Esiselvitys omaehtoisesti rakennetun kyläverkon edellytyksistä

Transkriptio

1 Lipukan Kuitu Esiselvitys omaehtoisesti rakennetun kyläverkon edellytyksistä Tausta 'Iivantiiran Seutu - Yhteinen yritys' on Kuhmon pohjoisten kylien Leader+ - esiselvityshanke, jonka tarkoituksena oli selvittää, mitä vaihtoehtoja Iivantiiran seudulla on kehittää yhteistyötä, parantaa palveluntarjontaa ja viedä eteenpäin seudun kehitystyötä. Kohderyhmänä olivat Iivantiiran seudun yhdistykset, palveluntuottajat ja palveluja tarvitsevat asukkaat. Tietoyhteiskunnan aktiivisen rakentamisen aikana internetpalvelut ovat useimpien kehityshankkeiden osa. Niin oli tässäkin hankkeessa. Projektin käynnistyessä hankejohto tiedotti, että sen keskeinen tavoiteltu toimenpide on valita kehittämiskohteet, joissa osuuskunnan tai muun paikallisen yhteistoiminnan kautta löytyisi nykyistä kustannustehokkaampi tai luotettavampi palveluratkaisu. Hietalahden alueen asukkaat lähestyivät hankkeen vetäjiä kirjelmällä, jossa esitettiin että esiselvityksen kohteeksi otettaisiin Hietalahdessa osuustoiminnallisesti ja omaehtoisella työpanoksella rakennettava kuituviestinnän kyläverkko. Esiselvityksen kohde Kyseisen pilotin tavoitteet määriteltiin Leader+ -hankkeen tavoitteiden mukaisiksi. Tarkoituksena oli selvittää, voiko osuustoiminnalliseen toimintatapaan ja kylän asukkaiden omaehtoiseen toimintaan nojautuen luoda kestävän kehityksen periaatteita noudattava paikallinen kuituverkko, joka edullisemmalla kustannusrakenteella ja paremmalla laadulla ohittaa kaupallisesti tuotetun vaihtoehdon ominaisuudet. Sen lisäksi, että verkon oli määrä tuottaa tietoliikenneyhteyksiä Hietalahden kolmelle taloudelle, tarkoituksena oli myös aikaansaada verkkovideon mahdollisuuksiin perustuva ja seudun www-sivujen kautta tarjottava virtuaalinen lintuhavainnointipiste, joka palvelisi kylän asukkaita ja erityisesti omaa koulua. Kaavailuihin kuului myös lihakarjatuotannon kuluttajalähtöistä laaduntarkkailua edistävä nykyaikainen videovalvontajärjestelmä Lippukajärven toisella puolella olevaa karjatilaa varten. Kuituverkon rakentaminen hartiapankkiperiaatteella Hietalahden asukkaat halusivat rakentaa esittelyverkon, jossa nähtäisiin optiseen kuituun perustuvan tietoliikenteen eri vaihtoehdot, niiden erityisominaisuudet, edut ja haitat. Tällä tahdoimme edistää optisen tietoliikenteen ymmärrystä myös kaupungin ja maakunnan päättäjien keskuudessa. Tarkoituksena oli hankkia todellisista tilanteista saatavaa tietoutta, jonka pohjalta on mahdollista valmistaa koko kylän verkottamista koskeva hankesuunnitelma. "Palveluratkaisun käytännön kokeilemisen osalta hanke sai TE-Keskus -rahoittajalta ohjeet, ettei tällainen asioiden käytännön toteutus kuulu esiselvityshankkeeseen. Hankkeen osalta asia raukesi tähän." - Ja työtä jatkettiin yksityisesti 100 %:in omarahoituksella ja vapaaehtoisilla työpanoksilla.

2 Langaton WiMAX-verkko Kainuun harvaan asuttujen seutujen laajakaistapalvelujen kehittämisessä on lähdetty siitä, että "langaton lähetystekniikka soveltuu Kainuun vaativiin maasto-olosuhteisiin ja pitkiin yhteysmatkoihin". Käytännössä tämä on tarkoittanut sitoutumista "maakunnan puhelinoperaattorin" Kajaanin puhelinosuuskunnan (KPO:n) tarjoamaan WiMAX-palveluun. KPO:n toimintaa on subventoitu julkisilla varoilla, rakentamiskustannuksista yhteensä eurolla. Liittymää kohti jaettuna tuen osuus on arviolta 125 euroa. Kainuun Nuotta ry osallistui myös operaattorille perinteisesti kuuluvien tehtävien suorittamiseen 'Laajakaista hyödyksi' -hankkeessa, jossa opastettiin Kainuun kylien koteja ja kouluja mm. tietoliikenneyhteyksien käyttöönotossa. Kyseiselle hankkeelle myönnettiin julkista tukea euroa. Kajaanin puhelinosuuskunnalla on ollut vaikeuksia suoriutua sitoumuksistaan. Tavoitteena oli 100 %:n peitto. Kun laajakaistahanke oli päättynyt, KPO julkaisi tiedotteen, jossa todetaan: "Noin 7,5 %:lle maaseudulle laajakaistan tilanneista talouksista (n. 160 tilaajaa) laajakaistaa ei ole vielä toistaiseksi voitu toimittaa. Osa talouksista sijaitsee laajakaistan peittoalueen katveessa tai ulkopuolella, ja osa peittoalueella olevista yhteyksistä ei toimi kunnolla." Tarjouskilpailussa edellytettiin, että "yhteysnopeus täyttää Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat kansalliset suositukset (min. 2 Mb vuoden 2005 lopussa ja min. 8 Mb vuoden 2007 lopussa)." KPO:n tarjouksessa luvataan lisäksi, että tällaiset liittymä toimitetaan jokaiselle sitä haluavalle. Vuoden 2008 alussa KPO:lla ei kuitenkaan ollut suunnitelmia miten tarjota 8 Mbps tasoista yhteyttä Iivantiiran alueelle. Tietoliikennevaihtoehdot Maakunnan selvityksissä todetaan lyhyesti, että kuituyhteys olisi paras vaihtoehto. Vaikka keskeneräisestä WiMAX-vaihtoehdosta katsottiin voivan tehdä myönteinen päätös, valmistelijat eivät pyrkineetkään selvittämään kuiturakentamisen edellytyksiä. 'Lipukan kuitu' -hankkeen lähtökohtana oli, että Kainuun harvaan asutun tietoliikenneinfran valinta on tapahtunut väärin perustein. Oletimme puolestamme, että vähäisellä tiedonsiirtokapasiteetillaan WiMAX jää väliaikaisratkaisuksi, joka joudutaan keskipitkällä aikavälillä korvaamaan uusilla hankinnoilla. Tästä on jo nyt selviä viitteitä: Samaan aikaan kun KPO ei ole yltänyt luvatulle 8 megan tasolle, valtakunnassa vaaditaan jo 100 megan kaistaa harvaan asutun maaseudun palvelualustaksi. Suorastaan mainoslauseeksi muodostunut väittämä, että langaton WiMAX sopii joka mäkeen ja notkoon, sointuu huonosti sitä tosiasiaa vasten, että maakunnan hankkeen aikana ei voitu toimittaa WiMAX-laajakaistaa 7,5 %:lle palvelua tilanneista. Tilalle tarjotaan nyt muita vaihtoehtoja. Kokemusperäisesti toteutetuissa mittauksissa on havaittu, että huomattava osa liittymistä toimii vajaatehoisesti. Näitä ongelmia on selitetty sää- ja maasto-olosuhteilla sekä kotiasennuksen yhteydessä sattuneilla virheillä, mutta ne ovat yhtä kaikki ko. tuotteeseen liittyviä ongelmia. Internetliitännän saatavuus Iivantiiraan rakennetun kuituverkon todellinen mielekkyys avautuu siinä vaiheessa, kun operaattorit avaavat joko vapaaehtoisesti, EU:n tai valtiovallan määräyksen perusteella omat jakelu-monopolinsa kyläverkoille. Silloin jakeluvaihto-ehtoja on useita. Kyläverkon potentiaaliset liittymäkohdat internetiin

3 KPO:lla on jakelupiste Kostamustien ja Suomussalmen tien risteyksessä. Operaattori on aloittanut kuituverkkojen rakentamisen taajamaympäristössä ja se on myös ilmoittanut olevansa valmis toimittamaan kuitupohjaista tietoliikennepalvelua maakunnan kyläkouluille. On kiinnostavaa nähdä sopiiko tällainen järjestely esimerkiksi Iivantiiran koululle? TeliaSonera jakaa jo nyt ADSL-palvelua Lentiirassa. On ilmeistä, että Iivantiiran kuitupohjaisesti toimiva kyläverkko voisi olla kiinnostava asiakas alueella, jossa kilpailija KPO dominoi. Alunperin valtio-omisteinen Corenet suhtautuu eri tavalla kyläverkkoihin kuin muut operaattorit. Rataverkoston tietoliikenneinfran tuottanut yhtiö suunnittelee kuituverkkonsa laajentamista VR:n runkoverkkoon kuuluvan Kostamusradan suuntaisesti. Operaattori on tiedustelujemme perusteella ilmoittanut, että se on valmis myymään tietoliikennekapasiteettiaan kyläverkolle siinä vaiheessa, kun sitä on rataosuudella saatavilla. Lähin liittymäkohta löytynee silloin Ypykkävaaran asemalta. Tietotaidon kartuttaminen Kyläkantainen kuiturakentaminen ei ole aivan uusi ilmiö. Olimme jo pari vuotta takaperin tutustumassa Lapinjärven ja Gumbostrandin kyläverkkoihin sekä kunnianhimoisesti Kuusiokunnissa toimineen verkko-osuuskunta Kuuskaistan toimintaan. Osaamiskeskus Virtuosin selvityksien pohjalta ohjelmajohtaja Veikko Tikkanen teki kaksi valtuustoaloitetta, joiden tavoitteena oli aikaansaada Kuhmon ja Sotkamon yhdistävä kuitukaapeli, jossa Hietaperän ja Sumsan kyliin rakennettavat monipalvelukeskukset olisivat tarjonneet mahdollisuuden suunnitella nopeata tietoliikennettä hyödyntäviä maakunnallisia palvelutuotteita haja-asutusalueen kylille. Kainuun Energialle lähetettyä kuva-aineistoa asennuksen suunnittelua varten Iivantiiran Tuohelassa verkko-opetuksen tutkija saattoi käytännön työn kautta helposti omaksua kuituviestinnän tekniset vaihtoehdot muilta alaan perehtyneiltä asiantuntijoilta. Apua saatiin OV-Tuotanto Oy:ltä, joka on Helsinkiläinen radioalalla toimiva tietotekniikka-alan. Finlandsvenska bredbandsforumet on suomenruotsalanen optiseen kuituun keskittyvä asiantuntijaryhmä, jonka jäsenet olivat suureksi avuksi. Lähteenä oli myös kuituviestintään keskittyvät www-sivustot ja suomenkieliset oppaat. Puoli tuntia kestäneen hitsauskoulutuksen jälkeen kylätoimijat osasivat suorittaa Nisse ja Fredrik Husbergiltä edullisesti vuokratun hitsausautomaatin edellyttämät monimutkaiset työvaiheet. Hitsaustyötä tehtiin sisätiloissa kytkentäkaappien ääressä ja ulkona paikalle hinatussa kaasulämmitteisessä asuntovaunussa. Osallistava ja omaehtoinen työ Kyläkehittämisessä on tärkeä tunnistaa kylien omat voimavarat. Hietalahdessa kaikki alkoi verkkoviestinnän tutkijan ja innovatiivisesti toimivan elinkeinonharjoittajan keskusteluista koskien laajakaistaliittymän käytön järkiperäistämisestä. Johtoajatukseksi tuli, että aito sitoutuminen saadaan parhaiten aikaan kun osallistujien motivaatio perustuu omaan tarpeeseen ja yhteisesti todettuun hyötyyn. Käytännön työ aloitettiin levittämättä tietoa asiasta. Ensimmäisen kuituyhteyden valmistuttua naapuritalon emäntä tiedusteli jo mahdollisuutta verkottua. Tätä kautta myöhemmin saman naapuritilan isäntä halusi myös hankkia oman työaseman.

4 Ilmakaapelin veto ja asennustoimenpiteitä Rakentamiseen sisältyvät työvoimakulut pyrittiin mahdollisimman suuressa määrin korvaamaan hartiapankilla. Hietalahden isäntä osoittautui taitavaksi kuituasentajaksi. Ei ollut asennuskohdetta, talonrakennetta, ojaa tai sähköpylvästä, jossa kuitu ei olisi taipunut asentajan toiveiden mukaisesti. Veistolan emäntä kaivoi vapaa-aikana kuituojaa kotipihan nurmella. Isäntä suoritti oman kiinteistönsä sisäasennukset. Tekninen toteutus KPO:n yritysliittymä toimii symmetrisesti: Aineistot lähtevät yhtä tehokkaasti kuin ne saapuvat. Tässä suhteessa liittymä palvelee paremmin tiedonsiirtoa sekä tulevaisuuden tietoyhteiskunnalle niin tärkeitä videopohjaisia palveluja kuin operaattorin kuluttajatuote. Yritysliittymään saatiin myös 16 kiinteätä IP-numeroa, jotka antoivat mahdollisuuden tuottaa liittymien kautta www-, puhelin- ja videoneuvottelupalveluja. Halusimme kokeilla ilmakaapelia; aluksi sen vuoksi, että sen näin ohitettaisiin helposti maanomistukseen liittyvät ongelmatilanteet. Tätä kautta saatiin myös kokemusta vaihtoehtoisesta asennustavasta. Ystävällisesti asennoituneelta Kainuun Energialta saatiin lupa sähköpylväiden yhteiskäyttöön, jolloin ilmakaapelilla voitiin ylittää pulmallisiksi muodostuneet kylätiet. Jos muuallakin pääsee samanlaisiin sopimuksiin, on ilmakaapelin vaijeriosasta aiheutuva ylimääräinen kustannuslisä järkevässä suhteessa edullisemman maakaapelin aiheuttamiin kaivuukustannuksiin. Hitsaustöitä asuntovaunussa talvipakkasilla Kokeilimme perinteisten pitkänkantaman lasikuitukaapeleiden lisäksi POF eli Polymer Optical Fiber kuitutekniikkaa. Näitä muovipohjaisia kaapeleita valmistetaan sisäasennuksia varten, mutta ne soveltuvat myös 100 metriä lyhyemmillä lähietäisyyksillä ulkoasennuksiin. Hietalahden verkossa on käytetty 100 Mbps POF:ia, mutta tällä hetkellä on jo saatavana muutamia kertaluokkia tehokkaampia 1 Gbps:n mediamuuntimia. Ensimmäiset POF-pohjaiset kytkimet ovat myös tulleet markkinoille.

5 Kustannusrakenteet Yritysliittymän yhteiskäytön lähtökohtana oli, että Hietalahdessa asuvan verkkoviestintätutkijan liittymä on vain harvoin käytössä täydellä tehollaan. Huomasimme, että osuustoimintaperiaatteella vuokrattu 2 megan liittymä palvelee suurimman osan ajasta molempiin suuntiin jopa neljä kertaa tehokkaammin kuin halvin kuluttajaliittymä. Kunkin liittymän minimikapasiteetti taataan kuormaa tasaavalla palomuurilaitteella. Hitsauspalvelujen kustannukset koostuvat suurelta osin - noin 40 %:isesti - matkakuluista. Hitsaustyö kannattaa tuottaa paikallisesti. Kaupallisten toimijoiden hinnoittelu asettui euron välimaastoon. 50 euron päivävuokralla toteutetun hitsaustyön kulut olivat tähän verrattuna minimaaliset. Huomasimme samalla, että jos Kuhmon kylät yhdessä päättävät panostaa kuituverkkoihin, niin paikallisesti tuotetusta hitsauksesta kehittyisi osa-aikatyönä toteutettava työtehtävä. Perinteisellä lasikuitupohjaisella kuidulla toteutetun liittymän kulut olivat: 2 mediamuunninta a 76, m ilmakaapelia a 2, m maakaapelia a 1, Katkaisukulut 52 2 ilmakuidun jatkoskoteloa a päätekoteloa a 36, häntäkuitua a 4,6 55 Toimituskulut 75 2 vrk hitsauslaite a Yhteensä 938 euroa Pelkkänä maakaapeliasennuksena vastaavat kulut olisivat olleet vain 690 euroa. POF-kuidulla toteutetun lähiliittymän kulut ovat tätä nykyä: 2 mediamuunninta a m POF-kaapelia a 1,85 92 Yhteensä 210 euroa Nämä kustannusvaihtoehdot vertautuvat erittäin hyvin vallalla oleviin käsityksiin kyläverkkoliittymän hinnasta, joka vaihtelee euron ja euron välillä. WiMAX-asennuksen kulut rakentuvat seuraavasti: Päätelaite 486 Asiakaslaitteen asennus 200 Masto ja kiinnikkeet 80 Kytkentä 50 Yhteensä 816 euroa Olemassa olevaan mastoon itse asennettuna, vastaavat kulut ovat 536 euroa. On syytä uudelleen huomauttaa, että kyseiset kustannusrakenteet saadaan aikaan julkisella, noin 125 euron suuruisella tuella ja kansalaisjärjestön, osin julkisella rahoituksella tuottamalla asennusavulla. Varsinainen hinta- ja laatuero näkyy selvemmin kuukausimaksuissa. KPO:n kuukausiveloitus alimman tason 512 Kbps/512 Kbps liittymästä on 28 euroa. Lipukan kuituun osallistuvat toimijat saavat 2 Mbps/2 Mbps liittymän käyttöönsä 25 euron kuukausimaksulla siihen saakka kunnes kahden vuoden päästä kulut on kuoletettu. Tämän jälkeen maksuosuutta voi pienentää. Eräissä kyläverkoissa peritään 15 euron kuukausimaksua. Kolmen osuuden osalta pienestä 3:n euron maksuerosta kertyy esimerkiksi kolmelta vuodelta 324 euroa. 15 euron kuukausimaksuilla vuosisäästö on jo huomattava summa. Kuituverkon muut tekniset edut Edullisemman hinnan ja tavallisesti neljä kertaa laajemman kaistan lisäksi kuituverkkoon sisältyy muita etuja. Kyläverkon sisällä tietoliikennenopeudet ovat molempiin suuntiin 100 Mbps ja tarvittaessa jopa 1 Gbps. Tämä antaa kylähankkeille mahdollisuuden perustaa erilaisia korkeatasoisia audiovisuaalisesti toimivia palveluja. AV-palvelut ovat puhelinta ja TV:tä muistuttavina toteutuksina huomattavasti helppokäyttöisempiä kuin PC:n graafiset käyttöliittymät.

6 Näkymä koulun WiMAX-antennilta mastoon päin ennen ja jälkeen puiden kaadon WiMAX-liittymää voi erilaisten lisäasennusten perusteella osittain suojata ukkosvaaraa vastaan. Valon avulla välittyvä kuituliikenne ei päästä sähköpiikkejä laisinkaan signaalireitille. 'Iivantiiran Seutu' -hankkeen aikana valmisteltu Iivantiiran koulun internetpisteen esittely jouduttiin peruuttamaan, kun Nivan antennin näkyvyyden esteeksi oli kasvanut puunoksa. Kuituverkkoon ei vaikuta antenneja notkauttavat tuulet, järven pinnan heijastukset tai signaalin tielle osuvat muut esteet kuten esimerkiksi pohjoiselle Kuhmolle niin tyypilliset monimutkaiset vaaramaisemat. WiMAX-verkosta on nyttemmin julkisuudessakin todettu, että se ei sovellu erityisen hyvin raskaan tietoliikenteen tarpeisiin. Näitä ovat nettiradio, netti-tv, mutta myös puhelin ja videoneuvottelupalvelut. Pullonkaulana on myös KPO:n tuotteen rakenne: Kuluttaja-WiMAX:iin saa vain jatkuvasti, käyttökerrasta toiseen muuttuvia IPosoitteita. Tämä vaikeuttaa olennaisesti tai jopa estää erilaisten palvelujen toiminnan. esimerkiksi oman www-palvelimen, SIP-puhelimen, videoneuvottelupäätteen perustaminen on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Näiden palveluiden rakentaminen on ollut helppoa Lipukan Kuidun käyttämässä yritysliittymässä ja siihen liittyvässä optisessa kuituverkossa. Johtopäätökset Omaehtoisuuden ja osallistavan tutkimuksen malleja hyödyntävä hanke tuotti perustiedot osuustoiminnallisen yhteistoiminnan mahdollisuuksista, kuiturakentamisen periaatteista ja kustannusrakenteista. Hankkeen aikana tuli näkyville myös mahdollisuus luoda kuituhitsaukseen liittyviä, uuden elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia Iivantiiran seudulla. Tutkimus- ja kehitystyönä tuotettu 'Lipukan Kuitu' pysyi loppuun saakka väittämissään. Hankkeen valossa näyttää selvältä, että omaehtoiseen ja osuustoiminnalliseen toteutukseen nojaten voidaan tuottaa tietoliikennepalvelu, joka sekä hinnaltaan että laadullisesti on kaupallista vaihtoehtoa edullisempi. Ero näkyy selvästi ja keskipitkällä aikavälillä. Toisin kuin Kainuun maakunnan valitsema langaton WiMAX, kuituun perustuva kyläverkko on kestävän kehityksen perusta, joka toimii välittömästi tietoyhteiskunnan edellyttämällä tasolla. Korkeatasoisen verkkoinfran ansiosta kyläverkosta löytyy kasvuvaraa, joka ulottuu vuotta tulevaisuuteen. Nämä pitkän aikavälin edut tulevat näkyviin siinä vaiheessa, kun teleoperaattorit purkavat tiedonsiirtomonopolinsa ja rupeavat yhteistyöhön kylätason toimijoiden kanssa. Philip Donner, (ver. 1.3) Valokuvat: A. ja Ph. Donner, P. Niskanen, Jouko Malinen