Yhteistoimin parempaa kilpailukykyä, tulosta ja hyvinvointia yrityksissä
|
|
- Armas Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhteistoimin parempaa kilpailukykyä, tulos ja hyvinvointia yrityksissä Liiojen yhteiset tilaisuudet yhteistoiminnas ja paikallises sopimises Info syksy
2 Sisältö 1. Talouden näkymät 2. Yhteiset voieet yhteinen etu 3. Työajat rvea vasaviksi 4. Palkkaratkaisu syksy Hyvä työ Pidempi työura Info syksy
3 1. Talouden näkymät Info syksy
4 Huolena Suomen heikentynyt loustilanne Euroopan antuma on pahentunut viime kuukausina ~ euroalueen lous supistunee tänä vuonna 0,3 % (louskasvuennuste vuosi sien oli 1,1 %) Taantuma on myös rumassa kilpailukyvyltään vahvaan Saksaan, muut isot EU-maat ovat jo antumassa. Koko maailmanlous on lisääntyvän epävarmuuden kourissa. Info syksy
5 Bruokansantuote EU-maissa on kääntynyt laskuun 5 Vuosineljänneksiäin, muutos edellisvuotises, % Viimeisin tieto: huhti-kesäkuu Lähde: Eurost Info syksy
6 Brasilia Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmanlouden kasvun jakautuminen 2012e teknologiateollisuuden vientiosuuksin 10 BKT:n kasvu 2012, % Kiina Intia Pohjois-Amerikka Kasvu keskimäärin: +2,1 % Japani Muu Aasia Venäjä Muu it. Eurooppa 1 0 Länsi-Eurooppa Pylvään leveys kuvaa osuua teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2011, % 100 Lähde: IMF (April 2012), Tullihallitus Info syksy
7 Teknologiateollisuuden uudet vientitilaukset Suomes alueiain Eurooppa on Suomelle elintärkeä, Euroopan osuus vientitilauksis huhtikesäkuussa 2012 oli 75 % Etelä- ja Afrikka; Keski- 1,6 % Amerikka; 2,6 % Aasia; 9,8 % Lähi-itä; 1,6 % Pohjois- Amerikka; 9,0 % Keski- ja Itä- Eurooppa; 18,8 % Länsi-Eurooppa; 56,6 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantiedustelu Info syksy
8 Suomenkin lousnäkymät ovat huolestuavat Raamisopimuksen tekohetkellä Suomen BKT oli 2-3 %:n vuosinousussa Suomen BKT on alkanut supistua monien muiden EUmaiden paan tänä vuonna kokonaistuonto jäänee viime vuoden solle Teknologiateollisuuden ja koko vientiteollisuuden kilpailukyky on heikentynyt Suomen viennissä ennennäkemäömän suuri sopudotus vuoden 2008 jälkeen Suomen vaihtoseen alijäämä uhkaa jäädä Euroopan kriisimaiden solle Yksikkötyökusnnukset ovat Suomessa kohonneet suhteessa kilpailijamaihin Teknologiateollisuuden uudet tilaukset ja tilauskan ovat olleet laskusuunnassa Info syksy
9 Suomen vienti on jäänyt kilpailijamais Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksiäin, käyvin hinnoin, indeksi 2005,I = Viimeinen havainto: mmi-maaliskuu 2012 i huhti-kesäkuu Lähde: Eurost Info syksy Suomi Ruotsi Saksa Alankomaat
10 Suomen vaihtose vajonnut kriisimaiden solle Vaihtose/bkt, neljän vuosineljänneksen liukuva summa, % Viimeinen havainto mmi-maaliskuu Lähde: Eurost Info syksy Suomi Ruotsi Saksa Alankomaat Ilia Iso-Brinnia Espanja
11 Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Uudet tilaukset 39 % alle louskriisiä edeltävän son Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä / Combined Vientiin / Export Kotimaahan / Domestic II,2012 / II,2011 II,2012 / I,2012 Muutos (vientiin): - 24 % - 3 % Muutos (kotimaahan): + 8 % - 6 % Muutos (yhteensä) : - 16 % - 5 % *) Pl. mellien jalostus. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantiedustelu, viimeinen havainto II/2012 Info syksy
12 Teknologiateollisuuden yritysten tilauskan Suomessa verrauna vuoa aiempaan ajankohan 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % -100 % Muutos yrityksiäin: / Yritykset satunnaisjärjestyksessä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantiedustelu Info syksy Mediaani: 0 % Keskiarvo: -2 %
13 Yrityskohiset ratkaisut ovat hdon asia Mikä on vaihtoehto avoimessa kilpailussa? Yrityksen kilpailukykyä, käytännössä yritystoiminnan kannaavuua voidaan kasvaaa markkinaosuua nosmalla esim. kehiämällä uusia tuoei i erikoistumalla hinkilpailukykyä kohenmalla alenmalla tuontokusnnuksia ja/i nosmalla tuoavuua Yritysten välillä on suuri epäyhtenäisyys menestysnäkymien suhteen Työpaikoilla tehdään päiviäin valintoja ja päätöksiä, joilla vaikutean tulevaisuuteen. Info syksy
14 On hdon asia pääää etsiä yhdessä parhaat mahdolliset ratkaisut sekä yrityksen eä henkilöstön kannal kohdisa voimat tällaisten päätösten tehokkaaseen toteutukseen Jousvat ja monipuoliset työajat sekä palkkauksen so ja sen kannusvuus ovat keskeisiä työehtoja tuoavuuden ja kilpailukyvyn kasvaamiseksi Info syksy
15 2. Yhteiset voieet Yhteinen etu Info syksy
16 YHTEISET TAVOITTEET YHTEINEN ETU Yhteistoimin on liiketoiminnallisten ja muiden soviujen voieiden edistämisen väline, jolla haean jousvuua työyhteisön arjen asioiden hoimiseen tehokkuua unohmaa paikallinen sopiminen on osa yhteistoimina Luodaan pa toimia paremman huomisen puoles = kilpailukykyinen ja kannaava yritystoimin ja henkilöstön työhyvinvointi Toiminnan kehiäminen ja voieiden saavuaminen koko työyhteisön voimin yhteinen ymmärrys vallitsevis tosiasiois, niiden merkityksestä ja rviavis toimis Panostus keskeisiin yhteistoiminan vaikuaviin tekijöihin yhteinen hto ja sitoutuminen neuvoelusuhteet johminen yrityskuluuri luoamus Info syksy
17 TIIVISTELMÄ KESKEISISTÄ ASIOISTA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU! YHTEISTOIMINNALLA VASTATAAN KILPAILUN VAATIMUKSIIN PANOSTUKSET YHTEISTOIMINTAAN OVAT EDISTÄNEET MENESTYSTÄ YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARIT KUNTOON Yhteinen hto ja sitoutuminen Neuvoelusuhteet Johminen Yrityskuluuri Luoamus TUOTTAVUUS YHTEINEN ASIA YHTEISTOIMINNAN TASOMITTARILLA ONGELMAT ESILLE JA RATKAISTAVIKSI Info syksy
18 SISÄISIÄ JA ULKOISIA MUUTOSPAINEITA Info syksy
19 TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU! Hyvinvointi Suomessa perustuu kilpailukykyiseen, tuoavaan ja mielekkääseen, ammaiidolla tehtyyn työhön. Yritykset toimivat yhä rajummassa kansainvälisessä kilpailussa ja jatkuvan muutoksen paineessa. Eilen hyväksi todetuilla toiminvoilla ei enää tänään pärjätä. Mahdollisuuksien hyväksikäyö edellyää jatkuvaa uusiutumiskykyä verkostomaisia toiminpoja aitoa vuoropuhelua luoamukseen perustuvaa yhteistyötä. Asiakasrpeiden toteuaminen vaatii jousvuua ja keeryyä liiketoiminnan voieiden syvällistä ymmärrystä Info syksy
20 YRITYKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA PÄRJÄÄMISEN VAATIMUKSET Kilpailukyvyn paranminen edellyää yritykseltä ja sen henkilöstöltä valmiua ennakoida kysynnän ja markkinoiden muutoksia ja reagoida i sopeutua niihin nopeasti Kasvu ja menestyminen edellyävät uusien ajatusten sovelmis jatkuvaa suorituskykyä paranvaa muutos kykyä oppia ja kehiyä nopeammin kuin kilpailijat Menestystä ei voida kopioida Info syksy
21 YRITYKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA PÄRJÄÄMISEN VAATIMUKSET Menestyäkseen organisaatio rvitsee päämäärän ja voieen yhteisen htotilan strategian sekä Muutosvalmiuden, jolloin muutokset valmistellaan yhdessä ja perustellaan huolellisesti sekä työntekijöille annean muutoksiin liiyvää valmennus ja koulutus Kilpailukykyinen ja kannaava yritys huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnis vahvisa edellytyksiä työllisyyden ylläpitämiseen täyää velvoieensa omisjia, yhteiskuna ja asiakkaian kohan Info syksy
22 YHTEISTOIMINNALLA VASTATAAN KILPAILUN VAATIMUKSIIN Avoin kilpailu tuo uusia haastei. Muutos luo mahdollisuuksia yrityksille, jotka toimivat ennakoivasti ja sopeutumiskykyisesti. Yhteistoiminnalla kehitetään yritystoimina. Erilaisissa tilanteissa erisois yhteistoimina Yhteistoimin on jokapäiväistä avoin vuorovaikutus Paikallinen sopiminen on osa yhteistoimina. Kilpailukyky luodaan työpaikoilla ja asioi muutean vain tekemällä. Työyhteisön kyky kehiää yhteistoiminnassa toiminansa on keskeinen kilpailukeino jatkuvasti muuuvassa toiminympäristössä Info syksy
23 MIKSI YHTEISTOIMINTAA? POHDINTAKYSYMYKSIÄ Mitä asiakkaamme meissä arvosvat ja mitä he meiltä odoavat? Minkälaisiin toimitusketjuihin olemme verkouneet? Miten verkosto yhdistää yrityksemme maailmanmarkkinoihin ja kansainväliseen kilpailuun? Mitkä ominaisuudet ja tekijät vaikuavat yrityksemme kilpailukykyyn ja miten voimme niihin yhteistoiminnalla vaikuaa? Keitä ovat kovimmat kilpailijamme ja millaisin ominaisuuksin ja vahvuuksin he kilpailevat kanssamme? Info syksy
24 MONIMUOTOINEN YHTEISTOIMINTA POHDINTAKYSYMYKSIÄ Käydäänkö meillä riiävästi keskustelua työehtojen paikallisen sopimisen rpees ja voieis? Onko työyhteisössämme henkilöitä, jotka ovat sivussa yhteistoiminnas ja kehiämisestä? Miten työpaikallamme syntyy ymmärrys ja hyväksyntä uusille toiminvoille? Miten varmismme, eä neuvoeluun osallistuneilla on yhteinen näkemys lopputulokses? Info syksy
25 PANOSTUKSET YHTEISTOIMINTAAN OVAT EDISTÄNEET MENESTYSTÄ Hyvät kokemukset kannusvat jatkamaan ja edistämään yhteistoimina. Yhteistoiminnalla on paranneu kannaavuua ja tuoavuua sekä työhyvinvointia. Tuoavuuden osatekijät ovat yhteistoiminnan kohtei. Paikallis sopimis on hyödynney toteuamalla kannusvia palkkaus- ja työaikajärjestelyitä. Hyvällä yhteistoiminnalla edistetään työrauhan säilymistä. Info syksy
26 YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARIT KUNTOON YHTEINEN TAHTO JA SITOUTUMINEN Määriää voieet Käydä keskustelua yrityksen menestystekijöistä voitelvan ratkaisun rpeellisuudes, vaikutuksis ja vaihtoehdois työntekijöiden arvostuksis ja rpeis Kyseenalaisa perinteiset toiminvat ja niitä ylläpitävät asenteet Oaa ja kana vastuu paikallisen sopimisen onnistumises Toiminnan tulee olla sellais, eä se tuoaa lisäarvoa asiakkaille ja mahdollisa henkilöstön palkitsemisen ASENNE RATKAISEE! Info syksy
27 YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARIT KUNTOON YHTEINEN TAHTO JA SITOUTUMINEN POHDINTAKYSYMYKSIÄ Onko henkilöstö i henkilöstön edusja mukana strategian suunnielussa - jos ei, niin miksi? Käsitelläänkö työpaikallanne yrityksen strategiaa henkilöstön kanssa? Ovatko strategiset voieet henkilöstön tiedossa? Info syksy
28 YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARIT KUNTOON YHTEINEN TAHTO JA SITOUTUMINEN POHDINTAKYSYMYKSIÄ Ovatko liikeloudelliset voieet selvät henkilöstölle? Onko henkilöstön tiedossa, miten nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden rpeet muuuvat ja mitä näiden täyäminen vaatii? Miten tiedonkulku organisaatiossa toimii? Käytetäänkö yrityksessä hyväksi koko henkilöstön asiantuntemus toiminnan kehiämisessä? Minkälainen on työntekijöiden suhutuminen toiminnan kehiämiseen? Info syksy
29 YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARIT KUNTOON NEUVOTTELUSUHTEET Johmis- ja organisaatiokäytännöt joihin neuvoelukuluuri on kiinteästi sidoksissa, ne voivat vahvisa i heikentää paikallisen sopimisen edellytyksiä voieellis työskentelyä edistävä Ratkaisuhakuisuus osapuolilla yhteistyöhakuiset asenteet ratkaisujen tekoon riiävästi tietoa, itoa ja htoa sekä toimivaltuuksia yhteinen sitoutuminen asioiden johdonmukaiseen, luovaan ja oikeudenmukaiseen käsielyyn HYVÄT JA LUOTTAMUKSELLISET NEUVOTTELUSUHTEET OVAT TOIMIVAN VUOROPUHELUN PERUSTA Info syksy
30 YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARIT KUNTOON NEUVOTTELUSUHTEET POHDINTAKYSYMYKSIÄ Miten voidaan vaikuaa hyvien neuvoelusuhteiden kehiymiseen? Onko neuvoelijoilla yhteinen näkemys voieis? Miten teidän yrityksessänne yrityskuluuri ja perinteet vaikuavat neuvoelusuhteisiin? Voieko puuua myös vaikeisiin asioihin ja käsitellä niitä avoimesti? Noudateanko meillä avoimen vuoropuhelun pelisääntöjä? Info syksy
31 YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARIT KUNTOON LUOTTAMUS Luoamuksen rakenminen ja sen ansaitseminen on toimivan yhteistoiminnan keskeinen tekijä rakentuu pala palal sanojen ja tekojen välillä ei saa olla ristiriia Luoamus on koetuksella jatkuva muutos luoamuksellisten suhteiden vaaliminen edellyää avoin vuoropuhelua Luoamus aikaansaa paremman työilmapiirin työyhteisön menestyksen Info syksy
32 YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARIT KUNTOON LUOTTAMUS POHDINTAKYSYMYKSIÄ Miten voimme rakena luoamus? Miten toiminympäristön muutos vaikuaa luoamukseemme? Miten henkilösuhteet ja johmiskäytännöt toimivat meillä? Miten meillä varauduan yllätyksellisiin tilanteisiin? Info syksy
33 YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARIT KUNTOON JOHTAMINEN Johminen on inhimillistä toimina, jossa keskeistä on viestin perille saaminen voieiden mukaisen toiminnan aikaansaamiseksi. Hyvällä johmisella vaikutean myönteisesti koko työpaikan toiminan. Yhteistoiminan perustuva johminen on epämuodollis ja saarvois. Toimivalla vuoropuhelulla pystytään tehokkaasti hyödyntämään työntekijöiden osaamis motivoimaan ohjaamaan oikean suuniseen tekemiseen. Info syksy
34 YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARIT KUNTOON JOHTAMINEN POHDINTAKYSYMYKSIÄ Miksi johminen työpaikalla toimii hyvin i huonosti? Missä asioissa johmiseen liiyy yhteistoimina? Mieti esimerkkejä, joissa yhteistoimina johmisessa ei ole käytey? Miten yhteistoimin voisi parana johmis? Mieti esimerkkejä. Info syksy
35 YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARIT KUNTOON YRITYSKULTTUURI Yrityskuluuri on lon pa toimia. Yrityskuluuri luo hyvät edellytykset kehiää toimina yhdessä i se on pahimmassa pauksessa kehiämisen este. Yrityskuluurilla ja yhteistoiminnan solla on suora yhteys. Yrityskuluuria tulee yhteistoiminnassa määrätietoisesti uudisa muutosvalmiuksien paranmiseksi Info syksy
36 YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARIT KUNTOON YRITYSKULTTUURI POHDINTAKYSYMYKSIÄ Minkälainen on työpaikkamme yrityskuluuri? Onko yrityskuluurilla vaikutus työpaikkamme yhteistoiminnan soon? Tarvitsemmeko kuluurin muutos yhteisten voieiden toteuamiseksi? Mitä kuluurimme muuamiseen rvian ja miten se tehdään? Info syksy
37 TUOTTAVUUS YHTEINEN ASIA Tuoavuuden jatkuva paranminen yhteistyössä tuo lisäarvoa asiakkaalle yritykselle henkilöstölle. Tuoavuuden kehiäminen kohdistuu koko tuontoprosessiin. Tehdään oikei asioi ja tehdään ne oikealla valla. Taloudellinen hyvinvointi ja menestys on tuoavuudes kiinni, tuoavuus puolesnsa on tekijöidensä tulo: työolosuhteet x työnsisältö x osaaminen x johminen Info syksy
38 TUOTTAVUUS YHTEINEN ASIA TUOTTAVUUS JA IHMISTEN HYVINVOINTI POHDINTAKYSYMYKSIÄ Miten ja millä solla tuoavuudes keskustellaan yrityksessämme? Miten johto, esimiehet, luoamusmiehet, henkilöstö suhutuvat tuoavuuden edistämiseen? Miten henkilöstöä kannustean aloieellisuuteen? Info syksy
39 YHTEISET TAVOITTEET YHTEINEN ETU Tyypillisiä yhteistoiminnan esteitä ja niihin ratkaisuja Yhteisen htotilan puuuminen Tiedoaminen Toisen huomioon oaminen Sanansa pitäminen Johmiskäytännöt Vuorovaikutus- ja neuvoeluito Asenteet ja perinteet Muutosvasrin Yrityksen menestystekijät kaikkien tiedossa Meneelyvat erilaisissa muutostilanteissa Yhteistoiminnan peruspilarit kuntoon Avoimuus Katse huomiseen Vaikutusmahdollisuudet työyhteisössä ja varsinkin omaa työtä koskien Info syksy
40 YHTEISET TAVOITTEET YHTEINEN ETU Yrityskohinen valmennus Tavoieena on ana virikkeitä ja uusia näkökulmia työpaikkason yhteistoiminnan laadun paranmiseksi Neuvoelusuhteet Johminen Yrityskuluuri Luoamukselliset suhteet Tarkoituksena on, eä yrityksessä toimivat henkilöt Osallistuvat työyhteisöä kehiävään yhteistoiminan ja paikalliseen sopimiseen Prosessin tuloksena Luodaan pa toimia paremman huomisen puoles = kilpailukykyinen ja kannaava yritystoimin ja henkilöstön työhyvinvointi Hyvin toimivan yhteistoiminnan ja paikallisen sopimisen hedelmänä on koko työyhteisön menestys Info syksy
41 YHTEISTOIMINNAN TASOMITTARILLA ONGELMAT ESILLE JA RATKAISTAVIKSI Yhteistoiminnan somiari. Yhdessä arvioidaan yhteistoiminnan tilaa. Kuusi tekijää, joissa jokaisessa arvioidaan suhutumis, laadullisuua ja tuloksellisuua. Liikeloudelliset voieet Tuoavuuden kehiäminen yhteistoiminnassa Tavoieiden toteuaminen Luoamus ja vasvuoroisuus Johmis- ja organisaatiokäytännöt Paikallinen sopiminen Työnanjan ja työntekijöiden edusjat joko yhdessä i erikseen vasavat esiteyihin väiämiin. Vasukset perusteluineen käydään yhdessä läpi Määritellään kehiämiskohteet Laadian suunnitelma paremmas tulevaisuudes. Info syksy
42 Liikeloudelliset voieet Miten liikeloudellisiin voieisiin suhuduan? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Henkilöstö tuntee yrityksen toiminympäristön ja sen aseamat vaatimukset. Henkilöstö tietää yrityksen menestystekijät ja muutospaineet. Henkilöstö on kiinnostunut liikeloudellisis voieis Miten liikeloudelliset voieet on käsitelty henkilöstön kanssa? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Henkilöstö ymmärtää yrityksen liikeloudelliset voieet. Henkilöstö ymmärtää yrityksen loudellisten tunnuslukujen sisällön. Yrityksen loudellisia tunnuslukuja ja toiminnan kannaavuua käsitellään henkilöstön kanssa. Miten liikeloudelliset voieet toteutean henkilöstön kanssa? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Tavoieis vallitsee yhteisymmärrys. Osapuolet ovat sitoutuneet voieiden toteuamiseen. Tavoieiden toteuaminen on palkitsevaa. Info syksy
43 Tuoavuuden kehiäminen yhteistoiminnassa Miten tuoavuuden kehiämiseen suhuduan? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Tuoavuuden kehiämisen koean kuuluvan kaikille yrityksessä. Luoamusmiehiä/henkilöstöä arvostean tuoavuuden kehiämisessä. Kaikki ymmärtävät ja hyväksyvät tuoavuuden kehiämisen tärkeyden. Miten tuoavuuden kehiämiseen panostean ja osallistuan? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Johto/esimiehet kannusvat henkilöstöä tuoavuuden kehiämiseen. Henkilöstö tietää tuoavuuden kehiämiskohteet. Henkilöstö/luoamusmiehet osallistuvat asioiden käsielyyn jo valmisteluvaiheessa. Miten koean tuoavuuden kehiämisen tuloksellisuus? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Tuoavuuden kehiäminen yhteistoiminnassa parana toiminnan laatua. Tuoavuuden kehiämisestä yhteistyössä on hyötyä molemmille osapuolille. Jatkuvan paranmisen toiminmalli on työpaikkamme pa toimia. Info syksy
44 Toiminnallisten voieiden toteuaminen Miten voieiden toteuamiseen suhuduan? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Henkilöstön ammaiitoon ja valmiuksiin vas asiakkaiden nopeasti muuuviin rpeisiin ja odotuksiin panostean. Henkilöstö tietää ja ymmärtää asiakkaiden rpeiden ja vaatimusten toteuamisen kannaavasti olevan yrityksen elinehto. Johto/esimiehet tietävät henkilöstön työhön ja työpaikkaan liiyvät odotukset. Miten voieellis toimina tuean? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Yrityksessä on totuu voieelliseen työskentelyyn. Tavoieiden toteutumises tiedotean. Jokainen tietää työnsä voieet ja merkityksen. Mitä vaikutuksia voieellisella toiminnalla on? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Korjaavat toimenpiteet toteutean voieiden seurantulosten perusteella. Asiakkaiden rpeet kyetään toteuamaan. Jalosvan työn osuus kasvaa. Info syksy
45 Luoamus ja vasvuoroisuus Minkälainen suhutuminen osapuolilla on toisiinsa? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Osapuolilla on yhteinen sitoutuminen asioiden johdonmukaiseen, luovaan ja oikeudenmukaiseen käsielyyn. Osapuolet uskovat toistensa vilpiömyyteen ja pitävän sanansa. Osapuolet kunnioiavat ja arvosvat toistensa mielipiteitä. Miten luoamus ja vasvuoroisuua ylläpidetään? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Osapuolten asenteet ovat yhteistyöhakuiset. Tiedonkulku johdon ja henkilöstön välillä on toimiva. Osapuolet tietävät toistensa rpeet ja arvostukset. Miten luoamus ja vasvuoroisuus toimii työpaikalla? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Osapuolilla on valmius vastuunkantoon ja ooon. Yhteishenki työpaikalla on hyvä. Henkilösuhteet toimivat. Info syksy
46 Johmis- ja organisaatiokäytännöt Miten suhuduan toisen osapuolen johmispoihin ja asenteisiin? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Esimiehillä on kyky ja halu joha oikeudenmukaisesti. Luoamusmiesten toiminnassa työyhteisön etu on ensisijainen. Perinteiset toiminvat ja asenteet (esim. vaskkaisaseelu ja toisen osapuolen rkoitusperien epäileminen) eivät kuulu työpaikkamme toiminpoihin. Miten johmis- ja organisaatiokäytännöt ilmenevät työpaikalla? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Työpaikalla on avoin ilmapiiri. Neuvoelukuluuri on yhteisymmärrykseen ja ratkaisuihin pyrkivä. Johto/esimiehet/luoamusmiehet toimivat valla, jotka edistävät yrityksen ja sen henkilöstön menestystä. Mitä tuloksia johmis- ja organisaatiokäytännöistä on todeu? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Muutostilanteet pystytään hoimaan yhteisymmärryksessä. Toiminvarmuus on kunnossa. Ristiriitilantei on vähän. Info syksy
47 Paikallinen sopiminen Miten paikalliseen sopimiseen suhuduan? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Asiakkaiden rpeet ja vaatimukset ohjaavat toimina ja nämä ovat kaikkien tiedossa. Sopimisen voieena on molemminpuolisen hyödyn aikaansaaminen. Paikallinen sopiminen on toiminmalli, joka parana yrityksen kannaavuua ja tuoavuua sekä henkilöstön työhyvinvointia. Miten paikallis sopimis tuean? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Osapuolet ovat saverisessa asemassa neuvoeluprosessissa. Henkilöstön edusjilla on rviava osaaminen. Osapuolten välillä käydään jatkuvaa vuoropuhelua. Mitä tuloksia paikallises sopimises on? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Sopimisella parannean yrityksen kannaavuua ja tuoavuua. Sopimisella parannean työntekijöiden työehtoja. Muutostilanteisiin on valmisteltu vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Info syksy
48 Yritysvalmennus Yhteyshenkilöt Risto Pihlainen Teknologiateollisuus; Puhelin Kari Vilkman Mellityöväen liio; Puhelin Info syksy
49 3. Työajat rvea vasaviksi Info syksy
50 Miksi monipuolisia työaikajärjestelyitä Yrityksen on vasava asiakkaiden vaatimuksiin kusnnustehokkaasti ja luoteavasti Työntekijällä on työnsä lisäksi perhe-elämänsä, harrastuksensa ja muu vapaa-aikansa Tavoieena on työyhteisön menestys, jolloin korostuvat yrityksen tuoavuuden ja kilpailukyvyn paranminen työntekijöiden yksilöllisten työaikarpeiden huomioon oaminen työllisyyden ylläpitoedellytysten ja työhyvinvoinnin paranmisen vahvisminen TYÖAJAN PITUUS JA SIJOITTAMINEN PITKÄJÄNTEISESTI TARPEIDEN MUKAAN Info syksy
51 Miksi monipuolisia työaikajärjestelyitä Onnistumisen edellytyksiä ovat mm. Yhteinen hto ja yhdessä toteuaminen Ennakkoluuloomuus uusiin ratkaisuihin Tavoieiden ja rkoituksen selkeys ja ymmärreävyys Välineenä yhteistoimin ja paikallinen sopiminen Info syksy
52 YHTEISTOIMINNAN ELEMENTIT Yhteinen hto Neuvoelukuluuri Tavoieet Tiedoaminen Juridinen sopimisvalmius TYÖAIKAJÄRJESTELYT TYÖAIKAJÄRJESTELYT esim. Työaikapankki Vuorotyö Tiivistetyt vuorot Keskimääräinen työaika Viikonloppuvuorot Porrasteu työaika Liukuva työaika Osa-aikatyö TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖAIKATARPEET Työn ja vapaa-ajan yhteensoviaminen Työn rasiavuustekijöiden huomioiminen PAIKALLINEN SOPIMINEN TAI TYÖNJOHTO- OIKEUS KÄYTTÖÖNOTTO SEURANTA MUUTOKSET MUITA TEKIJÖITÄ Työaikajärjestelyn kannaavuus Palkkausjärjestelmä Pienet askeleet ASIAKASTARPEET Laatu Määrä Nopeus TOIMINNAN KEHITTÄMINEN teknologia työolosuhteet työorganisaatio ammaiito KEHITTÄMISEN KOHTEITA esim. Läpimenoajan lyhentäminen Käyntiaikojen pidentäminen Kausivaihteluihin sopeutuminen Tuontohäiriöiden poisminen Toimitusvarmuuden paranminen KAPASITEETTI Koneet, laieet Pääoma Teknologia Työvoima Alihankin Varmuus Palvelu Hin Info syksy
53 Toimenpiteitä Tunniskaa toiminympäristön muutokset Selviäkää tuontojärjestelyjen rjoamat mahdollisuudet työnjärjestelyjen ja sisältöjen kehiämismahdollisuudet henkilöstön osaamisen monipuolisminen henkilöstön työaikoihin liiyvät odotukset ja rpeet nykyisten työaikaratkaisujen toimivuus Toimikaa hankkikaa tietoa erilaisis työaikajärjestelmistä parankaa valmiuksia työpaikkakohisten sovellusten toteuamiseksi toimikaa ajoissa Keskeistä on työaikajärjestelyiden toimivuus ja ajansaisuus Info syksy
54 Paikallisesti soviavat työaikajärjestelyt Viikkokohiset työaikajärjestelyt ns. tiivistey työaika työajan soiumisajanjakso on yksi viikko eli viikkotyöaika ei ylitä 40 tuntia esim. 3 x 12 tuntia, 4 x 10 tuntia Keskimääräinen viikkotyöaika työajan soiumisajanjakso kahdes viikos enintään yhteen vuoteen saldorajat tyypillisiä yli kahden viikon soiumisjaksoissa saldo muodostuu vain säännöllisestä työajas Pitkäjänteinen työaikapankki osatekijöinä säännöllisen työajan lisäksi ansaiuja ja mui vapai i vapaa-ajaksi muuteuja rahamääräisiä etuuksia osatekijöitä säästetään, lainaan i yhdistetään toisiinsa pitkäjänteisesti soiumisajanjakso voi olla yli vuoden miainen Info syksy
55 Työaikajärjestelyjen valin Yrityksen kannal Kausivaihtelut Tuontotekniset syyt esim. prosessin eri osien yhteensoviaminen Käyntiajan lisääminen Asiakaspalvelu (voiteavuus) Työntekijän kannal Vaihtoehtoinen/valinnainen työaika, työaika elämän tilanteen mukaan Työaikajärjestely Työaikapankki Keskimääräinen viikkotyöaika Viikonloppuvuorot Tiivistetyt vuorot Liukuva työaika Porrasteu työaika Vuorotyö Tiivistetyt vuorot Viikonloppuvuorot Liukuva työaika Porrasteu työaika Työaikapankki Liukuva työaika Osa-aikatyö Onnistumisen uslla pitkäjänteinen yhteistyö, toimiva vuorovaikutus ja hyvät neuvoelusuhteet Info syksy
56 Yrityskohisten työaikajärjestelyiden tyypillisiä voiei Jousva toimin erilaisissa kuormitustilanteissa Asiakkaiden tehokas ja häiriötön palvelu Kusnnustehokkuuden paranminen Toimitusvarmuuden paranminen Työntekijöiden yksilöllisten eroavaisuuksien ja rpeiden huomioiminen Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen työaikojensa suhteen Info syksy
57 Työpaikkakohisia kokemuksia; miten onnistuu Työnanjien kokemuksia Tuoavuus on parantunut Toimitusvarmuus on parantunut Käyntiaika on lisääntynyt Kusnnustehokkuus on parantunut Toiminnallinen jousvuus on parantunut Työntekijöiden kokemuksia Työtyytyväisyys on parantunut Ansioso on noussut Työsuhdeturva on parantunut Moniitoisuus on kehiynyt Vaikutusmahdollisuudet ovat parantuneet Asiakkaiden rpeisiin ja odotuksiin on pystyy vasamaan paremmin Työntekijöiden yksilöllisiä eroavaisuuksia ja rpei on voitu oaa huomioon Onnistumisen uslla pitkäjänteinen yhteistyö, toimiva vuorovaikutus ja hyvät neuvoelusuhteet Info syksy
58 Säännöllisen työajan järjestämisvat TA:n määräävät Paikallisesti soviavat TA:n ja TT:n kesken soviavat PÄIVÄTYÖ Työaika 8 t/pv ja 40 h/vko Työpäivät ma la, (su) Keskimääräinen viikkotyöaika Max 48 t/vko Työajan saaminen VUOROTYÖ Keskeytyvä kaksivuorotyö kuten päivätyö Jatkuva yksi- ja kaksivuorotyö työpäivät ma-su kuten päivätyö Keskeytyvä kolmivuorotyö työaika keskimäärin 35,8 t/vk soiumisjakso enintään 1 v Keskeytymätön kolmivuorotyö työaika keskimäärin 34,9 t/vko soiumisjakso enintään 1 v JAKSOTYÖ PÄIVÄ- JA VUOROTYÖ Vuorokautisen ja viikoiaisen työajan enimmäispituus vuorokausilepo ja viikkovapaa Työajan soiumisjakson pituus Työvuorokauden ja työviikon alkaminen Päiviäinen lepoaika Työtuntijärjestelmän muuamisen ilmoitusajat Työaikapankki Säännöllisen työajan pituus ja järjestäminen (allekirjoituspöytäkirja 4 ) LIUKUVA TYÖAIKA Vuorokausiliukuma 3 t Enimmäiskertymä 40 t Tasoiumisjaksoa ei edellytetä Tasaamisvapaiden siirtäminen OSA-AIKATYÖ Info syksy
59 4. Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy
60 Palkkaratkaisus neuvotellaan paikallisesti Neuvoelut aidosti työpaikkasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitean yrityksen tilanteen mukaan lous-, tilauskan-, työllisyystilanne kusnnuskilpailukyky tuoavuuden kehiäminen keskustellaan avoimesti ja perustellen työpaikan tilantees ja paikallises palkankorotusvaras palkitsemisen kannusvuus, palkkaporrastuksen oikeudenmukaisuus Paikallis ratkaisua edesauaa tieto ja näkemys siitä, mihin palkankorotus perustuu koskee yrityksen johtoa, esimiehiä, luoamusmiehiä ja työntekijöitä yhteinen näkemys palkitsemisen kannusvuudes ja oikeudenmukaisuudes johdon, esimiesten ja luoamusmiesten johdonmukainen toimin. Info syksy
61 Talous-, tilauskan- ja työllisyystilanne Keskustellaan yrityksessä seuraavis tunnusluvuis Talouteen liiyvät, tilinpäätökseen perustuvat tunnusluvut kuvaavat yleensä toiminnan laajuua kannaavuua maksuvalmiua vakavaraisuua Tilinpäätösanalyysin rkoituksena on hahmoaa yrityksen tulevaisuuden loudelliset lähtökohdat Analyysin perusteella tutkian muun muassa yrityksen kehitystä suhteessa voieisiin sekä verrauna toimialan tilanteeseen ja kilpailijoihin Info syksy
62 Talous-, tilauskan- ja työllisyystilanne Tilauskannan ja työllisyyden kehitystä kuvaavat luvut ovat tulevaisuuden ennustei osaan asiois ei voida yrityksessä vaikuaa, mua omalla toiminnalla on keskeinen merkitys menestymiselle Yrityksen pärjääminen on riippuvainen uusiutumiskyvystä, työyhteisön ilmapiiristä, yhteistyökyvystä, jousvuus- ja laatutekijöistä Menestyvässä yrityksessä jokainen yksilö yhdessä ja erikseen tekee parhaansa myynnin lisäämiseksi kusnnusten alenmiseksi toiminnan tehosmiseksi toimituskyvyn ja laadun paranmiseksi Info syksy
63 Kilpailukykyinen ja kannaava yritys hyvinvoiva henkilöstö Talous Kilpailukyky Tuoavuus Kusnnustehokkuus Jousvuus Tiedot ja idot Hin/laatusuhde Tilauskan Asiakastyytyväisyys Toimitusvarmuus Hin/laatusuhde Suhdanteet Imago Työllisyys Tilaukset Suhdanteet Palkat Kusnnuskilpailukyky Paikalliset ratkaisut Info syksy
64 Palkitsemisen kannusvuus Kannusa työntekijää kehiämään omaa osaamisan ja ammaiitoaan on selvillä siitä, miten hän voi itse (ja ryhmän jäsenenä) vaikuaa omaan palkkaansa on saava palautea avoin vuorovaikutus esimiehen kanssa miten osaamis kehitetään edelleen Henkilökohisilla korotuksilla palkian osaamises, vastuunoamises ja hyvistä työsuorituksis osaamises, vastuun oamises ja hyvistä työsuorituksis voidaan palki ainoasan yrityksissä ja työpaikoilla, lähellä ihmisiä, jotka työn tekevät Tuoavuus paranee, kun palkankorotukset voidaan kohdena oikeudenmukaisesti ja kannusvasti Palkitsemisen ylläpito on jatkuvaa toimina Yrityksen palkkapolitiikka Info syksy
65 Palkkaratkaisus neuvotellaan paikallisesti Neuvoelut palkkaratkaisus ja sen ustois: Yrityksen i työpaikan lous-, tilauskan- ja työllisyystilanteen rkastelu Palkkauksen kannusvuus, palkkaporrastus, paikallinen palkankorotusvara Työpaikan rpei vasava ratkaisu Paikallinen palkkaratkaisu: Paikallinen sopimus erän käytöstä: Perälau: Sovian pääluoamusmiehen kanssa palkankorotuksen Toteutuspa Ajankoh Neuvotellaan ja sovian erän käytöstä pääluoamusmiehen kanssa Neuvoelu liiojen kannanoton i ehdotuksen pohjal (pyydeäessä) Ellei näinkään sovi Suuruus Paikallisen ratkaisun toteutus Erän kohdenminen sovitulla valla Erän kohdenminen sovitulla valla Yleiskorotus Info syksy
66 Palkankorotuksen kohdenminen 3 % 9 % 14 % 19 % 25 % Palkka TVR 7 Info syksy
67 Paikallinen palkkaratkaisu Pääluoamusmiehen kanssa sovian kirjallisesti viimeistään mennessä palkankorotusten toteutuspa ajankoh suuruus paikallinen ratkaisu on kyseessä, jos yhdestäkin näistä tekijöistä on soviu Paikallisen ratkaisun so on avoin siinä voidaan päätyä 1,9 % suurempaan i pienempään kusnnusvaikutukseen Mikäli paikallisen palkkaratkaisun kusnnusvaikutus on edellä mainiua kusnnusvaikutus pienempi i korotuksis luovuan, on ratkaisu saateava työehtosopimuspuolille tiedoksi mennessä Käsielyaikaa voidaan paikallisesti sopien jatkaa Tällöin tulee sopia etukäteen siitä, miten menetellään, jos jatkoajallakaan ei päästä yksimielisyyteen jatkoajan pituus korotusten toteutusajankoh Info syksy
68 Paikallinen sopimus erän käytöstä Ellei paikallisesti ole soviu korotusten toteutukses, palkkoja rkistean 1,3 %:n suuruisella yleiskorotuksella ja 0,6 %:n suuruisella erällä henkilökohisiin palkankorotuksiin Erän kohdenmises neuvotellaan ja sovian pääluoamusmiehen kanssa Tärkeää on keskustella korotusten kohdenmises palkkarakenteen mukaisesti Ellei erän käytöstä päästä yhteisymmärrykseen, osapuolten kannaaa pyytää liiojen kannanooa i ehdotus erän käytöstä. Korotukset toteutean i lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alus Info syksy
69 Palkankorotukset, ellei paikallisesti sovi Ellei erän käytöstä liiojen mahdollisen kannanoton i ehdotuksen jälkeenkään sovi, koko korotus toteutean 1,9 % yleiskorotuksena Korotukset toteutean i lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alus Info syksy
70 Korotusten toteuaminen palkkahallinnossa Korotusajankoh Jos työpaikalla tehdään paikallinen palkkaratkaisu, soviuna päivänä Jos työpaikalla sovian erän käytöstä i ei saavute paikallis ratkaisua, i lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alus Keskituntiansion korotus: Voimassa olevaa keskituntiansio korotean henkilön saamaa korotus vasavalla prosentilla. Neljänneltä neljännekseltä laskeavaa keskituntiansio korotean siltä osin kuin korotus ei keskituntiansioon sisälly. Info syksy
71 Esimerkki: Aikapalkan korotus; työpaikkakohinen ratkaisu Työpaikkakohisen ratkaisun perusteella työntekijän aikapalkan korotus on 0,5 %. Työntekijän aikapalkan suuruus on 12,69 /tunti. Tekemiensä töiden perusteella työntekijän peruspalkan työkohinen osuus on TVR 6:n mukainen ja hänen henkilökohinen palkan osuutensa 14 %. Vanha aikapalkka ( /tunti): Uusi aikapalkka ( /tunti): ap = 12,69 ap = 12,69 x 1,005 = 12,75 pp = 10,78 + 1,51 = 12,29 pp = 10,99 + 1,54 = 12,53 apo = 12,69 12,29 = 0,40 apo = 12,75 12,53 = 0,22 tko = 10,78 tko = 10,99 hko = 1,51 hko = 1,54 Koroteu aikapalkka riiää, koska uusi peruspalkka jää tätä pienemmäksi. Info syksy
72 Esimerkki: Aikapalkan korotus; työpaikkakohinen ratkaisu Korotus 0,5 % Aikapalkka 12,69 /h APO = 0,40 /h HKO 14 % HKO = 1,51 /h APO HKO APO HKO Aikapalkka 12,75 /h APO = 0,22 /h HKO 14 % HKO = 1,54 /h TVR 6: TKO = 10,78 /h TKO TKO TVR 6: TKO = 10,99 /h Info syksy
73 Esimerkkejä 0,6 % erän jakamises Työntekijät jaean kolmeen yhtä suureen ryhmään. Vasavat korotukset erän perusteella voivat olla esimerkiksi 0,1%, 0,6% ja 1,1 %. Palkkiopalkan pätevyysosuus on porrasteu esimerkiksi viiteen poraseen. Vasavat korotukset erän perusteella voivat olla 0,2 %, 0,4 %, 0,6 %, 0,8 %, 1,0 %. 0,6 % erän perusteella laskean senimääräinen poi, joka kohdennean sovitulla valla. Info syksy
74 Esimerkki: 0,6 % erän suuruuden laskeminen Keskimääräinen aika- ja suorituspalkka-ansio saadaan viimeisimmästä käytössä olevas palkkatilastos sarakkees Tuntiansio ilman erillisiä lisiä ja korotuksia A-U-P-työssä. Jos palkkatilasto ei ole käyteävissä, keskimääräinen aika- ja suorituspalkka-ansio ilman erillisiä lisiä voidaan laskea jakamalla edellisellä neljänneksellä makseujen aika-, palkkio- ja urakkapalkkojen summa vasavalla tuntimäärällä. Info syksy
75 Esimerkki: 0,6 % erän suuruuden laskeminen Esimerkki: Työpaikalla on 50 työntekijää. Työntekijöiden keskimääräinen aika- ja suorituspalkka-ansio on 1320 seniä/tunti. Erä, joka on käyteävissä korotuksiin paikallisesti soviavalla valla, laskean seuraavasti: = 1320 seniä/tunti x 50 x 0,6 % = 396 seniä/tunti Info syksy
76 Esimerkki: 0,6 % erän suuruuden laskeminen Esimerkki: työsuhteessa olevien työntekijöiden (50 työntekijää) kuukausipalkkojen summa on euroa. Erä, joka on käyteävissä korotuksiin paikallisesti soviavalla valla, laskean seuraavasti: = euroa/kk x 0,6 % = 684 euroa/kk Info syksy
77 Esimerkki: Aikapalkan korotus; yleiskorotus Työntekijän aikapalkan korotus on 1,9 %. Työntekijän aikapalkan suuruus on 2212 /kuukausi. Tekemiensä töiden perusteella työntekijän peruspalkan työkohinen osuus on TVR 6:n mukainen ja hänen henkilökohinen palkan osuutensa 14 %. Vanha aikapalkka ( /kuukausi): Uusi aikapalkka ( /kuukausi): ap = 2212 ap = 2212 x 1,019 = 2254 pp = = 2143 pp = = 2184 apo = = 69 apo = = 70 tko = 1880 tko = 1916 hko = 263 hko = 268 Koroteu aikapalkka riiää, koska uusi peruspalkka jää tätä pienemmäksi. Info syksy
78 Työkohiset palkat Työnvaativuusryhmä tuntipalkat kuukausipalkat snt/t euroa/kuukausi Laskenjärjestys: 1a) työpaikkakohinen ratkaisu i 1b) yleiskorotus + erä i 1c) yleiskorotus 2) rkistus uusilla työkohisilla palkoilla Työkohiset palkat otean käyöön työpaikkakohisen palkankorotuksen ajankohdas lukien Info syksy
79 Erilliset lisät Erilliset lisät ovat i lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alus seuraavat: Tilapäinen poikkeama työskentelyolosuhteissa 56 seniä/t Poikkeuksellinen haia i hankaluus 43 seniä/t Vuorotyö, il- ja yötyö Ilvuoro (esim. klo 14-22) 114 seniä/t Yövuoro (esim. klo 22-06) 209 seniä/t Keskeytymäömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä 209 seniä/t Kaivoslisä 146 seniä/t Info syksy
80 Työpaikkakohiset palkkauskokeilut Tarkoituksena on edistää ja tukea työpaikkakohisia palkkauskokeiluja, jotka tukevat palkkamääräyksien kehiämistä. Työpaikkojen omat mallit tervetullei. Työryhmä laatii myös vaihtoehtoisia malleja kokeiluja varten Paikallisesti sopien kokeiluissa voidaan poike työehtosopimuksen määräyksistä kaikkien työntekijöille makseavia palkkaeriä koskevien sopimusmääräyksien osal. Poikkeamien käyöönoo edellyää palkkamääräyksien kehiämistyöryhmän hyväksymistä. Yhteyshenkilöt Jukka Tiihonen, Teknologiateollisuus ja Jyrki Virnen, Mellityöväen liio Info syksy
81 Hyvä työ Pidempi työura
82 Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke Työnanja- ja työntekijäliiojen yhteishanke Liitot sopineet työehtosopimuksissaan edistävänsä työhyvinvointia työpaikoilla Johtoryhmässä liiojen edustus - Pj. Ari Sipilä Teknologiateollisuus ry - Hankkeen projektipäällikkö Tiina Hartikainen - Asiantuntijaryhmä Neliapila, pj. Prof Juhani Ilmarinen
83 Hankkeen voieet Yritysten henkilöstön työhyvinvoinnin lisääminen Työkyvyn ylläpitäminen Työelämän ja yhdessä tekemisen kehiäminen Hyvien työkalujen kehiäminen prof. Ilmarisen Työkyky-lomallin pohjal Hyvien toiminmallien kehiäminen ja leviäminen
84 Oikealla tekemisellä on saatu aikaan tuloksia! Erityisesti alle 35-vuotiaiden työntekijöiden työhyvinvointi lisääntynyt merkiävästi Suurimmat parannukset: koulutuksen riiävyys, työhön sitoutuminen, työmotivaatio, oikeudenmukainen kohtelu, esimiehen palaute ja työaikajoustot Hankkeen kaua yhteistoimin työpaikoilla parantunut
85 Työhyvinvoinnin työkalut: Yritysten projektiryhmän käytössä tuetusti: Yksilö-tutka henkilöstökysely lähtöso ja miarit työhyvinvoinnin ja työkyvyn selviämiseen Työpaikka-tutka kehitystoimenpiteiden ideointi ja priorisointi Työkalut, veriluraportit, seminaarit ja hankkeen tuki maksuton Myös maksullis asiantuntijatukea rjolla
86 Liity mukaan työhyvinvoinnin verkostoon! 50 yritystä teknologiateollisuuden eri toimialoil mukana Tule tutustumaan työhyvinvoinnin työkaluihin: Kaikille avoin Työpaikka-tutka -valmennus Helsingissä (lisätiedot
87 Lisätietoa Hankkeen kotisivut Tulemme mielellämme keskustelemaan, kuinka hankea voiisiin hyödyntää yrityksessänne! Projektipäällikkö Tiina Hartikainen p
88 Liiojen yhteisiä julkaisuja ja koulutustilaisuuksia Julkaisuja Toimivat työaikajärjestelyt - Teknologiateollisuuden työaikamalleja Työaikapankkia koskevat ohjeet Tulos ja palkkaa Palkkarakenne-koulutusaineisto Karkearyhmielyopas Tuoavuuden tienviit - älyä peliin Työehdot ulkomaantyössä Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Muutosturva Vuokratyöopas Yhteiset voieet yhteinen etu + Yhteistoiminnan somiari Koulutustilaisuuksia Palkkarakenne Kannusvat palkkausvat Työsuhdeasiain verkkokurssi Yhteiset voieet yhteinen etu; yrityskohinen valmennus Yrityslouden avaimet Julkaisut löytyvät liiojen kotisivuil osoieis: teknologiateollisuus.fi/työsuhdeasiain ohjeistus ja melliliio.fi Info syksy
Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1
Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan
LisätiedotYHTEISTOIMINNAN TASOMITTARI
Elokuu 2009 1 (8) YHTEISTOIMINNAN TASOMITTARI JOHDANTO Toiminympäristön jatkuva ja nopea muuuminen haasa työyhteisöt arvioimaan yhä uudelleen toiminpojaan. Työyhteisön kyky muutoksen hallinan on edellytys
LisätiedotPalkantarkistukset syksy Pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimus
Palkantarkistukset syksy 2018 Pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimus 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti yritys- tai työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset,
LisätiedotTeknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016
Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016 1 1. Työllisyys- ja kasvusopimus Työmarkkinakeskusjärjestöjen 30.8.2013 allekirjoittaman
LisätiedotPALKKARATKAISU Syksy 2012
MTHL:n Työnantajat ja Metallityöväen Liitto PALKKARATKAISU Syksy 2012 1 Palkkaratkaisu 1. Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti 2. Paikallinen palkkaratkaisu 3. Palkankorotukset, ellei paikallista
LisätiedotTeknologiateollisuuden ja YTN:n yhteiset tiedotustilaisuudet ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusratkaisusta 6.11.2011 31.10.
Teknologiateollisuuden ja YTN:n yhteiset tiedotustilaisuudet ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusratkaisusta 6.11.2011 31.10.2013 1 Sisältö 1. Raamisopimus 2. Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden
Lisätiedot1.2 Työllisyys- ja kasvusopimuksen keskeinen sisältö
Teknologiateollisuuden, Tietoalan toimihenkilöiden ja YTN:n yhteiset tiedotustilaisuudet Tietotekniikan palvelualan työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016 1 Sisältö 1. Työllisyys- ja kasvusopimus
LisätiedotSyksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN
Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?
LisätiedotYHTEISTOIMINNAN TASOMITTARI
YHTEISTOIMINNAN TASOMITTARI JOHDANTO Toimintaympäristön jatkuva ja nopea muuttuminen haastaa työyhteisöt arvioimaan yhä uudelleen toimintatapojaan. Työyhteisön kyky muutoksen hallintaan on edellytys voimavarojen
LisätiedotYhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisuista
Yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisuista -Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden tes -Tietotekniikan palvelualan tes -Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden tes
LisätiedotYhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisuista
Yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisuista -Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden tes -Tietotekniikan palvelualan tes -Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden tes
LisätiedotAllekirjoituspöytäkirjan liite 1: Palkkaratkaisu 1(6) PALKKARATKAISU
Allekirjoituspöytäkirjan liite 1: Palkkaratkaisu 1(6) PALKKARATKAISU 2(6) Palkat A. Palkkojen tarkistaminen Palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus Vuosi 2017 Neuvottelut palkkaratkaisusta
LisätiedotKeinoja tuottavuuden parantamiseen: Investoinnit, Lean, työaikajärjestelyt
Keinoja tuottavuuden parantamiseen: Investoinnit, Lean, työaikajärjestelyt Timo Haverinen, aluetoimitsija, Metallityöväen Liitto ry Esa Näätänen, aluepäällikkö Teknologiateollisuus ry 2.3.2016 Investoinnit
LisätiedotApteekkien työntekijöiden apteekkikohtainen erä 1.10.2009
Apteekkien työntekijöiden apteekkikohtainen erä 1.10.2009 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 1.6.2009 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.4.2013
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.4.2013 Talouden alamäki Euroopassa jatkuu Teollisuustuotanto on vähentynyt EU-maissa 125 120 115 2005=100 EU27-maat Suomi 110
LisätiedotTeknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008
Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008 Sisältö: 1 Yleiskorotus 1.10.2008 2 Työpaikkakohtainen erä 1.10.2008 12.8.2008 1 Palkankorotus 1.10.2008 Palkkoja korotetaan 1.10.2008
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Pääekonomisti Jukka Palokangas
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Pääekonomisti Jukka Palokangas 19.9.2012 Toimialojen ja erityisesti yritysten tilanne vaihtelee suuresti Teknologiateollisuuden yritykset ovat kehittyneet epäyhtenäisesti
LisätiedotMaailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %
Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu
LisätiedotPaikallinen sopiminen Kauno Koskela
Paikallinen sopiminen Kauno Koskela 19.10.2015 sopimusyksikkö/kauno Koskela 1 Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden työryhmät Työaika Palkkarakenne Koulutusasiat Henkilöstöedustuksen toimivuus Työehtojen
LisätiedotSuomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille
9.5.2012 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys
LisätiedotTeknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteinen ohjeistus syksyn 2008 palkkojen korottamisesta
Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteinen ohjeistus syksyn 2008 palkkojen korottamisesta Ohjelma: 1 Yleiskorotus 1.10.2008 2 Kokemuksia työpaikkakohtaisen erän jakamisesta 2007 3 Työpaikkakohtainen
LisätiedotYHTEISTOIMINTA PAIKALLISEN ERÄN JAKAMISESSA
YHTEISTOIMINTA PAIKALLISEN ERÄN JAKAMISESSA Käsiteltävät aiheet: yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen kehittämisen apuna yrityksen palkkapolitiikka oikeudenmukaisen ja kannustavan palkitsemisen perustana
LisätiedotMaailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017
Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:
LisätiedotPk-yritys hyvä työnantaja 2009
Pk-yritys hyvä työnantaja 2009 Suomen Yrittäjät 8.7.2009 6.7.2009 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2007 Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 396; 0,9 % Pienyritykset (10-49 hlöä) 14 578; 5,8 % Suuryritykset
LisätiedotVähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus
Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 Kaupan liitto Palvelualojen ammattiliitto VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS
LisätiedotTeknologiateollisuuden henkilöstö
Henkilöstö Teknologiateollisuuden henkilöstö 35 3 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 2 Lähde:
LisätiedotSuomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille
3.11.2010 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys
LisätiedotSisältö. 1. Raamisopimus 2. Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus 3. Palkkaratkaisu 4. Tekstikysymykset
Teknologiateollisuuden ja YTN ry/tietoalan toimihenkilöiden yhteiset tiedotustilaisuudet tietotekniikan palvelualan työehtosopimusratkaisusta 9.11.2011 31.10.2013 Sisältö 1. Raamisopimus 2. Tietotekniikan
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja strategiset tavoitteet. Finnmobile Toimitusjohtaja Jorma Turunen 8.11.2012
Teknologiateollisuuden tilanne ja strategiset tavoitteet Finnmobile Toimitusjohtaja Jorma Turunen 8.11.2012 Esityksen sisältö Maailmantilanteesta Teknologiateollisuuden tilanteesta Suomen kilpailukyvystä
LisätiedotPalkankorotusten toteutuminen vuonna 2011
TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011
LisätiedotTeknologiateollisuuden / Suomen näkymät
Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,
LisätiedotPalkkojen tarkistaminen syksy 2010
Palkkojen tarkistaminen syksy 2010 1 Sisältö 1. Palkkaratkaisun tausta ja tavoitteet 2. Tuottavuus - Tie menestykseen 3. Palkkaratkaisu 4. Muut asiat 3.1 Työpaikkakohtainen palkkaratkaisu 3.2 Ei työpaikkakohtainen
LisätiedotAUTO- JA KORJAAMOALAN TYÖEHTOJEN PALKARAKENNE 2000
1 (7) AUTO- JA KORJAAMOALAN TYÖEHTOJEN PALKARAKENNE 2000 LASKENTAOHJE 2011 2013 1 PALKANKOROTUKSET Palkkojen korotukset ja tarkistukset Palkkojen korottaminen 1.10.2011 Henkilökohtaisia aika-, kuukausi
LisätiedotKiina China. Japani Japan
Maailmantalouden kasvun jakautuminen 212e teknologiateollisuuden vientiosuuksin Breakdown of World Economic Growth in 212e with the Export Shares of Technology Industry 1 9 8 7 6 5 4 3 2 BKT:n kasvu 212
LisätiedotSuunnittelu- ja konsulttiala
Suunnittelu- ja konsulttiala Palkankorotushistoria vuodesta 1990 alkaen Koonnut: Sirkku Pohja, 2018 2 Sisällysluettelo SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUKAISET PALKANKOROTUKSET 2017 2020...
LisätiedotMaailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015
Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Jukka Palokangas, pääekonomisti Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2,1=1 27 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 Muutos: 1-7,28/1-7,27,%
LisätiedotKUNNALLISEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 (TS-12) ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
KUNNALLISEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 (TS-12) ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen teknisen
Lisätiedot1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET
METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN
LisätiedotMTHL:n Työnantajat ja Metallityöväen Liitto TYÖEHTOSOPIMUSRATKAISU
MTHL:n Työnantajat ja Metallityöväen Liitto TYÖEHTOSOPIMUSRATKAISU 28.10.2011 31.10.2013 TES 1 Palkkaratkaisu 1. Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti 2. Paikallinen palkkaratkaisu 3. Palkankorotukset,
LisätiedotSeuraava askel tuottavuus ja työelämän laatu suomalaisilla työpaikoilla. Eeva Liisa Inkeroinen Tuottavuuden pyöreä pöytä 16.3.2010
Seuraava askel tuottavuus ja työelämän laatu suomalaisilla työpaikoilla Eeva Liisa Inkeroinen Tuottavuuden pyöreä pöytä 16.3.2010 Tuottavuuden pyöreä pöytä perustettiin vuonna 2007 edistämään pitkäjänteisesti
LisätiedotVuoden 2015 syksyn palkantarkistukset
Edunvalvonta on joukkuelaji Vuoden 2015 syksyn palkantarkistukset Edunvalvonta on joukkuelaji TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 7/2015 POLIITTINEN ILMAPIIRI VÄHENTÄNYT HALUKKUUTTA PAIKALLISEEN SOPIMISEEN Työpaikoista
LisätiedotTEKNOLOGIATEOLLISUUS RY Liite 1 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY 9.10.2013 PALKKARATKAISU
Liite 1 PALKKARATKAISU Palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus Vuosi 2013 Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen
Lisätiedotoma arvio työkykynsä ja työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja se tehdään nimettömänä.
Yksilö tutka 2.0. Yksilö tutkalla kartoitetaan mikä on työntekijän oma arvio työkykynsä ja työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja se tehdään nimettömänä. Kyselyssä on
LisätiedotTeknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 3.9.2009 1
Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 3.9.2009 1 1. TES-ratkaisun tausta ja tavoitteet 2. Sopimuskausi 3. Valtion toimenpiteet 4. Palkkaratkaisu
LisätiedotTyöterveyshuollon muutokset 1.6.2012
Työterveyshuollon muutokset 1.6.2012 Päivärahan hakuajan lyheneminen Lausunto 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen Elise Kivimäki 17.1.2012 Hallitusohjelmasta lainmuutokseksi Hallitusohjelman mukaan työterveyshuoltoa
LisätiedotHENKILÖSTÖ PALVELUTUOTANNON VOIMAVARANA
HENKILÖSTÖ PALVELUTUOTANNON VOIMAVARANA Luottamushenkilövalmennus 12.2.2013 SEINÄJOEN KAUPUNKI Raija Ranta 12.2.2013 www.seinajoki.fi 1 HENKILÖSTÖ / Rakenne HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2012 Vakinaiset 3 127
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille www.johtamisverkosto.fi
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille www.johtamisverkosto.fi 28.10.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotTOIMIHENKILÖIDEN PALKKOJEN TARKISTAMINEN SYKSY 2010
Jäsentiedote 9-2010 / Työmarkkinat Ruooniemi 5.10.2010 TOIMIHENKILÖIDEN PALKKOJEN TARKISTAMINEN SYKSY 2010 Keskustelu yrityksen tilanteesta ja palkanmuodostuksesta On tärkeää, että paikallisesti tarkastellaan
Lisätiedot1.2 Työllisyys- ja kasvusopimuksen keskeinen sisältö
Teknologiateollisuuden ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN yhteiset tiedotustilaisuudet ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016 1 Sisältö 1. Työllisyys- ja kasvusopimus 2. Teknologiateollisuuden
LisätiedotPalkkojen tarkistaminen syksy
Palkkojen tarkistaminen syksy 2010 28.9.2010 1 Sisältö 1. Palkkaratkaisun tausta ja tavoitteet 2. Tuottavuus - Tie menestykseen 3. Yrityskohtainen palkkaratkaisu 4. Muut asiat Isyysvapaa Muutosturva 28.9.2010
LisätiedotHenkilökohtaisia aika-, kuukausi ja suorituspalkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleiskorotuksella.
AUTOALAN KESKUSLIITTO RY 11.11.2011 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY AUTO- JA KORJAAMOALAN TYÖEHTOJEN PALKARAKENNE 2000 LASKENTAOHJE 2011 2013 PALKANKOROTUKSET Palkkojen korotukset ja tarkistukset Palkkojen korottaminen
LisätiedotJuhani Pekkala 3 / 2016. KAUPAN LIITTO Strategia 2016
Juhani Pekkala 3 / 2016 KAUPAN LIITTO Strategia 2016 Strategia 2016 Visio Teemme kaupalle palvelualan parhaat toimintaedellytykset Arvot Palveluhenkisyys Asiantuntemus Luotettavuus Vastuullisuus Missio
LisätiedotYrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa
Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Toimihenkilöiden työsuhdepäivä 5.2.2009 Silja Symphony Jukka Tiihonen Teknologiateollisuus Roni Jokinen Toimihenkilöunioni TU 4 Palkankorotukset teknologiateollisuudessa
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 2.8.2012
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Toimitusjohtaja Jorma Turunen 2.8.2012 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Murata Electronics, Nokia,
LisätiedotTeknologiateollisuuden ja Ammattiliitto Pron yhteiset tiedotustilaisuudet toimihenkilöiden työehtosopimusratkaisusta
Teknologiateollisuuden ja Ammattiliitto Pron yhteiset tiedotustilaisuudet toimihenkilöiden työehtosopimusratkaisusta 24.10.2011 31.10.2013 1 Sisältö 1. Raamisopimus 2. Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden
LisätiedotAjankohtaista psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa
Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Psykososiaalisen kuormituksen valvontaan valmistunut valtakunnallinen valvontaohje, jonka tarkoitus on yhdenmukaistaa ja tehostaa psykososiaalisen
LisätiedotJatkuvalla uusiutumisella eteenpäin. 28.02.2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta
Jatkuvalla uusiutumisella eteenpäin 28.02.2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Sisältö Taloudellinen kehitys 2010 Markkinoiden kehitys Kilpailukyvyn kehittäminen Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
LisätiedotValtorin strategia. Päivitetty 16.10.2015
Valtorin strategia Päivitetty 16.10.2015 Toiminta-ajatus, ja eteneminen Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut Nykytila Erilaisia palveluita käytössä Erilaiset toimintaprosessit
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotTalousnäkymät Ohutlevypäivät Ekonomisti Petteri Rautaporras
Talousnäkymät Ohutlevypäivät 16.3.2017 Ekonomisti Petteri Rautaporras 14.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017, viime vuonna kasvua oli 3,1 % Bkt:n kasvu
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt www.jedu.fi
Työelämän pelisäännöt www.jedu.fi 1 Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Kalajoki Alavieska Oulainen Haapavesi Siikalatva Ylivieska Pyhäntä Nivala Kärsämäki Sievi Haapajärvi
LisätiedotTeknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa
Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen
LisätiedotTyöhyvinvointijohtaminen organisointi, työaikajoustot ja monipaikkainen työ. 11.9.2014 Maritta Yläranta Maanmittauslaitos
Työhyvinvointijohtaminen organisointi, työaikajoustot ja monipaikkainen työ 11.9.2014 Maritta Yläranta Maanmittauslaitos Henkilöstö 2010 2011 2012 2013 Henkilöstönmäärä htv 1887 1838 1779 1710 Miehet/Naiset
LisätiedotAlihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa
Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa
LisätiedotYrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010
Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin
LisätiedotJarmo Lahti 6.2.2009. Kehittäjyyden vahvistaminen henkilöstön edustajan tehtävässä - tutkimus- ja kehittämishanke vuosina 2007-2009
Jarmo Lahti 6.2.2009 Kehittäjyyden vahvistaminen henkilöstön edustajan tehtävässä - tutkimus- ja kehittämishanke vuosina 2007-2009 Yhteistyössä Työsuojelurahasto 110 000 ERTO 82 000 Valmennuspalvelut Työterveyslaitokselta:
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
LisätiedotKasvu keskimäärin / Average growth: +2,9 % Japani Japan
Maailmantalouden kasvun jakautuminen 21e teknologiateollisuuden vientiosuuksin Breakdown of World Economic Growth in 21e with the Export Shares of Technology Industry 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 BKT:n kasvu 21
LisätiedotAsteen verran paremmin
yhdessä paremmmin Asteen verran paremmin Humap361 perustuu moderniin systeemiseen johtamisajatteluun, jonka lähtökohtana on yhteistyösuhteiden ja koko työyhteisön kehittäminen. me lupaamme Vastuullinen
LisätiedotTaloudellinen tilanne ja näkymät
Taloudellinen tilanne ja näkymät Vesa Vihriälä 19.11.2015 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan BKT 6-7 % kriisiä edeltänyttä huippua pienempi Suomi pärjännyt keskeisiä kilpailijamaita huonommin BKT:n
LisätiedotPAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA
PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI /15 N = 3 YHTEENVETOA 5 prosenttia luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia sopimuksia viimeisten
LisätiedotTeknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta
Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 24.10.2011 31.10.2013 1 Sisältö 1. Raamisopimus 2. Teknologiateollisuuden työehtosopimus 3. Yhteistoiminta
LisätiedotJoukkoistuuko työ Suomessa ja mitä siitä seuraa?
Tuomo Alasoini Joukkoistuuko työ Suomessa ja mitä siitä seuraa? Teknologinen kehitys muuttaa työtä vauhdilla. Digitaaliset alustat tarjoavat uusia mahdollisuuksia jakaa työtä ja tehdä työtarjouksia ihmisille,
LisätiedotStrategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen 29.4.2015
Strategia, johtaminen ja KA 29.4.2015 Valtiovarainministeriö Talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VM vastaa vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta valtiontalouden
LisätiedotSamanaikaisen innovatiivisuuden ja tehokkuuden edistäminen. Olli-Pekka Kauppila, Mira Halonen & Ville Koiste Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Samanaikaisen innovatiivisuuden ja tehokkuuden edistäminen Olli-Pekka Kauppila, Mira Halonen & Ville Koiste Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Taustaa: uutta luovan innovatiivisuuden ja olemassa olevan
LisätiedotValtakunnallisen työpajayhdistyksen alueellinen toiminta 2015. Palautekyselyn tuloksia. www.tpy.fi
Valtakunnallisen työpajayhdistyksen alueellinen toiminta 2015 Palautekyselyn tuloksia Alueellinen toiminta TPY:ssä Yhdistyksen alueelliseen toimintaan lukeutuvat alueelliset koulutukset ja työpajojen alueellisten
LisätiedotKohti dialogista johtamista
Kohti dialogista johtamista Työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittämishanke Tampereen hiippakunnassa 7.5.2010 Ari Hukari 7.5.2010 Ari Hukari Lähtökohtia (Kirkon työolobarometri 2007) Kirkon työntekijät kokevat
LisätiedotTIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
TIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tikkakosken varhaiskasvatuspalvelut 41160 Tikkakoski SISÄLLYS 1. TIKKAKOSKEN VARHAISKASVATUSPALVELUT 2 2. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMIVA ARKI......3 3. HYVINVOIVA
LisätiedotVoiko kohtaamista johtaa?- myönteisen vuorovaikutuksen luominen hoivakontakteissa. Mainio Vire Oy Laura Saarinen
Voiko kohtaamista johtaa?- myönteisen vuorovaikutuksen luominen hoivakontakteissa Mainio Vire Oy Laura Saarinen Yrityksen arvopohja luo jo suunnan kohtaamiselle Yrityksemme arvot on luotu yhdessä henkilökuntamme
LisätiedotSisäinen viestintä. viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelma 26.10.2010. Anna Grönlund-Qvarnberg viestintäpalvelut
Sisäinen viestintä viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelma 26.10.2010 Anna Grönlund-Qvarnberg viestintäpalvelut Ohjelma tänään klo 13.15 Kahvi & avaus klo 13.30 Johdatus sisäiseen viestintään klo 14.15
LisätiedotDigimuutoksen 10 haastetta. DIGISALONKI 13.11.2015 Tuomo Luoma
Digimuutoksen 10 haastetta DIGISALONKI 13.11.2015 Tuomo Luoma Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) on merkittävin Suomen talouskasvuun 15 viime vuoden aikana vaikuttanut yksittäinen tekijä. Se on luonut
LisätiedotAktiivi-Instituutin ja Sininen Kolmio Oy:n. Esimiesohjelma Valmentaen kohti jaettua johtajuutta Avoimet koulutukset 2016
Aktiivi-Instituutin ja Sininen Kolmio Oy:n Esimiesohjelma Valmentaen kohti jaettua johtajuutta Avoimet koulutukset 2016 1.. Ennakointimenetelmä esimiestyössä 7. Valmentava esimiestyö 2.Strategia ja esimiestyö
LisätiedotAUTOALAN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINAN TYÖEHTOSOPIMUK- SEN 3. VUODEN PALKANTARKISTUKSIA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA
AUTOALAN KESKUSLIITTO RY METALLITYÖVÄEN LIITTO RY AUTOALAN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINAN TYÖEHTOSOPIMUK- SEN 3. VUODEN PALKANTARKISTUKSIA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA Aika 18.8.2015 Paikka Autoalan Keskusliitto ry
LisätiedotTeknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %
Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2, % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin:
LisätiedotTYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:
TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet: arvioi oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista. täsmentää
LisätiedotTerveisiä tulevaisuuden työelämästä Etätyö ja työaikajoustot valtiolla -seminaari 18.9.2012
Nyt ne kuule miettii, että keitä me Ellun Kanat oikein ollaan ja miten työelämä liittyy viestintätoimistoon Terveisiä tulevaisuuden työelämästä Etätyö ja työaikajoustot valtiolla -seminaari 18.9.2012 KIRSI
LisätiedotTeknologiateollisuuden kummiyritystoiminta
Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on pitkäjänteistä yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä, peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen ja. Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta
LisätiedotBisnes ja ilmastonmuutos. EK:n yrityskyselyn tulokset
Bisnes ja ilmastonmuutos EK:n yrityskyselyn tulokset EK:n tutkimustulokset tiivistettynä Kyselyyn vastasi 1.004 työnantajayritystä Vastaajista 22 % oli ilmasto-orientoituneita = Ilmastonmuutos vaikuttaa
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?
Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua? Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät, Lahti 22.5.2012 Round Table -keskustelu Marjo Piironen ja Liisa Timonen Marjo Piironen ja Liisa
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 02.04.2009
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 2.4.29 Asiantuntija Jukka Nieminen, Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 6 % Suomen
LisätiedotHENKILÖSTÖ- JA TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2020
HENKILÖSTÖ- JA TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2020 Kh KANGASALAN KUNNAN HENKILÖSTÖOHJELMA 2020 1. Johdanto Kangasalan kunnan onnistumissuunnitelma - kuntastrategia 2020 on hyväksytty valtuustossa syyskuussa 2013.
LisätiedotMITEN HANKINTAMENETTELYILLÄ VOIDAAN VAIKUTTAA TIETOMALLIEN KÄYTÖN TEHOKKUUTEEN RAKENNUSHANKKEISSA
Image size: 7,94 cm x 25,4 cm MITEN HANKINTAMENETTELYILLÄ VOIDAAN VAIKUTTAA TIETOMALLIEN KÄYTÖN TEHOKKUUTEEN RAKENNUSHANKKEISSA -Infrahankkeiden näkökulma Mikko Leppänen 28.5.2013 Infrarakentaminen vuonna
LisätiedotLUONNOS ELINVOIMAPOLIITTINEN KUMPPANUUSSOPIMUS. Kumppanuuden osapuolet
ELINVOIMAPOLIITTINEN KUMPPANUUSSOPIMUS Kumppanuuden osapuolet Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia (y-tunnus 2109309-0) Urheilukatu 6 95400 Tornio Palvelunumero 040 713 9305 Sähköposti ammattiopisto@lappia.fi
LisätiedotKUNTIEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS JOENSUU 26.11.2015
KUNTIEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS JOENSUU 26.11.2015 Mitkä ovat kuntanne suurimmat haasteet liikuntaan liittyvissä asioissa tulevaisuudessa? Talous - Harrastamisen kustannusten nousu - Liikuntapaikkaverkoston
LisätiedotMielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.
Ops-perusteluonnosten palaute Poikkilaakson oppilailta 1 LUKU 2 B Perusopetuksen arvoperusta Suunta on oikea, ja tekstissä kuvataan hyvin sitä, kuinka kaikilla lapsilla kuuluisi olla oikeus opiskella ja
LisätiedotPelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimusratkaisu
Pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimusratkaisu 8.11.2017-31.10.2020 1 Sisältö 1. Pelti-ja teollisuuseristysalan työehtosopimuksen voimaantulo ja voimassaolo 2. Palkkaratkaisu 3. Tekstimuutoksia
LisätiedotTeknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino
Teknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino Yli 50 % koko viennistä. Työllisyysvaikutus suoraan lähes 320 000, välilliset vaikutukset mukaan lukien 675 000 ihmistä. Vaikutus arvonlisään yhteensä
LisätiedotL U PA T E H D Ä F I K S U M M I N. #Työ2.0
L U PA T E H D Ä F I K S U M M I N #Työ2.0 O N L U PA J O H TA A R O H K E A S T I JOHTAMISEN KANNALTA OLEELLISTA ON miettiä koko yhteiskunnan etua olla innostava esimerkki antaa tilaa uudelle O N L U
LisätiedotTeknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkkarakenne KARKEARYHMITTELYOPAS
Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkkarakenne KARKEARYHMITTELYOPAS 2010 Teknologiateollisuus ry Metallityöväen Liitto ry Puh. (09) 19 231 Puh. 020 77 4001 www.teknologiateollisuus.fi www.metalliliitto.fi
Lisätiedot