Ilmanvaihdon parannus ja korjausratkaisut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmanvaihdon parannus ja korjausratkaisut"

Transkriptio

1 Ilmanvaihdon parannus ja korjausratkaisut OSA 1: TOIMINTAOHJE 1(18)

2 ILMANVAIHDON PARANNUS- JA KORJAUSRATKAISUT 2(18)

3 OSA 1: TOIMINTAOHJE ESIPUHE Tämä Ilmanvaihdon parannus- ja korjausratkaisut ohje on Ilmanvaihdon modernit parannus- ja kunnostusratkaisut (MIV) tutkimusprojektissa laadittu suunnitteluja toteutusohje ja 1980-luvun liikeja julkisten rakennusten korjaukseen. Sen aikakauden kiinteistöjen korjaus on tullut erityisen ajankohtaiseksi, koska vanhemmat kiinteistöt on tyypillisesti jo peruskorjattu ja uudemmissa korjaustarve on vähäistä ja 1980-luvun toimisto- ja julkisten rakennusten korjausten ominaispiirteitä ovat osa- ja paikalliskorjaukset, joissa ilmanvaihtokoneita ja kanavistoa ei välttämättä kokonaan uusita. Sen sijaan ilmanvaihtokoneiden ja kanaviston kunnostukset, jäähdytyksen lisääminen, automaation ja päätelaitteiden uusiminen ovat tyypillisiä toimenpiteitä. Paljon korjauksia tehdään käytössä olevissa rakennuksissa esim. kerroskohtaisesti, mikä aiheuttaa erityisiä vaatimuksia töiden häiriöttömälle toteutukselle. Tässä ohjeessa esitetyillä ratkaisuilla ja menetelmillä rakennusten ilmastointi voidaan korjata nykyistä vaatimustasoa vastaavaksi, mitä yleensä korjauksilla tavoitellaankin, jotta tiloihin löytyisi jatkossakin vuokralaisia. Tutkimusprojekti on Tekesin CUBE Talotekniikkateknologiaohjelman yksi suurimpia ja merkittävimpiä hankkeita, jonka rahoittamiseen osallistui useita kiinteistöjen omistajia ja rakennuttajia, laitevalmistajia, suunnittelijoita, urakointia ja palvelujen tuottajia edustavia yrityksiä. Hanketta rahoittivat Tekes, Espoon kaupunki, Genano Oy, Halton Oy, Helsingin yliopisto, HKR-Rakennuttaja, HUS- Kiinteistöt Oy, ISS Proko Oy, Jeven Oy, Koja Oy, Lifa Air Ltd, Lindab Oy, Nordea Oyj, Paroc Oy, Retermia Oy, RTVyhtymä Oy, SRV Yhtiöt Oyj, Vantaan kaupunki ja Vasatherm Finland Oy. Tutkimusosapuolina ovat toimineet TKK LVI-tekniikka, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitos, Sisäilmayhdistys ry ja ClimaConsult Finland Oy. Hankkeen vastuullisena johtajana on toiminut Jarek Kurnitski TKK:sta, VTT:n vastuuhenkilö on ollut Keijo Kovanen ja Kuopion yliopiston vastuuhenkilönä Pertti Pasanen. Tutkijaryhmään ovat lisäksi kuulunet Rauno Holopainen, Tapio Helenius, Marko Björkroth, Kai Jokiranta ja Minna Aalto TKK:sta, Juhani Laine, Rolf Holmberg, Seppo Uosukainen, Raisa Merikoski, Jarkko Ahonen ja Jarmo Laamanen VTT:stä, Vesa Asikainen, Mikael Fingerroos, Mika Jumpponen ja Kaisa Raatikainen Kuopion yliopistosta. Tämän ohjeen ovat kirjoittaneet Harri Ripatti ClimaConsult Finland Oy:stä ja Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry:stä. Hanketta on ansiokkaasti ohjannut johtoryhmä, johon kuuluivat Eero Nuutinen (pj) SRV Yhtiöt Oyj, Jukka Forsman HKR-Rakennuttaja, Jarmo Heinonen Tekes, Hannu Myllymaa Koja Oy, Raija Partanen HUS-Kiinteistöt Oy ja Seppo Vartiainen Jeven Oy. Espoossa toukokuussa 2006 Jarek Kurnitski 3(18)

4 ILMANVAIHDON PARANNUS- JA KORJAUSRATKAISUT JOHDANTO Olemassa olevien toimisto- ja palvelurakennusten ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät ovat laajalti parannuksen tai korjauksen tarpeessa. Rakennusten käyttäjät arvostavat viihtyisiä ja tuottavia sisäolosuhteita, mikä heikentää vanhojen rakennusten kilpailukykyä kiinteistömarkkinoilla. Talotekniikka-alan ja Tekesin rahoittamassa Ilmanvaihdon modernit parannusja korjausratkaisut projektissa on kehitetty menetelmä ja ohjeet, joiden avulla parannetaan toimisto-, opetus- ja hoitorakennusten ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän toimintaa ja puhtautta siten, ne täyttävät nykyajan vaatimukset. Hankkeen pääpaino on ollut rakennuksen ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän osittaiseen korjaamiseen ja parantamiseen liittyvissä ratkaisuissa. Peruslähtökohtana on ollut olemassa olevan järjestelmän mahdollisimman tehokas hyödyntäminen ja korjausten häiriötön toteutus. Näin toimien on mahdollista korjata osa rakennuksesta ja pitää loput normaalissa käytössä. Hankkeen tulokset on koottu tähän Ilmanvaihdon parannus- ja korjausratkaisut - ohjeeseen ja sitä täydentävään tutkimusaineistoon. Tämä ohje koostuu kahdesta osasta. Osa I. Toimintaohje esittelee ilmanvaihdon parantamisen ja korjaamisen yleisen toimintatavan. Se on tarkoitettu rakennuttajalle, kiinteistökehittäjälle sekä suunnittelijalle työkaluksi hankkeen alkuvaiheeseen. Osa II. Parannus- ja korjausratkaisut suunnittelu- ja toteutusohjeet puolestaan on projektipäällikölle sekä suunnittelijalle tarkoitettu ohjeistus eri parannus- ja korjausratkaisujen suunnitteluun, toteutuksen ohjaamiseen ja vastaanottoon. Osan II ohjeissa on esitetty yksityiskohtaisemmin ne parannusja korjausratkaisut, joita hankkeessa on tutkittu. Muilta osin ohjeet ovat yleistasoisempia ja pohjautuvat alan yleisiin hyviin käytäntöihin ja aiempaan tutkimustietoon. Ohjeistusta täydentävät hankkeen tutkijoiden laatimat tutkimuskonseptit, joissa esitellään yksityiskohtaiset suunnittelu- ja toteutusohjeet sekä kuvataan ratkaisujen toimintaa käytännön kohteissa. Lisäksi hanke on tuottanut joukon tutkimusraportteja (testausraportit, seminaari- ja konferenssiesitelmät, kirjallisuuskatsaukset ym.), jotka ovat saatavissa hankkeeseen osallistuneilta tutkijoilta ja yrityksiltä. 4(18)

5 OSA 1: TOIMINTAOHJE TOIMINTATAVAN KUVAUS Yleistä Rakennusten sisäilmaston taso ja ilmanvaihdon toiminta on suuressa osassa toimisto- ja palvelurakennuksia jäänyt jälkeen nykypäivän vaatimuksista. Lämpötila ja ilmanlaatuongelmat ovat yleisimpiä käyttäjävalitusten syitä. Uusien rakennusten sisäilmasto toteutetaan pääsääntöisesti vähintään Sisäilmastoluokan S2 mukaan ja nämä tilat ovat toimitilamarkkinoilla kysyttyjä. Haasteet keskittyvät erityisesti ja 1980-lukujen rakennuskantaan, jotka ovat myös teknisesti uusimistarpeessa. Laajan peruskorjauksen yhteydessä on tavallista, että vanha ilmanvaihtojärjestelmä puretaan kokonaisuudessaan ja tilalle rakennetaan nykytasoa vastaava järjestelmä. Tässä tapauksessa ilmanvaihdon suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan noudattaa uudisrakentamisen toimintatapoja. Näitä ei käsitellä tässä ohjeessa. Perusteellinen korjaus edellyttää käytännössä koko rakennuksen tyhjentämistä noin 6-24 kuukaudeksi. Suurten korjauskustannusten lisäksi rakennuksen omistaja menettää korjausajan vuokratuotot ja usein myös aikaisemmat vuokralaiset. Ilmanvaihdon parannustarvetta on kuitenkin suuressa osaa kiinteistökantaa, ja on siis tarpeen esittää kevyempiä vaihtoehtoja sisäilmaston ja ilmanvaihdon parantamiseen ja korjaamiseen. Tämä toimintatapa on kehitetty rakennusten ilmanvaihtojärjestelmien parantamiseen ja kunnostamiseen siten, että (1960- ), ja 1980-luvuilla rakennettujen koulu-, liike- ja toimistorakennusten sisäilmaston taso saadaan nostettua kilpailukykyiseksi uusien vastaavien rakennusten sisäolosuhteiden kanssa. Peruslähtökohtana on pidetty sitä, että menettelytapaa noudattaen voidaan olevia järjestelmiä kunnostaa tilakohtaisin (huone, kerros, rakennuksen osa) tai järjestelmäkohtaisin (konehuone, kanavisto, huonelaitteet) toimenpitein minimoimalla rakennuksen käyttäjille kunnostustyöstä aiheutuvaa haittaa. Toteutusratkaisuna käytetään runsasta kahtakymmentä erilaista parannus- ja korjausratkaisua, jotka on kehitetty ilmanvaihdon ja ilmastoinnin keskeisten, eniten tänä päivänä käyttäjätyytymättömyyttä aiheuttavien osa-alueiden sekä teknisten puutteiden ympärille. Ratkaisuissa käsitellään mm. ilman sisäänottoa, suodatusta, järjestelmän puhtautta, kanaviston tiiviyttä, ilmavirtojen tasapainoa, äänien hallintaa, ilman jakoa, jäähdytystä ja tarpeenmukaista ilmanvaihtoa. Työmaatoteutuksen osalta on käsitelty häiriötöntä toteutusta, pölyttömiä ja meluttomia työmenetelmiä sekä erilaisia suojaseinä- ja osastointiratkaisuja. Työmaa-aikaiset rakennuksen käytössä oleviin tiloihin kohdistuvat väliaikaiset ilmanvaihtoratkaisut ym. eivät kuulu tämän projektin tarkastelun piiriin. Toimintatavan kulku Tämä toimintatapa käsittää koko korjausrakentamisen ketjun tarveselvityksestä vastaanottoon ja käyttöön. Sen keskeiset osa-alueet ovat: Tarveselvitys Ilmanvaihtojärjestelmän kunnostus liittyy asiakkaan rakennukselle asettamien tavoitteiden täyttämiseen. Sisäilmastotavoitteiden lisäksi tiloille asetetaan myös muita tavoitteita kuten muuntojousto (muunneltavuus, joustavuus, täydennettävyys), käytettävyys, esteettisyys, energiatehokkuus, ekologisuus jne. Sisäilmastotavoitteiden asettaminen tarkoittaa 5(18)

6 ILMANVAIHDON PARANNUS- JA KORJAUSRATKAISUT olevassa rakennuskannassa sisäilmaston laadun parantamista vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Sisäilmatavoitteiden asettaminen ilmanvaihdon korjaus- ja kunnostusprojektille on keskeinen lähtökohta. Tarveselvitykseen liittyy ilmanvaihdon lisäksi luonnollisesti rakenteisiin, tilajärjestelyihin ja muihin järjestelmiin kohdistuvat selvitykset. Rakennuksen ja ilmanvaihtojärjestelmän perustiedot 1970 ja 1980 luvulla rakennettujen toimisto-, koulu- ja liikerakennusten ilmanvaihtojärjestelmiä on toteutettu osittain sellaisilla teknisillä ratkaisuilla, joiden laatutaso ei vastaa enää tänään rakennuksen käyttäjän ja omistajan tarpeita. Samoin rakennusten ilmanvaihtojärjestelmiin kohdistuneet valitukset tunnetaan. Tässä toimintaohjeessa esitetyt parannusja korjausratkaisut keskittyvät poistamaan ja 1980 luvun rakennusten ilmanvaihtojärjestelmän keskeiset käyttäjätyytymättömyyttä aiheuttavat ongelmat sekä hyödyntämään uuden teknologian suomat mahdollisuudet. Kuntoselvitys Ennen ilmanvaihtojärjestelmän parannusja korjaustoimenpiteiden suunnittelun aloittamista tehdään kartoitus järjestelmän nykykunnosta ja sen kunnostusmahdollisuuksista sekä niiden kustannuksista. Myös selvitys ilmanvaihtojärjestelmän käytöstä ja käytettävyydestä on tarpeen tulevan käytön saattamiseksi vastaamaan kunnostuksen toteutusta. Kuntoselvityksen tulee olla niin perusteellinen, että sen ja kustannuslaskennan perusteella voidaan päättää, mitkä osat ilmanvaihtojärjestelmää säilytetään ja kunnostetaan ja mitkä uusitaan. Ilmanvaihtojärjestelmän parannus- ja korjausratkaisuiden valinta Tilaajan tavoitteiden asettelun ja tehtyjen toiminnallisten ja teknisten kuntoselvitysten sekä kustannuslaskennan perusteella päätetään ilmanvaihdon parannuksen tai korjauksen toteutusaste ja -tapa. Tämä toimintatapa keskittyy tällaisten osittaisten (esim. kerroskohtainen korjaus vuokralaisen vaihtuessa) ja/tai hajautettujen ilmanvaihdon parannus- ja korjausratkaisujen käsittelyyn. Ratkaisut kohdistuvat tiloja tai tilaryhmiä koskeviin korjauksiin, vain ilmanvaihtojärjestelmään koskeviin korjauksiin o Konehuone o Kanavisto o Huonelaitteet, yksittäisen ilmanvaihtoon liittyvän ongelman poistamiseen. On huomattava, että ilmanvaihdon perusparannuksesta ja/tai korjauksesta aiheutuu paljon liitännäiskustannuksia, mistä syystä niihin yhdistetään usein muita peruskorjaustarpeita kuten tilamuutoksia, pintojen uusimisia jne. Ilmanvaihdon parannusten ja korjausten suunnittelu, toteutus ja vastaanotto Tässä toimintaohjeen osassa annetaan suunnittelu-, toteutus- ja käyttöohjeet valituille ilmanvaihdon korjausratkaisuille koskien sisäilmaston tavoitearvojen saavuttamista, ilmanvaihtojärjestelmän korjattavan osan tutkimista tarkastusta ennen korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä, parannus- ja korjausratkaisuiden suunnittelua ja toteuttamista, valvontaan ja vastaanottoon liittyviä tehtäviä sekä huoltokirjaan lisättäviä asioita. 6(18)

7 OSA 1: TOIMINTAOHJE SISÄILMASTOTAVOITTEET Ilmanvaihtojärjestelmän kunnostus liittyy aina asiakkaan rakennukselle asettamien tavoitteiden täyttämiseen. Sisäilmastotavoitteiden lisäksi tiloille asetetaan lähes aina muita tavoitteita kuten muuntojousto (muunneltavuus, joustavuus, täydennettävyys), käytettävyys, esteettisyys, energiatehokkuus, ekologisuus jne. Sisäilmastotavoitteiden asettaminen tarkoittaa olevassa rakennuskannassa useimmiten sisäilmaston laadun parantamista vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Tällöin kyseeseen tulee mm. jäähdytyksen lisääminen, ilmavirtojen kasvattaminen sekä ilmanjaon parantaminen. Onnistuneen ilmanvaihtojärjestelmän kunnostuksen perusedellytys on, että määritellään ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmanvaihdon laatutaso korjauksen jälkeen. Ilmanvaihtojärjestelmien kunnostuksessa käytetään apuna Sisäilmaluokitus 2000 julkaisua /1/. Laatuluokituksen avulla valitaan se taso, jolle ilmanvaihtojärjestelmä halutaan nostaa. Tavoitetaso asetetaan tila- tai tilatyyppikohtaisesti, kaikkien tilojen ei tarvitse olla samassa sisäilmastoluokassa. Korjausrakentamisessa tulee asettaa tavoitteet ainakin keskeisimmille sisäilmastotekijöille. Näistä tärkein on huoneilman lämpötila lämmityskaudella (talvella) ja sen ulkopuolella (kesällä). Lisäksi on hyvä määritellä kuinka usein ja kuinka paljon lämpötila saa poiketa tavoitearvosta. Lämpötilan lisäksi tulee asettaa tavoite myös ilman laadulle. Ihmisistä peräisin olevia epäpuhtauksia kuvaa hiilidioksidipitoisuus, jonka avulla voidaan myös ohjata ilmanvaihtoa kuormituksen vaihdellessa. Rakennuksesta peräisin olevien epäpuhtauksien osalta tulee varmistaa, että sisäilmaan yhteydessä oleviin rakenteisiin ei jää kosteus- ja homevaurioita ja että käytettävät uudet materiaalit ovat rakennusmateriaalien päästöluokkaa M1. Korjausten yhteydessä tulee varmistaa, että ilmanvaihtojärjestelmässä ei ole terveyttä vaarantavia epäpuhtauslähteitä (esim. mikrobit, kuidut). Ilman laadun varmistamiseksi asetetaan tavoitearvo myös ulkoilmavirralle. Ulkoilman pienhiukkasten sisäänpääsy tulee estää hyvätasoisella tuloilman suodatuksella. Ilmaa pilaavat toiminnot rakennuksen sisällä tulee varustaa kohdepoistolla ja varmistaa, että ko. tilat ovat alipaineisia puhtaampiin tiloihin nähden. Rakennuksessa mahdollisesti käytetyt vaaralliset aineet (asbesti, PCB, ym) tulee kartoittaa ennen korjauksiin ryhtymistä. Äänitasojen osalta noudatetaan rakentamismääräyskokoelman osan D2 vaatimuksia. Taulukko 1. Korjausrakentamisessa sovellettavat sisäilmastotavoitteet. Suure ja yksikkö S3 S2 S1 Huonelämpötila, talvi [ C] Huonelämpötila, kesä [ C] Lämpötilan ylitys* [ Ch] *** Lämpötilan alitus* [ Ch] *** Ilman liikenopeus, kesä (24 C )[m/s] 0,30 0,25 0,20 Ilman liikenopeus, talvi (21 C ) [m/s] 0,20 0,17 0,14 Hiilidioksidipitoisuus [ppm] Ulkoilmavirta [l/s,henk] LVI-laitteiden äänitaso [db(a)]** 33/38 33/38 33/38 * Simuloituna vuoden 1979 säädatalla. ** Arvot ovat rakentamismääräyskokoelman osan D2 arvoja LA,eq,T/LA,max, jossa LA,eq,T on A-taajuuspainotettu keskiäänitaso ja LA,max enimmäisäänitaso. *** Lämpötilan ylitys 70 [ Ch] tarkoittaa huonelämpötilan 26 o C ylittymistä noin viikon ajan. 7(18)

8 ILMANVAIHDON PARANNUS- JA KORJAUSRATKAISUT Sisäilmastoluokituksessa esitetyt ulkoilmavirrat soveltuvat rakennukseen, jonka pintamateriaalit ovat vähäpäästöisiä (esim. M1-luokkaa) ja joissa tupakointi ei ole sallittu. Ilmanvaihdon ulkoilmavirran mitoitus tulisi ensisijaisesti tehdä henkilömäärän perusteella. Mikäli tämä ei tiedossa, tulee arvioida ko. tilan henkilötiheys ja mitoittaa ilmanvaihto pinta-alan mukaan. Tyypillisiä henkilötiheyksiä on esitetty taulukossa 2. Uudisrakentamista vastaavassa perusparantamisessa tulee lisäksi ottaa huomioon SRMK:n osan D2 esittämät ilmanvaihdon ohjearvot. Esimerkiksi toimistohuoneiden ulkoilmavirran tulisi olla 1,5 l/s,m 2 ja toimistojen käytävätilojen 0,5 l/s,m 2. Käytännössä sisäilmaston tavoitetasojen asettaminen tarkoittaa sitä, että korjattavasta rakennuksesta valitaan tilat, joiden sisäilmastolle asetetaan tavoitteet korjauksen jälkeen. Tavoitteet voivat käsittää kaikki yksittäisen sisäilmastoluokan, esim. S2 vaatimukset. Toisaalta voidaan valita vain esim. lämpötilat luokan S2 mukaan ja asettaa vaikkapa äänitasoille ja ilman nopeudelle alhaisemmat tavoitteet, mikäli tiedetään niiden saavuttamisen olevan vaikeaa tai jopa lähes mahdotonta ko. kohteessa. Vastaavasti voidaan asettaa korkeammat tavoitteet sisäilmastosuureille, jotka nähdään ko. tapauksessa erityisen tärkeiksi. Mikäli joidenkin suureiden osalta ei ole kustannusten tai muiden syiden vuoksi mahdollista saavuttaa S3-tason tavoitearvoja, voidaan hankekohtaisesti valita tilakohtaiset alemmat tavoitetasot. Vähimmäistasona voidaan pitää alkuperäisten suunnitelmien mukaista tasoa, mikäli tilojen käyttötarkoitus ei ole muuttunut. Tällöin on kuitenkin varmistuttava, että tilat täyttävät terveys- ja työsuojeluviranomaisten edellyttämät terveellisyysvaatimukset. S3 tasoa ei kuitenkaan tule alittaa kuin yksittäisen sisäilmastosuureen osalta. Ilmanvaihtojärjestelmän kunnostuksen tavoitteeksi voidaan myös asettaa jokin järjestelmän yksityiskohdan parantaminen kuten esimerkiksi äänitason alentaminen tai suodatusasteen nostaminen. Taulukko 2. Ilmanvaihdon mitoituksessa käytettäviä henkilötiheyksiä. Tilatyyppi m²/hlö toimisto 10 neuvottelu 2 luokka 2 luentosali 1 Taulukko 3. Sisäilmastotavoitteiden saavuttamiseksi yleensä käytettävät tekniset ratkaisut. Tekniset ratkaisut S3 S2 S1 Koneellinen jäähdytys Ei On On Tilakohtainen lämpötilaohjaus Ei Ei On Tilakohtainen ilman laadun ohjaus Ei Ei On Tuloilman suodatusluokka F7 F7 F8 8(18)

9 RAKENNUKSEN JA ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN PERUSTIEDOT OSA 1: TOIMINTAOHJE Parannus- ja korjausratkaisut kohdistuvat tyypillisiin luvulla rakennettuihin liike-, toimisto- ja koulurakennuksiin luvulla rakennettiin vielä jonkin verran painovoimaisen ilmanvaihtoon sekä koneellisen poistoon perustuvia ilmanvaihtojärjestelmiä. Koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustettujen järjestelmien tyypillinen ratkaisu oli se, jossa tuloilmapuhaltimet varusteineen oli sijoitettu rakennuksen pohjakerrokseen ja poistopuhaltimet ullakolle. Ilman jako huonetiloihin oli toteutettu käytäväpuhalluksella tai huoneen seinään sijoitetuilla säleiköillä. Korkean vaatimustason rakennuksissa käytettiin suutinkonvektorijärjestelmää luvulla alettiin rakentaa ilmanvaihtokonehuoneita, joissa tuloilmakoneet ja poistoilmakoneet oli sijoitettu viereisiin huoneisiin ja ilmanvaihdon käyttämää energiamäärää pienennettiin palauttamalla osa poistoilmasta takaisin tuloilmajärjestelmään. Tästä tuli vallitseva käytäntö heti energiakriisin jälkeen luvun puolessa välissä. Palautusilman käytöstä luovuttiin vasta 1980-luvulla kun lämmöntalteenottolaitteiden kehittyminen teki palautusilman käytön tarpeettomaksi luvulla otettiin käyttöön uusia ilmavaihtoteknisiä ratkaisuja kuten ontelolaattasisäänpuhallus (- ja poisto), poistoilmaikkuna, ilmamääräsäätöinen ilmanvaihtojärjestelmä jne. Kierresaumakone ilmanvaihtokanavien valmistukseen otettiin käyttöön 1960-luvun lopulla, jolloin hyvin nopeasti suorakaidekanavien käyttö väheni minimiinsä. Pyöreiden kanavien liitostavat kehittyivät kitti- ja teippiliitoksesta, kuristuspantaan ja edelleen sisäpuolisen kumirengastiivisteen käyttöön. Kanavien tiiviysnormit otettiin käyttöön 1970-luvulla. Kanavien mitoitus oli tiukkaa, joka aiheutti paljon ääniongelmia huonetiloihin. Äänenvaimentimina käytettiin vain osittain tehdasvalmisteisia vaimentimia, mineraalivilla oli vaimentimissa yleensä pinnoittamatonta. Tässä ohjeessa esitettävät ratkaisut kohdistuvat tyypillisiin ja luvulla rakennettuihin liike-, toimisto- ja koulurakennuksiin. Ratkaisuja on testattu näissä rakennuksissa käytännön olosuhteissa. Niitä voidaan käyttää luonnollisesti muissakin rakennuksissa, vaikka tästä ei vielä ole käytännön kokemusta. Yleisimmät luvun ilmanvaihtojärjestelmiin kohdistuneet valitukset ovat: melu, veto, huono ilma (riittämätön ilmanvaihto), kesällä liian kuuma, ilmavirtojen epätasapaino. Teknistä kuntoa arvioitaessa puutteet ja viat keskittyvät konehuoneeseen, jossa suodattimien kastuminen lumisateella on merkittävin epäkohta. Lisäksi kanaviston puhtaus ja erityisesti ontelolaattojen hygienia sekä kanaviston huono tiiviys ovat yleisiä ongelmia. Erityispiirteensä muodostavat vanhat äänenvaimentimet ja jäähdytyslaitteet, jotka voivat olla riski käyttäjille. Säätölaitteiden toimimattomuus ja järjestelmän energiankulutus ovat tärkeitä asioita joka rakennuksessa. Niiden parantamistoimenpiteitä ei kuitenkaan käsitellä tässä ohjeessa. Ilmanvaihtojärjestelmän kunnostuksen yhteydessä on otettava huomioon monia muita tekijöitä, joita rakennukseen on jo tehty tai ollaan tekemässä ilmanvaihto- 9(18)

10 ILMANVAIHDON PARANNUS- JA KORJAUSRATKAISUT korjausten yhteydessä tai lähitulevaisuudessa, näitä ovat: rakenteiden tiiviyttä parantavat toimenpiteet (lisäeristys, höyrysulku, ikkunat), muuttuneet sisäiset ja ulkoiset lämpökuormat (ikkunat), sisustusmateriaalit ja pinnoitteet tila- ja käyttötarkoituksen muutokset. Ilmanvaihtojärjestelmän korjauksiin kuuluu aina työsuojelu ja työturvallisuusvaatimusten huomioon ottaminen korjausta suunniteltaessa, jotta nykyvaatimukset voidaan täyttää korjatussa rakennuksessa. 10(18)

11 OSA 1: TOIMINTAOHJE ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN TARKASTUS HANKESUUNNITTELUVAIHEESSA Ennen ilmanvaihtojärjestelmän parannusja korjaustoimenpiteiden suunnittelun aloittamista tehdään kartoitus järjestelmän nykykunnosta ja sen kunnostusmahdollisuuksista sekä niiden kustannuksista. Kuntoselvitykseen kuuluu järjestelmän toiminnallisen sekä teknisen kunnon arviointi. Lisäksi kartoitetaan järjestelmän käyttäjille aiheuttamat ongelmat kuten melu- ja vetohaitat sekä sisäilman laatuongelmat. Toiminnallisen kunnon arviointi käsittää ilmanvaihtolaitoksen yleisen toiminnan, tilakohtaisten ilmavirtojen sekä säätöjen ja ohjausten tarkastuksen. Tässä yhteydessä selvitetään myös se voidaanko rakennukseen sijoittaa käyttäjän vaatimusten mukaiset toiminnot siten, että myös sisäilmasto ja erityisesti ilmanvaihto saadaan asettumaan käyttäjän esittämiin laatutasoihin. Teknisen kunnon arviointi käsittää ilmastointijärjestelmän pääkomponenttien kuten ilmanvaihtokoneiden, kanaviston, päätelaitteiden sekä säätölaitteiden kunnon, käyttökelpoisuuden sekä jäljellä olevan teknisen käyttöiän arvioinnin. Kuntoselvityksen systemaattiseen suorittamiseen on laadittu tarkastuslistat parannusja korjausratkaisuittain. Listojen sisältö perustuu kokemuksiin, joita on saatu mm. Sisäilmaston kuntotutkimusoppaan /3/ ja Motivan energiakatselmusohjeen /4/ käytöstä. Kuntoselvityksen tulee olla niin perusteellinen, että sen ja kustannuslaskennan perusteella voidaan päättää, mitkä osat ilmanvaihtojärjestelmää säilytetään ja kunnostetaan ja mitkä uusitaan. Tarkastusten tavoitteet Ilmanvaihtolaitoksen tarkastusten tavoit- teena on Selvittää järjestelmän toiminnan ja kunnon nykytilanne Varmistaa, että sisäilmastolle ja muille ilmanvaihtoon/ilmastointiin liittyville tavoitteille asetetut tavoitearvot voidaan saavuttaa kyseisessä rakennuksessa parannusten tai korjausten keinoin Varmistaa parannus- ja korjausratkaisujen mukaisten osakorjausten toteuttamismahdollisuus Tarkastuksen toteutus Ilmanvaihtolaitoksen tarkastus käsittää seuraavat osatehtävät: Asiakirjojen analysointi Käyttäjähaastattelut Kenttätarkastus Toteuttamisselvitys Asiakirjojen analysointi Ilmanvaihtolaitoksen toimintaan perehtyminen alkaa suunnitelma-asiakirjoihin tutustumalla. Suunnitelma-asiakirjat ovat yleensä rakennuksen omistajan tai käyttäjän hallussa. Niitä voi ainakin ilmanvaihtopiirustusten osalta tiedustella myös paikkakunnan rakennusvalvontavirastosta tai rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelijalta. Analysoitavat suunnitteluasiakirjat ovat: Ilmanvaihtopiirustukset, joissa lopullinen tilanne on päivitettynä ns. luovutuspiirustuksiksi Työselostus Luovutusasiakirjat o Ilmavirtojen mittauspöytäkirjat o Äänimittauspöytäkirjat o Kanaviston painekoepöytäkirjat o Konekortit ja muut laitteiden tekniset tiedot ja esitteet Käyttö- ja huoltosuunnitelma (saatavana ainakin uudemmista rakennuksista) 11(18)

12 ILMANVAIHDON PARANNUS- JA KORJAUSRATKAISUT Suunnitteluasiakirjojen lisäksi on rakennuksesta ja sen ilmanvaihdosta saatavana mahdollisesti sen käytön aikana tehtyjä asiakirjoja kuten: Energiakatselmusraportti Kuntoarviot tai tutkimukset (putkisto, sisäilmasto) Luettelo käyttäjävalituksista Luettelo tehdyistä korjauksista Rakennuksen valvontajärjestelmän avulla saadaan käyttökelpoista historiatietoa: Sisälämpötiloista ja kosteusolosuhteista Ilmanvaihtojärjestelmän suoritusparametreistä Ilmanvaihtokoneiden käyttöajoista Ilmanvaihtokoneiden käyttöhäiriöistä, tulleiden hälytysten muodossa Käyttäjähaastattelut Käyttäjähaastattelut kannattaa tehdä ainakin seuraavien osapuolten osalta: Kiinteistön omistaja Kiinteistön käyttäjät Huolto- ja ylläpitohenkilöt Kaikkiin osapuoliin kohdistettujen käyttäjähaastattelujen avulla saa monipuolisen käsityksen ilmanvaihtolaitoksen kunnosta ja siihen liittyvistä ongelmista. Tapauksissa, joissa ilmanvaihtoon ja sisäilmastoon kohdistuu erityisen paljon kritiikkiä, voidaan osapuolten kesken niin sovittaessa, tehdä kaikkia rakennuksessa työskenteleviä koskeva käyttäjätutkimus esim. lähteessä / / esitetyllä tavalla. Kenttätarkastus Ilmanvaihtolaitoksen kunto tutkitaan kenttätarkastuksen avulla, jolloin pyritään lopullisesti varmistamaan järjestelmän korjauskelpoisuus. Kenttätarkastukseen kuluvat: Kenttähavainnot Kenttämittaukset Kuntoarviot Toteuttamisselvitys Kenttähavainnot Kenttähavaintojen tarkoituksen on selvittää, miten käytännössä ilmanvaihtolaitos on rakennettu, missä sen keskeiset komponentit sijaitsevat ja mikä on niiden kunto ja puhtaus. Kenttähavainnot keskittyvät sekä ilmanvaihtokonehuoneeseen että kanavistoon ja huonelaitteisiin. Kenttähavaintoja tehdään mm: Ilmanvaihtokoneista ja niiden komponenteista Kavistosta ja kanavistovarusteista Äänenvaimentimista Ilmanjakolaitteista Kenttätarkastuksen perusteella päätetään tarvitaanko mittauksia kenttähavaintojen tueksi, mitkä ilmanvaihtolaitoksen koneet ja laitteet säilytetään ja kunnostetaan sekä mitkä uusitaan. Samalla tavalla arvioidaan ilmanvaihtokanaviston kunto. Kenttämittaukset Järjestelmän toiminnan todentamiseksi tehdään tarvittavia kenttämittauksia. Yleisimmät mittaukset ovat: Ilmavirtamittaukset Ilman nopeuden mittaus Äänitasomittaukset Paine-ero mittaukset Savukokeet Kanaviston puhtauden tarkastus Lämpötilamittaukset Mittausten laajuus päätetään tapauskohtaisesti. Mittauksia tehdään vain niin paljon kun on tarpeellista, jotta voidaan varmistua kenttähavaintojen paikkansapitävyydestä. Ilmavirtamittaukset koskevat useimmiten huonetilojen ilmavirtoja sekä järjestelmän kokonaisilmavirtaa. Ilmavirtojen mittausten suorittaminen ja käytettävät mittalaitteet on määritelty standardissa. SFS (18)

13 OSA 1: TOIMINTAOHJE Ilman nopeuden mittaus huonetilojen oleskeluvyöhykkeellä suoritetaan standardin SFS 5511 mukaan. Äänimittaukset ovat useimmiten huoneessa vallitsevan äänitason mittaamista. Äänitasojen mittausten suorittaminen ja käytettävät mittalaitteet on määritelty standardissa. SFS 5517 Paine-eromittausta käytetään rakennuksen eri osien välisten painesuhteiden määrittämiseen sekä rakennuksen sisäolojen yli/alipaineisuuden toteamiseen ulkoilmaan nähden. Paine-eromittauksella voidaan myös määrittää ilmanvaihtokoneen eri osien painehäviöt. Paine-eromittausten suorittaminen ja käytettävät mittalaitteet on määritelty standardissa. SFS 5512 Savukokeita tehdään kanaviston tiiviyden toteamiseksi, rakennusosien paine-suhteiden määrittämiseksi sekä tuloilmalaitteiden heittokuvion tutkimiseen. Kanaviston puhtauden tarkastus tehdään tutkimuskonseptissa 5.3 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tarkastus esitetyllä tavalla. Lämpöolojen kenttämittaukset suoritetaan SFS standardin 5511 mukaisesti. Toteuttamisselvitys Osana kenttätarkastusta tehdään parannus- ja korjausratkaisujen toteuttamisselvitys tilankäytön kannalta. Tällöin arvioidaan: Konehuoneen tilat Kuilujen ja alaslasketun katon asennustila Muut tilat ja reitit Parannus- ja korjausratkaisujen tarkastuslistat Kuntoselvityksen systemaattiseen suorittamiseen on laadittu tarkastuslistat parannus- ja korjausratkaisuttain. Listojen sisältö perustuu kokemuksiin, joita on saatu mm. Sisäilmaston kuntotutkimusoppaan /3/ ja Motivan energiakatselmusohjeen /4/ käytöstä. Kuntoselvityksen tulee olla niin perusteellinen, että sen ja kustannuslaskennan perusteella voidaan päättää, mitkä osat ilmanvaihtojärjestelmää säilytetään ja kunnostetaan ja mitkä uusitaan. Korjausratkaisuiden tarkastustoimenpiteet ovat hyvin erilaisia eri ratkaisuiden osalta. On korjausratkaisuja, joissa tarkastus kohdistuu useisiin osatehtäviin tai toisiin korjausratkaisuihin, kuten järjestelmän kokonaistoimintaan liittyvät toimenpiteet. Toisaalta taas on korjausratkaisuja, joiden osalta rajoitutaan vain tämän yhden asian kuntoon saattamisen tarkastuksiin. Tarkastuslistat on esitetty kunkin parannus- ja korjausratkaisun luvun yhteydessä. 13(18)

14 ILMANVAIHDON PARANNUS- JA KORJAUSRATKAISUT ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN PARANNUS- JA KORJAUSRATKAISUJEN VALINTA Parannus- ja korjausratkaisut Tilaajan tavoitteiden asettelun, tehtyjen toiminnallisten ja teknisten kuntoselvitysten sekä kustannuslaskennan perusteella päätetään ilmanvaihdon parannuksen tai korjauksen toteutusaste ja -tapa. On huomattava, että ilmanvaihdon peruskorjauksesta aiheutuu paljon liitännäiskustannuksia, mistä syystä ilmanvaihtolaitoksen peruskorjaukseen yhdistetään usein muita peruskorjaustarpeita kuten tilamuutoksia, pintojen uusimisia jne. Ilmanvaihtojärjestelmän peruskorjauksessa voidaan tunnistaa seuraavat yleiset toteutustavat: Koko rakennukseen kohdistuva peruskorjaus Koko rakennus peruskorjataan ja ilmanvaihtojärjestelmä uusitaan tai korjataan kattavasti. Laajuudeltaan ja kustannuksiltaan tämä vastaa uudisrakentamisen kustannustasoa. Tiloihin tai tilaryhmiin kohdistuva korjaus Korjaus kohdistuu tiettyihin tiloihin, tilaryhmiin tai rakennuksen osiin. Huomattava osa kohteesta jää ennalleen. Korjaus liittyy usein tilojen käyttötarkoituksen muutokseen tai huonejaon muutokseen. Muutosalueen osalta ilmanvaihtojärjestelmä kunnostetaan uutta vastaavaksi. Ilmanvaihtojärjestelmään joudutaan usein tekemään muutoksi myös korjattavan alueen ulkopuolella konehuoneissa tai runkojakeluiden osalta. Lisäksi joudutaan usein tekemään lisäasennuksia remonttialueen ulkopuolisia tiloja varten, jotta työskentely siellä voisi jatku häiriöttä. Vain ilmanvaihtojärjestelmään kohdistuva korjaus Vain ilmanvaihtojärjestelmään kohdistuva korjaus liittyy sisäilmaston laatutason parantamiseen kuten jäähdytyksen lisäämiseen, tekniseen kunnostukseen kuten vanhentuneen laitteen uusimiseen sekä hygieniatason ylläpitoon kuten kanaviston puhdistamiseen ja perussäätöön. Nämä ilmanvaihtoon liittyvät parannus- ja korjaustoimenpiteet tehdään niin, että käyttäjille aiheutuvat häiriöt (melu, pöly jne.) minimoidaan ja ilmavaihdon käyttökatkokset ajoitetaan aamu- ja iltatunneille. Yksittäisen ongelman poistaminen Olevissa ilmanvaihtolaitoksissa esiintyy usein huonetiloissa paikallisia ongelmia kuten melu, veto, lämpötila, huono ilman laatu jne. Samoin konehuoneessa on käyttöön liittyviä ongelmia kuten lumisateella kastuvat suodattimet, lattiakaivojen kuivuessa leviävä haju, konehuoneen lainehtiminen kosteina ja lämpöisinä kesäpäivinä jäähdytyspatteriin tiivistyvästä vedestä jne. Näiden yksittäisen käyttäjiä tai käyttöä häiritsevien ongelmien poistaminen tehdään (tulisi tehdä) välittömästi niiden ilmaannuttua käyttäjätyytyväisyyden varmistamiseksi. Kevyt pintaremontti Usein suoritetaan kevyt pintaremontti, jolloin huoneiden ilmettä parannetaan maalaamalla, uusimalla pintamateriaaleja ja vaihtamalla kalusteita. Tässä yhteydessä tehdään ilmanvaihtoon liittyviä töitä vähäisessä määrin; putkien ja kanavien maalausta tai kotelointia, päätelaitteiden puhdistamista ja joissakin tapauksissa niiden vaihtamista uusiin. 14(18)

15 OSA 1: TOIMINTAOHJE Tässä ohjeessa keskitytään hajautettuun ilmanvaihtojärjestelmän parannukseen ja korjaukseen, jolloin kehitetyt ratkaisut koskevat kolmea keskimmäistä toteutustapaa. Kokonaiskorjaus on jätetty tarkastelun ulkopuolelle, vaikkakin parannus- ja korjausratkaisuja voidaan hyödyntää myös kyseisessä tapauksessa. Kevyt pintaremontti ei tuo ratkaisua sisäilmasto-ongelmiin eikä ilmanvaihdon toimimattomuuteen, joten se ei kuulu tarkastelun piiriin. Parannus- ja korjausratkaisujen valinnassa on keskitetty kyseisen aikakauden ilmanvaihtojärjestelmien ajanmukaistamiseen todellisen tarpeen perusteella. Tarve ilmanvaihtojärjestelmän parantamiseen tai korjaamiseen voidaan jakaa kolmeen ryhmään seuraavasti: Yksittäisen ongelman korjaus o Lämpöolosuhteet (veto, ylilämpö) o Melu o Ilman laatu (suodatus, kuidut, ilmavirta, epäpuhtauslähteet) Laatutason nosto vastaamaan uutta rakennuskantaa o Sisäilmastoluokan nosto S2:een tai S1:een. o Koska sisäilmaluokituksen osalta ei korjauskohteissa aina ole mahdollista päästä S2 S1 luokan tasoon, voidaan ko. luokkien tavoitteita soveltaa myös osittain. Tekninen kunnostus o Tekninen kunnostus tehdään järjestelmän, laitteiden tai komponenttien toimimattomuuden tai ikääntymisen vuoksi, toimintavarmuuden parantamiseksi tai energiatehokkuuden nostamiseksi. 15(18)

16 ILMANVAIHDON PARANNUS- JA KORJAUSRATKAISUT Parannus- ja korjausratkaisujen valinta Taulukko 4. Parannus- ja korjausratkaisujen valinta eri tyyppisissä rakennuksissa korjauksen tavoitteen mukaan. Konsepti Koneellinen jäähdytys (toimisto-, liike-, palvelurakennukset) Ei koneellista jäähdytystä (koulut, virastotalot ym.) Ongelman poisto Laatutason nosto Ongelman poisto Laatutason nosto Osakorjaukset Ilmavirtojen tasapainotus melu, haju melu, haju Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus haju, pöly, kuidut haju, pöly, kuidut Ilmavirtojen kasvattaminen S2 S3 Tarpeenmukainen ilmanvaihto (neuvotteluhuone) S2, S1 S3,S2 Jäähdytyksen lisääminen (tuloilmajäähdytys, vesikiertoinen huonelaite) S2, S1 S2 Yötuuletus- ja jäähdytys S2 S3 Säätölaitteiden uusiminen LTO:n lisääminen Paikalliskorjaukset, huonetilat Toimistohuoneen ilmanjako veto veto Avokonttorin ilmanjako veto veto Luokkahuoneen ilmanjako veto veto Huonekohtaisen jäähdytyslaitteen hygienia mikrobit Äänilähteen paikallistaminen ja poisto melu melu Ilmanvaihtomaton käyttö mikrobit mikrobit Paikalliskorjaukset, konehuone Lumen sisäänpääsyn ja suodattimen kastumisen ehkäisy mikrobit mikrobit Suodatusasteen parantaminen S2,S1 S3,S2 Jäähdytyspatterien veden poisto mikrobit Ilmanvaihtokoneen kunnostus Palautusilman käytöstä luopuminen, tilalle LTO ilman laatu S2, S2 ilman laatu S3, S3 Tuloilmakammioiden kunnostus ja veden poisto ilman laatu kuidut kosteus ilman laatu kuidut kosteus Paikalliskorjaukset, kanavisto Kanaviston tiivistäminen melu, haju melu, haju Kanaviston puhdistus haju, pöly kuidut haju, pöly, kuidut Ontelolaattojen puhdistaminen, tiivistäminen ja pinnoittaminen haju, pöly haju, pöly Äänenvaimentimien pinnoittaminen haju, kuidut haju, kuidut Osittain käytössä olevassa rakennuksessa tulee pyrkiä aiheuttamaan mahdollisimman vähän häiriötä (melua, pölyä, ilmanvaihdon, veden ja sähkön toimituskatkoja jne.). Häiriötön toteutus on ohjeistettu erikseen. 16(18)

17 OSA 1: TOIMINTAOHJE Korjausratkaisut rakentamisprosessissa Rakentamisprosessi voidaan jakaa vaiheisiin esimerkiksi seuraavasi: Hankesuunnittelu Luonnossuunnittelu Toteutussuunnittelu Rakentaminen Vastaanotto- ja luovutus Käyttö Parannus- ja korjausratkaisut jakaantuvat rakentamisprosessin eri vaiheille siten, että pääpaino on rakentamisaikaisissa tehtävissä. On luonnollista, että rakentamisvaiheen korjausratkaisut edellyttävät tehtäviä myös suunnitteluvaiheessa, jolloin useat korjausratkaisut kuuluvat näihin kahteen kategoriaan. 17(18)

18 ILMANVAIHDON PARANNUS- JA KORJAUSRATKAISUT ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN PARANNUS- JA KORJAUSRATKAISUIDEN TOTEUTUKSEN VASTAANOTTOMENETTELY Vastaanottomenettely käsittää koko ilmanvaihtojärjestelmän parannuksen tai korjauksen aikaisen toiminnan valvonnan ja tarkastuksen rakennuttajan toimesta. Siihen kuuluvat seuraavat osatehtävät: Laitevalintojen hyväksyntä Malliasennusten tarkastukset Asennustapatarkastukset Tiiviys ja painekokeet Toimintakoe Koekäyttö (tarvitaessa) Vastaanottotarkastukseen liittyvät mittaukset Lisäksi tehtävään kuuluu huoltokirjan edellyttämien asioiden tallentaminen huoltokirjatiedostoon. Parannus- ja korjausratkaisukohtaiset tarkastuslistat Eri ratkaisujen tarkastustoimenpiteet ovat hyvin erilaisia. On korjausratkaisuja, joissa tarkastus kohdistuu useisiin osatehtäviin tai toisiin korjausratkaisuihin, kuten järjestelmän kokonaistoimintaan liittyvät korjausratkaisut. Toisaalta taas on korjausratkaisuja, joiden osalta rajoitutaan vain tämän yhden asian kuntoon saattamisen tarkastuksiin. Ilmanvaihdon korjaustoimenpiteiden toteutusratkaisuiden vastaanottoon liittyvät tehtävät on esitetty kunkin ratkaisun esittelyn yhteydessä. Käyttöhenkilökunnan koulutus on tärkeä asia kunnostetun ilmanvaihtojärjestelmän jatkuvan ylläpidon varmistamiseksi. 18(18) Tämä ohje on laadittu Tekesin CUBE Talotekniikkateknologiaohjelmaan kuuluneessa Ilmanvaihdon modernit parannus- ja korjausratkaisut (MIV) tutkimusprojektissa. Ohjeen ovat kirjoittaneet Harri Ripatti ClimaConsult Finland Oy:stä ja Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry:stä.

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto, energia, toiminnallisuus

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9)

IV-kuntotutkimus. Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Mittaukset kuntotutkimuksen yhteydessä - Lämpöolosuhteet, ilmavirrat, paine-erot ja ilmanpitävyys Tämä IV-kuntotutkimusohje

Lisätiedot

Tähän kirjataan ilmastointijärjestelmän yleisarvioinnin keskeiset tulokset sekä suositukset jatkotoimenpiteiksi.

Tähän kirjataan ilmastointijärjestelmän yleisarvioinnin keskeiset tulokset sekä suositukset jatkotoimenpiteiksi. 1 HR/10.03.2014 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän yleisarviointi, raportin malli Kiinteistön nimi Kiinteistön osoite Kiinteistötunnus Tutkimuksen tekijät Päivämäärä 1. Johdanto Tämä raporttiluonnos

Lisätiedot

ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti

ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto, energia, toiminnallisuus jne. Miten todetut tekniset

Lisätiedot

Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti

Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto,

Lisätiedot

2 Ilmastointijärjestelmän hoidon ja huollon organisointi 45

2 Ilmastointijärjestelmän hoidon ja huollon organisointi 45 Sisällys Alkusanat 5 1 Ilmastoinnin perustiedot 13 1.1 Johdanto 13 1.2 Viihtyvyystekijät 13 1.2.1 Perinteiset viihtyvyystekijät 14 1.2.2 Ulkoilman määrä sisätiloissa 14 1.2.3 Ilman epäpuhtaudet 15 1.2.4

Lisätiedot

Sisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa

Sisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa Sisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa Korjausrakentamisen terveellisyys 9.4.2013 Rakennusfoorumi, Rakennustietosäätiö RTS Tuomo Ojanen VTT 2 Esityksen sisältö Enersis- hankkeen

Lisätiedot

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen KORJAUSRAKENTAMINEN 2012 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen Markku Rantama Rantama Consulting 28.2.2012 Mistä syntyy tarve tehdä IV-kuntotukimus?

Lisätiedot

Sisäilman laatu ja mahdollisuudet

Sisäilman laatu ja mahdollisuudet Sisäilman laatu ja mahdollisuudet DI Jorma Säteri. Metropolia ammattikorkeakoulu Energiatehokas sisäilmasto Terveellinen, viihtyisä ja tuottava käyttäjien toiveiden mukainen Tarpeenmukainen Oikein säädetty

Lisätiedot

SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN

SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN Jarek Kurnitski Dosentti, TkT TKK LVI-tekniikka 5.3.2008 Sisäilmasto- 1 seminaari Sisäilmastoluokka vs. energialuokka

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Sisäänotto- ja ulospuhalluslaitteiden kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (10) Ohjeen aihe: Ilman sisäänotto- ja ulospuhalluslaitteet

IV-kuntotutkimus. Sisäänotto- ja ulospuhalluslaitteiden kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (10) Ohjeen aihe: Ilman sisäänotto- ja ulospuhalluslaitteet Sisäänotto- ja ulospuhalluslaitteiden kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (10) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Ilman sisäänotto- ja ulospuhalluslaitteet Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee ulkoilman sisäänottolaitteita

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Ilmanvaihtokoneen kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (5) Ohjeen aihe: Ilmanvaihtokoneet ja niihin liittyvät komponentit

IV-kuntotutkimus. Ilmanvaihtokoneen kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (5) Ohjeen aihe: Ilmanvaihtokoneet ja niihin liittyvät komponentit Ilmanvaihtokoneen kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (5) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Ilmanvaihtokoneet ja niihin liittyvät komponentit Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee ilmanvaihtokoneita ja niihin liittyviä

Lisätiedot

ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT KUNTOON! Seminaari 5.3.2013

ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT KUNTOON! Seminaari 5.3.2013 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT KUNTOON! Seminaari 5.3.2013 Markku Rantama Rantama Consulting Työn vaiheet 1. Vaihe Tietokartoitus; vastaavat menettelyt,

Lisätiedot

VAETS yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015

VAETS yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen jatkohanke VAETS yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Markku Rantama Rantama Consulting Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien

Lisätiedot

Terveen talon ilmanvaihto

Terveen talon ilmanvaihto Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista

Lisätiedot

Ohjeen aihe: Ilman jako huonetilassa, päätelaitteet ja niiden kunto, siirtoilmareitit

Ohjeen aihe: Ilman jako huonetilassa, päätelaitteet ja niiden kunto, siirtoilmareitit Päätelaitteiden kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (7) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Ilman jako huonetilassa, päätelaitteet ja niiden kunto, siirtoilmareitit Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee huonetilassa tai

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 12.1.2012 IV-kuntotutkimus Näätäpuiston päiväkoti Siilitie 26 01480 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

Sisäilmastoluokitus 2008 tarpeenmukainen sisäilmasto

Sisäilmastoluokitus 2008 tarpeenmukainen sisäilmasto Sisäilmastoluokitus 2008 tarpeenmukainen sisäilmasto DI Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Tilat ja niiden sisäolosuhteet ovat rakennusten tärkein tavoite Sopivien sisäolosuhteiden luominen kuluttaa

Lisätiedot

Sisäilmastoseminaari 2014 13.3.2014

Sisäilmastoseminaari 2014 13.3.2014 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden Sisäilmastoseminaari 2014 13.3.2014 Markku Rantama Rantama Consulting Kuvat: Awillas Oy Airix Talotekniikka oy Kuvat: Awillas Oy Mistä syntyy tarve

Lisätiedot

HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti

HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Mikrobi-ilmanäytteet Elinympäristössämme esiintyy mikrobeja, joiden määrä vaihtelee kosteus-

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II seminaari 19.12.2013

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II seminaari 19.12.2013 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden Ilmastointijärjestelmät kuntoon II seminaari 19.12.2013 Markku Rantama Rantama Consulting Mistä syntyy tarve tehdä IV-kuntotukimus? Sisäilmaongelma

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet

IV-kuntotutkimus. Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteita. Näitä ovat lämmöntalteenoton

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN KUNTOTUTKIMUS

ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN KUNTOTUTKIMUS KOIVUKYLÄN KOULU ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN KUNTOTUTKIMUS Helsingissä 21.10.2004 TEKMANNI SERVICE OY, Asiantuntijapalvelut SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 1 TUTKIMUSKOHTEEN YLEISTIEDOT... 4 1.1 Kiinteistön

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013 Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry ASUINRAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Hyvältä ilmanvaihtojärjestelmältä voidaan vaatia seuraavia ominaisuuksia:

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

LOGOMO LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS

LOGOMO LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS LOGOMO LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS Climaconsult 0941-9 pvm. 24.5.2010 LVIA-rakennustapaselostus 2 HR 24.5.2010 0941-9 LOGOMO LVIA -RAKENNUSTAPASELOSTUS LUONNOSSUUNNITTELU 1. Yleistä Tässä rakennustapaselostuksessa

Lisätiedot

Talotekniikkapalvelut tilapalveluissa

Talotekniikkapalvelut tilapalveluissa Talotekniikkapalvelut tilapalveluissa Dosentti, TkT TKK LVI-laboratorio CUBENet Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut TKK LVI-laboratorio TKK Rakentamistalous VTT Tuotteet ja tuotanto VTT Rak.

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 23.3.2012 IV-kuntotutkimus Jokiuoman päiväkoti Vihertie 16 01710 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

Esimerkki laitteiston kuntotutkimuksesta ja laskentaohjeet

Esimerkki laitteiston kuntotutkimuksesta ja laskentaohjeet Esimerkki laitteiston kuntotutkimuksesta ja laskentaohjeet Ilmastointijärjestelmät kuntoon II -seminaari 19.12.2013 Helsinki Mikko Saari, Petri Kukkonen, Niklas Söderholm, Risto Ruotsalainen, Mikko Nyman

Lisätiedot

Miten parannan sisäilman laatua?

Miten parannan sisäilman laatua? Miten parannan sisäilman laatua? Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 17/05/2014 Mitä on hyvä sisäilma? Sisäilma on hyvää, jos suurin osa rakennuksen käyttäjistä on tyytyväisiä sisäilman laatuun

Lisätiedot

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA 14.9.2012 IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2 KOHDETIEDOT...

Lisätiedot

Sisäilman pienhiukkasten suodatusratkaisut. Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät 4.- 5.2.2014 Seppo Enbom Erikoistutkija VTT

Sisäilman pienhiukkasten suodatusratkaisut. Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät 4.- 5.2.2014 Seppo Enbom Erikoistutkija VTT Sisäilman pienhiukkasten suodatusratkaisut Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät 4.- 5.2.2014 Seppo Enbom Erikoistutkija VTT Taustaa ihmiset oleskelevat pääosin sisätiloissa, jolloin myös sisäilman

Lisätiedot

Sairaalarakennusten ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamisen haasteet

Sairaalarakennusten ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamisen haasteet Sairaalarakennusten ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamisen haasteet Rauno Holopainen Työterveyslaitos, Laadukas sisäympäristö teema Terve ja turvallinen sairaalarakennus työympäristönä 23.4.2009 Helsinki

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA

IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA 10.7.2012 IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2

Lisätiedot

Ilmanvaihtokanavien tiiviys pientaloissa

Ilmanvaihtokanavien tiiviys pientaloissa Hyvinvointia työstä Ilmanvaihtokanavien tiiviys pientaloissa Kari Salmi, Erkki Kähkönen, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen, Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet ja rahoitus

Lisätiedot

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 27.9.2010 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ ASUMISVIIHTYISYYS SISÄILMASTO-ONGELMAT

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa 01.02.2012 IV-kuntotutkimus Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo Keskustie 1 01260 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE:

Lisätiedot

suunnittelunäkökohtia

suunnittelunäkökohtia Avotoimiston ilmastoinnin suunnittelunäkökohtia Esa Sandberg, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori Hannu Koskela, Työterveyslaitos, Turku Sisäilmastoseminaari 13.03.2013, Helsinki Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena oli selvittää ilmanvaihtolaitteiden mahdolliset mineraalivillalähteet

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA-hanke

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA-hanke EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA PUTUSA-hanke Yleistietoa hankkeesta Hankkeeseen osallistuvat tutkimuslaitokset Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos Professori Pertti Pasanen, tutkija

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön

Lisätiedot

Uusilla suodatusratkaisuilla ilmastointijärjestelmien kyky hallita sisäilman hiukkaspitoisuutta moninkertaiseksi

Uusilla suodatusratkaisuilla ilmastointijärjestelmien kyky hallita sisäilman hiukkaspitoisuutta moninkertaiseksi Uusilla suodatusratkaisuilla ilmastointijärjestelmien kyky hallita sisäilman hiukkaspitoisuutta moninkertaiseksi Sisäilmastoseminaari 2014 Seppo Enbom, Kimmo Heinonen, Tapio Kalliohaka, Matti Lehtimäki,

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

Näytesivut. 3.1 Yleistä

Näytesivut. 3.1 Yleistä 3 3.1 Yleistä IlmastoinTIjärjestelmät Tuloilmajärjestelmän tarkoituksena voi olla joko ilmanvaihto tai ilmastointi. Ilmanvaihdolla tarkoitetaan yleisesti huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista

Lisätiedot

KOULUJEN ILMANVAIHDON KORJAUSRATKAISUT

KOULUJEN ILMANVAIHDON KORJAUSRATKAISUT KOULUJEN ILMANVAIHDON KORJAUSRATKAISUT Kalle Karjalainen Pirjo Kimari TAKE HUHTIKUU 1999 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TAVOITETASO... 3 2.1 Sisäilmastotavoite... 3 2.2 Energiankulutustavoite...

Lisätiedot

HAVUKOSKEN KOULU TARHAKUJA 2, 01360 VANTAA

HAVUKOSKEN KOULU TARHAKUJA 2, 01360 VANTAA 30.6.2012 ILMANVAIHDON KUNTOTUTKIMUS OIREILUTILOISSA HAVUKOSKEN KOULU TARHAKUJA 2, 01360 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA

IV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA IV-Special Oy 13.12.2011 IV-kuntotutkimus Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus: 0207

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Tutkimushanke TEKES:in Rakennettu Ympäristö ohjelman puitteissa Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT 2 Tausta Ilmastomuutoksen mukanaan

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

KOULUJEN ILMANVAIHDON PERUSPARANTAMINEN

KOULUJEN ILMANVAIHDON PERUSPARANTAMINEN KOULUJEN ILMANVAIHDON PERUSPARANTAMINEN Kalle Karjalainen Pirjo Kimari TAKE HUHTIKUU 1999 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 ILMANVAIHDON PERUSPARANTAMINEN... 4 2.1 Lähtötiedot... 6 2.2 Tavoitetason

Lisätiedot

Oy IV-Special Ab 03.03.2011. IV-kuntotutkimus. Kiirunatien päiväkoti. Kiirunatie 3 01450 VANTAA

Oy IV-Special Ab 03.03.2011. IV-kuntotutkimus. Kiirunatien päiväkoti. Kiirunatie 3 01450 VANTAA Oy IV-Special Ab 03.03.2011 IV-kuntotutkimus Kiirunatien päiväkoti Kiirunatie 3 01450 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4, 00390 Helsinki

Lisätiedot

KOULURAKENNUKSISSA. Timo Kalema and Maxime Viot. Teknisen suunnittelun laitos

KOULURAKENNUKSISSA. Timo Kalema and Maxime Viot. Teknisen suunnittelun laitos ILMANVAIHTO JA SISÄILMAN LAATU KOULURAKENNUKSISSA Timo Kalema and Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Tutkimukset T. Kalema, E. Mäkitalo, J. Rintamäki, T. Sahakari,

Lisätiedot

Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia

Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia Kiinteistöjen ja Rakentamisen Tietopäivä 2015 2.9.2015 Wallenius Kaisa HS 11.11.13 HS 30.1.15 2 3 Mitä tarkoittaa hyvä

Lisätiedot

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työskentelen Työterveyslaitoksella teknologiajohtajan tehtävässä. Koulutukseltani olen tekniikan tohtori (TKK/2004). Työkokemusta minulla on rakentamisen (Kostamus),

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Hyvinvointia työstä Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen ja Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten

Lisätiedot

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute

Lisätiedot

www.asb.fi 14.10.2008 IV-kuntotutkimus Leppäkorven puukoulu Korpikontiontie 5 01450 VANTAA

www.asb.fi 14.10.2008 IV-kuntotutkimus Leppäkorven puukoulu Korpikontiontie 5 01450 VANTAA www.asb.fi 14.10.2008 IV-kuntotutkimus Leppäkorven puukoulu Korpikontiontie 5 01450 VANTAA ASB-YHTIÖT www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

Kokemuksia ilmanvaihtojärjestelmien uusimisesta

Kokemuksia ilmanvaihtojärjestelmien uusimisesta Kokemuksia ilmanvaihtojärjestelmien uusimisesta 21.4.2009 Marita Laakso 21.4.2009 1 VVO:n suurimmat omistajat ja hallitus Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 17,53 % Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 07.06.2012 Sivu 1 / 1 24/00.02.02/2011 4 Pelastustoimen rakennushankkeet vuosina 2013-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Lindholm Stefan, puh. (09) 816 83061 Pietikäinen Olli, puh. (09) 816 26820 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Asuntokaupan kuntotarkastajan AKK ajankohtaispäivä

Asuntokaupan kuntotarkastajan AKK ajankohtaispäivä Asuntokaupan kuntotarkastajan AKK ajankohtaispäivä 14.-15.6.2012, HELSINKI Torstai 14.6.2012 Sisäilmaongelmat ja niiden hallinta 08.45-09.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 09.00-09.20 Tilaisuuden avaus

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun vanhempainilta 4.2.2015. 4.2.2015 Tilakeskus/Sari Hildén

Käpylän peruskoulun vanhempainilta 4.2.2015. 4.2.2015 Tilakeskus/Sari Hildén Käpylän peruskoulun vanhempainilta Esityksen sisältö: Untamon tehdyt ja tulevat toimenpiteet Väinölän tehdyt ja tulevat toimenpiteet Peruskorjaukset Untamo 2014 tehdyt korjaukset Kesä: ikkunoiden avausmekanismien

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Rakennuksen talotekniset tarkastukset 2014 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖTEKNIIKKA 18.12.2014

TAMPEREEN KAUPUNKI Rakennuksen talotekniset tarkastukset 2014 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖTEKNIIKKA 18.12.2014 RAKENNUS TARKASTUS PÄIVÄMÄÄRÄ TARKASTUKSEN TEKIJÄT Rakennuksen tarkastus on kesken Käyttäjähavainnot Tarkasteltavat tilat ja epäkohdat TARKASTELTAVAT TILAT LÄHTÖTILANNE EPÄKOHTA 1/5 Tarkasteltavat tilat

Lisätiedot

RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013

RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013 RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013 Gunnar Åström RIL Julkaisun lähtökohta (v. 2008) Jatkuvia kosteuteen liittyviä

Lisätiedot

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja Timo Kalema, Ari-Pekka Lassila ja Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Kone- ja tuotantotekniikan laitos Tutkimus RYM-SHOK

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Parmair Iiwari ExSK Parmair Iiwari ExSK Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Sertifikaatti Nro C325/05 1 (2) Parmair Iiwari ExSK (ExSOK, ExSEK) on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen

Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus päivittyy kuntotutkimus Miia Pitkäranta FT [mikrobiologi],

Lisätiedot

Säätö ja toimivuuden varmistus

Säätö ja toimivuuden varmistus Säätö ja toimivuuden varmistus TalotekniikkaRYL 2002 osat 1 ja 2 3 November 2015 Mikko Niskala 1 G08.31 Luovutus ja käyttöasiakirjat Vaatimus LVI-tuotteista toimitetaan suomenkieliset tai sovitun kieliset

Lisätiedot

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Faktoja Technopoliksen kiinteistökannasta 451 200 m2 Suomessa 24 100 m2 Pietarissa 79 200 m2 Tallinnassa >90% toimistotilaa 2011 taloudellinen

Lisätiedot

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta SISÄILMATEKIJÖITÄ FYSIKAALISET TEKIJÄT MM. VETO, LÄMPÖTILA, KOSTEUS KEMIALLISET AINEET MM. CO2, CO, ERILAISET

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

2.5 Keskitetyn jäähdytyksen lisääminen

2.5 Keskitetyn jäähdytyksen lisääminen Ilmanvaihdon parannus- ja korjausratkaisut 2.5 Keskitetyn jäähdytyksen lisääminen Konseptin sisältö Rakennusten sisäisten lämpökuormien kasvu on nostanut kesäaikaisia huonelämpötiloja. Huonelämpötilojen

Lisätiedot

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset

Lisätiedot

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE LVI-TYÖSELOSTUS IV-urakka KOHDE Ranuan jäähalli 24.4.2015 1 Sisältö LVI-TYÖSELOSTUS... 1 1. Yleistä rakennuskohteesta... 3 1.1 Rakennuskohteen tiedot... 3 1.1.1 Rakennuttaja... 3 1.1.2 Käyttäjän edustaja...

Lisätiedot

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY Kortepohjan koulu Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla 1 Yleistietoja rakennuksesta Kortepohjan koulu on valmistunut pääosin 1970-luvulla Kohde on rakennettu neljässä vaiheessa, joista ensimmäisessä

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Oy IV-Special Ab 25.03.2011. IV-kuntotutkimus. Kimokujan koulu. Kimokuja 5 01200 VANTAA

Oy IV-Special Ab 25.03.2011. IV-kuntotutkimus. Kimokujan koulu. Kimokuja 5 01200 VANTAA Oy IV-Special Ab 25.03.2011 IV-kuntotutkimus Kimokujan koulu Kimokuja 5 01200 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4, 00390 Helsinki

Lisätiedot

Hyvä (esteetön) sisäilma

Hyvä (esteetön) sisäilma Hyvä (esteetön) sisäilma Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 18/3/2015 Mitä on sisäilma? Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi eri lähteistä peräisin olevia

Lisätiedot