VIITEASIAKIRJA ÄIDIT TAKAISIN TYÖMARKKINOILLE ES/04/C/F/RF-80902

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIITEASIAKIRJA ÄIDIT TAKAISIN TYÖMARKKINOILLE ES/04/C/F/RF-80902"

Transkriptio

1 WOMBACK

2 VIITEASIAKIRJA ÄIDIT TAKAISIN TYÖMARKKINOILLE ES/04/C/F/RF FI

3 Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan sen laatija, eikä komissio ole vastuussa siihen sisältyvien tietojen mahdollisesta käytöstä.

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEINEN ESITTELY NAISET TYÖMARKKINOILLA JA... 7 JATKUVA KOULUTUS ESITTELY TILASTOLLISET NÄKÖKOHDAT KOULUTUS JA JATKOKOULUTUS Koulutus Jatkokoulutus TYÖLLISYYS Yleiset piirteet Työttömyys Ammatit, työtilanne ja työolot KOTITYÖT, PERHE JA AJANKÄYTTÖ Kotityöt Ajankäyttö Lasten- ja omaistenhoito TYÖELÄMÄN JA PERHE-ELÄMÄN YHDISTÄMINEN Naisten työ kotona ja töissä: tilanteen vaikutuksia Siirtyminen pois työmarkkinoilta henkilökohtaisten syiden tai perhevelvollisuuksien vuoksi YHTEENVEDOT JATKUVA AMMATILLINEN KOULUTUS: ERI MENETTELYTAPOJEN ARVIOINTI BULGARIA Moninaisuus Sopeutuminen asetettuihin tavoitteisiin Teho ja menettelytapojen vaikuttavuus Jatkuva koulutus ja sukupuolten välisen tasa-arvon politiikka SUOMI Moninaisuus

5 Sopeutuminen asetettuihin tavoitteisiin Teho ja menettelytapojen vaikuttavuus Jatkuva koulutus ja sukupuolten välisen tasa-arvon politiikka SAKSA Moninaisuus Sopeutuminen asetettuihin tavoitteisiin Teho ja menettelytapojen vaikuttavuus Jatkuva koulutus ja sukupuolten välisen tasa-arvon politiikka ITALIA Jatkuva koulutus ja sukupuolten välisen tasa-arvon politiikka PORTUGALI Moninaisuus Sopeutuminen asetettuihin tavoitteisiin Teho ja menettelytapojen vaikuttavuus Jatkuva koulutus ja sukupuolten välisen tasa-arvon politiikka ROMANIA Moninaisuus Sopeutuminen asetettuihin tavoitteisiin Teho ja menettelytapojen vaikuttavuus Jatkuva koulutus ja sukupuolten välisen tasa-arvon politiikka ESPANJA Moninaisuus Sopeutuminen asetettuihin tavoitteisiin Teho ja menettelytapojen vaikuttavuus Jatkuva koulutus ja sukupuolten välisen tasa-arvon politiikka HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN ARVIOINTI ESITTELY TYÖRYHMIEN ARVIOINTITYÖ JA EHDOTUKSET EHDOTUKSET Työllisyys Ohjanta

6 Kouluttaminen...76 Äitiysloman aikainen ohjaus ja koulutus Työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen YHTEENVETO EHDOTUKSISTA LÄHDELUETTELO LIITE: PARHAAT MENETTELYTAVAT Hyviä menettelytapoja ohjaukseen Hyviä menettelytapoja työllistämiseen Hyviä menettelytapoja työelämän tasapainottamiseen

7 1. YLEINEN ESITTELY Sukupuolten välinen tasa-arvo ei aina toteudu työmarkkinoilla. Naisilla on miehiin verrattuna vaikeampaa monessa tilanteessa, esimerkiksi heidän joutuessaan siirtymään pois työelämästä lasten tai omaisten hoidon takia. Naisten perinteinen rooli perheessä voi estää heitä pysymästä työelämässä tai siirtymästä siihen takaisin. Nämä naiset muodostavat yhteisön, joka tarvitsee apua. Heidän kohdallaan tulisi ryhtyä toimenpiteisiin niiden negatiivisten seurauksien vähentämiseksi, joita lastenhoidon ja sairaiden omaisten hoidon viemä aika heidän työllisyyteensä aiheuttaa. Näillä toimenpiteillä pyritään löytämään ratkaisu siihen, miten kaikissa Euroopan Unionin eri maissa saataisiin yhdistettyä onnistuneesti perheelämä sekä työ. Tästä aiheesta on kiistelty paljon viime aikoina Euroopassa, missä viime vuosikymmenten aikana naiset ovat siirtyneet työelämään mutta silti säilyttäneet roolinsa myös äitinä perhe-elämässä. Tämän johdosta kaivataan menettelytapoja sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamiseksi. Ammatillinen koulutus on tässä hyvin tärkeä elementti jolla saavutetaan tuloksia. Naisten työelämästä poistuminen sekä siihen paluu luo sosiaalista epätasapainoa, jonka ehkäisemistä varten tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Koulutuksen parissa työskentelevien organisaatioiden tulisi käyttää uusia menetelmätapoja tilanteen korjaamiseksi. Nykyään eri kansalliset ammatillisen koulutuksen järjestelmät pyrkivät huomioimaan jokaisen kohderyhmän ominaisuudet ja tarpeet. Nämä pyrkimykset huomioon ottaen WOMBACK-projekti esittää menetelmiä joiden avulla ammatillinen koulutus muokataan paremmin sopivaksi sekä työelämästä poistuville että siihen palaaville naisille. Tähän projektiin on osallistunut ammatillisen koulutuksen ja sukupuolten tasa-arvon lisäämisen parissa toimivaa järjestöä seitsemästä eri EU maasta. Lisäksi projektiin osallistuu laitoksia ja instituutteja joilla on aiheesta tieteellinen asiantuntemus. Tämä raportti sisältää WOMBACK-projektin lopputulokset, korostaen tuloksia, jotka ovat merkityksellisiä tälle naisten yhteisölle. Se luo yleisen kuvan naisista työelämässä ja ammatillisessa koulutuksessa, sekä tuo esille ne tekijät, jotka luovat tämän ongelmallisen tilanteen. Raporttiin sisältyy myös ammatillisen koulutuksen eri menettelytapojen arviointia, minkälainen 7

8 on niiden moninaisuus ja vaikutus yhteisöön sekä sukupuolten tasa-arvon politiikkaan. Kaikkea projektin aikana saatua tietoa käytetään ammatillisen koulutuksen järjestelmää parantaviin ehdotuksiin. Nämä ehdotukset ovat tulos seitsemän eri EU-maan järjestämistä kvalitatiivisista tutkimuksista. Ne pohjautuvat eri jäsenmaissa hyviksi huomatuille menetelmille ja ovat raportin liitteenä. Raportti on tarkoitettu viiteasiakirjaksi, jota kaikki ammatillisesta koulutuksesta vastaavat laitokset voivat käyttää. Siinä käsiteltävät aiheet ovat ideaalisia muun muassa seuraaville: - Julkiset laitokset, jotka vastaavat koko elämän kestävän ammatillisen koulutuksen säätelystä.. - Julkiset laitokset jotka vastaavat sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä, erityisesti työmarkkinoilla. - Laitokset jotka kehittävät toimintaansa sukupuolten välisen tasaarvon edistämisessä. - Työmarkkinaosapuolet. - Järjestöt jotka keskittävät toimintansa ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ja toimintaan. - Järjestöt jotka keskittävät toimintansa ammatilliseen ohjaukseen. Tämä viiteasiakirja on luotu projektin aikana tehtyjen tutkimusten ja vertailevan työn pohjalta ja sen informaation välittämisen tavoitteena on: - Parantaa ammatillisessa koulutuksessa olevien naisten taitoja ja kykyjä kaikilla tasoilla, työelämään siirtymisen helpottamiseksi. - Parantaa kohderyhmän mahdollisuuksia päästä ammatilliseen koulutukseen ja myös lisätä heidän sopeutumiskykyään työelämässä ja muissa sosiaalisissa tilanteissa. - Edesauttaa ja vahvistaa ammatillisen koulutuksen uudistamista, kilpailukyvyn ja yrittäjätoiminnan parantamista sekä uusien työmahdollisuuksien etsimistä perheellisille naisille. 8

9 2. NAISET TYÖMARKKINOILLA JA JATKUVA KOULUTUS 2.1. ESITTELY Naisten siirtyminen työelämään on yksi viime vuosikymmenten taloudellisen kehityksen kuvaavimmista piirteistä. Tästä muutoksesta huolimatta Edwin Cannonin teoksen Inequality between the sexes 1982 alussa tekemä huomio siitä kuinka eri sukupuolet ovat yhä eriarvoisessa asemassa (<<...it is an economic advantage to be born a boy rather than girl>>) pitää yhä paikkansa. Tämä näkyy työelämässä hyvin monessa asiassa. Monilla aloilla naiset saavat samasta työstä pienempää palkkaa kuin miehet, ja heitä on miehiä selvästi vähemmän muun muassa vastuullisissa tehtävissä jne. Eron huomaa vielä paremmin kun tarkastellaan esimerkiksi sitä kuinka naisilla on ikääntyessään suurempi riski elää köyhyydessä, erityisesti kotitalouksissa joissa perheen elannosta vastaa nainen. On todennäköisempää naiselle kuin miehelle, että hänen tulee jättäytyä työelämästä tai että hän ei voi olla työelämässä perheen vuoksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä naisten tilanteeseen työelämässä ja ammatillisessa koulutuksessa, ja ymmärtää ne tekijät mitkä saavat naiset hylkäämään työelämän perhe-elämän vuoksi (lastenhoito ja/tai omaistenhoito). Tilanteeseen perehtymisen jälkeen tarkastelemme niitä esteitä joita juuri mainittu naisryhmä joutuu kohtaamaan. Jatkuvan koulutuksen järjestelmien tunteminen ja niiden menettelytapoihin perehtyminen auttaa meitä kehittämään koulutuksia juuri sopivaksi perhe-elämän ja työelämän yhdistämisen kanssa kamppaileville naisille TILASTOLLISET NÄKÖKOHDAT EU:n sisällä ja monessa muussa maassa tapahtuvat tilastolliset muutokset aiheuttavat joissakin tapauksissa ongelmia. Näistä muutoksista moni johtuu seuraavista syistä: 9

10 Valittuja väestöä kuvaavia lukuja Naiset/ 100 Miehet, Vuosittainen 2003 väestönkasvu (%) Kaupungeissa asuva väestö(%), Bulgaria , Suomi , Saksa , Italia , Portugali , Romania , Espanja , Lähde: Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristön tilastollinen osasto. Naiset jokaista 100 kansainvälistä siirtotyöntekijämiestä Väestön ikääntyminen. Odotettu elinikä kasvaa yhä kaikissa EUmaissa. Keskimääräinen odotettu elinikä on 80,5 vuotta naisilla ja 74,3 miehillä. Romaniassa odotettu elinikä oli ajalla reilusti alle EU-maiden keskitason: 74,9 vuotta naisilla ja 67,6 miehillä. Pienenevä työikäinen väestö. Viime vuosina aktiivinen väestö on vähentynyt muiden syiden muassa väestön ikääntymisen vuoksi. Tulisi kuitenkin ottaa huomioon että monissa EU-maissa, kuten Espanjassa ja Portugalissa, maahanmuutto vaikuttaa merkittävästi väestönkasvuun. Vuonna 2003 maahanmuutto edisti väestönkasvua 80% koko väestönkasvusta EU-15 alueella. Maahanmuuton pääasiallisia syitä ovat turvapaikan hakeminen ja perheiden jälleenyhdistäminen. Suurimmassa osassa jäsenmaita syntyvyys on hyvin alhainen. Vuonna 2001 Eu-maiden syntyvyys oli 1,74 lasta naista kohti. Yksi tähän johtaneista syistä on ensimmäisen lapsen saanti myöhäisemmällä iällä naiset menevät naimisiin ja siirtyvät työelämään vanhemmalla iällä. Tämä vaikeuttaa perhe-elämän ja työelämän yhdistämistä. 10

11 Väestöllisiä lukuja : perheet ja syntyvyys Kotitalouden keskimääräinen koko % Nainen Naimissa perheenpäänä olevien naisten ehkäisyn käyttö (%) Hedelmällisyys (synnytyksiä kohti) luku Synnytyksiä naista 1000 naista kohti 15-19v. 1991/ / / Bulgaria 3,0 a 18 a 86 1,5 1,1 41 Suomi 2,5 a a 1,8 1,7 8 Saksa 2,3 a b 27 a b 75 1,3 1,4 11 Italia 2,9 60 1,3 1,2 6 Portugali 3, ,5 1,5 17 Romania 3, ,5 1,3 37 Espanja 81 1,3 1,2 6 Lähde: Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristön tilastollinen osasto. Alahuomatukset: a Tieto on vuosilta 1985 ja b Tieto on peräisin Saksan entisen liittotasavallan ajalta. Yksinhuoltajaperheiden lukumäärä on kasvamassa ja elättäjänä niissä on yleensä nainen. Naiset ovat alkaneet useammin ottaa vastaan roolin perheenpäänä. Nämä muutokset tuovat taloudellisia ongelmia perheille ja myös avioerot lisääntyvät. Eurooppalainen elinolotutkimus PHOGUE Household Panel of the European Union- toteaa, että kotitalouksissa, joiden elättäjä on nainen, vuosittainen keskimääräinen tulo on selvästi vähemmän kuin talouksissa, joiden elättäjänä on mies. Tekijät jotka saavat aikaan tämän tilastollisen muutoksen ovat heijastumia toisenlaisista sosiaalisista tai kulttuurillisista muutoksista (esimerkiksi kun suuri määrä naisia siirtyy työmarkkinoille, se näkyy naimisiinmenoiän muuttumisessa tai syntyvyydessä jne.) Kotitaloudet ja perhearvot muuttuvat. Tekijät tulisi ottaa huomioon erityisesti, kun tutkitaan perheellisiä naisia KOULUTUS JA JATKOKOULUTUS 11

12 Koulutus Naisten ja miesten erilainen kouluttautuminen ei ole hyväksi naisille ja sillä on negatiivinen vaikutus koko työmarkkinoihin. Peruskoulutus ja lukutaito toisen asteentoisen asteen lukutaidottomat %, 1985/2002 a Iät ikä 25 + N M N M N M Bulgaria Suomi Saksa Italia <1 <1 Portugali Romania Espanja Lähde: Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristön tilastollinen osasto Alahuomautukset: a Tieto on peräisin tilastoista vuoden 1985 jälkeen. Täysin oikeaa lukumäärää etsittäessä katso Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristön tilastollisen osaston sivut (hppt://unstats.un.org/unds/demographic/social/illiteracy.htm) Koulutuksessa naisten ja miesten väliset erot ovat pienenemässä. Opiskelevien naisten lukumäärä on nykyään suurempi kuin miesten. Koulun keskeytys pakollisessa koulutuksessa on myös huolestuttavaa, esimerkiksi Espanjassa koulunsa kesken jättäneitä poikia on enemmän kuin keskeyttäneitä tyttöjä. Koulunsa keskeyttäneiden lukumäärä kuitenkin vaihtelee jokaisessa maassa, lukuunottamatta Itävaltaa ja Saksaa joissa keskeyttäneiden poikien lukumäärä on aina suurempi kuin tyttöjen. Tyttöjen oppimistulosten taso on osittain vaikuttanut koulutusohjelmiin. Niistä näkyy kuinka valitut aineet ja kiinnostus niitä kohtaan vaikuttaa oppimistuloksiin. Tytöt ovat parempia lukemaan kuin pojat, kun taas pojat ovat parempia matematiikassa kuin tytöt. Toinen esimerkki on se että naiset valitsevat toisen asteen koulutuksessa useammin taiteet, humanistisen alan tai yhteiskuntatieteen. Koulutuksen puutteellisuus työelämää varten tulee ilmi esimerkiksi tutkimuksesta, joka tehtiin Italiassa, 40% haastatelluista naisista vastasi 12

13 nykyisen työnsä vastaavan täysin heidän koulutustaan, 13% vastasi sen vastaavan osittain ja 47% mielestä ei vastaa lainkaan heidän koulutustaan. Akateeminen koulutus ja opetuksen henkilökunta kolmannen asteen Naisten lukumäärä % naisopettajat, 1992/1997 koulutuksen oppilaat kolmannen asteen 1000 kohti, koulutuksessa(%) 1992/1997 N M 1992/1997 taso 2 taso 3 Bulgaria 37,2 24, Suomi 43 40, % 48% Saksa 22,9 29, Italia Portugali 33,4 27, Romania 18,9 17, Espanja 41,6 38, Lähde: Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristön tilastollinen osasto Akateemisessa koulutuksessa yliopistosta valmistuneiden naisten prosenttimäärä kasvoi 58% vuonna 2003, uusien jäsenmaiden osuuden vuoksi. Naisia on kuitenkin huomattavasti vähemmän opiskelemassa tieteitä tai teknologiaa. Tällä hetkellä 41% tohtorin tutkinnoista on naisten suorittamia. Saksassa esimerkiksi naisten suorittamien yliopistotutkintojen ja tohtori tutkintojen lukumäärä on nousussa. Heillä on erityinen mainostava ohjelma joka kannustaa naisia olemaan läsnä yliopistossa, tutkijoina ja luennoitsijoina. Saksassa myös koulunkeskeyttämisprosentti on noin 27% molemmilla sukupuolilla, mutta vähentymään päin naisilla ja yleistymään päin miehillä. Portugalilaisten naisten pätevyys on lisääntynyt viime vuosina. Vuonna 1999 esimerkiksi 6,1% naisista ja 4,9% miehistä oli akateeminen koulutus. Vuonna % oppilaista, joilla oli akateeminen koulutus, olivat naisia. Samaan aikaan naisia joilla ei ole korkeaa pätevyyttä on jo enemmän kuin miehiä. Yliopistossa opiskelevia naisia Terveys ja terveydenhuolto 77% Fysiikka, kemia, maatalous 43% Matematiikka, ATK 27% Taiteet, filosofia, kasvatustiede 70% Yhteiskuntaoppi, Lakitiede, Talous 57% 13

14 Insinööritiede, Arkkitehtuuri 19% Lähde: Eurostat Myös ammattiopinnoissa huomataan sukupuolten välisiä eroja. Naisia on huomattavasti enemmän palveluammateissa (esim. kampaaja ja esteetikko, muoti ja kodin sisustaja), terveydenhuollossa, hallinnollisissa ja kaupallisissa tehtävissä, sosiaali- ja kulttuuritöissä, sekä yhteisön kehittämisessä. Tämäntyyppiset erot ammattikoulutuksessa juontavat juurensa työmarkkinoiden tilaan. Espanjassa suurin osa naisille annetuista sopimuksista ovat siivoojille (10% koko määrästä), " yleisille hallintotyöntekijöille", "yleisille sairaanhoitajajille ja sairaala-avustajille. Tämä ero saattaa selittyä uusien työpaikkojen syntymisellä naisille perinteisesti oletetuilla aloilla, kuten terveydenhoito ja lastenhoito. Portugalissa sosiaalihuolto ja hallinnolliset tehtävät ovat naisvaltaisia, kun taas insinöörit ovat suuressa osin miehiä. Tämä tilanne alkaa jo yliopistossa Jatkokoulutus Euroopassa viimeisin tutkimustieto osoittaa sen, että osallistuminen ammatilliseen koulutukseen on vähenemässä. Jatkuvan ammatillisen koulutuksen tutkimuksen mukaan (CVTS=Continuing Vocational Training Survey) osallistuvien työntekijöiden määrä vaihtelee suuresti eri maissa, Espanjassa (25%) ja Portugalissa on alhaisin(17%). EUmaissa osallistuvien naisten ja miesten lukumäärässä ei ole suurta eroa, mutta Espanjassa, Irlannissa, Luxemburgissa ja Suomessa naisten osuus on hieman suurempi. Toisaalta taas Saksassa naiset osallistuvat vähemmän jatkuvaan ammatilliseen koulutukseen, samoin peruskoulutukseen. Naisia on kuitenkin enemmän eri aikuiskoulutuksissa. Naisten osallistuminen jatkuvaan koulutukseen on selvä osoitus heidän antamastaan panoksesta työelämässä. Suurimmassa osassa EU-maita naiset osallistuvat miehiä enemmän koulutuksiin pienissä (itsehallinnollissa) firmoissa. Myös monella alalla työskentelevien naisten ja miesten välillä on selvä ero kuinka moni osallistuu jatkuvaan koulutukseen. Tämänkaltainen tilanne on myös Espanjassa. 14

15 Jatkuvaan koulutukseen osallistujat Espanjassa. APS- Aktiivinen väestötutkimus Osallistujien sosiaalinen ja ammatillinen profiili - Nuoret ikäryhmät muodostavat suurimman osan, vuotiaiden ryhmää lukuunottamatta. Suurin osa osallistujista on 26 ja 35 ikävuoden välillä. 44,8% kaikista koulutetuista naisista ovat tässä ryhmässä, 30,8% työssäkäyvästä väestöstä. Osallistujamäärä on pienin siinä työssäkäyvässä ryhmässä jonka henkilöt ovat yli 46 vuotta. Koulutustoiminta - Toimialat ja tuotantoalueet joilla niitä on perinteisesti ollut: terveys, kasvatustiede, neuvonanto jne. Mukana olevat toimialat - SME-ryhmä (pienet ja keskikokoiset yritykset), palveluja kaupallinen ala ovat toimialueita, joilla naiset osallistuvat koulutuksiin eniten. Naisten osallistumisprosentti kasvatustieteissä, kaupankäynnissä, muissa palveluissa ja matkailualalla on suurempi kuin keskimääräinen osallistumismäärä. Toimialueet joilla naiset osallistuvat vähiten koulutuksiin ovat: Kaivosteollisuus, rakennustyöt, sähköenergian tuotto ja jakelu, kaasun ja veden jakelu. Ammattialat - Naiset osallistuvat vähemmän ammattialoilla kuten johtajuus, keskijohto ja teknologia. Kahdella ensin mainitulla alalla on kaksi kertaa enemmän miehiä kuin naisia. Naisten osuus korkeastikoulutettujen ja koulutettujen työntekijöiden ryhmässä vähenee. Jatkuvaan koulutukseen osallistujat Bulgariassa Osallistujien sosiaalinen ja ammatillinen profiili - 33% työssäkäyvistä miehistä ja 20% työssäkäyvistä naisista osallistuivat jatkuvaan koulutukseen. Koulutustoiminta - Toimialueet ja tuotantoalueet joilla niitä on perinteisesti ollut: rahoituksen välitys, kiinteistöala ja muut yhteisöä hyödyttävät palvelut. Mukana olevat toimialat - SME-ryhmä (pienet ja keskikokoiset yritykset), palveluja kaupallinen ala ovat toimialueita joilla naiset osallistuvat koulutuksiin eniten. Toimialueet joilla naiset osallistuvat vähiten koulutuksiin ovat: Kaivosteollisuus, rakennustyöt, sähköenergian tuotto ja jakelu, kaasun ja veden jakelu.. Ammattialat - Naiset osallistuvat vähemmän ammattialoilla kuten johtajuus, keskijohto ja teknologia. Kahdella ensin mainitulla alalla on kaksi kertaa enemmän miehiä kuin naisia. Naisten osuus korkeastikoulutettujen ja koulutettujen työntekijöiden ryhmässä vähenee. 15

16 Jatkuvaan koulutukseen osallistujat Portugalissa Kansallinen tilastokeskus ja Työn ja ammatillisen koulutuksen laitos Osallistujien sosiaalinen ja ammatillinen profiili - Nuoret ikäryhmät muodostavat suurimman osan, suurin osa osallistujista on alle 25vuotiaita miehiä, osallistujien koko lukumäärästä 44-53%. Koulutetuiden naisten ikähaarukka on vuotta. Koulutustoiminta - Toimialueet ja tuotantoalueet joilla niitä on perinteisesti ollut: käyttäytymis- ja kasvatustieteet, hallinto ja talous, jne. Mukana olevat toimialat - Hallinto ja johtaminen ovat toimialoja joilla naiset osallistuvat eniten jatkuvaan koulutukseen. Ottaen huomioon EU:n tasovaatimukset tasoon 3 asti, ihmiset osallistuvat eniten aloilla kuten palvelut, turismi ja hallinto. Toimialueet joilla naiset osallistuvat vähiten koulutuksiin ovat: Kaivosteollisuus, metalliteollisuus, rakennustyöt ja energia. Ammattialat - Naiset osallistuvat vähemmän ammattialoilla kuten johtajuus, keskijohto ja teknologia. Kahdella ensin mainitulla alalla on kaksi kertaa enemmän miehiä kuin naisia. Naisten osuus korkeastikoulutettujen ja koulutettujen työntekijöiden ryhmässä vähenee. Jatkuvaan koulutukseen osallistujat Italiassa Osallistujien sosiaalinen ja ammatillinen profiili - Kolmasosa koulutetuista työntekijöistä on naisia, vaihdellen hieman yhtiön alkuperämaan ja sen koon mukaan. Vaihtelut ovat toisilla aloilla huomattavampia kuin toisilla. Ikä ja sukupuoli ovat tekijöitä jotka vaikuttavat koulutukseen hakemiseen. Koulutustoiminta - Kaupallisella alalla on vähiten kouluttautuvia naisia. Ammattialat - Naiset tarvitsevat miehiä enemmän koulutusta samaan koulutustasoon päästäkseen ja naiset ovat yhä enemmän ja enemmän läsnä jatkuvassa koulutuksessa hallinnollisella alalla. Toinen Eurooppalainen tutkimus jatkuvasta koulutuksesta kertoo osallistumisen tason jokaisessa EU-maassa. Tutkimus tehtiin vuonna ja sillä pyrittiin selvittämään kuinka työntekijöiden pätevyyttä voidaan parantaa. 16

17 Kaikista 11 osallistuneesta maasta Pohjois-Euroopan maissa ollaan aktiivisimpia, kun tarkastellaan jatkuvaan koulutukseen kulutettua tuntimäärää 1000 työtuntia kohti kaikissa yrityksissä. Jatkuvaan koulutukseen käytetty aika 1000 työtuntia kohti, yrityksen koko työntekijää työntekijää työntekijää Bulgaria Tanska Saksa Espanja Itävalta Portugali Suomi Lähde: Tiedot vuodelta Statistics in focus. Population and social conditions. Eurostat Yllä olevasta taulukosta voidaan nähdä että isot yritykset (250 tai enemmän työntekijöitä), käyttävät koulutukseen eniten aikaa, kun taas pienet vähiten aikaa. Ero on hyvin suuri sellaisissa maissa kuten Luxemburg, Espanja and Portugali. Romaniassa jatkuva koulutus on etusijalla. Vuonna 2002 työministeriö ja opetusministeriö loivat yhdessä lakipuitteet ja kansalliset strategiat jatkuvan koulutuksen ja henkilöresurssien kehittämiseksi. Naisten kohdalla voidaan nähdä että he osallistuvat yhä enemmän peruskoulutukseen ja täten myös enemmän jatkuvaan koulutukseen. Kaiken kaikkiaan naisien osallistuminen kasvaa joka sektorilla, koulutuksessa ja jatko-koulutuksessa TYÖLLISYYS Yleiset piirteet Sukupuolten välinen ero työllisyydessä EU-25 alueella väheni 0,5%-15,8% vuosien 2002 ja 2003 välisenä aikana. Naisten työllisyysprosentti oli 55,1%. Prosenttimäärä kasvoi kaikissa ikäryhmissä lukuunottamatta vuotiaita naisia. Prosenttimäärä nousi erityisesti vanhempien naisten kohdalla (vuonna 2003 se nousi 1,5% ja työllisyysprosentti oli 30,7%). Sukupuolten välinen ero on huomattavin vanhemmassa ikäryhmässä (19,6%). 17

18 Saksan kohdalla vuosittainen työllisyyden kasvu on poikkeuksellinen, vuonna 2004 se oli 65,3% (79,9% miehille) vuotiaiden naisten ryhmässä työllisyysprosentti oli 85% vuonna Saksan kohdalla täytyy huomioida myös se että äitiysloma kestää kolme vuotta. Tämän ajanjakson jälkeen puolet lomalle jääneistä naisista ei palaa työelämään (koska he joko jättävät työmarkkinat tai saavat uuden lapsen).. Yleisesti ottaen keskimääräinen osapäivätyön työllisyysprosentti naisilla oli 30,4% kun taas miehillä vain 6,6%. Tämä ero on kasvanut vuodesta Yhteiskunnallinen rakenne lastenhoidon kohdalla on kehittyneempi Saksan itäosassa kuin länsiosassa, ja tämän johdosta idässä on enemmän kokopäivätyössä käyviä äitejä. Tästä huolimatta koko valtiossa vuonna 2004, 85% osapäivätyöntekijöistä oli naisia. Tämä luku kasvaa yhä. Osapäivätyö on osasyyllinen sukupuolten väliseen palkkaeroon. Vuonna 2000 EU maissa naisten keskimääräinen palkka oli miesten palkkaa 16% alhaisempi. Uusissa jäsenmaissa ihmiset tekevät vähemmän osapäivätyötä työmarkkinoiden ja palkkatason ankaruuden vuoksi. Sekä koulutuksessa että työllisyydessä esiintyy sukupuolten välisiä eroja, ja se on haitaksi erityisesti alhaisen koulutustason omaaville naisille. 18

19 Perusasteen koulutuksen saaneiden työllisyysprosentti 31,5% korkeampi kuin miesten 2% korkeampi kuin naisten j joilla ei ole lainkaan koulutusta. joilla ei ole lainkaan Toisen asteen koulutuksen saaneiden työllisyysprosentti Sama naisilla ja miehillä Sama naisilla ja miehillä Verrannollinen työllisyysprosentti: Ammatillinen koulutus ja keskiasteen koulutus Kielteinen verrannollisuus Myönteinen verrannollisuus Esimerkiksi Romaniassa vuonna 2002, koko työssäkäyvän väestön tiedot olivat seuraavanlaisia: - 5,5% työssäkäyvistä naisista ei ollut käynyt peruskoulua tai muuta koulutusta, miehistä 4,2%. - määrä oli samankaltainen lukiotason koulutuksen kohdalla (10,1 % miehillä; 10,5% naisilla) - 7% työssäkäyvistä naisista ja 17,2% miehistä oli suorittanut jonkinlaisen ammatillisen koulutuksen. Tietojen pohjalta voidaan päätellä, että lisäkoulutus ja erikoistuminen on eduksi naisten työn saannille. Italiassa naisten työssäkäynti yleistyy enemmän kuin keskimäärin Euroopassa. Naisten, erityisesti nuorten naisten, kohdalla jatkuvan koulutuksen taso on selvästi korkeampi, kuin miesten verrattaessa työllistymistä ja koulutustasoa. 19

20 Työttömyys Eurostatin tilastotiedon mukaan vuonna 2002 naisten työttömyysprosentti EU:ssa oli 8,3 prosenttia, kun miespuolinen työttömyysaste oli 6,9 prosenttia. Vuonna 2004 vastaavat luvut nousivat hieman yli 10 prosenttiin ja 8,3 prosenttiin. Toisaalta Romaniassa kehityssuuntaukset ovat erilaisia: kansallisella tasolla naisten työttömyys vähenee, vaikka joillakin tietyillä alueilla (muinaiset teollisuuskaupungit) suuntana on työttömyyden kasvu. Mitä tulee työttömyyttä koskevaan tilastotietoon Saksassa, täytyy pitää mielessä, että työttömyyttä rajaava laki on muuttunut, ja uudella tilastollisella taustalla 12'8% naisista ja 14'8% miehistä vastaavasti ovat työttömiä. Tilanne on epäedullisin naisille joilla on lapsia, ja joilla on matala koulutustaso. Vaikka naisten työttömyys on paljon suurempi kuin miesten työttömyys kaikilla koulutustasoilla, naisten työttömyysmäärä vähenee sitä mukaa kun koulutustaso kasvaa. Korkeampi koulutustaso, erityisesti akateeminen koulutus, on näin tehokas naisten työttömyyden vähentämisessä. Perus- tai keskitason koulutuksen omaavilla erot sukupuolten välillä ovat hyvin suuria. Työttömyyttä arvioidaan usein sen mukaan kuinka kauan on oltu ilman työtä : Tavallisimmat ilmaisut ovat: pitkäaikainen työttömyys (1 vuotta tai enemmän) ja "hyvin pitkäaikainen työttömyys (vähintään 2 vuotta). Jotkut perustavanlaatuiset tekijät, kuten koulutus, vaikuttavat naisten työttömyyden kestoon ja työttömyysprosenttiin. Espanjan tapauksessa koulusta siirtyminen työmarkkinoille on hyvin olennainen naisten työttömyyden ymmärtämisen kannalta koska:? Työttömyysaste on suhteellisesti korkeampi naisryhmässä, joilla on akateeminen koulutus, kuin heillä joilla ei ole. 20

21 ? Työttömyysasteet ovat yleensä hyvin korkeita kaikilla koulutustasoilla sekä miehille että naisille.? Vain perusasteen koulutuksen omaavien ryhmässä työttömyysaste on naisilla alhaisempi kuin miehillä.? Kun koulutustaso kasvaa, ihmiset löytävät paremmin töitä, kun taas myös ero sukupuolten välillä kasvaa.työttömyysprosentti naisilla on : -1,4 kertaa enemmän kuin miehillä ryhmässä jossa on alhaisin koulutustaso -2,2 kertaa enemmän kuin miehillä ryhmässä, jossa henkilöt ovat suorittaneet toisen asteen koulutuksen valmiiksi. -4,2 kertaa enemmän kuin miehillä ryhmässä jossa on akateeminen koulutus. Vaikka naiset saavat miehiä useammin yliopistotutkinnon suoritettua, he myös valitsevat aloja jotka avaavat vähemmän ammattillisia mahdollisuuksia (humanistiset tieteet, yhteiskuntatieteet jne). Tärkeää tietoa Portugalista: naisten lukutaidottomuusaste on melkein kaksinkertainen miehiin verrattuna. Se vaikuttaa naisten tekemän työn laatuun, tasoon ja pätevyyteen. Näiden tuloksien valossa on vaikea hyväksyä sitä että naisten työttömyyden pääsyy on keskimääräisesti alhaisempi koulutustaso, vaikka siitä saattaa olla kyse vanhemmilla naisilla. Samanlainen johtopäätös voidaan tehdä katsomalla työttömien jakautumista koulutuksen tason mukaan. Vuonna 2003 vähän enemmän kuin puolella työttömistä naisista oli toisen asteen koulutus, ja neljäsosa heistä oli suorittanut korkeamman koulutuksen. Yksitoista vuotta aiemmin osuus oli keskiasteen koulutuksen suorittaneilla naisilla samankaltainen (melkein 57 prosenttia), mutta se oli selvästi alempi heille, joilla oli akateeminen koulutus (11 prosenttia). Nykyisen tiedon mukaan naisten pitkäaikaistyöttömyyden ja koulutustason välillä ei ole suoraa suhdetta.? Kouluttamattomat naiset ovat pidempään työttömänä kuin kouluttamattomat miehet.? Pitkäaikaistyöttömyysprosentti on korkeampi perusasteen koulutuksen suorittaneilla työttömillä naisilla. Lyhytaikainen työttömyys on yhtä yleistä perusasteen ja korkeamman koulutuksen suorittaneiden naisten keskuudessa. 21

22 Näin vaikuttaa siltä, että vaikka korkean koulutuksen omaavien naisten lukumäärä on lisääntynyt, heitä on myös enemmän työttömien naisten joukossa. Tämän vuoksi ei ole selvää johtuuko ongelma koulutuksen tasosta; se johtuu luultavasti koulutuksen laadusta. Naiset ovat useammin työttömänä kuin miehet ja heillä kestää kauemmin löytää töitä. Jää nähtäväksi vastaavatko työpaikat heidän koulutustaan ja onko olemassa eroja miesten ja naisten välillä myös koulutustason vaikuttavuudessa työpaikan saantiin. Useimmissa Euroopan maissa naisilla on miehiä korkeampi todennäköisyys työskennellä tehtävissä, jotka eivät vastaa heidän koulutustasoaan. Kun otetaan huomioon nuorien naisten korkea koulutustaso, yhtiöiden hallinnossa ja julkishallinnossa on suhteellisesti hyvin vähän naisia (puolet vähemmän kuin miehiä). Kuitenkin korkeasti koulutettuja naisia on kaksinkertainen määrä hallinnollisissa työpaikoissa. Tilanne on sama myös palveluammateissa. Naiset hallinnollisissa -ja johtotehtävissä % Naiset hallinn. Ja johtotehtävissä, 1985/1997 Bulgaria 31 Suomi 25 Saksa 19 Italia 54 Portugali 50 Romania 45 Espanja 12 Lähde: Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristön tilastollinen osasto Kaiken lisäksi työttömyyden kehitys naisten kohdalla voi vaihdella paljon yhdestä maasta toiseen. Espanjan tapauksessa viime vuosikymmenen aikana muutos on ollut positiivinen, vaikka myös siinä on ollut merkittävä laadullinen muutos. Enemmistö naisista ei ole enää keski-ikäisiä, alhaisesti koulutettuja, ja taloudellisesti riippuvaisia miehestään tai seuralaisestaan. Lisäksi naisten ura hallintotoimissa edistyy hitaammin. Tälläinen tilanne vallitsee esimerkiksi Romaniassa. Saksassa on ryhdytty toimenpiteisiin, joilla edistetään naisten osallistumista hallinnollisten tehtävien koulutuksiin. Toimenpiteisiin kuuluu perheitä 22

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Nuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus

Nuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus Nuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus Mia Teräsaho & Miina Keski-Petäjä Nuoret ja tulevaisuus satavuotiaassa Suomessa -seminaari 7.3.2017 Nuoret eivät tee valintoja tyhjiössä Sukupuoliroolit

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 3 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Työllisyysaste laskussa Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Vuoden 2013 vuosikeskiarvon

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki 16.6.2015 Tausta 1: Maahanmuuttajien lapset pärjänneet huonosti suomalaisessa

Lisätiedot

Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille

Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille Yhteystiedot: Tilastokeskus tilastokoulu@tilastokeskus.fi Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille Oppilaan nimi: Vastaa suoraan tähän koepaperiin. Hyödynnä koepaperille jätettyjä vastausviivoja

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

ZA5776. Flash Eurobarometer 341 (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5776. Flash Eurobarometer 341 (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA77 Flash Eurobarometer (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Women in the European Union - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI,

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan. Jukka Ohtonen, sosiologi Puh

Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan. Jukka Ohtonen, sosiologi Puh Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan Jukka Ohtonen, sosiologi Puh. 045 8722 118 @-posti: juohtonen@gmail.com Työpajat valmentavat, kouluttavat ja kuntouttavat Menetelminä käytetään mm. yksilövalmennusta,

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Nuorten yrittäjyysaikomukset ja -asenteet

Nuorten yrittäjyysaikomukset ja -asenteet Nuorten yrittäjyysaikomukset ja -asenteet Global Entrepreneurship Monitor (2003-2016) Osuus suomalaisista, joka arvioi perustavansa yrityksen kolmen vuoden kuluessa 20% 8% 5% 7% 6% 6% 7% 7% 9% 8% 8% 7%

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.10.2013 Tilannekatsaus 30.9.2013 Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki

Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä 26.9.2017 Martti Hetemäki Sisällys Tuloerojen kehitys Suomessa (dia 3) Verojen ja etuuksien tuloeroja tasaava vaikutus eri maissa (dia 4) Työssäkäyvien pienituloisuus

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus SOSIODEMOGRAFINEN LIITE

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) Bryssel, marraskuu 2013 VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit

Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Jenni Kellokumpu Marraskuu 217 Talouspolitiikka Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Tämän keskustelualoitteen

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Lasku lapsensaannista

Lasku lapsensaannista Lasku lapsensaannista Sami Napari (ETLA) Perhe ja ura tasa-arvosuunnittelun haasteena hankkeen päätösseminaari 31.1.2008 Säätytalo, Helsinki Esityksen rakenne Perhevapaiden kustannukset yritystasolla Maliranta

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot