HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut"

Transkriptio

1 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010 HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut

2

3 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010

4 2 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010 HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL HSY puhelin: faksi: Copyright Kartat: Tilastokeskus 2009, Helsingin kaupunki KMO 075/2009, HSY Seudullinen perusrekisteri SePe Kuvat: HSY Kansikuva: HSY / Jenni-Justiina Niemi Edita Prima Oy Helsinki 2010

5 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI Esipuhe Helsingin seudun edellinen asuntoraportti julkaistiin 2008 ja sen jälkeisenä kahtena vuotena ovat asunto- ja rahamarkkinat ehtineet käydä lävitse vakavan taloudellisen taantuman ja siitä toipumisen. Asuntomarkkinat ja -rakentaminen ovat koko maassa ja Helsingin seudulla palaamassa normaaliin tilanteeseen, jota leimaavat vapaarahoitteisen asuntotuotannon vilkastuminen osittain valtion lyhytaikaisen korkotuen ansiosta tonttikaupan piristyminen sekä asuntojen kauppahintojen ja vuokrien nousu. Hintakehityksessä on nähtävissä jopa pientä tasaantumista viimeaikaisen kirimisen jälkeen. Samanaikaisesti valtio on lopettamassa suhdanneluontoisia elvytystoimiaan. Asuntokannan peruskorjaustoiminta näyttää kuitenkin jatkuvan vilkkaana. Yhdessä vilkastuneen uudisrakentamisen kanssa rakennusalalla on jo merkkejä pullonkauloista. Valtion tukeman ARA-tuotannon vaikeutunut tarjoustilanne ja nopeasti nousevat kustannukset alkavat rajoittaa rahoitusmahdollisuuksia. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen tavoitteet ovat ARA-vuokraasuntotuotannon osalta toteutumassa valtion korkotukien ansiosta. Tuotannon kokonaismäärää koskevista tavoitteista on sen sijaan jääty ja tuotanto näyttää lähiaikoina pysyvän noin asunnon vuositasolla. Asuntotuotannon kasvattamiselle on jatkossa kuitenkin hyviä edellytyksiä, kun Helsingin uudet suuret rakennuskohteet käynnistyvät toden teolla Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Kruunuvuorenrannassa. Espoossa ja Vantaalla on suuria asuntotuotantokohteita käynnistymässä mm. Suurpellossa, Kehäradan varressa ja Leinelässä. Myös Kauniaisissa ja kehyskunnissa on käynnissä suhteellisen mittavaa asuntotuotantoa. Taantuman väistyessä ja sen jälkimainingeissa näkyvät myös asuntotilanteen kiristymisen ja vuokra-asuntotuotannon vähäisten vuosikertojen seuraukset: kuntien vuokra-asuntojonot pidentyvät ja asumistuen saajien määrä kasvaa. Asunnottomuus on pysynyt lähes ennallaan, vaikka pitkäaikaisasunnottomia saadaankin asutettua tehokkaiden erityistoimien ansiosta. Myös asuntoalueiden sosiaalinen eriytymiskehitys näyttää jatkuvan kaikessa hiljaisuudessa, vaikka meillä on ainakin toistaiseksi säästytty naapurimaiden kaltaisilta rajuilta segregaatioilmiöiltä. Eduskuntavaalien lähestyessä odotetaan uutta hallituskautta mm. valmistautumalla metropolipolitiikan ja asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen uudistamiseen. Uusi hallitus luonnollisesti määrittelee myös omat asuntopoliittiset linjauksensa. HSY:n Helsingin seudun asuntoraportti jatkaa aiemmin YTV:n puitteissa tehtyä pitkäaikaista kuntarajat ylittävää asumisen seurannan kuntayhteistyötä, joka käsittää 14 kunnan yhteisen asuntoraportoinnin. Raportti sisältää aikaisempaan tapaan katsauksen seudun asuntomarkkinoihin ja asuntotilanteen kehitysnäkymiin. Mukaan on otettu myös selostukset asuntopolitiikan kannalta keskeisistä ohjelmista, suunnitelmista ja työryhmistä. Raportissa on mukana myös Helsingin seudun asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen seurantaa varten kunnilta kerättyjä ajankohtaisia arvioita lähiaikojen asuntotuotannosta. Tämänkertaiseen raporttiin on otettu tietoja myös asumista palvelevasta ajankohtaisesta tietohuollosta ja tutkimuksesta. Uutuutena ovat myös HSY:n Seudulliseen perusrekisteriin perustuvat tarkastelut rakennusmaavarannoista (RAMAVA). Raporttiin on saatu mukaan myös ensimmäisiä tietoja ympäristöministeriön keräämistä rakennuslupien energiatehokkuusluokituksista. Raportissa on pyritty muutenkin selostamaan asuntorakentamisen laadun ja energiatehokkuuden kehittämiseen tähtääviä pyrkimyksiä. Helsingin seudun asuntoraportti on koottu HSY:ssä. Sen ovat laatineet asuntoasiantuntija Jukka Saikkonen (tekstit) sekä suunnittelija Anna-Maria Kotala (taulukot ja kuvat). Työtä on ohjannut ja avustanut HSY:n asuntotoimikunta, johon ovat kuuluneet osastopäällikkö Mikko Luukkonen, suunnittelupäällikkö Kirsi Mäkinen ja suunnittelija Riikka Karjalainen Helsingistä, suunnittelupäällikkö Tiina Kosama ja suunnittelija Aki Välimäki Espoosta, lainapäällikkö Juhani Kumpu Vantaalta, yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju Kauniaisista, asuntosihteeri Tarja Leväinen Hyvinkäältä, hallintopäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpäästä, vt. asuntotoimen päällikkö Kirsi Rinne Keravalta, toimialajohtaja Ewa Forstén Kirkkonummelta, kaavoitusjohtaja Lauri Pouru ja asuntotoimen päällikkö Rauni Ohvo Mäntsälästä, hallintopäällikkö Marja-Liisa Back Nurmijärveltä, hallintojohtaja Seija Marttila Pornaisista, asumispalvelusihteeri Maria Broberg Sipoosta, asuntotoimen päällikkö Outi Hämäläinen Tuusulasta, maankäyttöinsinööri Tiina Hartman Vihdistä, erityisasiantuntija Jaana Nevalainen ympäristöministeriöstä, erityisasiantuntija Eero Hiltunen Suomen Kuntaliitosta, kehittämispäällikkö Ari Laine ja asuntomarkkina-

6 4 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010 asiantuntija Hannu Ahola Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta ja suunnittelupäällikkö Olli-Pekka Hatanpää Uudenmaan liitosta. Raportin sisällöstä, painotuksista ja kannanotoista vastaavat laatijat. Raimo Inkinen toimitusjohtaja HSY Irma Karjalainen tulosaluejohtaja HSY

7 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI Tiivistelmä Julkaisija: HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijät: Saikkonen Jukka, Kotala Anna-Maria Päivämäärä: Julkaisun nimi: Helsingin seudun asuntoraportti 2010 Helsingin seudun kuntien yhteistyö on jatkuvasti muutostilassa. Valmistumassa on useita seutuselvityksiä ja eduskuntavaalien lähestyessä valmistaudutaan mm. metropolipolitiikan sekä asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen uudistamiseen. Asuntomarkkinat ja -rakentaminen ovat koko maassa ja Helsingin seudulla palaamassa normaaliin tilanteeseen, jota leimaavat vapaarahoitteisen asuntotuotannon vilkastuminen, tonttikaupan piristyminen sekä asuntojen kauppahintojen ja vuokrien nousu. Aivan viimeaikaisessa hintakehityksessä on nähtävissä jopa pientä tasaantumista. Samanaikaisesti valtio on lopettamassa suhdanneluontoisia elvytystoimiaan. Asuntokannan peruskorjaustoiminta näyttää sekin jatkuvan vilkkaana. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen tavoitteet ovat ARA-vuokra-asuntotuotannon osalta toteutumassa valtion korkotukien ansiosta. Tuotannon kokonaismäärää koskevista tavoitteista on sen sijaan jääty ja tuotanto näyttää lähiaikoina pysyvän noin asunnon vuositasolla. Asuntotuotannon kasvattamiselle on jatkossa kuitenkin hyvät edellytykset, kun Helsingin, Espoon ja Vantaan uudet suuret rakennuskohteet käynnistyvät toden teolla. Myös Kauniaisissa ja kehyskunnissa on käynnissä tai valmisteilla suhteellisen mittavaa asuntotuotantoa. Taantuman väistyessä näkyvät myös asuntotilanteen kiristymisen ja vuokra-asuntotuotannon vähäisten vuosikertojen seuraukset: vuokra-asuntojonot pidentyvät ja asumistuen saajien määrä kasvaa. Asunnottomuus on pysynyt lähes ennallaan, vaikka pitkäaikaisasunnottomia saadaankin asutettua tehokkaiden erityistoimien ansiosta. Asuntokannan vanheneminen, väestön ikääntyminen ja maahanmuuttajaväestön jatkuva lisääntyminen tuovat omat paineensa nykyisen asuntokannan ja asuinalueiden laadun ja elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Näihin haasteisiin ollaan seudulla vastaamassa mm. olemassa olevien asuntoalueiden aktiivisella kehittämisellä. Helsingin seudun kunnat ovat keskeisiä toimijoita valtakunnallisessa lähiöiden kehittämisohjelmassa ja esim. Helsingillä on käynnissä oma lähiöohjelma, Esikaupunkien Renessanssi -hanke ja hissiprojekti. Pääkaupunkiseudun kunnilla on omat maahanmuutto-ohjelmansa. Tämänkertainen Helsingin seudun asuntoraportti sisältää aikaisempaan tapaan katsauksen seudun asuntomarkkinoihin ja asuntotilanteen kehitysnäkymiin. Mukaan on otettu myös selostukset asuntopolitiikan kannalta keskeisistä ohjelmista, päätöksistä ja työryhmistä. Raportissa on mukana myös asunto- ja tonttitarjonnan aiesopimuksen seurantaa varten kunnilta kerättyjä ajankohtaisia arvioita lähiaikojen asuntotuotannosta. Raportissa käsitellään lisäksi asumista palvelevaa ajankohtaista tietotuotantoa ja tutkimusta. Tässä raportissa on HSY:n Seudulliseen perusrekisteriin perustuvia tietoja pääkaupunkiseudun rakennusmaavarannoista (RAMAVA). Raporttiin on saatu mukaan myös ensimmäisiä tietoja ympäristöministeriön keräämistä rakennuslupien energiatehokkuusluokituksista. Raportissa on pyritty muutenkin selostamaan asuntorakentamisen laadun ja energiatehokkuuden kehittämiseen tähtääviä ajankohtaisia pyrkimyksiä. Avainsanat: asuminen, asuntotuotanto, Helsingin seutu, pääkaupunkiseutu Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 9/2010 ISSN (nid.) ISBN (nid.) Kieli: suomi Sivuja: 104 ISSN (pdf) ISBN (pdf) ISSN-L HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, PL 100, HSY, puhelin , faksi

8 6 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010 Abstract Published by: HSY Helsinki Region Environmental Services Authority Authors: Saikkonen Jukka, Kotala Anna-Maria Date of publication: Title of publication: Helsinki Region Housing Report 2010 The local authorities of the Helsinki Region collaborate in continually changing ways. Several regional reports are being finalised, and with parliamentary elections approaching, the ongoing work includes reformulating metropolitan policy and revising the letter of intent concerning housing and land supply. The housing market and dwelling construction are returning to normal in Finland and in the Helsinki Region, with an increase in construction of market financed dwellings, a recovery in the construction plot market and a rise in dwelling prices and rents. The very latest prices suggest that the market may now be levelling off. At the same time the government is putting an end to recovery stimulus measures. Renovation work on the housing stock also appears to be continuing at a brisk pace. The aims of the letter of intent on housing and land supply concluded between the Finnish government and the local authorities of the Helsinki Region are being implemented for rental dwelling construction thanks to government interest subsidies The total quantitative construction objectives have not been reached, on the other hand, and output seems likely to remain at about 10,000 new dwellings per year in the near future. Conditions for increasing dwelling construction nevertheless remain favourable, with major new building projects now forging ahead in Helsinki, Espoo and Vantaa. Relatively substantial housing construction initiatives are also at the design or implementation stage in Kauniainen and in the surrounding local authority districts. As the recession recedes, the consequences of a tighter housing situation and reduced annual construction volumes of rental housing are becoming visible: the queues of prospective tenants have grown longer and more people are receiving housing allowance. The rate of homelessness has remained almost unchanged, even though enhanced special measures are successfully housing the long-term homeless. The ageing of the housing stock and population, and an ongoing flow of migrants arriving from abroad impose other pressures to maintain the present housing stock and ensure the continued quality and vitality of residential areas. The response of the region to these challenges includes actively improving existing residential areas. The local authorities of the Helsinki Region are key stakeholders in the national suburban development programme and, for example, Helsinki has been actively pursuing its own suburban programme, Suburban Renaissance initiative and lift construction project. The local authorities of the Helsinki Metropolitan Area also have their own programmes for foreign immigrants. As in earlier editions, this Helsinki Regional Housing Report provides a review of the region s housing market and of the outlook for housing. It also incorporates accounts of the principal programmes, decisions and working groups that are relevant to housing policy, and current forecasts of upcoming housing construction volumes compiled by local authorities for the purpose of monitoring the letter of intent on housing and land supply. Current data gathering and research work in support of housing are also discussed. This report contains information from the HSY Regional Basic Register concerning Helsinki Metropolitan Area construction land reserves (RAMAVA). It also provides the first details of building permit energy efficiency classifications compiled by the Ministry of the Environment and otherwise seeks to provide an account of current efforts to improve the quality and energy-efficiency of housing construction. Key words: housing, dwelling construction, Helsinki region, Helsinki Metropolitan Area Publication series title and number: HSY publications 9/2010 ISSN (print) ISBN (print) Language: Finnish Pages: 104 ISSN (pdf) ISBN (pdf) ISSN-L HSY Helsinki Region Environmental Services Authority, P.O. Box 100, HSY, phone: , fax:

9 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI Sammandrag Utgivare: HRM Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Författare: Saikkonen Jukka, Kotala Anna-Maria Datum: Publikationens titel: Helsingforsregionens bostadsrapport 2010 Samarbetet mellan kommunerna i Helsingforsregionen befinner sig i förändring. Flera regionutredningar blir färdiga och då riksdagsvalet närmar sig förbereder man sig på en revidering av statens metropolpolitik och avsiktsförklaringen som gäller bostads- och tomtutbudet. Bostadsmarknaden och -byggandet håller på att återgå till ett normalläge både i hela landet och Helsingforsregionen. Detta läge präglas av att den fritt finansierade bostadsproduktionen har blivit livligare, tomtaffärerna piggnar till och att bostadspriserna och hyrorna stiger. Det syns till och med en liten utjämning i den allra senaste prisutvecklingen. Samtidigt håller staten på att avsluta sina konjunkturrelaterade stimulansåtgärder. Ombyggnad och renovering av bostadsbeståndet verkar också att bli fortsatt livlig. Målet i avsiktsförklaringen mellan staten och kommunerna i Helsingforsregionen, vilken gäller bostads- och tomtutbudet är på väg att uppnås inom ARA-hyresbostadsproduktionen på grund av räntestöden från staten. Målen för den totala bostadsproduktionen har dock inte nåtts och produktionen verkar under den närmaste framtiden att stanna på cirka bostäder per år. Det finns emellertid goda förutsättningar för en ökad bostadsproduktion i fortsättningen när nya stora byggprojekt inleds i Helsingfors, Esbo och Vanda. Också i Grankulla och kranskommunerna pågår eller förbereds en relativt stor bostadsproduktion. När lågkonjunkturen avtar blir också följderna av det skärpta bostadsläget och den ringa produktionen av hyresbostäder synliga: köerna till hyresbostäder växer och antalet som får bostadsstöd ökar. Bostadslösheten är nästan oförändrad, om än långtidsbostadslösa kan få bostad med hjälp av effektiva specialåtgärder. Ett allt äldre bostadsbestånd, en åldrande befolkning och en ständigt växande invandrarbefolkning utövar också sitt speciella tryck på att upprätthålla kvaliteten och livskraften i det nuvarande bostadsbeståndet och bostadsområdena. Man svarar mot dessa utmaningar i regionen bland annat genom att aktivt utveckla befintliga bostadsområden. Kommunerna i Helsingforsregionen är centrala aktörer i det riksomfattande programmet för utveckling av förorter och t.ex. i Helsingfors pågår ett eget förortsprogram, projektet Förstädernas Renässans och hissprojektet. Samtliga kommuner i huvudstadsregionen har egna immigrationsprogram. Bostadsrapporten för Helsingforsregionen 2010 innehåller som tidigare en översikt över regionens bostadsmarknad och utsikterna för bostadssituationens utveckling. Redogörelser för program, beslut och arbetsgrupper som är centrala för bostadspolitiken har också tagits med. Rapporten innehåller också kommunernas aktuella bedömningar av bostadsproduktionen under de närmaste tiderna, uppgifter som samlats in för uppföljningen av avsiktsförklaringen. I rapporten behandlas ytterligare också aktuell dataproduktion och forskning som tillgodoser boendet. I denna rapport ingår uppgifter om huvudstadsregionens byggnadsmarkreserv (RAMAVA). Uppgifterna baserar sig på HRM:s regionala basregister. De första uppgifterna om energieffektivitetsklassificeringen av bygglov som insamlats av miljöministeriet har också tagits med i rapporten. Strävan har varit att också i övrigt redogöra för aktuella målsättningar för utvecklingen av kvalitet och energieffektivitet i bostadsbyggandet. Nyckelord: boende, bostadsproduktion, Helsingforsregionen, huvudstadsregionen Publikationsseriens titel och nummer: HRM publikationer 9/2010 ISSN (hft.) ISBN (hft.) Språk: finska Sidantal: 104 ISSN (pdf) ISBN (pdf) ISSN-L HRM Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster, PB 100, HRM, tfn: , fax:

10 8 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010

11 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI Sisällys 1. Helsingin seudun kehitys ja rakenne Talouden, työllisyyden ja väestön kehitys Yritystoiminta ja kilpailukyky Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavat suunnitelmat Seutuyhteistyö kehittyy Helsingin seudun asuntomarkkinat Asuntokunnat ja asuntojen kysyntä Asumistaso Asuntokannan määrä ja rakenne Rajoituksista vapautuvat ARA-vuokra-asunnot Asuntojen laatu Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntotilanteen ja -tuotannon kehitysnäkymiä Maa- ja tonttitilanne Asuntotuotanto Lähitulevaisuuden asuntotuotantonäkymät Valtion tuet asumiseen ja asuntotuotantoon Asuntorakentamisen laatu ja energiatehokkuus Asuntokannan korjaaminen ja perusparantaminen Asumista koskevat ohjelmat ja suunnitelmat Maankäytön ja asumisen seudulliset ohjelmat Maahanmuuttajat Hallituksen asunto- ja metropolipolitiikka Asunnottomuuden vähentäminen Olemassa olevien asuntoalueiden kehittäminen Rakennusten energiatehokkuus Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia Rakentamisen laadun kehittäminen Uudenmaan liiton suunnitelmat Asumisen tietopohja Seudullinen perusrekisteri ja SeutuCD Yhdyskuntarakenteen seurannan tietojärjestelmä (YKR) Helsinki Region Infoshare pyrkii jakamaan tilastotietoa Asuntojen hintatiedot nyt koko maasta Asuntotutkimus ja kehittäminen Yhteenveto 61 Liitteet 65 Liite 1. Helsingin seudun MAL strategisiin linjauksiin sisältyviä asumista koskevia toimenpiteitä 65 Liite 2. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi 66 Liite 3. Ympäristöministeriön Rakennetun ympäristön osaston tarkastettu ohjelma Kiviniemen hallituskaudelle 69 Liite 4. Valtioneuvoston selontekoon metropolipolitiikasta sisältyviä, asumista koskevia kehittämislinjauksia 70 Liite 5. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Helsingin seudun osalta 71 Liite 6. Esikaupunkien Renessanssi -projektin kehittämisalueet 72

12 10 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010 Liite 7. Valtakunnallisen lähiöohjelman hankkeet Helsingin seudulla 73 Liite 8. Asumisen ja maankäytön työryhmiä Helsingin seudulla 76 Liitetaulukot Helsingin seudun väestö vuonna 2010 ja ennuste vuosille Asumisindikaattoreita Asuntokunnat henkilöluvun mukaan Ahtaasti asuvat asuntokunnat Asuntokanta Asuntokanta talotyypeittäin Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntokanta hallintamuodoittain Rajoitusten piirissä oleva ARA-asuntokanta ja vuosina vapautuvat aravavuokra-asunnot Vuosina rajoituksista vapautuvat aravavuokra-asunnot Asuntotuotanto ja rakennusluvat Helsingin seudulla ja koko maassa Valmistuneet asunnot Aloitettu asuntotuotanto Myönnetyt rakennusluvat Helsingin seudun asunto- ja tonttitarjonnan aiesopimuksen seuranta, ARA-vuokra-asuntotuotanto Helsingin seudun asunto- ja tonttitarjonnan aiesopimuksen seuranta, koko asuntotuotanto Rakennuslupien energialuokat vuonna 2009, kaikki asuinrakennukset yhteensä Rakennuslupien energialuokat vuonna 2009, omakotitalot Rakennuslupien energialuokat vuonna 2009, pienet asuinrakennukset (2-6 huoneistoa) Rakennuslupien energialuokat vuonna 2009, suuret asuinrakennukset (7 huoneistoa tai enemmän) Alkava ARA-tuotanto vuosina , tammi lokakuu 98 Lähdeviittaukset 99

13 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI Helsingin seudun kehitys ja rakenne Kuva 1. Helsingin seutu Pääkaupunkiseutu 1 Helsinki 2 Espoo 3 Vantaa 4 Kauniainen Kehyskunnat Kuuma-kunnat: 5 Järvenpää 6 Kerava 7 Mäntsälä 8 Nurmijärvi 9 Pornainen 10 Tuusula Tilastokeskus 2009 Kuntaryhmä Neloset: 11 Hyvinkää 12 Kirkkonummi 13 Sipoo 14 Vihti Helsingin seutu on 14 kunnan kokonaisuus, joka koostuu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten muodostamasta pääkaupunkiseudusta ja kymmenen kunnan kehysalueesta (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti) (kuva 1). Pääkaupunkiseudulla asuu runsaat miljoona ja koko seudulla 1,35 miljoonaa henkilöä. Helsingin seudulla on runsaat asuntoa, mikä on neljännes koko maan asunnoista. Seudun asunnoista puolet sijaitsee Helsingissä, Espoossa (ml. Kauniainen) 17 prosenttia, Vantaalla 14 prosenttia ja kehyskunnissa 20 prosenttia. Kaksi kolmannesta Helsingin seudun asunnoista on kerrostaloissa. Kerrostalovaltaisuus korostuu pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingissä. Pientaloasuminen on leimallista erityisesti kehyskunnille. Niissä kaksi kolmasosaa asunnoista on pientaloissa ja seudun pientaloasunnoista 40 prosenttia sijaitseekin kehysalueella. Hiukan yli puolet Helsingin seudun asunnoista on omistusasuntoja ja runsas kolmannes vuokra-asuntoja. Kehyskunnissa korostuvat omistusasunnot, kun pääkaupunkiseutu ja erityisesti Helsinki ovat vuokra-asuntovaltaisempia. Pääkaupunkiseudun vuokra-asunnosta yli puolet on ARA-vuokra-asuntoja.

14 12 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI Talouden, työllisyyden ja väestön kehitys Talouden näkymät kirkastumassa Arviot tuotannon ja tulojen kasvunäkymistä vuonna 2010 Helsingin seudulla ovat muuttuneet aiempaa myönteisemmiksi. Kokonaistuotannon ennakoidaan yltävän 2,9 prosentin lisäykseen vuoden 2010 aikana. Muutos on tällöin samaa luokkaa kuin muualla maassa. Vuodesta 2011 alkaen tuotannon arvioidaan edelleen kasvavan Helsingin seudulla ja kasvuvauhdin ohittavan koko maan keskimäärän. Tuotannon vuosikasvu kaudella olisi näin Helsingin seudulla 3,0 3,3 prosenttia. Hitaamman kehityksen mahdollisuus ei kuitenkaan ole täysin poissuljettu. Helsingin seudun tuotanto lisääntyi ajanjaksolla selvästi nopeammin kuin koko maassa. Hieman viiveellä Helsingin seutua kohdannut taantuma pudotti vuoden 2009 tuotantoluvut kuitenkin yhtä jyrkkään laskuun kuin koko maassa, jolloin vuoden tuotannon määrä supistui noin 8 prosentilla. Taantumasta huolimatta Helsingin seudun asukkaiden reaaliset ansiotulot kasvoivat ennakkoarvion mukaan 0,5 prosentilla vuonna Koko maassa keskimäärin ansiotulot kuitenkin laskivat. Ero selittyy Helsingin seudun paremmalla työllisyyskehityksellä. Hidastunut inflaatio vaikutti myös reaalituloihin. Seudun asukkaiden ansiotulojen ennakoidaan kääntyvän parempaan kasvuun vuodesta 2010 alkaen. Nousun arvioidaan olevan 2,0 2,5 prosenttia vuodessa. Väestönkasvu jatkuu tasaisena Väestönkasvu on talouden taantumasta huolimatta jatkunut Helsingin seudulla tasaisena (kuvat 2-4). Vuosina kasvuvauhti hidastui jonkin verran varsinkin huippuvuoteen 2008 verrattuna, jolloin pääkaupunkiseudun väestökasvu ylsi 1,4 prosenttiin. Luvussa on tällöin mukana 0,2 prosenttiyksikköä Sipoosta Helsinkiin liitetyn Östersundomin alueen aiheuttamaa lisäystä. Vuoden 2010 väestönlisäykseksi pääkaupunkiseudulla arvioidaan 1,1 prosenttia, joka on hieman vähemmän kuin vuonna 2009 (1,2 %). Vuoden 2014 loppuun asti väestökehityksen arvioidaan edelleen jatkuvan tasaisella yhden prosentin nousuvauhdilla. Koko Helsingin seudulla väestönlisäys on ollut viime vuosina runsaan prosentin vuodessa ja sen arvioidaan pysyvän lähes saman suuruisena tulevina vuosina (taulukko 1). Vuoden 2011 alussa pääkaupunkiseudun väkiluvuksi arvioidaan kaupunkien uusimpien ennusteiden mukaan 1,046 miljoonaa henkeä ja koko Helsingin seudulla 1,35 miljoonaa henkeä. Neljässä vuodessa eli vuoden 2014 loppuun mennessä asukasluvun ennustetaan nousevan pääkaupunkiseudulla hengellä ja koko Helsingin seudulla hengellä. Väestönkasvun painopiste Helsingin seudun sisällä siirtyi laman myötä kehyskunnista pääkaupunkiseudulle. Koko vuosituhannen alun vuoteen 2008 saakka kehyskunnat kasvoivat selvästi nopeammin kuin pääkaupunkiseutu. Ennusteiden mukaan 1,1 miljoonan asukkaan rajapyykki ylittynee pääkaupunkiseudulla vuoden 2016 aikana. Puoleentoista miljoonaan asukasluvun ennustetaan yltävän koko Helsingin seudulla 2020-luvun alkuvuosina (liitetaulukko 1). Taulukko1: Väestön kehitys ja ennusteet alueittain vuosille , henkeä vuoden alussa kasvu ed. vuodesta vuosi Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseutu Kehyskunnat kasvu ed. vuodesta Helsingin seutu kasvu ed. vuodesta ,8 % ,4 % ,9 % ,9 % ,6 % ,1 % ,0 % ,7 % ,1 % 2009* ,4 % ,7 % ,3 % ,2 % ,1 % ,1 % ,1 % ,0 % ,1 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,1 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % Lähteet: Helsingin kaupungin tietokeskus, Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusyksikkö, Vantaan kaupungin tietopalvelu ja Kauniaisten kaupunki. Helsingin seudun, Helsingin ja Espoon ennusteet on laatinut valt.tri Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy. * Vuoden 2009 alussa Sipoosta liitettiin Östersundomin alue Helsinkiin

15 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI Työpaikat Väestö Tuotanto Sukkulointi* Pääkaupunkiseutu Kehyskunnat Helsingin seutu Indeksi, 2000= Muutos, henkilöä/vuosi Lähteet: Tilastokeskus sekä kuntien väestösuunnitteet ja tulevaa kehitystä koskevat arviot *) Pääkaupunkiseudulle sen ulkopuolelta suuntautuvat työmatkat Kuva 2: Pääkaupunkiseudun kehityksen tunnuslukuja ja arvioita vuoteen 2015 Kuva 3. Väestönkasvu Helsingin seudulla vuosina (Lähde: Tilastokeskus 2010). Kuva 4: Pääkaupunkiseudun ja sen keskeisen työssäkäyntialueen väestömäärien muutokset alkuvuonna (Lähde: HSY 2010, Aineisto: Tilastokeskuksen väestömuutosten ennakkotiedot)

16 14 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010 Luonnollinen väestönlisäys ja muuttoliike tuovat kasvua Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin verrattuna selittää puolet pääkaupunkiseudun väestönkasvusta. Toinen puoli kasvusta johtuu muuttoliikkeen tuomasta nettokasvusta. Kasvutekijät kuitenkin vaihtelevat kaupungeittain niin, että esimerkiksi Helsingissä luonnollinen väestön lisäys tuo vajaat 40 prosenttia kasvusta, kun sen osuus Espoossa on lähes kolme neljäsosaa. Helsingin väestöennuste raportin 1 mukaan koko Helsingin seudun tasolla luonnollinen väestönkasvu on ollut vakaata nettomuuttoon verrattuna (kuva 5). Seudun väestönkasvun suurten vaihteluiden tärkein lähde on Helsinki ja erityisesti sen voimakkaasti vaihteleva muuttoliike. Helsinkiin verrattuna Espoon, Vantaan ja kehyskuntien väestönmuutosten vaihtelut ovat olleet pienempiä, vaikka niidenkin vuosittainen nettomuutto vaihtelee tuntuvasti. Korkeat asumiskustannukset ja pientaloasumisen suosio ovat 2000-luvulla suunnanneet kotimaista muuttovirtaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle kehyskuntiin ja vielä kauemmaksi. Tämä kehitys on nyt rauhoittunut ja muuttoliike on kolmatta vuotta pysynyt pääkaupunkiseudulle voitollisena. Talouden taantuma ja sen myötä heikentynyt työvoiman kysyntä vähensi jonkin verran tulomuuttoa Helsingin seudulle sekä muualta Suomesta että ulkomailta, mutta vaikutus jäi suhteellisen pieneksi. Ilmeisesti taantuma vaikutti myös siten, että Helsingin osuus seudun muuttovoitosta kasvoi edellisiin vuosiin verrattuna. Toisin sanoen muuttovoiton painopiste siirtyi seudulla sisäänpäin. Näin tapahtui myös 1990-luvun laman aikana. Helsinki sai alkuvuonna 2010 eniten muuttovoittoa muista kunnista (280 henkeä). Kehysalueelle kotimainen muuttoliike toi alkuvuonna alueelle 440 henkilön nettolisäyksen, joka on vain alle kolmasosan vuosikymmenen pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna. Koko seudun tasolla muuttotappio ulommalle työmarkkinaalueelle on merkittävä tekijä (kuva 6). Seudun muuttotappio oli noin henkeä vuonna 2009 eli saman verran kuin edellisenä vuonna, kun se oli yli henkeä vuosina Muu kotimainen (ulomman työmarkkina-alueen ulkopuolinen) muuttovoitto väheni vuonna 2009 edellisestä vuodesta ja oli noin henkeä. Tämä muuttovoitto tuli lähes kokonaan Helsinkiin. Maahanmuutto on koko 2000-luvun ollut merkittävä tekijä pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvussa. Alkuvuodesta 2010 se toi alueelle henkilön nettolisäyksen. Koko vuosikymmenen ajan tasaisesti kasvanut maahanmuutto näyttäisi nyt tasaantuneen ja vakiintuneen melko korkealle tasolle. Maahanmuuttoa on käsitelty tarkemmin luvussa 4.2. Työmarkkinat elpyvät hitaasti Taantuma alkoi vaikuttaa Helsingin seudun työmarkkinoilla vasta vuonna Alueella asuvien työllisten määrä väheni nopeasti 1,7 prosentilla sekä pääkaupunkiseudulla että koko Helsingin seudulla. Myös työpaikkojen määrä väheni yhtä nopeasti koko seudulla. Vähennys oli vielä hieman suurempi pääkaupunkiseudulla. Koko maassa työllisyys laski 2,9 prosentilla. Työllisyyden alamäki kuitenkin pysähtyi Helsingin seudulla jo keväällä Ennakkoarvion ja ennusteen mukaan työllisten ja työpaikkojen määrä pysyy suunnilleen edellisvuoden tasolla vuonna 2010 ja lähtee hitaaseen kasvuun vuoden 2011 aikana. Vuodesta 2013 alkaen nousun ennustetaan kiihtyvän ja yltävän 1,7 prosentin kasvuvauhtiin. Työllisten ja työpaikkojen määrän arvioidaan kasvavan samaa tahtia. Seudun työllisyyden kasvun ennustetaan olevan vahvempaa kuin koko maassa. Vuoden 2011 alussa pääkaupunkiseudulla arvioidaan olevan työpaikkaa ja koko Helsingin seudulla työpaikkaa. Pääkaupunkiseutu kuronee umpeen laman Henkeä Nettomuutto Luonnollinen kasvu Väestönmuutos Henkeä Ulompi työmarkkina-alue Ulkomaalaiset Muu kotimainen Kuva 5. Väestönmuutoksen osatekijät Helsingin seudulla (Lähde: Helsingin väestöennuste ) Kuva 6. Helsingin seudun nettomuutto muuttoalueittain (Lähde: Helsingin väestöennuste )

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Vantaan aluemuutoksia Pitäjän rajat vuonna 1578 Vantaa Vantaan kaupungin rajat vuonna 2008 Helsinki Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 Vuoden 2009 alusta Vantaan

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Tarvitaanko koko k metropolialueelle yhteistä, rakennetun ympäristön kehittämiseen keskittyvää

Tarvitaanko koko k metropolialueelle yhteistä, rakennetun ympäristön kehittämiseen keskittyvää Tarvitaanko koko k metropolialueelle l ll yhteistä, rakennetun ympäristön kehittämiseen keskittyvää päätösvaltaista hallinto-organisaatiota? organisaatiota? Hannu Penttilä apulaiskaupunginjohtaja 7.10.2008

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Väestö ja muuttoliike Työvoima, työllisyys Eräitä sosiaalisia ilmiöitä Kaupunkirakenne, liikenne Rakentaminen ja asuminen Ympäristö ja ilmasto Helsingin seudun keskeiset

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Väestö ja muuttoliike Työvoima, työllisyys Eräitä sosiaalisia ilmiöitä Kaupunkirakenne, liikenne Rakentaminen ja asuminen Ympäristö ja ilmasto Helsingin seudun keskeiset

Lisätiedot

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö Rakentaminen, asuminen ja ympäristö - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Asunto- ja toimitilarakentaminen Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010 Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 21.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntoraportti 2012

Helsingin seudun asuntoraportti 2012 Helsingin seudun asuntoraportti 2012 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti Espoon kaupunginvaltuusto 28.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen,

Lisätiedot

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 2/2010

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 2/2010 KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 2/2010 Aika Keskiviikko 24.11.2010, klo 18.00 Paikka Hyria koulutus Oy, Auditorio Torikatu 18, Hyvinkää SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Helsingin Seudun Liikenteen Juhlaseminaari. Omistajakuntien odotukset HSL:lle ja seudulliselle yhteistyölle

Helsingin Seudun Liikenteen Juhlaseminaari. Omistajakuntien odotukset HSL:lle ja seudulliselle yhteistyölle Helsingin Seudun Liikenteen Juhlaseminaari Omistajakuntien odotukset HSL:lle ja seudulliselle yhteistyölle Helsingin Messukeskus, 9.2.2010 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen 14.10.2008 Kaupunginjohtaja Jussi

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 17 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 885 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 032 ja rivitaloasunnoissa 3 370

Lisätiedot

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Pöytäkirja 2/2010

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Pöytäkirja 2/2010 KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Pöytäkirja 2/2010 Aika Keskiviikko 24.11.2010, klo 18.00 Paikka Hyria koulutus Oy, Auditorio Torikatu 18, Hyvinkää SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2013

Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 18 2013 Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2013 Keskivuokra 14,27 /m 2 /kk Keskivuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 16,42 /m 2 /kk Keskivuokra

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013

Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013 Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n seurantaa Kehitetty yhteistyössä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Metropolialueen kehittämisen haasteet. Hannu Penttilä apulaiskaupunginjohtaja 19.9.2008

Metropolialueen kehittämisen haasteet. Hannu Penttilä apulaiskaupunginjohtaja 19.9.2008 Metropolialueen kehittämisen haasteet Hannu Penttilä apulaiskaupunginjohtaja 19.9.2008 Helsingin metropolin keskeiset haasteet Rooli maailmankartalla Osaaminen ja yhteydet Kansanvälistyminen Kestävä rakenne

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Uudenmaan Maakuntaparlamentti

Uudenmaan Maakuntaparlamentti Uudenmaan Maakuntaparlamentti Työministeri Lauri Ihalainen 20.11.2014 Finlandia-talo Uudenmaan Maakuntaparlamentti 1. Yleinen talouden kuva 2. Elinvoimaa älykkäästä erikoistumisesta 3. Työllisyys- ja työttömyystilanne

Lisätiedot

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA ASUNTOPOLIITTINEN SEMINAARI 21.10.2015 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Lahden kaupunki Lahden seudun MAL-asuntotyöryhmän kuntien seudullinen asuntostrategia

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat metropolialueella

Vahvat peruskunnat metropolialueella Vahvat peruskunnat metropolialueella - Vantaan valtuuston päätökset kuntaliitoksista ja metropoliratkaisusta - Yhteenveto seudun kehityksestä vuoteen 2030 Vantaan kaupunginvaltuusto päätti Helsingin ja

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen havainnollistaminen paikkatiedolla Paikkatietoja ja unelmia uusia tuulia suunnittelu- ja tutkimuskäyttöön -seminaari

Yhdyskuntarakenteen havainnollistaminen paikkatiedolla Paikkatietoja ja unelmia uusia tuulia suunnittelu- ja tutkimuskäyttöön -seminaari Yhdyskuntarakenteen havainnollistaminen paikkatiedolla Paikkatietoja ja unelmia uusia tuulia suunnittelu- ja tutkimuskäyttöön -seminaari Arja Salmi 10.3.2011 Vesi- ja viemäriverkostot KUHA Pienet kustannustehokkaat

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Rakennusalan suhdannenäkymät

Rakennusalan suhdannenäkymät Rakennusalan suhdannenäkymät Bo Salmén Bo Salmén 9.5.2012 1 Kokonaistuotannon ja rakentamisen kehitys muutos edellisestä vuodesta, % Lähde: Tilastokeskus, RT 2 3 Talonrakennustuotanto, kaikki rakennukset,

Lisätiedot