tulevaisuuteen 60 vuotta Maailma kaipaa pedagogisesti päteviä ammattiopettajia Yrittäjyyspolku maaseutumatkailun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "tulevaisuuteen 60 vuotta Maailma kaipaa pedagogisesti päteviä ammattiopettajia Yrittäjyyspolku maaseutumatkailun"

Transkriptio

1 2/2014 Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiakaslehti 60 vuotta 20 sairaanhoitajakoulutusta Keski-Suomessa Maailma kaipaa pedagogisesti päteviä ammattiopettajia 18 Yrittäjyyspolku 24 kannustaa opiskelijoita kehittämään uusia liikeideoita Ylä-Tihtarin tilan Samuel Uusitalo uskoo maaseutumatkailun tulevaisuuteen Maaseutumatkailun 6 hankkeet luovat tarpeellisia verkostoja yritysten välille. jamk.fi

2 Sisältö Pääkirjoitus Teema: TKI-työ s Maaseutumatkailussa mahdollisuuksia 6 Vesien tila ei odottamalla parane 8 Hankkeilla parempaa kilpailukykyä kumppaneillemme Kännykkä käteen ja metsään 10 Kyberturvallisuus kaipaa ennakointia 12 JAMK edistää työhyvinvointia 14 Nuoret suunnittelivat pelejä nettiin 16 Maailma kaipaa päteviä opettajia 18 Sairaanhoitajista pulaa tulevaisuudessakin 20 Pertti Malkki aloitti hyvinvointiyksikössä 23 Liikeideaa voi kypsytellä jo opiskeluaikana 24 Biotuotetehdas avaa huimia näkymiä 26 Omalla tavalla matkailualalla JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI ISSN z PÄÄTOIMITTAJA: HELI TOIVOLA z TOIMITUSKUNTA: KATRI KUNELIUS, TANJA MINKKINEN, PAULA PASANEN, SONJA RAHKONEN, HELI TOIVOLA JA TUIJA YLÄ-SAHRA z TOIMITUS: VIESTINTÄ-PAPRICO OY z YHTEYSTIEDOT: JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU, RAJAKATU 35, JYVÄSKYLÄ, z PALAUTE JA OSOITTEENMUUTOKSET: z PAINOTYÖ: KIRJAPAINO KARI KY, PAINOS: z LEHTI ON PAINETTU MAXI SATIN -PAPERILLE, JOLLE ON MYÖNNETTY EU-YMPÄRISTÖMERKKI. KANSIKUVA: PETTERI KIVIMÄKI. SAIRAANHOITAJAKSI JAMKISSA OPISKELEVA KATJA KIVINEN OLI TYÖHARJOITTELUSSA KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA. J yväskylän ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) volyymi on kymmenen viime vuoden aikana kasvanut merkittävästi. Ulkopuolisen rahoituksen määrällä mitaten JAMK kuului vuonna 2013 ammattikorkeakoulujen kärkijoukkoon. Myös JAMKin TKI-toimijoiden määrä on kasvanut ja osaamisen taso entisestään vahvistunut. Yhtenä osoituksena toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta voitaneen pitää TEKESin ja Suomen Akatemian myönteisiä tutkimusrahoituspäätöksiä. JAMKin TKI-toiminta keskittyy viiteen painoalaan: innovatiiviseen oppimiseen, perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, uudistuvaan kilpailukykyyn, kyberturvallisuuteen ja biotalouteen. Suuri osa hankkeista on monialaisia, ja niissä on yritysten lisäksi mukana muita korkeakouluja, oppilaitoksia ja kehittäjäorganisaatioita. Lisäksi käynnissä on lukuisia kansainvälisiä TKI-hankkeita. Ne tarjoavat kaikille hanketoimijoille ja asiakasyrityksille mahdollisuuden omaksua hyviä kansainvälisiä käytäntöjä sekä laajentaa kansainvälisiä verkostoja. Koulutuksen ja TKI-toiminnan avulla autamme asiakkaitamme ja koko Keski-Suomen maakuntaa menestymään. Monet asiakastarpeisiin räätälöidyistä projekteista, koulutuksista ja sparrauksista ovat kehittäneet asiakasyritysten liiketoimintaa tarjoamalla uusia, kilpailukykyä uudistavia ratkaisuja. Hanketyö tarjoaa myös henkilöstöllemme ja opiskelijoillemme erinomaisia oppimispaikkoja. Kokemuksiemme mukaan parhaisiin tuloksiin päästään, kun asiakkaat ovat mukana jo ideointi- ja suunnitteluvaiheessa. Monialaisen asiantuntijuuden lisäksi JAMKissa tunnetaan rahoituskanavat ja osataan hankehallinnointi. KUVA: HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN ASTA WAHLGRÉN YKSIKÖNJOHTAJA, LIIKETOIMINTA Yhteistyö on tuloksellisen TKI-toiminnan edellytys. Yhteistyötä edistää parhaiten asiantuntijoiden ja asiakkaiden keskinäinen luottamus. Mikäli toimijat löytävät yhteisen intressin, yhteistyö voi laajentua esimerkiksi koko toimialaa koskevaksi. Yhtenä hyvänä maakunnallisena esimerkkinä koko toimialaa kehittävästä hankeyhteistyöstä voidaan mainita Keski-Suomen ruokaketjujen kehittämisstrategia , jonka työstämiseen osallistui 200 alueellista toimijaa. Yhteisymmärryksessä ja tavoitteellisesti toimien voimme saada aikaan asiakkaiden tarpeita tyydyttäviä ratkaisuja, tavoiteltua vaikuttavuutta ja entistä parempaa asiakastyytyväisyyttä. n 2 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 3

3 UUTISET Uusia tilajärjestelyjä JAMKissa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tehtiin kesän 2014 aikana useita muuttoja ja tilajärjestelyjä. JAMKin sosiaali- ja terveysalan tilat löytyvät nyt Dynamosta, osoitteesta Piippukatu 2. Puistokatu 35:ssä toimivat edelleen hyvinvointiyksikön erikoistilat, kuten Älykoti, hoitotyön opetustilat, fysioterapia ja luova toiminta. Rajakadulta löytyvät liikuntatilat, yksi hoitotyön opetustila ja Functional Lab. Pääkampukselle Rajakatu 35:een on syksystä 2014 lähtien keskittynyt koko liiketoimintayksikkö, kun matkailu- ja palveluliiketoiminnan henkilöstö siirtyi Dynamosta Rajakadun C-siipeen. C-siivessä on panostettu opiskelijoiden omiin tiloihin, joissa he voivat työskennellä ja tehdä ryhmätöitä. Kahdesta tilasta toinen on tarkoitettu hiljaiseen työskentelyyn, kertoo suunnittelija Taru Särkkä toimitilapalveluista. Pääkampuksen vieraspaikat on siirretty lähemmäksi pääsisäänkäyntiä. Lutakosta Rajakadulle on muuttanut niin ikään rakennustekniikka, jonka pal- Mindfulness lisää tyytyväisyyttä ja työssä jaksamista Saarijärvi Uuraistentie Tuumalantie 17 Työelämän kiivas rytmi ja arjen pyörittäminen tekevät helposti elämästä suorituskeskeistä. Kun koko ajan on oltava saatavilla, ei aikaa jää hengähtää ja kuunnella itseään. JAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu on käynnistänyt mindfulness-koulutukset, joissa opetellaan hyväksyvää, tietoista läsnäoloa. Mindfulnessin on tieteellisesti todettu vähentävän stressiä sekä lisäävän mielihyvää, keskittymiskykyä ja työssä jaksamista. Mindfulnessin juuret ovat buddhalaisessa mietiskelyssä luvulla yhdysvaltalainen Jon Kabat-Zinn kehitti tietoisuustaitoihin harjoitusmenetelmän, joka tunnetaan mindfulnessina. Kaikille sopivien harjoitteiden kautta opetellaan läsnäolon taitoa, kertoo yliopettaja Sirpa Laitinen-Väänänen. Koulutukset ovat räätälöitävissä puolen päivän mittaisista perehdytystuokioista pitempikestoisiin koulutuskokonaisuuksiin. Koulutukset sopivat eri työyhteisöihin, mutta erityisen hyvin opetus- ja ohjaustyötä tekeville henkilöille. n Teksti: Pia Tervoja Lisätietoja: Koulutussuunnittelija Milla-Maarit Salo, Pitkäkatu Äänekoski E75 Harju Pitkäkatu velut ja tilat löytyvät pääkampuksen E-, F- ja G-siivistä.JAMK Generator on sen sijaan muuttanut pääkampukselta Lutakkoon. Tilat löytyvät Innova 1:sta, osoitteesta Piippukatu 11. Rajakatu Rajakatu 35 Puistokatu Puistokatu 35 Piippukatu 2 Piippukatu 1 Piippukatu Samassa rakennuksessa jatkaa toimintaansa JAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu. n Teksti: Pia Tervoja Kartta: Martti Hänninen EUR-ACE-akkreditointi englanninkieliselle insinööriohjelmalle Jyväskylän ammattikorkeakoulun englanninkielinen logistiikan insinöörikoulutus on saanut arvostetun eurooppalaisen EUR- ACE-akkreditoinnin. JAMKin koulutusohjelma on ensimmäinen suomalainen ammattikorkeakoulutasoinen koulutusohjelma, jolle myönnettiin tämä kansainvälinen laatutunnustus. EUR-ACE-akkreditoinnit myöntää yhteiseurooppalainen European Network for Accreditation of Engineering Education eli ENAEE. Suomessa akkreditointioikeus on Korkeakoulujen arviointineuvostolla KARVIlla. Prosessi käynnistyi viime syksynä, jolloin teimme laajan itsearviointiraportin. Vuoden alussa arviointineuvoston jäsenet kävivät arviointivierailulla ja kesällä saimme tiedon akkreditoinnista, kertoo koulutus- ja t&k-päällikkö Sami Kantanen. Akkreditoinnilla on iso merkitys JAMKille, sillä se kertoo, että Logistics engineering -koulutusohjelmalla on samat laatukriteerit kuin Euroopan johtavien oppilaitosten vastaavilla koulutusohjelmilla. Opiskelupaikkaa hakeville tunnustus on merkki siitä, että koulutuksemme kestää laatuvertailun. Uskon myös, että meiltä valmistuvien insinöörien työmarkkina-arvo on tavallista parempi. Akkreditointiprosessi on kaiken kaikkiaan ollut meille mahdollisuus kehittää toimintojamme eteenpäin, Kantanen toteaa. n Teksti: Pia Tervoja Sata pyörää löysi uudet omistajat Syksyn opinnot polkaistiin käyntiin arpomalla aloittaville tutkinto-opiskelijoille 100 kierrätettyä ja kunnostettua polkupyörää syyskuun loppupuolella. Resurssiviisauden innoittaman kampanjan toteuttivat Jyväskylän yliopisto, JAMK ja Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) yhdessä Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän Pyöräilyseuran (JYPS) kanssa toivottaen tempauksellaan opiskelijat tervetulleiksi uudelle opintopolulle. Mittava kunnostusurakka Lahjoituksina saatujen käytettyjen polkupyörien kunnostuksesta vastasi Jyväskylän Pyöräilyseura. Kaikkein huonokuntoisimmat polkupyörät heitettiin pois tai jätettiin varaosiksi, vain parhaat yksilöt remontoitiin opiskelijoiden käyttöön, kertoo seuran huoltovastaava Ville Laaksonen. Laaksonen on hankkinut kannuksensa polkupyörien kunnostukseen polkupyörämekaanikkona, mutta opiskelee nyt itsekin JAMKissa kolmatta vuotta energia- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmassa. Laaksosen mukaan pyörien korjauksessa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että ne ovat turvallisia. Peruskunnostuksen lisäksi varmistettiin, että pyöristä löytyvät turvallisuuteen liittyvät varusteet, kuten pinnaheijastimet, soittokello ja ajovalo. JAMKin markkinointipäällikkö Heli Toivola kertoo, että pyöräkampanjasta voisi tulla joka vuosi toteutettava yhteistyöprojekti. Tänä vuonna kunnostettuja pyöriä oli sata, ensi vuonna kenties enemmän, Toivola toteaa. n Teksti ja kuva: Timo Sillanpää Jyväskylän Pyöräilyseuran huoltovastaava Ville Laaksonen urakoi polkupyöriä luovutuskuntoon Kankaan alueen teollisuushallissa. UUTTA TUTKIMUSTIETOA DIGITAALISESTA LIIKETOIMINNASTA Asiakkaat hyödyntävät B2B-markkinoilla yhä enemmän verkkoa etsiessään, vertaillessaan ja ostaessaan tuotteita ja palveluita. Tästä huolimatta yritysten välisessä bisneksessä ei ole riittävästi panostettu digitaaliseen liiketoimintaan. B2B-yritykset eivät ole reagoineet muutokseen samalla lailla kuin kuluttajia palvelevat yritykset. Lähivuosien aikana tilanne tulee muuttumaan ja yritykset tarvitsevat lisää tietoa, sanoo projektipäällikkö Liinamaaria Hakola Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. JAMK ja Jyväskylän yliopisto ovat hakeneet rahoitusta Digiajan arvomalli -tutkimukseen, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa paitsi verkon roolista ostopäätöksissä myös koko organisaation mahdollisuuksista lisätä digitaalista liiketoimintaa. Sisällöntuotanto on liian usein vain markkinointi-ihmisten harteilla, kun koko organisaation pitäisi osallistua verkkoläsnäolon kehittämiseen. Tässä johdon esimerkillä on tärkeä merkitys, Hakola muistuttaa. Monitieteisessä hankkeessa hyödynnetään muun muassa JAMKin digitaalisen liiketoiminnan osaamista sekä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun ja aivotutkimuskeskuksen asiantuntemusta ja menetelmiä. Hankkeeseen osallistuvat yritykset saavat yrityskohtaista tietoa siitä, miten ne voivat lisätä digitaalista läsnäoloa ja näkyvyyttä. Laajasti katsottuna tutkimushankkeessa ollaan kehittämässä suomalaisten yritysten osaamista digitaalisessa liiketoiminnassa, Hakola kertoo. n Teksti: Pia Tervoja Lisätietoja: Liinamaaria Hakola, JAMK yhteistyöhön maineikkaan Floridan yliopiston kanssa JAMK aloittaa opiskelijavaihdon Floridan yliopiston kanssa. Keväällä 2015 ensimmäiset JAMKin urheiluliiketoimintaan suuntautuneet tradenomiopiskelijat voivat hakea vaihtoon Floridaan ja vastaavasti kaksi amerikkalaisopiskelijaa tulee vuosittain opiskelemaan Jyväskylään. Floridan yliopisto on perinteikäs korkeakoulu, jossa on vahvaa urheiluliiketoiminnan osaamista. Opiskelijamme pääsevät perehtymään amerikkalaiseen tapaan tehdä asioita ja me puolestamme annamme heidän opiskelijoilleen eurooppalaista näkökulmaa, kertoo lehtori Aila Ahonen. Amerikkalaisessa urheilukulttuurissa on leimallista esimerkiksi satsaaminen yliopistourheiluun, joka on miljoonaluokan bisnestä. Floridan yliopistokin tunnetaan Florida Gators -jalkapallojoukkueesta, jolla on oma katsojan stadion. Tavoitteenamme on, että kaikki urheiluliiketoiminnan opiskelijat tekevät ulkomaan projektin. Uskon, että Floridasta tulee houkutteleva vaihtokohde. n Teksti: Pia Tervoja 4 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 5

4 Tutkimus-, T&K&I-toiminta kehitys- ja innovaatiotyö YLI PUOLET JAMKIN HENKILÖSTÖSTÄ TUOTTAA SISÄLTÖÄ TAI JAKAA ASIANTUNTIJUUTTAAN PROJEKTEISSA, JOIDEN SUURIMPIA PÄÄRAHOITTAJIA OVAT EUROOPAN UNIONI JA TEKES. VUONNA 2013 JAMKIN TUTKIMUS-, KEHITYS- JA INNOVAATIOTYÖN ULKOPUOLINEN RAHOITUS SAAVUTTI UUDEN ENNÄTYKSEN, 7,6 MILJOONAA EUROA, SIJOITTUEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KÄRKIKOLMIKKOON. SEURAAVILLA SIVUILLA ON ESIMERKKEJÄ TKI-TYÖN KONKREETTISISTA TULOKSISTA. TYÖ VOI OLLA ESIMERKIKSI MAASEUTUMATKAILUN KEHITTÄMISTÄ, MAATALOUDEN VESIENSUOJELUA TAI METSÄVARAMITTAUKSEN UUSIEN MENETELMIEN KEHITTÄMISTÄ. Juureva perinnetila uskoo MAASEUTU- MATKAILUUN OITTILAN KYLÄSSÄ KORPILAHDELLA SIJAITSEVAN YLÄ-TIHTARIN TILAN JUURET ULOTTUVAT 1500-LUVULLE. SAMUEL UUSITALO ON TILAN VIIDESTOISTA ISÄNTÄ JA KEHITTÄÄ AKTIIVISESTI MAATALOUDEN LISÄKSI MAASEUTUMATKAILUUN LIITTYVIÄ TUOTTEITA. Teksti ja kuvat Timo Sillanpää Kun Ylä-Tihtarin tilalla vuonna 2008 tehtiin sukupolvenvaihdos, uusi isäntäpari Samuel ja Mari Uusitalo päätti tuoda maatalouden oheen myös maaseutumatkailuun liittyviä palveluita. Nyt tilalla on tarjolla muun muassa mökkivuokrausta, kokous- ja ateriapalveluja, opastettuja luonto- ja metsästysretkiä ja koirien koulutusta. Kasvinviljely, metsätalous ja maa-aineksen myynti edustavat perinteisiä elinkeinoja. Pelloilla kasvaa vehnää, kuminaa, heinää ja perunaa, Samuel Uusitalo kertoo. Maaseutumeininkiä tilalle luovat suomenhevosori Koivuahon Vänni, maatiais- ja rotukanat sekä tilan mailla laiduntavat lampaat ja alpakat. Ylä-Tihtarissa tarhataan myös fasaaneja lähinnä koirien koulutustarpeisiin. Tilalla toimii myös Vaarunvuoren kennel, jossa haukahtelevat pohjanpystykorvat Caru, Ukko ja Vilja. Maaseudun menneisyydestä kertovat pihapiirin aittoihin museoksi kootut maatalouden työvälineet ja käyttöesineet usean sukupolven ajalta. Rakennamme matkailutuotteen aina asiakkaan tarpeiden mukaan. Voimme esimerkiksi vuokrata pelkän saunan, jonka asiakas itse lämmittää. Vaihtoehtoisesti voimme tarjota täyden palvelun saunaillan aterioineen. Monipuolisuus, palvelun laatu ja asiakkaan tarpeet ovat f Samuel Uusitalo kannustaa maaseutumatkailuyrityksiä osallistumaan alan kehittämishankkeisiin. Hankkeet tarjoavat yrittäjille arvokasta tietoa siitä, miten matkailutuotteita kannattaa kehittää. meille olennaisia lähtökohtia, Uusitalo painottaa. Uusitalon tavoitteena on kehittää tilan toimintaa ennakkoluulottomasti uusia palveluita testaten ja asiakkaiden palautteita kuunnellen. Hankkeet pohjana kehittämiselle Samuel Uusitalo on aktiivisesti mukana maaseutumatkailua kehittävissä hankkeissa. JAMKin Riistataloudesta ammattimaista liiketoimintaa -hankkeen aikana tuotetaan erilaisia liiketoimintamalleja metsästysmatkailun toteuttamiseksi. Uusitalo näkee merkittäviä mahdollisuuksia luonto- ja erämatkailussa sekä riistaruoan tuotteistamisessa. Tilan omilla mailla meillä on mahdollisuus metsästää hirviä, metsäkanalintuja, vesilintuja ja jäniksiä. Metsästysmatkailun suosio on selkeästi kasvamassa yrityksissä, ja suomalainen luonto kiinnostaa myös ulkomaisia asiakkaita. Aina eräretkellä ei tarvita edes aseita, sillä kysyntää on myös luontovaelluksille, jotka sopivat esimerkiksi työyhteisöjen virkistyspäiviin. Uusitalo on mukana myös KESMA II -hankkeessa, jossa tilan toimintaa on analysoitu kulttuurisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Yrityksen liiketoimintaan liittyviä kestävyyden käytäntöjä on hankkeen myötä kehitetty. Kestävän kehityksen merkitys on tänä päivänä niin suuri, että se kannattaa huomioida myös markkinoinnissa, hän toteaa. Uusitalon mukaan hankkeet tarjoavat yrityksille mahdollisuuden verkottua muiden saman alan yrittäjien kanssa. JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA u 6 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 7

5 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö u u Usein näiden keskustelujen pohjalta syntyy samalla seudulla toimivien maaseutuyrittäjien välille yhteistyötä, joka mahdollistaa kaikkien verkostossa olevien yritysten palveluvalikoiman laajentamisen. Ylä-Tihtarin tilalle toimivat verkostot ovat tärkeitä. Yhteistyötä tehdään kyläläisten, muiden yrittäjien, Oittilan hirvimiehet ry:n ja Oittilan maamiesseuran kanssa. Uusitalo arvostaa myös kehittämishankkeista saatavia selvityksiä, jotka toimivat pohjana tilan matkailutuotteiden tuotekehitykselle. Myös ulkomaille suuntautuvat benchmarking-matkat antavat uusia ideoita viljavien peltojen ja kumpuilevien maisemien keskellä sijaitsevan Ylä-Tihtarin tilan maaseutumatkailun tuotteistamiseen. n Vesien tila ei odottamalla parane SAARIJÄRVEN REITIN VEDET OVAT LAADULTAAN KESKI-SUOMEN ALAKASTISSA. YLI PUOLET REITIN VESISTÖISTÄ ON LUOKITELTU TILALTAAN AINOASTAAN TYYDYTTÄVIKSI. TAVOITTEEKSI ON KUITENKIN OTETTU, ETTÄ PINTAVEDEN EKOLOGINEN TILA NOUSISI REITILLÄ HYVÄKSI. Teksti Tommi Salo Grafiikka Martti Hänninen Ennen sukupolvenvaihdosta Samuel Uusitalo hankki vankan peruskoulutuksen. Hän valmistui 1990-luvulla Jyväskylän teknillisestä oppilaitoksesta logistiikka-alan teknikoksi ja suoritti sen jälkeen agrologi (amk) -tutkinnon JAMKissa. Suuntaa on pyritty kääntämään Saarijärven vesistöreitillä edistämällä maatalouden vesiensuojeluun liittyvän uuden tiedon ja tekniikoiden käyttöönottoa reitin valuma-alueella. Näin on samalla välillisesti kehitetty kestävän maatalouden toimintaedellytyksiä. Käytännön työkaluna on ollut keväällä 2014 päättynyt, JAMKin hallinnoima MAISA-hanke. Hankkeen aikana selvisi muun muassa, että jatkuvalla, automaattisella vedenlaadun seurannalla saadaan tarkkaa tietoa alueen kiintoaine- ja ravinnekuormituksen määrästä ja muodostumisesta. Näin pystytään havaitsemaan virtaamamuutosten aiheuttamat nopeat kuormituksen muutokset, jotka yksittäisiin vesinäytteisiin perustuvassa seurannassa jäävät huomaamatta, projektipäällikkö Tarja Stenman JAMKista sanoo. Viljelijät ymmärtävät suojelun tärkeyden Vedenlaadun seurannan lisäksi hankkeen aikana tuotettiin käytännön olosuhteissa testattua tietoa karjanlannan eri levitysmenetelmien aiheuttamasta ravinnekuormituksesta valumavesiin sekä edistettiin vesiensuojelutoimenpiteiden käyttöönottoa maatiloilla ja Keski-Suomen ensimmäisen maatalouden monivaikutteisen mallikosteikon perustamista. Lisäksi selvitettiin Saarijärven reitin valuma-alueen kuntakohtaiset lantataseet, tehtiin tiedotustyötä ja kerrottiin hyvistä käytänteistä. Neljässä eri paikassa olleiden vedenlaadun mittaus- Tarja Stenman ja Niina Raudasoja huoltamassa automaattista ravinnemittausasemaa, joka sijaitsee pelto-ojassa Tarvaalan Biotalouskampuksella. Saarijärvi asemien avulla saatiin lähes reaaliaikaista tietoa vedenlaadusta. Yhdestä mittausasemasta tuli pysyvä, joten tietoja saadaan jatkossakin. Lannanlevitysmenetelmien vaikutuksia pellon ravinnehuuhtoumiin selvitettiin Saarijärvellä Biotalouskampuksen pelloilla tehdyllä soveltavalla tutkimuskokeella. Teimme koko ajan tiivistä yhteistyötä maanviljelijöiden kanssa. Heitä neuvottiin perustamaan kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä, Stenman kertoo. Yhteistyön tuloksena niitä perustettiinkin Saarijärven reitin varrelle yli kymmenen kappaletta. Yksi kosteikko sijaitsee Biotalouskampuksen alueella. Tämä 13 yläasema ala-asema Tutkimusalue mallikosteikko toimii edelleen oppimisympäristönä ja tutkimuskohteena. Maanviljelijät ymmärsivät hyvin asian tärkeyden. He tekevät Uuraistentie jo nyt paljon suojelutyötä ja heillä on malleja vesiensuojeluun, Summanen Stenman arvioi. Hankkeen aikana viljelijöille tehtiin haastattelututkimus, jossa kysyttiin muun muassa asenteita vesiensuojeluun, sitoutumista maataloustukeen ja mielipiteitä EU:n tukimuotojen toimivuudesta. Maatalouden vesiensuojelun kehittäminen Saarijärven vesistöreitin varrella (MAISA) -hankkeen loppuraportti julkaistiin keväällä 2014, ja se on internetissä vapaasti kaikkien luettavana. n Tuumalantie JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA u 8 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 9

6 Tutkimus, kehitys- ja innovaatiotyö u u Uusia keinoja metsävaratietojen mittaamiseen ja hyödyntämiseen KÄNNYKKÄ KÄTEEN JA METSÄÄN JOKAMIES-MOBIILISOVELLUS MADALTAA TAVALLISEN METSÄNOMISTAJAN KYNNYSTÄ OSALLISTUA METSÄNSÄ HOITOON. JAMK ON OLLUT MYÖS SUUNNITTELEMASSA UUTTA SUORATULKINTAMENETELMÄÄ METSÄALAN AMMATTILAISILLE. Teksti ja kuva Pasi Rahikainen TKI JAMKISSA Vuonna 2013 tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön toiminnan kokonaisvolyymi rikkoi JAMKissa ensimmäistä kertaa 11 miljoonan euron rajan. TKI-työhön osallistui 371 henkilöä eli yli puolet henkilökunnasta. Työtä tehtiin kaikkiaan noin 133 henkilötyövuotta. JAMKin TKI-työ keskittyy viidelle painoalalle, joilla ammattikorkeakoulu aktiivisesti osallistuu alueen kehittämiseen vahvistaen samalla myös omaa osaamistaan. TKI-työn painopistealat ovat innovatiivinen oppiminen, perheiden hyvinvointi ja terveyden edistäminen, uudistuva kilpailukyky, kyberturvallisuus ja biotalous. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö on aktiivista myös muilla painoaloilla. Metsien periytyminen uusille sukupolville on johtanut metsänomistuksen sirpaloitumiseen. Yhä useamman palstan omistaja asuu kaupungissa ja käy metsässään vain harvoin, jos koskaan. Metsänhoitotyöt jäävät helposti tekemättä, mikä johtaa metsän arvon alenemiseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoimassa Metsänvaramittaus kunnostamattomissa metsissä -projektissa on kehitetty uusia keinoja metsävaratietojen mittaamiseen ja hyödyntämiseen erityisesti energiapuun korjuussa. Puuvarantoja helppo arvioida Projektin tuloksena on syntynyt Jokamies-mobiilisovellus, jonka avulla tavallinen metsänomistaja voi helposti mitata omien metsiensä puuvarantoja. Sovelluksen avulla voi myös arvioida metsän kunnostustöiden määrää ja niiden vaikeusluokkaa, jolloin töiden suunnittelu helpottuu. Älypuhelimeen syötetyt tiedot tallentuvat pilvipalveluun, josta ne voi hakea analysoitavaksi omalle tietokoneelle tai puhelimen näytölle, JAMKin projektipäällikkö Petteri Weckström kertoo. Sovellus innostaa yksityistä metsänomistajaa metsänhoitoon, mutta se sopii myös metsätyön ammattilaisille urakoiden ja tarjousten taustatyöhön, lisää Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen projektiasiantuntija Riitta Pellinen. f Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen projektiasiantuntija Riitta Pellinen uskoo, että Jokamies-sovellus kannustaa yksityisiä metsänomistajia metsänhoitoon. Jokamies-sovelluksen lisäksi projektissa on kehitetty suoratulkintamenetelmä metsien laserkeilauksilla kerätylle aineistolle. Metsäalan ammattilaiset voivat hyödyntää sitä esimerkiksi nuoren metsän kunnostustarpeen määrittämisessä laajoilla alueilla ilman erillisiä maastokäyntejä. Suomen Metsäkeskuksen metsätietopäällikkö Raito Paananen sanoo, että metsien inventointia pyritään jatkuvasti tehostamaan uusilla keinoilla. Suoratulkintamenetelmä tuo kustannussäästöjä taimikoiden ja nuorten metsien maastotarkastusten vähentyessä, Paananen toteaa. Tehokkuutta suunnitteluun Riitta Pellinen lisää, että suoratulkintamenetelmän avulla metsänomistajalle voidaan havainnollisesti ja kansantajuisesti näyttää, mitkä alueet ovat kunnossa ja mitkä tarvitsevat hoitoa. Erityistä hyötyä menetelmästä on, jos metsätoimihenkilö ei vielä tunne tutkittavanaan olevaa aluetta, hän sanoo. Yksi menetelmän tärkeistä ominaisuuksista on metsien energiapuukohteiden tunnistaminen. Tulkintamenetelmän avulla voidaan määrittää klapien ja hakkeen valtakunnalliset potentiaalit, täydentää menetelmää kehittämässä ollut lehtori Kalevi Pietikäinen JAMKista. Pietikäiseltä ilmestyy syksyllä kirja Energiapuun tehokas käsittely ja kuivuminen, jossa keskitytään eri tavoilla käsiteltyjen klapien kuivumiseen. EU:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittamassa projektissa ovat JAMKin lisäksi olleet mukana Suomen Metsäkeskus, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi. n 10 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 11

7 LYHYESTI Reagoinnista pitäisi päästä ENNAKOINTIIN KYBERTURVALLISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ HALUTAAN PUHEIDEN JA JULISTUSTEN SIJAAN TOIMINTAA. KYBERTURVALLISUUSHARJOITUKSISSA HAETAAN MAHDOLLISIMMAN TODELLISIA TILANTEITA MAHDOLLISIMMAN TODELLISESSA YMPÄRISTÖSSÄ. Teksti Tommi Salo Kuva Shutterstock Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen johtaja, eversti Mikko Heiskanen sanoo, että kyberturvallisuuden parantamisessa kaikki lähtee liikkeelle tilannetietoisuuden ylläpidosta ja reagointikyvystä. Tällä hetkellä puhuttavat toimivaltuuskysymykset: millaista valvontaa voidaan tehdä suojautumisen kannalta. Nyt reagoidaan vasteisiin, eikä voida ennalta ehkäistä uhkia. Heiskasen mukaan myöskään resursseja ei ole kyberturvallisuuden kehittämiseen riittävästi asian tärkeyteen nähden. Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa resursointiin. Osa on hoitanut asiat hyvin, mutta osalla ne ovat retuperällä. Kun mitään ei ole tapahtunut, ajatellaan kaiken olevan kunnossa, eversti Heiskanen toteaa. Puolustusvoimat edisti kesäkuussa omalta osaltaan kansallisen kyberstrategian toimeenpanoa harjoittelemalla Jyväskylässä kyberuhkilta suojautumista. KYHA14-harjoitus järjestettiin JAMKin tiloissa ja järjestelmissä. Puolustusvoimat hyödynsi IT-instituutin JYVSECTEC (Jyväskylä Security Technology) tutkimus-, koulutus- ja kehityskeskuksen osaamista. Ensin havainnoidaan, sitten reagoidaan Viikon mittaisella harjoituksella kehitettiin Puolustusvoimien kyberpuolustuksen suorituskykyä yhdessä Puolustusvoimien kannalta keskeisten toimijoiden kanssa. Kyberuhkiin varautuminen vaatii toimivaa yhteistyötä muiden viranomaisten ja korkeakoulujen välillä. Harjoituksessa kehitettiin kyberpuolustuksen havainnointikykyä ja turvallisuuskeskustoimintaa niin Puolustusvoimissa kuin muualla valtionhallinnossa. Seurasimme eri kanavia pitkin tulleita syötteitä ja reagointia niihin. Mukana oli sosiaalisen median syötteitä ja teknisiä syötteitä, kuten vahingollisia koodeja. Lisäksi kävimme läpi sitä, miten havainnoista tiedotetaan muille toimijoille, harjoituksen johtanut Heiskanen kertoo. Mukana harjoituksessa oli Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori, sen palveluiden käyttäjäorganisaatiota sekä Kansallinen kyberturvallisuuskeskus. Kun huomioidaan harjoitukseen tuotu vahva toiminnallisuuden aspekti, kyseessä oli tässä laajuudessa ensimmäinen kansallinen kyberharjoitus Suomessa. Osaaminen synnyttää innovaatioita ja kasvua JAMKin IT-instituutti toteutti harjoitukseen osallistujille yhdenmukaiset asiakasverkot ja peruspalvelut, käytännössä todenmukaisen teknisen harjoitusympäristön. Vahvistamalla kyberturvallisuuden osaamispohjaa edistetään innovaatioiden syntymistä, teknologista kehitystä, tuottavuuden kasvua ja tätä kautta kansallista kilpailukykyä ja hyvinvointia, IT-instituutin johtaja Jarmo Siltanen muistuttaa. Heiskasen mukaan JAMKin ympäristö on todettu harjoitusten vaatimusten mukaiseksi. JAMK pystyy tarjoamaan Suomen parhaan ympäristön tämänkaltaisten kyberturvallisuusharjoitusten järjestämiseen, hän arvioi. n Tradenomiksi verkossa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa voi halutessaan suorittaa tradenomiopinnot kokonaan verkossa syksystä 2015 lähtien. Aikuisille tarjottavissa verkko-opinnoissa on oikeustradenomin sekä taloushallinnon ja johtamisen tradenomin suuntautumisvaihtoehdot. Haluamme tarjota joustavan ja asiakaslähtöisen tavan opiskeluun, sillä aikuisopiskelijat ovat olleet eriarvoisessa asemassa kotipaikan sijainnin ja työtehtävien suhteen. Jos opiskelija asuu toisessa maassa tai saa työkomennuksen kesken opintojen, opintoja voi jatkossa suorittaa vaikka ulkomailta, sanoo koulutuspäällikkö Pertti Pernu. Hän uskoo, että verkko-opiskelun Laadukas instrumentti antaa intoa opintoihin Keski-Suomen Osuuspankki pitää yllä pientä soitinpankkia, josta se vuokraa instrumentteja JAMKin musiikin opiskelijoille. Ensimmäiset kolme viulua hankki Nisulan Osuuspankki ja 1990-lukujen taitteessa. Kokoelmaa täydennettiin vuonna 2007 alttoviululla ja sellolla. Keski-Suomen Osuuspankki perusti vuonna 2008 oman nimikkokvartetin, jonka tarkoituksena oli kannustaa lahjakkaiden muusikoiden taiteellista kehittymistä tarjoamalla heille esiintymistilaisuuksia sekä mahdollisuuden vuokrata pankin hankkimia soittimia, kertoo Keski-Suomen Osuuspankin henkilöstöjohtaja Eija Tolkki. Ennen omaa nimikkokvartettia pankilla oli eri tilaisuuksia varten koottuna soittajia Keski-Suomen konservatorion opiskelijoista. Konservatorion sulauduttua osaksi ammattikorkeakoulua noin 15 vuotta sitten, kvartetti täyttyi vähitellen JAMKin opiskelijoista. Soittimet ovat vuokrausajan opiskelijan käytössä ja hallinnassa. Opiskelija myös vastaa soittimen kunnosta vuokrausaikana, jonka päätyttyä hän palauttaa sen pankkiin vuokrattavaksi jälleen uudelle opiskelijalle. Olennaista mallissa on, että pystymme takaamaan useal- myötä yhä useampi opiskelija suorittaa opinnot loppuun saakka, kun ajan ja paikan suhteen ei ole rajoituksia. JAMK on panostanut verkko-oppimisympäristöihin ja ajanmukaisiin laitteistoihin, jotka mahdollistavat esimerkiksi opetustilanteen videoinnin. Verkossa opiskelijoiden on lisäksi mahdollisuus kokoontua ryhmätapaamisiin. Perehdytämme myös opiskelijat omien laitteiden ja hyvien nettiyhteyksien hankintaan, Pernu toteaa. Haku tradenomikoulutukseen alkaa maaliskuussa Opetus käynnistyy elokuussa n Teksti: Pia Tervoja Salla Törmänen (24) aloitti opinnot JAMKin musiikin koulutusohjelmassa syksyllä 2014 tavoitteenaan suorittaa musiikkipedagogi (AMK) -tutkinto 3 4 vuodessa. Harjoitusinstrumenttina on 1800-luvulla Ranskassa valmistettu viulu Pillement Paris, jonka Törmänen vuokrasi Keski-Suomen Osuuspankilta. le opiskelijalle mahdollisuuden harjoitella laadukkaalla soittimella, Tolkki kertoo. Osuuspankin soitinvuokraus on osa JAMKin ja Keski-Suomen Osuuspankin välistä kumppanuusyhteistyötä. n Teksti: Timo Sillanpää, Kuva: Mirva Riitesuo 12 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 13

8 Tiivis paketti hankintatoimen kehittämiseen HYPPY HYVINVOINTIIN kantaa pitkälle tulevaisuuteen JAMK TARJOAA YRITYKSILLE ERILAISIA PALVELUTUOTTEITA, JOTKA RÄÄTÄLÖIDÄÄN YRITYSTEN TARPEIDEN MUKAAN. TYÖHYVINVOINTIIN ON SUUNNATTU KAKSI ERILAISTA PALVELUKOKONAISUUTTA. TYÖHYVINVOINTIPÄIVÄ ON HENKILÖSTÖLLE KONKREETTISIN TAPA OSOITTAA, ETTÄ JOHTO VÄLITTÄÄ HEIDÄN JAKSAMISESTAAN, SANOO KOMAS OY:N TALOUSPÄÄLLIKKÖ NIINA SIPINEN. Tekstit Pia Tervoja Kuvat Jani Pyykkönen Konepajateollisuuden järjestelmätoimittajan Komas Oy:n näkökulma työhyvinvointiin on kokonaisvaltainen. Työssä jaksaa, kun fyysinen hyvinvointi on huomioitu, työssä viihdytään ja työtehtävät ovat mielekkäitä sekä motivoivia. Tänä vuonna yrityksen kesäkausi käynnistettiin työhyvinvointipäivällä, johon osallistui kolmesta eri Komasin toimipaikasta yhteensä 190 henkilöä. h Komasin Jere Kyllönen ja Jukka Kauppinen heittävät yläfemmat taukojumppaa ohjanneiden opiskelijoiden, Emma Virtasen ja Elisa Männistön, kanssa. g Fysioterapeuttiopiskelija Kristiina Kantola etsii Miikka Jämsenin kipupisteitä. f Lauri Tarhanen ja Paolo Mazzei testaavat frisbee-taitojaan. Työhyvinvointipäivä on henkilöstölle konkreettisin tapa osoittaa, että johto välittää heidän jaksamisestaan. Teemapäivän toteuttajaksi valikoitui Jyväskylän ammattikorkeakoulu, joka suunnitteli ja organisoi päivän, Komasin talouspäällikkö Niina Sipinen kertoo. Luennot ja kalvosulkeiset eivät tulleet kyseeseen, joten JAMK toteutti toiminnallisen päivän. Työntekijät pääsivät itse osallistumaan ja kokeilemaan uusia asioita. Henkilöstö sai kiertää rasteilta toisille tutustuen muun muassa eri liikuntalajeihin ja omaa jaksamista lisääviin asioihin. Mukaan tarttui myös ensiaputaitoja. Päivä päätettiin yhteisellä illanvietolla. Sipisen mukaan henkilöstö antoi päivästä positiivista palautetta. Työtekijät kokivat tärkeäksi sen, että päivä oli yhteinen koko henkilöstölle. Minäkin sain osallistua rasteihin, kuten kaikki muutkin, kun käytännön järjestelyt olivat JAMKin ihmisten harteilla, Sipinen kiittää ja lisää, että jatkossa työhyvinvointipäiviä järjestettäneen säännöllisesti ja kumppanina jatkaa JAMK. Myös pitkäkestoista valmennusta JAMK tarjoaa yrityksille ja yhteisöille kahta työhyvinvoinnin palvelukokonaisuutta. Hyppy hyvinvointiin toimii alkustarttina ja ajatusten herättelijänä. Päivään voi sisällyttää esimerkiksi erilaisia terveyden ja hyvinvoinnin mittauksia, liikuntatuokioita, tietoiskuja ravinnosta, rentoutumisharjoituksia sekä luovaa toimintaa, kertoo projektikoordinaattori Toni Pekkola. Starttipäivien lisäksi JAMK järjestää tavoitteellisia valmennusprosesseja, joissa voidaan keskittyä joko henkiseen tai fyysiseen puoleen. Valmennuksen toteutumista seurataan erilaisin mittauksin ja kartoituksin. Muun muassa Firstbeat-hyvinvointianalyysi antaa tietoa työn kuormittavuudesta ja unen aikaisesta palautumisesta. Yritykset voivat hyödyntää myös huippu-urheilijoille suunniteltuja testauksia, Pekkola sanoo. Hänen mukaansa kaikki palvelut ovat yrityskohtaisesti räätälöitävissä ja suunnittelussa huomioidaan aina yrityksen arvot ja tausta. Tarvittaessa palvelutuotannossa hyödynnetään JAMKin henkilöstön ja opiskelijoiden lisäksi ulkopuolisia toimijoita. n Lisätietoja: Teollisuusyritysten liikevaihdosta puolet, jopa 80 prosenttia, saattaa kulua hankintoihin: palveluihin, komponentteihin ja isompiin kokonaisuuksiin. Ääripäässä ovat yritykset, jotka ovat ulkoistaneet valmistuksen kokonaan ja keskittyneet itse myyntiin ja tuotekehitykseen. Verkostomainen yhteistyö, globaalien hankintojen kasvu ja pitkittynyt taantuma ovat lisänneet painetta hankintatoimen kehittämiseen. Onnistuvassa ostossa on kyse kustannustehokkuudesta, riskienhallinnasta sekä lisäarvon luomisesta asiakkaalle. Onnistuvalla ostolla parannetaan liiketoiminnan kannattavuutta. JAMK järjestää syksyllä 2014 kaksi kahden päivän mittaista Onnistuva osto -koulutusta, jotka antavat työkaluja hankinnan hallintaan. Olen mukana valtakunnallisissa foorumeissa, joissa mietitään, miten hankintaosaamisen tasoa voisi Suomessa nostaa ja edistää yritysten ja julkisen sektorin kustannustehokkuutta, laatua ja kilpailuetua. Erityisesti pk-yrityksillä on huutava tarve hankintatoimen kehittämiseen, mutta myös julkisella sektorilla tarvitaan osaamista, kertoo vastuukouluttaja, TkT Sanna Nieminen. Joustavia koulutusmalleja yrityksille JAMKissa hankintaosaamiseen alettiin panostaa logistiikkainsinöörien koulutuksessa 2000-luvun alussa. Yrityksille on tarjottu yrityskohtaisia koulutus- ja asiantuntijapalveluja. Uusimpana koulutusmuotona on työn ohessa suoritettava Hankintaosaajan diplomikoulutus, joka käynnistyi syksyllä Kaksi kertaa vuodessa järjestettävä Onnistuva osto -koulutus sopii työntekijöille, jotka haluavat lyhyessä ajassa tiiviin paketin hankintatoimesta. Ensimmäisen osion ( ) teemana on Hankintojen johtaminen ja hankintaprosessi. Käymme läpi hankintojen roolia niin teoriassa kuin jokaisen osallistujan omassa organisaatiossa. Koulutuksessa selviävät hankinnan tyypilliset haasteet ja mahdollisuudet sekä hankintaprosessin kulku, Nieminen kertoo. Koulutuksen toisessa kokonaisuudessa ( ) paneudutaan hankintojen analysointiin ja kehittämiseen. Teemoja ovat lisäksi tietojärjestelmät, hankintatoimen mittaaminen ja sopimukset. Koulutusta toteutetaan myös yrityskohtaisesti räätälöitynä. n Lisätietoja: 14 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 15

9 Kun uuden oppiminen onkin HAUSKAA VIIHDETTÄ NUORET OPPIVAT NETTIPELIN SUUNNITTELUSSA JA TEKEMISESSÄ LOOGISTA AJATTELUKYKYÄ JA ONGELMANRATKAISU TAITOJA. JOS KIINNOSTUNEITA LÖYTYY, PELEJÄ PÄÄSEVÄT TULEVAISUUDESSA SUUNNITTELEMAAN KURSSEILLE MUUTKIN KUIN TUTKINTO- Pelikurssin aikana nuoret tekivät parisenkymmentä uutta peliä, muun muassa tämän Pomppula-pelin. OPISKELIJAT. Teksti ja kuvat Tommi Salo Luokassa on valtava innostus päällä, kun yli 20 koululaista odottaa oman nettipelinsä julkistamista ja testaamista. JAMKin lehtori Tommi Tuikka kokeilee peli peliltä, mitä nuoret ovat tiiviin pelikurssin aikana ehtineet tehdä. Hahmot saavat kyytiä ja pisteitä kertyy. Pelejä oli hauska tehdä porukalla. Itse tein pelin, jossa seikkaillaan pupulla ja ammutaan hirviöitä, 14-vuotias Kasimir Hänninen kertoo. Yhdistelin ideoita eri peleistä ja tein pelin, jossa pompitaan sienien päällä, 13-vuotias Helmiina Liukkonen avaa omaa peli-ideaansa. Nuorille suunnattu pelikurssi oli kesän 2014 pilotti JAMKissa. 24 koululaista, ikähaarukassa 9 16 vuotta, viettivät ammattikorkeakoulussa kolme kesäkuun päivää tietojenkäsittelyn koulutusohjelman järjestämällä kurssilla, jossa käytiin läpi pelien suunnittelun periaatteita, suunniteltiin animoitu pelihahmo ja rakennettiin nettiin itse peli. Kuudessa tunnissa nuoret rakensivat todella hienoja pelejä. Halusimme selvittää, ovatko lapset ja nuoret kiinnostuneita pelien tekemisestä ja onko tällaiselle kurssille markkinoita, Tuikka taustoittaa. Pelikurssista syntyisi parhaimmillaan JAMKiin uu- Kasimir Hännisen ja Helmiina Liukkosen mukaan pelin tekeminen oli kurssilla melko helppoa, kun vain keksi pelille hyvän idean. si palvelutuote. Tuikan mukaan kursseja voisi järjestää kaksi kertaa vuodessa nuorille ja kiinnostuksen mukaan myös varttuneemmille pelisuunnittelijoille. Looginen ajattelukyky kehittyy kuin itsestään Kurssipalautteen mukaan lapset ja nuoret pitivät pelien tekemisen haasteesta. Haaste johtaa sanana harhaan, sillä pelisuunnittelu meni enemmän hauskuuden piikkiin. Kurssi oli itse asiassa ongelmanratkaisutaitojen ja loogisen ajattelukyvyn kehittämistä. Tällaisten taitojen opetus puuttuu peruskoulusta. Nuoret kokivat oppimisen hauskana viihteenä, Tuikka näkee. Kurssista voisi hänen mukaansa syntyä lisäituja myös ammattikorkeakoulun ja yliopiston väliselle yhteistyölle. Tämä voisi olla tutkimuskohde kasvatustieteilijöille: miten lasten looginen päättelykyky ja kärsivällisyys kehittyvät pelien tekemisessä. Mitä sanovat nuoret itse pelin tekemisen vaikeudesta ja hauskuudesta? Pelin tekeminen oli helppoa. Vaikeinta oli miettiä pelin idea. Teen joskus lisää pelejä, Helmiina Liukkonen miettii. Opintojen aikana voi jo suunnitella peliä Nuorten suuresta kiinnostuksesta pelialaa kohtaan todistaa myös viimeisin haku tietojenkäsittelyn koulutusohjelmaan. Koulutusohjelmaan pyrki Tuikan mukaan historian suurin hakijamäärä. Moni hakijoista oli kiinnostunut pelialasta. Osalla heistä näkyi yrittäjämäistä asennetta, mikä sopii pelialan opiskeluun erinomaisesti. JAMKissa on nykyisin mahdollista keskittyä opinnoissa pelialaan ja oman pelialan yrityksen toiminnan käynnistämiseen. Toisesta opiskeluvuodesta lähtien opiskelijat voivat suuntautua pelituotteen suunnitteluun. Opinnot voi sen jälkeen tehdä suoraan oman yrityksen hyödyksi. Meiltä on jo syntynyt uusi pelialan yritys Jyväskylään. Laajemmin pelillistäminen antaa toisaalta mahdollisuuden hyödyntää näitä samoja oppeja paljon muuallakin kuin vain peleissä, Tuikka muistuttaa. n Käy pelaamassa nuorten pelikurssilaisten pelejä osoitteessa tinyurl.com/tikogamerspelit 16 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 17

10 Palvelukseen halutaan MILJOONIA PÄTEVIÄ OPETTAJIA YLI 20 VUODEN KOKEMUS TYÖSKENTELYSTÄ ERI KULTTUUREISSA ON ANTANUT JAMKIN AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN ASIANTUNTIJOILLE VANKAN NÄKEMYKSEN AMMATILLISEN OPETTAJANKOULUTUKSEN KEHITTÄMISTARPEISTA. SUOMESSA OPETTAJANKOULUTUKSEN ERITYISENÄ VAHVUUTENA ON AMMATTIPEDAGOGIIKKA, JOSSA YHDISTYVÄT AMMATILLINEN OSAAMINEN JA YMMÄRRYS SIITÄ, MITEN AMMATTILAISEKSI OPITAAN. Teksti Timo Sillanpää Kuvat Kaija Hannula ja Shyam Maharjan h AOKK on tehnyt 15 vuotta yhteistyötä Vietnamin koulutusorganisaatioiden kanssa. f AOKKin uusi yhteistyömaa on Nepal. Kuvassa Tribhuvanin yliopiston opettajankouluttajia Länsi-Nepalissa sijaitsevassa Surkehtin kaupungissa. Kehittyvissä maissa tarvitaan kipeästi päteviä opettajia. Unescon laskelmien mukaan perusasteella tarvittaisiin 1,6 miljoonaa uutta opettajaa. Kun huomioidaan myös toisen asteen koulutus, maailmasta puuttuu yhteensä 5,2 miljoonaa opettajaa. Opettajapulan vuoksi monet lapset eivät saa edes lukemisen ja laskemisen perustaitoja puhumattakaan ammatillisesta koulutuksesta. JAMKin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa koulutuksen kehittämishaasteisiin eri maissa tartuttiin jo 1990-luvun alussa. Nykyään yhteistyömaiden kirjo sekä koulutusviennin että opettajankoulutuksen kehittämishankkeiden puitteissa on laaja. Tällä hetkellä AOKK toteuttaa vuonna 2013 alkanutta BOOSThanketta, jossa kehitetään ulkoministeriön kehitysyhteistyörahoi- tuksella keskivietnamilaisen Teacher Training Collegen osaamista. Yhteistyötä Vietnamin koulutusorganisaatioiden kanssa on tehty jo 15 vuotta. Uusi yhteistyömaa on Nepal, jossa Training of Trainers -hankkeen puitteissa koulutetaan Tribhuvanin yliopiston kanssa eri puolilla maata toimivien kampusten opettajankouluttajia. AOKKin asiantuntijat ovat myös kehittämässä ammatillista opettajankoulutusta Kosovossa ja koulutuksen arviointijärjestelmää Egyptissä. Opettajapulaan monia syitä Ammatillisten opettajien pulaan on monia syitä. Kehittyvissä maissa köyhyys, puutteellinen infrastruktuuri ja opettajan työn heikko arvostus ovat suurimpia kehitystä jarruttavia tekijöitä. Monet tekevät opettajan työtä muiden töiden ohessa, eikä aikaa tai mahdollisuuksia oman pedagogisen ammattitaidon kehittämiselle ole. Toisaalta kehittyvät maat priorisoivat opettajankoulutuksen varsin korkealle heti, kun ne saavat siihen resursseja ja mahdollisuuksia, toteaa AOKKin johtaja Ulla Mutka. Ammatillisen opettajankoulutuksen kehittämisessä ei ole kyse vain yksittäisten opettajien kouluttamisesta, vaan koko ammatillisen koulutusjärjestelmän kehittämisestä. Parhaimmillaan pitkäjänteinen työ vahvistaa maan kilpailukykyä, edistää nuorten työllistymistä ja yrittäjyyttä sekä tukee demokratiakehitystä. Kehitämme opettajien ammattitaitoa ja koulutuksen toteutusmuotoja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Yhteistyöllä voimme parantaa ammattiin oppimista ja purkaa syvälle juurtuneita, kehitystä jarruttavia toimintamalleja, Mutka toteaa. Luottamus rakentuu vähitellen Yliopettaja Irmeli Maunonen-Eskelisen mukaan Vietnamissa Quang Trin provinssissa sijaitsevan Teacher Training Collegen kanssa tehty yhteistyö on hyvä esimerkki onnistuneesta osaamisen viennistä. Vietnam on avautunut maailmalle, bruttokansantuote kasvaa vähintään kuusi prosenttia vuodessa ja koulutusjärjestelmä kehittyy vauhdilla. Olemme onnistuneet juurruttamaan Teacher Training Collegen opetussuunnitelmaan ja opetuskäytäntöihin oppijakeskeisiä opetusmenetelmiä ja projektioppimisen lähestymistapaa. Alku Vietnamissakin oli haastavaa. Molemminpuolinen luottamus on saavutettu pitkäjänteisellä yhteistyöllä. Vuosien varrella olemme huomanneet, että henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä. Virallisen keskustelun oheen tarvitaan myös epävirallista dialogia, T&K-päällikkö Leena Kaikkonen kertoo. Koulutusjärjestelmän kehittämisen aluksi on kuunneltava paikallisten ihmisten ajatuksia heidän oman työnsä kehittämistarpeista. Workshopit ja pienryhmätyöskentelyt ovat osoittautuneet hyviksi metodeiksi alkukartoituksessa, vaikka opettajakeskeisyyteen tottuneessa koulutusjärjestelmässä ne aluksi saattavat tuntua vierailta. Olemme saaneet myönteistä palautetta siitä, että kunnioitamme paikallisia ihmisiä. Me emme halua viedä maailmalle länsimaisia malleja sellaisenaan, vaan jokaisen maan erityistarpeet on huomioitava tapauskohtaisesti, Kaikkonen korostaa. n OIVALLUS LUVUN ALUSSA AOKKin henkilöstölle osallistuminen kansainvälisiin koulutushankkeisiin on ollut mittava kehittymisen mahdollisuus. Osallistuminen kansainvälisiin hankkeisiin on kehittänyt vahvasti henkilöstömme osaamista, AOKKin johtaja Ulla Mutka sanoo. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa aloitettiin ensimmäisenä Suomessa kansainvälinen, englanninkielellä toteutettava ammatillinen opettajankoulutus vuonna Oivalsimme jo 1990-luvun alussa, että nopeasti kansainvälistyvä toimintaympäristö edellyttää myös opettajilta uutta osaamista. Englanninkielinen opettajankoulutusohjelma on osaltaan luonut tärkeää perustaa sille laajamittaiselle kansainväliselle työlle, jota tänä päivänä teemme, toteaa Ulla Mutka. n AOKKissa voit opiskella ammatilliseksi opettajaksi, erityisopettajaksi ja opintoohjaajaksi. Hae ! 18 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 19

11 Sairaanhoitajaksi JAMKissa opiskeleva Katja Kivinen oli elokuussa työharjoittelussa Keski- Suomen keskussairaalassa. Hän mittasi verenpaineen potilaana olleelta Liisa Miettiseltä. SAIRAANHOITAJAN TYÖ KUULUU NIIHIN AMMATTEIHIN, JOIHIN SUOMALAISET LUOTTAVAT ENITEN. LUOTTAMUS ON YKSI SYY HOITAJAN AMMATTIIN HAKEUTUMISEN SUOSIOON. UUSIA TEKIJÖITÄ TODELLA TARVITAANKIN, SILLÄ AIVAN KUTEN 1970-LUVULLA HYVINVOINTIYHTEISKUNTAA RAKENNETTAESSA MYÖS 2020-LUVULLE TULTAESSA SAIRAANHOITAJISTA ON PULAA. Teksti Tommi Salo Kuvat Petteri Kivimäki ja Tommi Salo Kaksi kuvaa, kaksi maailmaa. Välillä miltei 50 vuotta, mutta tilanne käytännössä identtinen luvulla kaikille valmistuneille sairaanhoitajille tarjottiin suoraan työpaikka, asiantuntija Eila Latvala JAMKista sanoo. Kun nämä ja 80-luvuilla työelämään tulleet ovat vähitellen tulossa eläkeikään, sosiaali- ja terveysalalla kärsitään jälleen työntekijäpulasta. Arvion mukaan vuoteen 2025 mennessä sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan ihmistä töihin, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen summaa. JAMKistakin valmistuvat sairaanhoitajat siirtyvät siis työmarkkinoille, joille heitä todella odotetaan. Heillä on edessään jotain samaa kuin ja 70-lukujen sairaanhoitajilla, mutta myös paljon uutta. Ajatus siitä, että sairaalassa hoidetaan ihmisiä, jotka tarvitsevat ammattiosaajien tarjoamaa hoitoa ja hoivaa, ei ole muuttunut mihinkään. Hoitajat tekevät edelleen isoja hoitopäätöksiä, joista syntyy itsetutkiskelun paikkoja, Kinnunen muistuttaa. Samalla kuitenkin teknologinen kehitys on muuttanut ja muuttaa edelleen toimintaympäristöjä ja työskentelytapoja. Sairaanhoitajan työhön liittyy Suomessa paljon itsenäisiä töitä, ei siis vain avustavia tehtäviä, hän jatkaa. Tulevaisuuden sairaanhoitajalta edellytetään hoitotyön taitojen lisäksi yhä enemmän tietojenkäsittelyn, vuorovaikutuksen, asiakaslähtöisyyden ja moniammatillisissa tiimeissä työskentelemisen taitoja. Työt tehdään asiakkaiden, ei rakenteiden mukaan Työvoimavaje vaatii sosiaali- ja terveysalalla uudenlaisten ratkaisumallien löytämistä. Teknologisoituminen auttaa asiantuntijoiden mukaan osaltaan mallien luomisessa. Teknologian avulla voidaan lisätä jokaisen meidän omaa vastuuta terveydenhoidostamme ja ennalta eh- JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA u Sairaanhoitajia koulutettu Jyväskylässä jo 60 vuoden ajan 60 vuotta sairaanhoitajakoulutusta Jyväskylässä Vuodet vaihtuvat, osaajatarve ei Kun Suomen keskussairaalaverkostoa alettiin rakentaa 1950-luvulla, syntyi monilla paikkakunnilla pulaa sairaanhoitajista. Tilanteeseen vastattiin aloittamalla sairaanhoitajien koulutus niillä paikkakunnilla, joihin tuli keskussairaala tai yliopistollinen keskussairaala ja joissa pula oli suurin. Keski-Suomen keskussairaala valmistui Jyväskylään vuonna 1954, ja samana vuonna käynnistettiin sairaanhoitajakoulutus Keski-Suomessa. Aluksi koulutusta tarjosi Jyväskylän tilapäinen sairaanhoitajakoulu ja seuraavasta vuodesta alkaen Keski- Suomen sairaanhoitaja-terveyssisarkoulu. JAMKissa sairaanhoitajakoulutus alkoi ammattikorkeakoulukokeiluna vuonna Toiminta jatkui JAMKille myönnetyn vakinaisen toimiluvan alla 1997 alkaen. g Juha Kinnunen ja Eila Latvala muistuttavat samasta asiasta. Tulevaisuuden sairaanhoitajan on hoitotyön lisäksi osattava yhä paremmin tietojenkäsittelyä ja vuorovaikutusta potilaiden kanssa. 20 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 21

12 u u Sairaanhoitajan työhön liittyy Suomessa paljon itsenäisiä töitä, ei siis vain avustavia tehtäviä. Juha Kinnunen käisevästä työstä. Tekniikan hyödyntämiseen satsataan nyt terveydenhuollossa, Latvala sanoo. Hoitotyön tekijöiden osaamisvaatimusten muuttumisen lisäksi Kinnunen muistuttaa rakenteiden muuttamisen tärkeydestä. Hänen mukaansa erikoisalapohjainen jako murtuu tulevaisuuden sairaaloissa. Tiedon määrän kasvaessa tarvitaan luonnollisesti vahvaa erikoisosaamista ja erikoistumista, mutta työt pitää organisoida asiakaslähtöisyyden, ei erikoisosaamisen mukaan. Esimerkiksi ikääntyneillä diagnoosien määrä lisääntyy koko ajan, jolloin tarvitaan laaja-alaisia taitoja. Uusi sairaala houkuttelee työvoimaa Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa Kinnunen pitää tärkeimpänä sitä, että alan koulutusohjelmat ja täydennyskoulutus vastaavat tulevaan teknologiseen haasteeseen. Mielenkiintoa sosiaali- ja terveysalan eri ammatteja kohtaan riittää kyllä. Tehohoito, leikkaussalitehtävät ja kirurginen hoito kiinnostavat nuoria selvästi eniten. Mielenterveyspuoli kiinnostaa vanhuspuolta enemmän. Hieman erikoisemmat tehtävät houkuttavat perusterveydenhuoltoa enemmän, Latvala kertoo. JAMK ja sairaanhoitopiiri ovat käyneet vuosien saatossa tiivistä vuoropuhelua. Se on ollut molemmille hedelmällistä niin opiskelijoiden harjoittelupaikkojen kuin yleisen tiedonvaihdon osalta. Kinnunen laskee uuden, huippumodernin sairaalan rakentamisen Jyväskylään lisäävän alueen vetovoimaa lääkäreiden ja sairaanhoitajien silmissä. Olemme jatkossakin vaativaa hoitoa tarjoava sairaala, joten on aivan ratkaisevaa löytää meille vahvaa ammatillista osaamista. Sairaanhoitopiirille on iso etu, että omalla paikkakunnalla on suuri alan koulutusyksikkö. Pyrimme tarjoamaan urakehityksen mahdollisuuksia niin pitkälle kuin suinkin mahdollista, sairaanhoitopiirin johtaja sanoo. n Katja Kivisellä on jo taskussaan lähihoitajan tutkinto. Halusin laajentaa osaamistani. Sairaanhoitajana on mahdollisuus tehdä tulevaisuudessa monia eri töitä. Opiskelijamme astuvat aivan uuteen maailmaan SOSIAALI- JA TERVEYSALAN MURROS MUUTTAA MYÖS AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN ARKEA, SEKÄ OPISKELLESSA ETTÄ TYÖHÖN SIIRRYTTÄESSÄ. JAMKIN HYVINVOINTIYKSIKÖN UUSI JOHTAJA ON VALMIS TEKEMÄÄN TÖITÄ TÄMÄN MUUTOKSEN EHDOILLA. Teksti Tommi Salo Kuva Petteri Kivimäki Koko sosiaali- ja terveysala on suuressa muutoksessa, ja tarvitsemme edelleen herkkyyttä reagoida muuttuvaan tilanteeseen, myös koulutuksessa, korostaa elokuun alkupuolella JAMKin hyvinvointiyksikön johtajana aloittanut Pertti Malkki. Seuraava iso näkyvä murros on uusien sosiaali- ja terveysalueiden luominen. JAMKista valmistuvat opiskelijat siirtyvät siis erilaiseen työmaailmaan edeltäjiinsä verrattuna. Kaikki ammattikorkeakoulut elävät jatkossa uuden mallin mukaisessa maailmassa. Toisaalta ammattikorkeakouluilla on oma tärkeä roolinsa uusien toimintamallien luomisessakin, Malkki muistuttaa. Malkki siirtyi hyvinvointiyksikköön Jyväskylän kaupungin henkilöstöjohtajan paikalta. Uusi työpaikka toi Malkin tavallaan oven toiselle puolelle. Nyt olen sillä puolella, jossa koulutetaan ihmisiä työelämään, kun ennen he jo olivat siellä. Iso kysymys kuuluu, millaisilla valmiuksilla työnnämme jatkossa opiskelijoita eteenpäin. Asiantuntijoiden viisaus käyttöön Noin yhdeksän vuoden pesti Jyväskylän kaupungin henkilöstöjohtajana jätti Malkille vahvan verkoston kuntasektorille. Se myös opetti uuteen tehtävään, sillä sosiaali- ja terveystoimi, ja sitä myöten hyvinvointialakin, on mittava sektori kaupungin toiminnassa ja budjetissa. Hyvinvointiyksikön johtaja Pertti Malkki korostaa uudessa työssään avointa ja rehellistä vuorovaikutusta ihmisten välillä. Malkilla on kaikkiaan 15 vuoden kokemus kuntasektorin henkilöstöasioista. Meillä on hyvinvointiyksikössä valtavasti ammattitaitoa ja osaamista. Tämä on vahva asiantuntijaorganisaatio, jolla on laajat verkostot. Minun tehtäväni on osaltaan tukea sitä, että saamme koko tämän asiantuntijaporukan innon ja viisauden aidosti käyttöön, yksikönjohtaja miettii tulevia työvuosiaan. Malkin mukaan ammattikorkeakoulussa on tärkeää saada keskinäiseen sopusointuun ammattikorkeakoulututkintojen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen työelämävastaavuus, TKI-toiminta, kansainvälinen toiminta sekä koulutusvienti. Sisällöt ovat luonnollisesti tärkeitä, mutta silti kaikki toiminta tapahtuu ihmiskylki edellä, Malkki kuvaa omaa johtajarooliaan. n PERTTI MALKKI Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön johtaja alkaen. Siirtyi tehtävään Jyväskylän kaupungin henkilöstöjohtajan paikalta. Syntynyt 1965 Pielavedellä, jossa käynyt peruskoulun. Opiskellut Kuopion yliopistossa. Filosofian tohtori, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettajan ammatillinen pätevyys. Työskennellyt muun muassa lähes viisi vuotta Raahen kaupungin henkilöstöpäällikkönä ja noin yhdeksän vuotta Jyväskylän kaupungin henkilöstöjohtajana. 22 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 23

13 TUPLAYRITTÄJÄ kehittää hyvinvointiteknologiaa PARHAIMMILLAAN AMK-OPINTOJEN AIKANA SYNTYY UUSIA LIIKEIDEOITA, JOTKA TUOTEKEHITYKSEN JA ASIANTUNTIJOIDEN TOTEUTTAMAN VALMENNUKSEN ANSIOSTA JOHTAVAT KASVUYRITYKSEN PERUSTAMISEEN OPINTOJEN PÄÄTYTTYÄ. INSINÖÖRIKSI (AMK) KEVÄÄLLÄ 2013 VALMISTUNUT MIKA LÄHTEENMÄKI JATKAA OPINTOJENSA AIKANA SYNTYNEEN LIIKEIDEAN KEHITTÄMISTÄ JA USKOO, ETTÄ PARIN VUODEN KULUTTUA WELITECH OY ON VAKAALLA KASVU-URALLA. Teksti ja kuvat Timo Sillanpää Mika Lähteenmäki keskittää yritystensä tuotekehityksen Kinkomaan Vitapolikseen, johon on rakentumassa hyvinvointialan yritysten keskittymä. Mika Lähteenmäki (29) perusti hyvinvointiteknologian tutkinto-ohjelmasta insinööriksi (amk) valmistuttuaan Wellness Engineering Oy:n, joka tarjoaa kiinteistöille kodinohjausjärjestelmiin perustuvia älykotipalveluja. Palvelut sisältävät markkinoilla jo pitkään ollutta teknologiaa, jonka avulla voidaan keskitetysti ohjata esimerkiksi omakotitalon lämmitystä, ilmastointia ja valaistusta. Sähköasentajana ennen amk-opintoja työskennellyt Lähteenmäki perusti ensimmäisen yrityksensä, jotta hänellä olisi taloudelliset mahdollisuudet jatkaa JAMKissa aloittamaansa liikeanalyysin tuotekehitystä. Lähteenmäen mukaan tuotekehitystyön alla olevan liikeanalyysin toteutusmenetelmä on lajissaan ainutlaatuinen. Innovaatio on tarkoitus kaupallistaa elokuussa 2014 perustetun Welitech Oy:n kautta. Liikeanalyysipalvelu tuottaa mittausdataa kuntoutuksesta ja sen vaikuttavuudesta. Samalla kun olen rakentanut älykotijärjestelmiä, olen neuvotellut Welitechin liiketoimintaan liittyvästä rahoituksesta ja hionut liikeideaa kokeneiden yritysvalmentajien sekä terveydenhuollon ammattilaisten tuella. Olen jatkanut yhteistyötä myös JAMKin asiantuntijoiden kanssa. Suomen suurimmat sairaalat ovat suostuneet Welitechin pilottikohteiksi, ja yhteyksiä on luotu ulkomaillekin, kuten Ruotsiin, Singaporeen ja Englantiin. Kasvuyrityksen kehitysvaiheiden seuraaminen on opettavainen prosessi. Mika Lähteenmäki Vanhempani ovat yrittäjiä, mikä varmasti vaikutti siihen, että oman yrityksen perustaminen oli mielessä jo aloittaessani insinööriopinnot. Lisäksi työelämä on muuttunut projektimaiseksi, mikä tukee työllistymistä oman yrityksen kautta, kertoo Uuraisilta kotoisin oleva Lähteenmäki. JAMKista alku kahdelle yritykselle Lähteenmäki toteaa, että ilman ammattikorkeakouluopintoja hän ei olisi uskaltanut lähteä rakentamaan uuteen innovaatioon perustuvaa kasvuyritystä. JAMKissa keskityin erityisesti tuotekehitykseen. Varsinkin hautomotyöskentely oli antoisaa ja toi kokemusta muun muassa oman liikeidean esittelystä bisnesmaailman konkareille. Ilman niitä kokemuksia neuvottelut Welitechin liiketoiminnan rahoituksesta olisivat olleet mahdottomia. Lisäksi opiskeluaikana sain euroa Tuoteväylä-rahoitusta, mikä mahdollisti tuotekehityksen ja teknologian testaamisen. Yritysten tukikohta sijaitsee Kinkomaan Vitapoliksessa, mutta Lähteenmäki itse asuu Helsingissä. Suunnitelmissa on keskittää Welitechin tuotekehitys Kinkomaalle, jonne keskittyy tulevaisuudessa erilaisia hyvinvointialan yrityksiä. Lähteenmäki aikoo jatkaa myös leipäyrityksensä Wellness Engineering Oy:n kehittämistä ja uskoo yrityksen maltilliseen kasvuun, sillä kiinteistöautomaatio yleistyy myös tavallisissa kodeissa. Suurimmat odotukset kohdistuvat kuitenkin Welitechiin. Haaveena on, että Welitech lähtee voimakkaaseen kasvuun ja menestyy kansainvälisillä markkinoilla. Kasvuyrityksen kehitysvaiheiden seuraaminen on opettavainen prosessi. n RAKENNEMUUTOS VAATII MYÖS ASENNEMUUTOSTA Runsaat viisi prosenttia JAMKista valmistuneista aloittaa työuransa yrittäjänä. Tavoitteena on kasvattaa heti valmistumisensa jälkeen yrittäjänä aloittavien osuus yli kymmeneen prosenttiin. Tarvitsemme elinkelpoisia yrityksiä, joilla on mahdollisuus kasvaa, työllistää ja kansainvälistyä, toteaa JAMKin yrittäjyys- ja innovaatiotoiminnasta vastaava liiketoimintajohtaja Pekka Jääskö. Yrittäjyyspolku kannustaa ja opettaa JAMKissa on lisätty opiskelijoiden mahdollisuuksia saada valmennusta ja tukea oman yrityksen perustamiseen. JAMK Generator on kehittynyt muutamassa vuodessa monipuoliseksi palvelutarjottimeksi, joka tarjoaa opiskelijoille erilaisia palveluita tuote- ja liikeidean hiomiseksi. Opiskelija voi jo opintojensa aikana perustaa osuuskunnan ja testata liikeideaansa. Oman, markkinoille tähtäävän yrityksen perustaminen voi tapahtua opintojen aikana tai opintojen jälkeen, Jääskö kertoo. Tarvittaessa uuden yrityksen kätilöinnissä hyödynnetään myös Jyväskylän Yritystehtaan palveluja. Yritystehdas on JAMKin, Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n ja Suomen Yrityskehitys Oy:n palvelukokonaisuus, joka tukee uusien kasvuyritysten syntymistä ja kehittämistä. Kokeneet yrittäjyyden ja riskisijoittamisen asiantuntijat ovat käytettävissämme, kun liikeideaa lähdetään kaupallistamaan ja sen elinkelpoisuutta sekä mahdollisuuksia rahoitukseen ja kasvuun arvioidaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on Suomen Yrityskehitys Oy:n kanssa yhteistyössä toteutettava rahoituspaneeli, Jääskö toteaa. Jääskö pitää tärkeänä kaikille amktutkintoa opiskeleville pakollisia yrittäjyys- ja innovaatio-opintoja. Viiden opintopisteen opintojaksolla käydään läpi yrittäjyyden perusteita. Opiskelijat pääsevät myös työstämään yritysten toimeksiantoja yrittäjyysopintoihin sisältyvällä innovaatioviikolla. n 7 ASKELTA YRITTÄJYYTEEN JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS p YRITYSRAHOITUS p JAMK ESIHAUTOMO JA HAUTOMO p OSUUSKUNNAT yrittäjyyden oppimisympäristöinä p PROJEKTIT JA LABIT tuotekehitysympäristöinä p AKTIVOINTI JA INNOSTAMINEN Kilpailut, leirit, tapahtumat ideointi ja innovointikurssit p YRITTÄJYYDEN PERUSTEET JA MUUT YRITTÄJYYTEEN LIITTYVÄT KURSSIT 24 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 25

14 f Äänekosken biotuotetehtaan lasketaan synnyttävän Keski-Suomeen biotalouteen keskittyneiden yritysten monipuolisen ekosysteemin. Metsä Fibren tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn rohkaisee pk-yrityksiä mukaan tehtaan arvoketjuun. Sparraamalla yritys kasvuun Metsä Fibren biotuotetehdashanke Äänekoskella PIENETKIN HYÖTYVÄT JÄTTILÄISESTÄ UUDEN SUKUPOLVEN BIOTUOTETEHDAS AVAA KESKISUOMALAISILLEKIN PK-YRITYKSILLE HUIMIA NÄKYMIÄ. METSÄ FIBREN KESKITTYESSÄ OMIIN VAHVUUKSIINSA ARVOKETJUSSA ON TILAA KUMPPANIYRITYKSILLE METSÄSTÄ MAANTIELLE. Teksti Tommi Salo Kuvat Metsä Group Äänekoskelle suunnitellun biotuotetehtaan työllistäväksi vaikutukseksi on tuotannon käynnistyttyä arvioitu yli työpaikkaa koko arvoketjussa Suomessa. Tehtaan rakennusajan työllistävä kokonaisvaikutus on yli henkilötyövuotta. Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren suunnittelema tehdashanke on toteutuessaan Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi, hieman yli miljardi euroa. Tehtaan arvoketjussa on tulevaisuudessa lukuisia toimijoita pienistä paikallisista yrityksistä globaaleihin suuryrityksiin. Pk-yritysten on uskallettava lähteä mukaan ketjuun. Näin ne luovat uusia työpaikkoja ja kasvavat. Sitä kautta syntyy hyötyä koko Suomen kansantaloudelle, Metsä Fibren tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn korostaa. Von Weymarn sanoo Metsä Fibren keskittyvän omaan ydinliiketoimintaansa, jolloin syntyy luonnollista tarvetta alansa erikoisosaajille. Biotuotetehdas luo Jyväskylän seudulle ja koko Suomeen biotalouteen keskittyneiden yritysten monipuolisen ekosysteemin. Kumppaneita tarvitaan metsästä aina valmiiden tuotteiden kuljetuksiin. Muuten arvoketju ei toimi. Kun löydetään molemminpuolinen luottamus ja molempia kumppanuuden osapuolia hyödyttävä malli, ollaan oikealla tiellä. Raaka-ainetta on ympärillä riittävästi Biotuotetehdas suunnitellaan rakennettavaksi Äänekosken nykyisen sellutehtaan viereen olemassa olevalle tehdastontille. Sijainti on raaka-aineen saatavuuden kannalta hyvä ja logistiset verkostot pitkälti olemassa. Valmistuttuaan tehdas lisää puunkäyttöä merkittävästi. Äänekoski on perinteinen toimipaikka, josta löytyy osaamista ja kokemusta. Tärkeintä on, että metsää on ympärillä paljon, von Weymarn sanoo. Hän muistuttaa valmistavan teollisuuden olevan tulevaisuudessakin olennainen osa Suomen kansantaloutta. Siksi on tärkeää löytää oikeita tekijöitä myös uuden biotuotetehtaan arvoketjuun. Von Weymarnin mukaan suurimmat osaamiseen liittyvät haasteet ovat tulevaisuudessa ketjun alkupäässä. Miten nuoria innostetaan metsäkoneen kuljettajiksi ja kuljetusliikkeen työntekijöiksi? Tarvitsemme luonnollisesti uusia osaajia myös tehtaalle eläköityvän henkilöstömme tilalle. n Biotalousalan yrityksille tarjotaan mahdollisuus sparrata liiketoimintaansa ulkopuolisten osaajien avulla. Biotalouden Kasvupolku on maksuton kisa ja sparrausprosessi kasvuhaluisille yrityksille. Ulkopuoliset kasvun sparraajat tuovat osaamisensa yritysten käyttöön. Yritykset tapaavat kahden Kiitoratapäivän aikana yhteensä kymmenen sparraajaa, jotka ovat rahoituksen, myynnin, markkinoinnin, juridiikan, johtamisen, hallitustyöskentelyn tai biotalouden asiantuntijoita. Biotalouden Kasvupolku koostuu kahdesta haarasta. Bioketju Kasvupolulle voivat hakea yritykset, joiden liiketoiminta kohdistuu metsästä sellutehtaan portille. Toiminta voi liittyä bioenergian tuottamiseen, hankintaan tai käyttöön. Lisäksi kisa on tarkoitettu luonnonmateriaalien jatkojalostukseen, logistiikkaan, metsänhoidon koneellistamiseen, jätteenkäsittelyyn, metsänhoitopalveluihin tai metsäsuunnitteluun keskittyneille yrityksille. Biotuote Kasvupolku kohdistuu puolestaan sellutehtaan kupeessa tapahtuvaan liiketoimintaan. Haku kisaan on valtakunnallinen. Kasvupolkua ovat mahdollistamassa JAMK, Metsä Forest, Vapo Oy, Sitra ja SSYP Kehitys Oy. Ilmoittaudu mukaan kasvupolulle Bioketju Kasvupolun starttitilaisuus järjestettiin syyskuun puolivälissä JAMKin Biotalousinstituutissa Saarijärvellä. Aiheeseen olivat paikalla herättelemässä useat biotalousalan asiantuntijat. Yritykset pääsevät Kasvupolulla tarkistamaan omia liiketoimintasuunnitelmiaan ja hyödyntämään ulkopuolista sparrausta. Kasvupolku on Metsä Fibrelle ja Metsä Forestille yksi tapa tunnistaa kumppanuuksia, Metsä Fibren tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn sanoo. Bioketju Kasvupolulle on mahdollista ilmoittautua saakka. Kehittämisprosessi kestää marraskuuhun n Lisätietoja: 26 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 27

15 Omalla tavalla MATKAILUALALLA REVONTULI JA SAVUTUVAN APAJA OVAT PITKÄÄN OMAA TIETÄÄN KULKENEITA KESKISUOMALAISIA MATKAILUALAN PERHEYRITYKSIÄ, JOTKA TUNNETAAN KOKO MAASSA. MOLEMMAT OVAT MYÖS JAMKIN KUMPPANUUSYRITYKSIÄ. Teksti ja kuvat Ismo Myllylä Jyväskylän Haapaniemessä Päijänteen rannalla toimiva Savutuvan Apaja tunnetaan ainutlaatuisesta tunnelmasta ja hyvästä palvelusta. Hankasalmen aseman tuntumassa sijaitseva Revontuli on puolestaan kasvanut parissa vuosikymmenessä monipuoliseksi viihde- ja hyvinvointikeskukseksi. Revontuli tarjoaa menoa ja lepoa Revontuli sai alkuna vuonna 1993, kun yrittäjä Markku Kinnunen osti silloisen Hankamotellin. Sen jälkeen toiminnan kehittämiseen on investoitu miljoonia euroja. Olemme kehittäneet Revontulesta hyvinvointikeskusta, joka tarjoaa menoa ja lepoa ympäri vuoden. Suuria investointeja olemme tehneet noin seitsemän vuoden välein, kertoo Revontulen toimitusjohtaja Tiia Valkama, Markku Kinnusen tytär. Viimeisimmän suuren investoinnin tuloksena Revontuleen avattiin keväällä 2014 Bowling Diner, jossa yhdistyvät periamerikkalaiseen tyyliin keilahalli ja hampurilaisravintola. Valkaman mukaan kyseessä oli heille vähän erilainen investointi, jolla asiakkaiksi tavoiteltiin myös lähiseudun asiakkaita. Pääosa meidän asiakkaistamme on yrityksiä tai yhteisöjä sekä viikonloppuisin tanssijoita tai golfin harrastajia, jotka tulevat hyvin laajalta alueelta. Onkin hienoa, että Bowling Diner on houkutellut Revontuleen lähialueen perheitä keilaamaan, syömään ja viihtymään. Savutuvan Apajan ainutlaatuista tunnelmaa Markku ja Marjatta Apponen perustivat Savutuvan Apajan 1980-luvun alussa. Nykyään yrityksessä työskentelevät myös tytär Miina-Maria Ayala ja poika Mikko Apponen. Muun muassa oppilaitosyhteistyöstä yrityksessä vastaava Ayala sanoo Savutuvan Apajan olleen aina osa hänen elämäänsä. Hänellä on myös selvä käsitys siitä, mit- kä ovat yrityksen vahvuudet. Vanhat keskisuomalaiset talonpoikaisrakennukset Päijänteen rannalla tarjoavat hienot puitteet juhlille, kokouksille ja muille kokoontumisille. Kun siihen yhdistetään laadukas ja henkilökohtainen palvelu, pystymme tarjoamaan asiakkaillemme ainutlaatuisen tunnelman. Tästä pidämme kiinni, vaikka mietimme ja haistelemme myös uusia mahdollisuuksia. Yhteistyötä JAMKin kanssa Sekä Savutuvan Apaja että Revontuli ovat tehneet pitkään yhteistyötä JAMKin kanssa. Molemmille ryhtyminen kumppanuusyritykseksi oli luontevaa jatkoa tälle yhteiselle historialle. Olen innostunut oppilaitosyhteistyöstä. Meidän osaltammehan kyse on ollut tähän saakka ennen kaikkea työharjoittelupaikkojen tarjoamisesta, mistä kokemukset ovat olleet hyviä. Kumppanuussopimus tarjoaa yhteistyöhön uusia mahdollisuuksia, Ayala arvioi. Meillä on JAMKin kanssa yhteistä historiaa jo 1990-luvun lopulta lähtien. Yhteistyön muodot ovat vaihdelleet tarpeistamme riippuen. Apua olemme saaneet esimerkiksi toiminnan kehittämiseen ja meille tärkeiden palvelujen konseptointiin, Valkama kertoo. n Systemaattista yhteistyötä Kumppanuusyhteistyö on JAMKin ja yrityksen välistä pitkäaikaista ja kokonaisvaltaista yhteistyötä. Sen tavoitteena on kehittää yhteistyön systemaattisuutta, tuoda laaja-alaisia ratkaisuja yrityksen tarpeiden ja JAMKin tarjonnan yhteensovittamiseksi sekä mahdollisesti rakentaa uusia yhteistyön muotoja. Kumppanuusyrityksen kanssa tehdään kumppanuussopimus, jossa määritellään yhteistyön muodot sopimuskaudella. Lisätietoja JAMKin kumppanuusyhteistyöstä: Yrityspalvelu asiantuntija Antero Kivelä, SAVUTUVAN APAJA Markku ja Marjatta Apponen perustivat vuonna Tarjoaa tilauksesta laadukkaita ja monipuolisia ravintola- ja kokouspalveluja, mahdollisuuden saunomiseen rantasaunoissa sekä majoituspalveluja vuoden jokaisena päivänä. Alueella on yli 30 keskisuomalaista vanhaa talonpoikaisrakennusta. 4 omaa ja 4 palkattua työntekijää. Miina-Maria Ayalalle Savutuvan Apaja on tuttu ympäristö lapsesta lähtien. REVONTULI Toiminta alkoi 1993, kun yrittäjä Markku Kinnunen osti Hankamotellin. Viihde- ja hyvinvointikeskus, joka tarjoaa majoitus-, ravintola- ja kokouspalveluja sekä monipuolisia ohjattuja aktiviteetteja. Käytössä muun muassa oma 18-reikäinen golfkenttä, keilarata sekä rantasaunat ja porealtaat. Eturivin artistit esiintyvät Revontulen tanssilavalla säännöllisesti. Työntekijöitä noin 20 ja kesällä sesonkiaikana yli 30. Toimitusjohtaja Tiia Valkama sanoo, että Revontulen keväällä avattu Bowling Diner yhdistää keilahallin ja hampurilaisravintolan aitoamerikkalaiseen tyyliin. 28 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 29

16 Tekstit Pia Tervoja OPINNÄYTETYÖT PIA TERVOJA MYÖS MIESJOHTAJAT KOROSTAVAT YHDESSÄ TEKEMISTÄ JA SOSIAALISIA TAITOJA Haastatteluun osallistuneista johtajista peräti 73 prosenttia nosti esille vuorovaikutustaidot johtajan yhtenä tärkeimmistä ominaisuuksista, kertoo Joonas Jokinen. Marianne Ekonen: Keskijohdossa toimivien naisten ja miesten tarinat uristaan korkean teknologian alalla. Väitöskirja. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, johtaminen Organisaatioiden keskijohtoa ei ole juurikaan tutkittu Suomessa eikä maailmalla. Marianne Ekosen väitöskirja tarjoaa uuden näkökulman keskijohdossa toimivien naisten ja miesten johtamisuriin. Se tuo näkyville sen, millaisia merkityksiä eri sukupuolet antavat urakehitykselleen. Väitöskirjassa myös avataan tämän päivän johtajuuden ulottuvuuksia. Aikaisemmassa uratutkimuksessa sukupuolet eivät ole olleet näkyvillä vaan miesjohtajan on ajateltu olevan normi. Tutkimuksessani keskijohdon johtamisurat näyttäytyivät moninaisina ja molemmat sukupuolet antoivat samankaltaisia merkityksiä uralleen. Keskijohto vaikutti myös tyytyväisemmältä työhönsä kuin usein ajatellaan, Ekonen kertoo. Sukupuolten ajattelun erot tulevat esiin työn ja perheen yhteensovittamisessa. Miehet kokivat, että perhe-elämä pelasti heidät liialta työnteolta. Naiset puolestaan ajattelivat, että perheen tuki mahdollisti heidän urakehityksensä. Molemmat sukupuolet korostivat ihmissuhteiden ja sosiaalisten taitojen merkitystä työssään ja siinä menestymisessä. Onnistuminen työssä tulee yhdessä tekemisen kautta. Tutkittavat kokivat olevansa palveluammatissa, jossa he näyttivät alaisilleen suuntaa ja tukivat heitä tarvittaessa. Ekonen uskoo, että johtaminen muuttuu lähitulevaisuudessa entistäkin yhteisöllisemmäksi ja ihmisläheisemmäksi. Johtamisurat saattavat muuttua myös aikaisempaa projektiluonteisemmiksi, mikä vaatii epävarmuuden ja muutoksen sietämistä. n IIDA LIIMATAINEN Vuorovaikutustaidot ovat hyvän johtajuuden perusta Joonas Jokinen: Parempi johtaa hyvin. Hyvä johtajuus Keski-Suomen johtajien kokemana. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma Johtajan rooli on muuttunut autoritäärisestä vallankäyttäjästä joukkuepelaajaksi, joka kykenee jakamaan johtamisvastuuta myös muille työntekijöille. Yhä nopeammin muuttuva toimintaympäristö ja esimerkiksi teknologinen kehitys tuovat paineita johtamisajatusten päivittämiselle ja arkipäivän johtajuudelle. Tradenomi Joonas Jokinen tutki opinnäytetyössään, miten keskisuomalaiset johtajat mieltävät hyvän johtajuuden. Tutkimus perustui sanomalehti Keskisuomalaisessa ilmestyneeseen artikkelisarjaan, joka oli osa Keski-Suomen kauppa- kamarin Parempi johtaa hyvin -kampanjaa. Juttusarjan oli toimittanut toimittaja Pia Tervoja. Tutkimuksessa oli mukana 44 johtajan haastattelut. Johtajissa oli sekä pienten että keskisuurten yritysten ja yhteisöjen johtajia. Johtajista osa oli ollut tehtävässään pitkään, osa oli vasta tullut tehtäväänsä. Tutkimuksen mukaan valtaosa johtajista piti vuorovaikutustaitoja eli suhdeosaamista ja viestinnällisiä taitoja yhtenä hyvän johtajan tärkeimmistä ominaisuuksista. Suhdeosaaminen on tärkeää paitsi oman työyhteisön sisällä myös verkostoissa. Yhä useampi yritys toimii myös kansainvälisissä verkostoissa, Jokinen toteaa. Hyvän johtajan ominaisuuksiin lukeutuu niin ikään kyky toimia nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Hyvä johtaja tuntee oman alansa hyvin ja osaa ennakoida uudet tilanteet sekä toimia niiden edellyttämällä tavalla. Kolmantena hyvän johtajan ominaisuutena Jokinen nostaa esiin esimerkillä johtamisen. Johtajan on toimittava niin kuin odottaa myös alaistensa toimivan. Teot, käyttäytyminen ja intohimo työtä kohtaan ovat ominaisuuksia, joilla ansaitaan alaisten kunnioitus. Johtajan on toimittava aatteidensa mukaisesti niin, että teot ja puheet kulkevat käsi kädessä", hän toteaa. Jokinen arvioi, että ihmislähtöinen johtaminen on kaiken kaikkiaan helpompaa pienissä ja tiiviissä työyhteisöissä, koska johtajat tuntevat alaisensa ja heidän vahvuutensa paremmin. n PK-YRITYKSET TARVITSEVAT LISÄÄ TIETOA BRÄNDÄYKSESTÄ Heidi Neuvonen: Brändistrategian omaksuminen pienten ja keskisuurten huipputeknologiayritysten johtajien käsitysten mukaan. Understanding brand strategy adoption by high tech SME managers. Väitöskirja. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, markkinointi Brändit ovat yrityksille strategisesti tärkeätä ja immateriaalista arvokasta omaisuutta. Korkean teknologian pk-yritykset eivät silti osaa vielä hyödyntää brändejä niin hyvin kuin mahdollista. Heidi Neuvonen kartoitti väitöstutkimuksessaan suomalaisten ja yhdysvaltalaisten high tech -yritysten brändistrategioiden rakentumista: mitkä asiat edistävät ja mitkä hidastavat prosessia. Neuvosen mukaan yritysjohtajat tarvitsevat lisää tietoa brändien merkityksestä ja siitä, miten luodaan brändistrategia. Brändien rakentaminen tulee nähdä osana strategista johtamista. Julkisilla toimijoilla, kuten korkeakouluilla, rahoittajilla ja kehittämisyhtiöillä, on tässä tärkeä rooli tiedonvälittäjänä. Neuvosen mukaan asiantuntijatieto auttaa yrityksiä tekemään brändäystä hallitusti niin, että brändi kantaa pitkälle. Brändi on pääomaa, joka elää, vaikka omistajuudet taustalla vaihtuvat. Kasvaville high tech -yrityksille brändäys on erityisen tärkeää, koska markkinoilla on vasta vähän vahvoja brändejä. Neuvonen toteaa, että paine brändien luomiseen on ollut suurempi kuluttajapuolella toimivilla yrityksillä, mutta on viime aikoina lisääntynyt myös B2B-yrityksillä. Kilpailu kiristyy ja on mietittävä, miten yrityksestä ja tuotteista viestitään. Samalla korostuu syvällisen asiakasymmärryksen merkitys. n MIKA KARHULAHTI 30 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 31

17 JULKAISUJA Piilotyöpaikasta aito työpaikka KOLUMNI Konsultatiivisuus tekee asiakkaasta Maija Haaranen ja Erica Svärd: Urakortit uusiksi. Piilotyöpaikasta aito työpaikka. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 181/2014. Saatavana painettuna sekä e-kirjana Tähtijulkaisutverkkokaupasta osoitteesta Piilotyöpaikat muodostavat valtaosan työmarkkinoista, mutta perinteisesti työnhaku on keskittynyt vain avoimiin työpaikkoihin. Piilotyöpaikalla tarkoitetaan työmahdollisuutta, jo- Etnografinen tutkimus onnistuu myös verkossa Jorma Kananen: Netnografia verkkoyhteisöjen tutkiminen opinnäytetyönä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 182/2014. Saatavana painettuna sekä e-kirjana Tähtijulkaisutverkkokaupasta osoitteesta NETNOGRAFIA JORMA KANANEN Ihmiset viettävät yhä enemmän aikaansa verkossa, joten myös etnografisen tutkimuksen on siirryttävä verkkoon. Etnografia tarkoittaa tutkimus- JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU JAMK.FI ta, jossa tutkija pyrkii saamaan syvällisen näkemyksen tutkimastaan kohderyhmästä. Verkossa toteutettavaa etnografista tutkimusta kutsutaan netnografiaksi, online-etnografiaksi tai web-etnografiaksi. Kananen käsittelee kirjassaan etnografisen tutkimuksen toteuttamista verkossa. Tutkimuksen kohteena voivat olla verkkoyhteisöt tai verkkoa voidaan käyttää fyysisen maailman yhteisöjen tutkimiseen. Tyypillisiä verkkoyhteisöjä ovat erimerkiksi yritykset, erilaiset alakulttuurit tai uskonnolliset ryhmät. Netnografian tiedonkeruumenetelminä toimivat havainnointi, osallistuva havainnointi, teemahaastattelut, kyselyt ja erilaiset dokumentit. Jotta tutkimus olisi netnografista ja tutkija saisi kohderyhmästään syvällisen kuvan, tutkijan on osallistuttava verkkoyhteisön toimintaan vähintään osallistuvalla havainnoinnilla. n ta ei ole laitettu julkiseen hakuun. Haarasen ja Svärdin teoksessa työnhaku etenee toteuttaen 7T-projektimallia, jossa työnhakija on oman työnhakunsa projektipäällikkö. Lähtökohtana työnhakuprojektille on työelämän muutosten ymmärtäminen ja toimialojen seuranta. Moderni työnhaku on projekti, joka vaatii selkeää tavoitteenasettelua, systemaattista toimintaa ja järjestelmällistä tiedon hankintaa. Oman osaamisen tunnistaminen ja tuotteistaminen takaavat osaamisen markkinoinnin oikeille kohderyhmille potentiaalisille työnantajille. Julkaisu tarjoaa paljon konkreettisia vinkkejä tiedonhakuun ja työnhaussa onnistumiseen. Kirjassa käydään läpi myös sosiaalisen median ja verkostoitumisen merkitys osana modernia työnhakuprosessia. Teos sopii kaikille, jotka haluavat päivittää työnhakutaitojaan. Se tarjoaa tietoa myös uravalmentajille, työnhakukoulutuksiin ja oppilaitoksille. n MAIJA HAARANEN & ERICA SVÄRD URAKORTIT UUSIKSI Piilotyöpaikasta aito työpaikka JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU JAMK.FI LAULU KUULUU LAPSILLE Heidi Kantanen, Anne-Mari Kuusisaari ja Leena Pantsu: Soiva soppa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 179/2014. Saatavana painettuna sekä e-kirjana Tähtijulkaisut-verkkokaupasta osoitteesta Musiikkileikkikoulunopettajien ammatillinen koulutus alkoi Keski-Suomen konservatoriossa vuonna 1987 ja muuttui vuonna 1998 JAMKin varhaisiän musiikinopettajien koulutukseksi. Jyväskylän vahva asema suomalaisessa musiikkikasvatuksessa onkin tarjonnut perustan teokselle Soiva Soppa, johon on koottu opiskelijoiden säveltämiä lastenlauluja noin 25 vuoden ajalta. Musiikillisessa keittokirjassa lauluun vauhdittavat maskotit Piisamirotta Pasi ja Jättivompatti Toto Paula Kainulaisen maalaamien satumaisten teemakuvien kautta. Soiva soppa sisältää 27 uutta lastenlaulua sekä loruja soitto- ja leikkiohjeineen. Mukana on yksinkertaisia soitinsovituksia muun muassa kanteleelle ja laattasoittimille. Kirjan tekijät muistuttavat siitä, miten tärkeää musiikki ja laulu ovat lapsille. Lasten musikaalisuus kehittyy parhaiten musiikin kuuntelemisen ja musisoimisen kautta. Musiikkituokioihin liittyvät positiiviset kokemukset synnyttävät elämyksiä, jotka lapsi muistaa vuosienkin päästä. Monissa tutkimuksissakin on todettu, että lapsen luovat, esteettiset, emotionaaliset ja itseilmaisuun liittyvät kokemukset tukevat lapsen persoonallisuutta ja kehittävät kokonaiskasvua. n PÄÄHENKILÖN Konsultti ja konsultointi ovat sanoja, jotka herättävät kuulijassa monia mielikuvia. Joillakin kokemukset liittyvät asiantuntijaan, joka tulee avuksi tarkasti valmistautuneena ja tiedoillansa pistää asiat tehokkaasti järjestykseen. Toisilla taas mieleen tulee arkipäivästä vieraantunut diipadaapaa jauhava pukumies, jolla puhe jatkuu vaikka ajatus katkeaa. Tässä yhteydessä en puhu kummankaan alussa mainitun mielikuvan hahmosta. Tarkoitan konsultatiivisuudella ajattelutapaa ja työotetta, jotka näyttäytyvät asiakassuhteen hoitamisessa pieninä, mutta merkityksellisinä tekoina. Näistä teoista on hyötyä kaikissa asiakastilanteissa. Konsultatiivinen työote varmistaa asiakkaan pysymisen päähenkilönä, olipa kyse sitten myyntitilanteesta tai jo olemassa olevasta yhteistyön jatkamisesta. Seuraavat neljä keskeistä kysymystä kannattaa jokaisen asiakassuhteita hoitavan kysyä itseltään: Mihin oikeastaan pyrin? Haluanko auttaa asiakasta hänen lähtökohdistaan vai ohjaako minua paine herättää ennalta suunniteltu tarve asiakkaalle ja saada juuri tietty tuote myytyä. Olenko kiinnostuneempi omasta onnistumisestani ja suoriutumisestani vai asiakkaan saamasta hyödystä? Kenellä on asian omistajuus? Toiminko tavalla, jossa asiakas ottaa itse vastuun kehittämisestä, strategisista valinnoista tai hankinnoista vai annanko ulkoistaa vastuun itselleni? Olipa kyse myyntitilanteesta tai mistä tahansa yhteistyösuhteesta, lopputulos on sitä onnistuneempi, mitä selkeämpiä sitoutuminen ja omistajuus asiakkaalla ovat. Onko minulla kyky lukea tilannetta ja irtautua ennalta tekemistäni suunnitelmista (joita toki on hyvä olla)? Tilannetaju ja joustavuus pitävät huolen siitä, että tuotetta tai palvelua rakennetaan asiakkaan tarpeiden ehdoilla. Miten varmistan yhteisten merkitysten syntymisen? Hyvin usein vuorovaikutustilanteissa, etenkin SAMI VOUTILAINEN JARI KALAVAINEN TÄYDENNYSKOULUTUSPÄÄLLIKKÖ myyntitilanteissa, molemmilla osapuolilla on vahvat ennakkokäsitykset käsiteltävästä asiasta. Sopivat tarkentavat kysymykset ja ääneen sanoittaminen toisin sanoin auttavat pääsemään riittävästi samalle kartalle. Konsultatiivisen lähestymistavan keskeisin työkalu on kyky esittää kysymyksiä ja kuunnella enemmän kuin puhua itse. Kysymisen ainoa tarkoitus ei ole kerätä tietoa, vaan myös auttaa asiakasta näkemään tilanteensa ja tarpeensa eri näkökulmista ja ehkä kokonaan uudella tavalla. Kysymisen taidon välttämätön edellytys on myös kuuntelemisen taito ilman jatkuvaa omien mielipiteiden tyrkyttämistä. Konsultatiivinen työote myynnissä ja asiakassuhteiden hoitamisessa auttaa asiakasta ja siten myös meitä palveluntuottajina onnistumaan. Uskon, että hyvät kysyjät ja kiinnostuneet kuuntelijat ovatkin tulevaisuuden todellisia huippuosaajia. n Lisätietoja 32 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 33

18 LYHYESTI TAPAHTUMAT Koulutuksen osaajat kohtaavat Jyväskylässä AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät järjestetään tänä vuonna Jyväskylässä marraskuuta. Tutkimuspäivät on suunnattu kaikille ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen kehittämisestä kiinnostuneille. Tapahtuma tarjoaa koulutusosaajille foorumin myös oman tutkimustyön sekä erilaisten kehittämishankkeiden esittelyyn. Tänä vuonna teemoja ovat muun muassa oppilaitosjohtaminen, koulutus yrittäjyyden edistäjänä, monenlaiset oppijat sekä tutkintorakenteiden ja pätevyyksien muuttuminen. Myös työelämässä oppiminen ja oppimisympäristöjen muutos saavat tapahtumassa huomiota. Odotamme Jyväskylään noin 150 koulutusalan asi- 1. Millainen on työhistoriasi JAMKissa? Tulin nelisen vuotta sitten JAMKiin lakimiestehtäviin. Olen jonkin verran myös opettanut juridisia aineita. Henkilöstöpäällikkönä aloitin elokuun alussa. 2. Mikä uudessa tehtävässä on innostavinta? Työn monipuolisuus. Työssä vaaditaan kiinnostusta sekä organisaation liiketoimintaan että ihmisiin. Minut valittiin tehtävään rivityöntekijän paikalta, joten tunnen hyvin työntekijöiden arjen. Se toivottavasti myös näkyy työssäni. 3. Mihin tehtäviin tartuit ensimmäiseksi? Heti ensimmäisistä päivistä lähtien pääsin ratkomaan henkilöstöpäällikölle kuuluvia työntekijöiden henkilöstöasioita, kuten työsuhde- ja palkka-asioita sekä rekrytointeja. Yhtenä syksyn isona asiana on henkilöstöohjelman päivittäminen, jota tehdään isommalla tiimillä. Henkilöstöohjelmaan kuuluvat muun muassa henkilöstön osaamiseen ja sen kehittämiseen sekä työhyvinvointiin liittyvät asiat. Henkilöstöohjelman tulisi paitsi varmistaa johdon asettamat strategiset tavoitteet myös antaa esimiehille arjen työkaluja ja taata henkilöstön tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu. 4. Millä keinoilla JAMK säilyy houkuttelevana työnantajana myös jatkossa? Houkutteleva työnantaja pitää huolta henkilöstöstään. Meillä on hyvä sisäinen kulttuuri, joka nojaa yhteistyöhön ja osaamiseen. Samoin meillä on innostunut ja motivoitunut henkilöstö. Täytyy muistaa, että jokainen työntekijä antaa omalta osaltaan ulospäin kuvaa JAMKista. antuntijaa, kertoo järjestelyistä vastaavan JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja Ulla Mutka. Yhteistyössä AOKKin kanssa tutkimuspäiviä ovat järjestämässä Koulutuksen tutkimuslaitos, Korkeakoulututkimuksen seura CHERIF, Käytäntölähtöisen tutkimuksen yhdistys PraBa ry, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI), Ammatillisen koulutuksen tutkimusseura OTTU ry ja Suomen Kuntaliitto. llmoittautuminen tapahtumaan jatkuu 22. lokakuuta saakka. Tapahtuma järjestetään Dynamossa, Piippukatu 2:ssa. n Teksti: Timo Sillanpää Lisätietoja ENGLANNINKIELISIIN YAMK-KOULUTUKSIIN HAKU TAMMIKUUSSA JAMKin englanninkielisiin YAMK-koulutuksiin on poikkeuksellisesti hakuaika jo tammikuussa, Aikaisemmin koulutuksiin haettiin maaliskuussa yhteishaun aikaan. JAMKissa on kaksi englanninkielistä YAMK-koulutusta. Information Technology -koulutuksessa keskitytään kyberturvallisuuden kasvaviin haasteisiin. Työn ohessa suoritettavan koulutuksen laajuus on 60 opintopistettä. Degree Programme in International Business Management on laajuudeltaan 90 opintopistettä. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vastaa yliopistojen maisteritutkintoa. n Annukka Akselin aloitti henkilöstöpäällikkönä 5. Millaisten asioiden parista sinut löytää vapaa-ajalla? Laulan kakkossopraanona Jyväskylän Studiokuorossa. Kun työpäivän jälkeen laulaa kolme tuntia, tulee ihan uutena ihmisenä kotiin. Ohjelmistossamme on hyvin monipuolisesti musiikkia. Keväällä esitimme renessanssimusiikkia. Syksyllä järjestämme Lutakon tanssisalissa Jumalten keinu -konsertin, jossa on tarjolla musiikkia ja runoja Eino Leinon ja muiden runoilijoiden sielunmaisemasta. Saatammepa laulaa jonkun modernin, meille sävelletyn kantaesitysteoksenkin. n Teksti ja kuva: Pia Tervoja SYKSYN 2014 KONSERTIT klo 19 B-kurssi Kaisa Ylönen (mezzosopraano) klo 12 Iltapäiväkonsertti Kaisa Ylönen (mezzosopraano), Heikki Niininen (baritoni). Yleisönä senioriopettajat klo 18 Campus Sinfonietta Anatoli Melnikov (viulu). Kapellimestarina Kimmo Tullila klo 15 Cantinovumin 25-vuotisjuhlakonsertti Rita Varonen, kuoronjohtaja klo 14 Iltapäiväkonsertti klo 18 Soiva Soppa lastenkonsertti Koko perheen konsertti klo 15 Soiva Soppa lastenkonsertti Koko perheen konsertti klo 18 Kamarikimara Jyväskylän ammattiopiston ja JAMKin kamarimusiikkiyhtyeitä klo 19 Liedluokan-konsertti KIRJASTON AVOIMET KOULUTUKSET klo Löydä uudella Janetilla! Paikka: Pääkampus, FK klo Lähdeluettelo RefWorksilla Paikka: Lutakko, D klo Liiketalouden lähteillä Paikka: Pääkampus, FK klo Kirjallisuuskatsaukset systemaattisestiko? Paikka: Pääkampus, FK klo Tieteellisten artikkeleiden haku Paikka: Pääkampus, FK14 Kamarikuoro Cantinovum järjestää 25-vuotisjuhlakonserttinsa Kuoroa johtaa JAMKin lehtori Rita Varonen klo 14 Iltapäiväkonsertti klo 18 Sibelius-konsertti klo 21 Joutuos jouluyö Cantinovumin joulukonsertti Rita Varonen, kuoronjohtaja. Taulumäen kirkko klo Muskaristudion joulumatinea Tapahtumat Hannikaissalissa (Pitkäkatu 18 22), ellei tapahtuman yhteydessä toisin ilmoiteta. Vapaa pääsy klo Googletellen Paikka: Pääkampus, FK klo Lähdeluettelo RefWorksilla Paikka: Lutakko, D klo Terveysalan tiedonlähteet Paikka: Lutakko, FK klo Opetuksen ja kasvatuksen tiedonlähteitä Paikka: Pääkampus, FK klo Lähdeluettelo RefWorksilla Paikka: Pääkampus, FK klo Sosiaalialan tiedonlähteet Paikka: Pääkampus, FK14 MUUT TAPAHTUMAT HoReCa-alan koulutuksen yhteistyö- ja kehittämispäivät Koulutuskeskus Salpaus, auditorio, Ståhlberginkatu 4 C, Lahti klo 9 15 TeknologiaUra JAMKin pääkampus, Rajakatu klo Tunne- ja turvataidot osaamiseksi moniammatillista yhteistyötä lasten ja perheiden parhaaksi Dynamon auditorio, Piippukatu klo 8 16 Junior Innovate or Die! Toisen asteen opiskelijoille suunnattu innovaatiotapahtuma, jossa tiimit haastavat itsensä ratkoen yritysten antamia toimeksiantoja. JAMKin pääkampus, Rajakatu Monitoimisuus haastaa AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 2014 Dynamo, Piippukatu Iloa oppimiseen kaikkialla -seminaari Dynamo, Piippukatu klo 9 14 JAMK tutuksi -päivä JAMKin pääkampus, Rajakatu klo KESMA II -hankkeen päätösseminaari Dynamo, Piippukatu klo 9 16 Inclusive Education in Vocational Education and Training -seminaari Dynamon auditorio, Piippukatu 2. Inklusiivisen koulutuksen kansainvälinen seminaaripäivä klo TURO-hankkeen päätösseminaari Dynamon auditorio, Piippukatu klo Tuta-hankkeen päätösseminaari Dynamon auditorio, Piippukatu klo Osuva osallistuvan johtamisen menetelmät sosiaali- ja terveysalalla Helsinki, Jan-Magnus Janssonin aukio JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 35

19 .CG43 Osaaminen kilpailukyvyksi Jyväskylän ammattikorkeakoulu on arvostettu työelämän kehittäjä. Teemme yhteistyötä yritysten ja organisaatioiden kanssa kotimaassa ja kansainvälisillä areenoilla. Osaava joukkomme asiantuntijoita ja opiskelijoita sekä verkostomme ovat käytössäsi. Tutustu ja menesty! Onnistu ostoissa Kehitä hankintaosaamistasi, organisaatiosi toimintaa, kannattavuutta ja kilpailykykyä Onnistuva osto -hankintakoulutuksen avulla. Tehosta työkykyä Panosta työhyvinvointiin ja lisää kilpailukykyä! Tuo yrityksesi Hyppy hyvinvointiin -starttipäivään tai valitse Kimpassa vireeseen -valmennusprosessi. Jyväskylän ammattikorkeakoulu 36 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miten tutkinto opiskelijaksi AMK tutkintoon? Yhteishaku syksyllä ja keväällä www.opintopolku.fi JAMKin avoimen amkin väylä Väylän kautta mahdollista hakea, kun suorittaa 60

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

OSATAAN. Osaamisen arviointi työssä työpaikkojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistoimintana 01.01.2012-30.05.2014

OSATAAN. Osaamisen arviointi työssä työpaikkojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistoimintana 01.01.2012-30.05.2014 OSATAAN Osaamisen arviointi työssä työpaikkojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistoimintana 01.01.2012-30.05.2014 Miten tähän tultiin? Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HH AOKK 27.9.2012 AHOT korkeakouluissa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA Professori Antti Hautamäki Suomeen tulee rakentaa 5-6 maailmanluokan innovaatiokeskittymää. Näiden peitto kattaisi 90% väestöstä! Oulu

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia 25.2.2014 Janne Salminen Avoin strategointi malli Kuntayhtymän hallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Hallitusten ja johdon seminaarit Johtoryhmä ja johtotiimit LUONNOS

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

BIOTALOUDESTA BUSINESSTA

BIOTALOUDESTA BUSINESSTA BIOTALOUDESTA BUSINESSTA MAATALOUSYRITTÄJÄN LIIKETOIMINTAOSAAMINEN KORKEAKOULUDIPLOMI Jaana Auer Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo Metropolia Ammattikorkeakoulu Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo Yhteisö, uudistaja ja kumppani Metropolia on pääkaupunkiseudulla toimiva ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa kulttuurin, liiketalouden,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus. Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus. Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu. EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Suomi - maailman osaavin kansakunta vuonna 2020 Miksi EuroSkills

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna

AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna Futurex - Future Experts 2010-2013 http://futurex.utu.fi/ Korkeakoulutuksen jälkeiset laajat osaamiskokonaisuudet

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot