VIITEASIAKIRJA ÄIDIT TAKAISIN TYÖMARKKINOILLE ES/04/C/F/RF-80902

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIITEASIAKIRJA ÄIDIT TAKAISIN TYÖMARKKINOILLE ES/04/C/F/RF-80902"

Transkriptio

1 WOMBACK

2 VIITEASIAKIRJA ÄIDIT TAKAISIN TYÖMARKKINOILLE ES/04/C/F/RF FI

3 Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan sen laatija, eikä komissio ole vastuussa siihen sisältyvien tietojen mahdollisesta käytöstä.

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEINEN ESITTELY NAISET TYÖMARKKINOILLA JA... 7 JATKUVA KOULUTUS ESITTELY TILASTOLLISET NÄKÖKOHDAT KOULUTUS JA JATKOKOULUTUS Koulutus Jatkokoulutus TYÖLLISYYS Yleiset piirteet Työttömyys Ammatit, työtilanne ja työolot KOTITYÖT, PERHE JA AJANKÄYTTÖ Kotityöt Ajankäyttö Lasten- ja omaistenhoito TYÖELÄMÄN JA PERHE-ELÄMÄN YHDISTÄMINEN Naisten työ kotona ja töissä: tilanteen vaikutuksia Siirtyminen pois työmarkkinoilta henkilökohtaisten syiden tai perhevelvollisuuksien vuoksi YHTEENVEDOT JATKUVA AMMATILLINEN KOULUTUS: ERI MENETTELYTAPOJEN ARVIOINTI BULGARIA Moninaisuus Sopeutuminen asetettuihin tavoitteisiin Teho ja menettelytapojen vaikuttavuus Jatkuva koulutus ja sukupuolten välisen tasa-arvon politiikka SUOMI Moninaisuus

5 Sopeutuminen asetettuihin tavoitteisiin Teho ja menettelytapojen vaikuttavuus Jatkuva koulutus ja sukupuolten välisen tasa-arvon politiikka SAKSA Moninaisuus Sopeutuminen asetettuihin tavoitteisiin Teho ja menettelytapojen vaikuttavuus Jatkuva koulutus ja sukupuolten välisen tasa-arvon politiikka ITALIA Jatkuva koulutus ja sukupuolten välisen tasa-arvon politiikka PORTUGALI Moninaisuus Sopeutuminen asetettuihin tavoitteisiin Teho ja menettelytapojen vaikuttavuus Jatkuva koulutus ja sukupuolten välisen tasa-arvon politiikka ROMANIA Moninaisuus Sopeutuminen asetettuihin tavoitteisiin Teho ja menettelytapojen vaikuttavuus Jatkuva koulutus ja sukupuolten välisen tasa-arvon politiikka ESPANJA Moninaisuus Sopeutuminen asetettuihin tavoitteisiin Teho ja menettelytapojen vaikuttavuus Jatkuva koulutus ja sukupuolten välisen tasa-arvon politiikka HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN ARVIOINTI ESITTELY TYÖRYHMIEN ARVIOINTITYÖ JA EHDOTUKSET EHDOTUKSET Työllisyys Ohjanta

6 Kouluttaminen...76 Äitiysloman aikainen ohjaus ja koulutus Työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen YHTEENVETO EHDOTUKSISTA LÄHDELUETTELO LIITE: PARHAAT MENETTELYTAVAT Hyviä menettelytapoja ohjaukseen Hyviä menettelytapoja työllistämiseen Hyviä menettelytapoja työelämän tasapainottamiseen

7 1. YLEINEN ESITTELY Sukupuolten välinen tasa-arvo ei aina toteudu työmarkkinoilla. Naisilla on miehiin verrattuna vaikeampaa monessa tilanteessa, esimerkiksi heidän joutuessaan siirtymään pois työelämästä lasten tai omaisten hoidon takia. Naisten perinteinen rooli perheessä voi estää heitä pysymästä työelämässä tai siirtymästä siihen takaisin. Nämä naiset muodostavat yhteisön, joka tarvitsee apua. Heidän kohdallaan tulisi ryhtyä toimenpiteisiin niiden negatiivisten seurauksien vähentämiseksi, joita lastenhoidon ja sairaiden omaisten hoidon viemä aika heidän työllisyyteensä aiheuttaa. Näillä toimenpiteillä pyritään löytämään ratkaisu siihen, miten kaikissa Euroopan Unionin eri maissa saataisiin yhdistettyä onnistuneesti perheelämä sekä työ. Tästä aiheesta on kiistelty paljon viime aikoina Euroopassa, missä viime vuosikymmenten aikana naiset ovat siirtyneet työelämään mutta silti säilyttäneet roolinsa myös äitinä perhe-elämässä. Tämän johdosta kaivataan menettelytapoja sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamiseksi. Ammatillinen koulutus on tässä hyvin tärkeä elementti jolla saavutetaan tuloksia. Naisten työelämästä poistuminen sekä siihen paluu luo sosiaalista epätasapainoa, jonka ehkäisemistä varten tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Koulutuksen parissa työskentelevien organisaatioiden tulisi käyttää uusia menetelmätapoja tilanteen korjaamiseksi. Nykyään eri kansalliset ammatillisen koulutuksen järjestelmät pyrkivät huomioimaan jokaisen kohderyhmän ominaisuudet ja tarpeet. Nämä pyrkimykset huomioon ottaen WOMBACK-projekti esittää menetelmiä joiden avulla ammatillinen koulutus muokataan paremmin sopivaksi sekä työelämästä poistuville että siihen palaaville naisille. Tähän projektiin on osallistunut ammatillisen koulutuksen ja sukupuolten tasa-arvon lisäämisen parissa toimivaa järjestöä seitsemästä eri EU maasta. Lisäksi projektiin osallistuu laitoksia ja instituutteja joilla on aiheesta tieteellinen asiantuntemus. Tämä raportti sisältää WOMBACK-projektin lopputulokset, korostaen tuloksia, jotka ovat merkityksellisiä tälle naisten yhteisölle. Se luo yleisen kuvan naisista työelämässä ja ammatillisessa koulutuksessa, sekä tuo esille ne tekijät, jotka luovat tämän ongelmallisen tilanteen. Raporttiin sisältyy myös ammatillisen koulutuksen eri menettelytapojen arviointia, minkälainen 7

8 on niiden moninaisuus ja vaikutus yhteisöön sekä sukupuolten tasa-arvon politiikkaan. Kaikkea projektin aikana saatua tietoa käytetään ammatillisen koulutuksen järjestelmää parantaviin ehdotuksiin. Nämä ehdotukset ovat tulos seitsemän eri EU-maan järjestämistä kvalitatiivisista tutkimuksista. Ne pohjautuvat eri jäsenmaissa hyviksi huomatuille menetelmille ja ovat raportin liitteenä. Raportti on tarkoitettu viiteasiakirjaksi, jota kaikki ammatillisesta koulutuksesta vastaavat laitokset voivat käyttää. Siinä käsiteltävät aiheet ovat ideaalisia muun muassa seuraaville: - Julkiset laitokset, jotka vastaavat koko elämän kestävän ammatillisen koulutuksen säätelystä.. - Julkiset laitokset jotka vastaavat sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä, erityisesti työmarkkinoilla. - Laitokset jotka kehittävät toimintaansa sukupuolten välisen tasaarvon edistämisessä. - Työmarkkinaosapuolet. - Järjestöt jotka keskittävät toimintansa ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ja toimintaan. - Järjestöt jotka keskittävät toimintansa ammatilliseen ohjaukseen. Tämä viiteasiakirja on luotu projektin aikana tehtyjen tutkimusten ja vertailevan työn pohjalta ja sen informaation välittämisen tavoitteena on: - Parantaa ammatillisessa koulutuksessa olevien naisten taitoja ja kykyjä kaikilla tasoilla, työelämään siirtymisen helpottamiseksi. - Parantaa kohderyhmän mahdollisuuksia päästä ammatilliseen koulutukseen ja myös lisätä heidän sopeutumiskykyään työelämässä ja muissa sosiaalisissa tilanteissa. - Edesauttaa ja vahvistaa ammatillisen koulutuksen uudistamista, kilpailukyvyn ja yrittäjätoiminnan parantamista sekä uusien työmahdollisuuksien etsimistä perheellisille naisille. 8

9 2. NAISET TYÖMARKKINOILLA JA JATKUVA KOULUTUS 2.1. ESITTELY Naisten siirtyminen työelämään on yksi viime vuosikymmenten taloudellisen kehityksen kuvaavimmista piirteistä. Tästä muutoksesta huolimatta Edwin Cannonin teoksen Inequality between the sexes 1982 alussa tekemä huomio siitä kuinka eri sukupuolet ovat yhä eriarvoisessa asemassa (<<...it is an economic advantage to be born a boy rather than girl>>) pitää yhä paikkansa. Tämä näkyy työelämässä hyvin monessa asiassa. Monilla aloilla naiset saavat samasta työstä pienempää palkkaa kuin miehet, ja heitä on miehiä selvästi vähemmän muun muassa vastuullisissa tehtävissä jne. Eron huomaa vielä paremmin kun tarkastellaan esimerkiksi sitä kuinka naisilla on ikääntyessään suurempi riski elää köyhyydessä, erityisesti kotitalouksissa joissa perheen elannosta vastaa nainen. On todennäköisempää naiselle kuin miehelle, että hänen tulee jättäytyä työelämästä tai että hän ei voi olla työelämässä perheen vuoksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä naisten tilanteeseen työelämässä ja ammatillisessa koulutuksessa, ja ymmärtää ne tekijät mitkä saavat naiset hylkäämään työelämän perhe-elämän vuoksi (lastenhoito ja/tai omaistenhoito). Tilanteeseen perehtymisen jälkeen tarkastelemme niitä esteitä joita juuri mainittu naisryhmä joutuu kohtaamaan. Jatkuvan koulutuksen järjestelmien tunteminen ja niiden menettelytapoihin perehtyminen auttaa meitä kehittämään koulutuksia juuri sopivaksi perhe-elämän ja työelämän yhdistämisen kanssa kamppaileville naisille TILASTOLLISET NÄKÖKOHDAT EU:n sisällä ja monessa muussa maassa tapahtuvat tilastolliset muutokset aiheuttavat joissakin tapauksissa ongelmia. Näistä muutoksista moni johtuu seuraavista syistä: 9

10 Valittuja väestöä kuvaavia lukuja Naiset/ 100 Miehet, Vuosittainen 2003 väestönkasvu (%) Kaupungeissa asuva väestö(%), Bulgaria , Suomi , Saksa , Italia , Portugali , Romania , Espanja , Lähde: Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristön tilastollinen osasto. Naiset jokaista 100 kansainvälistä siirtotyöntekijämiestä Väestön ikääntyminen. Odotettu elinikä kasvaa yhä kaikissa EUmaissa. Keskimääräinen odotettu elinikä on 80,5 vuotta naisilla ja 74,3 miehillä. Romaniassa odotettu elinikä oli ajalla reilusti alle EU-maiden keskitason: 74,9 vuotta naisilla ja 67,6 miehillä. Pienenevä työikäinen väestö. Viime vuosina aktiivinen väestö on vähentynyt muiden syiden muassa väestön ikääntymisen vuoksi. Tulisi kuitenkin ottaa huomioon että monissa EU-maissa, kuten Espanjassa ja Portugalissa, maahanmuutto vaikuttaa merkittävästi väestönkasvuun. Vuonna 2003 maahanmuutto edisti väestönkasvua 80% koko väestönkasvusta EU-15 alueella. Maahanmuuton pääasiallisia syitä ovat turvapaikan hakeminen ja perheiden jälleenyhdistäminen. Suurimmassa osassa jäsenmaita syntyvyys on hyvin alhainen. Vuonna 2001 Eu-maiden syntyvyys oli 1,74 lasta naista kohti. Yksi tähän johtaneista syistä on ensimmäisen lapsen saanti myöhäisemmällä iällä naiset menevät naimisiin ja siirtyvät työelämään vanhemmalla iällä. Tämä vaikeuttaa perhe-elämän ja työelämän yhdistämistä. 10

11 Väestöllisiä lukuja : perheet ja syntyvyys Kotitalouden keskimääräinen koko % Nainen Naimissa perheenpäänä olevien naisten ehkäisyn käyttö (%) Hedelmällisyys (synnytyksiä kohti) luku Synnytyksiä naista 1000 naista kohti 15-19v. 1991/ / / Bulgaria 3,0 a 18 a 86 1,5 1,1 41 Suomi 2,5 a a 1,8 1,7 8 Saksa 2,3 a b 27 a b 75 1,3 1,4 11 Italia 2,9 60 1,3 1,2 6 Portugali 3, ,5 1,5 17 Romania 3, ,5 1,3 37 Espanja 81 1,3 1,2 6 Lähde: Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristön tilastollinen osasto. Alahuomatukset: a Tieto on vuosilta 1985 ja b Tieto on peräisin Saksan entisen liittotasavallan ajalta. Yksinhuoltajaperheiden lukumäärä on kasvamassa ja elättäjänä niissä on yleensä nainen. Naiset ovat alkaneet useammin ottaa vastaan roolin perheenpäänä. Nämä muutokset tuovat taloudellisia ongelmia perheille ja myös avioerot lisääntyvät. Eurooppalainen elinolotutkimus PHOGUE Household Panel of the European Union- toteaa, että kotitalouksissa, joiden elättäjä on nainen, vuosittainen keskimääräinen tulo on selvästi vähemmän kuin talouksissa, joiden elättäjänä on mies. Tekijät jotka saavat aikaan tämän tilastollisen muutoksen ovat heijastumia toisenlaisista sosiaalisista tai kulttuurillisista muutoksista (esimerkiksi kun suuri määrä naisia siirtyy työmarkkinoille, se näkyy naimisiinmenoiän muuttumisessa tai syntyvyydessä jne.) Kotitaloudet ja perhearvot muuttuvat. Tekijät tulisi ottaa huomioon erityisesti, kun tutkitaan perheellisiä naisia KOULUTUS JA JATKOKOULUTUS 11

12 Koulutus Naisten ja miesten erilainen kouluttautuminen ei ole hyväksi naisille ja sillä on negatiivinen vaikutus koko työmarkkinoihin. Peruskoulutus ja lukutaito toisen asteentoisen asteen lukutaidottomat %, 1985/2002 a Iät ikä 25 + N M N M N M Bulgaria Suomi Saksa Italia <1 <1 Portugali Romania Espanja Lähde: Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristön tilastollinen osasto Alahuomautukset: a Tieto on peräisin tilastoista vuoden 1985 jälkeen. Täysin oikeaa lukumäärää etsittäessä katso Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristön tilastollisen osaston sivut (hppt://unstats.un.org/unds/demographic/social/illiteracy.htm) Koulutuksessa naisten ja miesten väliset erot ovat pienenemässä. Opiskelevien naisten lukumäärä on nykyään suurempi kuin miesten. Koulun keskeytys pakollisessa koulutuksessa on myös huolestuttavaa, esimerkiksi Espanjassa koulunsa kesken jättäneitä poikia on enemmän kuin keskeyttäneitä tyttöjä. Koulunsa keskeyttäneiden lukumäärä kuitenkin vaihtelee jokaisessa maassa, lukuunottamatta Itävaltaa ja Saksaa joissa keskeyttäneiden poikien lukumäärä on aina suurempi kuin tyttöjen. Tyttöjen oppimistulosten taso on osittain vaikuttanut koulutusohjelmiin. Niistä näkyy kuinka valitut aineet ja kiinnostus niitä kohtaan vaikuttaa oppimistuloksiin. Tytöt ovat parempia lukemaan kuin pojat, kun taas pojat ovat parempia matematiikassa kuin tytöt. Toinen esimerkki on se että naiset valitsevat toisen asteen koulutuksessa useammin taiteet, humanistisen alan tai yhteiskuntatieteen. Koulutuksen puutteellisuus työelämää varten tulee ilmi esimerkiksi tutkimuksesta, joka tehtiin Italiassa, 40% haastatelluista naisista vastasi 12

13 nykyisen työnsä vastaavan täysin heidän koulutustaan, 13% vastasi sen vastaavan osittain ja 47% mielestä ei vastaa lainkaan heidän koulutustaan. Akateeminen koulutus ja opetuksen henkilökunta kolmannen asteen Naisten lukumäärä % naisopettajat, 1992/1997 koulutuksen oppilaat kolmannen asteen 1000 kohti, koulutuksessa(%) 1992/1997 N M 1992/1997 taso 2 taso 3 Bulgaria 37,2 24, Suomi 43 40, % 48% Saksa 22,9 29, Italia Portugali 33,4 27, Romania 18,9 17, Espanja 41,6 38, Lähde: Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristön tilastollinen osasto Akateemisessa koulutuksessa yliopistosta valmistuneiden naisten prosenttimäärä kasvoi 58% vuonna 2003, uusien jäsenmaiden osuuden vuoksi. Naisia on kuitenkin huomattavasti vähemmän opiskelemassa tieteitä tai teknologiaa. Tällä hetkellä 41% tohtorin tutkinnoista on naisten suorittamia. Saksassa esimerkiksi naisten suorittamien yliopistotutkintojen ja tohtori tutkintojen lukumäärä on nousussa. Heillä on erityinen mainostava ohjelma joka kannustaa naisia olemaan läsnä yliopistossa, tutkijoina ja luennoitsijoina. Saksassa myös koulunkeskeyttämisprosentti on noin 27% molemmilla sukupuolilla, mutta vähentymään päin naisilla ja yleistymään päin miehillä. Portugalilaisten naisten pätevyys on lisääntynyt viime vuosina. Vuonna 1999 esimerkiksi 6,1% naisista ja 4,9% miehistä oli akateeminen koulutus. Vuonna % oppilaista, joilla oli akateeminen koulutus, olivat naisia. Samaan aikaan naisia joilla ei ole korkeaa pätevyyttä on jo enemmän kuin miehiä. Yliopistossa opiskelevia naisia Terveys ja terveydenhuolto 77% Fysiikka, kemia, maatalous 43% Matematiikka, ATK 27% Taiteet, filosofia, kasvatustiede 70% Yhteiskuntaoppi, Lakitiede, Talous 57% 13

14 Insinööritiede, Arkkitehtuuri 19% Lähde: Eurostat Myös ammattiopinnoissa huomataan sukupuolten välisiä eroja. Naisia on huomattavasti enemmän palveluammateissa (esim. kampaaja ja esteetikko, muoti ja kodin sisustaja), terveydenhuollossa, hallinnollisissa ja kaupallisissa tehtävissä, sosiaali- ja kulttuuritöissä, sekä yhteisön kehittämisessä. Tämäntyyppiset erot ammattikoulutuksessa juontavat juurensa työmarkkinoiden tilaan. Espanjassa suurin osa naisille annetuista sopimuksista ovat siivoojille (10% koko määrästä), " yleisille hallintotyöntekijöille", "yleisille sairaanhoitajajille ja sairaala-avustajille. Tämä ero saattaa selittyä uusien työpaikkojen syntymisellä naisille perinteisesti oletetuilla aloilla, kuten terveydenhoito ja lastenhoito. Portugalissa sosiaalihuolto ja hallinnolliset tehtävät ovat naisvaltaisia, kun taas insinöörit ovat suuressa osin miehiä. Tämä tilanne alkaa jo yliopistossa Jatkokoulutus Euroopassa viimeisin tutkimustieto osoittaa sen, että osallistuminen ammatilliseen koulutukseen on vähenemässä. Jatkuvan ammatillisen koulutuksen tutkimuksen mukaan (CVTS=Continuing Vocational Training Survey) osallistuvien työntekijöiden määrä vaihtelee suuresti eri maissa, Espanjassa (25%) ja Portugalissa on alhaisin(17%). EUmaissa osallistuvien naisten ja miesten lukumäärässä ei ole suurta eroa, mutta Espanjassa, Irlannissa, Luxemburgissa ja Suomessa naisten osuus on hieman suurempi. Toisaalta taas Saksassa naiset osallistuvat vähemmän jatkuvaan ammatilliseen koulutukseen, samoin peruskoulutukseen. Naisia on kuitenkin enemmän eri aikuiskoulutuksissa. Naisten osallistuminen jatkuvaan koulutukseen on selvä osoitus heidän antamastaan panoksesta työelämässä. Suurimmassa osassa EU-maita naiset osallistuvat miehiä enemmän koulutuksiin pienissä (itsehallinnollissa) firmoissa. Myös monella alalla työskentelevien naisten ja miesten välillä on selvä ero kuinka moni osallistuu jatkuvaan koulutukseen. Tämänkaltainen tilanne on myös Espanjassa. 14

15 Jatkuvaan koulutukseen osallistujat Espanjassa. APS- Aktiivinen väestötutkimus Osallistujien sosiaalinen ja ammatillinen profiili - Nuoret ikäryhmät muodostavat suurimman osan, vuotiaiden ryhmää lukuunottamatta. Suurin osa osallistujista on 26 ja 35 ikävuoden välillä. 44,8% kaikista koulutetuista naisista ovat tässä ryhmässä, 30,8% työssäkäyvästä väestöstä. Osallistujamäärä on pienin siinä työssäkäyvässä ryhmässä jonka henkilöt ovat yli 46 vuotta. Koulutustoiminta - Toimialat ja tuotantoalueet joilla niitä on perinteisesti ollut: terveys, kasvatustiede, neuvonanto jne. Mukana olevat toimialat - SME-ryhmä (pienet ja keskikokoiset yritykset), palveluja kaupallinen ala ovat toimialueita, joilla naiset osallistuvat koulutuksiin eniten. Naisten osallistumisprosentti kasvatustieteissä, kaupankäynnissä, muissa palveluissa ja matkailualalla on suurempi kuin keskimääräinen osallistumismäärä. Toimialueet joilla naiset osallistuvat vähiten koulutuksiin ovat: Kaivosteollisuus, rakennustyöt, sähköenergian tuotto ja jakelu, kaasun ja veden jakelu. Ammattialat - Naiset osallistuvat vähemmän ammattialoilla kuten johtajuus, keskijohto ja teknologia. Kahdella ensin mainitulla alalla on kaksi kertaa enemmän miehiä kuin naisia. Naisten osuus korkeastikoulutettujen ja koulutettujen työntekijöiden ryhmässä vähenee. Jatkuvaan koulutukseen osallistujat Bulgariassa Osallistujien sosiaalinen ja ammatillinen profiili - 33% työssäkäyvistä miehistä ja 20% työssäkäyvistä naisista osallistuivat jatkuvaan koulutukseen. Koulutustoiminta - Toimialueet ja tuotantoalueet joilla niitä on perinteisesti ollut: rahoituksen välitys, kiinteistöala ja muut yhteisöä hyödyttävät palvelut. Mukana olevat toimialat - SME-ryhmä (pienet ja keskikokoiset yritykset), palveluja kaupallinen ala ovat toimialueita joilla naiset osallistuvat koulutuksiin eniten. Toimialueet joilla naiset osallistuvat vähiten koulutuksiin ovat: Kaivosteollisuus, rakennustyöt, sähköenergian tuotto ja jakelu, kaasun ja veden jakelu.. Ammattialat - Naiset osallistuvat vähemmän ammattialoilla kuten johtajuus, keskijohto ja teknologia. Kahdella ensin mainitulla alalla on kaksi kertaa enemmän miehiä kuin naisia. Naisten osuus korkeastikoulutettujen ja koulutettujen työntekijöiden ryhmässä vähenee. 15

16 Jatkuvaan koulutukseen osallistujat Portugalissa Kansallinen tilastokeskus ja Työn ja ammatillisen koulutuksen laitos Osallistujien sosiaalinen ja ammatillinen profiili - Nuoret ikäryhmät muodostavat suurimman osan, suurin osa osallistujista on alle 25vuotiaita miehiä, osallistujien koko lukumäärästä 44-53%. Koulutetuiden naisten ikähaarukka on vuotta. Koulutustoiminta - Toimialueet ja tuotantoalueet joilla niitä on perinteisesti ollut: käyttäytymis- ja kasvatustieteet, hallinto ja talous, jne. Mukana olevat toimialat - Hallinto ja johtaminen ovat toimialoja joilla naiset osallistuvat eniten jatkuvaan koulutukseen. Ottaen huomioon EU:n tasovaatimukset tasoon 3 asti, ihmiset osallistuvat eniten aloilla kuten palvelut, turismi ja hallinto. Toimialueet joilla naiset osallistuvat vähiten koulutuksiin ovat: Kaivosteollisuus, metalliteollisuus, rakennustyöt ja energia. Ammattialat - Naiset osallistuvat vähemmän ammattialoilla kuten johtajuus, keskijohto ja teknologia. Kahdella ensin mainitulla alalla on kaksi kertaa enemmän miehiä kuin naisia. Naisten osuus korkeastikoulutettujen ja koulutettujen työntekijöiden ryhmässä vähenee. Jatkuvaan koulutukseen osallistujat Italiassa Osallistujien sosiaalinen ja ammatillinen profiili - Kolmasosa koulutetuista työntekijöistä on naisia, vaihdellen hieman yhtiön alkuperämaan ja sen koon mukaan. Vaihtelut ovat toisilla aloilla huomattavampia kuin toisilla. Ikä ja sukupuoli ovat tekijöitä jotka vaikuttavat koulutukseen hakemiseen. Koulutustoiminta - Kaupallisella alalla on vähiten kouluttautuvia naisia. Ammattialat - Naiset tarvitsevat miehiä enemmän koulutusta samaan koulutustasoon päästäkseen ja naiset ovat yhä enemmän ja enemmän läsnä jatkuvassa koulutuksessa hallinnollisella alalla. Toinen Eurooppalainen tutkimus jatkuvasta koulutuksesta kertoo osallistumisen tason jokaisessa EU-maassa. Tutkimus tehtiin vuonna ja sillä pyrittiin selvittämään kuinka työntekijöiden pätevyyttä voidaan parantaa. 16

17 Kaikista 11 osallistuneesta maasta Pohjois-Euroopan maissa ollaan aktiivisimpia, kun tarkastellaan jatkuvaan koulutukseen kulutettua tuntimäärää 1000 työtuntia kohti kaikissa yrityksissä. Jatkuvaan koulutukseen käytetty aika 1000 työtuntia kohti, yrityksen koko työntekijää työntekijää työntekijää Bulgaria Tanska Saksa Espanja Itävalta Portugali Suomi Lähde: Tiedot vuodelta Statistics in focus. Population and social conditions. Eurostat Yllä olevasta taulukosta voidaan nähdä että isot yritykset (250 tai enemmän työntekijöitä), käyttävät koulutukseen eniten aikaa, kun taas pienet vähiten aikaa. Ero on hyvin suuri sellaisissa maissa kuten Luxemburg, Espanja and Portugali. Romaniassa jatkuva koulutus on etusijalla. Vuonna 2002 työministeriö ja opetusministeriö loivat yhdessä lakipuitteet ja kansalliset strategiat jatkuvan koulutuksen ja henkilöresurssien kehittämiseksi. Naisten kohdalla voidaan nähdä että he osallistuvat yhä enemmän peruskoulutukseen ja täten myös enemmän jatkuvaan koulutukseen. Kaiken kaikkiaan naisien osallistuminen kasvaa joka sektorilla, koulutuksessa ja jatko-koulutuksessa TYÖLLISYYS Yleiset piirteet Sukupuolten välinen ero työllisyydessä EU-25 alueella väheni 0,5%-15,8% vuosien 2002 ja 2003 välisenä aikana. Naisten työllisyysprosentti oli 55,1%. Prosenttimäärä kasvoi kaikissa ikäryhmissä lukuunottamatta vuotiaita naisia. Prosenttimäärä nousi erityisesti vanhempien naisten kohdalla (vuonna 2003 se nousi 1,5% ja työllisyysprosentti oli 30,7%). Sukupuolten välinen ero on huomattavin vanhemmassa ikäryhmässä (19,6%). 17

18 Saksan kohdalla vuosittainen työllisyyden kasvu on poikkeuksellinen, vuonna 2004 se oli 65,3% (79,9% miehille) vuotiaiden naisten ryhmässä työllisyysprosentti oli 85% vuonna Saksan kohdalla täytyy huomioida myös se että äitiysloma kestää kolme vuotta. Tämän ajanjakson jälkeen puolet lomalle jääneistä naisista ei palaa työelämään (koska he joko jättävät työmarkkinat tai saavat uuden lapsen).. Yleisesti ottaen keskimääräinen osapäivätyön työllisyysprosentti naisilla oli 30,4% kun taas miehillä vain 6,6%. Tämä ero on kasvanut vuodesta Yhteiskunnallinen rakenne lastenhoidon kohdalla on kehittyneempi Saksan itäosassa kuin länsiosassa, ja tämän johdosta idässä on enemmän kokopäivätyössä käyviä äitejä. Tästä huolimatta koko valtiossa vuonna 2004, 85% osapäivätyöntekijöistä oli naisia. Tämä luku kasvaa yhä. Osapäivätyö on osasyyllinen sukupuolten väliseen palkkaeroon. Vuonna 2000 EU maissa naisten keskimääräinen palkka oli miesten palkkaa 16% alhaisempi. Uusissa jäsenmaissa ihmiset tekevät vähemmän osapäivätyötä työmarkkinoiden ja palkkatason ankaruuden vuoksi. Sekä koulutuksessa että työllisyydessä esiintyy sukupuolten välisiä eroja, ja se on haitaksi erityisesti alhaisen koulutustason omaaville naisille. 18

19 Perusasteen koulutuksen saaneiden työllisyysprosentti 31,5% korkeampi kuin miesten 2% korkeampi kuin naisten j joilla ei ole lainkaan koulutusta. joilla ei ole lainkaan Toisen asteen koulutuksen saaneiden työllisyysprosentti Sama naisilla ja miehillä Sama naisilla ja miehillä Verrannollinen työllisyysprosentti: Ammatillinen koulutus ja keskiasteen koulutus Kielteinen verrannollisuus Myönteinen verrannollisuus Esimerkiksi Romaniassa vuonna 2002, koko työssäkäyvän väestön tiedot olivat seuraavanlaisia: - 5,5% työssäkäyvistä naisista ei ollut käynyt peruskoulua tai muuta koulutusta, miehistä 4,2%. - määrä oli samankaltainen lukiotason koulutuksen kohdalla (10,1 % miehillä; 10,5% naisilla) - 7% työssäkäyvistä naisista ja 17,2% miehistä oli suorittanut jonkinlaisen ammatillisen koulutuksen. Tietojen pohjalta voidaan päätellä, että lisäkoulutus ja erikoistuminen on eduksi naisten työn saannille. Italiassa naisten työssäkäynti yleistyy enemmän kuin keskimäärin Euroopassa. Naisten, erityisesti nuorten naisten, kohdalla jatkuvan koulutuksen taso on selvästi korkeampi, kuin miesten verrattaessa työllistymistä ja koulutustasoa. 19

20 Työttömyys Eurostatin tilastotiedon mukaan vuonna 2002 naisten työttömyysprosentti EU:ssa oli 8,3 prosenttia, kun miespuolinen työttömyysaste oli 6,9 prosenttia. Vuonna 2004 vastaavat luvut nousivat hieman yli 10 prosenttiin ja 8,3 prosenttiin. Toisaalta Romaniassa kehityssuuntaukset ovat erilaisia: kansallisella tasolla naisten työttömyys vähenee, vaikka joillakin tietyillä alueilla (muinaiset teollisuuskaupungit) suuntana on työttömyyden kasvu. Mitä tulee työttömyyttä koskevaan tilastotietoon Saksassa, täytyy pitää mielessä, että työttömyyttä rajaava laki on muuttunut, ja uudella tilastollisella taustalla 12'8% naisista ja 14'8% miehistä vastaavasti ovat työttömiä. Tilanne on epäedullisin naisille joilla on lapsia, ja joilla on matala koulutustaso. Vaikka naisten työttömyys on paljon suurempi kuin miesten työttömyys kaikilla koulutustasoilla, naisten työttömyysmäärä vähenee sitä mukaa kun koulutustaso kasvaa. Korkeampi koulutustaso, erityisesti akateeminen koulutus, on näin tehokas naisten työttömyyden vähentämisessä. Perus- tai keskitason koulutuksen omaavilla erot sukupuolten välillä ovat hyvin suuria. Työttömyyttä arvioidaan usein sen mukaan kuinka kauan on oltu ilman työtä : Tavallisimmat ilmaisut ovat: pitkäaikainen työttömyys (1 vuotta tai enemmän) ja "hyvin pitkäaikainen työttömyys (vähintään 2 vuotta). Jotkut perustavanlaatuiset tekijät, kuten koulutus, vaikuttavat naisten työttömyyden kestoon ja työttömyysprosenttiin. Espanjan tapauksessa koulusta siirtyminen työmarkkinoille on hyvin olennainen naisten työttömyyden ymmärtämisen kannalta koska:? Työttömyysaste on suhteellisesti korkeampi naisryhmässä, joilla on akateeminen koulutus, kuin heillä joilla ei ole. 20

21 ? Työttömyysasteet ovat yleensä hyvin korkeita kaikilla koulutustasoilla sekä miehille että naisille.? Vain perusasteen koulutuksen omaavien ryhmässä työttömyysaste on naisilla alhaisempi kuin miehillä.? Kun koulutustaso kasvaa, ihmiset löytävät paremmin töitä, kun taas myös ero sukupuolten välillä kasvaa.työttömyysprosentti naisilla on : -1,4 kertaa enemmän kuin miehillä ryhmässä jossa on alhaisin koulutustaso -2,2 kertaa enemmän kuin miehillä ryhmässä, jossa henkilöt ovat suorittaneet toisen asteen koulutuksen valmiiksi. -4,2 kertaa enemmän kuin miehillä ryhmässä jossa on akateeminen koulutus. Vaikka naiset saavat miehiä useammin yliopistotutkinnon suoritettua, he myös valitsevat aloja jotka avaavat vähemmän ammattillisia mahdollisuuksia (humanistiset tieteet, yhteiskuntatieteet jne). Tärkeää tietoa Portugalista: naisten lukutaidottomuusaste on melkein kaksinkertainen miehiin verrattuna. Se vaikuttaa naisten tekemän työn laatuun, tasoon ja pätevyyteen. Näiden tuloksien valossa on vaikea hyväksyä sitä että naisten työttömyyden pääsyy on keskimääräisesti alhaisempi koulutustaso, vaikka siitä saattaa olla kyse vanhemmilla naisilla. Samanlainen johtopäätös voidaan tehdä katsomalla työttömien jakautumista koulutuksen tason mukaan. Vuonna 2003 vähän enemmän kuin puolella työttömistä naisista oli toisen asteen koulutus, ja neljäsosa heistä oli suorittanut korkeamman koulutuksen. Yksitoista vuotta aiemmin osuus oli keskiasteen koulutuksen suorittaneilla naisilla samankaltainen (melkein 57 prosenttia), mutta se oli selvästi alempi heille, joilla oli akateeminen koulutus (11 prosenttia). Nykyisen tiedon mukaan naisten pitkäaikaistyöttömyyden ja koulutustason välillä ei ole suoraa suhdetta.? Kouluttamattomat naiset ovat pidempään työttömänä kuin kouluttamattomat miehet.? Pitkäaikaistyöttömyysprosentti on korkeampi perusasteen koulutuksen suorittaneilla työttömillä naisilla. Lyhytaikainen työttömyys on yhtä yleistä perusasteen ja korkeamman koulutuksen suorittaneiden naisten keskuudessa. 21

22 Näin vaikuttaa siltä, että vaikka korkean koulutuksen omaavien naisten lukumäärä on lisääntynyt, heitä on myös enemmän työttömien naisten joukossa. Tämän vuoksi ei ole selvää johtuuko ongelma koulutuksen tasosta; se johtuu luultavasti koulutuksen laadusta. Naiset ovat useammin työttömänä kuin miehet ja heillä kestää kauemmin löytää töitä. Jää nähtäväksi vastaavatko työpaikat heidän koulutustaan ja onko olemassa eroja miesten ja naisten välillä myös koulutustason vaikuttavuudessa työpaikan saantiin. Useimmissa Euroopan maissa naisilla on miehiä korkeampi todennäköisyys työskennellä tehtävissä, jotka eivät vastaa heidän koulutustasoaan. Kun otetaan huomioon nuorien naisten korkea koulutustaso, yhtiöiden hallinnossa ja julkishallinnossa on suhteellisesti hyvin vähän naisia (puolet vähemmän kuin miehiä). Kuitenkin korkeasti koulutettuja naisia on kaksinkertainen määrä hallinnollisissa työpaikoissa. Tilanne on sama myös palveluammateissa. Naiset hallinnollisissa -ja johtotehtävissä % Naiset hallinn. Ja johtotehtävissä, 1985/1997 Bulgaria 31 Suomi 25 Saksa 19 Italia 54 Portugali 50 Romania 45 Espanja 12 Lähde: Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristön tilastollinen osasto Kaiken lisäksi työttömyyden kehitys naisten kohdalla voi vaihdella paljon yhdestä maasta toiseen. Espanjan tapauksessa viime vuosikymmenen aikana muutos on ollut positiivinen, vaikka myös siinä on ollut merkittävä laadullinen muutos. Enemmistö naisista ei ole enää keski-ikäisiä, alhaisesti koulutettuja, ja taloudellisesti riippuvaisia miehestään tai seuralaisestaan. Lisäksi naisten ura hallintotoimissa edistyy hitaammin. Tälläinen tilanne vallitsee esimerkiksi Romaniassa. Saksassa on ryhdytty toimenpiteisiin, joilla edistetään naisten osallistumista hallinnollisten tehtävien koulutuksiin. Toimenpiteisiin kuuluu perheitä 22

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.10.2013 Tilannekatsaus 30.9.2013 Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia 19.1.2016 Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantitoiveet: Miksi ne kiinnostavat? Alenevan syntyvyyden maissa

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.5.2015 Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.4.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli huhtikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 35352

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 24.6.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

ZA6587. Flash Eurobarometer 423 (Citizens Awareness and Perceptions of EU Regional Policy, wave 4) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6587. Flash Eurobarometer 423 (Citizens Awareness and Perceptions of EU Regional Policy, wave 4) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA87 Flash Eurobarometer (Citizens Awareness and Perceptions of EU Regional Policy, wave ) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Citizens' awareness and perception of EU regional policyfif D Minkä

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2014 Tilannekatsaus 30.5.2014 Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2014 tilannekatsauspäivänä 32337 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.1.2016 Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2015

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

ZA5898. Flash Eurobarometer 384 (Citizens Awareness and Perceptions of EU Regional Policy, wave 3) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5898. Flash Eurobarometer 384 (Citizens Awareness and Perceptions of EU Regional Policy, wave 3) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA898 Flash Eurobarometer 8 (Citizens Awareness and Perceptions of EU Regional Policy, wave ) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL 8 - Regional Policy - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.1.2015 Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2014) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2014 lopussa 38529 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot