Maukasta maalta. Pohjoispohjalaista lähiruokaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maukasta maalta. Pohjoispohjalaista lähiruokaa"

Transkriptio

1 Maukasta maalta Pohjoispohjalaista lähiruokaa

2 Maukasta maalta Pohjoispohjalaista lähiruokaa Pohjoispohjalaista lähiruokaa 1

3 Maukasta maalta Pohjoispohjalaista lähiruokaa 1. painos Maaseudun Sivistysliitto Teos on saanut rahoitusta Euroopan maaseuturahastosta Toimitus: Jarkko Kääriäinen Toimittajakunta: Jarkko Kääriäinen, Elina Huurre, Elina Vehkala Kuvat: Katariina Vuori, Jenni Räinä, Janne Körkkö, Jarkko Kääriäinen, Mavi / Martina Motzbäuchel, Rodeo, Shutterstock, Ingimage Ulkoasu: Brandstein ISBN: Kustantaja: Maaseudun Sivistysliitto Paino: Bookwell Oy, Porvoo 2014

4 28 40 Sisällys 6 Lukijalle 8 Lähiruoka on panostusta omaan alueeseen 12 Lähiruokaa totta kai! 14 Paras ruoka tulee läheltä 17 Pohjoispohjalainen ruokaperinne ja -kulttuuri 20 Ruokamatkailun mahdollisuudet 26 Pohjois-Pohjanmaan elintarviketuotanto 28 Peruna 29 Pohjoispohjalainen perunantuotanto 32 Tuottajan tarina: Potut lastuina / Real Snacks 35 Tuottajan tarina: Nainen kasvisten takana / Pottumies 38 Ruokamuisto: Uudet perunat 39 Tiesitkö tämän perunasta? 40 Lihakarja ja maitotalous 41 Liha- ja maitotalouden suurmaakunta 44 Tuottajan tarina: Yksi kohuvuosi ja kolmekymmentä hyvää / Oravan luomutila 48 Tuottajan tarina: Alku ja loppu samassa pihassa / Viskaalin Oy 52 Tuottajan tarina: Jogurttimeijeri toteutti haaveen / Mimmin Maito 56 Tuottajan tarina: Pörröpäät veivät sydämen / Sydänmaan Highlander 59 Ruokamuisto: Mykyrokkaa 60 Ruokamuisto: Maitoauto 62 Lammas- ja porotilat 65 Tuottajan tarina: Sukupolvien mittainen perinne / Poro-Panuma 68 Tuottajan tarina: Lammas on pieni eläin / Antti Holmström 72 Ruokamuisto: Turtisen maatilalla lammas hyödynnettiin alusta loppuun 73 Tiesitkö tämän liha- ja maitotuotannosta? Kala 75 Kalastukselle riittää haasteita 78 Tuottajan tarina: Turistivetoista kalakauppaa / Koillismaan Luonnonkala 82 Tuottajan tarina: Tietokone vaihtui taivaanrantaan / Marko Välimäki 86 Ruokamuisto: Kuuluisa graavilohi 86 Ruokamuisto: Nuoruuden kalamuistot 87 Tiesitkö tämän kalataloudesta? 88 Leipomot ja vilja 89 Vilja-alalla on mahdollisuuksia 92 Tuottajan tarina: Vanhan myllyn ruuhkavuodet / Tyngän Mylly 96 Tuottajan tarina: Kolmen polven leipurit / Hentilän kotileipomo 99 Tuottajan tarina: Erikoistuminen oli menestyksen avain / Elinan kotileipomo 102 Ruokamuisto: Tarina talkkunapuurosta 104 Ruokamuisto: Yksi ruisleipäresepti 106 Tiesitkö tämän viljasta? 108 Luonnontuotteet 109 Luonnontuoteala elää noususuhdanteessa 112 Tuottajan tarina: Kirjastoauto vaihtui kennoihin / Vääräkankaan Hunaja 115 Tuottajan tarina: Verenperintönä sienet / Sienestä Oy 118 Tuottajan tarina: Villiyrttien kesyttäjä / Sami Tallberg 121 Ruokamuisto: Vesalan Marjatilan alkutaival 122 Tiesitkö tämän luonnontuotteista? 124 Yhteistyöllä eteenpäin 125 Tulevaisuus maistuu monipuoliselta 128 Eväitä maaseudun elinvoimaisuudelle 133 Oppaat 134 Lähiruoka osaksi julkisia hankintoja 137 Lähiruoka ja julkiset hankinnat usein kysytyt kysymykset 140 Vaalan esimerkki 141 Lisää aiheesta 142 Pohjois-Pohjanmaan lähiruokayrittäjät paikkakunnittain 159 Lähteet

5 Lukijalle Paula Yliselä toiminnanjohtaja Maaseudun Sivistysliitto maaseudun SIvISTySLIIToN yksi perustajajäsen on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto. Talonpoikainen kulttuuri ja arvomaailma linjaavat edelleenkin liiton toimintaa. Yhdessä tekeminen, paikallisuus, yritteliäisyys ja vastuullisuus ovat kaiken tekemisemme liima tänäkin päivänä. Strategiamme yksi keskeisistä sisällöistä on ympäristösivistyksen edistäminen. Haluamme pitää yllä ja vahvistaa ihmisten omakohtaista ja vastuullista suhdetta luontoon. Kannustamme tekoihin, joita voidaan kuvata viidellä e:llä: ne ovat eettisiä, ekologisia, esteettisiä, emotionaalisia ja ekonomisia. Näissä raameissa luontoa on siis lupa käyttää, ja luonnosta moni yrittäjä saa suoraan tai välillisesti elannon, tänä päivänä hyvinkin monella eri tavalla. Keskeisin luonnon hyödyntämisen tapa on kuitenkin ruoantuotanto. Siihen liittyvä arvokeskustelu on ollut viime vuosina runsasta. Me uskomme, että omavaraisuus ja lähellä tuotettu ruoka edistävät suomalaisten hyvinvointia. Pohjois-Pohjanmaa on erinomainen ruokakulttuurin kehto, kunhan omasta maasta, paikallisesta tuottamisesta, luonnon antimista ja paikallisesta sekä kansallisesta ruokakulttuurista pidetään huolta ja niitä hyödynnetään. Näitä tavoitteita edistämään syntyi Syökkö nää lähiruokaa? -hanke. Sen sisältöjen ja toimenpiteiden tavoite on ollut lisätä paikallisen ruoan arvostusta ja edistää yrittäjien yhteistyötä sekä keskenään että eri sidosryhmien kanssa. Näin alueen ihmisillä on jatkossakin mahdollisuus löytää kaupan hyllyltä lähiruokaa ja nauttia sitä koulussa, töissä ja ravintolassa. Tuottajilla ja jatkojalostajilla on työtä ja toimeentuloa. Alueen luontovahvuudet hyödynnetään. Tämä julkaisu on tehty kertomaan, mitä ja miten olemme tehneet kaiken edellä mainitun toteuttamiseksi. Uskomme, että tämä dokumentaatio tekee näkyväksi kolmen viime vuoden aikana saavutettuja tuloksia ja vaikuttavuutta. Kiitän lämpimästi kaikkia yhteistyökumppaneitamme, joita on paljon ja joita ilman työ ei olisi onnistunut. Erityisen kiitoksen haluan lausua mukana olleille yrittäjille, rahoittajalle, asiantuntijoille sekä aktiiviselle ohjausryhmällemme. Jarkko Kääriäinen, Elina Huurre ja Elina Vehkala ovat Maaseudun Sivistysliiton työntekijöinä tehneet erinomaista työtä. 6 Maukasta maalta Pohjoispohjalaista lähiruokaa 7

6 Lähiruoka on panostusta omaan alueeseen Jarkko Kääriäinen projektikoordinaattori Syökkö nää lähiruokaa? -hanke Mitä se lähiruoka oikein on? Tähän kysymykseen vastasin Syökkö nää lähiruokaa? -hankkeen aikana lukemattomia kertoja. Vastauksen voi ehkä parhaiten tiivistää näin: lähiruokaa suosimalla tuet oman alueesi kehitystä, maaseudun elinvoimaisuutta, ja samalla pidät huolta omasta terveydestäsi sekä ympäristöstäsi. Syökkö nää lähiruokaa? -hanke toimi Pohjois-Pohjanmaan alueella vuosien aikana ja teki paikallista elintarvikeyrittäjyyttä tutuksi suurelle kohderyhmälle: kaikenikäisille lähiruoan kuluttajille, yrityksille, oppilaitoksille sekä julkiselle sektorille. Eräässä hankkeen tapahtumassa joku kommentoikin, että jos vain syön ruokaa, taidan kuulua kohderyhmäänne, mikä mielestäni kuvasti osuvasti hankkeen toiminnan laajuutta. Kohderyhmän laajuuden lisäksi koko maakunnan kattava hankkeen toiminta-alue mahdollisti ehkä hieman totutuista poikkeavienkin tapahtumien toteuttamisen. Yksi esimerkki tästä on kesäkuussa 2013 järjestetty Ruokaralli-tapahtumaviikko. Ruokarallin aikana kiersimme Maaseudun Sivistysliiton, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton ja lukuisten paikallisten yhteistyökumppaneiden voimin lähes koko maakunnan päästä päähän keräten nimiä oman ruoan puolesta vetoavaan adressiin jalkaisin, pyörällä, hevosella, kaasuautolla, tervatulla soutuveneellä ja traktorilla kunnes matka päättyi Ouluun, jossa yli tuhannen allekirjoituksen adressi luovutettiin sateisena lauantaina maakunnan päättäjille. Ruokarallin lisäksi saatoimme olla Hailuodossa Bättre Folk -festivaalin yhteistyökumppanina tuomassa lähiruokaa festivaaleille, minkä jälkeen poimimme paikallisten huippukokkien kanssa villiyrttejä maastosta Sami Tallbergin johdolla ja pyrimme tuomaan paikallisia villikasveja paikallisten ravintoloiden ruokalistoille. Nämä tapahtumat toimivat myös esimerkkeinä yhdestä hankkeen ja koko Maaseudun Sivistysliiton toiminnan keskeisimmistä toimintamallista: yhteensaattamisesta. Yhteensaattamisen prosessissa tavoitteena on luoda edellytykset rikastavalle ja rakentavalle yhteistyölle alueen elintarvikeyrittäjien, hanketoimijoiden, julkisen puolen sekä muiden sidosryhmien välille. Yhteistyössä saadaan aikaiseksi huomattavasti enemmän kuin yksittäin toimimalla. Yhteistyön luominen alueen elintarviketoimijoiden kesken on ollut jokaisen hankkeen toteuttaman tapahtuman lähtökohtana heti tilaisuuksien ideointivaiheesta alkaen. Edellä mainittujen esimerkkien lisäksi hankkeen toimintaan kuuluivat syksyiset lähiruokamarkkinat ja muut pienemmät myyntitapahtumat, liiketoiminnallisia valmiuksia antavat työpajat, vaihtelevanaiheiset keskustelutilaisuudet, tutustumismatkat lähiruokakohteisiin maakunnan rajojen ulkopuolelle ja niin edelleen. Erilaisten tapahtumien kautta tarjosimme puitteet erilaisten ihmisten kohtaamisille, välitimme viestiä oman ruoan puolesta sekä pidimme asiaa keskustelujen aiheena myös mediassa. Autoimme lähiruokayrittäjiä löytämään toisensa ja hankintojen tekijät löytämään yrittäjät. Halusimme koputella perinteisiksi koettuja raja-aitoja ja kokeilla erilaisia yhteistyömuotoja ja tapahtumakokonaisuuksia turvallisten menetelmien lisäksi. Hanke on toiminnallaan tuonut lähiruokaa lähemmäksi maakunnan alueen kuluttajia ja aiheen parissa työskenteleviä. Toiminnan aikana on ollut ilo huomata yhteisöllisyyden kasvu yrittäjien parissa. Alueen toimijoilla on vahva tahto ja pyrkimys yhteistyön kehittämiseen ja alueen elinvoimaisuuden tukemiseen. Niin suuret kuin pienetkin yritykset ovat alkaneet vetämään yhtä köyttä suuremman tavoitteen saavuttamiseksi ja uusien yhteistyömallien löytämiseksi, jotta pientuotannon kysyntä kasvaa ja kotimaisen ruokatuotannon tulevaisuus turvataan. 8 Maukasta maalta Pohjoispohjalaista lähiruokaa 9

7 Ruokatuotannon parissa kuitenkin on vielä paljon tehtävää sekä ongelmia ratkaistavana. Suurimmat ongelmat liittynevät elintarvikealan yrittäjyyteen ja ennen kaikkea alan jatkumon luomiseen. Maatilayrittäjyyttä ei, hieman yleistäen, nähdä aina kaikkein houkuttelevimpana vaihtoehtona seuraavan sukupolven parissa, ja maatilojen ovia joudutaan sulkemaan. Mikä tähän neuvoksi kuinka yrittäjyys maaseudulla saadaan houkuttavammaksi? Tuleeko esimerkiksi tilojen automatisointi lisääntymään pienyrittäjän arjessa ja siten helpottamaan sitä? Tästä saadaan osviittaa kirjan viimeisessä luvussa, jossa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Sirkka Heinonen luo katsauksen maatalouden kehittämisen tulevaisuudenkuviin. Tulevaisuudesta saadaan myös paikallisia näkemyksiä Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen johtaja Leila Helaakosken haastattelusta. Mitä voimme osaltamme tehdä nyt? Muun muassa ruokakasvatus ja ruokaperinteiden vieminen eteenpäin sukupolvelta toiselle on työtä, jonka parissa toimiminen juuri nyt on ensisijaisen tärkeää. Mikäli viestiä paikallisen ruoan ja maaseudun yrittäjyyden merkityksellisyydestä ja tärkeydestä ei saada vietyä seuraaville sukupolville, tekee se myös työn tämän päivän aikuisten parissa osin merkityksettömäksi. Työtä maatalouden parissa tulee arvostaa ja maksaa yrittäjälle työstä kuuluva korvaus. Parhaimmillaan saat korvauksesta vastineeksi vasta myllyssä pussitetun, vieläkin lämpimän ohrajauhopussin vaikka mutin tekoa varten tai vastikään lypsetyn lehmän maitoa nautittavaksi lappapuuron kanssa. Tekemistä aiheen parissa on lähes loputtoman tuntuisesti. Voimme edistää asiaa yksittäisillä valinnoillamme valinta kerrallaan tehkäämme siis huomisestakin päivästä parempi suosimalla paikallista ruokaa vaikka jo tänä iltana, oman perheen päivällisellä. Otetaan perheen pienimmätkin alusta alkaen osaksi ruoanlaittoa ja ostosreissuja, etsitään alueen lähiruokayrittäjiä, sovitaan vierailuajasta ja käydään tutustumassa ruokien alkuperään. Muutos syntyy, kun me kuluttajina ja yrittäjinä sitä vaadimme. Toivon tämän julkaisun tuovan lukijoilleen viihdyttävän mutta asiapitoisen kuvan Pohjois-Pohjanmaan ruokatuotannon nykytilanteesta. Kirja koostuu niin maakunnan alueella vaikuttavien asiantuntijoiden kuin myös valtakunnallisesti elintarvikesektorin kehittämisen parissa toimivien henkilöiden näkemyksistä, alueen tuottajatarinoista, kuluttajien ruokamuistoista ja tulevaisuuskatsauksesta. Halusimme lisäksi lisätä julkaisun loppuun oppaat kahdesta Syökkö nää lähiruokaa -hankkeen kysytyimmästä aiheesta, hankintalainsäädännöstä ja alueen elintarvikealan yrittäjistä. Julkaisun tavoitteena on nostaa esille aiheita ja näkökulmia, joihin Syökkö nää lähiruokaa? -hankkeen kanssa tartuimme ja joihin tulee tarttua myös tulevan EU-ohjelmakauden aikana toteutettavissa hankkeissa, jotta alueemme omavaraisuus ja lähituotannon kasvu jatkaisivat kasvamistaan. 10 Maukasta maalta Pohjoispohjalaista lähiruokaa 11

8 Lähiruokaa totta kai! Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Lähiruokatrendi jatkaa vahvistumistaan. Kuluttajakysynnän kasvun lisäksi lähiruoan suosion kasvattamisella on vahva poliittinen tuki, sillä sen edellytyksiä luvattiin parantaa Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa. Valtioneuvosto hyväksyi lähiruoan kehittämisohjelman toukokuussa 2013 ja samalla tunnusti lähiruoan merkityksen myös tulevaisuudessa, sillä ohjelma sisältää tavoitteet ja kehittämisen linjat pitkälle tulevaisuuteen, vuoteen 2020 saakka. Ohjelman luonteen mukaisesti sen keinovalikoimassa on lähinnä hallinnon toimia, mutta tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan koko lähiruokasektorin sitoutumista ja yhteistyötä. Ohjelman kehittämistoimenpiteet ovat valtakunnallisia, mutta se ohjaa myös alueellista ja paikallista kehittämistä antamalla niille linjat ja tavoitteet, jotka kukin toimija sovittaa omaan työhönsä. Näin saamme yhteisvoimaa ja vaikuttavuutta. Lähiruokaohjelma määrittelee lähiruoan paikallisruoaksi, joka edistää oman, noin maakuntaa vastaavan alueen taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria ruoaksi, jonka raaka-aineet tulevat omalta alueelta ja joka jalostetaan ja markkinoidaan omalla alueella. Näin halutaan osoittaa lähiruoan erityisasema muun laadukkaan kotimaisen elintarviketuotannon osana. Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö tutkimuksen mukaan yritykset hankkivat tuotteensa pääraaka-aineen omasta maakunnasta, elleivät sitten tuota sitä itse. Oman alueen merkitys tuotteiden päämarkkina-alueena on myös vahvistunut. Monet muutkin indikaattorit osoittavat, että lähiruoan eteen tehty työ kantaa hedelmää: elintarvikealan yritysten määrä on hienoisessa nousussa, ja lähiruokaan ja luomuun erikoistuneiden myymälöiden määrä jatkaa kasvuaan. Samoin ruokapiirien määrän nousu ja maatilojen kiinnostus suoramyyntiin osoittavat, että lähiruoalla on kantavuutta. Tilastokeskuksen viimeisimmät tiedot osoittavat jalostusarvon kasvaneen edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvua on koko elintarvikealalla, mutta kokoluokittain tarkasteltuna kasvu on kohdistunut suuriin, pieniin ja mikroluokan yrityksiin, kun taas keskisuurissa yrityksissä on notkahdus sekä jalostusarvossa että toimipaikkojen määrässä. Tässä onkin yksi kehittämistoiminnan haasteista, sillä keskisuurista yrityksistä pitäisi löytyä suurin tuotevolyymien, työllisyyden ja vientitoiminnan kasvu. Käynnissä oleva Helsingin yliopiston tutkimus lähiruoan aluetaloudellisista vaikutuksista osoittaa lähiruoan tuottamisen moninaiset säikeet ympäröivään talouteen. Alustavat tulokset osoittavat yksiselitteisesti oman alueen ruokatuotteen jalostamisen ja kuluttamisen vaikuttavan koko alueen työllisyyteen ja kansantalouteen. Olenkin vahvasti sitä mieltä, että lähiruoka on yksi tulevaisuuden työllistämisen avainsektoreista, sillä pieniltäkin tuntuvista puroista kasvaa yhteen saattamalla iso virta. Lähiruokaa tuottamalla ja käyttämällä voimme myös vahvistaa ja kehittää omaa rikasta ruokakulttuuriamme, lisätä alkutuotannon elinvoimaisuutta, edistää kestävän kehityksen mukaista yritystoimintaa sekä edistää alkuperäisrotujen ja -lajikkeiden säilymistä ja luonnon monimuotoisuutta. Lähiruoka antaa kasvot tuottajalle tuotteen takana ja kuluttajille lisää valinnanvapautta, ja lyhyemmät jakeluketjut parantavat ruoan jäljitettävyyttä. Lähiruoka antaa lisäarvoa kauppojen ja ammattikeittiöiden valikoimiin, ja se on loistava mahdollisuus myös alueiden imagon rakentamiseen; laadukas lähiruoka on valtti niille matkailuyrityksille, jotka alallaan haluavat toimia edelläkävijöinä. Lähiruoka on erityisesti osa vihreän talouden rakentumista, jonka kehittämistyön alussa me kaikki vasta olemme. Viedään lähiruokaa yhdessä eteenpäin siitä kiittävät niin kansantalous, ympäristö, kuluttaja kuin tuottajakin! 12 Maukasta maalta Pohjoispohjalaista lähiruokaa 13

9 Paras ruoka tulee läheltä Anni-Mari Syväniemi ruokakulttuuriasiamies Maataloustuottajien keskusliitto Suomalainen ruokakulttuuri on moniulotteinen elävä kokonaisuus, joka kehittyy kaiken aikaa. Jokainen meistä suomalaisista pitää yllä ja luo ruokakulttuuria päivittäisillä ruokavalinnoillaan niin kodeissa kuin ammattikeittiöissä, arjessa ja juhlassa. Ruokakulttuuriamme leimaavat vahvasti puhdas luonto, metsä antimineen, pohjoisen ilmanalan ja valon kypsyttämät maut. Makupalettimme on erittäin selkeä ja samalla rikas. Lisää makua ja jännitystä kulttuuriimme tuovat kansainvälisyys ja uudet trendit maailmalta. Ruokakulttuuria saa ja pitääkin tuunata! Ruokamuoti oikuttelee ja saa oikutellakin. Keskusteluun ovat nousseet vuorotellen eri tuotantomuodot, eläinten olosuhteet, ympäristö, erilaiset ruokavaliot, lisäaineet ja ruoan alkuperä. Muoti-ilmiöt pitävät yllä keskustelua ja kiinnostusta ruokaa ja sen ilmiöitä kohtaan. Kuluttajien tottumukset ovat kuitenkin melko piintyneitä ja niiden muutokset usein paljon hitaampia ja vähäisempiä kuin muodin ääri-ilmiöt antaisivat ymmärtää. Lähiruokakeskustelu ja viime vuosien ruokakohut ovat lisänneet selvästi kuluttajien tietoisuutta ruoan alkuperästä, joka on aina maatilojen pelloilla ja navetoissa. Ruoalla on aina tekijänsä pellolta pöytään. MT- K:n, MSL:n ja ajatuspaja e2:n toteuttama tutkimus suomalaisten ruoka- ja maatalousasenteista (2014) kertoo, että suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa ja pitävät sitä turvallisena. Kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuus halutaan turvata. Tämä näkemys on entisestään vahvistunut, ja nyt yhdeksän kymmenestä arvioi, että kotimaista ruoantuotantoa tarvitaan. Suomalainen ruoantuotanto tarvitsee menestyvän elintarviketeollisuuden rinnalle ehdottomasti paljon menestyviä pieniä ruoka-alan yrityksiä. Jos oma maamme ei tuota herkullisia vaihtoehtoja ja makujen valikoimaa, tuontiruoan osuus kasvaa entisestään. Pk-yrityssektorilla on myös paljon vientimahdollisuuksia, koska skandinaavinen keittiö makupaletteineen on nyt maailmalla hyvässä huudossa ja suomalainen ruoka on tunnetusti puhdasta ja laadukasta. Pohjoismainen ruokakulttuuri, sen selkeys ja upeat raaka-aineet, suoranaiset superruoat, herättävät kiinnostusta. Tämä tuo hienoja mahdollisuuksia suomalaisille ruokatoimijoille, niin pienille kuin isoille. Lähiruokayrityksillä ja niiden herkkutuotteilla on nyt kysyntää. Lähiruoan saatavuus on parantunut huimasti viime vuosina. Kaupan keskusliikkeet ketjuineen ovat olleet kiitettävän kiinnostuneita kehittämään paikallisen ruoan valikoimaansa, ja asian eteen on tehty ruokaketjussa töitä. Samaan aikaan lähi- ja luomuruokakauppojen määrä ja suoramyynti tiloilta ovat kasvaneet selkeästi. Samoin erilaiset nettikaupat ovat tulleet mukaan lähiruokamarkkinoille. Syksyllä 2013 tehdyn kyselyn mukaan yli puolet aikuisista on ostanut elintarvikkeita suoraan tuottajilta, eniten toreilta ja tiheämmin kesäaikaan. Eteläisessä Suomessa suositaan toreja, päivittäistavarakauppoja ja maatilatoreja muuta maata useammin. Kolmannes niistä, jotka eivät olleet ostaneet viimeisen vuoden aikana, voisi hyvinkin seuraavan vuoden aikana tehdä suoraostoja. Jos suoramyyntitarjonta olisi tiedossa, suoraan tuottajilta ostavien kuluttajien osuus voisi kiinnostuksen perusteella nousta 70 prosenttiin. Jatkossakin elintarvikkeiden suoraostoja tehtäisiin mieluiten toreilta ja päivittäistavarakaupoista mutta nykyistä enemmän myös suoraan tiloilta ja pienyritysten myymälöistä sekä maatilatoreilta. Myös kuntien hankkimien ruokien alkuperä keskusteluttaa suomalaisia. Vahvassa on ollut käsitys, että hankintalainsäädäntö estäisi paikallisen ruoan ja lähiruokatuotteiden pääsyä kuntalaisten lautasille. Lainsäädäntö sinällään ei kuitenkaan estä mitään, mutta käytäntö on osoittanut, että tar- 14 Maukasta maalta Pohjoispohjalaista lähiruokaa 15

10 vitaan paljon työtä sen eteen, että paikalliset raaka-aineet saadaan käyttöön oman kunnan tai maakunnan alueella. Jatkossakin on lisättävä sekä ruoan tuottajien ja tekijöiden että hankintaihmisten tietoa ja osaamista paikallisista hankinnoista. Lähiruoan suosio on tullut jäädäkseen! Voimme iloita siitä, että paljon on saatu aikaan. Iso osa lähiruoan edistämisessä on ollut erilaisilla lähiruokahankkeilla, jotka ovat tuoneet yhteen ruoan tuottajat ja jatkojalostajat, kuluttajat ja ruokapalveluiden ammattilaiset. Lähiruokamarkkinoita on päästy kehittämään yhteistyössä löytäen luovia ratkaisuja haasteiden edessä. Monipuolista ja -alaista yhteistyötä on varmasti hyvä jatkaa ja innovaatioita kehittää myös tulevalla EU-ohjelmakaudella. Lähiruoka kiinnostaa suomalaisia myös tulevaisuudessa. Pohjoispohjalainen ruokaperinne ja -kulttuuri Maija-Liisa Tausta-Ojala toiminnanjohtaja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Ruoka liittyy jokaisessa paikassa alueeseen, kulttuuriin ja tapoihin. Myös Pohjois-Pohjanmaalla on vuosisatojen kuluessa selvitty kulloinkin saatavilla olevalla ruoalla, ja ihmiset ovat hakeneet erilaisia tapoja kerätä, pyydystää, viljellä, kasvattaa, valmistaa ja syödä ruokaa niin arjessa kuin juhlassa vuoden kiertokulun mukaan. Pohjoispohjalainen ruokaperinne on moni-ilmeinen. Meille on levinnyt läntisiä ruokavirtauksia, kuten happamanmakeat ruoat: perunalimppu, setsuuri ja perunalaatikko. Osassa maakuntaamme taas ovat edelleen jokapäiväisiä itäisestä leipäperinteestä taas happamat limput. Kaupungeissa ja maalaiskylissä ruokatarvikkeet ja -tavat ovat poikenneet toisistaan. Rannikon kaupungeissa saatiin ulkomailta tuotuja ruokatarvikkeita 1700-luvulta lähtien vilkastuneen merenkulun myötä, joten kaupunkien porvariston ruokapöydät olivat hyvinkin kansainvälisiä. Uudet virtaukset levisivät sitten hitaasti sisämaahan päin. Uusia ruokia ja ruokailutapoja levisi myös pitokokkien kautta juhlien tarjoiluissa erityisesti 1800-luvun lopusta lähtien. Maakuntamme ruokakulttuurin katsotaankin yleensä jakaantuvan itäiseen ja läntiseen sekä siirtymäalueen ruokakulttuuriin. Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi ja osittain Utajärvi kuuluvat itäiseen alueeseen, jossa esimerkiksi piimä oli itsestään hapantunutta lyhyttä piimää, läntisellä alueella piimä taas oli pohjapiimän avulla hapatettua pitkää piimää. Läntisellä alueella maidosta keitettiin heraa, makeaa juustoa, ja tehtiin verimakkaroita, jotka eivät itäisellä alueella kuuluneet ruokapöytiin. Lei- 16 Maukasta maalta Pohjoispohjalaista lähiruokaa 17

11 pävartaat tai leipähäkit olivat tuttuja maakuntamme pirteissä. Reikäleipää tai orsileipää leivottiin vain muutaman kerran vuodessa, rieskaa taas tehtiin jopa viikoittain. Oulun läänin talousseura perustettiin vuonna 1828 ihmisten olojen kohentamiseksi. Ensimmäisissä Talousseuran jakamissa ruoanvalmistusohjeissa käsiteltiin jäkälän käyttöä petun sijasta hätäleipien valmistuksessa; hätäleipää jouduttiin tuolloin leipomaan yleisesti osassa maakuntaamme. Viljelykasveista ohra, kaura, vehnä ja ruis olivat meillä viljelyksessä jo 1800-luvun alussa, tosin vehnän viljely loppui 1860-luvun katovuosien aikana useiksi vuosikymmeniksi. Juurikasveista nauris oli jokapäiväinen eväs ennen perunaa, jota vähitellen alettiin viljellä ja syödä 1830-luvulta lähtien. Vuosisadan loppupuolella aloitettiin ryytiviljelyn laaja edistämistyö ja kasvisten käytön opastaminen ruoanvalmistuksessa pitämällä kasvikeittokursseja. Sipulinviljelyn taito levittäytyi Koillismaalle 1800-luvun puolivälissä Vienan Karjalan erakkomunkkien luostariyhdyskuntien kautta. Sipuli onkin ollut Kuusamossa, Posiolla ja Pudasjärvellä aina 1930-luvulle saakka hyvin tärkeä myyntituote. Maidon ja lihan tuotannon edistämistyö alkoi 1800-luvun puolivälissä, ja voita riitti jopa vientiinkin. Koillismaalla porot olivat tavallisia eläimiä ja poronliha siten ruokapöydän normaali raaka-aine. Luonnon antimia, kalaa, riistaa ja marjoja on ollut kaikkialla saatavissa ja niitä on käytetty ruoaksi. Säilöminen ja varastoiminen helpotti selviytymistä pyyntikaudesta ja satokaudesta toiseen. Nykyään ruokapöytämme koostuu varsin laajasta ruoka-ainemäärästä. Osa ruoasta on tunnistettavaa paikallista ruokaa, iso osa tasaista massaruokaa ja osa selvästi tuontiruokaa. Matkailun ja liikkumisen lisääntyessä ruokapöytämme saa koko ajan uusia ruokia ja raaka-aineita. Samalla ruokaperinteemme muuttuu kertoen aina kulloisenkin ajan ihmisten elintavoista ja arvoista. Osa ruoista katoaa ja osa jää elämään pidemmäksi aikaa. Perheiden ja sukujen ruokaperinteet ovat perinteisesti siirtyneet äitien, tyttärien ja miniöiden kautta. Tänä päivänä vanha perinne on jäänyt taka-alalle. Kodeissa ei enää tehdä kaikkia ruokia, eivätkä ruokaperinteet siten siirry luontevasti seuraavalle sukupolvelle. Onneksi ruokaperinnettä on kerätty eri puolilla maakuntaamme, ja monissa pitäjissä on julkaistu perinneruokakirjoja. Paikallisruoan ja lähiruoan suosion lisääntyessä voisi odottaa myös paikallisen ruokaperinteen uutta nousun kautta. Samoin kiinnostus esivanhempien elämän tutkimiseen johdattaa myös vanhan ruokaperinteen löytämiseen ja kokeilemiseen. Meidän on pidettävä huoli siitä, että alueellamme myös tuotetaan ja viljellään monipuolisesti korkealuokkaisia raaka-aineita, jotta voimme valmistaa hyvää paikallista perinteeseen pohjautuvaa lähiruokaa. Pohjoispohjalaista ruokakulttuuria voisi hyödyntää nykyistä paljon enemmän erityisesti paikallisruokana, pienimuotoisessa elintarviketuotannossa, ravintoloiden tarjonnassa, julkisissa ammattikeittiöissä ja tietysti kodeissa. Oulu tunnetaan rössypotuista rössyn valmistus kuuluu meille. Makiajuusto tai juhannusjuusto on alueemme erikoisherkku, jota tehdään edelleen kodeissa ja pienissä juustoloissa. Ohrarieska ja suolakala on monen matkailijan kotituliainen, joka maistuu meille itsellemmekin. Meidän tuleekin itse arvostaa omaa ruokakulttuuriamme ja tuoda sitä esiin. 18 Maukasta maalta Pohjoispohjalaista lähiruokaa 19

12 Ruokamatkailun mahdollisuudet Tässä on kalaa ja mätiä Pidän tästä, koska emme voi syödä kerralla niin paljoa. Tykkäämme syödä useita eri ruokia samalla kertaa ja kala-annokset ovat meille sopivia. Tässä on paljon eri värejä ja ruokien väri ja värierot ovat mielenkiintoisia. (mies, Japani, Ville Tillgrenin opinnäytetyö) Kristiina Havas matkailun lehtori Kristiina Jaakonaho tutkimusmenetelmien lehtori Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, hotelli-, ravintola- ja matkailualan koulutusyksikkö Ruokamatkailu on noussut maailmalla yhdeksi matkailualan kiinnostavimmista trendeistä. Ruoan merkitys matkailuelämyksessä kasvaa nopeasti. Yhä useampi matkailija hakee tietoisesti matkastaan ruokailuelämyksiä ruoka voi olla matkakohteen valintaperuste. Ruoan ja paikallisen kulttuurin tulisi nivoutua vahvasti yhteen. Selkeästi ja positiivisesti erottuvat ruokalajit ja juomat profiloivat kohteen. Matkakohteen ruokia voidaan kokeilla ennen matkaa kotona ja nauttia matkan jälkeen kotona matkaa muisteltaessa. Elämyksellisissä paikoissa asiakas voi osallistua tarinaan osallistumalla raaka-aineiden hankintaan ja kokkaamiseen tai vaikkapa reseptin muokkaamisella. Vuonna 2012 Suomen matkailuviennin arvo oli 4,2 miljardia euroa; kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 4,9 %. Elintarvikeviennin arvo oli 1,4 miljardia euroa ja kasvu 6 %. Suomessa tuotettu ruoka on Euroopan kärkeä. Meillä on edelleen vahvuuksia, joilla voimme erottua pohjoismaisessa rintamassa. Suomen matkailumaabrändin tueksi tuotetuista markkinointiteemoista Cultural Beat -teema pitää sisällään myös suomalaisen elämäntavan ja ruokakulttuurin. Matkailu on tänään entistä enemmän lifeseeing ja aiempaa vähemmän sightseeing. Matkailija haluaa tutustua suomalaiseen elämäntapaan. Ruokamatkailu tarjoaa tähän hienot mahdollisuudet! Selvitimme ruokamatkailun mahdollisuuksia HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun RUOKA & MATKAILU -hankkeessa, jonka ensimmäinen vaihe päättyi jouluna Hankkeessa analysoitiin kaupunkien ulkopuolisia matkailualan yrityksiä ja haettiin malleja ruoka- ja matkailutuotteiden kehittämiseksi. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin neljäntoista matkailualan yrityksen edustajat ja havainnoitiin näitä yrityksiä elämyssilmälasien läpi. Niiden ruokaan liittyvät tuotteet ja prosessit analysoitiin, ja analyysin perusteella mallinnettiin hyvät käytänteet ja laadittiin kehittämismallit sekä uudet työkalut ja tuotesuositukset yrittäjien ja kehittäjien käyttöön. Ne liittyivät esimerkiksi verkosto- ja jakelukanaviin, logistiikkaan, tuotteistamiseen ja kannattavuuteen. Hankkeessa etsittiin ratkaisuja ruokamatkailun kipupisteisiin. Elämyksellisen ruokamatkailutuotteen suunnittelussa ja rakentamisessa kannattaa hyödyntää palvelumuotoilun prosessia. Liikkeelle lähdetään asiakasymmärryksestä: mitä asiakas odottaa ja miten hän palvelun kokee? Hankkeessa tehtyjen opinnäytetöiden kyselyvastauksissa korostuivat ulkomaalaisten asiakkaiden kiinnostus kalaa, myös järvikaloja kohtaan. Matkailijat haluavat syödä casual-tyyppisissä ravintoloissa, kauppahalleissa ja toreilla sekä kotiruokatyyppisissä ravintoloissa. Lapsiperheet puolestaan kohtasivat matkoillaan liian raskasta ruokaa. 20 Maukasta maalta Pohjoispohjalaista lähiruokaa 21

13 Ruokamatkailun checklist Ruokamatkailun oleellisimmat asiat yrittäjän näkökulmasta: Ruoan hyvä maku Tuote, tuotteistaminen kunnossa; kohde on kokonaisuus Asiakasymmärrys; räätälöity ja välitön palvelu Hinnoittelu; pyydetään tarpeeksi korkea hinta Miljöö, sisustus, estetiikka Sijainti; opasteet, näkyminen, kuuluminen, markkinointi ja myynti Paikallisuus, perinteisyys, suomalaisuus ei tavanomaisuus Verkottuminen alueen yritysten kanssa Yrityksellä ja tuotteella kasvot ja tarttuva tarina Osaava henkilökunta, joka on ylpeä omasta työstään Yhteistyö paikallisten tuottajien ja toimijoiden kanssa, myös logistiikassa Sesonkien hyödyntäminen Asiakkaalla mahdollisuus osallistua Yksi haaste lähiruoan ja matkailuyritysten saattamisessa yhteen on se, että toimijat eivät tunne toisiaan tai toistensa toimintatapoja. Elintarvikeyritykset eivät näe matkailuyrittäjiä potentiaalisina asiakkaina. Lähiruoan hankinnan järkeistäminen (kuka hakee, kuka tuo, kuka noutaa) vaatii vielä panostuksia, ja näitä kysymyksiä on sivuttukin useissa suomalaisissa lähiruokaan liittyvissä hankkeissa. Nyt olisi aika tehdä konkreettisia toimia esimerkiksi yhteisten hankintaverkostojen luomiseksi; matkailuyrityksillä on suuret määrät ruoantoimittajia, ja tavaran noutaminen itse on työllistävää. RUOKA&MATKAILU -hankkeessa hahmoteltiin potentiaalisia logistiikkamalleja ratkaisuksi. Sesonkeja olisi syytä hyödyntää painokkaammin. Menuja ei välttämättä tarvitsisi haarukoida täysin tarkkaan valmiiksi, vaan käyttää niitä raaka-aineita, joita on saatavilla. Marjoille, sienille ja villiyrteille kaivataan seuraavan polven kerääjiä. Matkailuyrittäjä haluaisi hyödyntää luonnon antimia, kuten kyyhkystä, hanhea ja niin edelleen, mutta riistan samoin kuin kalankin käyttö on lainsäädännön vuoksi erittäin haasteellista. Lähijuomien saatavuudessa on oltava hereillä, niitä ei tyrkytetä. Menestyäkseen matkailuyrityksen kannattaa keskittyä ydintoimintaansa, siihen, mitä osataan parhaiten. Muu ostetaan alihankintana. Hiljaisina aikoina yritys voi olla kiinni. Oman tuotannon, jatkojalostuksen vaikkapa palvaamo, leipomo, kasvimaa, itse kerääminen kustannukset on hyvä laskea tuotteen hintaan sisälle. Myös korkea omavalmistusaste nostaa työvoimakuluja. Osalla matkailuyrityksistä on hyvin selkeät katetavoitteet. Osassa puolestaan tehdään tuntumalla markkinahinnoittelu on valloillaan. Hinnoittelun erilaistaminen segmenteittäin on aika vähäistä. Tavoitekatteet vaihtelevat suuresti; ruoassa niiden pitäisi olla yli 70 %, jotta jää voittoakin. Matkailuyrityksellä tulee olla joiltakin osin aidosti kilpailijoista poikkeava liikeidea. Puhdasta, monipuolista ruokamatkailutuotteita sanan varsinaisessa merkityksessä ei oikein vielä Suomessa ole. Tällä tarkoitamme pitkälle mietittyjä ja tuotteistettuja kokonaisuuksia. Erittäin hyviä potentiaalisia ja jo toimivia ratkaisuja on toki jo löydettävissä. 22 Maukasta maalta Pohjoispohjalaista lähiruokaa 23

14 Teesimme tulevaisuuden suomalaisen ruokamatkailun menestymiselle: Verkottuminen, ruokamatkailureitit, ruokamatkailuun liittyvät teematuotteet Realismia on, ettei Suomen maaseudulle kannata rakentaa, ainakaan vielä, viimeisen päälle fine dining -paikkoja Paikalliset asukkaat on saatava asiakkaiksi Uskallus hinnoitella rohkeasti, myyntikate ruoassa 70 % tai enemmän Menestyvä, kannattava ruokapaikka maaseutumaisessa ympäristössä tarvitsee ympärilleen aktiviteetteja ja paketointia: esimerkiksi kesäteatteria, kävelyreittejä, luontoa, tunturiavantoa, hiihtolatuja, järven, majoitusta, kulttuurikohteita, kokkauskursseja, koskikelluntaa, hittituotteita, historian, merkkihenkilön Yleensä tilausravintolana toimiminen walk in -asiakkaiden lisäksi on hyvä ratkaisu, ja kausiluontoisuus voi olla yksi vaihtoehto Omaa tuotantoa ja jatkojalostusta saadaan omien tuottajien kuten sopimusviljelijöiden kautta On oltava houkutteleva työnantaja, osaavaa henkilöstöä vaikea saada, lähihenkilökunta tärkeä Ruokatuotteen on oltava kunnossa Lähteet: Lisätietoa: 24 Maukasta maalta Pohjoispohjalaista lähiruokaa 25

15 Pohjois-Pohjanmaan elintarviketuotanto Jarkko Kääriäinen projektikoordinaattori Syökkö nää lähiruokaa? -hanke Pohjois-Pohjanmaata kutsutaan alueella toimivien maaseudun kehittäjien parissa leikkisästi elintarviketuotannon Pikku-Suomeksi. Maakunnan alue on maantieteellisesti laaja poikkileikkaus länsirannikolta itärajalle ja tarjoaa siten monipuoliset mahdollisuudet yrittää elintarvikealalla niin kalastuksen, poronhoidon kuin vaikkapa luonnontuotteidenkin parissa. Kesäpäivien pituus antaa esimerkiksi pohjoisen perunalle ja mansikalle niiden maun ja herkullisen koostumuksen. Pohjois-Pohjanmaa tunnetaan alkutuotannon saralla ennen kaikkea perunan- ja maidontuotannostaan. Ne ovat muodostuneet eräänlaisiksi maakunnan ruokaidentiteetin kulmakiviksi, eikä ihme maakunta on maan suurin maidontuottaja ja tuottaa 75 % Suomessa tuotetuista siemenperunoista. Maakunnan ruokatuotanto ei suinkaan rajoitu pelkästään näihin osa-alueisiin alue ei ole saanut leikkisää lisänimeään turhaan. Vahvaa osaamista ja ammattimaista toimintaa löytyy muun muassa kalastuksen, viljan ja luonnontuotteiden parista. Kuusamossa pääpaino on kalastuksella ja riistalla, kun taas Oulun eteläiseltä puolelta löytyy paljon muun muassa marjojen kasvattajia ja jalostajia. Seuraaviin kappaleisiin on koottu tarinoita sekä kirjoituksia asiantuntijoilta, yrittäjiltä ja kuluttajilta. Kappaleet kertovat tuoteryhmittäin perunasta, liha- ja maitotaloudesta, kalasta, viljasta sekä luonnontuotteista. Kappaleiden lopusta löytää lisäksi tiiviin faktapaketin. Syökkö nää lähiruokaa? -hanke on tehnyt maakunnan alueen elintarvi- ketuotannon monimuotoisuutta tutuksi niin kuluttajille kuin kaupunkien päättäjille. Yksi hankkeen suurimmista ja näkyvimmistä tapahtumista on ollut syksyisin järjestettävä Lähiruokamarkkinat, johon koottiin vuosittain alueen kiinnostavimmat yritykset sekä ruokaan liittyvä laadukas ohjelma. Vuoden 2012 lähiruokamarkkinoilla on myös kerätty seuraavista kappaleista löytyvät ruokamuistot. Näimme ruokamuistojen jakamisen osana julkaisuamme erittäin tärkeäksi. Menneiden vuosikymmenien ruokaperinteiden ja -muistojen jakaminen tuleville sukupolville tuo konkreettisesti esiin ajan, jolloin oli itsestään selvää käyttää ruokien raaka-aineina läheltä saatavia elintarvikkeita. 26 Maukasta maalta Pohjoispohjalaista lähiruokaa 27

16 Peruna Pohjoispohjalainen perunantuotanto Aki Aunola toiminnanjohtaja Luonnosta Oy Pohjois-Pohjanmaa on Kristiinankaupungin tienoon ohella Suomen merkittävin perunantuotantoalue ja samalla myös maailman pohjoisin ammattimaisen perunanviljelyn keskittymä. Suurin osa alueen perunantuotannosta on keskittynyt kahdelle pääalueelle: Tyrnävälle ja Liminkaan, joissa viljellystä perunasta noin puolet on maailmanlaajuisestikin huippulaatuista siemenperunaa, sekä Kalajoen seudulle, jossa on keskitytty erityisesti ruoka- ja ruokateollisuusperunaan. Se, miksi perunaa viljellään juuri Pohjois-Pohjanmaalla, johtuu suurelta osin perunalle soveltuvista maista, mutta on mukana aimo ripaus sattumaakin. Jossakin vain on aloitettu, ja pikku hiljaa yhä useammat ovat seuranneet perässä. Tällä tavalla jostakin paikasta on tullut esimerkiksi perunapitäjä ja toisesta maitopitäjä. Peruna saapui Suomeen 1700-luvulla todennäköisesti saksalaisten työläisten ja Pommerin sodasta palanneiden suomalaisten sotilaiden mukana. Pikku hiljaa peruna levisi yhä pohjoisemmaksi ja syrjäytti perinteisen viljelykasvin nauriin. Eräällä tyrnäväläisellä viljelijällä on tallessa perunan viljelyohjekirja 1800-luvun puolivälistä. Niillä opeilla perunanviljely onnistuu periaatteessa vielä tänäkin päivänä. 28 Maukasta maalta Peruna 29

17 Aina 1970-luvun lopulle asti Oulun alueen tunnetuinta perunaa oli Kellon peruna, jota kasvatettiin Haukiputaan hyvillä hiekkaisilla mailla. Tyrnävän alueen kasvuun yhdeksi merkittävimmistä perunanviljelyalueista johti vuoden 1974 katovuosi, jolloin Suomeen jouduttiin ostamaan suuria määriä siemenperunaa ulkomailta, pääosin Skotlannista, Hollannista ja Tanskasta. Sen jälkeen Suomessa alettiin panostaa perunan ja erityisesti siemenperunan viljelyyn, ja seuraavan kesän kokemukset uudesta siemenestä olivat niin hyvät, että valtio päätti alkaa kehittää maan omaa siemenperunatuotantoa. Vuonna 1976 perustettiinkin Suomen Siemenperunakeskus. Sen päätettiin sijoittaa Tyrnävälle, jonka erinomaiset hiekkamaat ja vähäinen aiempi perunanviljely puolsivat valintaa. Kalajoen ja siihen nyttemmin liitetyn Himangan alueet nousivat samanaikaisesti ruoka- ja ruokateollisuusperunan tuotannossa Suomen parhaimmistoon. Tänä päivänä alueella sijaitsee useita Suomen suurimpia perunapakkaamoita, jotka toimittavat merkittävän osan suomalaisessa vähittäiskaupassa myytävistä perunoista. Perunan pakkaamisessa ja varastoinnissa käytetään nykyään erittäin paljon teknologiaa. Tämän päivän perunapakkaamo ei olekaan enää stereotyyppinen multainen varasto, vaan puhdas ja viihtyisä tuotantolaitos. Viljelytoiminnan lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla toimii useita merkittäviä perunaa jalostavia yrityksiä. Raaheen nykyään kuuluvassa Vihannissa sijaitsee Suomen suurin perunaa jalostava tehdas Pohjolan Peruna, jonka tuotteita ovat muun muassa ranskanperunat, esikypsennetyt vakuumituotteet, valmismuusit sekä perunahiutaleet. Yrityksen kuluttajatuotteet tunnetaan Mummon- ja suurtaloustuotteet Mestari-brändistä. Toinen iso kuluttajatuotteita valmistava yritys on pyhäntäläinen Real Snacks, jonka perunalastuja saa kaupoista ympäri Suomen. Muita merkittäviä perunaa jalostavia yrityksiä ovat muun muassa kuorimot Tervakankaan Peruna Siikajoella ja Pottumies Utajärvellä. Pohjoispohjalaista perunaa käyttää myös kannukselainen jalostaja Pitkäsen Peruna, vaikka sijaitseekin pari kilometriä Keski-Pohjanmaan puolella maakuntarajaa. Näiden lisäksi on myös useita yrityksiä, joiden tuotteissa peruna näyttelee merkittävää osaa. Perunanviljely ja siihen liittyvä teollinen toiminta ovat kehittyneet isoin harppauksin viime vuosikymmeninä. Tilakoot ovat kasvaneet, ja odotettavissa on edelleen kasvua, sillä pienten yksiköiden on vaikea pystyä investoimaan nykyaikaisen viljelyn vaatimia koneita ja kalustoa. Sama kehitys on näkynyt myös teollisuudessa ja pakkaamoilla. Toisaalta se, että lähiruoasta puhutaan nyt enemmän kuin ennen, on antanut pienemmillekin toimijoille uusia mahdollisuuksia kehittää toimintaansa. Perunatiloilla on myös käynnissä sukupolvenvaihdosten aika, sillä suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Tämä näkyy siinä, että nuoria viljelijöitä on nykyään aiempaa enemmän. Peruna-alalla on edelleen vetovoimaa. Pohjoispohjalaisen perunantuotannon tulevaisuus näyttää hyvältä, vaikka haasteiltakaan ei tulla välttymään. Pohjoisen kylmät talvet auttavat pitämään maaperän puhtaana eteläistä Suomea ja erityisesti Keski-Eurooppaa paremmin. Mahdollisesti lämpenevä ilmasto saattaa kuitenkin lisätä tautiriskiä. Toisaalta pidentyvä kasvukausi mahdollistaisi suuremmat sadot. Pohjois-Pohjanmaalla on yli asukasta, joten alue muodostaa merkittävänkokoisen kuluttajapohjan. Kaiken lisäksi pohjoispohjalaiset ovat aina arvostaneet perunaa yhtenä ruokapöydän peruselementtinä; mikäpä sen parempaa kuin että kaiken tarvittavan perunan löytää helposti omasta maakunnasta. 30 Maukasta maalta Peruna 31

18 Potut lastuina Real Snacks Katariina Vuori Tehdashallissa mutkittelevaan valtavaan masiinaan syötetään multaisia perunoita. Varttia myöhemmin laitteen toisesta päästä putkahtaa maailmaan rapiseva pussi perunalastuja. Perunalastulinja on täysautomatisoitu, pyhäntäläisen Real Snacks Oy:n toimitusjohtaja Mikko Tahkola selittää. Perunalastujen valmistamisen paikkakunnalla aloitti Pyhännän Einestuote vuonna Pyhännän tehdas oli ensimmäinen manner-suomessa toimiva perunalastutehdas ja on ainoa tänäkin päivänä. Raisio-yhtymä osti tehtaan 1984 mutta päätti luopua snacks-tuotteiden valmistuksesta vuonna Aiemmin metsäkonealalla toiminut Tahkola päätti tuolloin tarttua tilaisuuteen. Tuotantotilat vaihtoivat omistajaa ja Real Snacks Oy sai alkunsa. Tahkolaa houkutteli perunalastutehtaan puikkoihin ensisijaisesti yrittämisen hinku, mutta tuotteista oli jo ainakin hyvä suutuntuma. Olen aina pitänyt perunalastuista, rössypottutehtaan kanssa olisi voinut olla eri juttu, Tahkola hymähtää. Real Snacksin käyttämät perunat tulevat lähialueen sopimusviljelijöiltä Tyrnävän, Limingan ja Kalajokilaakson alueelta. Tehtaalla aloitettiin heti kaupan jälkeen mittavat investoinnit: vanha tehdasrakennus korvattiin uudella ja myös tuotantolinja uudistettiin. Tuotanto on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta, ja tällä hetkellä perunaa kuluu vuodessa 3,5 miljoonaa kiloa, mikä 32 Maukasta maalta Peruna 33

19 vastaa sadan hehtaarin viljelyaluetta. Jokaisesta perunalastupussista löytyy tieto siitä, kenen pellolta perunat ovat peräisin. Perunalastuksi ei kelpaa mikä tahansa pottu. Perunan tulee olla hyvälaatuinen, oikean kokoinen, tärkkelyspitoinen ja oikeaa lajiketta, Tahkola summaa. Sopivia lajikkeita ovat muun muassa Lady Rosetta, Saturna ja Lady Claire. Uusia lajeja kokeillaan osana tuotekehitystä yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Real Snacks Oy työllistää tehtaalla työntekijää sesongista riippuen sekä välillisesti perunan ja siemenperunan tuotannon ja kuljetuksen ja varastoinnin kautta. Perunalastut ovat yrityksen päätuote ja tuovat 70 % liikevaihdosta, muita tuotteita ovat dippijauheet ja -kastikkeet sekä eurooppalaisesta maissista toisella tuotantolinjalla valmistetut maissilastut ja -naksut. Maissinaksuista löytyy myös luomutuote. Omien perunalastujen lisäksi tehtaalla valmistetaan Pirkka-perunalastut. Pyhännän perunalastuja on voinut ostaa kaupasta vuodesta 2005 lähtien, ja vuoden 2013 lopussa tuotteita alettiin myydä myös netissä. Kotimaan lisäksi myyntiä on myös Viroon, Venäjälle ja Ruotsiin. Tahkola myöntää, että kilpailu suurten kansainvälisten perunalastuvalmistajien kanssa on kovaa. Pyrimme kehittämään koko ajan uusia makuja tuoteperheeseen. Ydinviesti kaupan hyllyllä on, että olemme suomalainen yritys. Tällä hetkellä olemme Suomen nopeimmin kasvava snacks-brändi. Nainen kasvisten takana Pottumies Jenni Räinä Kristina Kiviselg suunnitteli tuoreita vihanneksia ilman lisäaineita ja suojakaasuja jatkojalostavan tehtaan, joka ei jää direktiivien jalkoihin. Punajuuret ja porkkanat ropisevat liukuhihnalle ja matkaavat kohti vihannekset kuorivia ja paloittelevia koneita. Toimitusjohtaja Kristina Kiviselg, 33, nojaa toisen kerroksen ikkunaan ja katsoo alas 1400 neliön tehdashalliin. Alla oleva näkymä on Kiviselgin luomus. Kiviselg tuntee vuonna 2010 valmistuneen tehtaan läpikotaisin, ruuvi ruuvilta. Mutta ei tällaista tehdä yksin. Takana on suuri tiimi, hän painottaa. Ilman Kiviselgin sinnikkyyttä lähialueen kasviksia jatkojalostava moderni Pottumies Oy:n tehdas olisi kuitenkin jäänyt syntymättä. Kiviselg muutti Suomeen Virosta vuonna Hän työskenteli Pohjois-Suomessa maatalousalan yrityksessä, joka rimpuili EU-direktiivien paineessa. Juuri kun edelliset vaatimukset oli täytetty, tuli uudet, joiden mukaan toimintaa piti jälleen muuttaa. Kiviselg turhautui. Hän hankki itselleen EU:n ja Suomen senhetkisen sekä tulevan elintarvike- ja ympäristölainsäädännön ja kävi vaatimukset läpi kappale kappaleelta. Kiviselg haki neuvoja alan asiantuntijoilta ja suunnitteli tehdasta, joka ei joutuisi jatkuvasti uusien vaatimusten ryöpytettäväksi. Jo aiemmin hän oli huomannut, että Pohjois-Suomessa olisi tilaa yritykselle, joka jatkojalostaisi alueen omia vihanneksia. Kuviot olivat 34 Maukasta maalta Peruna 35

20 valmiina, mutta tarvittiin vähän ulkopuolista, uutta näkökulmaa. Suunnitelmasta tuli paksu musta kansiollinen paperia, jonka kanssa Kiviselg lähti kiertämään läpi asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja rahoittajia. Kaikki eivät hurranneet suunnitelmalle, vaan Kiviselg kohtasi epäilyjä. Muun muassa ajatus perustaa tehdas Pohjois-Suomeen Utajärvelle kyseenalaistettiin. Tilannetta ei helpottanut se, että Kiviselg oli nuori ulkomaalainen nainen, jolla oli järkähtämättömät mielipiteet. Välillä oli raskasta, mutta en ole antanut missään vaiheessa periksi. Utajärven Mustikkakankaan yrityskylä lähti osakkaaksi Pottumieheen, ja rahoitus järjestyi. Tiloja alettiin suunnitella vuonna Koneet saapuivat viidestä eri maasta, ja linjastojen toimintatapa on yhdistelmä monista eri tehtaista. Kiviselgin mukaan tehdas on Suomen modernein. Yritys voitti useita tarjouskilpailuita ja pääsi hyvin vauhtiin heti alussa. Kasvu on ollut nopeaa. Aika hurjaa, Kiviselg tiivistää. Yrityksen liikevaihto on yli kaksinkertaistunut jokaisen toimintavuoden aikana. Vuoden 2013 liikevaihto tulee olemaan noin 2,2 miljoonaa euroa. Käyttövalmiita, kuorittuja kotimaisia vihanneksia ja juureksia kokonaisina ja erikokoisina paloina lähinnä suurkeittiöille myyvä Pottumies on joutunut laajentamaan valikoimaansa myös joihinkin ulkomaisiin kasviksiin, joita salaattipöytiin halutaan. Siitä huolimatta päätuote ovat yhä lähialueen kasvikset. Kiviselg uskoo, että Pohjois-Suomen puhdas ilma vaikuttaa tuotteiden makuun. Pitkät aurinkoiset kesäyöt puolestaan tuovat makeutta esimerkiksi lanttuihin ja porkkanoihin. Kiviselg on opiskellut uutta tietoa sitä mukaa kuin sille on tullut tarvetta. Tehtaan perustaminen on vaatinut niin työlainsäädännön, johtamisen kuin rakennustekniikankin opiskelua. Yksistään koneiden oikeanlaisesta hitsauksesta kertyi luettavaa 154 sivua. Kukaan ei tule kaatamaan sinulle lusikalla tietoa, se pitää hakea. Virossa Kiviselg ei työskennellyt ruoka-alan parissa eikä tuntenut intohimoa alaa kohtaan. Mutta kun alan tehdä jotain, teen sen kunnolla. Urheilija haluaa olla huippu omassa lajissaan. Minä olen tämän lajin urheilija, haluan olla tässä huippu. Kun menen iltaisin nukkumaan, minulla pitää olla puhdas sydän. Nuorena Kiviselg oli taitava kuvataiteissa ja haaveili jossain vaiheessa taiteilijan ammatista haave kuitenkin jäi, sillä taiteesta olisi ollut vaikea saada elantoa. Olemme perheeni kanssa nauraneet, että nyt tämä on minun taideteokseni, luomukseni, Kiviselg hymyilee ja osoittaa upouutta tehdasta ympärillään. 36 Maukasta maalta Peruna 37

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Ruokatieto Yhdistys ry - edistää suomalaista ruokakulttuuria viestimällä ruuasta

Lisätiedot

Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma

Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma keskisuomalainen ruokakulttuuriseminaari IV 29.1.2013 Jyväskylä Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi Luomu ammattikeittiöissä Lähiruoka-tuottajatapaaminen Polvijärvi 6.2.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla?

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Lähiruokaa räätälöimällä ammattikeittiöihin, Saarijärvi 14.11.2016 Leena Viitaharju Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät,

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, 12.10.2016 Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa, Ruokatieto

Lisätiedot

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa Kaupunginvaltuusto 12 28.01.2014 Kaupunginhallitus 109 16.05.2016 Kaupunginvaltuusto 66 21.06.2016 Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Lisätiedot

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Julkisten ruokapalvelujen hankinnat-foorumi, Hyvinkää 18.5.2016 Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju & Hanna-Maija Väisänen 20.5.2016 1 Esityksen

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Peruna-alan yhteistyöryhmä ry. TARJOUSPYYNTÖ 17.5.2016 Alapääntie 104, 61400 YLISTARO

Peruna-alan yhteistyöryhmä ry. TARJOUSPYYNTÖ 17.5.2016 Alapääntie 104, 61400 YLISTARO Tarjouspyyntö Hilma-järjestelmässä olevaan hankintailmoitukseen viitaten Peruna-alan yhteistyöryhmä ry pyytää tarjousta peruna-alan osaston järjestämisestä seuraaviin messuihin: 1. Peruna-alan osallistuminen

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki HoReCa-tapaaminen Muistio 19.3.2015 klo 12-14.30 Postitalo, Helsinki Paikalla Mika Heiskanen (Finlandia-talo) Leila Fogelholm (Fazer Food Services) Jarkko Knuutinen (Meira Nova) Marko Kapanen (Heinon Tukku)

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Paikallista ruokaa julkisiin ruokapalveluihin - rahat omalle alueelle Yritysten kanssa tehty tuotekehitystyö ja sen merkitys Palvelujohtaja Paula Juvonen 15.9.2016 Arkea Oy

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut

Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut HoReCa Lähiruokaa Uudeltamaalta & hankintafoorumi Seminaari 18.5.2016 Hyvinkää Alkusanat Lohjan kaupunginhallitus

Lisätiedot

TUNNETAANKO LUOMU

TUNNETAANKO LUOMU Luomu keittiöissä Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista www.ekocentria.fi

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

LUOMU POHJOIS-KARJALASSA

LUOMU POHJOIS-KARJALASSA LUOMU POHJOIS-KARJALASSA LUOMUTUOTANNON KEHITYS Pohjois-Karjalassa luomutuotannon kehittämistyötä on tehty kauan. Nyt Pohjois-Karjala on suhteellisesti mitaten johtava luomumaakunta. Viljat, marjat, hunajat

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Luomu Suomessa Päivitetty

Luomu Suomessa Päivitetty Luomu Suomessa 2015 Päivitetty 25.5.2016 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Ruokamatkailun mahdollisuudet ja haasteet infotilaisuuden 25.9. ohjelma Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi -teemaryhmä, pj. kirsi.viljanen@mmm.fi www.ruokasuomi.fi

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet Marjat Sienet Yrtit Erikoisluonnontuotteet Mahla, pihka, terva,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Yhteenveto Miten edistän luomua Hämeessä?

Yhteenveto Miten edistän luomua Hämeessä? Yhteenveto Miten edistän luomua Hämeessä? Ryhmä 1. HeVi-tuotteiden vihannekset, marjat, hedelmät, peruna tuotannon lisääminen sopimustuotanto; kaupat mukaan ja julkiset ruokahankinnat viljelijöiden yhteistyö

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Julkiset ruokapalvelut Suomessa merkittävässä roolissa ravitsemusosaamiselle

Lisätiedot

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto Tilataan, Luomua! Jaakko Nuutila Sisältö Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto 1 Luomu nyt Suomi on jäljessä muista maista

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Leena Erola, 26.1.2016

Leena Erola, 26.1.2016 Leena Erola, 26.1.2016 Sisältö Liikeidea ja sen merkitys markkinoinnin päätöksiin Mitä markkinointi on? Markkinoinnin kilpailukeinot Mainonnan ABC Liikeidea Mitä? Kenelle? Miten? = näkemys ja päätös siitä,

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Matkailutuotteet tehdään yhdessä. tuloksia MIT-hankkeesta

Matkailutuotteet tehdään yhdessä. tuloksia MIT-hankkeesta Matkailutuotteet tehdään yhdessä tuloksia MIT-hankkeesta MIT "Terve, minä olen Pirkko ja mulla on luksusmökkitoimintaa. Jatkuva tuotekehitys on kyllä tärkiää mutta siihen ei taho löytyä aikaa, ja kun ois

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Huomisen Osaajat hanke KASVUA HÄMEESSÄ HUOMISEN HÄMÄLÄINEN RUOKA Maatilamyynnin omavalvontaneuvoja koulutus MAATILAMYYNNIN MAHDOLLISUUDET- RAJOITTAVA

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry Twitter: @MarjaRiittaKott Pro Luomu ry Luomualan toimijoiden yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää luomun

Lisätiedot

Lähiruokapiiri Korpilahdelle?

Lähiruokapiiri Korpilahdelle? Lähiruokapiiri Korpilahdelle? Info lähiruuasta ja lähiruokapiirin perustamisesta 26.9.2011 klo 18 Kati Kankainen, JAPA ry Miksi lähiruokaa ruokapiirin kautta? Tuoretta ja turvallista suoraan tutuilta tiloilta

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Alkutuotannon tuotteiden etämyynnistä ja REKOtoiminnasta

Alkutuotannon tuotteiden etämyynnistä ja REKOtoiminnasta Alkutuotannon tuotteiden etämyynnistä ja REKOtoiminnasta Pirjo Korpela Yleistä alkutuotannosta Hygieniapaketin mukaan myynti suoraan kuluttajille on suljettu ulos alkutuotannon toiminnasta Kuitenkin pienimuotoisesta

Lisätiedot