työstään, Pirinen tähdentää. Hometalkoiden yhteydessä rakennetaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "työstään, Pirinen tähdentää. Hometalkoiden yhteydessä rakennetaan"

Transkriptio

1 Sienet ja terveys Lääketieteellisen mykologian seura ry:n tiedotuslehti - ISSN Numero 2 / 2010 Puheenjohtajan palsta Kaikki talkoisiin! Ympäristöministeriön Hometalkoot ovat käynnistyneet! Taiteen talossa pidetyissä avajaisissa oli niin paljon väkeä, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet mukaan. Alustukset olivat alalla pitkään toimineiden asiantuntijoiden valmistelemia. Ennen näkemätön päättäväisyys ja yksimielisyys vallitsi päämääristä - no, ihan vähäisiä soraääniä lukuun ottamatta. Nyt kuitenkin tuntui, että jotain konkreettista alkaa tapahtua. Jos päämäärästä ollaankin yksimielisiä, niin keinoista ei sitten enää ollakaan. Koulutuksen ja asennemuutoksen tarve tuli esiin kaikissa puheenvuoroissa. Korjaustapoja on yhtä monta kuin konsulttejakin, eikä maassamme ole vielä käynnistynyt systemaattista tutkimusta oikeista ja riittävistä korjaustavoista. Ajan myötä tullaan viisaammiksi - toivottavasti. Omista virheistä on vaikea oppia. Toisten tekemistä virheistä opitaan yleensä hanakammin. Nyt on asetettu valtakunnan tasolla selkeät tavoitteet joista tärkeimpiä on alan koulutuksen ja pätevöitymisen hankekokonaisuus. Ympäristöministeriön Hometalkoiden talkoopäällikkö Juhani Pirinen toteaa: Systemaattisen ja laadukkaan koulutus- ja pätevöitymisjärjestelmän rakentaminen kosteus- ja homevaurioalalle on välttämätöntä. Arviolta noin rakennusammattilaista joutuu vuosittain tekemisiin kosteusvauriokorjausten kanssa. Tällä hetkellä korjaukset epäonnistuvat usein, koska osaamisessa on puutteita koko ketjussa: ongelmien tutkimisessa, suunnittelussa, korjaamisessa ja valvonnassa. Haluamme palauttaa kuluttajien ja kiinteistönomistajien luottamuksen koko ketjuun. Siihen tarvitaan yhtenäisen koulutuksen ja pätevyyden omaava ammattikunta, joka haluaa olla ylpeä laadukkaasta työstään, Pirinen tähdentää. Hometalkoiden yhteydessä rakennetaan koulutus- ja pätevöitymisjärjestelmä valtionhallinnon, korkeakoulujen ja rakennusalan järjestöjen yhteistyönä. FT, rakennusinsinööri Helmi Kokotti Itä-Suomen yliopistosta vastaa hankekokonaisuudesta. Hometalkoot ovat keskeisesti esillä myös Sosiaali- ja terveysministeriössä: Huono sisäilma on maamme suurimpia ympäristöterveysongelmia. Pelkästään todettujen työperäisten homepölykeuhkojen, ammattiastmojen ja vastaavien sairauksien hoitokustannukset ovat vakuutusyhtiöiden mukaan 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tavoitteena on varmistaa että Suomessa osataan oikeasti arvioida korjaustarve, korjata kosteus- ja homevaurioita ja tehdä homeremontteja. Ettei tehdä sutta ja sekundaa, Jari Keinänen tiivistää. Homeohjelmalla tavoitellaan todellista vaikuttavuutta: sitä ettei kosteusvaurioiden korjaaminen olisi pelkästään kosmetiikkaa, jolla tehdään bisnestä. Korjausmenetelmät on tunnettava. Keinäsen mukaan usein ei vain osata tai sitten tingitään työn laadussa. Kosteusvaurioiden korjaaminen on erittäin paljon ammattitaitoa vaativaa hommaa. Meillä on hyvin vähän yrittäjiä jotka pystyvät oikeasti tekemään sitä. Haluamme varmistaa, että kosteusvaurioiden korjausrakentamista osataan tehdä, ja että menetelmät joilla arvioidaan korjauksen laatua ja korjauksen tarvetta ovat kohdallaan. Siinä mielessä olemme täällä STM:n ympäristöterveysyksikössä ottaneet tämän valtioneuvoston ohjelman todella ilolla vastaan, Jari Keinänen toteaa. Toinen keskeinen ongelma on korjaustöiden onnistumisen ja vaikuttavuuden mittaaminen: Valtion kannalta kiinnostavin kysymys on se, mikä on rahojen todellinen vaikuttavuus. Keinäsen mukaan korjausrakentamiseen jaettujen rahojen käyttöä ei korjausten onnistumisen näkökulmasta valvo oikein kukaan. Tämä on mielenkiintoista, koska valtiovalta tukee homekorjauksia kymmenillä miljoonilla vuosittain ja esimerkiksi Helsingin kaupunki korjaa pelkästään koulurakennuksia 50 miljoonalla eurolla joka vuosi. En usko että esimerkiksi keväällä lisäbudjetissa jaettujen korjausrahojen käyttöä on oikeasti lääneissä millään tavalla arvioitu - ainakaan korjausten laadun osalta. Hankesuunnitelmia ei käydä tarkasti läpi eikä rakentajien osaamista valvota. Sinänsä rahoista on varmasti paljon yleistä hyötyä, mutta pahoin pelkään, että rahat menevät osittain Kankkulan kaivoon. Kannattaisiko ministeriön aktivoitua, vai kuuluisiko asia peräti Valtiontalouden tarkastusvirastolle? Tutkivan journalismin hedelmiä olemme saaneet jälleen viime viikkoina seurata mediasta. Monen poliitikon vaalirahasotkut ovat lillukanvarsia näiden summien rinnalla. Vuodelle 2011 on jo osoitettu ohjelmarahaa, jolla pyritään homeosaamisen valtakunnalliseen lisäämiseen. Yritysten homeosaamisen kasvattamisen lisäksi tavoitteena on kehittää ja nopeuttaa homevaurioiden arviointimenettelyjä sekä arvioida korjausten tuloksia. jatkuu seuraavalla sivulla

2 2 Sienet ja terveys 2 / 2010 Sienet ja terveys Lääketieteellisen mykologian seura ry:n tiedotuslehti ISSN Vuosikerta 13, numero 2 / 2010 Julkaisija: Lääketieteellisen mykologian seura Finnish Society for Medical Mycology ry Toimitus ja taitto: Tuula Putus ja Mervi Oikonen Monistuspaikka: Labquality Oy, Helsinki Julkaistavaksi tarkoitettu aineisto pyydetään lähettämään Seuran sihteerille ensisijaisesti sähköisessä muodossa, joko levykkeellä tai sähköpostitse. Yhteystiedot: Sihteeri Virpi Ratia, Sinikellonpolku 10 B, Vantaa. Sähköposti: Lehden sisältöä lainattaessa lähde on aina mainittava. Seuran hallitus vuonna 2010: Tuula Putus, puheenjohtaja. Virpi Ratia, sihteeri Outi Lindroos, taloudenhoitaja Pentti Kuusela, varapuheenjohtaja Tarja Ojanen Ritva Heikkilä Pirkko Koukila-Kähkölä Seuran internetsivut: Pankkiyhteys: Nordea Tässä numerossa: Puheenjohtajan palsta 1 Sienet ja terveys 2 Nimitysuutisia 2 Aiheutuuko jätteiden varastoinnista, lajittelusta ja jatkokäsittelystä terveyshaittoja? 3 Kirja-arvostelu 6 Kirjaa muistosi pakinanurkkaan! 7 Valokuvakilpailu 7 Puheenjohtajan palsta jatkuu Lisäksi kehitetään kaikille rakennushankkeiden osapuolille suunnattavaa arviointiin liittyvää koulutusta ja viestintää. Muutaman vuonna 2010 rahoitettavan hankkeen korjaussuunnitelmat ja varsinaiset korjaustoimet arvioidaan tarkasti. Lisäksi annetaan määräraha lääkäreiden tietotason kohottamiseen tähtäävään koulutukseen. Koulutuskampanja toteutetaan vuosien aikana. Hometalkoisiin liittyviä hankkeita ovat betonirakenteiden kuntotutkimusohje, suurten rakennusten sisäilmaongelmien tutkiminen, asuntokauppariitojen määrät, oikeusistuimien ratkaisut sekä kuntotarkastukset Pohjoismaissa. Hometalkoiden etenemistä kannattaa seurata netistä Hometalkoot kestävät nyt muutaman vuoden. Työ ei talkoiden jälkeen lopu, mutta hyviä työkaluja on kehitetty, hyviä työtovereita saatu ja jo avajaisissa jaettiin kaikille hienot työhanskat. Olisiko yhdistyksellämme oma sijansa oikean ja ajantasaisen tiedon levittäjänä, kansallisesti ja kansainvälisesti? Tervetuloa mukaan talkoisiin! Hometalkoisiin voi ilmoittautua mukaan ottamalla yhteyttä talkoopäällikkö Juhani Piriseen, Kiitän yhdistyksen hallitusta aktiivisesta yhteistyöstä ja toivotan kaikille yhdistyksen jäsenille Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä ja Onnellista Uutta Vuotta 2011! Tuula Putus, puheenjohtaja Nimitysuutisia Tekniikan tohtori Risto Ruotsalainen on nimitetty VTT:n erikoistutkijaksi ja rakennusten energiatehokkuustiimin tiimipäälliköksi. Diplomi-insinööri Tuula Syrjänen on aloittanut Hengitysliiton korjausneuvontapalvelujen päällikkönä. Syrjänen siirtyi Hengitysliiton palvelukseen Allergia- ja Astmaliitosta, jossa hän toimi sisäilma-asiantuntijana. Mikrobitutkijat ryhtyivät yrittäjiksi Tutkijoina työskennelleet FT Helena Rintala ja FT Teija Meklin ovat ryhtyneet yrittäjiksi. Rakennusten mikrobiongelmiin keskittyvä Mikrobioni Oy on aloittanut toimintansa Kuopiossa. Rintala ja Meklin ovat tehneet pitkän uran tutkijoina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Kuopiossa (entinen Kansanterveyslaitos). Meklin on väitellyt tohtoriksi koulujen sisäilmaongelmista, Rintala puolestaan sädesienistä sisäympäristöissä. Helena Rintala ja Teija Meklin perustivat Mikrobioni Oy:n huhtikuussa Yritys toimii Technopolis Kuopion tiloissa, ja toistaiseksi omistajien lisäksi on palkattuna yksi puolipäiväinen laboratoriotyöntekijä. Yritys tarjoaa asiakkailleen mikrobianalyysejä sekä konsultointia sisäilmakysymyksissä. Analyysityökaluna Mikrobioni käyttää aluksi perinteisiä viljelymenetelmiä. Tulevaisuudessa on kuitenkin tarkoitus tehdä tuotekehitystä ja ottaa käyttöön uusia DNA-pohjaisia menetelmiä. Mikrobioni on ollut mukana Technopolis Ventures -yhtiön yrityshautomotoiminnassa sekä Kuopion yliopiston Oili-hankkeessa. (www.tuli. info) Toivotamme kaikille onnea uusiin haasteisiin!

3 Sienet ja terveys 2 / Katsausartikkeli Aiheutuuko jätteiden varastoinnista, lajittelusta ja jatkokäsittelystä terveyshaittoja? Kotitalouksissa arvioidaan syntyvän jätettä henkeä kohti vuorokaudessa noin 1 kg, josta 70% on biohajoavaa jätettä: elintarvike-, puutarha-, paperi- ja kartonkijätettä. Osa biojätteestä voidaan kerätä ja kierrättää, osa kompostoidaan ja osa menee kaatopaikalle. Kotitalouksien jäteastiat tyhjennetään usein viikon välein ja lajiteltu jäte vielä harvemmin, joten jätteiden varastointi kotitalouksissa saattaa aiheuttaa haittoja ja ongelmia. Myös laitoskeittiöt ja elintarvikealan teollisuus tuottavat suuria määriä biojätettä. Hollannissa on tutkittu lajitellun kotitalousjätteen varastointiin liittyvää bioaerosolialtistusta. Lajiteltua jätettä varastoitaessa mikrobipitoisuudet olivat erittäin korkeat ja lajiteltua jätettä varastoitaessa korkeammat kuin lajittelematonta jätettä varastoitaessa (Wouters 1999, Wouters ym. 2000). Suomalaisissa tutkimuksissa mitattiin bioaerosolien pitoisuuksia erilaisissa tilanteissa, kuten homeisen leivän laittaminen roskiin, takkapuiden kantaminen sisään ja perunoiden kuoriminen. Homeisen leivän käsittelyn jälkeen ilman homepitoisuus ylitti cfu/m³ (Lehtonen ym. 1993). Kotitalouksien keittiöiden suunnittelussa ei jätteiden lajittelua ole otettu vielä kovin hyvin huomioon aivan uusimpia rakennuksia lukuun ottamatta, joten jätteitä joudutaan varastoimaan tarkoitukseen huonosti sopivissa astioissa asuintiloissa, kuten keittiössä, tai niihin välittömästi liittyvissä tiloissa, tuulikaapissa tai apukeittiössä. Biojätteen ja kiinteän kaatopaikkajätteen lisäksi kotitalouksissa varastoidaan usein nestemäisiä jätteitä, lasi-, metalli- ja muovijätettä sekä ongelmajätteitä kuten paristoja, liuottimia, raskasmetalleja sisältäviä akkuja ja elohopeakuumemittareita sekä vanhentuneita lääkkeitä. Epäpuhtaan lasi- ja metallijätteen varastointiin saattaa myös liittyä mikrobi- ja hajuhaittoja samalla tavoin kuin biojätteen käsittelyyn. Asumisterveysoppaassa jätteiden varastoinnista on annettu varsin niukat ohjeet (Asumisterveysopas 1997). Maamme kotitalouksissa kompostoidaan biojätettä myös talviaikaan kylmästä ilmastosta huolimatta. Pienissä 1-2 hengen kotitalouksissa kotikompostori jäätyy helposti talvella ja materiaalin hajoaminen muuttuu anaerobiseksi. Pienimuotoisen kompostoinnin hyödyistä ja haitoista Suomessa ei ole tutkimuksia saatavissa. Englantilaisen tutkimuksen mukaan pienkompostoreissa tapahtuu erittäin usein anaerobista hajoamista, mikä aiheuttaa hajuhaittoja. Toisaalta Suomen ilmastossa kompostorin ongelmana voi kesäaikanakin olla liian matala lämpötila, mikä voi johtaa kärpästen lisääntymiseen kompostissa. Valtakunnallisen jätestrategian mukaan jätteiden määrä tulisi minimoida, sekä kierrätystä ja jätteiden hyötykäyttöä lisätä. Samanaikaisesti tulisi huolehtia siitä, etteivät jätteet aiheuta terveysriskejä tai muuta haittaa (Terveydensuojelulaki 22 ). Kunnan tehtävä on järjestää asumisessa syntyvän jätteen käsittely alueellaan (Jätelaki ja -asetus 1993). Biojätteen käsittely on monissa kunnissa hoidettu vain taajamissa. Hajaasutusalueella yhdyskuntajätteeksi saatetaan ottaa vain kompostiin kelpaamaton jäteaines ja biojätteen käsittely jää talouksien pienkomposteissa hoidettavaksi enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi. Jätteiden käsittely ja lajittelu työterveydellisenä riskinä Jätteen kerääjien, lajittelijoiden ja käsittelijöiden altistumista työympäristössään ja työperäistä oireilua on selvitetty useissa tutkimuksissa. Kehitysmaiden slummeissa ja kaatopaikoilla jäteongelmat ovat omaa luokkaansa, mutta myös kehittyneissä kylmän ja lauhkean ilmaston maissa jätteiden käsittelyyn liittyy merkittäviä työterveysriskejä. Jätteen käsittelyyn liittyviä altisteita ovat bakteerit, homeet, endotoksiini, glukaani, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ja dieselpakokaasut (Poulsen ym. 1995). Jätteen varastoinnin aikana ehtii reilun parin viikon aikana kasvaa noin 60 eri bakteerilajia ja noin 20 eri sienilajia, jotka tuottavat merkittäviä määriä MVOC-yhdisteitä ja muita pahanhajuisia hajoamistuotteita, butyraattia (voihappoa), rikkiyhdisteitä, esim. dimetyylisulfidia, butanonia ja isopreenia (Mayrhofer ym. 2006). Jäteastioiden liian harva tyhjennysväli aiheuttaa lähiympäristöön merkittävää hajuhaittaa ja saattaa houkutella haittaeläimiä, kuten kärpäsiä ja jyrsijöitä. Tutkimuksen mukaan työhygieeniset raja-arvot ylittyivät usein. Jätteen kerääjät altistuvat huomattavan korkeille bioaerosolipitoisuuksille. Jäteauton kuljettajilla on todettu hengitystieoireita, tuki- ja liikuntaelinten sairauksia ja vatsaoireita enemmän kuin muilla kuljetusalalla työskentelevillä. Jätteen lajittelussa ja käsittelylaitoksissa altistumistasot ovat vielä korkeammat. Mikrobien pitoisuudet ilmassa ovat samaa suuruusluokkaa kuin maatalouden työvaiheissa, sadoista tuhansista miljooniin itiöihin / m³. Hollannissa on arvioitu jätteen käsittelijöiden ja lajittelijoiden altistumista. Kompostointilaitoksilla kokonaispölyaltistus oli jopa 14,3 mg/ m³ jätteen käsinlajittelun yhteydessä ja lähes 10 mg/ m³ kompostin hoidon yhteydessä. Endotoksiinipitoisuudet vaihtelivat 32 ng/ m³ ng/ m³. Korkeimmat endotoksiinitasot todettiin jätteenlajittelijoilla. Mikrobialtistumisen taso oli miljoonia itiöitä/ m³ (Van Tongeren ym. 1997). Eräässä toisessa hollantilaisessa tutkimuksessa jätteen kerääjillä ja käsittelijöillä bakteerialtistuminen oli tasolla cfu/m³ ja homealtistuminen cfu/m³. (jatkuu seuraavalla sivulla)

4 4 Sienet ja terveys 2 / 2010 Työntekijät raportoivat monia ärsytysoireita kuten päänsärkyä, epätavallisen voimakasta väsymystä ja vatsaoireita (Heldal ja Eduard 2004). Hollantilainen tutkimusryhmä korosti erityisesti sisätiloissa tapahtuvan jätteenlajittelun ja käsittelyn johtavan korkeisiin altistumistasoihin ulkotiloissa tapahtuvaan työhön verrattuna (Wouters ym. 2005). Tutkimuksissa kansalliset työhygieeniset raja-arvot ylittyivät. Puolassa tehdyn tutkimuksen mukaan jätteen kerääjien ja käsittelijöiden työskentelyolosuhteet olivat myös huonot. Työilman pölyn kokonaismäärä oli jätteen keräyksessä 7,7 mg/m³ ja kompostoinnissa 4,6 mg/ m³. Kompostointialueella endotoksiinipitoisuus oli 86 ng/ m³, lajittelussa 61 ng/m³ ja jätteen keräysalueella 36 ng/m³. Bakteerinäytteissä olivat gram-negatiiviset sauvat eli lähinnä ulosteperäiset bakteerit valtasukuina (Krajewski ym. 2002). Saksalaisessa tutkimuksessa todettiin jätteenkerääjillä ja käsittelijöillä IgG-luokan vasta-aineita homeille ja sädesienille. Työntekijät raportoivat mm. hengitystie- ja iho-oireita. Työntekijöiden väliset erot altistumisessa ja vasta-aineiden tasossa olivat kuitenkin suuria (Bünger ja Antlauf- Lammers 2000). Yhteenvetona työntekijöiden terveyshaitoista todettiin, että jätteenkäsittelijöillä on selvästi enemmän vatsaoireita, ihon ja silmien ärsytysoireita ja ODTS-oireita (orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä) kuin muulla väestöllä (Poulsen ym. 1995). VOC- ja erityisesti rikkiyhdisteiden on arveltu aiheuttavan työntekijöiden raportoimia vatsaoireita (Wilkins 1994). Äskettäin julkaistussa katsausartikkelissa todettiin työntekijöiden sairastumisen riskin olevan 1,9-4,1 -kertaisen hengitystiesairauksiin, ja vatsaoireiden ja kuulovaurion vaaran olevan tätä jonkin verran pienempi (Kuijer ym. 2010). Kanadalaisessa tutkimuksessa korkeimmat homealtistustasot (mediaani cfu/ m³) todettiin maaseudulla kompostoitavaa jätettä keräävillä työntekijöillä ja korkeimmat bakteeritasot puolestaan kaupungeissa. Jätteen tyhjennysväli tässä tutkimuksessa oli kaksi viikkoa. Terveyshaittana todettiin hengitystie- ja vatsaoireita sekä allergiaa (Lavoie ym. 2006). Suomessa on vertailtu kaatopaikkojen ja muiden jätteenkäsittelylaitosten altistumisolosuhteita ja todettu, että jätteenkäsittelyssä homealtistuminen oli luokkaa cfu/m³. Kaatopaikoilla ja jätteen keräyksessä altistumistasot olivat huomattavasti matalammat. Gram-negatiivisten bakteerien määrä ylitti työhygieeniset raja-arvot jätteenkäsittelyssä ja VOC-pitoisuudet olivat korkeimmillaan 3000 mikrogrammaa/m³ (Kiviranta ym. 1999). Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan biojätteen käsittelylaitoksen jätteen vastaanottotilassa mikrobien pitoisuudet olivat erittäin korkeat, cfu/m³, rumpukompostointihallissa cfu/m³, ja valvomossa cfu/m³. Materiaalin vastaanottohallin endotoksiinipitoisuus oli 200 EU/m³ ja pölypitoisuus 0,6-0,7 mg/m³. VOC-analyyseissä todettiin karboksyylihappoa ja estereitä, erilaisia alkoholeja, ketoneja, aldehydejä ja terpeenejä (Tolvanen ja Nykänen 2005). Jätteen murskaushallissa työntekijät raportoivat kuivaa yskää, ihon kutinaa ja ihottumaa (Tolvanen ja Hänninen 2006). Kaatopaikkojen ja jätteenkäsittelylaitosten ympäristöterveydelliset riskit Jätteidenkäsitelylaitosten ympäristössä asuville saattaa aiheutua sekä viihtyvyys- että terveyshaittaa. Mikrobien pitoisuudet jätelaitosten ympäristössä vaihtelevat 100 cfu/m³:n ja cfu/m³:n välillä ja MVOCpitoisuudet olivat jopa 40mg/m³ (Noble ym. 2009). Suomessa tehdyssä puhelinhaastattelussa jätteenkäsittelylaitosten ja kaatopaikkojen lähettyvillä asuvista raportoi hajuhaittaa % vastaajista, jotka asuivat alle 1,5 km:n säteellä laitoksesta, 13-84% vastaajista, jotka asuivat 1,5-3 km:n etäisyydellä ja vielä 3-5 km:n säteellä 2-64% vastaajista koki hajua ja haittaa (Aatamila ym. 2010). Keski- Euroopassa tehdyssä tutkimuksessa hajua raportoitiin m etäisyydelle asti (Müller ja Thissen 2004). Kokeellisessa tutkimuksessa kaatopaikoilta vapautuvien hiukkasten vaikutuksia oli tutkittu ihmisen keuhkokudosviljelmissä ja todettu

5 Sienet ja terveys 2 / PM 10 ja PM 2,5 hiukkasten olevan samalla tavalla haitallisia hengitysteille kuin kaupunki-ilman PM 10 -hiukkaset (Koshy ym. 2009). Tuoreen metaanalyysin mukaan kaatopaikkojen lähettyvillä sekä vanhojen jätteenpolttolaitosten ja ongelmajätteiden käsittelylaitosten lähettyvillä asukkaiden terveyshaittojen riski oli jonkin verran kohonnut. Kolmen kilometrin säteellä jätteenpolttolaitoksista syöpäriski oli kohonnut noin 3,5% tavanomaisesta. Non-Hodgkin lymfooman ja pehmytkudossarkooman riski oli hiukan suurempi kuin muiden syöpämuotojen riski (Porta ym. 2009). Eräässä toisessa katsauksessa tuotiin esiin oireilun kuten väsymyksen ja päänsäryn olevan yleisiä kaatopaikkojen lähettyvillä asuvilla. Samalla muistutettiin myös psykososiaalisten tekijöiden ja huolestuneisuuden vaikuttavan myös oireiden raportointiin. Koska väestö on tietoinen altistumisestaan, luotettavia kontrolloituja tutkimuksia on vaikea ellei mahdotonta tehdä (Vrijheid 2000). Joitakin objektiivisiakin mittaustuloksia on julkaistu. Kaatopaikkojen lähellä asuvilla lapsilla mangaanin ja arseenin määrät hiusnäytteissä olivat kohonneet ja löydös korreloi myös heikentyneiden neuropsykologisten testitulosten kanssa (Wright ym. 2006). Terveysriskin mekanismit Jätteen varastointiin ja käsittelyyn liittyvän terveyshaitan mekanismit ovat osittain tuntemattomia, mutta on todennäköistä, että terveyshaitat syntyvät samoista syistä kuin sisäilman kosteusvauriomikrobien aiheuttamat haitat. Kyse voi olla ärsytyksestä, inflammaatiosta eli tulehdusreaktioista, infektioista ja eri mekanismeilla syntyvistä allergia- ja yliherkkyyssairauksista. Yliherkkyyssairauksia voi syntyä välittömän (IgEvälitteisen) ja viivästyneen eli soluvälitteisen mekanismin kautta. Jätteen käsittelyn on in vitro-kokeissa kuvattu aiheuttavan mm. interleukiini-8 (IL-8) tulehdusvälittäjäaineen erittymistä työntekijöiden keuhkojen epiteelisoluista. Eri jätteiden käsittelylaitoksista kerätyn pölyn inflammaatiopotentiaali osoittautui hyvin erilaiseksi. Kotitalousjätteen pöly oli huomattavasti haitallisempaa keuhkosoluille kuin keräyspaperin tai pullojen keräys- ja lajittelulaitoksen pöly. Pölyn endotoksiinipitoisuus ei korreloinut inflammaatiopotentiaalin kanssa, vaan kyseessä on jokin muu komponentti pölyssä (Allermann ja Poulsen 2000). Myös norjalaisessa tutkimuksessa todettiin jätteen kerääjien ysköksissa IL-8-tason ja tulehdussolujen määrän nousua sekä muutoksia keuhkojen toimintakokeissa työviikon aikana. Inflammaatio näytti liittyvän erityisesti endotoksiinialtistukseen ja vähemmän selvästi betaglukaanialtistukseen. Yhteyttä elinkykyisten mikrobien lukumäärän ja tulehduslöydösten välillä ei todettu. Mikrobien pintarakenteilla ja hajoamistuotteilla oli voimakas soluvaste (Heldal ym. 2003). Jätteen käsittelyn yhteydessä on kuvattu myös homesienten aiheuttama suora infektio keuhkokudoksessa. Tämä voi johtaa edelleen allergisoitumiseen ja ABPA-oireyhtymään (allerginen bronkopulmonaarinen aspergilloosi) (Allmers ym. 2000). Yhteenveto Kotitalouksien biojäteastiat tulisi tyhjentää päivittäin. Kotikompostorien sijasta tulisi suosia suurempia kompostointiyksiköitä (kortteli, kaupunginosa, kylä), joilla olisi ammattitaitoinen hoitaja. Näin vältyttäisiin mikrobialtistumiselta kompostin hoidon yhteydessä sekä kärpäs- ja hajuhaitoilta. Biojätteen yli viikon mittaista varastointia tulisi välttää ennen jätteen keräilyä käsittelylaitokseen. Biojäteasemilla ja kompostointilaitoksissa työntekijöiden tulee käyttää suojavaatetusta, silmä- ja hengityksensuojainta (raitisilmahuppu, jossa on P3-suodatin + aktiivihiilisuodatin) sekä suojakäsineitä. Kirjallisuusviitteet Tuula Putus Turun yliopisto Aatamila ML, Verkasalo PK, Korhonen M, Viluksela MK, Pasanen Kari, Tiittanen P, Nevalainen A. Odour Annoyance Near Waste Treatment Centres: A Population-Based Study in Finland. (Symposium Abstract) Epidemiology 2009;20:S156. Allermann L, Poulsen OM. Inflammatory potential of dust from waste handling facilities measured as IL-8 secretion from lung epithelial cells in vitro. Ann Occup Hyg 2000;44: Bünger J, Antlauf-Lammers M, Schultz TG, Westphal GA, Müller MM, Ruhnau P, Hallier E. Health complaints and immunological markers of exposure to bioaerosols among biowaste collectors and compost workers. Occup Environ Med 2000;57: Kiviranta H, Tuomainen A, Reiman M, Laitinen S, Nevalainen A, Liesivuori J. Exposure to airborne microorganisms and volatile organic compounds in different types of waste handling. Ann Agric Environ Med 1999;6: Allmers H, Huber H, Baur X. Two year follow-up of a garbage collector with allergic bronchopulmonary aspergillosis (ABPA). Am J Ind Med 2000;37: Heldal KK, Halstensen AS, Thorn J, Eduard W, Halstensen TS. Airway inflammation in waste handlers exposed to bioaerosols assessed by induced sputum. Eur Respir J 2003;21: Heldal KK, Eduard W. Associations between acute symptoms and bioaerosol exposure during collection of household waste. Am J Ind Med 2004;46: Koshy L, Jones T, BéruBé K. Characterization and bioreactivity of respirable airborne particles from a municipal landfill. Biomarkers 2009;14 (Suppl1):49-53). Krajewski JA, Tarkowski S, Cyprowski M, Szarapinska- Kwaszewska J, Dutkiewicz B. Occupational exposure to organic dust associated with municipal waste collection and management. Int JOccup Med Environ Health 2002; 15: Kuijer PP, Sluiter JK, Frings-Dresen MHW. Health and safety in waste collection: towards evidence-based worker health surveillance. Am J Ind Med 2010; 53;10: Lavoie J, Dunkerley CJ, Kosatsky T, Dufresne A. Exposure to aerosolized bacteria and fungi among collectrs of commercial, mixed residential, recyclable and compostable waste. Sci Tot Environ 2006;370: Lehtonen M, Reponen T, Nevalainen A. Everyday activities and variation of fungal spore concentrations in indoor air. Int Biodeter Biodegradat 1993;31: Mayrhofer S, Mikoviny T, Waldhuber S, Wagner AO, Innerebner G, Franke-Whittle IH, Märk TD, Hansel A, Insam H. Microbial community related to volatile organic compound (VOC) emission in household biowaste. Environ Microbiol 2006;8: Müller T, Thissen R, Braun R, Dott W, Fisher G. (M)VoC and Composting Facilities Part 1: (M)VOC Emissions from Municipal Biowaste and Plant Refuse. Environ Sci Pollut Res 2004;11: Noble R, Elphinstone JG, Sansford JG, Budge GE, Henry CM. Management of plant health risks associated with processing of plant-based wastes: A review. Biores Technol 2009;100: Porta D, Milani S, Lazzarino AI, Peruci CA, Forastiere F. Systematic review of epidemiological studies on health effects associated with management of solid waste. Environ Health 2009;8:60. Poulsen OM, Breum NO, Ebbehøj N, Hansen AM, Ivens UI,van Lelieveld D, Malmros P, Matthiasen L, Nielsen BH, Nielsen EM et al. Collection of domestic waste. Review of occupational health problems and their possible causes. Sci Total Environ 1995;18:1-19. Tolvanen O, Nykänen J, Nivukoski U, Himanen M, Veijanen A, Hänninen K. Occupational hygiene in a Finnish drum composting plant. Waste management 2005;25: Tolvanen OK, Hänninen KI.Mechanical biological waste treatment and the associated occupational hygiene in Finland. Waste Management 2006;26: Van Tongeren, Van Amelsvoort L, Heederick D. Exposure to organic dusts, endotoxins and microorganisms in the municipal waste industry. Int J Occup Environ Health 1997;3: (jatkuu seuraavalla sivulla)

6 6 Sienet ja terveys 2 / 2010 Wilkins K. Volatile organic compounds from household waste. Chemosphere 1994;29: Wouters I. Endotoxin and beta-(1-->3)-glucan exposure in household waste collectors and compost workers: a relation with upper airway inflammation. Schriftenr Ver Wasser Boden Lufthyg 1999;104: Wouters IM, Douwes J, Doekes G, Thorne PS, Brunekreef B, Heederik DJ. Increased levels of markers of microbial exposure in homes with indoor storage of organic household waste. Appl Environ Microbiol Feb;66(2): Wouters IM, Spaan S, Douwes J, Doekes G, Heederick D. Overview of personal occupational exposure levels to inhalable dust, endotoxin, β(1-3)-glucan and fungal extracellular polysacharides in the waste management chain. Ann Occup Hyg 2005;50: Wright RO, Amarasiriwardena C, Woolf AD, Jim R, Bellinger DC. Neuropsychological correlates of hair arsenic, manganese and cadmium levals in school-age children residing near a hazardous waste site. Neurotoxicology 2006;27: Vrijheid M. Health effects of residence near hazardous waste landfill sites: a review of epidemiologic literature. Environ Health Perspectives 2000;108 (Suppl 1): Kirja-arvostelu Tuula Putus: Home ja terveys - Kosteusvauriohomeiden ja hiivojen terveysvaikutukset Suomen ympäristö- ja terveysalan kustannus Oy, 2010 Ympäristöterveyteen liittyvästä työstään tunnetun ympäristölääketieteen dosentin ja seuramme puheenjohtajan Tuula Putuksen odotettu ja toivottu kirja Home ja terveys tulee käytännön tarpeeseen. Kirja täydentää hyvin STM:n Asumisterveysoppaan mikrobitietoutta kosteusvauriomikrobien terveysvaikutusten osalta. Kirja antaa läpileikkauksen mikrobien aiheuttamista haitoista terveydenhuollon parissa työskenteleville, terveydensuojelun ammattilaisille sekä myös meille rakennusterveyden asiantuntijoille. Kirja antaa selkeän kuvan yksittäisten mikrobien mahdollisuuksista aiheuttaa vakavia terveyshaittoja sekä pysyviä sairauksia altistuksen yhteydessä tai sen jälkeen. Teoksesta löytyy myös tuhti tietopaketti kosteusvaurioissa elävien homesukujen aiheuttamista allergisoivista, toksisista sekä infektoivista ominaisuuksista. Kirjassa myös suositellaan uusia terveysperusteisia toimenpiderajoja. Kirjan kuvaamien esimerkkitapausten myötä konkretisoituvat altistumisen aiheuttamat terveyshaitat sellaisellekin lukijalle, joka omakohtaisesti tai työssään ei ole joutunut tekemisiin rakennusten homeiden aiheuttamien oireiden ja sairauksien kanssa. Esimerkkitapaukset tuovat tietoa myös niille, jotka eivät usko haittoihin tai aliarvioivat kosteusvauriohomeiden aiheuttamien oireiden ja niistä aiheutuvien vakavienkin sairauksien merkitystä. Kirjassa kerrotaan yksilöidysti puutavaran mikrobisuvuista. Tämä kirjan luku kuvastaa hyvin sitä, miten herkkää rakentaminen on ja miten tärkeää oikeaoppinen rakennusmateriaalien säilytys sekä materiaalien käytön yhteydessä tapahtuva materiaalien laadunvarmistus rakentamisessa on jotta mikrobien aiheuttamat terveyshaitat kyettäisiin ennaltaehkäisemään. Lukija ymmärtää tästä luvusta myös sen, että eri rakennusmateriaalien kosteudensietokyvyllä on suuria eroja ja jotkin rakennusmateriaalit ovat erittäin vaurioherkkiä. Näihin vaurioherkkiin materiaaleihin voi hyvinkin nopeasti tulla terveyshaittaa aiheuttavia homeita, hiivoja ja niiden aineenvaihduntatuotteita sekä toksiineja. Teoksessa kerrotaan kiinnostavasti myös harvinaisista kosteusvauriomikrobeista ja niiden terveydellisestä merkityksestä. Itseäni ilahdutti erityisesti kirjan kappaleessa Päätelmät käsitelty riskinarviointi ja arvioinnille määritetyt kriteerit sekä runsaasti toksiineja tuottaville mikrobeille ehdotettu nollatoleranssi ja heikon immuunipuolustuksen omaavien ihmisten altistuksen totaaliehkäiseminen. Lukija jää kaipaamaan bakteerien, erityisesti sädesienten esittelyä ja terveysmerkityksen arviointia. Myös Cladosporiumin merkitys kosteusvaurioissa puuttui. Lisäksi tulehdusmekanismien ja toksisten vaikutusten tarkempi kansantajuinen esittely toisi maallikkolukijalle selvyyttä erityisesti hiljattain julkisuudessa käydyn keskustelun jälkeen. Tutkijoilla tuntuu olevan vielä keskinäisiä mielipide-eroja toksiinien merkityksestä, mikä toivottavasti poistuu tutkimuksen edetessä. Myös materiaalipäästöjen terveyshaittojen tarkastelu puuttuu kirjan ensimmäisestä painoksesta. Mahdollisesti kirjan seuraavissa painoksissa saadaan näistäkin asioista lisää tietoa. Kirjaa voi suositella kaikille rakennusten aiheuttamien terveyshaittojen parissa työskenteleville. Kirja on lajissaan ensimmäinen ja antaa ensiarvoisen tärkeää sekä yksilöityä tietoa homeiden aiheuttamista terveyshaitoista, niiden ennaltaehkäisystä sekä haittojen poistosta. Päivi Pakalén VTT:n sertifioima rakennusterveysasiantuntija

7 Sienet ja terveys 2 / Kirjaa muistosi pakinanurkkaan! Kutsumme juuri sinut muistelemaan menneitä mykologian pioneerivuosilta. Onko mieleesi jäänyt jokin koskettava / hauska / käänteentekevä ja/tai mielenkiintoinen tapahtuma alan varhaisilta vuosilta? Kyseessä voi olla esimerkiksi tärkeä julkaisu, potilastapaus, monitieteisen työryhmän saavutus tai muu asia, joka kannattaisi ikuistaa ja jakaa nuorempien kollegojen kanssa. Avaamme pakinapalstan erittäin epätieteellisille teksteille otsikolla Vanha mykologi muistelee. Niin kauan kuin vielä muistamme. Vetoan erityisesti perustajajäseniin: jakakaa ainutlaatuiset muistot kanssamme! Pyydämme lähettämään noin 1-2 sivun mittaiset tekstit seuran puheenjohtajalle tai sihteerille sähköpostitse, ensisijaisesti tuula. Myös hyväntahtoiset anekdootit ovat sallittuja ja kuvat erityisen tervetulleita. Seuraava lehti ilmestyy keväällä 2011, joten kirjoitusaikaa on vaikkapa joulunpyhinä. Tuula Putus Valokuvakilpailu Lääketieteellisen Mykologian seuran jäsenille Lääketieteellisen Mykologian seura kutsuu jäsenensä osallistumaan mikro- ja makrosieniaiheiseen valokuvakilpailuun. Kilpailuaika päättyy Parhaat kuvat palkitaan. Kilpailussa on kolme sarjaa: 1. mikrosienet mikroskooppikuville ja kudosleikkeille 2. makrosienten sarja näkyville sienille ja sienikasvustoille 3. rakennus- tai rakennekuvat joissa näkyy ajan hammas ja siitä seuraavat mikrobi- tai muut vauriot Voit lähettää kuvia digitaalisessa muodossa tai paperikuvina Seuran sihteerille. Digikuvia voi lähettää myös esim CD-levyllä. Jos skannaat paperikuvia, käytä resoluutiona pikseliä/ tuuma. Sähköpostin liitteenä lähetettävien digikuvien koko voi olla enintään 10 MB. Kuvien lähettämisen yhteydessä pyydetään mainitsemaan: mihin sarjaan kuva osallistuu kuvien ottajan yhteystiedot saako kuvan julkaista Mykologian seuran lehdessä ja verkkosivuilla haluatko paperikuvat takaisin, liitä tällöin mukaan osoitteella varustettu postituskuori Tuula Putus

8 8 Sienet ja terveys 2 / 2010

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012. Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012. Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Rakennuksiin liittyvät sisäympäristöongelmat ovat yleisiä,

Lisätiedot

Kun koulun sisäilma sairastuttaa

Kun koulun sisäilma sairastuttaa Kun koulun sisäilma sairastuttaa Sisäilmapaja 3 Forssassa 17.11.2011 Teija Meklin Homekoulu romahdutti opettajan terveyden Homekoulu kuohuttaa tunteita Ruotsinpyhtäällä julkaistu 16.8.2011 klo 09:14, http://yle.fi/alueet/teksti/

Lisätiedot

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon

Lisätiedot

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista

Lisätiedot

Ajankohtaista asumisterveydestä

Ajankohtaista asumisterveydestä Ajankohtaista asumisterveydestä H 3 C CH 3 H 3 C H H H CH 3 CH 2 I Ac H H H Ac Anne Hyvärinen, erikoistutkija, dos. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Ympäristöterveys, Kuopio Kosteus- ja homevaurioasiat

Lisätiedot

Sisäilmaongelma tulehdusta elimistössä vai tulehtunut työilmapiiri. LT Riitta-Liisa Patovirta Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri KYS

Sisäilmaongelma tulehdusta elimistössä vai tulehtunut työilmapiiri. LT Riitta-Liisa Patovirta Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri KYS Sisäilmaongelma tulehdusta elimistössä vai tulehtunut työilmapiiri LT Riitta-Liisa Patovirta Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri KYS 1 Ei osakkeita Sidonnaisuudet: Yksittäisiä luentopalkkioita:

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta SISÄILMATEKIJÖITÄ FYSIKAALISET TEKIJÄT MM. VETO, LÄMPÖTILA, KOSTEUS KEMIALLISET AINEET MM. CO2, CO, ERILAISET

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T013 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TYÖTERVEYSLAITOS, LABORATORIOTOIMINTA FINNISH INSTITUTE OF OCCUPATIONAL HEALTH, LABORATORIES

Lisätiedot

BAT-tutkimus paloasemilla sekä SPAL ry:n henkilöstökysely

BAT-tutkimus paloasemilla sekä SPAL ry:n henkilöstökysely BAT-tutkimus paloasemilla sekä SPAL ry:n henkilöstökysely Tuula Putus työterveyshuollon el, työterveyshuollon professori Turun yliopisto T:mi IndoorAid Lähtökohta Suomessa tutkittu alun perin maatalouden

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Déportes, I., Benoit Guyod, J. L. ja Zmirou, D. (1995): Hazard to man and the environment posed by the use of urban waste compost: a review.

Déportes, I., Benoit Guyod, J. L. ja Zmirou, D. (1995): Hazard to man and the environment posed by the use of urban waste compost: a review. Raportti: Lohila, A., Hyvönen, S. ja Liesivuori, J. (2000): Jätehuoltoketjun terveys ja ympäristövaarat: nykytila ja kehitystarpeet, 98 s. + liitteet, Työterveyslaitos, Kuopio. Sivut 90 98: Lähdeluettelo

Lisätiedot

Katja Outinen Ohjelmapäällikkö, Kosteus- ja hometalkoot/ympäristöministeriö. Tausta: DI

Katja Outinen Ohjelmapäällikkö, Kosteus- ja hometalkoot/ympäristöministeriö. Tausta: DI Katja Outinen Ohjelmapäällikkö, Kosteus- ja hometalkoot/ympäristöministeriö Tausta: DI Hometalkoiden kuulumisia Katja Outinen Kosteus- ja hometalkoiden tausta Valtioneuvoston periaatepäätös korjausrakentamisesta

Lisätiedot

3.1 Keräys ja kuljetus

3.1 Keräys ja kuljetus 3.1 Keräys ja kuljetus 3.1.1 Työhygieeniset altisteet Altistuminen Jätemateriaalista peräisin olevien pölyn, bakteerien, endotoksiinien, sieni itiöiden ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksien

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, prof Tutkimus

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T013 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TYÖTERVEYSLAITOS, ASIAKASRATKAISUT FINNISH INSTITUTE OF OCCUPATIONAL HEALTH, CLIENT SERVICES

Lisätiedot

Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat

Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat Sisäilmaongelman ratkaisuun osallistuvilla toimijoilla tulee olla yhteinen näkemys siitä, että vaurioituneet rakenteet on korjattava, koska homeongelmasta voi

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT 2010-2014 mistä on kyse?

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT 2010-2014 mistä on kyse? KOSTEUS- JA HOMETALKOOT 2010-2014 mistä on kyse? Taloyhtiöiden hallitusfoorumi 24.9.2011 Karoliina Viitamäki 600 000 800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteusvaurioista aiheutuville epäpuhtauksille

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUS 23.3.2015 1 (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGAN PALOASEMAN

SISÄILMATUTKIMUS 23.3.2015 1 (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGAN PALOASEMAN 1 (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGAN PALOASEMAN SISÄILMATUTKIMUS 2 (8) TIIVISTELMÄ Limingan paloasema sijaitsee Limingassa, osoitteessa Kramsuntie 3, 91900 Liminka.

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Lukuisat epidemiologiset tutkimukset

Lukuisat epidemiologiset tutkimukset FM, tutkija Kaisa Jalkanen FT, dosentti, johtava tutkija Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asuinympäristö ja terveys -yksikkö, Kuopio Mikrobiologiset menetelmät homevaurion toteamisessa Homekasvua

Lisätiedot

Asuntojen kosteusvauriot, mikrobitoksiinit ja astma

Asuntojen kosteusvauriot, mikrobitoksiinit ja astma Asuntojen kosteusvauriot, mikrobitoksiinit ja astma Juha Pekkanen, Pirkka V. Kirjavainen, Michael Sulyok, Martin Täubel, Anne K. Karvonen, Rudolf Krska, Anne Hyvärinen 2.4.2014 Asunnon mikrobitoksiinit

Lisätiedot

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute

Lisätiedot

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä

Lisätiedot

NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Miia Pitkäranta, Indoor Quality Service Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon

NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Miia Pitkäranta, Indoor Quality Service Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon RAPORTTI ILA 2012-52 Miia Pitkäranta Indoor Quality Service Oy Tiilenpolttajankuja 5 01720 Vantaa TULOSRAPORTTI KOHDE: Päiväkoti Ukko-Pekka, Asematie 3, 01300 Vantaa NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Miia

Lisätiedot

Mikrobitoksiinit sisäympäristössä. Martin Täubel ja Anne Hyvärinen

Mikrobitoksiinit sisäympäristössä. Martin Täubel ja Anne Hyvärinen Mikrobitoksiinit sisäympäristössä Martin Täubel ja Anne yvärinen Mykotoksiinit sienien sekundaarimetaboliitit Mycos (Greek) = sieni Toxicum (Latin) = toksinen Tällä hetkellä >300 erilaista mykotoksiinia

Lisätiedot

Anne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy

Anne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy Anne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy Olen koulutukseltani luonnontieteiden kandidaatti ja pätevöitynyt työterveyshuollon asiantuntijaksi. Toimenkuvaani kuuluu sisäilma- ja työhygieeniset

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS Sivu 1 / 6 SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS MATTILAN PÄIVÄKOTI Hirsitie 2, 04340 Tuusula 1.4.2012 TILAAJA: Pertti Elg, Rakennusmestari, Tuusulan kunta TUTKIJA: Jari Järveläinen, Jakitec Ky Sivu

Lisätiedot

90% toimistoilman pitoisuuksista on alle ko pitoisuustason (aineisto Etelä-Suomesta)

90% toimistoilman pitoisuuksista on alle ko pitoisuustason (aineisto Etelä-Suomesta) 1/8 TYÖTERVEYSLAITOKSEN KÄYTTÄMIÄ VIITEARVOJA SISÄYMPÄRISTÖN ONGELMIEN TUNNISTAMISESSA TOIMISTOTYÖYMPÄRISTÖISSÄ päivitetty 18.3.2014 HUOM. SISÄYMPÄRISTÖÄ TULEE AINA TARKASTELLA KOKONAISUUTENA: SISÄYMPÄRISTÖKRITEEREITÄ,

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

> 15 µg/ m 3 kohonnut pitoisuus, viittaa sisäilman epätavanomaisiin lähteisiin 1. kohonnut pitoisuus, viittaa sisäilman epätavanomaisiin

> 15 µg/ m 3 kohonnut pitoisuus, viittaa sisäilman epätavanomaisiin lähteisiin 1. kohonnut pitoisuus, viittaa sisäilman epätavanomaisiin TYÖTERVEYSLAITOKSEN KÄYTTÄMIÄ VIITEARVOJA SISÄYMPÄRISTÖN ONGELMIEN TUNNISTAMISESSA PUHTAISSA TOIMISTOTYÖYMPÄRISTÖISSÄ päivitetty 7.7.2011 HUOM. SISÄYMPÄRISTÖÄ TULEE AINATARKASTELLA KOKONAISUUTENA: SISÄYMPÄRISTÖKRITEEREITÄ,

Lisätiedot

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanomateriaalit suomalaisissa työpaikoissa hyödyt ja haasteet Kai Savolainen Työterveyslaitos, Helsinki, 4.11.2015 2000-luku: Nanoteknologian sovellukset

Lisätiedot

90% toimistoilman pitoisuuksista on alle ko pitoisuustason (aineisto Etelä-Suomesta)

90% toimistoilman pitoisuuksista on alle ko pitoisuustason (aineisto Etelä-Suomesta) 1/9 TYÖTERVEYSLAITOKSEN KÄYTTÄMIÄ VIITEARVOJA SISÄYMPÄRISTÖN ONGELMIEN TUNNISTAMISESSA TOIMISTOTYÖYMPÄRISTÖISSÄ (rakennuksissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto) päivitetty 14.10.2015 HUOM. SISÄYMPÄRISTÖÄ

Lisätiedot

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen

Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus päivittyy kuntotutkimus Miia Pitkäranta FT [mikrobiologi],

Lisätiedot

OMISTAJAN ROOLI HOMEVAURIOITUNEEN RAKENNUKSEN TAI RAKENTEEN KORJAUTTAMISESSA

OMISTAJAN ROOLI HOMEVAURIOITUNEEN RAKENNUKSEN TAI RAKENTEEN KORJAUTTAMISESSA OMISTAJAN ROOLI HOMEVAURIOITUNEEN RAKENNUKSEN TAI RAKENTEEN KORJAUTTAMISESSA Omakotitalon omistajan sekä taloyhtiön oppaat homevaurion korjauttamiseen Heidi-Johanna Jokelainen Korjausneuvoja, RTA Hengitysliitto

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari 2.12.2014 Haitta-aineiden huomioiminen korjausrakentamisessa Hyvät toimintatavat korjaushankkeessa

Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari 2.12.2014 Haitta-aineiden huomioiminen korjausrakentamisessa Hyvät toimintatavat korjaushankkeessa Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Haitta-aineiden huomioiminen korjausrakentamisessa Hyvät toimintatavat korjaushankkeessa Timo Keskikuru Talotekniikan asiantuntija, FL Rakennusterveysasiantuntija

Lisätiedot

Teija Meklin FT, dos. Työhistoriaa rakennusten kosteus- ja homevaurioiden, rakennusten sisäilman sekä asumisen terveellisyyden parissa

Teija Meklin FT, dos. Työhistoriaa rakennusten kosteus- ja homevaurioiden, rakennusten sisäilman sekä asumisen terveellisyyden parissa Teija Meklin FT, dos. Työhistoriaa rakennusten kosteus- ja homevaurioiden, rakennusten sisäilman sekä asumisen terveellisyyden parissa Mikrobivaurioituneiden rakenteiden puhdistaminen vauriokorjausten

Lisätiedot

SISÄILMAMITTAUKSET LUKSIA, PUU-ANTTILA, 10.4.2013

SISÄILMAMITTAUKSET LUKSIA, PUU-ANTTILA, 10.4.2013 RAPORTTI 63-66.xlsx/2013 SISÄILMAMITTAUKSET LUKSIA, PUU-ANTTILA, 10.4.2013 JAKELU Veikko Viitakangas, Luksia Envimetria Oy, arkisto Envimetria Oy Main office: Phone: Internet: FI08142273 Kalkkipetteri

Lisätiedot

Terveydensuojelulainsäädän nön muutokset ja asuntojen terveyshaittojen arviointi

Terveydensuojelulainsäädän nön muutokset ja asuntojen terveyshaittojen arviointi Terveydensuojelulainsäädän nön muutokset ja asuntojen terveyshaittojen arviointi Sisäilmapaja 5 Nurmes 12.11.2013 Ylitarkastaja Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö 1 Yleisperiaate rakennuksen

Lisätiedot

Tuomo Lapinlampi. Biokemisti, FM, Työhygieenikko, Työterveyslaitos, Biologiset haitat ja sisäilma -tiimi

Tuomo Lapinlampi. Biokemisti, FM, Työhygieenikko, Työterveyslaitos, Biologiset haitat ja sisäilma -tiimi Tuomo Lapinlampi Biokemisti, FM, Työhygieenikko, Työterveyslaitos, Biologiset haitat ja sisäilma -tiimi FK, FM ylempi korkeakoulututkinto, Oulun Yliopisto 1980 - aineyhdistelmä: biokemia (l), kemia (cl),

Lisätiedot

BAT-tutkimus Terveyshaitat kosteusvaurioituneilla paloasemilla

BAT-tutkimus Terveyshaitat kosteusvaurioituneilla paloasemilla BAT-tutkimus Terveyshaitat kosteusvaurioituneilla paloasemilla Tuula Putus työterveyshuollon el, työterveyshuollon professori Turun yliopisto T:mi IndoorAid Tausta Kyseessä on osa laajempaa Työsuojelurahaston

Lisätiedot

Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa

Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa Tiedossa olevat puutteet rakenteissa, pinnoilla tai LVI-tekniikassa Aistinvaraisesti havaittavat merkit Käyttäjien poikkeava oireilu Tiedossa olevat puutteet Sisäilmaston

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi Kastumisen vaikutus materiaaliin ja sisäilmaan Kuivaketju 10 Työmaatoteutus seminaari Oulun rakennusvalvonta Solistinkatu 2, Oulu 14.10.2015

Lisätiedot

TALKOOVUOSI 2015. Kosteus- ja hometalkoiden työmaakokous Jyväskylän Paviljonki 19.5.2015 Katja Outinen, ohjelmapäällikkö

TALKOOVUOSI 2015. Kosteus- ja hometalkoiden työmaakokous Jyväskylän Paviljonki 19.5.2015 Katja Outinen, ohjelmapäällikkö TALKOOVUOSI 2015 Kosteus- ja hometalkoiden työmaakokous Jyväskylän Paviljonki 19.5.2015 Katja Outinen, ohjelmapäällikkö Talkootyömaiden eteneminen 2010 2011 2012-2013 2014 2015 Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

ABS Consult Oy/Unto Kovanen Konalankuja 4 00390 HELSINKI MIKROBIMÄÄRITYS RAKENNUSMATERIAALINÄYTTEISTÄ

ABS Consult Oy/Unto Kovanen Konalankuja 4 00390 HELSINKI MIKROBIMÄÄRITYS RAKENNUSMATERIAALINÄYTTEISTÄ Kansanterveyslaitos Folkhälsoinstitutet LUONNOS RAPORTTI K0624M ABS Consult Oy/Unto Kovanen Konalankuja 4 00390 HELSINKI MIKROBIMÄÄRITYS RAKENNUSMATERIAALINÄYTTEISTÄ Kaivokselan koulusta otetuissa näytteissä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvä sisäilmasto ja -ympäristö

Hyvinvointia työstä Hyvä sisäilmasto ja -ympäristö Hyvinvointia työstä Hyvä sisäilmasto ja -ympäristö Jari Latvala, ylilääkäri Sisäilmapalvelut, Työterveyslaitos 1 Aiheeseen liittyviä keskeisiä termejä ja määritelmiä Sisäilma: Rakenteiden rajaamalla alueella

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Homekoulu haisee Eero Palomäki vanhempi asiantuntija, arkkitehti SAFA Miksi sisäilmasto-ongelmat ovat usein niin vaikeita ratkaista? Sisäilmasto-ongelmat ovat monimuotoisia ja yksinomaan

Lisätiedot

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa pysymiseen kiinteistössä. Siivouksen laatuvaatimuksia ja tarpeita

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Tuula Putus. Lääketieteellinen tiedekunta. Työterveyshuolto ja ympäristölääketiede

PROFESSORILUENTO. Professori Tuula Putus. Lääketieteellinen tiedekunta. Työterveyshuolto ja ympäristölääketiede PROFESSORILUENTO Professori Tuula Putus Työterveyshuolto ja ympäristölääketiede Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Tuula Putus pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa

Lisätiedot

Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia

Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia Kiinteistöjen ja Rakentamisen Tietopäivä 2015 2.9.2015 Wallenius Kaisa HS 11.11.13 HS 30.1.15 2 3 Mitä tarkoittaa hyvä

Lisätiedot

Miten oirekyselyt ja erilaiset rakennukseen liittyvät tutkimukset linkitetään yhteen.

Miten oirekyselyt ja erilaiset rakennukseen liittyvät tutkimukset linkitetään yhteen. Miten oirekyselyt ja erilaiset rakennukseen liittyvät tutkimukset linkitetään yhteen. Jukka-Pekka Kärki Rakennusterveysasiantuntija Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilmaongelmiin liittyvissä korjaushankkeissa

Lisätiedot

Outoja oireita ja mitä sitten tehdään?

Outoja oireita ja mitä sitten tehdään? Outoja oireita ja mitä sitten tehdään? Vaurioituneen rakennuksen tutkimisen ja korjaamisen periaatteet Heidi-Johanna Jokelainen, RI, rakennusterveysasiantuntija Rakennusterveystiimin päällikkö FCG Suunnittelu

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin

Lisätiedot

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa SISÄILMAMITTAUKSET Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa Raportin päiväys 31.10.2012 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 SISÄILMAMITTAUKSET 2 KURIIRITIE

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015 Poistoa Oy on erikoistunut homesiivouksiin Poistoa Oy on Suomen ensimmäinen homesiivouksiin erikoistunut siivousalan yritys

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

vähäisiä määriä vuori- ja lasivillakuituja. Kuidut ovat peräisin seinä/ikkunarakenteista ja/tai tuloilmaventtiilin

vähäisiä määriä vuori- ja lasivillakuituja. Kuidut ovat peräisin seinä/ikkunarakenteista ja/tai tuloilmaventtiilin Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, 08100 Lohja 51 (52) vähäisiä määriä vuori- ja lasivillakuituja. Kuidut ovat peräisin seinä/ikkunarakenteista ja/tai tuloilmaventtiilin äänenvaimentimesta. 8.3 Kuitukertymät

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MIKROBILAJISTON DIVERSITEETTI, MONIULOTTEINEN TUTKIMUSKOHDE

RAKENNUSTEN MIKROBILAJISTON DIVERSITEETTI, MONIULOTTEINEN TUTKIMUSKOHDE Sisäilmastoseminaari 2012 1 RAKENNUSTEN MIKROBILAJISTON DIVERSITEETTI, MONIULOTTEINEN TUTKIMUSKOHDE Hannu Viitanen (1, Elina Saario (1, Malin Bomberg (1, Riikka Juvonen (1, Mari Raulio (1, Tuija Sarlin

Lisätiedot

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.

Lisätiedot

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan Tarkastusvaliokunnan tilaama tutkimus 2012 Kari Reijula, Guy Ahonen, Harri Alenius, Rauno Holopainen, Sanna Lappalainen, Eero Palomäki, Marjut Reiman 9.6.2014

Lisätiedot

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA LIITU-päivä 4.5.2006 FT Helena Rintala Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto Mihin sisäympäristön mikrobien mittauksia tarvitaan? Rakennusten

Lisätiedot

SISU-interventiotutkimus kosteusvaurioituneissa kouluissa

SISU-interventiotutkimus kosteusvaurioituneissa kouluissa ... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä SISU-interventiotutkimus kosteusvaurioituneissa kouluissa Dos. Anne Hyvärinen Esityksen sisältö SISU-tutkimuksen kuvaus Alustavia tutkimustuloksia oireista Lyhyesti

Lisätiedot

Kosteusvaurioiden korjaaminen Tie terveelliseen asumiseen? 12.11.2013

Kosteusvaurioiden korjaaminen Tie terveelliseen asumiseen? 12.11.2013 Kosteusvaurioiden korjaaminen Tie terveelliseen asumiseen? 12.11.2013 Korjausneuvoja Rakennusterveysasiantuntija Tapio Rokkonen Hengitysliiton korjausneuvontapalvelut/itä-suomi 1 Hengitysliiton korjausneuvojat

Lisätiedot

Sisäilman altisteiden aiheuttamat yliherkkyyssairaudet. Tuula Putus työterveyshuollon erikoislääkäri, professori Turun yliopisto tuula.putus@utu.

Sisäilman altisteiden aiheuttamat yliherkkyyssairaudet. Tuula Putus työterveyshuollon erikoislääkäri, professori Turun yliopisto tuula.putus@utu. Sisäilman altisteiden aiheuttamat yliherkkyyssairaudet Tuula Putus työterveyshuollon erikoislääkäri, professori Turun yliopisto tuula.putus@utu.fi Ympäristömikrobien terveystutkimuksen kolme vuosikymmentä

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA

KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA Työsuojeluvalvonnan ohjeita 3 / 2010 KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sisällys Ohjeen tarkoitus... 5 Säädösperusta... 5 Kosteus- ja homevaurioiden määrittely ja tunnusmerkit...

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Pelkosenniemen koulu Koulutie 9, 98500 Pelkosenniemi Kyselyn ajankohta: Toukokuu 2015 Tilaaja: Pelkosenniemien kunta, sivistysosasto Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Kari Reijula professori, teemajohtaja IV-järjestelmät ja terveys Riittävä ilmanvaihto, tunkkaisuus vs. veto, kosteuden kertyminen Kanavien, järjestelmien,

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Nimi Heidi-Johanna Jokelainen, RTA Piritta Salmi, RTA

Nimi Heidi-Johanna Jokelainen, RTA Piritta Salmi, RTA Nimi Heidi-Johanna Jokelainen, RTA Piritta Salmi, RTA Tausta: RI (amk), rakennusterveysasiantuntija Nykyisin FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n rakennusterveys- ja sisäilmastotiimissä Toimintaohjeet pientalon

Lisätiedot

VILLA RUBENIN SISÄILMAN MIKROBIMITTAUS 3.4.2013

VILLA RUBENIN SISÄILMAN MIKROBIMITTAUS 3.4.2013 VILLA RUBENIN SISÄILMAN MIKROBIMITTAUS 3.4.2013 Sisäilmainsinöörit Oy Puh. +358 20 7698 440 e-mail: info@sisailmainsinoorit.fi Luoteisrinne 4 C Fax. +358 20 7698 449 internet: www.sisailmainsinoorit.fi

Lisätiedot

Asumisterveyteen liittyvät laboratoriotutkimukset mitä testausseloste kertoo?

Asumisterveyteen liittyvät laboratoriotutkimukset mitä testausseloste kertoo? Asumisterveyteen liittyvät laboratoriotutkimukset mitä testausseloste kertoo? Ylitarkastaja Pertti Metiäinen Valvira 15.10.2010 Pertti Metiäinen 1 Asumisterveystutkimukset Akateemiset tutkimukset perustutkimukset

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia -ohjelma (RISKY) RAJAUS: elin- ja työympäristö, YMPÄRISTÖTERVEYS MOTIVAATIO: suuri osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä Tavoitteet

Lisätiedot

HAJUAISTI HAJUN MERKITYS IHMISEN TERVEYDELLE

HAJUAISTI HAJUN MERKITYS IHMISEN TERVEYDELLE HAJUAISTI HAJUN MERKITYS IHMISEN TERVEYDELLE Markku Partinen, LKT, neurol. dos. Rinnekodin tutkimuskeskus Ihmisen elämän ja ihmislajin jatkumisen edellytykset Happi Puhdas ilma hengittää Nestetasapaino

Lisätiedot

Kuntien toimintatavat sisäilmaongelma-asioissa ja PROTEESI-hanke. Forssa, Sisäilmapaja 3 16-17.11.2011 Vesa Pekkola, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kuntien toimintatavat sisäilmaongelma-asioissa ja PROTEESI-hanke. Forssa, Sisäilmapaja 3 16-17.11.2011 Vesa Pekkola, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kuntien toimintatavat sisäilmaongelma-asioissa ja PROTEESI-hanke Forssa, Sisäilmapaja 3 16-17.11.2011 Vesa Pekkola, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kosteus- ja hometalkoiden toimenpideohjelma B 2. Sisäilmaongelmien

Lisätiedot

Vähennetään jätettä. Jätteen synnyn ehkäisy tarkoittaa

Vähennetään jätettä. Jätteen synnyn ehkäisy tarkoittaa JÄTEOPAS Vähennetään jätettä Jätteen synnyn ehkäisy tarkoittaa toimenpiteitä, joiden ansiosta jätettä ei synny lainkaan haitallisten ja myrkyllisten aineiden käytön vähentämistä tuotteiden uudelleenkäyttöä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Sisäilmaongelmien ratkaiseminen vaatii tilaajalta osaamista Katja Tähtinen vanhempi asiantuntija 16.5.2014 Katja Tähtinen 2 Mystisiä sisäilmaongelmiavai onko? Helsingin Sanomat Työterveyslaitos

Lisätiedot

Mikrobimenetelmät. Kaisa Jalkanen, tutkija Asuinympäristö ja terveys -yksikkö. 22.10.2015 Asumisterveysasetus -koulutus 1

Mikrobimenetelmät. Kaisa Jalkanen, tutkija Asuinympäristö ja terveys -yksikkö. 22.10.2015 Asumisterveysasetus -koulutus 1 Mikrobimenetelmät Kaisa Jalkanen, tutkija Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 22.10.2015 Asumisterveysasetus -koulutus 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät Hallittava kokonaisuus! Lähtötilanne

Lisätiedot

Rivitalon alapohjan puhdistus ja korjaustyö

Rivitalon alapohjan puhdistus ja korjaustyö Kuopion kaupunki Lausunto 1/7 Kaupunkiympäristön palvelualue Ympäristöterveydenhuolto Heikki Kallunki 13.5.2015 Särkiranta 15 as 5 lausunto rakvalvonnalle 130515.doc Kuopion kaupunki Rakennusvalvonta Suokatu

Lisätiedot

SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI

SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI Haapajärven kaupungin sisäilmaryhmä SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI SISÄILMARYHMÄN TOIMINTA ON KESKITTYNYT KUNNAN OMISTAMIEN JULKISTEN TILOJEN TERVEYSHAITTOJEN SELVITTÄMISEEN Julkisella tilalla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli Rakennusten ylläpito ja sisäilmaongelmien selvittäminen Käyttäjien huomioiminen ja tehtävät sisäilmaongelmien selvitysprosessissa Vesa Pekkola Ylitarkastaja

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 1 Sisäilma on hyvää, jos käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä tai siinä ei ole epäpuhtauksia, jotka voivat

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio 1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet

Lisätiedot

Asuntokaupan kuntotarkastajan AKK ajankohtaispäivä

Asuntokaupan kuntotarkastajan AKK ajankohtaispäivä Asuntokaupan kuntotarkastajan AKK ajankohtaispäivä 14.-15.6.2012, HELSINKI Torstai 14.6.2012 Sisäilmaongelmat ja niiden hallinta 08.45-09.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 09.00-09.20 Tilaisuuden avaus

Lisätiedot

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA Putus T, Rauhaniemi J, Luosujärvi R, Vallius M, Vaali K Turun yliopisto; HUS reumasairauksien klinikka; Sisäilmatalo

Lisätiedot

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 Miksi kodistaan kannattaa pitää huolta? Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 KOULURAKENNUKSET VETO-ONGELMIA 42 %:SSA RIITTÄMÄTÖN ILMANVAIHTO 40 %:SSA TUNKKAINEN ILMA

Lisätiedot

Raimo Lajunen, Rakennusterveysasiantuntija, Työterveyshuollon tekninen asiantuntija Puh. 040 502 8873, 040 583 9044

Raimo Lajunen, Rakennusterveysasiantuntija, Työterveyshuollon tekninen asiantuntija Puh. 040 502 8873, 040 583 9044 1 HAIHTUVIEN ORGAANISTEN YHDISTEIDEN TOTEAMINEN ULOSHENGITYSILMASTA BIOVOC-MENETELMÄLLÄ. Tutkimusprojektiin osallistujat Merja Mikkonen, FT, Laboratoriopäällikkö, Ositum Oy Esa Toppinen, LL, Työterveyslääkäri

Lisätiedot

Hyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy

Hyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy Hyvä, paha sisäilma Merja Järvelä Thermopolis Oy Käsitteitä Sisäilma Rakenteiden rajaamalla alueella oleva ilma Sisäilmasto Sisäilman epäpuhtaudet Ilmastointijärjestelmä ja lämpöolosuhteet Sisäympäristö

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaama tutkimus 2012

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaama tutkimus 2012 Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaama tutkimus 2012 SAK:n Työympäristöseminaari ö i i 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos TTL:n tutkijat: Guy Ahonen,

Lisätiedot

Mikrobimenetelmät ja homevaurion vakavuuden arviointi

Mikrobimenetelmät ja homevaurion vakavuuden arviointi Mikrobimenetelmät ja homevaurion vakavuuden arviointi Kaisa Jalkanen, tutkija Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.8.2015 Ympäristöterveyshuollon alueelliset koulutuspäivät 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa

Lisätiedot

Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä

Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä Sisäilmastoseminaari 2014 Helsingin Messukeskus 13.3.2014 Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä Salmela A, Moisa J, Reponen T, Pasanen P Ympäristötieteen

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot