HARJOITUSTEHTÄVIEN MALLIRATKAISUT HARJOITUS 1.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HARJOITUSTEHTÄVIEN MALLIRATKAISUT HARJOITUS 1."

Transkriptio

1 HARJOITUSTEHTÄVIEN MALLIRATKAISUT HARJOITUS (a) A (A : Aurinko laskee länteen.) (b) A B (A: Otat. B : Ajat.) (c) A B C (A : Heli tulee tänään käymään. B : Katson televisiosta jalkapalloa. C : Katson televisiosta visailua.) (d) A B A: Veikkaat. B : Voit voittaa.) (e) A B A : Stalin hyökkäsi Norjaan. B : Stalin hyökkäsi Suomeen.) (f) A B A : Jääkaapissa on maitoa. B : Jääkaapissa on piimää.) 2. (a) A B A : Stalin hyökkäsi Norjaan. B : Stalin hyökkäsi Ruotsiin.) (b) (A B C A : Suomi voittaa ensi kesänä Brasilian jalkapallossa. B : Norja voittaa ensi kesänä Brasilian jalkapallossa. C : Minä olen Kiinan keisari.) (c) B A A: On savua. B : On tulta.) 3. (a) Lausetta ei voi formalisoida, koska se ei ole väitelause. (b) A B A : Presidentti saapui. B : Miehet paljastivat päänsä.) (c) A B A : Pesen tänään pyykkiä. B : Sataa.) 4. b-kohdan lause; sitä ei formalisoida konjunktioksi kuten muut lauseet. 5. (a) A B C (b) A B C (c) A B A B C A B C A B A B A B A B A B A A B

2 MALLIRATKAISUT HARJOITUS 2. Totuustaulukot: A B C C B C A B C t t t e t t t t e t t t t e t e e e t e e t t t e t t e t t e t e t t t e e t e e t e e e t t t A B C C A B A B C t t t e t t t t e t t t t e t e e e t e e t e t e t t e t t e t e t t t e e t e t t e e e t t t A B C B A B A B C t t t e e t t t e e e e t e t t t t t e e t t t e t t e e t e t e e e e e e t t e t e e e t e e A B C B B C A B C t t t e t t t t e e e e t e t t t t t e e t t t e t t e t e e t e e e e e e t t t e e e e t t e 2. Tautologiat: A A A A A A t e e t e t e t

3 A B A B A B A B A B A B A B t t t e e e e t t e e t e t t t e t e t t e t t e e e t t t t t A B B A A B A A A A A A A A t t t t t e t t t e t t e t e t e t e t e e t t 3. Loogiset yhtäpitävyydet: A B A B A A B t t t e t t e e e e e t t t t e e t t t A B A B A B A B A B A B A B t t t t e e e t t e e e e t e e e t e e t e e e e e t e t t t t 4. Q on lause A B P, jossa P:n tekijät ovat täsm. A ja B. (a) Vähimmäisvaatimus lauseen Q tautologisuudelle on, että P on tosi ainakin silloin kun A B on epätosi, toisin sanoen silloin, kun vähintään toinen lauseista A ja B on epätosi. (b) Mikä tahansa tautologia, esim. A B A, kelpaa. (Myös c-kohdan ratkaisut kelpaavat.) (c) Mikä tahansa lause, esim. A B, joka on epätosi vain, kun A on tosi ja B epätosi, kelpaa.

4 MALLIRATKAISUT HARJOITUS 3. Osoitetaan (a) P P Q ja (b) P Q Q totuustaulukkomenetelmällä. (a) (b) P Q P P P t t e e t e e e e t t e e e t e P Q Q Q Q t t e t t e t t e t e t e e t t Kummassakaan totuustaulukossa ei ole riviä, jolla kyseisen päätelmän premissi on tosi, mutta johtopäätös epätosi. Siispä päätelmät ovat päteviä. HUOM! Pienellä harkinnalla voidaan vakuuttua, että tulokset voidaan yleistää: (a) niin, että mistä tahansa ristiriidasta seuraa loogisesti mikä tahansa lause ja (b) niin, että mikä tahansa tautologia seuraa loogisesti mistä tahansa lauseesta. 2. (a) Tutkitaan päätelmän A B C, B, A, Siispä C pätevyyttä totuustaukolla: A B C B C A B C B A C t t t t t e e e t t e t t e e t t e t t t t e e t e e e e t e t e t t t t e t e e t e t t e t t e e t t t t t e e e e e t t t t Kaksinkertaisesti alleviivatulla rivillä premissit ovat tosia, mutta johtopäätös epätosi. Siispä päätelmä on epäpätevä. (b) Tutkitaan päätelmän A B C, B, Siispä A pätevyyttä totuustaukolla:

5 A B C B C A B C B A t t t t t e e t t e e e e e t e t e e t e t e e e e t e e t t t t e t e t e e t e t e e t e t t t e e e e t t t Totuustaulukossa ei ole riviä, jolla premissit tosia, mutta johtopäätös epätosi. Siis päätelmä on pätevä. 3. (a) A : Otat. B : Ajat. Nyt päätelmä saadaan muotoon A B, Siis B A. Tutkitaan sen pätevyyttä totuustaulukoilla. A B B A A B B A t t e e e e t e t e t t e t e t t t e e t t t t Totuustaulukossa ei ole riviä, jolla premissi tosi, mutta johtopäätös epätosi. Siispä päätelmä on pätevä. (b) A : Pienyritykset joutuvat vaikeuksiin. B : Suomen kansantalous romahtaa. C : Valtion ulkomaista velkaa lisätään. Päätelmä: A B, C B, Siispä C A. Tutkitaan sen pätevyyttä totuustaulukolla. A B C C A B C B C A t t t e t t t t t e t t t t t e t e e t t t e e t e e t e t t e t t t e t e t t t e e e t e t t t e e e t t e e

6 Kaksinkertaisesti alleviivatulla rivillä premissit ovat tosia, mutta johtopäätös epätosi. Siispä päätelmä on epäpätevä. (c) A : Otat. B : Ajat. Päätelmä: A B,B ASiispä A. Tutkitaan päätelmän pätevyyttä: A B B A B A B A t t e e e t t e t t e e e t e t t t e e t t t t Totuustaulukossa ei ole riviä, jolla premissit tosia, mutta johtopäätös epätosi. Siis päätelmä on pätevä. (d) A : Martti on poliisi. B : Martti käyttää virkapukua. C : Martti ajaa työssään paljon autoa. Päätelmä: A B, B C Siispä A. Tutkitaan päätelmän pätevyyttä: A B C A B B C t t t t t t t e t e t e t e e t e e e e e t t t t e t e t e e e t t e e e e t e Kaksinkertaisesti alleviivatulla rivillä premissit ovat tosia, mutta johtopäätös epätosi. Siispä päätelmä on epäpätevä. 4. (a) A : Heli tulee tänään käymään. B : Lähdemme leffaan. C : Lähdemme pizzalle. Lausejoukko A B C, B A, C. Tutkitaan lausejoukon ristiriitaisuutta totuustaulukoilla.

7 A B C B C A B C A B A C t t t t t e e e t t e t t e e t t e t t t e t e t e e e e e t t e t t t t t t e e t e t t t t t e e t t t t t e e e e e t t t t Kaksinkertaisesti alleviivatulla rivillä lausejoukon kaikki lauseet ovat tosia, joten lausejoukko on ristiriidaton. (b) Lausejoukko: A B, A B, C, B C. Tutkitaan lausejoukon ristiriitaisuutta: A B C A B B A B A B C B C t t t t e e t e e t t e t e e t t t t e t t t t e e t t e e t t t e t t e t t t e e t e e e t e t e e t t t e e t e t e t e t e e e e t e t t t Totuustaulukossa ei ole riviä, jolla kaikki lausejoukon lauseet tosia. Siispä lausejoukko on ristiriitainen.

8 MALLIRATKAISUT HARJOITUS 4. (a) Tutkitaan, seuraako Q loogisesti lauseista P Q ja P. P Q P Q P Q Q t t t e e t e e t t e t e t e e e e t t Totuustaulukossa ei ole vastaesimerkkirivejä, joten periaate voidaan hyväksyä päättelysäännöksi. (b) Tutkitaan, seuraako P Q lauseista P Q ja P. P Q P Q P Q t t t t t e e e e t e t e e e t Totuustaulukossa ei ole vastaesimerkkirivejä, joten periaate voidaan hyväksyä päättelysäännöksi. 2. A : Otat. B : Ajat. (a) Päätelmä: A B, Siis B A. B 2. A B A B B B A B A T,2. T, (b) Päätelmä: A B,B A, Siis A.

9 A B A A B B A A A A A TP T, 3. Osoitetaan pätevät päätelmät päteviksi päättelysäännöin ja epäpätevät epäpäteviksi vastaesimerkein. (a) A : Tupakointi on kielletty yliopiston sisätiloissa. B : Yliopiston tupakkahuoneet sijaitsevat yliopiston sisätiloissa. C : Tupakointi on sallittu yliopiston tupakkahuoneissa. Päätelmä: A, A B C,B CSiis B. B C C B A B C C C B C A B A B T, (b) A : Eläin on lintu. B : Eläin on lisko. C : Eläimellä on höyhenet. Päätelmä: A B, C A, C Siispä B. Olkoon atomilauseilla seuraavat totuusarvot: A on tosi, B on epätosi ja C on epätosi. Tällöin päätelmän premissit ovat tosia, mutta johtopäätös epätosi, joten päätelmä ei ole pätevä. (c) A : Verotus kevenee. B : Kansantalous elpyy. C : Hallitus kaatuu. D : Turku on Suomen pääkaupunki. Päätelmä: A B, B C, C A Siispä D. B C A B C A A B B B B B C C C D T, TP C A C EFQ

10 MALLIRATKAISUT HARJOITUS 5. (a) P Q, Q P P Q Q P Q Q P Q T, (b) P Q R P Q P R P Q R Q R P Q R P Q P Q P Q P R P Q P R P Q R 2. P R P R P Q P R (c) P Q R P Q P R P Q R P P Q P P R P Q P R P Q P R 2. Q R Q P Q 2. Q R R P R P Q P R (d) P Q,Q R P R Q R P Q Q R P R P, 2. (a) a A pitää paikkansa. (b) a A ei pidä paikkaansa. (c) a A pitää paikkansa, koska jokainen a :n alkio on A:n alkio. (d) c A ei pidä paikkaansa. (e) A B x,y x A y B a,c, a,d, b,c, b,d, c, c, c, d

11 (f) A A B x,y,z x A y A z B a,a,c, a,a,d, a,b,c, a,b,d, a, c,c, a, c,d, b,a,c, b,a,d, b,b,c, b,b,d, b, c,c, b, c,d, c, a, c, c, a, d, c, b, c, c, b, d, c, c, c, c, c (g) x x A B B A B (ks. e-kohta), koska yksikään A:n alkio ei ole B:n alkio.

12 3. (a) Jaana on Tuukan äiti. a Jaana, b uukka, F x, y x on y:n äiti F a, b (b) Tuukalla on äiti. xf x, b (c) Kaikilla on äiti. x yf x, y (d) Joku ei ole kenenkään äiti. x y F x, y (vaihtoehto: x yf x, y ) (e) Kukaan ei ole kaikkien äiti. x yf x, y (vaihtoehtoja: x yf x, y, x y F x, y ) (f) Persianlahden sota on itsensä äiti. G x x on sota x G x y G y F x,y 4. (a) x y P x Q y R x, y on kaava: se saadaan muodostettua kaavanmuodostussääntöjen avulla. (b) x P x y Q y R x y ei ole kaava: viimeinen on väärässä paikassa. (Sitä ei saada variaabelien väliin kaavanmuodostussäännöillä.) (c) P x x Q x,y R x on kaava.

13 MALLIRATKAISUT HARJOITUS 7. (a) x T x K x (b) x B x K x (c) x N x K x (d) x K x Ä p,x (e) x M x y Ä y, x N y ( Jokaisella miehellä on äiti, joka on nainen, mutta tarkoittaako tämä samaa?) (f) x K x y A y O x,y (g) x y Y y P x,y y K y P x, y 2. (a) F x x G x H x,y ei ole lause, koska siinä on vähintään yksi variaabelin vapaa esiintymä. Variaabelien vapaita esiintymiä ovat x:n esiintymä predikaatin F yhteydessä ja y:n esiintymä. Kvanttorin x vaikutusala on kaava G x G x, y. (b) x F x G x H x ei ole lause, koska siinä on vähintään yksi variaabelin vapaa esiintymä. Variaabelin x vapaa esiintymä on predikaatin H yhteydessä. Kvanttorin x vaikutusala on kaava F x G x. (c) x F x y G y H x, y on lause. Kvanttorin y vaikutusala on kaava G y H x, y, kvanttorin x vaikutusala on kaava F x y G y H x, y. (d) x y F x G x H x, y on lause. Kvanttorin y vaikutusala on kaava F x G x H x, y, kvanttorin x vaikutusala on kaava y F x G x H x, y. 3. x y zr x,y,z x y zr x,y,z x y zr x,y,z x y z R x,y,z 4. (a) Esim. x T x K x ja x T x K x (b) Esim. x L x K x ja x L x K x

14 MALLIRATKAISUT HARJOITUS 8. (a) p Persianlahden sota, Ä x, y x on y:n äiti x S x Ä x, x E, x/p S p Ä p, p S p Ä p, p (b) x R x, a R a, x E, x/v R v, a R a, v R a, v R v, a a Aino, v Väinö, R x, y x rakastaa y:tä (c) Tx x on terrieri, Kx x on koira, Ax x on kaikkiruokainen x T x K x x K x A x E, x/x E, x/x T x K x K x A x HS T x A x x T x A x T (d) A x x on aasi, K x x on kavioeläin, F x x on kala x A x K x x K x F x E, x/x E,x/x A x K x K x F x HS A x F x x A x F x T (e) R x x on raitiovaunu, A x x on humalainen, M x x mölyää, O x, y x on y:ssä, H x x on hullu x R x y A y M y O y, x R x y A y M y O y, x R x 2. A y M y O y, x A y H y A y y A y M y O y, x y H y A y M y O y, x R x y H y A y M y O y, x x R x y H y A y M y O y, x 2 A y M M y H y A y M y O y, x y H y A y M y O y, x 2. (a) L x x on lammas, V x x on valkoinen, K x x on kotieläin, Päätelmä osoitetaan päteväksi päättelysäännöin.

15 x Lx Vx x Lx Kx Lx Kx Lx Vx Lx Kx Kx Vx x Kx Vx x Kx Vx Lx Vx Vx (b) Ä x,y x on y:n äiti. Päätelmä: x yä y, x, siispä y xä y, x Päätelmä ei ole pätevä, ja tämä osoitetaan rakentamalla sille vastaesimerkki. Olkoon D a, b ja predikaatin Ä tulkinta sellainen, että a on suhteessa I Ä b:hen, b on suhteessa I Ä a:han, ja muita I Ä -suhteita ei vallitse. Tällöin päätelmän premissi on tosi (a on I Ä -suhteessa johonkin, b on I Ä -suhteessa johonkin, ei ole muita kuin a ja b) mutta johtopäätös epätosi (kumpikaan mallin alkioista ei ole I Ä -suhteessa jokaiseen mallin alkioon). (c) f Fritz, B x x on Brockenin kummitus, K x x on kummitus. Päätelmä: x B x K x, B f, siispä K f. Päätelmä ei ole pätevä, ja tämä osoitetaan rakentamalla sille vastaesimerkki. Olkoon D a, B:n tulkinta tyhjä, K:n tulkinta tyhjä ja f:n tulkinta a. Tällöin päätelmän premissit ovat tosia (toisaalta B:n ja K:n tulkinnoissa ei ole yhteistä alkiota, toisaalta f:n tulkinta ei kuulu B:n tulkintaan) mutta johtopäätös epätosi (f:n tulkinta ei kuulu K:n tulkintaan). (d) S x x on suutari, K x x on kenkä, J x x on jalkine, R x, y x korjaa y:n x S x y K y R x, y S x y K y R x, y y K y R x, y S x x K x J x K y J y E, x/y J y 2. K y R x, y K y J y R x, y y J y R x, y y J y R x, y S x y J y R x, y x S x y J y R x, y K y R (e) x S x y T y K x,y, x T x P x, siispä x S x y P y K x,y Ei pätevä, osoitetaan vastaesimerkillä. Olkoon keskustelun universumi D a, b, c ja S:n tulkinta a, T:n tulkinta b, P:n tulkinta b, c, ja K:n tulkinta sellainen, että a on suhteessa I K c:hen, mutta muita I K -suhteita ei vallitse. Tällöin päätelmän premissit ovat tosia (mikään S:n tulkinnan jäsen ei ole I K -suhteessa mihinkään T:n tulkinnan jäseneen, T:n tulkinta sisältyy P:n tulkintaan) mutta johtopäätös epätosi (a on I K -suhteessa c:hen, joka on P:n tulkinnassa).

16 (f) Osoitetaan päätelmä päteväksi päättelysäännöin. (Johtopäätös on formalisoitu aikaisemmin.) y Y y P x, y y Y y K y Y y K y 2. Y y P x, y Y y 2. Y y P x, y K y P x, y K y P x, y y K y P x, y y K y P x, y y Y y P x, y y K y P x, y x y Y y P x, y y K y P x, y T, y/y 2. (g) Formalisoidaan päätelmä: x I x L x, x L x K x, siispä x I x K x HUOM! toisen premissin formalisointi, vrt. esim. Kaikki aviomiehet eivät ole vaimonhakkaajia : x A x V x, joka sanoo, että jotkut aviomiehet eivät ole vaimonhakkaajia. Päätelmä ei ole pätevä, mikä osoitetaan vastaesimerkillä. Olkoon D a, b, c, I:n tulkinta a, L:n tulkinta b ja K:n tulkinta a. Tällöin päätelmän premissit ovat tosia: a kuuluu I:n tulkintaan, mutta ei L:n tulkintaan; c ei kuulu L:n eikä K:n tulkintaan. Johtopäätös on kuitenkin epätosi: ei ole sellaista D:n alkiota, joka kuuluisi I:n tulkintaan, mutta ei kuuluisi K:n tulkintaan.

17 MALLIRATKAISUT HARJOITUS 9. (a) Sijoituksen saa tehdä, tulos: P a,y Q a (b) Sijoitusta ei saa tehdä, koska y joutuisi x:n paikalle sijoitettaessa kvanttorin sitomaksi. (c) Sijoituksen saa tehdä, tulos: x R x, z Q y 2. (a) B f, x B x K x, K c, siis f c f Fritz, c Chesterburyn linnan koputtaja, B x x on Brockenin kummitus, K x x on kummitus Osoitetaan päätelmä päteväksi päättelysäännöin: K c x B x K x f c B c K c B c K c K c K c f c B f T, (b) P s,p n, x y P x P y x y, siis s n s Sauli, n Niinistö, P x x on puhemies Osoitetaan päätelmä päteväksi päättelysäännöin: x y P x P y x y E, x/s y P s P y s y E, y/n P s P n s n s n P s P n P s P n 3. (a) x S x y J y R x,y, x K x J x, siispä x S x y K y R x,y Päätelmä ei ole pätevä. Osoitetaan tämä vastaesimerkillä. Olkoon D a, b, S:n tulkinta a, J:n tulkinta b, K:n tulkinta tyhjä ja R:n tulkinta sellainen, että a on suhteessa I R b:hen, mutta muita I R -suhteita ei vallitse. Tällöin päätelmän ensimmäinen premissi on tosia: a on S:n tulkinnassa, b on J:n tulkinnassa, a on I R -suhteessa b:hen ja S:n tulkinnassa ei ole muita kuin a. Myös toinen premissi on tosi, koska K:n tulkinta on tyhjä. Johtopäätös on puolestaan epätosi: a kuuluu S:n tulkintaan, mutta se ei ole R-suhteessa mihinkään K:n tulkinnassa olevaan olioon. (b) O p, x O x M x, siis N p Päätelmä ei ole pätevä. Osoitetaan tämä vastaesimerkillä. Olkoon D a, b, p:n tulkinta a, O:n tulkinta a, M:n tulkinta a, b ja N:n tulkinta a. Tällöin päätelmän premissit ovat tosia: p:n tulkinta kuuluu O:n tulkintaan ja O:n tulkinnan ainoa olio a kuuluu myös M:n tulkintaan.

18 Johtopäätos on sen sijaan epätosi: p:n tulkinta eli a kuuluu N:n tulkintaan. Intuitiivisesti johtopäätös näyttää kuitenkin seuraavan premisseistä. Näin on, koska taustatietoihimme kuuluu, että kukaan mies ei ole nainen. Kun tämä premissi lisätään päätelmään, siitä tulee pätevä. (c) x E x, s I x, xe x, s, siis xi x Päätelmä on pätevä: xe x, s x E x, s I x E, x/x E x, s I x E x, s I x xi x xi x T, x/x E, (d) x T x ys y, x, siis y x T x S y, x Päätelmä ei ole pätevä. Osoitetaan tämä vastaesimerkillä. Olkoon D a, b, T:n tulkinta a, b ja S:n tulkinta sellainen, että a on suhteessa I S b:hen, b on suhteessa I S a:han, eikä muita I S -suhteita vallitse. Tällöin premissi on tosi: jokin (nimittäin b) on suhteessa I S a:han, jokin (nimittäin b) on suhteessa I S a:han. Johtopäätös on sen sijaan epätosi: kumpikaan D:n alkioista ei ole suhteessa S jokaiseen D:n alkioon. (e) x K x P s, x, x K x P x, r, siis P s, r Päätelmä ei ole pätevä. Osoitetaan tämä vastaesimerkillä. Olkoon D a, b, c, K:n tulkinta a, s:n tulkinta b, r:n tulkinta c ja P:n tulkinta sellainen, että b on suhteessa I P a:han, a on suhteessa I P c:hen ja muita I P -suhteita ei vallitse. Nyt premissit ovat tosia: ensimmäinen, koska s:n tulkinta on I P -suhteessa johonkin K:hon (nimittäin a:han) ja toinen, koska jokainen K:n tulkinnassa mukana oleva on I P -suhteessa r:n tulkintaan. Johtopäätös on kuitenkin epätosi, koska s:n tulkinta ei ole I P -suhteessa r:n tulkintaan. Tämä tulos ei kuitenkaan vaikuta intuitiivisesti tyydyttävältä. Voisimme argumentoida seuraavasti: Satu on jotakuta koripallojoukkueen pelaajaa, sanokaamme x:ää, pitempi. Kaikki koripallojoukkueen pelaajat, x mukaan lukien, ovat Raimoa pitempiä. Siis Satu on x:ää pitempi ja x on Raimoa pitempi, joten Satu on Raimoa pitempi. Tässä nojataan siihen intuitiivisesti oikeaan periaatteeseen, että kelle tahansa x, y, ja z pätee, että jos x on y:tä pitempi ja y on z:aa pitempi, x on z:aa pitempi. Formaalisti esitettynä x y z P x, y P y, z P x, z. Jos tämä lisätään uudeksi premissiksi alkuperäisten joukkoon, päätelmästä tulee pätevä.

19 MALLIRATKAISUT HARJOITUS 10. (a) x y V x V y x y x y z V x V y V z x y x z y z (b) Helppo: N s Hankala: x S x z y S z S y z y N x (c) Helppo: M p Hankala: x P x z y P z P y z y M x 2. (a) P s,p t, s t siis x y V x V y x y s iku, t aku, P x x on pikkuorava P s P t P s P t s t P s P t s t T, y/t y V s V y s y T, x/s x y V x V y x y (b) xp x x y P x P y x y, P h, h a siis P a xp x x y P x P y x y x y P x P y x y y P h P y h y P h P a h a h a E, h/x E, a/y h a h a P a P h P a P h P a h a 3. x y P x, y P y,x ja x y z P x, y P y, z P x, z

HARJOITUS 1. 1. Formalisoi seuraavat lauseet lauselogiikassa.

HARJOITUS 1. 1. Formalisoi seuraavat lauseet lauselogiikassa. HARJOITUS 1. 1. Formalisoi seuraavat lauseet lauselogiikassa. (a) Aurinko laskee länteen. (b) Jos otat, et aja. (c) Jos Heli ei tule tänään käymään, katson televisiosta jalkapalloa, mutta en visailua.

Lisätiedot

Insinöörimatematiikka A

Insinöörimatematiikka A Insinöörimatematiikka A Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2018 Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 1 of 23 Kertausta Määritelmä Predikaattilogiikan

Lisätiedot

Lisää kvanttoreista ja päättelyä sekä predikaattilogiikan totuustaulukot 1. Negaation siirto kvanttorin ohi

Lisää kvanttoreista ja päättelyä sekä predikaattilogiikan totuustaulukot 1. Negaation siirto kvanttorin ohi Lisää kvanttoreista ja päättelyä sekä predikaattilogiikan totuustaulukot 1. Negaation siirto kvanttorin ohi LUKUTEORIA JA TODISTAMINEN, MAA11 Esimerkki a) Lauseen Kaikki johtajat ovat miehiä negaatio ei

Lisätiedot

Logiikka I 7. harjoituskerran malliratkaisut 19. - 23.3.07 Ratkaisut laati Miikka Silfverberg.

Logiikka I 7. harjoituskerran malliratkaisut 19. - 23.3.07 Ratkaisut laati Miikka Silfverberg. Logiikka I 7. harjoituskerran malliratkaisut 19. - 23.3.07 Ratkaisut laati Miikka Silfverberg. Olkoon L = {Lontoo, P ariisi, P raha, Rooma, Y hteys(x, y)}. Kuvan 3.1. kaupunkiverkko vastaa seuraavaa L-mallia

Lisätiedot

3. Predikaattilogiikka

3. Predikaattilogiikka 3. Predikaattilogiikka Muuttuja mukana lauseessa. Ei yksikäsitteistä totuusarvoa. Muuttujan kiinnittäminen määrän ilmaisulla voi antaa yksikäsitteisen totuusarvon. Esimerkki. Lauseella x 3 8 = 0 ei ole

Lisätiedot

Induktio kaavan pituuden suhteen

Induktio kaavan pituuden suhteen Induktio kaavan pituuden suhteen Lauselogiikan objektikieli määritellään kurssilla Logiikka 1B seuraavasti: 1. Lausemuuttujat p 1, p 2, p 3,... ovat kaavoja. 2. Jos A on kaava, niin A on kaava. 3. Jos

Lisätiedot

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit 1 Logiikkaa Tieteessä ja jokapäiväisessä elämässä joudutaan tekemään päätelmiä. Logiikassa tutkimuskohteena on juuri päättelyt. Sen sijaan päätelmien sisältöön ei niinkäään kiinnitetä huomiota. Päätelmät

Lisätiedot

Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.

Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua. HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 2 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, 15-17

Lisätiedot

Predikaattilogiikan malli-teoreettinen semantiikka

Predikaattilogiikan malli-teoreettinen semantiikka Predikaattilogiikan malli-teoreettinen semantiikka February 4, 2013 Muistamme, että predikaattilogiikassa aakkosto L koostuu yksilövakioista c 0, c 1, c 2,... ja predikaattisymboleista P, R,... jne. Ekstensionaalisia

Lisätiedot

Modus Ponens. JosAjaA B ovat tosia, niin välttämättä myösb on tosi 1 / 15. Modus Ponens. Ketjusääntö. Päättelyketju.

Modus Ponens. JosAjaA B ovat tosia, niin välttämättä myösb on tosi 1 / 15. Modus Ponens. Ketjusääntö. Päättelyketju. JosAjaA B ovat tosia, niin välttämättä myösb on tosi 1 / 15 JosAjaA B ovat tosia, niin välttämättä myösb on tosi (A (A B)) B on tautologia eli (A (A B)) B. 1 / 15 JosAjaA B ovat tosia, niin välttämättä

Lisätiedot

LOGIIKKA johdantoa

LOGIIKKA johdantoa LOGIIKKA johdantoa LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Logiikan tehtävä: Logiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat päättelyt

Lisätiedot

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Tehtävä A1 Kirjoita essee aiheesta: Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Vastaa esseemuotoisesti, älä käytä ranskalaisia viivoja. Piirroksia voi käyttää. Vastauksessa luetaan ansioksi selkeä

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi 3.4.

Matematiikan tukikurssi 3.4. Matematiikan tukikurssi 3.4. Neliömuodot, Hessen matriisi, deiniittisyys, konveksisuus siinä tämän dokumentin aiheet. Neliömuodot ovat unktioita, jotka ovat muotoa T ( x) = x Ax, missä x = (x 1,, x n )

Lisätiedot

T-79.144 Syksy 2003 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet 2.3-3.4) 28 31.10.2003

T-79.144 Syksy 2003 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet 2.3-3.4) 28 31.10.2003 T-79.144 Syksy 2003 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet 2.3-3.4) 28 31.10.2003 1. Olkoon R kaksipaikkainen predikaattisymboli, jonka tulkintana on relaatio R

Lisätiedot

Ratkaisu: a) Kahden joukon yhdisteseen poimitaan kaikki alkiot jotka ovat jommassakummassa joukossa (eikä mitään muuta).

Ratkaisu: a) Kahden joukon yhdisteseen poimitaan kaikki alkiot jotka ovat jommassakummassa joukossa (eikä mitään muuta). Matematiikan laitos Johdatus Diskreettiin Matematiikaan Harjoitus 1 03.11.2010 Ratkaisuehdotuksia Aleksandr Nuija 1. Tarkastellaan joukkoja A = {1,3,4}, B = {2,3,7,9} ja C = {2, 5, 7}. Määritä joukot (a)

Lisätiedot

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotukset

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotukset HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotukset 1. Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista: (a) {{p 0 }, {p 1 }, { p 0, p 2 },

Lisätiedot

T Syksy 2005 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

T Syksy 2005 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet ) T-79.144 Syksy 2005 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet 2.3-3.4) 2 5.11.2005 1. Olkoon R kaksipaikkainen predikaattisymboli, jonka tulkintana on relaatio R A

Lisätiedot

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos... 2 Logiikkaa Tässä luvussa tutustutaan joihinkin logiikan käsitteisiin ja merkintöihin. Lisätietoja ja tarkennuksia löytyy esimerkiksi Jouko Väänäsen kirjasta Logiikka I 2.1 Loogiset konnektiivit Väitelauseen

Lisätiedot

Diskreetit rakenteet. 3. Logiikka. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2015 / 2016 Periodi 1

Diskreetit rakenteet. 3. Logiikka. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2015 / 2016 Periodi 1 811120P 3. 5 op Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2015 / 2016 Periodi 1 ja laskenta tarkastelemme terveeseen järkeen perustuvaa päättelyä formaalina järjestelmänä logiikkaa sovelletaan

Lisätiedot

Tehtävä 1. Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista. a. 1 {p 3 } oletus. 4 {p 1, p 2, p 3 } oletus. 5 { p 1 } (1, 2) 7 (4, 6)

Tehtävä 1. Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista. a. 1 {p 3 } oletus. 4 {p 1, p 2, p 3 } oletus. 5 { p 1 } (1, 2) 7 (4, 6) Tehtävä 1 Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista. a. {{p 0 }, {p 1 }, { p 0, p 2 }, {p 1, p 2, p 3 }, { p 2, p 3 }, {p 3 }}, b. {{ p 0, p 2 }, {p 0, p 1 }, {{ p 1, p 2 }, { p 2 }}, c. {{p

Lisätiedot

Matematiikan peruskäsitteitä

Matematiikan peruskäsitteitä 2 Matematiikan peruskäsitteitä Nimensä mukaisesti kurssilla käsitellään matematiikan peruskäsitteitä, mutta lähinnä vain diskreetin matematiikan näkökulmasta. Lukiostakin tuttuja lineaarialgebran ja analyysin

Lisätiedot

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (Predikaattilogiikka )

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (Predikaattilogiikka ) T-79.3001 Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (Predikaattilogiikka 10.3. 11.4) 26. 30.3. 2009 Ratkaisuja demotehtäviin Tehtävä 10.5 Allaolevat kolme graafia pyrkivät selventämään

Lisätiedot

(2n 1) = n 2

(2n 1) = n 2 3.5 Induktiotodistus Induktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa väite P (n) on totta kaikille n =0, 1, 2,... Tässä väite P (n) riippuu n:n arvosta. Todistuksessa

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,

Lisätiedot

Ilpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2

Ilpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2 uonnehdintoja logiikasta 1 Johdatus logiikkaan Ilpo Halonen Syksy 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi Filosofian laitos Humanistinen tiedekunta "ogiikka on itse asiassa tiede, johon sisältyy runsaasti mielenkiintoisia

Lisätiedot

monissa laskimissa luvun x käänteisluku saadaan näyttöön painamalla x - näppäintä.

monissa laskimissa luvun x käänteisluku saadaan näyttöön painamalla x - näppäintä. .. Käänteisunktio.. Käänteisunktio Mikäli unktio : A B on bijektio, niin joukkojen A ja B alkioiden välillä vallitsee kääntäen yksikäsitteinen vastaavuus eli A vastaa täsmälleen yksi y B, joten myös se

Lisätiedot

Loogiset konnektiivit

Loogiset konnektiivit Loogiset konnektiivit Tavallisimmat loogiset konnektiivit ovat negaatio ei konjunktio ja disjunktio tai implikaatio jos..., niin... ekvivalenssi... jos ja vain jos... Sulkeita ( ) käytetään selkeyden vuoksi

Lisätiedot

Ratkaisu: Käytetään induktiota propositiolauseen A rakenteen suhteen. Alkuaskel. A = p i jollain i N. Koska v(p i ) = 1 kaikilla i N, saadaan

Ratkaisu: Käytetään induktiota propositiolauseen A rakenteen suhteen. Alkuaskel. A = p i jollain i N. Koska v(p i ) = 1 kaikilla i N, saadaan HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 2 Ratkaisuehdotukset 1. Olkoon totuusjakauma v sellainen että v(p i ) = 1 kaikilla i N ja A propositiolause, jossa

Lisätiedot

Kirjoita käyttäen propositiosymboleita, konnektiiveja ja sulkeita propositiologiikan lauseiksi:

Kirjoita käyttäen propositiosymboleita, konnektiiveja ja sulkeita propositiologiikan lauseiksi: 1 Logiikan paja, kevät 2011 Ratkaisut viikolle I Thomas Vikberg Merkitään propopositiosymboleilla p i seuraavia atomilauseita: p 0 : vettä sataa p 1 : tänään on perjantai p 2 : olen myöhässä Valitaan konnektiiveiksi,

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Matemaattisesta päättelystä Matemaattisen analyysin kurssin (kuten minkä tahansa matematiikan kurssin) seuraamista helpottaa huomattavasti, jos opiskelija ymmärtää

Lisätiedot

PERUSASIOITA ALGEBRASTA

PERUSASIOITA ALGEBRASTA PERUSASIOITA ALGEBRASTA Matti Lehtinen Tässä luetellut lauseet ja käsitteet kattavat suunnilleen sen mitä algebrallisissa kilpatehtävissä edellytetään. Ns. algebrallisia struktuureja jotka ovat nykyaikaisen

Lisätiedot

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto. maaliskuuta 05 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä. ym.,

Lisätiedot

Insinöörimatematiikka IA

Insinöörimatematiikka IA Isiöörimatematiikka IA Harjoitustehtäviä. Selvitä oko propositio ( p q r ( p q r kotradiktio. Ratkaisu: Kirjoitetaa totuustaulukko: p q r ( p q r p q r ( p q r ( p q r 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lisätiedot

Otanta ilman takaisinpanoa

Otanta ilman takaisinpanoa Otanta ilman takaisinpanoa Populaatio, jossa N alkiota (palloa, ihmistä tms.), kahdenlaisia ( valkoinen, musta ) Poimitaan umpimähkään (= symmetrisesti) n-osajoukko eli otos Merkitään tapahtuma A k = otoksessa

Lisätiedot

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi -Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi -mustavalkoinen: asia joko on tai ei (vrt. humanistiset tieteet, ei

Lisätiedot

Ratkaisu: (b) A = x 0 (R(x 0 ) x 1 ( Q(x 1 ) (S(x 0, x 1 ) S(x 1, x 1 )))).

Ratkaisu: (b) A = x 0 (R(x 0 ) x 1 ( Q(x 1 ) (S(x 0, x 1 ) S(x 1, x 1 )))). HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotukset 1. Palataan Partakylään. Olkoon P partatietokanta ja M tästä saatu malli kuten Harjoitusten 1

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Roosa Niemi. Riippuvuuslogiikkaa

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Roosa Niemi. Riippuvuuslogiikkaa TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Roosa Niemi Riippuvuuslogiikkaa Informaatiotieteiden yksikkö Matematiikka Syyskuu 2011 Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö ROOSA NIEMI: Riippuvuuslogiikkaa

Lisätiedot

2. Minkä joukon määrittelee kaava P 0 (x 0 ) P 1 (x 0 ) mallissa M = ({0, 1, 2, 3}, P M 0, P M 1 ), kun P M 0 = {0, 1} ja P M 1 = {1, 2}?

2. Minkä joukon määrittelee kaava P 0 (x 0 ) P 1 (x 0 ) mallissa M = ({0, 1, 2, 3}, P M 0, P M 1 ), kun P M 0 = {0, 1} ja P M 1 = {1, 2}? HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan II, syksy 2018 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotukset 1. Mitkä muuttujat esiintyvät vapaina kaavassa x 2 ( x 0 R 0 (x 1, x 2 ) ( x 3 R 0 (x 3, x 0

Lisätiedot

T Kevät 2006 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

T Kevät 2006 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet ) T-79.3001 Kevät 2006 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet 2.3 3.4) 21. 24.3.2006 1. Olkoon R kaksipaikkainen predikaattisymboli, jonka tulkintana on relaatio

Lisätiedot

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto. maaliskuuta 05 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä. ym.,

Lisätiedot

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Osa 1: Joukko-oppi ja logiikka Riikka Kangaslampi 2017 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kiitokset Nämä luentokalvot perustuvat Gustaf

Lisätiedot

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2018

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2018 BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2018 1. (a) Tunnemme vektorit a = [ 5 1 1 ] ja b = [ 2 0 1 ]. Laske (i) kummankin vektorin pituus (eli itseisarvo, eli normi); (ii) vektorien

Lisätiedot

811120P Diskreetit rakenteet

811120P Diskreetit rakenteet 811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 3. Logiikka 3.1 Logiikka tietojenkäsittelyssä Pyritään formalisoimaan terveeseen järkeen perustuva päättely Sovelletaan monella alueella tietojenkäsittelyssä, esim.

Lisätiedot

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (lauselogiikka )

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (lauselogiikka ) T-79.3001 Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (lauselogiikka 2.1 3.4) 5.2. 9.2. 2009 Ratkaisuja demotehtäviin Tehtävä 2.1 Merkitään lausetta φ:llä, ja valitaan atomilauseiden

Lisätiedot

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 11.6.2012 klo 10 13 Ratkaisut ja pisteytysohjeet

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 11.6.2012 klo 10 13 Ratkaisut ja pisteytysohjeet Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 11.6.01 klo 10 13 t ja pisteytysohjeet 1. Ratkaise seuraavat yhtälöt ja epäyhtälöt. (a) 3 x 3 3 x 1 4, (b)

Lisätiedot

Lukumäärän laskeminen 1/7 Sisältö ESITIEDOT:

Lukumäärän laskeminen 1/7 Sisältö ESITIEDOT: Lukumäärän laskeminen 1/7 Sisältö Samapituisten merkkijonojen lukumäärä I Olkoon tehtävänä muodostaa annetuista merkeistä (olioista, alkioista) a 1,a 2,a 3,..., a n jonoja, joissa on p kappaletta merkkejä.

Lisätiedot

Predikaattilogiikkaa

Predikaattilogiikkaa Predikaattilogiikkaa UKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Kertausta ogiikan tehtävä: ogiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat

Lisätiedot

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT:

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT: Logiikka 1/5 Sisältö Formaali logiikka Luonnollinen logiikka muodostaa perustan arkielämän päättelyille. Sen käyttö on intuitiivista ja usein tiedostamatonta. Mikäli logiikka halutaan täsmällistää esimerkiksi

Lisätiedot

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1. Kotitehtävät, tammikuu 2011 Vaikeampi sarja 1. Ratkaise yhtälöryhmä w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1. Ratkaisu. Yhtälöryhmän ratkaisut (w, x, y, z)

Lisätiedot

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten

Lisätiedot

T Kevät 2005 Logiikka tietotekniikassa: erityiskysymyksiä I Kertausta Ratkaisut

T Kevät 2005 Logiikka tietotekniikassa: erityiskysymyksiä I Kertausta Ratkaisut T-79.146 Kevät 2005 Logiikka tietotekniikassa: erityiskysymyksiä I Kertausta Ratkaisut 1. Jokaiselle toteutuvalle lauselogiikan lauseelle voidaan etsiä malli taulumenetelmällä merkitsemällä lause taulun

Lisätiedot

2.2 Täydellinen yhtälö. Ratkaisukaava

2.2 Täydellinen yhtälö. Ratkaisukaava . Täydellinen yhtälö. Ratkaisukaava Tulon nollasäännöstä näkee silloin tällöin omituisia sovellutuksia. Jotkut näet ajattelevat, että on olemassa myöskin tulon -sääntö tai tulon "mikä-tahansa"- sääntö.

Lisätiedot

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen! Matematiikan johdantokurssi Kertausharjoitustehtävien ratkaisuja/vastauksia/vihjeitä. Osoita todeksi logiikan lauseille seuraava: P Q (P Q). Ratkaisuohje. Väite tarkoittaa, että johdetut lauseet P Q ja

Lisätiedot

Ekvivalenssirelaatio. Määritelmä 2 Joukon A binäärinen relaatio R on ekvivalenssirelaatio, mikäli. Jos R on ekvivalenssirelaatio ja a A, niin joukkoa

Ekvivalenssirelaatio. Määritelmä 2 Joukon A binäärinen relaatio R on ekvivalenssirelaatio, mikäli. Jos R on ekvivalenssirelaatio ja a A, niin joukkoa Määritelmä 1 Olkoot x ja y joukon A alkioita. Jos R on jokin ominaisuus/ehto, joka määritellään yksikäsitteisesti joukon A kaikkien alkioiden välille siten, että se joko toteutuu tai ei toteudu alkioiden

Lisätiedot

T Logiikka tietotekniikassa: perusteet Kevät 2008 Laskuharjoitus 11 (predikaattilogiikka )

T Logiikka tietotekniikassa: perusteet Kevät 2008 Laskuharjoitus 11 (predikaattilogiikka ) T-79.3001 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Kevät 2008 Laskuharjoitus 11 (predikaattilogiikka 14.1 14.5) 23. 25.4.2008 Ratkaisuja demotehtäviin Tehtävä 14.1 Herbrand-universumi U muodostuu termeistä,

Lisätiedot

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu. Johdatus yliopistomatematiikkaan Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos Kurssikoe 23.10.2017 Ohjeita: Vastaa kaikkiin tehtäviin. Ratkaisut voi kirjoittaa samalle konseptiarkille, jos

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Derivaatta Tarkastellaan funktion f keskimääräistä muutosta tietyllä välillä ( 0, ). Funktio f muuttuu tällä välillä määrän. Kun tämä määrä jaetaan välin pituudella,

Lisätiedot

(b) Tarkista integroimalla, että kyseessä on todella tiheysfunktio.

(b) Tarkista integroimalla, että kyseessä on todella tiheysfunktio. Todennäköisyyslaskenta I, kesä 7 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia. Satunnaismuuttujalla X on ns. kaksipuolinen eksponenttijakauma eli Laplacen jakauma: sen tiheysfunktio on fx = e x. a Piirrä tiheysfunktio.

Lisätiedot

Huom. muista ilmoittautua kokeeseen ajoissa. Ilmoittautumisohjeet kurssin kotisivuilla.

Huom. muista ilmoittautua kokeeseen ajoissa. Ilmoittautumisohjeet kurssin kotisivuilla. Johdatus yliopistomatematiikkaan Avoin yliopisto Kesä 2017 Harjoitus 6, viimeinen harjoitus (15 tehtävää) Viimeinen palautuspäivä 21.6. Huom. muista ilmoittautua kokeeseen ajoissa. Ilmoittautumisohjeet

Lisätiedot

Kansainväliset matematiikkaolympialaiset 2008

Kansainväliset matematiikkaolympialaiset 2008 Kansainväliset matematiikkaolympialaiset 2008 Tehtävät ja ratkaisuhahmotelmat 1. Teräväkulmaisen kolmion ABC korkeusjanojen leikkauspiste on H. Pisteen H kautta kulkeva ympyrä, jonka keskipiste on sivun

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 16. maaliskuuta 2011

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 16. maaliskuuta 2011 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 16. maaliskuuta 2011 Sisällys Sisällys Väitelauseet lause (tai virke), joka sanoo jonkin asian pitävän paikkaansa

Lisätiedot

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen! Matematiikan johdantokurssi Kertausharjoitustehtävien ratkaisuja/vastauksia/vihjeitä. Osoita todeksi logiikan lauseille seuraava: P Q (P Q). Ratkaisuohje. Väite tarkoittaa, että johdetut lauseet P Q ja

Lisätiedot

1.7 Gradientti ja suunnatut derivaatat

1.7 Gradientti ja suunnatut derivaatat 1.7 Gradientti ja suunnatut derivaatat Funktion ensimmäiset osittaisderivaatat voidaan yhdistää yhdeksi vektorifunktioksi seuraavasti: Missä tahansa pisteessä (x, y), jossa funktiolla f(x, y) on ensimmäiset

Lisätiedot

Esimerkki 8. Ratkaise lineaarinen yhtälöryhmä. 3x + 5y = 22 3x + 4y = 4 4x 8y = 32. 3 5 22 r 1 + r 3. 0 13 26 4 8 32 r 3 4r 1. LM1, Kesä 2014 47/68

Esimerkki 8. Ratkaise lineaarinen yhtälöryhmä. 3x + 5y = 22 3x + 4y = 4 4x 8y = 32. 3 5 22 r 1 + r 3. 0 13 26 4 8 32 r 3 4r 1. LM1, Kesä 2014 47/68 Esimerkki 8 Ratkaise lineaarinen yhtälöryhmä 3x + 5y = 22 3x + 4y = 4 4x 8y = 32. 3 5 22 r 1 + r 3 3 4 4 4 8 32 1 3 10 0 13 26 4 8 32 r 3 4r 1 1 3 10 3 4 4 r 2 3r 1 4 8 32 1 3 10 0 13 26 r 2 /13 0 4 8

Lisätiedot

Lauselogiikka Tautologia

Lauselogiikka Tautologia Lauselogiikka Tautologia Hannu Lehto Tautologia Annetuista lauseista loogisilla konnektiiveillä saatu yhdistetty lause on on tautologia(pätevä), jos se on aina tosi siis riippumatta annettujen lauseiden

Lisätiedot

Monisteen Rantala & Virtanen, Logiikkaa: teoriaa ja sovelluksia harjoitustehtävät.

Monisteen Rantala & Virtanen, Logiikkaa: teoriaa ja sovelluksia harjoitustehtävät. Monisteen Rantala & Virtanen, Logiikkaa: teoriaa ja sovelluksia harjoitustehtävät. Tehtäviä on osittain muokattu, jotta ne vastaisivat paremmin kokeilumonistetta Rantala & Virtanen, Logiikan peruskurssi.

Lisätiedot

Lukualueiden laajentamisesta

Lukualueiden laajentamisesta Lukualueiden laajentamisesta Tuomas Korppi 1 Poleeminen johdanto Opettaja! Oletko opettanut lukualueiden laajentamista koskevat asiat väärin? Lue tämä ja päivitä tietämystäsi. Aina aika-ajoin törmää nimittäin

Lisätiedot

LAUSEKKEET JA NIIDEN MUUNTAMINEN

LAUSEKKEET JA NIIDEN MUUNTAMINEN LAUSEKKEET JA NIIDEN MUUNTAMINEN 1 LUKULAUSEKKEITA Ratkaise seuraava tehtävä: Retkeilijät ajoivat kahden tunnin ajan polkupyörällä maantietä pitkin 16 km/h nopeudella, ja sitten vielä kävelivät metsäpolkua

Lisätiedot

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla. HY / Avoin ylioisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 05 Harjoitus 6 Ratkaisut palautettava viimeistään tiistaina.6.05 klo 6.5. Huom! Luennot ovat salissa CK maanantaista 5.6. lähtien. Kurssikoe on

Lisätiedot

LUKU II HOMOLOGIA-ALGEBRAA. 1. Joukko-oppia

LUKU II HOMOLOGIA-ALGEBRAA. 1. Joukko-oppia LUKU II HOMOLOGIA-ALGEBRAA 1. Joukko-oppia Matematiikalle on tyypillistä erilaisten objektien tarkastelu. Tarkastelu kohdistuu objektien tai näiden muodostamien joukkojen välisiin suhteisiin, mutta objektien

Lisätiedot

Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys.

Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys. Ei-säännöllisiä kieliä [Sipser luku 1.4] Osoitamme, että joitain kieliä ei voi tunnistaa äärellisellä automaatilla. Tulos ei sinänsä ole erityisen yllättävä, koska äärellinen automaatti on äärimmäisen

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 8. syyskuuta 2016

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 8. syyskuuta 2016 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 8. syyskuuta 2016 Sisällys a https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/ tiea241/2016/videoiden%20hakemisto Matemaattisen

Lisätiedot

ARVIOINTIPERIAATTEET

ARVIOINTIPERIAATTEET PSYKOLOGIAN YHTEISVALINNAN VALINTAKOE 2012 ARVIOINTIPERIAATTEET Copyright Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, Materiaalin luvaton kopiointi kielletty. TEHTÄVÄ 1. (max. 34.5 pistettä) 1 a.i)

Lisätiedot

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Johdatus matemaattiseen päättelyyn Johdatus matemaattiseen päättelyyn Maarit Järvenpää Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syyslukukausi 2015 1 Merkintöjä 2 Todistamisesta 2 3 Joukko-oppia Tässä luvussa tarkastellaan joukko-opin

Lisätiedot

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015 Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015 1. Onko olemassa yhtenäistä verkkoa, jossa (a) jokaisen kärjen aste on 6, (b) jokaisen kärjen aste on 5, ja paperille piirrettynä sivut eivät

Lisätiedot

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 3. huhtikuuta 2014 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteetyhteenveto, 3. osahuhtikuuta

Lisätiedot

f(x, y) = x 2 y 2 f(0, t) = t 2 < 0 < t 2 = f(t, 0) kaikilla t 0.

f(x, y) = x 2 y 2 f(0, t) = t 2 < 0 < t 2 = f(t, 0) kaikilla t 0. Ääriarvon laatu Jatkuvasti derivoituvan funktion f lokaali ääriarvokohta (x 0, y 0 ) on aina kriittinen piste (ts. f x (x, y) = f y (x, y) = 0, kun x = x 0 ja y = y 0 ), mutta kriittinen piste ei ole aina

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka

Tekijä Pitkä matematiikka K1 Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 a) 1 1 + 1 = 4 + 1 = 3 = 3 4 4 4 4 4 4 b) 1 1 1 = 4 6 3 = 5 = 5 3 4 1 1 1 1 1 K a) Koska 3 = 9 < 10, niin 3 10 < 0. 3 10 = (3 10 ) = 10 3 b) Koska π 3,14, niin π

Lisätiedot

Lukion matematiikkakilpailun alkukilpailu 2015

Lukion matematiikkakilpailun alkukilpailu 2015 Lukion matematiikkakilpailun alkukilpailu 015 Avoimen sarjan tehtävät ja niiden ratkaisuja 1. Olkoot a ja b peräkkäisiä kokonaislukuja, c = ab ja d = a + b + c. a) Osoita, että d on kokonaisluku. b) Mitä

Lisätiedot

Ominaisarvoon 4 liittyvät ominaisvektorit ovat yhtälön Ax = 4x eli yhtälöryhmän x 1 + 2x 2 + x 3 = 4x 1 3x 2 + x 3 = 4x 2 5x 2 x 3 = 4x 3.

Ominaisarvoon 4 liittyvät ominaisvektorit ovat yhtälön Ax = 4x eli yhtälöryhmän x 1 + 2x 2 + x 3 = 4x 1 3x 2 + x 3 = 4x 2 5x 2 x 3 = 4x 3. Matematiikan ja tilastotieteen laitos Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II Ylimääräinen harjoitus 6 Ratkaisut A:n karakteristinen funktio p A on λ p A (λ) det(a λi ) 0 λ ( λ) 0 5 λ λ 5 λ ( λ) (( λ) (

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Sarjakehitelmiä Palautetaan mieliin, että potenssisarja on sarja joka on muotoa a n (x x 0 ) n = a 0 + a 1 (x x 0 ) + a 2 (x x 0 ) 2 + a 3 (x x 0 ) 3 +. n=0 Kyseinen

Lisätiedot

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 3. huhtikuuta 2014 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteetesimerkkejä,

Lisätiedot

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 30. syyskuuta 015 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä30.

Lisätiedot

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 3.2.2009

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 3.2.2009 Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka..9 x x a) Ratkaise yhtälö =. 4 b) Ratkaise epäyhtälö x > x. c) Sievennä lauseke ( a b) (a b)(a+ b).. a) Osakkeen kurssi laski aamupäivällä,4 % ja keskipäivällä 5,6 %.

Lisätiedot

Logiikan kertausta. TIE303 Formaalit menetelmät, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos.

Logiikan kertausta. TIE303 Formaalit menetelmät, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos. TIE303 Formaalit menetelmät, kevät 2005 Logiikan kertausta Antti-Juhani Kaijanaho antkaij@mit.jyu.fi Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos TIE303 Formaalit mentetelmät, 2005-01-27 p. 1/17 Luento2Luentomoniste

Lisätiedot

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 3. huhtikuuta 014 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteetesimerkkejä,

Lisätiedot

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 0. syyskuuta 05 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä0. ym.,

Lisätiedot

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I MS-A00 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 0. syyskuuta 0 Joukko-oppi ja logiikka Todistukset logiikassa Predikaattilogiikka Induktioperiaate Relaatiot

Lisätiedot

Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E.

Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E. Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E. Perusaksioomat: Laki 1: Kukin totuusfunktio antaa kullekin propositiolle totuusarvoksi joko toden T tai epätoden

Lisätiedot

1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille:

1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille: 1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille: a) x 1 (t) = cos(πt) + sin(6πt) + 1cos(1πt) ja b) x (t) = cos(1πt)cos(πt). a) x 1 (t) = cos(πt) + sin(6πt) +

Lisätiedot

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Johdatus matemaattiseen päättelyyn Johdatus matemaattiseen päättelyyn Maarit Järvenpää Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syyslukukausi 2015 1 Merkintöjä Luonnollisten lukujen joukko N on joukko N = {1, 2, 3,...} ja kokonaislukujen

Lisätiedot

Entscheidungsproblem

Entscheidungsproblem Entscheidungsproblem Antti-Juhani Kaijanaho 24. kesäkuuta 2013 Entscheidungsproblem eli ratkaisuongelma kysyy, millä mekaanisella menetelmällä voisi selvittää, onko mielivaltainen annettu ensimmäisen kertaluvun

Lisätiedot

Luonnollisten lukujen laskutoimitusten määrittely Peanon aksioomien pohjalta

Luonnollisten lukujen laskutoimitusten määrittely Peanon aksioomien pohjalta Simo K. Kivelä, 15.4.2003 Luonnollisten lukujen laskutoimitusten määrittely Peanon aksioomien pohjalta Aksioomat Luonnolliset luvut voidaan määritellä Peanon aksioomien avulla. Tarkastelun kohteena on

Lisätiedot

ZA4887. Flash Eurobarometer 253 (Survey on tobacco) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4887. Flash Eurobarometer 253 (Survey on tobacco) Country Specific Questionnaire Finland ZA4887 Flash Eurobarometer 253 (Survey on tobacco) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 253 SURVEY ON TOBACCO Smoking behaviour Q1 Kun ajatellaan savukkeiden, sikareiden tai piipun polttamista,

Lisätiedot

= + + 1 ( 1) + + = Paraabelit leikkaavat pisteessä ( 2, 3). ( 8) ( 8) 4 1 1

= + + 1 ( 1) + + = Paraabelit leikkaavat pisteessä ( 2, 3). ( 8) ( 8) 4 1 1 Pitkä matmatiikka YO-ko 4.9.4. a) b) ( )( 3) 6 3 + 6 6 + y + + ( ) y + + 3 + + ( ) TNS y ( ) + 3 tai Paraablit likkaavat pistssä (, 3). c) Mrkitää lukua : llä ( ). + 4 + 8 + 8 8 + ( 8) ( 8) 4 ± 8 ± 6 8

Lisätiedot

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka )

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka ) T-79.144 Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 opetusmoniste, lauselogiikka 2.1-3.5) 21 24.9.2004 1. Määrittele lauselogiikan konnektiivit a) aina epätoden lauseen ja implikaation

Lisätiedot

9 Matriisit. 9.1 Matriisien laskutoimituksia

9 Matriisit. 9.1 Matriisien laskutoimituksia 9 Matriisit Aiemmissa luvuissa matriiseja on käsitelty siinä määrin kuin on ollut tarpeellista yhtälönratkaisun kannalta. Matriiseja käytetään kuitenkin myös muihin tarkoituksiin, ja siksi on hyödyllistä

Lisätiedot

0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan vastaan.

0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan vastaan. Tekijä Pitkä matematiikka 4 9.1.016 168 a) Lasketaan vektorien a ja b pistetulo. a b = (3i + 5 j) (7i 3 j) = 3 7 + 5 ( 3) = 1 15 = 6 Koska pistetulo a b 0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan

Lisätiedot

Matriisit. Määritelmä 1 Reaaliluvuista a ij, missä i = 1,..., k ja j = 1,..., n, muodostettua kaaviota a 11 a 12 a 1n a 21 a 22 a 2n A =

Matriisit. Määritelmä 1 Reaaliluvuista a ij, missä i = 1,..., k ja j = 1,..., n, muodostettua kaaviota a 11 a 12 a 1n a 21 a 22 a 2n A = 1 / 21 Määritelmä 1 Reaaliluvuista a ij, missä i 1,..., k ja j 1,..., n, muodostettua kaaviota a 11 a 12 a 1n a 21 a 22 a 2n A... a k1 a k2 a kn sanotaan k n matriisiksi. Usein merkitään A [a ij ]. Lukuja

Lisätiedot