sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan"

Transkriptio

1 sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan

2 2

3 lukijalle Esipuhe Mitä ovat sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset? Tämä julkaisu tarjoaa näkökulmia tähän kysymykseen käytännönläheisesti ja helppolukuisella tavalla. Äänessä ovat pääasiassa kolmannen sektorin toimijat, mutta sanansa on sanottavana myös hankkeen rahoittajalla, ohjausryhmän puheenjohtajalla, asiantuntijoilla sekä hanketta koordinoivan oppilaitoksen kehitys- ja projektipäälliköillä. Sosiaalinen yritys toimii samoin ehdoin ja samoilla markkinoilla kuin normaalit yritykset. Suurin ero normaalin ja sosiaalisen yrityksen välillä on henkilöstörakenne: tullakseen hyväksytyksi sosiaalisten yritysten rekisteriin on yrityksen henkilöstöstä vähintään 30 % oltava vajaakuntoisia eli osatyökykyisiä tai osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä. Yhteiskunnalliselle yritykselle ei Suomessa ole määritelmää mutta sen voidaan sanoa olevan yritystoimintaa, jonka tavoitteena on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen, ei niinkään pyrkimys toiminnan maksimaaliseen tuottoon. Vuonna 2004 säädetyn lain mukainen sosiaalinen yritys kuuluu sosiaalisten yritysten rekisteriin. Sosiaalisten yritysten rekisterin mukaan (tilanne ) Suomessa toimii 158 sosiaalista yritystä ja näistä vain yksi, Tyke Oy, Satakunnassa. SYsata Sosiaalisia yrityksiä Satakuntaan Euroopan unioni, Euroopan sosiaalirahasto Satakunnan ELY-keskus Julkaisun nimi: SYsata Sosiaalisia yrityksiä Satakuntaan -hankkeen loppujulkaisu Julkaisija: Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Kirjoittajat: Eija Hammarberg Elina Patana, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Kuvat: Eija Hammarberg Graafinen suunnittelu ja taitto: Marika Malmi, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Painos: ensimmäinen Paino: Multiprint Oy, 2011 ISBN (sid.) ISBN (PDF) ISBN (HTML) ISSN-L ISSN ISSN SYsata Sosiaalisia yrityksiä Satakuntaan -hankkeen tavoitteet voidaan jakaa kahteen tasoon: alueelliseen ja valtakunnalliseen. Hankkeessa on edistetty sosiaalisten yritysten tunnettuutta ja pyritty eri keinoin lisäämään sosiaalisten yritysten lukumäärää Satakunnan alueella. Valtakunnallisesti hanke on osaltaan kehittänyt sosiaalisten yritysten lainsäädäntöä mm. osallistumalla valtakunnallisiin tapahtumiin ja tuottamalla tutkimustietoa yleiseen käyttöön. Satakuntalaisten sosiaalisten yritysten lukumäärä on hankkeen aikana kasvanut yhdellä. Hankkeessa mukana olleet kolmannen sektorin toimijat ovat todenneet, ettei kannattavan liiketoiminnan löytäminen ole helppoa. Hyvästäkään yritysideasta ei aina synny uutta yritystä. Muutoksessa oleva lainsäädäntö ja yleisen taloustilanteen heilahtelut eivät myöskään ole erityisesti kannustaneet kolmannen sektorin toimijoita uusien sosiaalisten yritysten perustamiseen. Hankkeessa tehty yhteistyö ja hankkeen toiminta yleisesti on ollut sysäys pohdinnoille ja keskusteluille. Uskon, että haasteellisesta ajankohdasta huolimatta olemme herättäneet uteliaisuutta sosiaalisia ja yhteiskunnallisia yrityksiä kohtaan. Hankkeen vaikuttavuutta voidaan tarkastella vasta myöhemmin. Porissa lokakuussa 2011 Elina Patana Länsirannikon Koulutus Oy WinNova 5

4 sisällys LUKIJALLE sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan 5 7 sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan tyken asiantuntijat saivat itsekin uutta tietoa 10 hankkeen kesto Rauman seudun katulähetys eriytti osan toiminnoistaan sosiaaliseksi yritykseksi hankkeen tavoite Yhdistys- ja yritystoiminnan eriyttäminen Valtti tarjoaa työtä ja koulutusta SYsata auttoi kahvilaa budjetoinnissa ja veroasioissa Hankkeen tavoitteena oli kasvattaa hankkeessa mukana olleiden, pääasiassa kolmannen sektorin toimijoiden, osaamista niin, että suunnitelluista yritysaihioista voitaisiin kehittää uusia sosiaalisia tai työhön integroivia yhteiskunnallisia yrityksiä. Lisäksi tavoitteena oli edistää sosiaalisten yritysten tunnettuutta Satakunnassa. Valtakunnallisena tavoitteena oli pyrkiä kehittämään sosiaalisten yritysten ja niiden toimintaympäristöön vaikuttavaa lainsäädäntöä. Lännen kyläyhdistys hyväksyy yrittäjyyden realiteetit Pelkkä liikeidea ei riitä yrittäminen vaatii myös osaamista Kohderyhmä Hankkeen kohderyhmänä olivat ensisijaisesti Satakunnan ELY-keskuksen Välkky-hankkeen kautta tavoitetut, sosiaalisesta yritystoiminnasta kiinnostuneet välityömarkkinoiden toimijat. Lainsäädäntö mahdollistamaan sosiaalisten yritysten kannattavuutta SYsata on toiminut itseään ruokkivana, luovana ideariihenä Kokemukset hankkeesta positiivisia SYsata-hanke ohjausta, tutkimusta, vaikutusta ja osallistumista Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yritys ovat monelle vielä tuntemattomia hankkeen tulokset Hankkeen tuloksena syntyi kaksi yritystä, joista toinen hakeutui sosiaalisten yritysten rekisteriin. Kolmannen sektorin toimijoiden yritysosaaminen on kasvanut ja sosiaalisten yritysten tunnettuus lisääntynyt. Hankkeessa valmistui selvitys, jolla on pyritty vaikuttamaan sosiaalisten ja yhteiskunnallisten yritysten lainsäädäntöön. Yhteistyö välityömarkkinoita edustavien välillä on kasvanut. Yhteistyötahot Porin Työvoiman palvelukeskus Prizztech Oy Satakunnan Yrittäjät ry Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus, Välkky-projekti Satakunnan ammattikorkeakoulu, Työmieli-hanke Syfo Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Yhteinen Yritys -hanke Tyke Oy Vates-säätiö Yrityspalvelu Enter 6 7

5 hankkeen rahoitus Hanketyöryhmään osallistuneet Hanke on Euroopan unionin sosiaalirahaston osarahoittama hanke, jolle rahoituksen on myöntänyt Satakunnan ELY-keskus. hankekumppanit Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö, Valtti-työpaja Kankaanpään Reumayhdistys, Tules-keskus Freesia Lännen Kyläyhdistys, TT&ee-työllistämispalvelu Porin kaupunki, nuorten työpaja Porin Klubitalo Sarastus Pormestarinluodon Asukasyhdistys Rauman Seudun Katulähetys, työ- ja koulutusyksikkö Satakunnan Salpa ry, Kumppanuusyhteisön luominen Satakuntaan Satakunnan Yhteisöt ry SPR Kontti, Pori Tyke Oy Heimonen Leevi Hieta Harri Huhtala Johanna Jawada Jaana Kajander Paavo Kataja Mikko Kivelä Marianne Korkee Jukka Majalahti Merja Mantere Sari Nieminen Pia Nokkonen Anneli Nummelin Aki Nurmi Pauliina Nurminen,Kirsi Piittala Markku Pohjonen Suvi Rantala Janne Repo Marita Ropetti Pirjo Saveljeff Silja Sillanpää Tarja Suomala Janne Tamminen Marja-Liisa Tuomainen Hannele Veko Niina Vuori Jyrki spr Kontti kankaanpään aikuiskoulutussäätiö, Valtti-työpaja spr Kontti lännen Kyläyhdistys/TT&ee-työllistämispalvelu satakunnan Salpa, Posek tyke Oy tyke Oy satakunnan Salpa satakunnan Salpa rauman Seudun Katulähetys Pormestarinluodon Asukasyhdistys satakunnan Yhteisöt ry Pormestarinluodon Asukasyhdistys rauman Seudun Katulähetys rauman Seudun Katulähetys kankaanpään Reumayhdistys Pormestarinluodon Asukasyhdistys rauman Seudun Katulähetys kankaanpään Reumayhdistys kankaanpään Reumayhdistys lännen Kyläyhdistys/TT&ee-työllistämispalvelu lännen Kyläyhdistys/TT&ee-työllistämispalvelu Porin kaupunki, nuorten työpaja satakunnan Salpa tyke Oy kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö Porin Klubitalo Sarastus hankkeen ohjausryhmä Kivioja Taina, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Kokkila Antti, Yrityspalvelu Enter Laine Juha, (pj.), Työvoiman palvelukeskus Rantala Janne, Rauman Seudun Katulähetys Saari Maija, Satakunnan ELY-keskus Tuomainen Hannele, Tyke Oy Vataja Jouni, Satakunnan ELY-keskus, Välkky-projekti Winnovan hankehenkilöstö Aaltonen Tapio, kouluttaja/projektityöntekijä Malmivuori Jonna, kouluttaja/projektityöntekijä Patana Elina, projektipäällikkö 8 9

6 Tyken asiantuntijat saivat itsekin uutta tietoa Satakunnan ainoan ja valtakunnallisesti toiseksi suurimman sosiaalisen yrityksen Tyke Oy Työllistämis- ja koulutuspalveluiden kehittämispäällikkö Marianne Kivelä sekä kouluttaja Mikko Kataja ovat olleet SYsata-hankkeessa aktiivisesti jakamassa asiantuntemustaan. Marianne Kivelä on varsinaisena jäsenenä ja Mikko Kataja varajäsenenä mukana SYsata-hankkeen projektiryhmässä. - Vaikka oma roolimme hankkeessa on ollut olla asiantuntija niin hankkeen osallistujille kuin järjestävällekin taholle, olemme myös itse saaneet paljon uutta tietoa. Vuorovaikutus on toiminut hyvin, Kivelä sanoo. Moni työntekijöistä pitkäaikaisia Monella eri toimialalla ja usealla paikkakunnalla toimiva Tyke Oy on Satakunnan sairaanhoitopiirin 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö, joka on pitkään työllistänyt keskimäärin 120 henkilöä ja lisäksi 60 työllistymistä tukevassa toiminnassa olevaa avosijoitettua henkilöä Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä. Nyt muun muassa tuotantoyksiköiden myynnin takia henkilöstömäärä on vuoden 2011 aikana huomattavasti pienentynyt. Henkilöstöä on noin 100 ja lisäksi 30 työllistymistä tukevassa toiminnassa olevaa avosijoitettua henkilöä Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä. Kuva Mikko Kataja Tyke Oy:n työllistämispalveluissa toimii erilaisia ryhmä- ja yksilövalmennusryhmiä kuten esimerkiksi Terveenä työhön -ryhmiä. Työntekijöiden ja -hakijoiden viipyminen eri toimenpiteissä vaihtelee laidasta laitaan. - Esimerkiksi Porin TE-toimiston ostamassa ryhmässä osallistujat käyvät kolmena päivänä viikossa yhteensä 20 päivää. Yleisesti, kun meille tulee ihmisiä eri toimenpiteisiin, työhön tai sijoitettaviksi, he voivat olla meillä yhdestä päivästä vaikka useisiin vuosiin. Yrityksille riskitöntä rekrytointia työpankista Vuonna 2009 Tyke Oy liittyi valtakunnalliseen työpankkikokeiluun, jonka tarkoituksena on lisätä vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työpanoksen käyttöä avoimilla työmarkkinoilla. - Työpankkikokeilu on arvonlisäveron alaista myyntiä, jossa sosiaali- ja terveysministeriö ostaa kyseisen palvelun mukana olevilta toimijoilta. Me olemme kokeilussa mukana Satakunnasta, ja meidän lisäksemme on toimijoita Seinäjoelta, Mikkelistä ja pääkaupunkiseudulta. Työpankkikokeilun asiakaskunta vaihtelee jonkin verran alueittain, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asiakkaina on paljon maahanmuuttajia, kun taas Satakunnassa osatyökykyiset ovat perinteisesti olleet muulla tavoin haasteellisia monine työelämään sopeutumista vaikeuttavine ongelmineen. Työpankkikokeilussa asiakkaan työnantaja on siis Tyke Oy, joka tarjoaa yrityksille joustavan ja helpon ja ennen kaikkea riskittömän tavan rekrytoida työvoimaa. Työnantajille työpankkikokeilun asiakkaat voivat tarjota helpon vastauksen esimerkiksi ruuhkahuippuihin. - Ideana on, että asiakkaille haetaan työelämästä sijoituspaikkaa ja työsopimus voidaan tehdä vaikka osa-aikaisuudesta. Asiakkaamme ovat lähes aina koko ajan töissä samoissa yrityksissä, mutta mikäli sopivaa työpaikkaa ei ole löytynyt, olemme tarjonneet täsmäkoulutusta tai kuntoutusta. Tarkoituksemme on ennen kaikkea pitää nämä henkilöt mukana toiminnassamme koko ajan. Koemme kuitenkin, että on kaikille mielekkäämpää, jos asiakkaat saavat työskennellä samassa työpaikassa koko ajan, kuin että he olisivat viikon siellä ja toisen täällä, Kivelä kertoo. Työpankkikokeilun ydinajatuksena on lisätä kannustusta pätkätöihin, Mikko Kataja korostaa. - Ideaalitapauksissa asiakkaamme työllistyvät työpankkikokeilujakson jälkeen näihin yrityksiin tavalla tai toisella. Kuka pidemmäksi, kuka lyhyemmäksi aikaa

7 Tyke löytänyt oman paikkansa Tyke Oy on löytänyt vuosien varrella hyvin oman paikkansa sosiaalisena yrityksenä. Toiminta on laajentunut monille eri osa-alueille, ja esimerkiksi vuonna 2008 liikevaihto oli 7,9 miljoonaa euroa. Tyke Oy:llä on tällä hetkellä tuotantoyksiköt Raumalla (apuvälineyksikkö) ja Kokemäellä (teräslankatuote) sekä työllistämis- ja koulutuspalvelun toimintayksiköt Raumalla, Porissa ja Kokemäellä. Marianne Kivelä korostaa kuitenkin sosiaalisen yrityksen pyörittämisen haasteellisuutta. - Jo asiakaskuntamme eli työntekijämme tuovat omat haasteellisuuteensa toimintaamme. Pääviestimme sosiaalisen yrityksen perustamista harkitseville onkin ollut, että taustalla pitää olla mahdottoman hyvä liikeidea ja liiketoimintasuunnitelma. Varsinkin kun sosiaalisten yritysten lainsäädäntö on jäänyt todella pahasti jalkoihin ja työ- ja elinkeinoministeriönkin kiinnostus sosiaalisia yrityksiä kohtaan tuntuu kokonaan lopahtaneen. Työpankkikokeilussa asiakkaan työnantaja on siis Tyke Oy, joka tarjoaa yrityksille joustavan ja helpon ja ennen kaikkea riskittömän tavan rekrytoida työvoimaa. Marianne Kivelä, työllistämis- ja koulutuspalveluiden kehittämispäällikkö, Tyke Oy 12 13

8 Rauman seudun katulähetys eriytti osan toiminnoistaan sosiaaliseksi yritykseksi Rauman Seudun Katulähetys (RSK) ry:ssä sosiaalinen ja humaani työ kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi on tuttua jo yli 25 vuoden ajalta. Niinpä, kuin luonnollisena jatkumona toiminnalleen, yhdistys on kartoittamassa sosiaalisen yrityksen perustamista. Koko ajan on mielessä kunkin opiskelevan henkilön jatkokoulutus eli minkä tutkinnon osia he suorittavat. Janne Rantala, työ- ja koulutusyksikön johtaja, projektipäällikkö, VALO Rauman Seudun Katulähetys on vuosien varrella laajentanut toimintaansa monille eri aloille. Alunperin yhteistyössä Rauman seurakunnan kanssa kriminaalija päihdetyöstä alkanut auttamistyö kattaa nykyisin muun muassa päivätoiminta- ja tukiasumisyksikköpalveluita, työ- ja koulutusyksikön, ruoka- ja vaateapua sekä jo Rauman ulkopuolellekin, Poriin ja Hämeenlinnaan, lanseeratun VALOprojektin nimellä kulkevan vaihtoehtoisen ammattikoulun. - Vaihtoehtoisessa ammattikoulussa ollaan työvoimapoliittisissa toimenpiteissä eli siellä ollaan kuusi kuukautta kerrallaan, missä ajassa henkilö voi suorittaa 1 2 osatutkintoa. Raumalla meillä on kaksi linjaa eli koti- ja puhdistusala sekä pintakäsittelyä ja remontointia. Koko ajan on mielessä kunkin opiskelevan henkilön jatkokoulutus eli minkä tutkinnon osia he suorittavat, selventää työ- ja koulutusyksikön johtaja, projektipäällikkö Janne Rantala. Askeltava etenemistapa - Askeltava etenemistapa on se ideologia, jota me toteutamme Rauman Seudun Katulähetyksen toiminnassa. Olemme oppineet, että tulosten aikaansaamiseksi pitää olla erilaisia palveluita ja yksilöllistä tukea eri elämäntilanteessa oleville henkilöille, kertoo Janne Rantala. Ensimmäisenä askeleena alimmalla portaalla Rauman Seudun Katulähetyksen auttamisportaikossa on henkilön oma motivaatio. Pitää löytyä omaa tahtoa tulla autetuksi. Tämän jälkeen portaikolla edetään sitoutumis-, ryhmäytymis- ja työhöntutustumisjakson kautta eteenpäinohjaukseen. - Palvelumme on segmentoitu niin, että alimmalla portaalla ollaan vielä kauimpana avoimista työmarkkinoista, mutta vaiheittain starttivalmennuksen, kuntouttavan ja valmentavan työvalmennuksen jälkeen henkilö voi jo kyetä itsenäiseen työskentelyyn normaalin työnjohdon alaisuudessa, Rantala kertoo

9 Vihreää valoa ihmisille ja yritykselle Ylimmällä portaalla, tai liikennevalojen mukaisesti vihreällä tasolla, olevia henkilöitä ohjataan TaitoKunto-nimisen logistiikka-alan alihankintatöitä ja isännöintipalveluja tuottavan sosiaalisen yrityksen toimintaan. - Oman yrityksen perustaminen oli mielekästä siksikin, että yritysyhteistyökumppaneita on hankalaa löytää. Toisaalta esimerkiksi pajatoimintamme on osoittanut, että haastava, usein päihdehistorian omaava kohderyhmämme kävi pajalla töissä 90-prosenttisesti, mutta puoli vuotta pajatyöskentelyjakson jälkeen vain 10 prosenttia heistä oli mukana joissain toimenpiteissä, kuten työelämässä tai koulutuksessa. Usein näiltä henkilöiltä vielä puuttuu ammatillinen koulutus, joten lisäsimme portaita eli vaihtoehtoisen ammattikoulun korjaamaan tätäkin puutetta, jotta henkilöiden työllistyminen helpottuisi, Janne Rantala kertoo. Alueen hyvinvointi lisääntyy, eri tahot saavat tarpeisiinsa työvoimaa ja voivat mukanaolollaan nostaa myös imagoaan. Janne Rantala, työ- ja koulutusyksikön johtaja, projektipäällikkö, VALO Kaupunki hyötyy taloudellisesti TaitoKunto-yrityksen takana on yksityinen isännöintiyritys ja jatkossa mahdollisesti Rauman kaupunki, Rauman seurakunta ja RSK sekä lisäksi vielä nimeämättömiä toimijoita. - Toiminta on erittäin avointa ja läpinäkyvää ja kaikki toimijat hyötyvät yritystoiminnasta tavalla tai toisella. Alueen hyvinvointi lisääntyy, eri tahot saavat tarpeisiinsa työvoimaa ja voivat mukanaolollaan nostaa myös imagoaan. Kustannussäästöjäkin syntyy, Rantala sanoo. - Esimerkiksi Rauman kaupunki välttyy pitkäaikaistyöttömien sakkomaksuilta, joita syntyy ellei kaupunki saa heitä työllistettyä. Tällä hetkellä Rauman kaupunki maksaa näitä maksuja valtiolle kaikkine sivukuluineen yli euroa kuukaudessa. Janne Rantala kiittää SYsata-hanketta neuvonantajan roolista yrityksen perustamisessa. - SYsata-hankkeessa on neuvottu, miten pystymme tuomaan eri tahoille yrityksemme tuottamat kustannussäästöt esiin. Samoin olemme saaneet neuvoja, kuinka osoittaa taloudellinen arvo myös asioille, joita ei voi rahassa mitata. Tällaista on vaikkapa hyvinvoinnin lisääntyminen. TaitoKunto tekee myös Janne Rantalan mukaan töitä, joita kukaan muu ei tee. - Kuntaliitosten myötä viheralueiden määrä kasvaa koko ajan, TaitoKunto voisi esimerkiksi tuottaa palveluna näiden alueiden kunnostustöitä. Ihmistä ei saa hukata Mikään itsestäänselvyys työllistymiselle ei RSK:n portaikkokaan ole. Jotkut henkilöt voivat olla kykenemättömiä avoimille työmarkkinoille. Osittain myös näitä henkilöitä varten RSK on kartoittamassa sosiaalista yritystään. - Kohderyhmälähtöisyydestä on tässäkin asiassa kysymys. Pyrimme siihen, ettei alimpien portaidemme hyöty mene näillä henkilöillä hukkaan, vaan he voivat jatkaa kykyjensä mukaisessa työssä. Vain portaikossa kulkemisella ja eteenpäin menemisellä saadaan tuloksia aikaan. Tämä korostaa myös koko toimintamme ideologiaa ja sitä, miksi sosiaalisen yrityksen perustaminen on järkevää

10 Yhdistys- ja yritystoiminnan eriyttäminen Kankaanpään Seudun Reumayhdistys on jo pitkään harjoittanut Pohjois-Satakunnan alueella kotityöpalvelua kuten kotisiivouksia, avustajapalvelua esimerkiksi asioiden hoitamiseen sekä "talonmiehen" töitä pihatöihin ja pieneen pintaremonttiin sekä pienimuotoisia ompelutöitä. Toiminnan laajentuessa tuli yhdistys- ja yritystoiminnan eriyttämiselle kuitenkin tarve. Tuleskeskus Freesian ajatus- ja arvomaailma on sosiaalisen yrityksen kaltainen. Pirjo Röpetti, hallituksen puheenjohtaja, Tuleskeskus Freesia Oy - Olimme aiemmin toimineet pelkästään yhdistyspohjalta, mutta sitten tuli tarve laajentaa palveluja, mikä ei yhdistyksenä ollut meille enää mahdollista muun muassa verotuksellisista syistä. Toisaalta halusimme myös tarjota palvelujamme muillekin kuin yhdistyksemme jäsenille. Silloin vuoden 2010 alussa perustimme Tuleskeskus Freesia Oy:n. Samalla lisäsimme tarjontaamme hyvinvointipalveluja, esimerkiksi infrapunasaunan, suolahuoneen ja hierontaa, kertoo hallituksen puheenjohtaja Pirjo Röpetti. Työtä vaikeammin työllistyville vuotiaille Tuleskeskus Freesia Oy ei kuitenkaan ole sosiaalinen yritys. Ja mikäli lainsäädäntö ei muutu, ei Freesia ainakaan toistaiseksi ole sellaiseksi muuttumassakaan. - Olemme toki sitä nyt kaksi vuotta harkinneet, mutta tällä hetkellä en näe, että siitä olisi meillä mitään muuta vastaavaa hyötyä kuin status. Sosiaalista yritystä mainostettiin aikoinaan suurena mahdollisuutena, mutta lopulta koko homma jäi torsoksi. Suomessa sosiaalisten yritysten lainsäädäntö on jäänyt pahasti jalkoihin, eikä se ainakaan meille liikeyrityksenä tuo tällä hetkellä mitään hyötyä. Freesia Oy työllistää jo nyt monia pitkäaikaistyöttömiä. Pirjo Röpetti toteaakin Tuleskeskus Freesian ajatus- ja arvomaailman olevan kuitenkin sosiaalisen yrityksen kaltainen. Freesiassa ei karsasteta työntekijöitä, joilla on esimerkiksi ongelmia terveytensä kanssa, vaan kaikessa tekemisessä on humaani lähtökohta. - Työllistämme esimerkiksi erityisesti vuotiaita naisia, joilla on tänä päivänä muuten melko huonot työnsaantimahdollisuudet. Me ajattelemme sekä asiakkaistamme että työntekijöistämme sosiaalisesti, Röpetti sanoo. Vertaiskenttään tutustuminen hyödyllistä Vaikka Freesiassa ollaankin päädytty toistaiseksi olla perustamatta sosiaalista yritystä, kehuu Pirjo Röpetti kuitenkin SYsata-hankkeen antia. - Ennen kaikkea on ollut todella tärkeää, että olemme saaneet käyttää asiantuntijoiden, kuten Jaana Merenmiehen palveluita. Ison tietopaketin lisäksi myös keskustelut ja verkostoituminen muiden ryhmän osallistujien kanssa ovat olleet todella tärkeitä ja antoisia. Samoin tutustumiskäynnit muihin yrityksiin ovat olleet hedelmällisiä, Pirjo Röpetti kiittelee

11 Valtti tarjoaa työtä ja koulutusta Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiön hallinnoima Valtti-työpaja tarjoaa työvaltaisen oppimisen kautta monenlaisia reittejä työelämään. Valtti kehittää työllistämis- ja koulutusvalmennuspalveluja sekä kuntouttavaa valmennusta ollen koko alueen ainoa aikuisille ja nuorille työpajatoimintaa tarjoava taho. - Työpajan kautta tarjoamme työharjoittelu- tai työpaikkoja työttömille henkilöille. Myös ammattiopiston nuoria käy meillä suorittamassa omia opintojaan, kertoo toiminnanjohtaja Niina Veko. Runsaasti eri työpajoja Valtilla on työpajoja niin median, keittiön, autopuolen, kädentaitojen, asiakaspalvelun kuin puu- ja tekstiilitöidenkin muodossa. - Tavoitteena on löytää jokaiselle henkilölle hänen omia taitojaan vastaavia työtilaisuuksia toimintamme sisältä, Veko korostaa. SYsata-hankkeen alkuvaiheissa Valtti-työpajalla oli käynnissä laajennus, ja yhtenä vaihtoehtona pohdittiin sosiaalisen yrityksen perustamista. - Ajatuksenamme oli, että sosiaalinen yritys voisi olla mahdollista jonkin työpajan osalta, joko kokonaan tai osittain. Siinä vaiheessa meillä ei ollut vielä työllistämistoimintaa, vaan ennemminkin toimintamme keskittyi tarjoamaan työharjoittelupaikkoja ja koulutusta. Tavoitteemme kuitenkin oli luoda palkkasuhteisia työpaikkoja välityömarkkinoille. Työllistyminen ykköstavoitteena Valtti-työpajan tavoitteena ei ole tuottaa voittoa, mikä toi sosiaalisen yrityksen perustamisajatukselle omat haasteensa. Päätavoite kun oli ja on ihmisten eteenpäin ohjaamisessa ja työllistämisessä, taloudellisesti tuottavien tuotteiden kuten vaikkapa puu- tai tekstiilialan töiden jäädessä vielä toissijaisiksi. - Työpajatoiminnassa olisi kuitenkin hyvinkin mahdollista tehdä jokin osa myös tuottavaksi yksiköksi. Tästä ajatuksesta lähdimme aikanaan pohtimaan, mitä sosiaalinen yritys meille voisi tarjota. Saisimmeko siitä lisäarvoa, vai pystymmekö saavuttamaan nykyisellä toiminnallamme samat edut. Vaikka into yrityksen perustamiselle oli kova, tultiin Valtti-työpajassakin kuitenkin toisiin ajatuksiin. Puheet sosiaalisen yrittäjyyden alasajosta ja yhteiskunnal- Tavoitteena on löytää jokaiselle henkilölle hänen omia taitojaan vastaavia työtilaisuuksia toimintamme sisältä. Niina Veko, toiminnanjohtaja, Valtti-työpaja 20 21

12 lisen yrittäjyyden tulemisesta saivat myös valttilaiset muuttamaan mielensä ainakin toistaiseksi. - Mehän toimimme jo nyt sosiaalisen yrityksen tavoin, tosin ilman tuottavuusvaatimusta. En pidä vieläkään mahdottomana ajatuksena, etteikö jokin toimintamme osa voisi tulevaisuudessa toimia varsinaisena sosiaalisena yrityksenä. Vielä kuitenkin yrityksen perustamista jarruttaa sekin tosiseikka, että yritys pitäisi myös saada tuottamaan taloudellisesti. Lisäksi saamamme edut ovat tällä toimintamuodollla ja nykyisellä lainsäädännöllä jopa paremmat kuin mitä saisimme, jos toimisimme sosiaalisena yrityksenä, Niina Veko sanoo. SYsata tutustutti Sofie-ohjelmaan Veko toteaa saaneensa kuitenkin uskoa sosiaalisen yrityksen mahdollisuudelle erityisesti SYsatan järjestämistä tutustumiskäynneistä. Samaten Valtissa on tutustuttu SYsatassa esitellyn Sofie-ohjelman käyttöön vaikuttavuuden arvioinnissa. - Työpajatoiminnassa rahoitus on hyvin pitkälti kiinni erityyppisistä avustuksista, jolloin myös päättäjille pitäisi pystyä esittämään, mitä hyötyä toiminnastamme on esimerkiksi kunnalle, eli miten työpanoksemme on muutettavissa rahaksi. Tähän Sofie tarjoaa välineitä, ja aloitammekin sen käytön vuoden vaihteessa. Odotukset sen tarjoamista eduista on kovat, Veko sanoo. Valtissa on tutustuttu SYsatassa esitellyn Sofie-ohjelman käyttöön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnissa. Niina Veko, toiminnanjohtaja, Valtti-työpaja 22 23

13 SYsata auttoi kahvilaa budjetoinnissa ja veroasioissa Porin Isolinnankadulla sijaitsevassa Satakunnan yhteisökeskuksessa on SYsata-hankkeen myötä pohdittu sosiaalisen yrityksen mahdollisuutta keskuksen kahvilatoiminnan ylläpitämiseksi. Kymmenen eri yhdistyksen talossa riittää joka päivä runsain mitoin kävijöitä. - Täällä toimii lisäksi Satakunnan yhteisöt ry:n hallinnoima ja usean eri yhdistyksen yhteinen Kumppanuutta Satakuntaan -hanke, kertoo hankevastaava Merja Majalahti. Kahvilalle on siis aktiivisessa käytössä olevassa talossa selkeä tarve. Vuoden vaihteessa Satakunnan yhteisöt ry:lle siirtyvä kahvila on alunperin tullut taloon Porin kaupungin ylläpitämän vapaaehtoistoiminnankeskus LIISAN myötä. Kahvilan asiakkaina on niin talon käyttäjiä kuin myös ulkopuolisia asiakkaita. - Mutta miten se olisi mahdollista, on meille edelleen suuri kysymysmerkki, Nokkonen sanoo. - On selvää, että vapaaehtoisia työntekijöitä kahvilassa tarvitaan edelleen. Eri asia on sitten, miten heitä saadaan houkutelluksi mukaan, varsinkin kun kahvilatoiminnan kysyntä laajenee esimerkiksi iltatilaisuuksien myötä koko ajan, Majalahti miettii. SYsata avuksi myös markkinoinnissa SYsata-hanke saa Majalahdelta ja Nokkoselta kiitosta. Hanke on auttanut yhteisökeskuksen kahvilasuunnitelmissa muun muassa antamalla tietoa jo ensinnäkin siitä, mikä on sosiaalinen yritys ja yrityksen perustamiselle ensisijaisen tärkeästä budjetoinnista. - Meillä on vielä paljon pohdittavaa ihan kahvilan tuotevalikoiman suunnittelusta lähtien. Hankeassistentti Jukka Korkee kiittää SYsata-hanketta myös ajankohtaisesta verotukseen liittyvästä informaatiosta. Yrityksen tuotto ja rooli puntarissa Aivan ongelmatonta ei kahvilan pyörittäminen yhteisökeskuksessa kuitenkaan ole. Joka arkipäivä aamuyhdeksästä iltapäivään auki olevaa kahvilaa on pyöritetty pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin. - Suurin haasteemme kuitenkin on, että kahvilassamme on erittäin edulliset hinnat, eikä meillä ole mahdollisuutta sijoittaa kahvilatoimintaan muuta rahaa, kuin minkä se itse tuottaa, kertoo yhteisökeskusta hallinnoivan Satakunnan yhteisöt ry:n puheenjohtaja Anneli Nokkonen. Tuotteiden hintojen alhaisuus on alunperin lähtöisin kaupungin toiveesta saada kahvilasta kohtaamispaikka mahdollisimman monelle syrjäytymisvaarassa olevalle henkilölle. - Ja jos kahvila toimisi sosiaalisena yrityksenä, sen pitäisi myös tuottaa. Tällöin hintoja olisi nostettava, mikä ei mitä todennäköisimmin miellyttäisi jo vuosia alhaisiin hintoihin tottunutta asiakaskuntaamme, Majalahti pohtii. Vastuuhenkilö olisi tarpeen Tällä hetkellä kahvilassa työskentelee palkkatuella yksi henkilö. Satakunnan yhteisöt ry toivoisi kuitenkin voivansa palkata kahvilan vastuuhenkilöksi jonkun ns. sosiaalisin perustein

14 - Tämän syksyn aikana on SYsata-hankkeessa tulossa vielä luento markkinoinnista, mikä on myös erittäin tärkeä asia yrityksen perustamisen suunnittelussa, Anneli Nokkonen mainitsee. - Sijainti Porin ydinkeskustassahan on meillä jo mitä ihanteellisin, Jukka Korkee huomauttaa. Malli tuttu jo LIISASTA Periaatteessa sosiaalisen yrityksen toimintamalli on aiemmin vapaaehtoistoiminnankeskus LIISASSA toimineelle Majalahdelle tuttua. - LIISAN kahvilaa on aina pyöritetty vajaakuntoisten, pitkäaikaistyöttömien ja vapaaehtoisten voimin, enkä näe, että siinä olisi ollut koskaan mitään ongelmaa, Majalahti sanoo. Vaikka fyysisiltä ominaisuuksiltaan vajaakuntoisilta henkilöiltä saattaa jokin työ käydä joskus tervettä henkilöä hitaammin, kannustavat Nokkonen, Korkee ja Majalahti yrityksiä kuitenkin avarakatseisuuteen rekrytoinneissaan. - Yritysten olisi muistettava, että näistä henkilöistä voi saada erittäin hyvää ja ahkeraa työvoimaa, jotka työskentelevät vastuullisesti yrityksen parhaaksi. Asenteista kaikki on kiinni. LIISAN kahvilaa on aina pyöritetty vajaakuntoisten, pitkäaikaistyöttömien ja vapaaehtoisten voimin, enkä näe, että siinä olisi ollut koskaan mitään ongelmaa. Merja Majalahti, hankevastaava Kumppanuutta Satakuntaan -hanke 26 27

15 Lännen kyläyhdistys hyväksyi yrittäjyyden realiteetit Lännen kyläyhdistys Säkylässä on oikea malliesimerkki siitä, mitä kaikkea yhteistyöllä voidaan saada aikaan. Runsaat viisitoista vuotta sitten yhdistyksen puheenjohtaja ja koordinaattori Silja Saveljeff toi esille ajatuksen kauniin rantatien perkaamisesta ja maisemoinnista. - Siihen aikaan kaikki keskittyivät vain niin sanotusti olennaiseen eli tehdastuotantoihinsa ja kunnallakin oli tärkeämpiä asioita listallaan. Kyläläiset olivat kuitenkin kiinnostuneita perustamaan kyläyhdistyksen, ja jo heti ensimmäiseen kokoukseen tuli kylän 220 taloudesta paikalle 140 ihmistä, Saveljeff muistelee. Silja Saveljeff toi uuteen kyläyhdistykseen omaa kokemustaan Pyhäjärviseudun alueelle perustetusta kehittämisyhdistyksestä, joka oli keskittynyt erilaisiin kehittämishankkeisiin. TT&ee-hankkeen taustalla on Suomen kylätoiminnan kautta tullut hanke etsiä uusia yrittäjiä antamaan koti- ja muuta apua kylien vanhusväestölle. Silja Saveljeff, puheenjohtaja ja koordinaattori, Lännen kyläyhdistys - Silloin oli vuosi 1997, ja siitä saakka olemme tehneet hankkeita alueen hyvinvoinnin edistämiseksi. Samaan aikaan Lännen kyläyhdistys vuokrasi Säkylän kunnalta Arenan alueen ja on kunnostanut sitä siitä saakka koko ajan tasokkaammaksi vapaa-ajan viettopaikaksi. Kyläläiset perustivat yhdessä myös kaikkien käytössä olevan käsityöaseman, joka nykyisin myös työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja harjoittelijoita. - Nykyisen TT&ee eli Työtä ja Turvallisuutta elämää ja elinkeinoja -hankkeen ympärillä meillä on jo muutakin toimintaa kuin Arenan kunnostaminen. Tämän hankkeen tavoite on tarjota työtä työttömille ja luoda heille työelämän valmiuksia ohjauksen ja työssä oppimisen kautta, Saveljeff kertoo. TT&ee-hankkeen taustalla on Suomen kylätoiminnan kautta tullut hanke etsiä uusia yrittäjiä antamaan koti- ja muuta apua kylien vanhusväestölle. - Sitä kesti noin puolitoista vuotta, minkä jälkeen lähdimme toteuttamaan nyt jo neljä vuotta kestänyttä työvoimapoliittista hankettamme. Me etsimme yhdistysten tarpeisiin työvoimaa, hoidamme heidän paperiasioitaan ja koordinoimme esimerkiksi hankkeen kautta työllistyvän työvoiman tehtäviä, kuten yhdistyksen kiinteistöjen huoltoa, kertoo hankevastaava Tarja Sillanpää. Valtiovallan viesti yhdistysten toimintaedellytysten kiristämisestä sai myös Lännen kyläyhdistyksen lähtemään mukaan SYsata-hankkeeseen ja pohtimaan sosiaalisen yrittäjyyden mahdollisuutta omassa yhdistyksessään. - Mietimme olisiko meillä mahdollisuutta erottaa jokin osa, esimerkiksi vuokraustoiminta, omaksi sosiaaliseksi yrityksekseen. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että yrittäjyydelle ei ole rahallista mahdollisuutta. Toiminnasta olisi saatava 28 29

16 niin paljon tuloa, että se kattaisi työntekijän tai -tekijöiden palkkojen ja sivukulujen lisäksi myös muut toiminnasta aiheutuvat kulut. Meidän olisi silloin ainakin kehitettävä enemmän oheistoimintaa Arenan alueelle. Puitteet esimerkiksi liikuntaharrastuksille meillä on toki hyvät, mutta melko mahdotonta tästä olisi saada kannattavaa liiketoimintaa. Herää myös kysymys, miten kävisi nykyisen hyvän talkoohengen, Sillanpää miettii. Vaikka realiteetit ovat tulleet oman yrittäjyyden suunnittelussa vastaan saa SYsatan yrittäjyyskoulutus kuitenkin osallistujiltaan kiitosta. - Koulutushan keskittyi yleisesti yrityksen perustamiseen, eikä siinä painotettu erityisesti sosiaalista yritystä. Tapio Aaltonen kouluttajana oli erittäin hyvä. Osallistujat joutuivat itse töihin esimerkiksi laskemaan kustannuksia, mikä oli todella tehokas oppimisen tapa, Jaana Jawada sanoo. Erityiskiitoksen Lännen kyläyhdistyksen väki antaa SYsatan myötä tulleelle verkostoitumiselle ja ajatusten vaihdolle. - Koulutuspäiviä ja projektikokouksia on pidetty eri yhdistysten toimitiloissa, jolloin kaikki ovat päässeet tutustumaan toistensa toimintamalleihin. Samalla tavalla yritysvierailut ovat avanneet silmät monille uusille asioille. Pelkkä liikeidea ei riitä yrittäminen vaatii myös osaamista Yritystoiminnan aloittaminen on aina yrittäjälle iso haaste. Pelkkä liikeidea ei riitä, vaan pitää olla tietämystä ja osaamista yrittämisen monelta eri osaalueelta. Yrittäjällä pitää olla muun muassa näkemystä siitä, minkälaiset ovat markkinat ja kilpailutilanne, mitkä ovat yrityksen tavoitteet ja miten ne saavutetaan, pitää osata tehdä taloudelliset laskelmat sekä arvioida riskit ja mahdollisuudet. SYsata-hankkeessa yrityksen perustamisesta oppia on osallistujille antanut WinNovan liiketalouden ja kaupan opettaja Tapio Aaltonen. - Jos synnytetään sosiaalisia yrityksiä, jotka siis täyttävät Suomen lain määräämät kriteerit sosiaalisesta yrityksestä, on haasteena ensinnäkin jo lain määräys pitkäaikaistyöttömien ja osatyökuntoisten työllistämisestä. Kuitenkin ne kompensaatiot, joita yhteiskunta antaa sosiaalisille yritykselle näiden henkilöiden palkkaamisesta, ovat melko pieniä. Hyödyt rekisteröitymisestä sosiaaliseksi yritykseksi ovat todella vaatimattomia, Aaltonen toteaa. Kannattavuus elinehto Yhteiskunnan pienestä tuesta huolimatta sosiaalisen yrityksen liiketoiminnan pitäisi olla kannattavaa siinä missä minkä tahansa muunkin yrityksen. Usein yritystä perustettaessa intressit ovat kuitenkin muualla kuin sosiaalisessa toiminnassa. - Jos motiivit ovat sosiaalisessa toiminnassa, valitaan yleensä joku muu toimintamuoto, esimerkiksi yhdistys, jonka olisi mahdollista saada avustusta vaikkapa RAY:ltä. Nämä toimintamuodot eivät tietenkään täytä yrityksen määritelmiä, Aaltonen pohtii. Me etsimme yhdistysten tarpeisiin työvoimaa, hoidamme heidän paperiasioitaan ja koordinoimme esimerkiksi hankkeen kautta työllistyvän työvoiman tehtäviä. Tarja Sillanpää, hankevastaava, Lännen kyläyhdistys - Joissakin tapauksissa saattaa jopa olla niin, että esimerkiksi yhdistysmuotoisena toiminnalle olisikin tarjolla parempia tukimuotoja kuin yrityksenä. Tuottavuusvaje otettava huomioon Tapio Aaltonen toteaa, että osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien palkkaamisessa voi yrittäjälle syntyä myös tuottavuusvajetta. Osatyökykyisillä voi olla esimerkiksi sellaisia terveydellisiä rajoitteita, jotka haittaavat työsuoritteiden tekemistä. - Eikä tätä tuottavuusvajetta kompensoida yrittäjälle riittävästi. Jos pelkästään sosiaalisille yrityksille olisi tarjolla kompensaatiota tähän tarkoitukseen, olisi sosiaalisten yritysten perustamismotiivi suurempi kuin nykyisellään

17 Yrittäjältä kysytään motivaatiota Yrityksen perustaminen vaatii aina ennen kaikkea taustalle yrittäjän. Sellaisen henkilön, jolla on luja tahto, usko omaan tekemiseensä ja motiivi viedä yritystä eteenpäin. Oman yrityksen perustamisen motiivina voi olla esimerkiksi vapaus. Ääneen mainitsemattomana motiivina voi olla myös tahto rikastua. - Itse näkisin asian niin, että nämä kaksi asiaa eli yrityksen taloudellisesti menestyksekäs eteenpäin vieminen ja sosiaaliset lähtökohdat voidaan myös nähdä tavallaan vastakkaisina, tai ainakin ne edustavat toisistaan erilaista ajatusmaailmaa. Laissa varmaan alun perin kuitenkin tarkoitettiin, että mikä tahansa yritys voisi hakeutua sosiaalisten yritysten rekisteriin ilman, että se olisi mitenkään yrityksen päämissio, Tapio Aaltonen sanoo. Toiminnan osa sosiaaliseksi yritykseksi SYsata-hankkeessa on ollut yhtenä ajatuksena, että yhdistykset voisivat eriyttää esimerkiksi vain jonkun pienemmän osa-alueen, kuten kahvilatoiminnan omaksi sosiaaliseksi yrityksekseen. - Tällöin tätä liiketoimintaa kohdeltaisiin, kuten mitä tahansa yritystä ilman, että se olisi juridisesti yhdistyksestä erillinen yksikkö. Tätä tietysti sitten ovat monet miettineet, että miksi pitäisi tehdä tällainen hallinnollisesti monimutkainen rakenne ellei se jotenkin vaikuta esimerkiksi yhdistyksen tukien saamiseen. - Jos yhdistykset kokisivat, että tällaisen yrityksen perustaminen auttaisi heitä enemmän oman yhdistyksensä tavoitteiden eteenpäin viemisessä ja toiminnassa, olisi sekin varmasti kannuste yrityksen perustamiselle, Aaltonen toteaa. SYsata-hankkeessa on ollut yhtenä ajatuksena, että yhdistykset voisivat eriyttää esimerkiksi vain jonkun pienemmän osa-alueen, kuten kahvilatoiminnan omaksi sosiaaliseksi yrityksekseen. Tapio Aaltonen, opettaja, liiketalous ja kauppa Länsirannikon Koulutus Oy WinNova 32 33

18 Lainsäädäntö mahdollistamaan sosiaalisten yritysten kannattavuutta Elokuun alusta 2009 käynnistyneen SYsata-hankkeen keskeinen tavoite on ollut edistää sosiaalisten yritysten perustamista Satakuntaan. Sosiaalisella yrityksellä tarkoitetaan vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämistä yritykseen erilaisten tukitoimien avulla. - Tavoite perustettavien yritysten määrälle oli hankkeessa neljä, mutta tähän tavoitteeseen ei projektin aikana päästy. Projektin lähtöhetkellä meillä oli jo yksi suuri ja tunnettu sosiaalinen yritys eli TYKE Oy. Sen lisäksi ei sosiaalisten yritysten rekisterissä ollut tuohon aikaan Satakunnasta kuin yksi tai kaksi yritystä, muistelee EU-rahoituspäällikkö ja rahoittajan edustaja Maija Saari hankkeen alkuaikoja. Haasteena on saada Satakuntaan lisää tuettuja työpaikkoja eri tavoin välityömarkkinoilla oleville osatyökykyisille työttömille, kuten esimerkiksi kuntoutujille. Tarvetta sosiaalisille yrityksille Satakunnassakin oli hankkeen käynnistyessä selvästi. Maija Saari huomauttaa suomalaisten työmarkkinoiden lähtevän kuitenkin pitkälti siitä ajatuksesta, että ihmiset ovat joko koko ajan työssä tai sitten ei ollenkaan. Osatyökykyisten osatyöllistyminen on yhä edelleen vaikeaa. Valtiovallan taholta olisikin tarvetta saada aikaan tukijärjestelmiä, jotka paremmin tukisivat osatyökykyisten työllistymistä. - Monissa hankkeissa tehdään paljon töitä sen eteen, että saataisiin lisää välityömarkkinoiden työpaikkoja, jotta osatyökykyisillä henkilöillä olisi edes osittain mahdollisuus työllistää itsensä. Sosiaalinen yritys olisi myös yksi vaihtoehto työllistää näitä henkilöitä, Saari toteaa. Ensiselvitys toimi apuna SYsataa edeltänyt esiselvityshanke jo kertoi Satakunnassa olevan tarvetta sosiaalisille yrityksille. Esiselvitys myös edesauttoi ESR-rahoituksen saamista SYsata-hankkeelle. - Esiselvityksestä kävi ilmi, minkälaisia kolmannen sektorin toimijoita kuten yhdistyksiä, jotka olisivat kiinnostuneita sosiaalisen yrityksen perustamisesta, olisi hankkeeseen tulossa mukaan. Maija Saari huomauttaa sosiaalisten yritysten lainsäädännössä olevan kuitenkin vielä parantamisen varaa. Euromääräiset tuet kun tuntuvat edelleen olevan tasolla, joka ei kannusta yrityksiä riittävästi sosiaaliseen yrittäjyyteen

19 - Tuet ovat ilmeisesti edelleen varsin pieniä suhteessa siihen, kuinka haasteellista sosiaalisen yrityksen pyörittäminen on ja minkälaisia kustannuksia osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä yrittäjälle tulee, Saari huomauttaa. SYsata on toiminut itseään ruokkivana, luovana ideariihenä Houkuttavuutta pitää lisätä SYsata-hankkeen aikana ei lainsäädännössä ole juurikaan muutoksia tapahtunut. Maija Saari näkee tämän olevankin tärkein seikka, jonka vuoksi hankkeen tavoitteeksi asettamaa neljää sosiaalista yritystä ei Satakuntaan perustettu. - Yksi sosiaalinen yritys kuitenkin perustettiin tämän hankkeen aikana ja myös pitkälti tämän hankkeen tukemana. Nyt uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu, että sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön uudistustarve arvioidaan. - Toivottavasti se tarkoittaa houkuttelevampaa mahdollisuutta perustaa sosiaalinen yritys ja parempaa mahdollisuutta sosiaalisten yritysten hengissä pysymiselle ja kannattavuudelle, Maija Saari sanoo. SYsata-hankkeen ohjausryhmään on kuulunut edustajia niin työhallinnosta, Porin kaupungilta kuin yrityselämästäkin. Oleellista on, että kaikilla jäsenillä on ollut intressejä asiaa kohtaan sekä asiantuntemusta ja kokemusta yrittäjien ohjaamisesta ja yritysten synnyttämisestä. Ohjausryhmän puheenjohtaja, vastaava työllisyyssihteeri Juha Laine Porin työvoiman palvelukeskuksesta, kiitteleekin ohjausryhmän onnistunutta kokoonpanoa. - SYsata-hankkeessa on ollut huolella valittu, valtavan asiantunteva ohjausryhmä, joka on todella pystynyt olemaan tukena hankkeen osanottajille. - Ohjausryhmä on kiitettävästi laittanut koko ajan haasteita ja toiveita hankkeen vetäjille esimerkiksi siinä, keitä pitäisi saada mukaan tai miten markkinoida. Samalla ohjausryhmä on kuitenkin antanut myös paljon ideoita hankkeen edistämiseksi. Kohti pehmeämpää työympäristöä Vaikka sosiaalisia yrityksiä ei hankkeen myötä suunniteltua neljää syntynytkään, on niitä Juha Laineen mukaan hankkeessa koko ajan yritetty määrätietoisesti tavoitella. Sosiaalisille yrityksille on myös Satakunnassa edelleen tarvetta. Porin kaupungin työllisyystavoitteita näköalapaikalta tarkasteleva Juha Laine sanoo vierastavansa kuitenkin ajatusta synnyttää sosiaalisia yrityksiä keinotekoisesti. Haasteena on saada Satakuntaan lisää tuettuja työpaikkoja eri tavoin välityömarkkinoilla oleville osatyökykyisille työttömille. Maija Saari, EU-rahoituspäällikkö ja rahoittajan edustaja - Sitä tietysti voidaan miettiä, pitääkö aina olla sosiaalisen tai yhteiskunnallisen yrityksen status vai riittääkö vain muu riittävä sosiaalinen vastaantulo. Tämä on varmastikin se rajapinta. Meille kuitenkin syntyy myös aidosti niitä tahoja, jotka huomioivat "pehmeämpää työympäristöä" tarvitsevia työnhakijoita. Pitkäaikaistyötön ei ole yhdestä puusta Satakunnassa ja erityisesti Porissa, missä työttömyysaste on edelleen muutaman prosenttiyksikön koko maan työttömyysastetta korkeampi, onnistuttiin onneksi viimeisen taantuman aikaan välttämään suurimmat joukkoirtisanomiset. Laman synnyttämää työttömyyttä ei kuitenkaan Satakunnassakaan onnistuttu täysin välttämään. Pysyville välityömarkkinoille olisi Juha Laineen mukaan siis kysyntää myös Porissa. - On selvää, että aina laman pitkittyessä myös pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa. Samoin nuoriso, joka on vasta tulossa työmarkkinoille, kärsii työttömyydes

20 tä erityisesti. Näin kävi nytkin. Siitäkin huolimatta, että yleinen työllisyystilanne on jo lähtenyt parempaan suuntaan, Juha Laine sanoo. Pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi siis kaivataan Satakunnassakin erityisiä toimenpiteitä. Pitkäaikaistyöttömien joukko ei kuitenkaan ole homogeeninen, mikä ei tee tehtävästä helppoa. - Esimerkiksi Porissa pelkästään työn puuttumisen takia meillä on todella paljon hyviä työnhakijoita, jotka olisivat valmiita työllistymään vaikka heti huomenna. Toisaalta, toisessa ääripäässä on henkilöitä, joilla on erinäisiä esimerkiksi koulutuksellisia, terveydellisiä tai sosiaalisia rajoitteita. Nämä henkilöt tarvitsisivat työpaikkoja, joissa heidän erityistarpeensa voitaisiin ottaa huomioon. Joillekin näille henkilöille työllistämispolut voivat olla hyvinkin pitkiä. Kolmas sektori yhä merkittävämpi Kolmannen sektorin rooli välityömarkkinoilla on Suomessa koko ajan kasvamassa, joskin valtakunnallisesti Suomessa kolmannen sektorin tuottamat palvelut ovat Keski-Eurooppaan verrattuna vielä uusi ilmiö. - Meillä julkisen sektorin rooli on edelleen voimakas. Yritystoiminnasta puhuttaessa kolmannella sektorilla järjestöpohja yleensä jää olemaan, ja usein vain osa toiminnasta muutetaan yritystoiminnaksi. - Toimijasta riippuen tietysti pitää ottaa huomioon riskinottokyky ja saako yritystoiminnalle riittävästi tukea ja onko lainsäädäntö oikealla tasolla. Ei yritystoiminnalle ole kuitenkaan sellaisia mesenaatteja, jotka ihan vaan hyvästä tahdostaan olisivat valmiita satsaamaan merkittäviä summia yritystoiminnan käynnistämiseen ja ihmisten työllistämiseen. Kyllä näille asioille on löydyttävä ihan normaalit kanavat, Juha Laine huomauttaa. Esimerkiksi Porissa pelkästään työn puuttumisen takia meillä on todella paljon hyviä työnhakijoita, jotka olisivat valmiita työllistymään vaikka heti huomenna. Juha Laine, työllisyyssihteeri, Porin työvoiman palvelukeskus 38 39

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana Elina Patana 16.11.2011 Tavoitteeni tänään Esitellä lyhyesti tutkielmani taustoja ja asiantuntijahaastatteluista koostuvaa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO TriPla-hanke TriPla-hanke LounaPlussa ry:n ja Hämeen Kylät ry:n toteuttama välityömarkkinahanke, jossa työllistetään palkkatuella pitkään työttömänä olleita henkilöitä yhdistyksiin ja yrityksiin Toimialueena

Lisätiedot

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4 15.3.2013 1 Toimikausi 1.9.2012-31.12.2015 TEM hyväksynyt hankehakemukset (ks. www.pori.fi/kk) Rahoitus Satakunnan ELY myöntänyt työllisyyspoliittisen avustuksen TEMin päätöksen mukaisesti Suomessa 26

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 MIKSI TYÖPANKKITOIMINTAA? Luodaan hankalasti työllistyville väylä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille:

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Valmisteluryhmien käynnistystilaisuus

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Valmisteluryhmien käynnistystilaisuus Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Valmisteluryhmien käynnistystilaisuus 7.10.2016 Elinkeino- ja työvoivoima/kasvupalvelut -ryhmä Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Johtaja Juhani

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Ensimmäinen teemaryhmätapaaminen järjestetään torstaina klo MTC Oy:n tiloissa (osoite: Pohjoisranta 11 F, PORI).

Ensimmäinen teemaryhmätapaaminen järjestetään torstaina klo MTC Oy:n tiloissa (osoite: Pohjoisranta 11 F, PORI). Välkky on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Satakunnan ELY-keskuksen hallinnoima projekti. Välkky kehittää ja koordinoi kokonaisvaltaisesti satakuntalaisia välityömarkkinoita. Välkyn tavoitteena

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Vaalan kunta.

Vaalan kunta. Vaalan kunta - Asukkaita vuoden 2011 lopussa 3314. - Sijaitsee Oulun ja Kajaanin puolivälissä. - Oulujärven kunta. Suomen 4. suurin järvi, jonka jäälle mahtuisivat kaikki maailman ihmiset. - Kriisikunta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Pitkät portaat, korkeat kynnykset

Pitkät portaat, korkeat kynnykset Pitkät portaat, korkeat kynnykset Tutkimusraportin julkistamistilaisuus 16.5.2006 Riikka Konttinen Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Pitkät portaat, korkeat kynnykset Lahtelaisen työllistämistoiminnan

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys keinoja työllisyydenhoitoon

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys keinoja työllisyydenhoitoon Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys keinoja työllisyydenhoitoon 1 Esiselvitys: Oulun kaupungin yhteisötoiminnan palvelukonseptin kehittäminen ja sosiaalinen yrittäjyys - PALKE -hanke 1.6.2009-31.12.2009

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tila ja tulevaisuus -dialogifoorumi Keskiviikko 19.10.2011, Turku Projektipäällikkö Ville Grönberg, Yhteinen

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Johtaja Mikko Salmenoja KEHA- keskus 26.10.2016 http://www.keha-keskus.fi 22.9.2016 1 Yleistä molemmista palvelukeskuksista Ja SOTE ICT vielä

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

KUNTOUTUSASIAIN NEUVOTTELUKUNTA

KUNTOUTUSASIAIN NEUVOTTELUKUNTA KUNTOUTUSASIAIN NEUVOTTELUKUNTA Kysely jäsenille ja varajäsenille joulukuussa 2012 Yhteenveto kyselyn tuloksista Hanna Nyfors 23.1.2013 KUNK tänään Kotipesä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osastolla

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista. 7.4.2011 Markku Saarinen

Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista. 7.4.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista 7.4.2011 Markku Saarinen Lähtökohtatilanne: Monta strategiaa, monta kehittämisryhmää runsaan 5 vuoden aikana (2001-2006) oli Kaarinassa aikaansaatu

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Hankekahvit Kajaanissa

Hankekahvit Kajaanissa Hankekahvit Kajaanissa 7.9.2016 TYPO koordinaatio hankkeen kuulumisia lyhyesti Kainuussa on nimetty yhteyshenkilöt työllisyyshankkeille TE-toimistoon, tiedotetaan tarkemmin syksyn aikana. Toimintatapaa

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti 2.2.2010. www.pkky.fi/pko. Suvi Mutanen Kati Lappalainen

1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti 2.2.2010. www.pkky.fi/pko. Suvi Mutanen Kati Lappalainen 1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti Kalake r.y / Seikkailukasvatuspäivät Mikkeli www.pkky.fi/pko p Suvi Mutanen Kati Lappalainen 2 Seikkailukasvatus työhyvinvointia tukemassa? Työpajan ohjelma

Lisätiedot