SISÄLLYSLUETTELO MH, :00, Pöytäkirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYSLUETTELO MH, 26.5.2014 10:00, Pöytäkirja"

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO MH, :00, Pöytäkirja -1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastaminen Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus Maakuntajohtajan ilmoitus eläkkeelle jäämisestä ja viran täyttömenettely Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön muuttaminen Pykälän liite: HallintosääntöMH Central Baltic ohjelman hallinnoinnin käynnistäminen Bryggman säätiön rahoitushakemus vuodelle 2014 sekä neuvottelupyyntö pysyvästä rahoituksesta Pykälän liite: Bryggman-säätiön kirje Varsinais-Suomen maakuntastrategian hyväksyminen Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian toimenpit Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toteutumisen seuranta Pykälän liite: MO seuranta 2014 luonnos Pykälän liite: Miten Varsinais-Suomi makaa 2014 mh Maakunnan tila kevät katsaus Pykälän liite: maakunnan tila kevät Maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksen vahvistaminen vuosille Pykälän liite: MYR työjärjestys _Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen oppilaitosten perustamishankkeiden kiireellisyysjärjestys vuosille Pykälän liite: Varsinais-Suomen liitto ehdotetut hankkeet Pykälän liite: oppilaitoslausuntopyyntö_ Maankäyttöjaoston antamat lausunnot ja käsittelemät asiat Tiedoksi annettavat asiat Pykälän liite: Juvonen_Matkaraportti_Tammikuu Pykälän liite: Juvonen_Matkaraportti_Maaliskuu Pykälän liite: Virtanen_Matkaraportti Pykälän liite: Virtasen Matkaraportin Ohjelma Pykälän liite: Palhus_Matkaraportti Pykälän liite: Roto_Matkaraportti Viranhaltijapäätökset Kokouksen päättäminen Oikaisuvaatimussivu

2 -1, MH :00 Sivu 2

3 -1, MH :00 Sivu 3 %%%001 Pöytäkirja %%%005/2014 KOKOUSAIKA %%%003 klo %%%010 - KOKOUSPAIKKA %%%006 PYKÄLÄT Sivut 113- SAAPUVILLA Orpo Petteri, pj. Alatalo Juuso Haijanen Pauliina Kiviranta Esko Koskinen Talvikki Kurvinen Jani, 2. vpj. Lehtinen Riitta Kattelus Lauri Maaskola Mika, 1. vpj. Nieminen Raimo Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Saario Mari Söderlund Nina Virolainen Anne-Mari Vuola Hanna Rinne Tarja ESITTELIJÄ Savo Juho Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET Myllymäki Pekka Antola Jouko Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Nuotio Tarja Palmunen Lauri Saarento Heikki Ålgars-Åkerholm Jessica Aluekehitysjohtaja Edunvalvontajohtaja Suunnittelujohtaja Viestintävastaava Petteri Orpo puheenjohtaja Markku Roto sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Juhani Pilpola Mari Saario Anne-Mari Virolainen , Maakuntavirasto Hallintojohtaja

4 84, MH :00 Sivu 4 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 58 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 86 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty edellä mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös Puheenjohtaja Petteri Orpo totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, koska läsnä oli 18 maakuntahallituksen jäsentä.

5 85, MH :00 Sivu 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Juhani Pilpola ja Mari Saario. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. hallintojohtaja Markku Roto p ,

6 86, MH :00 Sivu 6 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. JS/ml Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi. Päätös Maakuntajohtaja Juho Savo: 1. Tunnin juna mutkat suoriksi! Varsinais-Suomen liitto esitti yhdessä Uudenmaan liiton sekä Espoon, Lohjan, Salon ja Turun kaupunkien sekä Vihdin kunnan kanssa Tunnin junan jatkosuunnittelua välittömästi TEN-Tosarahoituksella. Tunnin junalla One Hour Train tarkoitetaan Turku-Helsinki ratayhteyden voimakasta kehittämistä toteuttamalla mm. uusi rata (ESA) välille Espoo-Lohja-Salo sekä kaksoisraiteistamalla Turku-Salo rataosuus. EU on priorisoinut TEN-T-suuntaviivapäätöksessä Turku-Helsinki välisten liikenneyhteyksien kehittämisen tärkeimpään luokkaan kuuluvaksi. Viime vuosien lobbaus TEN-T suuntaviivojen laadinnassa on tuottanut tulosta ja meille tärkeät yhteydet sisältyvät Brysselissä päätettyihin karttoihin. Merkinnät kartoissa tarkoittavat statusta ja TEN-T osarahoitusta. EU tarjoaa nyt Etelä-Suomelle hopeatarjotinta. Suomi päättää millaisia hankkeita se tarjottimelle asettaa. Päätös on poliittinen ja se tehdään vuoden lopulla. Tunnin juna on investointi, joka on mittakaavaltaan ja vaikutuksiltaan tähän sarjaan sopivin. Esityksemme on, että tunnin junan osalta tehdään hanketta eteenpäin vievää jatkosuunnittelua tällä TEN-T kehyskaudella , johon Suomen tulee hakea osarahoitusta EU:lta. Tänä aikana myös investointipäätös tulee ajankohtaiseksi. Liikennevirasto toivoo vielä ennen hankesuunnittelua tehtäväksi laaja-alaista käytäväselvitystä Tunnin junan vaikutuksista. Tarvittaessa tällainenkin voidaan aluksi tehdä, mutta sen jälkeen on päästävä Tunnin junaa eteenpäin vievään suunnitteluun! Liite: Liikenne- ja viestintäministeriöön sekä Liikennevirastoon osoitettu Tunnin juna kannanotto 2.Lisätalousarviossa valonpilkahduksia maakuntaan Suomen hallitus antoi viime torstaina esityksen eduskunnalle vuoden ensimmäiseksi lisätalousarvioksi. Esitys sisältää 5 milj. euron määrärahan Metsähallituksen luontopalveluille. Tästä merkittävä osa kohdentuu kehysriihen päätösten mukaisesti Varsinais-Suomeen: Teijolle ja varsinkin Örön saaren kehittämiseen. Kantatien 52 parantamiseen Salon kohdalle on aiemmin myönnetty 1,8 milj. euroa työllisyysperusteista investointitukea ja nyt lisätalousarviossa tähän kohdennetaan 6 milj. euroa. Salon kaupunki saanee tehtyä myönteisen päätöksen kaupungin rahoitusosuudesta, 2,2 milj. euroa, kesäkuun alussa, jonka jälkeen investointirahoitus on kunnossa. Tämän osalta viime vuosien edunvalvontatyö on tuottanut tulosta. Rakentaminen käynnistyy vielä tänä vuonna. Lisätalousarviossa lisäpääomitetaan Suomen Teollisuussijoitus Oy:tä 50 milj. eurolla. Määrärahalla korotetaan osakepääomaa sijoitusohjelmassa, jonka kautta valtio sijoittaa kannattavaksi arvioituihin suomalaisiin teollisiin yhtiöihin. Tämä vahvistaa valtion edellytyksiä pääomasijoitustoimissa, jotka toivottavasti kohdentuvat lähiaikoina Turun telakan rakenteellisiin järjestelyihin ja osaomistukseen.

7 86, MH :00 Sivu 7 Lisätalousarvio sisältää Raumalle Luostarinkylän eritasoliittymän rakentamisen valtatielle 8, mutta ei sisällä Liikenneviraston esittämää valtuuden muutosta koskien kasitien Turku-Pori yhteysvälihanketta. Raisio-Masku nelikaistaistuksen rakentaminen tulee reilu 20 milj. euroa edullisemmaksi kuin oli arvioitu eduskunnan päättäessä valtuudesta. Tämä 100 milj. euron hankekokonaisuus muodostui silloin poliittisen päätöksen seurauksena. Raisio-Nousiainen nelikaistaistuksen lopettaminen Maskuun johtui vain arvioidusta rahan riittämättömyydestä. Vaikuttavuuden näkökulmasta rakentaminen on hyvin perusteltu Nousiaisiin saakka. Liikenne- ja viestintäministeriö sekä valtionvarainministeriö ovat valmisteluissaan lähteneet siitä, että säästyvää 20 milj. euron osuutta ei kohdenneta kasitielle. Alkuperäisen valtuuden mukainen määräraha tulee kohdentaa kokonaisuudessaan kasitielle jatkamalla nelikaistaistusta Nousiaisiin asti sekä kohdentaa loppu muihin yhteysvälin kohteisiin. Aihe nousi viime viikon lopulla vahvasti esille liikenneministerin EU-vaalikiertueen ulotuttua Satakuntaan. Maakuntien perusnäkemys asiasta on ihan sama. Koska hallitus ei ko. säästön siirtoa VT 8:lle nyt esittänyt kevään lisätalousarvioon, joudutaan asia tappelemaan uudestaan kun uusista aloitettavista kohteista seuraavan kerran tehdään päätöstä. Asiasta päätetään joko 2015 budjetin tai seuraavan lisätalousarvion yhteydessä. Kasitien 100 milj. euron rahoituspäätökselle oli asiasta viimeksi päätettäessä niin vahva poliittinen konsensus, että en epäile etteikö asia hoituisi uudestaankin. Suurempi ongelma onkin sitten saada se hankkeen 2. vaiheen toinen 100 milj. euroa 2016 jälkeen. 3. Edellisen kauden Central Baltic -ohjelma kokoaa ohjelma-alueen asiantuntijat päätösseminaariinsa Vuosien Central Baltic INTERREG -ohjelman rahoittamat 122 kansainvälistä yhteistyöhanketta ovat päättyneet. Varsinais-Suomen liiton hallinnoima ohjelma on jakanut 96 miljoonaa EAKR -euroa Suomen (ml. Ahvenanmaa), Ruotsin, Viron ja Latvian välisiin yhteistyöhankkeisiin. Ohjelman päätösseminaari järjestetään Turun Itämeripäivien yhteydessä 2.6., jolloin tarkoituksena on tarkastella mitä EU-miljoonilla on saatu aikaan ja millaisia vaikutuksia ohjelmarahoituksella on ohjelma-alueella. Seminaarissa valtioiden, alueiden sekä ohjelman teemoihin liittyvien aluekehitysorganisaatioiden edustajista koostuvat asiantuntijapaneelit keskustelevat ohjelman vaikuttavuudesta. Olennaista on, että keskustelua ei käydä yksittäisten hankkeiden vaan koko ohjelman ja EU:n Interreg-rahoituksen vaikuttavuuden osalta keskisen Itämeren alueella. Vaikka keskustelu käydään edeltävän ohjelmakauden ohjelman pohjalta, katseet kääntyvät myös tulevaisuuteen ja käynnistymäisillään olevaan uuteen Central Baltic ohjelmaan. Tilaisuuteen on ilmoittautunut yli sata osallistujaa ohjelma-alueelta. Seminaari järjestetään maanantaina 2.6. klo Logomossa. Vapaita paikkoja voi tiedustella Central Baltic -ohjelman sihteeristöstä osoitteesta 4. Tuulivoimarakentaminen aktiivista Varsinais-Suomessa Vaihemaakuntakaavassa osoitetuille ja selvityksissä maakunnallisesti parhaiten soveltuviksi todetuille alueille on usealla jo aktiivista selvitystyötä ja kaavoitusprosesseja käynnissä. Usein tuulivoimarakentamista kohdistuu myös pienempinä kokonaisuuksina maakuntakaavan merkintöjen ulkopuolelle. Pienempien alueiden luvitus on useissa tapauksissa suoritettu suunnittelutarvemenettelyä hyödyntäen, jolloin vaihemaakuntakaavan ja jo vahvistettujen maakuntakaavojen merkinnät, niiden aikana laaditut selvitykset ja periaatteet hyvästä suunnittelusta ovat jääneet vähäisemmälle huomiolle. Tuulivoiman suunnittelussa tulee huomioida sen aiheuttamat rajoitteet asutukseen ja muiden toimintojen sijoittumiseen lähialueille sekä laajalle ulottuvat vaikutukset maisema- ja kulttuuriympäristöön. Keskeistä on myös kiinnittää huomiota valtakunnalliseen alueidenkäyttötavoitteeseen tuulivoimarakentamisen keskittämisestä; jo yksi tai muutama huonosti sijoitettu tuulivoimala voi viedä yhteisvaikutusten vuoksi toteutusedellytykset vaihemaakuntakaavaan merkityltä laajemmalta alue-

8 86, MH :00 Sivu 8 kokonaisuudelta. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa ja sen hyväksyttävyyden saavuttamisessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota hyvään suunnitteluun ja pitkälle tähtäävään alueidenkäytön kehittämiseen. Tässä työssä Varsinais-Suomen liitto tukee mielellään kuntia! Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava hyväksyttiin viime kesän maakuntavaltuustossa ja vahvistuspäätöstä ympäristöministeriöstä odotetaan tämän kesän aikana. Valtion tavoitteet tuulivoimatuotannon lisäämisen osalta ovat 6 TWh vuoteen 2020 mennessä ja 9 TWh vuoteen 2025 mennessä. Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on 0,6 TWh tuulivoimatuotannon osuus vuoteen 2020 mennessä, tämän tavoitteen toteutuminen vaikuttaa realistiselta kun arvioi maakunnassa vireillä olevat hankkeet. Vaihemaakuntakaavan merkinnät mahdollistavat myös lisätavoitteiden asettamisen vuodesta 2020 eteenpäin. 5. Valtakunnallista työvoima- ja koulutustarpeen ennakointia (KESU) mittavien säästöjen varjossa alueiden oma toiminta ja aktiivisuus korostunevat entisestään Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) sekä opetushallituksen ja opetusministeriön toimesta on keväällä 2014 käynnistetty valmisteluprosessi, joka tähtää määrälliseen koulutuspaikkojen ennakointiin vuosille Koulutuspaikkaesitys valmistuu loppukeväällä Maakunnat osallistuvat tässä vaiheessa mm. skenaariopohjaisten toimialamallien ja ammattirakenneennusteiden laadintaan. Mallit muodostavat pohjan varsinaisille koulutuspaikkalaskelmille. Maakuntien tulee kevään ja kesän 2015 aikana kyetä muodostamaan näkemyksensä varsinaisesta alueellisesta koulutuspaikkatarpeesta ja tarvittaessa myös suuralueittaiset näkemykset esimerkiksi korkeakoulujen osalta. Varsinaisia päätöksiä alueiden kuulemisesta vuonna 2015 (lausunnot ym.) prosessin tässä vaiheessa ei kuitenkaan vielä ole. Varsinais-Suomessa maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaosto on asiakokonaisuudessa keskeinen valmisteleva elin. Opetusministeriö asettaa ennen lomakautta kehittämissuunnitelman laatimista varten työryhmän, jossa on myös maakuntien edustus mukana (Mj Jukka Ylikarjula/Keski-Pohjanmaan liitto, varalla suunnittelupäällikkö Olli-Pekka Hatanpää Uudenmaan liitto). Ehdotus hyväksyttiin.

9 87, MH :00 Sivu 9 MAAKUNTAJOHTAJAN ILMOITUS ELÄKKEELLE JÄÄMISESTÄ JA VIRAN TÄYTTÖMENETTELY Asia Maakuntajohtaja Juho Savo on kirjeellään ilmoittanut eläkkeelle siirtymisestään seuraavasti: Täytettyäni nyt toukokuussa 65 vuotta ja kun edessä olevana kesänä tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun aloitin yhtäjaksoisen työn Varsinais-Suomen maakunnan tunnusten alla, ilmoitan kunnioittaen siirtyväni alkaen eläkkeelle maakuntajohtajan virasta. Maakuntajohtajan eläkkeelle siirtyminen edellyttää, että virkaan kuuluvia tehtäviä hoitamaan valitaan uusi henkilö. Tavoitteena on täyttää virka maakuntavaltuuston kokouksessa. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 12 :n ja hallintosäännön 41 :n mukaan Maakuntavaltuusto ottaa maakuntajohtajan. Hallintosäännön 39 :n mukaan Maakuntajohtajan viran julistaa haettavaksi maakuntahallitus ja 40 :n mukaan Maakuntahallitus päättää virkojen ja toimien kelpoisuusehdoista. Lain kunnallisesta viranhaltijasta 4 :n Julkinen hakumenettely mukaan Virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Hakuaika on vähintään 14 kalenteripäivää siitä, kun ilmoitus on julkaistu kuntalain 64 :ssä säädetyllä tavalla. Lain kunnallisesta viranhaltijasta 5 :n Virkasuhteeseen ottaminen mukaan Sellaiseen virkasuhteeseen, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päättymistä ja silloin täyttää kelpoisuusvaatimukset. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakijan kelpoisuudesta. Kunnanjohtajan virkaan ja valtuuston päätöksen mukaisesti muuhunkin virkasuhteeseen voidaan suostumuksensa nojalla ottaa sellainenkin henkilö, joka ei ole hakenut sitä ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys. Lain 1 :n mukaan Mitä tässä laissa säädetään kunnasta, koskee myös kuntayhtymää. Maakuntajohtajan viran kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä kieli- tai virkamiestutkinnolla osoitettu vähintään hyvä suomen ja ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Muu kielitaito (erityisesti englannin kieli), johtajakokemus asiantuntijaorganisaatiosta sekä perehtyneisyys kunnallishallintoon ja Varsinais-Suomen liiton toimialaan kuuluviin tehtäviin katsotaan hakijalle eduksi. Toimen tehtäväkohtainen palkka perustuu KVTES:n mukaisesti suoritettuun tehtävien vaativuuden arviointiin ja tulee olemaan euroa/kk. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi voidaan maksaa henkilökohtaista lisää, jonka enimmäismäärä liitossa on 30 % tehtäväkohtaisesta palkasta. Kunnallisen viranhaltijalain 8 :n mukaan virkasuhteeseen otettaessa voidaan määrätä virantoimituksen aloittamisesta alkavasta enintään kuuden kuukauden koeajasta. Valmistelija JS/MR/mk Maakuntahallituksen puheenjohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää 1. että maakuntajohtajan virka julistetaan haettavaksi julkisella haulla elokuussa että maakuntajohtajan viran kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä kieli- tai virkamiestutkinnolla osoitettu vähintään hyvä suomen ja ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito 3. että viran palkkaus määritellään KVTES:n mukaan (tehtäväkohtainen palkka euroa/kk). Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

10 87, MH :00 Sivu 10 Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto p

11 88, MH :00 HALL: 102/2014 Sivu 11 VARSINAIS-SUOMEN LIITON HALLINTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Asia Maakuntahallitus palautti asian. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön muutostarve johtuu ensisijaisesti voimaan astuneen Kuntalain 50 1 mom. kohtaan 15 tehdystä lisäyksestä, joka sisältää velvollisuuden sisällyttää hallintosääntöön määräykset hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Lakilisäyksen perusteluissa mainitaan, että hallintosääntöön tulisi sisällyttää lähinnä sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvä tehtävien ja vastuun jako kunnan/kuntayhtymän sisällä. Ko. lisäys astui voimaan vuoden 2014 alusta. Hallintosäännön 27 tehdään Kuntalain muutoksen edellyttämät kirjaukset. Vastaavasti hallintosäännön 29 poistetaan päällekkäisyyksien välttämiseksi lause päättää kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja tarkastuksen järjestämisestä Samalla on tarkoituksenmukaista tarkistaa myös liiton hallintosäännön 1. Hallintosäännön 1 poistetaan maininta saaristolautakunnan johtosäännöstä. Perustelu: Saaristolautakunta on lakkautettu (mv ) ja vastaavia tehtäviä hoitaa Varsinais-Suomen liiton saaristotoimikunta, jonka ohjesäännön päätti maakuntahallitus (mh ). Oheismateriaalina on hallintosäännön muutosehdotus. Poistot on esitetty yliviivauksin ja lisäykset alleviivauksin. Maakuntahallitus esittää, että maakuntavaltuusto päättää seuraavat muutokset Varsinais-Suomen liiton hallintosääntöön ja että ne astuvat voimaan alkaen: 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kuntayhtymän johtosäännöt Poistetaan Varsinais-Suomen liiton saaristolautakunnan johtosääntö 27 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Muutetaan muotoon: Maakuntahallitus vastaa riskienhallinnasta sekä päättää kuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Maakuntahallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja antaa ohjeet sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta. Maakuntahallitus antaa raportin todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille. 29 Muu toimivalta taloushallinnossa Poistetaan lause päättää kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja tarkastuksen järjestämisestä Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

12 88, MH :00 HALL: 102/2014 Sivu 12 Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto, p ,

13 88, MH :00 / Pykälän liite: HallintosääntöMH 2014 Sivu 12 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus Oheismateriaali VARSINAIS-SUOMEN LIITON HALLINTOSÄÄNTÖ

14 88, MH :00 / Pykälän liite: HallintosääntöMH 2014 Sivu 13 2

15 88, MH :00 / Pykälän liite: HallintosääntöMH 2014 Sivu 14 3 VARSINAIS-SUOMEN LIITON HALLINTOSÄÄNTÖ Poistot on esitetty yliviivauksin ja lisäykset alleviivauksin. Hyväksytty maakuntavaltuustossa Muutos hyväksytty maakuntavaltuustossa Muutos hyväksytty maakuntavaltuustossa Muutosehdotus maakuntahallituksessa luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kuntayhtymän johtosäännöt Sen lisäksi, mitä kuntalaissa (365/95), alueiden kehittämislaissa (602/02), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/99), rakennerahastolaissa (1401/2006) ja rakennerahastoasetuksessa (311/2007) sekä muissa maakunnan liittoja koskevissa laeissa ja säädöksissä säädetään ja mitä on määrätty jäsenkuntien hyväksymässä perussopimuksessa, hallintosäännössä määrätään kuntayhtymän päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnin osalta noudatetaan lisäksi luvussa 6 määriteltyjä säännöksiä. Hallintosäännön ohella kuntayhtymän toimintaa ohjataan seuraavilla johtosäännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena: Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston työjärjestys Varsinais-Suomen liiton saaristolautakunnan johtosääntö Varsinais-Suomen liiton luottamushenkilöiden palkkiosääntö Varsinais-Suomen liiton tarkastussääntö Varsinais-Suomen liiton historiarahaston sääntö 2 Toimivalta Kuntayhtymän ylintä toimivaltaa käyttää maakuntavaltuusto siten kuin siitä laissa säädetään tai perussopimuksessa määrätään. Kuntayhtymän muuta kuin maakuntavaltuustolle kuuluvaa toimintavaltaa käyttää maakuntahallitus. Maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa kuntayhtymän muulle toimielimelle, luottamushenkilölle, maakuntajohtajalle tai viranhaltijalle. Muu toimielin ja maakuntajohtaja voi siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Toimivallan siirtämispäätöksistä on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa. Luettelo annetaan tiedoksi maakuntavaltuustolle vuosittain syyskokouksessa. 3 Muut toimielimet Kuntayhtymällä on muita toimielimiä sen mukaan kuin maakuntahallitus päättää. Muiden toimielimien tehtävistä, toimivallasta, kokoonpanosta ja jäsenten valinnasta päättää maakuntahallitus. 4

16 88, MH :00 / Pykälän liite: HallintosääntöMH 2014 Sivu 15 4 Maakuntavirasto ja henkilöstö Maakuntavirastosta, sen yksikköjaosta ja tehtävistä sekä henkilöstöstä päättää maakuntahallitus, ellei perussopimuksessa toisin määrätä. 2 luku Kokousmenettely 5 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan maakuntavaltuustoa lukuun ottamatta kuntayhtymän toimielimissä sekä soveltuvin osin toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa. EU-ohjelmien toimeenpanossa noudatetaan, mitä erikseen on päätetty kyseisten hallintoelimien työjärjestyksissä. 6 Kokousaika ja -paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 7 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta. Toimielimen kokouskutsut, esityslistat ja pöytäkirjat sekä toimielimen alaisten viranomaisten päätökset ja ilmoitukset voidaan lähettää ja saattaa tiedoksi sähköisen viestinvälityksen avulla siinä laajuudessa kuin toimielin päättää ja asianosaiset ovat antaneet suostumuksensa 8 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 9 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 10 Kokouksen pitäminen

17 88, MH :00 / Pykälän liite: HallintosääntöMH 2014 Sivu 16 5 Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 11 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 12 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten toimielimen iältään vanhimman jäsenen puheenjohdolla tilapäinen puheenjohtaja. 13 Läsnäolo toimielinten kokouksissa Kuntayhtymän eri toimielinten kokouksissa on tarkastuslautakuntaa lukuun ottamatta jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus: maakuntahallituksen kokouksessa maakuntavaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla. muun toimielimen kokouksessa maakuntahallituksen puheenjohtajilla ja maakuntajohtajalla. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Maakuntahallituksen edustuksesta maakuntavaltuuston kokouksesta määrätään maakuntavaltuuston työjärjestyksessä. 14 Maakuntahallituksen edustus muissa toimielimissä Maakuntahallitus voi määrätä muihin toimielimiin tarkastuslautakuntaa lukuun ottamatta edustajansa, jolla on läsnäoloja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös maakuntahallituksen varajäsen tai maakuntajohtaja. 15 Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Maakuntahallituksen kokouksessa asiat päätetään maakuntajohtajan esittelystä lukuun ottamatta hallituksen toiminnan sisäisiä järjestelyjä koskevia asioita, joissa esittelijänä toimii hallituksen puheenjohtaja. Esittelijän ollessa esteellinen tai poissa esittelijänä toimii hänen sijaisekseen määrätty. Muun toimielimen kuin hallituksen esittelijästä määrätään toimielimen johtosäännössä tai toimielimen erillisellä päätöksellä.

18 88, MH :00 / Pykälän liite: HallintosääntöMH 2014 Sivu 17 6 Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. 16 Esteellisyyden toteaminen Toimielimen puheenjohtajan on saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. 17 Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa mitä maakuntavaltuuston työjärjestyksessä määrätään. 18 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1) järjestäytymistietoina: toimielimen nimi; kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka; läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2) asian käsittelytietoina: asiaotsikko; selostus asiasta; päätösehdotus; esteellisyys ja sen peruste; tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu; äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos; vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos; päätöksen toteaminen; eriävä mielipide; sekä sen henkilön nimi- ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä. 3) laillisuustietoina: oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus; puheenjohtajan allekirjoitus; pöytäkirjanpitäjän varmennus; merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä; merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä.

19 88, MH :00 / Pykälän liite: HallintosääntöMH 2014 Sivu 18 7 Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. Viranhaltijaja luottamushenkilöpäätöksistä pidetään päätöspöytäkirjaa. 19 Maakuntahallituksen otto-oikeus Asian ottamisesta maakuntahallituksen käsiteltäväksi voi päättää maakuntahallitus, maakuntahallituksen puheenjohtaja ja maakuntajohtaja. 20 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Kuntayhtymän viranomaisen on seitsemän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava maakuntahallitukselle sen määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa maakuntahallituksen käsiteltäväksi. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. 3 luku Kuntayhtymän talous 21 Talousarvion täytäntöönpano Maakuntavaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Maakuntahallitus hyväksyy talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelman. Maakuntahallitus voi siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivalta edelleen alaisilleen viranhaltijoille. 22 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä maakuntavaltuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida maakuntavaltuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. EU-ohjelmien hallinnointiin osoitettujen teknisten tukien osalta muutokset käsitellään samoin kuin niiden käyttösuunnitelmien hyväksyminen. 23 Käyttöomaisuuden myynti Käyttöomaisuuden myynnistä päättää maakuntavaltuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti maakuntahallitus. Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille.

20 88, MH :00 / Pykälän liite: HallintosääntöMH 2014 Sivu 19 8 Maakuntajohtaja päättää irtaimiston poistoista ja kuntayhtymän tarpeettomaksi käyneen irtaimen omaisuuden myymisestä. 24 Poistosuunnitelman hyväksyminen Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy maakuntavaltuusto. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä. Maakuntavaltuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta maakuntahallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Maakuntahallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan. 25 Rahatoimen hoitaminen Maakuntavaltuusto päättää lainan ottamista ja lainan antamista ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä maakuntavaltuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää maakuntahallitus. Maakuntahallitus voi siirtää lainan ottamista ja sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille. 26 Maksujen määrääminen Maakuntavaltuusto päättää maksujen yleisistä perusteista. Maksuista ja niiden yksityiskohtaisista perusteista päättää maakuntahallitus. Maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille. 27 Riskienhallinta Maakuntahallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille. 27 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Maakuntahallitus vastaa riskienhallinnasta sekä päättää kuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Maakuntahallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja antaa ohjeet sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta. Maakuntahallitus antaa raportin todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille. 28 Tilien käyttöoikeus ja maksumääräys Pankkitilien käyttöoikeus on maakuntajohtajalla.

21 88, MH :00 / Pykälän liite: HallintosääntöMH 2014 Sivu 20 9 Kuntayhtymän laskut ja maksuasiakirjat hyväksyy ja määrää maksettaviksi maakuntajohtaja. EU-ohjelmien hankemaksatusten osalta laskut/maksuunpanot hyväksyy se viranhaltija, jolle ko. tehtävä on kussakin ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmässä osoitettu. Maakuntajohtaja voi siirtää toimivaltaansa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. 29 Muu toimivalta taloushallinnossa Maakuntahallitus ratkaisee seuraavat talousasiat päättää kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja tarkastuksen järjestämisestä, antaa selityksen maakuntavaltuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta, päättää kuntayhtymän saatavien tileistä poistamisesta ja perinnästä luopumisesta, päättää kuntayhtymän omaisuuden vuokralle tai muutoin käytettäväksi luovuttamisesta. Maakuntajohtaja päättää seuraavat talousasiat vakuutuksien ottamisesta, pankkitilien avaamisesta, lopettamisesta ja arvopaperien säilyttämisestä sekä varojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta kuntayhtymän kannalta turvaavalla ja edullisella tavalla. kuntayhtymälle osoitetun arvopostin ja muiden arvolähetysten kuittaajat ja vastaanottajat, hankinnoista maakuntahallituksen määrittelemissä rajoissa sekä hankintoihin oikeutetuista viranhaltijoista, asiakirjoista kuntayhtymälle suoritettavista lunastushinnoista ja kuntayhtymän palvelumaksuista merkkipäivälahjoista ja huomionosoituksista mukaan lukiten liiton pöytästandardin luovuttaminen. 4 luku Muut määräykset 30 Kaksikielisyys kuntayhtymän toiminnassa Kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä tiedottamisessa on otettava eri kieliryhmien tarpeet tasapuolisesti huomioon. Kuntayhtymän palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita pystytään palvelemaan heidän kielellään kaikilla kunttayhtymän tehtäväalueilla. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty ja päätetty. Liiton hallinnoimien EU-ohjelmien kohdalla noudatetaan ohjelma-asiakirjoissa määriteltyä kieltä. 31 Tiedottaminen Kuntayhtymän tiedottamista johtaa maakuntahallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet kuntayhtymän tiedottamisen periaatteista ja päättää tiedottamisesta vastaavista kuntayhtymän viranhaltijoista.

22 88, MH :00 / Pykälän liite: HallintosääntöMH 2014 Sivu Liiton hallinnoimien EU-ohjelmien osalta noudatetaan komission hyväksymää ohjelmakohtaista tiedotussuunnitelmaa ( communication plan ). 32 Jäsenkuntien asukkaiden aloitteet Maakuntahallituksen on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä esitettävä maakuntavaltuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kuntayhtymän toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Maakuntavaltuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Maakuntahallituksen tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot maakuntahallitukselle sen päättämällä tavalla. Jos aloite vaatii erityistä valmistelua, sen viranomaisen, jonka käsiteltäväksi aloite kuuluu, on ilmoitettava aloitteen tekijälle kahden viikon kuluessa aloitteen tekemisestä sen arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. 33 Kuntayhtymän puhevalta, nimenkirjoitusoikeus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Hallituksen puheenjohtajalla ja maakuntajohtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa hallituksen puolesta. Kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa maakuntahallituksen puheenjohtaja ja varmentaa maakuntajohtaja, jollei maakuntahallitus ole valtuuttanut toisia henkilöitä tai jäljempänä muuta määrätä. Maakuntahallituksen toimituskirjat ja kirjelmät allekirjoittaa maakuntajohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Muun toimielimen toimituskirjat ja kirjelmät allekirjoittaa toimielimen puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Toimielimen puheenjohtaja tai pöytäkirjanpitäjä voi yksinkin toimielimen määräämissä rajoissa allekirjoittaa toimielimen päätökseen perustuvan asiakirjan. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi toimielimen pöytäkirjanpitäjä yksinkin todistaa oikeaksi. Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija. EU-ohjelmien osalta tiettyjen, komission yleisasetuksessa määriteltyjen hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaistehtävien osalta nimenkirjoitusoikeus ohjelmien toimeenpanon kohdalla on niillä viranhaltijoilla, jotka on mainittu ohjelmaasiakirjassa. 34 Asiakirjojen lunastus Maakuntahallitus päättää perusteista, joiden mukaan asiakirjoista on suoritettava kuntayhtymälle lunastusta. 35 Tarkastussääntö Hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään tarkastussäännössä. 36 Viraston johtoryhmä Viraston johtoryhmän muodostavat maakuntajohtaja ja osaamisryhmien johtajat sekä muut maakuntajohtajan päättämät viran- ja toimenhaltijat.

23 88, MH :00 / Pykälän liite: HallintosääntöMH 2014 Sivu luku Toimivalta henkilöstöasioissa 37 Luvun määräysten soveltaminen Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03) tai muussa laissa, päättää maakuntahallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännössä muuta määrätty. Työsopimussuhteesta käytetään jäljempänä nimitystä toimi. 38 Toimivalta viran ja toimen perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi Maakuntavaltuusto päättää täytettävän viran perustamisesta, lakkauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi. Maakuntahallitus päättää toistaiseksi täytettävän toimen perustamisesta ja lakkauttamisesta. 39 Viran haku Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Maakuntajohtajan viran julistaa haettavaksi maakuntahallitus. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 :n 3 momentissa säädetyn lisäksi henkilö voidaan ottaa ilman hakumenettelyä sellaiseen virkasuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut kuntayhtymässä työsopimussuhteessa tai määräaikaisessa virkasuhteessa vähintään kolme kuukautta, tai kun kysymyksessä on viran uudelleen täyttäminen sitä aikaisemmin hakeneiden, asianomaiset kelpoisuusehdot täyttävien joukosta, virkaan valitun irtisanouduttua ennen hänelle määrättyä virantoimituksen aloittamispäivää. 40 Virkojen ja toimien kelpoisuusehdot Maakuntahallitus päättää virkojen ja toimien kelpoisuusehdoista. Virkojen ja toimien kelpoisuusehdoista pidetään erillistä luetteloa. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n 2 momentin mukaisesti henkilö voidaan ottaa määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta. Asiasta päättää virkasuhteeseen ottava viranomainen. 41 Virka- ja työsuhteeseen ottaminen Maakuntavaltuusto ottaa virkaan maakuntajohtajan. Maakuntahallitus ottaa muut vakinaiset viranhaltijat ja työsopimussuhteessa olevat työntekijät. Maakuntajohtaja päättää talousarvion puitteissa enintään vuodeksi palkattavien määräaikaisten viran- ja toimenhaltijoiden ottamisesta sekä näiden palkkausehdoista virka- ja työehtosopimusta noudattaen. Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelukseen.

24 88, MH :00 / Pykälän liite: HallintosääntöMH 2014 Sivu Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetussa tapauksissa päättää maakuntavaltuusto. 43 Virka- ja työvapaa Jollei 48 :stä muuta johdu, maakuntahallitus päättää alaisensa henkilöstön virka- ja työvapauden myöntämisestä. Sijaisen määrää tarvittaessa se viranomainen, joka myöntää virka- ja työvapauden. Sama viranomainen päättää myös sijaitsen palkkauksesta. 44 Sivutoimilupa Sivutoimiluvan myöntämisestä, peruuttamisesta sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää maakuntahallitus. 45 Virantoimituksesta pidättäminen Ottava viranomainen päättää virantoimituksesta pidättämisestä. Maakuntajohtaja päättää viranhaltijan väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä. Huomautuksen antamisesta päättää maakuntajohtaja. Palvelussuhteen jatkamisesta virallisen vanhuuseläkeiän saavuttamisen jälkeen päättää se, joka valitsee viran- tai toimenhaltijan. Asiaa koskeva hakemus tulee toimittaa viimeistään 6 kuukautta ennen hakijan virallista eläkkeellesiirtymispäivää. 46 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen Palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viran- tai toimenhaltijan. 47 Varahenkilöiden määrääminen Maakuntajohtajan varahenkilöinä toimivat maakuntahallituksen määräämät osaamisryhmien johtajat. Maakuntajohtaja päättää muista varahenkilöjärjestelyistä. 48 Viranhaltijoiden toimivalta henkilöstöasioissa Maakuntajohtaja ratkaisee seuraavat henkilöstöasiat, ellei hän ole siirtänyt tässä pykälässä hänelle annettua toimivaltaa edelleen alaiselleen viranhaltijalle: myöntää itseään lukuun ottamatta henkilöstön vuosilomat. Maakuntajohtajan vuosiloman myöntää maakuntahallitus.

25 88, MH :00 / Pykälän liite: HallintosääntöMH 2014 Sivu myöntää sellaisen virkavapauden ja työvapaan, jonka saamiseen viran- ja toimenhaltijalla on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus. myöntää harkinnanvaraisen virkavapauden ja työvapaan palkallisena enintään viikoksi ja palkattomana enintään kuukaudeksi. päättää henkilöstön virkamatkoista ja päättää henkilöstön osallistumisesta opinto- ja koulutustilaisuuksiin. määrää tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon sekä päättää terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä. 49 Virka- ja työehtosopimuksen määräysten soveltaminen Maakuntajohtaja päättää asioista, joissa virka- ja työehtosopimuksen määräysten soveltaminen on sopimuksessa määrätyissä rajoissa jätetty kuntayhtymän harkintaan. 50 Kuntayhtymän edustaminen Maakuntahallitus nimeää kuntayhtymän edustajat sellaisiin toimielimiin, joissa käytetään kuntayhtymän äänivaltaa. Maakuntajohtaja nimeää kuntayhtymän edustajat muihin toimielimiin. Maakuntajohtaja edustaa tai kutsuu kuntayhtymän luottamushenkilön tai määrää muun viran- tai toimenhaltijan edustamaan kuntayhtymää kokouksissa tai neuvotteluissa, jollei maakuntahallitus yksittäistapauksissa toisin päätä ja antaa määräämälleen edustajalle tarvittaessa tarpeelliset ohjeet. Maakuntajohtaja päättää kuntayhtymän edustustilaisuuksien järjestämisestä ja vieraanvaraisuuden osoittamisesta, kuntayhtymän edustajien nimeämisestä näihin tilaisuuksiin sekä niistä aiheutuvien menojen maksettavaksi hyväksymisestä, ellei maakuntahallitus yksittäistapauksissa toisin päätä. 6 luku Toimivalta aluekehittämisasioissa ja alueiden käytön suunnitteluasioissa 51 Aluekehittämisasiat Maakuntavaltuusto päättää aluekehityslain ja -asetuksen mukaisesta maakuntaohjelmasta. Maakuntahallitus päättää aluekehityslain ja -asetuksen mukaisista muista ohjelmista ja suunnitelmista, maakunnan kehittämisrahan ja kuntayhtymälle osoitettujen kansallisten EU-ohjelmien rahoitusten myöntämisestä sekä hyväksyy ohjelmasopimukset kuntayhtymän osalta ja antaa lain tarkoittamat lausunnot valtion piiriviranomaisille. 52 Alueiden käytön suunnitteluasiat Maakuntavaltuusto päättää maakuntasuunnitelman laatimisesta, tarkistamisesta ja hyväksymisestä. Maakuntavaltuusto päättää maakuntakaavan laatimisesta, tarkistamisesta ja hyväksymisestä.

26 88, MH :00 / Pykälän liite: HallintosääntöMH 2014 Sivu Maakuntahallitus antaa kaavoitusta, rakentamista ja muuta maakunnan alueiden käyttöä koskevat lausunnot. 53 Lausuntojen antaminen ja esitysten tekeminen muissa kuin aluekehittämis- ja alueiden käytön suunnitteluasioissa Maakuntahallitus antaa kuntayhtymän nimissä lausunnot ja tekee esitykset kaikista niistä asioista, joilla on olennaista merkitystä maakunnan kehittämisen tai kuntayhtymän toiminnan kannalta. Maakuntahallitus voi siirtää muilta osin lausuntojen antamista ja esitysten tekemistä maakuntajohtajan tehtäväksi. 6 luku EU-ohjelmien toimeenpanoa koskevat erillismääräykset 54 Hallintosäännön soveltaminen EU-ohjelmien hallintoon ja EU-ohjelmia koskevat muut säännöt Liitolle erikseen osoitettujen EU-ohjelmien hallinnointiin ja ohjelmien toimeenpanoon liittyen kuntayhtymän päätöksentekoon ja toimivaltasuhteisiin ovat voimassa seuraavat säädökset: - Yleisasetus (Neuvoston asetus 1083/2006) siihen liittyvä komission asetus 1828/2006 täytäntöönpanoa koskevista säännöistä - Euroopan aluekehitysrahastosta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) asetus (1080/2006), ns. EAKRasetus - kansallinen tukikelpoisuusasetus 1079/2007 (Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien menojen tukikelpoisuudesta) Hallintosäännön ohella EU-ohjelmien toimeenpanoa ohjataan myös seuraavien sääntöjen kautta: - ohjelmakohtaiset hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaukset, jotka maakuntahallitus osaltaan hyväksyy ja EU:n komissio vahvistaa ohjelmittain - seurantakomiteaa (Monitoring Committee), hallintokomiteoita (Steering Committees), tarkastusryhmää (Group of Auditors) ja teknistä sihteeristöä (Joint Technical Secretariat) koskevat, erikseen vastaavien elimien vahvistamat työjärjestykset (Rules of Procedures) 55 Toimivalta EU-ohjelmissa Maakuntahallitus voi siirtää EU-ohjelmien toimeenpanoon liittyvää toimivaltaansa kuntayhtymän muulle toimielimelle, luottamushenkilölle, maakuntajohtajalle ja viranhaltijoille. Toimivaltainen viranomainen/ viranhaltija on määritelty erikseen kussakin Varsinais-Suomen liiton hallinnoiman ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksessa. Toimivallan siirto koskee myös ohjelmia ja tehtäviä, joissa liitto toimii ns. välittävänä elimenä. Välittävän elimen kohdalla on noudatettava erikseen varsinaisen hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisen ohjeistusta. 56 Muut toimielimet EU-ohjelmien toimeenpanossa EU-ohjelmien toimeenpanoa ja hallinnointia varten on nimitetty ohjelmakohtaiset toimielimet (seurantakomiteat, hallintokomiteat), jotka käyttävät niille osoitettua valtaa EU-säädösten, ohjelma-asiakirjojen ja hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvauksien perusteella. Maakuntahallitus tekee esityksen edustajistaan ko. toimielimiin. Lopullinen päätös toimielimien kokoonpanosta tehdään valtion keskushallintotasolla.

27 88, MH :00 / Pykälän liite: HallintosääntöMH 2014 Sivu EU-varojen käyttöä koskevat säännökset Päätösvalta hankkeiden EU-hankkeiden rahoituksesta on sillä toimielimellä/viranhaltijalla, jolle se kussakin ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksessa on osoitettu. EU-ohjelmien hankemaksatusten osalta laskut/maksuunpanot hyväksyy se viranomainen/viranhaltija, jolle ko. tehtävä on ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmässä osoitettu. 58 EU-ohjelmien hallinnointiin osoitettujen erillisvarojen käyttö EU-ohjelmien toimeenpanossa käytetään ohjelmien hallinnointiin varattua ohjelmakohtaista teknistä tukea, jonka kokonaismäärä on sovittu komission hyväksymässä ohjelma-asiakirjassa. Ohjelmien seurantakomiteat vahvistavat vuosittain teknisen tuen budjetin ja maakuntajohtaja vahvistaa ohjelmakohtaisesti vuosittaisen käyttösuunnitelman ja sen mahdolliset muutokset MR/mk

28 89, MH :00 HALL: 103/2014 Sivu 28 CENTRAL BALTIC OHJELMAN HALLINNOINNIN KÄYNNISTÄMINEN Asia Maakuntahallitus (mh ) käynnisti uuden ohjelmakauden alueellisen yhteistyön (Interreg) ohjelman valmistelun jäsenvaltioiden liitolle toimittaman mandaattikirjeen mukaisesti yhteistyössä valmistelusta vastaavan ohjelmointikomitean (JPC) kanssa. Maakuntahallitus (mh ) merkitsi tiedoksi Central Baltic valmistelutilanteen ja valtuutti maakuntajohtajan tekemään ohjelman toteuttamista koskevat sopimukset ja henkilöstöjärjestelyt. Ohjelman valmistelu on edennyt aikataulun mukaisesti. Tavoitteena on toimittaa ohjelma-asiakirja Komissiolle kesäkuussa 2014 ja avata ensimmäinen hankehaku marraskuussa Seuraavat henkilöt on rekrytoitu määräaikaisiin toimiin niin, että työntekijät voivat aloittaa kesäkuun alussa: Ülari Alamets, Project Manager (SME development) / Projektipäällikkö (PK-yritysten kehittäminen) Ivo Volt, Project Manager (Transportation) / Projektipäällikkö (liikenne) Pille Laaksonen, Project Manager (Vocational education) / Projektipäällikkö (ammatillinen koulutus) Samu Numminen, Project Manager (Environment) / Projektipäällikkö (ympäristö) Sanna Erkko, Financial Manager / Talouspäällikkö Linda Talve, Communication Manager / Viestintävastaava Kersti Karu, Communcation Officer / Tiedottaja Varsinais-Suomen liitto tulee toimimaan ohjelman hallintoviranomaisena ja tarkastusviranomaisena. Hallintoviranomainen perustaa sihteeristön ohjelman hallinnoinnin tueksi. Enimmillään ohjelmassa tulisi olemaan 19 henkilöä töissä. Ensimmäisenä vuonna näistä paikoista täytetään 13. Ohjelman hallinnointi rahoitetaan teknisellä tuella, jonka rahoitus koostuu EAKR:sta 50 % ja jäsenvaltiolta 50 %. Seuraavana teknisen tuen viitteellinen kustannusarvio vuosille :

29 89, MH :00 HALL: 103/2014 Sivu 29 TABLE 4: INDICATIVE BUDGET FOR THE TECHNICAL ASSITANCE TOTAL 1. Staff costs Total gross remuneration (salaries, incl. social security costs and other statutory costs) Office and administration Premises (incl. rents, heating, electricity, water, cleaning etc.) Other office costs (maintenance of equipment, office supplies, mail, telecommunications, banking, copying), IT maintenance External services and experts Information materials and publications (incl. official announcements and media) Events (information and training, seminars, launch events, etc.) Meetings (MCs, SCs, etc.) Evaluations and surveys Audit and control Other external services and experts Travel and accommodation Travel and accommodation for staff Travel and accommodation for SC members (2 representatives/country) Equipment and investment Purchase of office equipment (furniture, computers, phones, fax etc.) Purchase of the server (incl. additional investments into server) TOTAL

30 89, MH :00 HALL: 103/2014 Sivu 30 Valmistelija TN/MN/MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää 1. käynnistää Central Baltic ohjelman hallinnointitehtävät. 2. perustaa ohjelman tekniselle tuelle liiton kirjanpitoon omakatteisen kustannuspaikan sekä päättää hyväksyä hankkeen viitteellisen kustannusarvion tiliryhmätasolla vuosille että teknisen tuen tilivelvollinen on aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja Head of Managing Authority Merike Niitepõld p ,

31 90, MH :00 HALL: 47/2011 Sivu 31 BRYGGMAN-SÄÄTIÖN RAHOITUSHAKEMUS VUODELLE 2014 SEKÄ NEUVOTTELUPYYNTÖ PYSYVÄSTÄ RAHOITUKSESTA Asia Varsinais-Suomen liitto (mh ) päätti: 1) osallistua Bryggman-säätiön perustamiseen. 2) hyväksyä Bryggman-säätiö nimisen säätiön säännöt. 3) sitoutua maksamaan säätiölle peruspääsijoituksena euroa ja 4) asettaa säätiön valtuuskunnan jäseneksi suunnittelujohtaja Heikki Saarennon. Valmistelija MR/HS/mk Maakuntajohtajan ehdotus Bryggman-säätiön perustajatahot ovat: Turun kaupunki, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Kiinteistösäätiö, Varsinais-Suomen taidetoimikunta, Turun Yliopistosäätiö, Suomen Arkkitehtiliitto, Turun ylioppilaskyläsäätiö, Turun yliopisto Åbo Akademi, Rakennustietosäätiö, PR-arkkitehdit Oy, Åbo Akademis Studentkår, Schauman Arkkitehdit Oy, Sisustusarkkitehdit SIO ja Varsinais-Suomen liitto. Säätiön peruspääomaksi on merkitty euroa, josta Varsinais-Suomen liiton peruspääomasijoitus on euroa. Suurin peruspääomasijoitus on Turun kaupungilla, euroa. Säätiö hakee kirjeellään perustoimintaansa euron vuosittaista rahoitusta, mikä kattaisi noin puolet toiminnan vuosikustannuksista. Rahoitus jyvitetään peruspääomien suhteessa, jolloin Varsinais-Suomen liiton vuosittaiseksi rahoitusosuudeksi tulee 730 euroa. Oheismateriaalina on Bryggman-säätiön kirje liitteineen. Päätös toimitetaan Bryggman-säätiön hallituksen puheenjohtajalle Laura Klamille. Maakuntahallitus päättää vuosina osallistua Bryggman-säätiön toimintakustannuksiin 730 euron vuotuisella määrärahalla ja edellyttää, että säätiön vuosikertomus ja toimintasuunnitelma tuodaan vuosittain tiedoksi maakuntahallitukselle. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Hallintojohtaja Markku Roto p

32 90, MH :00 / Pykälän liite: Bryggman-säätiön kirje Sivu 31

33 90, MH :00 / Pykälän liite: Bryggman-säätiön kirje Sivu 32

34 90, MH :00 / Pykälän liite: Bryggman-säätiön kirje Sivu 33

35 90, MH :00 / Pykälän liite: Bryggman-säätiön kirje Sivu 34

36 90, MH :00 / Pykälän liite: Bryggman-säätiön kirje Sivu 35

37 90, MH :00 / Pykälän liite: Bryggman-säätiön kirje Sivu 36

38 90, MH :00 / Pykälän liite: Bryggman-säätiön kirje Sivu 37

39 90, MH :00 / Pykälän liite: Bryggman-säätiön kirje Sivu 38

40 90, MH :00 / Pykälän liite: Bryggman-säätiön kirje Sivu 39

41 90, MH :00 / Pykälän liite: Bryggman-säätiön kirje Sivu 40

42 90, MH :00 / Pykälän liite: Bryggman-säätiön kirje Sivu 41

43 90, MH :00 / Pykälän liite: Bryggman-säätiön kirje Sivu 42

44 90, MH :00 / Pykälän liite: Bryggman-säätiön kirje Sivu 43

45 90, MH :00 / Pykälän liite: Bryggman-säätiön kirje Sivu 44

46 90, MH :00 / Pykälän liite: Bryggman-säätiön kirje Sivu 45

47 90, MH :00 / Pykälän liite: Bryggman-säätiön kirje Sivu 46

48 90, MH :00 / Pykälän liite: Bryggman-säätiön kirje Sivu 47

49 90, MH :00 / Pykälän liite: Bryggman-säätiön kirje Sivu 48

50 91, MH :00 ALUEK: 71/2012 Sivu 50 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTASTRATEGIAN HYVÄKSYMINEN Asia Maakunnan suunnittelu perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä aluekehityslakiin. Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka tulee ottaa huomioon maakuntakaavaa ja -ohjelmaa laadittaessa. Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat lähivuosien kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut olennaisimmat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Aluekehityslain mukaan maakuntaohjelma laaditaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ym. tahojen kanssa kunnanvaltuustojen toimikausittain neljäksi vuodeksi. TEM:n ohjeiden mukaan maakuntaohjelmat tulisi hyväksyä 2014 kevätvaltuustoissa. Varsinais-Suomessa maakuntasuunnitelma- ja ohjelma laaditaan yhtenä asiakirjana muodostaen Varsinais-Suomen maakuntastrategian. Maakuntasuunnitelma on vuosiksi ja maakuntaohjelma vuosiksi Asiakirjaa on valmisteltu laajassa yhteistyössä. Strategian luonnos on ollut lausuntokierroksella helmikuun alusta maaliskuun puoliväliin. Lausuntoja saatiin 69 kappaletta. Yhteenveto lausunnoista ja lausuntojen käsittelystä ovat oheismateriaalina 1 ja 2. Varsinais-Suomen maakuntastrategia on nimetty kumppanuusstrategiaksi. Sen keskeinen toimenpide on kumppanuusfoorumi ja neljä arvokärkeä ovat: 1. Vastuullisuus tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt 2. Yhteistyötaidot Yhdessä rajat ylittäen 3. Saavutettavuus Lähestyttävä Itämeren portti 4. Resurssiviisaus Innovoivaa edelläkävijyyttä Ehdotus Varsinais-Suomen maakuntastrategiaksi on oheismateriaalina 3. Valmistelija JS/TN/HS/VK/TJ/KÄ/EH/PP/AV/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus esittää, että maakuntavaltuusto hyväksyy Varsinais-Suomen maakuntastrategian ja valtuuttaa Varsinais-Suomen liiton tekemään maakuntastrategiaan tarvittavat stilistiset muutokset. Päätös Maakuntajohtaja muutti päätösehdotustaan siten, että toimenpiteen TP V2 loppuun lisätään sekä kylien ja kaupunginosien kehittäminen. Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p , Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio p ,

51 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Varsinais-Suomen maakuntastrategian lausunnot 2014 Lausunnon antaja: Yleistä: Visiot: Kärkiteemat: Toimenpiteet: Mukanaolo kumppanuusfoorumissa: Huomioita: Kunnat Sivu 50 Auran kunta Visiota voidaan pitää liian yleisellä tasolla olevana kirjauksena. Esitetyllä visiolla maakunta tai sen vahvuudet eivät erotu muista kilpailevista alueista. Kärkiteemat ovat hyväksyttäviä. Kumppanuusfoorumi sinällään on kannatettava toimintatapa maakuntastrategian toteuttamisessa ja seurannassa. Kunnilla tulee luonnollisesti olla tärkeä rooli kumpanuusfoorumin työskentelyssä. Kaarinan kaupunki Kemiönsaaren kunta Det är välkommet och ligger i tidens anda att man genomför en omfattande strategiprocess som en delaktighetsprocess med väldigt många olika aktörer involverade. Tahtotilaan on helppo yhtyä, jos ymmärretään aidosti sekä kansallisen että globaalin toimintaympäristön muutospaineet yhteiskuntaan ja yritystoimintaan. "Livskvaliteten i Egentliga Finland är bäst i Finland. Ett framgångsrikt och välmående landskap byggs genom samarbete och partnerskap." Visionen visar på framtidstro och är riktad åt rätt håll. I dagens Finland, där många olika stora reformer är på gång kommer Finlands kommun karta sannolikt inom en nära framtid att se rätt annorlunda ut. Keskeistä on proaktiivinen toiminta. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen ja vastuulliseen energiankäyttöön liittyviin näkemyksiin on helppo yhtyä.subsidiariteettiperiaatte en soisi näkyvän myös maakuntastrategiassa. Kaarinan kaupunki toteaa, että maakuntastrategiasta tulee selvästi ilmetä se, miten V-S maakunta eroaa ja haluaa erota muista maakunnista. Lisäksi toivomuksena on, että lopullisessa strategiassa on lyhyt tiivistelmä keskisistä osa-alueista. Kommunernas roll gällande partnerskapsforumet är att aktivt nätverka, följa med och ta del av de olika samarbetsaktiviteterna, fungera i interaktion med landskapets övriga aktörer. Företagen, organisationerna utgör viktiga samarbetsparter för kommunerna. Att delta i landskapets samarbetsorgans arbete utgör en väsentlig del för regionen Åboland.

52 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Varsinais-Suomen maakuntastrategian lausunnot 2014 Lausunnon antaja: Yleistä: Visiot: Kärkiteemat: Toimenpiteet: Mukanaolo kumppanuusfoorumissa: Huomioita: Sivu 51 Koski TL.kunta visiot ovat oikeansuuntaisia. Kustavin kunta Visiot ovat oikeansuuntaisia. Kärkiteemat riittäviä. Toimenpiteet vastaavat strategiatasolla lähivuosien haasteisiin. Kunta osallistuu soveltuvin osin kumppanuusfoorumin toimintaan ja aktivoi kunnan toimijoita ja asiasta kiinnostuneita ihmisiä siihen mukaan. Laitilan kaupunki Vision ensimmäinen lause on ytimekkään lyhyt, mutta jättää mm. kysymyksen, mihin nähden elämisen laatu on Varsinais-Suomessa parasta. Kärkiteemat ovat sinänsä hyviä, mutta maakunnan asukasta ajatellen osin abstrakteja ja mielikuvaltaan vaikeaselkoisia. Kärkiteemoista on johdettu runsaasti toimenpiteitä ja niiden toteuttaminen vaatii paljon onnistunutta organisointia ja voimavaroja. Kysyä sopii, olisiko toimepiteiden määrää supistettava ja tiivistettävä kokonaisuuden kärsimättä. Kumppanuusfoorumi on hyvä myös vision toteuttajana ja päätoimenpiteenä. Liedon kunta Visiot ovat maakunnan kehittämisen kannalta keskeisiä, innostavia ja sitouttavia. Kärkiteemat vastaavat jo kuntien aiemmissa eri maakunnallisissa ja seudullisissa yhteistyöhankkeissa tuotettuja johtopäätöksiä ja linjauksia Toimenpiteet vastaavat varsin hyvin lähivuosien haasteisiin luoden mahdollisuuksia uusien innoavtiivisten aloitteiden ja hankkeiden syntymiseen strategiakauden aikana. Liedon kunta on kiinnostunut osallistumaan kumpanuusfoorumin toimintaan ja sen toiminnan tunnetuksi tekemiseen omalla alueellaan. Sivu 2

53 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Varsinais-Suomen maakuntastrategian lausunnot 2014 Lausunnon antaja: Yleistä: Visiot: Kärkiteemat: Toimenpiteet: Mukanaolo kumppanuusfoorumissa: Huomioita: Sivu 52 Loimaan kaupunki Marttilan kunta Visot ovat oikeansuuntaisia ja kärkiteemat maakunnan kehittämisen kannalta keskeisiä ja tarkoituksenmukaisia. Visiot ovat oikeansuuntaisia ja toteutettavissa olevia. Maakuntastrategian kärkiteemat huomioivat maakunnan sijainnin ja monipuolisuuden. Loimaan kaupungilla on halu ja valmius olla aktiivinen toimija suhteessa strategian päätoimenpiteeseen, Kumppanuusfoorumiin. Kumppanuusohjelma on tarpeellinen, kunhan se toteutetaan maakuntaa tasapuolisesti palvelevana ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Marttilan kunta on kiinnostunut Maskun kunta Mynämäen kunta V-S liiton keskeinen tehtävä on alueen edunvalvonta, joten sen tulee paremmin näkyä strategiassa. Visio on oikeansuuntainen, mutta selvemmin pitäisi Kärkiteemat ja niiden korostaa V-S:n menestyminen toimenpiteet ovat pääosin ja vetovoimaisuus. oikeita. Visiot ovat oikeansuuntaisia. Kärkiteemat ovat maakunnan kehittämsien kannalta oikeat. Toimenpiteenä strategian arvokärkien edistämisessä tulee kiinnittää erityistä huomioita alueen vetovoimaisuuteen ja vahvuuksiin, jotta pystytään turvaamaan positiivinen asukaskehitys ja työpaikat. Kumppanuusfootumissa liiton on syytä yhdessä kuntien kanssa ottaa aktiivinen rooli foorumin työskentelyssä. Kumppanuusfoorumi tarjoaa uudentyyppistä kehitystoimintaa ja verkostomaista toimintaa. Yhteiskunnan kehitys edellyttää kunniltakin uudenlaisia toimintatapoja ja Mynämäen kunta suhtautuu myönteisesti uudenlaisiin yhteistyömuotoihin. Sivu 3

54 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Varsinais-Suomen maakuntastrategian lausunnot 2014 Lausunnon antaja: Yleistä: Visiot: Kärkiteemat: Toimenpiteet: Mukanaolo kumppanuusfoorumissa: Huomioita: Sivu 53 Naantalin kaupunki Riittävän tavoitteellinen ja lähtökohdiltaan oikea. Oikeansuuntaiset. Haasteita saaristoalueiden palveluiden turvaamisessa. Kärkiteemojen toteuttamista tukevia. Toteutumiselle ei ole Kumppanuusfoorumi tarjoaa asetettu määrällisiä mahdollisuuksia uudenlaiseen tai ajallisia tavoitteita. kehittämistoimintaan ja Voisiko kullakin verkostomaiseen työskentelyyn. kärkiteemalla olla Kaupunki suhtautuu periaatteessa teemaa tukevat myötämielisesti myös kärkitoimenpiteensä? kumppanuusfoorumiin. Nousiaisten kunta Kunnanhallitus toteaa, että Nousiaisten kunnalla ei ole sinällään huomauttamista maakuntastrategialuonnoks een eli maakuntasuunnitelman visiot ja -strategian kärkiteemat ovat oikeansuuntaisia ja lisäksi voidaan olettaa, että esitetyt -varsin positiivissävytteisesti kirjoitetut -erilaiset toimenpiteet ovat riittäviä tulevaisuuden haasteisiin. Strategia-asiakirjan laajuudesta johtuen olisi siinä perusteltua esittää tiivistelmä keskeisistä strategisista tavoitteista ja toimenpiteistä. Lisäksi yksittäisiä yrityksiä nimettäisiin yrittäjäjärjestöjen lisäksi kumppanuustoimijoiksi strategian sisältämiin toimenpiteisiin. Pääotsikointi ja tekstikokonaisuuksien sijoittelu on lievästi epälooginen, kun osassa II kuvataan lähtökohtia eli nykytilannetta ja osassa I on jo selvitetty maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman tavoitteet ja toimenpiteet. Sivu 4

55 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Varsinais-Suomen maakuntastrategian lausunnot 2014 Lausunnon antaja: Yleistä: Visiot: Kärkiteemat: Toimenpiteet: Mukanaolo kumppanuusfoorumissa: Huomioita: Sivu 54 Oripään kunta Kärkiteemat ovat osuvia. Strategiassa tulee edelleen huomioida maaseudun rakennemuutos ja toisaalta maaseutu voimavarana, joka tyydyttää ihmisten perustarpeita. Paimion kaupunki Strategialuonnoksen lähestymistavaksi on valittu toimintatapaa ja toiminnan yleisiä edelletyksiä kehittävä painotus. Ratkaisua voidaan pitää uudistushakuisena ja lähtökohdiltaaan ympäristön muuttuviin haasteisiin vastaavana. Toisaalta lähestymistavan kautta ei muodostu selkeitä ja konkreettisia sisältökysymyksiä koskevia valintoja, jolloin vaarana on, että ohjusvaikutus jää heikoksi. Sivu 5

56 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Varsinais-Suomen maakuntastrategian lausunnot 2014 Lausunnon antaja: Yleistä: Visiot: Kärkiteemat: Toimenpiteet: Mukanaolo kumppanuusfoorumissa: Huomioita: Sivu 55 Paraisten kaupunki Pargas stad ser tanken om ett nära partnerskap som ett bra sätt att förhålla sig tili samarbetet inom landskapet och tili genomförandet av landskapsstrategin. Pargas stad anser att visionerna i landskapsstrategin är sådana att man lätt kan acceptera och tillägna sig dem. Också Pargas stad ser de fyra strategins vision om Finlands spetstemana i bästa livskvalitet är lätt att landskapsstrategin som förankra i Pargas som tack vare sin natur, historia och naturliga och konstaterar att samhällsstrukturella skala kan temana på ett Iyckat sätt erbjuda synnerligen goda täcker de utmaningar inom förutsättningar för boende, liv den närmaste framtiden som och arbete. landskapet borde förbereda sig för.. Pargas ser sin roll som en genomförande part i Partnersskapsstrategin och som ett aktivt regioncentrum i regionstrukturen som naturlig och strävar efter att genom sitt handlande och sina beslut främja genomförandet av landskapsöversikten och - programmet. Pyhärannan kunta Strategia on hyvin valmisteltu ja sisältää oikeita asioita. Kumpaanuus päätoimenpiteenä on oikeansuuntainen, mutta sen toteuttaminen on määritelty stretegiassa melko yleisellä tasolla. Raision kaupunki Maakunnan strategiatyö on kokonaisuudessaan onnistunut hyvin. Viosioluonnos on ytimekäs ja uudistumaan kannustava. Kärkitemat ovat osuvia, eikä Raision kaupungilla ole niistä huomautettavaa. Resurssiviisauden käsite on moniuloitteinen ja terminä ehkä myös uusi. Kohtaan "Varsinais-Suomen tavoitteellinen aluerakenne 2035+" on Raision kaupungin näkemyksen mukaan ansiokkaasti tiivistetty ja konkretisoitu strategian keskeisin sisältö. Raision kaupunki pitää foorumin luomista tärkeänä edistysaskeleena ja on valmis aktiivisesti osallistumaan erilaisiin yhteistyöverkostoihin. Sivu 6

57 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Varsinais-Suomen maakuntastrategian lausunnot 2014 Lausunnon antaja: Yleistä: Visiot: Kärkiteemat: Toimenpiteet: Mukanaolo kumppanuusfoorumissa: Huomioita: Ruskon kunta Oikeansuuntainen, mutta pitäisi tuoda paremmin esille V-S:n menestyminen ja vetovoimaisuus myös kansallisesti. Teemat ja toimenpiteet oikeita Kumpanuusfoorumi on kannatteva toimintatapa. Sivu 56 Salon kaupunki Yhdessä tekemisen nostaminen on vahva ja velvoittava arvokannanotto, jota Salon kaupunki haluaa osaltaan olla toteuttamassa. Toimenpiteet ovat vaikeasti keskenään verrattavissa. Salon kaupunki on valmis paitsi osallistumaan yhteisötason toimijana, myös koordinoijana ja kehittäjänä esim. sellaisiin teemoihin ja toimepiteisiin, jotka läheisesti liittyvät kaupungin tai sen elinkeinoyhtiön strategia- tai kehittämsiohjelman toimenpiteisiin. Sauvon kunta Maakuntastrategialuonnok sen lähestymistavaksi on valittu toimintata paa ja toiminnan yleisiä edellytyksiä kehittävä painotus. Ratkaisua voidaan pitää uudistushakuisena ja lähtökohdiltaan ympäristön muuttuviin haasteisiin vastaavana. Toisaalta valitun lähestymistavan kautta ei muodostu selkeitä ja konkreettisia sisältökysymyksiä koskevia valinto ja, jolloin vaarana on, että strategian ohjausvaikutus jää heikoksi. Vaikka onkin totta, että yhdessä tekeminen ja verkostoituminen samanaikaisesti eri tahoilla ovat nykyaikana tärkeä edellytys menestymiselle, niin on kysyttävä, et tä riittääkö erilaisten kumppanuusverkosto jen syntyminen maakunta strategian toteuttamiseen ja syntyykö siten riittävä ohjausvaikutus? Sivu 7

58 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Varsinais-Suomen maakuntastrategian lausunnot 2014 Lausunnon antaja: Yleistä: Visiot: Kärkiteemat: Toimenpiteet: Mukanaolo kumppanuusfoorumissa: Huomioita: Sivu 57 Someron kaupunki Taivassalon kunta Maakuntastrategian lähestymistavaksi on valittu toimintatapaa ja toiminnan yleisiä edellytyksiä kehittävä painotus. Aluerakenne on unohtanut täysin kunnat aluerakenteen osina. Oikeansuuntaisia, mutta eivät realistisia eikä mitattavia. Visiolta edellytettävä innostuneisuus puuttuu. Kumppanuuteen perustuva toimintatapa on hyvä asia. V-S:n tavoitteelliseen aluerakenteeseen liittyen Someron kaupunki huomauttaa, että työmarkkina-alueiden kaksitasoisessa rakenteessa on huomioitava esitteyjen vyöhykkeiden lisäksi tosiasialliset päivittäiset vuorovaikutuksen maakuntarajat ylittävät alueet. Edellisten perusteella maakunnan liikennejärjestelyihin liittyvissä toimenpiteissä tulee huomioida Someron ja Forssan välisen tieyhteyden ja maantie 280 parantamiset. Tarvasjoen kunta Visio on oikeansuuntainen. Asumisen laadun suhteen visio jää hyvin yleiselle tasolle ja sitä tulisi terävöittää. Kumppanuusfoorumi on kannatettava toimintatapa maakuntastrategian toteuttamisessa ja seurannassa. Kunnilla tulee olla tärkeä rooli kumppanuusfoorumi n työskentelyssä. Sivu 8

59 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Varsinais-Suomen maakuntastrategian lausunnot 2014 Lausunnon antaja: Yleistä: Visiot: Kärkiteemat: Toimenpiteet: Mukanaolo kumppanuusfoorumissa: Huomioita: Turun kaupunki Maakuntastrategiassa ei tule päättää suoraan toiminnasta tai toimenpiteistä, jotka ovat muun organisaation hallinnassa. Kokonaisuutena Turun kaupunki pitää maakuntastrategian valmistelua hyvänä. Strategian päälinjaukset ovat varsin samansisältöisiä kuin Turun kaupungin valmisteluvaiheessa oleva kaupunkistrategia ja valmistelussa olevat sitä täsmentävät strategiset ohjelmat, kilpailukyky- ja hyvinvointiohjelma. Sivu 58 Uudenkaupungin kaupunki Visio sisältää vahvan näkemyksen menestyksen ja hyvinvoinnin avaintekijöistä, avoimuudesta, yhdessä tekemisestä ja kumppanuudesta. Kärkiteemat ovat ovat maakunnan kehittämisen kannalta oikeita ja keskeisiä. Yrittäjyys, elinkeinot ja uusien liiketoimintojen synty tulisi tuoda entistä vahvemmin strategiassa esille sekä teemoissa, että toimenpiteissä. Kumppanuustoimijoin a tulee mainita myös alueelliset kehittämiskeskukset sekä kulttuurisäätiöt. Vehmaan kunta Järjestöt Maakuntastrategia on huolella valmisteltu ja siihen on sisällytetty kaikki maakunnan kehittämisen avainalueet Visiot ovat oikeansuuntaiset. Strategia on laadittu ottaen huomioon kattavasti eri sidosryhmät ja kärkiteemat Akava ry Strategia-asiakirjaa voi pitää hyvin valmisteltuna ja yhteiskunnan eri toimijat huomioonottavana. Visiot ovat oikeansuuntaisia. Kärkiteemat ovat maakunnan kehittämisen kannalta okeita. On ehkä ennanaikaista ottaa kantaa kärkitoimenpiteisiin. Kumppanuusfoorumin kautta on mahdollista integroida maakunnan opiskelijoista koostuva suuri resurssi paremmin mukaan ja samalla mahdollistaa opiskelijoille entistä joustavampi ja tehokkaampi mahdollisuus siirtyä opiskelusta työelämään. Sivu 9

60 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Varsinais-Suomen maakuntastrategian lausunnot 2014 Lausunnon antaja: Yleistä: Visiot: Kärkiteemat: Toimenpiteet: Mukanaolo kumppanuusfoorumissa: Huomioita: Sivu 59 Itämeren Terveet kaupungit ry Maakuntasuunnitelman ja - ohjelman tulee edistää terveyden tasa-arvon ja hyvinvoinnin huomioimista alueellisessa suunnittelussa sekä poikkihallinnollista yhteistyötä. Nämä asiat on osin huomioitu asiakirjassa. Visiot ovat oikeansuuntaisia. Kärkiteemat ovat kiinnostavia. Hyvinvointiasiat tulisi kirjata selkeämmin mukaan. Itämeren terveet Kaupungit ry. on mielellään mukana maakuntasuunnitelma- ja ohjelman jatkotyössä ja voi haluttaessa osallistua mm. Kumppanuusfoorumin suunnitteluun ja toteutukseen. Kakskertaseura ry. Visiot ovat oikenasuuntaisia. Lähtökohtatilanne on haastavampi kuin asiakirjassa on kuvattu. Kärkiteemat ovat maakunnan kehittämisen kannalta oikeat. Kakskertaseura voi toimia kumppanuusfoorumis sa omaa aluettaan, entistä Kaskerran saaristokunnan aluetta koskevissa hankkeissa oman alueensa edustajana. Sivu 10

61 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Varsinais-Suomen maakuntastrategian lausunnot 2014 Lausunnon antaja: Yleistä: Visiot: Kärkiteemat: Toimenpiteet: Mukanaolo kumppanuusfoorumissa: Huomioita: Sivu 60 MTK-Varsinais- Suomi Maakuntastrategian valmistelu on tehty huolellisesti ja laajalla valmistelulla. Erityisen tärkeää on, että valmistelussa ovat olleet mukana elinkeinoelämän ja niiden järjestöjen sekä työmarkkinaosapuolten edustajat. Käsityksemme mukaan maakunnan kasvun ja kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeässä asema ovat yritykset, erityisesti mikro- ja pkyritykset sekä maatilat, sekä niiden menestys- ja kasvumahdollisuudet. Meidän Turku - Vårt Åbo ry. Metsänomistajie n liitto/länsi- Suomi Kumppanuus ja yhteistyö eri tahojen välillä hyvä, mutta strategia on liian yleispiirteinen ja siksi linjaton. Strategia ei avaa näköaloja, vaan toistaa hyvin samankaltaisia ajatuksia kuin on jokaisessa strategiassa muuallakin Suomessa. Visiot ovat juuri, mitä eteenpäin katsovassa maakunnassa pitääkin, eli vastuullista yhteistyötä, yhteyksien parantamista ja järkevää resurssitehokkuutta. Sivu 11 Meidän Turku-Vårt Turku on valmis osallistumaan kumppanuushankkeisiin ja muuhun yhteistyöhön sekä konsultointiin. Yhdistys toivoo, että V-S:ssa ryhdyttäisiin pikaisesti erilaisiin kokeiluhankkeisiin, kuten kylä, kansalais- tai kaupunginosataloprojekteihin ja kanslaismediahankkeisiin. Avoin, eri alojen toimijoiden yhteistyö koko maakunnan hyväksi on kannatettava lähtökohta, jonka voi uskoa konkretisoituvan kumppanuusfoorumin myötä. Metsänomistrajien liitto toivoo pääsevänsä osalliseksi kumppanuusfoorumissa käsiteltäviin toimenpiteisiin.

62 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Varsinais-Suomen maakuntastrategian lausunnot 2014 Lausunnon antaja: Yleistä: Visiot: Kärkiteemat: Toimenpiteet: Mukanaolo kumppanuusfoorumissa: Huomioita: Sivu 61 Soste ry. Osallisuus ja avoimuus valmistelussa ovat tärkeitä lähtökohtia yhteisesti annettujen päämäärien tavoittamiselle. Strategian valmisteluun on osallistunut monipuolinen joukko maakunnan toimijoita. Visio sisältää vahvan näkemyksen menestyksen ja hyvinvoinnin avaintekijöistäavoimuudesta, yhdessä tekemisestä ja kumppanuudesta. Jokainen kärkiteema on perusteltu ja suhteessa visioon. Maakuntaohjelma toimii työkaluna mahdollisuuksien luomisessa. Ohjelman tehtävä ei ole esittää valmiita päätöksiä toimijoille - toimijat valitsevat itse suuntansa ja tapansa toimia. Seniorkansalaiset olisi pitänyt saada ohjelmaan mukaan. Kumppanuusfoorumin ideologia kohtaa SOSTE:n arvot. SOSTE on mielellään mukana yhtenä toimijana kumppanuusfoorumissa ja tuo valtakunnallisena toimijana mukanaa oman osaamisensa sekä verkostonsa ja kumppanuutensa Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveysalan kenttään. Suomen luonnonsuojelulii tto ry./v-s luonnonsuojelupi iri ty. Maakuntaliitto on onnistunut roolissaan strategian sparraajana. Toimenpiteet kannatettavia ja oikeansuuntaisia, mutta tarvitsevat toteutuksen edetessä vielä lisää sisältöä ja Kärkiteemat ovat hyvin konkreettisia toimenpiteitä, valittuja ja Itämeren tärkeyttä jotka vastaavat lähivuosien ei voi korostaa liikaa. haasteisiin. Talonrakennuste ollisuus ry. Visiot ovat varmasti oikeansuuntaiset. Kärkiteemat ovat myös oikeansuuntaiset. Jotenkin jää kaipaamaan voimakkaampaa elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamista. Toimenpiteitä on vieläkin liikaa, varsinkin kun monet niistä ovat kovin yleisellä tasolla, eikä niitä ole mitenkään priorisoitu. Kumppanuustoimijoid en sitouttaminen toimenpiteisiin tulee varmasti olemaan haasteellista. Talonrakennusteollisuus ja sen jäsenyritykset ovat valmiita osallistumaan kumppanuusfoorumin toimintaa ja tapaamisiin, mikäli on selkeästi nähtävissä konkreettisia hyötyjä, joita foorumi voi osallistujalle tarjota. Sivu 12

63 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Varsinais-Suomen maakuntastrategian lausunnot 2014 Lausunnon antaja: Yleistä: Visiot: Kärkiteemat: Toimenpiteet: Mukanaolo kumppanuusfoorumissa: Huomioita: Varsinais-Suomen maakuntastrategian teema "yhteistyö ja kumppanuus" on hyvin valittu. Strategian neljässä kärkiteemassa toivoisi huomattavasti vahvemmin Ehdotettuja Teknologiateollisuus ry, ja varmasti alan yrityksetkin, ovat mielellään toteuttamassa konkreettisia, tavoitteellisia toimenpiteitä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Tämä koskee myös luonnoksessa mainittua korostettavan menestyvän toimenpiteitä olisi Kumppanuusfoorumia, mikäli elinkeinoelämän merkitystä ehkä syytä rajata tai sen tehtävänä on aidosti maakunnan hyvinvoinnille ja ainakin priorisoida ja varmistaa käytännön toimien eteneminen. Teknologiateollis työllisyydelle. keskittyä aluksi uus kaikkein tärkeimpiin. Sivu 62 Turun ammattikorkeako Maakuntastrategia on ulun laadittu perusteellisesti ja opiskelijakunta ansiokkaasti Kärkiteemat ovat valittu onnistuneesti. Toimenpiteiden käynnistyessä määritellään osallistujille vielä yhteiset tavoitteet ja osallistumismallit, jotta työssä huomioidaan kaikki tärkeät tahot. Turun Kauppakamari Toimenpiteet V-S:n yritystoimintaympäris tön kehittämiseksi ovat oikeanlaisia. Varsinais- Suomen kylät ry. Visiot ovat määritelty hyvin. Ajalle ja alueelle hyvin valittuja. Toimenpiteet riittävän väljiä. Haluaa olla aktiivisesti mukana. Varsinais- Suomen Yrittäjät Alueviranomaise t Visiota tulee muuttaa muotoon:" menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan työnteolla ja yrittäjyydellä, yhteistyöllä ja kumppanuudella". Kärkiteemat heijastelevat alueen toimijoiden yhteistyötä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Sivu 13

64 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Varsinais-Suomen maakuntastrategian lausunnot 2014 Lausunnon antaja: Yleistä: Visiot: Kärkiteemat: Toimenpiteet: Mukanaolo kumppanuusfoorumissa: Huomioita: Lounais-Suomen aluehallintovirast o L-S AVI:lla ei ole perustehtäviensä näkökulmasta yleisesti ottaen huomauttamista V- S:n maakuntastrategiaan. Tuloksena on edellisiin strategioihin verrattuna uudelle tasolle noussut asiakirja. Visiot ovat oikeansuuntaisia. Kärkiteemat ovat monipuolisesta valmistelutyöstä kumpuavia, mutta strategiaa edistäville toimijoille varsin haastavia teemoja. L-S:n AVI voi toimia perustehtäviensä puitteissa osaltaan verkostoitumista tukevana tahona asiakkaisiinsa mm.kuntiin nähden. Sivu 63 Lounais-Suomen Poliisilaitos Strategialuonnos on varsin perusteellinen ja siinä esitetyt teemat ja toimenpiteet ovat oikeaan osuvia ja perusteltuja. Poliisi näkee kumppanuusfoorumin ja aluetietopalvelun erinomaisena tiedonvaihdon ja yhteistyökumppaneiden haun välineinä myös poliisin toiminnassa. Poliisi on mielellään mukana foorumilla sekä tiedon tuottajana että tiedon hakijoina ja yhteistyöosapuolena. Varsinais- Suomen Aluepelastuslaito s Visiot ovat oikeansuuntaisia. Maakunnan kehittämisen kannalta oleellisessa asemassa on eri toimijoiden kumppanuus. Kärkiteemat ovat oikeat. Tulevaisuutta ei voida katsoa pelkästään omista näkökulmista. Päätöksiä ja yhteistyötä on tehtävä yli kunta- ja vastuurajojen ja katsottava maakuntaa ja sen kehittämistä yhtenä kokonaisuutena. Tavoitteet ovat realistisia, jos yhteistyöhön päästään. V-S:n pelastuslaitos on oman alansa suunnannäyttäjä ja tästä syystä haluaa olla mukana kumppanuusfoorumissa maakunnallisen turvallisuuden asiantuntijana. Sivu 14

65 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Varsinais-Suomen maakuntastrategian lausunnot 2014 Lausunnon antaja: Yleistä: Visiot: Kärkiteemat: Toimenpiteet: Mukanaolo kumppanuusfoorumissa: Huomioita: Sivu 64 Varsinais- Suomen ELYkeskus Varsinais-Suomen EL Y - keskus on osallistunut aktiivisesti maakuntastrategialuonnoks en valmisteluun erityisesti strategian valmistelua varten perustetuissa työryhmissä. Varsinais- Suomen EL Y-keskuksen edustajat ovat kokeneet työryhmätyöskentelyn hyödyllisenä, mutta kaikilta osin työryhmissä käyty keskustelu ja aikaansaadut tulokset eivät välity strategialuonnoksesta, erityisesti koskien kirjauksia maakuntaohjelman keskeisistä toimenpiteistä. Kärkiteemat tulee paremmin linkittää V-S:n keskeisiin haasteisiin mm. yhteistyön haasteet, kärkiyritysten suhdanneherkkyys, työllisyysongelmat, työelämän kehittäminen, ilmastonmuutos (vähähiilisyys, materiaalitehokkuus), vesistöjen tila (ravinnetehokkuus) eli mihin kärkiteemoilla halutaan saada muutosta ja mitä uusia mahdollisuuksia meillä on? Toimenpiteet jäävät luonnoksessa yleiselle tasolle eikä konkretiaa toimenpiteiden osalta ole riittävästi. Kaikilta osin kärkiteemojen keskeisten toimenpiteiden perustelutekstit eivät vastaa esitettyjä teemoja ja toimenpiteitä ja ne tuleekin tarkastaa. On tärkeää, että liitto ja EL Y yhdessä sopivat, miten kumppanuusstrategiaa mahdollisimman vaikuttavasti, tehokkaasti ja synergioita hyödyntäen voidaan yhdessä edistää. On tarpeellista strategian alussa avata, mitä maakuntastrategialla, kumppanuusstrategialla, maakuntasuunnitelmalla ja -ohjelmalla tarkoitetaan, mikä on niiden tarkoitus ja miten ne suhteutuvat toisiinsa? Ympäristöselostus-osiossa ei ole kuvattu lainkaan Varsinais-Suomen ympäristön keskeisiä tekijöitä eikä haasteita vaan viitattu ympäristöohjelman nettisivuille. Varsinais- Suomen TEtoimisto Oppilaitokset ja koulutuksen tuottajat V-S TE-toimiston olisi pitänyt jo strategian suunnitteluvaiheessa saada kumppanin rooli työryhmissä. Kärjet ilmaisevat merkittäviä ja kannatettavia arvovalintoja, mutta niiden kautta ei suoraan välity elinkeinoelämän parempaan kilpailukykyyn liittyvä tahtotila. V-S TE-toimisto on valmis sitoutumaan maakunnalliseen ja tarvittaessa maakuntarajat ylittävään yhteistyöhön jatkossa. Sivu 15

66 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Varsinais-Suomen maakuntastrategian lausunnot 2014 Lausunnon antaja: Yleistä: Visiot: Kärkiteemat: Toimenpiteet: Mukanaolo kumppanuusfoorumissa: Huomioita: Sivu 65 Lounais-Suomen koulutuskuntayht ymä Koulutuskuntayhtymä pitää tärkeänä asiana, että maakuntastrategiassa korostetaan avoimuutta, yhdessä tekemistä ja kumppanuuden merkitystä. Laaja maakuntamme poikkeaa niin elinkeinorakenteeltansa kuin myös väestöpohjaltansa siitä riippuen, missä päin maakuntaa sijaitsemme. Maakuntasuunnitelmassa esitetyt tulevaisuuden visiot vastuullisuudesta, yhteistyötaidoista, saavutettavuudesta ja resurssiviisaudesta ovat koulutuskuntayhtymän käsityksen mukaan niitä keskeisiä tekijöitä, joilla voimme yhdessä rakentaa parempaa tulevaisuutta. Koulutuskuntayhtymä pitää maakuntastrategian kärkiteemoja tulevaisuuden kannalta hyvinä. Koulutuskuntayhtymä on valmis sitoutumaan yhteiseen työhön ja yhteisiin keinoihin tavoitteiden saavuttamiseksi sekä kumppanuustapaamisiin maakuntastrategian toteuttamisen edistämiseksi. Raseko Turun ammattikorkeako ulu V-S vuorovaikutusvyöhykkeetkartasta puuttuu selkeitä alueita, esim. Turun läntiset kunnat. Visiot ovat oikeansuuntaisia, mutta kansainvälisyys voitaisiin nähdä vahvemmin lähialuetta laajempana ilmiönä. Resurssiviisauden osalta jäädään yleiselle tasolle. Strategian tulisi perustua vahvuuksille. V-S:n vahvuutena on suuri korkeakouluopiskelijoiden määrä. Vastuullisuusvoidaan realistisesti viedä eteenpäin ja niihin voidaan sitoutua. Raseko on jo ottanut vastuuta verkostoista. Kumppanuus on tärkeä seikka, mutta aluekehityksen ja uudistumisen kannalta sen nimenä voisi olla V-S. innovaatiofoorumi tai V-S:n innovaatiotoleranssi. Turun sivistystoimiala (Turun ammattiinstituutti) Osaaminen tulee näkyä myös visiotasolla. Kärkiteemojen valinta on onnistunut. Ne ovat rakenteellisesti selkeitä ja niistä löytyy oppilaitosten rooli strategian toteuttajana. Sivu 16

67 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Varsinais-Suomen maakuntastrategian lausunnot 2014 Lausunnon antaja: Yleistä: Visiot: Kärkiteemat: Toimenpiteet: Mukanaolo kumppanuusfoorumissa: Huomioita: Sivu 66 Turun Yliopisto Asiakirja on hyvin valmisteltu ja ottaa laajasti huomioon yhteiskunnan eri toimijat. Lähtökohtaisesti valittu linjaus on oikenasuuntainen. Kärkiteemat ovat maakunnan kehittämisen kannalta hyvin valittuja. Kumppanuusajattelu Yliopistot on mainittu toimintamallina on erinomainen. useissa On tärkeää huomoida, että toimenpideohjelmissa toimintatavat ovat dynaamisia ja esimerkinomaisesti ottavat toimintaympäristön kumppanuustoimijoin muutokset ennakoiden huomioon. a, joiden Pelkästään kohtaamisfoorumien konkreettinen tai kokoustamisen lisääminen ei toiminta tulee riitä, vaan esitetut toimenpiteet aikanaan tulee muuntaa konkreettiseksi ajankohtaiseksi. toiminnaksi. Åbo Akademi Poliittiset puolueet ÅA anser att man kunde definiera regionens fokusornråden varefter gemensamma åtgärder kunde genomföras för att främja utvecklingen inom dessa ornråden. ÅA noterar att utkastet tilllandskapsstrategin lyfter fram regionalt samarbete och gemensamma insatser i regionen. ÅA anser att det är likväl viktigt att utveckla strategiska partnerskap med aktörer i våra närornråden i Europa samt i tillväxtekonomier. Dessa strategiska partnerskap kunde med fördel utvecklas tillsammans med aktörer inom högre utbildning och forskning, näringslivet och kommuner. Svenska Folkpartiet i Åboland r.f. Visionerna och det huvudteman som presenteras i landskaplanen är i huvsak rätt riktade, men kräver målmedvetet arbete och enighet för att kunna förverkligas. Detta gäller inte mints kommikationerna i skärsgården. Sivu 17 I frågan om det föreslagna Kumppanuusfoorumi anser vi att forum är ett initiativ i rätt riktning, för att föranka och arbeta vidare med strategin.

68 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Varsinais-Suomen maakuntastrategian lausunnot 2014 Lausunnon antaja: Yleistä: Visiot: Kärkiteemat: Toimenpiteet: Mukanaolo kumppanuusfoorumissa: Huomioita: Sivu 67 Varsinais- Suomen Vasemmistoliitto ry. Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto pitää tärkeänä, että strategian tavoitteksi on asetettu paras elämisen laatu. Tämän tavoitteen tulisi kulkea läpi koko asiakirjan. Vihreän liiton Varsinais- Suomen piiri ry. Maakunnan liitot Visiot ovat oikeansuuntaiset. Strategiassa nousee esiin toimintaympäristön muutokset ja se että maakunnassa pitää välttää jumiutumista olemassa oleviin rakenteisiin. Tällä hetkellä puolueista ei ole esitetty erillisinä toimijoina kumppanuusfoorumiin. Puolueet ovat kuitenkin läsnä eri toimielimissä ja päätöksentekofoorumeissa omien edustajiensa kautta. Piiri on valmis ottamaan aktiivisemman roolin jäsenistönsä tiedottamisen suhteen, mikäli sellaista toivotaan. Uudenmaan liitto Osa II on toteutettu hyvin. Osa III on toteuttu sisällöllisesti ja teknisesti hyvin. Osa I ei ole toteutettu yhtä hyvin kuin edellä mainitut osiot. Kärkiteemojen määrä on hyvä. Vastuullisuus ei ole hyvä kärkiteema, koska koko maakuntasuunnitelmainstituu tion idea rakentuu sille tosiasialle, että tulevaisuus muodostuu merkittävästi nyt tehtävistä valinnoista. Maakunnan heterogeenisyys ei näy riittävästi toimenpiteissä. Koulutusasiat ovat jääneet pienehkölle roolille strategiassa. Väestön ikääntymistä on käsitelty ohuesti. Muut yhteistyötahot Sivu 18

69 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Varsinais-Suomen maakuntastrategian lausunnot 2014 Lausunnon antaja: Yleistä: Visiot: Kärkiteemat: Toimenpiteet: Mukanaolo kumppanuusfoorumissa: Huomioita: Sivu 68 Metsäkeskus Science Park Suomen metsäkeskuksen Lounais-Suomen alueyksikkö pitää Varsinais- Suomen maakuntastrategialuonnost a pääosin hyvin laadittuna ja oikeisiin asioihin pureutuvana. Maakuntaohjelman luettavuus on erinomaisella tasolla ja kuvat ja taulukot havainnollisia ja asiaa selventäviä. Oikeansuuntaisia Strategiaan valitut kärkiteemat ovat onnistuneita Kärkiteemat ovat oikeansuuntaiset, mutta kovin ylesiellä tasolla. Strategian tulisi sisältään elementtejä ainakin INKA-ohjelmaan AHJO:n valituista ja muistakin alueen huomioiminen osana korkeean osaamisen maakunnan perustuvista yrityspalveluorganisa kokonaisuuksista. ation kehittämistä. Sceince Park haluaa olla foorumissa mahdollistajana. Siirtolaisinstituutt i Ohjelman rakenne voisi olla toimivampi, mikäli luvut 1 ja 2 vaihtaisivat paikkaa. Avoimuuden käsite visiosta puuttuu. Sinällään esitetty visio on maakunnalle ja sen kehittämiselle sopivan ytimekäs ja helposti omaksuttavissa. Lukija ei saa näistä suurtakaan hyötyä. Väestökysymyksiin ei ole puututtu juuri lainkaan. Toteutusidea on hyvä, joskin hieman jäsentymätön ja sattumanvarainen. Siirtolaisinstituutti on miellään käytettävissä pohdittaessa strategiaan liittyviä väestö ja siirtolaiskysymyksiä. Taiteen edistämiskeskus Strategiassa esitetty kumppanuus on osuva ja innovatiivinen perusta maakunastrageialle. Kärkiteemat sopivat V-S:n maakuntaan, joka on monialainen koulutustihentymä,vanhaa taloudellista ja kulttuurista rintamaata sekäm tietoinen historiastaan ja merkityksestään. Sivu 19

70 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Varsinais-Suomen maakuntastrategian lausunnot 2014 Lausunnon antaja: Yleistä: Visiot: Kärkiteemat: Toimenpiteet: Mukanaolo kumppanuusfoorumissa: Huomioita: Sivu 69 Turku Touring Visio ja kärkiteemat tukevat erniomaisesti myös matkailuelinkeinon kehitystä Varsinais-Suomessa. Kärkiteemat ovat kaikki keskeisiä matkailuelinkeinon osalta- ei ainoastaan saavutettavuus, jonka toimenpiteisiin matkailu on toimenpiteiden osalta sisällytetty. Kulttuuri on niin voimakas vaikuttaja, että sille on syytä luoda oma kumppanuusfooruminsa.v- S liiton maakuntahallituksen tulisi käynnistää kumppanuuden hengessä uusi kulttuuristrategiatyö. Turun arkkihiippakunna n tuomiokapituli Maakuntastrategian sähköiseen version kohdistetun sanahaun mukaan maakuntastrategiassa ei esiinny sanoja "kirkko", "seurakunta" tai "tuomiokapituli". Tuomiokapituli esittää, että maakuntastrategiassa seurakunnat mainittaisiin yhtenä kumppanuusstrategian ja kumppanuusfoorumin osapuolena. Kun Maakuntastrategian lopullinen versio valmistuu, se saatetaan tiedoksi Varsinais-Suomen evankelisluterilaisiin seurakuntiin; tiedoksi saattamisen tavasta Varsinais-Suomen liitto ja tuomiokapituli sopivat erikseen. Kun asiakirja saatetaan tiedoksi seurakunnille, tuomiokapituli kiinnittää seurakuntien huomiota tässä lausunnossa esitettyihin näkökohtiin. Työterveyslaitos Maakuntastrategiassa on huomioitu työhyvinvointiin liittyviä asioita kattavasti. Kaumppanuusstrategian kärjistä erityisesti "Yhteistyötaidot-yhdessä rajat ylittäen" nostaa esille työhyvinvoinnin kannalta keskeisiä teemoja. Kumppanuusfoorumista syntyy parhaimmillaan strategisia tavoitteita tukeva alusta. Työterveyslaitoksella voi olla foorumissa työhyvinvoinnin edistämisen asiantuntijarooli. Sivu 20

71 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Varsinais-Suomen maakuntastrategian lausunnot 2014 Lausunnon antaja: Yleistä: Visiot: Kärkiteemat: Toimenpiteet: Mukanaolo kumppanuusfoorumissa: Huomioita: Sivu 70 Valonia Hyvä kokonaisuus, uudenlainen, ajan henkeä vastaava lähestymistapa. Strategiassa korostuu selkeästi yhteistyö, avoimuus, kumppanuus ja kokeileva lähestymistapa. Toimenpiteet ovat konkreettisia ja huomioivat usetia eri toimintaympäristöjä. Osallisuus ja yhteistyötahto on hyvin huomioitu myös toimenpiteissä. Valonia voi olla merkittävänä apuna laajan maakunnallisen verkostonsa takia. Varsinais- Suomen Leaderryhmät Suuret linjat ovat kohdallaan ja yhteistyölle on luotu vahva pohja. Strategiassa painotetaan maakuntakeskuksen roolia, mutta on tärkeää turvata myös seutukeskusten elinvoimaisuus. Maaseudun rooli jää sekä maakuntaohjelmassa että - strategiassa liian ohueksi. Visot ovat tärkeitä ja tavoiteltavia, mutta maakunnan tulevaisuuden tahtotilaan voisi ottaa rohkeamman ja haasteellisemman otteen. Voisiko V-S olla esim. Itämeren alueen kansainvälinen ja monitieteinen osaamiskeskus vuonna 2035? Teema Resurssiviisaus on vahvin kärki ja siinä on hyviä käytännön esimerkkejä. Yhteistyötaidot-teemassa voisi ehkä vielä vahvemmin painottaa järjestöjen roolia ja toiminnallisuutta aluetietopalvelun hyödyntämisen lisäksi. Kärkiteemojen alla esitetyt toimenpiteet kaipaisivat vielä terävöittämistä ja esimerkkejä. Paikallisen kehittämisen Leadermetodi sopii hyvin kumppanuusverkostoon ja on jo nyt toimiva tapa yhdistää julkinen ja 3.sektori. Leader-toiminnalla voidaan edistää erityisesti teemoja Resurssiviisaus ja Yhteistyötaidot ruohonjuuritasolla. Sivu 21

72 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Varsinais-Suomen maakuntastrategian lausunnot 2014 Lausunnon antaja: Yleistä: Visiot: Kärkiteemat: Toimenpiteet: Mukanaolo kumppanuusfoorumissa: Huomioita: Sivu 71 Varsinai-Suomen maakuntamuseo Varsinais- Suomen liiton kulttuuritoimikun ta Maakuntamuseon näkökulmasta on erittäin kannatettavaa maakuntastrategian luonnoksessa esitetty ajatus siitä, että maakunnassa keskitytään erityisesti osallisuutta, avoimuutta,kohtaamisia,vu orovaikutusta ja yhteisöllisyyttä parantaviin toimenpiteisiin. Kumppanuusajattelussa kulttuuri on kaikessa monipuolisuudessaan tärkeä toimija paitsi luovien alojen kesken, myös hallinnon eri sektoreiden kesken. Osiossa, jossa käsitellään aluetietopalvelua, pitää nostaa esiin kirjaston merkitys. Maakuntastrategiaan pitää kirjoittaa lähtökohdaksi: kulttuuri ja kirjastolaitos tiedon peruspilari. V-s maakuntamuseo on jo aiemman toimintansa puitteissa ollut aktiivisesti toteuttamassa kumppanuusfoorumin tavoitteena olevan tiedon vapaata jakamista. Kulttuuritoimikunnan mielestä kumppanuusfoorumi on hieno aloite ja se kaipaa kultuurisisältöä. Kulttuuritoimikunta kutsuu koolle V-S:n kulttuurifoorumin, joka on kultuurin kumppanuuden yhteisö. Sivu 22

73 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Varsinais-Suomen maakuntastrategian lausunnot 2014 Lausunnon antaja: Yleistä: Visiot: Kärkiteemat: Toimenpiteet: Mukanaolo kumppanuusfoorumissa: Huomioita: Sivu 72 Varsinais- Suomen yrityskummit Yritykset Hienoa että maakuntamme kehittämisen lähtökohdaksi on otettu laaja-alainen yhteistyö, joka käsittää paitsi yrittäjät, asukkaat, maakunnassa toimivat järjestöt, opinahjot, opiskelijat ja myös virkamiehet eri tasoilla viranomaisorganisaatioissa. Avoin ja epävirallinen yhteistyö ja keskustelufoorumit edistävät yhteistyötä, keskinäistä ymmärtämistä ja innostusta maakunnan monipuoliseen kehittämiseen. Innostus on tärkeä, ylläpidettävä voimavara. Varsinais-Suomen Yrityskummit ry tarjoaa kokemuksen tuomaa osaamista yrittäjien ja kuntien käyttöön vapaaehtoispohjalta. Verkostossamme on runsaat sata yrityskummia, elinkeinoelämän osaajaa eri aloilta Sivu 23

74 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Varsinais-Suomen maakuntastrategian lausunnot 2014 Lausunnon antaja: Yleistä: Visiot: Kärkiteemat: Toimenpiteet: Mukanaolo kumppanuusfoorumissa: Huomioita: Sivu 73 VR -Yhtymä Oy VR-yhtymä Oy:n käsityksen mukaan visiot ovat oikeansuuntaisia. Strategiassa mainittujen toimien taso on tarkoituksellisesti pidetty yleisellä tasolla. Strategian s.25 kerrottuihin V-S:n ja Satakunnan yhteishankkeisiin VRyhtymä ehdottaa harkittavaksi, että listaan lisätään maininta rantaradan kehittämisestä. Strategian sivuilla on pohdittu työssäkäyntialueen laajentumista. Elsa-radalla tulee varmasti lähitulevaisuudessa olemaan tärkeä roolinsa palvelun tarjoamisen parantamisessa. Sivu 24

75 91, MH :00 / Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian Sivu 74 to Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian toimenpiteisiin Kunnat: Kaarinan kaupunki: Ehdotus TP S3 Toimenpide-esityksessä tulee huomioida olemassa olevan yritystoiminnan kasvumahdollisuuksien kehittäminen ja kansainvälistymisen mahdollisuudet. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian nopea kehitys mahdollistaa entistä pienempien yritysten pääsyn kansainvälisille markkinoille, joten koulutustarpeen suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös yrittäjien mahdollisuudet valmentautua (aikuiskoulutus, kurssit jne). TP R2 Made in Varsinais-Suomi-ajattelua suosimalla vahvistetaan omien pk-yritysten menestymisen mahdollisuuksia. Huomio Kasvuyrittäjyys on mukana toimenpiteessä Y5. TP S3 pitää sisällään myyntiosaamisen kehittämisen. Ajatus sisältyy strategiaan. Loimaan kaupunki: Ehdotus Erityisen tärkeää on huomioida Suomen tärkeimmän poikittaisyhteyden VT 9:n peruskorjaussuunnitelmat ja peruskorjaus maakunnassa liikenneturvallisuusnäkökulmat huomioiden Huomio Liikennehankkeiden priorisointi ja listaus sisältyvät lausunnoilla olevaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Maskun kunta: Ehdotus Huomio TP V1 Lähimatkailussa painotettava historiallisen matkailun Ajatus sisältyy strategian hyödyntämistä maakunnassa kumppanuus-periaatteella. toimenpiteeseen V2. TP V5 Huomioita kiinnitettävä enemmän rakennetyöttömyyden Strategiassa on mm. useita toimenpiteisiin. Vuonna 2015 kuntien vastuut pitkäaikaistyöttömistä toimenpiteitä, jotka kohdistuvat kasvavat, samoin sakkomaksut. ennaltaehkäisevästi nuorten työelämävalmiuksien parantamiseen. TP 3 HINKU - näkökulmaa rakentamiseen ja kaavoitusprosesseihin. Ajatus sisältyy toimenpiteeseen V 1. TP Y5 Rakennemallin 2035 uudet työpaikkaa on konkretisoitava. Maskun Rivieran yritysalue osaltaan tukee tätä kasvutavoitetta. Kysymyksessä on pitkän aikavälin tavoite. Ajatus liittyy myös TP S1:een. Naantalin kaupunki: Ehdotus Toimenpiteiden priorisointia voisi myös miettiä ja voisiko kullakin kärkiteemalla olla teemaa tukevat kärkitoimenpiteensä. Huomio Strategian toteutusta tullaan tekemään vaiheittain ja priorisoiden, alkaen loppukesästä 2014.

76 91, MH :00 / Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian Sivu 75 to 2 Nousiaisten kunta: Ehdotus Toivomuksena on, että yksittäisiä yrityksiä nimettäisiin yrittäjäjärjestöjen lisäksi kumppanuustoimijoiksi strategian sisältämiin toimenpiteisiin. Huomio Kumppanuustoiminta on avoin kaikille yrityksille. Oripään kunta: Ehdotus Strategiaan on hyvä lisätä toimenpiteitä, joilla yritysten roolia voidaan lisätä ja siten menestystä. Huomio Strategiaan kirjatuilla toimenpiteillä on tarkoitus parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Paraisten kaupunki: Ehdotus Pargas stad ser det som ytterst viktigt att arbetet för ett förbättrat tillstånd för Skärgårdshavet också framöver är ett centralt projekt i det samarbetsområde som Egentliga Finland och Satakunta bildar. Det är av största betydelse att den grundläggande företagsrådgivningen tryggas och utvecklas på regionkommunnivå, även om de mera specialiserade tjänsterna kan förverkligas på landskapsnivå via fungerande nätverk. Huomio Asia on huomioitu mm TP V1:ssä sekä Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteisissä suunnitelmissa ja hankkeissa. Saken har beaktats i bl.a. TP V1 och inom Egentliga Finlands och Satakuntas gemensamma planer och projekt. Ehdotus sisältyy strategian toimenpiteeseen TP Y6. Förslaget ingår i strategins åtgärd TP Y6. Pargas stad föreslår därför att åtgärden ÄG T6 preciseras så att den Iyder: "Vi stödjer en året runt fungerande skärgård genom att trygga förutsättningarna för boende, arbete och näringsliv genom att bland annat förbättra områdets tillgänglighet. Vi skapar nya koncept för boende och arbete i skärgården så att området utvecklas som ett attraktivt fritids-och turistmål. " Lisäykset ovat yksi tapa toteuttaa maakuntastrategiaan kirjattua toimenpidettä. Tilläggen är ett sätt att förverkliga den åtgärd som inbegripits i landskapsstrategin. Pargas stad viii som ett tillägg tili texten på sidan 13, under rubriken Tillgänglighet, införa följande textavsnitt: "För att Pargas regioncentrum i Äbolands ekonomiska region ska utvecklas till en attraktiv del av den norra tillväxtkorridoren krävs bland annat god tillgänglighet via landsväg. En god tillgänglighet kan endast uppnås om Skärgårdsvägen är i stånd att på ett säkert och smidigt sätt leda de ständigt växande trafikflödena. Det faktum att den enda broförbindelsen till den västra skärgården, dvs. Rävsundsbron, börjar Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on yksityiskohtaisemmin liikenneyhteyksien kehittämiseen liittyviä painotuksia. Egentliga Finlands trafiksystemplan innehåller betoningar förknippade med utvecklandet av

77 91, MH :00 / Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian Sivu 76 to 3 nå slutet av sin livscykel ökar trafikens sårbarhet. Frågor som ska lösas under strategiperioden är den av den ökade trafiken påkallade grundförbättringen av Skärgårdsvägen, grundreparationen/förnyandet av Rävsundsbron och den fasta förbindelsen till Nagu." trafikförbindelserna i mera detaljerad form. Ruskon kunta: Ehdotus Vastuullisuus -kärkiteeman toimenpiteisiin on lisättävä merialueiden rakennekuormituksen lisäksi myös muita ympäristön vaalimisen kannalta tärkeitä toimenpiteitä (huomioitu perusteluissa). Huomio Asia on huomioitu perustelutekstissä. Yhteistyötaidot -kärkiteeman toimenpiteet painottavat koulutusta ja yrittäjyyttä. Edellä mainitut toimenpiteet eivät esiinny tarpeeksi selvästi varsinaisessa kärkiteemassa. Koulutus ja yrittäjyys ovat strategiassa vahvasti mukana. Kärkiteeman "Saavutettavuus" toimenpiteissä korostuu koulutus, vaikka siinä pitäisi olla keskeisenä mm. liikenteellinen saavutettavuus. Sivun 7 taulukossa tulee kohdat S4 ja S5 sekä TP Y Resurssiviisaustoimenpiteen alle. Resurssiviisaus-kärkihankkeeseen tulee lisätä toimenpide, jolla kartoitetaan yritystoiminnan laajenemisen esteet ja poistetaan ne mm. kaavoituksella. Saavutettavuus ymmärretään strategiassa laajemmin kuin vain liikenteellisenä saavutettavuutena. Myös liikenteellinen saavutettavuus on huomioitu ehdotuksessa. Saavutettavuudella haetaan myös sitä, että alue on helposti lähestyttävä ja yhteistyökykyiseksi tunnistettu. Ajatus sisältyy toimenpiteeseen V3. Salon kaupunki: Ehdotus Huomio TP V2: Lisäys:... sekä paikallinen valmistus (3D-tuotanto) TP V2 ei ole toimenpiteenä poissulkeva. TP V5: Lisäys toimijoihin: Salon Voimala-tyyppiset palvelupisteet, Ehdotus on huomioitu. joissa tehdään tuloksekasta TE-toimistojen ja elinkeinoyhtiön välistä yhteistyötä. Uusi toimenpide: hyödynnetään uuden teollisen kehityksen mahdollisuudet: robotiikan ja automatiikan yhdistäminen tavaroiden ja palveluiden tuotannossa. Ehdotus sisältyy uudistuvan elinkeinoelämän ajatukseen, joka on lisätty vastuullisuus-arvokärkeen.

78 91, MH :00 / Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian Sivu 77 to 4 TP Y6: Tarkennus: yrityspalveluresurssia ei voi koota maakuntakeskukseen. Seutukunnissa tarvitaan jatkosakin yrityspalveluita. Erityisosaamisessa seutukunnat voivat profiloitua ja tarjota palveluja laajempaan resurssipankkiin. Uusi toimenpide: Tutkitaan ja otetaan käyttöön uusia keinoja, joilla palvelujen tuottaminen on aiempaa edullisempaa laatutason kärsimättä ja niin, että palvelut ovat tasapuolisesti kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Toimenpiteeseen sisältyy ajatus yritysneuvonnan säilyttämisestä seutukunnissa. Ehdotuksen ajatus sisältyy moneen toimenpiteeseen. TP S2: lisäys:... kasvukäytävän (Tukholma-Turku-Salo-Pietari) mahdollisuuksia. Varmistetaan Varsinais-Suomen pääsy Suomen tehokkaimpiin tietoliikenneverkostoihin. Varmistetaan nopeiden liikenneyhteyksien rakentuminen Varsinais-Suomen ja pääkaupunkiseudun välille. Ajatus sisältyy toimenpiteeseen S1. TP S3: tarkennus: kehitetään myyntiosaamista niin kotimaan kuin kansainvälisessäkin myynnissä. Myyntiosaamisen kehittäminen sisältää molemmat alueet. TP S6: lisäys:.. jossa elinvoimainen ja elävä saaristo sekä vetovoimaiset kansallispuistot tarjoavat... Ehdotus on huomioitu. Uusi toimenpide: kaavoitusprosessia kehitetään niin, että maakunnan eri osien omat kehitysedellytykset voidaan hyödyntää ja kunnat kehittää omaa aluettaan ja sen palveluverkkoja parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi prosessissa kehitetään viranomaisten, luottamushenkilöiden ja yrittäjien yhteistyötä jo suunnitteluvaiheessa. Ajatus sisältyy toimenpiteeseen V3. TP R3: lisäys:... ja luodaan edellytykset uusien maahanmuuttajien kotoutumiselle ja osallistumiselle paikkakuntiensa toimintaan sekä työelämään. Ehdotuksen ajatus on jo nyt toimenpiteessä. Uusi toimenpide: Parannetaan LEAN-menetelmää soveltaen toimintojen tuottavuutta. Uudistetaan totutut toimintatavat ja nykyiset organisaatiot sekä maakunnassa, kuntayhtymissä ja kunnissa että myös julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. LEAN-menetelmässä on jo nyt maakunnassa hanke meneillään. Toimintatapojen uudistaminen sisältyy vahvasti kumppanuusajatteluun.

79 91, MH :00 / Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian Sivu 78 to 5 Someron kaupunki: Ehdotus Maakunnan liikennejärjestelyihin liittyvissä toimenpiteissä tulee huomioida Someron ja Forssan välisen tieyhteyden ja maantien 280 parantamiset. Huomio Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on yksityiskohtaisemmin liikenneyhteyksien kehittämiseen liittyviä painotuksia. Tarvasjoen kunta: Ehdotus Huomio Yrittäjyys, elinkeinot sekä uusien liiketoimintojen synty tulisi tuoda nykyistä vahvemmin esille strategiassa esille sekä teemoissa että Ehdotuksen ajatus on jo nyt mukana strategiassa. Strategiaan on lisätty toimenpiteissä. ajatusta uudistuvasta elinkeinoelämästä. Kunnilla tulee olla tärkeä rooli kumppanuusfoorumin työskentelyssä. Tämä on strategian yksi peruslähtökohta. Turun kaupunki: Ehdotus Aluekehityslaki määrittää maakuntastrategian, maakuntaohjelman, maakuntakaavan sekä maakuntaohjelman toteutussuunnitelman tehtävät. Edellä mainittujen asiakirjojen lisäksi maakunnassamme on käytössä maakuntaliiton omaan päätöksentekoon perustuvia muita strategian valmistelua tukevia tai toimeenpanoon kytkeytyviä ohjausasiakirjoja. Turun kaupunki toivoo, että näiden muiden ohjelmien rooli, tehtävät ja tarve arvioidaan tulevan maakuntastrategian toimeenpanon yhteydessä. Lisäksi maakuntastrategiassa ja eteenkin maakuntaohjelmassa ei tule päättää suoraan toiminnasta tai toimenpiteistä, joiden resurssit ovat jonkun muun organisaation hallinnassa Maakuntastrategiassa on korostettava erityistä tukea tarvitsevien ryhmien kuten maahanmuuttajien ja työttömien asemaan ja palvelutarjontaan. Kaupungin uudistumisesta ja kehittämisestä vastaavat kaupungin organisaation lisäksi asukkaat, yritykset, oppilaitokset ja muut sidosryhmät. Huomio Muiden ohjelmien rooli tullaan huomioimaan strategian toimeenpanon yhteydessä. Maakuntastrategian päätoimenpide, Kumppanuusfoorumi nostaa esiin organisaatioiden hallinnassa olevien resurssien viisaan käytön hyödyt ja mahdollisuudet. Maakuntastrategia on koko Varsinais-Suomen yhteinen asiakirja, jota toteuttaa alueen keskeiset toimijat. Strategian kumppanuusajattelu pitää juuri tämän näkemyksen sisällään. Maakuntastrategian luonnoksessa olevat tavoitteet alueen helposta lähestyttävyydestä ja saavutettavuudesta ovat tärkeässä roolissa Turun kaupungin kilpailukykyohjelman valmistelun teemassa Yrittävä Asia on mukana strategian tavoitteellisessa aluerakenteessa sekä kuuluu Varsinais-

80 91, MH :00 / Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian Sivu 79 to 6 ja osaava kaupunki. Turun logistista saavutettavuutta kehitetään gateway -aseman vahvistamiseksi. Erityisesti painopisteeksi tulee maakuntastrategiassa nostaa oikoradan rakentaminen ja tunnin junayhteyden saaminen Helsinkiin. Logistinen saavutettavuus on yksi Turun kriittisistä menestystekijöistä elinkeinojen, matkailun, sekä opiskelija- ja kongressikaupungin kehittymisen kannalta. Suomen liikennejärjestelmän tärkeimpiin kehittämisteemoihin. Uudenkaupungin kaupunki: Ehdotus Ilmastonmuutokseen, liikennekäyttäytymiseen ja ekologisempien liikennemuotojen valitsemiseen vaikuttavat toimenpiteet puuttuvat samoin kasvatus vastuullisuuteen. Kalat ovat keskeinen osa Itämeren ekosysteemiä. Kalastus ja kalateollisuus on taloudellisesti merkittävää alueelle. Ympäristön vastuullisuus tulee huomioida alueen yritysten Cleantech-osaamista kehittämällä ja innovatiivisilla hankkeilla sekä jo olemassa olevia käytäntöjä vahvistamalla. Toimenpiteenä tulee korostaa vanhojen historiallisten kaupunkien identiteettiä maakunnan vahvuutena. Huomio Ajatus on lisätty toimenpiteeseen R1. Ajatus kuuluu Varsinais-Suomen liikennejärjestelmän tärkeimpiin kehittämisteemoihin. Sisältyy toimenpiteisiin S1 ja R6. Yksittäisiä toimialoja ei ole nostettu strategiassa esiin. Sisältyy ja otetaan huomioon erityisesti resurssiviisaus kärjen ohjaamana Ajatus sisältyy vahvasti toimenpiteisiin V7 ja R5. TP Y6 kohtaan tulee lisätä, että turvataan ja kehitetään yrityspalveluita ja neuvontaa seutukunnissa ei ainoastaan maakunnallisesti. Hyödynnetään alueellisen elinkeinoelämän vahvuuksia paremmin. Osa toimenpiteistä ei kuulu otsikon saavutettavuus alle. Edellä esitettyjä liikenneyhteyksien toimenpiteitä tulee lisätä tämän otsikon alle kuten Urpo-rata, Saaristorengastien laajentamien ja henkilöjunaverkoston kehittäminen. Toimenpide, jossa tutkitaan yhteishankinnoista saatavia etuja kuitenkin hyödyntäen lähipalveluiden tuottajia. Nämä tulee lisätä toimenpiteisiin. Monniammatillisella ja verkostoituneella ohjauksella voidaan ennaltaehkäistä sekä nuorten että aikuisten syrjäytymistä, tukea Toimenpiteeseen sisältyy ajatus yritysneuvonnan säilyttämisestä seutukunnissa. Saavutettavuus ymmärretään strategialuonnoksessa laajemmin kuin esim. liikenteellisenä saavutettavuutena. Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on yksityiskohtaisemmin liikenneyhteyksien kehittämiseen liittyviä painotuksia. Ajatus sisältyy toimenpiteeseen R2. Ajatus on osa strategian kumppanuutta.

81 91, MH :00 / Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian Sivu 80 to 7 oikean koulutuspaikan löytämistä, koulutuksen läpäisyastetta ja työllistymistä. Hyödynnetään alueen kaksikielisyys. Kaksikielisyys on huomioitu strategialuonnoksen SWOT-osiossa vahvuutena. Maakuntaohjelman päätoimenpide on Kumppanuusfoorumi, jonka Ajatus sisältyy strategiaan. tarkoituksena on kuulla kaikkien ääntä ihmisten hyvinvoinnin ja maakunnan menestyksen parantamiseksi. Kumppanuusfoorumissa on tarkoitus koota ihmiset yhteen kehittämään ja kokoamaan tietoa avoimesti saavuttaakseen uusia toimintamuotoja ja yhteistyörakenteita maakunnan kehittämiseksi. Ajatus sisältyy strategiaan. Kumppanuusfoorumi on tietotekniikkaa hyödyntävä uusi menetelmä, joka kuvastaa ajanhenkeä. Kumppanuusfoorumi on hyvä alueen kehittämistyön aktivointikeino. Maakuntaliitto ottaa vetäjän roolin, järjestää tapaamisia, kohtaamisia, työpajoja ja verkkopalveluita jne. Varsinais-Suomen Kumppanuusfoorumilla tarvitsee olla mukana myös kuntien osaamis- ja hyvinvointityön, mikäli oikeasti aiotaan onnistua mm. strategiaan esille nostetuissa kärkiteemoissa ja niistä kumpuavissa toimenpiteissä. Kumppanuustoimijoina tulee mainita myös alueelliset kehittämiskeskukset sekä kulttuurisäätiöt Ajatus sisältyy strategiaan. Ajatus sisältyy strategiaan. Esimerkiksi hyvinvointityö on ajatuksena mukana kumppanuusfoorumin toteutuksessa. Kehittämiskeskukset ovat huomioitu strategian toimenpiteiden toteuttajina. Järjestöt: Meidän Turku - Vårt Abo ry Ehdotus Undegroundin ja ikäihmisten lisäksi Varsinais-Suomen strategian keskeiset kulmakivet voisivat olla etätyö, autoriippumattomuus, uusiutuvat energialähteet, cleantech, open source-ohjelmat ja palvelut sekä kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ja sosiaalinen pääoma. Huomio Muun muassa avoimen datan hyödyntäminen on vahvasti mukana maakuntastrategian luonnoksessa.

82 91, MH :00 / Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian Sivu 81 to 8 Metsänomistajien liitto/ Varsinais-Suomi: Ehdotus Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteisiin teemoihin toivotaan nostettavaksi myös Lounais-Suomen merkitys metsäteollisuuden energiatuotannon ja maatalouden valtakunnallisesti merkittävänä keskittymänä. Huomio Otetaan huomioon strategiaehdotuksen valmistelussa. MTK-Varsinais-Suomi: Ehdotus Haluamme kuitenkin kiinnittää huomiota seuraaviin asiakohtiin: Maakunnan voimavaroista haluamme nostaa voimakkaammin esille puhtaan Saaristomeren rinnalle puhtaat peltomme ja metsämme. Ne tarjoavat uusiutuvien luonnonvarojen lähteenä mahdollisuuden maailman huippuluokkaa olevien elintarvikkeiden ja bioperäisten tuotteiden valmistukseen ja kauppaan. Biomateriaalien osaaminen on laajasti katsoen Varsinais-Suomen keskeisiä osaamisalueita. Maakuntaa tulee kehittää kokonaisuutena. Hajautettu energiantuotanto, tiedonsiirron kehittyminen ym. mahdollistavat tulevaisuudessakin ihmisten omaan päätöksentekoon perustuvan asuin- ja työpaikan valinnan. Emme usko yhdyskuntarakenteen tiivistämisen autuuteen, vaan ihmisten omiin ratkaisuihin. Maakunnan tarkastelu seutukuntina on perusteltua. Se antaa selkeää konkretiaa ja luo paikallista identiteettiä kehitystyöhön. Samalla se mahdollistaa konkreettisten ja mitattavien tavoitteiden asettamisen strategian toteutukselle. Maakunnan liikenneväylistä haluamme korostaa kaikkien valtateiden kehittämistä, niitä täydentävien alemman asteen tieverkon kehittämiseen. Strategiassa ei oteta riittävästi huomioon alemman asteen tieverkkoa eikä yksityisteiden kunnossapitoa. Emme näe Turku-Helsinki radan uusimista kovinkaan kiireellisenä, paremminkin katsomme, että Turku - Tampere radan liikennöitävyydestä huolehtiminen on maakunnan etu. Dataverkkojen saavutettavuus samantehoisena ja samaan hintaan koko maakunnan alueella on tärkeää, ja tukisi maakunnan tasapainoista kehitystä. Uusiutuvan energian mahdollisuuksiin ja liiketoiminta-alueena tulisi strategiassa kiinnittää enemmän huomiota. Huomio Sisältyy strategiassa vahvasti resurssiviisaus kärkeen ja sen toimenpiteisiin R1 ja R2. Samoin lähi-ideologian nosto strategiassa tukee ehdotusta. Alueiden erityispiirteet ja lähiideologia ovat strategian lähtökohtia. Ajatus on vahvasti mukana strategiassa. Erityisesti lähiideologian edistämisen toimenpiteessä V2. Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on yksityiskohtaisemmin liikenneyhteyksien kehittämiseen liittyviä painotuksia. Kuuluu Varsinais-Suomen liikennejärjestelmän tärkeimpiin kehittämisteemoihin. Sisältyy toimenpiteeseen S1. Uusiutuva energia on huomioitu strategiassa mm. toimenpiteissä V2 ja R1

83 91, MH :00 / Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian Sivu 82 to 9 Saavutettavuuteen tulisi lisätä tarkasteluna ja tavoitteina erilaisten viranomaisprosessien nopeuttaminen ja virtaviivaistaminen. Luvanhakijan näkökulmasta esimerkiksi rakennus- tai ympäristölupa on saavutettavuuskysymys. Valitettavasti tällainen lupa näyttää monelle elinkeinonharjoittajalle olevan saavuttamattomassa tulevaisuudessa. Laivaväylien ja satamien maksuihin olisi hyvän saavutettavuuden ja käyttökelpoisuuden näkökulmasta kiinnitettävä suurempaa huomiota. Ajatus sisältyy toimenpiteisiin V3 ja R4. Kysymyksessä on muun muassa Varsinais-Suomen liiton jatkuvaa edunvalvontaa koskeva asia. Turun Kauppakamari: Ehdotus Turun kauppakamari katsoo, että taloustyöryhmän hahmottamat toimenpiteet Varsinais-Suomen yritystoimintaympäristön kehittämiseksi ovat oikeanlaisia. Erikseen voidaan vielä korostaa pohjoisen kasvukäytävän merkitystä osana koko Suomen elinkeinostrategiaa. Keskeisin osa kasvukäytävästrategiaa on liikkumisen edellytysten ja alueen kansainvälisen saavutettavuuden parantaminen. Huomio Kasvuvyöhyke- ajatus on huomioitu vahvasti omana toimenpiteenään. Turun ammattikorkeakoulun opiskeljakunta TUO: Ehdotus Huomio Ehdotus on huomioitu strategiassa. Vastuullisuus-kärkiteemassa on esitetty hyviä toimenpiteitä nuorten työ- ja harjoittelupaikkojen lisäämiseksi. TUO katsoo, että opiskelijoiden lisäksi huomiota tulee kiinnittää erityisesti vastavalmistuneisiin, jotta nuoret osaajat voivat jäädä Varsinais- Suomeen. Opiskelijakunta peräänkuuluttaa koulutustilaratkaisuja ja Turun AMKopetuksen vahvan ja nykyaikaisenkampus-keskittymän luomista Kupittaalle. Ehdotus sisältyy toimenpiteeseen TP S1 Oppilaitokset ja koulutuksen tuottajat: Turun sivistystoimiala (Turun ammatti-instituutti): Ehdotus TP V4: Tärkeä tavoite, jota on korostettu myös Turussa. Huomio Asia on tullut erityisesti esiin mm. strategian valmistelussa osaamistyöryhmässä.

84 91, MH :00 / Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian Sivu 83 to 10 TP V5: Kaikki kesäduunaa on tavoitteena sinänsä hyvä, mutta mikäli se koskee vain peruskouluja, se voi vaarantaa toisen asteen kesätyöpaikkoja. Ensisijaista olisi löytää toisen asteen opiskelijoille kesätöitä ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoille vieläpä omalta alalta. Nuorten työssäoppimismalli on jo luotu nuorten ammatilliseen peruskoulutukseen koko Varsinais-Suomen alueelle. Asia on huomioitu ja toimenpidettä on täsmennetty tämä palaute huomioiden. TP V6: Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiaa tulisi panna toimeen kaikilla kouluasteilla etenkin lukioissa ja peruskouluissa on työtä tavoitteen saavuttamiseksi. Asia on huomioitu jo osaamistyöryhmässä ja se sisältyy strategian toimenpiteeseen. TP V7: Tärkeää etsiä keinot, kuinka tavoite jalkautetaan kaikkiin oppilaitoksiin. Asiaa jatkojalostetaan. TP Y1: Edellyttää oman toiminnan arviointia ja muuttamista avoimeen yhteistyökumppanuuteen sektorirajat ylittäen. TP Y3: Kompassi-ennakointiportaali pitäisi saada valmiiksi ja yleiseen käyttöön siten, että painopiste on laadullisen ennakointimateriaalin tuottamisessa ja hyödyntämisessä luokkatasolla asti. Kysymyksessä on maakuntastrategian perusidea ja se näin ollen vahvasti mukana asiakirjassa. Tämä on luonnollisesti huomioitava käytännön toteutuksessa. Korjaus: kysymyksessä on Horisontti-ennakointi-portaali. Portaalin viimeistely on käynnissä. TP Y4: Opetuksen vieminen perinteisten oppilaitosten seinien ulkopuolelle on erittäin tärkeää. Tähän pitäisi löytää yhteinen maakunnallinen tahtotila. Asian tärkeys on todettu maakuntastrategiassa ja esim. MYR:n koulutusjaostolla on tärkeä rooli asian eteenpäin viemisessä. TP Y5: ks. kommenttimme TP V6. Asia on huomioitu jo osaamistyöryhmässä ja se sisältyy strategian toimenpiteeseen. TP Y6: Tässä tulee myös oppilaitokset olla vastuutahona. Ammatillisen koulutuksen oppilaitoksilla on työelämän kehittämistehtävä ja tätä kautta niiden roolia ei saa unohtaa, jos Potkuria tai vastaavaa uudelleen kehitetään. Aikuiskoulutuksen rooli yrityspalvelukeskuksessa pitää ratkaista. Lausunnon ehdotus on otettu huomioon ja sisällytetty strategiaan. Oppilaitosten rooli otetaan huomioon strategian jalkautuksessa.

85 91, MH :00 / Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian Sivu 84 to 11 TP S1: Tavoitteen vastuutahona tulee olla myös oppilaitokset. Tällaiset henkiset ja fyysiset kohtaamispaikat ovat juuri niitä tulevaisuuden oppimisympäristöjä, joissa kumppanuuksien kautta tapahtua sitä aitoa vuorovaikutteista oppimista. Tätä palvelee myös koulujen tilojen hyödyntäminen koulupäivien jälkeen. Lausunnon ehdotus on lisätty strategiaan. TP S3: Myyntiosaamista tarvitaan kaikilla aloilla. Sitä tulee vahvistaa. Nuorten ja työnvaihtajien tulee ensin osata myydä osaamisensa yrityksille ja sitten yritysten asiakkaille. Tämä ajatus sisältyy toimenpiteisiin. TPS 4: Tarvitaan vähintään maakunnallisen tason toimija mieluiten valtakunnallinen verkostomaisesti toimiva. Toimenpidettä on täsmennetty lausunnon ehdotuksen mukaisesti. TPS 5: Asiana hyvä, mutta tehtävät ja rahoitus tulee varmistaa. Edellyttää lisäksi tulevien osaamispisteiden yhteydessä tapahtuvaa koulutusten modulointia. Toimenpidettä on täsmennetty lausunnon ehdotuksen mukaisesti. TPS 6: Oppilaitoksilla annettavaa kumppanuustoimijana tässäkin rakentamisessa. Lausunnon ehdotus on huomioitu. TPR 1: Resurssiviisaus tulee saada yhdeksi painopisteeksi opetuksessa Lausunnon ehdotus on huomioitu. TPR 2: Tätä innovointia tarvitaan kaikilla koulutustasoilla. Lausunnon ehdotus on huomioitu. TPR 3: Suurin haaste ei liene korkeakoulutetut maahanmuuttajat. Kotoutumisen tehostamista ja siihen liittyvää riittävää kielikoulutusta tarvitaan, että pystymme hyödyntämään koko maahanmuuttajaryhmämme potentiaalin työvoimana. Lausunnon ehdotus on huomioitu toimenpiteessä sekä sen perustelussa.

86 91, MH :00 / Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian Sivu 85 to 12 TP R5: Korjausrakentaminen tulee ottaa huomioon toiselta asteelta korkea-asteelle rakennusalan koulutuksessa. Asia tulee ottaa huomioon maakunnallisen koulutustarveennakoinnin yhteydessä. TP R6: Terveet elämäntavat ja niiden edistäminen ovat tärkeitä eri oppilaitosasteilla. Arkiliikuntaa tulee edistää jo lapsista alkaen. Jos pienestä asti kuljetetaan päivähoitoon ja kouluun, omien jalkojen käyttö unohtuu. Monipuoliset liikuntamahdollisuudet tulee saada kaikkien ulottuville. Kysymyksessä on ajatus, joka on sisällytetty strategiaan ao. konkreettisen toimenpiteen muodossa. Turun yliopisto: Ehdotus TP V2 Esimerkkeinä lähi-ideologiasta mainittuihin esimerkkeihin tulisi lisätä lähipalvelut, joilla tarkoitetaan esim. kauppaa, koulua, terveyspalveluja ja muita palveluja, jotka mahdollistavat alueen vireyden. Kumppanuustoimijana mainittu VARRU on määräaikainen päättyvän ohjelmakauden hanke. Sen sijaan toimijana pitäisi nimetä vakituisesti toimivia tahoja, yhtenä tärkeänä TY Brahea. TP V7 Kehitetään ympäristön lukutaitoa laajentamalla ympäristökasvatuksen sisältöä käsittämään oman elinpiirin rakennetun ympäristön merkitys osana maakunnan vetovoimaa. Ympäristökasvatuksen ohella ruokakasvatus tulisi tässä yhteydessä olla esillä. Ehdotus on mainita ruokakasvatus ympäristökasvatuksen rinnalla tai osana: ympäristö- ja ruokakasvatuksen sisältö tai...ympäristökasvatuksen, ml. ruokakasvatuksen, sisältöä (s. 30, kolmas kappale) Lisäysehdotus: Maakunta kuuluu ilmastollisesti Suomen leudoimpaan alueeseen, minkä seurauksena suuri osa viljavista savitasangoista on aikojen kuluessa raivattu pelloiksi. Maanviljelyllä onkin perinteisesti ollut merkittävä rooli Varsinais-Suomen sisäosissa, kun taas saaristossa kalastus on ollut keskeinen elinkeino. Maanviljely on maakunnassa yhä elinvoimaista, joskin sen työllistävä vaikutus on vähentynyt merkittävästi koneellistumisen myötä. Kuitenkin ruuantuotanto kokonaisuudessaan on maakunnassa edelleen merkittävä työllistäjä. Suora työllistävä vaikutus on noin henkeä, josta viljelijöitä on lähes 6 000, elintarvikejalostuksessa noin henkeä, elintarvikekaupassa yli työntekijää sekä lisäksi ravitsemustoiminnassa lähes työ paikkaa. Perusteluna lisäykselle: ilman lisäystä tekstistä saa käsityksen, ettei ala enää olisi merkittävä Varsinais-Suomelle tai ettei se olisi sitä myös tulevaisuudessa, kun muutoin strategia tuo esiin alan potentiaalia. Yllä mainituista asioista heijastuu muutoksia sivun 16 kuvioon eli kun sitä tarkastellaan vaakakuviona niin sivun oikeaan alalaitaan jää lähiruoka-asia. Muutosesitys: Huomio Ehdotus on huomioitu. Ajatus sisältyy toimenpiteisiin V1 ja V2. Ajatus sisältyy strategiaan.

87 91, MH :00 / Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian Sivu 86 to 13 o isoon keltaiseen ympyrään tekstiksi lähiruoka - muuta ei tarvita o oikealla on TY harmaassa ympyrässä; erittäin mielellään näkisimme siinä TY Brahea, koska olemme TY:ssä se lähiruokatoimija. o Science Park ja Kaifeli ympyrät tässä yhteydessä ovat turhan rajaavia ehdotamme tilalle seutukunnat ja kansalaisjärjestöt. Mukaan tulee liittää alan osaamisen suuntaaminen meriklusterin reuna-alueilla tai jopa ulkopuolelle markkinoiden laajentamiseksi. Kannatettavia kehittämiskohteita ovat mm. Ajatukset sisältyvät osittain strategiaan ja toimenpideajatuksiin mm. TP S2 ja R1. o Laivojen energiatehokkuuteen liittyvä erikoisosaaminen o Meriliikenteen vaihtoehtoisten polttoaineosaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen o Risteilyalusten viihteellistämistä ja elämyksellisyyttä parantava kehitystyö o Cleantech-kehityksen mahdollisuudet varustamoliiketoiminnassa. o Lauttaliikenteen kehittäminen saaristossa, ml. matkailun ja etätyön kehittäminen saaristossa. o Uusien teknologioiden (mm. virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus) hyödyntäminen merenkulun koulutuksessa. S. 25 voisi ehkä korostaa, että meriklusteri on positiivisesti nähty yhteistyöasiana myös Satakunnan suuntaan eikä vain Varsinais- Suomen omana asiana. S. 16 kuviossa (oikea yläkulma) sinisessä ympyrässä mainitaan BID. TY:n rakenteellisen kehittämisen tuloksena BID on nykyään osa Brahea-keskusta, joka jatkaa toimintaa entistä monipuolisemmin asiantuntija-resurssein. Ympyrässä tulisikin lukea TY Brahea. TP V6 Kehitetään opiskelijoiden työelämätaitoja yhteistyössä niiden toimenpiteiden kanssa, jotka tähtäävät työn- ja opiskelun tiiviimpään yhteyteen. Tämä on kannatettava esitys. Tässä yhteydessä tulisi mainita myös opiskelijoiden yrittäjyys ja innovaatiovalmiuksien kehittäminen. TP Y4 Elinikäisen oppimisen kilpailukykyisyys on käsitteenä outo. Rajaudutaan perusteetta täydennyskoulutukseen, kun kannattaisi tarkastella koko aikuiskoulutusta. Muutosesitys: Vahvistetaan elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja varmistetaan aikuis-koulutuksen kilpailukykyisyys kehittämällä opiskelumenetelmiä ja -ympäristöjä mm. erilaisten pilottikokeilujen avulla. TP Y5 Edistetään yrittäjyyttä ja kasvuyrittäjyyteen tähtäävää Ehdotus tullaan huomioimaan asiakirjassa. Asia on otettu huomioon asiakirjassa. Ehdotus on jo huomioitu. Toimenpidettä on täsmennetty ehdotuksen mukaisesti. Ehdotus on jo huomioitu.

88 91, MH :00 / Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian Sivu 87 to 14 toimintaa. Huolehditaan yrittäjyysilmapiiristä sekä tuodaan toimijoita yhteen. Vahvistetaan yrittäjyyskasvatuksen roolia maakunnan oppilaitoksissa. Yrittäjyyskasvatuksen ohella tulisi mainita innovaatiotoiminnan valmiuksien kehittäminen. Kumppanuustoimijoihin tulisi lisätä opiskelijajärjestöt, esim. BOOST Turku, jonka tulokset kohtuullisen lyhytaikaisesta toiminnasta ovat erinomaisia. TP S5 Toimenpiteenä esitetään, että maakuntaan perustetaan avoin ammattiopisto (vrt, avoin korkeakoulu). Tässä suhteessa kannattaisi mainita, että ainakin perustamisvaiheessa olisi tarpeen hankkia tietoa ja näkemystä niiltä, joilla on pitkäaikaista kokemusta ja asiantuntemusta tutkinnon osien tarjoamisesta, esimerkiksi TY:n Avoin yliopisto. TP R1 Tuetaan materiaali-, energia- ja resurssitehokkaita ratkaisuja, ja luodaan edellytyksiä uusiin avauksiin ja olemassa olevien elinkeinojen vahvistumiseen. Kannatettava toimenpide. Tässä yhteydessä olemassa olevien yritysten liiketoimintamallien ja tuoteportfolioiden uudistaminen ja monipuolistaminen on olennaista. Tässä suhteessa TY Brahea jo nyt toimii yhteistyössä yritysten kanssa. TY tai TY Brahea tulisi lisätä kumppanuustoimijoiden listaan. TP R2 Hyödynnetään julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän edistämiseksi. Kumppanuustoimijana tulisi mainita TY, jolla on monipuolista osaamista toisaalta julkisen sektorin päätöksenteosta ja valinnoista (mm. Public Choice) ja liike toimintamallien kehittämisestä julkisen sektorin toiminnalle (mm. TY Brahea). Tässä yhteydessä olemassa olevien yritysten liiketoimintamallien ja tuoteportfolioiden uudistaminen ja monipuolistaminen on olennaista. Tässä suhteessa TY Brahea jo nyt toimii yhteistyössä yritysten kanssa. TY tai TY Brahea tulisi lisätä kumppanuustoimijoiden listaan. Ehdotus on jo huomioitu. TY Brahea on lisätty kumppanuustoimijoiden listaan. TY Brahea on lisätty kumppanuustoimijoiden listaan. TY Brahea on lisätty kumppanuustoimijoiden listaan. Åbo Akademi: Ehdotus ÅA anser att utvecklande av attraktiva campusmråden där utrymmen för forskning och högre utbildning kombineras med utrymmen och tjänster för företag och attraktiv fysisk rniljö kunde ingå i strategins förverkligande. ÅA anser det finns möjlighet att utveckla internationellt sett intressanta campusornråden i regionen. Huomio Ehdotus sisältyy toimenpiteeseen S1. Förslaget ingår i åtgärden S1.

89 91, MH :00 / Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian Sivu 88 to 15 Puolueet: Svenska Folkpartiet i Åboland rf: Ehdotus Skärgårdsvägen och broarna borde särskilt prioriteras. Vårt landskap behöver en välfungerande infrastruktur för att företag och industri skall kunna verka på vårt område. Småföretagen i skärgården är helt beroende av fungerande förbindelser, och skärgårdens livskraft är beroende av företagen och deras möjligheter att verka. Huomio Arviointi sisältyy liikennejärjestelmätyöhön. Saavutettavuus-arvokärkeen sisältyy myös kuvatun kaltaisia asioita. Utvärderingen ingår i trafiksystemarbetet. Värdespetsen tillgänglighet innehåller även teman skildrade i förslaget. Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto: Ehdotus TP V2. Tässä on mainittuna lähiruoka, lähienergia ja lähimatkailu. Mielestämme vastuullisuusosioon pitää lisätä tavoitteeksi lähidemokratia. Huomio Lähidemokratian edistäminen sisältyy jo nyt kumppanuuden edistämiseen. TP V3. Lisäisimme järjestöt kumppaneiksi. Mielestämme kaavoitusta ei saa jättää pelkästään elinkeinoelämän varaan. Elinkeinoelämän tarkoituksena on usein pelkästään voiton tavoittelu, vastuullisuus saattaa jäädä näiltä toimijoita huomioimatta. Asukkaiden, järjestöjen ja poliittisten puolueiden lisääminen kaavoitusprosessien kumppaneiksi on tärkeää. Maakunnassa on esimerkkejä tilanteista, joissa elinkeinoelämä on liiaksi päässyt vaikuttamaan näihin prosesseihin. Ajatus sisältyy toimenpiteisiin V3, Y1 ja R4. Ehdotus huomioidaan toteutusvaiheessa. TP Y1. Mielestämme tähän pitää lisätä esimerkkinä kaikkia väestöryhmiä osallistavaa toimintaa, kuten kylätalot, yhdistystalot ja kansalaistalot. Kansalaisjärjestö- ja yhdistystoiminta on merkittävä osa maakuntastrategiaa. TP S1. Saavutettavuudessa ei saa unohtaa erityisryhmiä, jotka mielestämme kuuluvat maakuntatason strategiaan. Maakunnan yhteiseksi tavoitteeksi pitää asettaa maakunnallisen esteettömyystoimiston perustaminen. Toimiston tehtäväksi on asetettava asiantuntemuksen kerääminen ympäristön ja tietoliikenteen esteettömyydestä. Kumppanuustoimijoina pitäisi mielestämme olla kunnat, ELY, V-S liitto ja järjestöt. Lähtökohtana saavutettavuusteemassa on tasaarvoisuus ja yhdenvertaisuus.

90 91, MH :00 / Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian Sivu 89 to 16 Vihreän liiton Varsinais-Suomen piiri Ehdotus Edellytämme kuitenkin, että maakunta vahvasti sitoutuu myös raideliikenteen kehittämiseen seudullisesti merkittävissä hankkeissa kuten Turun kaupunkiseudun pikaraitiotie ja kaksoisraideliikenne välillä Salo-Turku. Huomio Raideliikenteen kehittäminen sisältyy liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ja on osa strategiaa mm. pohjoisen kasvuvyöhykkeen toteuttamisessa. Varsinais-Suomen kylät ry: Ehdotus Toimenpiteissä voisi ehkä saariston ohella mainita vapaaaikakonseptissa myös maaseudun, sillä täällä se on edelleen hyvin elinvoimaista, täynnä arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja elävää kulttuuria (kesäteatterit, tanssilavat, kylätapahtumat) - ja siellä on paljon vapaa-ajanasutusta. Toimenpiteissä voisi nostaa esille myös kansalaistoiminnan yhden kulmakiven eli yhteiset tilat. Yhdistystalot, vanhat koulut yms. ovat nyt monissa kunnissa niitä "tuottamattomia kiinteistöjä", joista halutaan päästä eroon. Ja kuitenkin niissä tehdään usein todella arvokasta ennaltaehkäisevää yhteisöllisyyttäkin tukevaa hyvinvointityötä. Huomio Ao. toimenpide ei ole poissulkeva. TP S1 pitää sisällään myös tämän ajatuksen. Varsinais-Suomen Leader-ryhmät : Ehdotus Yhteistyötaidot teemassa voisi vielä vahvemmin painottaa järjestöjen roolia ja toiminnallisuutta aluetietopalvelun hyödyntämisen lisäksi. Huomio TP Y2 pitää juuri tämän ehdotetun ajatuksen sisällään. Varsinais-Suomen Yrittäjät ry: Ehdotus TP S3 Kyseinen toimenpideosio voisi kuulua myös kokonaisuuteen TP S5 TP V3: Kaavoitusprosessit muodostavat perustavanlaatuisen elementin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin ja niiden kehittämiseen. Siksi on tärkeää, että elinkeinoelämän ja yritysten edustajia kuullaan entistä enemmän ja tehdään yhteistyötä toimivaa ympäristöä kaavoituksen keinoin kehitettäessä. TP Y6: Maakunnan/seutujen yrityspalvelut ovat murroksessa. Jatkossa niitä ei enää voitane toteuttaa lähes pääosin hanketoimintana, vaan pitää löytää keinot pysyvämpiin Huomio Myyntiosaaminen tullaan pitämään omana toimenpiteenään. Ehdotus sisältyy strategiaan. Tässä ajatuksena on painottaa myös yritysten yhteiskuntavastuuta kaavoitusasioissa. Seudulliset ensiasteen neuvontapalvelut on tarkoitus säillyttää.

91 91, MH :00 / Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian Sivu 90 to 17 toteutusmalleihin. Seudullisia/kuntakohtaisia neuvontapalveluja tarvitaan edelleen. Olemassa olevien resurssien puitteissa ko. palvelut keskittynevät ennen muuta alkavien yritysten palveluihin sekä toimivien yritysten peruspalveluihin. Maakunnallinen yrityspalveluorganisaatio voisi toteutuessaan ottaa hoitaakseen tehtäviä, jotka tähtäävät mm. yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen, innovaatioiden edistämiseen ja yritysverkostojen luomiseen. TP S2: Jotta Varsinais-Suomesta kehittyisi kansainvälisten yhteyksien eräs keskus Itämeren alueella, se edellyttää pohjoisen kasvukäytävän toteutusta. Valtiovallalta saatu status on tässä yhteydessä olennainen. Elinkeinoelämän tuki ja osallistuminen kasvukäytävän kehittämiseen on tärkeää. Pitää pystyä osoittamaan elinkeinoelämälle, mitä lisäarvoa kasvukäytävän toteutus sille tuo. Asia on tärkeä ja se huomioidaan strategian toteutuksessa. Teknologiateollisuus ry: Ehdotus Strategiaan on kirjattu paljon toimenpiteitä, mikä herättää kysymyksen, riittävätkö resurssit kaiken toteuttamiseen käytännössä. Ehdotettuja toimenpiteitä olisi ehkä syytä rajata tai ainakin priorisoida ja keskittyä aluksi kakkien tärkeimpiin. Yritysten näkökulmasta olisi tärkeää nostaa esiin myös konkreettisia toimenpiteitä. Huomio Toimenpiteitä tullaan priorisoimaan sekä keräämään tarvittaessa isommiksi kokonaisuuksiksi. Toimenpiteet muodostavat kehyksen maakunnan toimijoille tuoda esiin strategiaa toteuttavaa sisältöä ja konkreettista toimintaa sekä mahdollisuutta kumppanuusperiaatteella jakaa resursseja ja hyötyä siitä myös itse. Alueviranomaiset: Varsinais-Suomen ELY-keskus: Ehdotus ELY tulee lisätä kumppanuustoimijoiksi seuraaviin kärkiteemojen toimenpiteisiin: V3,V4,Y1,R4,R5 TP V1 esitetään muutettavaksi muotoon: "Vesistöjen (ml. joet, järvet ja Saaristomeri) tilaa parannetaan valuma-aluekokonaisuudet huomioon ottavilla vesistökuormitusta vähentävillä toimenpiteillä sekä vesistöjen käytettävyyttä parantavilla hankkeilla." Pelkästään toimintamallien luomisella ei saada riittävästi vaikuttavuutta vaan keskeistä on maatalouden vesiensuojelun tehostaminen ja ravinteiden kierrätyksen kehittäminen. Huomio ELY on lisätty kyseisiin toimenpiteisiin kumppanuustoimijaksi. Strategiassa nähdään uusien toimintamallien luominen erittäin tärkeäksi toimenpiteeksi ympäristömme (mukaan lukien kaikki vesistöt) saamiseksi parempaan tilaan. Toimenpiteeseen R1 on lisätty ravinnetehokkuus. TP:t V4 -V6 painottuvat sisällöltään opiskelijoihin ja työelämään Ehdotettu ajatus sisältyy em.

92 91, MH :00 / Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian Sivu 91 to 18 suoraan siirtyviin. Siksi olisi tarpeen lisätä kohta, jossa painotetaan heikommassa asemassa olevia nuoria. Esimerkiksi uusi V7 "Varmistetaan, että paljon henkilökohtaista ohjausta tarvitsevat nuoret, mm. maahanmuuttajataustaiset nuoret, saavat ohjausta ja räätälöityjä palveluja syrjäytymisen ehkäisemiseksi." Kumppanuustoimijoita ehdotetussa V7:ssä olisivat mm. V-S liitto, kunnat, koulutuksen järjestäjät, TE-toimisto. toimenpiteisiin. V7 (uusi V8) esitetään laajennettavaksi muotoon, jossa kestävä kehitysnäkökulma tulee huomioitua laajemmin. Esimerkiksi liikenteen näkökulmasta ympäristökasvatuksen sisällössä tulee huomioida myös kestävien kulkutapojen (kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen) suoriteosuuksien nousutavoitteet ja niiden tuomat positiiviset vaikutukset. Sisältyy toimenpiteeseen R6. Perustelut kestävälle liikkumiselle ja sen ohjaukselle löytyvät toimenpiteen S1 alta. On liikennejärjestelmätyön tärkeimpiä kehittämisteemoja. Esitetään sivulle 19 kolme uutta toimenpidettä: Varsinais-Suomen työelämän alueverkoston tavoitteena on nuoret koulutuksesta työelämään, yksinyrittäjyyden kehittäminen ja työelämän yhteisen toimintakulttuurin kehittäminen. Tavoitteena on, että maakunnan yrityksissä työelämän laatuun yhdessä suunniteltuja toimenpiteitä käynnistetään aktiivisesti ja sitä kautta alueen yritysten henkilöstö voi paremmin ja tuottavuus paranee. Työelämän laatu on lisätty toimenpiteeseen Y 5. "Heikossa työmarkkina-asemassa olevien tilanteen parantamiseksi luodaan alueelle uusittavan lainsäädännön mukainen maakunnallinen työvoiman palvelukeskus. Sen toimintaan otetaan mukaan kaikki alueen kunnat, TE-toimisto, ELY, KELA ja koulutuksen - ja palvelujen tuottajia. Kysymyksessä on normaali, lakisääteinen toiminta. Otetaan käyttöön julkisella palvelu sektoreilla asiakkaan äänen kuuleminen palvelun ja palveluosaamisen kehittämiseksi asiakaslähtöisesti. Kuuleminen tapahtuu asiakasryhmien keskeisinä keskusteluina, jotka kirjataan ja jatkotyöstetään palvelun parantamiseksi. Kuulemisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi BIKVAmenetelmää (= asiakaslähtöinen arviointi-ja kehittämismenetelmä). Kumppanuustoimijoita ovat tässä mm. valtion ja kuntien palvelujen käyttäjät, asiakaspalveluvirkailijat, palveluista päättävät. Ajatus on huomioitu. Kohdassa Y6 sivulla 19 on hyvin huomioitu tarve kehittää sekä toimivien että myös alkavien yritysten neuvontaa nimenomaan yhteistyöverkostona. Kumppanuustoimijoina tulee erikseen mainita Te-toimistot ovat lisätty strategian luonnokseen. Seudulliset yrityspalvelupisteet tullaan

93 91, MH :00 / Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian Sivu 92 to 19 vielä TE-toimistot ja seudulliset yrityspalvelupisteet. lisäämään strategialuonnokseen. TP S6 esitetään muutettavaksi muotoon: Rakennetaan kestävää vapaa-aikakonseptia, jossa lähiympäristön mahdollisuudet ja merkitys nostetaan keskeiseksi. Erityisesti saariston tarjoamiin mahdollisuuksiin tartutaan. Ajatus on huomioitu. Perustelutekstin viimeiseen kappaleeseen sivulle 22 tulee tehdä seuraava täydennys: "Matkailun ja retkeilyn merkitys tulee kasvamaan. Lähiympäristön avaaminen asukkaille sekä mielikuvatasolla että konkreettisilla rakenteilla ja palveluilla on suuri mahdollisuus, jolla on merkitystä kaikkien väestöryhmien hyvinvoinnille. "Matkailuelinkeinoja ja -tuotteita kehitettäessä "iskukuntoon" tulee huomioida myös niiden kestävyys, esim. vähähiilisyys -ja materiaalitehokkuusnäkökulma, mitä voidaan myös hyödyntää matkailun markkinointivaltteina. Ajatus sisältyy toimenpiteeseen V7 / ympäristön lukutaito Ajatus sisältyy toimenpiteeseen R1 TP R1 Toimenpide R1 esitetään muutettavaksi muotoon:" Varsinais- Suomesta tehdään vähähiilisyyden, ravinne-, materiaali-ja energiatehokkuuden mallialue. Käytännön kehittämistä kohdennetaan cleantech-alan ja biotalouden liiketoiminnan kehittämiseen. Varsinais- Suomi on tulevaisuudessa alueen toimijoiden ja innovatiivisten yritysten luotettava referenssipohja, jolta on mahdollista ponnistaa isommille maailmanmarkkinoille." Sivulla 24 olevan perustelutekstin kolmannen kappaleen perusteluja tulisi täydentää siten, että kyse ei ole tässä korkeastikoulutettujen maahanmuuttajien valikoimisesta Varsinais-Suomeen vaan ennemminkin rakennemuutoksen johdosta vapautuneen korkeastikoulutetun resurssipotentiaalin hyödyntämisestä Varsinais- Suomen hyväksi. Ehdotus on soveltuvasti otettu huomioon strategiaehdotuksen valmistelussa. Ehdotus on soveltuvasti huomioitu strategiaehdotuksessa. Varsinais-Suomen TE-toimisto: Ehdotus TP V3 esitetyt toimenpiteet ovat kannatettavia, mutta esitämme elinkeinoelämän vahvempaa mukaanottoa työllistymismallien ja työelämän tarpeita vastaavan osaamisen kehittämisen suunnittelussa ja koulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen merkitys on työllistymisen kannalta erittäin suuri. On tärkeä huolehtia siitä, että nuorille riittää ammatillisen Huomio Ehdotus on huomioitu. Ehdotus on huomioitu ao. toimenpiteen sisältömäärittelyissä ja

94 91, MH :00 / Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian Sivu 93 to 20 koulutuksen paikkoja. Pyydämme myös kiinnittämään huomiota siihen, että rakennemuutoksen myötä loppuvat työpaikat ja niissä tarvittu osaaminen ei useinkaan vastaa uusien syntyvien työpaikkojen osaamistarpeita. TP Y3 esitämme, että strategiassa nostettaisiin vahvemmin esille maakunnan teollisen yritystoiminnan kilpailukyvyn jatkuva kehittäminen samalla, kun uutta teknologia- ja palveluyrittäjyyttä kasvatetaan ja sen kansainvälistymistä tuetaan. TP R3 julkisten hankintojen kehittäminen niin, että ne suosivat maakunnallisia toimijoita on työllisyyden kannalta merkittävä asia. Pyydämme lisäksi huomioimaan maan hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa esille nostaman ja Euroopassa laajemmin hyödynnetyn ajatuksen julkisiin hankintoihin sisältyvästä ns. työllisyysehdosta. huomioidaan toteutusvaiheessa. Strategiassa on huomioitu ajatus uudistuvasta yritystoiminnasta. Julkisten hankintojen merkitys on vahvasti mukana resurssiviisaus kärjessä ja toimenpiteissä R1 ja R2. Maakunnan liitot: Uudenmaan liitto Ehdotus Uudenmaan näkökulmasta olisi toivonut, että Maakuntastrategiassa olisi selkeämmin sanottu, kuinka tärkeänä Varsinais-Suomessa pidetään Espoo-Lohja-Salo -rataa. Läheisesti tähän kuuluu suhtautuminen pitkänmatkan sukkulointiin, joka pääosin suuntautuu pääkaupunkiseudulle. Myös tähän asiaan olisi kaivannut selkeämpää linjausta Varsinais-Suomen perspektiivistä. Pohjoinen kasvukäytävä (Oslo-Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari) on tärkeä koko Etelä-Suomen elinkeinoelämälle. Suomen alueella tämän yhteyden pahimmat pullonkaulat ovat Kehä 111 Vantaan Tikkurilasta itään, Koskenkylä - Kotka ja Hamina-Vaalimaa osuudet. Huomio Asia on huomioitu Varsinais- Suomen tavoitteellisessa aluerakenne osiossa sekä liikennejärjestelmätyön tärkeimmissä kehittämisteemoissa. Kysymyksessä on myös V-S liiton edunvalvontaasia. Asia on lisätty toimenpiteeseen S2. Asia on yhtenä toimenpiteenä strategialuonnoksessa. Muut yhteistyötahot: Metsäkeskus: Ehdotus Metsien ja metsiin perustuvien elinkeinojen painoarvoa tulisi ohjelmassa edelleen lisätä sekä metsäteollisuuden ja bioenergian raaka-ainelähteenä, että merkittävänä ihmisten elinympäristön Huomio Sisältyy ajatuksena vastuullisuus, resurssiviisaus ja yhteistyö teemoihin, harkitaan

95 91, MH :00 / Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian Sivu 94 to 21 parantajana ja terveyden lähteenä. strategiaehdotuksen valmistelussa Puurakentaminen vähähiilisenä ja työllistävänä tuotantona tulisi myös nostaa esille etenkin julkisessa ja kerrostalorakentamisessa. Myös alemman tieverkoston kehittäminen ja kunnossapitäminen ovat tärkeitä niin metsäsektorille kuin maaseudun asuttuna pitämiselle. Sisältyy ajatuksena resurssiviisaus ja saavutettavuus teemoihin, harkitaan strategiaehdotuksen valmistelussa. Taiteen edistämiskeskus: Ehdotus Ympäristön lukutaidon kehittämisessä maakunnan museoilla ja tulevaisuudessa Bryggman-instituutilla on keskeinen tehtävä. (s. 17) Yhteistyötaitoja koskevissa toimenpiteiden toteuttajajoukossa ei ole huomioitu riittävästi kulttuurikentän monipuolista sisältö- ja metodiosaamista. Koulutuksen suunnittelussa pitää nähdä elinkeinoelämälle luonteenomaista kvartaali - aikajännettä pidemmälle. Koulutus toimii viipeellä ja se on otettava suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon. Monimuotoinen elävä ja elinvoimainen Varsinais-Suomi kaupunkeineen ja maaseutuineen tarjoaa ympäri vuoden elämyksiä kestävälle vapaa-aikakonseptille (s.21) Huomio Huomioitu kumppanuusfoorumissa. Lisätään toimijoihin Asia tullaan huomioimaan toteuttamisvaiheessa. Koulutustarve-ennakoinnin perusajatus sisältyy juuri tähän ehdotukseen. TP S6 ei ole poissulkeva. Ajatus sisältyy toimenpiteeseen R5 Maakunnan näkyvyyden edellytyksiä ovat innovatiivisuus, toiminnan laatu ja kiinnostavuus sekä nykyaikainen viestintä ja markkinointi (s. 22). Resurssiviisautena ei ole huomioitu kyllin Turun kulttuuripääkaupunkivuoden mukanaan tuomaa kansainvälisesti merkittävää kulttuurin tuotannollista ja sisällöllistä asiantuntemusta. Monipuolisen koulutusverkoston opettajien ja tutkimuksen, taiteilijoiden, kulttuuri- ja taidealan organisaatioiden ja yhdistysten sekä taidelaitosverkoston ympäristöönsä säteilevä luova tihentymää on jäänyt strategialuonnoksessa taustalle. Kestävää kehitystä tukevat tietointensiiviset, palveluun ja henkiseen pääomaan perustuvat yritykset (s. 23) Kulttuuriympäristö on resurssi (s.27). Ajatus on jo huomioitu. Kulttuurin asiantuntemusta tullaan hyödyntämään strategian toteuttamisessa. Monipuolinen huomioidaan toteutuksessa. elinkeinorakenne strategian Asia on huomioitu toimenpiteissä V2, V7, S6 ja R5.

96 91, MH :00 / Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian Sivu 95 to 22 Muutoksen hallintaan tarvittavan tiedon saaminen on Varsinais- Suomessa ainutlaatuisen helppoa tiede- ja ammattikorkeakoulujen monialaisuuden vuoksi (s. 24). Ajatus sisältyy strategiaan ja sitä pyritään entisestään parantamaan avoimen datan ajatuksella. Turku Science Park: Ehdotus Mielestämme strategian tulisi sisältää elementtejä ainakin Inkaohjelmaan valituista ja muistakin alueen korkeaan osaamiseen perustuvista kokonaisuuksista, kuten esimerkiksi elintarvikekehityksestä ja avoimen datan hyödyntämisestä. Toimenpiteissä toivoisimme selkeästi huomioitavan ym. aihepiirit sekä suunnitteilla olevan Ahjo - työnimellä kulkevan uudenlaisen start-up yhteisön kehittämisen oleellisena osana maakunnallisen yrityspalveluorganisaation kehittämistä. Huomio Ehdotus sisältyy nykyisiin strategiaan kirjattuihin toimenpiteisiin. Ahjo on huomioitu strategian toimenpiteiden perustelutekstissä. Turku Touring: Ehdotus Matkailuohjelmaan liittyvää toimenpideluetteloa päivitetään vuosittain, joten maakuntastrategian toimenpiteisiin 3.2. Yhteistyötaidot-yhdessä rajat ylittäen pitäisi kirjata lisäksi matkailuohjelman toteuttaminen. Huomio Matkailuohjelma on mainittu strategian luvussa 6. Työterveyslaitos: Ehdotus Maakuntaohjelman toimenpiteissä pidämme tärkeänä ottaa mukaan myös työpaikkatason hyvinvointia vahvistavia toimenpiteitä, joiden avulla työpaikoilla vahvistuu innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö sekä terveellinen ja turvallinen työ. Huomio Ajatus sisältyy mm. toimenpiteeseen TP R6. Valonia: Ehdotus TP V1. Kumppanuustoimijaksi myös Valonia. TP V2. Lisäisimme kohtaan vielä: Lähiluonto tutuksi; luonnonhoito, - kunnostus, talkootyö, yhdessä tekemisen merkitys oman lähiympäristön tilan parantamisessa. Huomio Ehdotus on huomioitu. Ajatus sisältyy toimenpiteen perusteluihin. R5 TP V3. Lisäisimme kumppanuustoimijoiksi myös asukkaat. Kaavoituksessa osallisia ovat automaattisesti aina asukkaat, TP V7. Kumppanuustoimijaksi myös Valonia, kuuluu Valonian Ehdotus huomioidaan. ydintoimintaan.

97 91, MH :00 / Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian Sivu 96 to 23 TP Y1. Lisäisimme vielä: innostavat kokeiluhankkeet rikkomaan jään kuntalaisten, julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välillä. Kumppanuustoimijaksi myös Valonia kuten kohtaan TP Y4 TP Y5. Yrittäjyyskasvatus on myös osa laaja-alaista ympäristökasvatusta. Yrittäjäkasvatuksessa voi profiloitua esimerkiksi tulevaisuuden vähähiilisen yhteiskunnan tuotteisiin ja palveluihin. Valonia on lisätty kumppanuustoimijaksi. Ehdotus tullaan ottamaan huomioon strategian toteutuksessa. TP Y6. Vahva yhteistyö yrityspalveluorganisaatioiden välillä tärkeää, jotta voidaan taata selkeät ja laadukkaat palvelut yrityksille. TP Y7. Aktivoidaan asukkaita paikallisiin yhteistyö -ja talkoohankkeisiin esimerkiksi oman lähiympäristön parantamiseen talkootöillä. Ajatus kumppanuudesta pitää tämän sisällään. Sisältyy strategian lähi-ideologia teemaan TP S1. Lisäisimme kohtaan vielä: viihtyisiä, yhteisöllisiä ja osallisuuteen kannustavia alueita Kumppanuustoimijaksi myös Valonia, kuten myös kohtaan TP S6. Valonia kumppanuustoimijaksi. lisätään TP R2. Lisäisimme kohtaan: Kannustimet, hyvät esimerkit ja edelläkävijyys. Kumppanuustoimijaksi Valonia, kuten myös kohtaan TP R6. Otetaan huomioon strategiatyön valmistelussa. Varsinais-Suomen LEADER-ryhmät : Ehdotus Huomio Ajatus sisältyy strategiaan. Kärkiteemojen alla esitetyt toimenpiteet kaipaisivat vielä terävöittämistä ja esimerkkejä. On hyvä, että nuorten osallistamiseen ja aktivointiin kiinnitetään huomiota, mutta seniori-ikäiset ja heidän osaamisensa tulisi myös saada hyödynnettyä. Myös asukkaiden näkökulmaa esimerkiksi kaavoitus prosesseissa pitäisi korostaa. Koulutukseen liittyvät toimenpiteet on hieman keinotekoisesti lueteltu Saavutettavuus-teeman alla, vaikka ne ovat ennen kaikkea Resurssiviisauteen liittyviä asioita. Varsinaissuomalaisten hyöty -ja arkiliikunnan edistäminen, joka on kannatettava toimenpide, sopisi paremmin Vastuullisuus-teeman alle.

98 91, MH :00 / Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian Sivu 97 to 24 Varsinais-Suomen liiton kulttuuritoimikunta: Ehdotus Kulttuuritoimikunnan mukaan kumppanuusfoorumi on hieno aloite ja se kaipaa kulttuurisisältöjä. Huomio Kulttuurisisältöjä täydentämään toteuttamisvaiheessa. tullaan strategian Vastuullisuuden toimenpidevalikoimaan kulttuuritoimikunta esittää lisäystä: Luodaan toimintamalleja, joilla vahvistetaan maakunnan asukkaiden koko elinkaaren kattavaa hyvinvointia ja elämänlaatua kulttuurin ja taiteen keinoin. Yhteisiä työvälineitä ovat mm. soveltavan taiteen menetelmät ja prosenttiperiaatteen mukainen toiminta hyvän ympäristön rakentajana. Asia liittyy mm. saavutettavuuteen ja ilmapiiriin.

99 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 98 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTASTRATEGIA MAAKUNTASUUNNITELMA / MAAKUNTAOHJELMA EHDOTUS

100 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 99 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Sivu 2/56

101 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 100 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Sisällysluettelo OSA I VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTASTRATEGIA Varsinais-Suomen maakuntastrategia on kumppanuusstrategia Maakuntasuunnitelma Varsinais-Suomen visio Suunnitelman kärjet ja arvot Vastuullisuus tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt Yhteistyötaidot yhdessä rajat ylittäen Saavutettavuus lähestyttävä Itämeren portti Resurssiviisaus innovoivaa edelläkävijyyttä Varsinais-Suomen tavoitteellinen aluerakenne Maakuntaohjelma painopisteet ja toimenpiteet Kumppanuusfoorumi maakuntaohjelman päätoimenpide Maakuntaohjelman kärkiteemoihin liittyvät toimenpiteet Vastuullisuus tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt Yhteistyötaidot yhdessä rajat ylittäen Saavutettavuus lähestyttävä Itämeren portti Resurssiviisaus innovoivaa edelläkävijyyttä Yhteistoiminta-alueen hankkeet ja ohjelman seuranta Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteiset suunnitelmat ja hankkeet Seuranta OSA II LÄHTÖKOHDAT Varsinais-Suomen maakunta Suomen ensimmäinen maakunta Varsinais-Suomi tänään Näkymiä väestö- ja työllisyyskehitykseen Maakunnan eri osien erityispiirteet SWOT Kansainväliset, kansalliset ohjelmat ja alueelliset erityisohjelmat EU-ohjelmat Älykäs erikoistuminen Kansalliset erillisohjelmat Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus Innovatiiviset kaupungit -ohjelma Maakunnan muita keskeisiä ohjelmia ja strategioita OSA III LIITTEET Liite 1. Aikaisempien ohjelmien toteutuminen ja vaikuttavuus Maakuntaohjelmaa koskeva arvio Maakuntaohjelman toteutuminen Liite 2. Ympäristöselostus Liite 3. Tavoiteluvut Liite 4. Maakuntastrategian kumppanuusprosessi Liite 5: Maakuntastrategiassa käytettyjä termejä ja lyhenteitä Sivu 3/56

102 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 101 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Sivu 4/56

103 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 102 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus OSA I VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTASTRATEGIA 1. Varsinais-Suomen maakuntastrategia on kumppanuusstrategia VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON PARASTA. MENESTYVÄÄ JA HYVINVOIVAA MAAKUNTAA RAKENNETAAN YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA. Varsinais-Suomen maakuntastrategian visio sisältää vahvan näkemyksen menestyksen ja hyvinvoinnin avaintekijöistä avoimuudesta, yhdessä tekemisestä ja kumppanuudesta. Yhteistyön merkitys korostuu globaalissa maailmassa. Nopeat tietoliikenneyhteydet pienentävät maailmaa ja tekevät kaukaisetkin paikat nopeasti saavutettaviksi. Tämä muuttaa yhteiskuntaa ja haastaa varsinaissuomalaiset sopeutumaan muutokseen. Verkostoituvassa maailmassa on tärkeää löytää uusia ja joustavia keinoja menestymiseen. Ennen kaikkea tarvitaan kumppanuutta. Nykyisten verkostojen vahvistaminen ja uusien kumppaneiden löytäminen ovat keskeisiä keinoja menestyvän ja hyvinvoivan maakunnan rakentamisessa. Yhdessä tekeminen heijastuu edelleen alueen vetovoimaisuuteen ja henkiseen saavutettavuuteen. Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen on yhtä paljon elämäntapojen muutosta kuin teknologian kehitystä. Tekninen kehitys mahdollistaa paljon, mutta varsinaisen tuottavuuden, osaamisen ja innokkuuden luo lopulta tapa toimia uudessa ympäristössä, verkostoyhteiskunnassa. Taidot ja uskallus ammentaa tästä muutoksesta menestysvoima Varsinais-Suomen tulevaisuudelle on välttämätöntä ja vaatii toteutuakseen uudistuvaa johtamis- ja työkulttuuria. Hyvinvoinnin ylläpitäminen rajallisten julkisten resurssien aikana on vakava haaste kaikille maakunnan toimijoille. Yhteenkuuluvuuden ja omaan elinympäristöön liittyvää vastuullisuuden tunnetta rakennetaan jo lapsuudessa. Ihmisen elinkaareen tulee kuulua mahdollisuus yhteisöllisyyteen sen kaikissa vaiheissa. Myös yhteisiin asioihin osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuus tulee olla kaikilla. Varsinaissuomalaisten hyvinvointia ovat henkinen pääoma, kannustava ilmapiiri sekä niiden vaaliminen ja kasvattaminen. Varsinais-Suomi kiinnittyy aluerakenteellisesti Eurooppaan osana Etelä-Suomea ja Itämeren aluetta. Näiltä alueilta löytyvät myös keskeiset yhteistyökumppanit. Hyvät liikenneyhteydet ja kasvavat yhteistyöverkostot tarjoavat Varsinais-Suomelle mahdollisuuden Itämeren johtavan toimijan asemaan. Jotta tähän päästään, on tärkeä löytää oleellinen tieto ja oikeat kumppanit globaalin maailman informaatiotulvasta. Yhteistyöverkostojen näkyväksi tekeminen helpottaa uusien kumppanuuksien löytymistä ja kokonaisuudenhallintaa. Maakuntastrategiaa toteutetaan Varsinais-Suomessa kumppanuudella, jossa tavoitteet tulevaisuudelle asetetaan yhdessä, sitoudutaan yhteiseen työhön ja löydetään yhdessä keinot asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Maakuntastrategia haluaa mukaan varsinaissuomalaiset asukkaat, yritykset ja järjestöt kaikki maakunnan toimijat. Maakuntastrategiassa painotetaan osallistumista, palvelukulttuurin kehittämistä sekä hyvää johtamista. Nämä toteutetaan uusilla toiminta- ja johtamistavoilla sekä ihmislähtöisen palvelun luomisella. Toimintakulttuurin kehittäminen keskustelevammaksi koskee kaikkia. Se edellyttää myös kykyä vastaanottaa palautetta ja tukea kansalaisilta. Lähivaikuttamisesta tehdään helppoa ja kannustavaa. Palveluita ja toimintaa kehitetään kokonaisuuden ja asiakkaan näkökulmasta. Yhdistyksissä ja järjestöissä tapahtuvaa asukaslähtöisen kansalaisyhteiskunnan aktiivisuutta ja luovuutta Sivu 5/56

104 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 103 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus tuetaan ja edistetään. Tarvitaan innostavaa ilmapiiriä, jossa on mahdollista tehdä kokeiluja ja toimia uusilla tavoilla. Tarvitaan ilmapiiriä, jossa saa myös erehtyä ja epäonnistua menettämättä kasvojaan. Kumppanuus on ajattelutapa, jossa yhteinen päämäärä nähdään tärkeämpänä kuin yksittäinen hyöty. Varsinais-Suomen jokaisella alueella ja toimijalla on oma identiteettinsä ja merkityksellinen roolinsa osana kokonaisuutta. Lopulta merkitystä on vahvuuksien ja ominaispiirteiden kehittämisellä, ei henkisillä ja maantieteellisillä rajoilla. Kuva 1: Maakunnan suunnittelu. Maakunnan suunnittelu sisältää maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1991) sekä laki alueiden kehittämiseksi (190/2013) määrittelevät maakunnan suunnittelun yleiset lähtökohdat ja tavoitteet. Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma muodostavat yhdessä maakuntastrategian, jonka avulla maakuntaa kehitetään ja rakennetaan. Maakuntastrategiaa ei tehdä kuitenkaan lain pakottamana, vaan omaehtoisena ja monipuolisena, Varsinais-Suomen yhteisenä prosessina. Sivu 6/56

105 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 104 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Kuva 2: Kumppanuusstrategia pähkinänkuoressa Sivu 7/56

106 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 105 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Maakuntasuunnitelma Varsinais-Suomen visio VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON PARASTA. MENESTYVÄÄ JA HYVINVOIVAA MAAKUNTAA RAKENNETAAN YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA. 2.1 Suunnitelman kärjet ja arvot Maakuntasuunnitelma on eri näkökulmista arvokeskustelun kautta muodostettu kokonaisvaltainen kuvaus maakunnan menestystekijöistä. Arvokeskustelun keskeisenä pyrkimyksenä on ollut yhteiskunnan tasavertainen tarkastelu. Maakuntasuunnitelman neljä kärkiteemaa luovat käsityksen siitä miten vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus ja resurssiviisaus toteutuvat ja näkyvät Varsinais-Suomessa vuonna Läpileikkaavana teemana on alueen toimijoiden kumppanuus ja yhdessä tekeminen. Kärkiteemat edustavat kumppanuus-yhteistyöajattelua laajasti. Neljä kärkiteemaa ovat: 1. Vastuullisuus Tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt 2. Yhteistyötaidot Yhdessä rajat ylittäen 3. Saavutettavuus Lähestyttävä Itämeren portti 4. Resurssiviisaus Innovoivaa edelläkävijyyttä Vastuullisuus tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt Varsinais-Suomen menestys rakentuu uudistuvalle elinkeinoelämälle, työlle ja hyvinvoinnille, jota luodaan vastuullisilla, kestävillä valinnoilla. Tänään tekemämme päätökset ovat tärkeitä. Rakennamme tulevaisuuttamme aktiivisesti, ja myös epäonnistumiset voivat olla tie oikeiden ratkaisujen löytymiselle. Onkin tärkeää pysähtyä välillä tarkastelemaan tehtyjä päätöksiä ja niiden vaikutuksia kokonaisvaltaisesti sekä tarvittaessa muuttaa suuntaa rohkeasti. Mennyt kehitys on hyvä tiedostaa, mutta sen ei pidä kahlita ajattelua. Muutoksia ei pelkästään ennakoida, vaan niihin vaikutetaan oma-aloitteisesti, ei pelotteen tai lopulta pakon edessä. Varsinais-Suomi ei tyydy katsomaan sivusta, vaan päätökset perustuvat kokonaisvaltaiseen tilannearviointiin, jossa otetaan huomioon tulevaisuuden todennäköiset kehityskulut. Yhteistyöstä muiden toimijoiden ja alueiden kanssa saadaan kilpailuetua. Varsinais-Suomessa tekeminen ja yrittäminen ovat arvostettuja ja sisäistettyjä toimintatapoja. Valinta työn, yrittäjyyden ja puhtaan ympäristön hyväksi luo kasvavaa hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Maakunnassa luodaan konkreettiset väylät työelämään ja yrittäjyyteen jo varhain. Kasvavan yrittäjyyden kautta alueen kilpailukyky vahvistuu, ja varhaisen työelämäintegroinnin kautta myös yhteiskunnallinen tasapaino vahvistuu. Puhdas meri ja kaunis ympäristö ovat vetovoimaisia ja tuottavat hyvinvointia ihmisille eri tavoin. Ainutlaatuisuutta voidaan vaalia jokaisella päätöksellä ja ratkaisulla. Ympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin jokaisella päätöksellä on merkitystä. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen on pitkäjänteistä ja edellyttää tehtyjen valintojen vaikutusten tunnistamista. Tehdyt suunnitteluratkaisut ja rakentamispäätökset vaikuttavat vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja. Alueiden käyttöä, liikennejärjestelmää, tuotantorakenteita, käyttövoimaa, uusiutuvuutta ja kestävyyttä koskevat lähivuosien valinnat vaikuttavat kaikkeen toimintaan asukkaan arjesta liike-elämän kilpailukykyyn ja maakunnan vetovoimaan. Energia on merkit- Sivu 8/56

107 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 106 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus tävä tulevaisuuden vastuullisuusvalinta. Yhtä vaikuttava päätös on energian säästäminen tai sen huomattavasti tehokkaampi käyttö Yhteistyötaidot yhdessä rajat ylittäen Entistä vankemmalla yhdessä tekemisellä ja kumppanuudella saavutetaan uudenlaista innostusta ja tekemisen kulttuuria Varsinais-Suomessa. Hyvä yhteistyö on muutettava aidoksi ja erinomaiseksi, uutta käynnistäväksi yhdessä tekemisen toiminnaksi. Tarkoituksena on muuttaa ja syventää yhdessä tekemisen kulttuuria, tarttua tekemiseen kokonaisvaltaisesti. Kun nähdään, miten yhteistyö synnyttää hedelmällisiä, kaikkia hyödyttäviä tuloksia, on helpompaa myös tarvittaessa luopua jostain itselle hetkellisesti suurempaa hyötyä tuottavasta tavoitteesta. Kumppanuus on toimintatapa, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. Yhteistyökyky lisää osaamista. Uudenlaisten ennakkoluulottomien ja tarvelähtöisten tuoteyhdistelmien avulla luodaan edellytyksiä uusiutuvalle osaamiselle ja tuotteille tulevaisuudessa. Erilaisten osaamisrajojen ylitys mahdollistaa innovaatiot ja kehittyvät tuotteet sekä lisää alueellista tulonmuodostusta. Toiminnallisesti eheät yhteistyörakenteet luovat vetovoimaisuutta kaikille erikseen ja yhdessä. Korkeatasoinen lopputulos syntyy monialaisen osaamisen luovasta yhteensovittamisesta. Maakunnassa vältetään jumiutumista olemassa oleviin rakenteisiin sekä mahdollistetaan kestävän kasvun muodostumista. Olennaista on vahvistaa elinvoimaisen luomisen perustaa. Jokaisella alueella on omat vahvuustekijänsä ja roolinsa osana kokonaisuutta. Näitä alueellisia ominaispiirteitä vahvistetaan uutta luovalla asukkaiden ja elinkeinoelämän näkemykset yhdistävällä innovatiivisella suunnittelulla. Rakenteellisista rajoista huolimatta (esim. kuntarajat) luodaan toimivia palveluja ja saavutetaan kilpailuetua. Kansalaisyhteiskunnan aktiivisuus ja luovuus perustuu haluun tehdä asioita yhdessä. Tätä toimintaa edistetään muun muassa kokeiluilla ja uusilla toimintamalleilla Saavutettavuus lähestyttävä Itämeren portti Varsinais-Suomessa on toimiva infrastruktuuri kestävä yhdyskuntarakenne ja älykäs liikennejärjestelmä. Varsinais-Suomi on pohjoisen kasvuvyöhykkeen keskeinen toimija. Kansainvälistynyt maakunta on helposti lähestyttävä, ja se on hyvä paikka asua ja toimia. Henkinen ja fyysinen saavutettavuus on Varsinais-Suomen elinehto ja voimavara, ja sen saavuttaminen vaatii paljon enemmän muutosvoimaa ja uskallusta, kuin tämän hetkinen toimintatapa mahdollistaa. Tarvitaan lisää avoimuutta, innostusta/innostavuutta ja keskustelua. Lisäämällä alueellisen kohtaamisen mahdollisuuksia yhteiskunnallisen ja elinkeinotoiminnan eri tasoilla mahdollistetaan kasvava lisäarvon muodostuminen. Toimijoiden joustava saavutettavuus lisää työn arvoa. Tärkeänä osana lisäarvoa muodostavaa kohtaamista on koulutuspalvelujen riittävä saavutettavuus lähellä sekä asukasta että yritystä, mikä osaltaan varmistaa elinvoimaisten alueiden säilymisen ja kehittymisen. Päätösten pitää muuttaa ja syventää yhdessä tekemisen kulttuuria ja tarttua kokonaisvaltaisesti mm. Saaristomeren tilaan sekä vetovoimaisen ympäristön luomiseen vaikuttaviin tekoihin. Ilman Sivu 9/56

108 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 107 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus puhdasta Itämerta ja vetovoimaista ympäristöä sekä helposti lähestyttäväksi ja yhteistyökykyiseksi tunnistettua aluetta ei maakunta voi toimia keskeisenä kumppanina ja yhteistyöalustana. Pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä on luotava kansainvälisiäkin toimijoita houkutteleva vihreä ja älykäs vyöhyke, josta muodostuu yksi EU:n ja Venäjän välisistä merkittävimmistä yhteyksistä. Kasvuvyöhykkeen kaikkien potentiaalien kestävä hyödyntäminen edellyttää mm. Espoo Lohja Salooikoradan toteuttamista osana eurooppalaista TEN-T-ydinverkkoa Resurssiviisaus innovoivaa edelläkävijyyttä Varsinais-Suomi on toimintatavoiltaan kokonaisvaltaisesti resurssiviisas ja hiilineutraali maakunta, jossa hyödynnetään kestävästi luonnon- ja kulttuuriympäristön, aluerakenteen sekä ihmisten ja organisaatioiden voimavaroja yhdessä tulevaisuuteen tähdäten. Varsinais-Suomessa avoin tieto on kaikkien toimijoiden ja asukkaiden käytössä ja hyödynnettävissä. Varsinais- Suomesta tulee kiertotalouden ja resurssiviisauden edelläkävijä sekä mallialue Resurssiviisaus tulee nähdä moniulotteisena. Resurssiviisaus poikii kestävää kasvua ja hyvinvointia. Ennakoivien, innovatiivisten ja suvaitsevaisten sekä kansainvälistä osaamista hyödyntävien kasvuhakuisten ratkaisujen avulla edistetään elinkeinojen kasvua ja kehitystä. Riskinottokykyä tukee ilmapiiri, jossa siedetään ja hyväksytään myös epäonnistumisia. Taloudellisten resurssien väheneminen haastaa etsimään ja huomaamaan meitä ympäröivän valtavan resurssipotentiaalin, joka koostuu erityisesti ihmisistä, osaamisesta ja olevista rakenteista. Resurssien kohdentaminen toimenpiteisiin, joiden tuloksia voidaan välittää edelleen muiden toimijoiden käyttöön, on tehokasta. Elinkaariajattelua vahvistetaan erityisesti vanhojen ympäristöjen ja rakennusten innovatiivisella uudella käytöllä. Tietoresurssin jakaminen auttaa välillisesti toimijoita eteenpäin omassa toiminnassaan ja edistää koko maakunnan hyvinvointia. Tiedon jakaminen ja toimiminen yhteisten voimavarojen hyväksi on tapa ajatella ja kykyä nähdä kaikille osapuolille toimintatavasta tuleva suuri hyöty. 2.2 Varsinais-Suomen tavoitteellinen aluerakenne Kestävän talouskasvun tavoite ja globaali kilpailu edellyttävät Varsinais-Suomelta monipuolista saavutettavuutta niin kansainvälisissä yhteysverkostoissa, kansallisesti Suomen aluerakenteessa kuin paikallisesti yhdyskuntarakenteessakin. Fyysisen saavutettavuuden lisäksi alueen on oltava vetovoimainen ja helposti lähestyttävä. Tukholma Turku Helsinki Pietari-yhteys yhdistää Varsinais-Suomen pohjoismaiden pääkaupunkeihin sekä edelleen Keski-Euroopan ja Venäjän markkinoille. Kasvuvyöhykkeellä sijaitseva Turun kaupunkiseutu toimii porttina Skandinaviaan sekä läntiseen Eurooppaan. Sujuvat, ennakoitavat ja kestävin perustein rakentuvat kansalliset ja kansainväliset matka- ja kuljetusketjut palvelevat maakunnan eri osien alueellisiin vahvuuksiin nojautuvaa elinkeinoelämää. Alueen erityisominaisuudet huomioivat tietoliikenneyhteydet palvelevat luotettavasti maakunnan elinkeinoelämän tarpeita. Varsinais-Suomen asema on tunnustettu osana pohjoista kasvuvyöhykettä, jonka haarat sitovat toimivien liikenneyhteyksien yhdistämät seutukunnat sekä Turun kaupunkiseudun osaksi Etelä- Suomen kaupunkiverkostoa. Varsinais-Suomi kytkeytyy Suomen aluerakenteeseen erityisesti pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Poriin suuntautuvien pääyhteyskäytäviensä kautta. Näiden Sivu 10/56

109 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 108 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus suuntien liikenteellinen palvelutaso on korkeatasoinen eri liikennemuodoilla ja mahdollistaa sujuvat työasiointimatkat mutta tukee myös päivittäin pääkaupunkiseudulle pendelöivien tarpeita. Kuva 3: Varsinais-Suomen vuorovaikutusvyöhykkeet. Varsinais-Suomen liikennestrategialuonnos Varsinais-Suomen aluerakenteellinen kokonaisuus tukee aidosti tasapainoisen, monikeskuksisen ja vuorovaikutteisen aluerakenteen syntymistä. Taloudellisen toiminnan globalisaatio, osaavan työvoiman saatavuuden haasteet sekä työelämän muuttuvat tarpeet edistävät työmarkkina-alueiden laajentumista entisestään. Varsinais-Suomessa tämä tarkoittaa osin kaksitasoista rakennetta. Ensinnäkin Varsinais-Suomi muodostaa yhtenäisen työmarkkina-alueen, jossa asukkaiden arjen toimivuus, ympäristövaikutusten huomioon ottaminen sekä aluekehityksen näkökulma vaativat toimivien päivittäisten, kestävällä tavalla tuotettujen työssäkäyntiyhteyksien kehittämistä. Toisaalta Varsinais-Suomen vetovoimaiset elinympäristöt tukevat seutukuntien muodostamia, alueellisiin erityispiirteisiin, vahvuuksiin ja erikoistumiseen perustuvia päivittäisiä työssäkäyntialueita, joiden sisäiset yhteydet palvelevat asukkaiden ja elinkeinoelämän toiminnallisia tarpeita sekä julkisten palveluiden saavutettavuutta. Hyvän toimintaympäristön edistämiseksi on omaksuttu maankäyttöä, asumisen tarpeita, palvelutarjontaa, liikennejärjestelmää ja elinkeinoelämää yhdistävä suunnittelu- ja kehittämisnäkökulma. Eri toimijoiden yhteistyön tavoitteena on luoda edellytykset paitsi kestävälle kaupunkimaiselle yhdyskuntarakenteelle, myös turvata maaseutumaisen asumisen yhteisöllisyys. Kestävän kasvun näkökulmasta merkityksellistä on yhdyskuntarakenteen kehittäminen olemassa olevia resursseja Sivu 11/56

110 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 109 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus ja kestäviä kulkumuotoja hyödyntäen. Kumppanuusajattelulle rakentuva suunnittelu tukee osaltaan myös yhteiskunnan sosio-ekonomisista haasteista selviytymistä. Kuva 4: Maakuntasuunnitelman kärkiteemat Varsinais-Suomen aluerakenteessa Vastuullisuus Vastuullisuus aluerakenteessa näkyy mm. valinnoissa, joilla sitoudutaan Turun kaupunkiseudun ydinalueen kehittämiseen yhteisen Turun kaupunkiseudun rakennemalli työn mukaisesti. Vastuullisuus näkyy ympäristön vaalimisessa, vesien suojelussa ja luonnonvarojen hyödyntämisessä kestävällä tavalla. Lähienergian ja lähiruoan hyödyntäminen ovat vastuullisuutta. Alueiden käyttöä, liikennejärjestelmää, tuotantorakenteita, käyttövoimaa, uusiutuvuutta ja kestävyyttä koskevat lähivuosien valinnat vaikuttavat kaikkeen toimintaan asukkaan arjesta liike-elämän kilpailukykyyn ja maakunnan vetovoimaan. Energia on merkittävä tulevaisuuden vastuullisuusvalinta. Yhtä vaikuttava päätös on energian säästäminen ja sen huomattavasti tehokkaampi käyttö. Yhteistyötaidot Varsinais-Suomen aluerakenne perustuu seutukeskusten päivittäisten vuorovaikutusten osin päällekkäisille vyöhykkeille. Monikeskuksinen alue- ja palvelurakenne edellyttää toimivia yhteistyösuh- Sivu 12/56

111 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 110 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus teita ja -käytäntöjä niin maakunnan sisällä kuin laajemmin osana keskisen Itämeren aluetta. Maakunnan vahvuus ja menestys perustuvat luonteiltaan erilaisten alueiden keskinäiseen tehtäväjakoon, yhteistyöhön ja terveeseen kilpailuun. Vetovoimaisen toimintaympäristön edellytyksenä on ennakkoluuloton, sektorirajat ylittävä suunnittelu. Saavutettavuus Varsinais-Suomi on portti Eurooppaan kaikkien liikennemuotojen suorilla yhteyksillä. Pohjoinen kasvuvyöhyke, nopeat henkilö- ja tavaraliikenteen moottori- ja rautatieyhteydet Turun, Helsingin ja Pietarin välillä (ml. toteutettu Espoo Lohja Salo -oikorata) sekä yhteydet rannikon ja sisämaan suuntiin yhdessä vetovoimaisen ympäristön kanssa luovat elinkeinoelämälle ainutlaatuiset toimintaedellytykset. Maakunta muodostaa mm. paikallisjunaliikenteeseen tukeutuvan yhtenäisen työ- ja asuntomarkkina-alueen. Resurssiviisaus Varsinais-Suomessa osataan kestävällä tavalla hyödyntää maakunnan ainutlaatuinen luonto ja kulttuuriperintö. Tasapainoinen keskus- ja palveluverkko luo edellytykset koko maakunnan elinvoimaisuudelle. Maakuntakeskuksessa tehdyt kestävät valinnat edistävät koko maakunnan kehitystä. Olemassa olevien rakenteiden tehokas hyödyntäminen on resurssiviisautta. Sivu 13/56

112 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 111 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Maakuntaohjelma painopisteet ja toimenpiteet Maakuntaohjelma toimii työkaluna mahdollisuuksien luomisessa. Ohjelman tehtävä ei ole esittää valmiita päätöksiä toimijoille toimijat valitsevat itse suuntansa ja tapansa toimia. Toimintaympäristö tulee yhdessä rakentaa sellaiseksi, että yritykset kykenevät kasvuun johtaviin päätöksiin nopeasti ja tehokkaasti, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti pk-yrityksiin. Maakuntaohjelman toteuttamista edistetään mm. hankerahoituksella. Toimijaryhmien ja kumppanuuden merkitys näkyy myös rahoitusta myönnettäessä. Etusijalla ovat hankkeet, joissa jo hakuvaiheessa pystytään osoittamaan yhdessä tekeminen ja useamman toimijan mukanaolo. 3.1 Kumppanuusfoorumi maakuntaohjelman päätoimenpide KUMPPANUUSFOORUMI aluetietopalvelu, tiimiytymistä ja kohtaamisia Varsinais-Suomi toimii avoimen tiedon ja toiminnan pohjalta. Kaikkien ääntä kuullaan ihmisten hyvinvoinnin ja maakunnan menestyksen parantamiseksi. Ihmiset ja tieto ovat kumppanuusfoorumin perusta. Foorumi kokoaa yhteen avoimen tiedon sekä tekijät, joiden tavoite on saavuttaa yhdessä ja tietoa jakamalla enemmän. Tämä avaa rajattomat mahdollisuudet maakunnan kehittämiseen. Kumppanuusfoorumi toimii innovointialustana uusille toimintamuodoille ja yhteistyörakenteille. Maakunnan liitto toimii sparraajana ja johtaa maakunnan kehittämistä. Maakunnan yhteistyöryhmä ja sen elimet ovat osa kumppanuusfoorumia. Aluetietopalvelu toimii verkossa, joka sisältää keskeisen alueellisen tiedon. Palvelu antaa kaikille mahdollisuuden osallistua ja löytää kumppanin jo toimivista verkostoista, järjestöistä ja innostuneista ihmisistä. Palvelu mahdollistaa tiedon esille tuomisen, helpomman välittämisen ja hyödyntämisen sekä luo uudenlaisen alueellisen yhteistyömallin. Kumppanuusfoorumi sisältää työpajoja, verkkopalveluja, laajenevia verkostoja ja kehittämistiimejä, tietoa, toimijoita ja innostuneita ihmisiä. tarjoaa keinoja koota ja hallita sirpaloitunutta tietoa. tarjoaa kohtaamispaikan hankkeiden ideoijille, jotka etsivät kumppaneita ja toteuttajia. auttaa integroimaan maakunnan opiskelijoista muodostuvan suuren resurssin ja antaa mahdollisuuden siirtyä työelämään entistä joustavammin ja tehokkaammin. auttaa koordinoimaan, hahmottamaan kokonaisuuden ja luomaan näkemyksiä. Kuva 5: Maakuntastrategian visiota toteuttamaan luodaan kumppanuusfoorumi, joka on strategian päätoimenpide. Sivu 14/56

113 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 112 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Maakuntastrategian valmistelutyö on osoittanut, kuinka yhdessä tekeminen ja verkostoituminen samanaikaisesti useilla eri tahoilla nähdään ehtona menestymiselle. Alueen toimijoilla voi olla toisistaan tietämättä samaan tähtääviä innovatiivisia kehityshankkeita, joiden rahoitus- ja menestymismahdollisuudet moninkertaistuisivat, jos näkemykset ja osaaminen yhdistettäisiin. Julkiset toimijat voivat puolestaan täydentää ja tehostaa toimintaansa jakamalla osaamisresursseja keskenään. Kumppanuus ja kumppanuuksien mahdollistaminen ovat maakuntastrategian mukaan avain menestykseen ja hyvinvointiin. Uusien kumppanuuksien ja yhteistyöverkostojen löytyminen edellyttää itsensä ja ideansa näkyväksi tekemistä. Kumppanuusfoorumi tarjoaa keinon tämän kokonaisuuden koordinoimiseen ja kohtaamisten mahdollistamiseen. Maakuntastrategiaa toteuttavat innostuneet, asiaansa uskovat toimijat Kumppanuusfoorumimalli (kuva 6) havainnollistaa, miten maakuntastrategiaa toteutetaan yhdessä eri sidosryhmien ja toimijoiden kanssa. Maakunnassa on runsaasti aktiivisia ja innostuneita toimijoita, jotka omilla tahoillaan jo toteuttavat maakuntastrategiaa. Nämä halutaan näkyviin! Kumppanuustoimijat ovat yrityksiä, asukkaita, järjestöjä tai muita ryhmiä ja heidän hankkeitaan, jotka omalla esimerkillään antavat kasvot maakunnan menestymisen edistämiselle. Strategian valmistelussa on kirkastunut teemoja ja toimintamalleja, joita tarvitaan hyvinvoinnin lisäämiseksi mutta joita pitää vielä kehittää ja vahvistaa. Näiden kehittämistä tuetaan maakuntaohjelman toimenpiteillä sekä etsimällä toteuttamismahdollisuuksia esimerkiksi uusien tai jo olemassa olevien hankkeiden avulla. Kumppanuusfoorumi ja sen yhtenä työmuotona toimivat kumppanuustapaamiset mahdollistavat tehokkaasti tarpeiden tunnistamisen, synnyttävät uusia kasvokumppanuusympäristöjä ja vahvistavat yhteistyöverkostoja. Kumppanuusfoorumi muotoutuu toimijoiden ehdoilla. Maakunnan liitto voi toimia vahvana törmäyttäjänä ja kumppanuusmahdollisuuksien esiintuojana kumppanuusfoorumia kehittämällä. Liitto toimii luontevasti yhteistyötaholiimana laajojen sidosryhmäkontaktiensa avulla. Kumppanuusfoorumin avulla voidaan myös seurata ja mitata syntyvien uusien yhteistyöverkostojen kehittymistä ja siten maakuntastrategian toteutumista. Seuranta tullaan toteuttamaan kumppanuusbarometri-työkalulla. Kumppanuusfoorumin toteuttaminen Kumppanuusfoorumi on ajatus, malli, ideologia. Se on uusi näkökulma jo olemassa oleviin toimintamuotoihin ja maakunnalliseen yhteistyöhön. Kumppanuusfoorumilla paitsi tavoitellaan uusia, myös hyödynnetään ja kehitetään nykyisiä toimintatapoja. Näillä edistetään maakuntastrategian toteutumista. Kumppanuusfoorumin tärkein osa ovat maakunnan toimijat, joiden avulla kumppanuusfoorumi kehittyy. Maakuntaohjelmakautena kumppanuusfoorumia kehitetään, sille luodaan jatkuvasti uutta sisältöä ja sen toteutumista seurataan kumppanuusbarometrin avulla. Kumppanuusfoorumi on alati muuttuva, mutta samalla kokonaisuutta jäsentelevä. Strategian toteuttaminen käynnistetään muodostamalla ensimmäiset, strategian sisällön mukaiset kumppanuusfoorumin eri temaattisia ulottuvuuksia yhteen kokoavat teemakokonaisuudet. Nämä auttavat hahmottamaan niitä toiminnallisia sisältöjä ja tavoitteita, joita toimenpiteillä toteutetaan. Sivu 15/56

114 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 113 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Niiden kautta on myös mahdollista havaita paremmin ratkaisua vaativia pullonkauloja, ongelmia ja haasteita sekä kehittää uusia toimintamalleja ja vuorovaikutustapoja. Teemakokonaisuuksien kautta myös saavutettavat hyödyt saadaan tehokkaasti esiin. Kumppanuusfoorumin teemakokonaisuuksia koordinoimaan muodostetaan kumppanuustiimit, jotka koostuvat asiaansa uskovista ja innostuneista koordinoijista ja yhteistyön kehittäjistä (ks. kumppanuusfoorumimalli, kuva 6). Tiimien tehtävä on ideoida, seurata maakunnassa tapahtuvaa teemakokonaisuuteen liittyvää toimintaa, kehittää ja suunnitella toiminnan sisältöjä sekä välittää esille tulleita ideoita oikeille tahoille. Kumppanuustiimit kokoavat yhteen kumppanuustoimijoita ja auttavat heitä muodostamaan verkostoja. Aluetietopalvelun kehittäminen ja toiminnan aloittaminen Aluetietopalvelu on lounaissuomalaisten toimijoiden jokapäiväinen työkalu tiedon tuottamiseen, jalostamiseen ja hakemiseen. Aluetietopalvelu antaa kodin alueen verkostoille ja tiedoille sekä markkinoi alueen osaamista. Aluetietopalvelu sisältää eri verkostojen sisältösivuja, työkaluja tiedon hallintaan ja visualisointiin (karttapalvelut, tilastotyökalut, kyselyt, hakutyökalut, rajapinnat) sekä mahdollisuuden avata tietoa kaikkien saataville. Aluetietopalvelun kokonaisarkkitehtuuri toteutetaan ohjelmakauden aikana. Aluetietopalvelun yhteyteen voidaan rakentaa erilaisten verkostojen toimesta lisätyökaluja ja niiden tarvitsemia erillisiä palveluita. Mukana olevat verkostot huolehtivat näiden palveluiden kehittämisestä ja toteuttamisesta itsenäisesti, mutta noudattavat Aluetietopalvelun kokonaisarkkitehtuurityössä määriteltyjä vaatimuksia. Kaikkien verkostojen tuottama tieto tallennetaan Aluetietopalvelun tietopankkiin, ja tieto on käytettävissä sen kautta avoimesti. Tiedon hallintaan liittyviä analysointi-, harmonisointi- ja toimitustyötä tehdään niin verkostojen sisällä kuin maakunnan liitonkin toimesta. Kumppanuusfoorumin teemakokonaisuudet Johtava Itämeritoiminta Johtava Itämeritoiminta on näkemystä ja vastuuta toimia aktiivisena yhteistyön käynnistäjänä ja vetäjänä. Se tarkoittaa, että oma toimintamme ja alueemme on näkyvänä esimerkkinä muille. Esimerkkialueena meidän pitää olla saavutettavissa myös henkisesti ja verkkoyhteisöjen kautta. Varsinais-Suomi on jo nyt tärkeä seminaarien ja kongressien pitopaikka, ja tässä voimme vielä kehittyä ja lisätä toimintaa. Yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden tulee tehdä yhteistyötä, jotta alueen erinomainen maine kongressimaakuntana säilyy. Emme kilpaile muun Suomen kanssa vaan kansainvälisillä areenoilla, myös Itämeren aluetta laajemmin. Turku-prosessi on Itämeren piirissä toimiva tunnustettu kansainvälinen aloite, jonka rooli tulee yhä vaativammaksi muuttuvassa maailmassa. Prosessin merkitys on erityisesti toimia EU:n ja Venäjän välisenä keskustelufoorumina ja tuoda näiden näkemyksiä lähemmäs toisiaan. Sivu 16/56

115 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 114 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Uudistuva koulutus ja elinkeinoelämä Teemakokonaisuuden lähtökohtana on yritysten ja koulutuksen tuottajien tiiviin strategisen kumppanuuden toteuttaminen, jolla pyritään kansainvälisesti ja kansallisesti kilpailukykyisen osaamisen tuottamiseen. Tämä tapahtuu jatkamalla ja edelleen kehittämällä prosessia, jossa koulutuksen tuottajat, yritykset ja muut keskeiset toimijatahot toimivat tiiviinä yhteenliittyminä ja luovat otolliset olosuhteet sekä opiskelun työelämälähtöisyydelle että yritysten kasvulle ja kehittymiselle. Tavoitteellisen kumppanuuden vetureina toimivat muun muassa julkisen sektorin ja keskeisten yritysten johtotason verkostot sekä kunnallinen päätöksentekokoneisto. Älykäs ja innovatiivinen Kumppanuusfoorumin toiminta-ajatus pitää sisällään älykkään erikoistumisen periaatteen. Varsinais-Suomi haluaa tehdä tästä toiminnasta arkipäiväämme. Innovatiivisuus tai älykäs erikoistumien ei välttämättä ole huipputiedettä tai nanoteknologiaa vaikka voi toki olla sitäkin. Innovatiivisuus voi olla esimerkiksi uusi tehokkaampi tapa käsitellä tuhkaa tai prosessoida ravinteet irti jokivesistä uusiokäyttöön. Se voi tuottaa laadukkaita hoivapalveluja edullisesti tai viedä koulutustamme Brasiliaan. Tai se voi olla jotain aivan muuta, jotain jota emme osaa vielä nähdä, vaikka ratkaisun osaset olisivat jo olemassa ja vain luova innovatiivinen yhdistäminen puuttuu. Into ja ilo tehdä älykkäitä ratkaisuja löytyvät jo nyt aktiivisista tahoista, joita kumppanuusfoorumi täydentää uusilla innokkailla toimijoilla. Innovatiivisuuden ja älykkään erikoistumisen kannalta on tärkeää tuoda toimijat yhteen, ja rakentaa sitä kautta ennalta arvaamattomia kumppanuusyhdistelmiä. Perinteisten meri- ja bioklustereiden lisäksi uusia avauksia tulee tehdä esimerkiksi sensori-, havainnointi- ja ymmärrysteknologioihin, jossa alueen osaajilla on jo tunnistettua kilpailukykyä. Lisäksi voimme painottua esimerkiksi tilannetietouden kehittämisen menetelmiin ja järjestelmiin tai sensoriverkoista syntyvän datan käsittelyyn ja analyysiin pilvipalveluissa. Monipuolisesti resurssiviisas Resurssiviisaus on viisautta käyttää niin uusiutuvia kuin uusiutumattomia luonnonvaroja tehokkaan kestävästi, mutta se on myös rakennuksia ja tiloja, aineettomia arvoja ja osaamista. Resurssiviisaus on polku parempiin palveluihin ja laadukkaaseen jokapäiväiseen elämiseen ja ympäristön turvaamiseen. Osa resurssiviisaudesta on mitattavaa, kiloja ja euroja, mutta osa on vasta pitkän ajan kuluessa konkretisoituvaa hyötyä. Esimerkiksi yhteiskunnan käytettävissä olevat kalliot ja soravarat loppuvat varmasti Etelä-Suomesta, eivät ehkä vielä lähitulevaisuudessa, mutta on järkevää etsiä korvaavia keinoja jo nyt. Monipuolisuus tuo näkökulman siitä, miten yhdessä tekemällä voimme löytää ratkaisuja ongelmiin. Resurssiviisautta on myös se, että antaa nuorten, maahanmuuttajien tai vaikka ikäihmisten ottaa vastuuta yhteiskuntamme rakentamisessa. Erittäin merkittäviä kumppanuustoimijoita tässä yhteydessä ovat kunnat ja kuntien monet osaajat. Kunta ostaa, toteuttaa, hankkii ja tekee. Jos kuntamme toimivat niin palvelujen, osaamisen kun materiaalin suhteen resurssiviisaasti, ei koko Varsinais-Suomella ole vaikeuksia tarjota asukkaille parasta elämisen laatua ja elinkeinoelämälle mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa. Sivu 17/56

116 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 115 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Energiatehokas ja luonnonvaraviisas Luonnonvaraviisaassa Varsinais-Suomessa luonnonvaroina nähdään niin neitseelliset, luonnosta uusiutuvina saatavat, käytössä olevat kuin kierrätykseen tulevat raaka-aineet. Eri raakaainevirtojen tunnistaminen on edellytys niiden kestävälle, järkevälle ja taloudelliselle käytölle siten, että myös pienet määrät ja eri jakeiden yhdistäminen mahdollistaa luonnonvarojen kokonaisvaltaisen kestävän käytön. Keskeinen haaste on varojen käytön ja tarpeen vähentäminen sekä prosessien ja toimintojen ohjaaminen siten, että lopputuotteen ominaisuudet joko vähentävät luonnonvarojen käyttöä tai edistävät niiden hyötykäyttöä kierrätyksen ja kiertotalouden raaka-aineina. Energiatehokkaassa yhteiskunnassa energiaa ensisijaisesti säästetään niin rakenteellisin kuin teknisin ratkaisuin, mutta myös energiantuotanto on uusiutuvan energian lisääntyessä luonnonvarojen viisasta ja kestävää käyttöä. Rakenteellisia ratkaisuja ovat energiatehokkuutta tukeva maankäytön suunnittelu siten, että arkielämän normaalit valinnat vähentävät jo itsessään energiankulutusta mm. liikkumisen ohjautumisen suhteen. Hajautettuun suuntaan siirtyvä energiantuotantomme tulee aiheuttamaan muutostarpeita myös eri polttoaineiden logistiikan ja keruun kehittämiseen, kuten myös energiansiirtoverkostojen suunnitteluun ja toteutukseen. Energiatehokkaan ja luonnonvaraviisaan Varsinais-Suomen toteutus edellyttää laajaa yhteistyötä asukkaiden, yritysten, koulutuksen järjestäjien sekä eri viranomaisten ja kuntien osalta. Uutta yhteistyötä tulee kohdistaa erityisesti laajan kokonaisnäkemyksen saavuttamiseen ja kaikkien pientenkin hyötyvirtojen käyttöönottoon. Luonnonvaraviisas yhteiskunta tuottaa jakeita, joita voidaan käyttää hyödyksi energiantuotannossa. Energiatuotannon lopputuotteita voidaan puolestaan hyödyntää edelleen neitseellisten luonnonvarojen korvaajina. Näiden useiden virtojen täysimittainen hyödyntäminen tarjoaa yksilöille uutta innovatiivista tapaa toimia, korkeakouluille uutta tutkimustyötä, yrityksille uutta liiketoimintaa sekä viranomaisille ja kunnille uusia mahdollisuuksia toteuttaa kestävää yhteiskuntaa. Yhteinen alue- ja yhdyskuntarakenne Suomessa alueilla ja maakunnilla on erityispiirteitä ja vahvuuksia, joiden huomioiminen valtakunnallisissa aluerakenteellisissa kehityspoluissa on tärkeää. Näitä kehittämällä mahdollistetaan parhaiten hyvinvoinnin tasainen jakautuminen sekä alueen monipuoliset kehitysmahdollisuudet. Onkin tärkeää, että vahvuudet tunnistetaan ja otetaan käyttöön. Tunnistamisprosessin tulisi toteutua alueiden sisällä aina kaupunkiseuduilta maaseudun kyliin. Kokonaisuuden hahmottaminen ja pienienkin yksityiskohtien merkityksen ja vaikutusten ymmärtäminen yhdyskuntarakenteellisessa kokonaisuudessa edellyttää jatkuvaa keskustelua, yhdessä asioiden tarkastelua ja suunnittelua. Varsinais-Suomen mieltäminen yhtenäiseksi työmarkkina-alueeksi nostaa esiin hyötyjä, joita hyvin saavutettava aluerakenne mahdollistaa ja joiden eteen työskentely on kaikkien etu. Varsinais- Suomella on sijaintinsa johdosta mahdollisuuksia kehittyä merkittäväksi Itämeren toimijaksi ja vahvistaa koko eteläisen Suomen merkitystä Itämeren markkina-alueella. Tässä onnistuminen edellyttää sekä fyysistä että henkistä saavutettavuutta ja toimivaa yhteistyöverkostoa. Seudulliset ja alueelliset kysymykset arjen sujuvuudesta, elinkeinonharjoittajien menestymisestä sekä viihtyisien ja turvallisten toimintaympäristöjen muodostumisesta nousevat esiin maankäytön Sivu 18/56

117 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 116 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus suunnittelussa. Tämän teemakokonaisuuden avulla edistetään kaikkien MALPE-näkökulmien (maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut ja elinkeinot) mukanaoloa suunnittelun alusta lähtien ja tavoitellaan eheän ja kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen kautta saavutettavaa yhteistä etua. Kulttuuriympäristön ja matkailun synergia Varsinais-Suomi on kulttuuriympäristöltään erittäin rikas ja mielenkiintoinen maakunta. Arvokkaat maisema-alueet, niissä kiintopisteinä sijaitsevat vanhat kantatilat, edustavat kartanomiljööt ja saariston ainutlaatuiset saaristolaisyhdyskunnat tarjoavat matkailijalle monia kulttuurisia virkistäytymismahdollisuuksia. Maakunnassa on suuri määrä matkailuyrittäjiä, jotka tarjoavat korkeatasoista palvelua, mukaan lukien myös ns. outdoor-matkailupalvelut. Varsinais-Suomesta on myös maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen saaristo, jonka nostaminen valtakunnalliselle tasolle matkailukohteena on koko maakunnan etu. Meillä on kuitenkin vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Varsinais-Suomessa on runsaasti toimijoita, jotka tuottavat tietoa lähiympäristöstämme niin kuntalaisten kuin matkailijoidenkin käyttöön. Säätiöt, museot, yhdistykset ja matkailualan yrittäjät kehittävät toimintaansa kukin tahoillaan ja tuottavat hienoja palveluja ja tietoa Lounais-Suomen alueella. Haasteena on, että niin pienet kuin isommatkin matkailu- ja kulttuurialantoimijat tekevät samankaltaista sisällöntuottamista omilla tahoillaan ja pienillä resursseilla. Tämän vuoksi tuotettu tieto on hajallaan eikä tule selkeästi esille. Teemakokonaisuuden avulla halutaan kerätä alueelliset toimijat yhteen ja keskustella mahdollisuuksista tehdä yhteistyötä ja säästää resursseja. Tärkeintä on saada näkyvyyttä toimijoille ja auttaa heitä muodostamaan entistä kiinnostavampia matkailukokonaisuuksia yhdessä ja erikseen. Teemakokonaisuuden tärkeä tehtävä on myös kehittää kerätyn tiedon ja matkailun avulla ympäristömme lukutaitoa ja samalla ympäristömme arvostusta. Sivu 19/56

118 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 117 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Kuva 6: Esimerkkejä kumppanuusfoorumin mahdollistamista verkostoista ja toimijoista. Sivu 20/56

119 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 118 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Maakuntaohjelman kärkiteemoihin liittyvät toimenpiteet Vastuullisuus tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt Toimenpiteet TP V1. Luodaan toimintamalleja, joilla on mahdollista näyttää kuluttajavalintojen ja - käyttäytymisen voima muuttaa elinympäristöämme, esimerkiksi vähentää ravinnekuormitusta vesistöihin, ja sitä kautta parantaa ympäristömme vetovoimaa ja kansainvälistä näkyvyyttä. Kumppanuustoimijat: Järjestöt, koulutuksen järjestäjät, Valonia, ELY, V-S liitto TP V2. Luodaan lähitoimijaryhmiä, jotka välittävät hyviä käytäntöjä ja tietoa. Esimerkkeinä lähiideologiasta ovat lähiruoka, lähienergia ja lähimatkailu. Kumppanuustoimijat: Järjestöt, kunnat, TY Brahea, AMK, ELY, HINKU, Valonia TP V3. Lisätään innovatiivisuutta ja yhteisvastuullisuutta maankäytön suunnitteluun mahdollistamalla varhainen vuorovaikutus asukkaiden ja elinkeinoelämän näkökulmasta vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksi. Kumppanuustoimijat: V-S liitto, kunnat, ELY, elinkeinoelämän järjestöt, asukkaat, maankäytönsuunnittelijat TP V4. Otetaan nuoret ja opiskelijat paremmin mukaan maakunnan kehittämiseen ja päätöksentekoon. Kumppanuustoimijat: V-S liitto, kunnat, ELY, opiskelijajärjestöt, koulutuksenjärjestäjät TP V5. Kehitetään nuorten maakunnallinen työ- ja harjoittelumalli: kaikki kesäduunaa sovellettavaksi sekä perus- että toisella asteella hyödyntämällä mm. kummiyritystoimintaa sekä jo olemassa olevia työharjoittelumalleja. Kumppanuustoimijat: Yritykset, koulutuksen järjestäjät, työelämän eri organisaatiot, Varsinais-Suomen TEtoimisto, ELY, välittävät palvelupisteet, TP V6. Kehitetään opiskelijoiden työelämätaitoja sekä yrittäjyys- ja innovaatiovalmiuksia yhteistyössä niiden toimenpiteiden kanssa, jotka tähtäävät työn ja opiskelun tiiviimpään yhteyteen. Kehitetään nuorten ja muiden erityisryhmien uraohjausta. Kumppanuustoimijat: Koulutuksen järjestäjät, työelämän eri organisaatiot, yritykset, TE-toimisto TP V7. Kehitetään ympäristön lukutaitoa laajentamalla ympäristökasvatuksen sisältöä käsittämään oman elinpiirin rakennetun ympäristön merkitys osana maakunnan vetovoimaa. Sivu 21/56

120 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 119 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Kumppanuustoimijat: Koulutuksen järjestäjät, järjestöt, Turun museokeskus, Bryggman-instituutti, TY-Brahea TP V8. Edistetään varsinaissuomalaisten hyöty- ja arkiliikuntaa sekä kestäviä liikennevalintoja. Kumppanuustoimijat: Kunnat, työnantajat, liikuntajärjestöt, koulut ja oppilaitokset, Valonia Perustelut toimenpiteille Ympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset ovat näkyviä ja vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Saaristomeren, maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen saaristo- ja meriympäristön merkityksen ja sen mahdollisuuksien ymmärtäminen nykyistä paremmin on välttämätöntä. Luonnon- ja kulttuuriympäristöissä on vetovoimaa, jota lisätään pitämällä huolta niiden ainutlaatuisuudesta. Puhdas ympäristö, ilma, maaperä, pinta- ja pohjavesi ovat turvallisen ja viihtyisän asumisen ja elämisen perusta. Lähi-imagon kasvattamisella vahvistetaan toimijoiden halua liittyä lähitoimijoiden ryhmään ja sisäistää lähi-ideologiaa. Lähellä puhtaasti tuotettu on elinvoimaisen maaseudun ja saariston tulevaisuus ja tuottaa hyvää koko maakunnalle. Varsinais-Suomi on Suomen ruoka-aitta. Tuottava ja kannattava lähiruoka tarkoittaa lähellä tuotetun lisäksi tiivistä yhteistyötä tuotanto- ja jakeluketjun toimijoiden kesken. Energia on teemana vaikeasti ennustettava, ja siihen liittyvät ratkaisut vaativat isoja investointeja. Toimialan globaalit tai EU-linjaukset eivät ole käsissämme, joten sekä joustavat että lähellä sijaitsevat energiaratkaisut tuovat strategista etumatkaa maakunnalle. Kaavoitusprosesseissa tehdään valintoja halutuista tulevaisuudenkuvista sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Kaavoituksen tulee olla uutta luovaa, asukkaiden ja elinkeinoelämän näkemykset yhdistävää, innovatiivista suunnittelua. Avoimella ja osallistavalla prosessilla sitoutetaan eri toimijoita ja nopeutetaan kaavoitusta virallisten valitusten vähentyessä. Viranomaisyhteistyötä voidaan tehdä entistä sujuvammaksi maakunnan omilla toimilla. Yhdyskuntarakenteemme leviää ja hajaantuu huolimatta siitä, että väestö keskittyy kaupunkiseuduille. Tällä on mm. monia yhdyskuntataloudellisia, kaupunkikuvallisia ja maisemallisia vaikutuksia. Koko maakunnan vetovoimaa kasvattaa hyvin yhdessä toimiva keskusverkko, jossa jokaisella keskuksella on vahva ja sille luonteva, ominainen rooli ja joiden väliset matka-ajat ovat kohtuullisia. Tätä eheää ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta vahvistava kehitys edellyttää johdonmukaisia, yhteisiä tavoitteita edistäviä valintoja. Varsinais-Suomi on koulutusmaakunta. Pelkästään Turussa on yli opiskelijaa. Myös tämä ryhmä tulee saada paremmin mukaan maakunnalliseen päätöksentekoon ja maakunnan kehittämiseen. Elinkeinojen merkittävä rakennemuutosprosessi, globalisaatio sekä tulevaisuuden osaamistarpeiden muutokset asettavat osaamisen kehittämiselle uusia vaatimuksia. Käytännössä monet ammatit muuttuvat merkittävästi tai ne jopa lakkaavat kokonaan. Maakunnan tulee vähenevienkin resurssien aikana kyetä investoimaan oppimisympäristöjen ja menetelmien sekä koulutuksen reagointinopeuden kehittämiseen sekä panostaa yrittäjyys -ja innovaatiovalmiuksien vahvistamiseen. Osaaminen vahvistuu kun koulutus tukeutuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa. Lähtökohtana ovat työelämän tiedolliset ja taidolliset tarpeet. Laadukkaalla, saavutettavalla ja elinikäisellä Sivu 22/56

121 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 120 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus ohjauksella varmistetaan yksilön osaamisen ja potentiaalin oikea hyödyntäminen. On ensiarvoisen tärkeää että nuorten yhteys ja siirtyminen työelämään varmistetaan eri ikäkausille sovellettavien työharjoittelumallien ja ohjauksen avulla. Mallit tulee kehittää läheisessä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa sen tarpeet huomioiden ottaen huomioon jo olemassa olevat toimintamallit. Erityisenä lisähaasteena ovat vastavalmistuneiden, maahanmuuttajien sekä heikommassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien työllistäminen ja työelämään kytkeytyminen. Tällöin oppilaitosten yksilölähtöisen ohjaustoiminnan tärkeys ja kehittämistarpeet korostuvat. Tavoitteena on että työelämän tarpeet ja yksilön osaamispotentiaali ovat tasapainossa keskenään. Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategian täysimääräinen jalkauttaminen ja toteutus kaikilla kouluasteilla tukee työelämäyhteistyön vahvistamista. Maakunnan osaamisen tulee olla Suomen parasta, jotta alueen väestön hyvinvointi lisääntyy ja elinkeinot menestyvät. Paras osaaminen syntyy, kun maakunnan kouluttaja-, yritys- ja muut työelämän verkostot kehittävät yhdessä uusia oppimismenetelmiä ennakkoluulottomasti hyödyntämällä mm. uusia sähköisiä menetelmiä. Suunnittelun ja myös suunnittelematta jättämisen lopputuloksena syntyy konkreettista, näkyvää ympäristöä. Ympäristössämme tapahtuvien muutosten hallinta edellyttää tiedostavampaa ymmärrystä siitä, mistä asioista ja arvoista ympäristömme rakentuu. Tämä on mahdollista kun ympäristökasvatukseen lisätään luonnonympäristön taitojen rinnalle ympäristön lukutaito. Vastuu terveistä elämäntavoista on ihmisillä itsellään. Samanaikaisesti työyhteisön tulee huolehtia tärkeimmän resurssinsa hyvinvoinnista huolehtimalla työtilojen terveellisyydestä ja kannustamalla terveyttä edistäviin valintoihin arkiliikunnan lisäämiseksi. Vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen ja valintoihin vaikutetaan siten, että myös fyysinen rakennettu ympäristö mahdollistaa kävelyn ja pyöräilyn työ- ja vapaa-ajan matkoilla. Sivu 23/56

122 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 121 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Yhteistyötaidot yhdessä rajat ylittäen Toimenpiteet: TP Y1. Otetaan käyttöön eri toimialoilla uusia innostavia yhteistyö- ja vuorovaikutusmenetelmiä sekä kokeiluhankkeita, joiden avulla ylitetään maakunnan yleistä kehitystä rajoittavia omien sektoreiden edunvalvontarajoja. Kumppanuustoimijat: V-S liitto, kunnat, ELY, järjestöt, Valonia TP Y2. Toteutetaan osana aluetietopalvelua maakunnan kansalaisportaali, jota järjestöt ja asukkaat voivat käyttää sekä keskinäiseen viestintään että tiedon löytämiseen mm. kansalaisyhteiskunnan palveluista. Kumppanuustoimijat: V-S liitto, ELY, yliopistot, AMK, järjestöt, kunnat TP Y3. Kehitetään ennakointimenetelmiä osana aluetietopalvelua. Toteutetaan koulutusta enenevässä määrin yhdessä elinkeinoelämän kanssa mm. hyödyntämällä ennakkoluulottomia osaamisyhdistelmiä Kumppanuustoimijat: Koulutuksenjärjestäjät, elinkeinoelämän järjestöt, V-S liitto, ELY TP Y4. Varmistetaan elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja aikuiskoulutuksenkilpailukykyisyys kehittämällä opiskelumenetelmiä ja -ympäristöjä mm. erilaisten pilottikokeilujen avulla. Kumppanuustoimijat: Koulutuksenjärjestäjät, AVI, ELY TP Y5. Edistetään yrittäjyyttä, omistajanvaihdoksia ja kasvuyrittäjyyteen sekä innovaatiovalmiuksien kehittämiseen tähtäävää toimintaa ja työelämän laatua. Vahvistetaan yrittäjyyskasvatuksen roolia maakunnan oppilaitoksissa. Kumppanuustoimijat: ELY, elinkeinoelämä- ja yrittäjäjärjestöt, opiskelijajärjestöt, Turku Science Park, BOOST Turku, koulutuksen järjestäjät TP Y6. Luodaan toimiva maakunnallinen yrityspalveluorganisaatio monialaisen huippuosaamisen varmistamiseksi. Kehitetään ensiasteen neuvontaa seutukunnissa. Kumppanuustoimijat: Kunnat, Turku Science Park, seutukunnat, ELY, TE-toimisto, koulutuksen järjestäjät Perustelut toimenpiteille Tavoitteena on lisätä osallistavuutta, osallistumista, aktiivisuutta, avoimuutta sekä lisätä toimialarajat ylittävää yhteistyötä ja kehittää palvelukulttuuria ja hyvää johtamista. Varsinais-Suomen vahvuutena on monipuolinen elinkeinorakenne, jossa muutama toimiala on tosin noussut muita vah- Sivu 24/56

123 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 122 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus vemmaksi. Tulevaisuuden painotuksissa ei ole syytä panostaa joihinkin yksittäisiin toimialoihin. Tällä vältetään ajattelun jumiutumista olemassa oleviin rakenteisiin sekä mahdollistetaan uuden kasvun muodostumista. Olennaista on vahvistaa perustaa uuden luomiselle. Toimialarajojen häivyttämisellä tavoitellaan myös uudenlaisen yhteistyön synnyttämistä. Aina ei välttämättä tarvita lisää rahallisia resursseja. Parhaat tulokset saavutetaan tekemällä asioita eri tavalla, eteenpäin katsovassa yhdessä tekemisen ilmapiirissä. Kumppanuus kumpuaa läpinäkyvyydestä, jäljitettävyydestä ja muuntautumiskyvystä. Kehittämällä edelleen toimialarajat ylittäviä osaamiskeskittymiä (vrt. AHJO) luodaan suotuisat olosuhteet innovaatio- ja kasvuhakuiselle yritystoiminnalle. Haluttuna tulevaisuuskuvana on aktiivinen asukas ja osallistava julkishallinto. Tähän visioon liittyviä arvoja ovat muun muassa asukas ja asiakaslähtöisyys, avoimuus, monikulttuurisuus, erilaisuuden hyväksyminen, saavutettavuus sekä yhteisöllisyys, yhteistyö ja kumppanuus. Näitä arvoja voidaan edistää muun muassa kansalaisportaalilla. Maakunnallinen tavoitteellinen koulutustarve-ennakointi toteutuu yritysten ja koulutusorganisaatioiden pitkäjänteisenä strategisena kumppanuutena, joka perustuu toimijoiden avoimeen dialogiin. Tavoitteena on yhteinen näkemys sekä eri aikavälien (lyhyt, keskipitkä, pitkä) osaamis- ja koulutustarpeista että laajemmista kehitysnäkymistä. Valtakunnallisten koulutusresurssien supistuessa on vaikutettava alueelliseen mutta ennen kaikkea valtakunnalliseen päätöksentekoon koulutuksen laadun ja määrän varmistamiseksi. Vaikuttaminen, päätöksenteko ja koulutussuunnittelu perustuvat ennakointitietoon. Yrittäjyyspotentiaalia vahvistavien toimintamallien keskinäinen yhteistyö ja verkottaminen lisäävät yrittäjyys- ja myyntiosaamisen potentiaalia maakunnassa. Erilaisten yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta tukevien toimintamallien tai konseptien (harjoitusyrittäjyyspalvelut, yrityskylätoiminta jne.) taustalla olevien toimijoiden verkottaminen virtuaalisesti jakamaan parhaita käytänteitä vahvistaa alan osaamista. Toimintamallit kytkeytyvät opetukseen ja työharjoitteluun. Varsinais-Suomessa on huolehdittava osaavan työvoiman saannista. Tämä tapahtuu muun muassa täydennyskoulutuksen laaja-alaisella kehittämisellä sekä oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien kehittämisellä. Tässä yhteydessä huomioidaan myös yrittäjyyden yleisten edellytysten sekä yrittäjien hyvinvoinnin kehittäminen. Tavoitteena on myös tukea työelämän laatua ja henkilöstön hyvinvoinnin kehittämistä jatkuvan muutoksen määritellessä toimintaympäristöä. Vahvistamalla myös oppilaitosten roolia yrittäjyyspalveluiden kehittämisessä varmistetaan työelämän ja koulutuksen yhteyttä erityisesti aikuiskoulutuksen osalta. Vaativia mm. yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyviä yrityspalveluita tarjotaan maakuntatasolla. Ensivaiheen neuvontaan liittyviä palveluita tarjotaan ja kehitetään myös seutukunnissa. Lähimmän viiden vuoden aikana Varsinais-Suomessa tapahtuu arviolta kuusi tuhatta yritysten omistajanvaihdosta. Onnistuneet omistajanvaihdokset varmistetaan aktiivisella neuvontatyöllä. Sivu 25/56

124 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu Saavutettavuus lähestyttävä Itämeren portti Toimenpiteet TP S1. Luodaan saavutettavuuden ilmapiiri: tulevaisuuden kestävä ja älykäs alue- ja yhdyskuntarakenne edellyttää rajat ylittävää suunnittelu- ja kehittämisyhteistyötä. Edesautetaan sekä henkisten että fyysisten kohtaamispaikkojen luomista, joissa päättäjät, yrittäjät, opiskelijat, sidosryhmien edustajat ja muut toimijat voivat kohdata ja verkostoitua. Tehostetaan julkisten tilojen monikäyttöä. Kumppanuustoimijat: V-S liitto, ELY, kunnat, yritykset, koulutuksen järjestäjät, asukkaat, järjestöt, seurakunnat TP S2. Kehitetään Varsinais Suomesta kansainvälisten yhteyksien ja toiminnan keskus Itämeren alueella. Hyödynnetään pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma Turku Pietari) mahdollisuudet sekä edistetään rannikon ja sisämaan liikenneyhteyksiä. Varmistetaan Espoo Salo-oikoradan suunnittelun eteneminen. Kumppanuustoimijat: Turun seudun kehittämiskeskus, kunnat, V-S liitto, ELY, elinkeinoelämän järjestöt, ministeriöt, naapurimaakunnat TP S3. Kehitetään myyntiosaamista erityisesti potentiaalisilla vientialoilla. Kumppanuustoimijat: Koulutuksen järjestäjät, elinkeinoelämän järjestöt, ELY TP S4. Tuotteistetaan koulutusosaamista ja kehitetään yhteistä koulutusvientiä hyödyntäen maakunnallisia ja valtakunnallisia yhteenliittymiä. Kumppanuustoimijat: Yliopistot ja korkeakoulut, koulutuksen järjestäjät, elinkeinoelämän järjestöt, ELY, V-S liitto TP S5. Edistetään ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja työelämälähtöisyyttä sekä opiskelujen joustavuutta ja modulointia esimerkiksi toteuttamalla avoin ammattiopisto. Kumppanuustoimijat: Koulutuksen järjestäjät, elinkeinoelämän järjestöt, ELY, kolmas sektori TP S6. Rakennetaan kestävää ja näkyvää vapaa-aikakonseptia, jossa elävä ja elinvoimainen saaristo, vetovoimaiset kansallispuistot sekä maakunnan rikas kulttuuriympäristö tarjoavat elämyksiä ympäri vuoden. Kumppanuustoimijat: Kunnat, elinkeinoelämän järjestöt, ELY, Turku Touring, V-S liitto, Koulutuksen järjestäjät Metsähallitus, yhdistykset, matkailuyrittäjät

125 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 124 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Perustelut toimenpiteille Tulevaisuuden globaaleihin ja nopeasti muuttuviin tilanteisiin sopeutuvan kestävän aluerakenteen eräs merkittävimmistä mittareista on ns. henkinen saavutettavuus. Nyt merkityksellisten, aluerakennetta kuvaavien fyysisten ominaisuuksien, kuten tieyhteyksien, rautateiden, lentokentän ja satamien kokonaisuuteen on tärkeää liittää myös tietoliikennemahdollisuuksien kehittäminen. Liikkumisen ohjauksella pyritään vähentämään liikkumistarpeita. Ohjausmenetelmiin kuuluvat mm. älykkäiden ja kestävien liikenne- ja etäyhteyksien kehittäminen. Näillä toimilla voidaan lisätä maakunnallisten työssäkäyntialueiden keskinäistä verkottumista ja lisätä mahdollisuuksia luoda aidosti tasapainoista monikeskuksista aluerakennetta, jossa keskukset ovat yhä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa keskenään ja voivat luoda vaivattomia yhteyksiä myös ulospäin. Tulevaisuuden aluerakenne tarjoaa alustan monipuolisille uusille toimintatavoille ja edesauttaa kumppanuuksien löytämisessä. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma Turku Helsinki Pietari) rakentaminen luo kasvumahdollisuuksia Varsinais-Suomen ja koko Etelä-Suomen elinkeinoelämälle. Tavoitteena on luoda kansainvälisiä toimijoita houkutteleva vihreä ja älykäs kasvuvyöhyke, josta muodostuu yksi EU:n ja Venäjän välisistä merkittävimmistä yhteyksistä. Liikenneyhteyksien kehittämisen tavoite on maakunnan sisäisten ja maakunnan rajat ylittävien työmarkkinavyöhykkeiden toimivuuden parantaminen, asukkaiden arjen sujuvuuden varmistaminen kestävillä liikkumismuodoilla sekä elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen. TEN-T - ydinverkkoon kuuluvan Espoo Salo-ratayhteyden kehittämisellä pyritään nopeuttamaan yhteyttä pääkaupunkiseudulle sekä vahvistamaan Turku Salo Lohja Helsinki-työmarkkinavyöhykettä. Sisämaan yhteyksien kehittäminen vahvistaa Turusta Loimaan kautta Tampereelle ja Hämeenlinnaan ulottuvaa työmarkkinavyöhykettä sekä parantaa valtatien 9 liikenneturvallisuustilannetta. Länsirannikon liikenneyhteyksien kehittäminen parantaa valtatien 8 liikenneturvallisuutta ja toimivuutta vastauksena Turun, Uudenkaupungin, Rauman ja Porin seutujen metalli- ja meriklusteriin tukeutuvan teknologiateollisuuden ja satamien työvoima- ja kuljetustarpeisiin. Varsinais-Suomen satamat ja Turun lentoasema muodostavat valtakunnallisesti merkittävän rahtiliikenteen logistisen keskuksen. Alojen management-osaajien turvaaminen maakunnassa mahdollistaa vetovoiman ja kilpailukyvyn lisäämisen. Maakunnan sisällä positiiviset heijastusvaikutukset ulottuvat myös Turun kaupunkiseudun ulkopuolelle. Maakunnan näkyvyyden edellytyksiä ovat innovatiivisuus, toiminnan laatu ja kiinnostavuus sekä nykyaikainen viestintä ja markkinointi. Myyntiosaamisen kehittäminen kaikilla toimialoilla, mutta erityisesti potentiaalisilla tulevilla vientialoilla on elintärkeää maakunnan elinkeinojen kannalta. Myyntikoulutuksen sisällyttäminen poikkileikkaavasti opinto-ohjelmiin vahvistaa pitkällä aikavälillä maakunnan tuotteiden myyntiä ja tulonmuodostusta alueella. Samalla tuotteistetaan myös koulutusosaamista ja panostetaan alan vientiin soveltuvilla aloilla. Maakunnallinen osaamiskapasiteetti ja myynnin kehitys ovat tasapainossa keskenään. Ammatillisen koulutuksen tason ja kilpailukyvyn varmistamiseksi lisätään koulutuksen joustavuutta sekä täydentävyyttä mm. mahdollistamalla avoimet ammatilliset opinnot. Tämä edellyttää mm. opetuspisteiden määrittelyä ja opetuksen soveltuvaa modulointia sekä olemassa olevien kokemusten hyödyntämistä. Sivu 27/56

126 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 125 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Matkailun ja vapaa-ajantoimintojen (retkeily) merkitys tulee kasvamaan, ja varsinaissuomalaisten toimijoiden tulee olla mukana kehittämässä uusia toimintatapoja. Strategisena linjauksena tulee olla matkailuelinkeinojen ja -tuotteiden kehittäminen iskukuntoon ja niiden hyvä markkinointi. Saaristo ja merellisyys, rikas luonnon- ja kulttuuriympäristö sekä arvokkaat kulttuurimaisemat tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet tähän. Sivu 28/56

127 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 126 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Resurssiviisaus innovoivaa edelläkävijyyttä Toimenpiteet: TP R1. Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne- ja resurssitehokkaita sekä vähähiilisiä ratkaisuja, ja luodaan edellytyksiä uusiin avauksiin ja olemassa olevien alojen vahvistumiseen. Kumppanuustoimijat: Seutukunnat, kunnat, Valonia, AMK, Turku Science Park, ELY, TY BRAHEA TP R2. Hyödynnetään julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän edistämiseksi. Kumppanuustoimijat: Seutukunnat, kunnat, yrittäjäjärjestöt, TY BRAHEA, koulutuksen järjestäjät TP R3. Aktivoidaan maahanmuuttajien olemassa oleva tietotaito yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön ja tuetaan maahanmuuttajien osaamisen kehittämistä Kumppanuustoimijat: Yritykset, julkinen sektori, koulutuksen järjestäjät TP R4. Tuetaan avoimen tiedon käyttöä ja asiantuntijoiden välistä tiedon jakamista. Parannetaan suunnittelun laatua ja päätösten kokonaisvaltaista vaikutusten arviointia. Kumppanuustoimijat: Kunnat, V-S liitto, ELY, koulutuksen järjestäjät, asiantuntijajärjestöt, yliopistot ja korkeakoulut TP R5. Kehitetään Varsinais-Suomen vetovoimaa erityisesti vanhojen rakennusten ja ympäristöjen innovatiivisella uudella käytöllä. Kumppanuustoimijat: Kunnat, yritykset, V-S liitto, ELY, järjestöt Perustelut toimenpiteille Globaalien tuotantoketjujen muutos on hyvin todennäköinen, ja ympäristökysymykset pakottavat toimintatapojen muutokseen. Maakunnan tahtotilan, toimintakulttuurin ja päätösten tulee tukea materiaali- ja resurssitehokkaita ratkaisuja ja luoda edellytyksiä näiden elinkeinojen vahvistumiseen. Maakunnan profiilia vahvana ympäristöteknologiaosaajana tuleekin vahvistaa parantamalla toimijoiden liiketaloudellisia kehitysmahdollisuuksia ja luomalla tehokkaita toimintaympäristöjä. Osaamispääoma kasvattaa myös alueen houkuttelevuutta kansainvälisiä investointipäätöksiä tehtäessä. Luonnonvarojen loppuminen (hinta/kilpailukyky) haastaa meidät innovoimaan kierrätystä, materiaalitehokkuutta ja resurssien viisasta käyttöä, yhtenä esimerkkinä kokonaisvaltainen maaainessuunnittelu, ylijäämämaiden sijoittaminen, kuljetus ja kierrätys sekä materiaalipankkijärjestelmän kehittäminen. Kuntasektorin toimintaa tulee tukea kestävämmäksi ja hiilineutraaliksi. Kun- Sivu 29/56

128 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 127 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus tien tuleekin olla toiminnan katalysaattori, jolla vaikutettaan toimintakulttuurin muuttamiseen, erittäin hyvänä esimerkkinä on hiilineutraalien kuntien (HINKU) aktiivinen toiminta. Biosektorin uusiutuvat luonnonvarat, muun muassa metsät, pellot, vedet ja vesiviljely ja myös niihin syntyvät uudet toimialat, ovat Varsinais-Suomelle erittäin tärkeitä. Meillä on alueena monipuolisin mahdollisuus kehittää niin ruoka-, energia- ja materiaaliratkaisuja ja tuotteita, joilla luomme hyvinvointia alueellemme, mutta myös arvoa jalostusketjuun, elinkeinoelämään ja vientiin. Bioalojen mahdollisuus tulee vahvasta korkeakoulujen ja innovaatioiden taustasta ja sen osaamisen tuotteistamisesta. Meillä on jo näyttöä esimerkiksi tutkimusosaamisesta vaikka levien mahdollisuuksia, käytännön yrityksiä vesiviljelyn suljetunkierron ratkaisuista ja teollisuuden symbiooseista. Julkisten hankintojen taloudellinen merkitys on selvässä kasvussa. Miettimällä uudella tavalla julkisia hankintoja voidaan tarjota laadukkaampia palveluja sekä luoda uutta liiketoimintaa. Tarvitaan erityisesti kuntien, palvelujen käyttäjien ja palvelutuottajien yhteistyötä ja oivalluksia. Kilpailuttamisosaaminen on keskeisessä asemassa. Yksityisen sektorin on helpompi suosia paikallisia toimittajia. Made in Varsinais-Suomi -ajattelua suosimalla lisätään maakunnan omien pk-yritysten menestymismahdollisuuksia. Kansainvälisen osaamisen vahvistaminen lisää maakunnan kilpailukykyä ja vaurautta sekä luo kykyä ennakoida taloudellisesti hyödynnettäviä globaaleja muutoksia. Kansainvälisyys ja suvaitsevaisuus eri opintokokonaisuuksien kiinteänä osana sekä kieliopintojen ja koulutusvaihdon muodossa vahvistaa kansainvälisen työelämän ja kulttuurien tuntemusta. Samalla kun on tärkeää panostaa kaikkien maahanmuuttajaryhmien osaamisen hyödyntämiseen, tukemiseen ja kotoutumisen edistämiseen tulee erityisenä painopisteenä olla korkeasti koulutetut maahanmuuttajat. Maakunnan kansainvälinen osaaminen vahvistuu erityisesti korkeakoulutettujen maahanmuuttajien sopeutumista edistämällä. Yritysten ja muiden toimijoiden kansainväliset hankkeet lisäävät hyvinvointia ja tulonmuodostusta maakunnassa. Vetovoimaisen, toimivan ja kestävällä tavalla eheän toimintaympäristön saavuttaminen edellyttää yhä tiiviimpää yhteistyötä maankäyttöä suunnittelevien, alueellisten toimijoiden ja kehittäjien kesken. Tiedon ja toiminnan avoimuutta rajat rikkovaa suunnittelu- ja kehittämisyhteistyötä tarvitaan, jotta maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinoelämän (MALPE) muodostama kokonaisuus saadaan tasapainoiseksi. Varsinais-Suomi on edelläkävijänä luomassa tulevaisuuden aluerakennemallia, jonka voi saavuttaa sekä fyysisesti että henkisesti kestävällä tavalla. Vanhat rakennukset ovat resurssi. Tilojen innovatiivinen ja joustava uusiokäyttö, monen käyttömuodon konseptit tuovat aivan uusia mahdollisuuksia ja lisäävät palvelujen saavutettavuutta ja luovat yhteistyöalustoja. Kulttuurivaikutteisen ympäristön säilyminen edellyttää hoitoa ja arvostavan toiminnan jatkumista. Tämä koskettaa niin rakennettuja ympäristöjä, viljeltyjä peltoja, jokilaaksoja kuin perinnemaisemia. Muutosta hallitaan paremmin ymmärrettäessä paikkaan sisältyvät arvot ja historiallinen jatkumo. Tämä edellyttää toimijoilta tietoa ja taitoa ja erityisesti tahtoa toimia muutostilanteissa vastuullisesti. Sivu 30/56

129 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 128 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Yhteistoiminta-alueen hankkeet ja ohjelman seuranta 4.1 Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteiset suunnitelmat ja hankkeet Laissa alueiden kehittämisestä todetaan, että maakuntien yhteistoiminnan järjestämiseksi maa jaetaan maakuntien yhteistoiminta-alueisiin. Maakunnan liitto voi kuulua vain yhteen yhteistoiminta-alueeseen. Varsinais-Suomi ja Satakunta ovat muodostaneet yhteistoiminta-alueen. Niiden keskeiset yhteiset hankkeet ovat: - valtatie 8 Turku Pori-yhteysvälihankkeen toisen vaiheen toteuttaminen - meriklusterin ja sen alihankintaverkoston toimintaedellytysten parantamien - Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantaminen, sekä niihin liittyvien matkailukohteiden yhteinen kehittäminen - paikkatietopalvelu Lounaispaikka Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteistyötä tehdään myös lounaisrannikon kehittämisvyöhykkeellä Lounaisrannikkoyhteistyössä (LOURA). LOURA-yhteistyötä tehdään mm. meriosaamisessa, energiassa, matkailussa ja invest in -toiminnassa. Maakuntien yhteishankkeita voidaan täsmentää kerran kahdessa vuodessa laadittavassa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa. 4.2 Seuranta Maakuntastrategian tavoitteiden toteutumisen keskeinen seurantaväline on kumppanuusbarometri. Kumppanuusbarometri on maakunnan keskeisten toimijoiden keskuudessa vuosittain tehtävä verkkokysely, joka toteutetaan osana aluetietopalvelua. Kumppanuusbarometrin kysymykset laaditaan maakuntastrategian arvokärkien ja tavoitteiden pohjalta, ja sen avulla pystytään tarkastelemaan tilastopohjaisia seurantaindikaattoreita täsmällisemmin maakuntaohjelman toimenpiteiden toteutumista. Kumppanuusbarometri toteutetaan ensimmäisen kerran syksyllä 2014, jolloin tehdään ohjelmakauden lähtötilanteen kartoitus. Kumppanuusbarometrissa maakuntastrategian toteutumista tarkastellaan sekä numeerisilla että avoimilla tekstikysymyksillä. Jokaisessa barometrikyselyssä samankaltaisina toistettavien numeeristen kysymysten avulla pystytään seuraamaan maakuntaohjelman toteutumista ja maakunnan kehitystä ohjelmakauden aikana. Numeeriset kysymykset toteutetaan esimerkiksi väittäminä, joissa vastaaja arvio kuinka samaa tai eri mieltä hän on kunkin väittämän kanssa. Väittämät järjestetään temaattisiksi kokonaisuuksiksi siten, että maakuntastrategian visiota ja kutakin toimenpidekokonaisuutta tarkastellaan erikseen. Kumppanuusbarometrin vastaajien on mahdollista arvioida maakuntaohjelman toteutumista paitsi numeerisesti, myös avoimien kysymysten avulla. Avoimissa kysymyksissä vastaajat voivat halutessaan esittää huomautuksia tai perustella tekemiään arvioita. Kumppanuusbarometriin sisällytettävien avoimien kysymysten avulla päästään myös tarkemmin käsiksi siihen, kuinka hyvin maakun- Sivu 31/56

130 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 129 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus nan eri toimijat ovat sisäistäneet maakuntastrategian tavoitteet ja kumppanuusajattelun periaatteet. Avoimet kysymykset voivat vaihdella kyselykierrosten välillä. Kumppanuusbarometrin lisäksi maakuntastrategian tavoitteiden toteutumista seurataan ennalta määrättyjen seurantaindikaattorien avulla, jotka esitellään tarkemmin liitteessä 3. Sivu 32/56

131 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 130 OSA II LÄHTÖKOHDAT 5. Varsinais-Suomen maakunta 5.1 Suomen ensimmäinen maakunta Varsinais-Suomi on Suomen ensimmäinen maakunta ja samalla yksi Suomen yhdeksästä historiallisesta maakunnasta. Maakunnalla on edullinen asema Itämeren piirissä ja luonnonolot sekä ilmasto ovat Suomen edullisimmat. Maakunnan asutus ja viljelykulttuuri ovat edenneet aikoinaan jokivarsia myötäillen. Turusta tuli Varsinais-Suomen ja koko Suomen keskus jo varhaiskeskiajalla. Turusta lähtivät myös aikanaan ikivanhat tiet. Nykyiset valtatiet valmistuivat pääosin 1960-luvulla. Turkuun saatiin vuonna 1935 Suomen ensimmäinen siviililentoasema. Varsinais-Suomi on myös satamien maakunta, jossa Turun, Naantalin ja Uudenkaupungin satamat ovat löytäneet oman roolinsa Suomen satamien joukossa. Yhteysalukset ja lossit ovat olleet tärkeällä sijalla kehitettäessä saariston liikenneyhteyksiä. Maakunnan teollisuus on perustunut maahan ja mereen. Elintarviketeollisuudella on myös pitkät perinteet, ja elektroniikkateollisuuden juuret ovat 1920-luvulla. Viljelyolosuhteiden, ilmaston ja peltojen peruskunnon perusteella Varsinais-Suomen maatalous kuuluu maan parhaimmistoon ja kasvillisuus on monimuotoista. Maakunnan kehityksen edellytykset ovat monipuolinen elinkeinoelämä, osaaminen ja koulutus luvulla tietoyhteiskunnan nousun myötä kehittyy uusia kasvualoja kuten tieto- ja kulttuuripalveluita, näiden lisäksi myös mm. bioalat ja matkailu lisäävät merkitystään. Kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa elintarviketeollisuus, laivanrakennus, lääketeollisuus ja konepajateollisuus tarvitsevat menestyäkseen uusia innovaatioita. Lisäksi Itämeri on erityisen tärkeällä sijalla uuden yhteistyön ja kasvun synnyttämisessä. Varsinais-Suomen nykyinen alue vastaa suurin piirtein vanhaa historiallista maakuntaa. Varsinais- Suomi on ollut perinteisesti hyvin pienkuntavaltainen, mikä on selittynyt saaristoisuudella ja tiheällä maaseutuasutuksella. Kuntien lukumäärä on kuitenkin vähentynyt huomattavasti, viimeksi Paras-hankkeen myötä 53 kunnasta 28 kuntaan. Viime vuosina on sekä hallinnossa että palvelutuotannossa tapahtunut maakunnallistumista. Maakunnan eri alueet ovat sulautuneet tiiviimmin yhteen, kun niillä on mm. yhteinen poliisilaitos, tuomioistuin tai verotoimisto. 5.2 Varsinais-Suomi tänään Varsinais-Suomessa asuu ihmistä, eli lähes joka kymmenes Suomen asukkaista. Maakunnan asukasluku on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmeninä, keskimäärin noin 2000 uuden asukkaan vuosivauhdilla. Maakunnan asukkaista ruotsinkielisiä on hieman alle 6 prosenttia ja muun kuin suomen tai ruotsinkielisiä vähän yli 5 prosenttia. Muunkielisten osuus on kuitenkin kasvanut kiihtyvällä vauhdilla viime vuosina, ja suurin osa maakunnan väestökasvusta selittyykin juuri maahanmuutolla. Kun ruotsinkielisten määrä on pysynyt suurin piirtein ennallaan, ohittaa vieraskielisten määrä ruotsinkielisten määrän oletettavasti vuonna Varsinais-Suomi onkin Uudenmaan jälkeen väestöltään Suomen monikulttuurisin maakunta. Suurin osa Varsinais-Suomen asukkaista asuu taajamissa. Varsinais-Suomi on 85 % taajamaasteella Suomen kaupungistuneimpien maakuntien joukossa ja asukastiheydeltään Suomen toiseksi tiheimmin asuttu maakunta. Varsinais-Suomen väestö ikääntyy nopeasti. Viidennes maakun-

132 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 131 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus nan väestöstä on täyttänyt 65 vuotta, kun vastaava luku vuonna 1990 oli vain 15 prosenttia. Samanaikaisesti alle 15-vuotiaiden osuus on laskenut, joskaan ei yhtä nopeasti, 18 prosentista 16 prosenttiin. Varsinais-Suomen väestöllinen huoltosuhde, eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden on 55 eli hieman maan keskiarvoa korkeampi. Väestön ikääntyessä väestöllinen huoltosuhde heikkenee vähitellen. Taloudellinen huoltosuhde, eli työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde työllisiin, sen sijaan on Varsinais-Suomessa hieman koko maan tilannetta parempi. Taloudellinen huoltosuhde vaihtelee pääasiassa työllisyystilanteen ja siten taloudellisten suhdannevaihtelujen mukaan. Perinteisesti työllisyystilanne on Varsinais-Suomessa ollut kuitenkin valtakunnallisesti verrattuna hyvä: maakunnan työttömyysaste on ollut pääsääntöisesti valtakunnan keskiarvoa alempi ja työllisyysaste korkeampi. Vaikka viime vuosina työttömyysaste on noussut maan keskiarvon tuntumaan, oli se kuitenkin vuoden 2014 alussa Manner-Suomen maakunnista kuudenneksi alhaisin. Varsinais-Suomen työllisyystilannetta on viime vuosina heikentänyt etenkin teollisuuden rakennemuutos, joka on koskenut esimerkiksi telakka- ja matkapuhelinteollisuutta. Teollisuuden osuus Varsinais-Suomen elinkeinorakenteessa onkin laskenut viime vuosina. Tästä huolimatta noin neljännes maakunnan työpaikoista on teollisuudessa, mikä on jonkin verran maan keskiarvoa korkeampi. Alkutuotannon osuus Varsinais-Suomen elinkeinoista on laskenut samaa vauhtia kuin muuallakin Suomessa ja oli vuonna ,5 prosenttia. Palvelujen osuus sen sijaan on noussut tasaisesti, ja sen osuus elinkeinorakenteessa ylitti 2010-luvun vaihteessa 70 prosentin rajan. Palvelusektorin työpaikoista lähes neljäsosa on terveys- ja sosiaalipalveluissa. Muita merkittäviä palvelualan työllistäjiä ovat kauppa, koulutus, hallinto ja logistiikka. Varsinais-Suomen koulutustarjonta on laajaa ja monipuolista. Maakunnan alueella toimii kaksi yliopistoa, neljä ammattikorkeakoulua ja suuri määrä muita oppilaitoksia. Varsinais-Suomen korkeakouluissa olikin vuonna 2011 yli opiskelijaa, mikä on väestöön suhteutettuna selvästi enemmän kuin Suomessa keskimäärin ja suurempi kuin esimerkiksi Uudellamaalla. Myös tutkimusja kehittämistoiminnassa Varsinais-Suomi on koko maan keskiarvoa edellä, sekä euromääräisesti että henkilöstön määrällä mitattuna. Koulutustasolla mitattuna Varsinais-Suomi on maan parhaimpien maakuntien joukossa: 28 % koko väestössä ja 41 % vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon. Varsinaissuomalaisten käytettävissä olevat ansiotulot ovat likimain valtakunnan keskitasoa, mutta pääomatulot ovat hieman keskiarvoa korkeammat. Tulotaso on kasvanut Varsinais-Suomessa tasaisesti samaan tahtiin kuin Suomessa keskimäärin. Myös tulojen jakautuminen vastaa Varsinais- Suomessa melko tarkkaan valtakunnan keskiarvoa. Maakunnittain tarkasteltuna tulonjako on Varsinais-Suomessa kuitenkin melko epätasainen, sillä epätasaisempi tulonjako on ainoastaan Uudellamaalla. Varsinais-Suomen bruttokansantuote asukasta kohden on pitkään ollut lähellä maan keskitasoa. Viime vuosien teollisuuden rakennemuutoksen myötä BKT:n kehitys on kuitenkin jäänyt jälkeen koko maan kehityksestä. Varsinaissuomalaiset kokevat itsensä varsin terveiksi. Terveytensä enintään keskitasoiseksi kokevien osuus on valtakunnallisesti verrattuna matala. Miesten osalta vain Kanta-Hämeessä ja naisten osalta Etelä-Pohjanmaalla terveydentila koetaan paremmaksi kuin Varsinais-Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairastavuusindeksillä mitattuna Varsinais-Suomi on kuitenkin hieman valtakunnan keskitason yläpuolella, eli maakunnan asukkaat ovat olleet sairauden vuoksi hoidettavana hieman useammin kuin suomalaiset keskimäärin. Sivu 34/56

133 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 132 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Näkymiä väestö- ja työllisyyskehitykseen Varsinais-Suomen väestö on viime vuosikymmeninä kasvanut tasaisesti noin 2000 uuden asukkaan vuosivauhdilla. Selvä trendi väestönmuutoksessa on ollut kasvava muuttovoitto ulkomailta samalla kun muuttovoitto muualta Suomesta on vähentynyt. Ei ole syytä olettaa, että tässä kehityksessä tapahtuisi merkittäviä muutoksia. Väestöskenaariossa oletetaan muuttoliikkeen jatkuvan suurin piirtein nykyisellään sekä syntyvyyden ja kuolleisuuden noudattavan Tilastokeskuksen omavaraisennustetta, jolloin Varsinais- Suomen väestönkasvu jatkuu tulevina vuosina lähes nykyisellään. Tällöin Varsinais-Suomessa olisi vuonna asukasta ja vuonna asukasta eli noin asukasta enemmän kuin nyt. Ennusteen mukaan vuonna 2035 jo noin 85 prosenttia väestökasvusta tulee maahanmuutosta. Työllisyyskehityksen ennakointi etenkin pitkällä aikavälillä on merkittävästi vaikeampaa kuin väestökehityksen, sillä työpaikkojen määrään ja työllisyyteen vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Tämän vuoksi työllisyystilanteen tulevasta kehityksestä on laadittu kolme toisiaan täydentävää skenaariota, joiden avulla työllisyys- ja työpaikkatavoitteita on mahdollista arvioida erilaisissa yhteiskunnallisissa tilanteissa. Tavoiteltava lähtökohta tulevalle työllisyyskehitykselle on työttömyysasteen laskeminen. Varsinais- Suomen työttömyysaste on ollut 1990-luvun laman jälkeen alimmillaan hieman alle 6 prosenttia, jota voi myös pitää realistisena tavoitteena. Ensimmäisen työllisyysskenaarion lähtöoletuksena on, että työttömyysaste laskee vuoteen 2025 mennessä 6 prosenttiin ja 2035 mennessä 5,5 prosenttiin. Jos työvoimajakauma säilyy nykyisen kaltaisena, tarkoittaisi tämä edellä esitetyn väestöskenaarion huomioiden sitä, että vuoteen 2025 mennessä Varsinais-Suomessa pitäisi olla työpaikkaa ja vuoteen 2035 mennessä työpaikkaa eli noin uutta työpaikkaa. Skenaarion mukaan työpaikkojen ei siis tarvitse alkuvaiheessa juuri nousta, vaan työttömyysaste laskisi lähes nykyisellä työpaikkamäärällä. Tämä johtuu väestön vanhenemisesta eli siitä, että työvoimasta poistuu vuosittain useampia ihmisiä eläkkeelle kuin nuorten ikäluokista tulee tilalle. Vaikka tämä pienentää automaattisesti työttömyysastetta, kasvaa taloudellinen huoltosuhde kuitenkin samanaikaisesti. Kun nykyisin Varsinais-Suomessa on noin 1,3 ei-työllistä jokaista työssä olevaa kohden, kasvaisi tämä luku vuoteen 2035 mennessä 1,45:een. Tästä seuraisi merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Toisen työllisyysskenaarion tavoitteena onkin taloudellisen huoltosuhteen pitäminen kohtuullisena. Keskeisenä keinona tämän tavoitteen saavuttamisessa on työvoimaan kuuluvien määrän pitäminen nykytasolla esimerkiksi eläkeikää nostamalla ja opiskeluaikoja lyhentämällä. Jos taloudellisen huoltosuhteen halutaan säilyvän suurin piirtein nykytasolla, edellyttää se työvoiman määrän pitämistä nykyisellään vuoteen 2025 saakka. Vuoteen 2035 mennessä työvoiman tulisi kasvaa noin 7000 henkilöllä :een. Työvoiman kasvu edellyttäisi uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä ja uutta työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä, jotta työttömyysaste pysyisi skenaariossa 1 määritetyllä tasolla. Lähes uutta työpaikkaa on haastava tavoite, jonka toteutumiseen on syytä suhtautua varauksella. Varsinais-Suomesta suuntautuu kuitenkin huomattava työssäkäyntiliikenne Uudellemaalle, ja tämä kehitys on viime vuosina voimistunut. Onkin oletettavaa, että etätyön yleistyessä ja Salo Sivu 35/56

134 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 133 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Lohja-oikoradan lyhentäessä matka-aikaa Helsinkiin tuntuvasti, työssäkäynti pääkaupunkiseudulla tulee lisääntymään nykyisestä. Kolmannessa työllisyysskenaariossa oletetaan, että edellisten skenaarioiden kehityskulkujen lisäksi työssäkäyntiliikenne Uudellemaalle tulee lisääntymään merkittävästi. Skenaarion lähtöoletuksena on, että maakunnan negatiivinen nettopendelöinti tulee yli kaksinkertaistumaan nykyisestä, jolloin Varsinais-Suomesta kävisi ihmistä enemmän töissä muissa maakunnissa kuin mitä muiden maakuntien asukkaat työskentelevät Varsinais-Suomessa. Tämä vähentää suoraan tarvittavien työpaikkojen määrää siten, että vuonna 2035 uusien työpaikkojen tarve olisi enää noin Työvoima (v. 2035): Työpaikat (v. 2035): % 20% % % Työttömyysaste (v. 2035): 5,5 % 5% (Taloudellinen huoltosuhde vuonna 2035: 1,45) 0 0% Kuva 7: Skenaario 1, työttömyys laskee Työvoima (v. 2035): % Työpaikat (v. 2035): % % % Työttömyysaste (v. 2035): 5,5 % 5% (Taloudellinen huoltosuhde vuonna 2035: 1,34) 0 0% Kuva 8: Skenaario 2, työvoiman määrä kasvaa. Sivu 36/56

135 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 134 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Työvoima (v. 2035): % Työpaikat (v. 2035): % % % % Työttömyysaste (v. 2035): 5,5 % (Taloudellinen huoltosuhde vuonna 2035: 1,34) 0 0% Kuva 9: Skenaario 3, pendelöinti pääkaupunkiseudulle kasvaa. 5.4 Maakunnan eri osien erityispiirteet Varsinais-Suomen keskeisenä erityispiirteenä voidaan pitää maakunnan heterogeenisyyttä. Maakunnasta löytyy sekä Suomen suurimpiin lukeutuva Turun kaupunkiseutu että harvaan asuttua maaseutua, maakunnan pohjoisosissa lähes erämaata. Leimallista Varsinais-Suomelle on kuitenkin tiheä asutusrakenne, ja maakunnassa olikin vielä 1900-luvun puolivälissä yli 70 kuntaa. Nykyisin kuntien määrä on vähentynyt noin kolmannekseen. Tähän joukkoon mahtuu yhä sekä muutaman tuhannen asukkaan pikkukuntia että kuntaliitosten myötä kasvaneita suurkuntia. Varsinais-Suomi on heterogeeninen myös luonnonoloiltaan. Maakunnan erityispiirteenä on erittäin rikkonainen, maailmankin luokassa ainutlaatuinen saaristo, joka jakautuu suurten saarten hallitsemaan sisäsaaristoon ja karuun kallioluotojen täplittämään ulkosaaristoon. Saaristomaisuus jatkuu myös mantereen puolella, jossa paikoin korkeatkin kallioiset mäet puhkovat savitasankoja. Kurjenrahkan kansallispuistosta löytyy puolestaan eteläisen Suomen oloissa suuria yhä koskemattomia suoalueita. Maakunta kuuluu ilmastollisesti Suomen leudoimpaan alueeseen, minkä seurauksena suuri osa viljavista savitasangoista on aikojen kuluessa raivattu pelloiksi. Maanviljelyllä onkin perinteisesti ollut merkittävä rooli Varsinais-Suomen sisäosissa, kun taas saaristossa kalastus on ollut keskeinen elinkeino. Maanviljely on maakunnassa yhä elinvoimaista, joskin sen työllistävä vaikutus on vähentynyt merkittävästi koneellistumisen myötä. Erityisesti maakunnan rannikkovyöhykkeellä teollisuus kasvoi merkittäväksi elinkeinoksi jo luvun lopulla ja on sitä yhä. Perinteisiä teollisuudenaloja on ollut muun muassa telakkateollisuus, mutta nykyisin esimerkiksi lääketeollisuus kuuluu maakunnan menestyvimpiin elinkeinoihin. Kuten muuallakin Suomessa kauppa ja palvelut ovat kuitenkin maakunnan suurin työllistäjä. Maakunnan alueelliset erityispiirteet näkyvät myös palveluelinkeinoissa: siinä missä matkailupalvelut ovat merkittävässä asemassa saaristossa, keskittyy Turun seudulle suurin osa maakunnan liike-elämän erityispalveluista sekä kaikki korkeakoulut. Sivu 37/56

136 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 135 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Varsinais-Suomi muodostuu viidestä seutukunnasta, joista kaikilla on aluerakenteen kannalta varsin luontevat keskuksensa. Kaikilla on myös omat erityispiirteensä. Salon, Turun ja Vakka-Suomen seutukunnat muodostavat maakunnan rannikkoalueen teollisen vyöhykkeen. Loimaan seutukunta on sen keskuskaupunkia lukuun ottamatta varsin maaseutuvaltainen. Myös Turunmaa on maaseutuvaltainen, mutta se poikkeaa selvästi muusta maakunnasta paitsi saariston osalta myös ruotsin kielen vahvan aseman kautta. Loimaan seutukunta ( asukasta) on maakunnan maatalousvaltaisinta aluetta, ja noin joka kahdeksas seudun työpaikoista onkin alkutuotannossa. Jalostus, erityisesti metalliteollisuus, kattaa noin kolmanneksi seutukunnan työpaikoista. Loimaan seudulle on ominaista pienten ja keskisuurten yritysten suuri osuus seudun yrityskannassa. Salon seutukunnan ( asukasta) elinkeinorakenteessa jalostuksella on merkittävä asema, joskin sen merkitys on vähentynyt jonkin verran matkapuhelinteollisuuden rakennemuutoksen myötä. Salon seudun vahvuutena on kuitenkin sijainti Turun ja Helsingin välissä hyvien liikenneyhteyksien ja pohjoisen kehityskäytävän varrella. Turun seutukunnassa ( asukasta) asuu kaksi kolmasosaa ja pelkästään Turussa yli kolmasosa maakunnan väestöstä. Turku on maakuntakeskuksena koko maakunnan veturi. Seutukunnan elinkeinorakenne on monipuolinen. Seutukunnassa on vahvaa osaamispääomaa, ja erilaiset palveluelinkeinot muodostavatkin yli kolme neljäsosaa seudun työpaikoista. Elinkinoelämän kehittämisen näkökulmasta avainasemassa ovat alueen vahvat toimialat: meriklusteri ja bioala, erityisesti lääketeollisuus. Turun seutu on myös Varsinais-Suomen liikenteellinen solmukohta, jossa valtatiet ja raideliikenne kohtaavat kansainvälisen lentoaseman ja maakunnan vilkkaimmat satamat. Turunmaan ( asukasta) elinkeinorakenne painottuu niin ikään palveluihin. Erityisesti matkailuala on kyennyt hyödyntämään ainutlaatuista saaristoympäristöä ja on viime vuosina kasvanut selvästi. Alueella on kuitenkin myös merkittävää teollista toimintaa, josta keskeisenä seutukuntakeskuksessa Paraisilla sijaitseva kalkkitehdas. Vakka-Suomessa ( asukasta) jalostuksen osuus elinkeinorakenteessa on maakunnan korkein, mutta myös alkutuotanto on merkittävässä asemassa. Vakka-Suomi poikkeaa muista Varsinais-Suomen seutukunnista siinä, että siellä seutukuntakeskuksen asema ei ole yhtä yksiselitteinen kuin muilla seuduilla, vaan Uusikaupunki muodostaa yhdessä Laitilan kanssa seudun merkittävimmät asutuskeskittymät. Sivu 38/56

137 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 136 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus SWOT Kuva 10: Edellisen maakuntastrategian SWOT-analyysin toteutuminen. 6. Kansainväliset, kansalliset ohjelmat ja alueelliset erityisohjelmat 6.1 EU-ohjelmat EU:n alue- ja rakennepolitiikalla sekä maaseutupolitiikalla täydennetään ja tuetaan kansallista aluekehittämistä. EU-ohjelmat ovat myös tärkeä väline maakuntastrategian toteutuksen rahoittamisessa. Suomen rakennerahastostrategia määrittelee ne tavoitteet ja painopisteet, joiden perusteella eri kehityshankkeille myönnetään rahoitusta. EU:n uudella ohjelmakaudella alueellisten rakennerahasto-ohjelmien rahoitustaso tulee Varsinais-Suomessa vähenemään huomattavasti, noin 35 %. EU:n asettamien selkeiden linjauksien johdosta niukkenevaa rahoitusta on kuitenkin mahdollista jakaa tehokkaasti. Rakennerahoituksen väheneminen lisää kuitenkin myös tarvetta muiden rahoituslähteiden hyödyntämiseksi ulkoisen rahoituksen saamisessa. Myös kansallisesti rahoitettava maakunnan kehittämisraha on laskenut tuntuvasti viime vuosina ja hallituksen kevään 2014 kehysriihessä päätettiin maakunnan kehittämisrahan lakkauttamisesta kokonaan. Rakennerahastojen tuki jaetaan kansallisen Eurooppa strategian mukaisesti temaattisille tavoitteille. Pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen on kohdistettu n. 40 % ja tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin tukemisen tavoitteeseen n. 53 % EAKR-rahoituksesta. Edellä Sivu 39/56

138 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 137 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus mainittujen toimintatapojen sisällä vähintään 25 % varoista kohdennetaan vähähiiliseen talouteen. ESR:n rahoituksesta on kohdistettu 47 % työllisyyden edistämisen ja työvoiman liikkuvuuden tukemiseen, kolmannes koulutuksen, ammattitaidon ja elinikäisen oppimisen tukemiseen ja 20 % sosiaalinen osallisuuden ja köyhyyden torjunnan tavoitteeseen. EU:n maaseutuohjelma on rakennettu Eurooppa strategian mukaiseksi etsien älykästä, vihreää ja osallistavaa kasvua. Uuden maaseudun kehittämisohjelman tavoitteena on tukea laajasti maaseudun uudistumista ja tuottavuuden kasvua. Tuotteiden tulee sisältää yhä enemmän palvelua ja palvelutuotannon pitää laajentua myös maaseudulla. Ohjelmaluonnoksen mukaan Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman kokonaistaso julkisen rahoituksen osalta kasvaa hieman. Alueellamme voidaan käyttää Central Baltic V A, Baltic Sea V B Interreg-ohjelmien rahoitusta, joiden osalta määrärahat tulevat jonkin verran kasvamaan. Keskisen Itämeren Interreg-ohjelmalla tuetaan rajat ylittävää yhteistyötä, erityisesti pk-yritysten kehittämiseen, luonnonvarojen tehokkaaseen käyttöön ja ympäristönsuojeluun, saavutettavuuteen sekä koulutukseen ja elinikäisen oppimiseen liittyviä yhteistyötoimia. Itämeren alueen ohjelmalla puolestaan tavoitellaan tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistamista, ympäristön suojelemista ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantamista sekä kestävän liikenteen edistämistä. EU:n erillisohjelmat eroavat rakennerahastotoimista siinä, että ne ovat koko unionin laajuisia ja edellyttävät aina jonkinasteista kansainvälistä yhteistyötä. EU:n suorat erillisohjelmat eli rahoitusohjelmat ovat yksi osa ulkoisen rahoituksen valikoimaa. Horisontti ohjelma keskittyy huipputason tieteeseen, kilpailukykyiseen teollisuuteen ja parempaan yhteiskuntaan. Erasmus+ - ohjelman tavoitteena on mm. tukea nuoria hankkimaan itselleen enemmän ja parempia taitoja opiskelemalla ja työharjoittelemalla ulkomailla. COSME-ohjelmalla tuetaan mm. hankkeita, jotka parantavat EU:n yritysten kilpailukyvyn ja kestävyyden reunaehtoja, pk-yritysten rahoituksen saatavuutta sekä yritysten pääsyä markkinoille. Luova Eurooppa -ohjelman tavoitteena on tukea Euroopan kulttuuri- ja luovia aloja. Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalla pyritään edistämään aktiivista eurooppalaista kansalaisuutta. LIFEohjelmalla halutaan edistää uudenlaisia ympäristö- tai ilmastostrategioita tai toimintasuunnitelmia. Sosiaaliset muutokset ja innovaatiot -ohjelma tukee jäsenmaiden työllisyys- ja sosiaalisten uudistusten suunnittelua ja täytäntöönpanoa. Kansanterveysohjelmalla tuetaan EU:n terveysstrategian tavoitteita, joilla halutaan edistää terveydenhuoltoalan työllisyyttä, innovaatiota ja kestävyyttä. Sivu 40/56

139 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 138 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Kuva 11: Rahoituksen kanavoituminen Kuva täydentyy! Maakuntaohjelman rahoitussuunnitelma tarkennetaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa. 6.2 Älykäs erikoistuminen Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt huomioimaan yhtenä elementtinä maakuntaohjelmien laadinnassa Euroopan komission ehdottaman älykkään erikoistumisen (smart specialisation) strategian. Se on myös yksi Suomen rakennerahasto-ohjelmille asetettu ennakkoehto ohjelmavarojen täysimääräiselle hyödyntämiselle. Älykäs erikoistuminen lisää EU:n rahoituksen lisäarvoa, vaikutusta ja näkyvyyttä. Sillä taataan taloudellinen kannattavuus aikoina, jolloin budjetit ovat tiukkoja ja julkisia varoja on niukasti. Jos rahoitusta levitetään liian ohuelti kaikkiin mahdollisiin kohteisiin, jää vaikuttavuus helposti vaatimattomaksi. Älykkään erikoistumisen strategiat voivat toimia myös välineenä, jolla pystytään vastaamaan tehokkaasti sosiaalisiin sekä ympäristöä, ilmastoa ja energiaa koskeviin haasteisiin, kuten väestörakenteen muutokseen, luonnonvarojen käytön tehostamiseen, energiavarmuuteen ja ilmastonmuutoksen sopeutumiseen. Älykkäässä erikoistumisessa keskitytään siihen, mikä antaa alueelle parhaan kilpailupotentiaalin. Näin alue pystytään sijoittamaan tietyille maailmanlaajuisille markkinoille ja kansainvälisiin arvo- Sivu 41/56

140 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 139 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus ketjuihin. Yksityisten investointien houkuttamisen ja kansainvälisten sijoittajien huomion herättämisen kannalta on tärkeää merkitä alueen asiantuntemus tietylle osaamisalueelle sekä tarjota vakaata ja yhdennettyä tukea tämän erikoistumisen vahvistamiseen. Älykäs erikoistuminen ei ole ylhäältä määrätty strategia, vaan yritykset, tutkimuslaitokset ja yliopistot tekevät yhteistyötä määrittääkseen jäsenvaltion tai alueen lupaavimmat erikoistumisalat sekä innovointia haittaavat heikkoudet. Tämän pohjalta kansalliset tai alueelliset viranomaiset laativat asiakirjan, jossa esitetään maalle tai alueelle ehdotettu strategia sekä erityisesti mm. rakennerahastoista suunnitellut julkiset ja yksityiset investoinnit tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja innovointiin. Tämän strategian ei tule perustua eikä sillä tule tähdätä ainoastaan alueelliseen tieteelliseen huippuosaamiseen, vaan sillä on myös tuettava käytäntöön perustuvaa innovointia sekä osaamisen ja innovoinnin omaksumista ja levittämistä. Euroopan komissio on pyrkinyt luomaan älykkään erikoistumisen käsitteen tueksi ns. S3-alustan, jonka tavoitteena on auttaa alueita ja jäsenvaltioita kehittämään, toteuttamaan ja arvioimaan alueellisia älykkään erikoistumisen strategioita, jotka tarjoavat parhaan mahdollisen tavan vahvistaa kilpailukykyä. Älykkään erikoistumisen strategia tulee rakentaa vankkojen alueellisten vahvuuksien ja teknologioiden päälle. Tarkoitus on tukea tietopohjaisten työpaikkojen ja kasvun luomista johtavien tutkimus- ja innovointikeskusten lisäksi myös jälkeen jääneillä alueilla ja maaseutualueilla. Strategian tulisi pohjautua vahvaan yritysten, julkisen hallinnon ja tutkimuslaitosten ja yliopistojen väliseen kumppanuuteen sekä sisältää kartoitus potentiaalisesta kumppaneista muilla alueilla ja välttää toisaalta mahdollisia päällekkäisyyksiä. Strategiaa täytyy toteuttaa yrittäjähengen löytämisen kautta eli ottamalla mukaan innovaation keskeiset sidosryhmät ja yritykset. Älykäs erikoistuminen ei ole uusi asia ja esimerkiksi maakuntastrategian kumppanuusfoorumin toiminta-ajatus pitää sisällään älykkään erikoistumisen periaatteet. Sillä parannetaan ja päivitetään rakennerahastojen ohjelmoinnin olemassa olevia menetelmiä. Uutta on, että komission ehdottaa tällaisten strategioiden asettamista ennakkoehdoksi Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksen saamiselle. RIS3-strategioilla varmistetaan synergia Euroopan unionin politiikan ja rahoituksen välillä. Niillä täydennetään kansallisia ja alueellisia ohjelmia ja yksityisiä investointeja. Sillä vahvistetaan strategista ohjelmasuunnittelua ja tulossuuntautuneisuutta. RIS3-strategiat vaativat älykkäitä, strategisia valintoja sekä näyttöön perustuvaa päätöksentekoa. Painopisteiden määrittäminen perustuu strategisiin tietoihin alueen varoista, haasteista, kilpailueduista ja huippuosaamispotentiaalista. 6.3 Kansalliset erillisohjelmat Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus Hallitusohjelman aluekehittämisen linjauksia tarkennettiin valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista vuosille Tavoitepäätöksessä aluekehittämisen erityiskysymyksenä nostettiin esille metropolialueen ja suurten kaupunkiseutujen kehittäminen. Hallitusohjelman ja tavoitepäätöksen pohjalta valmisteltiin kaupunkipolitiikan toimenpideohjelma vuosille TEM:n hyväksymässä toimenpideohjelmassa määriteltiin kaupunkipolitiikan keskeiset tehtävät ja toimenpiteet hallituskaudeksi. Sopimuksia valtion ja kaupunkien kesken päätettiin tehdä kolmesta kehittämisteemasta: 1) kasvu 2) maankäyttö ja liikenne (MAL) sekä 3) sosiaalinen eheys. Kataisen hallitusohjelmassa painotetaan kaupunkivetoista kehittämistä ja sopimusperusteista kaupunkipolitiikkaa: Kaupunkiseudut toimivat vahvoina alueidensa vetureina, monipuolisina ja Sivu 42/56

141 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 140 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus kansainvälisesti kilpailukykyisinä elinkeino-, innovaatio- ja osaamisympäristöinä sekä työssäkäyntialueina. Seudut tasapainottavat aluerakennetta ja toimivat maan sisäisessä työnjaossa omiin vahvuuksiinsa erikoistuneina alueina. Keskuskaupunkien roolia ja vaikuttavuutta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle vahvistetaan. Kasvusopimusmenettelyllä pyritään aikaansaamaan talouden ja elinkeinoelämän kasvua kaupunkiseuduilla. Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä ja roolia alueidensa ja Suomen talouden vetureina. Sopimuksella edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä siten, että tavoitteina ovat merkittävät kasvuhyppäykset, uudistuminen ja kansainvälistyminen kestävällä tavalla. Tarkoitus on erityisesti strategisesti isojen kokonaisuuksien synnyttäminen kaupunkiseutujen ja valtion kumppanuudella. Kaupunkiseudut vastaavat itse omien tavoitteidensa ja painopisteidensä määrittelystä. Sopimiskausi on , mutta kaupungeilla on ollut mahdollisuus esittää strategisesti pitkäjänteisempiäkin suunnitelmia, sillä sekä INKA:n että EU-ohjelmien ohjelmakausi on Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä päätti valtion ja kaupunkien välisistä kasvusopimuskaupungeista. Valtio tekee kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa, joiden joukkoon Turun kaupunkiseutu lukeutuu. Valitut kaupunkiseudut tuottavat 2/3 maan bruttokansantuotteesta. Valtion ja Turun kaupunkiseudun välinen kasvusopimus allekirjoitettiin joulukuussa Sopimusosapuolet edistävät seuraavien strategisten painopisteiden toteuttamista: 1. Rohkeasti kehittyvä Turun kaupunkiseutu Pohjoisen kasvuvyöhykkeellä 2. Korkeakoulu- ja opiskelukaupunki Turku osaamisen ja luovuuden vahva liitto 3. Elinvoimaa kilpailukyvyllä ja hyvinvoinnilla uuden kasvun lähteet Innovatiiviset kaupungit -ohjelma Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelma on keskeinen osa politiikkatoimia, joilla jatkossa vahvistetaan alueellisia innovaatiokeskittymiä. Keskittymäpolitiikan kokonaisuus muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä osasta: INKA-ohjelmasta, suurimpia innovaatiokeskittymiä koskevasta valtion ja kaupunkiseutujen neuvottelumenettelystä ja kasvusopimuksesta. INKA-ohjelman tavoitteena on tukea innovaatiopolitiikan kansallisten ja aluelähtöisten toimien synergiaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien luomiseksi. Kansalliset ja alueelliset voimavarat ja toimenpiteet yhdistävänä ja paikallislähtöisinä toimina uusi ohjelma täydentää muita keskeisiä innovaatiopolitiikan erityisiä instrumentteja kuten Tekes-ohjelmia ja strategisen huippuosaamisen keskittymiä (SHOKit). Innovaatiokeskittymien vahvistamiseen voidaan käyttää myös tulevan rakennerahastokauden varoja. Ohjelma tukee kaupunkiseutujen erikoistumista vahvuuksiinsa ja kansainvälisesti merkittävän osaamisen kasaantumista kannustamalla keskittymiä strategisten painopistevalintojen tekemiseen ja laajapohjaiseen julkisen sektorin ja elinkeinoelämän väliseen yhteistyöhön. Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä liiketoimintaa luoden ja hyödyntäen uudentyyppisiä kehitysympäristöjä valtion, yritysten ja kaupunkiseutujen yhteistyönä. Uudella liiketoiminnalla tarkoitetaan uusien yritysten syntymistä tai nykyisten yritysten liiketoiminnan merkittävää uudistumista. Ohjelmalla pyritään toteuttamaan isoja pilotti- ja kehittämishankkeita sekä rakentamaan paikallisilla toimilla entistä parempia toimintaedellytyksiä innovaatiotoimijoiden ank- Sivu 43/56

142 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 141 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus kuroitumiselle suomalaisiin keskittymiin. Osaamislähtöistä uutta liiketoimintaa halutaan edistettävän ajanmukaisilla kehitysympäristöillä, edelläkävijämarkkinoilla sekä tehokkaalla kansallisella ja kansainvälisellä verkottumisella. Tavoitteena on aikaansaada kokonaan uudenlaisia avauksia paikallisten innovaatiokeskittymien vahvistamiseksi. Investoinnit merkittäviin kehitysympäristöihin lisäävät innovaatiokeskittymien kansainvälistä vetovoimaisuutta. Kehitysympäristöinä voivat toimia erilaiset uudentyyppiset kehittämisalustat, joilla vauhditetaan uusien yritysten tai uuden liiketoiminnan syntymistä. Ohjelman vuosittaisen perusrahoituksen arvioidaan kaudella olevan yhteensä noin 20 miljoonaa euroa, josta valtion perusrahoitus on noin 10 miljoonaa euroa vuodessa ja kaupunkien yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Kaupunkiseutukohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet laaditaan paikallisten kehittämistarpeiden ja mahdollisuuksien pohjalta ja yhteen sovitetaan kansallisten linjausten kanssa. Tavoitteena on aikaansaada paikallisesti merkittävä kehittämisharppaus aikaisempaan tilanteeseen verrattuna ja säilyttää kehitysdynamiikka koko ohjelmakauden ajan. Edellä mainittu innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely tarjoaa suurimmille kaupunkiseuduille mahdollisuuden kärkihankkeiden vauhdittamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt ohjelmaan viisi temaattista painopistealuetta ja nimennyt niiden toteutuksesta vastaavat keskittymät: Tulevaisuuden terveys/oulu (kumppanit Kuopio, Pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku), Biotalous/Joensuu (kumppaneina Jyväskylä ja Seinäjoki), Kestävät energiaratkaisut/vaasa (kumppanit Lappeenranta ja Pori), Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus/tampere (kumppaneina Lahti, Oulu, Pääkaupunkiseutu ja Turku) ja Kyberturvallisuus/Jyväskylä. Uusilla teemoillaan INKA korvaa osittain nykyisen Osaamiskeskusohjelman. Tulevaisuuden terveyden osalta Turku haluaa kumppanina rakentaa räätälöityä terveyttä ja hyvinvointia. Käytännön työ keskittyy lääkekehityksen ohella diagnostiikkaan sekä sairauksia ehkäisevään innovointiin; toiminnallisiin ja interaktiivisiin materiaaleihin sekä Auria Biopankkiin. Sekä lääkekehitys että materiaali- ja kemian prosessitekniikka ovat Turussa tutkimuksellisesti korkeaa tasoa. Biotieteitä ja insinööritieteitä yhdistelemällä voidaan luoda täysin uutta liiketoimintaa. Auria Biopankki avaa uuden aikakauden paitsi yksilöille, myös tutkimukselle ja yrityksille, kun näyte- ja tietovarannot saadaan palvelemaan nykyistä kohdennetumpaa terveydenhoitoa. BioTurun vahva yrityskanta ja kansainvälistymiskokemukset tuovat osaamista koko verkoston kaupallistamismenestykseen tähdättäessä. 6.4 Maakunnan muita keskeisiä ohjelmia ja strategioita Varsinais-Suomen maakuntastrategiaa laadittaessa on otettu huomioon muun muassa seuraavat maakunnalliset strategiat ja ohjelmat. Varsinais-Suomen matkailuohjelma Varsinais-Suomen koulutusstrategia Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2020 Lounais-Suomen ympäristöohjelma 2020 (valmisteilla) Varsinais-Suomen liikennestrategia sekä Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (valmisteilla) Sivu 44/56

143 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 142 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Sivu 45/56

144 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 143 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus OSA III LIITTEET Liite 1. Aikaisempien ohjelmien toteutuminen ja vaikuttavuus 1.1 Maakuntaohjelmaa koskeva arvio Ramboll Management Consulting Oy toteutti arvion maakuntaohjelmakaudesta Länsi- Suomen maakunnissa ja Varsinais-Suomessa syksyn ja kevään välisenä aikana. Arvioinnin kohteena oli maakuntaohjelmien toteutus ja vaikuttavuus Varsinais-Suomen lisäksi Etelä- Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnissa. Arviointi kokosi maakunnittaisen sekä yhteisen kokonaisarvion maakuntaohjelmatyön toimivuudesta alueen kehittämisen välineenä. Arvio maakuntaohjelmakaudesta pitää maakunnallisen suunnittelujärjestelmän uudistamista tarpeellisena. Pääasiassa asiantuntijahaastatteluihin ja sähköiseen kyselyyn perustuneessa arviossa maakuntaohjelman laaja sateenvarjorooli koetaan ongelmallisena ja ohjelmapainopisteisiin toivotaan terävöittämistä ja tiukempia valintoja. Ohjelman yhteen kokoavaa luonnetta pidetään hyödyllisenä mutta ohjaavuutta samalla heikkona. Ongelmana on, ettei maakuntaohjelmalla pystytä vaikuttamaan kuin suoraan maakuntaohjelman piiriin kuuluviin toimijoihin ja prosesseihin. Erityisesti kansallisella tasolla tehdään päätöksiä riippumatta maakuntien painopistevalinnoista. Ohjelman avaaminen ulkoisille vaikutteille nousi esille arvioinnin aikana eri yhteyksissä, sillä ohjelmatyö nähdään usein sisäänpäin lämpiävänä. Toimintatapojen ja menetelmien kehittelyssä ja uudistamisessa tulisi toimia aktiivisemmin. Myös näyttöä ja tutkimustietoa, samoin kuin ennakointitietoa tarvitaan lisää, jotta maakuntaohjelma perustuisi kattavaan alueanalyysiin. Järjestelmän ja ohjelmatyön suuri heikkous on myös valintojen tekemisen vähäisyys. Kehittämiskokonaisuuksien tunnistaminen, muutaman suuremman kokonaisuuden priorisoiminen ja resurssien kohdistaminen lisäisi vaikuttavuutta. Nykyistä maakuntien aluekehitysjärjestelmää ei pidetä riittävän joustavana tai uusiin nopeasti muuttuviin olosuhteisiin reagoivana. Maakuntaohjelmatyöllä on parhaimmillaan onnistuttu hidastamaan rakennemuutosten äkillisyyttä ja jyrkkyyttä. Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän toivotaan jatkossakin säilyttävän ohjaavuutensa mutta mahdollisesti terävöittävän tätä erityisesti budjettiohjaavuutta vahvistamalla. Toisaalta aluetoimijoiden näkökulmasta ideaali olisi maakuntaohjelma, jonka budjetista ainakin osa olisi neuvoteltavissa kesken ohjelmakauden, jotta kaikkea rahaa ei tarvitsisi korvamerkitä etukäteen. 1.2 Maakuntaohjelman toteutuminen Varsinais-Suomen maakuntaohjelma sisältää kolme toimintalinjaa, jotka liittyvät osaamiseen ja elinkeinoelämään, yhdyskuntarakenteeseen ja toimintaympäristöön sekä hyvinvointiin. Ohjelman seurannan raportissa Miten maakunta makaa, Varsinais-Suomen maakuntaohjelman seuranta toimenpiteittäin vuonna 2013 on käyty läpi toimenpiteiden toteutumistilannetta. Varsinais-Suomessa nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisen haasteena on ollut toimenpiteiden toteuttajien suuri määrä. Ammatilliseen peruskoulutukseen saatiin sen sijaan kasvua OKM:n kevään 2013 ehdotuksessa järjestäjäkohtaisista opiskelijamääristä. Maakunnan rakennemuutosten hoitamiseksi toteutettiin paljon toimenpiteitä, mutta haasteet uusien kasvualojen synnyttämisessä Sivu 46/56

145 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 144 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus jatkuvat. Meri- ja metalliteollisuuden toimialan äkillinen rakennemuutosstatus loppui vuoden 2012 lopussa, vaikka rakennemuutos yhä jatkui. Varsinais-Suomen telakkatyöryhmä vaikutti osaltaan TUI-alusten rahoituksen varmistumiseen ja oli mukana valmistelemassa Turku Seas 2020 meri- ja metalliteollisuuden kilpailukykyohjelmaa. Salon kaupungin status jatkuu vuoden 2015 loppuun. Syyskuussa 2012 valtioneuvosto nimesi myös Kemiönsaaren kunnan äkilliseksi rakennemuutosalueeksi vuoden 2015 loppuun saakka. Ympäristöministeriö vahvisti maaliskuussa 2013 Varsinais-Suomen maakuntakaavan Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen alueille. Vahvistamispäätöksen myötä on koko maakunnan alueella voimassa oleva maakuntakaava. Tätä ennen ympäristöministeriö vahvisti Salo Lohja-ratalinjaa koskevan Varsinais-Suomen vaihemaakuntakaavan. Tuulivoimavaihemaakuntakaavaehdotus hyväksyttiin kesäkuussa 2013 Varsinais-Suomen maakuntavaltuustossa. Turun kaupunkiseudulle laadittu kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävä rakennemalli (RM35) hyväksyttiin yhteiseksi strategiseksi maankäytön suunnittelun linjaukseksi keväällä Vuoden 2012 valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa huomioitiin yhteysvälihanke VT 8 Turku Pori hallituskaudella aloitettavana liikenneverkon kehittämishankkeena. Ruokaketjun kehittämiseen on alueella kohdistettu useita hankkeita. Kalatalouden toimintaedellytysten parantamiseksi on laadittu ammattikalastuksen ja kalankasvatuksen sijainninohjaussuunnitelmat Saaristomerelle ja Selkämerelle. Energia- ja ympäristöala on nimetty yhdeksi lounaisrannikkoyhteistyön lippulaivaksi. TEHO Plus on jatkanut työtä maatalouden vesistö- ja ympäristökuormituksen vähentämiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Loppuvuonna 2012 perustettiin Varsinais-Suomen luonnonvarafoorumi, jossa maakunnan luonnonvara-, bioenergia-, jäte- ja sivutuotekierron tarpeet ja mahdollisuudet tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Kuntien vesihuoltosuunnitelmat ovat Varsinais-Suomessa ajan tasalla, mutta etenkin jätevesiosuuskuntapuolella etenemistä on hidastanut rahoituksen puute. Lokakuussa 2012 tehty tutkimus (Innolink Research Oy) osoitti, että Turku on noussut Tampereen ohi kiinnostavimpana asuinpaikkakuntana. Maakunnan asema myös Itämeren keskuksena vahvistui, kun Turku-prosessi hyväksyttiin syksyllä 2012 virallisesti osaksi EU:n Itämeristrategiaa. Vuotta 2012 leimasi myös kuntarakennelain ja valtionosuusjärjestelmäuudistuksen valmistelu sekä tarkoituksenmukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen selvittäminen. Varsinais-Suomessa sosiaali- ja terveyssektorilla kehitys on ollut viime vuosina huolestuttavaa erityisesti lastensuojelussa ja perhepolitiikassa. Kehitysvammapalvelujen kehittämisessä on tapahtunut edistymistä, mm. yksilöllisen asumisen kehittymisen myötä. Sivu 47/56

146 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 145 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Liite 2. Ympäristöselostus 1. Varsinais-Suomen suunnittelu Maakunnan suunnittelu pitää sisällään maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1991) sekä laki alueiden kehittämiseksi (esitys 190/2013) määrittelevät maakunnan suunnittelun yleiset lähtökohdat ja tavoitteet. Maakuntasuunnitelma- ja ohjelma muodostavat yhdessä maakuntastrategian. 2. Varsinais-Suomen ympäristö nykytila ja sen kehitys Varsinais-Suomen ympäristön tila, ominaispiirteet, haasteet, ongelmat ja tulevaisuuden näkymät ovat selvitetty laajassa Lounais-Suomen ympäristöstrategia- ja ohjelmaprosessissa. Ympäristöohjelmatyö sen kautta tapahtuva ympäristöarviointi on jatkuva prosessi ja ohjelman toteutusta ja ympäristöntilaa seurataan vuosittaisessa laaja-alaisessa ja vuorovaikutteisessa arviointityössä. Ympäristön tilan indikaattorit: Ympäristöohjelma: 3. Arvioinnin toteuttaminen Varsinais-Suomen maakuntastrategiaan kuuluvassa maakuntaohjelma osassa ei tehty erillistä vaihtoehtotarkastelua, koska se perustuu koko strategiatyössä ja maakuntasuunnitelmassa tehtyihin arvovalintoihin. Ohjelman vaikutustarkastelu on tehty yleisellä tasolla vastaten kysymykseen, mitkä ovat valittujen kärkiteemojen ja niiden merkittävimpien toimenpiteiden vaikutukset. Maakuntaohjelma-asiakirjassa tehdyt valinnat perustuvat laajaan ja vuorovaikutteiseen prosessiin. Maakuntaohjelman laadinnassa ympäristövaikutusten arviointi on sisällytetty osaksi ohjelmaprosessia, mutta painottuen ohjelman laatimisen loppuvaiheeseen ja koskien ohjelman luonnosta sekä tulevan ohjelman hyväksymistä. Mahdollisina vaikutuksina on tarkasteltu ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia sekä yhdyskuntarakenteellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Tausta- ja lähdemateriaalina on ollut Lounais-Suomen ympäristöstrategia ja -ohjelma, sen seuranta-arvioinnit sekä maakuntakaavatyön aineistot, kaavaselostukset ja niiden liitemateriaalit. Vaikutuksen arvioinnissa on myös hyödynnetty mm. liikennejärjestelmäsuunnitelmatyötä, käynnissä olevia ympäristöön liittyviä strategiatöitä sekä useita muita lähteitä. Maakuntastrategiasta ohjelmaosaan nousseet toimenpiteet tullaan arvioimaan vuosittain tehtävien toteutumisen arvioinnissa ja seurannassa. Maakuntaohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden konkretisointi hankkeiksi tapahtuu vasta ohjelman toteutuksen yhteydessä, ja toimenpiteiden varsinainen arviointi on mahdollista vasta siinä vaiheessa. Arviointi tehdään hankekohtaisesti rahoitusvalmistelun yhteydessä. Lisäksi hankkeiden toteuttajien tulee jo hankehakuvaiheessa arvioida kokonaisvaltaisesti hankkeensa vaikutuksia. Sivu 48/56

147 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 146 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Varsinais-Suomen maakuntaohjelman vaikutukset Maakuntaohjelman perustavoite on yhtäältä mahdollisimman myönteisten vaikutusten saavuttaminen sekä toisaalta kielteisten vaikutusten minimointi kaikilla ohjelman vaikutusalueilla (sosiaaliset, ekologiset, yhteiskuntarakenteelliset/kulttuuriset ja taloudelliset). Maakuntaohjelmalla halutaan parantaa Varsinais-Suomen ympäristön tilaa sekä luoda uudet yhdessä toimimisen tavat tavoitteisiin pääsemiseksi. Kestävän kehityksen tahtotilaa vahvistavan maakuntaohjelman vaikutukset ovat jo lähtökohtaisesti myönteisiä. Maakuntaohjelman vaikutukset konkretisoituvat lopulta tavalla, jolla ohjelman esittämiä toimenpiteitä tehdään. Ohjelman mahdollisuus vaikuttaa toimenpiteiden yksityiskohtaiseen toteuttamistapaan on rajallinen. Maakuntaohjelmaa toteuttavat hankkeet tulee suunnitella ja suorittaa siten, että niillä on myönteisiä vaikutuksia. Tarvittaessa toimenpiteisiin sovelletaan hankkeista vastaavien toimesta lain mukaista YVA-menettelyä tai ympäristölupaprosessia. Maakuntaohjelman päätoimenpide on kumppanuusfoorumi joka: sisältää työpajoja, verkkopalveluita, laajenevia verkostoja, tietoa, toimijoita ja innostuneita ihmisiä. tarjoaa keinoja koota ja hallita sirpaloitunutta tietoa. tarjoaa kohtaamispaikan hankkeiden ideoijille, jotka etsivät kumppaneita ja toteuttajia. auttaa integroimaan maakunnan opiskelijoista muodostuvan suuren resurssin ja antaa mahdollisuuden siirtyä työelämään entistä joustavammin ja tehokkaammin. auttaa koordinoimaan, hahmottamaan kokonaisuuden ja luomaan näkemyksen. Kumppanuusfoorumin kautta Varsinais-Suomi toimii avoimen tiedon ja toiminnan periaatteella, ja kaikkien ääntä kuullaan ihmisten hyvinvoinnin ja maakunnan menestyksen parantamiseksi. Ihmiset ja tieto ovat kumppanuusfoorumin perusta. Foorumi kokoaa yhteen avoimen tiedon sekä tekijät, joiden tavoite on saavuttaa enemmän yhdessä ja tietoa jakamalla. Maakunnan liitto toimii sparraajana ja johtaa maakunnan kehittämistä. Liitto järjestää kumppanuustapaamisia, joissa maakuntastrategian toteutumista edistetään ja esille tulleita ideoita välitetään oikeille tahoille. Päätoimenpiteen lisäksi taulukossa 1 on arvioitu kaikkien maakuntastrategian neljän kärkiteeman ohjelmalliset toimenpiteet. Strategiassa valitut kärkiteeman ovat seuraavat: 1. Vastuullisuus tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt 2. Yhteistyötaidot yhdessä rajat ylittäen 3. Saavutettavuus lähestyttävä Itämeren portti 4. Resurssiviisaus innovoivaa edelläkävijyyttä Sivu 49/56

148 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 147 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Taulukko 1. Maakuntastrategian vaikutusten arviointi Sosiaaliset Ekologiset Yhdyskuntarakenteelliset ja kulttuuriset PÄÄTOIMENPIDE Kumppanuusfoorumi KÄRKITEEMAT JA NIIDEN TOIMENPITEET 1. Vastuullisuus Tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt Luodaan toimintamalleja, joilla on mahdollista näyttää kuluttajavalintojen ja - käyttäytymisen voima muuttaa elinympäristöämme, esimerkiksi vähentää ravinnekuormitusta vesistöihin, ja sitä kautta parantaa ympäristömme vetovoimaa ja kansainvälistä näkyvyyttä. Luodaan lähitoimijaryhmiä, jotka välittävät hyviä käytäntöjä ja tietoa. Esimerkkeinä lähiideologiasta ovat lähiruoka, lähienergia ja lähimatkailu. Lisätään innovatiivisuutta ja yhteisvastuullisuutta + +/ maankäytön suunnitteluun mahdol- listamalla varhainen vuorovaikutus asukkaiden ja elinkeinoelämän näkökulmasta vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksi. Otetaan nuoret ja opiskelijat paremmin mukaan ++ +/0 +/0 +/0 maakunnan kehittämiseen ja päätök- sentekoon. Kehitetään nuorten maakunnallinen työ- ja ++ +/0 +/0 ++ harjoittelumalli: kaikki kesäduunaa sovellettavaksi sekä perus että II asteella hyödyntämällä mm. kummiyritystoimintaa sekä jo olemassa olevia työharjoittelumalleja. Kehitetään opiskelijoiden työelämätaitoja / ++ sekä yrittäjyys- ja innovaatiovalmiuksia yhteistyössä niiden toimenpiteiden kanssa, jotka tähtäävät työn ja opiskelun tiiviimpään yhteyteen. Kehitetään nuorten ja muiden erityisryhmien uraohjausta. Kehitetään ympäristön lukutaitoa laajentamalla +/ /0 ympäristökasvatuksen sisältöä käsit- tämään oman elinpiirin rakennetun ympäristön merkitys osana maakunnan vetovoimaa. Edistetään varsinaissuomalaisten hyöty- ja arkiliikuntaa sekä kestäviä liikennevalintoja Taloudelliset/aluetaloudelliset 2. Yhteistyötaidot Yhdessä rajat ylittäen Otetaan käyttöön eri toimialoilla uusia innostavia yhteistyö- ja vuorovaikutusmenetelmiä sekä kokeiluhankkeita, joiden avulla Sivu 50/56

149 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 148 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus ylitetään maakunnan yleistä kehitystä rajoittavia omien sektoreiden edunvalvontarajoja. Toteutetaan osana aluetietopalvelua maakunnan kansalaisportaali, jota järjestöt ja asukkaat voivat käyttää sekä keskinäiseen viestintään että tiedon löytämiseen mm. kansalaisyhteiskunnan palveluista. Kehitetään ennakointimenetelmiä osana aluetietopalvelua. Toteutetaan koulutusta enenevässä määrin yhdessä elinkeinoelämän kanssa mm. hyödyntämällä ennakkoluulottomia osaamisyhdistelmiä. Varmistetaan elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja aikuiskoulutuksenkilpailukykyisyys kehittämällä opiskelumenetelmiä ja - ympäristöjä mm. erilaisten pilottikokeilujen avulla. Edistetään yrittäjyyttä, omistajanvaihdoksia ja kasvuyrittäjyyteen sekä innovaatiovalmiuksien kehittämiseen tähtäävää toimintaa ja työelämän laatua. Vahvistetaan yrittäjyyskasvatuksen roolia maakunnan oppilaitoksissa Luodaan toimiva maakunnallinen yrityspalveluorganisaatio monialaisen huippuosaamisen varmistamiseksi. Kehitetään ensiasteen neuvontaa seutukunnissa. ++ +/ Sosiaaliset Ekologiset Yhdyskuntarakenteelliset ja kulttuuriset ++ +/0 +/ /0 +/0 ++ +/0 +/0 +/0 ++ +/0 +/0 +/0 ++ Taloudelliset/aluetaloudelliset 3. Saavutettavuus Lähestyttävä Itämeren portti Luodaan saavutettavuuden ilmapiiri: tulevaisuuden ++ +/ kestävä ja älykäs alue- ja yhdys- kuntarakenne edellyttää rajat ylittävää suunnittelu- ja kehittämisyhteistyötä. Edesautetaan sekä henkisten että fyysisten kohtaamispaikkojen luomista, joissa päättäjät, yrittäjät, opiskelijat, sidosryhmien edustajat ja muut toimijat voivat kohdata ja verkostoitua. Tehostetaan julkisten tilojen monikäyttöä. Kehitetään Varsinais Suomesta kansainvälisten yhteyksien ja toiminnan keskus Itämeren alueella. Hyödynnetään pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma Turku Pietari) mahdollisuudet sekä edistetään rannikon ja sisämaan liikenneyhteyksiä. Varmistetaan Espoo-Salo -oikoradan suunnittelun eteneminen. +/0 +/ Sivu 51/56

150 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 149 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Kehitetään myyntiosaamista erityisesti potentiaalisilla vientialoilla. Tuotteistetaan koulutusosaamista ja kehitetään yhteistä koulutusvientiä hyödyntäen maakunnallisia ja valtakunnallisia yhteenliittymiä. Edistetään ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja työelämälähtöisyyttä sekä opiskelujen joustavuutta ja modulointia esimerkiksi toteuttamalla avoin ammattiopisto. Rakennetaan kestävää ja näkyvää vapaaaikakonseptia, jossa elävä ja elinvoimainen saaristo, vetovoimaiset kansallispuistot sekä maakunnan rikas kulttuuriympäristö tarjoavat elämyksiä ympäri vuoden. +/ / / Sosiaaliset Ekologiset Yhdyskuntarakenteelliset ja kulttuuriset Taloudelliset/aluetaloudelliset 4. Resurssiviisaus Innovoivaa edelläkävijyyttä Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne- ja resurssitehokkaita sekä vähähiilisiä ratkaisuja, ja luodaan edellytyksiä uusiin avauksiin ja olemassa olevien alojen vahvistumiseen. +/ Hyödynnetään julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän edistämiseksi. Aktivoidaan maahanmuuttajien olemassa oleva tietotaito yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön ja tuetaan maahanmuuttajien osaamisen kehittämistä Tuetaan avoimen tiedon käyttöä ja asiantuntijoiden välistä tiedon jakamista. Parannetaan suunnittelun laatua ja päätösten kokonaisvaltaista vaikutusten arviointia. Kehitetään Varsinais-Suomen vetovoimaa erityisesti vanhojen rakennusten ja ympäristöjen innovatiivisella uudella käytöllä. +/0 +/0 +/ / Merkkien selitys: Selvästi myönteisiä vaikutuksia ++ Lievästi myönteisiä vaikutuksia + Ei merkittäviä vaikutuksia 0 Ei tietoa tai arviointi vaikeaa? Sivu 52/56

151 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 150 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Maakuntaohjelman valmisteluprosessi ja vuorovaikutus Maakuntastrategian valmistelu ja vuorovaikutus on kuvattu liitteessä 4. Maakuntastrategian kumppanuusprosessi. Liite 3. Tavoiteluvut Liite 4. Maakuntastrategian kumppanuusprosessi Maakuntastrategiaprosessi alkoi järjestetyllä Varsinais-Suomen maakuntaohjelma arviointi sekä tulevan strategian käynnistämisseminaarilla. Tilaisuuden toteutti Ramboll Management Consulting. Osallistujia oli laajasti edustaen maakunnan keskeisiä toimijoita kokoontunut maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) nimesi strategiaa valmistelemaan neljä työryhmää: talous, osaaminen, ympäristö sekä arvot ja ilmapiiri. Työryhmiin kutsuttiin kuhunkin toistakymmentä asiantuntijajäsentä. Puheenjohtajat nimettiin sidosryhmistä ja sihteerit Varsinais- Suomen liitosta. Sivu 53/56

152 91, MH :00 / Pykälän liite: Maakuntastrategiaehdotus Sivu 151 Varsinais-Suomen maakuntastrategia Ehdotus Maakuntastrategian valmistelutyöryhmät. Maakuntastrategian työryhmille järjestettiin tulevaisuusaamupäivä Ramboll Management Consultingin johdolla. Tilaisuudessa työryhmät pohtivat maakuntastrategian tulevia kärkiteemoja. Työryhmien työskentely ja koko maakuntastrategiaprosessi on tapahtunut Stanford Research Instituten (SRI) NABC-toimintamallia hyödyntäen. Erityisesti toimintamallia on hyödynnetty toimintakärkien määrittelyssä ja seulonnassa. Kaikki strategiasta kiinnostuneet tahot ovat voineet esittää mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnokseen. Suunnitelma on ollut nähtävissä Varsinais-Suomen liiton kotisivuilla sekä liiton virallisella ilmoitustaululla asti. Lisäksi kuulutus on julkaistu maakunnan lehdistössä. Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto käsitteli strategiaa ja evästi jatkotyötä valtuuston kokouksen yhteydessä järjestetyssä työpajassa. Strategiaa valmistelevat työryhmät kokoontuivat yhteistapaamiseen, jossa kommentoivat toistensa sen hetkisiä tuotoksia. Syksyn aikana kohdennettiin valitulle otokselle maakunnan yhdistyksiä ja järjestöjä kysely ajatuksista maakunnan kehittämiseksi ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi. Kyselystä saatiin arvokasta tietoa strategian valmisteluun. Lisäksi järjestettiin Turun Yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen toimesta tulevaisuusverstas alueen julkisen hallinnon edustajille. Verstaassa pohdittiin tapoja kehittää palveluja entistä asiakaslähtöisempään suuntaan. Varsinais-Suomen maakuntahallitus kokoontui iltakouluun evästämään strategiatyötä eteenpäin. Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto kuuli esityksen strategian valmistelusta ja evästi jatkotyöskentelyä. Myös maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on saanut säännölliset tilannekatsaukset valmistelusta. Sivu 54/56

(KV hyväksynyt 12.6.1995. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(KV hyväksynyt 12.6.1995. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) PORIN KAUPUNGIN H A L L I N T O S Ä Ä N T Ö (KV hyväksynyt 12.6.1995. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin hallintosääntö

Seinäjoen kaupungin hallintosääntö Seinäjoen kaupungin hallintosääntö I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja johtosäännöt Hallintosäännössä määrätään kaupungin päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön ohella

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN HALLINTOSÄÄNTÖ

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN HALLINTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymän hallitus 28.4.2006 50 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN HALLINTOSÄÄNTÖ 1. luku TOIMINTAA OHJAAVA SÄÄNNÖSTÖ 1 Kuntayhtymän hallinnon järjestämisessä noudatetaan tämän säännön määräyksiä, jollei muualla

Lisätiedot

Kurikan kaupungin hallintosääntö

Kurikan kaupungin hallintosääntö Kurikan kaupungin hallintosääntö Hyväksytty 20.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 1 Luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kunnan johtosäännöt Hallintosäännössä määrätään päätöksenteko- ja

Lisätiedot

Hallintosääntö. Ylöjärven kaupunki. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt x.x.2014 Voimaantulo 01.01.2015 I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

Hallintosääntö. Ylöjärven kaupunki. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt x.x.2014 Voimaantulo 01.01.2015 I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 (8) Ylöjärven kaupunki Hallintosääntö Kaupunginvaltuusto hyväksynyt x.x.2014 Voimaantulo 01.01.2015 I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kaupungin johtosäännöt Hallintosäännössä

Lisätiedot

Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kuntayhtymän toimielimissä.

Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kuntayhtymän toimielimissä. ÖSTERBOTTENS FÖRBUND - POHJANMAAN LIITTO kuntayhtymä Hyväksytty 5.5.2008 Muutos (35 ) hyväksytty 8.3.2010 HALLINTOSÄÄNTÖ Muutos (31, 35 ) hyväksytty 12.5.2014 1 luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön

Lisätiedot

Hallintosääntö. Hyväksytty Hall 27.5.2015 50, ja Valt 12.6.2015 12 voimassa 1.8.2015 alkaen. - 1 -

Hallintosääntö. Hyväksytty Hall 27.5.2015 50, ja Valt 12.6.2015 12 voimassa 1.8.2015 alkaen. - 1 - Hallintosääntö Hyväksytty Hall 27.5.2015 50, ja Valt 12.6.2015 12 voimassa 1.8.2015 alkaen. - 1 - Sisällysluettelo Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä H a l l i n t o s ä ä n t ö 1.8.2015 alk Sisältö

Lisätiedot

Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja päättämässään paikassa.

Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja päättämässään paikassa. Riihimäen kaupunki SÄÄNNÖT RIIHIMÄEN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty 9.12.2013 Voimaantulo 1.1.2014 1 luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kaupungin johtosäännöt 2 luku Kokousmenettely

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Hallintosääntö. Nro 301

Lapuan kaupunki. Hallintosääntö. Nro 301 Lapuan kaupunki Hallintosääntö Nro 301 Hyväksytty Kv 7.6.2010 6 Voimaantulo 1.8.2010 Muutettu 14.1.2013 9, 1.1.2013 alkaen Sisällysluettelo Sivu 1. luku Yleiset määräykset 1 2. luku Kokousmenettely 1 3.

Lisätiedot

Hyväksytty: maakuntahallitus 17.10.2001 maakuntavaltuusto 21.11.2001 Voimaantulo: 1.1.2002

Hyväksytty: maakuntahallitus 17.10.2001 maakuntavaltuusto 21.11.2001 Voimaantulo: 1.1.2002 ETELÄ-KARJALAN LIITTO HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: maakuntahallitus 17.10.2001 maakuntavaltuusto 21.11.2001 Voimaantulo: 1.1.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 17.6.2013 Voimaantulopäivä 1.8.2013 I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kaupungin johtosäännöt Hallintosäännössä määrätään

Lisätiedot

Liite 6 Valtuusto 12.12.2014 ULVILAN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty:

Liite 6 Valtuusto 12.12.2014 ULVILAN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: ULVILAN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Voimaantulo: 1.1.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU.. 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 1 HALLINTOSÄÄNNÖN SOVELTAMINEN JA KAUPUNGIN JOHTOSÄÄNNÖT. 1 2. LUKU 1 KOKOUSMENETTELY....

Lisätiedot

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA 1.2 HALLINTOSÄÄNTÖ Valtuuston 12. päivänä marraskuuta 2008/23 hyväksymä ja valtuuston 11. päivänä marraskuuta 2013/38 tarkastama I LUKU YLEISET

Lisätiedot

1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 KOKKOLAN KAUPUNKI HALLINTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 24.9.2012 Voimassa 1.1.2013 alkaen 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kaupungin johtosäännöt Valtuuston tehtävät

Lisätiedot

Ylivieskan kaupunki HALLINTOSÄÄNTÖ 1

Ylivieskan kaupunki HALLINTOSÄÄNTÖ 1 Ylivieskan kaupunki HALLINTOSÄÄNTÖ 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI Hallintosääntö Voimaantulo Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 9.11.2004 78 1.11.2004 Kaupunginvaltuusto on muuttanut 26.3.2007 21 1.4.2007 1 luku

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

1 Hallintosäännön soveltaminen ja kuntayhtymän johtosäännöt

1 Hallintosäännön soveltaminen ja kuntayhtymän johtosäännöt PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty 17.6.2013 Voimaantulo 1.8.2013 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kuntayhtymän johtosäännöt Hallintosäännössä määrätään kuntayhtymän

Lisätiedot

Alajärven kaupunki. Alajärven kaupungin hallintosääntö. Hallintosääntö. 1. luku. Yleiset määräykset

Alajärven kaupunki. Alajärven kaupungin hallintosääntö. Hallintosääntö. 1. luku. Yleiset määräykset Alajärven kaupunki Kvalt 29.10.2012 70 Hallintosääntö Voimaantulo 1.11.2012 1 Alajärven kaupungin hallintosääntö 1. luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kaupungin johtosäännöt 2. luku

Lisätiedot

Hallintosääntö 1 (13) Yhtymähallitus 15.12.2014 268. Käsittely Yhtymähallitus 15.12.2014 268 Voimaantulo 1.1.2015

Hallintosääntö 1 (13) Yhtymähallitus 15.12.2014 268. Käsittely Yhtymähallitus 15.12.2014 268 Voimaantulo 1.1.2015 1 (13) Käsittely Voimaantulo 1.1.2015 Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän hallintosääntö 1 luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kuntayhtymän johtosäännöt Hallintosäännössä

Lisätiedot

Hyväksytty 19.6.1995, voimaan 1.7.1995 Muutettu 9.12.1996, 29.1.2001, 24.1.2005, 31.5.2010, 27.1.2014, 28.4.2014, 1.12.2014 voimaan 8.1.

Hyväksytty 19.6.1995, voimaan 1.7.1995 Muutettu 9.12.1996, 29.1.2001, 24.1.2005, 31.5.2010, 27.1.2014, 28.4.2014, 1.12.2014 voimaan 8.1. - 1 - hallintosääntö Hyväksytty 19.6.1995, voimaan 1.7.1995 Muutettu 9.12.1996, 29.1.2001, 24.1.2005, 31.5.2010, 27.1.2014, 28.4.2014, 1.12.2014 voimaan 8.1.2015 EURAJOEN KUNTA HALLINTOSÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET

Lisätiedot

7.1.2014 HALLINTOSÄÄNTÖ

7.1.2014 HALLINTOSÄÄNTÖ 7.1.2014 HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kunnan johtosäännöt 2 LUKU KOKOUSMENETTELY 2 Luvun määräysten soveltaminen 3 Kokousaika

Lisätiedot

1. luku Yleiset määräykset

1. luku Yleiset määräykset Nykyinen versio KAINUUN MAAKUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ 1. luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön määräysten sisältö ja soveltaminen Tässä hallintosäännössä määrätään maakunnan päätöksenteko- ja kokous-menettelystä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 8. Kotkan kaupungin. HALLINTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 14.11.2011, tulee voimaan 1.1.2012) 1 LUKU. Yleiset määräykset

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 8. Kotkan kaupungin. HALLINTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 14.11.2011, tulee voimaan 1.1.2012) 1 LUKU. Yleiset määräykset Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 8 HALLINTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 14.11.2011, tulee voimaan 1.1.2012) 1 LUKU Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kaupungin johtosäännöt

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KAMPUSKIINTEISTÖT KUNTAYHTYMÄ (aik. Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä) HALLINTOSÄÄNTÖ

ETELÄ-SAVON KAMPUSKIINTEISTÖT KUNTAYHTYMÄ (aik. Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä) HALLINTOSÄÄNTÖ 1 (13) ETELÄ-SAVON KAMPUSKIINTEISTÖT KUNTAYHTYMÄ (aik. Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä) HALLINTOSÄÄNTÖ Voimaantulo 1.1.2015 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA HALLINTOSÄÄNTÖ. Nakkilan kunta Voimaantulo 1.1.2013 Voimaantulo 1.6.2014 valtuusto 7.4.2014/10, muutos 24 :ään.

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA HALLINTOSÄÄNTÖ. Nakkilan kunta Voimaantulo 1.1.2013 Voimaantulo 1.6.2014 valtuusto 7.4.2014/10, muutos 24 :ään. KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA HALLINTOSÄÄNTÖ Nakkilan kunta Voimaantulo 1.1.2013 Voimaantulo 1.6.2014 valtuusto 7.4.2014/10, muutos 24 :ään. SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET...2 1 HALLINTOSÄÄNNÖN

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ 1 Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kunnan johtosäännöt 3 2 Edelleendelegointi..... 3 LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO 3 Luottamushenkilöorganisaatio

Lisätiedot

SIMON KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ

SIMON KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ 1 SIMON KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.6.2011 Voimaan 1.7.2011 2 Sisällysluettelo 1 luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kunnan johtosäännöt 4 2 Kunnan toiminta-ajatus

Lisätiedot

Sisällys ETELÄ-KARJALAN LIITTO. Hyväksytty: maakuntahallitus 26.5.2014 maakuntavaltuusto 16.6.2014 Voimaantulo: 1.7.2014 HALLINTOSÄÄNTÖ

Sisällys ETELÄ-KARJALAN LIITTO. Hyväksytty: maakuntahallitus 26.5.2014 maakuntavaltuusto 16.6.2014 Voimaantulo: 1.7.2014 HALLINTOSÄÄNTÖ ETELÄ-KARJALAN LIITTO HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: maakuntahallitus 26.5.2014 maakuntavaltuusto 16.6.2014 Voimaantulo: 1.7.2014 Sisällys 1. luku... 3 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 1 Hallintosäännön soveltaminen

Lisätiedot

1 Hallintosääntö ja muut johtosäännöt Hallintosäännössä määrätään sen lisäksi, mitä on määrätty kuntayhtymän perussopimuksessa,

1 Hallintosääntö ja muut johtosäännöt Hallintosäännössä määrätään sen lisäksi, mitä on määrätty kuntayhtymän perussopimuksessa, HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄN HALLINTOSÄÄNTÖ Yhtymäkokouksen hyväksymä 17 päivänä marraskuuta 2015 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosääntö ja muut johtosäännöt Hallintosäännössä määrätään

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt 1. LUKU TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT 2. LUKU ORGANISAATIO 1 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

VARKAUDEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA VARKAUDEN KAUPUNKI H A L L I N T O S Ä Ä N T Ö

VARKAUDEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA VARKAUDEN KAUPUNKI H A L L I N T O S Ä Ä N T Ö VARKAUDEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA VARKAUDEN KAUPUNKI H A L L I N T O S Ä Ä N T Ö VARKAUDEN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ 1. L U K U Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kaupungin johtosäännöt

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto

Etelä-Savon maakuntaliitto HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: maakuntavaltuusto 29.11.2010 184 Sisällysluettelo 1. luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja maakuntaliiton johtosäännöt 2. luku Maakuntavaltuuston ja -hallituksen

Lisätiedot

KEMINMAAN KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ

KEMINMAAN KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ LIITE 130 Kunnanhallitus 19/07.12.2010 444 Valtuusto hyväksynyt xx.x.2010 43 KEMINMAAN KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ 1 LUKU YLEIS ET MÄÄRÄYKS ET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kunnan johtosäännöt 2 Kunnan toiminta-ajatus

Lisätiedot

Hyväksytty 19.12.2001 (muutos KV 25.9.2002 33 muutos KV 26.11.2003 62) Voimaantulo 01.01.2002

Hyväksytty 19.12.2001 (muutos KV 25.9.2002 33 muutos KV 26.11.2003 62) Voimaantulo 01.01.2002 1 HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty 19.12.2001 (muutos KV 25.9.2002 33 muutos KV 26.11.2003 62) Voimaantulo 01.01.2002 I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltaminen Tässä säännössä määrätään Parkanon kaupungin hallinnosta.

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNKI KIURUVEDEN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ

KIURUVEDEN KAUPUNKI KIURUVEDEN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ 1 KIURUVEDEN KAUPUNKI KIURUVEDEN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa 31 päivä lokakuuta 2011 57, 3. luvun muutos kvalt 20.5.2013 52 ja 53. 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ. Liite nro 3

HALLINTOSÄÄNTÖ. Liite nro 3 HALLINTOÄÄNTÖ Liite nro 3 Hyväksytty 17.12.2007 IÄLLYLUETTELO: 1 LUKU YLEIET MÄÄRÄYKET 1 ' Hallintosäännön soveltaminen ja kunnan johtosäännöt 2 LUKU KOKOUMENETTELY 2 ' Luvun määräysten soveltaminen 3

Lisätiedot

VAASAN SAIRAANHOITOPIIRIN HALLINTOSÄÄNTÖ 1. LUKU VAASAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS SEKÄ HALLINNON JA TEHTÄVIEN YLEISKUVAUS

VAASAN SAIRAANHOITOPIIRIN HALLINTOSÄÄNTÖ 1. LUKU VAASAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS SEKÄ HALLINNON JA TEHTÄVIEN YLEISKUVAUS 1 (10) VAASAN SAIRAANHOITOPIIRIN HALLINTOSÄÄNTÖ 1. LUKU VAASAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS SEKÄ HALLINNON JA TEHTÄVIEN YLEISKUVAUS 1 Sairaanhoitopiirin toiminta-ajatus Vaasan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ KOKEMÄEN KAUPUNKI. Hyväksytty KV 1.11.2004 51 KV 19.12.2005 66, muutos. Voimaantulo 1.11.2004 1.1.2006, muutos

HALLINTOSÄÄNTÖ KOKEMÄEN KAUPUNKI. Hyväksytty KV 1.11.2004 51 KV 19.12.2005 66, muutos. Voimaantulo 1.11.2004 1.1.2006, muutos KOKEMÄEN KAUPUNKI HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty KV 1.11.2004 51 KV 19.12.2005 66, muutos Voimaantulo 1.11.2004 1.1.2006, muutos I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kaupungin johtosäännöt

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA VESILAHDEN KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: 25.11.2013 / 86 Voimaantulo: 01.01.2014 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

VESILAHDEN KUNTA VESILAHDEN KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: 25.11.2013 / 86 Voimaantulo: 01.01.2014 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 VESILAHDEN KUNTA VESILAHDEN KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 25.11.2013 / 86 Voimaantulo: 01.01.2014 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kunnan johtosäännöt Hallintosäännössä

Lisätiedot

SYSMÄN KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ

SYSMÄN KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ SYSMÄN KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ Kunnanvaltuusto hyväksynyt 15.11.2010 Voimaantulo 01.01.2011 2 SYSMÄN KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty 15.11.2010 Voimaantulo 01.01.2011 Sisällysluettelo sivu 1 luku Yleiset

Lisätiedot

Hämeen liitto Maakuntahallitus esityslista 3/2013 15.04.2013

Hämeen liitto Maakuntahallitus esityslista 3/2013 15.04.2013 Hämeen liitto Maakuntahallitus esityslista 3/2013 15.04.2013 Kokoustiedot... 1 46 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 2 47 Pöytäkirjan tarkastajien valinta... 3 48 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen...

Lisätiedot

1 HALLINTOSÄÄNNÖN SOVELTAMINEN JA KUNNAN JOHTOSÄÄNNÖT 2 EDELLEENDELEGOINTI

1 HALLINTOSÄÄNNÖN SOVELTAMINEN JA KUNNAN JOHTOSÄÄNNÖT 2 EDELLEENDELEGOINTI KH 9.2.2015 26 LIITE 12 YPÄJÄN KUNTA muutokset punaisella HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: kunnanvaltuusto Voimaantulo: 1.1.2015 SISÄLTÖ 1. luku KUNNAN TOIMINTAA OHJAAVAT SÄÄNNÖT 1 HALLINTOSÄÄNNÖN SOVELTAMINEN

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.11.2013 97 1. luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kaupungin johtosäännöt Tässä hallintosäännössä määrätään kaupungin

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ

ALAVIESKAN KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ ALAVIESKAN KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ Valtuuston 18.10.2010 hyväksymä Voimaantulo 19.10.2010 Tämä hallintosääntö kumoaa valtuuston 17.3.2009 hyväksymän hallintosäännön 2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori. 1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 23.05.2014

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 23.05.2014 Tarkastuslautakunta PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 3/2014 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30 Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO Jäsen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 28.1.2013 33. Voimaantulo: 1.2.2013 I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kunnan johtosäännöt Hallintosäännössä

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA HALLINTOSÄÄNTÖ. 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 HALLINTOSÄÄNNÖN SOVELTAMINEN JA KUNNAN JOHTOSÄÄNNÖT

ILMAJOEN KUNTA HALLINTOSÄÄNTÖ. 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 HALLINTOSÄÄNNÖN SOVELTAMINEN JA KUNNAN JOHTOSÄÄNNÖT 1 ILMAJOEN KUNTA HALLINTOSÄÄNTÖ Kunnanvaltuusto hyväksynyt 17.12.2010 - Tulee voimaan 1.1.2011 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 HALLINTOSÄÄNNÖN SOVELTAMINEN JA KUNNAN JOHTOSÄÄNNÖT Hallintosäännössä määrätään

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 Tarkastuslautakunta 2013-2016. AIKA 29.4.2014 klo 15.00 15.55. Kunnanviraston kokoushuone

MYRSKYLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 Tarkastuslautakunta 2013-2016. AIKA 29.4.2014 klo 15.00 15.55. Kunnanviraston kokoushuone AIKA 29.4.2014 klo 15.00 15.55 Paikka Osallistujat: Kunnanviraston kokoushuone Sirkku Uljas, puheenjohtaja vpj. Mäenpää Jonna (poissa), tilalla varajäsen Jari Rantanen Yngve Bergman, jäsen Markku Fabritius,

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015 TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ke 29.4.2015 klo 14.00 16.54 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

1. luku. Yleiset määräykset

1. luku. Yleiset määräykset 1 HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty maakuntavaltuustossa 1.12.2010 1. Luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kuntayhtymän johtosäännöt Keski-Pohjanmaan liitto on kuntalain tarkoittama kuntayhtymä.

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ 1 (17)

HALLINTOSÄÄNTÖ 1 (17) HALLINTOSÄÄNTÖ 1 (17) 2 (17) Sisältö 1 luku Yleiset määräykset... 4 1 Hallintosäännön soveltaminen ja Uudenmaan liiton muut säännöt... 4 2 luku Uudenmaan liiton hallinnon järjestäminen... 4 2 Luottamushenkilöorganisaatio...

Lisätiedot

Kokouskäytännöistä. 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri

Kokouskäytännöistä. 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri Kokouskäytännöistä 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri Kokousmenettelyt Tavoitteena yhdenmukaiset menettelyt toimielimissä Käsitellään toimielimen ensimmäisessä kokouksessa Päätetään

Lisätiedot

Hyväksytty maakuntavaltuustossa 8.11.2013 siten, että hyväksytty hallintosääntö astuu voimaan 1.1.2014.

Hyväksytty maakuntavaltuustossa 8.11.2013 siten, että hyväksytty hallintosääntö astuu voimaan 1.1.2014. KESKI-SUOMEN LIITTO KUNTAYHTYMÄ HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty maakuntavaltuustossa 8.11.2013 siten, että hyväksytty hallintosääntö astuu voimaan 1.1.2014. Sisällysluettelo 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän HALLINTOSÄÄNTÖ. 1.6.2014 alkaen

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän HALLINTOSÄÄNTÖ. 1.6.2014 alkaen ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän HALLINTOSÄÄNTÖ 1.6.2014 alkaen 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Toiminta-ajatus 1 Sen lisäksi mitä laeissa, asetuksissa,

Lisätiedot

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on 1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

3 Valtuuskunta Valtuuskunnan tehtävistä säädetään kunnallisen eläkelain 138 :ssä.

3 Valtuuskunta Valtuuskunnan tehtävistä säädetään kunnallisen eläkelain 138 :ssä. 1 (5) Kevan johtosääntö Valtuuskunnan 13.3.2014 hyväksymä, voimaan 13.5.2014 I YLEISTÄ 1 Soveltaminen Tässä johtosäännössä annetaan kunnallisen eläkelain 168 :ssä tarkoitetut määräykset Keva-nimisen kunnallisen

Lisätiedot

Ylöjärven kaupungin henkilöstösääntö

Ylöjärven kaupungin henkilöstösääntö 1 (6) Ylöjärven kaupunki Ylöjärven kaupungin henkilöstösääntö Voimaantulo 01.01.2015 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt x.x.2014 1 Henkilöstösäännön soveltaminen Henkilöstösäännössä määrätään päätöksenteosta

Lisätiedot

Konsernihallitus päättää konsernin tulosaluejaosta.

Konsernihallitus päättää konsernin tulosaluejaosta. 1 (13) 20.1.2014 Dnro 2/00.01.01/2010 Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän hallintosääntö Käsitelty konsernihallituksessa 20.1.2014 6 1 luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 14.02.2014 klo 09.00-13.40. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 14.02.2014

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 14.02.2014 klo 09.00-13.40. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 14.02.2014 Tarkastuslautakunta PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 1/2014 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET Perjantai 14.02.2014 klo 09.00-13.40 Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO Jäsen

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

LAIHIAN KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ

LAIHIAN KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ 1 (12) LAIHIAN KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kunnan johtosäännöt Hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset kunnan hallinto- ja päätöksentekomenettelystä.

Lisätiedot

LOHJA (958/01/003/01) 828/01/003/05 HALLINTOSÄÄNTÖ

LOHJA (958/01/003/01) 828/01/003/05 HALLINTOSÄÄNTÖ 1 LOHJA (958/01/003/01) 828/01/003/05 HALLINTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 24.9.2003 ' 83 Voimassa 1.1.2004 alkaen Muutettu kaupunginvaltuusto 8.11.2006 81: lisäys 15 kohta 16 ja muutettu 38 Voimassa 9.11.2006

Lisätiedot

Hallintosääntö 1(13) Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 98 tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 9.12.2013, 164 1, 33, 34, 35 Voimaan 1.1.

Hallintosääntö 1(13) Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 98 tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 9.12.2013, 164 1, 33, 34, 35 Voimaan 1.1. Hallintosääntö 1(13) KEMIN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 98 tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 9.12.2013, 164 1, 33, 34, 35 Voimaan 1.1.2014 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI Ylivieskan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 25.9.2012 64 Voimaantulopäivä 1.11.2012 I LUKU JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOKSEN YLEISET PERUSTEET

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Tarkastuslautakunta 2.3.2010 nro 1/2010

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Tarkastuslautakunta 2.3.2010 nro 1/2010 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) KOKOUSAIKA Tiistai 2.3.2010 kello 9.00 13.00 KOKOUSPAIKKA Kuhmon kaupungintalo Kaupunginhallituksen kokoushuone, Joki 88900 KUHMO SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

NRO 3/2014. 19 Kunnan talousarvion 2014 toteutuminen ja kunnanjohtajan ajankohtaiskatsaus

NRO 3/2014. 19 Kunnan talousarvion 2014 toteutuminen ja kunnanjohtajan ajankohtaiskatsaus ASIALISTA NRO 3/2014 Kokousaika 14.11.2014 klo 10 13.22 Kokouspaikka Utsjoen kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone Asialista ja asian pykälä: 17 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä esityslistan

Lisätiedot

LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallintosääntö 1 (16) 28.11.2013. Hallitus 11.11.2013 151 Valtuusto 28.11.2013 28

LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallintosääntö 1 (16) 28.11.2013. Hallitus 11.11.2013 151 Valtuusto 28.11.2013 28 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallintosääntö 1 (16) Hallitus 11.11.2013 151 Valtuusto 28 Hallintosääntö 1.1.2014 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallintosääntö 2 (16) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 137 Kunnanhallitus 14.4.2014

LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 137 Kunnanhallitus 14.4.2014 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 137 Kokousaika 14.4.2014 klo 17.00 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 86 87 88 89 90 91 92 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

K A L A J O E N K A U P U N G I N H A L L I N T O S Ä Ä N T Ö HYVÄKSYTTY: Yhteistoimintaelin: 19.4.2010 Hallitus: 19.4.2010 Valtuusto: 27.4.

K A L A J O E N K A U P U N G I N H A L L I N T O S Ä Ä N T Ö HYVÄKSYTTY: Yhteistoimintaelin: 19.4.2010 Hallitus: 19.4.2010 Valtuusto: 27.4. Hallintosääntö K A L A J O E N K A U P U N G I N H A L L I N T O S Ä Ä N T Ö HYVÄKSYTTY: Yhteistoimintaelin: 19.4.2010 Hallitus: 19.4.2010 Valtuusto: 27.4.2010 MUUTETTU: Valtuusto 27.9.2011 Valtuusto 26.2.2013

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

3 Malmin terveydenhuoltoalueen hallinnon ja tehtävien yleinen kuvaus

3 Malmin terveydenhuoltoalueen hallinnon ja tehtävien yleinen kuvaus 1 (1 4) KÄÄNNÖS MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY:N HALLINTOSÄÄNTÖ Vahvistettu: kuntayhtymävaltuusto 26.5.2004, 9 Muutettu: kuntayhtymäkokous 21.9.2004, 6 1 LUKU Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI HALLINTOSÄÄNTÖ

PAIMION KAUPUNKI HALLINTOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.12.2010 85 Voimaantulo 1.1.2011 Muutokset päivitetty kaupunginvaltuuston päätösten mukaisesti: - Kvalt 16.06.2011 43 - Kvalt 15.12.2011

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 37. Otsikko Sivu 29 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 39 30 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 40

VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 37. Otsikko Sivu 29 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 39 30 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 40 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 37 Hyvinvointilautakunta 08.06.2015 AIKA 8.6.2015 klo 18:00 18.34 PAIKKA Kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 29 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN

Lisätiedot

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä. Hallintosääntö 1.1.2007

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä. Hallintosääntö 1.1.2007 Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Hallintosääntö 1.1.2007 Työvaliokunta 12.01.2007 Yhtymähallitus 28.02.2007 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 luku... 3 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kuntayhtymän

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 16.01.2015 klo 09.00-12.35. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 16.01.2015 klo 09.00-12.35. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO Tarkastuslautakunta PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 1/2015 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET Perjantai 16.01.2015 klo 09.00-12.35 Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO Jäsen

Lisätiedot

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS Johtosääntö Sipoon kunta Sisällys 1 Liikelaitoksen nimi... 2 2 Liikelaitoksen toimiala... 2 3 Johtokunnan kokoonpano... 2 4 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 2 5 Esittely...

Lisätiedot

Kaupunginvaltuuston kokousmenettelystä on määrätty kaupunginvaltuuston työjärjestyksessä.

Kaupunginvaltuuston kokousmenettelystä on määrätty kaupunginvaltuuston työjärjestyksessä. VANTAAN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 27. päivänä tammikuuta 2014 hyväksymä. Voimassa 1.2.2014 alkaen. 1 Soveltamisala Tämän hallintosäännön määräyksiä sovelletaan kaupungin muiden toimielinten

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 Tarkastuslautakunta 2013 2016 PÖYTÄKIRJA 3/2014 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 25.4.2014 klo 9.00 13.05 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Myllykoski Satu puheenjohtaja Naakka

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ

KAARINAN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 1.12.2008 Kaupunginvaltuusto 23.2.2009 Kaupunginhallitus 20.4.2009 Kaupunginvaltuusto 27.4.2009 Kaupunginvaltuusto 14.12.2009 Kaupunginvaltuusto 27.8.2012 Kaupunginvaltuusto 21.1.2013

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ

PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNNAN TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty Kunnanvaltuusto 5.4.2006, 17 Voimaantulo 1.5.2006 SISÄLLYSLUETTELO I Luku: Yleisiä määräyksiä 1 Soveltamisala 2 2 Taloudellisuus

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä HALLINTOSÄÄNTÖ

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä HALLINTOSÄÄNTÖ Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä HALLINTOSÄÄNTÖ Yhtymähallitus 18.12.2012 Pyhäjoen kunnanvaltuusto 23.01.2013 Raahen kaupunginvaltuusto 25.02.2013 Siikajoen kunnanvaltuusto 27.02.2013 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

KV 23.6.2014 48 LUte 6E 1(13)

KV 23.6.2014 48 LUte 6E 1(13) KV 23.6.2014 48 LUte 6E 1(13) HALLINTOSÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET MAARÄYKSET 1 Halilutosäännön soveltaminen ja kunnan johtosäännöt Hallintosäännössä määrätään kaupungin päätöksenteko- ja kokousmenettelystä.

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 6/2015 42. Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kh Piällysmies. Otsikko Sivu

Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 6/2015 42. Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kh Piällysmies. Otsikko Sivu Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 6/2015 42 Tarkastuslautakunta Kokousaika 16.12.2015 kello 15:00-18:00 Kokouspaikka Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kh Piällysmies Asialista: Otsikko

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Hallintosääntö

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Hallintosääntö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hallintosääntö Hallintosääntö, voimassa 1.1.2009 alkaen - valtuusto 26.11.2008 Hallintosäännön muutos 34:n osalta - hallitus 5.2.2010 22 - valtuusto

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 26.4.2010 klo 9.00 14.15 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Ukkola Marja puheenjohtaja Tuomi Vilho varapuheenjohtaja Nummela Ritva varajäsen Laukkanen

Lisätiedot

KANNUKSEN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ

KANNUKSEN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ KANNUKSEN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 9.12.2008 61 (muutokset 4 ja 39 kv. 18.2.2010, 3 ja 35 kv. 17.2.2011, 4 ja 35 11.4.2012, 31 ja 46 13.10.2014, 3 kv. 2.11.2015) Voimaantulo:

Lisätiedot

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymä Yhtymähallitus 21.4.2016 30 liite 7 Yhtymäkokous 19.5.2016 12 liite 12 Sisältö 1 Yleistä... 3 1 Henkilöstösäännön soveltaminen... 3 2 Viran ja työsopimussuhteisen

Lisätiedot

Vaalipäällikkö ja muu henkilöstö

Vaalipäällikkö ja muu henkilöstö Keskusvaalilautakunta 50 6.09.205 Keskusvaalilautakunta ja kunnan henkilöstö vaalikaudella 203-207 796/00.00.00.00/205 Keskusvaalilautakunta 50 Seuraavat vaalit ovat kuntavaalit 9.4.207. Vaalikaudella

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän HALLINTOSÄÄNTÖ 1.1.2011

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän HALLINTOSÄÄNTÖ 1.1.2011 Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän HALLINTOSÄÄNTÖ 1.1.2011 Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2/25 Sisältö 1. Luku Yleiset määräykset... 4 1 Perustehtävä... 4 2 Hallintosäännön määräysten

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA HALLINTOSÄÄNTÖ. Kunnanhallitus 4.12.2012 Kunnanvaltuusto 18.12.2012

MERIJÄRVEN KUNTA HALLINTOSÄÄNTÖ. Kunnanhallitus 4.12.2012 Kunnanvaltuusto 18.12.2012 1 MERIJÄRVEN KUNTA HALLINTOSÄÄNTÖ Kunnanhallitus 4.12.2012 Kunnanvaltuusto 18.12.2012 2 Kunnanvaltuuston 18.12.2012 39 hyväksymä Voimaantulo 1.1.2013 Tämä hallintosääntö kumoaa valtuuston 26.6.2007 hyväksymän

Lisätiedot

Muutokset koskien talousjohtajaa tulevat voimaan 1.3.2016 alkaen.

Muutokset koskien talousjohtajaa tulevat voimaan 1.3.2016 alkaen. KOLARIN KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty 2007-08-29 54 Kunnanvaltuusto Korjattu 2007-08-29 54 Kunnanvaltuusto Korjattu 2009-01-20 8 Kunnanvaltuusto Korjattu 2010-04-07 21 Kunnanvaltuusto Korjattu 2010-11-15

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö

Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö Valtuusto hyväksynyt 18.2.2013 22, muutokset 26.10.2015 107 Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö I LUKU SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN

Lisätiedot

Toimintasääntö. Hyväksytty Savonia-ammattikorkeakoulun hallituksessa 24.3.2010 (6 )

Toimintasääntö. Hyväksytty Savonia-ammattikorkeakoulun hallituksessa 24.3.2010 (6 ) Toimintasääntö Hyväksytty Savonia-ammattikorkeakoulun hallituksessa (6 ) Toimintasääntö 1 / 14 Sisällys 1 Toimintasäännön soveltaminen ja ammattikorkeakoulua koskevat muut säännöt... 2 2 Ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.10.2013 118 Voimaan 1.1.2014 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimiala... 2 II LUKU... 2 2 Johtokunta... 2 III LUKU...

Lisätiedot