotettu erikseen osa-hankkeista ja niiden tuloksista mm. käyttämällä sisäisiä tiedotuskanavia. Tutkimuksen tuloksista pidettiin tiedotustilaisuus Esiselvitys Esiselvityksen tarkoituksena oli paikantaa ongelma-alueet nykyisen tiedon pohjalta, valita tutkimuksen kohteeksi tulevat laboratoriot ja ohjata työolokyselyn sisältöä. Tietolähteinä käytettiin työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä ja -käyntejä (raportit) sekä työsuojelupiirin tarkastusraportteja. Lisäksi käytiin keskusteluja mm. MTT:n työsuojeluorganisaation jäsenten kanssa. Tutkimuksen kohteeksi tulevat laboratoriot valittiin asiantuntijaryhmässä, joka perusti päätöksensä osin em. aineistoon. Ryhmässä olivat mukana työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työhygieenikko, valmisteleva isännöitsijä, mittaushygieenikko, työsuojelupäällikkö ja proj ektitutkij a. Tutkimuskohteiksi valittiin seuraavien laitosten tai tutkimusalojen laboratoriot: Kasvinviljelyn tutkimusala, kasvintuotannon tutkimuslaitos (KVA) Maanviljelyskemian ja -fysiikan tutkimusala, - " - (MKF) Ympäristöntutkimuslaitos (YTL) Elintarvikekemian laboratorio (ETK) Elintarviketeknologian laitos (ETT) Eläinravitsemuksen tutkimusala (ERA), Ilmanvaihto-osuus) Eläinjalostuksen tutkimusala (EJA), Ilmanvaihto-osuus) 3.2 Työn ja työympäristön kehittäminen Esitietoihin perustuen MTT:sta koskevan selvitystyön kohteiksi valittiin ilmanvaihto, lämpöolot, valaistus ja äänitaso henkilöstön kanssa tärkeiksi arvioiduissa työpisteissä ja saadun määrärahan sallimassa laajuudessa. Lisäksi selvitettiin altistumista kemiallisille ja biologisille tekijöille sekä ionisoimattomalle säteilylle. Koettujen työolojen selvittämiseen ja kehittämiseen laatujärjestelmän kanssa käytettiin kyselyä ja pienryhmätoimintaa. Seuraavassa esitetään eri osa-alueilla käytetyt menetelmät Ilmanvaihto ja sisäilmaston fysikaaliset tekijät Osahanldceeseen osallistui laboratorioiden henkilökuntaa ja työsuojeluorganisaation edustajia, MTT:n työterveyshuollon työterveyshoitaja ja lääkäri Lounais-Hämeen kansanterveystyön kuntayhtymästä, Jokioisten Kartanoitten kiinteistöhuoltajat ja asiantuntija Tampereen aluetyöterveyslaitoksesta. Hankkeen alussa oli neuvotteluissa mukana myös Hämeen rakennuspiirin edustaja ( lähtien Valtion kiinteistölaitos).

18 Ilmanvaihtoselvityksen ja fysikaalisten sisäilmastotelcij öiden mittaukset tekivät mittaushygieenikko Hannu Syväoja (TaATTL) sekä laitosmies Pentti Sarkkinen ja konemestari Jorma Jyräkoski (Jokioisten Kartanoitten huolto). Kiinteistöhuolto teki ja teetti asiantuntijayrityksillä havaittujen koje- ja laitevikojen korjauksia ilmanvaihtoselvityksen aikana ja sen jälkeen. Ilmanvaihtoselvitys on yksityiskohtainen analyysi rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmien toiminnasta, kunnosta ja käyttö- ja huoltotavasta. Selvitykseen liittyvillä työhygieenisillä mittauksilla tutkitaan ilmanvaihtojärjestelmien kykyä poistaa työssä syntyviä epäpuhtauksia ja ilmanvaihdon vaikutuksia työntekijöiden lämpöoloihin. Selvityksen tulosten perusteella laaditaan havaittujen vikojen j a epäkohtien korj ausehdotukset. Laboratorioissa tapahtunutta ilmanvaihtoselvitystä edelsi rakennusten ilmanvaihtojärjestelmien suunnitteluperusteiden selvittäminen ilmanvaihtosuurmitelmista. Ilmavirtausmittauksissa noudatettiin standardia SFS Mittareina käytettiin paine-eromittarin Alnor 3KDS ja pitot-putken yhdistelmää, kuumalanka-anemometria GGA-65, siipipyöräanemometreja MK3 ja Thies F70. Kalibroiduista poistoventtiileistä mittaukset tehtiin mittausputken ja paine-eromittarin Dwyer yhdistelmällä. Ilmavirtauksia työtiloissa ja työtilojen välisiä painesuhteita tarkasteltiin savugeneraattorin SP-Teknik tuottamalla merkkisavulla. Vetokaappien poistoilmavirrat määritettiin mittaamalla sisäilmastomittausjärjestelmän B&K 3532 anturilla ilmarmopeus kaappien aukolla, kun avoimen aukon korkeus oli noin 0,3 m. Kaikkien vetokaappien nostoluukut olivat samassa asennossa mittausten aikana. Ilmanvaihtokonehuoneissa seurattiin Fe-Ko-lämpötila-antureilla ja Honeywell Versaprint 12 -pistepiirturilla ilmanvaihtojärjestelmien toimintaa säätöjärjestelmien toiminnan ja säätötuloksen selvittämiseksi. Lämpöolomittauksissa sovellettiin standardia SFS Mittaukset tehtiin työskentelyalueilta sisäilmaston mittausjärjestelmällä B&K Järjestelmällä mitattiin samanaikaisesti sisäilman lämpötila, säteilylämpötila, ilmanopeus ja suhteellinen kosteus. Valaistusmittaukset tehtiin työskentelyalueilta valaistusmittarilla Hagner Si. Mittauksilla selvitettiin yleis- ja kohdevalaistuksen voimakkuus valituissa kohteissa. Mittauksissa ja tulosten arvioinnissa noudatettiin Suomen Valoteknillisen Seuran julkaisun suosituksia ja ohjeita. Äänitasomittauksia tehtiin integroivalla tarkkuusäänitasomittarilla B&K Mittauksissa noudatettiin valtioneuvoston päätöksen nro 1404 ohjeita (VNp 1404) ja standardia SFS Vertailuarvoina käytettiin ilmanvaihdon osalta ilmanvaihtosuunnitelman ja rakentamismääräyskokoelman ohjearvoja sekä ns. tyyppikaapin poistoilmavirran ohjearvoa (140 dm3). Työtiloille ei ole Suomessa virallisia lämpöolonormeja. Vertailuarvoina käytettiin LVIS tutkimussarjan raportin ja ilmanvaihtosuunnitelman soveltuvia ohjearvoja. Valaistusta arvioitiin Suomen Valoteknillisen Seuran suositusarvojen perusteella ja äänitasoa nykyisten määräysten perusteella. Tarkempi selvitys käytetyistä menetelmistä ja tuloksista on esitetty erillisessä raportissa (SYVÄOJA 1995). 17

19 Altistuminen kemiallisille ja biologisille tekijöille Kaikki altisturhisepäilyt tutkimuskohteissa eli tilanteet ja työvaiheet, joissa työntekijöillä on altistumisvaara, selvitettiin laadullisella arvioinhilla. käytännössä työpaikan edustajien kanssa tutustuttiin laboratorion toimitiloihin ja niissä tehtäviin töihin. Terveyshaittojen kannalta olennaiset altisteet, altistusaika ja altistuksen toistuvuus kirjattiin työvaiheittain ja arvioitiin altistumisen merkitystä terveysriskinä. Tarkastelussa otettiin huomioon työympäristössä esiintyvät kemikaalit ja niiden vaarallisuus. Altistumista arvioitiin laboratoriotyöstä olevan yleisen tiedon perusteella. Ilman epäpuhtauksille altistumista arvioitiin HTP-arvojen (haitalliseksi tunnettu pitoisuus) perusteella sekä terveysvaikutuksista olevan yleisen tiedon perusteella. Laadullisessa arvioinnissa altistuminen luokiteltiin merkittäväksi, kohtalaiseksi tai vähäiseksi. Kohteissa, joissa ilman epäpuhtauksille altistumista ei voitu luotettavasti arvioida, mitattiin pitoisuudet. Mittauskohteista sovittiin laboratoriohenkilökunnan kanssa. Yhdessä laboratoriossa altistumisselvityksen teki työhygieenikon lisäksi TaATTL:n työterveyslåäkäri. Tavoitteena oli täydentää terveysrislcien arviointia ja antaa lisätietoja laboratoriohenkilökunnalle riskeistä ja henkilökohtaisista suojaimista sekä niiden käytöstä (RANTANEN 1995). Ilman epäpuhtausmittaukset tehtiin laboratorion normaalin työskentelyn aikana laadullisen tarkastelun yhteydessä sovituista kohteista. Ilmanäytteitä otettiin sekä työntekijän hengitysvyöhykkeeltä mukanakarmettavilla laitteilla että muualta kiinteistä mittauskohteista. Näytteenotto ja analyysimenetelmät on esitetty taulukossa 1. Mittauksissa käytettiin Työterveyslaitoksen laboratorioiden rutiinimittausmenetelmiä ja mittaukset teki työhygieenikko Salme Rantanen (TaATTL). Taulukko 1. Ilman epäpuhtausmittausten menetelmät. Table 1. Methods for measuring air contaminants. --- Näytteenotto Sarnpling " "Analyysi Analysis Kokonaispöly Total dust Kalvosuodatin Membrane ffiter Punnitus Weighing Standardin SFS 3860 mukaan According to standard SFS 3860 Liuötinaineet Solvents Aktlivihiiliputki Tube of absorbent carbon Kaasukromatograafinen Gas cromatograph Standardin SFS 3861 mukaan According to standard SFS 3861 Orgaaniset yhdisteet Total volatile organic compounds XAD-2-putki XAD-2-tube Kaasukromatograafinen Gas cromatograph Eetteri ja alkoholit Ether and alcohols Silikageeliputki Tube of silica gel Kaasukromatograafinen Gas cromatograph Kloroformi, asetonitriili Chloroform, acetonitrile Alctiivihiiliputki Tube of absorbent carbon Kaasukromatograafinen Gas cromatograph Akryyliamidi Acrylamide Absorptioneste Absorption liquid Nestekromatograafinen Liquid cromatograph Rikkidioksidi Sulphur dioxide Absorptioneste Absorption liquid Spelctrofotometrinen Spectrophotometric Typenoksidit ja hiilimonoksidi Nitrogen oxides and carbon monoxide Dräger-osoitinputki Dräger indicator-tube Suora osoitus Direct indication Hiilimonoksidi Carbon monoxide Interscan-mittari Interscan gauge Suora osoitus Direct indication

20 Mittaustuloksia verrattiin työministeriön turvallisuustiedotteessa nro 25 "HTP-ARVOT 1993" annettuihin haitallisiksi tunnettuihin pitoisuuksiin (HTP), jotka on ihnoitettu keskipitoisuuksina käyttäen keskiarvotusaikana 8 tuntia tai 15 minuuttia. Orgaanisten yhdisteiden (TVOC) kokonaispitoisuuksille sisäilmassa ei ole viranomaisten asettamia raja-arvoja. Sisäilmayhdistys on julkaissut tavoitearvoja ei-teollisten tilojen sisäilmalle, jossa TVOC-kokonaispitoisuudelle on annettu tavoitepitoisuudeksi <0,2-0,6 mg/m3 tavoiteltavasta laatuluokasta riippuen. Suurin arvo kuvaa vähimmäistasoa. (ANON. 1995b.) Menetelmät ja tulokset on esitetty RANTASEN (1995) erillisraportissa Työolojen kehittäminen pienryhmätyöskentelyllä ja kysely Menetelminä käytettiin valittujen laboratorioiden koko henkilökunnalle tehtyä kirjallista kyselyä ja pienryhmätekniikkaa. Hankkeen toimintatavan viitekehys on johdettavissa TUTTAVA-menetelmästä (NÄSÄNEN ja SAARI 1986, ANON. 1988). Tässä ei rajoituttu vain työn turvallisuuteen ja järjestysasioihin, vaan tarkasteltiin koko laboratorion toimintaa ja työympäristöä. Tavoitteena oli saada jokainen omalta osaltaan kehittämään työtään ja työympäristöään sekä sitoutumaan kehittämistyöhön ja saavutetun tason ylläpitämiseen. TaATTL:n asiantuntija-avun tarkoituksena oli ensisijaisesti lisätä laboratoriohenkilökunnan ja työterveyshuollon tietoisuutta näiltä alueilta, mutta myös tehdä konkreettisia parannuksia, jotka osaltaan motivoivat työryhmiä ja henkilökuntaa osallistumaan aktiivisesti hankkeeseen. Hankkeesta tiedotettiin sekä laboratorioiden esimiehille että koko henkilökunnalle. Tiedotustilaisuudessa selvitettiin hankkeen tavoitteet, toimintatapa ja miten laboratoriohenkilökunta osallistuu työhön. Valittujen laboratorioiden toiminnan ja työympäristön tilan selvittämiseksi tehtiin kysely, jonka sisältö on johdettu REASONin (1990) menetelmästä. Siinä on tavoitteena päästä käsiksi itse ongelman aiheuttajaan, ei hoitaa pelkästään "oireita". Menetelmä perustuu siihen, että tapaturmien taustalla on virheitä tuottavia mekanismeja. Kun virheitä tuottavat mekanismit on löydetty, niiden vaikutusta voidaan vähentää tai ne voidaan eliminoida. GROENEWEG (1992) on tutkimuksissaan soveltanut virhetyyppilistaa yritysten turvallisuustason mittauksissa. Tätä listaa soveltaen tässä tutkimuksessa selvitettiin 13 osa-aluetta, joista viimeinen kuvaa alkuperäisestä menetelmästä poiketen lähinnä muiden osa-alueiden puutteiden seurauksia. Yleiset virhetyyppien osa-alueet: 1. Koneet, laitteet ja työvälineet 8. Tiedonkulku 2. Suunnittelu 9. Organisaation johtaminen 3. Kunnossapito (huoltotyöt) 10. Henkilö stökoulutus 4. Työkäytännöt 11. Kemikaalien käsittely ja varastointi 5. Työympäristö 12. Vaarojen torjunta 6. Järjestys ja siisteys (13. Sattuneet tapaturmat ja läheltä-piti -tilanteet) 7. Tavoitteet