Vuorovaikutustaitojen kehittäminen

Transkriptio

1 Coachala 1(5) Monessa paikassa tulee esille hyvien vuorovaikutustaitojen tärkeys tai jopa vaatimus ja suurin osa meistä pitääkin omia vuorovaikutustaitojaan hyvinä ellei erinomaisina. Normaalitilanteissa tämä varmaankin pitää jotakuinkin paikkansa. Osaamme olla kohteliaita jne. Mutta, miten käyttäydymme silloin, kun itsellä tai toisella nousee tunteet pintaan? Kun kaikki ei menekään niin kuin oletimme menevän. Eli, kun suutun, hermostun, petyn tai innostun valtavasti jostain. Negatiiviset tunteet aiheuttavat negatiivista puhetta, jonka kohdistamme toisiin ja silloin tulee helposti sanottua jotain, mitä kadumme jälkeenpäin. Innostuminen on yleensä positiivista, mutta entä jos innostuu liikaa. Niin paljon, ettei osaa ottaa muita huomioon ja jyrää toisten ajatukset ja oma ajatus on omasta mielestä ainoa oikea. Vuorovaikutustaidot pitävät nykyään sisällään, perinteisen livenä tapahtuvan kanssakäymisen lisäksi, myös käyttäytymisen somessa. Suurin osa ihmisistä osaa käyttäytyä siellä fiksusti, mutta joillain tilanne lähtee ns. lapasesta. Hyvä nyrkkisääntö somessa, sähköpostissa ja tekstiviesteissä on, että jos jokin asia herättää voimakkaita tunteita, älä vastaa tai kirjoita mitään ennen kuin olet rauhoittunut. Hyvin pienetkin hyvän tai huonon käytöksen / vuorovaikutuksen elementit voivat pelastaa tai pilata jonkun toisen päivän. Perusasiat eli anteeksi ja kiitos aina kun mahdollista vievät jo pitkälle. Toiseen kohdistuva sarkasmi, ivallisuus tai inho kuuluvat äänestä eivätkä kuulu hyviin vuorovaikutustaitoihin. Toisten nolaaminen tai pienen näpäytyksen antaminen toiselle jostain asiasta ei myöskään kuulu hyviin vuorovaikutustaitoihin, vaikka jotkut sitä mielellään harrastavat aina ylintä kansallista ja kansainvälistä johtoa myöten. Vuorovaikutustaitojen kehittämisessä tarvitaan kykyä vaikuttaa ja halua tulla vaikutetuksi arjen vuorovaikutustilanteissa. Kukaan meistä ei ole mestari, mutta aina voi kehittyä paremmaksi. 1 Hallitse ajatteluasi ja tunteitasi Ollakseen hyvä vuorovaikutustaidoissa on pakko myös osata hallita ajatuksiaan ja tunteitaan. Muutenhan esim. pitkään tehty työ hyvän suhteen luomiseksi vaikkapa kaupan tekemiseksi voi mennä hukkaan tai asiakassuhde romuttua äkillisen tunteenpurkauksen vuoksi. On hyvä oppia ajatelemaan oikeita asioita oikein, koska et saa hyödyllisiä sanoja suustasi, jos ajattelet hyödyttömiä ajatuksia.

2 Coachala 2(5) Se, miten ajattelet muista ihmisistä tai asioista, vaikuttaa tunteisiisi ja sitä kautta käyttäytymiseesi. Et voi peittää tunteidesi näkymistä kasvoillasi, eleissäsi tai äänessäsi. Voit oppia kätkemään ne, mutta ohi kiitävien sekunnin murto-osien ajan todellinen tunteesi käväisee kasvoillasi ja ihmiset yleensä huomaavat ne. Ihan niin kuin itsekin huomaat saman jonkun toisen kasvoilla tai äänessä. Esim. inho kuuluu äänestä hyvin helposti spontaaneissa puheenvuoroissa. Mitä hyödyt siitä, että ajattelet jostain henkilöstä negatiivisesti? Viekö se jotain sinun tai teidän yhteistä asiaa eteenpäin? Miksi käyttäisit energiaa asiaan, jolle et voi mitään? Et voi muuttaa muita haluamasi kaltaiseksi. Omaa ajatteluasi voit muuttaa. Kun seuraavan kerran huomaat ajattelevasi negatiivisesti jostain henkilöstä tai asiasta, mieti, miksi teet niin. Mitä, jos keskittyisit mukavampiin ja tärkeämpiin asioihin. 2 Opettele kuuntelemaan Jokaiselle on varmasti joskus käynyt niin, että kertoessamme jotain asiaa toinen keskeyttää sinut alkamalla puhua jostain omasta jutusta, oman mielipiteen paremmudesta, vastaavasta kokemuksesta tai jostain ihan muusta. Kuinka usein itse teet niin? Koita seuraavalla kerralla olla keskeyttämättä häntä. Nyökyttelet vain ja kommentoit ehkä muutamalla ahaa - tai hmm -välisanalla ja katsot silmiin. Näin osoitat arvostusta ja kiinnostusta toista kohtaan ja toinen kokee tulleensa kuulluksi ja todennäköisemmin antaa vuorollaan sinun kertoa oman asiasi alusta loppuun rauhassa. Parasta siinä on kuitenkin se, että olet mahdollisesti oppinut jotain uutta. Joko itse asiasta tai kertojasta. Kenties uuden näkökulman tarkasteltavasta asiasta tai miten hän ajattelee ja jäsentää asiat, minkälainen hänen arvomaailmansa on, miten hän tuntee tai jotain muuta. Kuuntelemalla toisianne alatte päästä samalle kartalle toistenne kanssa ja teillä on mahdollisuus saavuttaa jotain yhdessä. Kuunnellessamme toista kuvittelemme muistavamme, mitä toinen sanoo, kun itseasiassa muistamme, mitä ajattelimme toisen sanovan. Keskittymisemme kuunteluun katkeaa joka sekunti käsitelläksemme, mitä toinen on sanomassa. Usein muistamme, mitä ajattelemme toisen olevan sanomassa, koska se on vahvempi sisäinen prosessi. Eli sisäinen kuuntelumme ja dialogi päihittää toisen henkilön puheen. Oletamme, että ajatus on puhujalla, kun se oikeasti on kuuntelijalla. Aivomme luovat asioille merkityksen kytkemällä uudet asiat vanhoihin kokemuksiin, mikä siten auttaa ymmärtämään kuulemamme. Sen vuoksi minun sieluni silmillä näen täysin erilaisen kuvan siitä, mitä sinä

3 Coachala 3(5) sanot näkeväsi. Tulkinta jää kuulijalle, kunnes puhuja tarkistaa, että toinen on ymmärtänyt ja tulkinnut asian samalla tavalla. Sinun ja minun todellisuus eivät ole sama asia. Meillä on erilaiset kokemukset, kaverit, perheet. Jopa samaan aikaan samassa huoneessa olijat vievät mukanaan erilaiset kokemukset. Vastakkaiset tulkinnat todellisuudesta ovat yleisin uhka luottamukselle ja siten synnyttävät konflikteja. Keskustellessamme toisten kanssa jaamme tiedon lisäksi myös sisäisen maailmamme ja käsityksemme todellisuudesta. Usein oletamme, että muut näkevät, tuntevat ja ajattelevat samoin kuin me. Kun olemme innoissamme omista ajatuksistamme/näkökulmastamme, emme pysty katsomaan asioita toisen näkökulmasta. Kun yhteys toiseen tämän vuoksi heikkenee, yritämme vielä enemmän vakuuttaa toista oman näkökulmamme puolesta. Vakuuttelun lisääntyessä kasvaa myös oikeassa olemisen tarve. Oikeassa oleminen saa tuntumaan hyvältä ja se on addiktoivaa. Samalla se saa toiselle tuntumaan pahalta, mitä emme useinkaan huomaa. Addiktio oikeassa olemiseen myrkyttää monen yrityksen kulttuurin. Halu olla oikeassa on puolustava rutiini, joka estää meitä näkemästä ja kuulemasta toisten parasta ajattelua. Huonoimmillaan tilanne on, kun omasta näkökulmasta tehdään arvovaltakysymys. Fiksut ihmiset saattavat piilevästi tuntea, että keskustelujen voittaminen voi antaa heille vielä paljon enemmän. Usein käy kuitenkin päinvastoin - heidän tyylinsä tuntuu toisista ylimieliseltä ja he näyttävät haluavan jättää toiset varjoonsa. Kukaan ei kuitenkaan halua tuntea itseään tyhmäksi muiden edessä. Korkeampi perusälykkyys ei ole ratkaisu saada toiset tuntemaan joku arvokkaaksi. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat. Luovu oikeassa olemisesta ja tee keskustelusta löytöretki. Keskustele molemminpuolisesta menestyksestä. Muotoile keskustelut mahdollisuudeksi ottaa esille ristiriitoja ilman rangaistuksen pelkoa. Syvennä ihmissuhteiden luottamusta. 3 Luottamus vuorovaikutuksessa Hyvä esimerkki luottamuksen menetetyksestä on monen aikuisen tapa kommunikoida teiniikäisen kanssa. (Jotkut yrittävät tätä myös aikuisten kesken työyhteisössä tai vaikkapa liikenteessä.) Ensin vanhempi kertoo, mitä teinin pitäisi tehdä. Kun mitään ei tapahdu,

4 Coachala 4(5) koitetaan ajatus myydä perinteisillä lahjonta, uhkailu, kiristys -kasvatusmenetelmillä. Kun mitään ei vieläkään tapahdu, alkaa huutaminen eikä mitään tapahdu sittenkään. Luottamus on menetetty jo aikoja sitten. Vuorovaikutuksessa voit vetää (houkutella) tai työntää (puskea). Kumpi tuntuisi sinusta paremmalta. Kumman kanssa haluaisit työskennellä. Hyvässä vuorovaikutuksessa tiedämme, missä olemme suhteessa muihin - tunnemme olevamme turvassa, vaikka keskustelu olisi vaikea. Luottamus on avaintekijä hyvässä vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutuksessa muiden kanssa saamme palautetta teoistamme ja sanoistamme ja sen avulla rakennamme kuvaa itsestämme, millaisia olemme. Haluavatko ihmiset olla seurassamme ja ovatko puheemme ja tekomme linjassa keskenään eli voiko meihin luottaa. Joskus emme pysty sanomaan asiaamme sillä lailla hyvää tarkoittaen kuin olimme sen aikoneet, jolloin kuulija ei tiedä tarkoitustamme ja vetää sanoistamme omat johtopäätöksensä. Paitsi, jos huomaamme sanojemme vaikutuksen ja tahdikkaasti korjaamme viestiä niin kauan, että toinen ymmärtää sen niin kuin tarkoitimme. Kun näemme kommunikointimme vaikutuksen muissa, voimme muuttaa kanssakäymisen dynamiikkaa ja muuttaa tulevaisuutemme iäksi! Meidän on hyvä oppia huomaamaan aikeidemme kertomisen vaikutukset toisissa. Mitä paremmin aikomuksemme ja tekomme ovat linjassa sitä luotettavammilta vaikutamme toisten silmissä. Kun sanottu, kuultu ja tarkoitettu eivät ole sopusoinnussa, vetäydymme miettimään ja luomaan tarinoita, jotka auttavat sovittamaan epäjohdonmukaisuudet. Kun tarinoiden luominen käynnistyy, muistamme kaikki vastaavat ikävät kokemukset ja liitämme ne yhteen, videoksi, joka alkaa pyöriä päässä. Ilman, että edes tajuamme sitä, editoimme siitä juuri pahimman mahdollisen kauhuelokuvan. Luottamusta on vaikea ylläpitää, jos pelkäämme jakaa omaa sisäistä maailmaamme. Jakaminen on ainoa keino poistaa kuilu omien ja muiden ajatusten todellisuudesta. Jos emme opi pysäyttämään videotamme tapahtuneesta, kelaamaan taaksepäin ja tarkastelemaan, mitä oikein tapahtui, emme saa katkaistua epäluottamuksen kierrettä.

5 Coachala 5(5) 4 Luottamuksen rakentaminen Jokainen aikuinen toivoo lapselleen parempaa tulevaisuutta kuin, mitä itse on kokenut. Aikuisen olisi hyvä vaikeinakin aikoina nähdä omissa ja muiden lapsissa se potentiaali, mitä heistä voi tulla, vaikka usko olisikin koetuksella, koska tällä tavoin omalla käytöksellämme vahvistamme oikeanlaista käytöstä ja tekemistä. Kohtelemalla toista sellaisena kuin hän on teet hänestä huonomman kuin hän on. Kohtelemalla toista sellaisena kuin hän jo olisi sellainen, mikä hänestä voisi tulla, teet hänestä sellaisen kuin hänen tulisi olla. (von Goethe) Yllä mainittu pätee kaikkiin ihmisiin. Toisen arvostaminen ja kunnioittaminen sellaisena kuin hän on herättää toisessa luottamusta ja tällöin hän on valmis kuuntelemaan sinun asiaasi. Hyvä olo toisen ihmisen seurassa lisää luottamusta ja siten vahvistaa positiivista kierrettä. Pelon ja epäluottamuksen aiheuttama neurokemiallinen vaikutus kestää paljon pidempään kuin luottamuksen aiheuttama. Esim. cortisoli säilyy elimistössä 26 tuntia. Huonoja kokemuksia märehtimällä voimme pidentää huonoa oloa päivillä, kuukausilla tai jopa vuosilla. Miten tähän sopii tuottavuus, yhteistyö, luovuus ja hyvät tulokset? Ajattelemalla tai kokemalla jotain positiivista ennen vuorovaikutustilannetta virittää meidät empaattisemmiksi. Lämminhenkinen keskustelu heti tapaamisen alussa (tervehdys, hymy, kättely, mitä kuuluu..). Aivot pitävät kylmyyttä varoituksena, mikä aiheuttaa epäluottamusta. Tiedämme, että luotamme niihin, jotka välittävät meistä ja ovat reiluja, omistautuvat tehtäviin ja vastuisiin, ovat yhteistyökykyisiä, antavat meille tilaa ja aikaa ilmaista ajatuksiamme ja arvostavat tukeamme. Toisen osoittama välittäminen käynnistää positiivisemman mielentilan meissä. Oppiminen tapahtuu pienin askelin ja huomaat pientä kehittymistä vuorovaikutustaidoissasi hyvinkin pian, jos vain haluat. Lähteet: 1. Conversational Intelligence, Judith E. Glaser, Valmentava johtajuus, Ristikangas & Ristikangas, Urheilupsykologian perusteet, Matikka & Roos-Salmi, 2012.