HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut"

Transkriptio

1 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010 HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut

2

3 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010

4 2 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010 HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL HSY puhelin: faksi: Copyright Kartat: Tilastokeskus 2009, Helsingin kaupunki KMO 075/2009, HSY Seudullinen perusrekisteri SePe Kuvat: HSY Kansikuva: HSY / Jenni-Justiina Niemi Edita Prima Oy Helsinki 2010

5 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI Esipuhe Helsingin seudun edellinen asuntoraportti julkaistiin 2008 ja sen jälkeisenä kahtena vuotena ovat asunto- ja rahamarkkinat ehtineet käydä lävitse vakavan taloudellisen taantuman ja siitä toipumisen. Asuntomarkkinat ja -rakentaminen ovat koko maassa ja Helsingin seudulla palaamassa normaaliin tilanteeseen, jota leimaavat vapaarahoitteisen asuntotuotannon vilkastuminen osittain valtion lyhytaikaisen korkotuen ansiosta tonttikaupan piristyminen sekä asuntojen kauppahintojen ja vuokrien nousu. Hintakehityksessä on nähtävissä jopa pientä tasaantumista viimeaikaisen kirimisen jälkeen. Samanaikaisesti valtio on lopettamassa suhdanneluontoisia elvytystoimiaan. Asuntokannan peruskorjaustoiminta näyttää kuitenkin jatkuvan vilkkaana. Yhdessä vilkastuneen uudisrakentamisen kanssa rakennusalalla on jo merkkejä pullonkauloista. Valtion tukeman ARA-tuotannon vaikeutunut tarjoustilanne ja nopeasti nousevat kustannukset alkavat rajoittaa rahoitusmahdollisuuksia. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen tavoitteet ovat ARA-vuokraasuntotuotannon osalta toteutumassa valtion korkotukien ansiosta. Tuotannon kokonaismäärää koskevista tavoitteista on sen sijaan jääty ja tuotanto näyttää lähiaikoina pysyvän noin asunnon vuositasolla. Asuntotuotannon kasvattamiselle on jatkossa kuitenkin hyviä edellytyksiä, kun Helsingin uudet suuret rakennuskohteet käynnistyvät toden teolla Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Kruunuvuorenrannassa. Espoossa ja Vantaalla on suuria asuntotuotantokohteita käynnistymässä mm. Suurpellossa, Kehäradan varressa ja Leinelässä. Myös Kauniaisissa ja kehyskunnissa on käynnissä suhteellisen mittavaa asuntotuotantoa. Taantuman väistyessä ja sen jälkimainingeissa näkyvät myös asuntotilanteen kiristymisen ja vuokra-asuntotuotannon vähäisten vuosikertojen seuraukset: kuntien vuokra-asuntojonot pidentyvät ja asumistuen saajien määrä kasvaa. Asunnottomuus on pysynyt lähes ennallaan, vaikka pitkäaikaisasunnottomia saadaankin asutettua tehokkaiden erityistoimien ansiosta. Myös asuntoalueiden sosiaalinen eriytymiskehitys näyttää jatkuvan kaikessa hiljaisuudessa, vaikka meillä on ainakin toistaiseksi säästytty naapurimaiden kaltaisilta rajuilta segregaatioilmiöiltä. Eduskuntavaalien lähestyessä odotetaan uutta hallituskautta mm. valmistautumalla metropolipolitiikan ja asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen uudistamiseen. Uusi hallitus luonnollisesti määrittelee myös omat asuntopoliittiset linjauksensa. HSY:n Helsingin seudun asuntoraportti jatkaa aiemmin YTV:n puitteissa tehtyä pitkäaikaista kuntarajat ylittävää asumisen seurannan kuntayhteistyötä, joka käsittää 14 kunnan yhteisen asuntoraportoinnin. Raportti sisältää aikaisempaan tapaan katsauksen seudun asuntomarkkinoihin ja asuntotilanteen kehitysnäkymiin. Mukaan on otettu myös selostukset asuntopolitiikan kannalta keskeisistä ohjelmista, suunnitelmista ja työryhmistä. Raportissa on mukana myös Helsingin seudun asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen seurantaa varten kunnilta kerättyjä ajankohtaisia arvioita lähiaikojen asuntotuotannosta. Tämänkertaiseen raporttiin on otettu tietoja myös asumista palvelevasta ajankohtaisesta tietohuollosta ja tutkimuksesta. Uutuutena ovat myös HSY:n Seudulliseen perusrekisteriin perustuvat tarkastelut rakennusmaavarannoista (RAMAVA). Raporttiin on saatu mukaan myös ensimmäisiä tietoja ympäristöministeriön keräämistä rakennuslupien energiatehokkuusluokituksista. Raportissa on pyritty muutenkin selostamaan asuntorakentamisen laadun ja energiatehokkuuden kehittämiseen tähtääviä pyrkimyksiä. Helsingin seudun asuntoraportti on koottu HSY:ssä. Sen ovat laatineet asuntoasiantuntija Jukka Saikkonen (tekstit) sekä suunnittelija Anna-Maria Kotala (taulukot ja kuvat). Työtä on ohjannut ja avustanut HSY:n asuntotoimikunta, johon ovat kuuluneet osastopäällikkö Mikko Luukkonen, suunnittelupäällikkö Kirsi Mäkinen ja suunnittelija Riikka Karjalainen Helsingistä, suunnittelupäällikkö Tiina Kosama ja suunnittelija Aki Välimäki Espoosta, lainapäällikkö Juhani Kumpu Vantaalta, yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju Kauniaisista, asuntosihteeri Tarja Leväinen Hyvinkäältä, hallintopäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpäästä, vt. asuntotoimen päällikkö Kirsi Rinne Keravalta, toimialajohtaja Ewa Forstén Kirkkonummelta, kaavoitusjohtaja Lauri Pouru ja asuntotoimen päällikkö Rauni Ohvo Mäntsälästä, hallintopäällikkö Marja-Liisa Back Nurmijärveltä, hallintojohtaja Seija Marttila Pornaisista, asumispalvelusihteeri Maria Broberg Sipoosta, asuntotoimen päällikkö Outi Hämäläinen Tuusulasta, maankäyttöinsinööri Tiina Hartman Vihdistä, erityisasiantuntija Jaana Nevalainen ympäristöministeriöstä, erityisasiantuntija Eero Hiltunen Suomen Kuntaliitosta, kehittämispäällikkö Ari Laine ja asuntomarkkina-

6 4 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010 asiantuntija Hannu Ahola Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta ja suunnittelupäällikkö Olli-Pekka Hatanpää Uudenmaan liitosta. Raportin sisällöstä, painotuksista ja kannanotoista vastaavat laatijat. Raimo Inkinen toimitusjohtaja HSY Irma Karjalainen tulosaluejohtaja HSY

7 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI Tiivistelmä Julkaisija: HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijät: Saikkonen Jukka, Kotala Anna-Maria Päivämäärä: Julkaisun nimi: Helsingin seudun asuntoraportti 2010 Helsingin seudun kuntien yhteistyö on jatkuvasti muutostilassa. Valmistumassa on useita seutuselvityksiä ja eduskuntavaalien lähestyessä valmistaudutaan mm. metropolipolitiikan sekä asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen uudistamiseen. Asuntomarkkinat ja -rakentaminen ovat koko maassa ja Helsingin seudulla palaamassa normaaliin tilanteeseen, jota leimaavat vapaarahoitteisen asuntotuotannon vilkastuminen, tonttikaupan piristyminen sekä asuntojen kauppahintojen ja vuokrien nousu. Aivan viimeaikaisessa hintakehityksessä on nähtävissä jopa pientä tasaantumista. Samanaikaisesti valtio on lopettamassa suhdanneluontoisia elvytystoimiaan. Asuntokannan peruskorjaustoiminta näyttää sekin jatkuvan vilkkaana. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen tavoitteet ovat ARA-vuokra-asuntotuotannon osalta toteutumassa valtion korkotukien ansiosta. Tuotannon kokonaismäärää koskevista tavoitteista on sen sijaan jääty ja tuotanto näyttää lähiaikoina pysyvän noin asunnon vuositasolla. Asuntotuotannon kasvattamiselle on jatkossa kuitenkin hyvät edellytykset, kun Helsingin, Espoon ja Vantaan uudet suuret rakennuskohteet käynnistyvät toden teolla. Myös Kauniaisissa ja kehyskunnissa on käynnissä tai valmisteilla suhteellisen mittavaa asuntotuotantoa. Taantuman väistyessä näkyvät myös asuntotilanteen kiristymisen ja vuokra-asuntotuotannon vähäisten vuosikertojen seuraukset: vuokra-asuntojonot pidentyvät ja asumistuen saajien määrä kasvaa. Asunnottomuus on pysynyt lähes ennallaan, vaikka pitkäaikaisasunnottomia saadaankin asutettua tehokkaiden erityistoimien ansiosta. Asuntokannan vanheneminen, väestön ikääntyminen ja maahanmuuttajaväestön jatkuva lisääntyminen tuovat omat paineensa nykyisen asuntokannan ja asuinalueiden laadun ja elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Näihin haasteisiin ollaan seudulla vastaamassa mm. olemassa olevien asuntoalueiden aktiivisella kehittämisellä. Helsingin seudun kunnat ovat keskeisiä toimijoita valtakunnallisessa lähiöiden kehittämisohjelmassa ja esim. Helsingillä on käynnissä oma lähiöohjelma, Esikaupunkien Renessanssi -hanke ja hissiprojekti. Pääkaupunkiseudun kunnilla on omat maahanmuutto-ohjelmansa. Tämänkertainen Helsingin seudun asuntoraportti sisältää aikaisempaan tapaan katsauksen seudun asuntomarkkinoihin ja asuntotilanteen kehitysnäkymiin. Mukaan on otettu myös selostukset asuntopolitiikan kannalta keskeisistä ohjelmista, päätöksistä ja työryhmistä. Raportissa on mukana myös asunto- ja tonttitarjonnan aiesopimuksen seurantaa varten kunnilta kerättyjä ajankohtaisia arvioita lähiaikojen asuntotuotannosta. Raportissa käsitellään lisäksi asumista palvelevaa ajankohtaista tietotuotantoa ja tutkimusta. Tässä raportissa on HSY:n Seudulliseen perusrekisteriin perustuvia tietoja pääkaupunkiseudun rakennusmaavarannoista (RAMAVA). Raporttiin on saatu mukaan myös ensimmäisiä tietoja ympäristöministeriön keräämistä rakennuslupien energiatehokkuusluokituksista. Raportissa on pyritty muutenkin selostamaan asuntorakentamisen laadun ja energiatehokkuuden kehittämiseen tähtääviä ajankohtaisia pyrkimyksiä. Avainsanat: asuminen, asuntotuotanto, Helsingin seutu, pääkaupunkiseutu Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 9/2010 ISSN (nid.) ISBN (nid.) Kieli: suomi Sivuja: 104 ISSN (pdf) ISBN (pdf) ISSN-L HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, PL 100, HSY, puhelin , faksi

8 6 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010 Abstract Published by: HSY Helsinki Region Environmental Services Authority Authors: Saikkonen Jukka, Kotala Anna-Maria Date of publication: Title of publication: Helsinki Region Housing Report 2010 The local authorities of the Helsinki Region collaborate in continually changing ways. Several regional reports are being finalised, and with parliamentary elections approaching, the ongoing work includes reformulating metropolitan policy and revising the letter of intent concerning housing and land supply. The housing market and dwelling construction are returning to normal in Finland and in the Helsinki Region, with an increase in construction of market financed dwellings, a recovery in the construction plot market and a rise in dwelling prices and rents. The very latest prices suggest that the market may now be levelling off. At the same time the government is putting an end to recovery stimulus measures. Renovation work on the housing stock also appears to be continuing at a brisk pace. The aims of the letter of intent on housing and land supply concluded between the Finnish government and the local authorities of the Helsinki Region are being implemented for rental dwelling construction thanks to government interest subsidies The total quantitative construction objectives have not been reached, on the other hand, and output seems likely to remain at about 10,000 new dwellings per year in the near future. Conditions for increasing dwelling construction nevertheless remain favourable, with major new building projects now forging ahead in Helsinki, Espoo and Vantaa. Relatively substantial housing construction initiatives are also at the design or implementation stage in Kauniainen and in the surrounding local authority districts. As the recession recedes, the consequences of a tighter housing situation and reduced annual construction volumes of rental housing are becoming visible: the queues of prospective tenants have grown longer and more people are receiving housing allowance. The rate of homelessness has remained almost unchanged, even though enhanced special measures are successfully housing the long-term homeless. The ageing of the housing stock and population, and an ongoing flow of migrants arriving from abroad impose other pressures to maintain the present housing stock and ensure the continued quality and vitality of residential areas. The response of the region to these challenges includes actively improving existing residential areas. The local authorities of the Helsinki Region are key stakeholders in the national suburban development programme and, for example, Helsinki has been actively pursuing its own suburban programme, Suburban Renaissance initiative and lift construction project. The local authorities of the Helsinki Metropolitan Area also have their own programmes for foreign immigrants. As in earlier editions, this Helsinki Regional Housing Report provides a review of the region s housing market and of the outlook for housing. It also incorporates accounts of the principal programmes, decisions and working groups that are relevant to housing policy, and current forecasts of upcoming housing construction volumes compiled by local authorities for the purpose of monitoring the letter of intent on housing and land supply. Current data gathering and research work in support of housing are also discussed. This report contains information from the HSY Regional Basic Register concerning Helsinki Metropolitan Area construction land reserves (RAMAVA). It also provides the first details of building permit energy efficiency classifications compiled by the Ministry of the Environment and otherwise seeks to provide an account of current efforts to improve the quality and energy-efficiency of housing construction. Key words: housing, dwelling construction, Helsinki region, Helsinki Metropolitan Area Publication series title and number: HSY publications 9/2010 ISSN (print) ISBN (print) Language: Finnish Pages: 104 ISSN (pdf) ISBN (pdf) ISSN-L HSY Helsinki Region Environmental Services Authority, P.O. Box 100, HSY, phone: , fax:

9 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI Sammandrag Utgivare: HRM Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Författare: Saikkonen Jukka, Kotala Anna-Maria Datum: Publikationens titel: Helsingforsregionens bostadsrapport 2010 Samarbetet mellan kommunerna i Helsingforsregionen befinner sig i förändring. Flera regionutredningar blir färdiga och då riksdagsvalet närmar sig förbereder man sig på en revidering av statens metropolpolitik och avsiktsförklaringen som gäller bostads- och tomtutbudet. Bostadsmarknaden och -byggandet håller på att återgå till ett normalläge både i hela landet och Helsingforsregionen. Detta läge präglas av att den fritt finansierade bostadsproduktionen har blivit livligare, tomtaffärerna piggnar till och att bostadspriserna och hyrorna stiger. Det syns till och med en liten utjämning i den allra senaste prisutvecklingen. Samtidigt håller staten på att avsluta sina konjunkturrelaterade stimulansåtgärder. Ombyggnad och renovering av bostadsbeståndet verkar också att bli fortsatt livlig. Målet i avsiktsförklaringen mellan staten och kommunerna i Helsingforsregionen, vilken gäller bostads- och tomtutbudet är på väg att uppnås inom ARA-hyresbostadsproduktionen på grund av räntestöden från staten. Målen för den totala bostadsproduktionen har dock inte nåtts och produktionen verkar under den närmaste framtiden att stanna på cirka bostäder per år. Det finns emellertid goda förutsättningar för en ökad bostadsproduktion i fortsättningen när nya stora byggprojekt inleds i Helsingfors, Esbo och Vanda. Också i Grankulla och kranskommunerna pågår eller förbereds en relativt stor bostadsproduktion. När lågkonjunkturen avtar blir också följderna av det skärpta bostadsläget och den ringa produktionen av hyresbostäder synliga: köerna till hyresbostäder växer och antalet som får bostadsstöd ökar. Bostadslösheten är nästan oförändrad, om än långtidsbostadslösa kan få bostad med hjälp av effektiva specialåtgärder. Ett allt äldre bostadsbestånd, en åldrande befolkning och en ständigt växande invandrarbefolkning utövar också sitt speciella tryck på att upprätthålla kvaliteten och livskraften i det nuvarande bostadsbeståndet och bostadsområdena. Man svarar mot dessa utmaningar i regionen bland annat genom att aktivt utveckla befintliga bostadsområden. Kommunerna i Helsingforsregionen är centrala aktörer i det riksomfattande programmet för utveckling av förorter och t.ex. i Helsingfors pågår ett eget förortsprogram, projektet Förstädernas Renässans och hissprojektet. Samtliga kommuner i huvudstadsregionen har egna immigrationsprogram. Bostadsrapporten för Helsingforsregionen 2010 innehåller som tidigare en översikt över regionens bostadsmarknad och utsikterna för bostadssituationens utveckling. Redogörelser för program, beslut och arbetsgrupper som är centrala för bostadspolitiken har också tagits med. Rapporten innehåller också kommunernas aktuella bedömningar av bostadsproduktionen under de närmaste tiderna, uppgifter som samlats in för uppföljningen av avsiktsförklaringen. I rapporten behandlas ytterligare också aktuell dataproduktion och forskning som tillgodoser boendet. I denna rapport ingår uppgifter om huvudstadsregionens byggnadsmarkreserv (RAMAVA). Uppgifterna baserar sig på HRM:s regionala basregister. De första uppgifterna om energieffektivitetsklassificeringen av bygglov som insamlats av miljöministeriet har också tagits med i rapporten. Strävan har varit att också i övrigt redogöra för aktuella målsättningar för utvecklingen av kvalitet och energieffektivitet i bostadsbyggandet. Nyckelord: boende, bostadsproduktion, Helsingforsregionen, huvudstadsregionen Publikationsseriens titel och nummer: HRM publikationer 9/2010 ISSN (hft.) ISBN (hft.) Språk: finska Sidantal: 104 ISSN (pdf) ISBN (pdf) ISSN-L HRM Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster, PB 100, HRM, tfn: , fax:

10 8 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010

11 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI Sisällys 1. Helsingin seudun kehitys ja rakenne Talouden, työllisyyden ja väestön kehitys Yritystoiminta ja kilpailukyky Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavat suunnitelmat Seutuyhteistyö kehittyy Helsingin seudun asuntomarkkinat Asuntokunnat ja asuntojen kysyntä Asumistaso Asuntokannan määrä ja rakenne Rajoituksista vapautuvat ARA-vuokra-asunnot Asuntojen laatu Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntotilanteen ja -tuotannon kehitysnäkymiä Maa- ja tonttitilanne Asuntotuotanto Lähitulevaisuuden asuntotuotantonäkymät Valtion tuet asumiseen ja asuntotuotantoon Asuntorakentamisen laatu ja energiatehokkuus Asuntokannan korjaaminen ja perusparantaminen Asumista koskevat ohjelmat ja suunnitelmat Maankäytön ja asumisen seudulliset ohjelmat Maahanmuuttajat Hallituksen asunto- ja metropolipolitiikka Asunnottomuuden vähentäminen Olemassa olevien asuntoalueiden kehittäminen Rakennusten energiatehokkuus Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia Rakentamisen laadun kehittäminen Uudenmaan liiton suunnitelmat Asumisen tietopohja Seudullinen perusrekisteri ja SeutuCD Yhdyskuntarakenteen seurannan tietojärjestelmä (YKR) Helsinki Region Infoshare pyrkii jakamaan tilastotietoa Asuntojen hintatiedot nyt koko maasta Asuntotutkimus ja kehittäminen Yhteenveto 61 Liitteet 65 Liite 1. Helsingin seudun MAL strategisiin linjauksiin sisältyviä asumista koskevia toimenpiteitä 65 Liite 2. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi 66 Liite 3. Ympäristöministeriön Rakennetun ympäristön osaston tarkastettu ohjelma Kiviniemen hallituskaudelle 69 Liite 4. Valtioneuvoston selontekoon metropolipolitiikasta sisältyviä, asumista koskevia kehittämislinjauksia 70 Liite 5. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Helsingin seudun osalta 71 Liite 6. Esikaupunkien Renessanssi -projektin kehittämisalueet 72

12 10 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010 Liite 7. Valtakunnallisen lähiöohjelman hankkeet Helsingin seudulla 73 Liite 8. Asumisen ja maankäytön työryhmiä Helsingin seudulla 76 Liitetaulukot Helsingin seudun väestö vuonna 2010 ja ennuste vuosille Asumisindikaattoreita Asuntokunnat henkilöluvun mukaan Ahtaasti asuvat asuntokunnat Asuntokanta Asuntokanta talotyypeittäin Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntokanta hallintamuodoittain Rajoitusten piirissä oleva ARA-asuntokanta ja vuosina vapautuvat aravavuokra-asunnot Vuosina rajoituksista vapautuvat aravavuokra-asunnot Asuntotuotanto ja rakennusluvat Helsingin seudulla ja koko maassa Valmistuneet asunnot Aloitettu asuntotuotanto Myönnetyt rakennusluvat Helsingin seudun asunto- ja tonttitarjonnan aiesopimuksen seuranta, ARA-vuokra-asuntotuotanto Helsingin seudun asunto- ja tonttitarjonnan aiesopimuksen seuranta, koko asuntotuotanto Rakennuslupien energialuokat vuonna 2009, kaikki asuinrakennukset yhteensä Rakennuslupien energialuokat vuonna 2009, omakotitalot Rakennuslupien energialuokat vuonna 2009, pienet asuinrakennukset (2-6 huoneistoa) Rakennuslupien energialuokat vuonna 2009, suuret asuinrakennukset (7 huoneistoa tai enemmän) Alkava ARA-tuotanto vuosina , tammi lokakuu 98 Lähdeviittaukset 99

13 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI Helsingin seudun kehitys ja rakenne Kuva 1. Helsingin seutu Pääkaupunkiseutu 1 Helsinki 2 Espoo 3 Vantaa 4 Kauniainen Kehyskunnat Kuuma-kunnat: 5 Järvenpää 6 Kerava 7 Mäntsälä 8 Nurmijärvi 9 Pornainen 10 Tuusula Tilastokeskus 2009 Kuntaryhmä Neloset: 11 Hyvinkää 12 Kirkkonummi 13 Sipoo 14 Vihti Helsingin seutu on 14 kunnan kokonaisuus, joka koostuu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten muodostamasta pääkaupunkiseudusta ja kymmenen kunnan kehysalueesta (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti) (kuva 1). Pääkaupunkiseudulla asuu runsaat miljoona ja koko seudulla 1,35 miljoonaa henkilöä. Helsingin seudulla on runsaat asuntoa, mikä on neljännes koko maan asunnoista. Seudun asunnoista puolet sijaitsee Helsingissä, Espoossa (ml. Kauniainen) 17 prosenttia, Vantaalla 14 prosenttia ja kehyskunnissa 20 prosenttia. Kaksi kolmannesta Helsingin seudun asunnoista on kerrostaloissa. Kerrostalovaltaisuus korostuu pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingissä. Pientaloasuminen on leimallista erityisesti kehyskunnille. Niissä kaksi kolmasosaa asunnoista on pientaloissa ja seudun pientaloasunnoista 40 prosenttia sijaitseekin kehysalueella. Hiukan yli puolet Helsingin seudun asunnoista on omistusasuntoja ja runsas kolmannes vuokra-asuntoja. Kehyskunnissa korostuvat omistusasunnot, kun pääkaupunkiseutu ja erityisesti Helsinki ovat vuokra-asuntovaltaisempia. Pääkaupunkiseudun vuokra-asunnosta yli puolet on ARA-vuokra-asuntoja.

14 12 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI Talouden, työllisyyden ja väestön kehitys Talouden näkymät kirkastumassa Arviot tuotannon ja tulojen kasvunäkymistä vuonna 2010 Helsingin seudulla ovat muuttuneet aiempaa myönteisemmiksi. Kokonaistuotannon ennakoidaan yltävän 2,9 prosentin lisäykseen vuoden 2010 aikana. Muutos on tällöin samaa luokkaa kuin muualla maassa. Vuodesta 2011 alkaen tuotannon arvioidaan edelleen kasvavan Helsingin seudulla ja kasvuvauhdin ohittavan koko maan keskimäärän. Tuotannon vuosikasvu kaudella olisi näin Helsingin seudulla 3,0 3,3 prosenttia. Hitaamman kehityksen mahdollisuus ei kuitenkaan ole täysin poissuljettu. Helsingin seudun tuotanto lisääntyi ajanjaksolla selvästi nopeammin kuin koko maassa. Hieman viiveellä Helsingin seutua kohdannut taantuma pudotti vuoden 2009 tuotantoluvut kuitenkin yhtä jyrkkään laskuun kuin koko maassa, jolloin vuoden tuotannon määrä supistui noin 8 prosentilla. Taantumasta huolimatta Helsingin seudun asukkaiden reaaliset ansiotulot kasvoivat ennakkoarvion mukaan 0,5 prosentilla vuonna Koko maassa keskimäärin ansiotulot kuitenkin laskivat. Ero selittyy Helsingin seudun paremmalla työllisyyskehityksellä. Hidastunut inflaatio vaikutti myös reaalituloihin. Seudun asukkaiden ansiotulojen ennakoidaan kääntyvän parempaan kasvuun vuodesta 2010 alkaen. Nousun arvioidaan olevan 2,0 2,5 prosenttia vuodessa. Väestönkasvu jatkuu tasaisena Väestönkasvu on talouden taantumasta huolimatta jatkunut Helsingin seudulla tasaisena (kuvat 2-4). Vuosina kasvuvauhti hidastui jonkin verran varsinkin huippuvuoteen 2008 verrattuna, jolloin pääkaupunkiseudun väestökasvu ylsi 1,4 prosenttiin. Luvussa on tällöin mukana 0,2 prosenttiyksikköä Sipoosta Helsinkiin liitetyn Östersundomin alueen aiheuttamaa lisäystä. Vuoden 2010 väestönlisäykseksi pääkaupunkiseudulla arvioidaan 1,1 prosenttia, joka on hieman vähemmän kuin vuonna 2009 (1,2 %). Vuoden 2014 loppuun asti väestökehityksen arvioidaan edelleen jatkuvan tasaisella yhden prosentin nousuvauhdilla. Koko Helsingin seudulla väestönlisäys on ollut viime vuosina runsaan prosentin vuodessa ja sen arvioidaan pysyvän lähes saman suuruisena tulevina vuosina (taulukko 1). Vuoden 2011 alussa pääkaupunkiseudun väkiluvuksi arvioidaan kaupunkien uusimpien ennusteiden mukaan 1,046 miljoonaa henkeä ja koko Helsingin seudulla 1,35 miljoonaa henkeä. Neljässä vuodessa eli vuoden 2014 loppuun mennessä asukasluvun ennustetaan nousevan pääkaupunkiseudulla hengellä ja koko Helsingin seudulla hengellä. Väestönkasvun painopiste Helsingin seudun sisällä siirtyi laman myötä kehyskunnista pääkaupunkiseudulle. Koko vuosituhannen alun vuoteen 2008 saakka kehyskunnat kasvoivat selvästi nopeammin kuin pääkaupunkiseutu. Ennusteiden mukaan 1,1 miljoonan asukkaan rajapyykki ylittynee pääkaupunkiseudulla vuoden 2016 aikana. Puoleentoista miljoonaan asukasluvun ennustetaan yltävän koko Helsingin seudulla 2020-luvun alkuvuosina (liitetaulukko 1). Taulukko1: Väestön kehitys ja ennusteet alueittain vuosille , henkeä vuoden alussa kasvu ed. vuodesta vuosi Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseutu Kehyskunnat kasvu ed. vuodesta Helsingin seutu kasvu ed. vuodesta ,8 % ,4 % ,9 % ,9 % ,6 % ,1 % ,0 % ,7 % ,1 % 2009* ,4 % ,7 % ,3 % ,2 % ,1 % ,1 % ,1 % ,0 % ,1 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,1 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % Lähteet: Helsingin kaupungin tietokeskus, Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusyksikkö, Vantaan kaupungin tietopalvelu ja Kauniaisten kaupunki. Helsingin seudun, Helsingin ja Espoon ennusteet on laatinut valt.tri Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy. * Vuoden 2009 alussa Sipoosta liitettiin Östersundomin alue Helsinkiin

15 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI Työpaikat Väestö Tuotanto Sukkulointi* Pääkaupunkiseutu Kehyskunnat Helsingin seutu Indeksi, 2000= Muutos, henkilöä/vuosi Lähteet: Tilastokeskus sekä kuntien väestösuunnitteet ja tulevaa kehitystä koskevat arviot *) Pääkaupunkiseudulle sen ulkopuolelta suuntautuvat työmatkat Kuva 2: Pääkaupunkiseudun kehityksen tunnuslukuja ja arvioita vuoteen 2015 Kuva 3. Väestönkasvu Helsingin seudulla vuosina (Lähde: Tilastokeskus 2010). Kuva 4: Pääkaupunkiseudun ja sen keskeisen työssäkäyntialueen väestömäärien muutokset alkuvuonna (Lähde: HSY 2010, Aineisto: Tilastokeskuksen väestömuutosten ennakkotiedot)

16 14 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010 Luonnollinen väestönlisäys ja muuttoliike tuovat kasvua Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin verrattuna selittää puolet pääkaupunkiseudun väestönkasvusta. Toinen puoli kasvusta johtuu muuttoliikkeen tuomasta nettokasvusta. Kasvutekijät kuitenkin vaihtelevat kaupungeittain niin, että esimerkiksi Helsingissä luonnollinen väestön lisäys tuo vajaat 40 prosenttia kasvusta, kun sen osuus Espoossa on lähes kolme neljäsosaa. Helsingin väestöennuste raportin 1 mukaan koko Helsingin seudun tasolla luonnollinen väestönkasvu on ollut vakaata nettomuuttoon verrattuna (kuva 5). Seudun väestönkasvun suurten vaihteluiden tärkein lähde on Helsinki ja erityisesti sen voimakkaasti vaihteleva muuttoliike. Helsinkiin verrattuna Espoon, Vantaan ja kehyskuntien väestönmuutosten vaihtelut ovat olleet pienempiä, vaikka niidenkin vuosittainen nettomuutto vaihtelee tuntuvasti. Korkeat asumiskustannukset ja pientaloasumisen suosio ovat 2000-luvulla suunnanneet kotimaista muuttovirtaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle kehyskuntiin ja vielä kauemmaksi. Tämä kehitys on nyt rauhoittunut ja muuttoliike on kolmatta vuotta pysynyt pääkaupunkiseudulle voitollisena. Talouden taantuma ja sen myötä heikentynyt työvoiman kysyntä vähensi jonkin verran tulomuuttoa Helsingin seudulle sekä muualta Suomesta että ulkomailta, mutta vaikutus jäi suhteellisen pieneksi. Ilmeisesti taantuma vaikutti myös siten, että Helsingin osuus seudun muuttovoitosta kasvoi edellisiin vuosiin verrattuna. Toisin sanoen muuttovoiton painopiste siirtyi seudulla sisäänpäin. Näin tapahtui myös 1990-luvun laman aikana. Helsinki sai alkuvuonna 2010 eniten muuttovoittoa muista kunnista (280 henkeä). Kehysalueelle kotimainen muuttoliike toi alkuvuonna alueelle 440 henkilön nettolisäyksen, joka on vain alle kolmasosan vuosikymmenen pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna. Koko seudun tasolla muuttotappio ulommalle työmarkkinaalueelle on merkittävä tekijä (kuva 6). Seudun muuttotappio oli noin henkeä vuonna 2009 eli saman verran kuin edellisenä vuonna, kun se oli yli henkeä vuosina Muu kotimainen (ulomman työmarkkina-alueen ulkopuolinen) muuttovoitto väheni vuonna 2009 edellisestä vuodesta ja oli noin henkeä. Tämä muuttovoitto tuli lähes kokonaan Helsinkiin. Maahanmuutto on koko 2000-luvun ollut merkittävä tekijä pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvussa. Alkuvuodesta 2010 se toi alueelle henkilön nettolisäyksen. Koko vuosikymmenen ajan tasaisesti kasvanut maahanmuutto näyttäisi nyt tasaantuneen ja vakiintuneen melko korkealle tasolle. Maahanmuuttoa on käsitelty tarkemmin luvussa 4.2. Työmarkkinat elpyvät hitaasti Taantuma alkoi vaikuttaa Helsingin seudun työmarkkinoilla vasta vuonna Alueella asuvien työllisten määrä väheni nopeasti 1,7 prosentilla sekä pääkaupunkiseudulla että koko Helsingin seudulla. Myös työpaikkojen määrä väheni yhtä nopeasti koko seudulla. Vähennys oli vielä hieman suurempi pääkaupunkiseudulla. Koko maassa työllisyys laski 2,9 prosentilla. Työllisyyden alamäki kuitenkin pysähtyi Helsingin seudulla jo keväällä Ennakkoarvion ja ennusteen mukaan työllisten ja työpaikkojen määrä pysyy suunnilleen edellisvuoden tasolla vuonna 2010 ja lähtee hitaaseen kasvuun vuoden 2011 aikana. Vuodesta 2013 alkaen nousun ennustetaan kiihtyvän ja yltävän 1,7 prosentin kasvuvauhtiin. Työllisten ja työpaikkojen määrän arvioidaan kasvavan samaa tahtia. Seudun työllisyyden kasvun ennustetaan olevan vahvempaa kuin koko maassa. Vuoden 2011 alussa pääkaupunkiseudulla arvioidaan olevan työpaikkaa ja koko Helsingin seudulla työpaikkaa. Pääkaupunkiseutu kuronee umpeen laman Henkeä Nettomuutto Luonnollinen kasvu Väestönmuutos Henkeä Ulompi työmarkkina-alue Ulkomaalaiset Muu kotimainen Kuva 5. Väestönmuutoksen osatekijät Helsingin seudulla (Lähde: Helsingin väestöennuste ) Kuva 6. Helsingin seudun nettomuutto muuttoalueittain (Lähde: Helsingin väestöennuste )

17 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI Kuva 7. Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulle vuoden 2007 lopussa (Lähde: HSY 2010, Aineisto: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto). myötä menetetyn työpaikkamäärän vähentymisen vuoden 2013 alkuun mennessä. Vuoden 2014 lopussa pääkaupunkiseudulla arvioidaan olevan ja Helsingin seudulla työpaikkaa. Koska työpaikkojen ja työllisten lukumäärän lisääntymisen arvioidaan palaavan keskenään samaan tahtiin, rauhoittunee myös 2000-luvulla nopeasti lisääntynyt sukkulointi pääkaupunkiseudulle (kuva 7). Myös kallistuva energian hinta hillinnee osaltaan pitkien työmatkojen yleistymistä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta töihin tulevien määräksi arvioidaan vuoden 2010 lopussa henkeä. Vuoden 2015 loppuun mennessä määrä kasvanee henkeen. Arviot perustuvat työvoimatutkimuksen tietoihin. 1.2 Yritystoiminta ja kilpailukyky Uudet yritykset sijoittuvat vakiintuneisiin työpaikkakeskittymiin HSY:n tuottaman Pääkaupunkiseudun yrityskatsauksen 2 mukaan pääkaupunkiseutu on ylivoimaisesti Suomen suurin ja tärkein yritystoiminnan keskittymä (kuva 8). Alueella asuu 19 prosenttia koko maan väestöstä ja sijaitsee 21 prosenttia maassa toimivien yritysten toimipaikoista ja 28 prosenttia henkilöstöstä. Pääkaupunkiseudulla syntyy 39 prosenttia maan kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Pääkaupunkiseudun yritystoiminnassa tapahtuu jatkuvasti paljon muutoksia. Vuosien nopean työpaikkakasvun aikana pääkaupunkiseudulle perustettiin ennätysmäärä uusia yrityksiä ja niiden toimipaikkoja. Henkilöstömäärältään eniten kasvaneita toimialoja olivat teollisuus, hallinto ja tukipalvelutoiminta, rakentaminen sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Yritysten henkilöstömäärän suurin kasvu suuntautui jo ennestäänkin suosituille työpaikka-alueille: kantakaupunkiin, Aviapoliksen alueelle sekä Espoon keskeisille työpaikkavyöhykkeille. Uudet yritykset hakeutuivat eniten Helsingin ydinkeskustaan ja muualle kantakaupunkiin (kuva 9). Espoossa uutta yritystoimintaa veti puoleensa kasvualueiden Otaniemi-Keilaniemi-Tapiola sekä Kilo-Karakallio lisäksi myös Leppävaara. Vantaan Aviapoliksen alueella kasvu tuli pääasiassa vakiintuneiden, jo pidempään toimineiden yritysten työpaikkamäärien kasvusta ja muuttamisesta alueelle.

18 16 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010 Kuva 8. Yrityssektorin toimipaikkojen tihentymät pääkaupunkiseudulla vuonna 2008 (henkilöstön lukumäärän mukaan). Tarkastelu sisältää yritysten ja ei-voittoa tuottavien yhteisöjen toimipaikat, mutta ei julkisen sektorin toimipaikkoja (Lähde: HSY:n toimipaikka-aineisto). Kilpailukykystrategia, -ohjelma ja aiesopimus vahvistavat metropolialueen vetovoimaa Pääkaupunkiseudun kaupungit julkistivat metropolialueen kilpailukykystrategian 3 kesäkuussa Strategian tavoitteena on rakentaa metropolialueesta entistä houkuttelevampi ja kiinnostavampi sekä yksilöiden että yritysten näkökulmasta. Päämääränä on merkittävien, korkeaan osaamiseen perustuvien investointien, yritysten ja työpaikkojen lisääminen pääkaupunkiseudulla. Strategia korostaa kaupunkien roolia kilpailukyvyn edistämisessä. Strategia luo perustan valtion ja pääkaupunkiseudun yhteistyölle metropolialueen kilpailukyvyn kehittämiseksi. Pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelman (PKS-KOKO) 4 ohjelma-alueen muodostavat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Kirkkonummi. Erityishuomiota ohjelmassa kiinnitetään huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistamiseen. KUUMA-seudun KOKO-ohjelmaan 5 kuuluvat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Yhteistyö käynnistyy vaiheittain myös kuntaryhmä Nelosten eli Kirkkonummen, Vihdin, Hyvinkään ja Sipoon kanssa. KOKO-ohjelman tavoitteena on, että tulevaisuudessa seudulla on kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt, joissa on osaava ja seudulla viihtyvä henkilöstö. Erityisteemoja ovat mm. työpaikka-alueiden kehittäminen, vetovoimaiset keskustat ja kaupalliset palvelut sekä laadukas, yhdyskuntarakennetta eheyttävä pientaloasuminen. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla on valmisteltu aiesopimus metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi 6. Aiesopimuksessa ovat mukana valtio, 14 kuntaa ja Uudenmaan liitto. Sopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun saakka ja se on tarkoitus uudistaa vuoden 2011 aikana. Aiesopimus on ensimmäinen nimenomaan kilpailukyvyn vahvistamiseen tähtäävä sopimus valtion ja seudun kuntien kesken.

19 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI Kuva 9. Vuosina perustettujen uusien yritysten henkilöstön sijoittuminen vuonna 2008 (Lähde: HSY:n toimipaikka-aineisto). 1.3 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavat suunnitelmat Seudun eheä yhdyskuntarakenne on hyviin joukkoliikenneyhteyksiin perustuva, toiminnoiltaan monipuolinen, ekotehokas ja vähähiilinen. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto. Helsingin seudun visiona yhtenäisesti toimiva alue Helsingin seudun yhteistyökokous hyväksyi marraskuussa 2009 Helsingin seudun vision 7 : Helsingin seutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Metropolin aluerakennetta pohditaan maakuntakaavoituksessa Vuoden 2011 alussa yhdistyvät Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot ovat laatineet kolme aluerakenteen vaihtoehtoista mallia 8, joiden avulla etsitään toimivaa ja ekotehokasta yhdyskuntarakenteen ratkaisua uudistettavan maakuntakaavan pohjaksi. Päämallit ovat nimeltään Sormi-, Silmukka- ja Monikeskusmalli. Tarkastelun pääperiaatteena on, että nykyistä yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja täydennetään ensin ja vasta tämän jälkeen avataan uusia ratakäytäviä tai merkittäviä asutuksen laajennusalueita. Avainkysymyksiä ovat mihin, milloin ja miten uusi rakentaminen tulisi ohjata sen jälkeen kun rakennetta on jo tiivistetty ja kuinka raideverkkoa kehitetään.

20 18 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010 Rakennetarkastelu kattaa Helsingin seudun työssäkäyntialueen 28 kuntaa eli nykyisellään 1,5 miljoonan asukkaan alueen. Malleissa varaudutaan noin asukkaan ja työpaikan kasvuun vuoteen 2035 mennessä. Oletuksena on, että jo päätetyt ratahankkeet, liikennejärjestelmäsuunnitelmien tiehankkeet ja Pisara-rata toteutuvat. Rakennemalleista syyskuussa 2010 annetuissa lausunnoissa ollaan lähes yksimielisiä siitä, että tulevaisuudessa metropolialueen rakentaminen kannattaa ohjata mahdollisimman tehokkaasti nykyisen rakenteen ja keskusten tuntumaan 9. Lausunnoissa metropolialueen kehittämistä parhaiten tukevana pidettiin monikeskuksista, eheää verkostoa, jossa on hyvä joukkoliikenne. Maakuntakaavan luonnos valmistuu vuonna 2011 ja maakuntavaltuusto päättää kaavasta Selvityksessä tarkastellaan yhdistymisen etuja ja haittoja erityisesti kuntatalouden, demokratian ja päätöksenteon, palvelutuotannon ja -verkostojen, kilpailukyvyn, ympäristön, maankäytön, asumisen ja liikenteen ja segregaation sekä henkilöstön aseman ja muutosten kannalta. Selvityksen teemaryhmät ovat saaneet työnsä valmiiksi kesän ja alkusyksyn 2010 aikana 13. Teemaryhmien aiheet olivat demokratia, sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistystoimen palvelut, maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö, henkilöstö sekä kilpailukyky. Kukin ryhmä arvioi kaupunkien mahdollisen yhdistymisen vaikutuksia oman teemansa osalta. Helsinki Vantaa-selvitys valmistuu kokonaisuudessaan mennessä. Seurantaryhmän hyväksynnän jälkeen selvitysraportti viedään tammikuussa 2011 Helsingin ja Vantaan kaupunginvaltuustojen käsittelyyn. 1.4 Seutuyhteistyö kehittyy Uudenmaan maakunnat yhdistyvät vuonna 2011 Valtioneuvosto päätti lokakuussa 2009 yhdistää Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat vuoden 2011 alussa yhdeksi maakunnaksi 10. Maakunnat ovat osa lakisääteistä kunnallishallintoa. Uusi Uudenmaan maakunta kattaa Länsi-, Keski- ja Itä-Uudenmaan sekä pääkaupunkiseudun. Siinä on mukana 28 kuntaa. Uudenmaan liiton toimisto muuttaa samalla Helsingin Länsi-Pasilaan. Neloset mukaan KUUMA-yhteistyöhön KUUMA-kunnat ja Kuntaryhmä Neloset ovat pitkään neuvotelleet yhteistyön tiivistämisestä 11. Vuonna 2010 yhteistyön laajeneminen on kohdistunut edunvalvontaan, mikä on tarkoittanut mm. Nelosten edustajien kutsumista KUUMAtyöryhmiin asiantuntijajäseniksi, jolloin he ovat osallistuneet yhteisten lausuntojen ja kannanottojen valmisteluun. Sipoon kunta päätti kesällä 2010 osallistua KUUMA-yhteistyön laajentamiseen vuoden 2011 alusta, Hyvinkään, Kirkkonummen ja Vihdin kunnanhallitukset tekivät saman päätöksen syyskuussa. Kuntaryhmä Nelosten kunnat osallistuvat niin halutessaan vuoden 2011 alusta alkaen KUU- MA-yhteistyöhön täysivaltaisina päätöksentekijöinä. Seutuselvitykset valmistumassa Vuoden 2010 lopulla on valmistumassa useita selvityksiä, jotka käsittelevät Helsingin seudun kuntahallintoa ja kilpailukykyä. Helsinki Vantaa-selvitys Helsinki Vantaa-selvityksen tavoitteena on selvittää Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat 12. Selvityksen pohjalta päätetään, onko tarpeellista käynnistää kuntaliitokseen tähtäävän prosessin valmistelu. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaksiportaisen seutuhallinnon selvityksen 14 tavoitteena on arvioida kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat hallinnon tehostumisen, paikallisdemokratian toimivuuden sekä palvelujen saatavuuden ja tehokkuuden kannalta. Nykyisten seudullisten yhteisöjen ja vaihtoehtoisten kaksiportaisten seutuhallintomallien etujen ja haittojen arvioinnissa tarkastellaan muun muassa palvelujen tuotantoa, ympäristöä, maankäyttöä, asumista, liikennettä, kilpailukykyä, sosiaalista eheyttä ja segregaation estämistä sekä päätöksenteon demokraattisuutta ja osallisuuden edistämistä. Seutuhallintomalleja vertaillaan myös Euroopan metropolialueiden seutuhallintoon. Selvityksessä ovat mukana kaikki Helsingin seudun kunnat. Selvityksen työryhmien raportit sekä toimintaympäristöraportti on julkaistu Helsingin seudun verkkosivuilla www. helsinginseutu.fi 15. Työryhmä 5 käsittelee maankäyttöä, asumista, liikennettä ja ympäristöä. Selvitys valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä. Metropolialueen kansainvälinen kilpailukykytutkimus Lokakuussa 2010 valmistui Espoon kaupungin tilaama tutkimus, jossa professori Antti Hautamäki Jyväskylän yliopistosta ja ajatushautomo Demos Helsinki tarkastelivat uusia näkökulmia metropolialueen kilpailukykyyn ja sen tuomiin haasteisiin 16. Metropolin hyvinvointi-raportin 17 mukaan Suomen metropolipolitiikka ei kykene vastaamaan globaaleihin haasteisiin. Pääkaupunkiseudun kehitystä on yritetty ratkoa vanhan kuntamaailman välineillä, ja kilpailukykyä on etsitty vääristä paikoista. Tutkimusraportti antaa käytännöllisiä välineitä kuntien siirtämiseksi metropolien aikaan. Kirja opastaa kunnat jalostamaan sitä hyvinvointia, josta kilpailukyky syntyy. Lisäksi kirja esitellään esimerkkejä siitä, kuinka ihmiset ovat jo nyt osoittaneet valmiutensa ja halunsa kehittää oman alueensa elämää.

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Nurmijärvellä ja Kirkkonummella

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 2 0 1 3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012 Kuva: Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Helsingin seudun uusi asuinkerrosala käyttötarkoituksittain ja asemakaavavaiheittain 2016

Helsingin seudun uusi asuinkerrosala käyttötarkoituksittain ja asemakaavavaiheittain 2016 Helsingin seudun uusi asuinkerrosala käyttötarkoituksittain ja asemakaavavaiheittain 2016 Voimaan tullut asumisen kerrosala 2016 (NETTO) kem² Kerrostalot Rivi- ja ketjutalot Erillispientalot Yhteensä keskim.

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla HSY:n sukkulointiaineistot Karttasarja perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon (Tilastokeskus 31.12.2014) Kartoilla tarkastellaan työmatkoja molempiin suuntiin:

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Vantaan aluemuutoksia Pitäjän rajat vuonna 1578 Vantaa Vantaan kaupungin rajat vuonna 2008 Helsinki Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 Vuoden 2009 alusta Vantaan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin Helsingin seudun yhteistyökokous 22.4.2010 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Meneillään olevat selvitykset Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Helsingin

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Väestö ja muuttoliike Työvoima, työllisyys Eräitä sosiaalisia ilmiöitä Kaupunkirakenne, liikenne Rakentaminen ja asuminen Ympäristö ja ilmasto Helsingin seudun keskeiset

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Tarvitaanko koko k metropolialueelle yhteistä, rakennetun ympäristön kehittämiseen keskittyvää

Tarvitaanko koko k metropolialueelle yhteistä, rakennetun ympäristön kehittämiseen keskittyvää Tarvitaanko koko k metropolialueelle l ll yhteistä, rakennetun ympäristön kehittämiseen keskittyvää päätösvaltaista hallinto-organisaatiota? organisaatiota? Hannu Penttilä apulaiskaupunginjohtaja 7.10.2008

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Väestö ja muuttoliike Työvoima, työllisyys Eräitä sosiaalisia ilmiöitä Kaupunkirakenne, liikenne Rakentaminen ja asuminen Ympäristö ja ilmasto Helsingin seudun keskeiset

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Visiosta strategisiin linjauksiin ja edelleen eteenpäin 1 Miten yhteinen visio syntyi Ideakilpailu 2007 Kansainvälinen

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö Rakentaminen, asuminen ja ympäristö - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Asunto- ja toimitilarakentaminen Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010 Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Asuntoministeri Jan Vapaavuori Dipoli 1 METROPOLIPOLITIIKKA HALLITUSOHJELMASSA Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON SELVITYKSEN TYÖ- SUUNNITELMA

KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON SELVITYKSEN TYÖ- SUUNNITELMA Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys SEURANTARYHMÄ 1 (7) TYÖSUUNNITELMA 11.12.2009 KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON SELVITYKSEN TYÖ- SUUNNITELMA Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä

Lisätiedot

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia 2025 21.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun eteneminen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 21.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot