TESSIN JA LAIN EROAVUUKSIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TESSIN JA LAIN EROAVUUKSIA"

Transkriptio

1 TESSIN JA LAIN EROAVUUKSIA * Juha Väkimies Siikaranta-opisto Työelämän asiantuntija 10 huhtikuu 2008

2 Sisältö

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 1. Työehtosopimus Yleissitovuuden vahvistaminen Sopimukset 3 1. Heikennykset suhteessa lakiin Yleistä Rakennusalan työehtosopimus Tauot Työvuoroluettelot Sairaus ja tapaturma-ajan palkka Lääkärintarkastukset Sopimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla Lomauttaminen Irtisanominen Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana Takaisinottaminen 8 1. Laittomuudet Yleistä Rakennusalan työehtosopimus Paikallinen sopiminen työajoista 9 1

4 Yli- ja hätätyö Korvattavia vapaapäiviä Sääolosuhteet Alaikäiset Erinäiset suojat Sopimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana Takaisinottaminen Rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskeva työehtosopimus Palkan erääntyminen vuosiloman yhteydessä Lomaraha Loppusanat 19 Lähteet Johdanto Tässä työssä on tarkoitus vertailla voimassaolevia lakeja ja rakennusalan kolmea tärkeintä sopimusta eli rakennusalan työehtosopimusta, sopimusta irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta sekä vuosilomasopimusta. Vaikeutena tässä ei ole pelkkä mahdollisesti subjektiivinen katsantokanta vaan myös lakien tulkintamahdollisuus, joka aiheuttaa sen, että objektiivista totuutta voi olla vaikea, jopa mahdoton löytää. Tässä mielessä tätä(kin) työtä pitää tarkastella hyvin kriittisesti, mahdollisesta palautteesta ja huomioista allekirjoittanut on kiitollinen jo etukäteen. 2

5 Tässä työssä edetään työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä. Jäljempänä käytetään seuraavia lyhenteitä: TES RISS VLS Rakennusalan työehtosopimus Sopimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla Rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskeva työehtosopimus TSL Työsopimuslaki (55/2001) TAL Työaikalaki (605/1996) VLL Vuosilomalaki (162/2005) KKO TT Korkein oikeus Työtuomioistuin 2. Työehtosopimus Rakennusalan työehtosopimus on yleissitova. Yleissitovuuden vahvistamislautakunta on viimeksi vahvistanut rakennusalan työehtosopimuksen yleissitovaksi (päätös 96/2002). Laissa käytetään yleissitovan sijasta myös termiä edustavana pidettävä (TSL 2.luku 7 ). Tällaisen työehtosopimuksen määräyksiä on jokaisen työnantajan (myös järjestäytymättömien eli työnantajaliittoon kuulumattomien) lain mukaan noudatettava. On myös työehtosopimuksia (ei rakennusalalla), jotka eivät ole yleissitovia, tällöin puhutaan normaalisitovasta, se sitoo vain asianomaisen alan työnantajaliittoon järjestäytyneitä työnantajia Yleissitovuuden vahvistaminen Yleissitovuuden määrittelee erillinen lautakunta, johon kuuluvat puheenjohtaja ja kaksi jäsentä (sekä jokaisella henkilökohtainen varajäsen), joiden ei voida katsoa edustavan työnantaja- eikä työntekijäpuolen etuja. Lautakunnan nimittää 3

6 valtioneuvosto viideksi vuodeksi kerrallaan. Lautakunta on tehtävässään riippumaton. Kun työehtosopimuksen yleissitovuus on todettu, yleissitovuus voidaan poistaa lautakunnan päätöksellä vain, jos yleissitovuuden edellytykset muuttuvat olennaisesti (Laki työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta 56/2001). Yleissitovuutta määritettäessä työehtosopimusta koskevia keskenään tasavertaisia kriteereitä ovat muun muassa: - työehtosopimuksen kattavuus (järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa olevien sopimuksen soveltamisalalla työskentelevien työntekijöiden määrä) - alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuus - asianomaisen alan yleinen, työnantajien ohella myös työntekijöiden järjestäytymisaste - ns. liityntäsopimusten piirissä olevien työntekijöiden määrä ja sopimukseen jälkikäteen yhtyneiden työnantaja- ja työntekijäliittojen jäsenmäärä - työehtosopimusten yleissitovuuden tavoite työnteon vähimmäisehtojen laajana turvaajana Yleissitovuuden arvioinnissa otetaan tilastoaineisto huomioon vain suuntaaantavana. Käytännössä on vahvistunut kanta, että jos työehtosopimuksen piirin kuuluu noin puolet alan työntekijöistä, työehtosopimus on yleissitova 2.2. Sopimukset Sopimuskauden aikana (siis aika, joksi työehtosopimus on solmittu) vallitsee työrauha. Tämä tarkoittaa sitä, että sopimukseen tai sen osiin kohdistuvat työnseisaukset ovat kiellettyjä. Työehtosopimuskauden aikana on kiellettyä toimeenpanna sellaista työnseisausta, jolla pyritään muuttamaan työehtosopimuksella sovittuja asioita (vertaa TT: , työntekijäpuoli tuomittiin työtaistelutoimenpiteistä, jotka laittomasti kohdistuivat työehtosopimukseen). Työehtosopimuskauden jälkeen työnseisaukseen voidaan ryhtyä, mutta siitä on ilmoitettava valtakunnansovittelijalle ja vastapuolelle viimeistään kahta viikkoa ennen sen toimeenpanoa. Paikallisessa tai yksilöllisessä työsopimuksessa ei pääsääntöisesti voi sopia työehdoista, jotka ovat epäedullisempia työntekijälle kuin työehtosopimuksessa sovitut.paikallisessa sopimisessa kysymys on nimenomaan sopimisesta eikä työnantajan yksipuolisesta päätöksestä alittaa työehtosopimuksen 4

7 vähimmäismääräyksiä. Työehtosopimuksessa mainitaan erikseen kohdat, joista voidaan paikallisesti sopia. Jos sopimusta ei synny, noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä. Paremmista eduista voi kyllä sopia. Työpaikalla on saatettu noudattaa tiettyä vakiintunutta käytäntöä. Jos käytäntöä on noudatettu pitkähkön aikaa, siitä on tullut työsuhteen ehto, jota työnantaja ei saa yksipuolisesti muuttaa. Työnantaja ei siten saa yksipuolisesti supistaa esimerkiksi työterveydenhuoltoa, jos käytäntöä on noudatettu useita vuosia. Jos työntekijän ja työnantajan tekemässä sopimuksessa on ehto, joka on ristiriidassa työehtosopimuksen määräyksen kanssa, pidetään kyseistä työehtoa mitättömänä. Tällöin sovelletaan työehtosopimuksen määräyksiä (Työehtosopimuslaki 6 ). Työnantajalla on kuitenkin tulkintaetuoikeus. Työnantajalle kuuluu myös oikeus johtaa ja valvoa työntekoa eli ns. direktio-oikeus. Jos työntekijä ja työnantaja ovat eri mieltä työsuhdetta koskevien normien tulkinnasta, työntekijän on noudatettava työnantajan tulkintaa kunnes erimielisyys on ratkaistu. Selkeästi työsopimuksen, työehtosopimuksen tai lain vastaisia määräyksiä ei tarvitse noudattaa. Työntekijällä on myös oikeus kieltäytyä työstä, joka aiheuttaa vakavaa vaaraa hänen tai muitten hengelle tai terveydelle (Työturvallisuuslaki 23 ). Työsuhteen ehdot määräytyvät seuraavilla tavoilla: - työlainsäädäntö - työehtosopimukset ja paikalliset sopimukset (jotka ovat työehtosopimuksen liitteitä) - työsopimus - työpaikan työsäännöt - työpaikan vakiintuneet käytännöt - työnantajan käskyt Soveltamisjärjestys on seuraava: 1. ehdottomat lainsäännökset, "muu sopimus on mitätön" 2. työehtosopimusmääräykset, joista ei saa paikallisesti toisin sopia 3. paikalliset sopimukset (työehtosopimuksen määräykset, joista on toisin sovittu) 4. työsopimusmääräykset 5. tahdonvaltaiset lainsäännökset ja ns. tavanomainen oikeus eli vakiintunut käytäntö 6. työnantajan työjohto-oikeutensa perusteella antamat käskyt (työmääräykset). 5

8 Oikeuskäytännössä on hyväksytty ns. edullisemmuussääntö. Sen mukaan, huolimatta edellä mainitusta soveltamisjärjestyksestä, valitaan se normi, joka tuo työntekijälle edullisimman lopputuloksen. Edullisemmuussääntö perustuu ns. työntekijän suojeluperiaatteelle, jonka mukaan asia on epäselvissä tapauksissa ratkaistava työntekijän eduksi. 1. Heikennykset suhteessa lakiin 3.1. Yleistä Heikennykset mahdollistuvat silloin kun kyseessä on ns. tahdonvaltainen lainsäädäntö. Tämä voidaan ilmaista jo kyseisen säännöksen kohdalla tyyliin jollei muusta ole sovittu tai ellei toisin sovita. Esim. pykälä yleisistä irtisanomisajoista on tällainen (TSL 6.luku 3 ). Näissä tapauksissa laista voidaan poiketa jo työsopimuksella. Laki antaa mahdollisuuden myös poiketa joistain tietyistä pykälistä valtakunnallisilla työehtosopimuksilla. Nämä pykälät luetellaan usein kyseisen lain lopussa esim. seuraavasti: XX. Säännösten pakottavuus japoikkeaminen valtakunnallisella työehtosopimuksella. Työnantajien ja työntekijöiden yhdistyksillä, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, on sen estämättä, mitä tässä laissa säädetään, oikeus sopia toisin siitä, mitä Y :ssä säädetään. Laissa ei voida yleisellä tasolla ottaa huomioon monien alojen erityispiirteitä, joten monista asioista on mahdollisuus sopia joustavasti alan tarpeiden mukaisesti (esim. tauot). 1. Rakennusalan työehtosopimus Tauot 6

9 TES 8 2. momentti: Milloin työntekijä joutuu jäämään ylityöhön, pidetään säännöllisen työajan päätyttyä 12 minuuttia kestävä kahvitauko Kahvitauot luetaan työaikaan. Jos ylityö kestää lyhyen ajan, ei taukoa pidetä. Laissa annetaan oikeus pitää enintään puolen tunnin lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen, jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia (TAL 28 ). Tästä voidaan kuitenkin poiketa valtakunnallisella työehtosopimuksella (TAL 40 ) Kysymyksenä onkin, onko kyseessä edes heikennys, sillä työehtosopimuksen mukaiset 12 minuuttia ovat palkalliset, mutta laissa mainitulta puolelta tunnilta työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa, mikäli työntekijä saa esteettä poistua työpaikalta tauon ajaksi Työvuoroluettelot - TES 10 2.momentti:.., on työvuoroluettelo laadittava siten, että vähintään kolmen viikon työvuorot ovat tiedossa etukäteen. Laissa vaaditaan, että: Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeata. Työvuoroluettelo on kuitenkin laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista. (TAL 35 ). - TES momentti: Paikallisesti voidaan sopia työvuoroluettelon muuttamisesta. Laissa todetaan puolestaan: työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. (TAL mom.). Sekä a) että b) kohdasta saadaan poiketa valtakunnallisella työehtosopimuksella (TAL 40 ) Sairaus ja tapaturma-ajan palkka 7

10 - TES 33 III luku: Palkanmaksujakson pituus. - Asetetaan yksi karenssipäivä alle kahden vuoden työsuhteessa tai jos työkyvyttömyys kestää sairastumispäivän jälkeen alle sairausvakuutuksen karenssiajan (9 päivää). Laissa mainitaan oikeus sairausajan palkkaan riippumatta työsuhteen pituudesta (TSL 2. luku 11 ). - Alle kahden viikon työsuhteessa olleelle ei makseta sairausajan palkkaa ollenkaan. Yli kaksi viikkoa mutta alle kuukauden jatkuneessa työsuhteessa maksetaan enintään sairausvakuutuksen karenssiajan (1+9 päivää) pituiselta ajanjaksolta sairausajan palkkaa. Lain mukaan alle kuukauden jatkuneessa työsuhteessa työntekijällä on oikeus saada 50 prosenttia palkastaan (TSL 2. luku 11 ). b) TES 33 IV luku. Työkyvyttömyysajalta maksettavan palkan määrä. Kohdassa 4 asetetaan sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyysajasta maksettavalle palkalle enimmäismäärät. Laki: Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain (364/1963) mukaiseen päivärahaan alkaa (TSL 2. luku 11 ). c) TES 33 VI luku. Erityistilanteet. i) Kohta 1. Työkyvyttömyyden uusiutuessa eli samasta perusteesta aiheutuvan työkyvyttömyyden alkaessa enintään 30 päivän kuluessa, siitä, kun työntekijälle on maksettu työkyvyttömyysajan palkkaa tai sairauspäivärahaa niin tällaisessa tapauksessa palkanmaksun kesto määräytyy ensimmäisen samasta perusteesta aiheutuneen työkyvyttömyyden alusta lukien. 8

11 Laissa ei eritellä uusiutumista vaan puhutaan vain oikeudesta saada korvaus esteen ajalta (TSL 2. luku 11 ). ii) Kohta 4. Äkillisen hammassairauden aiheuttaessa työkyvyttömyyden ja vaatiessa hoitotoimenpiteitä saman päivän tai työvuoron aikana, asetetaan työntekijälle hoitotoimenpiteen ajalta maksettavalle palkalle enimmäismäärät. Yli kuukauden jatkuneessa työsuhteessa työntekijällä on oikeus saada täysi palkkansa esteen ajalta (TSL 2. luku 11 ). - Kohta 5. Oikeus edellisessä kohdassa mainittuun korvaukseen on, jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyttä kestänyt vähintään kahden viikon ajan. Työsuhteen pituudesta riippumatta laissa ei aseteta karenssipäiviä sairausajan palkanmaksulle, ainoastaan jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, työntekijällä on oikeus 50 prosenttiin palkastaan (TSL 2. luku 11 ). Kohdista a)-c) saadaan poiketa työnantajien ja työntekijöitten valtakunnallisten yhdistysten sopimuksella (TSL 13. luku 7 ) Lääkärintarkastukset TES kohta: Muut lääkärissä käynnit. Ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata, mikäli kyse on sairausajan palkkamääräysten mukaisesta karenssipäivästä. Laissa työntekijällä on oikeus esteen ajalta sairausajan palkkaan, mikäli tämä este johtuu sairaudesta tai tapaturmasta (TSL 2. luku 11 ). Tästä saadaan poiketa työnantajien ja työntekijöitten valtakunnallisten yhdistysten sopimuksella (TSL 13. luku 7 ). 9

12 1. Sopimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla Lomauttaminen - RISS 2 2. kohta - Työnantaja voi siirtää kerran lomautuksen toimeenpanoa tarvitsematta noudattaa uutta lomautusilmoitusaikaa. Laissa ei mainita siirtämisestä, siellä todetaan vain, että lomautusilmoitus on annettava työntekijälle viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista (TSL 5. luku 4 ). Tästä saadaan poiketa työnantajien ja työntekijöitten valtakunnallisten yhdistysten sopimuksella (TSL 13. luku 7 ). - Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtävä viimeistään työn päättymispäivää edeltävänä työpäivänä. Lain mukaan (TSL 5. luku 6 ) toistaiseksi voimassaolevassa lomautuksessa työnantajan on ilmoitettava työn alkamisesta viimeistään seitsemän päivää aikaisemmin. Tästä voidaan sopia toisin (TSL 5. luku 6 ). b) RISS 2 3. kohta: Voidaan sopia tilapäisestä työstä lomautuksen kestäessä, jolloin lomautus voi jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen ilman eri lomautusilmoitusaikaa. 10

13 Laissa (TSL 5. luku 4 ) todetaan vain, että lomautusilmoitus on annettava työntekijälle viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Tästä saadaan poiketa työnantajien ja työntekijöitten valtakunnallisten yhdistysten sopimuksella (TSL 13. luku 7 ). Lakiesimerkki: Mattomies oli tehnyt kaksi tilapäistä työtä lomautusaikanaan samalle työnantajalle, toisen työn jälkeen hän oli jäänyt kuukauden sairauslomalle. Ei tarvittu uutta lomautusilmoitusta, ja aikaprioriteettisäännön (lomautus oli annettu ennen sairauslomaa) perusteella työnantajan ei tarvinnut myöskään maksaa työehtosopimuksen mukaista sairausajan palkkaa (TT: ) Irtisanominen RISS 3 1. kohta: Irtisanoessaan työntekijän työnantajan on noudatettava vähintään seuraavia irtisanomisaikoja: Työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 2 vuotta yli 2 mutta enintään 4 vuotta yli 4 mutta enintään 8 vuotta yli 8 mutta enintään 12 vuotta yli 12 vuotta irtisanomisaika 2 viikkoa 4 viikkoa 8 viikkoa 12 viikkoa 16 viikkoa Vastaavat ajat laissa (TSL 6. luku 3 ) ovat: Työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 1 vuosi yli vuosi mutta enintään 4 vuotta yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta irtisanomisaika 14 päivää 1 kuukausi 2 kuukautta 11

14 yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta yli 12 vuotta 4 kuukautta 6 kuukautta Työntekijällä, joka on ollut töissä 1-2 vuotta tai yli 8 vuotta on heikompi irtisanomissuoja kuin mitä lakiin on kirjattu. Näistä voidaan sopia (TSL 6. luku 3 ) Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana - RISS 6 1. kohta: Työnantajan työntarjoamisvelvollisuus rajoittuu työkohteisiin, joissa työntekijä voi, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, päivittäin käydä työssä. Laissa (TSL 7. luku 4 ) ei puhuta työn alueellisesta tarjoamisesta (eikä varsinkaan sen rajoittamisesta), vaan ainoastaan työnantajan velvollisuudesta tarjota työntekijälle työsopimuksen mukaista työtä ja ellei tällaista ole tarjolla myös velvollisuudesta tarjota muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Lain mukaan jätetään siis työntekijän harkinnan varaan kuinka pitkiä työmatkoja hän haluaa kulkea; alueellista laajuutta voidaan kuitenkin rajoittaa työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisten yhdistysten työehtosopimuksella (TSL 13.luku 7 1.mom. toinen virke). b) RISS 6 3. kohta: Työnantaja voi ottaa tietyssä tapauksessa alaurakoitsijan tai alihankkijan työntekijät määräaikaiseen työsuhteeseen 7 :n takaisinottovelvoitteen sitä estämättä. Lain mukaan Työnantajan on tarjottava työtä 7 luvun 3 tai 7 :ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työvoimatoimistossa edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen (TSL 6. luku 6 ). 12

15 Tässä asetetaan muut kuin yrityksen aikaisemmat työntekijät edullisempaan asemaan, mutta työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisilla yhdistyksillä on oikeus näin sopia (TSL 13. luku 7 ) Takaisinottaminen - RISS 7. Määräaika (9 kuukautta) jolloin työnantajalla on velvollisuus tarjota työsopimuslain 7 luvun 3 tai 7 :ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työvoimatoimistossa edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen lasketaan työnteon lopettamisesta. Tässä rajoitetaan lain (TSL 6. luku 6 ) määräystä määräajasta, joka lasketaan työsuhteen päättymisestä, ei työnteon lopettamisesta. Työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisilla yhdistyksillä on kuitenkin oikeus näin sopia (TSL 13.luku 7 ). - RISS 7 : Tiedustelu- ja takaisinottovelvollisuuden piirissä ovat ne työntekijät (jotka ovat) 6 :n mukaisella etäisyydellä tarjolla olevasta työkohteesta. Tässä siis rajoitetaan työmatkan pituutta. Kyseessä olevassa 6 :ssä mainitaan: joissa työntekijä voi, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, päivittäin käydä työssä Laissa (TSL 6. luku 6 ) työnantajan tiedustelu- ja takaisinottovelvollisuutta työmatkan perusteella ei rajoiteta, mutta työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisilla yhdistyksillä on oikeus tästä sopia (TSL 13.luku 7 ). Kyseiset etäisyydet voivat kuitenkin olla pitkiäkin. Työtuomioistuin on päätöksessään lomautetun kirvesmiehen takaisinottovelvollisuudesta todennut, että: Työehtosopimusneuvotteluista esitetty selvitys osoittaa, että työnantajan työntarjoamisvelvollisuutta ei ole tarkoitettu rajoittaa ainoastaan yhden kunnan alueelle (TT: ). 1. Laittomuudet 13

16 4.1. Yleistä Tämä kohta on se, minkä takia tämä työ on yleensä olemassa. Alkusysäyksen tähän antoi edellisestä työehtosopimuksesta puuttunut perhevapaiden lomarahaoikeus. Tämän tilanteen korjauduttua jäljelle jäi kysymys muista työssäolon veroisista päivistä, kuten sairauslomapäivät. Samalla heräsi epäilys, löytyisikö mahdollisesti muita suoranaisesti laittomia kohtia nykyisestä työehtosopimuksesta. Peräti kahdentoista erillisen kohdan löytyminen olikin valtava yllätys. Kyseessä on tietenkin pelkästään minun näkemykseni ja tulkintani pykälistä, mutta muiden todistettavaksi jää olenko väärässä Rakennusalan työehtosopimus Paikallinen sopiminen työajoista TES 9 4. kohta: itsenäisyyspäivä korvataan 8 tunnin mukaan, ellei ole sovittu lyhyemmästä säännöllisestä työajasta, jolloin... korvataan sovitun työajan mukaan. Tässä on kysymys tilanteesta, jolloin paikallisesti sovitaan poikkeavasta säännöllisestä työajasta ja sen tasoittumisjärjestelmästä. Itsenäisyyspäivästä on säädetty oma laki: Laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä (388/1937). Tämän lain 3 :ssä säädetään: on työntekijälle maksettava itsenäisyyspäivältä, jos se muuten olisi ollut työpäivä, täyttä työpäivää vastaava palkka. Ristiriita syntyy kun 8 tunnin mukainen korvaus ei vastaakaan täyden työpäivän palkkaa. Tällainen tilanne voi syntyä ainakin kun työntekijän työsuhde päättyy kesken työajan tasoittumisjärjestelmää. TES 9 1. kohdan 3. momentissa todetaan: Jos työntekijän työsuhde päättyy kesken tasoittumisjakson muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä niin, ettei tasoittumisvapaata anneta ennen työsuhteen päättymistä, maksetaan keskimäärin yli 40 viikkotyötunnin tehdyiltä säännöllisiltä työtunneilta 50 %:lla korotettu palkka. 14

17 Tässä puhutaan nimenomaan tehdyistä työtunneista, jolloin itsenäisyyspäivältä korvataan vain kahdeksan tunnin mukainen palkka (TES 9 4. kohta). Esim. työntekijä on tehnyt säännöllisesti 10 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa ja työsuhde katkeaa muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä, niin ettei tasoittumisvapaita anneta ennen työsuhteen päättymistä. Tällöin, mikäli itsenäisyyspäivä olisi ollut työpäivä, niin se pitää laskea mukaan viikkotyötunteihin 10-tuntisena päivänä. Näin työntekijä saa itsenäisyyspäivältä lainmukaisen täyttä työpäivää vastaavan palkan. Siis kyseinen rajaus: itsenäisyyspäivä korvataan 8 tunnin mukaan on laiton. Sanamuoto pitää saada muotoon, jonka perusteella maksetaan täyttä työpäivää vastaava palkka Yli- ja hätätyö TES kohta: Työaikalain mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta ja neljää kuukautta,.. Vaikka laissa annetaan työnantajien ja työntekijöitten yhdistyksille, joiden toimintapiiri käsittää koko maan mahdollisuus sopia ko. tarkastelujaksosta, siellä ei kuitenkaan anneta tarkastelujakson pituudeksi enimmilläänkään kuin 12 kuukautta (TAL mom.). Tästä ei saada poiketa. Mikäli tässä kohdassa on haluttu vain todeta voimassaolevaa lainsäädäntöä, kohdan sanamuoto on täysin harhaanjohtava. Siinä tapauksessa ehdottaisin tekstiksi kyseiseen kohtaan seuraavaa: Ylitöiden enimmäismäärien tarkastelujaksoina käytetään neljää kuukautta ja kalenterivuotta kuten työaikalaissa säädetään, Korvattavia vapaapäiviä 15

18 TES kohta: Työntekijälle, joka välittömästi ennen avioliittoon vihkimispäiväänsä on ollut työnantajansa työssä ainakin yhden kuukauden ajan, on oikeus pitää tällainen merkkipäivänsä, jos se sattuu hänen työpäiväkseen, vapaapäivänä ja saada siltä korvauksena kahdeksalta tunnilta palkkaryhmittelyn mukainen taulukkopalkka, enintään IV palkkaryhmän mukaan. Ristiriita syntyy kun verrataan tilannetta rekisteröitävään parisuhteeseen, jolloin työntekijälle ei anneta palkallista vapaapäivää. Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan mm. sukupuolisen suuntautuneisuuden johdosta (TSL 2. luku 2 ). Tästä ei voida sopia. Hyväksyttävälle perusteelle asetettavat vaatimukset ovat hallituksen esityksen mukaan korkeat erityisesti silloin, kun erilainen kohtelu perustuu syrjintäkieltosäännöksessä (perustuslaissa) nimenomaisesti lueteltuihin perusteisiin (HE 309/1993 vp s. 43). Kielto syrjiä ketään sukupuolisen suuntautumisen perusteella on mainittu hallituksen esityksen perusteluissa yhtenä esimerkkinä syrjintäkieltosäännöksessä mainitusta "muusta henkilöön liittyvästä syystä". Pykälä on siis niiltä osin laiton, jossa avioliitto asetetaan eriarvoiseen asemaan rekisteröityyn parisuhteeseen nähden. Kyseinen pykälä voidaan yksinkertaisesti korjata, joko lisäämällä rekisteröity parisuhde tasa-arvoiseen asemaan avioliittoon nähden tai poistamalla avioliittoon vihkimispäivän erityisasema Sääolosuhteet TES kohta: maksetaan sateen, pakkasen tai muun luonnonesteen aiheuttamasta keskeytyksestä työnteossa odotusajan palkka työpäivän tai työvuoron loppuun, korkeintaan kuitenkin kahdelta tunnilta palkkaryhmittelyn mukainen taulukkopalkka, enintään IV palkkaryhmän mukaan, mutta ei muuta odotusajan palkkaa. 16

19 Kyseenalaisena tässä pykälässä on kohta muun luonnonesteen, joka rinnastetaan normaaleihin sääestepäiviin. Laittomaksi tilanne muodostuu silloin kun tämä luonnoneste on poikkeuksellinen. Otetaan esimerkiksi trombi, joka voi aiheuttaa työnteon keskeyttämisen, ja jonka todellakin voidaan sanoa olevan poikkeuksellinen luonnoneste. Laissa todetaan, että mikäli työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen poikkeuksellisen luonnontapahtuman vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. (TSL 2.luku 12 2.mom.) Pykälän korjaaminen onnistuu helposti korjaamalla teksti muotoon muun eipoikkeuksellisen luonnonesteen Alaikäiset TES kohta: Muiden alaikäisten kuin rakennusalan opiskelijoiden kohdalla edellä 18 :ssä määritellyistä palkkaryhmistä ja ryhmiin perustuvista vähimmäispalkoista voidaan sopia toisin. Tässä alaraja on siis mielivaltainen. Työnantaja voi siis vapaasti sopia työstä maksettavasta vastikkeesta. Näinhän ei tietenkään voi olla vai voiko? Jos ei, niin pykälä on laiton. Tämä pykälä on varsin mielenkiintoinen sekä minimipalkan, että nuoren työntekijän aseman kannalta. Laissa ei tunneta varsinaista minimipalkka käsitettä vaan sen määrittäminen on annettu nimenomaan työehtosopimuksille. Ongelmana on siis kuinka alas työehtosopimuksella saadaan mennä. Koska kyseessä on alaikäinen työntekijä, työntekoa ja sen laatua säätelevät useat eri säädökset. Vakinaiseen työsuhteeseen saadaan ottaa 15 vuotta täyttänyt nuori, joka on suorittanut oppivelvollisuutensa (Laki nuorista työntekijöistä 2 ). Pääsääntöisesti tätä nuorempia ei rakennusalan töihin voida ottaa [Työministeriön päätös nuorille sopivista kevyistä töistä (1431/1993)]. Työnantajan on kuitenkin otettava huomioon myös nuoren henkilön fyysinen ja henkinen kehitys, näistä on säädetty erikseen: 17

20 Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (302/2007). Iästä huolimatta työnantaja ei saa asettaa työntekijää lähtökohtaisesti eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta, pelkkä ikä ei tähän riitä (TSL 2. luku 2 ). Ammattitaito on tällainen hyväksyttävä peruste. Perustuslaissa sanotaan, että: Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. (Suomen perustuslaki momentti). Samoilla linjoilla liikkuu Suomen ratifioima ja vuonna 1976 voimaan tullut kansainvälinen sopimus taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista (ns. TSS-sopimus), jonka 7 artiklan a) kohdassa todetaan mm.: palkkaus, joka suo vähintään i) kohtuullisen palkan ja saman palkan samanarvoisesta työstä ilman minkäänlaista rajoitusta. Ellei palkasta ole sovittu mitenkään, laissa asetetaan vähimmäispalkalle ehto, että työntekijälle (on) maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka. (TSL 2. luku 10 ). Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan (PeVL 4/2002 vp), että yllämainittu TSS-sopimus sisältää oikeuden kohtuullisen elintason turvaavaan palkkaan. Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan käsityksen mukaan valvontakäytännössä on määräytynyt ehto, jonka mukaan palkan on oltava selvästi kunkin maan köyhyysrajan yläpuolella (TyVL 2/2002 vp). Eurostatin mukaan köyhyysraja Suomessa vuonna 2005 oli noin kuukaudessa. Työsuojelupiirien suositus vähimmäispalkasta on kokoaikatyöstä maksettavaksi ainakin niin paljon, että työttömyysturvalain työssäoloehdon mukainen päivärahaoikeus täyttyy. Tämä tarkoittaa peruspäivärahan 40-kertaista määrää kuukaudessa. Palkan tulee tämän mukaan lukien olla vähintään 980,40 euroa kuukausipalkkana, 45,60 euroa päiväpalkkana tai 5,70 euroa tuntipalkkana. Näiden perusteella voidaan siis arvioida, että työntekijä on oikeutettu tuloon joka elättää hänet ammattitaidosta huolimatta. 18

21 Työnantajan vallassa on päättää palkkaako hän henkilön ja irtisanooko, vai ei, mutta palkkaukselle on selkeästi olemassa alaraja. Siten kyseisen pykälän antama mahdollisuus sopia toisin vähimmäispalkasta on laiton siinä mielessä, että sitä nimenomaan ei määritellä mitenkään. Kyseisen pykälän laittomuuden poistaminen onnistuu helposti määrittämällä palkan absoluuttinen alaraja, joka maksetaan minimissään kenelle tahansa rakennusalan työntekijälle Erinäiset suojat TES kohdan pöytäkirjamerkintä: Edellisessä kappaleessa mainitun päätöksen rikkomisesta voidaan vaatia työtuomioistuimessa hyvityssakkoseuraamuksia vain jos työsuojeluvaltuutettu tai luottamushenkilö on tehnyt puutteista ilmoituksen työnantajalle ja toimivaltaiselle työsuojelutarkastajalle eikä työnantaja ole korjannut puutteita viipymättä Pöytäkirjamerkintä koskee rakennustyömaiden henkilöstötiloja ja niiden järjestämistä työministeriön päätöksen (977/94) mukaisesti. Pöytäkirjamerkinnässä kiinnittää huomion se, kenelle on annettu oikeus huomauttaa asiasta jotta siitä olisi oikeudellisia seurauksia työnantajalle. Todetaan, että vain jos työsuojeluvaltuutettu tai luottamushenkilö on tehnyt puutteista ilmoituksen Näinhän ei voi tietenkään olla. Ensinnäkin voi olla työmaita, joissa kyseiset henkilöt puuttuvat syystä jos toisesta. Toiseksi voi olla, etteivät kyseinen(set) henkilö(t) syystä tai toisesta reagoi tilanteeseen niiden vaatimalla tavalla. Kolmanneksi kyseistä asiaa sivutaan työtuomioistuimen päätöksessä (TT:1992-4) seuraavasti: työmaalta oli otettu yhteyttä Rakennusliiton Satakunnan Aluejärjestön toimitsijaan ja ilmoitettu, että työmaan sosiaalitilat olivat puutteelliset. Seurauksena tästä työnantaja lopulta tuomittiin työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon. 19

22 Siten rajaus vain jos työsuojeluvaltuutettu tai luottamushenkilö on tehnyt puutteista ilmoituksen on laiton. Ehdotuksenani on, että kyseinen pöytäkirjamerkintä poistetaan kokonaisuudessaan työehtosopimuksesta tarpeettomana Sopimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana - RISS 6 1. kohta: Työnantajan velvollisuus tarjota työtä toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa olevalle työntekijälle (myös lomautetulle) rajoittuu työkohteisiin, joissa työntekijä voi, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, päivittäin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin. Tässä rajaus vakituisesta asunnostaan käsin vaikuttaa erikoiselta. Minkä takia kyseisessä tilanteessa työntekijä ei saa käydä töissä vapaa-ajan asunnostaan käsin, tyttöystävän asunnosta käsin tai vaikka työkaverin puolison luota? Työnkäynnin alueellista laajuutta saadaan rajoittaa (TSL 13. luku 7 1. mom. toinen virke), mutta ei muuten rajoittaa sitä mitä työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuudesta säädetään (TSL 7. luku 4 ). Näin ollen ei voida määrätä missä työntekijän asuinalueen kuuluu olla ja mistä käsin hän työtään käy tekemässä. (Katso myös kohdan perustelut) Siten annettu rajaus vakituisesta asunnostaan käsin on selkeästi lain vastainen. Pykälä korjataan helposti poistamalla siitä sanat vakituisesta asunnostaan käsin b) RISS 6 3. kohta: Jos alaurakkaa tai alihankintaa koskeva sopimus joudutaan 20

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Työnantaja TYÖSOPIMUS Työsuhteen osapuolet Työsopimuksen voimassaolo Työntekijä Henkilötunnus Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS

KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS Reijo Mattila sopimussihteeri 2 SISÄLTÖ 1. VUOSILOMAN ANSAINTA 3 1.1 Loman pituus 3 1.2 Työssäolon veroinen aika 3 1.3 Vuosilomavapaa 4 2. LOMAN ANTAMINEN 5 2.1 Säästövapaa

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. JÄSENKIRJE M+P+T/1/2016 4.3.2016 1(8) Kristel Nybondas Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS

KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS Reijo Mattila sopimusasiantuntija 2 VUOSILOMA KIINTEISTÖPALVELUALALLA Opas perustuu 1.4.2005 voimaan tulleeseen vuosilomalakiin ja kiinteistöpalvelualan työehtosopimusmääräyksiin.

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Seuraavassa selostetaan tärkeimmät muuttuvat tekstikohdat. Tekstin jälkeen on lyhyt selostus asiasta. 5 Työaika 2. Säännöllisen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE V/2/2015 27.4.2015 1(7) Tässä jäsenkirjeessä selvitetään Viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimuksen

Lisätiedot

Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan

Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan Kesälomakausi alkaa virallisesti toukokuun toisena päivänä ja päättyy syyskuun lopussa. Loma-aikaa ja lomapalkkaa koskevat pykälät ja määräykset löytyvät

Lisätiedot

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012.

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. 104 Vuosiloman pituus 1 mom. Vuosiloman pituus määräytyy 102 :ssä tarkoitettujen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän sekä vuosisidonnaiseen

Lisätiedot

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 4 1 (8) KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset IV LUKU VUOSILOMA 11 Vuosiloman siirto Työkyvyttömyys 1 mom. Jos viranhaltija/työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Puuliitto www.puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja

Lisätiedot

18.3.2005/162. Vuosilomalaki 18.3.2005/162. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

18.3.2005/162. Vuosilomalaki 18.3.2005/162. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 of 11 27/05/2011 11:45 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2005» 18.3.2005/162 18.3.2005/162 Seurattu SDK 479/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Vuosilomalaki

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. 10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. Ylityö 2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ. 3. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen. Opas lvi-asentajien työsuhteisiin

Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen. Opas lvi-asentajien työsuhteisiin Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen Opas lvi-asentajien työsuhteisiin Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2014 SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 3 SISÄLTÖ LUKIJALLE... 9 1 TYÖSUHDETTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA TYÖEHTOSOPIMUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014 AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu. Muutokset pohjautuvat

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriala

Taide- ja kulttuuriala Taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.5.2012 31.5.2014 Akavan Erityisalat ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.5.2012 31.5.2014 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Työntekijät rakennusalalla Työsuhdeopas

Työntekijät rakennusalalla Työsuhdeopas Työntekijät rakennusalalla Työsuhdeopas Mikko Ahtola Jari Lahtinen Paavo Mattila Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 3 Sisältö Johdanto... 9 1 Työehtosopimusten yleiset määräykset...

Lisätiedot

Toimihenkilöohjesääntö

Toimihenkilöohjesääntö Toimihenkilöohjesääntö 1 Toimihenkilöt ja toimikaudet Yhdistyksellä voi olla toimihenkilöitä. Toimihenkilöt valitsee hallitus. Yhdistyksen toimihenkilöiden työsuhteet ovat toistaiseksi voimassa olevia

Lisätiedot

POSTIALAN TESSIN KESKEISIÄ VUOSILOMASÄÄNNÖKSIÄ (1.2.2003 lukien)

POSTIALAN TESSIN KESKEISIÄ VUOSILOMASÄÄNNÖKSIÄ (1.2.2003 lukien) POSTIALAN TESSIN KESKEISIÄ VUOSILOMASÄÄNNÖKSIÄ (1.2.2003 lukien) Juhani Salonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Vuosiloman ansainta ja työssäolopäivien veroiset päivät...1 2. Lomakausi, talviloma ja loman antaminen...4

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY TYÖSOPIMUSMALLI YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Alla mainittu työnantaja ja ylempi toimihenkilö (jäljempänä toimihenkilö) ovat sopineet seuraavista työsuhteen ehdoista. Lisäksi on otettava huomioon mahdollisen

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99)

Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99) Työneuvoston lausunto vuosilomalain ja työaikalain tulkinnasta. Lomakorvaus. Annettu Akava ry:n pyynnöstä 15 päivänä kesäkuuta 2000. Lausuntopyyntö Akava

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriala

Taide- ja kulttuuriala Taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Työsuhteen ehdot 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Aito HSO ry ovat laatineet tämän suosituksen työsuhteen vähimmäisehdoista tradenomi, HSOille ja HSO-sihteereille.

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu.

Lisätiedot

Vuosilomat - koulutus 6.3.2013

Vuosilomat - koulutus 6.3.2013 Vuosilomat - koulutus 6.3.2013 Heidi Lassila 6.3.2013 1 Vuosilomaa koskevat työehtosopimusmääräykset Yliopistojen ensimmäinen työehtosopimus voimaan 1.3.2010, uusi ajalle 1.2.2012-31.3.2014 Uusia muutoksia

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Vuosilomalaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 17/2005 vp. Hallituksen esitys vuosilomalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Asia. Valiokuntakäsittely

Vuosilomalaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 17/2005 vp. Hallituksen esitys vuosilomalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Asia. Valiokuntakäsittely EDUSKUNNAN VASTAUS 17/2005 vp Hallituksen esitys vuosilomalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä vuosilomalaiksi ja eräiksi

Lisätiedot

VIESTINNÄN ASIANTUNTIJAT

VIESTINNÄN ASIANTUNTIJAT VIESTINNÄN ASIANTUNTIJAT Työsuhteen ehdot 1.12.2015 31.3.2016 Akavan Erityisalat Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti Viestinnän asiantuntijat Työsuhteen ehdot I SUOSITUKSEN SOVELTAMISALA

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE Y/4/2009 24.9.2009 1(6) TYÖN TILAPÄINEN JA PYSYVÄ VÄHENTYMINEN Työn tilapäinen tai pysyvä vähentyminen vaikuttaa

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(5) LIITE 4 SUOMEN MATKUSTAJALAIVAYHDISTYKSEN JA SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY:N, SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖ- LIITON JA SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON VÄLINEN

Lisätiedot

RAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS MUUTOKSET 2013. Rakennusliitto ry Talonrakennusteollisuus ry

RAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS MUUTOKSET 2013. Rakennusliitto ry Talonrakennusteollisuus ry RAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS MUUTOKSET 2013 Rakennusliitto ry Talonrakennusteollisuus ry VOIMASSAOLO Työehtosopimus on tullut voimaan 1.3.2012 lukien. Sopimuskausi päättyy 28.2.2014 Palkankorotukset 2013

Lisätiedot

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 PIKATIEDOTE 14.4.2011 KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 Sopimus on irtisanottavissa 29.2.2012 ilman erityistä perustelua ja päättyy tällöin 1.4.2012. I PALKANKOROTUKSET 1. Palkankorotukset Palkankorotukset

Lisätiedot

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2005 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2005 N:o 162 166. Vuosilomalaki. N:o 162. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2005 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2005 N:o 162 166. Vuosilomalaki. N:o 162. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2005 N:o 162 166 SISÄLLYS N:o Sivu 162 Vuosilomalaki... 591 163 Laki lähetetyistä työntekijöistä annetun lain muuttamisesta... 602

Lisätiedot

Mauri Saarinen TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT

Mauri Saarinen TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT Mauri Saarinen TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT Talentum Helsinki 2011 6., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja Mauri Saarinen Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1440-4 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Vuosilomalaki 18.3.2005/162. 1 luku Yleiset säännökset. 2 luku Vuosiloman pituus

Vuosilomalaki 18.3.2005/162. 1 luku Yleiset säännökset. 2 luku Vuosiloman pituus Vuosilomalaki 18.3.2005/162 Tämä säädös on tulostettu Edilex-lakitietopalvelusta osoitteesta www.edilex.fi/saadokset/lainsaadanto/20050162. Vastuunrajoitus ja tulosteen käyttö Edilexin käyttöehtojen mukaisesti.

Lisätiedot

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13 SISÄLLYS Lyhenteet 11 1 2 Työnantajan Esipuhe 13 tekeminen 15 1.1 Työsopimuslain soveltamisala.......................... 15 1.1.1 Soveltamisalan yleismääritelmä................ 15 1.1.2 Työsuhteen tunnusmerkit.....................

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10)

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10) Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10) Vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Suurin osa käytännön soveltamisen kannalta tärkeistä vuosilomamääräyksistä on ennallaan. Tällaisia

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Suomalainen työmarkkinajärjestelmä perustuu sopimiseen. Sopimuksia: Työsopimus TES eli työehtosopimus Paikallinen sopiminen Työsuhteen tunnusmerkit TYÖSOPIMUS Työsopimus on työntekijän

Lisätiedot

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13 SISÄLLYS Lyhenteet 11 1 2 Työnantajan Esipuhe 13 tekeminen 15 1.1 Työsopimuslain soveltamisala.......................... 15 1.1.1 Soveltamisalan yleismääritelmä................ 15 1.1.2 Työsuhteen tunnusmerkit.....................

Lisätiedot

LOMAOPAS 2010 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

LOMAOPAS 2010 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry LOMAOPAS 2010 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Sisällysluettelo 1. Loman ansaitseminen 1 1.1 Yleistä 1 1.2 Lomanmääräytymisvuosi 1 1.3 Lomanmääräytymiskuukausi 14 päivän säännön mukaan 1 1.4

Lisätiedot

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi.

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. 1 (5) HYVÄ HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJA Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. Tuntilistat Työnantajat

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE

OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus 1.12.2015 31.10.2016 2 OPAS POSTIN VARASTOISSA TYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Vuokratyössä

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1377-01 (15/2000)

Työneuvoston lausunto TN 1377-01 (15/2000) Työneuvoston lausunto TN 1377-01 (15/2000) Työneuvoston lausunto vuosilomalain soveltamisesta X:n työsuhteessa. Annettu Vantaan käräjäoikeuden pyynnöstä 17 päivänä toukokuuta 2001. Lausuntopyyntö Vantaan

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 51/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merimiesten vuosilomalain 9 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merimiesten vuosilomalakia. Pykälää työntekijän oikeudesta saada vuosilomansa

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-STTK irtisanomissuojasopimus ja todettiin, että se tulee voimaan 1.6.2002.

2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-STTK irtisanomissuojasopimus ja todettiin, että se tulee voimaan 1.6.2002. TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO TIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika Paikka Läsnä 1 Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan tässä kokouksessa ja että kaikki osanottajat

Lisätiedot

VAKINAISTEN MUUSIKKOJEN TEATTERITYÖEHTOSOPIMUS

VAKINAISTEN MUUSIKKOJEN TEATTERITYÖEHTOSOPIMUS VAKINAISTEN MUUSIKKOJEN TEATTERITYÖEHTOSOPIMUS 1 Sopimuksen soveltamisala Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvat jäljempänä mainituin rajoituksin ammattiteattereiden palveluksessa olevat kuukausipalkkaiset

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry TeMe Suomen Teatteriohjaajien Liitto ry Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi 1. Tämä on Suomen Teatteriohjaajien Liiton suositus harrastajateatterikentän ohjaustariffiksi.

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

TYÖNANTAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET HAJ ja työlainsäädäntö TYÖNANTAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen työsuhteen tunnusmerkistö työn tekeminen henkilökohtaisesti työn tekeminen toiselle työnantajan

Lisätiedot

Laki nuorista työntekijöistä

Laki nuorista työntekijöistä Laki nuorista työntekijöistä N:o 998/1993 Muutokset: 687/1995, 408/1996, 859/1996, 16/1997, 754/1998, 57/2001 ja 746/2002 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan työhön, jota alle

Lisätiedot

Pöytäkirjamerkintä. Soveltamisohje

Pöytäkirjamerkintä. Soveltamisohje LUKU 4 VUOSILOMA Yleiset määräykset LUKU 4. A VUOSILOMA YLEISET MÄÄRÄYKSET 69 Vuosilomaluvun soveltamisala ja oikeus vuosilomaan 1 mom. Vuosilomaoikeus Työntekijällä on oikeus vuosilomaan tämän luvun määräysten

Lisätiedot

YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS

YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS 2009 1 Sisällysluettelo 1. Vuosiloman käsitteitä 3 Lomanmääräytymisvuosi (lmrv) 3 Lomanmääräytymiskuukausi 3 Lomakaudet 3 Täysi lomanmääräytymiskuukausi/14-päivän

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle

Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle TURKU Hyvinvointitoimiala 2015 Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle - kaupunki sijaismaksajana Vammaispalvelut PL 364, 20101 Turku Puh. 02 330 000 Faksi 02 262 6448 Sähköposti: etunimi.sukunimi@turku.fi

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OHJE VAMMAISPALVELULAIN MUKAAN MYÖNNETTÄVÄSTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA 1.11.2015 ALKAEN (Vammaispalvelulaki 19.12.

LAPINLAHDEN KUNNAN OHJE VAMMAISPALVELULAIN MUKAAN MYÖNNETTÄVÄSTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA 1.11.2015 ALKAEN (Vammaispalvelulaki 19.12. Liite nro 1 Peruspalvelultk 16.9.2015 LAPINLAHDEN KUNNAN OHJE VAMMAISPALVELULAIN MUKAAN MYÖNNETTÄVÄSTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA 1.11.2015 ALKAEN (Vammaispalvelulaki 19.12.2008/981 8 c ) 1. YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISEN

Lisätiedot

KVTES LUKU IV VUOSILOMA. Edunvalvontalinja/Kunta-alan, kirkon ja hyvinvointialojen toimialue 2014

KVTES LUKU IV VUOSILOMA. Edunvalvontalinja/Kunta-alan, kirkon ja hyvinvointialojen toimialue 2014 1 KVTES LUKU IV VUOSILOMA Edunvalvontalinja/Kunta-alan, kirkon ja hyvinvointialojen toimialue 2014 1 Oikeus vuosilomaan ja vuosilomaluvun soveltaminen viranhaltijan/työntekijän vuosiloma määräytyy tämän

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU INFOPAKETTI TYÖNTEKIJÄLLE

HENKILÖKOHTAINEN APU INFOPAKETTI TYÖNTEKIJÄLLE JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Vanhus- ja vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU INFOPAKETTI TYÖNTEKIJÄLLE 0 9 OHJEITA TYÖNTEKIJÄLLE 2 9.1 Vakuutukset... 2 9.2 Työsopimus... 2 9.3 Työaika ja työtuntilistat... 3 9.4

Lisätiedot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Uusi työaikamalli Kansanopistojen rehtorit 16.2.2010 Asiantuntija Salla Pyymäki Tuottavuus- ja palkkakilpailukykyohjelma Neuvottelutulos 8.2.2010 (hallitus vahvistaa

Lisätiedot

MERENKULKUALAN ULKOMAAN-

MERENKULKUALAN ULKOMAAN- LIITE 4 MERENKULKUALAN ULKOMAAN- LIIKENTEEN SOPIMUS IRTISANOMISEN JA LOMAUTUKSEN PERUSTEISTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat huomioon ottaen toisaalta välttämättömät pyrkimykset yritysten tuotannollisten

Lisätiedot

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1 ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖLLISTÄMISEN ASKELEET 1/4 Yhdistys lähtövalmiiksi työnantajana 1. Allekirjoitusoikeudet, päätöksenteko, ry 2. Arvio rahoista 3. Y-tunnus 4. Hallitus

Lisätiedot

Pidä kiinni oikeuksistasi!

Pidä kiinni oikeuksistasi! Työssä Suomessa Pidä kiinni oikeuksistasi! 2 Maahanmuuttovirasto Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Joutsenon vastaanottokeskus www.ihmiskauppa.fi 0295 463 177 2014, suomi Työssä Suomessa Turvapaikanhakijan

Lisätiedot

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet:

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: 1. Harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan määritelmä ja myöntämisen yleiset edellytykset Harkinnanvaraisella virka- ja työvapaalla

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Vuosilomat-koulutus 3.3.2011. Heidi Lassila Eija Mallenius

Vuosilomat-koulutus 3.3.2011. Heidi Lassila Eija Mallenius Vuosilomat-koulutus 3.3.2011 Heidi Lassila Eija Mallenius 3.3.2011 1 Vuosilomaa koskevat työehtosopimusmääräykset Yliopistojen työehtosopimus voimaan 1.3.2010 Rakenne muuttunut merkittävästi: vuosilomalaista

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

1 Sopimuksen soveltamisala

1 Sopimuksen soveltamisala VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS SEURAKUNNAN PALVELUKSESSA OLLEEN VIRANHALTIJAN/TYÖNTEKIJÄN KUOLTUA SUORITETTAVASTA RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA TALOUDELLISESTA EDUSTA 1 Sopimuksen soveltamisala 1 mom. Tässä

Lisätiedot

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopimusehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Minna Elo JÄSENKIRJE Y/9/2008 18.12.2008 1(6) VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA Koeaika Vuokratyöllä tarkoitetaan

Lisätiedot