sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan"

Transkriptio

1 sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan

2 2

3 lukijalle Esipuhe Mitä ovat sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset? Tämä julkaisu tarjoaa näkökulmia tähän kysymykseen käytännönläheisesti ja helppolukuisella tavalla. Äänessä ovat pääasiassa kolmannen sektorin toimijat, mutta sanansa on sanottavana myös hankkeen rahoittajalla, ohjausryhmän puheenjohtajalla, asiantuntijoilla sekä hanketta koordinoivan oppilaitoksen kehitys- ja projektipäälliköillä. Sosiaalinen yritys toimii samoin ehdoin ja samoilla markkinoilla kuin normaalit yritykset. Suurin ero normaalin ja sosiaalisen yrityksen välillä on henkilöstörakenne: tullakseen hyväksytyksi sosiaalisten yritysten rekisteriin on yrityksen henkilöstöstä vähintään 30 % oltava vajaakuntoisia eli osatyökykyisiä tai osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä. Yhteiskunnalliselle yritykselle ei Suomessa ole määritelmää mutta sen voidaan sanoa olevan yritystoimintaa, jonka tavoitteena on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen, ei niinkään pyrkimys toiminnan maksimaaliseen tuottoon. Vuonna 2004 säädetyn lain mukainen sosiaalinen yritys kuuluu sosiaalisten yritysten rekisteriin. Sosiaalisten yritysten rekisterin mukaan (tilanne ) Suomessa toimii 158 sosiaalista yritystä ja näistä vain yksi, Tyke Oy, Satakunnassa. SYsata Sosiaalisia yrityksiä Satakuntaan Euroopan unioni, Euroopan sosiaalirahasto Satakunnan ELY-keskus Julkaisun nimi: SYsata Sosiaalisia yrityksiä Satakuntaan -hankkeen loppujulkaisu Julkaisija: Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Kirjoittajat: Eija Hammarberg Elina Patana, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Kuvat: Eija Hammarberg Graafinen suunnittelu ja taitto: Marika Malmi, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Painos: ensimmäinen Paino: Multiprint Oy, 2011 ISBN (sid.) ISBN (PDF) ISBN (HTML) ISSN-L ISSN ISSN SYsata Sosiaalisia yrityksiä Satakuntaan -hankkeen tavoitteet voidaan jakaa kahteen tasoon: alueelliseen ja valtakunnalliseen. Hankkeessa on edistetty sosiaalisten yritysten tunnettuutta ja pyritty eri keinoin lisäämään sosiaalisten yritysten lukumäärää Satakunnan alueella. Valtakunnallisesti hanke on osaltaan kehittänyt sosiaalisten yritysten lainsäädäntöä mm. osallistumalla valtakunnallisiin tapahtumiin ja tuottamalla tutkimustietoa yleiseen käyttöön. Satakuntalaisten sosiaalisten yritysten lukumäärä on hankkeen aikana kasvanut yhdellä. Hankkeessa mukana olleet kolmannen sektorin toimijat ovat todenneet, ettei kannattavan liiketoiminnan löytäminen ole helppoa. Hyvästäkään yritysideasta ei aina synny uutta yritystä. Muutoksessa oleva lainsäädäntö ja yleisen taloustilanteen heilahtelut eivät myöskään ole erityisesti kannustaneet kolmannen sektorin toimijoita uusien sosiaalisten yritysten perustamiseen. Hankkeessa tehty yhteistyö ja hankkeen toiminta yleisesti on ollut sysäys pohdinnoille ja keskusteluille. Uskon, että haasteellisesta ajankohdasta huolimatta olemme herättäneet uteliaisuutta sosiaalisia ja yhteiskunnallisia yrityksiä kohtaan. Hankkeen vaikuttavuutta voidaan tarkastella vasta myöhemmin. Porissa lokakuussa 2011 Elina Patana Länsirannikon Koulutus Oy WinNova 5

4 sisällys LUKIJALLE sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan 5 7 sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan tyken asiantuntijat saivat itsekin uutta tietoa 10 hankkeen kesto Rauman seudun katulähetys eriytti osan toiminnoistaan sosiaaliseksi yritykseksi hankkeen tavoite Yhdistys- ja yritystoiminnan eriyttäminen Valtti tarjoaa työtä ja koulutusta SYsata auttoi kahvilaa budjetoinnissa ja veroasioissa Hankkeen tavoitteena oli kasvattaa hankkeessa mukana olleiden, pääasiassa kolmannen sektorin toimijoiden, osaamista niin, että suunnitelluista yritysaihioista voitaisiin kehittää uusia sosiaalisia tai työhön integroivia yhteiskunnallisia yrityksiä. Lisäksi tavoitteena oli edistää sosiaalisten yritysten tunnettuutta Satakunnassa. Valtakunnallisena tavoitteena oli pyrkiä kehittämään sosiaalisten yritysten ja niiden toimintaympäristöön vaikuttavaa lainsäädäntöä. Lännen kyläyhdistys hyväksyy yrittäjyyden realiteetit Pelkkä liikeidea ei riitä yrittäminen vaatii myös osaamista Kohderyhmä Hankkeen kohderyhmänä olivat ensisijaisesti Satakunnan ELY-keskuksen Välkky-hankkeen kautta tavoitetut, sosiaalisesta yritystoiminnasta kiinnostuneet välityömarkkinoiden toimijat. Lainsäädäntö mahdollistamaan sosiaalisten yritysten kannattavuutta SYsata on toiminut itseään ruokkivana, luovana ideariihenä Kokemukset hankkeesta positiivisia SYsata-hanke ohjausta, tutkimusta, vaikutusta ja osallistumista Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yritys ovat monelle vielä tuntemattomia hankkeen tulokset Hankkeen tuloksena syntyi kaksi yritystä, joista toinen hakeutui sosiaalisten yritysten rekisteriin. Kolmannen sektorin toimijoiden yritysosaaminen on kasvanut ja sosiaalisten yritysten tunnettuus lisääntynyt. Hankkeessa valmistui selvitys, jolla on pyritty vaikuttamaan sosiaalisten ja yhteiskunnallisten yritysten lainsäädäntöön. Yhteistyö välityömarkkinoita edustavien välillä on kasvanut. Yhteistyötahot Porin Työvoiman palvelukeskus Prizztech Oy Satakunnan Yrittäjät ry Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus, Välkky-projekti Satakunnan ammattikorkeakoulu, Työmieli-hanke Syfo Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Yhteinen Yritys -hanke Tyke Oy Vates-säätiö Yrityspalvelu Enter 6 7

5 hankkeen rahoitus Hanketyöryhmään osallistuneet Hanke on Euroopan unionin sosiaalirahaston osarahoittama hanke, jolle rahoituksen on myöntänyt Satakunnan ELY-keskus. hankekumppanit Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö, Valtti-työpaja Kankaanpään Reumayhdistys, Tules-keskus Freesia Lännen Kyläyhdistys, TT&ee-työllistämispalvelu Porin kaupunki, nuorten työpaja Porin Klubitalo Sarastus Pormestarinluodon Asukasyhdistys Rauman Seudun Katulähetys, työ- ja koulutusyksikkö Satakunnan Salpa ry, Kumppanuusyhteisön luominen Satakuntaan Satakunnan Yhteisöt ry SPR Kontti, Pori Tyke Oy Heimonen Leevi Hieta Harri Huhtala Johanna Jawada Jaana Kajander Paavo Kataja Mikko Kivelä Marianne Korkee Jukka Majalahti Merja Mantere Sari Nieminen Pia Nokkonen Anneli Nummelin Aki Nurmi Pauliina Nurminen,Kirsi Piittala Markku Pohjonen Suvi Rantala Janne Repo Marita Ropetti Pirjo Saveljeff Silja Sillanpää Tarja Suomala Janne Tamminen Marja-Liisa Tuomainen Hannele Veko Niina Vuori Jyrki spr Kontti kankaanpään aikuiskoulutussäätiö, Valtti-työpaja spr Kontti lännen Kyläyhdistys/TT&ee-työllistämispalvelu satakunnan Salpa, Posek tyke Oy tyke Oy satakunnan Salpa satakunnan Salpa rauman Seudun Katulähetys Pormestarinluodon Asukasyhdistys satakunnan Yhteisöt ry Pormestarinluodon Asukasyhdistys rauman Seudun Katulähetys rauman Seudun Katulähetys kankaanpään Reumayhdistys Pormestarinluodon Asukasyhdistys rauman Seudun Katulähetys kankaanpään Reumayhdistys kankaanpään Reumayhdistys lännen Kyläyhdistys/TT&ee-työllistämispalvelu lännen Kyläyhdistys/TT&ee-työllistämispalvelu Porin kaupunki, nuorten työpaja satakunnan Salpa tyke Oy kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö Porin Klubitalo Sarastus hankkeen ohjausryhmä Kivioja Taina, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Kokkila Antti, Yrityspalvelu Enter Laine Juha, (pj.), Työvoiman palvelukeskus Rantala Janne, Rauman Seudun Katulähetys Saari Maija, Satakunnan ELY-keskus Tuomainen Hannele, Tyke Oy Vataja Jouni, Satakunnan ELY-keskus, Välkky-projekti Winnovan hankehenkilöstö Aaltonen Tapio, kouluttaja/projektityöntekijä Malmivuori Jonna, kouluttaja/projektityöntekijä Patana Elina, projektipäällikkö 8 9

6 Tyken asiantuntijat saivat itsekin uutta tietoa Satakunnan ainoan ja valtakunnallisesti toiseksi suurimman sosiaalisen yrityksen Tyke Oy Työllistämis- ja koulutuspalveluiden kehittämispäällikkö Marianne Kivelä sekä kouluttaja Mikko Kataja ovat olleet SYsata-hankkeessa aktiivisesti jakamassa asiantuntemustaan. Marianne Kivelä on varsinaisena jäsenenä ja Mikko Kataja varajäsenenä mukana SYsata-hankkeen projektiryhmässä. - Vaikka oma roolimme hankkeessa on ollut olla asiantuntija niin hankkeen osallistujille kuin järjestävällekin taholle, olemme myös itse saaneet paljon uutta tietoa. Vuorovaikutus on toiminut hyvin, Kivelä sanoo. Moni työntekijöistä pitkäaikaisia Monella eri toimialalla ja usealla paikkakunnalla toimiva Tyke Oy on Satakunnan sairaanhoitopiirin 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö, joka on pitkään työllistänyt keskimäärin 120 henkilöä ja lisäksi 60 työllistymistä tukevassa toiminnassa olevaa avosijoitettua henkilöä Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä. Nyt muun muassa tuotantoyksiköiden myynnin takia henkilöstömäärä on vuoden 2011 aikana huomattavasti pienentynyt. Henkilöstöä on noin 100 ja lisäksi 30 työllistymistä tukevassa toiminnassa olevaa avosijoitettua henkilöä Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä. Kuva Mikko Kataja Tyke Oy:n työllistämispalveluissa toimii erilaisia ryhmä- ja yksilövalmennusryhmiä kuten esimerkiksi Terveenä työhön -ryhmiä. Työntekijöiden ja -hakijoiden viipyminen eri toimenpiteissä vaihtelee laidasta laitaan. - Esimerkiksi Porin TE-toimiston ostamassa ryhmässä osallistujat käyvät kolmena päivänä viikossa yhteensä 20 päivää. Yleisesti, kun meille tulee ihmisiä eri toimenpiteisiin, työhön tai sijoitettaviksi, he voivat olla meillä yhdestä päivästä vaikka useisiin vuosiin. Yrityksille riskitöntä rekrytointia työpankista Vuonna 2009 Tyke Oy liittyi valtakunnalliseen työpankkikokeiluun, jonka tarkoituksena on lisätä vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työpanoksen käyttöä avoimilla työmarkkinoilla. - Työpankkikokeilu on arvonlisäveron alaista myyntiä, jossa sosiaali- ja terveysministeriö ostaa kyseisen palvelun mukana olevilta toimijoilta. Me olemme kokeilussa mukana Satakunnasta, ja meidän lisäksemme on toimijoita Seinäjoelta, Mikkelistä ja pääkaupunkiseudulta. Työpankkikokeilun asiakaskunta vaihtelee jonkin verran alueittain, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asiakkaina on paljon maahanmuuttajia, kun taas Satakunnassa osatyökykyiset ovat perinteisesti olleet muulla tavoin haasteellisia monine työelämään sopeutumista vaikeuttavine ongelmineen. Työpankkikokeilussa asiakkaan työnantaja on siis Tyke Oy, joka tarjoaa yrityksille joustavan ja helpon ja ennen kaikkea riskittömän tavan rekrytoida työvoimaa. Työnantajille työpankkikokeilun asiakkaat voivat tarjota helpon vastauksen esimerkiksi ruuhkahuippuihin. - Ideana on, että asiakkaille haetaan työelämästä sijoituspaikkaa ja työsopimus voidaan tehdä vaikka osa-aikaisuudesta. Asiakkaamme ovat lähes aina koko ajan töissä samoissa yrityksissä, mutta mikäli sopivaa työpaikkaa ei ole löytynyt, olemme tarjonneet täsmäkoulutusta tai kuntoutusta. Tarkoituksemme on ennen kaikkea pitää nämä henkilöt mukana toiminnassamme koko ajan. Koemme kuitenkin, että on kaikille mielekkäämpää, jos asiakkaat saavat työskennellä samassa työpaikassa koko ajan, kuin että he olisivat viikon siellä ja toisen täällä, Kivelä kertoo. Työpankkikokeilun ydinajatuksena on lisätä kannustusta pätkätöihin, Mikko Kataja korostaa. - Ideaalitapauksissa asiakkaamme työllistyvät työpankkikokeilujakson jälkeen näihin yrityksiin tavalla tai toisella. Kuka pidemmäksi, kuka lyhyemmäksi aikaa

7 Tyke löytänyt oman paikkansa Tyke Oy on löytänyt vuosien varrella hyvin oman paikkansa sosiaalisena yrityksenä. Toiminta on laajentunut monille eri osa-alueille, ja esimerkiksi vuonna 2008 liikevaihto oli 7,9 miljoonaa euroa. Tyke Oy:llä on tällä hetkellä tuotantoyksiköt Raumalla (apuvälineyksikkö) ja Kokemäellä (teräslankatuote) sekä työllistämis- ja koulutuspalvelun toimintayksiköt Raumalla, Porissa ja Kokemäellä. Marianne Kivelä korostaa kuitenkin sosiaalisen yrityksen pyörittämisen haasteellisuutta. - Jo asiakaskuntamme eli työntekijämme tuovat omat haasteellisuuteensa toimintaamme. Pääviestimme sosiaalisen yrityksen perustamista harkitseville onkin ollut, että taustalla pitää olla mahdottoman hyvä liikeidea ja liiketoimintasuunnitelma. Varsinkin kun sosiaalisten yritysten lainsäädäntö on jäänyt todella pahasti jalkoihin ja työ- ja elinkeinoministeriönkin kiinnostus sosiaalisia yrityksiä kohtaan tuntuu kokonaan lopahtaneen. Työpankkikokeilussa asiakkaan työnantaja on siis Tyke Oy, joka tarjoaa yrityksille joustavan ja helpon ja ennen kaikkea riskittömän tavan rekrytoida työvoimaa. Marianne Kivelä, työllistämis- ja koulutuspalveluiden kehittämispäällikkö, Tyke Oy 12 13

8 Rauman seudun katulähetys eriytti osan toiminnoistaan sosiaaliseksi yritykseksi Rauman Seudun Katulähetys (RSK) ry:ssä sosiaalinen ja humaani työ kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi on tuttua jo yli 25 vuoden ajalta. Niinpä, kuin luonnollisena jatkumona toiminnalleen, yhdistys on kartoittamassa sosiaalisen yrityksen perustamista. Koko ajan on mielessä kunkin opiskelevan henkilön jatkokoulutus eli minkä tutkinnon osia he suorittavat. Janne Rantala, työ- ja koulutusyksikön johtaja, projektipäällikkö, VALO Rauman Seudun Katulähetys on vuosien varrella laajentanut toimintaansa monille eri aloille. Alunperin yhteistyössä Rauman seurakunnan kanssa kriminaalija päihdetyöstä alkanut auttamistyö kattaa nykyisin muun muassa päivätoiminta- ja tukiasumisyksikköpalveluita, työ- ja koulutusyksikön, ruoka- ja vaateapua sekä jo Rauman ulkopuolellekin, Poriin ja Hämeenlinnaan, lanseeratun VALOprojektin nimellä kulkevan vaihtoehtoisen ammattikoulun. - Vaihtoehtoisessa ammattikoulussa ollaan työvoimapoliittisissa toimenpiteissä eli siellä ollaan kuusi kuukautta kerrallaan, missä ajassa henkilö voi suorittaa 1 2 osatutkintoa. Raumalla meillä on kaksi linjaa eli koti- ja puhdistusala sekä pintakäsittelyä ja remontointia. Koko ajan on mielessä kunkin opiskelevan henkilön jatkokoulutus eli minkä tutkinnon osia he suorittavat, selventää työ- ja koulutusyksikön johtaja, projektipäällikkö Janne Rantala. Askeltava etenemistapa - Askeltava etenemistapa on se ideologia, jota me toteutamme Rauman Seudun Katulähetyksen toiminnassa. Olemme oppineet, että tulosten aikaansaamiseksi pitää olla erilaisia palveluita ja yksilöllistä tukea eri elämäntilanteessa oleville henkilöille, kertoo Janne Rantala. Ensimmäisenä askeleena alimmalla portaalla Rauman Seudun Katulähetyksen auttamisportaikossa on henkilön oma motivaatio. Pitää löytyä omaa tahtoa tulla autetuksi. Tämän jälkeen portaikolla edetään sitoutumis-, ryhmäytymis- ja työhöntutustumisjakson kautta eteenpäinohjaukseen. - Palvelumme on segmentoitu niin, että alimmalla portaalla ollaan vielä kauimpana avoimista työmarkkinoista, mutta vaiheittain starttivalmennuksen, kuntouttavan ja valmentavan työvalmennuksen jälkeen henkilö voi jo kyetä itsenäiseen työskentelyyn normaalin työnjohdon alaisuudessa, Rantala kertoo

9 Vihreää valoa ihmisille ja yritykselle Ylimmällä portaalla, tai liikennevalojen mukaisesti vihreällä tasolla, olevia henkilöitä ohjataan TaitoKunto-nimisen logistiikka-alan alihankintatöitä ja isännöintipalveluja tuottavan sosiaalisen yrityksen toimintaan. - Oman yrityksen perustaminen oli mielekästä siksikin, että yritysyhteistyökumppaneita on hankalaa löytää. Toisaalta esimerkiksi pajatoimintamme on osoittanut, että haastava, usein päihdehistorian omaava kohderyhmämme kävi pajalla töissä 90-prosenttisesti, mutta puoli vuotta pajatyöskentelyjakson jälkeen vain 10 prosenttia heistä oli mukana joissain toimenpiteissä, kuten työelämässä tai koulutuksessa. Usein näiltä henkilöiltä vielä puuttuu ammatillinen koulutus, joten lisäsimme portaita eli vaihtoehtoisen ammattikoulun korjaamaan tätäkin puutetta, jotta henkilöiden työllistyminen helpottuisi, Janne Rantala kertoo. Alueen hyvinvointi lisääntyy, eri tahot saavat tarpeisiinsa työvoimaa ja voivat mukanaolollaan nostaa myös imagoaan. Janne Rantala, työ- ja koulutusyksikön johtaja, projektipäällikkö, VALO Kaupunki hyötyy taloudellisesti TaitoKunto-yrityksen takana on yksityinen isännöintiyritys ja jatkossa mahdollisesti Rauman kaupunki, Rauman seurakunta ja RSK sekä lisäksi vielä nimeämättömiä toimijoita. - Toiminta on erittäin avointa ja läpinäkyvää ja kaikki toimijat hyötyvät yritystoiminnasta tavalla tai toisella. Alueen hyvinvointi lisääntyy, eri tahot saavat tarpeisiinsa työvoimaa ja voivat mukanaolollaan nostaa myös imagoaan. Kustannussäästöjäkin syntyy, Rantala sanoo. - Esimerkiksi Rauman kaupunki välttyy pitkäaikaistyöttömien sakkomaksuilta, joita syntyy ellei kaupunki saa heitä työllistettyä. Tällä hetkellä Rauman kaupunki maksaa näitä maksuja valtiolle kaikkine sivukuluineen yli euroa kuukaudessa. Janne Rantala kiittää SYsata-hanketta neuvonantajan roolista yrityksen perustamisessa. - SYsata-hankkeessa on neuvottu, miten pystymme tuomaan eri tahoille yrityksemme tuottamat kustannussäästöt esiin. Samoin olemme saaneet neuvoja, kuinka osoittaa taloudellinen arvo myös asioille, joita ei voi rahassa mitata. Tällaista on vaikkapa hyvinvoinnin lisääntyminen. TaitoKunto tekee myös Janne Rantalan mukaan töitä, joita kukaan muu ei tee. - Kuntaliitosten myötä viheralueiden määrä kasvaa koko ajan, TaitoKunto voisi esimerkiksi tuottaa palveluna näiden alueiden kunnostustöitä. Ihmistä ei saa hukata Mikään itsestäänselvyys työllistymiselle ei RSK:n portaikkokaan ole. Jotkut henkilöt voivat olla kykenemättömiä avoimille työmarkkinoille. Osittain myös näitä henkilöitä varten RSK on kartoittamassa sosiaalista yritystään. - Kohderyhmälähtöisyydestä on tässäkin asiassa kysymys. Pyrimme siihen, ettei alimpien portaidemme hyöty mene näillä henkilöillä hukkaan, vaan he voivat jatkaa kykyjensä mukaisessa työssä. Vain portaikossa kulkemisella ja eteenpäin menemisellä saadaan tuloksia aikaan. Tämä korostaa myös koko toimintamme ideologiaa ja sitä, miksi sosiaalisen yrityksen perustaminen on järkevää

10 Yhdistys- ja yritystoiminnan eriyttäminen Kankaanpään Seudun Reumayhdistys on jo pitkään harjoittanut Pohjois-Satakunnan alueella kotityöpalvelua kuten kotisiivouksia, avustajapalvelua esimerkiksi asioiden hoitamiseen sekä "talonmiehen" töitä pihatöihin ja pieneen pintaremonttiin sekä pienimuotoisia ompelutöitä. Toiminnan laajentuessa tuli yhdistys- ja yritystoiminnan eriyttämiselle kuitenkin tarve. Tuleskeskus Freesian ajatus- ja arvomaailma on sosiaalisen yrityksen kaltainen. Pirjo Röpetti, hallituksen puheenjohtaja, Tuleskeskus Freesia Oy - Olimme aiemmin toimineet pelkästään yhdistyspohjalta, mutta sitten tuli tarve laajentaa palveluja, mikä ei yhdistyksenä ollut meille enää mahdollista muun muassa verotuksellisista syistä. Toisaalta halusimme myös tarjota palvelujamme muillekin kuin yhdistyksemme jäsenille. Silloin vuoden 2010 alussa perustimme Tuleskeskus Freesia Oy:n. Samalla lisäsimme tarjontaamme hyvinvointipalveluja, esimerkiksi infrapunasaunan, suolahuoneen ja hierontaa, kertoo hallituksen puheenjohtaja Pirjo Röpetti. Työtä vaikeammin työllistyville vuotiaille Tuleskeskus Freesia Oy ei kuitenkaan ole sosiaalinen yritys. Ja mikäli lainsäädäntö ei muutu, ei Freesia ainakaan toistaiseksi ole sellaiseksi muuttumassakaan. - Olemme toki sitä nyt kaksi vuotta harkinneet, mutta tällä hetkellä en näe, että siitä olisi meillä mitään muuta vastaavaa hyötyä kuin status. Sosiaalista yritystä mainostettiin aikoinaan suurena mahdollisuutena, mutta lopulta koko homma jäi torsoksi. Suomessa sosiaalisten yritysten lainsäädäntö on jäänyt pahasti jalkoihin, eikä se ainakaan meille liikeyrityksenä tuo tällä hetkellä mitään hyötyä. Freesia Oy työllistää jo nyt monia pitkäaikaistyöttömiä. Pirjo Röpetti toteaakin Tuleskeskus Freesian ajatus- ja arvomaailman olevan kuitenkin sosiaalisen yrityksen kaltainen. Freesiassa ei karsasteta työntekijöitä, joilla on esimerkiksi ongelmia terveytensä kanssa, vaan kaikessa tekemisessä on humaani lähtökohta. - Työllistämme esimerkiksi erityisesti vuotiaita naisia, joilla on tänä päivänä muuten melko huonot työnsaantimahdollisuudet. Me ajattelemme sekä asiakkaistamme että työntekijöistämme sosiaalisesti, Röpetti sanoo. Vertaiskenttään tutustuminen hyödyllistä Vaikka Freesiassa ollaankin päädytty toistaiseksi olla perustamatta sosiaalista yritystä, kehuu Pirjo Röpetti kuitenkin SYsata-hankkeen antia. - Ennen kaikkea on ollut todella tärkeää, että olemme saaneet käyttää asiantuntijoiden, kuten Jaana Merenmiehen palveluita. Ison tietopaketin lisäksi myös keskustelut ja verkostoituminen muiden ryhmän osallistujien kanssa ovat olleet todella tärkeitä ja antoisia. Samoin tutustumiskäynnit muihin yrityksiin ovat olleet hedelmällisiä, Pirjo Röpetti kiittelee

11 Valtti tarjoaa työtä ja koulutusta Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiön hallinnoima Valtti-työpaja tarjoaa työvaltaisen oppimisen kautta monenlaisia reittejä työelämään. Valtti kehittää työllistämis- ja koulutusvalmennuspalveluja sekä kuntouttavaa valmennusta ollen koko alueen ainoa aikuisille ja nuorille työpajatoimintaa tarjoava taho. - Työpajan kautta tarjoamme työharjoittelu- tai työpaikkoja työttömille henkilöille. Myös ammattiopiston nuoria käy meillä suorittamassa omia opintojaan, kertoo toiminnanjohtaja Niina Veko. Runsaasti eri työpajoja Valtilla on työpajoja niin median, keittiön, autopuolen, kädentaitojen, asiakaspalvelun kuin puu- ja tekstiilitöidenkin muodossa. - Tavoitteena on löytää jokaiselle henkilölle hänen omia taitojaan vastaavia työtilaisuuksia toimintamme sisältä, Veko korostaa. SYsata-hankkeen alkuvaiheissa Valtti-työpajalla oli käynnissä laajennus, ja yhtenä vaihtoehtona pohdittiin sosiaalisen yrityksen perustamista. - Ajatuksenamme oli, että sosiaalinen yritys voisi olla mahdollista jonkin työpajan osalta, joko kokonaan tai osittain. Siinä vaiheessa meillä ei ollut vielä työllistämistoimintaa, vaan ennemminkin toimintamme keskittyi tarjoamaan työharjoittelupaikkoja ja koulutusta. Tavoitteemme kuitenkin oli luoda palkkasuhteisia työpaikkoja välityömarkkinoille. Työllistyminen ykköstavoitteena Valtti-työpajan tavoitteena ei ole tuottaa voittoa, mikä toi sosiaalisen yrityksen perustamisajatukselle omat haasteensa. Päätavoite kun oli ja on ihmisten eteenpäin ohjaamisessa ja työllistämisessä, taloudellisesti tuottavien tuotteiden kuten vaikkapa puu- tai tekstiilialan töiden jäädessä vielä toissijaisiksi. - Työpajatoiminnassa olisi kuitenkin hyvinkin mahdollista tehdä jokin osa myös tuottavaksi yksiköksi. Tästä ajatuksesta lähdimme aikanaan pohtimaan, mitä sosiaalinen yritys meille voisi tarjota. Saisimmeko siitä lisäarvoa, vai pystymmekö saavuttamaan nykyisellä toiminnallamme samat edut. Vaikka into yrityksen perustamiselle oli kova, tultiin Valtti-työpajassakin kuitenkin toisiin ajatuksiin. Puheet sosiaalisen yrittäjyyden alasajosta ja yhteiskunnal- Tavoitteena on löytää jokaiselle henkilölle hänen omia taitojaan vastaavia työtilaisuuksia toimintamme sisältä. Niina Veko, toiminnanjohtaja, Valtti-työpaja 20 21

12 lisen yrittäjyyden tulemisesta saivat myös valttilaiset muuttamaan mielensä ainakin toistaiseksi. - Mehän toimimme jo nyt sosiaalisen yrityksen tavoin, tosin ilman tuottavuusvaatimusta. En pidä vieläkään mahdottomana ajatuksena, etteikö jokin toimintamme osa voisi tulevaisuudessa toimia varsinaisena sosiaalisena yrityksenä. Vielä kuitenkin yrityksen perustamista jarruttaa sekin tosiseikka, että yritys pitäisi myös saada tuottamaan taloudellisesti. Lisäksi saamamme edut ovat tällä toimintamuodollla ja nykyisellä lainsäädännöllä jopa paremmat kuin mitä saisimme, jos toimisimme sosiaalisena yrityksenä, Niina Veko sanoo. SYsata tutustutti Sofie-ohjelmaan Veko toteaa saaneensa kuitenkin uskoa sosiaalisen yrityksen mahdollisuudelle erityisesti SYsatan järjestämistä tutustumiskäynneistä. Samaten Valtissa on tutustuttu SYsatassa esitellyn Sofie-ohjelman käyttöön vaikuttavuuden arvioinnissa. - Työpajatoiminnassa rahoitus on hyvin pitkälti kiinni erityyppisistä avustuksista, jolloin myös päättäjille pitäisi pystyä esittämään, mitä hyötyä toiminnastamme on esimerkiksi kunnalle, eli miten työpanoksemme on muutettavissa rahaksi. Tähän Sofie tarjoaa välineitä, ja aloitammekin sen käytön vuoden vaihteessa. Odotukset sen tarjoamista eduista on kovat, Veko sanoo. Valtissa on tutustuttu SYsatassa esitellyn Sofie-ohjelman käyttöön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnissa. Niina Veko, toiminnanjohtaja, Valtti-työpaja 22 23

13 SYsata auttoi kahvilaa budjetoinnissa ja veroasioissa Porin Isolinnankadulla sijaitsevassa Satakunnan yhteisökeskuksessa on SYsata-hankkeen myötä pohdittu sosiaalisen yrityksen mahdollisuutta keskuksen kahvilatoiminnan ylläpitämiseksi. Kymmenen eri yhdistyksen talossa riittää joka päivä runsain mitoin kävijöitä. - Täällä toimii lisäksi Satakunnan yhteisöt ry:n hallinnoima ja usean eri yhdistyksen yhteinen Kumppanuutta Satakuntaan -hanke, kertoo hankevastaava Merja Majalahti. Kahvilalle on siis aktiivisessa käytössä olevassa talossa selkeä tarve. Vuoden vaihteessa Satakunnan yhteisöt ry:lle siirtyvä kahvila on alunperin tullut taloon Porin kaupungin ylläpitämän vapaaehtoistoiminnankeskus LIISAN myötä. Kahvilan asiakkaina on niin talon käyttäjiä kuin myös ulkopuolisia asiakkaita. - Mutta miten se olisi mahdollista, on meille edelleen suuri kysymysmerkki, Nokkonen sanoo. - On selvää, että vapaaehtoisia työntekijöitä kahvilassa tarvitaan edelleen. Eri asia on sitten, miten heitä saadaan houkutelluksi mukaan, varsinkin kun kahvilatoiminnan kysyntä laajenee esimerkiksi iltatilaisuuksien myötä koko ajan, Majalahti miettii. SYsata avuksi myös markkinoinnissa SYsata-hanke saa Majalahdelta ja Nokkoselta kiitosta. Hanke on auttanut yhteisökeskuksen kahvilasuunnitelmissa muun muassa antamalla tietoa jo ensinnäkin siitä, mikä on sosiaalinen yritys ja yrityksen perustamiselle ensisijaisen tärkeästä budjetoinnista. - Meillä on vielä paljon pohdittavaa ihan kahvilan tuotevalikoiman suunnittelusta lähtien. Hankeassistentti Jukka Korkee kiittää SYsata-hanketta myös ajankohtaisesta verotukseen liittyvästä informaatiosta. Yrityksen tuotto ja rooli puntarissa Aivan ongelmatonta ei kahvilan pyörittäminen yhteisökeskuksessa kuitenkaan ole. Joka arkipäivä aamuyhdeksästä iltapäivään auki olevaa kahvilaa on pyöritetty pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin. - Suurin haasteemme kuitenkin on, että kahvilassamme on erittäin edulliset hinnat, eikä meillä ole mahdollisuutta sijoittaa kahvilatoimintaan muuta rahaa, kuin minkä se itse tuottaa, kertoo yhteisökeskusta hallinnoivan Satakunnan yhteisöt ry:n puheenjohtaja Anneli Nokkonen. Tuotteiden hintojen alhaisuus on alunperin lähtöisin kaupungin toiveesta saada kahvilasta kohtaamispaikka mahdollisimman monelle syrjäytymisvaarassa olevalle henkilölle. - Ja jos kahvila toimisi sosiaalisena yrityksenä, sen pitäisi myös tuottaa. Tällöin hintoja olisi nostettava, mikä ei mitä todennäköisimmin miellyttäisi jo vuosia alhaisiin hintoihin tottunutta asiakaskuntaamme, Majalahti pohtii. Vastuuhenkilö olisi tarpeen Tällä hetkellä kahvilassa työskentelee palkkatuella yksi henkilö. Satakunnan yhteisöt ry toivoisi kuitenkin voivansa palkata kahvilan vastuuhenkilöksi jonkun ns. sosiaalisin perustein

14 - Tämän syksyn aikana on SYsata-hankkeessa tulossa vielä luento markkinoinnista, mikä on myös erittäin tärkeä asia yrityksen perustamisen suunnittelussa, Anneli Nokkonen mainitsee. - Sijainti Porin ydinkeskustassahan on meillä jo mitä ihanteellisin, Jukka Korkee huomauttaa. Malli tuttu jo LIISASTA Periaatteessa sosiaalisen yrityksen toimintamalli on aiemmin vapaaehtoistoiminnankeskus LIISASSA toimineelle Majalahdelle tuttua. - LIISAN kahvilaa on aina pyöritetty vajaakuntoisten, pitkäaikaistyöttömien ja vapaaehtoisten voimin, enkä näe, että siinä olisi ollut koskaan mitään ongelmaa, Majalahti sanoo. Vaikka fyysisiltä ominaisuuksiltaan vajaakuntoisilta henkilöiltä saattaa jokin työ käydä joskus tervettä henkilöä hitaammin, kannustavat Nokkonen, Korkee ja Majalahti yrityksiä kuitenkin avarakatseisuuteen rekrytoinneissaan. - Yritysten olisi muistettava, että näistä henkilöistä voi saada erittäin hyvää ja ahkeraa työvoimaa, jotka työskentelevät vastuullisesti yrityksen parhaaksi. Asenteista kaikki on kiinni. LIISAN kahvilaa on aina pyöritetty vajaakuntoisten, pitkäaikaistyöttömien ja vapaaehtoisten voimin, enkä näe, että siinä olisi ollut koskaan mitään ongelmaa. Merja Majalahti, hankevastaava Kumppanuutta Satakuntaan -hanke 26 27

15 Lännen kyläyhdistys hyväksyi yrittäjyyden realiteetit Lännen kyläyhdistys Säkylässä on oikea malliesimerkki siitä, mitä kaikkea yhteistyöllä voidaan saada aikaan. Runsaat viisitoista vuotta sitten yhdistyksen puheenjohtaja ja koordinaattori Silja Saveljeff toi esille ajatuksen kauniin rantatien perkaamisesta ja maisemoinnista. - Siihen aikaan kaikki keskittyivät vain niin sanotusti olennaiseen eli tehdastuotantoihinsa ja kunnallakin oli tärkeämpiä asioita listallaan. Kyläläiset olivat kuitenkin kiinnostuneita perustamaan kyläyhdistyksen, ja jo heti ensimmäiseen kokoukseen tuli kylän 220 taloudesta paikalle 140 ihmistä, Saveljeff muistelee. Silja Saveljeff toi uuteen kyläyhdistykseen omaa kokemustaan Pyhäjärviseudun alueelle perustetusta kehittämisyhdistyksestä, joka oli keskittynyt erilaisiin kehittämishankkeisiin. TT&ee-hankkeen taustalla on Suomen kylätoiminnan kautta tullut hanke etsiä uusia yrittäjiä antamaan koti- ja muuta apua kylien vanhusväestölle. Silja Saveljeff, puheenjohtaja ja koordinaattori, Lännen kyläyhdistys - Silloin oli vuosi 1997, ja siitä saakka olemme tehneet hankkeita alueen hyvinvoinnin edistämiseksi. Samaan aikaan Lännen kyläyhdistys vuokrasi Säkylän kunnalta Arenan alueen ja on kunnostanut sitä siitä saakka koko ajan tasokkaammaksi vapaa-ajan viettopaikaksi. Kyläläiset perustivat yhdessä myös kaikkien käytössä olevan käsityöaseman, joka nykyisin myös työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja harjoittelijoita. - Nykyisen TT&ee eli Työtä ja Turvallisuutta elämää ja elinkeinoja -hankkeen ympärillä meillä on jo muutakin toimintaa kuin Arenan kunnostaminen. Tämän hankkeen tavoite on tarjota työtä työttömille ja luoda heille työelämän valmiuksia ohjauksen ja työssä oppimisen kautta, Saveljeff kertoo. TT&ee-hankkeen taustalla on Suomen kylätoiminnan kautta tullut hanke etsiä uusia yrittäjiä antamaan koti- ja muuta apua kylien vanhusväestölle. - Sitä kesti noin puolitoista vuotta, minkä jälkeen lähdimme toteuttamaan nyt jo neljä vuotta kestänyttä työvoimapoliittista hankettamme. Me etsimme yhdistysten tarpeisiin työvoimaa, hoidamme heidän paperiasioitaan ja koordinoimme esimerkiksi hankkeen kautta työllistyvän työvoiman tehtäviä, kuten yhdistyksen kiinteistöjen huoltoa, kertoo hankevastaava Tarja Sillanpää. Valtiovallan viesti yhdistysten toimintaedellytysten kiristämisestä sai myös Lännen kyläyhdistyksen lähtemään mukaan SYsata-hankkeeseen ja pohtimaan sosiaalisen yrittäjyyden mahdollisuutta omassa yhdistyksessään. - Mietimme olisiko meillä mahdollisuutta erottaa jokin osa, esimerkiksi vuokraustoiminta, omaksi sosiaaliseksi yrityksekseen. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että yrittäjyydelle ei ole rahallista mahdollisuutta. Toiminnasta olisi saatava 28 29

16 niin paljon tuloa, että se kattaisi työntekijän tai -tekijöiden palkkojen ja sivukulujen lisäksi myös muut toiminnasta aiheutuvat kulut. Meidän olisi silloin ainakin kehitettävä enemmän oheistoimintaa Arenan alueelle. Puitteet esimerkiksi liikuntaharrastuksille meillä on toki hyvät, mutta melko mahdotonta tästä olisi saada kannattavaa liiketoimintaa. Herää myös kysymys, miten kävisi nykyisen hyvän talkoohengen, Sillanpää miettii. Vaikka realiteetit ovat tulleet oman yrittäjyyden suunnittelussa vastaan saa SYsatan yrittäjyyskoulutus kuitenkin osallistujiltaan kiitosta. - Koulutushan keskittyi yleisesti yrityksen perustamiseen, eikä siinä painotettu erityisesti sosiaalista yritystä. Tapio Aaltonen kouluttajana oli erittäin hyvä. Osallistujat joutuivat itse töihin esimerkiksi laskemaan kustannuksia, mikä oli todella tehokas oppimisen tapa, Jaana Jawada sanoo. Erityiskiitoksen Lännen kyläyhdistyksen väki antaa SYsatan myötä tulleelle verkostoitumiselle ja ajatusten vaihdolle. - Koulutuspäiviä ja projektikokouksia on pidetty eri yhdistysten toimitiloissa, jolloin kaikki ovat päässeet tutustumaan toistensa toimintamalleihin. Samalla tavalla yritysvierailut ovat avanneet silmät monille uusille asioille. Pelkkä liikeidea ei riitä yrittäminen vaatii myös osaamista Yritystoiminnan aloittaminen on aina yrittäjälle iso haaste. Pelkkä liikeidea ei riitä, vaan pitää olla tietämystä ja osaamista yrittämisen monelta eri osaalueelta. Yrittäjällä pitää olla muun muassa näkemystä siitä, minkälaiset ovat markkinat ja kilpailutilanne, mitkä ovat yrityksen tavoitteet ja miten ne saavutetaan, pitää osata tehdä taloudelliset laskelmat sekä arvioida riskit ja mahdollisuudet. SYsata-hankkeessa yrityksen perustamisesta oppia on osallistujille antanut WinNovan liiketalouden ja kaupan opettaja Tapio Aaltonen. - Jos synnytetään sosiaalisia yrityksiä, jotka siis täyttävät Suomen lain määräämät kriteerit sosiaalisesta yrityksestä, on haasteena ensinnäkin jo lain määräys pitkäaikaistyöttömien ja osatyökuntoisten työllistämisestä. Kuitenkin ne kompensaatiot, joita yhteiskunta antaa sosiaalisille yritykselle näiden henkilöiden palkkaamisesta, ovat melko pieniä. Hyödyt rekisteröitymisestä sosiaaliseksi yritykseksi ovat todella vaatimattomia, Aaltonen toteaa. Kannattavuus elinehto Yhteiskunnan pienestä tuesta huolimatta sosiaalisen yrityksen liiketoiminnan pitäisi olla kannattavaa siinä missä minkä tahansa muunkin yrityksen. Usein yritystä perustettaessa intressit ovat kuitenkin muualla kuin sosiaalisessa toiminnassa. - Jos motiivit ovat sosiaalisessa toiminnassa, valitaan yleensä joku muu toimintamuoto, esimerkiksi yhdistys, jonka olisi mahdollista saada avustusta vaikkapa RAY:ltä. Nämä toimintamuodot eivät tietenkään täytä yrityksen määritelmiä, Aaltonen pohtii. Me etsimme yhdistysten tarpeisiin työvoimaa, hoidamme heidän paperiasioitaan ja koordinoimme esimerkiksi hankkeen kautta työllistyvän työvoiman tehtäviä. Tarja Sillanpää, hankevastaava, Lännen kyläyhdistys - Joissakin tapauksissa saattaa jopa olla niin, että esimerkiksi yhdistysmuotoisena toiminnalle olisikin tarjolla parempia tukimuotoja kuin yrityksenä. Tuottavuusvaje otettava huomioon Tapio Aaltonen toteaa, että osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien palkkaamisessa voi yrittäjälle syntyä myös tuottavuusvajetta. Osatyökykyisillä voi olla esimerkiksi sellaisia terveydellisiä rajoitteita, jotka haittaavat työsuoritteiden tekemistä. - Eikä tätä tuottavuusvajetta kompensoida yrittäjälle riittävästi. Jos pelkästään sosiaalisille yrityksille olisi tarjolla kompensaatiota tähän tarkoitukseen, olisi sosiaalisten yritysten perustamismotiivi suurempi kuin nykyisellään

17 Yrittäjältä kysytään motivaatiota Yrityksen perustaminen vaatii aina ennen kaikkea taustalle yrittäjän. Sellaisen henkilön, jolla on luja tahto, usko omaan tekemiseensä ja motiivi viedä yritystä eteenpäin. Oman yrityksen perustamisen motiivina voi olla esimerkiksi vapaus. Ääneen mainitsemattomana motiivina voi olla myös tahto rikastua. - Itse näkisin asian niin, että nämä kaksi asiaa eli yrityksen taloudellisesti menestyksekäs eteenpäin vieminen ja sosiaaliset lähtökohdat voidaan myös nähdä tavallaan vastakkaisina, tai ainakin ne edustavat toisistaan erilaista ajatusmaailmaa. Laissa varmaan alun perin kuitenkin tarkoitettiin, että mikä tahansa yritys voisi hakeutua sosiaalisten yritysten rekisteriin ilman, että se olisi mitenkään yrityksen päämissio, Tapio Aaltonen sanoo. Toiminnan osa sosiaaliseksi yritykseksi SYsata-hankkeessa on ollut yhtenä ajatuksena, että yhdistykset voisivat eriyttää esimerkiksi vain jonkun pienemmän osa-alueen, kuten kahvilatoiminnan omaksi sosiaaliseksi yrityksekseen. - Tällöin tätä liiketoimintaa kohdeltaisiin, kuten mitä tahansa yritystä ilman, että se olisi juridisesti yhdistyksestä erillinen yksikkö. Tätä tietysti sitten ovat monet miettineet, että miksi pitäisi tehdä tällainen hallinnollisesti monimutkainen rakenne ellei se jotenkin vaikuta esimerkiksi yhdistyksen tukien saamiseen. - Jos yhdistykset kokisivat, että tällaisen yrityksen perustaminen auttaisi heitä enemmän oman yhdistyksensä tavoitteiden eteenpäin viemisessä ja toiminnassa, olisi sekin varmasti kannuste yrityksen perustamiselle, Aaltonen toteaa. SYsata-hankkeessa on ollut yhtenä ajatuksena, että yhdistykset voisivat eriyttää esimerkiksi vain jonkun pienemmän osa-alueen, kuten kahvilatoiminnan omaksi sosiaaliseksi yrityksekseen. Tapio Aaltonen, opettaja, liiketalous ja kauppa Länsirannikon Koulutus Oy WinNova 32 33

18 Lainsäädäntö mahdollistamaan sosiaalisten yritysten kannattavuutta Elokuun alusta 2009 käynnistyneen SYsata-hankkeen keskeinen tavoite on ollut edistää sosiaalisten yritysten perustamista Satakuntaan. Sosiaalisella yrityksellä tarkoitetaan vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämistä yritykseen erilaisten tukitoimien avulla. - Tavoite perustettavien yritysten määrälle oli hankkeessa neljä, mutta tähän tavoitteeseen ei projektin aikana päästy. Projektin lähtöhetkellä meillä oli jo yksi suuri ja tunnettu sosiaalinen yritys eli TYKE Oy. Sen lisäksi ei sosiaalisten yritysten rekisterissä ollut tuohon aikaan Satakunnasta kuin yksi tai kaksi yritystä, muistelee EU-rahoituspäällikkö ja rahoittajan edustaja Maija Saari hankkeen alkuaikoja. Haasteena on saada Satakuntaan lisää tuettuja työpaikkoja eri tavoin välityömarkkinoilla oleville osatyökykyisille työttömille, kuten esimerkiksi kuntoutujille. Tarvetta sosiaalisille yrityksille Satakunnassakin oli hankkeen käynnistyessä selvästi. Maija Saari huomauttaa suomalaisten työmarkkinoiden lähtevän kuitenkin pitkälti siitä ajatuksesta, että ihmiset ovat joko koko ajan työssä tai sitten ei ollenkaan. Osatyökykyisten osatyöllistyminen on yhä edelleen vaikeaa. Valtiovallan taholta olisikin tarvetta saada aikaan tukijärjestelmiä, jotka paremmin tukisivat osatyökykyisten työllistymistä. - Monissa hankkeissa tehdään paljon töitä sen eteen, että saataisiin lisää välityömarkkinoiden työpaikkoja, jotta osatyökykyisillä henkilöillä olisi edes osittain mahdollisuus työllistää itsensä. Sosiaalinen yritys olisi myös yksi vaihtoehto työllistää näitä henkilöitä, Saari toteaa. Ensiselvitys toimi apuna SYsataa edeltänyt esiselvityshanke jo kertoi Satakunnassa olevan tarvetta sosiaalisille yrityksille. Esiselvitys myös edesauttoi ESR-rahoituksen saamista SYsata-hankkeelle. - Esiselvityksestä kävi ilmi, minkälaisia kolmannen sektorin toimijoita kuten yhdistyksiä, jotka olisivat kiinnostuneita sosiaalisen yrityksen perustamisesta, olisi hankkeeseen tulossa mukaan. Maija Saari huomauttaa sosiaalisten yritysten lainsäädännössä olevan kuitenkin vielä parantamisen varaa. Euromääräiset tuet kun tuntuvat edelleen olevan tasolla, joka ei kannusta yrityksiä riittävästi sosiaaliseen yrittäjyyteen

19 - Tuet ovat ilmeisesti edelleen varsin pieniä suhteessa siihen, kuinka haasteellista sosiaalisen yrityksen pyörittäminen on ja minkälaisia kustannuksia osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä yrittäjälle tulee, Saari huomauttaa. SYsata on toiminut itseään ruokkivana, luovana ideariihenä Houkuttavuutta pitää lisätä SYsata-hankkeen aikana ei lainsäädännössä ole juurikaan muutoksia tapahtunut. Maija Saari näkee tämän olevankin tärkein seikka, jonka vuoksi hankkeen tavoitteeksi asettamaa neljää sosiaalista yritystä ei Satakuntaan perustettu. - Yksi sosiaalinen yritys kuitenkin perustettiin tämän hankkeen aikana ja myös pitkälti tämän hankkeen tukemana. Nyt uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu, että sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön uudistustarve arvioidaan. - Toivottavasti se tarkoittaa houkuttelevampaa mahdollisuutta perustaa sosiaalinen yritys ja parempaa mahdollisuutta sosiaalisten yritysten hengissä pysymiselle ja kannattavuudelle, Maija Saari sanoo. SYsata-hankkeen ohjausryhmään on kuulunut edustajia niin työhallinnosta, Porin kaupungilta kuin yrityselämästäkin. Oleellista on, että kaikilla jäsenillä on ollut intressejä asiaa kohtaan sekä asiantuntemusta ja kokemusta yrittäjien ohjaamisesta ja yritysten synnyttämisestä. Ohjausryhmän puheenjohtaja, vastaava työllisyyssihteeri Juha Laine Porin työvoiman palvelukeskuksesta, kiitteleekin ohjausryhmän onnistunutta kokoonpanoa. - SYsata-hankkeessa on ollut huolella valittu, valtavan asiantunteva ohjausryhmä, joka on todella pystynyt olemaan tukena hankkeen osanottajille. - Ohjausryhmä on kiitettävästi laittanut koko ajan haasteita ja toiveita hankkeen vetäjille esimerkiksi siinä, keitä pitäisi saada mukaan tai miten markkinoida. Samalla ohjausryhmä on kuitenkin antanut myös paljon ideoita hankkeen edistämiseksi. Kohti pehmeämpää työympäristöä Vaikka sosiaalisia yrityksiä ei hankkeen myötä suunniteltua neljää syntynytkään, on niitä Juha Laineen mukaan hankkeessa koko ajan yritetty määrätietoisesti tavoitella. Sosiaalisille yrityksille on myös Satakunnassa edelleen tarvetta. Porin kaupungin työllisyystavoitteita näköalapaikalta tarkasteleva Juha Laine sanoo vierastavansa kuitenkin ajatusta synnyttää sosiaalisia yrityksiä keinotekoisesti. Haasteena on saada Satakuntaan lisää tuettuja työpaikkoja eri tavoin välityömarkkinoilla oleville osatyökykyisille työttömille. Maija Saari, EU-rahoituspäällikkö ja rahoittajan edustaja - Sitä tietysti voidaan miettiä, pitääkö aina olla sosiaalisen tai yhteiskunnallisen yrityksen status vai riittääkö vain muu riittävä sosiaalinen vastaantulo. Tämä on varmastikin se rajapinta. Meille kuitenkin syntyy myös aidosti niitä tahoja, jotka huomioivat "pehmeämpää työympäristöä" tarvitsevia työnhakijoita. Pitkäaikaistyötön ei ole yhdestä puusta Satakunnassa ja erityisesti Porissa, missä työttömyysaste on edelleen muutaman prosenttiyksikön koko maan työttömyysastetta korkeampi, onnistuttiin onneksi viimeisen taantuman aikaan välttämään suurimmat joukkoirtisanomiset. Laman synnyttämää työttömyyttä ei kuitenkaan Satakunnassakaan onnistuttu täysin välttämään. Pysyville välityömarkkinoille olisi Juha Laineen mukaan siis kysyntää myös Porissa. - On selvää, että aina laman pitkittyessä myös pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa. Samoin nuoriso, joka on vasta tulossa työmarkkinoille, kärsii työttömyydes

20 tä erityisesti. Näin kävi nytkin. Siitäkin huolimatta, että yleinen työllisyystilanne on jo lähtenyt parempaan suuntaan, Juha Laine sanoo. Pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi siis kaivataan Satakunnassakin erityisiä toimenpiteitä. Pitkäaikaistyöttömien joukko ei kuitenkaan ole homogeeninen, mikä ei tee tehtävästä helppoa. - Esimerkiksi Porissa pelkästään työn puuttumisen takia meillä on todella paljon hyviä työnhakijoita, jotka olisivat valmiita työllistymään vaikka heti huomenna. Toisaalta, toisessa ääripäässä on henkilöitä, joilla on erinäisiä esimerkiksi koulutuksellisia, terveydellisiä tai sosiaalisia rajoitteita. Nämä henkilöt tarvitsisivat työpaikkoja, joissa heidän erityistarpeensa voitaisiin ottaa huomioon. Joillekin näille henkilöille työllistämispolut voivat olla hyvinkin pitkiä. Kolmas sektori yhä merkittävämpi Kolmannen sektorin rooli välityömarkkinoilla on Suomessa koko ajan kasvamassa, joskin valtakunnallisesti Suomessa kolmannen sektorin tuottamat palvelut ovat Keski-Eurooppaan verrattuna vielä uusi ilmiö. - Meillä julkisen sektorin rooli on edelleen voimakas. Yritystoiminnasta puhuttaessa kolmannella sektorilla järjestöpohja yleensä jää olemaan, ja usein vain osa toiminnasta muutetaan yritystoiminnaksi. - Toimijasta riippuen tietysti pitää ottaa huomioon riskinottokyky ja saako yritystoiminnalle riittävästi tukea ja onko lainsäädäntö oikealla tasolla. Ei yritystoiminnalle ole kuitenkaan sellaisia mesenaatteja, jotka ihan vaan hyvästä tahdostaan olisivat valmiita satsaamaan merkittäviä summia yritystoiminnan käynnistämiseen ja ihmisten työllistämiseen. Kyllä näille asioille on löydyttävä ihan normaalit kanavat, Juha Laine huomauttaa. Esimerkiksi Porissa pelkästään työn puuttumisen takia meillä on todella paljon hyviä työnhakijoita, jotka olisivat valmiita työllistymään vaikka heti huomenna. Juha Laine, työllisyyssihteeri, Porin työvoiman palvelukeskus 38 39

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 TYÖPANKIT Mukana neljä sosiaalista yritystä. Kolmella sosiaalinen omistajatausta

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö

S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö Liiketoiminta & ansaintalogiikka Koulutus & oppiminen Ohjaus & neuvonta Sosiaalisten vaikutusten mittaaminen & hyödyntäminen

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4 15.3.2013 1 Toimikausi 1.9.2012-31.12.2015 TEM hyväksynyt hankehakemukset (ks. www.pori.fi/kk) Rahoitus Satakunnan ELY myöntänyt työllisyyspoliittisen avustuksen TEMin päätöksen mukaisesti Suomessa 26

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

31.3.2011/ Niina Laitinen

31.3.2011/ Niina Laitinen 31.3.2011/ Niina Laitinen Tutkimus tehdään Satakunnan TE-toimistoille (4), ELY-keskukselle ja Työmieli-hankkeelle Puhelinhaastattelut toteutettiin huhtikesäkuussa sekä syyskuun aikana 2010 Kohderyhmänä

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille

Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille Riitta Romppainen, Koulutusavain Oy Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Kevät 2008: Kirjalliset kyselyt ja keskustelut paikallisen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki

Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki Yksikön päällikkö Marjatta Rummukainen / Honkalampisäätiö / Kaski Joensuu Juhta Oy Taustaa

Lisätiedot

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen!

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Sisällys 1. Johdanto... 4 2. TE-toimiston työkokeilu... 6 3. Kelan työkokeilu... 8 4. Palkkatuki... 10 5. Oppisopimuskoulutus... 12 6. Työolosuhteiden järjestelytuki...

Lisätiedot

Välityö 2. Satakuntalaiset kärkihankkeet Lisätäänkö listaan jotain?

Välityö 2. Satakuntalaiset kärkihankkeet Lisätäänkö listaan jotain? Yritysyhteistyö? Välityö 2. Satakuntalaiset kärkihankkeet Lisätäänkö listaan jotain? Listasimme viime kerralla muutamia satakuntalaisia kärkihankkeita, joista voitaisiin olla ylpeitä ja joita voitaisiin

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy More is More Yksin vai yhdessä 11.12.2012 Harri Meller/JSL Partners Oy Valmentaja: Harri Meller Yli 30 vuoden kokemus liike-elämästä, tukkukaupan ja vähittäiskaupan myynnistä ja markkinoinnista sekä maahantuonnista

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Tuija Oikarinen, Suvi Konsti-Laakso, Virpi Koskela & Helinä Melkas Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Suuret odotukset Yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Katsaus kuntakokeilun kehittämistyöhön 10.11.2014 Maija Saarenpää, projektikoordinaattori Esityksen sisältö välityömarkkinoiden määrittelyä kehittämistyön tavoitteet

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE

TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE 1. Hyvän käytännön nimeäminen ja kuvaaminen: Työpajoilla suoritettavien ammatillisten opintojen toimintamalli - Satakunta & Laitila (Puitesopimus ammatillisen opintojen suorittamisesta työpajalla) Toimintamallin

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011

Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011 Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011 Tutkimus tehtiin Satakunnan TE-toimistoille (4), ELY-keskukselle ja Työmieli-hankkeelle Puhelinhaastattelut

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

TYÖLLISTÄMISJAKSOON LIITETTY TYÖHÖNVALMENNUS TAMPEREEN SARKA OY:SSÄ. http://www.tampereensarka.fi/images/muok attu_1.jpg

TYÖLLISTÄMISJAKSOON LIITETTY TYÖHÖNVALMENNUS TAMPEREEN SARKA OY:SSÄ. http://www.tampereensarka.fi/images/muok attu_1.jpg TYÖLLISTÄMISJAKSOON LIITETTY TYÖHÖNVALMENNUS TAMPEREEN SARKA OY:SSÄ http://www.tampereensarka.fi/images/muok attu_1.jpg TAMPEREEN SARKA OY Tampereen kaupungin omistama sosiaalinen yritys Sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 MIKSI TYÖPANKKITOIMINTAA? Luodaan hankalasti työllistyville väylä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille:

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Niina Laitisen opinnäytetyö

Niina Laitisen opinnäytetyö Niina Laitisen opinnäytetyö Työnantajien suhtautuminen mielenterveyskuntoutujien työllistämiseen Millaista tietoa ja tukea työnantajat tarvitsevat työllistämiseen? Kuntoutujat takaisin työpolulle 9.5.2012

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin!-palvelu Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin! palvelu on toimija työnantajan, asiakkaan ja työhallinnon välillä Perustehtävä Toiminnan tarkoituksena on yrityksissä,

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,00 Lainaa 2000 /asukas Ylijäämää 3 700 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN KUNTA Valtuusto

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan - Vapaaehtoistyö hoitotyön opetussuunnitelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteutus Tapio Myllymaa Lähtökohtia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Raija Lääperi, Arvioija, KEVÄT-tukirakenne 8.10.2012 TYPO /RL 1 Osallisuus arviointityössä Tarkoittaa sitä, että asiakkaiden mielipiteet huomioidaan

Lisätiedot

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Valmistaa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Lähde mukaan projektien ja hankkeiden

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Palkkatuki muutoksia10.5.2010

Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,50 Lainaa 2100 /asukas Ylijäämää 3 800 000 Liikevaihto 15 000 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot