PÄIHDEONGELMAINEN ON ASIAKAS NIIN KUIN MUUTKIN Diakoniatyöntekijä kohtaa päihdeongelmaisen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIHDEONGELMAINEN ON ASIAKAS NIIN KUIN MUUTKIN Diakoniatyöntekijä kohtaa päihdeongelmaisen"

Transkriptio

1 PÄIHDEONGELMAINEN ON ASIAKAS NIIN KUIN MUUTKIN Diakoniatyöntekijä kohtaa päihdeongelmaisen Minna Kuusisto Elise Lehtola Päivi Vanhatalo Opinnäytetyö Kevät 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKOULU / PORIN YKSIKKÖ Minna Kuusisto Elise Lehtola Päivi Vanhatalo Päihdeongelmainen on asiakas niin kuin muutkin. Diakoniatyöntekijä kohtaa päihdeongelmaisen. Pori sivua, 4 liitesivua Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten diakoniatyöntekijä kohtaa päihdeongelmaisen ja millainen haaste tämä on diakoniatyöntekijälle nykypäivänä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää seurakunnan diakoniatyöntekijän voimavaroja, tietoja ja taitoja kohdata päihteidenkäyttäjä. Lisäksi tehtävänä oli selvittää, ilmaiseeko päihteidenkäyttäjä tarvettaan hengelliseen keskusteluun. Tutkimuskohteeksi valittiin Porin seurakuntayhtymän ja Rauman seurakunnan diakoniatyöntekijät, koska tutkijat olivat kiinnostuneita selvittämään päihdeongelmaan liittyviä kysymyksiä diakoniatyöntekijöiden näkökulmasta. Tutkimusjoukko muodostui seurakuntien keväällä 2001 työssä olleista diakoniatyöntekijöistä. Opinnäytetyön työstäminen aloitettiin marraskuussa 2000 kirjallisuuteen perehtymällä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta. Tutkimusmateriaali kerättiin maaliskuussa 2001 kyselylomakkeilla. Kysely jaettiin 28 diakoniatyöntekijälle. Lomakkeita palautettiin 16, vastausprosentiksi tuli 57 %. Tutkimusotteeltaan tutkimus on kvalitatiivinen. Analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkijat nostivat diakoniatyöntekijöiden vastauksista esille pelkoon, jaksamiseen ja työturvallisuuteen liittyvät kysymykset. Sen lisäksi ilmeni, että suurelle osalle päihteiden käyttäjistä hengelliset tarpeet ovat tärkeitä. Toisilla tarpeet esiintyvät peitetysti, toisilla suoraan. Tutkimuksen mukaan diakoniatyöntekijät jaksavat kohdata päihdeasiakkaat hyvin. Kyselyyn osallistuneiden mukaan hyvä ammatillisuus edellyttää, että työntekijä kunnioittaa päihdeasiakasta ja on kiinnostunut hänen auttamisestaan. Diakoniatyössä pelko tai sen uhka on työtä haittaava tekijä asiakaskontakteissa. Työturvallisuudesta huolehtimalla voidaan vähentää pelon tai turvattomuuden tunnetta. Päihteidenkäyttäjä tulee yleensä diakoniatyöntekijän vastaanotolle taloudellisiin ongelmiin liittyvissä asioissa, mutta myös hengelliset asiat kiinnostavat päihdeasiakasta. Johtopäätöksinä todetaan, että diakoniatyöntekijät kohtaavat päihdeongelmaisen henkistä, hengellistä ja taloudellista tukea antamalla. Päihdeongelmaisen monet ongelmat ja alhainen motivaatio oman tilan parantamiseksi tekevät diakoniatyöntekijän työn haasteelliseksi. Diakoniatyöntekijöiden kärsivällisyys ja välittävä suhtautuminen tukee päihdeongelmaista elämän erilaisissa vaiheissa. Asiasanat: diakoniatyöntekijä, päihdeongelmainen, kohtaaminen, hengelliset tarpeet Säilytyspaikka: DIAK/ Porin yksikön kirjasto.

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PORI TRAINING UNIT Minna Kuusisto, Elise Lehtola and Päivi Vanhatalo INTOXICANT ABUSERS ARE CLIENTS AS ANYONE ELSE. CHURCH SOCIAL WORKERS FACE INTOXICANT ABUSERS. Spring pages 1 appendix (4 pages) The aim of this final thesis was to find out how church social workers face intoxicant abusers and what kind of challenge this was for church social workers nowadays. This final thesis surveyed the resources, knowledge and skills of the church social workers who face intoxicant abusers as well as intoxicant abusers needs for spiritual discussion. The church social workers in the Ev. Luth. parishes of Pori and in the parish of Rauma were selected as research subjects, because the researchers were interested in surveying questions of substance addiction according to church social workers perspectives. The target group consisted of church social workers who worked in the parishes of Pori and Rauma during spring This final thesis was started in November 2000 by reading literature. The material was gathered up in March 2001 by using 28 questionnaires of which 16 were returned. The response rate was 57%. The research was qualitative. The content analysis was used as an analysis method. According to the results, the questions of fear, resources and safety at work were emphasized. In addition, most of the intoxicant abusers considered spiritual needs important. Some expressed indirect, the others direct needs. The main results suggest that the church social workers have strength to face intoxicant abusers as clients. According to the participants, good professionalism requires the employees respect intoxicant abusers as clients and are interested in helping them. Fear or threat of it have an injurious effect on client contacts within church social work. The feelings of fear or insecurity can be reduced by taking care of safety at work. Intoxicant abusers usually come to consult for financial problems but also spiritual issues interest them. As a conclusion, it can be stated that church social workers face intoxicant abusers by giving emotional, spiritual and financial support. Intoxicant abusers various problems and low motivation to better their lives are challenges to employees. The caring attitude and patience of employees help intoxicant abusers towards better quality of life. Keywords: church social worker, intoxicant abuser, facing, spiritual needs. Deposited in the Pori Training Unit Library.

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMAT 3 3 DIAKONIATYÖN TOIMINTAPERIAATTEITA Diakonian viran olemus Diakonian tehtävä 5 4 HENGELLISYYS Hengellisyys käsitteenä Hengellisyyden tarve Hengellinen kasvu Uskonnollisuus Sielunhoito Hengellisen hoidon erityispiirteitä 10 5 PÄIHDETYÖ OSANA DIAKONIATYÖTÄ Päihteet ja päihderiippuvuus Päihteiden käytön aiheuttamia ongelmia Seurakuntien järjestämää päihdetyötä 13 6 PÄIHDEONGELMAISEN ASIAKKAAN KOHTAAMINEN JA SIIHEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Kohtaaminen Diakoniatyöntekijän jaksaminen Työskentelyolosuhteet Diakoniatyöntekijöiden päihdetietous 19

5 7 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusmenetelmä ja aineiston analyysi Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Tutkimusjoukko 25 8 TUTKIMUSTULOKSET Päihdeongelmaisen asiakkaan kuva Moniongelmaisuus Taloudellisen avun tarve Päihdeongelmaisen asiakkaan hengelliset tarpeet ja niihin vastaaminen Hengellisistä asioista keskusteleminen Syyllisyys Selviytymiskeinoja Hengellisiin tarpeisiin vastaaminen Päihdeongelmaisen asiakkaan kohtaamiseen vaikuttavia tekijöitä Vaikea asiakas Työturvallisuus Pelko Diakoniatyöntekijän päihdetietämys ja päihdekoulutus Diakoniatyöntekijän voimavarat Työssä jaksaminen ja työtä helpottavia keinoja Oman jaksamisen hoitaminen Työn rajaaminen Työmotivaatio 41 9 JOHTOPÄÄTÖKSET Moniongelmainen päihdeasiakas Päihdeongelmaisen asiakkaan hengelliset tarpeet Vaikean päihdeongelmaisen asiakkaan kohtaaminen Diakoniatyöntekijän pelko ja työturvallisuus Diakoniatyöntekijän työssä jaksaminen ja voimavarojen lähteet 45

6 10 POHDINTA 47 LÄHTEET 51 LIITE. Tutkimuksen kyselylomake 56

7 1 JOHDANTO Päihteet ovat ajankohtainen ja yhä kasvava ongelma. Eriasteiset päihdehaitat lisääntyvät jatkuvasti. Yhä nuoremmat ja jopa lapset kokeilevat alkoholin käyttöä. Myös huumausaineiden saatavuus ja käyttö ovat lisääntyneet. Hälyttävää on, että asenteet huumausaineiden käyttöä kohtaan ovat tulleet myönteisemmiksi. Päihdeongelma heijastuu päihteiden käyttäjän koko perheeseen ja sitä kautta koko yhteiskuntaan. (Inkinen, Partanen & Sutinen 2000.) Päihdehaittojen ehkäisy on osa laajempia yhteiskuntapoliittisia toimia, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä (Mustalampi 2001, 48). Kirkon diakoniatyöllä on tärkeä tehtävä päihdeongelmaisen auttamisessa elämänhallintaan. Päihdeongelmainen asiakas tai joku hänen perheensä jäsenistä hakee yhä useammin henkistä tai taloudellista apua diakoniatyöntekijältä. Diakoniatyö on palvelua, joka tapahtuu kristillisessä hengessä. Hengellisyydellä on oma tärkeä osansa diakoniatyöntekijän työssä. Aina diakoniatyöntekijä ei voi auttaa konkreettisesti. Tärkeää on rinnalla seisominen hädän keskellä. Diakoniatyöntekijä tarvitsee kykyä huomata päihdeasiakkaiden erilaisia tarpeita sekä niiden taustalla olevia asioita. Hengelliset tarpeet päihdeongelmaisella voivat usein olla piileviä. Niistä ei välttämättä uskalleta tai ei haluta puhua. Tutkijoiden työtä ohjasi kristillinen ihmiskäsitys. Ihminen nähdään hengellisenä, fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena. Päihdeongelmaisen hengellistä puolta korostettiin. Tutkimuksen alusta alkaen johtoajatuksena on ollut päihdeongelmaisen kohtaaminen. Opinnäytetyössä käsiteltiin, miten diakoniatyöntekijä kohtaa päihdeongelmaisen ja millainen haaste tämä on diakoniatyöntekijälle nykypäivänä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää seurakunnan diakoniatyöntekijän voimavaroja, tietoja ja taitoja kohdata päihteidenkäyttäjä sekä päihdeongelmaisen hengellisiä tarpeita. Teoriaosuudessa käsiteltiin päihdeongelmaan liittyviä kysymyksiä, diakoniatyöntekijän työssä jaksamisen voimavaroja sekä hengellisyyden eri ulottuvuuksia.

8 2 Tutkijat halusivat tehdä opinnäytetyön, josta olisi hyötyä tulevassa diakonissan ammatissa, sekä saada lisätietoa päihteistä ja päihdeongelmaisen kohtaamisesta. Tutkimuksen aihe oli mielenkiintoinen ja haastava. Tutkijoiden kokemukset päihteiden käyttäjien kohtaamisesta arkielämässä ovat olleet vähäisiä ja ennakkokäsitykset heistä ovat ehkä osittain vääriä. Näiden seurauksena uusi kohtaamistilanne saattaa aiheuttaa hämmennystä. Syvempi tutustuminen päihdealueen kysymyksiin voi vähentää näitä ennakkoluuloja ja vääriä käsityksiä ja kohtaaminen päihdeongelmaisen kanssa on avoimempaa.

9 3 2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMAT Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten diakoniatyöntekijä kohtaa päihdeongelmaisen. Samalla tutkimus kertoo päihdeongelmaisesta asiakkaasta ja päihdeongelmaisen hengellisistä tarpeista. Lisäksi tutkitaan seurakunnan diakoniatyöntekijän voimavaroja, tietoja ja taitoja kohdata päihteidenkäyttäjä sekä millaisia ovat päihdeongelmaisen asiakkaan hengelliset tarpeet. Tavoitteena on, että tutkimuksesta on saatavissa hyötyä käytäntöön diakoniatyötä kehitettäessä. Tutkimuksen pääongelma: Miten diakoniatyöntekijä kohtaa päihdeongelmaisen? Tutkimuksen alaongelmat: 1) Millainen on päihdeongelmainen asiakas? 2) Millaisia ovat päihdeongelmaisen asiakkaan hengelliset tarpeet ja miten diakoniatyöntekijä vastaa niihin? 3) Millainen on diakoniatyöntekijän työssä jaksaminen? 3 DIAKONIATYÖN TOIMINTAPERIAATTEITA 3.1 Diakonian viran olemus Diakonian viran juuret ovat jo Vanhassa Testamentissa. Ikivanha ihmisen peruskokemus on ajatus, ettei ihmisen ole hyvä elää yksin. Ei ole hyvä ihmisen olla yksinään (1 Moos. 2:18), (Pyhä Raamattu 1999.) Ihmiset on luotu elämään yhdessä toistensa kanssa perheessä, suvussa, heimossa ja kansassa. Eläessään yhdessä toisten kanssa ihminen toteuttaa elämänsä tarkoitusta. (Sollamo, R. 1991, 12.) Diakonian virka on ollut kristillisessä seurakunnassa jo apostolisena aikana. Apostolien tekojen kuudennessa luvussa kerrotaan, kuinka apostolit erottivat seitsemän hyvä maineista miestä huolehtimaan seurakunnan köyhien avustamisesta erityisillä

10 4 rakkauden-aterioilla, joita pidettiin jumalanpalveluksen yhteydessä. (Pyhä Raamattu 1999.) Evankelinen diakonia muotoutui 1800-luvulla. Sairaanhoidon hallitsevaan asemaan diakoniassa on ollut sekä historiallisia että käytännöllisiä syitä. Raamattuun vedoten on sanottu juuri sairauden ilmaisseen useimmiten ihmisten hätätilaa. Sairaanhoito on myös luonnostaan langennut niille, jotka ovat todella tahtoneet auttaa puutteessa ja hädässä olevia lähimmäisiään. Diakonia täytti omalta osaltaan sitä aukkoa, mitä yhteiskunta ei vielä pystynyt systemaattisesti täyttämään sairaanhoidon alueella. Diakonissalaitokset pitivät huolen siitä, että niiden sisarilla oli sairaanhoitajan pätevyys. Seurakuntadiakonia täydensi yhteiskunnallisen sairaanhoidon verkostoa. (Kansanaho & Hissa, 1972, 94, 96, 98.) Kansanterveyslain (1972) myötä diakonissat joutuivat luopumaan kokonaan terveydenhuollon tehtävistä. Ne siirtyivät yhteiskunnalle. (Heininen & Heikkilä 1996, 251.) Huoltodiakonian käsite syntyi ensimmäisen maailmansodan vaiheilla. Karitatiivinen diakonia ei merkinnyt pelkästään sairaanhoitoa vaan muutakin hädässä olevien ohjaamista avun saamiseksi luvulla ryhdyttiin suunnittelemaan huoltosisarten eli sosiaalityöntekijäin kouluttamista. Diakonissakoulutusta ei enää suunnattu yksipuolisesti sairaanhoitoon, vaan lisäksi tulivat kasvatus- ja huoltotehtävät. Koulutus ja tehtävät jakaantuivat sairaanhoitoon ja huoltodiakoniaan. Opetus molemmilla linjoilla saattoi silti tapahtua osittain yhteisesti. Tämä johtui sairaanhoitajien koulutuksen uudistamisesta sekä nopeasti kehittyvästä sosiaalihuollosta ja sitä koskevasta lainsäädännöstä. (Kansanaho & Hissa 1972, 67-68, 99.) Nykyinen diakoninen sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma johtaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon. Tämän lisäksi opiskelija voi saada kelpoisuuden Suomen evankelisluterilaisen kirkon diakonian tai kirkon nuorisotyönohjaan virkaan tiettyjen opintokokonaisuusvalintojen mukaan. Raamatusta ja kristinuskosta nouseva arvopohja korostaa lähimmäiseen suuntautuvaa rakkauden palvelua eli diakoniaa. Samalla diakonia ymmärretään myös laaja-alaiseksi palvelu- ja kasvatustehtäväksi. (Opinto-opas , 6-7.)

11 5 Jos diakonia määritellään laajasti, ei diakonian harjoittaminen ole sidoksissa kirkkoon tai sen virkaan, vaan diakoniaan kuuluvat kaikki hyvään tähtäävät ja hyvää toteuttavat teot ja suoritukset, jotka palvelevat elämän kokonaisuutta ja hyvää yhteiskunnassa. Tätä voidaan sanoa diakoniseksi toiminnaksi. Jos diakonia rajataan kirkon diakoniavirassa olevien tekemäksi työksi, diakonia on tällöin vain niiden tekemää työtä, joilla on diakonian virka ja kutsu sekä vihkimys siihen. Tämä on diakoniatyötä. (Kettunen 2001, 18.) 3.2 Diakonian tehtävä Diakonian juuret ovat syvällä Jumalan ja ihmisen välisessä sovituksessa. Diakonia on tämän sovituksen ja lunastuksen välttämätön, sisäinen ulottuvuus, tai muussa tapauksessa ei ole olemassa diakoniaa eikä myöskään kristillistä uskoa. Jumalan sana itse on diakoniaa ja siitä nousee elimellisesti se, mitä kutsutaan diakoniaksi kirkon ihmisten välisenä työmuotona. (Mannermaa 1988, ) Diakonian perustehtävä on löytää, kuulla ja huomata erityisesti piilevä hätä, johon muu apu ei ulotu. Kirkon diakoniatyön periaatteena on ollut kautta aikojen ja edelleen etsiä niitä ihmisiä, joita kukaan muu ei auta, joilla on elämässä erityisen vaikeaa ja ahdistavaa, joita muut pitävät toivottomina tapauksina ja joilta puutuu se inhimillinen hyvä sekä arvostus, mikä normaalisti tulee ihmisten osaksi yhteiskunnassamme. (Tahvanainen 1988, 34.) Diakonian tehtävänä on olla konkreettisesti ja vakuuttavasti liikkeellä ihmisten jokapäiväisen elämän keskellä. Diakonian tehtävänä on sekä sisäisten että ulkoisten elämää vahingoittavien rakenteiden ja vääryyksien korjaaminen ja taistelu oikeudenmukaisuuden ja ihmisarvon puolesta seurakunnissa, koko kirkossa ja koko maailmassa. (Diakonissan ammattikuva 1992, 13.) Diakonia on se kirkon elämänmuoto ja ulottuvuus, jossa kirkon evankeliumi armosta ja rakkaudesta muuttuu lihaksi, konkreettisiksi ratkaisuiksi ja teoiksi kunkin ajan keskellä. Diakonia pyrkii olemaan rakkauden käytännöllinen tulkinta omalle ajalleen ja sen keskellä kohdattavalle hädälle. Pääsääntöisesti se vastaa juuri siihen konkreettiseen hätään, johon niin yksittäiset

12 6 kristityt, heidän muodostamansa seurakunnat ja muut yhteisöt sekä koko kirkko elinympäristönsä ja elinaikansa keskellä törmäävät. (Henttonen 1997, 45.) Diakoniatyössä ihmisen peruskysymyksiksi voidaan nähdä suhde Jumalaan, itseensä, toisiin ihmisiin ja luontoon. Työn tarkoituksena on auttaa yksilöitä ja perheitä oman ihmisyytensä mahdollisimman täyspainoiseen toteuttamiseen. Täysipainoisella ihmisyydellä tarkoitetaan ihmisen mahdollisuutta kokea elämänsä tarkoitukselliseksi ja elää inhimilliset tarpeet mahdollisimman tyydyttävällä tavalla. Tavoitteena on ohjata yksilöä tunnistamaan ja ottamaan käyttöönsä oman elämänsä voimavaroja ja tukea heitä ottamaan vastuuta oman elämänsä ratkaisuista. (Diakonissan ammattikuva 1992, 33.) Diakoniatyön johtosäännössä diakonisen tehtävän toteuttaminen merkitsee muun muassa, että sielunhoito saatetaan kaikkien ihmisten ulottuville. Sielunhoito sisältyy diakoniatyön tehtävään edistää kristilliseen uskoon perustuvan lähimmäisenrakkauden toteutumista. Lähimmäisenrakkauden toteuttaminen puolestaan merkitsee pyrkimystä eheyttää elämää, lievittää kärsimystä ja antaa apua erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. (Kirkkojärjestys 4/3, 1997.) Raamattu antaa Jeesuksen vertausten avulla ohjeita, kuinka diakoniatyötä voidaan tehdä. Tällaisia esimerkkejä ovat muun muassa Laupias samarialainen (Luuk. 10: 30-37), rakkauden kaksoiskäsky (Matt. 22: 36-40) sekä kultainen sääntö (Matt. 7:12). 4 HENGELLISYYS 4.1 Hengellisyys käsitteenä Useat hengellisyyden ja uskonnollisuuden määritelmät ovat hyvin lähellä toisiaan, joskus synonyymeiksi verrattavia. Ihmisessä on hengellinen ulottuvuus. Uskonnollisuus luo pohjan ihmisen tavalle toimia sen mukaan, miten hän on elämäntarkoituksensa ymmärtänyt. Hengelliset arvot ohjaavat elämäntapoihin, eettisiin kysymyksiin ja eri

13 7 elämänvaiheissa tehtäviin ratkaisuihin. (Ikola & Kuuppelomäki 2000.) Tässä tutkimuksessa uskonnollisuus on määritelty osaksi ihmisen hengellisyyttä Hengellisyyden tarve Hengellisyyden tarve tarkoittaa ihmisen syvällistä toivetta olla persoonallisessa, dynaamisessa yhteydessä Jumalaan ja saada pyhiä, aineellisen maailman ylittävän ilon, rauhan ja turvallisuuden kokemuksia (Mölsä, Krogerus-Therman, Raatikainen & Tolvanen 1985, 25). Hengellinen tarve voi ilmetä synnin tai syyllisyyden kokemisena, ahdistuksena, epätoivona tai kokemuksena kaiken tarkoituksettomuudesta kohtalon ja kuoleman edessä. Se voi myös ilmetä anteeksiantamuksen ja sovituksen kokemisena. (Barbosa da Silva 1994, 43.) Hengellinen kasvu Hengellinen kasvu on kaksisuuntainen prosessi, jossa yksilö tulee tietoiseksi elämän tarkoituksesta, arvoista ja päämäärästä. Horisontaalinen prosessi lisää ihmisen tietoisuutta tuonpuoleisista arvoista, jotka kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin ja elämän toimintoihin. Vertikaalinen prosessi johtaa yksilöä läheisempään suhteeseen Korkeimman Olennon kanssa, miten hän Hänet ymmärtääkin. On mahdollista kehittää horisontaalista prosessia vertikaalisen kustannuksella. Esimerkiksi ihmiset saattavat määritellä hengellisyytensä tapana olla suhteessa taiteeseen ja musiikkiin koskaan kehittämättä suhdettaan jumaluuteen. (Valopaasi, Auraniemi, Eerikäinen, Holopainen-Jänis, Iivarinen, Ketolainen, Kolehmainen, Piippo & Svahn 1996, ) Hengellisyys on osa ihmisen kasvua. Spiritualiteetti on ihmistä eheyttävä, kokoava tekijä. Spiritualiteetti merkitsee pyhän kohtaamista, elämystä, että olemme mukana jossain itseämme suuremmassa. Se antaa kokemuksen, että minun elämälläni on merkitystä ja arvoa. Kirkon merkitys ja sen toiminnan tuloksellisuus on ennen kaikkea hengellisten ja henkisten resurssien varassa, jotka perustuvat sen uskoon ja sanomaan. (Osallisuuden ja jakamisen yhteisö 1995, 33.)

14 Uskonnollisuus Teologinen määrittely uskonnollisuudesta lähtee siitä Raamatun ilmoituksesta, että Jumala on luonut ihmisen kuvakseen. Uskonnollisuus on sama kuin jumalasuhteemme ja kaikki meissä oleva, joka tekee meidät kykeneväksi palvomaan Jumalaa ja olemaan yhteydessä häneen. Raamatun kuva ihmisestä ja hänen suhteestaan Jumalaan on kokonaisvaltainen. Raamattu puhuu jumalasuhteesta konkreettisena, ruumiillisena ja näkyvänä asiana. Jumala voi siis ilmoittaa itsensä ihmisille tietoisella ja kokemuksellisella tasolla. Se voi ilmetä esimerkiksi luonnon keskellä niin sanottuna luotuisuuden tunteena. Uskonnollisuuttamme todistavat moraaliajattelumme ja omatuntomme. Ihmiset syntyvät tiettyyn uskontoon, mutta kuitenkin uskonnollisiksi kehitytään elämän myötä. Hengelliseen kehitykseen vaikuttavat aika ja sopivia virikkeitä luova ympäristö. (Valopaasi ym. 1996, ) Uskonnollisuus voi saada hoidollisen hahmonsa käsitteissä hengellinen hyvinvointi, hengellinen pahoinvointi ja hengellinen huolenpito. Uskonnollisuuteen liitetään käsitteet usko, vakaumus ja jumalakuva. Usko on henkilökohtaisempaa ja rikkaampaa kuin vakaumus, ja sen välittäjänä toimii sisäistetty vakaumus. Vakaumus tarjoaa ilmauksen ja selityksen uskolle. (Valopaasi ym. 1996, 16, 34.) Ihmisen uskonnollisuus on ilmenemiseltään ja voimakkuudeltaan yksilöllistä. On ihmisiä, joille Jumala on hyvin läheinen, kun taas toisilla suhde Jumalaan on etäisempi ja hengellisten kysymysten pohdinta vähäistä. Vastoinkäymisten ja kärsimysten keskellä ihminen herää usein aktiivisemmin ajattelemaan Jumalaa. Ihminen voi hakea lohtua Raamatusta, hengellisestä kirjallisuudesta ja musiikista sekä hengellisistä tilaisuuksista. Ylösnousemusta, taivasta ja kadotusta koskevat ajatukset ovat ihmisillä hyvin epämääräisiä. Osa ihmisistä ajattelee, että kaikki päättyy kuolemaan. Kristinuskon mukaan kuoleman jälkeen on uusi luominen, ylösnousemus ja elämä. (Ikola & Kuuppelomäki 2000, ) Diakoniaan kuuluu oleellisesti hengellinen ulottuvuus kokonaisvaltaisen ihmisen lähestymisen, tukemisen ja auttamisen ohella. Diakonia pyrkii siis vastaamaan ihmisen erilaisiin tarpeisiin. Diakoniatyö mielletään hengelliseksi työksi ja diakoniatyöntekijät mieltävät itsensä hengellisen työn työntekijöiksi. Diakoniatyöntekijöille annettu

15 9 koulutus vahvistaa omaa hengellisyyttä ja auttaa kohtaamaan asiakkaan hengelliset ulottuvuudet Sielunhoito Sielunhoito sisältää huolenpidon ja hoitamisen näkökulman. Sielunhoitoa voidaan tarkastella eri puolilta ja koko ajan on kysymys samasta perusasiasta. (Aalto & Ormio 1985.) Tässä tutkimuksessa tutkijat ymmärtävät sielunhoidon koko ihmisen hoitamisena. Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen. Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi. (1 Kor. 13: 1-2). Uudessa testamentissa kiinnitetään suurta huomiota siihen, että ne ihmiset, jotka ovat tulleet seurakunnan jäseniksi, jotka on kastettu ja uskovat, lujittuisivat uskossa. Sielunhoidon tavoitteisiin kuuluu niiden häiriötekijöiden poistaminen, jotka estävät ihmistä pysymästä uskonsa perusteissa. Häiriötekijöinä voivat olla itsensä tunteminen Jumalan hylkäämäksi, katkeruuteen tai epätoivoon jääminen elämän vaikeuksien vuoksi. (Aalto & Ormio 1985, 17.) Kettunen jakaa tutkimuksessaan sielunhoitokäsityksen hengelliseen ja intentionaaliseen sielunhoitoon. Sielunhoito voidaan määritellä sen perusteella, millaisten asioiden kohtaaminen ja käsittely esimerkiksi diakoniatyöntekijän ja hänen asiakkaansa välillä on sielunhoitoa. Sielunhoidon alue rajataan niin, että keskeistä on nimenomaan elämän tarkoitukseen ja hengelliseen elämään liittyvät kysymykset sekä hengellisen tuen antaminen autettavalle. Hengellisen sielunhoitokäsityksen mukaisessa auttamistapahtumassa Jumala ja ihmisen hengellinen elämä ovat polttopisteessä silloinkin, kun tarkastellaan apua hakevan ihmisen elämäntilannetta. (Kettunen 2001, 73, 75, 78.) Sielunhoito voidaan määritellä myös sen perusteella, millainen sielunhoidollinen vaikutus tai merkitys asianomaisten kohtaamisella on ollut. Tällöin periaatteessa

16 10 millaisten asioiden kohtaaminen tahansa voi merkitä asianomaiselle sielunhoitoa. Kohtaamista ei ensi sijassa tee enemmän tai vähemmän sielunhoidolliseksi se, käsitelläänkö siinä hengellisen elämän kysymyksiä vai ei. Sielunhoidoksi kohtaamisen tekee sen sielunhoidollinen merkityksellisyys autettavalle. Keskeiseksi tulee silloin kysymys siitä, tuleeko ihminen autetuksi ja kokeeko hän, että hänestä välitetään. Tätä sanotaan intentionaaliseksi sielunhoitokäsitykseksi. (Kettunen 2001, 73, 75.) 4.2 Hengellisen hoidon erityispiirteitä Päihdeongelmaisen asiakkaan kohtaaminen on suuri haaste hengellisen työn tekijöille eli nähdä itse ihminen hänen ulkoisen olemuksensa takaa. Päihdeongelmainen on yhtä arvokas ihmisenä kuin kuka tahansa ihminen. Diakoniatyöntekijän tulisi hyväksyä asiakas sellaisena kuin hän on ja luottaa asiakkaan mahdollisuuksiin päihdeongelmista vapaaseen elämäntapaan tietäen kuitenkin, että muutosprosessi ei tule olemaan helppo eikä ongelmaton. Diakoniatyöntekijän työn muutos laman seurauksena on Kettusen mukaan ollut seurakuntien diakonian lähestyminen kunnallista sosiaalityötä. Lisäksi diakoniatyöntekijä ei enää ole niinkään kodeissa vieraileva seurakuntasisar vaan vastaanottoa pitävä viranhaltija. Tämän muutoksen, sen paineet ja ristiriitaiset odotukset on joutunut kohtaamaan se yksittäinen diakoniatyöntekijä, jonka tehtävänä on auttaa niitä, joiden hätä on suurin ja joita muulla tavoin ei auteta. Aineellisen hädän vyöryessä diakoniatyöntekijöiden eteen he ovat joutuneet muuttamaan oman työnsä painotuksia ja toimimaan toisin kuin aikaisemmin. (Kettunen 2001, 11.) Kettusen mukaan tällöin on ainakin neljä mahdollisuutta. Aineellisen hädän määrällinen kasvu on voinut merkitä autettavien henkisen hädän tai sielunhoidollisten tarpeiden jäämistä taka-alalle. Toiseksi aineellisessa hädässä auttaminen on saattanut avata aivan uusia mahdollisuuksia. Kolmantena on se mahdollisuus, että aineellisen hädän keskeisyys on tarjonnut työntekijälle luvallisen alibin olla auttamatta henkisessä tai hengellisessä hädässä. Neljäs mahdollisuus on, että aineellisen hädän kohtaaminen on vaikuttanut diakoniatyöntekijöiden rooliin suhteessa yhteiskuntaan, heidän sosiaalieettiseen ajatteluunsa ja yhteiskunnalliseen aktiviteettiinsa. Olennaista on miten

17 11 ihmisten henkinen, hengellinen ja aineellinen tukeminen ovat vuorovaikutussuhteessa keskenään. (Kettunen 2001, ) 5 PÄIHDETYÖ OSANA DIAKONIATYÖTÄ 5.1 Päihteet ja päihderiippuvuus Päihde on huumaavassa ja/tai humalluttavassa tarkoituksessa käytettävä aine. Päihteenkäyttö on yksilön toimintaa, jossa hän juo, syö, haistelee, nielee, pistää ihon alle, lihakseen tai suoneen, polttaa, sisään hengittää humalluttavassa tai huumaavassa tarkoituksessa jotakin kemiallista ainetta. Päihteidenkäyttäjä voidaan määritellä henkilönä, joka edellä mainituilla tavoilla nauttii kyseistä ainetta tai aineita ja jolle näiden aineiden käyttö aiheuttaa kehollista ja/tai tajunnallista haittaa tai elämäntilanteen vaikeuksia. (Havio, Mattila, Sinnemäki & Syysmeri 1995, 7.) Huumeiden ja alkoholin käyttöä voidaan käsitellä monesta eri näkökulmasta. Päihteiden käyttö on riskikäyttäytymistä terveydenhuollon näkökulmasta katsottuna. Päihteiden vaikutukset ovat yksilöllisiä ja aineiden käyttöön liittyy käyttäytymisen muutoksia, jotka vaikuttavat monin tavoin käyttäjän elämään. Runsas päihteidenkäyttö aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia, sosiaalisia ongelmia, läheisten kärsimystä, perheväkivaltaa ja työttömyyttä. Huumeiden käyttöön liittyvä rikollisuus työllistää poliisia, oikeuslaitosta ja vankeinhoitolaitosta. Päihteiden riippuvuuskäyttäjä työelämässä tuo lisäkustannuksia työyhteisölle ja sitä kautta yhteiskunnalle. (Havio ym. 1995, ) Suomessa yleisimmin käytetty päihde on alkoholi. Alkoholin suurkulutus kehittyy vähitellen. Kun alkoholia juodaan säännöllisesti, sietokyky kasvaa. Pitkäaikainen alkoholinsuurkulutus lisää terveyshaittojen ja riippuvuuden syntymisen riskiä. Voidaan puhua alkoholin varhaisvaiheen ongelmakäytöstä, joka haittaa jo merkitsevästi perheelämää, henkistä hyvinvointia, työelämää, harrastuksia ja taloutta. Kysymys voi olla myös kriisijuomisesta, jolloin alkoholia käytetään lieventämään jotakin elämän kriisiä.

18 12 Juominen kestää siihen asti, kunnes juomisen taustalla olevat ongelmat on selvitetty. Tuurijuoja on raittiina pitkiäkin aikoja, mutta retkahtaa juomaan haitallisen rajusti ilman, että hän tarvitsee juomisen syyksi erityistä kriisiä tai objektiivisesti tunnistettavaa tapahtumaa. Alkoholiriippuvuutta kutsutaan alkoholismiksi. Tällöin ilmenee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta. Alkoholismin kehitys on pitkä prosessi. Vaikeus lopettaa alkoholinkäyttö, vieroitusoireet ja riippuvuus elämäntavasta, jossa alkoholilla on keskeinen merkitys, on merkki päihderiippuvuudesta. (Havio ym ) 5.2 Päihteiden käytön aiheuttamia ongelmia Alkoholin käytön seurauksena Suomessa kuolee vuosittain noin 3000 henkeä. Vuonna 2000 sairaaloiden vuodehoito-osastoilla kirjattiin yli hoitojaksoa, jossa alkoholisairaus on joko pää- tai sivudiagnoosina. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2001, 13.) Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin tuloksen mukaan suomalainen käytti alkoholiin vuodessa markkaa vuonna Kaikkiaan rahaa alkoholiin kului vuonna ,8 miljardia markkaa, joka oli 0,6 miljardia markkaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Aikuisväestöstä alkoholia käytti lähes 90 prosenttia. Suurin osa alkoholin käyttäjistä käytti alkoholia kohtuullisesti tai hyvin vähän. Suurkuluttajia oli arviolta 6 12 prosenttia aikuisista eli tuhatta henkilöä. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2001.) Perheenjäsenen päihteenkäytön ongelmat, varsinkin päihderiippuvuus, aiheuttavat usein monimutkaisia vaikeuksia perheyhteisössä. Yhden perheenjäsenen päihderiippuvuus aiheuttaa muutoksia myös muiden reagoinnissa ja käyttäytymisessä. Muutoksia, joita päihdeongelma perheessä aiheuttaa, voivat olla vaikeus puhua asioista ja ilmaista tunteita sekä luottaa ihmisiin tai elämään. Tunteille perheessä ei ole tilaa, vastaanottajaa, lohduttajaa. Monesti lapset joutuvat ottamaan vastuuta enemmän kuin heidän ikänsä ja kypsyytensä edellyttäisi. Jos perheen molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma, heikkenevät perheen selviytymismahdollisuudet voimakkaasti. (Havio ym. 1995, )

19 13 Tilastojen valossa tarkasteltuna ovat päihdehaitat yhteydessä rikollisuuteen. Alkoholijuomien käytön yhteys rikoksiin käy ilmi poliisitilastoista sekä rikoksia ja väkivaltaa käsittelevistä tutkimuksista. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2001, 13.) Alkoholinkäyttöön liittyvä rikollisuus on useammin väkivaltarikoksia kuin omaisuusrikoksia. Humalatilan vähentäessä kontrollia ihmisistä tulee helposti aggressiivisia, he joutuvat tappeluihin ja tekevät asioita, joita eivät useimmiten tekisi ollessaan selvänä. Suurin osa tapoista tehdään päihtyneenä. Maassamme henkirikoksen tekijöistä 85 % ja uhreista 75 % on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Erityisesti jatkuvaan ja runsaaseen huumausaineiden käyttöön liittyy usein omaisuusrikollisuutta. Huumausaineet maksavat katukaupassa summia, joita ei useinkaan pysty ostamaan ilman varastetun tavaran myyntiä. (Inkinen ym. 2000, ) 5.3 Seurakuntien järjestämää päihdetyötä Seurakunnat ovat joutuneet ottamaan huomioon päihdeongelman huolestuttavan kasvun diakoniatyön suunnittelussa ja työn jakamisessa sekä ajankäytössä. Suuremmissa seurakunnissa päihdetyöllä on omat erikoisosaajansa nimikkeellä diakonian päihdetyöntekijät tai kriminaali- ja päihdetyöntekijät. Diakonian päihdetyön toimintamuotoja ovat muun muassa vastaanotot, kotikäynnit, vankilatyö, laitoskäynnit, katulähetys, leiritoiminta, vaatevarasto, erilaiset koulutus-, vierailu- ja virikepäivät sekä muut kurssit ja suunnittelut, yhdyskuntapalvelu ja hoitoonohjaus. (Huopainen 2000.) Kirkon päihdetyössä yksilötasolla on hoidon tavoitteena kuiville pääsemisen sisäisten ja ulkoisten esteiden poistaminen. Seurakunnan diakoniatyöltä odotetaan rohkaisua hoitoon hakeutumiseen, sillä monesti apua tarvitseva päihdeongelmainen ei uskalla tulla hoitoon ympäristön sosiaalisista paineista johtuen tai hän ei usko hoidon auttavan häntä. Yhteisötasolla kirkon päihdetyön odotetaan olevan mukana asennekasvatuksessa terveeseen, päihteettömään elämään elämäntapojen edistämiseksi. Tehtävä on myös puhua siitä, että ihmisarvoon kuuluu vastuullisuus omasta elämästä. (Tahvainen 1988, 44.) Alkoholismin hoitokeinoja pohdittaessa on uskonto saanut merkittävän aseman. Sen on arvioitu vapauttavan ehkä perusteellisemmin menneisyydestä kuin muut hoitokeinot.

20 14 Lisäksi syvästi omaksuttuna uskonto voi antaa vapautuksen syyllisyydentunteesta ja täydellisemmän anteeksiannon kuin minkä ihmisiltä kokisi saavansa. Myös alkoholi vapauttaa syyllisyysajatuksista, mutta vain lyhyeksi aikaa. (Valopaasi ym. 1996, 42.) 6 PÄIHDEONGELMAISEN ASIAKKAAN KOHTAAMINEN JA SIIHEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 6.1 Kohtaaminen Yleisten uskomusten mukaan alkoholistit ovat kodittomia, syrjäytyneitä ja rappiolla eläviä kansalaisia. Huumeiden käyttäjät ovat kaikki murhaajia, raiskaajia ja väkivaltarikollisia. Nämä uskomukset eivät voi olla vaikuttamatta siihen, miten diakoniatyöntekijä kohtaa työssään päihteiden käyttäjiä ja heidän omaisiaan, vaikka näille uskomuksille on ominaista, että ne joko edustavat osatotuutta tai että ne eivät lainkaan vastaa todellisuutta. (Havio ym. 1995, 25.) Hoitavalla kohtaamisella tarkoitetaan hoidollista ja ammatillista asennoitumista päihteenkäyttäjään. Hoitavan kohtaamisen tunnusmerkki on suhtautuminen päihteenkäyttäjään myönteisesti, kunnioittavasti, hyväksyvästi ja myötäelävästi. Ammatillinen, empaattisen hyväksyvä hoitava kohtaaminen toteutuu, kun ammattihenkilö toisaalta kykenee pitämään toista ihmistä vertaisenaan ja toisaalta erillisenä itsenäisenä yksilönä. Ammatillisessa kohtaamisessa tulee olla kyky tunnistaa omia tunnetiloja ja reaktioita päihdehoitotyön tilanteissa. Itsetuntemukseltaan vahva ja tunteensa tiedostava ammattihenkilö kykenee käsittelemään päihdehoitotyössä syntyneitä moninaisia tunteita ja tilanteita ammatillisella, hoitavalla ja päihteenkäyttäjän inhimillistä kasvua tukevalla ja terveyttä edistävällä tavalla. (Inkinen ym. 2000, ) Päihteiden käyttäjän kohtaamisessa ongelmaa on lähestyttävä kokonaisvaltaisesti. Päihteiden käyttö ei ole irrallinen ilmiö, vaan osa ihmisen elämäntilannetta. On muistettava, että päihderiippuvuuden ohella kyse voi olla samalla kertaa myös

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Sairaus Riippuvuus on ihmisen tapa selviytyä elämästä, keinotekoisesti saavuttu tunne joka saa

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA Pekka Holm pekka.holm@dialogic.fi Prologi Mihail Bahtinia mukaellen pohdin aluksi lyhyesti sanaa ja keskustelua. Sanana loukkaantuminen alkaa

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa TT Auli Vähäkangas, DIAK Etelä, Järvenpää Diakonian tutkimuksen päivä

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Mitä toivon saavani teemaillasta itselleni ja omaan työhöni? (etukäteiskysymys) Avoimin mielin : ) Ajankohtaiskatsauksen

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 2 Arvot Liitymme Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arvoihin, joita ovat pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot