Hyvät kutsuvieraat, arvoisa pääjohtaja, hyvät ammattikorkeakoulun uudet ja jatkavat opiskelijat, hyvät opettajat ja muu henkilökunta,

Transkriptio

1 1 SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Avajaispuhe Rehtori Anneli Pirttilä Hyvät kutsuvieraat, arvoisa pääjohtaja, hyvät ammattikorkeakoulun uudet ja jatkavat opiskelijat, hyvät opettajat ja muu henkilökunta, Tervetuloa tähän ammattikorkeakoulun lukuvuoden avajaistilaisuuteen! Ladies and gentlemen, our honourable guest Director General, all students present here today, teachers and staff members, Welcome to the opening ceremony of the new academic year ! This opening ceremony will be conducted mainly in Finnish, but as one tenth of our student community consists of international students, I will address some words to you in the end of my speech, but first in Finnish. Hyvät kuulijat, Ammattikorkeakoulujärjestelmän suuri uudistus on parhaillaan loppusuoralla ja se saataneen päätökseen ensi vuoden alussa. Lakia on uudistettu kahdessa vaiheessa ja muutoksen jälkimmäinen osa on nyt eduskunnan käsittelyssä. Uudistus muuttaa koko ammattikorkeakoulutoiminnan perustaa tavalla, jonka vaikutukset alkavat vasta vähitellen näkyä korkeakoulujen arkipäivässä. Muutos merkitsee kaikkien ammattikorkeakoulujen muuttumista itsenäisiksi oikeushenkilöiksi, osakeyhtiöiksi. Samalla hallinto yksinkertaistuu ja ylläpitojärjestelmästä luovutaan. Jatkossa tämä osakeyhtiö on yhtä kuin ammattikorkeakoulu ja korkeakoulua ohjaa vain yksi hallitus nykyisen kahden hallituksen sijaan. Uudessa osakeyhtiön hallituksessa myös henkilöstöllä ja

2 2 opiskelijoilla on edustaja, joten korkeakouludemokratian periaatteiden mukaisesti uudessa tilanteessa toimitaan edelleenkin. Kahdesta toimielimestä yhteen muutos kuulostaa pieneltä, mutta se säästää melkoisen määrän työtä vuodessa. Lisäksi päätöksenteko saa samalla jämäkkyyttä ja selkeyttä. Uudessa laissa opiskelijakunnille ehdotetaan isoa muutosta. Jatkossa kaikki opiskelijat olisivat automaattisesti opiskelijakunnan jäseniä. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat olisivat jatkossa siis samassa asemassa yliopistojen opiskelijoiden ja ylioppilaskuntien kanssa. Vaikka laki näyttää eduskunnassa takertuneen perustuslakivaliokunnassa juuri tähän varvikkoon, niin ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden kannalta tässä on kyse yhdenvertaisesta kohtelusta ja tasa-arvosta. Toivottavasti tämäkin lain muutos etenisi myötätuulessa. Koko uudistuksen suurin muutos liittyy kuitenkin toiminnan rahoitukseen, ei sinänsä tärkeiden hallinnon tai opiskelijoiden aseman järjestämiseen. Ensi vuoden alusta ammattikorkeakoulujen rahoitus tulee kokonaisuudessaan valtiolta, kun vielä tänä vuonna vähän yli puolet rahoituksesta on tullut kunnilta valtionosuusjärjestelmän kautta. Valtion ohjausvalta ammattikorkeakouluissa siis kasvaa merkittävästi ja kun valtio jatkossa ohjaa molempia korkeakoulusektoreita, niin tällä on varmasti vaikutuksia kokonaisuuteen. Vaikka viimeisen silauksen saava lakimuutos alkaa vaikuttaa täydellä voimallaan siis ensi vuoden alussa, niin uudistuksen järisyttävin muutos on

3 3 itse asiassa alkanut jo tämän vuoden 2014 alussa, vaikka tätä ei ammattikorkeakoulujen arkipäivässä ole vielä juuri huomattukaan. Ammattikorkeakoulut siirtyivät tuolloin kokonaan tulosperusteiseen rahoitukseen. Kun aikaisemmin lähes kaikki rahoitus tuli laskennallisena, opiskelijamäärään perustuen ja vain 30 prosenttia määräytyi koulutustehtävän tuloksen eli tutkintojen määrän perusteella, niin nyt sama raha tulee monipuolisesti korkeakoulun eri toimintojen tuloksien perusteella. Ja kun samaan aikaan ammattikorkeakoulujen rahoitusta on tehdyin päätöksin leikattu melkein 20 prosenttia, siis viidennes, niin vaikutukset kaikkien ammattikorkeakoulujen toimintaan ovat väistämättömiä. Siis tiivistäen ja yksinkertaistaen: Ammattikorkeakouluilla on merkittävästi vähemmän rahaa käytettävissään. Ja ennen pelkästään koulutustehtävään tulleen ja nyt siis viidenneksellä pienentyneen rahan täytyy riittää opetuksen lisäksi myös kansainvälisyyteen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tehtäviin. Paljon pienemmällä rahalla on saatava paljon enemmän aikaan. Lisäksi tuo pienentynyt ja aikaisempaa useampiin tehtäviin tuleva rahoitus on voimakkaasti kilpailtua. Ammattikorkeakoulujen rahoituspotti ei kasva, vaikka tulokset olisivat kaikilla kuinka hyviä. Tämän kilpailullisuuden myötä ammattikorkeakoulut siirtyvät aivan uuteen maailmaan. Rahoitusleikkaukset ovat jo nyt tosiasia, mutta uuteen tuloksellisuuteen perustuvaan rahoitukseen ei sentään ihan täysin laiturilta kylmään veteen

4 4 hypätä. Rahoituksen muuttumisessa on kolmen vuoden siirtymäaika, jolloin yhdenkään korkeakoulun rahoitus ei saa tuloksellisuuteen siirtymisen vuoksi pienentyä tai kasvaa enempää kuin kolme prosenttia vuodessa vanhaan rahoitusmalliin verrattuna. Meille Saimaan ammattikorkeakoulussa olisi erinomaisten tulostemme vuoksi sopinut huomattavasti nopeampi siirtyminen. Meille suora hyppy tuloksellisuusrahoitukseen olisi tuonut jo tänä vuonna noin miljoona euroa enemmän rahaa kuin mitä nyt saamme toimintaamme. Mutta kun rahoitus on nollasummapeliä, niin joillekin korkeakouluille rahoituksen leikkaukset olisivat ilman siirtymäaikaa olleet melko suuria, jopa kymmenien miljoonien eurojen suuruisia. Saimaan ammattikorkeakoulu lähtee uudistukseen erittäin hyvässä tuloskunnossa, joka kestää vertailun vaativassakin seurassa. Vuoden 2013 tunnuslukuvertailut muiden tekemät vertailut, eivät siis omat laskelmamme - opetus- ja kulttuuriministeriön aineistosta osoittavat, että kaikilla tunnusluvuilla mitattu, rahoitusmallin mittareilla painotettu kokonaissijoituksemme oli valtakunnan neljänneksi paras. Neljänneksi paras! Jos voidaan korkeakoulujen kohdalla puhua kilpailukyvystä tai ainakin suorituskyvystä, niin kokoomme suhteutettuna olimme paras tutkintojen tuottaja ja paras myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Opiskelijoiden opintojen etenemisessä suorituksemme oli valtakunnan neljänneksi paras. Eri mittarit näyttävät useimmat kauniin vihreää, vaikka tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan saadussa ulkopuolisessa rahoituksessa on meillä vielä runsaasti tekemistä.

5 5 Ammattikorkeakoulujen uudistumisen kannalta edellä kuvatussa suorituskykyvertailussa erityisen mielenkiintoista on se, että maakuntien pienet ammattikorkeakoulut ovat vallanneet melkein kaikki kärkisijat. Kun toimintaa mitataan tuloksilla, niin suuri koko ei välttämättä takaa tehokkuutta. Korkeakoulutus on toimiala, jolla suuruuden ekonomia ei toimi välttämättä yhtä suoraviivaisesti kuin yritystoiminnassa. Pienuudessa voi olla voimaa, jos se oikein osataan käyttää. Ammattikorkeakouluissa on tuloksiin pohjautuvan rahoituksen myötä edessä todella merkittävä toimintakulttuurin muutos. Henkilöstöltä, erityisesti opetushenkilöstöltä tämä tulee vaatimaan aivan uudenlaista toimintatapaa ja työtehtävien suunnittelua. Koulutustehtävän ohella ammattikorkeakouluilta edellytetään tuloksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa ja kansainvälisissä tehtävissä. Olen kuitenkin luottavainen, että Saimaan ammattikorkeakoulussa me olemme riittävän ketteriä tähän muutokseen ja strategiseen uudistumiseen. Kun nyt siis yliopistoreformi on tehty ja ammattikorkeakoulu-uudistus liki maalissaan, niin ovatko uudistukset vähäksi aikaa tehtyinä? Mennäänkö nyt tällä rakenteella ja näillä eväillä? Tuskinpa korkeakoululaitoksen kehittäminen tähän päättyy. Uusia linjauksia varmasti nähdään ensi vuonna alkavalla uudella eduskunta- ja hallituskaudella.

6 6 Tulevaan korkeakoululaitoksen kehittämiseen me Saimaan ammattikorkeakoulussa ja Lappeenrannassa lähdemme niin ikään hyvässä hapessa. Olemme pystyneet tekemään ammattikorkeakoulun ja yliopiston kesken paljon sellaisia ratkaisuja, joilla olemme luoneet aidosti uutta yhteisellä kampuksellamme. Meillä on enemmän kuin pelkkää puhetta, meillä on vahvaa konkretiaa ja tuloksia. Kun aloitimme yliopiston kanssa kampusyhteistyömme kolme vuotta sitten, niin oletimme ja laskimme saavamme yhteistoiminnasta ennen kaikkea taloudellista hyötyä yhteisellä tilankäytöllä ja infrastruktuurilla sekä yhteisillä tukitoiminnoilla. Kummankin korkeakoulun johdossa olemme kuitenkin olleet yllättyneitä siitä, miten suuri vaikutus ihmisten päivittäisillä kohtaamisilla, törmäyttämisellä on ollut toimintaamme. Taloudellisen tehokkuuden lisäksi olemme saaneet paljon sellaista, jota emme osanneet edes toivoa. Korkeakouluyhteisöstämme on muodostunut aidosti monialainen innovaatioekosysteemi. Kun ihmiset kohtaavat yhteisissä kahvi- ja lounaspöydissä, siitä on syntynyt uutta tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Saimaan ammattikorkeakoulun osalta tämä on nähtävissä jo nyt aikaisempaa suuremmissa tutkimusrahoituksen virroissa. Lappeenrannan kaltaiset toimintatavat yleistyvät varmasti koko Suomessa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Suomella ei liene enää varaa kehittää korkeakoululaitosta tiukasti kahteen pilariin ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin rajautuen. Kun rakenteiden kehittäminen on tähän mennessä tapahtunut kummallakin sektorilla vain oman korkeakoulusektorin sisällä,

7 7 tämä ei välttämättä ole ollut tehokasta tai tarkoituksenmukaista. Osa ratkaisuista vaikuttaa ulkopuolelta katsottuna keinotekoisilta. Vähenevien taloudellisten voimavarojen maailmassa soisi, että korkeakoululaitosta jatkossa katsottaisiin kokonaisuutena. Vähintäänkin lainsäädännölliset esteet tulisi järkevän yhteistyön tieltä purkaa. Ammatillisilla korkeakoulututkinnoilla on oma sijansa suomalaisessa työelämässä, mutta tämän tärkeän koulutustehtävän toteuttamiseen on varmasti olemassa useampi kuin yksi malli. Vaihtoehtoja on aina enemmän kuin yksi, vaikka joskus näkee toista väitettävänkin. Korkeakoululaitoksen kehittämiseen ja tulevaan uudistumiseen me Saimaan ammattikorkeakoulussa olemme valmiita. Uuden strategiamme sloganin mukaisesti me olemme aina Askeleen edellä. And then a few words in English to our international students: Saimaa University of Applied Sciences is a truly international institution of higher education. As approximately 10 per cent of our students come from abroad, this group constitutes a significant part of our community. Also in international student exchange our institution was number one last year among universities of applied sciences. In our institution we have developed our international skills for more than a decade. About 18 per cent of our staff has taken a high level language degree

8 8 in the English language. Also we have a wide network of international partner universities. During your studies you have excellent possibilities to developing not only your command of the English language, but also your international skills with us. As many different nationalities are present in our institution, we daily learn each other not only international skills and the features of different national cultures, but also something that is more precious than gold in international relations, namely tolerance towards our fellow men and different cultures and habits. Especially in these days, in the events of this autumn, tolerance and understanding is something we all need more than ever. I welcome you all our international students to be members of this community. When you graduate, I hope you will find your place and employment in the Finnish working life. I hope that while studying here you will also learn to know and enjoy the Finnish way of life. I encourage you to learn as much of the Finnish language during your studies as possible. In order to find employment here after graduation, this skill helps you a lot. With these words and thoughts I declare the academic year opened! I wish you all a rewarding and enjoyable time during the next semesters! Näillä ajatuksilla avaan Saimaan ammattikorkeakoulun lukuvuoden ja toivotan antoisaa, työntäyteistä lukuvuotta teille kaikille!