Yhteiskunnallinen yritys, työtä ja palveluja! Asukaslehti Kevät

Transkriptio

1 Asukaslehti Kevät Yhteiskunnallinen yritys, työtä ja palveluja! Aiheesta lisää sivulla 8 Keskusta Raksila Intiö Myllytulli Meritulli Kuusiluoto Hollihaka Leveri Heinäpää Nuottasaari Lyötty Limingantulli

2 Autan, koska siitä tulee hyvä mieli PÄÄKIRJOITUS Pyydä oululainen hätiin, jos joudut pulaan. Oululaisella tapahtuu, oululainen pistää töpinäksi. Näin hoksattiin Oulun brändityöryhmässä, ja ominaisuus nostettiin osaksi kaupungin brändiä. Sattumalta sama piirre oli tunnistettu myös Suomen maabrändiryhmässä: kun jossain palaa, suomalainen ottaa ja ratkaisee ongelman. Oululaiset ja suomalaiset tunnetaan siitä, että tartumme toimeen. Se on hieno piirre, josta voimme olla ylpeitä. Suomi on yhdistysten luvattu maa. Tuhannet ja taas tuhannet ihmiset toimivat erilaisissa yhdistyksissä uhraten vapaa-aikaansa pelkästä tekemisen ilosta. Tunnistan ihmistyypin hyvin: yhdistysihmisiä sitoo halu vaikuttaa ja tehdä jotain yhteiseksi hyväksi. Kyse on juuri siitä aloitteellisuudesta, mikä on huomattu myös brändityöryhmissä. Olen usein miettinyt, mikä saa ihmisen lähtemään kerta toisensa jälkeen kokouksiin ja toimintaan, vaikka muutakin tekemistä olisi. Syyn täytyy löytyä sydämestä. Vapaaehtoistoimintaan ei voida pakottaa ketään. Toisinaan elämäntilanne estää vapaaehtoistyön. Esimerkiksi elämän ruuhkavuosina, kun lapset ovat pieniä ja työelämä on kiihkeimmillään, on vaikea irrottaa aikaa vapaaehtoistoimintaan. Jokainen antaa sen, minkä voi. Euroopan Neuvosto on nimennyt vuoden 2011 virallisesti Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön Euroopan teemavuodeksi. Teemavuodella halutaan korostaa sitä, että vapaaehtoistoiminta kuuluu aktiivisen kansalaisuuden ja demokratian ytimeen. Nyt on hyvä aika nostaa esiin vapaaehtoistoiminnan eri puolia, sen mahdollisuuksia ja toisaalta uhkia. Minultakin on monesti kysytty, miten yhteiskunnan pitäisi edistää vapaaehtoistoimintaa. Vastauksia on helppo löytää toiminnan rahoituksesta ja tilojen tarjoamisesta aina vapaaehtoisten koulutukseen. Mutta kaikkein parhaiten yhteiskunta edistää vapaaehtoistoimintaa silloin, kun se hoitaa oman roolinsa itse. Siis, kun julkiset peruspalvelut ovat kunnossa. Jos yhteiskunta antaa peruspalvelujen rapautua, vapaaehtoisille kaatuu liian iso taakka. Asukastuvilla ja alueellisissa yhteistyöryhmissä tehdään monenlaista vapaaehtoistyötä oululaisten hyväksi. Osa toiminnasta on varsin vastuullista ja sitovaa, eivätkä tunnit aina tunnu riittävän. Nyt vapaaehtoisten työtä helpottamaan ollaan perustamassa yhteisöyritystä, joka ottaisi hoitaakseen muun muassa asukastuvilta annettavat kotipalvelut. Yhteisöyrityksen toiminta tulee todelliseen tarpeeseen, sillä näin tupien vapaaehtoistoiminta asettuu sille kuuluvaan rooliin varsinaiseen vapaaehtoistoimintaan raskaan palvelutoiminnan pyörittämisen sijaan. Yhteisöyrityksen keinoin voidaan lievittää Oulun polttavan korkeaa työttömyyttä. Uudet syntyvät työsuhteet ovat pitkäkestoisia, mikä on parannus suhteessa pätkittäiseen tukityöllistämiseen. Yhteisöyritys on uudenlainen tapa toimia puhtaasti bisnes-lähtöisen ja toisaalta puhtaasti vapaaehtoisen toiminnan välimaastossa. Palvelut ovat mahdollisia kaikille, sillä maksamiseen saa yhteiskunnan tukea. Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen mukaisesti kotihoitoon ja tilapäiseen kotisairaanhoitoon saa 1.4. alkaen tulosidonnaisen palvelusetelin. Yhteisöyritys on merkittävä uudistusaskel työttömyyden lievittämisessä ja palvelujen turvaamisessa. Hyvää kevättä kaikille Katoppa-lehden lukijoille ja tervetuloa mukaan yhteistyöryhmän toimintaan! Pannaan töpinäksi. Tytti Tuppurainen Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän puheenjohtaja ja alueen asukas 2 Katoppa 1/2011

3 Sisällys 2 Pääkirjoitus 4 Osallistuva kansalaisyhteiskunta; haasteet ja mahdollisuudet 5 Naapurit ja vaikutuskanavat lähellä: tervetuloa yhteistyöryhmään 6 Yhteisöyrityksellä jatkuvuutta ja uusia mahdollisuuksia asukastupatoimintaan Stop köyhyys! -teemavuosi 7 Aluetyöntekijältä 8 Yhteiskunnallinen yritys Oulun malliin 9 Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen etenee Suomessa 11 Asukastupa 14 Hollihakaan monitoimipuisto 15 Jokainen voi vaikuttaa 16 Apua arkeen -hanke 17 Taiteiden päivä Tarinaniskennän SM-kilpailut 18 Porukalla enemmän liikuntaa ja taide-elämyksiä Anna aikaasi hyvään tarkoitukseen 19 Tuleppa tutustumaan ommaiskortteeriin, sen toimintaan ja työntekijöihiin 20 Järjestöjen vertaisryhmätoiminta murroksessa - asukasyhdistykset mukaan yhteistyöhön 22 Kulttuurisivut Keskustan suuralueen asukaslehden toimittavat yhdessä suuralueen yhteistyöryhmä ja Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry. Katoppa-lehti ilmestyy keskustan suuralueella. Asukaslehti jaetaan ilmaisjakeluna Kalevan yhteydessä jokaiseen talouteen Oulun keskustan suuralueella: Oulun keskusta, Raksila, Intiö, Myllytulli, Meritulli, Kuusiluoto, Lyötty, Limingantulli, Heinäpää, Hollihaka ja Nuottasaari. Asukkaita alueella on Lähde: Toimitus Keskustan suuralueen asukastupa Katoppa. Käyntiosoite: Kauppurienkatu 23, Oulu p Sähköposti: katoppatupa@gmail.com Katoppa-asukastuvan nettisivut ja linkki facebook-sivuille: Tiedotustoimikunta Jukka Lappalainen, päätoimittaja p Sähköposti: lappalainen.j@gmail.com Merja Huovinen, toimitussihteeri p Sähköposti: merja.huovinen@ouka.fi Jäsenet Katja Häkkilä Heidi Lumme Tarja Nikkinen-Sanderson Matti Svala Marjut Vepsäläinen Kansikuva: Yhteisöyrityksen perustamisselvityksessä mukana on ollut iso joukko toimijoita asukasyhdistyksistä ja Oulun kaupungilta Sivunvalmistus: Tiina Pirkola, Oulun Konttori, Painatuskeskus Paino: Joutsen Median painotalo Oy Painosmäärä: Jakelu: Oulun Jakelutoimisto Alueellamme toimivat asukasyhdistykset Meritulli - Heinäpään asukasyhdistys ry. Meriheinä Jukka Lappalainen, pj, Kauppurienkatu 23, Oulu, p , lappalainen.j@gmail.com Oulun ydinkeskustan asukasyhdistys ry Markku Toppila, pj, Kirkkokatu 29 A, ullamato@na.netppl.fi Taisto Nissi, sihteeri, Hallituskatu 10 A, t.nissi@luukku.com Kuusiluodon asukasyhdistys ry Pia Törrö, pj. Raksilan asukasyhdistys ry Lea Salokannel, pj, Puutarhakatu 10 A, Oulu, p Nuottasaaren pienkiinteistöyhdistys ry Paavo Kynkäänniemi, pj p Kari Parkkinen, sihteeri p kapa7@dnainternet.net Katoppa 1/2011 3

4 Osallistuva kansalaisyhteiskunta; haasteet ja mahdollisuudet Oulun kaupungin yhteisötoiminnassa aktiivisesti mukana olevat vapaaehtoiset oli kutsuttu kiitosjuhlaan Oulun kaupungintalolle. Noin 130 juhlijaa olikin saapunut paikalle. Ohjelmassa oli laulun ja soiton lisäksi palkitsemisia ja kaupunginjohtaja Matti Pennasen puhe, jossa hän otti kantaa mm. tämän vuoden teemaan eli vapaaehtoisuuteen. Alla otteita Matti Pennasen puheesta: Vapaaehtoisesta toiminnasta Yhteisöllisyys on ihmisen peruspiirre ja erottamaton osa hyvää elämää. Yhteisöllisyys on monin eri muodoin toteutuvaa ihmisten vapaaehtoista toimintaa. Oululainen lähidemokratia ja yhteisötoiminta ovat osallisuutta ja vaikuttamista omaan ja kanssaihmisten hyvinvointiin. Tämä osallisuus kiinnittää meitä elämään. Useampi kuin joka kolmas Oulun kaupungin asukkaista osallistuu johonkin vapaaehtoiseen toimintaan. Tutkitusti tiedämme, että lähes kaikki, jotka eivät ole mukana toiminnassa olisivat halukkaita osallistumaan, jos heitä pyydettäisiin. Tärkein syy vapaaehtoiseen toimintaan osallistumiselle on halu auttaa, halu tehdä hyödyllistä ja päästä vuorovaikutukseen uusien ihmisen kanssa. Hieno asia ja samalla velvoittavaa on, että nuorten tarpeet ja toiveet vapaaehtoistoiminnalle ovat samat: halu auttaa muita, tarve olla yhteydessä toisiin ihmisiin, kuulua johonkin. Halu tehdä jotain konkreettista, jotain näkyvää. Valtaosa kokee auttamisen hyvin tärkeäksi. Uuden vuoden myötä olemme siirtyneet EU:n vapaaehtoistoiminnan vuoteen 2011 lauseella Vapaaehtoisena vaikutat. Teemavuoden lähtökohtana on vapaaehtoistoiminnan monimuotoisuus järjestöjen piirissä tehtävästä monipuolisesta vapaaehtoistoiminnasta aina yksilöiden omaehtoiseen vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoinen toiminta on yhteiskunnallisesti merkittävää. Se on osallisuutta ja vaikuttamista. Se tuottaa meille kaikille hyvinvointia ja iloa. Vapaaehtoinen toiminta on myös ihmisenä kasvua ja oppimista. Vapaaehtoista toimintaa ja sen uusia muotoja tarvitaan myös uudessa Oulussa. Yhteinen haasteemme on kannustaa kaiken ikäisiä ottamaan vastuuta itsestä, kanssaihmisistä sekä ympäristöstä myös eri vapaaehtoisen toiminnan muodoin. Yhteisenä tavoitteena on luoda konkreettisia mahdollisuuksia vapaaehtoistoiminnan uusille tavoille siten, että vapaaehtoiselle toiminnalle myönteiset asenteet muuttuvat käytännön toiminnaksi. Vapaaehtoistoimintaahan on myös ennalta valmistelematon, tiettyä tarvetta varten toteutettava toiminta. Kannustakaamme toisiamme myös itse ideoivaan, kantaa ja vastuuta ottavaan, tapauskohtaiseen vapaaehtoistoimintaan. Käynnistynyt kansainvälinen vapaaehtoistoiminnan vuosi pitää sisällään myös vapaaehtoisen toiminnan haastekampanjoita eri muodoin. Olkaamme nyt vapaaehtoisen toiminnan edellä haastajia! Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet Yhteiskunta muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Osana tätä muutosta lähidemokratialla ja yhteisötoiminnalla on paljon mahdollisuuksia. Keskeisinä haasteina voidaan nähdä: Demokratiamenettelytapojen ja kulttuurin edelleen kehittäminen sekä perinteisen että sähköisen asioinnin ja demokratian osalta. Vetovoimainen ja kynnyksetön oululainen vapaaehtoisen toiminnan malli. Toiminta, joka on kasvavalle joukolle oululaisia luonnollinen tapa osallistua ja vaikuttaa. Haaste on myös kuinka jatkossa huomioimme kaikessa kaupungin toiminnassa vapaaehtoisen toiminnan kehittämisen näkökulman Uusi Oulu tulee olemaan Euroopankin mittakaavassa lasten ja nuorten Oulu. Haasteemme on löytää ratkaisuja myös lasten ja nuorten tukemiselle vapaaehtoiseen toimintaan. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja II asteen oppilaitosten sekä nuorisotoiminnan rooli tulee korostumaan. Kehittää yhdessä työllisyyden, yrittäjyyden, palvelujen sekä kuntouttavan työtoiminnan uusia konsepteja. Asukastuvat ja yhteisötoiminnan hankkeet ovat tehneet arvokasta ja pitkäjänteistä työtä uusien arjen hyvinvointia tukevien palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä. Jatkakaamme siis entistä tietoisemmin ja tavoitteellisemmin yhteistä osallisuuden, vaikuttamisen, yhteisöllisyyden matkaa. Monipuolinen, osallistuva kansalaisyhteiskunta on jatkossakin merkittävä osa hyvinvoivaa ja menestyvää Oulua! Matti Pennanen Oulun kaupunginjohtaja 4 Katoppa 1/2011

5 Naapurit ja vaikutuskanavat lähellä: tervetuloa yhteistyöryhmään Keskustan suuralueen yhteistyöryhmä YTR on perustettu vuonna 2002 osana Oulun kaupungin yhteisötoimintaa. Yhteistyöryhmän tehtävänä ja intohimona on ajaa alueen asukkaiden asiaa: turvallisuus, viihtyvyys, eri ikäryhmille suunnattu toiminta, tiedotus ja asukastupatoiminta ovat tärkeitä painopisteitä. Yhteistyöryhmässä on mukana alueen asukkaita ja toimijoita. Osalle YTR on harrastus, osa on mukana viran puolesta. Eri toimijoita ovat mm. asukasyhdistykset, päiväkodit, poliisi, senioreiden palvelutalot, koulut, Oulun kaupungin eri palveluyksiköt ja seurakunnat. Asukkaat ja toimijat jakaantuvat omien intressiensä mukaan pienempiin toimikuntiin yhden toimintavuoden ajaksi kerrallaan. Yhteistyöryhmä kokoontuu noin kerran kuussa. Kokoukset ovat kaikille avoimia! Asukastupatoimikunta järjestää yhdessä Katoppa-asukastuvan toiminnasta vastaavan Meritulli Heinäpään asukasyhdistyksen kanssa kerho- ja viriketoimintaa asukastuvalla. Säännöllisiä tilaisuuksia ovat mm. lautapelikerho, porinapiiri sekä Taiteiden päivä. Vihreän talon avoin päiväkoti on menossa mukana: lapset esiintyvät mielellään eri tilaisuuksissa, ja asukastuvalla osallistutaan tiedottamiseen. Lisätietoja asukastupatoiminnasta: ja Facebook: Katoppa. Toimikunnan puheenjohtaja v. 2011: Heidi Lumme, p Tiedotustoimikunta vastaa Katoppa-asukaslehden suunnittelusta ja toteutuksesta. Lehteä on tehty kaksi numeroa vuodessa: keväällä ja syksyllä. Lisäksi tiedotustoimikunta antaa ohjeita ja osallistuu kaikkien yhteistyöryhmän tapahtumien ja tilaisuuksien tiedottamiseen. Asukaslehden aikaisempia numeroita voi tiedustella Katoppa-asukastuvalta, ja niitä voi lukea sähköisesti asukastuvan verkkosivuilla Toimikunnan puheenjohtaja v. 2011: Jukka Lappalainen, p Lapsi- ja nuorisotoimikunta ideoi ja toteuttaa erityisesti lapsille, nuorille ja lapsiperheille sopivia tapahtumia. Toimikunnan bravuureja ovat alkukevään laskiaisrieha ja loppukesään ajoittuva liikennepuistotapahtuma. Molemmat tapahtumat järjestetään Hollihaan puistoalueella Heinäpäässä. Toimikunta on myös nuorten aikuisten ja työikäisten Porukka-toiminnan veturi. Toimikunnan puheenjohtaja v. 2011: Matti Svala, p Ympäristö- ja turvallisuustoimikunta edistää turvallisuutta ja siisteyttä keskustan suuralueella. Se myös osallistuu ja vaikuttaa lähiympäristömme kehittämiseen ja kaavoitukseen sekä järjestää asukkaille erilaisia yhteisöllisyyttä lisääviä tapahtumia yhdessä ja erikseen muiden toimikuntien kanssa. Tänä vuonna seitsenhenkisessä toimikunnassa ovat edustettuina mm. Hyvän mielen talo, Kuusiluodon asukasyhdistys, Oulun vammaispalvelut ja suuralueen asukkaat. Toimikunnan puheenjohtaja v. 2011: Jani Laitinen, p Tervetuloa mukaan toimintaan milloin tahansa, säännöllisesti tai vaikka vain kerran. Lisätietoja aluetyöntekijältä: Merja Huovinen, p Sähköposti: Katoppa 1/2011 5

6 Yhteisöyrityksellä jatkuvuutta ja uusia mahdollisuuksia asukastupatoimintaan Keskustan suuralueella Katoppa-asukastuvan toimintaa on kehitetty asukaslähtöisesti vuodesta 2005 lähtien. Meritulli Heinäpään asukasyhdistys ry. ja sen vapaaehtoistyöntekijät ovat vastanneet asukastupatoiminnasta ja sen tuottamista palveluista. Asukastuvan palvelutoiminta on kasvanut isoksi suuren kysynnän vuoksi, nykyisellä toimintamallilla ei voi enää toimintaa jatkaa. Katoppa-asukastuvan kävijämäärä oli vuonna 2010 yhteensä kävijää, eri asukastupapalveluja käytti , muita kävijöitä asukastuvalla oli , ja töissä asukastuvalla oli 54 henkilöä viime vuonna. Suurin osa työntekijöistä toimi kotiapupalvelutehtävissä. Työntekijät kävivät siivoamassa alueen asukkaiden koteja ja huolehtivat siitä, että esim. ikäihmiset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Kotiaputyöntekijät suorittivat myös saattelu- ja asiointiaputehtäviä, ulkoiluttivat vanhuksia ja toimittivat lounaita kotiin. Kilpailulainsäädäntö ja viime vuonna voimaan astunut de minimis -sääntö edellyttävät joltain osin asukastupapalvelujen tarkastamista ja toimintatapojen muuttamista. De minimis rajoittaa yleishyödyllisen yhdistysten palkkatuen saantia ja mahdollisuutta työllistää henkilöitä. Lisäksi on olemassa vaara, että asukastuvan palvelutoiminta vääristää kilpailua palveluntuotannon kasvun takia. Esim. kotiapupalvelutoiminta täytyy muuttaa yrityksen muotoon, joka toimii liiketaloudellisin periaattein, mikäli halutaan kotiapupalvelutoiminnan jatkuvan asukastuvalla. Tavoitteena on myös luoda pysyviä työpaikkoja pätkätöiden sijaan. Meritulli Heinäpään asukasyhdistys ry on vuosikokouksessaan päättänyt liittyä osakkaaksi perustettavaan yhteiskunnalliseen yritykseen. Asukasyhdistys on mukana yhteistyössä Oulun kaupungin ja kymmenen muun asukasyhdistyksen kanssa kehittämässä asukastupien rinnalle yhteiskunnallista yritystä. Haluamme jatkossakin tuottaa keskustan suuralueen asukkaille kohtuuhintaisia ja entistä laadukkaampia kotiapupalveluja asukastuvalta, yhteiskunnallisen yrityksen muodossa. Jukka Lappalainen Puheenjohtaja Meritulli-Heinäpään Asukasyhdistys ry Stop köyhyys! -teemavuosi palkitsi lähidemokratiaa, vapaaehtoistyötä ja yhteisöllisyyttä voi käydä lukemassa lehtiä, käyttää tietokonetta tai osallistua virike- ja harrastustoimintaan. Tarjolla on myös kohtuuhintaisia palveluja ja kotiavusta atk-tukeen. Tupien käytännön toiminnasta vastaavat asukasyhdistykset kaupungin tuella. Vuonna 2010 Oulu käytti yhteisötoimintaan noin euroa. Oulun kaupungin yhteisötoiminta valittiin parhaaksi köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnan teemavuoden käytännöksi. Toisen sijan kilpailussa jakoivat Vailla vakinaista asuntoa ry:n liikkuva Laguuni-kahvila ja naantalilaisen Waihtoehtoyhdistyksen joulutapahtuma. Hankkeet palkittiin yhteensä eurolla tiistaina Unelmat käytäntöön -tilaisuudessa Helsingissä Toimintamalleja etsittiin kilpailulla, johon osallistui yli 50 järjestöjen, yhdistysten, kuntien ja seurakuntien hanketta. Tunnetuksi haluttiin tehdä jo kokeiltuja ja vielä kehitteillä olevia käytäntöjä, jotka konreettisesti lisäävät osallisuutta ja välittämistä itsestä ja muista. 6 Katoppa 1/2011 Oulussa on koko kaupunki mukana Oulussa lähidemokratian kehittäminen on laajasti kaupungin perustoiminnassa. Mallin avulla oululaiset voivat mahdollisimman laajasti osallistua oman alueensa palvelujen ja ympäristön kehittämiseen. Alueellisissa yhteistyöryhmissä ovat mukana asukkaat, järjestöt, kunnan palvelut, poliisi, seurakunta ja yksityisiä palvelutarjoajia. Ryhmissä sekä vuosittaisissa kokouksissa voi tehdä aloitteita ja vaikuttaa kaupungin suunnitelmiin jo valmisteluvaiheessa. Eri alueilla toimivat asukastuvat on tarkoitettu yhteisiksi olohuoneiksi. Niissä Lisätietoja Oulun lähidemokratia -hankkeesta: Maarit Alikoski p , Oulun kaupunki, maarit.alikoski@ouka.fi Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) Mervi Aalto-Kallio, suunnittelija p. (09) , mervi.aalto-kallio@tekry.fi Kilpailun toteuttaja Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) on koonnut kahdestatoista parhaimmaksi valitusta käytännöstä esitteen Osallisuus kiinnittää elämään, joka on osoitteessa Stop köyhyys! ja Terveyden edistämisen keskuksen -verkkosivuilla edelleen levitettäviksi ja hyödynnettäviksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa Suomessa teemavuoden koordinoinnista yhteistyössä Sosiaalipoliittisen yhdistyksen, Terveyden edistämisen keskuksen, Kuka kuuntelee köyhää? -verkoston sekä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton ja EAPN-Finin kanssa. Stop köyhyys! -teemavuosi: Paula Mannonen (toim.). Osallisuus kiinnittää elämään. Helsinki 2010: ja Pia Okamo, tiedottaja p Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pia.okamo@thl.fi

7 ALUETYÖNTEKIJÄLTÄ Vapaaehtoisena vaikutat! Volunteer! Make a difference! Vuosi 2011 on vapaaehtoistoiminnan teemavuosi, joka nostaa esiin vapaaehtoistoimijat ympäri Euroopan. Vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 tarjoaa mahdollisuuden tuoda yhdessä esiin vapaaehtoistoiminnan suurta yhteiskunnallista merkitystä ja volyymia. Vuoden tavoitteena on edistää vapaaehtois- ja järjestötoiminnan toimintaedellytyksiä, lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta sekä saada uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. * Tuntitili-sivustolla ( pääset näkemään, mitä kaikkea vapaaehtoisena voi tehdä. Voit valita hakukoneesta juuri sinua eniten kiinnostavat vapaaehtoistoiminnan kohteet, sekä arvioida kuinka monta tuntia olet valmis toimimaan vapaaehtoisena vuonna Haluamasi järjestö ottaa yhteyttä, ja pääsette sopimaan yhdessä vapaaehtoistoiminnan yksityiskohdista. Ja ihan kaikki voittavat! Vapaaehtoisena vaikutat miten vapaaehtoistoiminnan teemavuosi näkyy Oulussa ja miten se saadaan vielä enemmän näkyviin myös tulevan Uuden Oulun alueella? Vapaaehtoistoimijana annetaan arvokasta aikaa toiselle ja saadaan samalla itselle elämänsisältöä ja elämyksiä. Mitä sitten on vapaaehtoistoiminta? Toiminnan määrittely sinänsä saa hyvin moninaisia muotoja, vapaaehtoistoiminta tekoina voi muodostua hyvinkin pienistä sisällöistä, joista saa itselle hyvän mielen ja tuottaa toiselle ihmiselle samalla iloa ja hyvinvointia! Miten sitten Oulussa voi osallistua ja vaikuttaa ja päästä mukaan vapaaehtoistoimintaan? Toimintaa on erittäin paljon ja se on tärkeää ja monipuolista, alueellista ja asukaslähtöistä. Oulun kaupungin Yhteisötoiminta tukee alueellista vapaaehtoistoimintaa, tapahtumia, tilaisuuksia ja tiedottamista vuosittaisella toimintarahalla suuralueittain. Alueellisen Yhteistyöryhmän toiminta rakentuu aktiiviseen suunnitteluun sekä aloitteisiin: mitä asukkaat ja toimijat voivat yhdessä omalla suuralueella kehittää ja toteuttaa tuottaakseen iloa mm. kulttuurin ja lähiliikunnan keinoin alueen ihmisille. Yhteistyöryhmä on avoin kaikille alueen asukkaille ja toimijoille, alueellasi voit osallistua ja vaikuttaa! Yksi tulevista kevään tapahtumista on mm. asukastuvilla järjestettävä Taiteiden päivä lauantaina teemalla Avaa oma ovesi! Ilo kuuluu kaikille! Taiteiden päivään haastetaan mukaan alueen taiteen ja kulttuurin toimijoita esiintymään asukastuvalle, taidenäyttelyä, työpajaa tms. toimintaa järjestämään! Ota yhteyttä aluetyöntekijään tai Katoppa-asukastuvalle! Tule mukaan alueelliseen vapaaehtoistoimintaan, yhteistyöryhmään, yhteisöllisten tapahtumien ja tilaisuuksien sekä retkien ja kerhotoiminnan suunnitteluun! Tule mukaan Katoppa-asukastuvalle tai ota yhteyttä minuun, toimin aluetyöntekijänä alueellasi, kauttamme pääset mukaan yhteisölliseen, iloa ja hyvinvointia tuottavaan toimintaan! Tapoja toimia on monia, ideoi ja löydä oma tapasi toimia vapaaehtoisena! Ystävällisin terveisin Merja Huovinen Oulun kaupunki, Keskushallinto Aluetyöntekijä, Yhteisötoiminta Keskustan suuralue p etunimi.sukunimi@ouka.fi * Lähde: nuorisoalan+kehittaminen/ vapaaehtoistoiminnan+vuosi/ Linkki: Tuotevalikoima: laadukkaat ihonhoito- ja kosmetiikkatuotteet, asusteet, laukut ja korut. Tutustu sivuillamme Kuvasto tilattavissa sähköpostitse: oikarinen.merja@gmail.com Katoppa 1/2011 7

8 Yhteiskunnallinen yritys Oulun malliin Oululaisen oman yhteiskunnallisen yrityksen perustamisselvitys liiketoimintasuunnitelmineen valmistui maaliskuun lopussa, ja päätökset yhtiön toiminnan käynnistämisestä tehdään tämän kevään aikana. Ouluun perustettavan yhteiskunnallisen yrityksen yksi tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä on työllisyydessä. Tavoitteena on tarjota sekä kestäviä työllistymisen mahdollisuuksia työsuhteessa oleville vakituisille henkilöille, että joustavia työ-, harjoitteluja oppisopimuspaikkoja tarvitseville. Jotta yritys voisi tarjota työtä ja työpaikkoja, on sillä oltava palveluja tarvitsevia ja niistä maksavia asiakkaita. Yrityksenä sen on saatava talous kannattavaksi niin, että kulut voidaan kattaa tuloilla. Yhteiskunnallinen yritys toimii hyvin pitkälle samoin ehdoin ja lainalaisuuksin kuin mikä tahansa yritys. Yhteiskunnallista yritystä ei ole määritelty lailla, joten sen juridinen muoto ei poikkea muista toimijoista, eikä sille ainakaan toistaiseksi ole myöskään olemassa muista yrityksistä poikkeavia tukimuotoja. Kyse on yrityksen erilaisesta toimintatavasta; yhteiskunnallisuus ei ole erillinen osa yritystä, vaan se on oleellinen osa yrityksen toimintaa lävistäen sen kaikki osa-alueet. Kun yritys ottaa hoitaakseen yhteiskunnallisen tehtävän työpaikkojen luomisen se käyttää siihen myös suurimman osan mahdollisesta voitosta. Yhteiskunnallisia tavoitteita asetetaan, ja niiden toteutumisen seurantaa varten on olemassa omat mittausmenetelmänsä. Asukastupien palvelutuotannosta ponnistava yhteiskunnallinen yritys ei enää tuota palveluja vapaaehtoisvoimin yhdistyksissä, vaan ne tuotetaan ammattimaisesti ja yritysmäisesti. Kun yritys kasvaa vapaaehtoistoimintaan pohjautuvasta toiminnasta, on yrityksen alussa lunastettava paikkansa kilpailluilla markkinoilla. Toiminnan saaminen uusiin ulottuvuuksiin vaatiikin varsinaista tiikerinloikkaa. Mitään taloudellista tai sosiaalista hyvää ei voida jakaa, jos perustoiminta ei ole kunnossa, ja jos se ei ole tehokasta ja tuottavaa. Ajatus asukastupatoiminnasta ponnistavasta yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta on nyt hioutunut timantiksi pyyteettömän vapaaehtoistoiminnan, asukastupien satojen käsiparien, toisille hyvää tuottavien ajatusten, suomalaisen pienen ja keskisuuren yritystoiminnan ja yhteiskunnallista hyvää tuottavien tavoitteiden pyörteissä oululaisen innovatiivisuuden myllyssä. Teksti: Satu Kaattari-Manninen ja Sirkka-Liisa Mikkonen 8 Katoppa 1/2011

9 Oulussa pohdittiin tulevan yhteiskunnallisen yrityksen toiminnan vaikuttavuutta ja yhteiskuntavastuun mittaamisasiaa. Jukka, Matti ja Heidi Meritulli-Heinäpään asukasyhdistyksestä. Kuva: Tarja Nikkinen-Sanderson Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen etenee Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön asettama YTYRI-työryhmä selvitti ja arvioi, miten yhteiskunnallisen yrityksen toimintamalli soveltuisi yrittäjyyden vahvistamiseen ja yritysmuotojen monipuolistamiseen. Viime kuussa julkaistussa raportissa Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen työryhmä katsoi mallin soveltuvan erityisesti julkisen palvelutuotannon uudistamiseen, kansalaisjärjestöjen maksullisen palvelutoiminnan organisointiin ja työmarkkinoille integrointiin. Työryhmä arvioi liiketoimintamallia kohtaan olevan kiinnostusta yrittäjiksi aikovien, jo toimivien yritysten ja kansalaisjärjestöjen piirissä. Siihen perustuen työryhmä ehdotti mallia koskevan kehittämistyön käynnistämistä ja hankkeen perustamista jatkotyötä varten kevään 2011 eduskuntavaalien jälkeen alkavalla vaalikaudella. Liiketoimintamallin määrittelyä työryhmä pitää tärkeänä erotukseksi yritysten yhteiskuntavastuusta tai yleisestä hyväntekeväisyydestä. Yhteiskunnalliselle yritykselle tulisi myös luoda selkeä määritelmä. Sen pohjalta voidaan myös kehittää yhteiskunnallisille yrityksille oma merkki Reilun kaupan malliin. Yhteiskunnallisen yrityksen merkkiä koskevan jatkotyön työryhmä ehdottaakin käynnistettäväksi välittömästi. Julkisten palvelujen, erityisesti hoito- ja hoivapalvelujen tarpeen ja kysynnän kasvun tyydyttämiseksi tarvitaan työryhmän näkemyksen mukaan uusia ratkaisuja ja tuottavuutta ja vaikuttavuutta lisääviä tuo- tantomalleja. Yhteiskunnallinen yritys voi tässä suhteessa olla tuotantotapoja rikastuttava toimintamalli. Palvelumarkkinoilla se toimii kuitenkin samoilla ehdoilla ja edellytyksillä kuin muutkin yritykset; työryhmän ehdotusten mukaan yhteiskunnallisille yrityksille ei tule luoda uusia tai erillisiä suoria tukia tai verohelpotuksia. Kuntien tekemien julkiset hankinnat ovatkin avainasemassa yhteiskunnallisen sektorin kehittämisen suhteen. Kun kunnat käyttävät kilpailutuksissaan yhteiskuntavastuun kriteerejä, syntyy uusia yhteiskunnallisia yrityksiä. Tällöin voidaan myös todella puhua kokonaistaloudellisuuden toteutumisesta hankinnoissa. Katoppa 1/2011 9

10 Uuden Oulun yleisötilaisuus ke klo Oulussa, Tietomaan auditorio, Nahkatehtaankatu 6 Uuden Oulun aika lähestyy - tervetuloa keskustelemaan! Aikalaskuri vuoden 2013 uuteen Ouluun on käynnistynyt. Tervetuloa keskustelemaan ja kysymään uudesta Oulusta yleisötilaisuuteen Tietomaan auditorioon, Nahkatehtaankatu 6 keskiviikkona klo Ohjelma Tilaisuuden avaus Uusi Oulu - missä mennään Yhdistymisen aikataulu Palvelujen järjestäminen uudessa Oulussa Kuntalaisten evästykset palvelujen järjestämiseen Keskustelu uudesta Oulusta Tilaisuudessa kahvitarjoilu ja arvonta Kahvitarjoilu. Lisäksi yleisön kesken arvotaan Uusi Oulu -kelloja. Tilaisuus nähtävillä verkossa Yleisötilaisuus kuvataan ja suoraa lähetystä voi seurata Oulun kaupungin internet-sivuilla osoitteessa Uuden Oulun internet-sivuille osoitteeseen avataan blogi, jonne kuntalaiset ovat myös tervetulleita. Seuraava tilaisuus toukokuussa Uuteen Ouluun voi tutustua myös seuraavissa yleisötilaisuuksissa: Yli-Ii Lisätiedot Lisätietoja saa projektipäällikkö Timo Nousiaiselta, puh , timo.nousiainen(at)ouka.fi. Lämpimästi tervetuloa! 10 Katoppa 1/2011

11 Asukastupa on avoinna ma pe klo 9 15 p Sähköposti: katoppatupa@gmail.com Kauppurienkatu 23, Oulu Katoppa-asukastupa on asukkaiden tupa, olohuoneeksikin kutsuttu. Meillä saa tulla käymään asian kanssa tai ilman. Voit istahtaa, rupatella naapurin kanssa, lukea päivän lehden, lounastaa, kahvitella, surffata netissä tai vaikkapa soittaa pianoa. Asukastuvan tiloja voi varata päivä- ja iltakäyttöön. Keittiömme henkilökunta voi myös valmistaa sopivaa tarjottavaa toiveiden mukaan. Säännölliset kerhot 2011: Porinapiiri perjantaisin jatkuen 5.8. klo Katoppa-asukastupa p Pullakahvitarjoilu! Posliinimaalauskerho tiistaisin jatkuen syksyllä klo Manja Isokoski p Lautapelikerho parillisten viikkojen sunnuntaisin klo Heidi Lumme p Naisten AA-ryhmä Aste maanantaisin klo Raija, p Urantia-lukupiiri joka toinen torstai 28.4., 12.5 ja klo jatkuen syksyllä. Reijo Hamari p Me Oulaistelaiset joka kuun ensimmäinen keskiviikko klo asti, jatkuen syksyllä. Kaarlo Heikkilä, p Heinäpää Sata tarinaa Tapaaminen Keskustan palvelukeskuksessa, Nummikatu 24. Jukka Lappalainen p Kuvassa: Katja, Marjut, Heli, Heidi, Tarja, Anne ja Sari. Kuva: Jorma Mylly, asukasalbumi Tervetuloa Katoppa-asukastuvan ATK-kursseille. Varaa paikkasi suosituille perus-, jatko-, kuvankäsittely- ja siivouskursseillemme. Tarjoamme Katoppa-asukastuvalla monentasoisia ATK-kursseja, aivan tietokoneen käytön alkeista lähtien. Erikoisvahvuutemme on opetus pienryhmissä: hitaimmatkin pysyvät vauhdissa mukana, ja keskustelumahdollisuudet tehostavat oppimista. Ohjaajamme ovat vuorovaikutustaitoisia alansa erikoisosaajia. Tiedustelut: Katoppa-asiakaspalvelu, p AVOIMIA TYÖPAIKKOJA Katoppa-tuvalla on töissä mm. ATK-ohjaajia, kokkeja, ompelija ja toimistotyöntekijöitä. Rekrytoimme myös kotiaputyöntekijöitä. Tiedustele avoimia työ- ja harjoittelupaikkoja: Heidi Lumme, p Katoppa 1/

12 Kotiapupalvelua asukastuvalta Tarjoamme edullista kotiapupalvelua Keskusta- Nuottasaaren suuralueen asukkaille. Kotiapupalvelua voivat ostaa yksityishenkilöt, jotka tarvitsevat apua kodin arkiaskareissa. Toimintaalueemme rajoittuu pohjois etelä-suunnassa Intiöön ja Äimärautioon sekä itä länsi-suunnassa Raksilaan ja Pokkiseen. Kotiapupalveluumme kuuluvat kodin siivoustyöt, ikkunanpesu, vaatehuolto asiointiapu, kuten kauppareissut saattoapu, esim. lääkärikäynnit asukastuvan lounaan toimitus kotiapupalvelun yhteydessä ATK-tuki ja muihin kodin tietoteknisiin laitteisiin liittyvä tuki, esim. digiboxit Kotiaputyöntekijämme ovat ystävällisiä, asiakaspalvelutaitoisia henkilöitä, joilla on taustallaan monipuolinen työkokemus. Annamme myös työharjoittelijoille mahdollisuuden kotiaputyöhön, mutta emme veloita asiakasta heidän palveluistaan. Palvelemme asiakasta yleensä työpareittain. Hinnat: Siivous, ikkunanpesu, vaatehuolto: 12 /h/työntekijä Mattojen tamppaus: 7 Asiointi, saattoapu: 10 /h/työntekijä ATK- ja digituki: 15 /h/työntekijä Lounas kotiin: tammikuuta 2011 alkaen olemme veloittaneet matkakorvauksen 3. Tiedustelut ja tilaukset arkisin klo 9 15: Katoppa-asiakaspalvelu, puh Viivi Kaijonharjusta Skype-kurssilla atk-luokassa. Kuva: Matti Svala ATK-opiskelija Viivi Haastattelimme helmikuiselle Skype-kurssille osallistunutta Viiviä, joka oli huomannut kurssi-ilmoituksen Oulu-lehdestä. Asukastupien ilmoituksia hän seuraa lehdistä säännöllisesti. Skype-kurssi kiinnosti Viiviä, koska hän oli kuullut ohjelmasta, mutta ei ollut koskaan käyttänyt sitä. Hän on kylläkin käynyt kaksi vuotta aiemmin peruskurssin asukastuvallamme ja muisteli juttutuokiomme aikana, kuinka toisenlainen atk-luokka oli silloin ollut. Viivi kokee kurssit hyväksi ajankuluksi pakkaspäivinä ja pitää oppituntien tunnelmaa mukavana. Aamulla tuvalle sisään tullessa aulassa käy kiva suhina, kuten aikoinaan töihin saapuessa, Viivi myhäilee. Skype-kurssin antiin hän on tyytyväinen, ja muutkin kurssit innostavat. Tulen kursseille jatkossakin, totta kai! Opinhalu on kova. Korjausompelua asukastuvalla Korjausompelimomme palvelee Katoppa-tuvan aukioloaikoina. Ammattitaitoinen ompelijamme ottaa vastaan puhtaita vaatteita ja tekstiilejä arkisin klo Ompelijan tavoittaa myös puhelimitse Katoppa-asiakaspalvelun kautta, puh Esimerkkejä hinnastosta: Lahkeiden lyhennys 7-12 Helman lyhennys (esim. takki tai jakku) Vetoketjun vaihto Verhot 3-8 Hinnasto kokonaisuudessaan osoitteessa: 12 Katoppa 1/2011

13 Hilja, Katoppa-asukastuvan kotiapupalvelujen ostaja Vakioasiakkaamme, aina yhtä ihana Hilja Oulusta, soitti tuvallemme helmikuussa tilatakseen Katoppa-asukastuvalta asiointiapua hammaslääkärille pääsyään helpottamaan. Hiljalle yksin liikkuminen on tullut rajalliseksi vanhenemisen myötä. Hän oli käyttänyt kotiapupalvelujamme jo aiemminkin ja kääntyi taas meidän puoleemme. Käydessäni hänen luonaan hän kertoi ostavansa palveluita kotiin muiltakin palveluntuottajilta, mutta juuri tätä asiointiapua hän tilaa tutulta ja hyväksi kokemaltaan taholta eli Katoppa-asukastuvalta. Siinä rupatellessamme hän myös kiinnostui tulemaan käymään tuvalla syömässä joku päivä. Hänen on vain järjestettävä kyyti toiselta palveluntuottajalta, sillä hän ei kykenisi oma-aloitteisesti enää kulkemaan keskustassa. Hänen tarpeensa ja Katoppa-asukastuvan tuottamat palvelut kohtaavat. Hän voi ostaessaan palveluitamme myös hyödyntää kotitalousvähennystä veroilmoituksessaan. Hän on tyytyväinen palvelumme helppoon saatavuuteen ja siihen, että Katoppa-asukastuvalta tulee luotettava kotiaputyöntekijä auttamaan arjen askareissa. Kuvassa Hilja. Kuva: Tarja Nikkinen-Sanderson Hilja nauttii ulkona liikkumisesta rollaattorillaan, mutta yksin hän ei enää pystyisi ulkoilemaan. Palvelujemme käyttäminen turvasi hänen hammaslääkärille pääsynsä. Tarja Nikkinen-Sanderson toiminnanohjaaja Katoppa-asukastupa Liity jäseneksi! Nyt kannattaa liittyä Meritulli - Heinäpään asukasyhdistyksen jäseneksi. Asukasyhdistyksemme järjestää jäsenilleen toimintaa, mm. Oululaisia iltamia eri vuosikymmenten teemoilla, Heinäpää - Sata tarinaa -kokoontumisia, retken tarinaniskennän loppukilpailuun Kärsämäelle, muitakin retkiä sekä perinteisen joulujuhulan Heinätorin koululla. Jäsenet pääsevät kaikille retkille muita edullisempaan hintaan. Yhdistyksemme on mukana monenlaisessa toiminnassa kaupungilla, kuten ulkoilmatapahtumissa Kauppatorilla ja Hollihaassa. Osallistumme myös erilaisiin esittelyihin. Meriheinä on myös aktiivinen kaupungin yhteisötoiminnassa. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää toiminta-alueen asukkaiden yhteisiä asumiseen liittyviä etuja, alueen viihtyvyyttä, palvelutasoa ja toiminta-alueen omaleimaisuuden ja kulttuurihistoriallisen arvon säilymistä. Jäsenmaksut vuonna 2011 Varsinainen jäsen 15 Kannattajajäsen 20 Jäseneksi voit liittyä Katoppa-tuvalla tai Internetissä Oululaiset iltamat. Kuva: Marjut Vepsäläinen Katoppa 1/

14 HOLLIHAKAAN MONITOIMIPUISTO Yleissuunnitelma laadittavana Hollihaan puistoalueen yleissuunnittelu on loppusuoralla; tekninen lautakunta on asettanut suunnitelman nähtäville saakka. Asukkaat ja viranomaiset ovat voineet esittää lausuntonsa maaliskuun aikana. Mielipiteiden käsittelyn ja suunnitelmaan tehtävien mahdollisten muutosten jälkeen se menee teknisen lautakunnan hyväksymiskäsittelyyn. Yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen jatketaan puiston eri osien tarkemmalla, toteuttamiseen tähtäävällä suunnittelulla. Tavoitteena on, että kunnostaminen voisi alkaa vuoden 2012 aikana. Puistoalueen uudistamista ja suunnittelun aloittamista on toivottu asukkaiden taholta jo pitkään. Tavoitteena on saada puisto monipuoliseen ja eri ikäryhmien käyttöön nykyistä paremmin. Puiston sijainti meren äärellä ja keskustan lähituntumassa antaa haastavan ja monipuolisen lähtökohdan suunnittelulle. Hollihaka nimi on ollut käytössä jo 1700-luvulla, ja alue on toiminut hevoslaitumena ja vielä 1950-luvullakin osittain kotieläinten laidunalueena. Pienvenesatama, lasten liikennepuisto ja lasten leikkipuisto ovat peräisin 1960-luvulta, jolloin varsinainen puistorakentaminen on aloitettu. Leikkipuiston välineet on viime vuosien aikana poistettu käytöstä huonokuntoisina. Sekä venesatama että liikennepuisto kaipaavat uudistamista. Suunnitelmassa esitetään leikkipuistolle paikkaa uudistettavan liikennepuiston tuntumaan, jolloin perheille on tarjolla monipuolista toimintaa samalla alueella. Autolla tuleville perheille löytyy paikoitustilaa Urheilutalon takana olevalta uudistettavalta pysäköintialueelta. Aikuisille esitetään monipuolisin välinein varustettua kuntoilupaikkaa liikennepuiston eteläpuolelle. Alueella olisi myös silmän ja muidenkin aistien ilona kukkivia puita ja pensaita. Osittain entisen leikkipuiston alueelle sijoittuvat nuorille esitetyt toiminnot; maanpinnan alapuolelle upotettu rullalautailualue, erilaiset toimintavälineet, graffitiseinä ja pieni esiintymislava. Pienvenesatama peruskorjataan kokonaisuudessaan ja veneiden talvisäilytys järjestetään yhtenäiseksi nykyisen koira-aitauksen alueella. Uusi koira-aitaus on osoitettu Limminrantaan Stora-Enson rajanaapuriksi. Puiston kautta kulkevia kevyen liikenteen väyliä ja puistopolkuja on osittain siirretty uuteen paikkaan ja joitakin poikittaisia yhteyksiä poistettu kokonaan. Valaistus on suunniteltu uudistettavaksi kokonaan; rannan tuntumaan matalaa pollarivalaistusta, väylien varrelle pylväsvalaisimia, toimintapaikoille ja yksittäispuille tai puuryhmille kohdevalaistusta. 14 Katoppa 1/2011

15 Venesataman ja toiminta-alueiden väliin jää laajasti vapaata nurmialuetta omaehtoiseen tai ohjattuun toimintaan nykyiseen tapaan. Satama-alueen uudet järjestelyt parantavat tätä tilannetta. Sonnisaari ja Virransaari on kytketty puistokokonaisuuteen siltojen kautta. Virransaareen johtava silta ja kapea polku ohjaavat luonnon tarkkailuun. Kasvillisuutta on tarkoitus uusia paikoin; huonokuntoista puustoa poistetaan ja uutta kasvillisuutta, etenkin kukkivia pienpuita lisätään sopiviin paikkoihin siten, että puistolle ominainen avaruus säilyy. Suunnittelua on tehty teknisen keskuksen, liikuntaviraston, nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Oulun seudun ympäristötoimen, Oulun veden ja Tilakeskuksen yhteistyönä. Suunnittelijakonsultteina ovat toimineet Plaana Oy, Näkymä Oy, Arkkitehdit M3 ja Ponvia Oy. Asukkaille järjestettiin joulukuussa 2010 esittelytilaisuus, jossa saatiin arvokkaita mielipiteitä. Myös tilaisuuden jälkeen on käyty vilkasta vuoropuhelua alueen asukkaiden kanssa ja suunnitelmaa on muokattu kannanottojen perusteella.suunnitelman nähtävillä olo aikana on tullut runsaasti palautetta puolesta ja vastaan. Palautteet käsitellään työryhmässä ja tehdään mahdollisesti muutoksia suunnitelmaan, jonka jälkeen se viedään teknisen lautakunnan käsittelyyn. Liisa Kääriä-Fischer maisema-arkkitehti Tekninen keskus Jokainen voi vaikuttaa - ympäristö- ja turvallisuustoimikunta otti kantaa Hollihaan yleissuunnitelmaan Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän uusi ympäristö- ja turvallisuustoimikunta kokoontui maanantaina Hyvän mielen talolle. Kokous kutsuttiin pikaisesti koolle, koska halusimme ottaa kantaa Hollihaan yleissuunnitelmaan. Olimme tutustuneet ennakkoon Kuusiluodon asukasyhdistyksen kannanottoon, jota toimikunta piti pääosin hyvänä, toimivana ja hyvin perusteltuna. Kannanotossa kuului alueen asukkaiden ääni, mutta siinä oli myös huomioitu hyvin kaikkien kaupunkilaisten etu ja tarpeet. Toimikunnassamme vaikuttaa Jyri Kotilainen, joka on alueen asukas. Myös hän toi esille tärkeää tietoa alueen jokapäiväisestä käytöstä ja elämästä. Kuusiluodon asukkaiden ääntä kuunneltiin Kuusiluodon asukasyhdistyksen kannanoton yhteenvedossa todettiin, että yleissuunnitelma on linjauksiltaan oikean suuntainen. Kannanoton mukaan toiminnallinen tarjonta on kuitenkin liian runsasta ja kehittämisen tulisi keskittyä jo olemassa oleviin toimintoihin. Toimikuntamme yhtyi asukasyhdistyksen mielipiteeseen siinä, että nuorisolle suunnattua toimintapaikkaa ei ole tarvetta siirtää Hollihaan puistoon. Nuorisolla on vakiintunut toimintapaikka Heinäpään urheilualueella, jota voisi kehittää, ja sen suunnittelussa olisi hyvä kuulla nuorison mielipidettä. Toinen suuri huolenaihe on parkkitilan laajentaminen urheilutalon takana. Alueen asukkaat ovat havainneet, että tällä hetkellä pysäköintipaikat ovat vajaakäytössä lähes poikkeuksetta. Lisäksi parkkialueen laajentaminen söisi osan olemassa olevista toiminnoista. Kannanoton yksi kulmakivistä onkin pohjoispuolen viheralueen säilyttäminen nykyisessä kaupunkilaisten vapaan toiminnan käytössä. Voinee kysyä, onko järkeä muuttaa ylhäältä käsin jotain toimintaa, jonka käyttäjät ovat itse luoneet ja pitävät sitä aktiivisesti yllä? Asukasyhdistyksen kannanotossa toivottiin myös alueen ympäristön kunnostamista ja turvallisuuden lisäämistä. Esimerkiksi valaistuksen lisäämisellä ja roskalaatikoita lisäämällä turvallisuuden tuntua ja viihtyvyyttä voidaan parantaa. Lisäksi kannanotossa toivottiin, että maisemalliset ominaispiirteet tulee selkiyttää ruoppaamisen ja valaistuksen avulla sekä pyrkiä säilyttämään alueen väljä puistomaisuus ja pitkät näkymät. Osallistu ja vaikuta Vaikka pidimme Kuusiluodon asukasyhdistyksen kannanottoa pääosin hyvänä, niin toimikunta halusi liittää kannanottoon omat lisäyksensä. Kuntopuistoa toimikunta piti hyvänä ideana, mutta puiston sijoituspaikka herätti keskustelua. Kuntolaitteiden sijoituspaikaksi ehdotettiin Sonnisaarta, joka voisi toimia jatkossa viihtyisänä virkistys- ja kuntoilualueena. Toinen lisäys koski liikennepuiston ajoratojen jäädyttämistä. Toimikunnan tekninen asiantuntija epäili sitä teknisesti vaikeaksi toteuttaa. Lisäksi toimikunta toivoi, että alueen ympäristöön ja siisteyteen kiinnitettäisiin huomiota. Alueelle toivottiin riittävän jätehuollon lisäksi yleisiä WC-tiloja. Uusi ympäristö- ja turvallisuustoimikunta on aloittanut toimintansa aktiivisesti ja innolla. Toimikunnassa on monipuolista ja laaja-alaista osaamista. Toimikunnan jäsenet edustavat myös hyvin suuralueen eri osia ja erilaisia toimijoita. Olemme osoittaneet toimikunnassa ja aiomme osoittaa jatkossakin, että osallistumalla lähidemokratiatoimintaan voi vaikuttaa aidosti asioihin. Suosittelen, että kaikki ihmiset ikään ja sukupuoleen katsomatta aktivoituisivat alueillaan ja osallistuisivat oman elinympäristönsä suunnitteluun ja luomiseen. Teksti: Jani Laitinen Ympäristö- ja turvallisuustoimikunnan puheenjohtaja Katoppa 1/

16 Apua arkeen 1 vuotta projektityön hedelmät ja jatkohaasteet Projektista lyhyesti Apua arkeen on kolmivuotinen kehittämisprojekti, joka käynnistettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myöntää projektille työllisyyspoliittisen avustuksen aina kalenterivuodeksi kerrallaan hankeraportoinnin ja jatkorahoitushakemusten perusteella. Projektin tavoitteita ovat: työllistää n. 30 henkilöä vuosittain Katoppa-asukastuvalle erilaisiin työtehtäviin, kehittää yhdistyksen omia työnantajavalmiuksia, edesauttaa työntekijöiden jatkotyöllistymistä sekä järjestää asukastuvan tarjoamia palveluja työllisyyden, asukkaiden, asiakkaiden ja yhdistyksen vapaaehtoistoimijoiden lähtökohdista. Projektissa työskentelee yksi henkilö (kuvassa) projektityöryhmän tuella ja ohjausryhmän valvonnassa. Raportti 2010 Viime vuonna yhteensä 36 pitkään työttömänä ollutta henkilöä työllistyi Katoppa-asukastuvalle projektin kautta. Heistä yli puolet (19) teki kotiaputyötä, viisi työskenteli keittiössä, ATK-ohjaustehtäviä hoiti kolme, ompelijoita oli kaksi, erilaisia toimistotöitä teki neljä henkilöä, muita tupatehtäviä teki kaksi, ja heidän päivittäistä työtään ohjasi toiminnanohjaaja. Suurin osa työntekijöistä oli palkkatyösuhteessa, muiden osalta kyseessä oli työharjoittelu, työelämävalmennus tai työkokeilu. TE-toimisto valikoi meille sopivia ehdokkaita, mutta moni myös otti meihin yhteyttä omasta aloitteestaan. Tie tavoitteisiin Asukastuvalla esimiesasemassa olevat henkilöt (projektipäällikkö, toiminnanohjaaja ja ATK-opetuksen suunnittelija) osallistuvat esimieskoulutuksiin. Mentorinamme toimii yhdistyksen toiminnanjohtaja. Koulutuksen ohella tärkein kasvattaja esimiestyössä on mielestäni päivittäinen työ. Esimiesten välinen saumaton tiimityö ja hyvien työntekijöiden työelämätaidot ovat välttämätön tuki. Tärkeitä koulutuksia ovat olleet mm. LYKKY-hankkeen tarjoama yrittäjyyskoulutus, jossa suuntauduttiin hyvinvointipalveluihin. Lisäksi on saatu oppia mm. työturvallisuudesta, monikulttuurisen työyhteisön johtamisesta, kotipalveluista ja keittiöalasta. Laatukäsikirjaa olemme työstäneet asukastupaverkoston yhteistyönä. Tänä vuonna perehdymme edelleen mm. uudistuneeseen yhdistyslakiin ja kehityskeskustelujen johtamiseen. Kuvassa Heidi Lumme, projektipäällikkö. Kuva: Matti Svala Työntekijät saavat halutessaan yksilöllistä urapolkuohjausta, jossa kartoitetaan lisäkoulutuksen tarve ja raivataan tietä avoimille työmarkkinoille. He suorittavat työsuhteensa aikana kansalaistaitoja, ammattitaitoa ja asiakaspalvelutyötä kehittäviä lyhytkoulutuksia, kuten Tervetuloa asukastuvalle -koulutus, EA 1, hygieniapassi, Palveluja kotiin -passi, ym. Urapolkuohjaus ja koulutukset tarjotaan Tuvilta työelämään -verkostohankkeen kautta, joten ne ovat työntekijöille täysin maksuttomia. Jatkotyöllistymistä tuetaan myös suosituksilla, eikä sovi unohtaa, että jo pelkästään työsuhteessa oleminen edistää jatkotyöllistymistä paremmin kuin työttömän työnhakijan status. Katoppa-asukastuvan palvelujen organisoinnissa on tehty merkittäviä liikkeitä. Asukasyhdistys on osallistunut Yhteisöyritys perustamisselvitys -hankkeen työpajoihin, joissa on valmisteltu yhteiskunnallisen yrityksen perustamista. Yritystoiminnan käynnistyessä ja yhdistyksen työnantajaroolin keventyessä yhdistys- ja asukastupatoiminnoissa päästään lähemmäs niiden alkuperäistä tarkoitusta. Myös asukastuvan lounaspalvelun kehittämisessä on edetty: tarjoilu on viety pisimmälle koko asukastupaverkostossa. ATK-kurssitoimintaan on niin ikään tulossa lisää uudistuksia, kun toimintamallia kehitetään pysyvämmän työllisyyden näkökulmasta. Konkretia v Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen tulee vaikuttamaan rekrytointiin tänä vuonna. Yhdistys keskittyy jatkossa etsimään työntekijöitä asukastuvalla tapahtuvien toimintojen pyörittämiseen. Lisäksi useammalla työharjoittelupaikkaa etsivällä on mahdollisuus asukastupajaksoon. Yhdistystoimintaa piristetään keskittymällä jäsenhuoltoon ja uusien jäsenien hankintaan, ja Katoppaasukastupa on mukana kulttuuritoiminnan uudessa nousussa. Heidi Lumme projektipäällikkö Meritulli Heinäpään asukasyhdistys ry 16 Katoppa 1/2011

17 Taiteiden päivä Katoppa-asukastuvalla Asukastuvilla vietetään Taiteiden päivää kerran vuodessa. Perinne sai alkunsa viime vuonna Taiteiden yö ry:n aloitteesta, ja mm. Oulun yhteisötoiminta lähti innolla mukaan, kaupunginlaajuisesti. Taiteiden päivänä asukkaat ympäri Oulun pääsevät toteuttamaan itseään ja nautiskelemaan toistensa taide-elämyksistä. Taiteiden päivä on matalan kynnyksen tapahtuma: jokainen voi ottaa pöytälaatikostaan ne itse rustaamansa runot tai epävireisen soittimen ja tulla tuvalle antamaan taidonnäytteensä. Katoppa-asukastuvalle on tarkoitus kerääntyä nauttimaan taiteesta suurella joukolla. Oulun raatimaakari Raimo Ritola ja rempseä runoilija-novellisti Tiitu ovat jo lupautuneet mukaan. Taiteiden päivän koko ohjelma julkaistaan pian, mutta yllätysnumeroita toivotaan ilmoittaudu suoraan Katoppa-asukastuvalle! Kuvassa Raimo Ritola. Kuva: Matti Svala Ilmoittautumiset: p /Heidi Lisätietoja: Tarinaniskennän SM-kilpailut Oulun aluemestaruuskilpailut pidetään torstaina klo Keskustan Palvelukeskuksessa osoitteessa Nummikatu 24. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Raimo Ritola tai ja Jukka Lappalainen tai Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Kisassa ratkaistaan Oulun edustaja Kärsämäen finaaliin, jossa on mm. palkintojen arvo ja edustusmatka jne. Voittaja on Oulun Tarinamaakari. Tilaisuudessa palkitaan ansioitunut Raatimaakari Vapaa pääsy. Sali on ollut aina täysi. Tervetuloa! Järjestäjä: Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry (Meriheinä) Katoppa 1/

18 Porukalla enemmän liikuntaa ja taide-elämyksiä Tänä vuonna Porukan tapahtumia järjestää osin vakiintunut aktiivisten joukko, mutta myös vuoronvaihtoja on tehty. Keväällä seikkaillaan tieteen ja taiteen parissa, syksymmällä on tarkoitus tutustua merelliseen Ouluun ja kokeilla erilaisia liikuntalajeja. Porukan tiedotukseen tulee syksyllä pieni muutos, kun verkkosivusto muuttaa uuteen osoitteeseen. Porukan toimintaan pääsee helpoimmin mukaan, kun lähettää Porukalle sähköpostia osoitteeseen PORUKKA Uutta yhteisöllisyyttä Oulussa MENOT 2011 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva: Outi Sivonen Taidemuseo Tervetuloa Porukkaan -ilta Pelitapahtuma Tietomaa Keilaus Toiminta on kesätauolla Meriristeily Lajikokeilu: mikroautoilu Lajikokeilu: kuntonyrkkeily Pikkujoulut Toiminta on joulutauolla ANNA AIKAASI HYVÄÄN TARKOITUKSEEN! Vuosi 2011 on vapaaehtoistoiminnan vuosi kaikissa EU:n jäsenmaissa. Teemavuodella halutaan osoittaa, että vapaaehtoistoiminta on yksi aktiivisen kansalaisuuden ja demokratian keskeisiä ulottuvuuksia. Yksi teemavuoden tärkeistä tapahtumista Oulun seudulla on: LIIKUTA MINUA -kampanja perjantaina Kampanjalla tehdään vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi, ja uusilla vapaaehtoisilla on mahdollisuus lähteä mukaan toimintaan. Vuoden 2009 Liikuta Minua -kampanjassa liikkui ihmistä ja vuonna 2010 n ihmistä. Myös päättäjiä on osallistunut tapahtumaan sekä puhujina että liikuttajina. Liikuta Minua tarkoittaa eri-ikäisten ihmisten yhdessäoloa, liikkumista liikuttumista sisällä ja ulkona. Liikuttamisessa ei rajoituta pelkästään fyysiseen liikuttamiseen, vaan tapahtumassa huomioidaan myös ns. psykososiaalinen puoli. Kampanja toteutetaan Oulussa sekä Kempeleen, Tyrnävän, Limingan ja Haukiputaan kunnissa samanaikaisesti. Vapaaehtoiset ulkoilevat ja liikkuvat yhdessä hoivakodeissa/palvelukodeissa asuvien ikäihmisten kanssa. Kampanjaan osallistuu myös mielenterveyskuntoutujia Hyvän mielen talo ry:n tapahtumalla. Kampanjan yhteydessä järjestetään tapahtuma Oulun Torilla klo Luvassa on mm. erilaisia liikunnallisia esityksiä ja näytöksiä, järjestöjen ja yhdistysten esittelyä sekä kahvitarjoilu. Torin tapahtuman juontaa YLE:n toimittaja Kati Jurkko. Kampanjan toteuttaa Oulussa, Kempeleen, Limingan ja Tyrnävän sekä Haukiputaan kunnissa Oulun Seudun Setlementti ry:n hallinnoima VARES-hanke yhdessä kumppaneiden kanssa. Kumppaneita ovat mm. Meritulli - Heinäpään asukasyhdistys ry, Kumppanuuskeskus, Oulun kaupunki/yhteisötoiminta, Oulun kaupunki ja ev.-lut seurakuntayhtymä, Kempeleen/ Tyrnävän/Limingan ja Haukiputaan kunnat sekä ev.-lut.seurakuntayhtymät, Hyvän mielen talo ry, Nuorten Ystävät ry, Oulun seudun Hengitysyhdistys ry, Esperin hoivapalvelukeskus, Mäntykoti ry, Oulun Seudun Muistiyhdistys ry, Kotien Puolesta ry, Oulun Lyseon lukio, Oulun Palvelualan Opisto ja Osao. Lisätietoja: VARES-keskus p. (08) ja 18 Katoppa 1/2011

19 Tuleppa tutustumaan Ommaiskortteeriin, sen toimintaan ja työntekijöihin! aiheista he erityisesti kaipaavat tietoa. Järjestämme omaishoitajille mm. ensiapukoulutusta keväisin ja syksyisin. Koulutus kohdennetaan juuri sellaisiin hätätilanteisiin, joita omaishoitotilanteissa voi sattua. Onhan äärimmäisen tärkeää, että omaishoitajalla on tietoa ja taito toimia oikein tällaisissa hätätilanteissa. Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry on kaikkien omaishoitajien asialla, oletpa sitten virallinen omaishoitaja eli omaishoidontuensaaja tai hoidat ja huolehdit läheisestäsi ilman kunnan maksamaa tukea. Meidän toimintaamme ovat tervetulleita myös ne henkilöt, joiden omaishoitotilanne on päättynyt. Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset -yhdistys on toiminut jo kolmentoista vuoden ajan omaishoitajien, vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden aseman parantamiseksi ja tukemiseksi Oulussa sekä kahdessatoista ympäristökunnassa. Yhdistyksen toiminnan osa-alueita ovat mm. edunvalvonta, palveluohjaus ja -neuvonta, omaishoitajien palveleva puhelin, vapaaehtoistoiminta, virkistystoiminta sekä erilaiset Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamat kehittämisprojektit. Yhdistyksemme tehtävänä onkin olla kehittämässä alueemme omaishoitoperheille erilaisia palveluita ja tukitoimia, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toimistomme eli Ommaiskortteeri sijaitsee osoitteessa Pakkahuoneenkatu 32 A 3, 3. krs. Ommaiskortteeri on avoinna aina keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9-15 ja sopimuksen mukaan myös muina aikoina. Toimintamme yhtenä merkittävänä tavoitteena on ehkäistä omaishoitajien uupuminen ja auttaa heitä jaksamaan arjessaan. Ommaiskortteerista saat itsellesi tietoa ja taitoa, virkistystä, seuraa tai tekemistä. Tarjoamme myös keskusteluapua paika päällä Ommaiskortteerissa tai sitten puhelimitse. Omaishoitajien Palveleva puhelin päivystää maanantaisin ja torstaisin klo Palvelevaan puhelimeen voit soittaa omaishoitoon liittyvissä asioissa, periaatteella kaikkea voi kysyä. Puhelimeen voi soittaa myös anonyyminä. Tärkeä tehtävämme on myös välittää tietoa omaishoitoperheille suunnatuista tukimuodoista ja palveluista ja auttaa erilaisten hakemusten teossa, sillä hakukaavakkeiden täyttäminen voi olla joskus hyvinkin haastavaa ja jopa ylivoimaista raskaassa omaishoitotilanteessa olevalle. Omaishoitajille suunnattu monipuolinen koulutus on myös tärkeä osa toimintaamme. Koulutuksen avulla omaishoitajat saavat lisätietoa ja taitoja hoiva- ja huolenpitotyöhönsä. Toivommekin, että omaishoitajat kertoisivat meille, että minkä tyyppisistä Vertaisryhmätoiminnan tavoitteena on, että omaishoitajat pääsevät osallistumaan ja jakavat arkeaan toisten samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vertaisryhmä voi olla myös tiedollinen, jolloin kokoontumisen tarkoituksena on keskustella jostain ennakkoon sovitusta aiheesta asiantuntijavieraan alustuksen pohjalta. Näin ryhmäläiset saavat teoriatietoa kyseisestä aiheesta ja syntyy myös luontevasti mielipiteiden vaihtoa osallistujien kesken. Virkistäytyminen kuuluu hyvin tärkeänä osana ihmisen elämään, ja siksipä pyrimmekin järjestämään omaishoitajille mm. teatterimatkoja, elokuvailtapäiviä, juhlia jne. Kevään 2011 aikana järjestämme mm. Juhlamatkan Helsinkiin, Kevät Karkelot sekä Vappumyyjäiset! Meiltä löytyy monenmoista tekemistä myös vapaaehtoistoimijoille, joita kaipaamme iloiseen ja värikkääseen joukkoomme. Yksi toimintamuotommehan on yhdessä tekeminen, talkoohengessä. Lämpimästi tervetuloa tutustumaan ja osallistumaan! Omaishoidon ohjaaja Heini Kemola Katoppa 1/

20 Järjestöjen vertaisryhmätoiminta murroksessa asukasyhdistykset mukaan yhteistyöhön! Kirjoittaja: Helena Liimatainen, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Sosiaali- ja terveysjärjestöjen perinteinen vertaisryhmätoiminta on saanut rinnalleen laajemmalle kohderyhmälle suunnattuja diagnoosi-, järjestö- ja sektorirajat ylittäviä ryhmätoimintoja, jotka voivat helpottaa etenkin pienten järjestöjen mahdollisuuksia tarjota kohderyhmälleen monipuolista ja laadukasta toimintaa. Myös yhteistyö asukasyhdistysten kanssa kiinnostaa hyvinvointialan järjestöjä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta perustuu osallistujien samankaltaiseen elämäntilanteeseen tai kokemuksiin, vertaisuuteen. Usein vertaisuuden taustalla on jokin sairaus tai vamma. Oulussa on kuitenkin jo jonkin aikaa toiminut myös sairaus- ja vammarajat ylittäviä ryhmiä, esimerkiksi Kynnys ry:n Nuoret eläkeläiset. Kevään aikana Kumppanuuskeskuksessa on myös kokeiltu uudenlaista vertaisryhmätoimintaa, jonka sisältö palvelee useamman järjestön kohderyhmää ja jonka vetovastuu on jaettu useamman järjestön kesken. Esimerkkinä järjestöjen yhteisistä ryhmistä on kaikille avoin porinaryhmä, jossa keskustellaan joka kerta eri järjestön vetämänä eri aiheesta, kaikille avoin pöljäilyklubi, jossa tuetaan hyvinvointia kulttuurin keinoin sekä yli 40-vuotiaille suunnattu Mukavaryhmä, jossa kokeillaan erilaisia liikuntalajeja. Porinaryhmä ja Mukava ovat sosiaali- ja terveysjärjestöjen ryhmiä. Pöljäilyklubissa on mukana myös kulttuurijärjestöjä. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä on herännyt kiinnostusta yhteistyöhön asukasyhdistysten ja alueellisten toimijoiden kanssa mm. käynnissä olevan ehkäisevän työn kehittämishankkeen puitteissa. Kumppanuuskeskuksen neuvontapisteessä aloitetaan syksyllä uusia toiminnallisia ryhmiä. Yhteistyö asukasyhdistysten kanssa mahdollistaisi alueen asukkaiden tarpeiden ja mielenkiinnonkohteiden huomioimisen ryhmätoimintaa käynnistettäessä sekä auttaisi välttämään päällekkäisyyksiä mm. asukastupien kanssa. Yhteistyöstä kiinnostuneita yhdistyksiä ja asukkaita pyydetäänkin ottamaan yhteyttä neuvontapisteen henkilöstöön. Yhteystiedot löytyvät neuvontapisteen nettisivulta: Se palasi Ouluun. Turhien vakuutuslaskujen noutaja. Tule katsomaan mitä se tekisi sinun vakuutuslaskuillesi. 20 Katoppa 1/2011