Opettajan vaikea asema deliberatiivisdemokraattisen. kontrollipyrkimysten paineessa

Transkriptio

1 Opettajan vaikea asema deliberatiivisdemokraattisen asenteen ja kontrollipyrkimysten paineessa Tuure Tammi Projektitutkija, Jatko-opiskelija Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

2 Esityksen tausta ja fokus: Perustuu artikkeliin: Democratic deliberations in the Finnish elementary classroom: The dilemmas of deliberations and the teacher s role in an action reserach project. (Arvioitavana Education, Citizenship and Social Justice lehdessä). Esityksessä tarkastelun kohteena opettajan toiminta ja ajattelu.

3 Deliberatiivinen demokratia Oppimisprosessi, jossa poliittista tietoa luodaan, testataan ja uudistetaan useita näkökulmia punnitsevan järkeilyn kautta, omia intressejä laajempaa ymmärrystä tavoitellen (Dryzek, 1990: 9 16; Habermas, 2003; Englund, 2006: 506). Yleinen mielipide ajatellaan muodostuvan keskusteluista lukuisissa limittäisissä sosiaalisissa systeemeissä (esim. koulu, koti, harrastusryhmä, jne.) (Benhabib, 1996: 73 74). Taustalla ajatus kansalaisten osallistumisen merkityksestä formaalin politiikan lisäksi myös poliittisia puheenaiheita määrittäviin julkisiin tai puolijulkisiin keskusteluihin (Dewey, 1916; Reich, 2007: 187). Koulut heikkoina julkisuuksina (Englund 2006: ) jotka heijastava käynnissä olevia yhteiskunnallisia keskusteluita.

4 Deliberaatio ja opettaminen Usein opetuksen on todettu seuraavan IRF-kaavaa, jossa opettaja esittää kysymyksen, oppilas vastaa ja opettaja arvioi vastauksen pätevyyden. Thornbergin (2010) tutkimus koulun demokraattisista kokouksista kontrollin ja ennalta tehtyjen päätösten toteamisen välineinä. Freire: tallettava vs. dialoginen lähtökohta Deliberaatio dialogisuuden yhtenä muotona: opetuksessa painotus yhteisellä tutkiskelulla.

5 Metodologiasta Lähtökohtana lisätä lasten mahdollisuuksia nostaa luokkahuoneessa keskusteluun ja päätöksentekoon asioita, joihin he olivat tyytymättömiä. Artikkelin aineistona havaintomuistiinpanot, videot luokkahuonekeskusteluista, nauhoitetut keskustelut opettajan kanssa. Analyysi sisällön analyysia, jatkuvaa vuoropuhelua teorian ja aineiston välillä. Keskeisinä teemoina demokratian laveus, syvyys ja toteutettavuus. Laveus viittaa osallistujajoukkoon, syvyys vallan jakautumiseen osallistujien kesken ja toteutettavuus koulukontekstin reunaehtoihin.

6 Deliberatiivis-demokraattinen asenne Pyrkimys deliberaatioiden laventamiseen antamalla oppilaille lisää vastuuta keskustelun kulusta ja luomalla oppilaiden aloitteita arvostava tila. Opettaja oppilaiden vuoropuhelun välittäjänä. Pyrkimys deliberaatioiden syventämiseen ottamalla oppilaiden aloitteet keskustelujen lähtökohdiksi muodostaen näistä avoimia, hedelmällisiä kysymyksiä tai ongelmia. Avoimmuus kyseenalaistaa, demokraattisen toiminnan vuoksi, omia ennakko-oletuksiaan liittyen valtaan. Pyrkimys deliberaatioiden toteutettavuuteen ottamalla vastuu väliaikaisten yhteenvetojen tekemisestä kaikkien relevanttien argumenttien ollessa esitetty.

7 Sisäinen jännitteisyys Opettajan toiminnassa ja puheessa esiintyvää: Kaikesta voidaan keskustella, mutta kaikkea ei välttämättä päätetä yhdessä. Oppilaiden pitää oppia hillitsemään vaikuttamisenhaluaan, jotta opetus voi edetä järkevästi ja opettaja voi huolehtia jokaisen oppilaan eduista. Ehkä voisi myös pyrkiä pitämään kiinni aikatauluista

8 Luova agnostisismi? Fitzpatrickin (2009) luova agnostisismi Voidaan ajatella kyvyksi liikkua luovasti demokratian ja kontrollin, oppilaiden osallistumisen ja opetussuunnitelman, toimijuuden ja rakenteiden välillä. Opettaja näyttäytyy oppijan roolissa ja opettaminen paradoksaalisena etsintänä, loppumattomana tutkimisena (Fitzpatrick 2009: 316) Toisaalta, ei ratkaise ulkoisia jännitteitä

9 Ulkoinen jännitteisyys Kokemus ristiriitaisuudesta muiden aineiden opettajien järjestelyjen kanssa. Yhteisistä pedagogisista prinsiipeistä keskustelu toisten opettajien kanssa vaikeaa. Luokan osallistuva kulttuuri saattaisi aiheuttaa ristiriitoja opettajan vaihtuessa. Ajallisuus ja paikallisuus: Deliberatiivis-demokraattisen toiminnan rajautuminen pääasiallisesti luokkahuoneen sisään. Huoli tulevien luokkahuoneiden ja ympäristöjen vaikutuksista oppilaiden demokraattisten asenteiden ja motivaation kehitykselle. Määrittää vahvasti toteutettavuuden ulottuvuutta.

10 Toteutettavuuden haasteita Sosiaalisen skaalan haaste: jos limittäisiin deliberaatioihin ei kannusteta laajalti, niiden opettaminen yhdessä luokkahuoneessa vaikuttaa merkityksettömältä. Ajan haaste: Onko aikaa vieville dialogiin ja deliberaatioon perustuville projekteille aikaa kontekstissa, jossa oppilaan saavutuksia painotetaan vahvasti?

11 Pohdittavaa Vallan, tiedon ja tietämisen suhteet. Esimerkiksi: opettajien vapaus toteuttaa erilaisia pedagogisia lähestymistapoja luokkahuoneissaan, aikaa vievät dialogiin ja deliberaatioon perustuvat projektit, joita on hankala arvostella kouluarvosanoin, deliberaation ja demokratian toteutuminen muutoin kuin oppituntimaisen käytänteen kautta. Huomion kiinnittäminen siihen, millä tavalla oppilaiden osallistumista, osallisuutta, vaikuttamista ja toimijuutta painottavat hankkeet ja projektit ovat jännitteisiä. Opettajankoulutuksessa jännitteisyyden tarkastelun kautta syvempää ymmärrystä koulutodellisuuden reunaehdoista?

12 Lukemista Englund T (2006) Deliberative communication: a pragmatist proposal. Journal of Curriculum Studies 38(5): Fitzpatrick T (2009) Deliberative Democracy, Critical Rationality and Social Memory. Studies in Philosophy and Education 28(4): Lodge C (2005). From hearing voices to engaging in dialogue. Journal of Educational Change 6(2): Reich W (2007) Deliberative democracy in the classroom: A sociological view. Educational Theory 57(2): Schiller W & Einarsdottir J (2009) Special Issue: Listening to young children s voices in research. Early Child Development and Care 179(2): Tammi T (2011) Democratic deliberations in the Finnish elementary classroom: The dilemmas of deliberations and the teacher s role in an action reserach project. (Arvioitavana Education, Citizenship and Social Justice lehdessä) Thornberg R (2010) School democratic meetings: Pupil control in disguise. Teaching and Teacher Education 26(4):