Kivaa kun saa leikkiä ja olla kavereiden kaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kivaa kun saa leikkiä ja olla kavereiden kaa"

Transkriptio

1 Kivaa kun saa leikkiä ja olla kavereiden kaa Varkauden esikouluikäisten lasten vapaa-ajan vietto Kosunen Teija Tolvanen Marika Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU, PIEKSÄMÄEN YKSIKKÖ Kosunen, Teija Tolvanen, Marika Varkauden esikouluikäisten lasten vapaa-ajan vietto Pieksämäki s. 3 liitettä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa Varkauden esikouluikäisten lasten vapaa-ajan vietosta. Tutkimuksessa selvitettiin mitä esikouluikäiset lapset tekevät vapaa-ajallaan ja minkä merkityksen esikouluikäiset lapset sekä heidän vanhempansa antavat esikouluikäisen vapaa-ajalle. Tutkimuksessa selvitettiin tyydyttyvätkö Maslow n tarvehierarkian mukaiset tarpeet esikouluikäisten lasten vapaa-aikana. Tulevina työntekijöinä haluamme tietoa siitä, mikä osuus vapaa-ajalla on pienten lasten arjessa. Tämän tiedon voimme välittää lasten vanhemmille ja tätä kautta voisimme tukea lasten kehitystä ja kasvatusta myös kotona. Tutkimuksen kohderyhmänä oli osa Varkauden kunnallisten päiväkotien esikouluikäisistä lapsista sekä heidän vanhemmistaan. Lähetimme kohderyhmään kuuluville perheille kyselylomakkeet, jotka sisälsivät monivalinta kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Kyselyt suoritettiin keväällä Tämän lisäksi käytimme tutkimuksessamme aiheeseen liittyvää muuta teoria-aineistoa. Varkauden esikouluikäiset lapset viettävät vapaa-aikaansa monipuolisten tekemisten merkeissä. Heidän vapaa-aikaansa sisältyi mm. ulkoilua, leikkiä, tv:n ja videoiden katselua sekä ajan viettoa kavereiden ja perheen parissa. Esikouluikäisten lasten sekä heidän vanhempiensa mielestä esikouluikäisten lasten vapaa-ajan tärkein asia oli leikki. Esikouluikäiset lapset itse pitivät tärkeänä myös kavereiden kanssa vietettyä aikaa. Esikouluikäisten lasten vanhemmat painottivat lisäksi perheen yhteistä aikaa. Tutkimuksen mukaan Maslow n tarvehierarkian mukaiset tarpeet tyydyttyvät esikouluikäisten lasten vapaa-aikana. Fysiologiset tarpeet, turvallisuuden tarpeet ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tarpeet tyydyttyvät selkeästi esikouluikäisillä lapsilla. Itseluottamuksen ja menestyksen sekä itsensä toteuttamisen tarpeet toteutuivat pääsääntöisesti esikouluikäisillä lapsilla. Asiasanat: vapaa-aika, harrastus, leikki, esikouluikäinen lapsi, Maslow n tarvehierarkia Säilytyspaikka: DIAK/ Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PIEKSÄMÄKI TRAINING UNIT Kosunen, Teija Tolvanen, Marika What children in preschool age do on their spare time in Varkaus? Pieksämäki pages, 3 appendixes The purpose of this study was to explore what children in preschool age did on their spare time. What was the parents opinions of their children spare time. What was the children`s opinion of their spare time. Did children s needs, which based on Maslow s theory, came true on their spare time. We sent 125 questionnaires to children in preschool age who lives in Varkaus. We got back 59 responses. We also collected theory from books, magazines and from internet. Theory included information of children in preschool age. Results of this study shoved children in preschool age did many kinds of things on their spare time. Children spent a lot of time with their families and friends. Children in preschool age and their parents had the opinion that playing games was a very important thing of children s spare time. Keywords: spare time, hobby, game, child in preschool age, Maslow`s theory Deposited at: Pieksämäki Diaconia polytechnic, libary

4 1. JOHDANTO Vapaa-aika on se aika, joka jää itse määritellyn tai yhteiskunnan säätelemän työajan yli. Esikoulua voidaan pitää esikouluikäisen lapsen työnä. Esikouluikäisen lasten vapaaaikaa on esikoulun ja päivähoidon ulkopuolella vietettävä aika. Meidän molempien kiinnostuksen kohteena ovat pienet lapset ja heidän elämäänsä liittyvät asiat. Tutkimusaihetta miettiessämme etsimme lapsia koskevaa tietoa ja aiheita eri informaatiolähteistä. Etsiessämme tutkimuksia kyseisestä aiheesta huomasimme, että nykyään käydään paljon keskustelua perheen yhdessä olon merkityksestä, harrastamisen aloittamisen iästä ja tv:n katselusta mm. lehtien palstoilla. Alle kouluikäisten lasten vapaa-ajan vietosta ja harrastamisesta ei ole tehty paljonkaan tutkimuksia vaan tutkimukset suuntautuvat kuitenkin suurimmalta osin kouluikäisten lasten ja nuorten vapaa-ajan viettoon. Koska kiinnostuksemme kohteina olivat pienet lapset, rajasimme tutkimuksemme esikouluikäisiin lapsiin. Esikouluikäisiä nuoremmilta lapsilta olisi ollut vaikeaa saada heidän itsensä kertomaa luotettavaa tutkimustietoa, kun taas esikouluikäiset lapset pystyvät jo itse ilmaisemaan tuntemuksiaan ja kertomaan itseään koskevista asioista. Selvitimme esikouluikäisten lasten vapaa-ajan viettoa toteuttamalla kyselyn esikouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Uskomme tutkimuksesta olevan hyötyä tulevaisuuden työssämme lasten parissa, koska vapaa-aika on tärkeä osa myös pienen lapsen elämää ja harrastaminen sekä muu vapaa-ajan toiminta aloitetaan monesti yhä nuorempana. Tulevina työntekijöinä haluamme tietoa siitä, mikä osuus vapaa-ajalla on pienten lasten arjessa. Tämän tiedon voimme välittää esikouluikäisten lasten vanhemmille ja näin ollen voisimme tukea lasten kehitystä ja kasvatusta myös lasten kotona. Lasten vapaa-ajan vietosta on tehty Suomessa joitakin tutkimuksia, mutta ne eivät juurikaan koske alle kouluikäisiä lapsia. Pienten lasten syrjäytymiselle ajankäyttötutkimuksista on käytännöllisiä perusteluja. Luku- ja kirjoitustaidottomat lapset eivät pysyisi itse vastaamaan kirjallisiin kyselyihin, mutta ratkaisevampaa lienee kuitenkin käsitys siitä, ettei pienemmillä lapsilla ole sitä, mitä on tarkoitus mitata: aikaa.

5 2. VAPAA-AIKA Vapaa-aika on se aika, joka jää itse määritellyn tai yhteiskunnan säätelemän työajan yli. Esikoulua voidaan pitää esikouluikäisen työnä. Esikouluikäisen lapsen vapaa-aikaa on esikoulun ja päivähoidon ulkopuolella vietettävä aika. Osa esikouluikäisen lapsen vapaa-ajasta menee perustarpeiden tyydyttämiseen kuten nukkumiseen ja syömiseen. Kun perustarpeet ovat tyydytetty, lapsi voi keskittyä itselleen mieleiseen tekemiseen. Oli se sitten leikki, harrastus, perheen yhteinen ajanvietto tai muu vastaava. Vapaa-ajan toiminnoille on ominaista omaehtoisuus, lapsi saa itse valita mitä tekee tai onko tekemättä mitään. Motiivit ovat sisäisiä. Erityisesti juuri subjektiiviset, mieluiset kokemukset antavat merkitystä vapaa-ajan harrastuksille. Vapaa-ajan toimintaa voi luonnehtia myös aktiivisuuden ja passiivisuuden kannalta. Liikunta on esimerkki harrastuksesta, joka tarjoaa monia vaihtoehtoja sekä aktiiviliikkujalle että penkki urheilijalle. Useimmissa harrastuksissa on mahdollisuus eriasteiseen toimintaan: intensiteetti, voimakkuus ja säännöllisyys voivat vaihdella. (Saarinen, Ruoppila & Korkiakangas 1989, 82.) Suomen leluyhdistys on teettänyt tutkimuksen 5 12-vuotiaiden lasten vapaa-ajan käytöstä. Vanhemmilta saaduissa vastauksissa kävi ilmi, että lapset käyttivät eniten aikaa leluilla leikkimiseen, tv:n ja videoiden katseluun sekä ulkoiluun ja urheiluun. He käyttävät aikaa myös keskusteluun elämästä ja päivän tapahtumista, tietokoneen ja videopelien pelaamiseen, sekä askartelemiseen ja piirtämiseen. Ohjatuista harrastuksista eniten aikaa kului urheiluun - reilu tunti viikossa. (Vauvan kori 2001, 14.) 2.1 Perustarpeiden toteutuminen Syöminen Leikki-ikäiset lapset ovat usein todellisia suursyömäreitä. Jokapäiväisissä puuhissa he kuluttavat suunnattomasti energiaa ja syövät sitten tuota kulutusta vastaavasti. Tällainen

6 lapsi saa varmasti riittävästi ravintoa, kun vain ruokaa on riittävästi tarjolla. (Leach 1991, 372.) Esikouluikäisten lasten ruokailutottumukset voivat olla hyvinkin erilaiset. Toiset esikouluikäisistä syövät säännöllisin ruokailuajoin monipuoliset ateriat, kun taas toisille ei joka aterialla ruoka maistu. Perheen yhteisten ruokailutilanteiden kautta lapsi oppii, että ruoka tuottaa iloa ja hyvää mieltä. Ruokailutilanteet kannattaa yrittää pitää hauskoina ja rauhallisina. (Hofsten & Lidbeck 1997, 332.) Yhteisessä ruokailutilanteessa tulisi korostaa lapsen tasavertaisuutta toisten kanssa. Lapsi jäljittelee aikuisten pöytätapoja auliimmin, jos hän saa istua oikealla tuolilla ja syödä samanlaisilla välineillä kuin toisetkin. (Leach 1991, 372.) Nukkuminen Lapsen unentarve on yksilöllinen, ja unen määrä vaihtelee valtavasti. Toiset lapset tulevat toimeen hämmästyttävän vähällä unella. Rytmi, jonka mukaan hereillä olo ja uni vaihtelevat, on useimmilla lapsilla myös hyvin tyypillinen ja yksilöllinen. Kun lapsi on löytänyt tämän rytmin, kaikki sujuu yleensä hyvin mutkattomasti. Lapsi, joka on nukkunut tarpeeksi, on hereillään ollessa virkeä ja elämänhaluinen, eikä väsymyksestä näy merkkiäkään. Pienelle lapselle myös päiväunet ovat tärkeät. (Österlund 1980, 90, 94.) 2.2 Harrastus Harrastus on toiminnan alue, johon vapaa-ajan energia suunnataan (Allardt 1958, 5). Aluksi harrastamista leimaa leikinomaisuus, ja vakavampi kiinnostus syttyy 5-6-vuotiaana. Silti lapset saattavat kiinnostua useammasta asiasta yhtä aikaa, ja kiinnostuksen kohteet vaihtelevat nopeasti. Lapsen olikin hyvä antaa kokea kaikenlaista. Näin hän saa todellisen valinnan mahdollisuuden. Tässä vaiheessa voidaan erottaa jo aavistuksia lahjakkuuksista. Harrastuksen kautta saaduilla virikkeillä voi olla syvä ja pysyvä merkitys kykyjen, persoonallisuuden, mielenterveyden ja itseluottamuksen kannalta. Taitojen kuten pianonsoiton tai pallonkäsittelyn lisäksi lapsi oppii sosiaalisuutta,

7 ryhmätyöskentelyä, vastuuta, pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä. (Holm 1997, ) Psykologi Hannele Räyhän mielestä harrastukset on hyvä aloittaa mieluimmin myöhään kuin liian aikaisin. Usein harrastukset mielletään kodin ulkopuolisiksi tekemisiksi. Se mitä tapahtuu omien seinien sisäpuolella, ei tunnu vanhemmista aina tarpeeksi virikkeelliseltä. Kuitenkin lapsen leikki ja keskittynyt puuhastelu ovat pienelle kaikkein tärkeintä, mutta lapset tarvitsevat myös rauhaa. Hyvä harrastus on luonteva osa elämää. Se opettaa kestämään pettymyksiä ja antaa itsetuntoa. Kaikenlainen kilpaileminen ja muiden kanssa touhuaminen kuuluvat lapsen normaaliin kehitykseen. (Särkkä 1992, 46.) Harrastuksen arvostus on lisääntynyt. Vanhemmat myös uskovat, että lasten pitää harrastaa. Tarjonta ja osallistuminen ovat viime vuosina olleet reippaassa nousussa. Asiantuntijat ja ohjaajat eivät halua asettaa harrastuksen aloittamiselle ikärajaa. Jo vauvan voi viedä hyvällä omallatunnolla vauvamuskariin tai jumppaan. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä leikinomaisempaa on touhun kuitenkin oltava. Myöhemmin vanhemmat toimivat paljolti lastensa kulttuuri- ja liikuntakäyttäytymisen esikuvina. Harrastuksen kimmokkeena tulisi kuitenkin olla aina lasten oma kiinnostus. (Holm 1997, 44.) Harrastamista pidetään hyvänä ja opettavana ajanviettomuotona. Harrastamisen aloittamisen perusteena pidetään pääsääntöisesti lapsen omaa kiinnostusta ja innostumista harrastamiseen. Harrastamisen aloittamisiästä ollaan kuitenkin montaa mieltä. Osa on sitä mieltä, että jo pienen lapsen voi viedä harrastusten pariin, kun taas toiset painottavat harrastusten aloittamisen kiireettömyyttä. Harrastuksen aloittamisessa ja harrastamisessa tulisi huomioida lapsen yksilöllisyys: kiinnostuminen ja jaksaminen. 2.3 Leikki Kun aikataulut eivät kiristä, mielikuvitukselle jää tilaa. Kiireettömyys hoivaa parhaimmillaan sekä mieltä että kehoa. Erityislastentarhanopettaja Taisto Lehtinen pitää välttämättömänä lapsen runsaita mahdollisuuksia leikkimiseen. Leikin kautta lapsi hahmottaa todellisuutta. Vapaaseen leikkiin eivät aikuiset saa sekaantua liikaa vaan olla korkeintaan läsnä roolihahmoina. (Luhtasaari 2000, 5-6.)

8 Leikin muodossa tapahtuvat toiminnot ovat lapsen toimista kaikkein tärkeimpiä. Leikki on hyvä ja kestävä tapa oppia. Leikin avulla lapset hankkivat ja hiovat taitojaan sosiaalisia, emotionaalisia, fyysisiä ja psyykkisiä. Kuvitteluleikkiensä avulla pikkulapset selviytyvät monista sellaisista peloista ja kivuista, joille he ovat alttiina. (Piers & Landau 1982, 12.) Liikkuminen on olennainen osa leikkiä. Kiipeillessä lapsi oppii avaruuden hahmottamista, liukumäkeä laskiessaan kaltevuuden käsitteen. (Jarasto & Sinervo 1997, 209.) Leikki syntyy lapsen halusta toimia, tutustua ympäristöönsä ja osallistua sen toimintaa. Leikki on ehdottoman välttämätön lapsen kehitykselle. Ilman leikkimahdollisuuksia lapsen luonnollinen kehitys saattaa hidastua monin tavoin. Leikissä harjaantuvat niin motoriset ja kielelliset valmiudet kuin sosiaaliset taidotkin. Erittäin keskeinen kehitys leikillä on lapsen tunne elämän kypsymiselle. Erityisesti roolileikki auttaa lasta eläytymään erilaisiin tilanteisiin ja tunteisiin. Leikin avulla tunteita voi myös oppia erittelemään ja hallitsemaan. Leikkiessään lapsi kertaa kokemuksiaan. Nykyään leikki on uhattuna. Lapsuus lyhenee, leikit loppuvat ihan liian varhain. Lapset eivät aina osaa leikkiä, vaan heidän toiminnasta on levotonta riehumista. Monet lapset leikkivät yksipuolisia, varsinkin television tuomia leikkejä, jotka eivät jätä tilaa mielikuvitukselle ja sisältävät usein väkivaltaa. Leikki muuttuu myös muodin mukaan. (Jarasto & Sinervo 1997, 210.) 2.4. Perheen yhteinen aika Alle kouluikäinen lapsi tarvitsee ensisijaisesti arkista, vastavuoroista yhdessäolon aikaa vanhempiensa kanssa. Tällöin hän voi jakaa erilaisia tunteita, sekä saa jokapäiväistä harjoitusta erilaisten tunnetilojen sisäistämiseksi. Onnelliseen lapsuuteen sisältyy monenlaisia tunteita ja kokemuksia. Riittävästi iloa, että oppisin tunnustamaan surun, riittävästi riippuvuutta, jotta oppisi luottamaan toisiin ihmisiin ja ymmärtämään oman ainutkertaisen olemuksen. On onnellista, jos lapsen läheltä löytyy aikuinen, jonka kanssa lapsi voi myös tutustua omiin negatiivisiin tunteisiinsa. (Kettunen 2000, )

9 Professori Tuula Tammisen mukaan myös lapsen varhaisesta itsenäistymisestä on tullut ihanne. Kiireiset vanhemmat haluavat, että lapsen oppivat itsenäisiksi ja omatoimisiksi yhä nuorempana. Lapsi tarvitsee kuitenkin mahdollisuuden olla pienenä pieni eli heikko ja riippuvainen. Mikäli hän joutuu itsenäistymään liian varhain, hän ei osaa myöhemmässä elämässään osoittaa herkkyyttään ja riippuvuuden tarpeitaan. (Kettunen 2000, 21.)

10 3. ESIKOULUIKÄINEN LAPSI Esikouluikäinen lapsi voidaan ikänsä puolesta määritellä monellakin eri tavalla. Tässä tutkimuksessa tarkoitamme esikouluikäisellä lasta, joka saa esiopetusta kunnallisessa päiväkodissa ja on iältään 6-7 -vuotias. Esikouluikäinen lapsi elää oidipaalivaiheen ja latenssivaiheen murroskautta. Freudin mukaan ennen kuin oidipaalivaihe torjutaan, lapsi siirtyy latenssivaiheeseen. Salon mukaan (1993, 68-69) Freud määrittelee oidipaalivaiheen 4-5-vuoden ikävälille ja latenssivaiheen 5-11 ikävuoden välille. Niemelän mukaan (1988, 35) Freud määrittelee oidipaalivaiheen 3-5 -vuoden ikävälille ja latenssivaiheen 6-10/12 ikävuoden välille. Esikouluikäisten lasten kehitystaso saattaa vaihdella huomattavasti. Jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa, siihen vaikuttavat lapsen yksilöllinen kehitystempo ja kasvuympäristö. Samanikäiset lapset voivat olla hyvinkin eri tasolla ja eri kehitysalueilla. Ikävuodet kolmesta seitsemään ovat voimakkaan ja moninaisen kehityksen aikaa. Lapsen kognitiiviset kyvyt kehittyvät, mielikuvitus kasvaa ja hänen persoonallisuutensa löytää itsensä toteuttamisen keinoja. Lapsi tahtoo ja kokeilee rajojaan. Tunne-elämä käy läpi monia voimakkaita vaiheita. Sosiaalinen kehitys etenee suurin harppauksin kohti yhteisössä elämisen edellyttämiä taitoja. Leikki-ikää voisi kuvitella leikkisäksi tai helpoksi elämän vaiheeksi. Näin ei kuitenkaan ole. Nopea kasvu ja mullistavat muutokset kaikilla kehityksen alueilla panevat lapsen monien uusien asioiden ja kokemusten eteen. Hän tarvitsee aikuisen ymmärrystä ja ikätovereidensa seuraa. (Salo 1993, 54.) 3.1 Fyysinen kehitys ja motoriset taidot Karkea motoriikka Tässä iässä lapset kasvavat nopeasti. Esikouluikäinen lapsi kasvaa nopeasti, kehon mittasuhteet ja lapsenomainen ruumiinrakenne muuttuvat. Tämä nopea kasvaminen aiheut-

11 taa sen, että viisivuotiaan hyvin hallittu liikehdintä muuttuu nyt levottomaksi ja kömpelöksi. Lapsella on ylen määrin tarvetta liikkua ja hän onkin jatkuvasti liikkeessä. Hän haluaa venytellä itseään, ojentaa käsiään ja kurkotella. Kasvupyrähdys tuottaa kuitenkin epävarmuutta ja vaikuttaa kehon hallintaan - aikaisemmissa kehitysvaiheissa hyvin onnistuneet taidot saattavat nyt epäonnistua ja tuottaa kiukkua ja pettymystä. Tämä kaikki on totuttelemista uusiin mittoihin. (Jarasto & Sinervo 1997, ) Lapsen fyysinen kasvu luo edellytykset itsenäiseen suoriutumiseen monenlaisissa tehtävissä (Takala & Takala 1988, 207). Kun lapsi tulee tutuksi uuden olemuksensa kanssa, rauha palaa ja kohtaamme tasapainoisemman seitsenvuotiaan (Salo 1993, 55). Leikki-iässä saavutetut motoriset taidot kehittyvät latenssivaiheeseen mentäessä harjoituksen avulla. Lapsi elää liikunnallisten taitojen herkkyyskautta. Hän oppii helposti uusia liikesuorituksia. Lapsi oppii notkeutta, koordinaatiokykyä, sulavuutta, esteettisyyttä, eläytymistä ja vaativiakin liikekokonaisuuksia. Lapsi harjoittaa liikunnallisia taitojaan juosten, pyöräillen pelaten ja leikkien. Hän kokeilee mielellään kykyjään myös kilpaillen. Liikunnallisia taitoja opitaan myös ohjatuissa liikunnallisissa harrastuksissa. Nämä vuodet ovat liikunnan perustekniikkojen tärkeä oppimisvaihe. (Salo 1993, 74.) Hienomotoriikka Leikki-iän loppua kohti mentäessä lapsen hienomotoriset taidot kehittyvät voimakkaasti. 6-7-vuotias osaa jo käyttää saksia, liimaa ja erilaisia työkaluja ja hän rakentelee, askartelee ja nikkaroi jo mielellään. Seitsenvuotiaan piirustustaidot ovat jo huomattavasti kehittyneemmät ja yksityiskohtaisemmat kuin aiemmin. Lapsen piirustukset ilmentävät hienomotoriikan kehitystä, hahmotuskykyä ja sitä, miten lapsi kokee itsensä ja maailman ympärillään. Kuvalliseen ilmaisun kykyyn vaikuttaa myös harjoittelu, ympäristön virikkeet ja kannustus sekä tunne-elämän tasapainoisuus. (Salo 1993, ) Kehonkaava Lapsen kehonkaava tarkoittaa hänen käsitystään kehostaan. Se muodostuu aistien ja motoristen taitojen välityksellä. 6-7-vuotiaana lapsi on melko tietoinen vartalonsa toi-

12 minnoista ja mahdollisuuksista. Lasta kasvattavilla aikuisilla on suuri vaikutus siihen, miten lapsi hahmottaa itsensä fyysisenä olentona. Myöhemmin tähän prosessiin liittyvät yhteiskunnan tarjoamat mallit ja ihanteet. Lapsen kannalta on tärkeää, miten hänen kehonsa, sen toimintoihin ja suorituksiin suhtaudutaan. Fyysisellä ulkomuodolla ja suorituksella on myös vaikutuksensa sosiaalisissa suhteissa. (Salo 1993, 56.) 3.2 Ajattelun ja kielen kehitys Ihminen kykenee muuttamaan ajatuksensa sanoiksi ilmaistakseen niitä. Toisaalta lapsi muodostaa käsitteitä pukiessaan ympäristöä koskevan ajattelun sanoiksi. Kielen ja ajattelun kehitys kulkevat toisiinsa yhteen kietoutuneine. (Salo 1993, 59.) Ajattelun kehitys Piagetin mukaan 6-vuotias lapsi elää esioperationaalisen kauden loppuvaihetta (Ojala 1993, 59). Esioperationaalisen kauden myöhempi vaihe on intuitiivista ajattelua. Intuitio on vaistonvaraista toimintaa. Lapsi voi ratkaista monenlaisia ongelmia ja tehdä päätelmiä, mutta hän ei ole itse selvillä miten tuli lopputulokseen. Päätelmät tehdään siis intuitiivisesti. (Salo 1993, ) Lapsi oppii ennakoimaan tapahtumien lopputuloksia. Lapsi kykenee muokkaamaan uuteen asuun aikaisemmin tapahtuvia asioita. Lapsi kykenee yhdistämään sulauttamis- ja mukauttamisprosessit yhtenäiseksi symboliseksi prosessiksi, jonka avulla hän kykenee käsitteelliseen ajatteluun, vaikkakin vielä puutteellisesti (Ojala 1993, 60.) Piagetin mukaan 7-vuotias lapsi elää konkreettisen operationaalisen kauden alkuvaihetta. Kauden alkuvaiheessa lapset osaavat vaivatta järjestää esineitä pituusjärjestykseen, sekä luokitella niitä erilaisten havaintoperusteiden kuten muodon, värin ja koon mukaan. Sen sijaan sellaiset kielelliset tehtävät, joiden ratkaisu edellyttää tällaisten suhteiden ymmärtämistä, tuottavat vaikeuksia. Sananlaskut ja muut vertauskuvalliset ilmaisut ymmärretään konkreettisesti. (Niemelä 1988, )

13 Ajattelun kehitys itsenäisestä vastavuoroiseksi on latenssi-ikään liittyvä keskeinen kehityshaaste. Lapsi tulee kykeneväksi huomioimaan toiset ihmiset, ottamaan huomioon toisten mielipiteet, kuuntelemaan ja keskustelemaan. Lapsen ajattelun luonne heijastaa niitä malleja, joita hänelle tarjotaan. (Salo 1993, 58, 74.) Kuuden vuoden kieppeillä sopeutumisessa ympäristöön tapahtuu avartumista. Samoin ajan tajuaminen saa uusia vivahteita. Lapsi alkaa tajuta jatkuvuuden ja pystyy oivaltamaan ajan kulumisen. (Jarasto & Sinervo 1997, 72.) Kielen kehitys Esikouluikäinen lapsi oppii kielen, jonka avulla hän oppii suorittamaan henkisiä toimintoja: kieli mahdollistaa lapselle liikkuvuuden nykytilanteesta sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen. (Ojala 1993, 60.) 6-7-vuotias lapsi tulee toimeen jokapäiväisessä elinympäristössään puheella. Hänen puheensa on kertovaa ja harkitumpaa kuin aiemmin. Hän ei puhu kaikkea ajattelemaansa vaan mietiskelee, kyselee ja kertoo ajatuksiensa ja suunnitelmiensa tuloksia. Hän voi olla pitkän aikaa hiljaa puuhaillessaan. 6- vuotiaalla on sanavarastossa keskimäärin 2500 sanaa, tämä on se määrä sanoja jonka aikuinen tarvitsee jokapäiväisessä arkisessa elämässään. (Salo 1993, ) Esikouluikäisellä kielen tehtävänä on palvella sekä sisäistä ajattelua että ajattelun tulosten välittämistä muille (Takala & Takala 1988, 163). Lapsi on hyvin puhelias. Hän käyttää kieltä selvästi tiedon hankkimiseen. Hän vertailee asioita ja on taipuvainen etsimään vastakohtia. Näin lapsi kerää maailman kuvaansa. (Jarasto & Sinervo 1997, 72.) 3.3 Sosiaalinen kehitys Sosiaalinen kehitys on kehittymistä yhteisön jäseneksi, sopeutumista ympäröiviin oloihin, yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Sen painopiste on yksilön ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa. (Salo 1993, 61.)

14 Esikouluikäinen on epävarma sosiaalisissa suhteissaan. Itsenäisyys ja kyky erota vanhemmistaan on asia, joka lisää lapsen uskoa itseensä ja selviytymiseensä. Tässäkin hän elää kokeilukautta ja oppii uutta. Koska lapsi jo tajuaa herkästi toisen tunteita, hän osoittaa hienotunteisuutta, hellyyttä ja myötätuntoa. Aikuinen on hänelle toveri, jonka puoleen hän kääntyy etsiäkseen vastauksia moniin itseään askarruttaviin kysymyksiin ja ongelmiin. (Jarasto & Sinervo 1997, 70.) Esikouluikäiselle lapselle tulee antaa virikkeitä ajatteluun, kannustaa omaan pohdintaan, mutta myös antaa vastauksia häntä askarruttaviin kysymyksiin. Hänen kanssaan kannattaa myös neuvotella tietyistä asioista. Tietyt rajat on luonnollisesti yhä muistettava. Aikuinen ei ole vain toveri. Vanhempien ja päivähoitohenkilökunnan tulee myös muistaa kasvatustehtäväänsä liittyvä vastuu ja auktoriteetti. 3.4 Persoonallisuuden kehitys Oidipaalivaiheessa lasta alkavat kiinnostaa sukupuolten väliset eroavuudet. Hän tulee yhä voimakkaammin tietoiseksi sukupuolestaan. Lapsi sisältää minäkuvaansa tyttöyden tai poikuuden, sukupuolisen identiteetin. Sukupuolisuutensa heräämisen lapsi elää voimakkaasti suhteessa isään tai äitiin. Lapsi ihastuu vastakkaista sukupuolta olevaan vanhempaansa. Lapsi ratkaisee oidipaalisen ristiriitansa samastumalla samaa sukupuolta olevaan vanhempaansa. Freudin mukaan, ennen kuin oidipaalivaihe torjutaan, lapsi siirtyy latenssivaiheeseen. Kautta kutsutaan latenssiksi, koska silloin seksuaaliset tunteet ovat yleensä piilossa eli latentteja, eivätkä lapset suhtaudu enää yhtä fyysisesti ja sensuaalisesti vanhempiinsa.(niemelä 1988, 35.) Oidipaalivaiheen ja latenssivaiheen murroksessa lapsen persoonallisuuteen rakentuu yliminä. Se on sitä osaa persoonallisuudesta, joka ohjaa lasta pois itsekkyydestä ja mielihyvän periaatteesta sosiaalisuuteen. Se ohjaa tarpeiden toteutumisen sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla. Yliminä vapauttaa lapsen jatkuvasta ulkoisen kontrollin pakotteesta ja säätelee syyllisyyden tunteiden avulla moraalisten ja eettisten arvojen toteutumisen. Ilman yliminää ei toisen ihmisen huomioon ottava sosiaalinen käyttäytyminen ole mahdollista. Yliminä on ensin ulkoinen eli se sisältää vanhempien käskyt, kiellot ja rajoitukset. 6-7-vuotiaana lapsen kontrolli sisäistyy, hänen yliminänsä kehittyy ja kertoo

15 mikä on sallittua ja mikä ei. Lapsi alkaa kokea syyllisyyttä väärin tehdessään. Yliminästä muodostuu lapsen persoonallisuuden pysyvä rakenne. (Salo 1993, 68.) 5-6 -vuotiaat oppivat oikean ja väärän, ajantaju kehittyy sekä syyn ja seurauksen laki opitaan. Oikean ja väärän oppimiseen vaikuttaa eniten perheen ja muun ympäristön normisto. Lapsi pitää vanhemmistaan, samaistaa ja sisäistää vanhempien asenteet ja mielipiteet sekä moraalin. Täten kehittyy vähitellen lapsen omatunto. Syyn ja seurauksen lain oppiminen on osa abstraktien käsitteiden osaamista. Lapsi huomaa, että hyvää tekoa seuraa ilo ja mielihyvä, kun taas pahaa rangaistus ja syyllisyys. (Arajärvi 1988, ) Leikki-iässä lapsen keskeinen kysymys on minkälainen minä olen?. Oidipaalivaiheeseen liittyy sukupuolisen identiteetin omaksuminen ja yliminän kehittyminen osaksi persoonallisuutta. Toisilla lapsilla tämä vaihe voi mennä hyvinkin rauhallisesti ohi, kun taas toisilla tämä voi olla hyvin vaikeaa aikaa. 3.5 Psykososiaalinen kehitys Psykososiaalisella kehityksellä tarkoitetaan tunne-elämän, persoonallisuuden sekä sosiaalisen kehityksen muutoksia. Eriksson tarkastelee tunne-elämän ja persoonallisuuden kehitystä suhteessa ympäristöön. Yhteiskunta vahvistaa yksilöiden persoonallisuudessa tiettyjä ominaisuuksia kasvatusjärjestelmänsä avulla. (Salo 1993, 18.) Varhaiskasvatus vuosinaan lapsi käy Erikssonin mukaan läpi kolme kehitysvaihetta. Kolmas kehitysvaihe alkaa suurin piirtein neljän ja päättyy seitsemän vuoden iässä. Kolmannen kehitysjakson saavutuksena Eriksson pitää sitä, että lapsen aloitteellisuuden voimistuu ja syyllisyyden tunne vähenee. (Ojala 1993, 47.) Fyysinen ja psyykkinen kehitys kolmivuotiaasta kouluikään on rajua. Kielen, ajattelun ja motoriikan kehittyvät taidot vähentävät lapsen riippuvuutta hoitajista ja tekevät lapsista toiminnan subjekteja, jotka kykenevät vaikuttamaan monipuolisesti sekä fyysiseen että sosiaaliseen ympäristöönsä. Tärkeätä on jälleen, miten ympäristö vastaa lapsen toimintaan. Aloitteellisuuden (kysymisen, kuvittelu, ehdotusten) ottaminen todesta antaa

16 lapselle elämyksen siitä, että hän ja hänen toimintansa on tärkeää. Jos lapsi saa tuntea olevansa vain lapsellinen tai muutoin jollain tavoin aikuisen mielestä sellainen, jonka toimintaa ei oteta todesta, hänestä voivat voimistua syyllisyyden elämykset, reaktiona oman toimintansa epäonnistumiseen. Tällä ikäkaudella kehittyy myös lapsen yliminä ja omatunto, ja sen kehittymisessä muiden perheenjäsenten antamat roolimallit ovat tärkeässä asemassa. Kolmannen kehitysvaiheen onnistunut ratkaisu antaa yksilölle tulevan elämän perusvoimaksi elämyksen oman toiminnan merkityksellisyydestä ja tarkoituksesta; yksilö kokee olevansa itse oman toimintansa subjekti eikä toimi vain muiden pakotuksesta. (Kuusinen 1995, )

17 4. MASLOW N TARVEHIERARKIA Maslow`n teorian mukaan ihmisellä on tarpeita viidellä tasolla. Kun he eivät kykene täyttämään tarpeitaan jollakin tasolla, heidän henkilökohtainen kasvunsa ja kehityksensä rajoittuu. Maslow asettaa tarpeiden tasot hierarkiaksi niin, että perustavaa laatua olevat tarpeet ovat pohjalla ja monimutkaisimmat tarpeet huipulla. (Adams 1999, 261.) 4.1 Fysiologiset tarpeet (1.Taso) Ihminen tarvitsee joitakin asioita selviytyäkseen hengissä: ravintoa, lämpöä ja suojaa. Kun nämä tarpeet eivät tyydyty, ihminen pyrkii niin voimakkaasti täyttämään niitä, että hänellä on vähän kiinnostusta muuhun. (Adams 1999, 261.) 4.2 Turvallisuuden tarve (2.Taso) Kun henkiinjäämisen tarpeet on tyydytetty, ihminen tulee tietoiseksi tarpeestaan tuntea olonsa turvalliseksi. Hänen täytyy tuntea olevansa vapaa fyysisestä vaarasta ja psyykkisestä väkivallasta, vapaa liikkumaan turvallisesti ja ilmaisemaan itseään pelkäämättä rangaistusta tai naurunalaiseksi joutumista. Kun ihminen elää pelon vallassa hän keskittää voimavaransa itsensä suojelemiseen, eikä hän silloin voi saavuttaa kovinkaan paljon. (Adams 1999, 262.) 4.3 Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tarve (3.Taso) Kaikki tarvitsevat suhteita toisiin ihmisiin. Tällä tasolla ihminen haluaa tuntea kuuluvansa perheeseen, ryhmään ja yhteisöön. Me tarvitsemme läheisyyttä, hyväksyntää sekä kykyä antaa ja vastaanottaa rakkautta. Jos näitten tarpeitten tyydyttäminen ei ole mahdollista, ihminen tuntee itsensä eristyneeksi, kyllästyneeksi, ilottomaksi ja irralliseksi. (Adams 1999, 262.)

18 4.4 Itseluottamuksen ja menestyksen tarve (4.Taso) Nyt esille nousee uudenlaisten tarpeiden joukko- tarve olla tuottava, luova ja tuntea saavuttavansa jotakin. Nämä tarpeet ovat tärkeitä ihmisen itsetunnolle, ne tyydyttyvät, kun hän asettaa itselleen tavoitteita ja saavuttaa ne menestyksellisesti. Jos nämä tarpeet eivät tyydyty, ihmisen itsetunto kärsii ja hän tulee epävarmaksi kyvystään hankkia tyydytystä. (Adams 1999, ) 4.5 Itsensä toteuttamisen tarve (5.Taso) Kun ihminen kykenee tyydyttämään tarpeensa tasolla 1-4, hän on motivoitunut löytämään omat lahjansa ja toteuttamaan itseään. Maslowin mukaan itseään toteuttavat ihmiset kokevat elämän rikkaana, he ovat tietoisia elämisestään, sen täyteydestä, kokonaisuudesta, he tuntevat syvän ilon, yhteyden ja ymmärryksen hetkiä. Hän kutsuu näitä huippukokemuksiksi.(adams 1999, 263.)

19 5. PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON YHTEISTYÖ Uskomme tutkimuksesta olevan hyötyä tulevaisuuden työssämme lasten parissa. Tulevina työntekijöinä haluamme tietoa siitä, mikä osuus vapaa-ajalla on pienten lasten arjessa. Tämän tiedon voimme välittää esikouluikäisten lasten vanhemmille ja näin ollen voisimme tukea lasten kehitystä ja kasvatusta myös lasten kotona. Tästä syytä haluamme painottaa tässä tutkimuksessa perheen ja päivähoidon yhteistyötä. 5.1 Päivähoidon ja esiopetuksen tavoitteet Päivähoito toteuttaa tavoitteellista varhaiskasvatustoimintaa. Päivähoidon kasvatuksen yleistavoitteena on tukea lasten koteja näiden kasvatustehtävässä. Päiväkodissa tapahtuva päivähoito on yksi lasten päivähoitomuoto suomessa. Päiväkodit on tarkoitettu pääasiassa alle kouluikäisille lapsille, ja lasten hoidosta ja kasvatuksesta vastaa pedagogisen koulutuksen saanut henkilökunta. (Kauppinen & Sarjanoja 1991, 14,16.) Esiopetus on varhaiskasvatusta. Esiopetusta annetaan pääasiassa päiväkodeissa. Esiopetus on suunnitelmallista kasvatus-, ohjaus- ja opetustoimintaa. Esiopetuksen tavoitteena on edistää lapsen tasapuolista kehitystä ja parantaa hänen oppimisedellytyksiään. Esikoulun aikana lapsen odotetaan oppivan työskentelytavat, joita hän tarvitsee kouluelämässä sekä myöhemmin elämässään. Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen ohjaamalla häntä vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Siinä tuetaan ja seurataan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä sekä ennaltaehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000, 1 luku 1, 7.) Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä kehittymisen mahdollisuuksista ja edellytyksistä ja toisaalta yhteiskunnan tarpeesta. Esiopetuksen

20 tavoitteena on, että lapsen myönteinen minäkuva vahvistuu ja hänen oppimaan oppimisen taitonsa kehittyvät. Hän omaksuu perustietoja, -taitoja ja -valmiuksia oppimisen eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000, 1 luku 1, 7.) 5.2 Yhteistyö tukee lapsen kasvua Tänä päivänä perheen ja yhteistyön merkityksellisyyttä tuskin kukaan kiistää. Perheen ja päivähoidon yhteistyön tarpeellisuutta perustellaan sekä päivähoidossa olevan lapsen että vanhempien tukemisen näkökulmasta. Lapsen kannalta kotia ja päivähoitopaikka edustavat kasvuympäristöä, joissa fyysisen ympäristön lisäksi toimintatavat, arvot ja lapsen asema yhteisössä saattavat poiketa toisistaan. Lapselle tämä voi merkitä ristiriitaa ja häneen kohdistuvien odotusten erilaisuutta. Perheen ja päivähoidon yhteistyö vähentää kodin ja päivähoitopaikan välistä epäjatkuvuutta molemminpuolin. Ja näin edesauttaa lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Perheen ja päivähoidon välillä tulisi vallita avoin kaksisuuntainen kommunikaatio. Kommunikaatiossa kirjallisia viestejä suositeltavampaa on henkilökohtainen kontakti. (Hujala 1998, ) 5.3 Yhteistyö tukee vanhemmuutta Tarve vanhempien tukemiseen nousee yhteiskunnallisista muutoksista ja niiden vaikutuksesta arkielämään. Perheiden ja sukujen pieneneminen sekä kyläyhteisöjen hajoaminen on merkinnyt vanhempien näkökulmasta perinteisten tukijärjestelmien heikkenemistä. Vanhempien tukemisen tehtävä on siirtynyt ainakin osittain yhteiskunnallisten tukijärjestelmien vastuulle. Perheen ja päivähoidon yhteistyössä vanhempien tukeminen mielletään usein juuri päivähoitohenkilökunnan tehtäväksi. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että perheet ja vanhemmat tukevat myös toinen toisiaan. Perheen ja päivähoidon yhteistyön kautta luodaan myös perheiden välisiä suhteita ja sosiaaliset verkostot vahvistuvat. (Hujala 1998, 129.) Vaikka yhteistyön tarpeellisuudesta ollaankin yksimielisiä, ongelmana on yhteistyön käsitteellinen epämääräisyys ja monimuotoisuus. Yhteistyöllä viitataan erilaisiin per-

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Lapsi työskentelee ja oppii

Lapsi työskentelee ja oppii Lapsi työskentelee ja oppii Esiopetukseen ilmoittautuvien lasten vanhemmille suunnattu kysely keväällä 2015 Kyselyn aiheina: Lapsen työskentelytavat, lapsi oppii parhaiten, lastani kiinnostaa, toivoisin,

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Nimi: Syntymäaika: Esiopetusryhmä: / 20 Suunnitelma on laadittu Perheenjäsenet: Lapseni lähimmät kaverit ja muut tärkeät ihmiset: Tärkeät puhelinnumerot: Erikoisruokavaliot

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Minä olen maaemo sinun varttua koivuksi katajaksi lemmikiksi ratamoksi karhunsammaleksi puolukaksi kantarelliksi

Minä olen maaemo sinun varttua koivuksi katajaksi lemmikiksi ratamoksi karhunsammaleksi puolukaksi kantarelliksi Minä olen maaemo sinun varttua koivuksi katajaksi lemmikiksi ratamoksi karhunsammaleksi puolukaksi kantarelliksi Ei maa kysy sirkkalehdiltä mikä sinusta isona tulee Ei maa käske leppää kasvattamaan kauraa

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT Nallelan ryhmäperhepäiväkoti on perustettu Nurmoon syksyllä 2003. Nallelan ryhmä koostuu kahdesta perhepäivähoitajasta ja vastaavasta hoitajasta. Lapsia voi ryhmässä olla 12 jotka iältään ovat 1v-6v. Lapset

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS

Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä Leikin tasot sairaalassa TASO 4 Yksilöllisesti suunniteltu TASO 3 Tutkimuksiin ja toimenpiteisiin valmistava leikki TASO 2 Ohjattu läpityöskentelyleikki,

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA (0-5 VUOTTA) 2 Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntien laatima yhteinen suunnitelma. Työryhmään on kuulunut virkamiehiä saaren päiväkodeista, perhepäivähoidosta ja neuvoloista.

Lisätiedot

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee kauniissa kansallismaisemassa Pyynikinharjun kainalossa, luonnonsuojelualueen tuntumassa ja Pyhäjärven läheisyydessä. Luonnonläheinen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen kuva Lapsen nimi Kun on oikein pieni voi lentää linnun untuvalla, nukkua orvokinlehden alla, kun on oikein pieni. Kun on oikein pieni voi istua lumihiutaleelle,

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen kuva Lapsen nimi Kun on oikein pieni voi lentää linnun untuvalla, nukkua orvokinlehden alla, kun on oikein pieni. Kun on oikein pieni voi istua lumihiutaleelle,

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU Voimavarana luonto - kasvuvoimana sijainti LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU Lapsen nimi: _ Syntymäaika: _ LAPSEN VASUN SISÄLTÖ ALKUSANAT LAPSEN OMAT SIVUT PÄIVITT ÄISTOIMINNOT LEIKIT JA SOSIAALISET

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot