TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö 1556/570/
|
|
- Olavi Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö 1556/570/ KAUPUNKIPOLITIIKAN PERIAATEPÄÄTÖS Johdanto Valtioneuvoston lokakuussa 2008 hyväksymän alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjelma-asiakirjan mukaan valtioneuvosto linjaa kaupunkiseutujen kehittämispolitiikan periaatepäätöksellään kaupunkien kehittämisestä. Kaupunkipolitiikan periaatepäätöksellä täsmennetään hallitusohjelman sekä alueiden kehittämisen tavoitepäätöksen kaupunkipoliittisia linjauksia vuosille Valtioneuvoston periaatepäätös suuntaa ja sovittaa yhteen eri hallinnonalojen kaupunkiseutujen kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä. Kaupunkipolitiikan periaatepäätös vastaa ensisijaisesti pitemmän aikavälin haasteisiin. Sen toimeenpanossa tulee ottaa myös huomioon viimeaikaisen taloudellisen toimintaympäristön muutokset, joiden vaikutus ulottuu lähitulevaisuutta pitemmälle tai joilla on pysyväisluonteista merkitystä. EU-tasolla kaupunkipolitiikan periaatepäätöstä suuntaa vuonna 2007 jäsenmaiden kesken hyväksytty Leipzigin peruskirja (Leipzig Charter), joka määrittelee yhteisiä kaupunkipolitiikan yleisperiaatteita. Leipzigin peruskirja korostaa integroitua kaupunkien kehittämisotetta sekä eurooppalaisen monikeskuksiseen kaupunkijärjestelmään pohjautuvan tasapainoisen aluerakenteen luomista. 1.1 Lähtökohdat ja toimintaympäristön muutos Kaupunkiseutujen merkitys kansantaloudelle on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Yrityksistä ja työpaikoista yhä suurempi osa sijaitsee kaupunkiseuduilla. Väestöstä valtaosa asuu kaupunkiseuduilla. Erityisesti suurten ja monipuolisten yliopistoseutujen merkitys on korostunut voimakkaasti osaamis- ja innovaatiopohjaisen talouden roolin kasvaessa. Maahanmuutto Suomeen on viime vuosina kasvanut ja keskittynyt suurimmille kaupunkiseuduille. Toimintaympäristön muutos on ollut voimakas viimeisten vuosien aikana. Maailmantalouden kriisi korostaa kaupunkiseutujen merkitystä entisestään. Kaupunkiseutujen kilpailukyvyn vahvistaminen on välttämätöntä nykyisestä taantumasta selviytymiseen. Samalla rakennetaan edellytyksiä tulevalle talouskasvulle. Myös ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen edellyttää kaupunkiseutujen vahvoja toimenpiteitä yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, henkilöautoriippuvuuden vähentämiseksi ja energian säästämiseksi. Kaupunkiseutujen kehittymiseen vaikuttaa kolme keskeistä muutostekijää: globalisaatio, ilmastonmuutos ja väestönkehitys. Muutostekijät vaikuttavat eri painoarvoilla erilaisille kaupunkiseuduille. Parhaat valmiudet vastata muutoksiin on suurilla ja monipuolisilla yliopistokaupunkiseuduilla, mutta myös pienet ja ketterät kaupunkiseudut voivat selviytyä hyvin muutospaineista tekemällä oikeita strategisia
2 2 valintoja ja verkostoitumalla suurempien osaamiskeskittymien kanssa. Haasteellisin tilanne on pienillä yksipuolisilla teollisilla kaupunkiseuduilla. 1.2 Toimintaympäristön muutosten haasteet kaupunkipolitiikalle Globalisaatio, ilmastonmuutos ja väestönkehitys ovat merkittävimmät muutostrendit, jotka kaikki vaikuttavat aluerakennetta keskittävästi. Kolmen kaupunkien keskeisen muutosvoiman yhteisvaikutus näyttää olevan vahvistumassa: 1. Ilmastonmuutoksen vuoksi energian hinta nousee ja liikkuminen kallistuu. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve kasvaa ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaamisessa. 2. Kiristyvä globalisaatio vahvistaa osaamistaloutta työpaikkojen lähteenä, jolloin vain riittävä kriittinen koko ja vetovoimainen/kilpailukykyinen ympäristö tarjoaa tarpeeksi korkean koulutuksen työpaikkoja. 3. Muuttoliike on jo pitkään kohdistunut suurimmille kaupunkiseuduille. Väestön ikääntyessä tarvitaan monipuolista palvelutarjontaa, joka korostaa kaupunkiseutuja asuinpaikkoina. Myös maahanmuutto keskittyy voimakkaasti muutamalle suurimmalle kaupunkiseudulle. Keskittymiskehitys vahvistuu erityisesti taloussuhdanteiden jälleen parantuessa. Suurten kaupunkiseutujen painoarvo kasvaa kansallisessa kehittämisessä. Samalla kaupunkipolitiikan eriyttämisen tarve kasvaa, sillä kehittämismahdollisuudet ja tarpeet poikkeavat toisistaan suuresti metropolialueella, suurimmilla kaupunkiseuduilla ja esimerkiksi yksipuolisilla teollistuneilla kaupunkiseuduilla. Kansallisella kaupunkipolitiikalla valtio voi tukea kaupunkiseutuja strategisten valintojen tekemisessä ja niiden toteuttamisessa. Tavoitteena on monikeskuksinen ja vahva kaupunkiverkko, joka tukee tasapainoista kansallista aluerakennetta. 2 Kehittämisen painopisteet Suomalaisen kaupunkipolitiikan keskeisenä painopisteenä on ollut kilpailukyvyn vahvistaminen. Tämä painopiste säilyy jatkossakin tärkeimpänä, mutta kaupunkipolitiikan keinovalikoimaa on tarpeen muuttaa suhteessa muuttuneeseen toimintaympäristöön. Tarvitaan entistä enemmän eriytettyjä toimenpiteitä erityyppisille kaupunkiseuduille. Hallituksen jo linjaaman metropolipolitiikan lisäksi tarvitaan suurkaupunkipolitiikkaa, jolla vahvistetaan suurimpien kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä, yhdyskuntarakenteen eheyttä ja ehkäistään niiden sosiaalista ja alueellista eriytymistä. Tarvitaan myös politiikkaa, jolla edistetään pienempien kaupunkiseutujen strategista kehittämistyötä ja verkottumista keskenään ja suurempien keskittymien kanssa. Kaupunkiseutujen sisäistä koheesiota vahvistavaa politiikkaa on myös tarpeen vahvistaa. Suomen kaupunkiseuduilla sosiaalinen eheys on moniin muihin EUjäsenmaihin verrattuna ollut korkealla tasolla, mutta sosiaalista eheyttä uhkaavia tekijöitä on runsaasti. Koheesion vahvistamiseen liittyy myös kunta- ja palvelurakenneuudistus, jonka avulla voidaan vahvistaa erityisesti toiminnallisten kaupunkiseutujen sisäistä koheesiota. Myös kaupunkiseutujen välistä sekä kaupunkien ja maaseudun välistä vuorovaikutusta on tarpeen edistää.
3 3 Kaupungit ja kaupunkiseudut ovat avainasemassa sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamisessa että sen hillinnässä, ja maailmanlaajuisen vastuun lisäksi ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen on keskeistä myös kaupunkiseutujen oman elinvoiman ja hyvinvoinnin turvaamiseksi kestävästi pitkällä tähtäimellä. Kehittämispoliittisia haasteita liittyy erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen, kestävien liikkumis- ja energiamuotojen edistämiseen, ekotehokkuuden lisäämiseen ja myös ilmastopoliittisiin ratkaisuihin liittyvien uusien liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseen. 2.1 Kaupunkiseutujen kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen Kaupunkiseutujen kilpailukyvyn parantaminen tarkoittaa seutujen tekemistä houkuttelevaksi pääomalle, tiedolle, työpaikkoja luoville yrityksille ja osaavalle työvoimalle. Näiden kovien tekijöiden lisäksi alueiden kehittämiseen vaikuttaa yhä vahvemmin kehittämisen luova ilmapiiri ja sosiaalinen pääoma. Kansainvälisesti kilpailukykyisen osaamisen pohjan vahvistaminen kaupunkiseuduilla on yksi kaupunkipolitiikan tärkeimmistä tehtävistä. Kaupunkipolitiikalla vahvistetaan kaupunkiseutujen osaamisperustaa ja tuetaan alueen innovaatio- ja koulutusjärjestelmän kehittymistä sekä syvennetään keskeisten toimijoiden yhteistyötä niin seutujen sisällä kuin niiden välilläkin. Keskeiset toimintalinjaukset ovat: 1) Osaamisrakenteiden vahvistaminen 2) Innovaatiokeskittymien verkoston rakentaminen 3) Luovan talouden kehittäminen ja kulttuuri 4) Osaavan työvoiman saatavuus sekä työperusteisen maahanmuuton edistäminen ja kotouttamisen hyvä toteuttaminen 5) Kansainvälinen markkinointi ja ulkomaisten investointien houkuttelu 6) Toimiva liikennejärjestelmä kaupunkiseuduilla 7) Kaupunkiympäristön vetovoimaisuuden vahvistaminen Osaamisrakenteiden vahvistaminen Menestyvä koulutus ja tutkimus edellyttävät riittävän kokoisia ja monipuolisia toimintayksiköitä, kriittistä massaa sekä kansainvälistä verkostoitumista. Korkeakouluverkon toimivuutta on parannettava lisäämällä yhteistyötä ja jatkamalla rakenteellista kehittämistä. Korkeakoulujen rahoituspohjasta on huolehdittava. Korkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta on vahvistettava yhteistyörakenteita kehittämällä ja parantamalla yliopistojen ja kaupunkien strategista yhteistyötä. Keskeiset korkeakoulujen kehittämislinjaukset ovat: Toteutetaan valmisteilla oleva yliopistouudistus ja organisoidaan tutkimuslaitokset ja korkeakoulut nykyistä suuremmiksi johtamiseltaan, muutoskyvykkyydeltään, resursseiltaan ja hallinnoltaan moderneiksi kokonaisuuksiksi. Uudistetaan yliopistojen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmää tukemaan koulutuksen ja tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä vuorovaikutusta yliopistojen, elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan välillä.
4 4 Korkeakoulujen yhteistyötä lisätään ja rakenteellista kehittämistä jatketaan opetusministeriön rakenteellisen kehittämisen suuntaviivojen ja kansallisen innovaatiostrategian pohjalta. Vahvistetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen alueellisia yhteistyörakenteita ja vuorovaikutusta kaupunkien kanssa sekä alueiden välillä. Yliopistojen ja kaupunkien strategista yhteistyötä kehitetään mm. sopimusten avulla. Uusi yliopistolaki antaa myös mahdollisuuden lisätä kaupunkien edustusta yliopistojen hallituksissa. Korkeakoulujen verkostojen kautta luodaan osaamisen siirto- ja vaihtomekanismeja korkeakoulujen/kaupunkiseutujen välille. Erityisesti on huolehdittava siitä, että kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävien yliopistojen osaamista voidaan hyödyntää koko maassa. Korkeakoulujen ja kaupunkien toisiaan tukevaa yhteistyötä kansainvälistymisessä lisätään mm. korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian toteuttamisen avulla. Korkeakoulujen, yritysten ja kaupunkien yhdessä suunnittelemat tutkimus- ja innovaatiotoimintaa tukevat palvelut (esim. informaatio-, rahoitus- sekä ulkomaisten tutkijoiden ja opiskelijoiden kotouttamiseen liittyvät palvelut) vahvistavat näiden mahdollisuuksia verkostoitua ja toimia kansainvälisessä yhteistyössä. Jatketaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista vahvoiksi kokonaisuuksiksi. Opiskelijapaikkoja suunnataan alueellisen työvoima- ja koulutustarpeen mukaan. Koulutuksen rahoitus- ja rakenneratkaisuissa varmistetaan seutukaupunkien ammatti- ja ammattikorkeakoulutuksen kehittäminen ja siten osaavan työvoiman saatavuus. Kehitetään seutukaupungeille joustavia ja yrityslähtöisiä koulutusmalleja Innovaatiokeskittymien verkoston rakentaminen Kansainväliset esimerkit osoittavat, että innovaatiotoiminta keskittyy ja hakeutuu alueille ja paikkoihin, joissa on riittävästi innovaatiotoiminnan edellytyksiä. Kansallisten innovaatiojärjestelmien sijasta huomio kiinnittyy innovaatioiden ekosysteemeihin ja innovaatiokeskittymiin, jotka ovat paikallisesti ja alueellisesti kiinnittyneitä, mutta samalla globaalisti verkottuneita. Niissä yhdistyvät hedelmällisellä tavalla tarve ja ideat sekä niiden toteuttamiseksi tarvittavat kyvyt. Tällaisten ekosysteemien dynamiikka perustuu yhteisöihin, joissa vallitsee yhteistyön, tiedon ja ideoiden jakamisen ja riskinottohalukkuuden kulttuuri. Erityyppisillä kaupunkiseuduilla on erilainen innovaatiopoliittinen rooli. Suurilla kaupunkiseuduilla korostuvat kompleksiset innovaatiot, pienillä kaupunkiseuduilla käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta. Kansallisessa innovaatiostrategiassa hallitus on linjannut, että Suomeen muodostetaan uudistumiskykyisiä sisällöllisiä ja alueellisia innovaatiokeskittymiä. Tavoitteena on, että Suomi on valikoiduilla aloilla yksi innovaatiotoiminnan kärkimaista maailmassa. Toimialarajoja ylittävät innovaatiotoiminnan keskittymät ovat haluttuja yhteistyö-
5 5 kumppaneita kansainvälisissä verkostoissa, ja niillä on keskeinen asema Suomen kansainvälisen tunnettuuden, vetovoimaisuuden ja innovaatiotoiminnan tuloksellisuuden perustana. Kansallisen innovaatiostrategian linjausten mukaan: Kansallisten sisältövalintojen ja alueiden strategisten vahvuuksien pohjalta luodaan joukko vahvoja alueellisia innovaatiokeskittymiä, joiden toimintaympäristöt ovat maailmanluokkaa. Sovitetaan yhteen innovaatiotoiminnan keskittymille tarkoitetut rahoitusohjelmat kuten SHOK, OSKE, koheesio ja kilpailukykyohjelma sekä EU:n rahoitusinstrumentit ja muut vetovoimaisten toiminta- ja elinympäristöjen kehittämistoimenpiteet. Innovaatiokeskittymien mahdollistamien verkostojen kautta luodaan kaikkialla Suomessa toimiville yrityksille paremmat mahdollisuudet hyödyntää kansainvälisen huippuosaamisen lähteitä ja liiketoiminnan verkostoja. Innovaatiokeskittymien tunnistaminen, niiden välisen verkostoitumisen edistäminen sekä keskittymien säteilyvaikutuksen systemaattinen edistäminen. Innovaatiokeskittymien ohjelmallisten kehittämisvälineiden (mm. OSKE, SHOK, TEKESin ohjelmat) ja korkeakouluverkoston rakenteellisen kehittämisen synkronointi toisiaan tukevalla tavalla. Edistetään suurten kaupunkiseutujen innovaatiostrategioiden toteutusta ja innovaatioympäristöjen kehittämistä valtion ja kaupunkiseutujen kumppanuudella. Systemaattisten mekanismien luominen innovaatioiden leviämiselle innovaatiokeskittymien välillä sekä suurimmista keskittymistä pienempiin keskittymiin, työkaluina käytetään sekä osaamiskeskusohjelmaa (OSKE) että alueellista koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa (KOKO). Alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) avulla kehitetään alueiden kilpailukykyä. KOKO:n avulla jalkautetaan innovaatiostrategiaa erityyppisille alueille ja edistetään myös pienimuotoisten osaamiskeskittymien syntymistä ja näiden kiinnittymistä suurempiin osaamis- ja innovaatioverkostoihin. Kaupungit edistävät osaltaan käytäntö- ja käyttäjälähtöistä innovaatiopolitiikkaa. Ne käynnistävät tulevaisuus-/innovaatioverstaita ja luovat puitteita yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritysten väliselle yhteydenpidolle. Edistetään seudullisten kehittämisalustojen luomista seutukaupungeissa sekä alueen toimijoiden kytkeytymistä niiden kautta kansallisiin ja kansainvälisiin osaamisverkkoihin. Verkottumisessa hyödynnetään aktiivisesti kehittyvien ICTratkaisujen suomia mahdollisuuksia Luovan talouden kehittäminen ja kulttuuri Kaupunkiympäristöt ovat otollisia sekä tieteelliselle että taiteelliselle luovalle toiminnalle, joka syntyy ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Kaupungit ovat otollisia paikkoja myös luovan yritystoiminnan kehittymiselle. Kaupunkien kulttuuritarjonnan monipuolisuus vaikuttaa erityisesti koulutettujen ja luovien ihmisten asuinja työpaikkapäätöksiin. Monikulttuurisuus, suvaitsevaisuus ja avoimuus uusille ajatuksille ovat tärkeitä myös kansainvälisten yritysten sijoittumisen kannalta. Monikulttuurisuus ei perustu yksinomaan maahanmuuttoon, vaan siihen liittyy
6 6 olennaisena osana kaksikielisyys sekä Helsingin seudulla että muillakin kaksikielisillä kaupunkiseuduilla. Ruotsinkielisen koulutus- ja palvelutarjonnan on todettu lisäävän seudun houkuttelevuutta kansainvälisesti, ja näiden turvaaminen ja edistäminen on siten tärkeä monikulttuurisuutta edistävä tehtävä. Varmistetaan valtion ja kuntien toimin keskeisten kansallisten taidelaitosten toimintaedellytykset. Vahvistetaan kaupunkien edellytyksiä taiteen ja kulttuurin soveltavan käytön aktiivisina toimijoina monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden vahvistamiseksi, maahanmuuttajien kotouttamiseksi ja heidän työllisyytensä edistämiseksi. Edistetään kansainvälisten kulttuurialan suurtapahtumien saamista Suomeen ja kansallisten kulttuuritapahtumien järjestämistä kaupunkien kansainvälisen tunnettuuden ja kansallisen korkeatasoisen tapahtumatarjonnan varmistamiseksi ja kulttuurimatkailun edellytysten luomiseksi. Turun kulttuuripääkaupunkihanketta tuetaan kansallisesti merkittävänä hankkeena sekä edistetään kulttuuripääkaupungiksi hakeneiden kaupunkien verkostoitumista. Ruotsinkielistä koulutustarjontaa ja ruotsinkielisten palveluja kehitetään kaksikielisillä kaupunkiseuduilla kansainvälistä houkuttelevuutta parantavina tekijöinä. Luovan talouden alueellisia klustereita tunnistetaan, vahvistetaan ja nostetaan näkyväksi alueellisessa elinkeinopolitiikassa. Luovien alojen yritysverkostojen ja verkostomaisen liiketoiminnan kehittämiseen panostetaan. Vahvistetaan kaupunkien tilaajaosaamista luovien alojen yritystoiminnan täysimääräiseksi hyödyntämiseksi Osaavan työvoiman saatavuus sekä työperäisen maahanmuuton edistäminen ja kotouttamisen hyvä toteuttaminen Ennakoitua syvempi taloudellinen taantuma on johtanut lomautusten ja irtisanomisten lisääntymiseen. Yritysten työvoiman tarve vähenee, ja myös yritysten investointi- ja muut kehittämishankkeet saattavat siirtyä tai jäädä kokonaan toteutumatta. Taantuman tuomiin vaatimuksiin vastaaminen korostaa entisestään työllisyys- ja yrityspolitiikan yhteensovittamista. Kysymykset yritysten ja työvoiman osaamisesta ovat olennaisia myös taantuman torjumisessa ja siitä nousemisessa. Strategisiin valintoihin vaikuttavat kuitenkin ensisijaisesti pitemmän aikavälin trendit, esimerkkinä jo parin vuoden tähtäimellä näköpiirissä oleva työikäisen väestön vähentyminen ikääntymisen seurauksena. Osaavan työvoiman saatavuus yritysten kilpailutekijänä korostuu tulevaisuudessa entisestään. Yritysten on toimintojensa sijoittumista koskevissa päätöksissä otettava työvoiman tarjonta aiempaa paremmin huomioon. Suomi on Euroopan mittakaavassa ensimmäisiä maita, joissa väestön ikärakenne muuttuu ratkaisevasti. Työmarkkinat tulevat olemaan rakennemurroksessa ikääntyneiden poistuessa ja uusien tullessa tilalle. Monilla aloilla esiintyy jo nyt työvoimapulaa, joka tulee pahenemaan voimakkaasti seuraavan talouskasvun aikana, kun suuret ikäluokat jäävät samanaikaisesti eläkkeelle.
7 7 Ikääntymisen takia työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun vuonna Työvoiman määrä vähenee, ellei väestön työvoimaosuus nouse tai työperäinen maahanmuutto lisäänny. Työvoiman saatavuus nousee talouskasvun ja työllisyyden kasvun rajoitteeksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Alueelliset erot väestön ikärakenteessa ja työvoiman saatavuudessa ovat suuria. Työvoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat ovat suhteellisesti suurimpia työikäisen väestön muuttotappioalueilla, määrällisesti ongelmat kuitenkin kasautuvat kasvukeskuksiin. Kasvava maahanmuutto on yksi osaratkaisu työvoimaongelmaan. Maahanmuuttoväestö on Suomessa keskittynyt muutamalle kaupunkiseudulle. Maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistämisen edistäminen on tärkeä kansallinen tehtävä, jonka hoitamiseen tarvitaan valtion ja kaupunkien kumppanuutta. Valmistellaan uusi rakennemuutoksen hoitamisen toimintamalli, jonka tavoitteena on saada nopeasti syntymään liiketoimintamalleja ja ratkaisuja ja niitä tukevia menettelyjä, jotka hyödyntävät korkeasti koulutettua työvoimaa. Toimintamallia testataan ensin Jyväskylän seudun rakennemuutoksen hoitamisessa. Mallia hyödynnetään tarvittaessa laajemmin kaupunkiseutujen uusiutumiskyvyn vahvistamiseksi. Vahvistetaan sosiaali- ja terveysalan osaavan työvoiman saatavuutta. Tässä keskeisiä työvälineitä ovat työnvälitys, mukaan lukien kansainvälinen työnvälitys ja työperusteinen maahanmuutto, julkisen ja yksityisen työnvälityksen yhteistyö sekä työvoiman kehittämispalvelut. Maahanmuuttopolitiikan tarpeisiin kohdennetaan lisäresursseja. Edistetään maahanmuuttajien kotouttamisen hyvää toteuttamista ja työllistymistä sekä työperäistä maahanmuuttoa valtion ja suurten kaupunkiseutujen kumppanuudella. Pääkaupunkiseudulla ja muilla suurilla kaupunkiseuduilla käynnistetään usean vuoden toimenpideohjelma maahanmuuttajien nopean työllistämisen edistämiseksi. Ohjelmassa otetaan huomioon lisääntynyt tarve maahanmuuttajille tarjottavien palvelujen vahvistamiseen. Kannustetaan kaupunkiseutuja seudullisten maahanmuuttostrategioiden laatimiseen Kansainvälinen markkinointi ja ulkomaisten investointien houkuttelu Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomeen kohdistuvien suorien investointien osuus on ollut suhteellisen pieni ja jäänyt selvästi alle EU:n keskiarvon. Samalla ulos suuntautuvat suorat investoinnit ovat Suomessa olleet noin kaksinkertaiset verrattuna sisään tuleviin investointeihin. Myös OECD on Suomen aluepolitiikan maakatsauksessaan kiinnittänyt huomiota suorien ulkomaisten investointien tasoon. Suorien investointien lisääminen on OECD:n mukaan koko maan ja aluekehittämisen hyödyntämätön potentiaali, sillä vain kolmeen muuhun OECD-maahan investoidaan vähemmän kuin Suomeen. Investoinnit ovat myös tähän saakka painottuneet Helsingin seudulle. Suomeen suuntautuvien investointien edistämiseksi vahvistetaan innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden yhteistyötä sekä lisätään niiden voimavaroja. Ulkomaisten
8 8 investointien osalta tavoitteeksi tulee asettaa erityisesti uuden ja kasvavan yritystoiminnan saaminen Suomeen. Keskeinen toimija ulkomaisten investointien edistäjänä on Invest in Finland säätiö, jonka toiminta uuden toimintastrategian mukaisesti pohjautuu kansallisiin intresseihin ja entistä tehokkaammalle fokusoinnille sekä verkottuneeseen toimintatapaan. Invest in Finlandin ulkomaantoiminnot on kytketty kiinteämmäksi osaksi Finpron, Tekesin ja ulkoasiainministeriön ulkomaisia toimipisteitä. Kotimaan toiminta tulee pohjautua verkottuneeseen toimintamalliin keskeisten kotimaisten investointien edistämisorganisaatioiden ja TE-keskusten kanssa. Invest in Finlandin nykyiset resurssit ovat erittäin vähäiset verrattuna monien kilpailijamaiden vastaaviin resursseihin. Kustannustehokkuuden parantamiseksi suurten kaupunkiseutujen investointien edistämistoiminta olisi tarkoituksenmukaista kytkeä tiiviimmin Invest in Finlandin toimintoihin. Kaupunkiseutujen verkottuminen on muuttunut tavoitehakuisemmaksi ja alueellisesti kohdistetummaksi. Tämä täsmäverkottuminen koskee usein osaamista ja innovaatiotoimintaa. Innovaatiotoimijoiden on menestyäkseen haettava tasokas osaaminen niille parhaasta kansainvälisestä verkostosta. Suomalaiset kaupungit sekä tiedepuistot ja teknologiakeskukset ovat luoneet tavoitteellisia yhteistyösuhteita mm. Piilaaksoon, Kiinaan ja Pietariin. Tätä kehitystä voidaan edistää mm. TEM:n toimenpitein. Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien edistämiseksi Invest in Finlandin toiminta kytketään jatkossa entistä tiiviimmin yhteen kaupunkiseutujen investointien edistäjien kanssa. Kannustetaan kaupunkiseutuja verkottumaan kansainvälisesti. Edistetään kaupunkiseutujen innovaatiotoimijoiden, kuten tiedepuistojen ja teknologiakeskusten, globaalia verkottumista kansainvälisten innovaatiokeskusten (Finnode) avulla Toimiva liikennejärjestelmä kaupunkiseuduilla Asumisen ja työpaikkojen keskittyminen suurille kaupunkiseuduille lisää liikenteen ruuhkautumista. Myös työmatkapendelöinti omilla autoilla pitkienkin matkojen takaa on jatkuvassa kasvussa. Asuminen, kauppa ja kauppojen logistiikkakeskukset sijoittuvat eri alueille ja synnyttävät kasvavaa liikennetarvetta tavaroiden kuljettamiseen. Ruuhkautuminen ja liikennehäiriöt haittaavat työmatkaliikennettä ja kaupan jakeluliikennettä sekä muodostavat suuren häiriöriskin ja epävarmuustekijän pitkämatkaisiin teollisuuden ja kaupan kuljetusketjuihin. Ruuhkautuminen lisää myös liikenteen kasvihuonekaasu- ja hiukkaspäästöjä kaupunkiseuduilla. Joukkoliikenteen edistämisen yhteiskunnalliset hyödyt ovat merkittävimmät suurilla kaupunkiseuduilla. Näillä seuduilla myös ongelmat ja haasteet ovat suurimmat. Päivittäisten liikkumistarpeiden laajeneminen yli kuntarajojen asettaa haasteen myös joukkoliikenteen palvelutason ja tariffijärjestelmän kehittämiselle.
9 9 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityisesti kaupunkiseuduilla on varmistettava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Kaupunkiseutujen elinvoiman kannalta on myös tärkeää, että kaupunkiseutujen väliset yhteydet ovat sujuvia ja turvallisia ja keskeisimpien yhteysvälien hyvillä liikenneyhteyksillä saavutettavuutta voidaan parantaa eri puolilla Suomea. Suurten kaupunkien lisäksi on tärkeää kehittää seutukaupunkien liikenneyhteyksiä valtakunnallisiin liikenneverkkoihin. Suurimpien kaupunkiseutujen yhteydet Eurooppaan edellyttävät hyviä yhteyksiä Helsinki-Vantaan lentoasemalle joko lentoliikenteellä tai rautateitse. Suoria kansainvälisiä lentoyhteyksiä on tarpeen kehittää myös muille suurimmille lentokentille. Satamien merkitys ulkomaan tavaraliikenteessä tulee edelleen olemaan ratkaisevan tärkeä. Sekä kaupunkiseutujen sisäisten että kaupunkiseutujen välisten liikenneverkkojen päivittäinen liikennöitävyys turvataan siten, että kuljetusvarmuus verkoilla säilyy. Valtio kannustaa kaupunkiseutuja tekemään alueellaan liikennejärjestelmäsuunnitelmia kiinteässä yhteistyössä maankäytön suunnittelun kanssa. Valtio on mukana omalta osaltaan tässä työssä. Suurilla kaupunkiseuduilla liikenne- ja viestintäministeriö on mukana suunnitelmista johdettavien aiesopimusten tekemisessä, tarvittaessa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Tavaraliikenne ja pyöräily sekä jalankulku otetaan liikennejärjestelmätyöhön entistä painokkaammin mukaan. Suurimpien kaupunkien yhteydet Eurooppaan turvataan kehittämällä Helsinki- Vantaan lentoasemaa kansainvälisenä kauttakulkuasemana (hub-kenttänä), jonne turvataan yhteydet muilta kaupunkiseuduilta riittävällä liityntäliikenteellä joko lentoliikenteellä tai rautateitse Kaupunkiympäristön vetovoimaisuuden vahvistaminen Ympäristön ominaislaadulla on huomattava taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen merkitys. Sen arvo kaupunkiseutujen menestykseen vaikuttavana ominaisuutena tiedostetaan yleisesti. Hyvä elinympäristö on yhä tärkeämpi pito- ja vetovoimatekijä, kun yritykset tekevät sijoittumiseensa ja kehittämiseensä liittyviä ratkaisuja henkilöstön saatavuuden näkökulmasta. Suomalaiset arvostavat asuinympäristössään sekä luonnonympäristöä ja rauhallisuutta, että palveluja ja harrastusmahdollisuuksia ja toimivaa liikennettä. Hyvässä kaupunkiympäristössä on mahdollisuus yhdistää nämä erilaiset laatutekijät omaa elämäntilannettaan ja asumistarpeitaan vastaavasti kestävällä tavalla. Yhä monimuotoisemmat elämäntavat ja tilanteet sekä kasvava monikulttuurisuus haastavat kehittämään uudenlaista joustavaa ja monipuolista kaupunkiasumisen
10 10 tarjontaa. Olemassa olevien kaupunkialueiden täydennysrakentaminen paikallisista tarpeista lähtien ja alueen arvoja kunnioittaen antaa mahdollisuuksia tälle monipuolistamiselle ja arvostetun asumisen tarjonnan lisäämiselle. EU:n kestävän kaupunkikehityksen Leipzigin peruskirja korostaa rakennuskulttuurin (Baukultur) merkitystä kaupungeissa ja niiden ympäristöissä. Tässä rakennuskulttuuri on ymmärrettävä laajassa merkityksessä kaikkien suunnitteluun ja rakentamiseen vaikuttavien kulttuuristen, taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten näkökohtien summana. Julkisten kaupunkitilojen lisäksi tämä on erityisen tärkeää kaupunkien arkkitehtuuriperinnön säilyttämiselle. Ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen lisää entisestään kaupunkiympäristön laadun merkitystä. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn edistäminen ja palvelujen läheisyyden merkityksen korostuminen edellyttävät lähiympäristön laadun nousemista entistä vahvemmin huomion kohteeksi. Tämä korostuu kaupunkien keskusta-alueilla seutujensa käyntikortteina, mutta samalla tavoin myös esikaupunkialueilla ja kuntakeskuksissa sekä joukkoliikenneympäristöissä. Kehitetään eri toimijoiden välisessä yhteistyössä keskustoja esteettöminä, toimivina, turvallisina ja viihtyisinä alueina. Pidetään huolta niiden elinvoimasta, monipuolisuudesta ja omaleimaisuudesta. Turvataan keskustojen asema kaupan sijaintipaikkana ja huolehditaan keskustojen hyvästä ja monipuolisesta saavutettavuudesta. Edistetään laadukkaan ja vetovoimaisen kaupunkiasumisen kehittämistä (mm. uusien kaupunkiasumiskonseptien kehittäminen ja käyttöönotto, täydennysrakentaminen paikallisista tarpeista lähtien ja alueen arvoja kunnioittaen) Kulttuuriympäristö tunnistetaan kaupunkiseutujen vahvana imago- ja identiteettitekijänä ja taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen voimavarana. Kiinnitetään erityistä huomiota aineettomien palvelujen (mm. kulttuuri- ja hyvinvointipalvelujen) kysynnän ja tarjonnan kasvuun kaupunkiseuduilla ja hyödynnetään tätä vetovoimatekijänä. 2.2 Kaupunkiseutujen koheesion vahvistaminen Kilpailukyvyn vahvistaminen on ollut suomalaisen kaupunkipolitiikan keskeinen painopiste, mutta kaupunkipolitiikassa on lisääntyvää tarvetta myös kaupunkiseutujen sisäisen ja ulkoisen koheesion vahvistamiselle. Keskeiset toimintalinjaukset ovat: 1) Sosiaalisen eriytymisen ehkäiseminen 2) Asuntopolitiikan vahvistaminen 3) Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen 4) Kaupunki maaseutu saaristo vuorovaikutus 5) Kaupunkien välinen verkostoituminen kansallisesti
11 Sosiaalisen eriytymisen ehkäiseminen Suomalaisten kaupunkiseutujen kehityksessä on korostunut verrattain eheä sosiaalinen rakenne. Eriytymiskehitys on ollut vähäistä verrattuna kehitykseen muualla maailmassa. Tämän vuoksi Suomessa ei ole ollut tarvetta harjoittaa sosiaalisten ongelmien korjaamiseen keskittyvää kansallista kaupunkipolitiikkaa, toisin kuin monissa muissa EU:n jäsenmaissa. Eheyttä uhkaavia tekijöitä on kuitenkin tällä hetkellä olemassa runsaasti. Taloustilanteen heikkenemisen vuoksi työttömyys on nopeasti pahenemassa, erityisesti äkillisen rakennemuutoksen kaupunkiseuduilla. Suhteellinen köyhyys on lisääntynyt erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla. Köyhyys koskettaa monia väestöryhmiä kuten nuoria, yksinhuoltajaperheitä, maahanmuuttajia, ikääntyneitä ja päihde- ja mielenterveyden ongelmista kärsiviä. Pitkäaikaisasunnottomuus keskittyy suurimmille kaupunkiseuduille. Hyvinvoinnin erot eivät ole vielä näyttäytyneet merkittävänä alueellisena eriytymisenä. Pääkaupunkiseudulla ja muilla suurimmilla kaupunkiseuduilla ongelmana ovat pistemäisemmät syrjäytymisen "taskut", jotka liittyvät erityisesti työttömyyteen. Erityisesti pitkäaikaistyöttömille tarvitaan tehostettuja ja räätälöityjä työllistämistoimia. Myös maahanmuuttajien integroimiseksi työmarkkinoille tarvitaan erityistoimia. Uhkana on ongelmien muuttuminen ylisukupolvisiksi ja itseään vahvistavan köyhyyden ja syrjäytymisen kulttuurin syntyminen. Syrjäytymiskehityksen katkaisemiseksi tarvitaan hyvin eriytyneitä räätälöityjä poikkihallinnollisia palveluja. Varhaisen puuttumisen, välittämisen ja yhteisöllisen vastuun malleja voidaan vahvistaa lisäämällä sekä väestön ja eri hallinnonalojen viranomaisten välistä yhteistyötä että kumppanuutta kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden kanssa. Syrjäytymisen torjunnassa tulee panostaa voimakkaasti ennalta ehkäisevään toimintaan. Palvelujärjestelmän ennaltaehkäisyn vaikuttavuutta voidaan lisätä suuntaamalla keskimääräistä enemmän resursseja alueellisesti ja palvelujärjestelmän nivelkohtiin. Esimerkiksi lähiökouluille kohdistettu lisätuki on koitunut koko alueen hyväksi. Huomattava osa työttömistä nuorista on vailla toisen asteen koulutusta. Ammatillisen koulutuksen paikkojen ja vaihtoehtoisten koulutusväylien tarjonnan lisääminen on tärkeä osa myös syrjäytymisen torjuntaa kaupunkiseuduilla. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen ovat tärkeitä sellaisten rakenteiden luomiseksi, jotka ehkäisevät syrjäytymistä. Sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen on negatiivista silloin, jos tietyillä alueilla koetaan, ettei asukkailla ole tasa-arvoisia mahdollisuuksia kehittää kykyjään ja osallistua yhteiskuntaan ja työelämään. Kansalaisten osallistumisen aktivoiminen on haasteellista, mutta foorumi- ja asukastupatyyppisestä eritaustaisia ja kaikenikäisiä toimijoita yhteen kokoavasta työstä on saatu hyviä kokemuksia kansallisesti ja kansainvälisesti. Asukastupien aktiivit tarvitsevat tilojen lisäksi välineistöä, koulutusmahdollisuuksia ja vertaisverkon muihin vastaaviin hankkeisiin. Selvää on, että paikallisten viranhaltijoiden ja valtuutettujen on tuettava toimintaa omalla panoksellaan ja aktiivisesti rakennettava päättävien tahojen yhteyttä paikalliseen todellisuuteen. Osallistumisen perinteisten tapojen rinnalle tarvitaan houkuttelevuuden lisäämiseksi myös uusilla sähköisillä
12 12 välineillä toteutettuja kuulemismuotoja ja niiden kokeiluja. Kehitetään ns. positiivisia erityistoimia kaupunkien ja kaupunkiseutujen sisällä segregaation haittojen ehkäisemiseksi. Positiiviset erityistoimet voivat kohdentua ongelmallisimpien alueiden koulu- ja sosiaalipalveluiden tai työllistymisen erityishaasteisiin sekä asuinympäristöjen kohentamiseen. Sosiaalista eheyttä edistetään poikkihallinnollisella lähiöohjelmalla vuosina Paikallisen osallistumisen haasteita tarkastellaan oikeusministeriön demokratiapoliittisen asiakirjan poikkihallinnollisessa valmistelutyössä Asiakirjan pohjalta tullaan tekemään lähidemokratiaa koskevia linjauksia Asuntopolitiikan vahvistaminen Asuntomarkkinoiden ja asuntorakentamisen taloudellisessa ympäristössä on tapahtunut dramaattinen käänne. Kansainvälinen luottokriisi on käynnistänyt ketjureaktion, jossa pankkien asuntoluototuksen tiukentuminen ja kallistuminen, asuntokaupan pysähtyminen, alenevat asuntojen hinnat, kuluttajien kasvava epävarmuus ja asuntorakentamisen tyrehtyminen aiheuttavat yhdessä syvenevän kierteen. Seuraukset alkavat näkyä: hoitamattomien asuntoluottojen määrä on kasvussa, rakennusalan yritysten konkurssit ovat lisääntyneet ja alan työllisyys on nopeasti heikkenemässä. Jos taantuma jatkuu pitkään, uhkana on, että inhimillisten seurausten lisäksi menetetään pysyvästi rakennusalan osaamista ja resursseja, joita tarvitaan tulevassa noususuhdanteessa ylikysynnän tasaamiseksi. Hallitus on asuntopoliittisen toimenpideohjelmansa ja elvytyspakettinsa mukaisesti käynnistänyt useita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on asuntoluototuksen turvaaminen, asuntojen uudis- ja korjausrakentamisen elvyttäminen ja kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon vauhdittaminen. Keskeinen lähitulevaisuuden haaste on rakennus- ja kiinteistösektorin kyky uudistaa tuotteitaan, palvelujaan ja toimintatapojaan vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden ja loppukäyttäjien tarpeita. Vuokra-asuntomarkkinoiden kiristyminen korostaa entisestään seudullisesti vastuullista ja tasapuolista asunto- ja sosiaalipolitiikkaa. Työttömyys, maahanmuuton lisääntyminen ja erityisryhmien asuttamistarpeet kohdistuvat vahvimmin keskuskaupunkiin, jolloin koko seudun sosiaalinen tasapaino uhkaa vinoutua. Kilpailukyvyn, työvoiman saatavuuden ja seudun sosiaalisen eheyden näkökulmasta on huolehdittava riittävästä kohtuuhintaisesta vuokra-asuntotuotannosta seudullisesti yhteisvastuullisesti. Asuntopolitiikan keskeisiä painopisteitä ovat asuntoluototuksen turvaaminen ja kohtuuhintaisen asunto- ja korjausrakentamisen edistäminen. Seudullisena tavoitteena on sosiaalisen asuntotuotannon ja peruspalveluiden tasapainoinen järjestäminen. Valtion ja Helsingin seudun aiesopimuksessa olevia toimenpiteitä vuokraasuntotuotannon ja tonttitarjonnan suhteen vauhditetaan. Uusien asuntoalueiden asukasrakenteen monimuotoisuus turvataan hyödyntämällä osaomistamista, asumisoikeusasumista ja uusia vuokra-asumisen välimalleja. Alan tutkimus-, kehitys-
13 13 ja innovaatiopanostuksia lisätään ja alan toimijoiden yhteistyötä tiivistetään mm. asumisen osaamisklusterin sekä rakennetun ympäristön SHOK:n avulla. Valtio on sopinut suurimpien asunnottomuuskaupunkien kanssa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman toteuttamisesta vuosina Aiesopimukset tulivat voimaan Aiesopimukset sisältävät konkreettiset toimeenpanosuunnitelmat, joissa on yksilöity ja aikataulutettu käynnistettävät hankkeet ja muut toimenpiteet. Aiesopimukset uudistetaan vuoden 2011 aikana Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (Paras-hankkeen) tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Lisäksi tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa (Paras) toteutetut rakennemuutokset ovat luoneet pohjaa ja kehittämispotentiaalia palveluiden kehittämiselle. Väestörakenteen muutokset aiheuttavat tulevina vuosina suuria ongelmia ennen kaikkea väestöä luovuttaneilla alueilla, mutta myös kasvukeskuksissa. Rakenteiden uudistaminen ja palveluiden kehittäminen ovat kumpikin välttämättömiä edellytyksiä Parasuudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Paras-hankkeessa toiminnan painopistettä siirretään palveluiden kehittämiseen samalla kun hallinnollisten rakenteiden uudistamista jatketaan. Jatkossa kuntien tulee panostaa palveluiden kehittämiseen uusissa ja uusiutuvissa rakenteissa. Niiden mukaan tuoma kehittämispotentiaali tulee täysimääräisesti hyödyntää. Suurin palveluiden uudistamisen ja tuottavuuden kehittämisen potentiaali on suurimmissa kaupungeissa. Uudistusta jatketaan mm. ottamalla käyttöön parhaita palvelukäytäntöjä, kehittämällä palveluprosesseja, uudistamalla työnjakoja, hyödyntämällä tietoteknologiaa, ottamalla käyttöön tilaaja-tuottaja-malleja, hyödyntämällä yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia palveluita sekä edistämällä palvelusetelien käyttöä uuden lainsäädännön pohjalta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on myös vahvistaa kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä. Tätä tarkoitusta varten puitelaissa on edellytetty kaupunkiseutusuunnitelmien laatimista. Kaupunkiseutusuunnitelman laatineilla seuduilla asuu kaksi kolmasosaa Suomen väestöstä ja niiden merkitys koko maan mittakaavassa elinvoiman ja kilpailukyvyn ylläpitämisessä, palvelujärjestelmän toimivuudessa, yhdyskuntarakenteen kehittymisen hallinnassa ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on huomattava. Kunta- ja palvelurakenteen taloudellisen elinvoiman turvaaminen pitkällä tähtäimellä on kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ensisijainen tavoite, ja nykyinen taloustilanteen heikkeneminen nopeuttaa elinvoiman turvaamisen kannalta keskeisten kysymysten pohdintaa, ratkaisujen hakua ja toimeenpanemista. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun puitelain mukaan kunnan tulisi muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta taloudellisesti riittävän vahvasta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Kaupunkiseutuja koskevien tavoitteiden saavuttamisen kannalta on
14 14 tärkeää, että kuntarakenne ja yhteistoiminta-alueet tukevat seudun toimivuutta yhtenäisenä työssäkäyntialueena. Tältä pohjalta voidaan parhaalla tavalla ratkaista myös yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen, palvelujen saavutettavuuteen ja liikenteen sekä joukkoliikenteen toimivuuteen liittyvät kysymykset. Edistetään kunta- ja palvelurakenteiden kehittämistä toiminnallisilla kaupunkiseuduilla. Tavoitteena on puitelain mukaisesti elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Edistetään palvelurakenteiden muutoksia erityisesti suurimmissa kaupungeissa, joissa on suurin uudistamisen ja tuottavuuden kehittämisen potentiaali. Kaksikymmentä suurinta kaupunkia laativat palveluiden laativat palveluiden kehittämiseksi tuottavuusohjelmat, joiden toteutumista seurataan kaupunkien ja valtion yhteistyönä. Tuottavuusohjelmissa tulee osoittaa tavoitteet ja toimenpiteet, joilla palvelutuotannon tehokkuutta ja taloudellisuutta lisätään palvelutavoitteista kiinni pitäen. Valtio ja kaupungit valmistelevat yhteistyössä Kuntaliiton kanssa ohjelmissa seurattavat tuottavuuden mittarit. Tuottavuusohjelmien toimintaa arvioidaan ja niiden perusteella syntyneitä hyviä käytäntöjä sovelletaan myös muissa kunnissa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta laadittavan selonteon yhteydessä tehdään toimenpide-ehdotuksia kaupunkiseutuja koskien. Tuolloin kaupunkiseutusuunnitelmien ja niiden toteutumisen seurannasta saatujen arvioiden perusteella otetaan mm. kantaa siihen, tulisiko kaupunkiseutujen kunnille asettaa selkeämpiä velvoitteita tuottavuuden ja tehokkuuden parantamisen sekä maankäytön, asumisen, liikenteen ja kuntarajat ylittävien palvelujen käytön osalta Kaupunki maaseutu saaristo vuorovaikutus Kaupungit ja niitä ympäröivä maaseutu ovat tulleet mm. kuntarakenteen kehityksen, lisääntyvän työmatkaliikenteen ja yleistyvän vapaa-ajan asumisen kautta keskinäisesti yhä kytketymmiksi toisiinsa. Erityisesti uusissa suurkunnissa maaseutu on tullut kaupunkiin ja toisinpäin. Kaupungeilla ja maaseudulla on kummallakin jossain määrin toisistaan poikkeavat kehittämisen tapansa ja omat, erilaiset mittakaavansa. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksessa tulisi etsiä molempia osapuolia hyödyttäviä ja vaikuttavuudeltaan merkittäviä muotoja. Kehitetään toiminnallisilla kaupunkiseuduilla tapoja integroida kaupunkikeskus sen ympäristössä oleviin pienempiin keskuksiin kestävällä tavalla mm. Parashankkeen kaupunkiseutusuunnittelun avulla. Erityisesti uusissa suurkunnissa kunnan eri osien elinvoimaa vahvistavan vuorovaikutuksen kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Kannustetaan mm. kehittämisvyöhykeajattelun pohjalta kaupunkiseutuja ja niitä ympäröiviä maaseutualueita keskinäiseen, molempia hyödyttävään osaamisen ja innovaatioiden siirtoon Kannustetaan saaristojen lähellä olevia kaupunkiseutuja hyödyntämään saaristoa koko alueen kehittämisessä saariston kulttuuriperinteitä ja herkkää luontoa huomioiden mm. alkutuotantoon (kalastuselinkeino, perinteinen pienimuotoinen maatalous), matkailuun ja elämyksiin liittyen. Saaristoisuutta ja vesistöisyyttä hyödynnetään kaupunkien vetovoiman kasvattamisessa.
15 15 Kannustetaan arjen tietoyhteiskunnan edistämistä ja elinvoimaisen ja kilpailukykyisen viestintäalan kehittymistä. Viestinnän infrastruktuurin kehittämisessä on tärkeää nopeat, laadukkaat ja kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet. Nopeat laajakaistayhteydet mahdollistavat kaupunkiseutujen verkottumisen muiden seutujen kanssa Kaupunkien välinen verkostoituminen kansallisesti Kaupungeilla on tarvetta entistä voimakkaammin vaihtaa keskenään kokemuksia ja tietoa kehittämispolitiikastaan ja yhdistää voimiaan myönteisten vaikutusten aikaansaamiseksi maan kilpailukykyyn ja kansalliseen koheesioon. Kaupunkien kansallista verkostoitumista edistetään mm. KOKO:n teemaverkostojen ja muiden teemakohtaisten verkostojen kautta. Verkostot voivat koskea esim. innovaatiotoimintaa, hyvinvointialan kehittämistä, kaupunkiseutujen sisäisiä kehittämiskysymyksiä, joilla tuetaan Paras-hankkeen toteuttamista tai kaupunkiseutujen kansallista aluerakennetta tukevaa verkostoitumista, esimerkiksi kehittämisvyöhykkeitä. 2.3 Ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen, laadukas elinympäristö ja kestävä kehitys Kaupunkiseutujen elinvoiman ja kilpailukyvyn parantaminen ja hyvinvoinnin turvaaminen kestävällä tavalla tarkoittaa myös ratkaisujen löytämistä ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Ilmastohaasteisiin vastaaminen koskettaa erityisesti energiankulutusta ja tuotantoa kaupunkiseudulla, ja ratkaisut voivat merkitä syvällisiä muutoksia kaupunkiseutujen toiminnassa. Liikenteeseen, sen tarpeeseen ja muotoihin vaikuttaminen on keskeisessä roolissa. Samalla haasteisiin vastaaminen ja uusien innovatiivisten kestävien ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto edelläkävijänä voi tarjota merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia kaupunkiseudulle. Keskeiset toimintalinjaukset ovat: 1) Kaupunkiseutujen ilmasto- ja energiastrategioiden laatiminen ja toteuttaminen 2) Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen 3) Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn edistäminen ja autoriippuvuuden vähentäminen 4) Energiatehokkuuden ja kestävien energiatuotantomuotojen ja korjausrakentamisen edistäminen, innovatiivisten ratkaisujen käyttöönotto ja niihin sisältyvien liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen 5) Ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaamisen hallinnan ja tiedon parantaminen Kaupunkiseutujen ilmasto- ja energiastrategioiden laatiminen ja toteuttaminen Kuntien toiminnalla on suuri merkitys ilmastonmuutokseen hillitsemisessä erityisesti alueidenkäytön ja liikenteen suunnittelussa, energian tuotannossa (15 % sähköntuotannosta) ja käytössä sekä yhdyskuntien jätehuollon järjestämisessä. Siksi valtion yhteistyö kuntien kanssa ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi on
16 16 tärkeää. Kunnat voivat edistää merkittävästi myös ilmastonmuutokseen sopeutumista liittämällä ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinnin ja sopeutumistoimien määrittämisen osaksi tavanomaista suunnittelua, toimeenpanoa ja seurantaa. Usein ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta on välttämätöntä tarkastella yhtä kuntaa laajempaa, kaupunkiseudun tai maakunnan kokonaisuutta. Seudullisia ilmastostrategioita on toistaiseksi laadittu ainakin Pääkaupunkiseudulle (YTV) ja Porin seudulle. Ilmastostrategiatyö on parhaillaan käynnissä Tampereen seudulla ja Uudenmaan maakunnan alueella. Valtioneuvoston pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian mukaan: valtioneuvosto edellyttää, että maakunnat ja kaupunkiseudut laativat omat ilmastoja energiastrategiansa sekä niiden toteutusohjelmat valtakunnallisen ilmasto- ja energiastrategian pohjalta. Edistetään kaupunkiseudullisten ilmasto- ja energiastrategioiden ohjausvaikutusta kehittämällä toimivia ja selkeitä malleja mitata vaihtoehtoisten ja valittujen toteutustapojen päästövaikutuksia ja toteuttamisen onnistumista. Tuetaan kaupunkien ja kaupunkiseutujen verkostoitumista paikallisen ilmastopolitiikan tehostamiseksi, vertaisarvioinnin edistämiseksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi. Kehitetään mahdollisuutta kytkeä kaupunkiseudun maankäytön suunnittelu ja toteuttaminen kiinteästi kaupunkiseudun ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden sekä liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamiseen (esimerkiksi yhdistetyn aiesopimuksen avulla) Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Ilmastopoliittisesti keskeistä on sellaisen yhdyskuntarakenteen edistäminen, joka mahdollistaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen. Alue- ja yhdyskuntarakenne vaikuttavat päästöjen määrään erityisesti liikenteen, mutta myös lämmitysjärjestelmien kautta. Pääosa yhdyskuntarakenteesta aiheutuvista päästöistä on peräisin tieliikenteestä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan yhdyskuntarakennetta tulee eheyttää ja luoda edellytykset liikennetarpeen vähentymiselle ja liikenteen ohjaamiselle nykyistä huomattavasti enemmän joukkoliikenteeseen sekä kävelyyn ja pyöräilyyn. Erityisesti tähän on mahdollisuudet kaupunkiseuduilla ja taajamissa. Alueidenkäytön ja liikenteen suunnittelun tiivistä yhteistyötä tarvitaan edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupunkien ja taajamien sisäisen eheyttämisen lisäksi toinen keskeinen haaste liittyy kaupunkiseutujen reuna-alueille, joiden yhä hajautuva asutusrakenne heikentää pohjaa tulevaisuuden kestävältä alueidenkäytöltä. Merkittävä määrä omakotitaloista suomalaisilla kasvavilla kaupunkiseuduilla rakennetaan ilman kunnan mahdollisuutta sijoittumisen harkintaan. Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista ja tukea olemassa olevaa kyläverkostoa ohjaamalla rakentamista kylien yhteyteen. Kasvavilla kaupunkiseuduilla hajarakentamisen ohjaus tarvitsee lisää tukea.
17 17 Yhdyskuntarakenteen strategisessa ohjauksessa eheään, kestävään suuntaan maankäytön ja liikenteen keskinäisellä, johdonmukaisella yhteensovittamisella on keskeinen rooli. Nykyistä enemmän tarvitaan maankäytön ja liikenteen optimoivan vuorovaikutusprosessin kehittämistä: maankäyttöratkaisujen liikenteelliset vaikutukset on arvioitava ja niiden on vaikutettava päätöksentekoon jo eri maankäyttövaihtoehtojen vertailuvaiheessa, ja edelleen maankäytön toteuttamisen ajoittamisessa (priorisoinnissa). Yhdyskuntarakenne vaikuttaa myös kauko- ja aluelämmityksen kannattavuuteen ja sitä kautta energiatehokkaan sähkön- ja lämmön yhteistuotannon mahdollisuuksiin. Yhteistuotannossa voidaan usein käyttää uusiutuvia energialähteitä. Vuoden 2009 alusta tuli voimaan maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla tavoitellaan energiatehokkuuden lisäämistä ja päästöjen vähentämistä siten, että kaavoituksella voidaan ohjata uudisrakennusten lämmitystapavalintoja silloin kun sille on kunnallistekniset ja taloudelliset edellytykset. Liikennetarpeen vähentämiseksi, asukasrakenteen monipuolistamiseksi ja jo tehtyjen palvelu- ja infrastruktuuri-investointien täysimääräiseksi hyödyntämiseksi asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuuksia parannetaan uudistamalla asemakaavoja mm. toisarvoisessa käytössä olevien alueiden osalta. Yhdyskuntarakenteella on myös huomattava taloudellinen merkitys, joka vaikuttaa kaupunkiseudun kilpailukykyyn. Laajalle levinnyt yhdyskuntarakenne aiheuttaa huomattavia kustannuksia rakentamisessa ja ylläpidossa, ja näitä edelleen lisää liikkuminen tällaisessa rakenteessa. Yhdyskuntarakentamisessa tehdyt ratkaisut ovat lisäksi erittäin pysyviä ja pitkäikäisiä. Energian saatavuuden ja hinnan muutosten myötä tulevaisuudessa runsaasti energiaa kuluttavat ja henkilöauton käyttöön perustuvat yhdyskuntarakenteet ovat vaarassa muodostua epätarkoituksenmukaisiksi ja epätasa-arvoisiksi. Valtioneuvoston pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian mukaan alueidenkäytön tavoitteiden toteuttamiseksi sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi: Eheytetään yhdyskuntarakennetta suurilla kaupunkiseuduilla palvelujen saavutettavuuden lisäämiseksi joukko- ja kevyellä liikenteellä. Suuret kaupunkiseudut ja valtio laativat yhdessä pitkäjänteiset, seutukohtaiset joukkoliikenteen kehittämisohjelmat. Pyöräilyn ja jalankulun tarpeet otetaan entistä paremmin huomioon maankäytön suunnittelussa ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Tuetaan eheiden ja toimivien kunta- ja seutukeskusten sekä niiden palvelujen kehittämistä siten, että asiointiliikennettä pidempien etäisyyksien päässä oleviin suurempiin keskuksiin voidaan vähentää. Kuntien suunnitteluyhteistyötä tiivistetään edistämällä erityisesti sellaisia kuntaliitoksia ja maakuntien liittojen yhdistymisiä, joilla luodaan nykyistä paremmat edellytykset yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen kasvavilla kaupunkiseuduilla. Edellytetään ja tuetaan yhdyskuntarakenteen kehittymistä tehokkaasti ohjaavien yhteisten seudullisten maankäytön suunnitelmien (joko kuntien yhteinen yleiskaava tai kaupunkiseudun maakuntakaava) laatimista tärkeimmille kasvaville kaupunkiseuduille. Vaatimukset tonttituotannon lisäämiseksi, maapolitiikan tehostamiseksi ja liikennejärjestelmien toimivuuden parantamiseksi sisällytetään valtion ja kuntien väli-
18 18 siin aiesopimuksiin. Valtion investointien kohdentamisessa priorisoidaan yhdyskuntarakennetta eheyttävät hankkeet. Tuetaan kaupunkiseutujen välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä kehitetään vertailtavuutta seudullisen maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovittamisessa ja seudullisen yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä. Kehitetään kaupunkiseutujen yhteisen maankäytön strategisen ohjauksen välineitä ja mm. eri liikkumismuotoihin liittyviä toimintojen sijainninohjauksen malleja (esimerkiksi vyöhykemalli). Kehitetään maankäytön ja liikenteen optimoivaa vuorovaikutusprosessia ja tuetaan maankäytön liikenteellisten vaikutusten tutkimusta. Selvitetään taloudellisten ohjauskeinojen mahdollisuuksia vaikuttaa olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irralliseen hajarakentamiseen Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn edistäminen ja autoriippuvuuden vähentäminen Joukkoliikenteen edellytykset ja kilpailukyky sekä autoriippuvuuden vähentäminen nostetaan kaupunkiseutujen suunnittelun keskeiseksi lähtökohdaksi. Henkilöautoilun tarpeen ja autoriippuvuuden vähentämiseen pyritään edellä mainituin yhdyskuntarakenteen kehittämiseen liittyvin toimin. Henkilöauton ja muiden kulkumuotojen yhteistyötä on parannettava kaupunkiseuduilla ja taajamissa. Henkilöauton käyttäjien mahdollisuutta tehdä ainakin osa päivittäisistä matkoistaan joukkoliikenteellä parannetaan mm. kehittämällä liityntäpysäköintiä. Kaupunkiseutujen maankäytön suunnittelussa tulee arvioida nykyistä tarkemmin maankäytön vaikutukset liikenteeseen ja kulkutapajakautumaan. Vaihtoehtoisia keinoja henkilöautoliikenteen kasvun hillitsemiseksi tulee selvittää, esim. Helsingin seudulla selvitetään ruuhkamaksujen käyttöä. Kaupunkiseuduille laaditaan pitkäjänteiset maankäytön suunnitteluun ja liikennejärjestelmäsuunnitteluun kytketyt joukkoliikenteen kehittämisohjelmat, joiden tavoitteena on kohottaa joukkoliikenteen roolia. Joukkoliikenteen palvelutasolle ja käytölle asetetaan konkreettiset (seutukohtaiset) tavoitteet. Pienillä ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla (mm. seutukaupungeissa) pyritään nostamaan joukkoliikenteen roolia ja turvataan vähintään joukkoliikenteen peruspalvelutaso. Valtio tukee seudullista organisoitumista joukkoliikennekysymyksissä ja osallistuu kaupunkiseutujen joukkoliikenteen rahoitukseen. Suurilla kaupunkiseuduilla valtion rahoitusta ohjataan joukkoliikenteen palvelutasoa parantaviin hankkeisiin. Helsingin seudun joukkoliikenteen palvelutasoa parannetaan ja kehitetään, mm. siten että valtion ostamaa ja YTV:n omalla alueellaan ostamaa lähiliikennettä aletaan tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Liikenteen hallintaan liittyvien toimien avulla tehostetaan nykyisen liikenneinfrastruktuurin kapasiteettia tavoitteena vähentää uusien investointien tarvetta, mutta myös pyritään vähentämään terveellisen ja turvallisen elinympäristön kannalta merkittäviä liikenteen ympäristöhaittoja.
19 Energiatehokkuuden ja kestävien energiatuotantomuotojen ja korjausrakentamisen edistäminen, innovatiivisten ratkaisujen käyttöönotto ja niihin sisältyvien liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen Kaupunkien toiminnalla on suuri merkitys ilmastonmuutokseen hillitsemisessä alueidenkäytön ja liikenteen suunnittelun lisäksi energian tuotannossa (15 % sähköntuotannosta) ja käytössä. Kaupungit voivat myös näyttää esimerkkiä energiatehokkuuden edistämisessä. Julkisten rakennusten energiatehokkuutta parantamalla voidaan saavuttaa merkittäviä taloudellisia säästöjä. Kaupungit voivat edistää uusiutuvan energian käyttöä myös julkisissa hankinnoissa mm. oman kiinteistökannan lämmitystapoja valittaessa. Kuntien vapaaehtoista energiansäästösopimusjärjestelmää uudistettiin energiapalveludirektiivin voimaanastumisen myötä. Vuoden 2007 loppupuolelta alkaen kunnilla on ollut mahdollisuus liittyä kuntien energiatehokkuussopimukseen ja energiaohjelmaan vuosiksi Uudessa sopimusjärjestelmässä on erilliset sopimusmallit suurille ja pienille kunnille. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan hallituksen esitystä laiksi julkisyhteisöjen energiatehokkuudesta. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuussa Lailla kohdistetaan velvoitteita ensisijaisesti valtion sektorille, mutta sillä myös täydennetään ja tuetaan uutta energiatehokkuussopimusjärjestelmää. Lain kautta tulee yli 2000 asukkaan kunnille velvoitteet asettaa energiansäästötavoite vuodelle 2016 ja energian loppukulutuksen tasolle vuonna 2020, laatia toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi, energian kulutusseurannan toteuttamisesta sekä energiansäästöstä raportoinnista. Sopimusjärjestelmään liittyneille kunnille ei lain kautta tulisi mitään muita lisävelvoitteita kuin vuoden 2020 loppukulutuksen tavoitteen asettaminen. Valtioneuvoston pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian mukaan: Valtion suuntaamaa tukea kuntien energiansäästöinvestointeihin ja energiakatselmuksiin tullaan jatkossa kohdistamaan erityisesti energiaohjelma- ja sopimuskunnille. Rakennukset muodostavat runsaan puolet Suomen kansallisvarallisuudesta, ja niistä hyvin suuri osa on kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla. Rakennuskannan korjaustarve on merkittävä ja johtuu muun muassa rakennusten energiatehokkuuden parantamistarpeesta. Valtioneuvoston periaatepäätös korjausrakentamisesta annettiin syksyllä Sen päätavoitteet ovat rakennuskannan palvelukyvyn ja laatutason parantaminen, rakennuskannan energiankulutuksen ja päästöjen vähentäminen, korjausrakentamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen sekä korjausrakentamiseen liittyvän osaamisen, tiedon ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Erityisen kiireellistä on rakennuksiin liittyvien ympäristöterveydellisten ongelmien, erityisesti kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen. Suunnitelmallinen kiinteistönpito, erityisesti korjaustarpeen kattava arviointi ja korjausohjelmien laatiminen tarvitsee vahvistamista. Kaupunkiseudun kunnat, joiden oma rakennuskanta on merkittävän suuri, ovat tässä tärkeän toimijan asemassa.
20 20 Energiantuotannossa lisätään uusiutuvan energian osuutta, mm. kaupunkien energiayhtiöiden omistajaohjauksen avulla. Suurilla kaupunkiseuduilla tavoitteeksi asetetaan hiilen käytön lopettaminen 2020-luvulle tultaessa sähkön ja lämmön tuotannossa. Kaupunkeja tuetaan osana niiden innovaatiostrategioita tutkimaan ympäristöliiketoimintaan ja energiateknologiaan liittyvä potentiaali ja satsaamaan seudun elinvoimaa vahvistaviin energia- ja ilmastoteknologisiin innovaatioihin. Kannustetaan suunnitelmallisen kiinteistönpidon vahvistamista ja energiatehokkuuden parantamista erityisesti kaupunkien omassa kiinteistökannassa Ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaamisen hallinnan ja tiedon parantaminen Ilmastopolitiikan luominen ja toteuttaminen kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla on laajasti eri hallinnonalat läpäisevää ja eri toimijatahoja koskevaa toimintaa. Menestyksekäs ilmastopolitiikka edellyttää myös uudenlaisia hallinnan rakenteita ja tiedon tuottamista, keräämistä, jalostamista ja levittämistä. Edistetään kasvihuonekaasupäästöjen ja ilmastonmuutoksen hillintätoimien vaikutusten mitattavuuden ja seurannan kehittämistä. 3 Kumppanuuden kehittäminen valtion ja kaupunkiseutujen kesken 3.1 Toiminnallisten kaupunkiseutujen asema kansallisessa kehittämisessä Kaupunkipolitiikka on Suomessa osa alueiden kehittämistä, samalla se on osa monen hallinnonalan kansallista kehittämistä. Kaupunkiseutujen merkitys kansallisen kilpailukyvyn ja kansatalouden kannalta on suuri. Kaupunkiseutujen elinvoimalla on suuri merkitys paitsi siellä asuville niin myös laajemmille alueille. Suurimmat kaupunkiseudut ovat oman alueen lisäksi myös laajempien alueiden kehityksen vetureita. Kaupunkiseutujen toimenpiteillä on ratkaiseva merkitys myös Suomen ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Kaupunkiseutujen kehittämistarpeet on tunnistettava sekä yleisessä yhteiskuntapolitiikassa että eri hallinnonalojen kansallisessa kehittämisessä. Kaupunkipolitiikka edellyttää vahvaa kumppanuutta kuntien ja valtion toimijoiden kesken. Julkisten toimijoiden yhteistyön lisäksi menestyminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttää yhteistyötä elinkeinoelämän sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa (nk. Triple Helix malli). Kaupunkiseutujen kehittämistoimenpiteitä on tarpeen koordinoida kansallisesti. Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä koordinoi ministeriöiden kaupunkipoliittisia toimenpiteitä sekä kehittää valtion ja kaupunkiseutujen välisiä yhteistyömuotoja. Yhteistyötä on tarpeen kehittää tasavertaisen kumppanuuden pohjalta, jossa valtiolla ja kaupunkiseuduilla kummallakin on omat vastuunsa. Kansallisesti toteutettavan sektoripolitiikan keinoja tulee kohdentaa kaupunkiseutujen erityiskysymysten ratkaisemiseen. Esimerkiksi korkeakoulupolitiikassa, kansallisessa
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotSuunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista
Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista Suomi kaupungistuu kaupungistuuko Suomi Kalasataman Kellohalli, Helsinki Anne Jarva Tulevaisuuden kuntaan kohdistuu monia
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotAjankohtaista alueiden käytön suunnittelusta
Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011
LisätiedotMAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa
MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka
LisätiedotMikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto
Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja
LisätiedotKansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen
Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotMetropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet
Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Asuntoministeri Jan Vapaavuori Dipoli 1 METROPOLIPOLITIIKKA HALLITUSOHJELMASSA Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään
LisätiedotKAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen
KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus
LisätiedotSopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012
Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden
LisätiedotKestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
LisätiedotSEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.
SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma
LisätiedotKaupunkilähtöistä kaupunkipolitiikkaa
Kaupunkilähtöistä kaupunkipolitiikkaa Kaupunkipolitiikan peruslähtökohdat ja -filosofia Tulevassa hallitusohjelmassa on tunnistettava seuraavat asiat Kaupunkien rooli edelläkävijöinä laaja, yleinen toimivalta
LisätiedotValtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012
Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen
LisätiedotNäkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö
Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 14.11.2012 + ELY-keskus mukana mm. seuturakennetiimissä + ELY-keskuksen hyvä sisäinen
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotOKM:n ohjeistus vuodelle 2019
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotHelsinki Espoo Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä. Pääkaupunkiseudun. hallitusohjelmatavoitteet
Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä Pääkaupunkiseudun kaupunkien hallitusohjelmatavoitteet 2 Kuntapolitiikka ja -talous 1 Kuntien 2 Kuntasektoriin 3 Palvelujen 4 Kuntiin
LisätiedotHannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050
Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Visiosta strategisiin linjauksiin ja edelleen eteenpäin 1 Miten yhteinen visio syntyi Ideakilpailu 2007 Kansainvälinen
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotHelsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet
Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin
Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 19.11.2013 LVM:n ilmastopoliittinen ohjelma ILPO (2009) Liikenne-
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle
LisätiedotSopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012
Sopimusmenettelyt Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012 Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka Pohjautuu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan, alueiden kehittämisen
LisätiedotSuurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)
LisätiedotParasta kasvua vuosille 2016-2019
Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotEHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012
EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotOSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset
Lisätiedot15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotMinun tulevaisuuden kuntani
Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotLISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009
LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen
Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotSuomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017
Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut
LisätiedotPORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS
PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 10.10.2013 Liisanpuisto, Pori Porin kaupunki Kehittämispäällikkö
LisätiedotLänsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä
Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,
LisätiedotKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön
LisätiedotJULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke
Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,
LisätiedotOsaamiskeskusohjelma 2007-2013
Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston
LisätiedotTyövoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri
Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys
LisätiedotVALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
LisätiedotTutkimukseen perustuva OSKE-toiminta
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet
LisätiedotMaankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?
Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun
LisätiedotEU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö
LisätiedotIlmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä
Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyön sidosryhmätyöpaja 13.2.2018 Anna Saarlo GLOBAALI VELVOITE VÄHENNYKSIIN PARIISIN ILMASTOSOPIMUKSELLA 2015 PYRITÄÄN
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotNUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija
NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotSeutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi
Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi 21.9.2016 21.9.2016 Strategiaprosessi Seutuyhteistyön strategiset ohjausvälineet, Sh.25.5 Strategia +10 v Kasvulle
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotAsuntopolitiikka valtionhallinnon näkökulma. Liisa Linna-Angelvuo
Asuntopolitiikka valtionhallinnon näkökulma Liisa Linna-Angelvuo 13.12.2017 Valtion rooli asuntomarkkinoilla Perustuslain mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea
LisätiedotMAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto
MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto 24.4.2014 Taustaa Paras-selonteon linjaukset lähtökohtana Valtio-osapuolen valmisteluryhmän (LVM, TEM, VM, YM, ARA, LiVi) tehtävänä
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotMaakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu
Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu (Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma) Maakuntainsinööri Patrick Hublin, Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 31.10.2018 Joensuu Laki
LisätiedotEurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue
Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotAlueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotMUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm
MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle
LisätiedotKaupunkipolitiikan valmistelusta Kuntaliitossa
Kaupunkipolitiikan valmistelusta Kuntaliitossa AUNE 17.11.2017 Timo Reina Kaupunki käyttöliittymänä Kaupunki kasvun moottorina Kaupunki kehittämisalustana 2 Kaupunkipoliittisen ohjelman viitekehys Ohjelman
LisätiedotYmpäristöministeriö täydennysrakentamisen edistäjänä. Ylijohtaja Helena Säteri Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto
Ympäristöministeriö täydennysrakentamisen edistäjänä Ylijohtaja Helena Säteri Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia täydennysrakentamiselle - millaisiin tulevaisuuden haasteisiin
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön
Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen
LisätiedotMAL sopimusmenettely. Tampere, Seutufoorumi Matti Vatilo, YM
MAL sopimusmenettely Tampere, Seutufoorumi 28.11.2018 Matti Vatilo, YM MAL-sopimisen tarkoitus ja osapuolet Kaupunkiseudun kuntien välisen yhteistyön ja luottamuksen vahvistaminen maankäytön, asumisen
LisätiedotAluekehittäminen ja TKIO
Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Aluekehittäminen ja TKIO Petra Stenfors 5.2.2019 Aluekehittämisen määrittely (HE alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista) Toimijoiden yhteistyö
LisätiedotKasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström
Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata
LisätiedotMiten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013
Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotMuotoilemme elämäämme kestäväksi
Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotPaikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,
Lisätiedot