työstään, Pirinen tähdentää. Hometalkoiden yhteydessä rakennetaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "työstään, Pirinen tähdentää. Hometalkoiden yhteydessä rakennetaan"

Transkriptio

1 Sienet ja terveys Lääketieteellisen mykologian seura ry:n tiedotuslehti - ISSN Numero 2 / 2010 Puheenjohtajan palsta Kaikki talkoisiin! Ympäristöministeriön Hometalkoot ovat käynnistyneet! Taiteen talossa pidetyissä avajaisissa oli niin paljon väkeä, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet mukaan. Alustukset olivat alalla pitkään toimineiden asiantuntijoiden valmistelemia. Ennen näkemätön päättäväisyys ja yksimielisyys vallitsi päämääristä - no, ihan vähäisiä soraääniä lukuun ottamatta. Nyt kuitenkin tuntui, että jotain konkreettista alkaa tapahtua. Jos päämäärästä ollaankin yksimielisiä, niin keinoista ei sitten enää ollakaan. Koulutuksen ja asennemuutoksen tarve tuli esiin kaikissa puheenvuoroissa. Korjaustapoja on yhtä monta kuin konsulttejakin, eikä maassamme ole vielä käynnistynyt systemaattista tutkimusta oikeista ja riittävistä korjaustavoista. Ajan myötä tullaan viisaammiksi - toivottavasti. Omista virheistä on vaikea oppia. Toisten tekemistä virheistä opitaan yleensä hanakammin. Nyt on asetettu valtakunnan tasolla selkeät tavoitteet joista tärkeimpiä on alan koulutuksen ja pätevöitymisen hankekokonaisuus. Ympäristöministeriön Hometalkoiden talkoopäällikkö Juhani Pirinen toteaa: Systemaattisen ja laadukkaan koulutus- ja pätevöitymisjärjestelmän rakentaminen kosteus- ja homevaurioalalle on välttämätöntä. Arviolta noin rakennusammattilaista joutuu vuosittain tekemisiin kosteusvauriokorjausten kanssa. Tällä hetkellä korjaukset epäonnistuvat usein, koska osaamisessa on puutteita koko ketjussa: ongelmien tutkimisessa, suunnittelussa, korjaamisessa ja valvonnassa. Haluamme palauttaa kuluttajien ja kiinteistönomistajien luottamuksen koko ketjuun. Siihen tarvitaan yhtenäisen koulutuksen ja pätevyyden omaava ammattikunta, joka haluaa olla ylpeä laadukkaasta työstään, Pirinen tähdentää. Hometalkoiden yhteydessä rakennetaan koulutus- ja pätevöitymisjärjestelmä valtionhallinnon, korkeakoulujen ja rakennusalan järjestöjen yhteistyönä. FT, rakennusinsinööri Helmi Kokotti Itä-Suomen yliopistosta vastaa hankekokonaisuudesta. Hometalkoot ovat keskeisesti esillä myös Sosiaali- ja terveysministeriössä: Huono sisäilma on maamme suurimpia ympäristöterveysongelmia. Pelkästään todettujen työperäisten homepölykeuhkojen, ammattiastmojen ja vastaavien sairauksien hoitokustannukset ovat vakuutusyhtiöiden mukaan 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tavoitteena on varmistaa että Suomessa osataan oikeasti arvioida korjaustarve, korjata kosteus- ja homevaurioita ja tehdä homeremontteja. Ettei tehdä sutta ja sekundaa, Jari Keinänen tiivistää. Homeohjelmalla tavoitellaan todellista vaikuttavuutta: sitä ettei kosteusvaurioiden korjaaminen olisi pelkästään kosmetiikkaa, jolla tehdään bisnestä. Korjausmenetelmät on tunnettava. Keinäsen mukaan usein ei vain osata tai sitten tingitään työn laadussa. Kosteusvaurioiden korjaaminen on erittäin paljon ammattitaitoa vaativaa hommaa. Meillä on hyvin vähän yrittäjiä jotka pystyvät oikeasti tekemään sitä. Haluamme varmistaa, että kosteusvaurioiden korjausrakentamista osataan tehdä, ja että menetelmät joilla arvioidaan korjauksen laatua ja korjauksen tarvetta ovat kohdallaan. Siinä mielessä olemme täällä STM:n ympäristöterveysyksikössä ottaneet tämän valtioneuvoston ohjelman todella ilolla vastaan, Jari Keinänen toteaa. Toinen keskeinen ongelma on korjaustöiden onnistumisen ja vaikuttavuuden mittaaminen: Valtion kannalta kiinnostavin kysymys on se, mikä on rahojen todellinen vaikuttavuus. Keinäsen mukaan korjausrakentamiseen jaettujen rahojen käyttöä ei korjausten onnistumisen näkökulmasta valvo oikein kukaan. Tämä on mielenkiintoista, koska valtiovalta tukee homekorjauksia kymmenillä miljoonilla vuosittain ja esimerkiksi Helsingin kaupunki korjaa pelkästään koulurakennuksia 50 miljoonalla eurolla joka vuosi. En usko että esimerkiksi keväällä lisäbudjetissa jaettujen korjausrahojen käyttöä on oikeasti lääneissä millään tavalla arvioitu - ainakaan korjausten laadun osalta. Hankesuunnitelmia ei käydä tarkasti läpi eikä rakentajien osaamista valvota. Sinänsä rahoista on varmasti paljon yleistä hyötyä, mutta pahoin pelkään, että rahat menevät osittain Kankkulan kaivoon. Kannattaisiko ministeriön aktivoitua, vai kuuluisiko asia peräti Valtiontalouden tarkastusvirastolle? Tutkivan journalismin hedelmiä olemme saaneet jälleen viime viikkoina seurata mediasta. Monen poliitikon vaalirahasotkut ovat lillukanvarsia näiden summien rinnalla. Vuodelle 2011 on jo osoitettu ohjelmarahaa, jolla pyritään homeosaamisen valtakunnalliseen lisäämiseen. Yritysten homeosaamisen kasvattamisen lisäksi tavoitteena on kehittää ja nopeuttaa homevaurioiden arviointimenettelyjä sekä arvioida korjausten tuloksia. jatkuu seuraavalla sivulla

2 2 Sienet ja terveys 2 / 2010 Sienet ja terveys Lääketieteellisen mykologian seura ry:n tiedotuslehti ISSN Vuosikerta 13, numero 2 / 2010 Julkaisija: Lääketieteellisen mykologian seura Finnish Society for Medical Mycology ry Toimitus ja taitto: Tuula Putus ja Mervi Oikonen Monistuspaikka: Labquality Oy, Helsinki Julkaistavaksi tarkoitettu aineisto pyydetään lähettämään Seuran sihteerille ensisijaisesti sähköisessä muodossa, joko levykkeellä tai sähköpostitse. Yhteystiedot: Sihteeri Virpi Ratia, Sinikellonpolku 10 B, Vantaa. Sähköposti: Lehden sisältöä lainattaessa lähde on aina mainittava. Seuran hallitus vuonna 2010: Tuula Putus, puheenjohtaja. Virpi Ratia, sihteeri Outi Lindroos, taloudenhoitaja Pentti Kuusela, varapuheenjohtaja Tarja Ojanen Ritva Heikkilä Pirkko Koukila-Kähkölä Seuran internetsivut: Pankkiyhteys: Nordea Tässä numerossa: Puheenjohtajan palsta 1 Sienet ja terveys 2 Nimitysuutisia 2 Aiheutuuko jätteiden varastoinnista, lajittelusta ja jatkokäsittelystä terveyshaittoja? 3 Kirja-arvostelu 6 Kirjaa muistosi pakinanurkkaan! 7 Valokuvakilpailu 7 Puheenjohtajan palsta jatkuu Lisäksi kehitetään kaikille rakennushankkeiden osapuolille suunnattavaa arviointiin liittyvää koulutusta ja viestintää. Muutaman vuonna 2010 rahoitettavan hankkeen korjaussuunnitelmat ja varsinaiset korjaustoimet arvioidaan tarkasti. Lisäksi annetaan määräraha lääkäreiden tietotason kohottamiseen tähtäävään koulutukseen. Koulutuskampanja toteutetaan vuosien aikana. Hometalkoisiin liittyviä hankkeita ovat betonirakenteiden kuntotutkimusohje, suurten rakennusten sisäilmaongelmien tutkiminen, asuntokauppariitojen määrät, oikeusistuimien ratkaisut sekä kuntotarkastukset Pohjoismaissa. Hometalkoiden etenemistä kannattaa seurata netistä Hometalkoot kestävät nyt muutaman vuoden. Työ ei talkoiden jälkeen lopu, mutta hyviä työkaluja on kehitetty, hyviä työtovereita saatu ja jo avajaisissa jaettiin kaikille hienot työhanskat. Olisiko yhdistyksellämme oma sijansa oikean ja ajantasaisen tiedon levittäjänä, kansallisesti ja kansainvälisesti? Tervetuloa mukaan talkoisiin! Hometalkoisiin voi ilmoittautua mukaan ottamalla yhteyttä talkoopäällikkö Juhani Piriseen, Kiitän yhdistyksen hallitusta aktiivisesta yhteistyöstä ja toivotan kaikille yhdistyksen jäsenille Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä ja Onnellista Uutta Vuotta 2011! Tuula Putus, puheenjohtaja Nimitysuutisia Tekniikan tohtori Risto Ruotsalainen on nimitetty VTT:n erikoistutkijaksi ja rakennusten energiatehokkuustiimin tiimipäälliköksi. Diplomi-insinööri Tuula Syrjänen on aloittanut Hengitysliiton korjausneuvontapalvelujen päällikkönä. Syrjänen siirtyi Hengitysliiton palvelukseen Allergia- ja Astmaliitosta, jossa hän toimi sisäilma-asiantuntijana. Mikrobitutkijat ryhtyivät yrittäjiksi Tutkijoina työskennelleet FT Helena Rintala ja FT Teija Meklin ovat ryhtyneet yrittäjiksi. Rakennusten mikrobiongelmiin keskittyvä Mikrobioni Oy on aloittanut toimintansa Kuopiossa. Rintala ja Meklin ovat tehneet pitkän uran tutkijoina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Kuopiossa (entinen Kansanterveyslaitos). Meklin on väitellyt tohtoriksi koulujen sisäilmaongelmista, Rintala puolestaan sädesienistä sisäympäristöissä. Helena Rintala ja Teija Meklin perustivat Mikrobioni Oy:n huhtikuussa Yritys toimii Technopolis Kuopion tiloissa, ja toistaiseksi omistajien lisäksi on palkattuna yksi puolipäiväinen laboratoriotyöntekijä. Yritys tarjoaa asiakkailleen mikrobianalyysejä sekä konsultointia sisäilmakysymyksissä. Analyysityökaluna Mikrobioni käyttää aluksi perinteisiä viljelymenetelmiä. Tulevaisuudessa on kuitenkin tarkoitus tehdä tuotekehitystä ja ottaa käyttöön uusia DNA-pohjaisia menetelmiä. Mikrobioni on ollut mukana Technopolis Ventures -yhtiön yrityshautomotoiminnassa sekä Kuopion yliopiston Oili-hankkeessa. (www.tuli. info) Toivotamme kaikille onnea uusiin haasteisiin!

3 Sienet ja terveys 2 / Katsausartikkeli Aiheutuuko jätteiden varastoinnista, lajittelusta ja jatkokäsittelystä terveyshaittoja? Kotitalouksissa arvioidaan syntyvän jätettä henkeä kohti vuorokaudessa noin 1 kg, josta 70% on biohajoavaa jätettä: elintarvike-, puutarha-, paperi- ja kartonkijätettä. Osa biojätteestä voidaan kerätä ja kierrättää, osa kompostoidaan ja osa menee kaatopaikalle. Kotitalouksien jäteastiat tyhjennetään usein viikon välein ja lajiteltu jäte vielä harvemmin, joten jätteiden varastointi kotitalouksissa saattaa aiheuttaa haittoja ja ongelmia. Myös laitoskeittiöt ja elintarvikealan teollisuus tuottavat suuria määriä biojätettä. Hollannissa on tutkittu lajitellun kotitalousjätteen varastointiin liittyvää bioaerosolialtistusta. Lajiteltua jätettä varastoitaessa mikrobipitoisuudet olivat erittäin korkeat ja lajiteltua jätettä varastoitaessa korkeammat kuin lajittelematonta jätettä varastoitaessa (Wouters 1999, Wouters ym. 2000). Suomalaisissa tutkimuksissa mitattiin bioaerosolien pitoisuuksia erilaisissa tilanteissa, kuten homeisen leivän laittaminen roskiin, takkapuiden kantaminen sisään ja perunoiden kuoriminen. Homeisen leivän käsittelyn jälkeen ilman homepitoisuus ylitti cfu/m³ (Lehtonen ym. 1993). Kotitalouksien keittiöiden suunnittelussa ei jätteiden lajittelua ole otettu vielä kovin hyvin huomioon aivan uusimpia rakennuksia lukuun ottamatta, joten jätteitä joudutaan varastoimaan tarkoitukseen huonosti sopivissa astioissa asuintiloissa, kuten keittiössä, tai niihin välittömästi liittyvissä tiloissa, tuulikaapissa tai apukeittiössä. Biojätteen ja kiinteän kaatopaikkajätteen lisäksi kotitalouksissa varastoidaan usein nestemäisiä jätteitä, lasi-, metalli- ja muovijätettä sekä ongelmajätteitä kuten paristoja, liuottimia, raskasmetalleja sisältäviä akkuja ja elohopeakuumemittareita sekä vanhentuneita lääkkeitä. Epäpuhtaan lasi- ja metallijätteen varastointiin saattaa myös liittyä mikrobi- ja hajuhaittoja samalla tavoin kuin biojätteen käsittelyyn. Asumisterveysoppaassa jätteiden varastoinnista on annettu varsin niukat ohjeet (Asumisterveysopas 1997). Maamme kotitalouksissa kompostoidaan biojätettä myös talviaikaan kylmästä ilmastosta huolimatta. Pienissä 1-2 hengen kotitalouksissa kotikompostori jäätyy helposti talvella ja materiaalin hajoaminen muuttuu anaerobiseksi. Pienimuotoisen kompostoinnin hyödyistä ja haitoista Suomessa ei ole tutkimuksia saatavissa. Englantilaisen tutkimuksen mukaan pienkompostoreissa tapahtuu erittäin usein anaerobista hajoamista, mikä aiheuttaa hajuhaittoja. Toisaalta Suomen ilmastossa kompostorin ongelmana voi kesäaikanakin olla liian matala lämpötila, mikä voi johtaa kärpästen lisääntymiseen kompostissa. Valtakunnallisen jätestrategian mukaan jätteiden määrä tulisi minimoida, sekä kierrätystä ja jätteiden hyötykäyttöä lisätä. Samanaikaisesti tulisi huolehtia siitä, etteivät jätteet aiheuta terveysriskejä tai muuta haittaa (Terveydensuojelulaki 22 ). Kunnan tehtävä on järjestää asumisessa syntyvän jätteen käsittely alueellaan (Jätelaki ja -asetus 1993). Biojätteen käsittely on monissa kunnissa hoidettu vain taajamissa. Hajaasutusalueella yhdyskuntajätteeksi saatetaan ottaa vain kompostiin kelpaamaton jäteaines ja biojätteen käsittely jää talouksien pienkomposteissa hoidettavaksi enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi. Jätteiden käsittely ja lajittelu työterveydellisenä riskinä Jätteen kerääjien, lajittelijoiden ja käsittelijöiden altistumista työympäristössään ja työperäistä oireilua on selvitetty useissa tutkimuksissa. Kehitysmaiden slummeissa ja kaatopaikoilla jäteongelmat ovat omaa luokkaansa, mutta myös kehittyneissä kylmän ja lauhkean ilmaston maissa jätteiden käsittelyyn liittyy merkittäviä työterveysriskejä. Jätteen käsittelyyn liittyviä altisteita ovat bakteerit, homeet, endotoksiini, glukaani, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ja dieselpakokaasut (Poulsen ym. 1995). Jätteen varastoinnin aikana ehtii reilun parin viikon aikana kasvaa noin 60 eri bakteerilajia ja noin 20 eri sienilajia, jotka tuottavat merkittäviä määriä MVOC-yhdisteitä ja muita pahanhajuisia hajoamistuotteita, butyraattia (voihappoa), rikkiyhdisteitä, esim. dimetyylisulfidia, butanonia ja isopreenia (Mayrhofer ym. 2006). Jäteastioiden liian harva tyhjennysväli aiheuttaa lähiympäristöön merkittävää hajuhaittaa ja saattaa houkutella haittaeläimiä, kuten kärpäsiä ja jyrsijöitä. Tutkimuksen mukaan työhygieeniset raja-arvot ylittyivät usein. Jätteen kerääjät altistuvat huomattavan korkeille bioaerosolipitoisuuksille. Jäteauton kuljettajilla on todettu hengitystieoireita, tuki- ja liikuntaelinten sairauksia ja vatsaoireita enemmän kuin muilla kuljetusalalla työskentelevillä. Jätteen lajittelussa ja käsittelylaitoksissa altistumistasot ovat vielä korkeammat. Mikrobien pitoisuudet ilmassa ovat samaa suuruusluokkaa kuin maatalouden työvaiheissa, sadoista tuhansista miljooniin itiöihin / m³. Hollannissa on arvioitu jätteen käsittelijöiden ja lajittelijoiden altistumista. Kompostointilaitoksilla kokonaispölyaltistus oli jopa 14,3 mg/ m³ jätteen käsinlajittelun yhteydessä ja lähes 10 mg/ m³ kompostin hoidon yhteydessä. Endotoksiinipitoisuudet vaihtelivat 32 ng/ m³ ng/ m³. Korkeimmat endotoksiinitasot todettiin jätteenlajittelijoilla. Mikrobialtistumisen taso oli miljoonia itiöitä/ m³ (Van Tongeren ym. 1997). Eräässä toisessa hollantilaisessa tutkimuksessa jätteen kerääjillä ja käsittelijöillä bakteerialtistuminen oli tasolla cfu/m³ ja homealtistuminen cfu/m³. (jatkuu seuraavalla sivulla)

4 4 Sienet ja terveys 2 / 2010 Työntekijät raportoivat monia ärsytysoireita kuten päänsärkyä, epätavallisen voimakasta väsymystä ja vatsaoireita (Heldal ja Eduard 2004). Hollantilainen tutkimusryhmä korosti erityisesti sisätiloissa tapahtuvan jätteenlajittelun ja käsittelyn johtavan korkeisiin altistumistasoihin ulkotiloissa tapahtuvaan työhön verrattuna (Wouters ym. 2005). Tutkimuksissa kansalliset työhygieeniset raja-arvot ylittyivät. Puolassa tehdyn tutkimuksen mukaan jätteen kerääjien ja käsittelijöiden työskentelyolosuhteet olivat myös huonot. Työilman pölyn kokonaismäärä oli jätteen keräyksessä 7,7 mg/m³ ja kompostoinnissa 4,6 mg/ m³. Kompostointialueella endotoksiinipitoisuus oli 86 ng/ m³, lajittelussa 61 ng/m³ ja jätteen keräysalueella 36 ng/m³. Bakteerinäytteissä olivat gram-negatiiviset sauvat eli lähinnä ulosteperäiset bakteerit valtasukuina (Krajewski ym. 2002). Saksalaisessa tutkimuksessa todettiin jätteenkerääjillä ja käsittelijöillä IgG-luokan vasta-aineita homeille ja sädesienille. Työntekijät raportoivat mm. hengitystie- ja iho-oireita. Työntekijöiden väliset erot altistumisessa ja vasta-aineiden tasossa olivat kuitenkin suuria (Bünger ja Antlauf- Lammers 2000). Yhteenvetona työntekijöiden terveyshaitoista todettiin, että jätteenkäsittelijöillä on selvästi enemmän vatsaoireita, ihon ja silmien ärsytysoireita ja ODTS-oireita (orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä) kuin muulla väestöllä (Poulsen ym. 1995). VOC- ja erityisesti rikkiyhdisteiden on arveltu aiheuttavan työntekijöiden raportoimia vatsaoireita (Wilkins 1994). Äskettäin julkaistussa katsausartikkelissa todettiin työntekijöiden sairastumisen riskin olevan 1,9-4,1 -kertaisen hengitystiesairauksiin, ja vatsaoireiden ja kuulovaurion vaaran olevan tätä jonkin verran pienempi (Kuijer ym. 2010). Kanadalaisessa tutkimuksessa korkeimmat homealtistustasot (mediaani cfu/ m³) todettiin maaseudulla kompostoitavaa jätettä keräävillä työntekijöillä ja korkeimmat bakteeritasot puolestaan kaupungeissa. Jätteen tyhjennysväli tässä tutkimuksessa oli kaksi viikkoa. Terveyshaittana todettiin hengitystie- ja vatsaoireita sekä allergiaa (Lavoie ym. 2006). Suomessa on vertailtu kaatopaikkojen ja muiden jätteenkäsittelylaitosten altistumisolosuhteita ja todettu, että jätteenkäsittelyssä homealtistuminen oli luokkaa cfu/m³. Kaatopaikoilla ja jätteen keräyksessä altistumistasot olivat huomattavasti matalammat. Gram-negatiivisten bakteerien määrä ylitti työhygieeniset raja-arvot jätteenkäsittelyssä ja VOC-pitoisuudet olivat korkeimmillaan 3000 mikrogrammaa/m³ (Kiviranta ym. 1999). Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan biojätteen käsittelylaitoksen jätteen vastaanottotilassa mikrobien pitoisuudet olivat erittäin korkeat, cfu/m³, rumpukompostointihallissa cfu/m³, ja valvomossa cfu/m³. Materiaalin vastaanottohallin endotoksiinipitoisuus oli 200 EU/m³ ja pölypitoisuus 0,6-0,7 mg/m³. VOC-analyyseissä todettiin karboksyylihappoa ja estereitä, erilaisia alkoholeja, ketoneja, aldehydejä ja terpeenejä (Tolvanen ja Nykänen 2005). Jätteen murskaushallissa työntekijät raportoivat kuivaa yskää, ihon kutinaa ja ihottumaa (Tolvanen ja Hänninen 2006). Kaatopaikkojen ja jätteenkäsittelylaitosten ympäristöterveydelliset riskit Jätteidenkäsitelylaitosten ympäristössä asuville saattaa aiheutua sekä viihtyvyys- että terveyshaittaa. Mikrobien pitoisuudet jätelaitosten ympäristössä vaihtelevat 100 cfu/m³:n ja cfu/m³:n välillä ja MVOCpitoisuudet olivat jopa 40mg/m³ (Noble ym. 2009). Suomessa tehdyssä puhelinhaastattelussa jätteenkäsittelylaitosten ja kaatopaikkojen lähettyvillä asuvista raportoi hajuhaittaa % vastaajista, jotka asuivat alle 1,5 km:n säteellä laitoksesta, 13-84% vastaajista, jotka asuivat 1,5-3 km:n etäisyydellä ja vielä 3-5 km:n säteellä 2-64% vastaajista koki hajua ja haittaa (Aatamila ym. 2010). Keski- Euroopassa tehdyssä tutkimuksessa hajua raportoitiin m etäisyydelle asti (Müller ja Thissen 2004). Kokeellisessa tutkimuksessa kaatopaikoilta vapautuvien hiukkasten vaikutuksia oli tutkittu ihmisen keuhkokudosviljelmissä ja todettu

5 Sienet ja terveys 2 / PM 10 ja PM 2,5 hiukkasten olevan samalla tavalla haitallisia hengitysteille kuin kaupunki-ilman PM 10 -hiukkaset (Koshy ym. 2009). Tuoreen metaanalyysin mukaan kaatopaikkojen lähettyvillä sekä vanhojen jätteenpolttolaitosten ja ongelmajätteiden käsittelylaitosten lähettyvillä asukkaiden terveyshaittojen riski oli jonkin verran kohonnut. Kolmen kilometrin säteellä jätteenpolttolaitoksista syöpäriski oli kohonnut noin 3,5% tavanomaisesta. Non-Hodgkin lymfooman ja pehmytkudossarkooman riski oli hiukan suurempi kuin muiden syöpämuotojen riski (Porta ym. 2009). Eräässä toisessa katsauksessa tuotiin esiin oireilun kuten väsymyksen ja päänsäryn olevan yleisiä kaatopaikkojen lähettyvillä asuvilla. Samalla muistutettiin myös psykososiaalisten tekijöiden ja huolestuneisuuden vaikuttavan myös oireiden raportointiin. Koska väestö on tietoinen altistumisestaan, luotettavia kontrolloituja tutkimuksia on vaikea ellei mahdotonta tehdä (Vrijheid 2000). Joitakin objektiivisiakin mittaustuloksia on julkaistu. Kaatopaikkojen lähellä asuvilla lapsilla mangaanin ja arseenin määrät hiusnäytteissä olivat kohonneet ja löydös korreloi myös heikentyneiden neuropsykologisten testitulosten kanssa (Wright ym. 2006). Terveysriskin mekanismit Jätteen varastointiin ja käsittelyyn liittyvän terveyshaitan mekanismit ovat osittain tuntemattomia, mutta on todennäköistä, että terveyshaitat syntyvät samoista syistä kuin sisäilman kosteusvauriomikrobien aiheuttamat haitat. Kyse voi olla ärsytyksestä, inflammaatiosta eli tulehdusreaktioista, infektioista ja eri mekanismeilla syntyvistä allergia- ja yliherkkyyssairauksista. Yliherkkyyssairauksia voi syntyä välittömän (IgEvälitteisen) ja viivästyneen eli soluvälitteisen mekanismin kautta. Jätteen käsittelyn on in vitro-kokeissa kuvattu aiheuttavan mm. interleukiini-8 (IL-8) tulehdusvälittäjäaineen erittymistä työntekijöiden keuhkojen epiteelisoluista. Eri jätteiden käsittelylaitoksista kerätyn pölyn inflammaatiopotentiaali osoittautui hyvin erilaiseksi. Kotitalousjätteen pöly oli huomattavasti haitallisempaa keuhkosoluille kuin keräyspaperin tai pullojen keräys- ja lajittelulaitoksen pöly. Pölyn endotoksiinipitoisuus ei korreloinut inflammaatiopotentiaalin kanssa, vaan kyseessä on jokin muu komponentti pölyssä (Allermann ja Poulsen 2000). Myös norjalaisessa tutkimuksessa todettiin jätteen kerääjien ysköksissa IL-8-tason ja tulehdussolujen määrän nousua sekä muutoksia keuhkojen toimintakokeissa työviikon aikana. Inflammaatio näytti liittyvän erityisesti endotoksiinialtistukseen ja vähemmän selvästi betaglukaanialtistukseen. Yhteyttä elinkykyisten mikrobien lukumäärän ja tulehduslöydösten välillä ei todettu. Mikrobien pintarakenteilla ja hajoamistuotteilla oli voimakas soluvaste (Heldal ym. 2003). Jätteen käsittelyn yhteydessä on kuvattu myös homesienten aiheuttama suora infektio keuhkokudoksessa. Tämä voi johtaa edelleen allergisoitumiseen ja ABPA-oireyhtymään (allerginen bronkopulmonaarinen aspergilloosi) (Allmers ym. 2000). Yhteenveto Kotitalouksien biojäteastiat tulisi tyhjentää päivittäin. Kotikompostorien sijasta tulisi suosia suurempia kompostointiyksiköitä (kortteli, kaupunginosa, kylä), joilla olisi ammattitaitoinen hoitaja. Näin vältyttäisiin mikrobialtistumiselta kompostin hoidon yhteydessä sekä kärpäs- ja hajuhaitoilta. Biojätteen yli viikon mittaista varastointia tulisi välttää ennen jätteen keräilyä käsittelylaitokseen. Biojäteasemilla ja kompostointilaitoksissa työntekijöiden tulee käyttää suojavaatetusta, silmä- ja hengityksensuojainta (raitisilmahuppu, jossa on P3-suodatin + aktiivihiilisuodatin) sekä suojakäsineitä. Kirjallisuusviitteet Tuula Putus Turun yliopisto Aatamila ML, Verkasalo PK, Korhonen M, Viluksela MK, Pasanen Kari, Tiittanen P, Nevalainen A. Odour Annoyance Near Waste Treatment Centres: A Population-Based Study in Finland. (Symposium Abstract) Epidemiology 2009;20:S156. Allermann L, Poulsen OM. Inflammatory potential of dust from waste handling facilities measured as IL-8 secretion from lung epithelial cells in vitro. Ann Occup Hyg 2000;44: Bünger J, Antlauf-Lammers M, Schultz TG, Westphal GA, Müller MM, Ruhnau P, Hallier E. Health complaints and immunological markers of exposure to bioaerosols among biowaste collectors and compost workers. Occup Environ Med 2000;57: Kiviranta H, Tuomainen A, Reiman M, Laitinen S, Nevalainen A, Liesivuori J. Exposure to airborne microorganisms and volatile organic compounds in different types of waste handling. Ann Agric Environ Med 1999;6: Allmers H, Huber H, Baur X. Two year follow-up of a garbage collector with allergic bronchopulmonary aspergillosis (ABPA). Am J Ind Med 2000;37: Heldal KK, Halstensen AS, Thorn J, Eduard W, Halstensen TS. Airway inflammation in waste handlers exposed to bioaerosols assessed by induced sputum. Eur Respir J 2003;21: Heldal KK, Eduard W. Associations between acute symptoms and bioaerosol exposure during collection of household waste. Am J Ind Med 2004;46: Koshy L, Jones T, BéruBé K. Characterization and bioreactivity of respirable airborne particles from a municipal landfill. Biomarkers 2009;14 (Suppl1):49-53). Krajewski JA, Tarkowski S, Cyprowski M, Szarapinska- Kwaszewska J, Dutkiewicz B. Occupational exposure to organic dust associated with municipal waste collection and management. Int JOccup Med Environ Health 2002; 15: Kuijer PP, Sluiter JK, Frings-Dresen MHW. Health and safety in waste collection: towards evidence-based worker health surveillance. Am J Ind Med 2010; 53;10: Lavoie J, Dunkerley CJ, Kosatsky T, Dufresne A. Exposure to aerosolized bacteria and fungi among collectrs of commercial, mixed residential, recyclable and compostable waste. Sci Tot Environ 2006;370: Lehtonen M, Reponen T, Nevalainen A. Everyday activities and variation of fungal spore concentrations in indoor air. Int Biodeter Biodegradat 1993;31: Mayrhofer S, Mikoviny T, Waldhuber S, Wagner AO, Innerebner G, Franke-Whittle IH, Märk TD, Hansel A, Insam H. Microbial community related to volatile organic compound (VOC) emission in household biowaste. Environ Microbiol 2006;8: Müller T, Thissen R, Braun R, Dott W, Fisher G. (M)VoC and Composting Facilities Part 1: (M)VOC Emissions from Municipal Biowaste and Plant Refuse. Environ Sci Pollut Res 2004;11: Noble R, Elphinstone JG, Sansford JG, Budge GE, Henry CM. Management of plant health risks associated with processing of plant-based wastes: A review. Biores Technol 2009;100: Porta D, Milani S, Lazzarino AI, Peruci CA, Forastiere F. Systematic review of epidemiological studies on health effects associated with management of solid waste. Environ Health 2009;8:60. Poulsen OM, Breum NO, Ebbehøj N, Hansen AM, Ivens UI,van Lelieveld D, Malmros P, Matthiasen L, Nielsen BH, Nielsen EM et al. Collection of domestic waste. Review of occupational health problems and their possible causes. Sci Total Environ 1995;18:1-19. Tolvanen O, Nykänen J, Nivukoski U, Himanen M, Veijanen A, Hänninen K. Occupational hygiene in a Finnish drum composting plant. Waste management 2005;25: Tolvanen OK, Hänninen KI.Mechanical biological waste treatment and the associated occupational hygiene in Finland. Waste Management 2006;26: Van Tongeren, Van Amelsvoort L, Heederick D. Exposure to organic dusts, endotoxins and microorganisms in the municipal waste industry. Int J Occup Environ Health 1997;3: (jatkuu seuraavalla sivulla)

6 6 Sienet ja terveys 2 / 2010 Wilkins K. Volatile organic compounds from household waste. Chemosphere 1994;29: Wouters I. Endotoxin and beta-(1-->3)-glucan exposure in household waste collectors and compost workers: a relation with upper airway inflammation. Schriftenr Ver Wasser Boden Lufthyg 1999;104: Wouters IM, Douwes J, Doekes G, Thorne PS, Brunekreef B, Heederik DJ. Increased levels of markers of microbial exposure in homes with indoor storage of organic household waste. Appl Environ Microbiol Feb;66(2): Wouters IM, Spaan S, Douwes J, Doekes G, Heederick D. Overview of personal occupational exposure levels to inhalable dust, endotoxin, β(1-3)-glucan and fungal extracellular polysacharides in the waste management chain. Ann Occup Hyg 2005;50: Wright RO, Amarasiriwardena C, Woolf AD, Jim R, Bellinger DC. Neuropsychological correlates of hair arsenic, manganese and cadmium levals in school-age children residing near a hazardous waste site. Neurotoxicology 2006;27: Vrijheid M. Health effects of residence near hazardous waste landfill sites: a review of epidemiologic literature. Environ Health Perspectives 2000;108 (Suppl 1): Kirja-arvostelu Tuula Putus: Home ja terveys - Kosteusvauriohomeiden ja hiivojen terveysvaikutukset Suomen ympäristö- ja terveysalan kustannus Oy, 2010 Ympäristöterveyteen liittyvästä työstään tunnetun ympäristölääketieteen dosentin ja seuramme puheenjohtajan Tuula Putuksen odotettu ja toivottu kirja Home ja terveys tulee käytännön tarpeeseen. Kirja täydentää hyvin STM:n Asumisterveysoppaan mikrobitietoutta kosteusvauriomikrobien terveysvaikutusten osalta. Kirja antaa läpileikkauksen mikrobien aiheuttamista haitoista terveydenhuollon parissa työskenteleville, terveydensuojelun ammattilaisille sekä myös meille rakennusterveyden asiantuntijoille. Kirja antaa selkeän kuvan yksittäisten mikrobien mahdollisuuksista aiheuttaa vakavia terveyshaittoja sekä pysyviä sairauksia altistuksen yhteydessä tai sen jälkeen. Teoksesta löytyy myös tuhti tietopaketti kosteusvaurioissa elävien homesukujen aiheuttamista allergisoivista, toksisista sekä infektoivista ominaisuuksista. Kirjassa myös suositellaan uusia terveysperusteisia toimenpiderajoja. Kirjan kuvaamien esimerkkitapausten myötä konkretisoituvat altistumisen aiheuttamat terveyshaitat sellaisellekin lukijalle, joka omakohtaisesti tai työssään ei ole joutunut tekemisiin rakennusten homeiden aiheuttamien oireiden ja sairauksien kanssa. Esimerkkitapaukset tuovat tietoa myös niille, jotka eivät usko haittoihin tai aliarvioivat kosteusvauriohomeiden aiheuttamien oireiden ja niistä aiheutuvien vakavienkin sairauksien merkitystä. Kirjassa kerrotaan yksilöidysti puutavaran mikrobisuvuista. Tämä kirjan luku kuvastaa hyvin sitä, miten herkkää rakentaminen on ja miten tärkeää oikeaoppinen rakennusmateriaalien säilytys sekä materiaalien käytön yhteydessä tapahtuva materiaalien laadunvarmistus rakentamisessa on jotta mikrobien aiheuttamat terveyshaitat kyettäisiin ennaltaehkäisemään. Lukija ymmärtää tästä luvusta myös sen, että eri rakennusmateriaalien kosteudensietokyvyllä on suuria eroja ja jotkin rakennusmateriaalit ovat erittäin vaurioherkkiä. Näihin vaurioherkkiin materiaaleihin voi hyvinkin nopeasti tulla terveyshaittaa aiheuttavia homeita, hiivoja ja niiden aineenvaihduntatuotteita sekä toksiineja. Teoksessa kerrotaan kiinnostavasti myös harvinaisista kosteusvauriomikrobeista ja niiden terveydellisestä merkityksestä. Itseäni ilahdutti erityisesti kirjan kappaleessa Päätelmät käsitelty riskinarviointi ja arvioinnille määritetyt kriteerit sekä runsaasti toksiineja tuottaville mikrobeille ehdotettu nollatoleranssi ja heikon immuunipuolustuksen omaavien ihmisten altistuksen totaaliehkäiseminen. Lukija jää kaipaamaan bakteerien, erityisesti sädesienten esittelyä ja terveysmerkityksen arviointia. Myös Cladosporiumin merkitys kosteusvaurioissa puuttui. Lisäksi tulehdusmekanismien ja toksisten vaikutusten tarkempi kansantajuinen esittely toisi maallikkolukijalle selvyyttä erityisesti hiljattain julkisuudessa käydyn keskustelun jälkeen. Tutkijoilla tuntuu olevan vielä keskinäisiä mielipide-eroja toksiinien merkityksestä, mikä toivottavasti poistuu tutkimuksen edetessä. Myös materiaalipäästöjen terveyshaittojen tarkastelu puuttuu kirjan ensimmäisestä painoksesta. Mahdollisesti kirjan seuraavissa painoksissa saadaan näistäkin asioista lisää tietoa. Kirjaa voi suositella kaikille rakennusten aiheuttamien terveyshaittojen parissa työskenteleville. Kirja on lajissaan ensimmäinen ja antaa ensiarvoisen tärkeää sekä yksilöityä tietoa homeiden aiheuttamista terveyshaitoista, niiden ennaltaehkäisystä sekä haittojen poistosta. Päivi Pakalén VTT:n sertifioima rakennusterveysasiantuntija

7 Sienet ja terveys 2 / Kirjaa muistosi pakinanurkkaan! Kutsumme juuri sinut muistelemaan menneitä mykologian pioneerivuosilta. Onko mieleesi jäänyt jokin koskettava / hauska / käänteentekevä ja/tai mielenkiintoinen tapahtuma alan varhaisilta vuosilta? Kyseessä voi olla esimerkiksi tärkeä julkaisu, potilastapaus, monitieteisen työryhmän saavutus tai muu asia, joka kannattaisi ikuistaa ja jakaa nuorempien kollegojen kanssa. Avaamme pakinapalstan erittäin epätieteellisille teksteille otsikolla Vanha mykologi muistelee. Niin kauan kuin vielä muistamme. Vetoan erityisesti perustajajäseniin: jakakaa ainutlaatuiset muistot kanssamme! Pyydämme lähettämään noin 1-2 sivun mittaiset tekstit seuran puheenjohtajalle tai sihteerille sähköpostitse, ensisijaisesti tuula. Myös hyväntahtoiset anekdootit ovat sallittuja ja kuvat erityisen tervetulleita. Seuraava lehti ilmestyy keväällä 2011, joten kirjoitusaikaa on vaikkapa joulunpyhinä. Tuula Putus Valokuvakilpailu Lääketieteellisen Mykologian seuran jäsenille Lääketieteellisen Mykologian seura kutsuu jäsenensä osallistumaan mikro- ja makrosieniaiheiseen valokuvakilpailuun. Kilpailuaika päättyy Parhaat kuvat palkitaan. Kilpailussa on kolme sarjaa: 1. mikrosienet mikroskooppikuville ja kudosleikkeille 2. makrosienten sarja näkyville sienille ja sienikasvustoille 3. rakennus- tai rakennekuvat joissa näkyy ajan hammas ja siitä seuraavat mikrobi- tai muut vauriot Voit lähettää kuvia digitaalisessa muodossa tai paperikuvina Seuran sihteerille. Digikuvia voi lähettää myös esim CD-levyllä. Jos skannaat paperikuvia, käytä resoluutiona pikseliä/ tuuma. Sähköpostin liitteenä lähetettävien digikuvien koko voi olla enintään 10 MB. Kuvien lähettämisen yhteydessä pyydetään mainitsemaan: mihin sarjaan kuva osallistuu kuvien ottajan yhteystiedot saako kuvan julkaista Mykologian seuran lehdessä ja verkkosivuilla haluatko paperikuvat takaisin, liitä tällöin mukaan osoitteella varustettu postituskuori Tuula Putus

8 8 Sienet ja terveys 2 / 2010

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin MISSIOMME Suojaamme ihmisiä, prosesseja ja ympäristöä tuottamalla puhdasta ilmaa. Vietämme 90 % ajastamme sisätiloissa Huono sisäilma alentaa työtehokkuutta

Lisätiedot

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen diagnosointi. FM Eetu Suominen Turun yliopisto, Biokemian laitos Labquality Days 2017

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen diagnosointi. FM Eetu Suominen Turun yliopisto, Biokemian laitos Labquality Days 2017 Sisäilmaongelmaisen rakennuksen diagnosointi FM Eetu Suominen Turun yliopisto, Biokemian laitos Labquality Days 2017 Johdantoa Asunnon ja muiden oleskelutilojen terveellisyyteen vaikuttavat sekä kemialliset

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Katja Outinen Ohjelmapäällikkö, Kosteus- ja hometalkoot/ympäristöministeriö. Tausta: DI

Katja Outinen Ohjelmapäällikkö, Kosteus- ja hometalkoot/ympäristöministeriö. Tausta: DI Katja Outinen Ohjelmapäällikkö, Kosteus- ja hometalkoot/ympäristöministeriö Tausta: DI Hometalkoiden kuulumisia Katja Outinen Kosteus- ja hometalkoiden tausta Valtioneuvoston periaatepäätös korjausrakentamisesta

Lisätiedot

BAT-tutkimus paloasemilla sekä SPAL ry:n henkilöstökysely

BAT-tutkimus paloasemilla sekä SPAL ry:n henkilöstökysely BAT-tutkimus paloasemilla sekä SPAL ry:n henkilöstökysely Tuula Putus työterveyshuollon el, työterveyshuollon professori Turun yliopisto T:mi IndoorAid Lähtökohta Suomessa tutkittu alun perin maatalouden

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T013 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TYÖTERVEYSLAITOS, LABORATORIOTOIMINTA FINNISH INSTITUTE OF OCCUPATIONAL HEALTH, LABORATORIES

Lisätiedot

Kosteusvaurioiden vaikutukset riittävä korjausaste. Risto Salin, Inspector Sec Oy Oulu

Kosteusvaurioiden vaikutukset riittävä korjausaste. Risto Salin, Inspector Sec Oy Oulu Pääteesit Kosteudenhallinnan pettäminen voi käynnistää itseään ylläpitäviä reaktioketjuja, jotka jatkuvat, vaikka rakenteet kuivuvat tavoitearvoihin tai jotka tuottavat itse tarvitsemansa kosteuden. Onnistuneen

Lisätiedot

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu 26.02.2015 Hangon kaupunki Hagapuiston koulu Sisäilman VOC-mittaukset 23.1.2015 Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/5 1. Yleistiedot Kohde Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Lisätiedot

NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Miia Pitkäranta, Indoor Quality Service Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon

NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Miia Pitkäranta, Indoor Quality Service Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon RAPORTTI ILA 2012-52 Miia Pitkäranta Indoor Quality Service Oy Tiilenpolttajankuja 5 01720 Vantaa TULOSRAPORTTI KOHDE: Päiväkoti Ukko-Pekka, Asematie 3, 01300 Vantaa NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Miia

Lisätiedot

Environmental Relative Moldiness Indeksin (ERMI) soveltaminen Suomessa

Environmental Relative Moldiness Indeksin (ERMI) soveltaminen Suomessa Environmental Relative Moldiness Indeksin (ERMI) soveltaminen Suomessa Martin Täubel, Anne M Karvonen, Tiina Reponen, Stephen Vesper, Juha Pekkanen, Anne Hyvärinen 24.3.2016 SIS FERMI Hyvärinen 1 Mikä

Lisätiedot

Lukuisat epidemiologiset tutkimukset

Lukuisat epidemiologiset tutkimukset FM, tutkija Kaisa Jalkanen FT, dosentti, johtava tutkija Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asuinympäristö ja terveys -yksikkö, Kuopio Mikrobiologiset menetelmät homevaurion toteamisessa Homekasvua

Lisätiedot

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 19.10.2016 Pikkuparlamentti

Lisätiedot

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanomateriaalit suomalaisissa työpaikoissa hyödyt ja haasteet Kai Savolainen Työterveyslaitos, Helsinki, 4.11.2015 2000-luku: Nanoteknologian sovellukset

Lisätiedot

BAT-tutkimus Terveyshaitat kosteusvaurioituneilla paloasemilla

BAT-tutkimus Terveyshaitat kosteusvaurioituneilla paloasemilla BAT-tutkimus Terveyshaitat kosteusvaurioituneilla paloasemilla Tuula Putus työterveyshuollon el, työterveyshuollon professori Turun yliopisto T:mi IndoorAid Tausta Kyseessä on osa laajempaa Työsuojelurahaston

Lisätiedot

3.1 Keräys ja kuljetus

3.1 Keräys ja kuljetus 3.1 Keräys ja kuljetus 3.1.1 Työhygieeniset altisteet Altistuminen Jätemateriaalista peräisin olevien pölyn, bakteerien, endotoksiinien, sieni itiöiden ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksien

Lisätiedot

NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Merja Järvelä, Thermopolis Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon

NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Merja Järvelä, Thermopolis Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon RAPORTTI ILA2013-1 Thermopolis Oy Merja Järvelä Valtuustontie 2 62100 Lapua TULOSRAPORTTI KOHDE: Knuuttilan päiväkoti, Seinäjoki NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Merja Järvelä, Thermopolis Oy, 2.1.2013

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

Mikrobitoksiinit sisäympäristössä. Martin Täubel ja Anne Hyvärinen

Mikrobitoksiinit sisäympäristössä. Martin Täubel ja Anne Hyvärinen Mikrobitoksiinit sisäympäristössä Martin Täubel ja Anne yvärinen Mykotoksiinit sienien sekundaarimetaboliitit Mycos (Greek) = sieni Toxicum (Latin) = toksinen Tällä hetkellä >300 erilaista mykotoksiinia

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus 2015 26.3.2015 Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje muutetaan perustuslain mukaisesti asetukseksi 32 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja

Lisätiedot

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa

Lisätiedot

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Vesa Pekkola. Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Vesa Pekkola. Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö ... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä Vesa Pekkola Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristötekniikan DI, RTA Merkittävimmän osan työurastani olen ollut terveydensuojeluun liittyvissä viranomaistehtävissä

Lisätiedot

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli Rakennusten ylläpito ja sisäilmaongelmien selvittäminen Käyttäjien huomioiminen ja tehtävät sisäilmaongelmien selvitysprosessissa Vesa Pekkola Ylitarkastaja

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin

Lisätiedot

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) 16.9.2013

Lausunto 1 (5) 16.9.2013 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO ESITYKSESTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISEKSI JA ASETUKSESTA ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA

Lisätiedot

Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle. Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2.

Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle. Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2. Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2.2017 1 Kiinteistön sisäilmaongelma käyttäjä, työnantaja ja omistaja isojen

Lisätiedot

MITTAUSTULOKSET Koskenkylän koulu, Koskenkyläntie 424, Pernaja Liite

MITTAUSTULOKSET Koskenkylän koulu, Koskenkyläntie 424, Pernaja Liite 77.0709 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille.

Lisätiedot

Ositum Oy:n tilastoaineistoon perustuvat raportoinnin viitearvot ja niiden hyödyntäminen sisäilmaja rakennevauriotutkimuksissa

Ositum Oy:n tilastoaineistoon perustuvat raportoinnin viitearvot ja niiden hyödyntäminen sisäilmaja rakennevauriotutkimuksissa Ositum Oy:n tilastoaineistoon perustuvat raportoinnin viitearvot ja niiden hyödyntäminen sisäilmaja rakennevauriotutkimuksissa Juhani Kronholm, Pekka Aittala, Heidi Tiala, Merja Mikkonen Sisäilmastoseminaari

Lisätiedot

TOKSISUUSTESTI SISÄILMALLE?

TOKSISUUSTESTI SISÄILMALLE? TOKSISUUSTESTI SISÄILMALLE? TOXTEST-TUTKIMUKSEN TULOKSIA Kati Huttunen Toksisuustestin tarve Kosteusvauriokohteita on enemmän kuin varoja niiden korjaamiseen Korjauskohteiden priorisointi pitäisi tehdä

Lisätiedot

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 1 Sisäilma on hyvää, jos käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä tai siinä ei ole epäpuhtauksia, jotka voivat

Lisätiedot

90% toimistoilman pitoisuuksista on alle ko pitoisuustason (aineisto Etelä-Suomesta)

90% toimistoilman pitoisuuksista on alle ko pitoisuustason (aineisto Etelä-Suomesta) 1/9 TYÖTERVEYSLAITOKSEN KÄYTTÄMIÄ VIITEARVOJA SISÄYMPÄRISTÖN ONGELMIEN TUNNISTAMISESSA TOIMISTOTYÖYMPÄRISTÖISSÄ (rakennuksissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto) päivitetty 14.10.2015 HUOM. SISÄYMPÄRISTÖÄ

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015 Poistoa Oy on erikoistunut homesiivouksiin Poistoa Oy on Suomen ensimmäinen homesiivouksiin erikoistunut siivousalan yritys

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA

SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA, 040-5857534, e-mail, Hannu.Kaariainen@oamk.fi Yleisöosastokirjoituksia riittää, oheinen on 15.2.2016 Aamulehti 2 Mikä on hometalo Vaurioasteen

Lisätiedot

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat:

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: 1 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille.

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Kiinteistöjen haitalliset mikrobit ja yhdisteet

Kiinteistöjen haitalliset mikrobit ja yhdisteet Kiinteistöjen haitalliset mikrobit ja yhdisteet Paula Kurola, laboratoriopäällikkö (FT) KiraLab mikrobilaboratorio, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2.2017 1 2 Hittejä vai huteja? Kaikki oireilu johtuu homeesta!

Lisätiedot

Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä

Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä Sisäilmastoseminaari 2014 Helsingin Messukeskus 13.3.2014 Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä Salmela A, Moisa J, Reponen T, Pasanen P Ympäristötieteen

Lisätiedot

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka Harjoitus 6: Ympäristötekniikka 25.11.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

Ympäristöasiat taloyhtiössä

Ympäristöasiat taloyhtiössä Ympäristöasiat taloyhtiössä Ohjelma 8.12.2016 8.00 Aamiainen 9.00 Tervetuloa! Turvallista ja toimivaa jätehuoltoa Kymenlaakson Jäte Oy, Iida Miettinen ja Virpi Leppälä 10.00 Energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

TOXTEST-HANKE POIMINTOJA III-VAIHEEN TULOKSISTA, TULOKSIEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

TOXTEST-HANKE POIMINTOJA III-VAIHEEN TULOKSISTA, TULOKSIEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET TOXTEST-HANKE POIMINTOJA III-VAIHEEN TULOKSISTA, TULOKSIEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Harri Alenius, Tutkimusprofessori Systeemitoksikologiayksikkö, Työterveyslaitos Hankkeen tavoite Kehittää kenttäkäyttöön

Lisätiedot

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Jarmo Rusanen 1 Terveysmaantiede Geography of health and wellbeing Sairaudet Ympäristö Terveyskäyttäytyminen

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Suomen Kuntaliitto ry / 24.9.2015 Yleistä Kuntaliitto toteaa, että Eduskunnan kirjelmä

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

ISS Proko Oy

ISS Proko Oy ISS Proko Oy 6.9.2012 LAPIN YLIOPISTO SISÄILMARYHMÄ SISÄILMARYHMÄN KOKOUS NRO 8 PÖYTÄKIRJA Aika: 6.9.2012 klo 13.00 Paikka: Lapin yliopisto, ravintola Fellin, iso kokoushuone Läsnä: Liite 1 1 Kokouksen

Lisätiedot

ASUMISTERVEYSLIITTO ASTE Ry

ASUMISTERVEYSLIITTO ASTE Ry ASUMISTERVEYSLIITTO ASTE Ry Kaivokatu 5-7 18100 Heinola Puh. (03) 877 540 Fax. ( 03) 877 5450 Hannele Rämö 044 551 8542 ASUNNON HOME- JA KOSTEUSVAURIOT JA NIISTÄ SELVIÄMINEN Asuntokauppa on tavalliselle

Lisätiedot

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Hannu Komulainen Tutkimusprofessori (emeritus) Terveydensuojeluosasto 21.11.2016 Ihminen ympäristössä:maaperä, 21.11.2016, Helsinki 1 Esityksen sisältö: Rajaukset

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Hyvinvointia työstä Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 2 Sidonnaisuudet LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen Olen, työskentelen ympäristöterveydenhuollon ylitarkastajana Itä- Suomen aluehallintovirastossa. Virkatehtäviini kuuluvat mm. asumisterveysasiat osana lainsäädännössä aluehallintovirastolle annettuja terveydensuojelulain

Lisätiedot

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE Asumisterveysasetus - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2016) Vesa Pekkola

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONNAN JA TERVEYDENSUOJELUN YHTEISTYÖ

RAKENNUSVALVONNAN JA TERVEYDENSUOJELUN YHTEISTYÖ PÄIVI KAUPPINEN-KETOJA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå RAKENNUSVALVONNAN JA TERVEYDENSUOJELUN YHTEISTYÖ PORVOON RAKENNUSVALVONTA JA TERVEYDENSUOJELU Porvoon kaupunki, noin 50 000 asukasta Rakennusvalvonta

Lisätiedot

TYÖMAAKATSAUS. Juhani Pirinen Oulu 31.10.2013

TYÖMAAKATSAUS. Juhani Pirinen Oulu 31.10.2013 TYÖMAAKATSAUS Juhani Pirinen Oulu 31.10.2013 Talkoiden tehtävä Kosteus- ja homeongelmien aiheuttamien terveyshaittojen ja kansantaloudellisten menetysten systemaattinen vähentäminen Uusien kosteusvaurioiden

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Hyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy

Hyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy Hyvä, paha sisäilma Merja Järvelä Thermopolis Oy Käsitteitä Sisäilma Rakenteiden rajaamalla alueella oleva ilma Sisäilmasto Sisäilman epäpuhtaudet Ilmastointijärjestelmä ja lämpöolosuhteet Sisäympäristö

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Info YLIOPISTON OPISKELIJOILLE 12.4.2016 ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen 6.4.2016 Suunnitelmalliset oppilaitostarkastukset ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Tampere3 sisäilmaosaajat

Tampere3 sisäilmaosaajat Tampere3 sisäilmaosaajat Pekka Väisälä 1, RA, DI ja Paavo Kero 2, DI 1 Tampereen ammattikorkeakoulu, 2 Tampereen teknillinen yliopisto Sisältö Koulutus Pekka Väisälä Tutkimus Paavo Kero Tampere 3 Tampereen

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Kaisa Jalkanen, tutkija THL, Asuinympäristö ja terveys -yksikkö Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät Hallittava kokonaisuus! Lähtötilanne

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN? Juhani Pirinen

MISSÄ MENNÄÄN? Juhani Pirinen MISSÄ MENNÄÄN? Juhani Pirinen 12.03.2014 Talkoisiin on tähän mennessä osallistunut yli 300 asiantuntijaa yli 60 organisaatiosta kaikkialta Suomesta. Talkooväki on vienyt läpi yhteensä yli 50 erilaista

Lisätiedot

Sisäympäristönäytteen homeviljelyt

Sisäympäristönäytteen homeviljelyt Sisäympäristönäytteen homeviljelyt Kaisa Jalkanen, tutkija 6.2.2017 Labquality Days Kaisa Jalkanen THL 1 Mihin mikrobitutkimuksia voidaan käyttää? Havaitsemaan mahdollisesti terveyshaittaa aiheuttava olosuhde

Lisätiedot

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE 28.1.2015 WÄRTSILÄTALO Susanna Hellberg TERVEYDENSUOJELULAKI 763/94 7 LUKU Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset 26 Asunnon

Lisätiedot

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, STM. Tausta: DI, RTA

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, STM. Tausta: DI, RTA Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, STM Tausta: DI, RTA Asumisterveysasetus ja ajankohtaista STM:stä Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola, STM Terveydensuojelulain asumisterveyttä koskevien pykälien päivitys

Lisätiedot

Toimintatavat toimenpiteiden ja niiden kiireellisyyden määrittelyssä

Toimintatavat toimenpiteiden ja niiden kiireellisyyden määrittelyssä Toimintatavat toimenpiteiden ja niiden kiireellisyyden määrittelyssä AVATER -tutkimushankkeen päätösseminaari 16.11.2016, Tampere 30.11.2016 1 Ohjeistuksen kehittäminen koulujen sisäilmaongelmien hallintaan

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Pulkkilan peruskoulu Kyselyn ajankohta: Tammikuu 2013 Tilaaja: Siikalatvan kunta Lausunto -166134 Työterveyslaitos Oulussa 30.1.2013 Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut LIITU päivä 4.5.2006 Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut Markku Linnainmaa, FT, dos., laboratoriopäällikkö Työterveyslaitos, työhygienian ja toksikologian laboratorio Työterveyslaitos

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Kemikaaliriskien hallinta työssä ja REACH Tiina Santonen, tiimipäällikkö, Kemikaaliturvallisuus Kemikaaliriskien hallinta työpaikoilla Työturvallisuuslaki (738/2002) ja VNa 715/2001

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Timo Murtoniemi. Johtava asiantuntija, FT, Sirate Group Oy

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Timo Murtoniemi. Johtava asiantuntija, FT, Sirate Group Oy ... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä Timo Murtoniemi Johtava asiantuntija, FT, Sirate Group Oy Sisäilmatutkimuksissa mukana vuodesta 1999 alkaen Filosofian tohtori, Kuopion yliopisto, Väitöskirja: Mikrobikasvu

Lisätiedot

- Jani Alen, Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy

- Jani Alen, Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy TARKASTUSMUISTIO: SAVILLA, talvi 2011 1/3 TARKASTUSMUISTIO Länsikatu 15 80110 JOENSUU 21. 2.2011 Juuan kunta, tekniset palvelut Ari Jaaranen Poikolantie 1 Kohde: Tilaaja: Teollisuuskiinteistö, SAVILLA

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

SMART SCIENCE BY SMART PEOPLE

SMART SCIENCE BY SMART PEOPLE SMART SCIENCE BY SMART PEOPLE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA University of Eastern Finland A multidisciplinary and international university Itä-Suomen yliopisto 3 kampusta (Joensuu,

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI 16.3.2016 SISÄLLYS 1. Arvioinnin kohde eli Kosteus- ja hometalkoot lyhyesti 2. Kosteus- ja hometalkoot-ohjelman elinkaaren analyysin vaiheet 3. Yhteenveto

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, laimennusviljely

TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, laimennusviljely TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, laimennusviljely (1 /19; liiteosa 2 ss.) PCpohja: Pessi, 2015 Tilaaja: Laskutus: Toimitusosoite: Insinööritoimisto Kiinteistöasiantuntijat Oy/Mari Lehtonen Apilakatu 10,

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Pähkinänsärkijän päiväkoti, Vantaa

Tutkimusraportti, Pähkinänsärkijän päiväkoti, Vantaa Delete Tutkimus Oy 14.09.2012 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan Tilakeskus Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Pähkinänsärkijän

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte,

Lisätiedot

Paremman arkiympäristön puolesta. Vesa Pekkola

Paremman arkiympäristön puolesta. Vesa Pekkola Paremman arkiympäristön puolesta Vesa Pekkola Terveydensuojelulaki turvaamassa elinympäristön terveellisyyttä 1 Lain tarkoitus 2 Yleiset periaatteet 6 Kunnan terveydensuojelutehtävät 26 Asunnon ja muun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Työterveyshuollon rooli sisäilmastoselvityksissä - terveydellisen merkityksen arviointi Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 2 Onko sisäympäristö kunnossa? HAVAITTU/MITATTU

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilman seurantanäytteet 15.3.2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilman seurantanäytteet 15.3.2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilman seurantanäytteet 15.3.2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmanäytteet maaliskuu 2013 Nurmeksen kaupungin

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Lapin Ammattikorkeakoulu Viirinkankaan toimipiste Viirinkankaantie 1 96300 Rovaniemi Kyselyn ajankohta: Marras-joulukuu 2013 Tilaaja: Lapin Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SISÄILMAMITTAUSLAUSUNTO Konnuslahden koulu Rauhanlahdentie Leppävirta

SISÄILMAMITTAUSLAUSUNTO Konnuslahden koulu Rauhanlahdentie Leppävirta SISÄILMAMITTAUSLAUSUNTO 12.5.2016 Rauhanlahdentie 10 79150 Leppävirta Lausunto 12.5.2016 2 Tilaaja Kohde Leppävirran kunta Tekniset palvelut Risto Kosunen Rauhanlahdentie 10 79150 Leppävirta Toimeksianto

Lisätiedot

SISÄILMAMITTAUKSET KNUUTTILAN PÄIVÄKODISSA

SISÄILMAMITTAUKSET KNUUTTILAN PÄIVÄKODISSA Seinäjoen kaupunki Tekniikkakeskus / Jouni Tiisijärvi PL 215 60100 Seinäjoki SISÄILMAMITTAUKSET KNUUTTILAN PÄIVÄKODISSA 2.1.2013 1 YLEISTÄ Mittauskohteena olivat Knuuttilan päiväkodin tilat, osoitteessa

Lisätiedot