VIITEASIAKIRJA ÄIDIT TAKAISIN TYÖMARKKINOILLE ES/04/C/F/RF-80902

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIITEASIAKIRJA ÄIDIT TAKAISIN TYÖMARKKINOILLE ES/04/C/F/RF-80902"

Transkriptio

1 WOMBACK

2 VIITEASIAKIRJA ÄIDIT TAKAISIN TYÖMARKKINOILLE ES/04/C/F/RF FI

3 Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan sen laatija, eikä komissio ole vastuussa siihen sisältyvien tietojen mahdollisesta käytöstä.

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEINEN ESITTELY NAISET TYÖMARKKINOILLA JA... 7 JATKUVA KOULUTUS ESITTELY TILASTOLLISET NÄKÖKOHDAT KOULUTUS JA JATKOKOULUTUS Koulutus Jatkokoulutus TYÖLLISYYS Yleiset piirteet Työttömyys Ammatit, työtilanne ja työolot KOTITYÖT, PERHE JA AJANKÄYTTÖ Kotityöt Ajankäyttö Lasten- ja omaistenhoito TYÖELÄMÄN JA PERHE-ELÄMÄN YHDISTÄMINEN Naisten työ kotona ja töissä: tilanteen vaikutuksia Siirtyminen pois työmarkkinoilta henkilökohtaisten syiden tai perhevelvollisuuksien vuoksi YHTEENVEDOT JATKUVA AMMATILLINEN KOULUTUS: ERI MENETTELYTAPOJEN ARVIOINTI BULGARIA Moninaisuus Sopeutuminen asetettuihin tavoitteisiin Teho ja menettelytapojen vaikuttavuus Jatkuva koulutus ja sukupuolten välisen tasa-arvon politiikka SUOMI Moninaisuus

5 Sopeutuminen asetettuihin tavoitteisiin Teho ja menettelytapojen vaikuttavuus Jatkuva koulutus ja sukupuolten välisen tasa-arvon politiikka SAKSA Moninaisuus Sopeutuminen asetettuihin tavoitteisiin Teho ja menettelytapojen vaikuttavuus Jatkuva koulutus ja sukupuolten välisen tasa-arvon politiikka ITALIA Jatkuva koulutus ja sukupuolten välisen tasa-arvon politiikka PORTUGALI Moninaisuus Sopeutuminen asetettuihin tavoitteisiin Teho ja menettelytapojen vaikuttavuus Jatkuva koulutus ja sukupuolten välisen tasa-arvon politiikka ROMANIA Moninaisuus Sopeutuminen asetettuihin tavoitteisiin Teho ja menettelytapojen vaikuttavuus Jatkuva koulutus ja sukupuolten välisen tasa-arvon politiikka ESPANJA Moninaisuus Sopeutuminen asetettuihin tavoitteisiin Teho ja menettelytapojen vaikuttavuus Jatkuva koulutus ja sukupuolten välisen tasa-arvon politiikka HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN ARVIOINTI ESITTELY TYÖRYHMIEN ARVIOINTITYÖ JA EHDOTUKSET EHDOTUKSET Työllisyys Ohjanta

6 Kouluttaminen...76 Äitiysloman aikainen ohjaus ja koulutus Työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen YHTEENVETO EHDOTUKSISTA LÄHDELUETTELO LIITE: PARHAAT MENETTELYTAVAT Hyviä menettelytapoja ohjaukseen Hyviä menettelytapoja työllistämiseen Hyviä menettelytapoja työelämän tasapainottamiseen

7 1. YLEINEN ESITTELY Sukupuolten välinen tasa-arvo ei aina toteudu työmarkkinoilla. Naisilla on miehiin verrattuna vaikeampaa monessa tilanteessa, esimerkiksi heidän joutuessaan siirtymään pois työelämästä lasten tai omaisten hoidon takia. Naisten perinteinen rooli perheessä voi estää heitä pysymästä työelämässä tai siirtymästä siihen takaisin. Nämä naiset muodostavat yhteisön, joka tarvitsee apua. Heidän kohdallaan tulisi ryhtyä toimenpiteisiin niiden negatiivisten seurauksien vähentämiseksi, joita lastenhoidon ja sairaiden omaisten hoidon viemä aika heidän työllisyyteensä aiheuttaa. Näillä toimenpiteillä pyritään löytämään ratkaisu siihen, miten kaikissa Euroopan Unionin eri maissa saataisiin yhdistettyä onnistuneesti perheelämä sekä työ. Tästä aiheesta on kiistelty paljon viime aikoina Euroopassa, missä viime vuosikymmenten aikana naiset ovat siirtyneet työelämään mutta silti säilyttäneet roolinsa myös äitinä perhe-elämässä. Tämän johdosta kaivataan menettelytapoja sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamiseksi. Ammatillinen koulutus on tässä hyvin tärkeä elementti jolla saavutetaan tuloksia. Naisten työelämästä poistuminen sekä siihen paluu luo sosiaalista epätasapainoa, jonka ehkäisemistä varten tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Koulutuksen parissa työskentelevien organisaatioiden tulisi käyttää uusia menetelmätapoja tilanteen korjaamiseksi. Nykyään eri kansalliset ammatillisen koulutuksen järjestelmät pyrkivät huomioimaan jokaisen kohderyhmän ominaisuudet ja tarpeet. Nämä pyrkimykset huomioon ottaen WOMBACK-projekti esittää menetelmiä joiden avulla ammatillinen koulutus muokataan paremmin sopivaksi sekä työelämästä poistuville että siihen palaaville naisille. Tähän projektiin on osallistunut ammatillisen koulutuksen ja sukupuolten tasa-arvon lisäämisen parissa toimivaa järjestöä seitsemästä eri EU maasta. Lisäksi projektiin osallistuu laitoksia ja instituutteja joilla on aiheesta tieteellinen asiantuntemus. Tämä raportti sisältää WOMBACK-projektin lopputulokset, korostaen tuloksia, jotka ovat merkityksellisiä tälle naisten yhteisölle. Se luo yleisen kuvan naisista työelämässä ja ammatillisessa koulutuksessa, sekä tuo esille ne tekijät, jotka luovat tämän ongelmallisen tilanteen. Raporttiin sisältyy myös ammatillisen koulutuksen eri menettelytapojen arviointia, minkälainen 7

8 on niiden moninaisuus ja vaikutus yhteisöön sekä sukupuolten tasa-arvon politiikkaan. Kaikkea projektin aikana saatua tietoa käytetään ammatillisen koulutuksen järjestelmää parantaviin ehdotuksiin. Nämä ehdotukset ovat tulos seitsemän eri EU-maan järjestämistä kvalitatiivisista tutkimuksista. Ne pohjautuvat eri jäsenmaissa hyviksi huomatuille menetelmille ja ovat raportin liitteenä. Raportti on tarkoitettu viiteasiakirjaksi, jota kaikki ammatillisesta koulutuksesta vastaavat laitokset voivat käyttää. Siinä käsiteltävät aiheet ovat ideaalisia muun muassa seuraaville: - Julkiset laitokset, jotka vastaavat koko elämän kestävän ammatillisen koulutuksen säätelystä.. - Julkiset laitokset jotka vastaavat sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä, erityisesti työmarkkinoilla. - Laitokset jotka kehittävät toimintaansa sukupuolten välisen tasaarvon edistämisessä. - Työmarkkinaosapuolet. - Järjestöt jotka keskittävät toimintansa ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ja toimintaan. - Järjestöt jotka keskittävät toimintansa ammatilliseen ohjaukseen. Tämä viiteasiakirja on luotu projektin aikana tehtyjen tutkimusten ja vertailevan työn pohjalta ja sen informaation välittämisen tavoitteena on: - Parantaa ammatillisessa koulutuksessa olevien naisten taitoja ja kykyjä kaikilla tasoilla, työelämään siirtymisen helpottamiseksi. - Parantaa kohderyhmän mahdollisuuksia päästä ammatilliseen koulutukseen ja myös lisätä heidän sopeutumiskykyään työelämässä ja muissa sosiaalisissa tilanteissa. - Edesauttaa ja vahvistaa ammatillisen koulutuksen uudistamista, kilpailukyvyn ja yrittäjätoiminnan parantamista sekä uusien työmahdollisuuksien etsimistä perheellisille naisille. 8

9 2. NAISET TYÖMARKKINOILLA JA JATKUVA KOULUTUS 2.1. ESITTELY Naisten siirtyminen työelämään on yksi viime vuosikymmenten taloudellisen kehityksen kuvaavimmista piirteistä. Tästä muutoksesta huolimatta Edwin Cannonin teoksen Inequality between the sexes 1982 alussa tekemä huomio siitä kuinka eri sukupuolet ovat yhä eriarvoisessa asemassa (<<...it is an economic advantage to be born a boy rather than girl>>) pitää yhä paikkansa. Tämä näkyy työelämässä hyvin monessa asiassa. Monilla aloilla naiset saavat samasta työstä pienempää palkkaa kuin miehet, ja heitä on miehiä selvästi vähemmän muun muassa vastuullisissa tehtävissä jne. Eron huomaa vielä paremmin kun tarkastellaan esimerkiksi sitä kuinka naisilla on ikääntyessään suurempi riski elää köyhyydessä, erityisesti kotitalouksissa joissa perheen elannosta vastaa nainen. On todennäköisempää naiselle kuin miehelle, että hänen tulee jättäytyä työelämästä tai että hän ei voi olla työelämässä perheen vuoksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä naisten tilanteeseen työelämässä ja ammatillisessa koulutuksessa, ja ymmärtää ne tekijät mitkä saavat naiset hylkäämään työelämän perhe-elämän vuoksi (lastenhoito ja/tai omaistenhoito). Tilanteeseen perehtymisen jälkeen tarkastelemme niitä esteitä joita juuri mainittu naisryhmä joutuu kohtaamaan. Jatkuvan koulutuksen järjestelmien tunteminen ja niiden menettelytapoihin perehtyminen auttaa meitä kehittämään koulutuksia juuri sopivaksi perhe-elämän ja työelämän yhdistämisen kanssa kamppaileville naisille TILASTOLLISET NÄKÖKOHDAT EU:n sisällä ja monessa muussa maassa tapahtuvat tilastolliset muutokset aiheuttavat joissakin tapauksissa ongelmia. Näistä muutoksista moni johtuu seuraavista syistä: 9

10 Valittuja väestöä kuvaavia lukuja Naiset/ 100 Miehet, Vuosittainen 2003 väestönkasvu (%) Kaupungeissa asuva väestö(%), Bulgaria , Suomi , Saksa , Italia , Portugali , Romania , Espanja , Lähde: Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristön tilastollinen osasto. Naiset jokaista 100 kansainvälistä siirtotyöntekijämiestä Väestön ikääntyminen. Odotettu elinikä kasvaa yhä kaikissa EUmaissa. Keskimääräinen odotettu elinikä on 80,5 vuotta naisilla ja 74,3 miehillä. Romaniassa odotettu elinikä oli ajalla reilusti alle EU-maiden keskitason: 74,9 vuotta naisilla ja 67,6 miehillä. Pienenevä työikäinen väestö. Viime vuosina aktiivinen väestö on vähentynyt muiden syiden muassa väestön ikääntymisen vuoksi. Tulisi kuitenkin ottaa huomioon että monissa EU-maissa, kuten Espanjassa ja Portugalissa, maahanmuutto vaikuttaa merkittävästi väestönkasvuun. Vuonna 2003 maahanmuutto edisti väestönkasvua 80% koko väestönkasvusta EU-15 alueella. Maahanmuuton pääasiallisia syitä ovat turvapaikan hakeminen ja perheiden jälleenyhdistäminen. Suurimmassa osassa jäsenmaita syntyvyys on hyvin alhainen. Vuonna 2001 Eu-maiden syntyvyys oli 1,74 lasta naista kohti. Yksi tähän johtaneista syistä on ensimmäisen lapsen saanti myöhäisemmällä iällä naiset menevät naimisiin ja siirtyvät työelämään vanhemmalla iällä. Tämä vaikeuttaa perhe-elämän ja työelämän yhdistämistä. 10

11 Väestöllisiä lukuja : perheet ja syntyvyys Kotitalouden keskimääräinen koko % Nainen Naimissa perheenpäänä olevien naisten ehkäisyn käyttö (%) Hedelmällisyys (synnytyksiä kohti) luku Synnytyksiä naista 1000 naista kohti 15-19v. 1991/ / / Bulgaria 3,0 a 18 a 86 1,5 1,1 41 Suomi 2,5 a a 1,8 1,7 8 Saksa 2,3 a b 27 a b 75 1,3 1,4 11 Italia 2,9 60 1,3 1,2 6 Portugali 3, ,5 1,5 17 Romania 3, ,5 1,3 37 Espanja 81 1,3 1,2 6 Lähde: Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristön tilastollinen osasto. Alahuomatukset: a Tieto on vuosilta 1985 ja b Tieto on peräisin Saksan entisen liittotasavallan ajalta. Yksinhuoltajaperheiden lukumäärä on kasvamassa ja elättäjänä niissä on yleensä nainen. Naiset ovat alkaneet useammin ottaa vastaan roolin perheenpäänä. Nämä muutokset tuovat taloudellisia ongelmia perheille ja myös avioerot lisääntyvät. Eurooppalainen elinolotutkimus PHOGUE Household Panel of the European Union- toteaa, että kotitalouksissa, joiden elättäjä on nainen, vuosittainen keskimääräinen tulo on selvästi vähemmän kuin talouksissa, joiden elättäjänä on mies. Tekijät jotka saavat aikaan tämän tilastollisen muutoksen ovat heijastumia toisenlaisista sosiaalisista tai kulttuurillisista muutoksista (esimerkiksi kun suuri määrä naisia siirtyy työmarkkinoille, se näkyy naimisiinmenoiän muuttumisessa tai syntyvyydessä jne.) Kotitaloudet ja perhearvot muuttuvat. Tekijät tulisi ottaa huomioon erityisesti, kun tutkitaan perheellisiä naisia KOULUTUS JA JATKOKOULUTUS 11

12 Koulutus Naisten ja miesten erilainen kouluttautuminen ei ole hyväksi naisille ja sillä on negatiivinen vaikutus koko työmarkkinoihin. Peruskoulutus ja lukutaito toisen asteentoisen asteen lukutaidottomat %, 1985/2002 a Iät ikä 25 + N M N M N M Bulgaria Suomi Saksa Italia <1 <1 Portugali Romania Espanja Lähde: Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristön tilastollinen osasto Alahuomautukset: a Tieto on peräisin tilastoista vuoden 1985 jälkeen. Täysin oikeaa lukumäärää etsittäessä katso Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristön tilastollisen osaston sivut (hppt://unstats.un.org/unds/demographic/social/illiteracy.htm) Koulutuksessa naisten ja miesten väliset erot ovat pienenemässä. Opiskelevien naisten lukumäärä on nykyään suurempi kuin miesten. Koulun keskeytys pakollisessa koulutuksessa on myös huolestuttavaa, esimerkiksi Espanjassa koulunsa kesken jättäneitä poikia on enemmän kuin keskeyttäneitä tyttöjä. Koulunsa keskeyttäneiden lukumäärä kuitenkin vaihtelee jokaisessa maassa, lukuunottamatta Itävaltaa ja Saksaa joissa keskeyttäneiden poikien lukumäärä on aina suurempi kuin tyttöjen. Tyttöjen oppimistulosten taso on osittain vaikuttanut koulutusohjelmiin. Niistä näkyy kuinka valitut aineet ja kiinnostus niitä kohtaan vaikuttaa oppimistuloksiin. Tytöt ovat parempia lukemaan kuin pojat, kun taas pojat ovat parempia matematiikassa kuin tytöt. Toinen esimerkki on se että naiset valitsevat toisen asteen koulutuksessa useammin taiteet, humanistisen alan tai yhteiskuntatieteen. Koulutuksen puutteellisuus työelämää varten tulee ilmi esimerkiksi tutkimuksesta, joka tehtiin Italiassa, 40% haastatelluista naisista vastasi 12

13 nykyisen työnsä vastaavan täysin heidän koulutustaan, 13% vastasi sen vastaavan osittain ja 47% mielestä ei vastaa lainkaan heidän koulutustaan. Akateeminen koulutus ja opetuksen henkilökunta kolmannen asteen Naisten lukumäärä % naisopettajat, 1992/1997 koulutuksen oppilaat kolmannen asteen 1000 kohti, koulutuksessa(%) 1992/1997 N M 1992/1997 taso 2 taso 3 Bulgaria 37,2 24, Suomi 43 40, % 48% Saksa 22,9 29, Italia Portugali 33,4 27, Romania 18,9 17, Espanja 41,6 38, Lähde: Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristön tilastollinen osasto Akateemisessa koulutuksessa yliopistosta valmistuneiden naisten prosenttimäärä kasvoi 58% vuonna 2003, uusien jäsenmaiden osuuden vuoksi. Naisia on kuitenkin huomattavasti vähemmän opiskelemassa tieteitä tai teknologiaa. Tällä hetkellä 41% tohtorin tutkinnoista on naisten suorittamia. Saksassa esimerkiksi naisten suorittamien yliopistotutkintojen ja tohtori tutkintojen lukumäärä on nousussa. Heillä on erityinen mainostava ohjelma joka kannustaa naisia olemaan läsnä yliopistossa, tutkijoina ja luennoitsijoina. Saksassa myös koulunkeskeyttämisprosentti on noin 27% molemmilla sukupuolilla, mutta vähentymään päin naisilla ja yleistymään päin miehillä. Portugalilaisten naisten pätevyys on lisääntynyt viime vuosina. Vuonna 1999 esimerkiksi 6,1% naisista ja 4,9% miehistä oli akateeminen koulutus. Vuonna % oppilaista, joilla oli akateeminen koulutus, olivat naisia. Samaan aikaan naisia joilla ei ole korkeaa pätevyyttä on jo enemmän kuin miehiä. Yliopistossa opiskelevia naisia Terveys ja terveydenhuolto 77% Fysiikka, kemia, maatalous 43% Matematiikka, ATK 27% Taiteet, filosofia, kasvatustiede 70% Yhteiskuntaoppi, Lakitiede, Talous 57% 13

14 Insinööritiede, Arkkitehtuuri 19% Lähde: Eurostat Myös ammattiopinnoissa huomataan sukupuolten välisiä eroja. Naisia on huomattavasti enemmän palveluammateissa (esim. kampaaja ja esteetikko, muoti ja kodin sisustaja), terveydenhuollossa, hallinnollisissa ja kaupallisissa tehtävissä, sosiaali- ja kulttuuritöissä, sekä yhteisön kehittämisessä. Tämäntyyppiset erot ammattikoulutuksessa juontavat juurensa työmarkkinoiden tilaan. Espanjassa suurin osa naisille annetuista sopimuksista ovat siivoojille (10% koko määrästä), " yleisille hallintotyöntekijöille", "yleisille sairaanhoitajajille ja sairaala-avustajille. Tämä ero saattaa selittyä uusien työpaikkojen syntymisellä naisille perinteisesti oletetuilla aloilla, kuten terveydenhoito ja lastenhoito. Portugalissa sosiaalihuolto ja hallinnolliset tehtävät ovat naisvaltaisia, kun taas insinöörit ovat suuressa osin miehiä. Tämä tilanne alkaa jo yliopistossa Jatkokoulutus Euroopassa viimeisin tutkimustieto osoittaa sen, että osallistuminen ammatilliseen koulutukseen on vähenemässä. Jatkuvan ammatillisen koulutuksen tutkimuksen mukaan (CVTS=Continuing Vocational Training Survey) osallistuvien työntekijöiden määrä vaihtelee suuresti eri maissa, Espanjassa (25%) ja Portugalissa on alhaisin(17%). EUmaissa osallistuvien naisten ja miesten lukumäärässä ei ole suurta eroa, mutta Espanjassa, Irlannissa, Luxemburgissa ja Suomessa naisten osuus on hieman suurempi. Toisaalta taas Saksassa naiset osallistuvat vähemmän jatkuvaan ammatilliseen koulutukseen, samoin peruskoulutukseen. Naisia on kuitenkin enemmän eri aikuiskoulutuksissa. Naisten osallistuminen jatkuvaan koulutukseen on selvä osoitus heidän antamastaan panoksesta työelämässä. Suurimmassa osassa EU-maita naiset osallistuvat miehiä enemmän koulutuksiin pienissä (itsehallinnollissa) firmoissa. Myös monella alalla työskentelevien naisten ja miesten välillä on selvä ero kuinka moni osallistuu jatkuvaan koulutukseen. Tämänkaltainen tilanne on myös Espanjassa. 14

15 Jatkuvaan koulutukseen osallistujat Espanjassa. APS- Aktiivinen väestötutkimus Osallistujien sosiaalinen ja ammatillinen profiili - Nuoret ikäryhmät muodostavat suurimman osan, vuotiaiden ryhmää lukuunottamatta. Suurin osa osallistujista on 26 ja 35 ikävuoden välillä. 44,8% kaikista koulutetuista naisista ovat tässä ryhmässä, 30,8% työssäkäyvästä väestöstä. Osallistujamäärä on pienin siinä työssäkäyvässä ryhmässä jonka henkilöt ovat yli 46 vuotta. Koulutustoiminta - Toimialat ja tuotantoalueet joilla niitä on perinteisesti ollut: terveys, kasvatustiede, neuvonanto jne. Mukana olevat toimialat - SME-ryhmä (pienet ja keskikokoiset yritykset), palveluja kaupallinen ala ovat toimialueita, joilla naiset osallistuvat koulutuksiin eniten. Naisten osallistumisprosentti kasvatustieteissä, kaupankäynnissä, muissa palveluissa ja matkailualalla on suurempi kuin keskimääräinen osallistumismäärä. Toimialueet joilla naiset osallistuvat vähiten koulutuksiin ovat: Kaivosteollisuus, rakennustyöt, sähköenergian tuotto ja jakelu, kaasun ja veden jakelu. Ammattialat - Naiset osallistuvat vähemmän ammattialoilla kuten johtajuus, keskijohto ja teknologia. Kahdella ensin mainitulla alalla on kaksi kertaa enemmän miehiä kuin naisia. Naisten osuus korkeastikoulutettujen ja koulutettujen työntekijöiden ryhmässä vähenee. Jatkuvaan koulutukseen osallistujat Bulgariassa Osallistujien sosiaalinen ja ammatillinen profiili - 33% työssäkäyvistä miehistä ja 20% työssäkäyvistä naisista osallistuivat jatkuvaan koulutukseen. Koulutustoiminta - Toimialueet ja tuotantoalueet joilla niitä on perinteisesti ollut: rahoituksen välitys, kiinteistöala ja muut yhteisöä hyödyttävät palvelut. Mukana olevat toimialat - SME-ryhmä (pienet ja keskikokoiset yritykset), palveluja kaupallinen ala ovat toimialueita joilla naiset osallistuvat koulutuksiin eniten. Toimialueet joilla naiset osallistuvat vähiten koulutuksiin ovat: Kaivosteollisuus, rakennustyöt, sähköenergian tuotto ja jakelu, kaasun ja veden jakelu.. Ammattialat - Naiset osallistuvat vähemmän ammattialoilla kuten johtajuus, keskijohto ja teknologia. Kahdella ensin mainitulla alalla on kaksi kertaa enemmän miehiä kuin naisia. Naisten osuus korkeastikoulutettujen ja koulutettujen työntekijöiden ryhmässä vähenee. 15

16 Jatkuvaan koulutukseen osallistujat Portugalissa Kansallinen tilastokeskus ja Työn ja ammatillisen koulutuksen laitos Osallistujien sosiaalinen ja ammatillinen profiili - Nuoret ikäryhmät muodostavat suurimman osan, suurin osa osallistujista on alle 25vuotiaita miehiä, osallistujien koko lukumäärästä 44-53%. Koulutetuiden naisten ikähaarukka on vuotta. Koulutustoiminta - Toimialueet ja tuotantoalueet joilla niitä on perinteisesti ollut: käyttäytymis- ja kasvatustieteet, hallinto ja talous, jne. Mukana olevat toimialat - Hallinto ja johtaminen ovat toimialoja joilla naiset osallistuvat eniten jatkuvaan koulutukseen. Ottaen huomioon EU:n tasovaatimukset tasoon 3 asti, ihmiset osallistuvat eniten aloilla kuten palvelut, turismi ja hallinto. Toimialueet joilla naiset osallistuvat vähiten koulutuksiin ovat: Kaivosteollisuus, metalliteollisuus, rakennustyöt ja energia. Ammattialat - Naiset osallistuvat vähemmän ammattialoilla kuten johtajuus, keskijohto ja teknologia. Kahdella ensin mainitulla alalla on kaksi kertaa enemmän miehiä kuin naisia. Naisten osuus korkeastikoulutettujen ja koulutettujen työntekijöiden ryhmässä vähenee. Jatkuvaan koulutukseen osallistujat Italiassa Osallistujien sosiaalinen ja ammatillinen profiili - Kolmasosa koulutetuista työntekijöistä on naisia, vaihdellen hieman yhtiön alkuperämaan ja sen koon mukaan. Vaihtelut ovat toisilla aloilla huomattavampia kuin toisilla. Ikä ja sukupuoli ovat tekijöitä jotka vaikuttavat koulutukseen hakemiseen. Koulutustoiminta - Kaupallisella alalla on vähiten kouluttautuvia naisia. Ammattialat - Naiset tarvitsevat miehiä enemmän koulutusta samaan koulutustasoon päästäkseen ja naiset ovat yhä enemmän ja enemmän läsnä jatkuvassa koulutuksessa hallinnollisella alalla. Toinen Eurooppalainen tutkimus jatkuvasta koulutuksesta kertoo osallistumisen tason jokaisessa EU-maassa. Tutkimus tehtiin vuonna ja sillä pyrittiin selvittämään kuinka työntekijöiden pätevyyttä voidaan parantaa. 16

17 Kaikista 11 osallistuneesta maasta Pohjois-Euroopan maissa ollaan aktiivisimpia, kun tarkastellaan jatkuvaan koulutukseen kulutettua tuntimäärää 1000 työtuntia kohti kaikissa yrityksissä. Jatkuvaan koulutukseen käytetty aika 1000 työtuntia kohti, yrityksen koko työntekijää työntekijää työntekijää Bulgaria Tanska Saksa Espanja Itävalta Portugali Suomi Lähde: Tiedot vuodelta Statistics in focus. Population and social conditions. Eurostat Yllä olevasta taulukosta voidaan nähdä että isot yritykset (250 tai enemmän työntekijöitä), käyttävät koulutukseen eniten aikaa, kun taas pienet vähiten aikaa. Ero on hyvin suuri sellaisissa maissa kuten Luxemburg, Espanja and Portugali. Romaniassa jatkuva koulutus on etusijalla. Vuonna 2002 työministeriö ja opetusministeriö loivat yhdessä lakipuitteet ja kansalliset strategiat jatkuvan koulutuksen ja henkilöresurssien kehittämiseksi. Naisten kohdalla voidaan nähdä että he osallistuvat yhä enemmän peruskoulutukseen ja täten myös enemmän jatkuvaan koulutukseen. Kaiken kaikkiaan naisien osallistuminen kasvaa joka sektorilla, koulutuksessa ja jatko-koulutuksessa TYÖLLISYYS Yleiset piirteet Sukupuolten välinen ero työllisyydessä EU-25 alueella väheni 0,5%-15,8% vuosien 2002 ja 2003 välisenä aikana. Naisten työllisyysprosentti oli 55,1%. Prosenttimäärä kasvoi kaikissa ikäryhmissä lukuunottamatta vuotiaita naisia. Prosenttimäärä nousi erityisesti vanhempien naisten kohdalla (vuonna 2003 se nousi 1,5% ja työllisyysprosentti oli 30,7%). Sukupuolten välinen ero on huomattavin vanhemmassa ikäryhmässä (19,6%). 17

18 Saksan kohdalla vuosittainen työllisyyden kasvu on poikkeuksellinen, vuonna 2004 se oli 65,3% (79,9% miehille) vuotiaiden naisten ryhmässä työllisyysprosentti oli 85% vuonna Saksan kohdalla täytyy huomioida myös se että äitiysloma kestää kolme vuotta. Tämän ajanjakson jälkeen puolet lomalle jääneistä naisista ei palaa työelämään (koska he joko jättävät työmarkkinat tai saavat uuden lapsen).. Yleisesti ottaen keskimääräinen osapäivätyön työllisyysprosentti naisilla oli 30,4% kun taas miehillä vain 6,6%. Tämä ero on kasvanut vuodesta Yhteiskunnallinen rakenne lastenhoidon kohdalla on kehittyneempi Saksan itäosassa kuin länsiosassa, ja tämän johdosta idässä on enemmän kokopäivätyössä käyviä äitejä. Tästä huolimatta koko valtiossa vuonna 2004, 85% osapäivätyöntekijöistä oli naisia. Tämä luku kasvaa yhä. Osapäivätyö on osasyyllinen sukupuolten väliseen palkkaeroon. Vuonna 2000 EU maissa naisten keskimääräinen palkka oli miesten palkkaa 16% alhaisempi. Uusissa jäsenmaissa ihmiset tekevät vähemmän osapäivätyötä työmarkkinoiden ja palkkatason ankaruuden vuoksi. Sekä koulutuksessa että työllisyydessä esiintyy sukupuolten välisiä eroja, ja se on haitaksi erityisesti alhaisen koulutustason omaaville naisille. 18

19 Perusasteen koulutuksen saaneiden työllisyysprosentti 31,5% korkeampi kuin miesten 2% korkeampi kuin naisten j joilla ei ole lainkaan koulutusta. joilla ei ole lainkaan Toisen asteen koulutuksen saaneiden työllisyysprosentti Sama naisilla ja miehillä Sama naisilla ja miehillä Verrannollinen työllisyysprosentti: Ammatillinen koulutus ja keskiasteen koulutus Kielteinen verrannollisuus Myönteinen verrannollisuus Esimerkiksi Romaniassa vuonna 2002, koko työssäkäyvän väestön tiedot olivat seuraavanlaisia: - 5,5% työssäkäyvistä naisista ei ollut käynyt peruskoulua tai muuta koulutusta, miehistä 4,2%. - määrä oli samankaltainen lukiotason koulutuksen kohdalla (10,1 % miehillä; 10,5% naisilla) - 7% työssäkäyvistä naisista ja 17,2% miehistä oli suorittanut jonkinlaisen ammatillisen koulutuksen. Tietojen pohjalta voidaan päätellä, että lisäkoulutus ja erikoistuminen on eduksi naisten työn saannille. Italiassa naisten työssäkäynti yleistyy enemmän kuin keskimäärin Euroopassa. Naisten, erityisesti nuorten naisten, kohdalla jatkuvan koulutuksen taso on selvästi korkeampi, kuin miesten verrattaessa työllistymistä ja koulutustasoa. 19

20 Työttömyys Eurostatin tilastotiedon mukaan vuonna 2002 naisten työttömyysprosentti EU:ssa oli 8,3 prosenttia, kun miespuolinen työttömyysaste oli 6,9 prosenttia. Vuonna 2004 vastaavat luvut nousivat hieman yli 10 prosenttiin ja 8,3 prosenttiin. Toisaalta Romaniassa kehityssuuntaukset ovat erilaisia: kansallisella tasolla naisten työttömyys vähenee, vaikka joillakin tietyillä alueilla (muinaiset teollisuuskaupungit) suuntana on työttömyyden kasvu. Mitä tulee työttömyyttä koskevaan tilastotietoon Saksassa, täytyy pitää mielessä, että työttömyyttä rajaava laki on muuttunut, ja uudella tilastollisella taustalla 12'8% naisista ja 14'8% miehistä vastaavasti ovat työttömiä. Tilanne on epäedullisin naisille joilla on lapsia, ja joilla on matala koulutustaso. Vaikka naisten työttömyys on paljon suurempi kuin miesten työttömyys kaikilla koulutustasoilla, naisten työttömyysmäärä vähenee sitä mukaa kun koulutustaso kasvaa. Korkeampi koulutustaso, erityisesti akateeminen koulutus, on näin tehokas naisten työttömyyden vähentämisessä. Perus- tai keskitason koulutuksen omaavilla erot sukupuolten välillä ovat hyvin suuria. Työttömyyttä arvioidaan usein sen mukaan kuinka kauan on oltu ilman työtä : Tavallisimmat ilmaisut ovat: pitkäaikainen työttömyys (1 vuotta tai enemmän) ja "hyvin pitkäaikainen työttömyys (vähintään 2 vuotta). Jotkut perustavanlaatuiset tekijät, kuten koulutus, vaikuttavat naisten työttömyyden kestoon ja työttömyysprosenttiin. Espanjan tapauksessa koulusta siirtyminen työmarkkinoille on hyvin olennainen naisten työttömyyden ymmärtämisen kannalta koska:? Työttömyysaste on suhteellisesti korkeampi naisryhmässä, joilla on akateeminen koulutus, kuin heillä joilla ei ole. 20

21 ? Työttömyysasteet ovat yleensä hyvin korkeita kaikilla koulutustasoilla sekä miehille että naisille.? Vain perusasteen koulutuksen omaavien ryhmässä työttömyysaste on naisilla alhaisempi kuin miehillä.? Kun koulutustaso kasvaa, ihmiset löytävät paremmin töitä, kun taas myös ero sukupuolten välillä kasvaa.työttömyysprosentti naisilla on : -1,4 kertaa enemmän kuin miehillä ryhmässä jossa on alhaisin koulutustaso -2,2 kertaa enemmän kuin miehillä ryhmässä, jossa henkilöt ovat suorittaneet toisen asteen koulutuksen valmiiksi. -4,2 kertaa enemmän kuin miehillä ryhmässä jossa on akateeminen koulutus. Vaikka naiset saavat miehiä useammin yliopistotutkinnon suoritettua, he myös valitsevat aloja jotka avaavat vähemmän ammattillisia mahdollisuuksia (humanistiset tieteet, yhteiskuntatieteet jne). Tärkeää tietoa Portugalista: naisten lukutaidottomuusaste on melkein kaksinkertainen miehiin verrattuna. Se vaikuttaa naisten tekemän työn laatuun, tasoon ja pätevyyteen. Näiden tuloksien valossa on vaikea hyväksyä sitä että naisten työttömyyden pääsyy on keskimääräisesti alhaisempi koulutustaso, vaikka siitä saattaa olla kyse vanhemmilla naisilla. Samanlainen johtopäätös voidaan tehdä katsomalla työttömien jakautumista koulutuksen tason mukaan. Vuonna 2003 vähän enemmän kuin puolella työttömistä naisista oli toisen asteen koulutus, ja neljäsosa heistä oli suorittanut korkeamman koulutuksen. Yksitoista vuotta aiemmin osuus oli keskiasteen koulutuksen suorittaneilla naisilla samankaltainen (melkein 57 prosenttia), mutta se oli selvästi alempi heille, joilla oli akateeminen koulutus (11 prosenttia). Nykyisen tiedon mukaan naisten pitkäaikaistyöttömyyden ja koulutustason välillä ei ole suoraa suhdetta.? Kouluttamattomat naiset ovat pidempään työttömänä kuin kouluttamattomat miehet.? Pitkäaikaistyöttömyysprosentti on korkeampi perusasteen koulutuksen suorittaneilla työttömillä naisilla. Lyhytaikainen työttömyys on yhtä yleistä perusasteen ja korkeamman koulutuksen suorittaneiden naisten keskuudessa. 21

22 Näin vaikuttaa siltä, että vaikka korkean koulutuksen omaavien naisten lukumäärä on lisääntynyt, heitä on myös enemmän työttömien naisten joukossa. Tämän vuoksi ei ole selvää johtuuko ongelma koulutuksen tasosta; se johtuu luultavasti koulutuksen laadusta. Naiset ovat useammin työttömänä kuin miehet ja heillä kestää kauemmin löytää töitä. Jää nähtäväksi vastaavatko työpaikat heidän koulutustaan ja onko olemassa eroja miesten ja naisten välillä myös koulutustason vaikuttavuudessa työpaikan saantiin. Useimmissa Euroopan maissa naisilla on miehiä korkeampi todennäköisyys työskennellä tehtävissä, jotka eivät vastaa heidän koulutustasoaan. Kun otetaan huomioon nuorien naisten korkea koulutustaso, yhtiöiden hallinnossa ja julkishallinnossa on suhteellisesti hyvin vähän naisia (puolet vähemmän kuin miehiä). Kuitenkin korkeasti koulutettuja naisia on kaksinkertainen määrä hallinnollisissa työpaikoissa. Tilanne on sama myös palveluammateissa. Naiset hallinnollisissa -ja johtotehtävissä % Naiset hallinn. Ja johtotehtävissä, 1985/1997 Bulgaria 31 Suomi 25 Saksa 19 Italia 54 Portugali 50 Romania 45 Espanja 12 Lähde: Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristön tilastollinen osasto Kaiken lisäksi työttömyyden kehitys naisten kohdalla voi vaihdella paljon yhdestä maasta toiseen. Espanjan tapauksessa viime vuosikymmenen aikana muutos on ollut positiivinen, vaikka myös siinä on ollut merkittävä laadullinen muutos. Enemmistö naisista ei ole enää keski-ikäisiä, alhaisesti koulutettuja, ja taloudellisesti riippuvaisia miehestään tai seuralaisestaan. Lisäksi naisten ura hallintotoimissa edistyy hitaammin. Tälläinen tilanne vallitsee esimerkiksi Romaniassa. Saksassa on ryhdytty toimenpiteisiin, joilla edistetään naisten osallistumista hallinnollisten tehtävien koulutuksiin. Toimenpiteisiin kuuluu perheitä 22

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille

Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille Yhteystiedot: Tilastokeskus tilastokoulu@tilastokeskus.fi Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille Oppilaan nimi: Vastaa suoraan tähän koepaperiin. Hyödynnä koepaperille jätettyjä vastausviivoja

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki 16.6.2015 Tausta 1: Maahanmuuttajien lapset pärjänneet huonosti suomalaisessa

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 73 prosenttia, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Lasku lapsensaannista

Lasku lapsensaannista Lasku lapsensaannista Sami Napari (ETLA) Perhe ja ura tasa-arvosuunnittelun haasteena hankkeen päätösseminaari 31.1.2008 Säätytalo, Helsinki Esityksen rakenne Perhevapaiden kustannukset yritystasolla Maliranta

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 Eläkejärjestelmä uudistuu -haaste työyhteisön johtamiselle Kari Puro Eläkeuudistuksen päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT www.vatt.fi/maahanmuutto Esityksen viesti 1. Maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on mahdotonta

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 71,5 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot