Ilmanvaihdon parannus ja korjausratkaisut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmanvaihdon parannus ja korjausratkaisut"

Transkriptio

1 Ilmanvaihdon parannus ja korjausratkaisut OSA 1: TOIMINTAOHJE 1(18)

2 ILMANVAIHDON PARANNUS- JA KORJAUSRATKAISUT 2(18)

3 OSA 1: TOIMINTAOHJE ESIPUHE Tämä Ilmanvaihdon parannus- ja korjausratkaisut ohje on Ilmanvaihdon modernit parannus- ja kunnostusratkaisut (MIV) tutkimusprojektissa laadittu suunnitteluja toteutusohje ja 1980-luvun liikeja julkisten rakennusten korjaukseen. Sen aikakauden kiinteistöjen korjaus on tullut erityisen ajankohtaiseksi, koska vanhemmat kiinteistöt on tyypillisesti jo peruskorjattu ja uudemmissa korjaustarve on vähäistä ja 1980-luvun toimisto- ja julkisten rakennusten korjausten ominaispiirteitä ovat osa- ja paikalliskorjaukset, joissa ilmanvaihtokoneita ja kanavistoa ei välttämättä kokonaan uusita. Sen sijaan ilmanvaihtokoneiden ja kanaviston kunnostukset, jäähdytyksen lisääminen, automaation ja päätelaitteiden uusiminen ovat tyypillisiä toimenpiteitä. Paljon korjauksia tehdään käytössä olevissa rakennuksissa esim. kerroskohtaisesti, mikä aiheuttaa erityisiä vaatimuksia töiden häiriöttömälle toteutukselle. Tässä ohjeessa esitetyillä ratkaisuilla ja menetelmillä rakennusten ilmastointi voidaan korjata nykyistä vaatimustasoa vastaavaksi, mitä yleensä korjauksilla tavoitellaankin, jotta tiloihin löytyisi jatkossakin vuokralaisia. Tutkimusprojekti on Tekesin CUBE Talotekniikkateknologiaohjelman yksi suurimpia ja merkittävimpiä hankkeita, jonka rahoittamiseen osallistui useita kiinteistöjen omistajia ja rakennuttajia, laitevalmistajia, suunnittelijoita, urakointia ja palvelujen tuottajia edustavia yrityksiä. Hanketta rahoittivat Tekes, Espoon kaupunki, Genano Oy, Halton Oy, Helsingin yliopisto, HKR-Rakennuttaja, HUS- Kiinteistöt Oy, ISS Proko Oy, Jeven Oy, Koja Oy, Lifa Air Ltd, Lindab Oy, Nordea Oyj, Paroc Oy, Retermia Oy, RTVyhtymä Oy, SRV Yhtiöt Oyj, Vantaan kaupunki ja Vasatherm Finland Oy. Tutkimusosapuolina ovat toimineet TKK LVI-tekniikka, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitos, Sisäilmayhdistys ry ja ClimaConsult Finland Oy. Hankkeen vastuullisena johtajana on toiminut Jarek Kurnitski TKK:sta, VTT:n vastuuhenkilö on ollut Keijo Kovanen ja Kuopion yliopiston vastuuhenkilönä Pertti Pasanen. Tutkijaryhmään ovat lisäksi kuulunet Rauno Holopainen, Tapio Helenius, Marko Björkroth, Kai Jokiranta ja Minna Aalto TKK:sta, Juhani Laine, Rolf Holmberg, Seppo Uosukainen, Raisa Merikoski, Jarkko Ahonen ja Jarmo Laamanen VTT:stä, Vesa Asikainen, Mikael Fingerroos, Mika Jumpponen ja Kaisa Raatikainen Kuopion yliopistosta. Tämän ohjeen ovat kirjoittaneet Harri Ripatti ClimaConsult Finland Oy:stä ja Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry:stä. Hanketta on ansiokkaasti ohjannut johtoryhmä, johon kuuluivat Eero Nuutinen (pj) SRV Yhtiöt Oyj, Jukka Forsman HKR-Rakennuttaja, Jarmo Heinonen Tekes, Hannu Myllymaa Koja Oy, Raija Partanen HUS-Kiinteistöt Oy ja Seppo Vartiainen Jeven Oy. Espoossa toukokuussa 2006 Jarek Kurnitski 3(18)

4 ILMANVAIHDON PARANNUS- JA KORJAUSRATKAISUT JOHDANTO Olemassa olevien toimisto- ja palvelurakennusten ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät ovat laajalti parannuksen tai korjauksen tarpeessa. Rakennusten käyttäjät arvostavat viihtyisiä ja tuottavia sisäolosuhteita, mikä heikentää vanhojen rakennusten kilpailukykyä kiinteistömarkkinoilla. Talotekniikka-alan ja Tekesin rahoittamassa Ilmanvaihdon modernit parannusja korjausratkaisut projektissa on kehitetty menetelmä ja ohjeet, joiden avulla parannetaan toimisto-, opetus- ja hoitorakennusten ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän toimintaa ja puhtautta siten, ne täyttävät nykyajan vaatimukset. Hankkeen pääpaino on ollut rakennuksen ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän osittaiseen korjaamiseen ja parantamiseen liittyvissä ratkaisuissa. Peruslähtökohtana on ollut olemassa olevan järjestelmän mahdollisimman tehokas hyödyntäminen ja korjausten häiriötön toteutus. Näin toimien on mahdollista korjata osa rakennuksesta ja pitää loput normaalissa käytössä. Hankkeen tulokset on koottu tähän Ilmanvaihdon parannus- ja korjausratkaisut - ohjeeseen ja sitä täydentävään tutkimusaineistoon. Tämä ohje koostuu kahdesta osasta. Osa I. Toimintaohje esittelee ilmanvaihdon parantamisen ja korjaamisen yleisen toimintatavan. Se on tarkoitettu rakennuttajalle, kiinteistökehittäjälle sekä suunnittelijalle työkaluksi hankkeen alkuvaiheeseen. Osa II. Parannus- ja korjausratkaisut suunnittelu- ja toteutusohjeet puolestaan on projektipäällikölle sekä suunnittelijalle tarkoitettu ohjeistus eri parannus- ja korjausratkaisujen suunnitteluun, toteutuksen ohjaamiseen ja vastaanottoon. Osan II ohjeissa on esitetty yksityiskohtaisemmin ne parannusja korjausratkaisut, joita hankkeessa on tutkittu. Muilta osin ohjeet ovat yleistasoisempia ja pohjautuvat alan yleisiin hyviin käytäntöihin ja aiempaan tutkimustietoon. Ohjeistusta täydentävät hankkeen tutkijoiden laatimat tutkimuskonseptit, joissa esitellään yksityiskohtaiset suunnittelu- ja toteutusohjeet sekä kuvataan ratkaisujen toimintaa käytännön kohteissa. Lisäksi hanke on tuottanut joukon tutkimusraportteja (testausraportit, seminaari- ja konferenssiesitelmät, kirjallisuuskatsaukset ym.), jotka ovat saatavissa hankkeeseen osallistuneilta tutkijoilta ja yrityksiltä. 4(18)

5 OSA 1: TOIMINTAOHJE TOIMINTATAVAN KUVAUS Yleistä Rakennusten sisäilmaston taso ja ilmanvaihdon toiminta on suuressa osassa toimisto- ja palvelurakennuksia jäänyt jälkeen nykypäivän vaatimuksista. Lämpötila ja ilmanlaatuongelmat ovat yleisimpiä käyttäjävalitusten syitä. Uusien rakennusten sisäilmasto toteutetaan pääsääntöisesti vähintään Sisäilmastoluokan S2 mukaan ja nämä tilat ovat toimitilamarkkinoilla kysyttyjä. Haasteet keskittyvät erityisesti ja 1980-lukujen rakennuskantaan, jotka ovat myös teknisesti uusimistarpeessa. Laajan peruskorjauksen yhteydessä on tavallista, että vanha ilmanvaihtojärjestelmä puretaan kokonaisuudessaan ja tilalle rakennetaan nykytasoa vastaava järjestelmä. Tässä tapauksessa ilmanvaihdon suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan noudattaa uudisrakentamisen toimintatapoja. Näitä ei käsitellä tässä ohjeessa. Perusteellinen korjaus edellyttää käytännössä koko rakennuksen tyhjentämistä noin 6-24 kuukaudeksi. Suurten korjauskustannusten lisäksi rakennuksen omistaja menettää korjausajan vuokratuotot ja usein myös aikaisemmat vuokralaiset. Ilmanvaihdon parannustarvetta on kuitenkin suuressa osaa kiinteistökantaa, ja on siis tarpeen esittää kevyempiä vaihtoehtoja sisäilmaston ja ilmanvaihdon parantamiseen ja korjaamiseen. Tämä toimintatapa on kehitetty rakennusten ilmanvaihtojärjestelmien parantamiseen ja kunnostamiseen siten, että (1960- ), ja 1980-luvuilla rakennettujen koulu-, liike- ja toimistorakennusten sisäilmaston taso saadaan nostettua kilpailukykyiseksi uusien vastaavien rakennusten sisäolosuhteiden kanssa. Peruslähtökohtana on pidetty sitä, että menettelytapaa noudattaen voidaan olevia järjestelmiä kunnostaa tilakohtaisin (huone, kerros, rakennuksen osa) tai järjestelmäkohtaisin (konehuone, kanavisto, huonelaitteet) toimenpitein minimoimalla rakennuksen käyttäjille kunnostustyöstä aiheutuvaa haittaa. Toteutusratkaisuna käytetään runsasta kahtakymmentä erilaista parannus- ja korjausratkaisua, jotka on kehitetty ilmanvaihdon ja ilmastoinnin keskeisten, eniten tänä päivänä käyttäjätyytymättömyyttä aiheuttavien osa-alueiden sekä teknisten puutteiden ympärille. Ratkaisuissa käsitellään mm. ilman sisäänottoa, suodatusta, järjestelmän puhtautta, kanaviston tiiviyttä, ilmavirtojen tasapainoa, äänien hallintaa, ilman jakoa, jäähdytystä ja tarpeenmukaista ilmanvaihtoa. Työmaatoteutuksen osalta on käsitelty häiriötöntä toteutusta, pölyttömiä ja meluttomia työmenetelmiä sekä erilaisia suojaseinä- ja osastointiratkaisuja. Työmaa-aikaiset rakennuksen käytössä oleviin tiloihin kohdistuvat väliaikaiset ilmanvaihtoratkaisut ym. eivät kuulu tämän projektin tarkastelun piiriin. Toimintatavan kulku Tämä toimintatapa käsittää koko korjausrakentamisen ketjun tarveselvityksestä vastaanottoon ja käyttöön. Sen keskeiset osa-alueet ovat: Tarveselvitys Ilmanvaihtojärjestelmän kunnostus liittyy asiakkaan rakennukselle asettamien tavoitteiden täyttämiseen. Sisäilmastotavoitteiden lisäksi tiloille asetetaan myös muita tavoitteita kuten muuntojousto (muunneltavuus, joustavuus, täydennettävyys), käytettävyys, esteettisyys, energiatehokkuus, ekologisuus jne. Sisäilmastotavoitteiden asettaminen tarkoittaa 5(18)

6 ILMANVAIHDON PARANNUS- JA KORJAUSRATKAISUT olevassa rakennuskannassa sisäilmaston laadun parantamista vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Sisäilmatavoitteiden asettaminen ilmanvaihdon korjaus- ja kunnostusprojektille on keskeinen lähtökohta. Tarveselvitykseen liittyy ilmanvaihdon lisäksi luonnollisesti rakenteisiin, tilajärjestelyihin ja muihin järjestelmiin kohdistuvat selvitykset. Rakennuksen ja ilmanvaihtojärjestelmän perustiedot 1970 ja 1980 luvulla rakennettujen toimisto-, koulu- ja liikerakennusten ilmanvaihtojärjestelmiä on toteutettu osittain sellaisilla teknisillä ratkaisuilla, joiden laatutaso ei vastaa enää tänään rakennuksen käyttäjän ja omistajan tarpeita. Samoin rakennusten ilmanvaihtojärjestelmiin kohdistuneet valitukset tunnetaan. Tässä toimintaohjeessa esitetyt parannusja korjausratkaisut keskittyvät poistamaan ja 1980 luvun rakennusten ilmanvaihtojärjestelmän keskeiset käyttäjätyytymättömyyttä aiheuttavat ongelmat sekä hyödyntämään uuden teknologian suomat mahdollisuudet. Kuntoselvitys Ennen ilmanvaihtojärjestelmän parannusja korjaustoimenpiteiden suunnittelun aloittamista tehdään kartoitus järjestelmän nykykunnosta ja sen kunnostusmahdollisuuksista sekä niiden kustannuksista. Myös selvitys ilmanvaihtojärjestelmän käytöstä ja käytettävyydestä on tarpeen tulevan käytön saattamiseksi vastaamaan kunnostuksen toteutusta. Kuntoselvityksen tulee olla niin perusteellinen, että sen ja kustannuslaskennan perusteella voidaan päättää, mitkä osat ilmanvaihtojärjestelmää säilytetään ja kunnostetaan ja mitkä uusitaan. Ilmanvaihtojärjestelmän parannus- ja korjausratkaisuiden valinta Tilaajan tavoitteiden asettelun ja tehtyjen toiminnallisten ja teknisten kuntoselvitysten sekä kustannuslaskennan perusteella päätetään ilmanvaihdon parannuksen tai korjauksen toteutusaste ja -tapa. Tämä toimintatapa keskittyy tällaisten osittaisten (esim. kerroskohtainen korjaus vuokralaisen vaihtuessa) ja/tai hajautettujen ilmanvaihdon parannus- ja korjausratkaisujen käsittelyyn. Ratkaisut kohdistuvat tiloja tai tilaryhmiä koskeviin korjauksiin, vain ilmanvaihtojärjestelmään koskeviin korjauksiin o Konehuone o Kanavisto o Huonelaitteet, yksittäisen ilmanvaihtoon liittyvän ongelman poistamiseen. On huomattava, että ilmanvaihdon perusparannuksesta ja/tai korjauksesta aiheutuu paljon liitännäiskustannuksia, mistä syystä niihin yhdistetään usein muita peruskorjaustarpeita kuten tilamuutoksia, pintojen uusimisia jne. Ilmanvaihdon parannusten ja korjausten suunnittelu, toteutus ja vastaanotto Tässä toimintaohjeen osassa annetaan suunnittelu-, toteutus- ja käyttöohjeet valituille ilmanvaihdon korjausratkaisuille koskien sisäilmaston tavoitearvojen saavuttamista, ilmanvaihtojärjestelmän korjattavan osan tutkimista tarkastusta ennen korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä, parannus- ja korjausratkaisuiden suunnittelua ja toteuttamista, valvontaan ja vastaanottoon liittyviä tehtäviä sekä huoltokirjaan lisättäviä asioita. 6(18)

7 OSA 1: TOIMINTAOHJE SISÄILMASTOTAVOITTEET Ilmanvaihtojärjestelmän kunnostus liittyy aina asiakkaan rakennukselle asettamien tavoitteiden täyttämiseen. Sisäilmastotavoitteiden lisäksi tiloille asetetaan lähes aina muita tavoitteita kuten muuntojousto (muunneltavuus, joustavuus, täydennettävyys), käytettävyys, esteettisyys, energiatehokkuus, ekologisuus jne. Sisäilmastotavoitteiden asettaminen tarkoittaa olevassa rakennuskannassa useimmiten sisäilmaston laadun parantamista vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Tällöin kyseeseen tulee mm. jäähdytyksen lisääminen, ilmavirtojen kasvattaminen sekä ilmanjaon parantaminen. Onnistuneen ilmanvaihtojärjestelmän kunnostuksen perusedellytys on, että määritellään ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmanvaihdon laatutaso korjauksen jälkeen. Ilmanvaihtojärjestelmien kunnostuksessa käytetään apuna Sisäilmaluokitus 2000 julkaisua /1/. Laatuluokituksen avulla valitaan se taso, jolle ilmanvaihtojärjestelmä halutaan nostaa. Tavoitetaso asetetaan tila- tai tilatyyppikohtaisesti, kaikkien tilojen ei tarvitse olla samassa sisäilmastoluokassa. Korjausrakentamisessa tulee asettaa tavoitteet ainakin keskeisimmille sisäilmastotekijöille. Näistä tärkein on huoneilman lämpötila lämmityskaudella (talvella) ja sen ulkopuolella (kesällä). Lisäksi on hyvä määritellä kuinka usein ja kuinka paljon lämpötila saa poiketa tavoitearvosta. Lämpötilan lisäksi tulee asettaa tavoite myös ilman laadulle. Ihmisistä peräisin olevia epäpuhtauksia kuvaa hiilidioksidipitoisuus, jonka avulla voidaan myös ohjata ilmanvaihtoa kuormituksen vaihdellessa. Rakennuksesta peräisin olevien epäpuhtauksien osalta tulee varmistaa, että sisäilmaan yhteydessä oleviin rakenteisiin ei jää kosteus- ja homevaurioita ja että käytettävät uudet materiaalit ovat rakennusmateriaalien päästöluokkaa M1. Korjausten yhteydessä tulee varmistaa, että ilmanvaihtojärjestelmässä ei ole terveyttä vaarantavia epäpuhtauslähteitä (esim. mikrobit, kuidut). Ilman laadun varmistamiseksi asetetaan tavoitearvo myös ulkoilmavirralle. Ulkoilman pienhiukkasten sisäänpääsy tulee estää hyvätasoisella tuloilman suodatuksella. Ilmaa pilaavat toiminnot rakennuksen sisällä tulee varustaa kohdepoistolla ja varmistaa, että ko. tilat ovat alipaineisia puhtaampiin tiloihin nähden. Rakennuksessa mahdollisesti käytetyt vaaralliset aineet (asbesti, PCB, ym) tulee kartoittaa ennen korjauksiin ryhtymistä. Äänitasojen osalta noudatetaan rakentamismääräyskokoelman osan D2 vaatimuksia. Taulukko 1. Korjausrakentamisessa sovellettavat sisäilmastotavoitteet. Suure ja yksikkö S3 S2 S1 Huonelämpötila, talvi [ C] Huonelämpötila, kesä [ C] Lämpötilan ylitys* [ Ch] *** Lämpötilan alitus* [ Ch] *** Ilman liikenopeus, kesä (24 C )[m/s] 0,30 0,25 0,20 Ilman liikenopeus, talvi (21 C ) [m/s] 0,20 0,17 0,14 Hiilidioksidipitoisuus [ppm] Ulkoilmavirta [l/s,henk] LVI-laitteiden äänitaso [db(a)]** 33/38 33/38 33/38 * Simuloituna vuoden 1979 säädatalla. ** Arvot ovat rakentamismääräyskokoelman osan D2 arvoja LA,eq,T/LA,max, jossa LA,eq,T on A-taajuuspainotettu keskiäänitaso ja LA,max enimmäisäänitaso. *** Lämpötilan ylitys 70 [ Ch] tarkoittaa huonelämpötilan 26 o C ylittymistä noin viikon ajan. 7(18)

8 ILMANVAIHDON PARANNUS- JA KORJAUSRATKAISUT Sisäilmastoluokituksessa esitetyt ulkoilmavirrat soveltuvat rakennukseen, jonka pintamateriaalit ovat vähäpäästöisiä (esim. M1-luokkaa) ja joissa tupakointi ei ole sallittu. Ilmanvaihdon ulkoilmavirran mitoitus tulisi ensisijaisesti tehdä henkilömäärän perusteella. Mikäli tämä ei tiedossa, tulee arvioida ko. tilan henkilötiheys ja mitoittaa ilmanvaihto pinta-alan mukaan. Tyypillisiä henkilötiheyksiä on esitetty taulukossa 2. Uudisrakentamista vastaavassa perusparantamisessa tulee lisäksi ottaa huomioon SRMK:n osan D2 esittämät ilmanvaihdon ohjearvot. Esimerkiksi toimistohuoneiden ulkoilmavirran tulisi olla 1,5 l/s,m 2 ja toimistojen käytävätilojen 0,5 l/s,m 2. Käytännössä sisäilmaston tavoitetasojen asettaminen tarkoittaa sitä, että korjattavasta rakennuksesta valitaan tilat, joiden sisäilmastolle asetetaan tavoitteet korjauksen jälkeen. Tavoitteet voivat käsittää kaikki yksittäisen sisäilmastoluokan, esim. S2 vaatimukset. Toisaalta voidaan valita vain esim. lämpötilat luokan S2 mukaan ja asettaa vaikkapa äänitasoille ja ilman nopeudelle alhaisemmat tavoitteet, mikäli tiedetään niiden saavuttamisen olevan vaikeaa tai jopa lähes mahdotonta ko. kohteessa. Vastaavasti voidaan asettaa korkeammat tavoitteet sisäilmastosuureille, jotka nähdään ko. tapauksessa erityisen tärkeiksi. Mikäli joidenkin suureiden osalta ei ole kustannusten tai muiden syiden vuoksi mahdollista saavuttaa S3-tason tavoitearvoja, voidaan hankekohtaisesti valita tilakohtaiset alemmat tavoitetasot. Vähimmäistasona voidaan pitää alkuperäisten suunnitelmien mukaista tasoa, mikäli tilojen käyttötarkoitus ei ole muuttunut. Tällöin on kuitenkin varmistuttava, että tilat täyttävät terveys- ja työsuojeluviranomaisten edellyttämät terveellisyysvaatimukset. S3 tasoa ei kuitenkaan tule alittaa kuin yksittäisen sisäilmastosuureen osalta. Ilmanvaihtojärjestelmän kunnostuksen tavoitteeksi voidaan myös asettaa jokin järjestelmän yksityiskohdan parantaminen kuten esimerkiksi äänitason alentaminen tai suodatusasteen nostaminen. Taulukko 2. Ilmanvaihdon mitoituksessa käytettäviä henkilötiheyksiä. Tilatyyppi m²/hlö toimisto 10 neuvottelu 2 luokka 2 luentosali 1 Taulukko 3. Sisäilmastotavoitteiden saavuttamiseksi yleensä käytettävät tekniset ratkaisut. Tekniset ratkaisut S3 S2 S1 Koneellinen jäähdytys Ei On On Tilakohtainen lämpötilaohjaus Ei Ei On Tilakohtainen ilman laadun ohjaus Ei Ei On Tuloilman suodatusluokka F7 F7 F8 8(18)

9 RAKENNUKSEN JA ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN PERUSTIEDOT OSA 1: TOIMINTAOHJE Parannus- ja korjausratkaisut kohdistuvat tyypillisiin luvulla rakennettuihin liike-, toimisto- ja koulurakennuksiin luvulla rakennettiin vielä jonkin verran painovoimaisen ilmanvaihtoon sekä koneellisen poistoon perustuvia ilmanvaihtojärjestelmiä. Koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustettujen järjestelmien tyypillinen ratkaisu oli se, jossa tuloilmapuhaltimet varusteineen oli sijoitettu rakennuksen pohjakerrokseen ja poistopuhaltimet ullakolle. Ilman jako huonetiloihin oli toteutettu käytäväpuhalluksella tai huoneen seinään sijoitetuilla säleiköillä. Korkean vaatimustason rakennuksissa käytettiin suutinkonvektorijärjestelmää luvulla alettiin rakentaa ilmanvaihtokonehuoneita, joissa tuloilmakoneet ja poistoilmakoneet oli sijoitettu viereisiin huoneisiin ja ilmanvaihdon käyttämää energiamäärää pienennettiin palauttamalla osa poistoilmasta takaisin tuloilmajärjestelmään. Tästä tuli vallitseva käytäntö heti energiakriisin jälkeen luvun puolessa välissä. Palautusilman käytöstä luovuttiin vasta 1980-luvulla kun lämmöntalteenottolaitteiden kehittyminen teki palautusilman käytön tarpeettomaksi luvulla otettiin käyttöön uusia ilmavaihtoteknisiä ratkaisuja kuten ontelolaattasisäänpuhallus (- ja poisto), poistoilmaikkuna, ilmamääräsäätöinen ilmanvaihtojärjestelmä jne. Kierresaumakone ilmanvaihtokanavien valmistukseen otettiin käyttöön 1960-luvun lopulla, jolloin hyvin nopeasti suorakaidekanavien käyttö väheni minimiinsä. Pyöreiden kanavien liitostavat kehittyivät kitti- ja teippiliitoksesta, kuristuspantaan ja edelleen sisäpuolisen kumirengastiivisteen käyttöön. Kanavien tiiviysnormit otettiin käyttöön 1970-luvulla. Kanavien mitoitus oli tiukkaa, joka aiheutti paljon ääniongelmia huonetiloihin. Äänenvaimentimina käytettiin vain osittain tehdasvalmisteisia vaimentimia, mineraalivilla oli vaimentimissa yleensä pinnoittamatonta. Tässä ohjeessa esitettävät ratkaisut kohdistuvat tyypillisiin ja luvulla rakennettuihin liike-, toimisto- ja koulurakennuksiin. Ratkaisuja on testattu näissä rakennuksissa käytännön olosuhteissa. Niitä voidaan käyttää luonnollisesti muissakin rakennuksissa, vaikka tästä ei vielä ole käytännön kokemusta. Yleisimmät luvun ilmanvaihtojärjestelmiin kohdistuneet valitukset ovat: melu, veto, huono ilma (riittämätön ilmanvaihto), kesällä liian kuuma, ilmavirtojen epätasapaino. Teknistä kuntoa arvioitaessa puutteet ja viat keskittyvät konehuoneeseen, jossa suodattimien kastuminen lumisateella on merkittävin epäkohta. Lisäksi kanaviston puhtaus ja erityisesti ontelolaattojen hygienia sekä kanaviston huono tiiviys ovat yleisiä ongelmia. Erityispiirteensä muodostavat vanhat äänenvaimentimet ja jäähdytyslaitteet, jotka voivat olla riski käyttäjille. Säätölaitteiden toimimattomuus ja järjestelmän energiankulutus ovat tärkeitä asioita joka rakennuksessa. Niiden parantamistoimenpiteitä ei kuitenkaan käsitellä tässä ohjeessa. Ilmanvaihtojärjestelmän kunnostuksen yhteydessä on otettava huomioon monia muita tekijöitä, joita rakennukseen on jo tehty tai ollaan tekemässä ilmanvaihto- 9(18)

10 ILMANVAIHDON PARANNUS- JA KORJAUSRATKAISUT korjausten yhteydessä tai lähitulevaisuudessa, näitä ovat: rakenteiden tiiviyttä parantavat toimenpiteet (lisäeristys, höyrysulku, ikkunat), muuttuneet sisäiset ja ulkoiset lämpökuormat (ikkunat), sisustusmateriaalit ja pinnoitteet tila- ja käyttötarkoituksen muutokset. Ilmanvaihtojärjestelmän korjauksiin kuuluu aina työsuojelu ja työturvallisuusvaatimusten huomioon ottaminen korjausta suunniteltaessa, jotta nykyvaatimukset voidaan täyttää korjatussa rakennuksessa. 10(18)

11 OSA 1: TOIMINTAOHJE ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN TARKASTUS HANKESUUNNITTELUVAIHEESSA Ennen ilmanvaihtojärjestelmän parannusja korjaustoimenpiteiden suunnittelun aloittamista tehdään kartoitus järjestelmän nykykunnosta ja sen kunnostusmahdollisuuksista sekä niiden kustannuksista. Kuntoselvitykseen kuuluu järjestelmän toiminnallisen sekä teknisen kunnon arviointi. Lisäksi kartoitetaan järjestelmän käyttäjille aiheuttamat ongelmat kuten melu- ja vetohaitat sekä sisäilman laatuongelmat. Toiminnallisen kunnon arviointi käsittää ilmanvaihtolaitoksen yleisen toiminnan, tilakohtaisten ilmavirtojen sekä säätöjen ja ohjausten tarkastuksen. Tässä yhteydessä selvitetään myös se voidaanko rakennukseen sijoittaa käyttäjän vaatimusten mukaiset toiminnot siten, että myös sisäilmasto ja erityisesti ilmanvaihto saadaan asettumaan käyttäjän esittämiin laatutasoihin. Teknisen kunnon arviointi käsittää ilmastointijärjestelmän pääkomponenttien kuten ilmanvaihtokoneiden, kanaviston, päätelaitteiden sekä säätölaitteiden kunnon, käyttökelpoisuuden sekä jäljellä olevan teknisen käyttöiän arvioinnin. Kuntoselvityksen systemaattiseen suorittamiseen on laadittu tarkastuslistat parannusja korjausratkaisuittain. Listojen sisältö perustuu kokemuksiin, joita on saatu mm. Sisäilmaston kuntotutkimusoppaan /3/ ja Motivan energiakatselmusohjeen /4/ käytöstä. Kuntoselvityksen tulee olla niin perusteellinen, että sen ja kustannuslaskennan perusteella voidaan päättää, mitkä osat ilmanvaihtojärjestelmää säilytetään ja kunnostetaan ja mitkä uusitaan. Tarkastusten tavoitteet Ilmanvaihtolaitoksen tarkastusten tavoit- teena on Selvittää järjestelmän toiminnan ja kunnon nykytilanne Varmistaa, että sisäilmastolle ja muille ilmanvaihtoon/ilmastointiin liittyville tavoitteille asetetut tavoitearvot voidaan saavuttaa kyseisessä rakennuksessa parannusten tai korjausten keinoin Varmistaa parannus- ja korjausratkaisujen mukaisten osakorjausten toteuttamismahdollisuus Tarkastuksen toteutus Ilmanvaihtolaitoksen tarkastus käsittää seuraavat osatehtävät: Asiakirjojen analysointi Käyttäjähaastattelut Kenttätarkastus Toteuttamisselvitys Asiakirjojen analysointi Ilmanvaihtolaitoksen toimintaan perehtyminen alkaa suunnitelma-asiakirjoihin tutustumalla. Suunnitelma-asiakirjat ovat yleensä rakennuksen omistajan tai käyttäjän hallussa. Niitä voi ainakin ilmanvaihtopiirustusten osalta tiedustella myös paikkakunnan rakennusvalvontavirastosta tai rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelijalta. Analysoitavat suunnitteluasiakirjat ovat: Ilmanvaihtopiirustukset, joissa lopullinen tilanne on päivitettynä ns. luovutuspiirustuksiksi Työselostus Luovutusasiakirjat o Ilmavirtojen mittauspöytäkirjat o Äänimittauspöytäkirjat o Kanaviston painekoepöytäkirjat o Konekortit ja muut laitteiden tekniset tiedot ja esitteet Käyttö- ja huoltosuunnitelma (saatavana ainakin uudemmista rakennuksista) 11(18)

12 ILMANVAIHDON PARANNUS- JA KORJAUSRATKAISUT Suunnitteluasiakirjojen lisäksi on rakennuksesta ja sen ilmanvaihdosta saatavana mahdollisesti sen käytön aikana tehtyjä asiakirjoja kuten: Energiakatselmusraportti Kuntoarviot tai tutkimukset (putkisto, sisäilmasto) Luettelo käyttäjävalituksista Luettelo tehdyistä korjauksista Rakennuksen valvontajärjestelmän avulla saadaan käyttökelpoista historiatietoa: Sisälämpötiloista ja kosteusolosuhteista Ilmanvaihtojärjestelmän suoritusparametreistä Ilmanvaihtokoneiden käyttöajoista Ilmanvaihtokoneiden käyttöhäiriöistä, tulleiden hälytysten muodossa Käyttäjähaastattelut Käyttäjähaastattelut kannattaa tehdä ainakin seuraavien osapuolten osalta: Kiinteistön omistaja Kiinteistön käyttäjät Huolto- ja ylläpitohenkilöt Kaikkiin osapuoliin kohdistettujen käyttäjähaastattelujen avulla saa monipuolisen käsityksen ilmanvaihtolaitoksen kunnosta ja siihen liittyvistä ongelmista. Tapauksissa, joissa ilmanvaihtoon ja sisäilmastoon kohdistuu erityisen paljon kritiikkiä, voidaan osapuolten kesken niin sovittaessa, tehdä kaikkia rakennuksessa työskenteleviä koskeva käyttäjätutkimus esim. lähteessä / / esitetyllä tavalla. Kenttätarkastus Ilmanvaihtolaitoksen kunto tutkitaan kenttätarkastuksen avulla, jolloin pyritään lopullisesti varmistamaan järjestelmän korjauskelpoisuus. Kenttätarkastukseen kuluvat: Kenttähavainnot Kenttämittaukset Kuntoarviot Toteuttamisselvitys Kenttähavainnot Kenttähavaintojen tarkoituksen on selvittää, miten käytännössä ilmanvaihtolaitos on rakennettu, missä sen keskeiset komponentit sijaitsevat ja mikä on niiden kunto ja puhtaus. Kenttähavainnot keskittyvät sekä ilmanvaihtokonehuoneeseen että kanavistoon ja huonelaitteisiin. Kenttähavaintoja tehdään mm: Ilmanvaihtokoneista ja niiden komponenteista Kavistosta ja kanavistovarusteista Äänenvaimentimista Ilmanjakolaitteista Kenttätarkastuksen perusteella päätetään tarvitaanko mittauksia kenttähavaintojen tueksi, mitkä ilmanvaihtolaitoksen koneet ja laitteet säilytetään ja kunnostetaan sekä mitkä uusitaan. Samalla tavalla arvioidaan ilmanvaihtokanaviston kunto. Kenttämittaukset Järjestelmän toiminnan todentamiseksi tehdään tarvittavia kenttämittauksia. Yleisimmät mittaukset ovat: Ilmavirtamittaukset Ilman nopeuden mittaus Äänitasomittaukset Paine-ero mittaukset Savukokeet Kanaviston puhtauden tarkastus Lämpötilamittaukset Mittausten laajuus päätetään tapauskohtaisesti. Mittauksia tehdään vain niin paljon kun on tarpeellista, jotta voidaan varmistua kenttähavaintojen paikkansapitävyydestä. Ilmavirtamittaukset koskevat useimmiten huonetilojen ilmavirtoja sekä järjestelmän kokonaisilmavirtaa. Ilmavirtojen mittausten suorittaminen ja käytettävät mittalaitteet on määritelty standardissa. SFS (18)

13 OSA 1: TOIMINTAOHJE Ilman nopeuden mittaus huonetilojen oleskeluvyöhykkeellä suoritetaan standardin SFS 5511 mukaan. Äänimittaukset ovat useimmiten huoneessa vallitsevan äänitason mittaamista. Äänitasojen mittausten suorittaminen ja käytettävät mittalaitteet on määritelty standardissa. SFS 5517 Paine-eromittausta käytetään rakennuksen eri osien välisten painesuhteiden määrittämiseen sekä rakennuksen sisäolojen yli/alipaineisuuden toteamiseen ulkoilmaan nähden. Paine-eromittauksella voidaan myös määrittää ilmanvaihtokoneen eri osien painehäviöt. Paine-eromittausten suorittaminen ja käytettävät mittalaitteet on määritelty standardissa. SFS 5512 Savukokeita tehdään kanaviston tiiviyden toteamiseksi, rakennusosien paine-suhteiden määrittämiseksi sekä tuloilmalaitteiden heittokuvion tutkimiseen. Kanaviston puhtauden tarkastus tehdään tutkimuskonseptissa 5.3 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tarkastus esitetyllä tavalla. Lämpöolojen kenttämittaukset suoritetaan SFS standardin 5511 mukaisesti. Toteuttamisselvitys Osana kenttätarkastusta tehdään parannus- ja korjausratkaisujen toteuttamisselvitys tilankäytön kannalta. Tällöin arvioidaan: Konehuoneen tilat Kuilujen ja alaslasketun katon asennustila Muut tilat ja reitit Parannus- ja korjausratkaisujen tarkastuslistat Kuntoselvityksen systemaattiseen suorittamiseen on laadittu tarkastuslistat parannus- ja korjausratkaisuttain. Listojen sisältö perustuu kokemuksiin, joita on saatu mm. Sisäilmaston kuntotutkimusoppaan /3/ ja Motivan energiakatselmusohjeen /4/ käytöstä. Kuntoselvityksen tulee olla niin perusteellinen, että sen ja kustannuslaskennan perusteella voidaan päättää, mitkä osat ilmanvaihtojärjestelmää säilytetään ja kunnostetaan ja mitkä uusitaan. Korjausratkaisuiden tarkastustoimenpiteet ovat hyvin erilaisia eri ratkaisuiden osalta. On korjausratkaisuja, joissa tarkastus kohdistuu useisiin osatehtäviin tai toisiin korjausratkaisuihin, kuten järjestelmän kokonaistoimintaan liittyvät toimenpiteet. Toisaalta taas on korjausratkaisuja, joiden osalta rajoitutaan vain tämän yhden asian kuntoon saattamisen tarkastuksiin. Tarkastuslistat on esitetty kunkin parannus- ja korjausratkaisun luvun yhteydessä. 13(18)

14 ILMANVAIHDON PARANNUS- JA KORJAUSRATKAISUT ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN PARANNUS- JA KORJAUSRATKAISUJEN VALINTA Parannus- ja korjausratkaisut Tilaajan tavoitteiden asettelun, tehtyjen toiminnallisten ja teknisten kuntoselvitysten sekä kustannuslaskennan perusteella päätetään ilmanvaihdon parannuksen tai korjauksen toteutusaste ja -tapa. On huomattava, että ilmanvaihdon peruskorjauksesta aiheutuu paljon liitännäiskustannuksia, mistä syystä ilmanvaihtolaitoksen peruskorjaukseen yhdistetään usein muita peruskorjaustarpeita kuten tilamuutoksia, pintojen uusimisia jne. Ilmanvaihtojärjestelmän peruskorjauksessa voidaan tunnistaa seuraavat yleiset toteutustavat: Koko rakennukseen kohdistuva peruskorjaus Koko rakennus peruskorjataan ja ilmanvaihtojärjestelmä uusitaan tai korjataan kattavasti. Laajuudeltaan ja kustannuksiltaan tämä vastaa uudisrakentamisen kustannustasoa. Tiloihin tai tilaryhmiin kohdistuva korjaus Korjaus kohdistuu tiettyihin tiloihin, tilaryhmiin tai rakennuksen osiin. Huomattava osa kohteesta jää ennalleen. Korjaus liittyy usein tilojen käyttötarkoituksen muutokseen tai huonejaon muutokseen. Muutosalueen osalta ilmanvaihtojärjestelmä kunnostetaan uutta vastaavaksi. Ilmanvaihtojärjestelmään joudutaan usein tekemään muutoksi myös korjattavan alueen ulkopuolella konehuoneissa tai runkojakeluiden osalta. Lisäksi joudutaan usein tekemään lisäasennuksia remonttialueen ulkopuolisia tiloja varten, jotta työskentely siellä voisi jatku häiriöttä. Vain ilmanvaihtojärjestelmään kohdistuva korjaus Vain ilmanvaihtojärjestelmään kohdistuva korjaus liittyy sisäilmaston laatutason parantamiseen kuten jäähdytyksen lisäämiseen, tekniseen kunnostukseen kuten vanhentuneen laitteen uusimiseen sekä hygieniatason ylläpitoon kuten kanaviston puhdistamiseen ja perussäätöön. Nämä ilmanvaihtoon liittyvät parannus- ja korjaustoimenpiteet tehdään niin, että käyttäjille aiheutuvat häiriöt (melu, pöly jne.) minimoidaan ja ilmavaihdon käyttökatkokset ajoitetaan aamu- ja iltatunneille. Yksittäisen ongelman poistaminen Olevissa ilmanvaihtolaitoksissa esiintyy usein huonetiloissa paikallisia ongelmia kuten melu, veto, lämpötila, huono ilman laatu jne. Samoin konehuoneessa on käyttöön liittyviä ongelmia kuten lumisateella kastuvat suodattimet, lattiakaivojen kuivuessa leviävä haju, konehuoneen lainehtiminen kosteina ja lämpöisinä kesäpäivinä jäähdytyspatteriin tiivistyvästä vedestä jne. Näiden yksittäisen käyttäjiä tai käyttöä häiritsevien ongelmien poistaminen tehdään (tulisi tehdä) välittömästi niiden ilmaannuttua käyttäjätyytyväisyyden varmistamiseksi. Kevyt pintaremontti Usein suoritetaan kevyt pintaremontti, jolloin huoneiden ilmettä parannetaan maalaamalla, uusimalla pintamateriaaleja ja vaihtamalla kalusteita. Tässä yhteydessä tehdään ilmanvaihtoon liittyviä töitä vähäisessä määrin; putkien ja kanavien maalausta tai kotelointia, päätelaitteiden puhdistamista ja joissakin tapauksissa niiden vaihtamista uusiin. 14(18)

15 OSA 1: TOIMINTAOHJE Tässä ohjeessa keskitytään hajautettuun ilmanvaihtojärjestelmän parannukseen ja korjaukseen, jolloin kehitetyt ratkaisut koskevat kolmea keskimmäistä toteutustapaa. Kokonaiskorjaus on jätetty tarkastelun ulkopuolelle, vaikkakin parannus- ja korjausratkaisuja voidaan hyödyntää myös kyseisessä tapauksessa. Kevyt pintaremontti ei tuo ratkaisua sisäilmasto-ongelmiin eikä ilmanvaihdon toimimattomuuteen, joten se ei kuulu tarkastelun piiriin. Parannus- ja korjausratkaisujen valinnassa on keskitetty kyseisen aikakauden ilmanvaihtojärjestelmien ajanmukaistamiseen todellisen tarpeen perusteella. Tarve ilmanvaihtojärjestelmän parantamiseen tai korjaamiseen voidaan jakaa kolmeen ryhmään seuraavasti: Yksittäisen ongelman korjaus o Lämpöolosuhteet (veto, ylilämpö) o Melu o Ilman laatu (suodatus, kuidut, ilmavirta, epäpuhtauslähteet) Laatutason nosto vastaamaan uutta rakennuskantaa o Sisäilmastoluokan nosto S2:een tai S1:een. o Koska sisäilmaluokituksen osalta ei korjauskohteissa aina ole mahdollista päästä S2 S1 luokan tasoon, voidaan ko. luokkien tavoitteita soveltaa myös osittain. Tekninen kunnostus o Tekninen kunnostus tehdään järjestelmän, laitteiden tai komponenttien toimimattomuuden tai ikääntymisen vuoksi, toimintavarmuuden parantamiseksi tai energiatehokkuuden nostamiseksi. 15(18)

16 ILMANVAIHDON PARANNUS- JA KORJAUSRATKAISUT Parannus- ja korjausratkaisujen valinta Taulukko 4. Parannus- ja korjausratkaisujen valinta eri tyyppisissä rakennuksissa korjauksen tavoitteen mukaan. Konsepti Koneellinen jäähdytys (toimisto-, liike-, palvelurakennukset) Ei koneellista jäähdytystä (koulut, virastotalot ym.) Ongelman poisto Laatutason nosto Ongelman poisto Laatutason nosto Osakorjaukset Ilmavirtojen tasapainotus melu, haju melu, haju Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus haju, pöly, kuidut haju, pöly, kuidut Ilmavirtojen kasvattaminen S2 S3 Tarpeenmukainen ilmanvaihto (neuvotteluhuone) S2, S1 S3,S2 Jäähdytyksen lisääminen (tuloilmajäähdytys, vesikiertoinen huonelaite) S2, S1 S2 Yötuuletus- ja jäähdytys S2 S3 Säätölaitteiden uusiminen LTO:n lisääminen Paikalliskorjaukset, huonetilat Toimistohuoneen ilmanjako veto veto Avokonttorin ilmanjako veto veto Luokkahuoneen ilmanjako veto veto Huonekohtaisen jäähdytyslaitteen hygienia mikrobit Äänilähteen paikallistaminen ja poisto melu melu Ilmanvaihtomaton käyttö mikrobit mikrobit Paikalliskorjaukset, konehuone Lumen sisäänpääsyn ja suodattimen kastumisen ehkäisy mikrobit mikrobit Suodatusasteen parantaminen S2,S1 S3,S2 Jäähdytyspatterien veden poisto mikrobit Ilmanvaihtokoneen kunnostus Palautusilman käytöstä luopuminen, tilalle LTO ilman laatu S2, S2 ilman laatu S3, S3 Tuloilmakammioiden kunnostus ja veden poisto ilman laatu kuidut kosteus ilman laatu kuidut kosteus Paikalliskorjaukset, kanavisto Kanaviston tiivistäminen melu, haju melu, haju Kanaviston puhdistus haju, pöly kuidut haju, pöly, kuidut Ontelolaattojen puhdistaminen, tiivistäminen ja pinnoittaminen haju, pöly haju, pöly Äänenvaimentimien pinnoittaminen haju, kuidut haju, kuidut Osittain käytössä olevassa rakennuksessa tulee pyrkiä aiheuttamaan mahdollisimman vähän häiriötä (melua, pölyä, ilmanvaihdon, veden ja sähkön toimituskatkoja jne.). Häiriötön toteutus on ohjeistettu erikseen. 16(18)

17 OSA 1: TOIMINTAOHJE Korjausratkaisut rakentamisprosessissa Rakentamisprosessi voidaan jakaa vaiheisiin esimerkiksi seuraavasi: Hankesuunnittelu Luonnossuunnittelu Toteutussuunnittelu Rakentaminen Vastaanotto- ja luovutus Käyttö Parannus- ja korjausratkaisut jakaantuvat rakentamisprosessin eri vaiheille siten, että pääpaino on rakentamisaikaisissa tehtävissä. On luonnollista, että rakentamisvaiheen korjausratkaisut edellyttävät tehtäviä myös suunnitteluvaiheessa, jolloin useat korjausratkaisut kuuluvat näihin kahteen kategoriaan. 17(18)

18 ILMANVAIHDON PARANNUS- JA KORJAUSRATKAISUT ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN PARANNUS- JA KORJAUSRATKAISUIDEN TOTEUTUKSEN VASTAANOTTOMENETTELY Vastaanottomenettely käsittää koko ilmanvaihtojärjestelmän parannuksen tai korjauksen aikaisen toiminnan valvonnan ja tarkastuksen rakennuttajan toimesta. Siihen kuuluvat seuraavat osatehtävät: Laitevalintojen hyväksyntä Malliasennusten tarkastukset Asennustapatarkastukset Tiiviys ja painekokeet Toimintakoe Koekäyttö (tarvitaessa) Vastaanottotarkastukseen liittyvät mittaukset Lisäksi tehtävään kuuluu huoltokirjan edellyttämien asioiden tallentaminen huoltokirjatiedostoon. Parannus- ja korjausratkaisukohtaiset tarkastuslistat Eri ratkaisujen tarkastustoimenpiteet ovat hyvin erilaisia. On korjausratkaisuja, joissa tarkastus kohdistuu useisiin osatehtäviin tai toisiin korjausratkaisuihin, kuten järjestelmän kokonaistoimintaan liittyvät korjausratkaisut. Toisaalta taas on korjausratkaisuja, joiden osalta rajoitutaan vain tämän yhden asian kuntoon saattamisen tarkastuksiin. Ilmanvaihdon korjaustoimenpiteiden toteutusratkaisuiden vastaanottoon liittyvät tehtävät on esitetty kunkin ratkaisun esittelyn yhteydessä. Käyttöhenkilökunnan koulutus on tärkeä asia kunnostetun ilmanvaihtojärjestelmän jatkuvan ylläpidon varmistamiseksi. 18(18) Tämä ohje on laadittu Tekesin CUBE Talotekniikkateknologiaohjelmaan kuuluneessa Ilmanvaihdon modernit parannus- ja korjausratkaisut (MIV) tutkimusprojektissa. Ohjeen ovat kirjoittaneet Harri Ripatti ClimaConsult Finland Oy:stä ja Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry:stä.

ILMANVAIHTO- JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄN YLEISARVI- OINTI, RAPORTTIMALLI

ILMANVAIHTO- JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄN YLEISARVI- OINTI, RAPORTTIMALLI IVKT 2016 / SuLVI 1(9) Liite 2.1 IV-kuntotutkimus ILMANVAIHTO- JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄN YLEISARVI- OINTI, RAPORTTIMALLI Kiinteistön nimi Kiinteistön osoite Kiinteistötunnus Tutkimuksen tekijät Päivämäärä

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Sairaalarakennusten ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamisen haasteet

Sairaalarakennusten ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamisen haasteet Sairaalarakennusten ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamisen haasteet Rauno Holopainen Työterveyslaitos, Laadukas sisäympäristö teema Terve ja turvallinen sairaalarakennus työympäristönä 23.4.2009 Helsinki

Lisätiedot

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Jorma Säteri. Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Jorma Säteri. Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry ... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä Jorma Säteri Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry Dipl.ins. (TKK/LVI-tekniikka) 1989 Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja vuodesta 1998 Lehtori ja Talotekniikan

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

Uusilla suodatusratkaisuilla ilmastointijärjestelmien kyky hallita sisäilman hiukkaspitoisuutta moninkertaiseksi

Uusilla suodatusratkaisuilla ilmastointijärjestelmien kyky hallita sisäilman hiukkaspitoisuutta moninkertaiseksi Uusilla suodatusratkaisuilla ilmastointijärjestelmien kyky hallita sisäilman hiukkaspitoisuutta moninkertaiseksi Sisäilmastoseminaari 2014 Seppo Enbom, Kimmo Heinonen, Tapio Kalliohaka, Matti Lehtimäki,

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE:

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE: 09.03.2012 IV-kuntotutkimus Kulomäen koulu Maauuninpolku 3 01450 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 31 11 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb b.fi keskus: 0207 311 160,

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa 1 Helsingin kaupunki RAPORTTI HKR-Rakennuttaja Rakennuttamistoimisto 1 Riitta Harju 19.5.2010 Alppilan yläaste ja lukio Tammisaarenkatu 2 00510 HELSINKI Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6. energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.2011 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Projektin lähtökohdat Tulokset ja johtopäätökset Esimerkkikohteet

Lisätiedot

Asuntoilmanvaihdon kuntotutkimus

Asuntoilmanvaihdon kuntotutkimus Asuntoilmanvaihdon kuntotutkimus IV-kuntotutkimus, pilotointihankkeet Suorittajien perehdytystilaisuus Kanneltalo, luokka 1, Helsinki 28.01.2015 DI Petri Pylsy Asuntoilmanvaihdon kuntotutkimus Ohjeen sisältö

Lisätiedot

Hyvän sisäilmaston suunnittelu päivittyvä Sisäilmastoluokitus

Hyvän sisäilmaston suunnittelu päivittyvä Sisäilmastoluokitus Hyvän sisäilmaston suunnittelu päivittyvä Sisäilmastoluokitus Sisäilma-asiantuntija Mervi Ahola, Korjausrakentaminen Wanhasatama 7.2.2017 Tavoitteeksi hyvä sisäilmasto TAVOITTEET Aseta tavoitteet lämpötiloille

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Parmair Iiwari ExSK Parmair Iiwari ExSK Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Sertifikaatti Nro C325/05 1 (2) Parmair Iiwari ExSK (ExSOK, ExSEK) on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Peter Ström Asiakkuusjohtaja Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT. HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011

SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT. HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011 SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS TARKASTUSVIRASTO KAUPUNGINMUSEO 2 1 YHTEENVETO 1.1

Lisätiedot

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE LVI-TYÖSELOSTUS IV-urakka KOHDE Ranuan jäähalli 24.4.2015 1 Sisältö LVI-TYÖSELOSTUS... 1 1. Yleistä rakennuskohteesta... 3 1.1 Rakennuskohteen tiedot... 3 1.1.1 Rakennuttaja... 3 1.1.2 Käyttäjän edustaja...

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE DC

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE DC Vallox 90 SE D Vallox 90 SE D Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE D Sertifikaatti Nro 327/05 1 (2) Vallox 90 SE D on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10 Rakennetekniset korjaukset Hanke 8081470 11.6.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Sisäilmastoseminaari 17.3.2010. Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Sisäilmastoseminaari 17.3.2010. Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Sisäilmastoseminaari 17.3.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle 30...50% alemmat

Lisätiedot

LAY A-siipi, korjaukset YTHS

LAY A-siipi, korjaukset YTHS LAY A-siipi, korjaukset YTHS Katariina Laine, Vahanen Oy 1 Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa 29.10-1.11.2012

Lisätiedot

LAY D- ja E-siivet, korjaukset

LAY D- ja E-siivet, korjaukset D-siipi E-siipi LAY D- ja E-siivet, korjaukset Katariina Laine, Vahanen Oy Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Rekolanmäen päiväkoti. Hansinkatu VANTAA

IV-kuntotutkimus. Rekolanmäen päiväkoti. Hansinkatu VANTAA IV-Special Oy 19.12.2011 IV-kuntotutkimus Rekolanmäen päiväkoti Hansinkatu 4 01480 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus:

Lisätiedot

ILMANVAIHDON MERKITYS JA YLLÄPITO. Janne Louho RTA-1

ILMANVAIHDON MERKITYS JA YLLÄPITO. Janne Louho RTA-1 ILMANVAIHDON MERKITYS JA YLLÄPITO Janne Louho RTA-1 ILMANVAIHDON MERKITYS Hyvä sisäilman laatu Ilmanvaihdon tarkoituksena on ylläpitää sisätiloissa hyvä ilmanlaatu eli pitää ilma happipitoisena, epäpuhtauspitoisuuksiltaan

Lisätiedot

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa Hanna Keinänen, Vahanen Oy Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS. Naulakallion hoitokoti KASTELLI Naulakalliontie 11. TEKNINEN PERUSKORJAUS Hanke 8085203 16.4.2013

HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS. Naulakallion hoitokoti KASTELLI Naulakalliontie 11. TEKNINEN PERUSKORJAUS Hanke 8085203 16.4.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Naulakallion hoitokoti KASTELLI Naulakalliontie 11 TEKNINEN PERUSKORJAUS Hanke 8085203 16.4.2013 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus

Lisätiedot

Työmaan siivous pintojen ja kalusteiden asennuksen aikana

Työmaan siivous pintojen ja kalusteiden asennuksen aikana KUOPION KAUPUNKI RAKENNUSSIIVOUSOHJE 1(5) Tilakeskus Siivoustoimi 8.2.2006 raksiivohj.doc RAKENTAMISEN AIKAINEN SIIVOUS - Urakoitsijoiden vastuut rakennussiivouksesta ja jätteiden lajittelusta määritellään

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA PAIJULAN KOULU Paijulan koulu Nousiaisten kunnassa. Alun perin rakennettu noin 1920 ja laajennus tehty 1970. Rakennuksen kerrosala on noin 528 m² ja huoneistoala noin 470 m². Rakennuksen arvioitu tilavuus

Lisätiedot

JÄÄHDYTYSLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI

JÄÄHDYTYSLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI IVKT 2016 / SuLVI 1(9) Ohje 6.1 IV-kuntotutkimus JÄÄHDYTYSLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI Täyttöohje Eri kohtien arviointi tehdään viereisellä asteikolla. kohtaan kirjataan olennaiset arvioinnin perusteet sekä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Mitatut ja koetut sisäilmaolosuhteet matalaenergiataloissa ja perinteisissä pientaloissa Kari Salmi, Rauno Holopainen, Erkki Kähkönen, Pertti Pasanen, Antti Viitanen, Samuel Hartikainen

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

Halton Laboratorioiden sisäilmaratkaisut

Halton Laboratorioiden sisäilmaratkaisut Halton Laboratorioiden sisäilmaratkaisut Enabling wellbeing Halton Laboset - ilmavirran säätöjärjestelmä vetokaappeihin AST - ilmannopeusanturi M7 ilmanvirtausnopeuden, ilmavirran ja hälytysten käyttöpaneeli

Lisätiedot

Kosteus rakentamisessa ja rakennuksissa

Kosteus rakentamisessa ja rakennuksissa Kosteus rakentamisessa ja rakennuksissa Terve talo -rakentamisen ohjauksen neuvottelupäivä ELY keskuksessa 13.11.2014 Erkki Aalto, RAKLI ry Kuivat rakennukset ja rakenteet suunnittelun, rakentamisen ja

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy elinkaarimallia käytettäessä ja energiatehokkuutta tavoiteltaessa (SEEK)

Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy elinkaarimallia käytettäessä ja energiatehokkuutta tavoiteltaessa (SEEK) Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy elinkaarimallia käytettäessä ja energiatehokkuutta tavoiteltaessa (SEEK) Rauno Holopainen, Kari Salmi, Erkki Kähkönen, Leena Aalto, Katja Tähtinen, Harri Alenius ja Kari

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus Raportointimalli, jäähdytysosio TÄYTTÖOHJE

IV-kuntotutkimus Raportointimalli, jäähdytysosio TÄYTTÖOHJE IV-kuntotutkimus 8.11.2013 Raportointimalli, jäähdytysosio TÄYTTÖOHJE Eri kohtien arviointi tehdään viereisellä asteikolla. Kommentit-kohtiin laitetaan olennaiset perusteet arvioinnille ja tiedot, mistä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Laitteet ja komponentit - yksityiskohtaiset kuntotutkimukset

Laitteet ja komponentit - yksityiskohtaiset kuntotutkimukset Laitteet ja komponentit - yksityiskohtaiset kuntotutkimukset Ilmastointijärjestelmät kuntoon! -seminaari 5.3.2013 Helsinki Mikko Saari, Risto Ruotsalainen, Mikko Nyman ja Juhani Laine VTT Expert Services

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

Allianssihanke Vuolukiventie 1b

Allianssihanke Vuolukiventie 1b Allianssihanke Vuolukiventie 1b Vuolukiventien projektiallianssin pidennetty takuu ja sopimukseen sisältyvä ylläpito 9.12.2014 Marko Räisänen SRV Rakennus Oy Vuolukiventie 1b peruskorjaus Vuolukiventie

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

Rakennusaikainen kosteuden hallinta eli rakentamisen kuivaketju rakennusvalvonnan näkökulmia

Rakennusaikainen kosteuden hallinta eli rakentamisen kuivaketju rakennusvalvonnan näkökulmia Rakennusaikainen kosteuden hallinta eli rakentamisen kuivaketju rakennusvalvonnan näkökulmia Hannu Mönkkönen tarkastusinsinööri TAVOITTEENA TURVALLINEN JA TERVEELLINEN RAKENNUS Rakennuksen kosteuslähteet

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ Pelimannin ala-aste ja päiväkoti ILMANVAIHDONSELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 140 Effect SE. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Vallox 140 Effect SE 3,0.

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 140 Effect SE. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Vallox 140 Effect SE 3,0. Vallox 140 Effect SE Vallox 140 Effect SE Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 140 Effect SE Sertifikaatti Nro VTT 1863 21 07 1 (2) Vallox 140 Effect SE on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä ALTISTUMISEN ARVIOINTI SISÄILMASTON LAATUUN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN PERUSTEELLA Sisäilmastoseminaari 2015 Katja Tähtinen¹, Veli-Matti Pietarinen¹, Sanna Lappalainen¹, Anne Hyvärinen²,

Lisätiedot

Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle. Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2.

Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle. Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2. Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2.2017 1 Kiinteistön sisäilmaongelma käyttäjä, työnantaja ja omistaja isojen

Lisätiedot

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Sanna Pohjola Hanna Kuitunen 1 Lähtökohta ja selvitysten tavoite Ojoisten lastentalon vanha osa valmistunut 1970-luvulla (liikuntasali, keittiö,

Lisätiedot

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri)

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011 SISÄILMATUTKIMUS Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3

Lisätiedot

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA OULUN KAUPUNKI 1 (5) RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA Yleistä Av-laitetoimittaja sitoutuu suorittamaan sovittua urakkasummaa vastaan tämän asiakirjan, tarjouspyynnön

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2016 1 (15) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO TALOTEKNIIKKAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 19.4.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2016 1 (15) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO TALOTEKNIIKKAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 19.4. 16/2016 1 (15) TALOTEKNIIKKAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 19.4.2016 Talotekniikkayksikön muiden viranhaltijoiden 19.4.2016 tekemät rakennuslupapäätökset: 70 74 Päätökset annetaan julkipanon

Lisätiedot

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 Wise Group Finland Oy Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 Väinölänkatu 7 1. Tutkimuksen laajuus ja tutkimusmenetelmät 2. Koonti merkittävimmistä havainnoista ja korjaustarpeista 3. Koonti toimenpide-ehdotuksista

Lisätiedot

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa

Lisätiedot

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin kaupungin opetusvirasto Juha Juvonen, Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Sairaalan neuvonta- ja vastaanottopisteiden ilmanjako ja lämpöolot sekä niihin liittyvät kehitystarpeet Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen, Veli-Jukka Anttila,

Lisätiedot

SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 11.4.2013 Isännöitsijätoimisto Maikoski Oy Jari Vainio Vernissakatu 6 01300 Vantaa jari.vainio@maikoski.fi Tutkimuskohde Uudenmaan TE-toimiston tilat, Vernissakatu 6, Vantaa SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka Energiatehokkuusvaatimukset Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset 10.1.2014 TAMK 2014 2 RES Uusiutuvan energian käytön

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 5.7.2012

TUTKIMUSSELOSTUS AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 5.7.2012 TUTKIMUSSELOSTUS AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Tutkimusselostus 2 (17) Sisällys 1 Yleistiedot... 3 1.1 Tutkimuskohde... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tehtävä... 3 1.4 Tutkimusajankohta...

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaisohjaus

Korjausrakentamisen viranomaisohjaus Korjausrakentamisen viranomaisohjaus Lauri Jääskeläinen Direktiivi pohjana Uudet rakennukset olleet jo aiemmin (v:n 2002 direktiivi täytäntöönpanon kautta) vähimmäisenergiatehokkuuden piirissä Suomessa

Lisätiedot

Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo

Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo 10.12.2014 Hanna Tuovinen, Vahanen Oy Miksi korjataan? Käyttäjät ovat ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

ILMANVAIHDON SOVITTAMINEN VANHOIHIN RAKENNUKSIIN

ILMANVAIHDON SOVITTAMINEN VANHOIHIN RAKENNUKSIIN ILMANVAIHDON SOVITTAMINEN VANHOIHIN RAKENNUKSIIN Lounais-Suomen sisäilmapäivä 2016 20.10.2016 Jukka Sainio, lvi-insinööri Korjaaminen on haasteellista ja erittäin vaikeaa teknisesti, taloudellisesti ja

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. 10.11.2015 RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa

Lisätiedot

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE 28.1.2015 WÄRTSILÄTALO Susanna Hellberg TERVEYDENSUOJELULAKI 763/94 7 LUKU Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset 26 Asunnon

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS ILMARILA KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

TUTKIMUSRAPORTTI ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS ILMARILA KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA TUTKIMUSRAPORTTI 6.11.2015 ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS ILMARILA KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.07 Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Koulurakennus Ilmarila on rakennettu vuonna 1971-72. Rakennus

Lisätiedot

- STUL Riikka Liedes - Talotekniikkateollisuus Juhani Hyvärinen

- STUL Riikka Liedes - Talotekniikkateollisuus Juhani Hyvärinen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muuttamisen kuulemistilaisuus - Rakennusautomaation kommenttipuheenvuoro - STUL Riikka Liedes - Talotekniikkateollisuus Juhani Hyvärinen 1 Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne Maija Lehtinen

Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne Maija Lehtinen Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne 21.3.2015 Maija Lehtinen Jousenkaaren koulu Valmistunut 1961 Peruskorjattu kahdessa vaiheessa 1996 ja 1998 21.3.2016 2 Kohdekohtainen sisäilmaryhmä Jousenkaaren koululle

Lisätiedot

Kuntoarviot ja muut selvitykset

Kuntoarviot ja muut selvitykset Kuntoarviot ja muut selvitykset Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Tero Pyykkönen RKM, RI Kuntotarkastaja AKK Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA Kunnossapitotarveselvitys Oulu Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Lisätiedot

Haddom skola Haddomintie 14, 07945 Kuggom

Haddom skola Haddomintie 14, 07945 Kuggom 1512197 6.1.215 Loviisan kaupunki Haddom skola Haddomintie 14, 7945 Kuggom Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 1514 Lahti Puh. +358 2 755 611 Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. RAKENNUSTEKNIIKKA 5 1.1

Lisätiedot

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN KOETUT OLOSUHTEET JA SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN PÄIVÄKODISSA Sisäilmastoseminaari 16.3.2011 Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry (1) TAUSTAA PÄIVÄKOTIEN ILMANVAIHTO, 2002 tavoitteena

Lisätiedot

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal palveluita tuottaa Timbal Palvelut

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Sisäilmastoseminaari 2013 SUOMALAISTEN KUNTOUTUS- JA HYVINVOINTIKESKUSTEN KIINTEISTÖJEN SISÄYMPÄRISTÖN JA TILOJEN TOIMINNALLISUUS Kuntoutuslaitosten prosessien ja tilasuunnittelun kehittämishanke

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

2 6000 m 2 vapaata toimistotilaa Rakennusvuosi 1997 Toimistotilaa 12 604 m 2 Vapaana ~6 000 m 2 Kerroksia 7 Tilojen kunto Sijaitsevat parkkitalossa P5, johon kulku yhdyskäytävän kautta. Vieraspaikat sijaitsevat

Lisätiedot

Deekax Air Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Talteri Fair 120 ec

Deekax Air Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Talteri Fair 120 ec Koja Fair 120 ec Koja Fair 120 ec Deekax Air Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Talteri Fair 120 ec Sertifikaatti Nro VTT-C-9151-12 Myönnetty 26.11.2012 Päivitetty 31.03.2014 1 (2) Talteri Fair 120 ec on

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot