kilpailuetu VASTUULLINEN TAPA TOIMIA ON Tiina Peipon työpäivä vie LUKEN PÄÄJOHTAJA MARI WALLS: JOHDA PERHE- 12 YSTÄVÄLLISESTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kilpailuetu VASTUULLINEN TAPA TOIMIA ON 18 24 Tiina Peipon työpäivä vie LUKEN PÄÄJOHTAJA MARI WALLS: JOHDA PERHE- 12 YSTÄVÄLLISESTI"

Transkriptio

1 Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 2/ LUKEN PÄÄJOHTAJA MARI WALLS: VASTUULLINEN TAPA TOIMIA ON kilpailuetu NÄIN KÄYTÄT TOHTORIA JOHDA PERHE- TYÖPÄIVÄ 12 YSTÄVÄLLISESTI Suomessa ei ole yhtään Tiina Peipon työpäivä vie Työaikajoustot lisäävät turhaa tohtoria. kokouksesta kuusikkoon. työhyvinvointia.

2 Pääkirjoitus Ahti Paavonen Puheenjohtaja, Metsänhoitajaliitto sisältö Työelämä vaatii yhä enemmän Työelämä muuttuu jatkuvasti sekä kiireisemmäksi että vaativammaksi. Monet toteutetut muutokset sekä yhtiöiden toiminnassa että yksityistalouden ja valtion organisaatioissa ovat vähentäneet toimihenkilöiden määrää. Muutosta ovat edeltäneet yt-neuvottelut. Muutamat pääsevät eläkkeelle tai eläkeputkeen, mutta useille on edessä lopputili ja työttömyys. Uuden työpaikan etsiminen voi olla pitkä prosessi. Työnantajille tuntuvat kelpaavan vain parhaassa työiässä olevat henkilöt, joilla on monipuolinen koulutus ja vankka työkokemus. Ne, joiden työpaikka on muutoksissa säilynyt, ovat joutuneet entistä kovemman työpaineen alle. Työtehtävät ja -välineet muuttuvat nopealla syklillä. Osaamista on päivitettävä ja uutta on opittava. Tietenkin tämä tuo myös positiivisia haasteita. Uuden oppiminen on palkitsevaa. Toisille taas voi aiheutua voimakasta stressiä tilanteesta. Useimmat työnantajat kuitenkin myös satsaavat henkilöstön hyvinvointiin pitääkseen yllä hyvää työkuntoa ja motivaatiota. Näin matalasuhdanteen aikana myös edunvalvonnan merkitys entisestään korostuu. Yt-tilanteissa ei aina noudateta lakeja ja työehtosopimusten määräyksiä viimeistä piirtoa myöten. Liiton toimihenkilöiden työkuorma kasvaa. Normaali työaika ei tahdo riittää ja venymistä vaaditaan, jotta jäsenet saavat tarvitsemansa tuen. Myös liiton talous joutuu koville jatkuvasti kasvavien työttömyyskassamaksujen seurauksena. Lisäksi Metsänhoitajaliitossa on jouduttu etsimään ratkaisuja talouttamme rasittaviin toimitilajärjestelyihin. Olemme pieni akavalainen liitto. Luonnonvara-alalla toimii myös muita samantyyppisiä liittoja. Kaikki liitot ovat kokeneet nykykehityksen hyvin haastavaksi. Edunvalvonta vaatii lisää voimaa, jotta työelämän myrskyissä oleville jäsenille pystytään tarjoamaan kilpailukykyiset palvelut. Jäsenmääräämme on useita vuosia yritetty kasvattaa. Ansiokasta opiskelijatyötä tehdään. Kuitenkaan tulokset eivät ole kovin lupaavia. Meidän on arvioitava edunvalvonnan tehostamisen vaihtoehdot objektiivisesti tehokkuuden näkökulmasta. Luonnonvara-ala on yhdistymässä ja muotoutumassa laajemmaksi kokonaisuudeksi. Olisiko yhteistyöllä saatavissa kustannussäästöjä ja lisää vaikuttavuutta? Esimerkit muualta ovat rohkaisevia TÄSSÄ NUMEROSSA 6 PÄÄJOHTAJA MARI WALLS HALUAA LUONNONVARAKESKUKSEN MAAILMANKARTALLE Tavoitteena on synnyttää menestyviä tutkimus konsortioita ja kestävää kasvua tukevia ratkaisuja. 11 UUDISTETTU YHDENVERTAISUUSLAKI ANTAA AIEMPAA PAREMMAN SUOJAN SYRJINNÄLTÄ Yhdenvertaisuussuunnitelma tulee olla laadittuna vuoden 2017 alkuun mennessä. 20 VAKIOPALSTAT 4 LIITTOPALSTA Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 22 OPISKELIJA Anna Jolkkonen esittäytyy 23 METSÄNHENKI Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen Merja Simonen 24 INGIMAGE 65. VUOSIKERTA ISSN JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUS Päätoimittaja Johanna Hristov OSOITE Salomonkatu 17 B, 10. krs Helsinki ILMESTYMISAJAT Viikot 10, 22, 39, 50 TILAUSHINTA 35 kotimaassa OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy KANNEN KUVA Veikko Somerpuro, kuvassa Mari Walls KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. PEFC/ NÄIN KÄYTÄT TOHTORIA Tohtoreilla on monenlaisissa tehtävissä tarpeellista erityisosaamista 16 MUUTOKSET VALTIOSEKTORILLA NÄKYVÄT JÄSENTEN EPÄVARMUUTENA Työmarkkinatutkimuksen tuloksia 18 JOHDA PERHEYSTÄVÄLLISESTI Etätyöt ja muut työaikoihin liittyvät joustot lisäävät työhyvinvointia 20 TANSSILAVALLE VIE LIIKUNTA Romantiikallakin on yhä sijansa 28 AIVONI MINUN AJATTELEVI Virkeät ja hyvin ravitut aivot yltävät parempiin työsuorituksiin 24 TYÖPÄIVÄ Tiina Peipon työpäivä vie kokouksesta kuusikkoon 27 LAKIPALSTA Osakassopimuksella ennakoivuutta 30 KERRO LUSTOLLE Taivasalta taukomunaan 31 HENKILÖUUTISET 2 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

3 liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. KESÄISIÄ JÄSENETUJA Jäsenedut.fi palvelu tarjoaa Metsänhoitajaliiton jäsenille monipuolisesti erilaisia jäsenetuja. Jos et vielä ole rekisteröitynyt palvelun käyttäjäksi, tee se nyt heti osoitteessa Kesän aikana saat esim. Matkatoimisto Deturin kiertomatkoista alennusta jopa 400, alennuskoodi löytyy Jäsenedut.fi -palvelusta. Silmäasema puolestaan tarjoaa kaikki silmälasit -50 % ja aurinkolasit vahvuuksilla tai ilman -30 %. Tarjous on voimassa voimassa toukokuun alusta 18.6 asti. Kesäreissuihin kannattaa hyödyntää Jäsenetujen 2 alennus Puuhamaan, Visulahden, Tropiclandian, Wasalandian ja Vesipuisto Serenan sisäänpääsystä tai rannekkeesta, max. 5 alennusta / jäsenkortti. Kodin1.com verkkokauppa ja NetAnttila.com tarjoavat 10 alennus yli 100 ostoksesta, myös alennetuista tuotteista. Tarjous voimassa asti. Tarjoukset saat liiton jäsenkortilla, jossa on Jäsenedut.fi logo, jollei verkkopalvelussa ole toisin mainittu. Edukasta kesää kaikille! METSÄNHOITAJIEN GOLF-KILPAILUT Metsänhoitajien perinteiset Golf-kilpailut käydään Sea Golf Rönnäsin kentällä alkaen klo 9. Lisätietoa liiton verkkosivujen tapahtumissa sekä Lars Roswallilta (puh ). Toivotaan vilkasta osanottoa! YT-NEUVOTTELUIDEN LOPPUTULOS USEIN ARVATTAVISSA YTN selvitti yt-lain toimivuutta työpaikoilla Yhteistoimintaneuvotteluista on tullut näytelmää, jonka lopputulos on selvä. YTN:n teettämässä tutkimuksessa luottamusmiehet suhtautuvat yt-neuvotteluihin sitä kyynisemmin mitä pidempään he ovat luottamustoimessa olleet. Peräti 76 prosenttia luottamusmiehistä katsoi, että neuvottelujen lopputulos oli sovittu jo etukäteen. Työnantajista samaa mieltä oli 13 prosenttia. Monilla työpaikoilla konsernin johto on sanellut lopputuloksen valmiiksi, tutkimuksen tekijä VTM Heikki Uhmavaara toteaa. Luottamushenkilöistä 41 prosenttia totesi, että yt-neuvotteluissa etsittiin aidosti ratkaisua, työnantajista tätä mieltä oli 88 prosenttia. Väen vähentämisneuvotteluissa 13 prosenttia luottamusmiehistä piti vaikutusmahdollisuuksiaan hyvinä. Osuus kasvoi 58 prosenttiin, kun kyse oli töiden, työaikojen ja -tilojen järjestämisestä. Vain vajaassa puolessa työpaikoista yt-menettelyä on käytetty muuhun kuin henkilöstön leikkauksiin. Kyselyyn vastasi 448 YTN:n luottamusmiestä ja 67 työnantajan edustajaa. OSAPUOLILLE SAMAT TIEDOT Työntekijöiden edustajan tulisi saada käyttöönsä samat talousluvut ja muut taustamateriaalit, joihin työnantaja perustaa lomautus- tai irtisanomisesityksensä, esittää YTN. Siksi yt-laki pitäisi päivittää. Tutkimuksessa luottamusmiehet toivoivat enemmän aikaa vaikuttaa valmisteilla oleviin asioihin. YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari on samaa mieltä. Hän huomauttaa, että lainmukaisesta yt-neuvottelujen vähimmäisajasta on tullut maksimiaika. Porokari esittää muutettavaksi myös irtisanomisperustetta. Maininta taloudellisista tai tuotannollisista syistä tulisi muuttaa muotoon taloudellisista ja tuotannollisista syistä, hän vaatii. Syynä ovat voittoja tehneiden yritysten irtisanomiset, joita perustellaan tuotannollisilla syillä. Apurahansaajien eläketurva paranee kesäkuun alussa Apurahalla työskentelevä tutkija tai taiteilija voi pian mennä ansiotyöhön kesken apurahakauden. Lisäksi pieniä apurahoja voidaan yhdistää jo vahvistettuun eläkevakuutukseen. Apurahansaajien eläkevakuutuksia säätelevä maatalousyrittäjän eläkelaki muuttuu niin, että apurahansaaja voi keskeyttää apurahatyötä koskevan eläkevakuutuksensa ansiotyön vuoksi. Keskeyttäminen edellyttää, että apurahan myöntäjä antaa luvan pitää taukoa apurahatyöskentelystä. Uudistus on merkittävä, sillä tällä hetkellä eläkevakuutuksen voi keskeyttää vain terveyteen, perheeseen tai asevelvollisuuteen liittyvästä syystä. Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala on parannukseen tyytyväinen. Hän kuuluu apurahansaajien neuvottelukuntaan, joka on ollut mukana kehittämässä apurahansaajien sosiaaliturvaa. Monelle apurahatutkijalle avautuu tilaisuus esimerkiksi puolen vuoden sijaisuuteen. Se on tosi tärkeää työkokemuksen kannalta. Rantala ei usko, että apurahatyön keskeyttämisluvan hankkimisesta koituu tutkijoille ongelmia. On niin tyypillistä mennä välillä töihin, että uskoisin säätiöiden suhtautuvan myönteisesti. UUDISTUKSILLA OIKEA SUUNTA Taiteen alalla olisi toivottu, että apurahansaajien eläketurvaa olisi kehitetty rohkeammin. Nyt eläkelakiuudistuksesta hyötyvät lähinnä ne taiteilijat, joilla on tarvetta yhdistää apuraha- ja palkkatyötä. Edellisen sosiaaliturvauudistuksen jälkeen nämä ovat pieniä askelia eteenpäin. Koen, että uudistuksella korjataan lain valuvikoja, sanoo Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestön TAKUn hallituksen jäsen Pauli Rautiainen. Lakimuutoksen jälkeen eläkevakuutuksen voi panna tauolle, vaikka apurahalla työskentely olisi kestänyt alle neljä kuukautta. Nykyisen lain mukaan alle neljä kuukautta voimassa ollut vakuutus poistetaan takautuvasti. Tällä hetkellä pienet apurahat eivät kartuta eläketurvaa. Lakimuutos mahdollistaa myös sen, että vahvistettuun eläkevakuutukseen voidaan yhdistää samaan apurahatyöhön liittyviä lyhyitä tai euromääräisesti pieniä apurahoja. Ehtona on muun muassa, että uuden ja vanhan apurahan on myöntänyt sama taho. Yhdistämismahdollisuus koskee Eeva Rantalan mukaan melko pientä osaa apurahansaajista. Hän pitää kuitenkin muutosta tärkeänä, sillä asialla on yksilölle iso merkitys. TAKUn Rautiaisen mukaan eläketurvasta jäi korjaamatta vielä moni iso asia, kuten heikoimmassa asemassa olevien apurahansaajien liian alhainen eläkekertymä. TOIMISTON KESÄAUKIOLOAJAT Liiton toimisto on suljettuna henkilökunnan lomien vuoksi. Muistathan, että toimiston ollessa suljettuna voit ottaa mahdollisessa työsuhdeongelmassasi suoraan yhteyttä asianajotoimisto Kasasen ja Vuorisen puhelinnumeroon (09) Hyvää kesää kaikille! METSÄPÄIVÄT MARRASKUUSSA Metsäpäivät pidetään Helsingin messukeskuksessa. Metsäpäivien yhteydessä järjestetään myös Metsänhoitajaliiton Urafoorumi. Metsäpäivien aikana kokoon kutsuttavat kurssilounaat suositellaan järjestettäväksi perjantaina iltapäivällä. Julkaisemme kurssilounasilmoituksia syksyn Metsänhoitajassa sekä liiton verkkosivuilla. Lehteen tulevat tiedot lounaiden ajasta ja paikasta tulee toimittaa Metsänhoitajaliittoon Päivi Toivoselle viimeistään Koulutuskalenteri 2015 Koulutuskalenterin koulutuksiin voivat osallistua Luonnontieteiden Akateemisten Liiton, Metsänhoitajaliiton ja Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliiton jäsenet. Koulutuksiin ilmoittaudutaan viimeistään kuukautta ennen tilaisuutta kurssisihteerille: Eila Ruonala, eila. puh. (09) Koulutukset ovat jäsenille ilmaisia mutta peruuttamatta jätetystä poissaolosta peritään sakkomaksu. KASVUALAT PIILOTYÖPAIKAT klo Oulu Helsinki Kuopio TYÖHAASTATTELU webinaari Muutokset mahdollisia. Lisätietoa ja päivitetyt tiedot löytyvät Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta Birgitta Suorsa, UP Minna Kurvinen 4 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

4 Anitta Valtonen Anitta Valtonen ja Ingimage työntekijää Lukessa, Luonnonvarakeskus tähtää maailmankartalle Luonnonvarakeskus Luke keskittyy pääjohtaja Mari Wallsin johdolla uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Tavoite on saada luonnonvarojen parissa toimivat yliopistot, tutkimuslaitokset ja innovatiiviset yritykset toimimaan yhdessä niin, että syntyy uusia menestyviä tutkimuskonsortioita ja kestävää kasvua tukevia ratkaisuja. Walls toivoo, että Suomessa on hänen seitsenvuotisen toimikautensa päättyessä entistä enemmän yrityksiä, jotka näkevät, että vastuullinen tapa toimia on myös kilpailuetu. Luonnonvarakeskus Luke syntyi tämän vuoden alussa, kun neljä organisaatiota, Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tilastotoiminnot, liitettiin yhteen. Niillä kullakin on vankka oma historiansa. Yhdistymistä pehmensi se, että fuusio tapahtui suunnitelmallisesti kahden vuoden valmistelujakson kuluessa. Tänä aikana osa laitosten henkilöstöstä ehti jo tutustua toisiinsa ja suunnitella yhdessä uuden Luonnonvarakeskuksen toiminnan järjestämistä. Luken pääjohtajan virkaan valittiin filosofian tohtori ja professori Mari Walls. SUURI TUTKIMUSLAITOS Luke on Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos suurin on VTT, joka on vuoden alusta ollut osakeyhtiöpohjainen. Lukessa työskentelee noin 1700 henkeä kaikkiaan 40:llä paikkakunnalla. Päätoimipaikkoja on neljä: pääkaupunkiseutu (noin 450 työntekijää), 706 työtekijöistä on jukolaisia, 185 Metsänhoitajaliiton jäsentä, Metsänhoitajaliitto on Luken suurin jukolainen liitto, 40 eri paikkakunnalla. 6 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

5 Jokioinen (400), Joensuu (120) ja Oulu (120). Toistaiseksi henkilöstö työskentelee aiemmissa toimipisteissään, mutta kytkeytyy uusiin tiimeihin, jotka tukevat toimipaikkojen välistä yhteistyötä. Työt on määrä järjestää niin, että niitä voidaan soveltuvin osin hoitaa tavoitteellisesti myös mobiilisti ja etänä. Pääjohtaja Mari Wallsin työ on käynnistynyt vauhdilla. Kokouksia ja matkoja on riittänyt. Hän haluaa puolessa vuodessa saada toiminnan kunnolla käyntiin ja keskeiset lähtökohdat linjattua. Näin toimikautensa aluksi hän vierailee jokaisella Luke-paikkakunnalla Utsjoelta Rymättylään ja Kannuksesta Joensuuhun ja tutustuu kasvokkain koko henkilökuntaan. Jatkossa videokokouksista tulee osa arkea. Pääjohtajan huoneeseen onkin vastikään asennettu ajanmukaiset videoneuvottelulaitteet. Esimerkiksi kun johtoryhmän kokouksia on Viikistä käsin viikoittain, ja johtoryhmän sihteeri osallistuu kokouksiin videoyhteydellä Jokioisista ja osa johtoryhmäläisistä työtilanteen mukaan myös muista Luken toimipaikoista. Kansainvälisyys on olennainen osa Luken arkea. Merkittävä osa rahoituksestakin hankitaan ulkomaisista lähteistä. Luke on ajan hermolla. Vastaavaa organisaatiota rakennetaan parhaillaan Norjassa, Luke on ajan hermolla. Vastaavaa organisaatiota rakennetaan parhaillaan Norjassa ja Ruotsissa SLU hoitaa samalaista tehtäväkirjoa. Ruotsissa Sveriges Lantbruksuniversitet SLU hoitaa samanlaista tehtäväkirjoa, Ranskassa INRA on vahva tutkimuslaitos ja Hollannissa Waheningenin yliopistossa on niinikään vahvaa monialaista biotalouden osaamista. LUONNONVAROJEN KESTÄVÄÄN KÄYTTÖÖN Lukessa paneudutaan uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Maakuntavierailuilla olen huomannut, että luonnonvarojen kestävän käytön merkitys ymmärretään jo hyvin. Biotalouden kehittämisen yksi ulottuvuus on uuden elinkeinotoiminnan kehittyminen, mikä luo työmahdollisuuksia. On hyvin tärkeää, ettei pohjoinen arktinen alue olisi vain raakaaineresurssi, vaan myös ihmisten elinympäristö ja kotipaikka, Walls sanoo. Raaka-aineiden kestävän käytön ohella on otettava huomioon eri puolilla maata asuvat ja työskentelevät osaajat ja ammatti-ihmiset. Wallsin mielestä Suomessa pitäisi olla rohkeutta ja uteliaisuutta katsoa luonnonvaroja aiempaa laajemmin. Esimerkiksi matkailuun, hyvinvointiin ja terveyteen liittyy paljon luonnonvaroihin nojaavia mahdollisuuksia. TERVEISIÄ PÄÄJOHTAJALLE Luken henkilökunnan odotukset, toiveet ja varaukset kartoitettiin tämän vuoden alussa verkkoaivoriihessä. Jokainen sai kertoa, mikä hänen mielestään on Luken toiminnassa tärkeää. Vastaajat saivat myös kommentoida toistensa ideoita ja tekstejä. Tulokset yhteisestä aivoriihestä olivat myönteisiä. 38 prosenttia vastaajista suhtautui uuteen organisaatioon myönteisesti tai erittäin myönteisesti, runsas puolet neutraalisti ja kymmenen prosenttia kielteisesti tai varauksellisesti. Mari Walls pitää hyvin myönteistä tulosta pehmeän siirtymäkauden ansiona. Hänelle erityisen arvokkaita ovat henkilökohtaiset terveiset, joita kertyi kaikkiaan 46 sivua. Niihin hän paneutuu jatkossa huolellisesti. Pyydän Wallsia kiteyttämään pääjohtajakautensa tavoitteet. Tavoitteeni on, että Luke tunnetaan seitsemän vuoden kuluttua maailmalla. Se edellyttää, että Suomessa pystytään siirtämään käytäntöön luonnonvarojen kestävän käytön ajatuksia ja rohkeasti etenemään kokeilujen ja pilotointien kautta. Toivon lisäksi, että Suomessa on tuolloin entistä enemmän niitä yrityksiä, jotka näkevät, että vastuullinen tapa toimia on myös kilpailuetu. Mari Walls sanoo olevansa omimmillaan uuden äärellä ja neuvottelutilanteissa. Hän pitää vahvuutenaan myös kykyä tarttua hankaliin asioihin, ennen kuin niistä tulee ongelmia. OSAAMME ENEMMÄN KUIN USKOIMMEKAAN Metsähyvinvointi syntyy hyvinvoivista ihmisistä, kyvystämme uudistua ja uudistaa. Osaamisesta ja halustamme oppia lisää. Motivoitunut ihminen saa aikaan tuloksen. Tule mukaan! Osaamme enemmän kuin uskoimmekaan 8 METSÄNHOITAJA

6 Timo Mäkisen mielestä Lukessa pitäisi katsoa sitä, mitä talossa tarvitaan ja edetä siltä pohjalta. Johtajien pitäisi tukea tutkijoita, jotta nämä onnistuisivat myös rahoituksen hankinnassa. Anna Hellén INGIMAGE MERKITTÄVIMMÄT MUUTOKSET KOOTUSTI: Työnantajalla on velvollisuus laatia henkilöstöpoliittinen yhdenvertaisuussuunnitelma Viranomaisilla on velvollisuus laatia viranomaisen toimintaa ja palveluja koskeva yhdenvertaisuussuunnitelma Vähemmistövaltuutetun nimike muutettiin yhdenvertaisuusvaltuutetuksi Ans kattoo nyt Esa Uotila tietää, että luottamusmiehillä ovat edessä työntäyteiset ajat. Kokemuksen mukaan uuden palkkausjärjestelmän luominen ja käyttöön otto vie paljon luottamusmiesten aikaa. Tämän lisäksi rahoituksen väheneminen johtanee irtisanomisiin ensi vuonna. Uudistettu yhdenvertaisuuslaki antaa aiempaa paremman suojan syrjinnältä Perustettiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta Akavalaiset eivät sinänsä ole vastustaneet Luken syntymistä. Pääluottamusmiehet Timo Mäkinen ja Esa Uotila sanovat, että on turha kuvitella, että maa- ja metsätalousministeriön alaiset sektoritutkimuslaitokset olisivat joku lintukoto, jossa mikään ei muutu, kun maailma muuttuu. Lisäpainetta aiheuttaa se, että organisaatiouudistuksen kanssa samassa rytäkässä valtion suora budjettirahoitus vähenee. Jukolla on Lukessa kaksi puolipäiväistä pääluottamusmiestä, joista Timo Mäkinen työskentelee Helsingin Viikissä ja Esa Uotila Vantaalla. Timo Mäkisen tausta on RKTL:ssä, hän on siis riista- ja kalatalousmiehiä. Hän tuli taloon vuonna 1976, ensin tuntitöihin, valmistui hydrobiologiksi ja väitteli. Esa Uotila on metsänhoitaja. Hän tuli Metlaan tutkijaksi vuonna Luottamusmieheksi hänet valittiin vuonna 1996 ja pääluottamusmieheksi vuonna Luottamusmiestehtäviä Mäkinen ja Uotila ovat tottuneet hoitamaan yhdessä jo fuusion valmisteluvaiheessa. Lukessa heidän työnjakonsa on sellainen, että Mäkinen keskittyy ensi sijassa yt-neuvotteluihin ja Uotila palkkausjärjestelmään. LIIKAA MUUTOKSIA KERRALLA Uotilan ja Mäkisen mukaan jukolaiset ovat odottavalla kannalla. Nyt on menossa sisäänajovaihe. Tämän vuoden budjetti on tehty vanhoissa organisaatioissa, mutta ensi vuonna budjettirahoitus pienenee ja paineet ulkopuolisen rahoituksen saamiseen kasvavat merkittävästi. Totuttelu uuden organisaation yksiköihin, ryhmiin ja tiimeihin niiden esimieskäytäntöineen ja uusine työtovereineen vie aikaa. Suurin ongelma liittyy fuusion kanssa samaan aikaan tehtävään sektoritutkimuslaitosten rahoitusuudistukseen. Ensi vuonna Luken budjettirahoituksesta runsas kahdeksan miljoonaa euroa siirtyy yleisesti kilpailtaviin potteihin. Tänä vuonna yritetään säästää muun muassa suosittelemalla lomarahojen vaihtoa lomiksi, jotta mahdollisimman suuri summa saataisiin siirtymään rankkaa ensi vuotta helpottamaan. Mäkinen arvioi, ettei irtisanomisilta vältytä, sillä ensi ja seuraavalta vuodelta puuttuu niin paljon rahaa. Akavalaisia ei lohduta se, että tutkijoita ei ehkä sanota irti. Uotilaa harmittaa se, että tehostettaessa ja kehitettäessä laitetaan avustavaa henkilökuntaa pellolle ja siirretään heidän tehtävänsä tutkijoille. On väärää tuottavuuden nostamista, että sihteeriapu ajetaan lähes nollaan. Sihteerit osaisivat sujuvasti käyttää hallinnossa käytettäviä ohjelmia, joiden kanssa tutkijat nyt tuskailevat. Lomautuksiin ehkä joudutaan, vaikka lomarahoja vaihdettaisiin lomiksi. Mutta kuinka se tehdään? Lomautetaanko kaikki? Ja kuinka pitkäksi aikaa? Muitakin liikkuvia osia on paljon: ketkä lähtevät eläkkeelle, miten onnistutaan rahoituksen hankinnassa ja miten käytetään tiloja? PALKKAUSJÄRJESTELMÄN UUSIMINEN JUMISSA Neljän organisaation fuusion seurauksena talon palkkausjärjestelmä pitää uusia. Asia junnaa nyt paikoillaan, koska neuvotteluissa mukana olevat pääluottamusmiehet eivät ole saaneet työnsä kannalta kaikkia välttämättömiä tietoja. Työnantajan mukaan heidän pitäisi allekirjoittaa tietoja koskeva salassapitosopimus. Työntekijäpuoli pitää sitä turhana, koska pääluottamusmiehet ovat jo tehtäviensä puolesta vaitiolovelvollisia. Olemme lakien ja sopimusten perusteella vaitiolovelvollisia. Sen pitäisi riittää. Mäkinen kertoo, että eri ryhmille on olemassa luonnos urapolkumalleista. Se olisi hyvä pohja palkkausjärjestelmälle, mutta kuten sanottu eteenpäin ei päästä ennen kuin kaikki tarvittavat tiedot saadaan. Yhdistyneillä organisaatiolla oli omat perinteensä. Luottamusmiehiä harmittaa se, että työnantaja näyttää ottavan käyttöön työntekijöiden kannalta huonoimpia vaihtoehtoja. Yhdenvertaisuuslain tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, ehkäistä syrjintää ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Yhdenvertaisuuslaki soveltuu sekä julkiseen että yksityiseen toimintaan. Yhdenvertaisuuslain perusteella ketään ei saa syrjiä henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tällaisia henkilöön liittyviä syitä ovat mm. ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus ja seksuaalinen suuntautuminen. Vuoden alusta voimaan tullut uudistettu yhdenvertaisuuslaki antaa aiempaa laajemman suojan syrjinnältä. Uudistusta valmisteltiin pitkään. Uuden lain tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää. Laki parantaa syrjityksi tulleiden oikeussuojaa ja laajentaa velvollisuutta edistää yhdenvertaisuutta, tiivistää oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. TYÖPAIKALLA LAADITTAVA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla ja kehitettävä työoloja sekä niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Kehittämistoiminnassa on otettava huomioon työpaikan tarpeet. Kehittämistoimenpiteiden on myös oltava tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja toimintaympäristöön, voimavaroihin ja muihin olosuhteisiin oikein suhteutettuja. Työnantajalla, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta on käsiteltävä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa. Työpaikoilla, joilla työskentelee vähintään 30 henkilöä, on oltava myös tasa-arvosuunnitelma. Yhdenvertaisuus, ja tasa-arvosuunnitelma voidaan yhdistää. Yhdenvertaisuussuunnitelmien tulee olla laadittuina viimeistään kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta eli vuoden 2017 alkuun mennessä. VIRANOMAISILLE VELVOLLISUUS EDISTÄÄ YHDENVERTAISUUTTA Viranomaisen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Myös viranomaisten osalta edistämistoimenpiteiden on oltava tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia ja viranomaisen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen oikein suhteutettuja. Uudistetun yhdenvertaisuuslain perusteella viranomaisella on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi kaikkien syrjintäperusteiden osalta. Aiemminkin voimassa olleen lain perusteella suunnitelma piti olla, mutta se koski velvoittavasti ainoastaan etnisiä perusteita. VÄHEMMISTÖVALTUUTETUSTA YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU Oikeusministeriön mukaan tähän asti syrjityksi joutuneen mahdollisuudet saada esimerkiksi neuvoja ja oikeusapua ovat olleet erilaiset riippuen siitä, mikä katsotaan syrjinnän perusteeksi. Myös viranomaisvalvonnassa on ollut eroja. Kun vähemmistövaltuutettu valvoi aiemmin vain etnisen syrjinnän kiellon noudattamista, uusi yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo yhdenvertaisuuslain noudattamista kaikkien syrjintäperusteiden osalta. Yhdenvertaisuuden toteutumista työelämää koskevissa yksittäistapauksissa valvovat edelleen työsuojeluviranomaiset, mutta myös yhdenvertaisuusvaltuutetulla on työelämän yhdenvertaisuutta koskevia tehtäviä. Tasa-arvovaltuutettu valvoo edelleenkin tasa-arvolain noudattamista. Yhdenvertaisuusvaltuutettuna toimii Eva Biaudet. 10 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

7 Paula Launonen Akavalaiset asiantuntijat Otto Kanervo, Maija Arvonen, Suvi Eriksson, Pirre Hyötynen, Ida Mielityinen ja Elina Katainen kannustavat tohtoreita rohkeasti markkinoimaan osaamistaan. Kuvasta puuttuu keskusteluun osallistunut Hanna Tanskanen. NÄIN KÄYTÄT tohtoria On aika ravistella asenteita ja markkinoida korkeimmin koulutettujen erityisosaamista. Suomessa ei ole yhtään turhaa tohtoria. Investoinnit aineettomaan pääomaan ovat nousseet tuottavuuden keskeiseksi lähteeksi, linjaa valtion tutkimus- ja innovaationeuvosto uusimmassa raportissaan. Mikäli virallisen Suomen tavoite näkyisi käytännössä, olisi akavalaisten liittojen huoli tohtoreiden työllistymisestä turha. Synkkenevistä tohtorien työttömyysluvuista voidaan syyttää matalasuhdannetta, mutta Akavan koulutuspolitiikan asiantuntija Ida Mielityisen mukaan eri alojen tohtoreita tarvittaisiin erityisen kipeästi juuri nyt: nostamaan kansantaloutta kasvuuralle ja ratkaisemaan hyvinvointivaltion kestävyysvajehaasteita. Mielityisen kanssa samoilla linjoilla ovat Tekniikan akateemiset TEKin Otto Kanervo ja Pirre Hyötynen, Tieteentekijöiden liiton Elina Katainen, Suomen Ekonomien Suvi Eriksson, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n Hanna Tanskanen ja Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL:n Maija Arvonen. He kehottavat tohtoreita, yliopistoja, elinkeinoelämää, kolmatta sektoria ja julkishallintoa puhaltamaan yhteen hiileen, ettei yhdenkään kalliisti koulutetun huippuosaajan taidot valu hukkaan työttömyyskortistossa. SOPII PIKKUFIRMAAN Ensimmäiseksi akavalaiset edunvalvojat haluavat kumota sitkeästi elävän myytin, YLIOPISTO, TUE TYÖLLISTYMISTÄ Jatko-opiskelijat tarvitsevat järjestelmällistä työelämävalmennusta väitösprosessin alusta loppuun. Väitöstiedottamista on terävöitettävä. Sekä perinteisen että sosiaalisen median kanavilla voidaan välittää tietoa tohtoreista kehittäjinä, joilla on annettavaa monenlaisille organisaatioille. Yhteydet elinkeinoelämään, kolmanteen sektoriin ja julkishallintoon madaltavat raja-aitoja akateemisen maailman ja muun yhteiskunnan väliltä ja parantavat tohtoreiden työllistymisnäkymiä. Tohtori, tunnista vahvuutesi Tunnista vahvuutesi ja kerro osaamisestasi maallikoiden kielellä. Ota selvää, missä kaikkialla juuri sinun taitojasi tarvitaan. Rakenna yhteyksiä ennakkoluulottomasti ja verkostoidu. Työnantaja, näin käytät tohtoria Tohtori näkee asioita laajasti, kerää tietoa analyyttisesti ja tuottaa ratkaisuja systemaattisesti. Tohtori tulkitsee uusinta tutkimustietoa organisaatiosi hyödyksi, hänellä on laajat ja kansainväliset verkostot. Tohtori luotaa toimintaympäristöä tavalla, johon muut organisaatiossasi eivät pysty. 12 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

8 Paula Launonen WWF jonka mukaan tohtorin ainoa oikea paikka on akateeminen ympäristö. Suurin osa tohtoreista työskentelee tälläkin hetkellä muualla kuin yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa. Heitä toimii monenlaisissa organisaatioissa, joissa parannetaan tapoja toimia sekä kehitetään palveluita ja tuotteita. Vain kolmannes voi odottaa paikkaa yliopistolta, muiden on työllistyttävä muualle. Perinteisiä työllistäjiä ovat metsä-, kemian-, lääke- ja elintarviketeollisuus sekä rahoitusala. Isojen yritysten palkkalistoilta tohtoreita löytyy, mutta pienet ja keskisuuret yritykset, julkinen sektori ja järjestöt eivät keskustelijoiden mielestä ole toistaiseksi heränneet tutkijakoulutettujen potentiaaliin. ANALYYTTINEN RATKAISIJA Mielityisen, Kanervon, Hyötysen, Kataisen, Erikssonin, Tanskasen ja Arvosen mukaan tohtoreilla on taitoja, joita ei voi hankkia muulla koulutuksella. He perustelevat näkemystään toteamalla, että tieteellisiin metodeihin perehtyminen tarkoittaa syvällistä ja laajaa harjaantumista ongelmanratkaisuun, laadunhallintaan ja kehittämistoimintaan. Tohtoreiden osaaminen on juuri sitä aineetonta pääomaa, jolla kilpailukykyä parannetaan. Tohtori tuo päätöksentekoon sellaiset toimintaympäristön muutokset ja megatrendit, joita kukaan muu organisaatiossa ei pysty lukemaan. Tohtori voi myös välittää ja muokata muualla tuotettua tutkimustietoa yrityksen tarpeisiin. Tähän eivät välttämättä muiden taidot ja tiedot riitä. Keskustelijat mainitsevat myös käytännössä testatun paineensiedon ja sitkeyden; ilmiöiden tutkiminen kun on työtä, jossa ei välttämättä ensimmäisellä ja toisellakaan kerralla osuta oikeaan. Jos koe tai prototyyppi epäonnistuu, tohtori ei heitä hattuaan nurkkaan vaan analysoi syyt ja seuraukset, tekee johtopäätökset ja korjausliikkeet, ja jatkaa eteenpäin. SOSIAALINEN SITOUTUJA Sekin pitää muistaa, ettei väitöksen työstäminen ole yksinäistä puurtamista tutkijan kammiossa, vaan jatko-opiskelun eri vaiheissa tohtorit julkaisevat, esiintyvät ja matkustavat. He ovat keskustelu- ja kielitaitoisia, Eriksson toteaa. Osaamista korostavassa maassa on peräti outoa, etteivät elinkeinoelämä ja julkinen hallinto osaa hyödyntää tohtoreiden osaamista. Suurin osa Suomessa tehtävästä tutkimuksestakin tehdään maisterivoimin. Tieteen tila ja maan kilpailukyky voisivat nousta, jos tohtoreiden osaaminen otettaisiin nykyistä paremmin käyttöön. TIETEENTEKIJÖIDEN LIITON PUHEENJOHTAJA PETRI KOIKKALAINEN Hyötynen lisää vahvuuslistalle taloudellisen realismin ja tulosvastuullisuuden: Ansiolistalla mahdollisesti näkyvä työskentely apurahalla tarkoittaa sitä, että tohtori osaa toimia kuten tulosvastuullinen yrittäjä eli pystyy budjetoimaan ja järjestämään rahoituksen hankkeilleen. Toki akavalaiset työelämäasiantuntijat ovat kuulleet niistäkin tapauksista, joissa tohtori on hävinnyt rekrytointikilpailun vähemmän koulutetulle hakijalle. Työnantaja saattaa pelätä esimerkiksi sitä, ettei tohtori jää taloon, vaan palaa akateemiseen maailmaan heti, kun sopiva tutkijanpaikka avautuu, Mielityinen pohtii. Kanervo viittaa tilastoihin ja toteaa, että pelko on turha: Tekniikan tohtoreista puolet ja muista 70 prosenttia työskentelee yrityksissä. Tohtori sitoutuu organisaatioon, kun kokee tekevänsä mielekästä työtä, jossa voi hyödyntää taitojaan. Asenteissa on paljon korjattavaa, ja siihen urakkaan tohtoreiden on ryhdyttävä itse, Tanskanen korostaa. Tohtoreiden on markkinoitava osaamistaan rohkeasti. Sitä ei kukaan muu tee heidän puolestaan, keskustelijat summaavat. YLIOPISTOSTA YHTEISKUNTAAN Markkinointitaitojen hiomista keskustelijat eivät sysää yksin tohtoreiden harteille. Kaikki korostavat yliopiston vastuuta työllistymisvalmiuksia tulisi kypsyttää tieteellisten valmiuksien rinnalla jatko-opintojen alusta asti. Yliopistot voivat auttaa väitöskirjatutkijoita näkemään mahdollisuutensa ympäröivässä yhteiskunnassa. Työllistymisen kannalta tohtorin eristäytyminen oman tiedeyhteisön sisälle voi olla kohtalokasta. Oman osaamisen tarjoamista ja erilaisten organisaatioiden tarpeiden luotaamista on harjoiteltava pitkäjänteisesti ja verkostoja rakennettava järjestelmällisesti. Mahdollisuuksia voi löytyä yllättävistä yhteyksistä. Tohtori voi vaikkapa Twitterissä törmätä toimintaympäristön muutosten vaikutuksia pohtivaan pienyrittäjään ja huomata, että hänen menetelmillään yrittäjä voi saada konkreettista tietoa strategiansa tueksi. Olennaista on aloitteellisuus ja jalkautuminen, innostuu Arvonen. PÄÄOMA KASVAA, MUTTA SITÄ EI HYÖDYNNETÄ Vuosina 2013 ja 2014 Suomessa suoritettiin tohtorintutkintoa. Viime vuoden joulukuussa työttömiä tohtoreita oli 886, kun vuotta aiemmin luku oli 685 eli työttömyys kasvoi noin 30 prosenttia. Joulukuussa 2014 työttömiä MMT tutkinnon suorittaneita oli 10, kun vuotta aiemmin luku oli 3. Vajaa kolmannes tohtoreista sijoittuu akateemiselle uralle. LÄHDE: TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO, TEM Järjestöpomo palkkaa tohtoreita Ympäristöjärjestö WWF Suomen tohtorit neuvottelevat yrityspäättäjien ja poliitikkojen kanssa, moderoivat työpajoja, suunnittelevat kampanjoita, vetävät hankkeita ja tuottavat julkaisuja. Joukossa on valtiotieteilijä, meribiologi, ekologiasta ja evoluutiobiologiasta väitellyt sekä ympäristötieteilijä. Ympäristöjärjestö WWF Suomen toimistossa Helsingin Sörnäisissä työskentelee 41 uhanalaisten lajien ja rajallisten luonnonvarojen puolustajaa. Joukossa on viisi tohtoria. Pian heitä on kahdeksan. Kolme on parhaillaan opintovapaalla. Kun aloitin täällä 2009, talossa oli yksi väitellyt, kertoo WWF Suomen pääsihteeri, kauppatieteiden tohtori Liisa Rohweder. Osa tohtoreista on tullut taloon tohtorinhattu päässä, osa ryhtynyt jatko-opintoihin Rohwederin kannustamana. Rohwederin mukaan tohtorit tuovat ympäristövaikuttamiseen pääomaa, jota mikään muu koulutus ei tarjoa. ERITYISTÄ OSAAMISTA Tohtorikoulutus kasvattaa pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta, kriittistä ajattelua ja argumentointitaitoja. Tohtori perustaa käsityksensä tutkittuun tietoon. Rohweder vertaa tieteellisen koulutuksen prosesseissa jalostunutta maailmankuvaa helikopteriin, jonka ikkunasta näkyy paitsi kaupunki, myös sitä ympäröivä moottoritieverkosto ja rakentamaton maa-alue. Toisin sanoen, tohtori hallitsee metodit, joilla hän hahmottaa kokonaisuuksia sekä analysoi syitä ja seurauksia. Tohtori pystyy tieteellisen tarkasti osoittamaan pörssiyrityksen johdolle, miksi Itämeren suojelun rahoittaminen on paitsi vastuun kantamista tuleville polville myös liiketaloudellisesti kannattava investointi. Tohtori ei pelkää kriittisiä vasta-argumentteja, vaan vastaa kiperiin kysymyksiin vakuuttavasti laajan asiantuntemuksensa turvin. KYLÄILKÄÄ JA TUTUSTUKAA Rohweder ehdottaa, että kansalaisjärjestöt ja muut vaikuttamisorganisaatiot ottavat mallia WWF:stä ja ryhtyvät reippaasti rekrytoimaan tohtoreita. Hän toivoo, ettei yhteiskunnan korkeimmin koulutetun kansanosan kapasiteetti jää hyödyntämättä ainakaan väärien mielikuvien vuoksi. Toivottavasti kukaan ei kuvittele, että tohtorit pohtivat omia teorioitaan jossain ylivertaisissa sfääreissään. Asia ei todellakaan ole niin. He ovat hankkineet teoreettisen koulutuksen, koska haluavat kehittää ja tuottaa ratkaisuja, jotka osaltaan tekevät maailmasta aiempaa paremman. Kutsukaa tohtoreita kylään! Silloin viimeistään havaitsette ennakkoluulon vääräksi. Terveisiä lähtee myös tohtoreille: Parhaiten ennakkoluulot murtuvat, kun otatte aloitteen ja menette käymään mahdollisten työnantajien luona. Kun keskustelette kyseisen organisaation tavoitteista ja kerrotte, miten kehittäisitte toimintaa, seurauksena saattaa olla työsopimus. Tällaisina vaikeina aikoina tohtoreita tarvitaan kehittämään ratkaisuja, joilla Suomi nousee aallonpohjasta, sanoo pääsihteeri Liisa Rohweder. 14 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

9 Johanna Hristov KUVA 1 KUVA 2 Metsänhoitajaliitto Työmarkkinatutkimus 2014 Epävarmuus valtiosektorilla lisääntynyt, metsäteollisuudessa vähentynyt Metsänhoitajaliiton yhdessä muiden luonnonvara-alan liittojen kanssa Taloustutkimuksella teettämä työmarkkinatutkimus osoittaa, että valtiosektorin organisaatiomuutokset ja kulukuuri näkyvät työntekijöiden luottamuksessa tulevaisuuteen. Liittojen työmarkkinatutkimuksessa vastaajilta kysytään miten vakaana he näkevät sekä työpaikan yleisen tilanteen että oman tilanteensa. 4L-liitot L-liitot 2013 L-liitot 2012 Agronomiliitto 2014 Agronomiliitto 2013 Agronomiliitto 2012 LAL 2014 LAL 2013 LAL 2012 Metsänhoitajaliitto 2014 Metsänhoitajaliitto 2013 Metsänhoitajaliitto 2012 NÄKEMYS TYÖPAIKAN TILANTEESTA 4L-LIITOT vakaa melko vakaa epävarma ei osaa sanoa YKL YKL 2013 YKL n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/lomautettuna TYÖHYVINVOINTIIN LIITTYVÄT VÄITTÄMÄT METSÄNHOITAJALIITTO täysin samaa mieltä En ole kokenut työpaikkakiusaamista nykyisessä työpaikassani viimeisten 12 kk:n aikana Minua ja työtäni arvostetaan organisaatiossani Koen olevani tärkeä osa työyhteisöä En ole viime aikoina kokenut työuupumusta Organisaatiossani on kilpailukykyiset palkat jokseenkin samaa mieltä ei samaa, eikä eri mieltä 36 jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/lomautettuna keskiarvo Vertailupankin keskiarvo 4,53 4,50 3,97 3,94 3,39 3,11 4,79 3,93 3,37 2,82 Vuoden 2014 työmarkkinatutkimus osoittaa, että epävarmuus valtiosektorilla on lisääntynyt sekä työpaikan yleisen tilanteen että oman tilanteen suhteen. Muutos on merkittävä. Vuonna 2014 vastaajista 63 % (2013: 42 %) piti työpaikan yleistä tilannetta epävarmana ja 42 % (2013: 20 %) myös omaa työtilannettaan epävarmana. Tutkimukseen vastasi 217 valtiolla tai valtion tutkimuslaitoksissa työskentelevää Metsänhoitajaliiton jäsentä. Myös Suomen metsäkeskuksen ja Tapion organisaatiomuutokset ja muutokset rahoituksessa näkyvät tutkimuksen tuloksissa. Marraskuussa 2014 työpaikan yleistä tilannetta epävarmana piti 98 % (2013: 70 %) metsäkeskusten ja Tapion vastaajista. Tutkimukseen vastasi 57 Suomen metsäkeskuksessa tai Tapiossa työskentelevää Metsänhoitajaliiton jäsentä. Vaikka epävarmuus näyttää lisääntyvän trendinomaisesti koko 4L-liittojen jäsenistössä (kuva 1), yksityisellä sektorilla metsäteollisuudessa usko tulevaisuuteen on nousussa. Marraskuussa 2014 metsäteollisuudesta työskentelevistä vain 28 % koki työpaikan yleisen tilanteen lähitulevaisuudessa epävarmaksi kun vuotta aiemmin epävarmuutta koki 49 % vastaajista. Keskimäärin liittojen jäsenet kokevat oman tilanteensa työpaikan yleistä tilannetta varmemmaksi kaikilla sektoreilla. ARVIOITA TYÖHYVINVOINNISTA Liittojen työmarkkinatutkimuksessa työhyvinvointia selvitetään viiden väittämän avulla. Vastaajat arvioivat näitä väittämiä 5-portaisella asteikolla, jossa 5=täysin samaa mieltä ja 1=täysin eri mieltä. Jäsenten vastauksia verrataan Taloustutkimuksen internet-paneelin vertailujoukkoon, jossa on 1383 korkeasti koulutetun vastaukset. Tulosten perusteella Metsänhoitajaliiton jäsenet kokevat keskimääräistä vähemmän työpaikkakiusaamista ja nauttivat arvostuksesta omassa työyhteisössään. Liiton jäsenet pitävät organisaation palkkoja kilpailukykyisinä keskivertoa useammin. Työuupumusta on kokenut noin neljännes liiton jäsenistä ja työuupumus on yhtä yleistä jäsenistössä kuin vertailujoukossakin (kuva 2). Työuupumusta kokevia on suhteessa eniten alemmassa keskijohdossa ja opetustehtävissä työskentelevillä, ja vähiten ylimmässä johdossa ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa. TYÖTTÖMYYS KASVUSSA Akateeminen työttömyys on ollut jo jonkun aikaa kasvussa monilla aloilla. Työmarkkinatutkimuksessa Metsänhoitajaliiton jäsenten työttömyys näyttää kasvaneen prosentilla. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen (TEM) mukaan joulukuussa 2014 työttömänä oli 132 metsätieteellisen tutkinnon suorittanutta. Metsänhoitajaliiton toiminnanjohtaja Tapio Hankalan arvion mukaan Suomessa on noin työikäistä metsätieteellisen loppututkinnon suorittanutta, jolloin työttömyysasteeksi muodostuu noin 4 %. Koko maassa työttömiä korkeasti koulutettuja oli TEM:in mukaan helmikuussa ja nousua vuoden aikana oli tapahtunut 15,9 %. Myös metsätieteellisen tutkinnon suorittaneiden työttömien määrä on kasvanut ja joulukuun 2013 ja 2014 välillä kasvua on ollut noin 11 %. Lukumääräisesti työttömiä on kuitenkin vielä suhteellisen vähän. Työmarkkinoiden epävarmuuden ja akateemisen työttömyyden kasvu sekä työttömyysajan pidentyminen näkyy liitoissa työttömyyskassakulujen kohoamisena, ja asettaa paineita myös liittojen jäsenmaksujen korotuksille, sekä lisääntyvänä ura- ja neuvontapalveluiden kysyntänä. Edelleen korkeastikoulutetut kokevat saavansa työllistymiseensä vain vähän tukea työ- ja elinkeinotoimistoista ja siten liittojen merkitys oman tutkinnon työmarkkinoiden asiantuntijana korostuu. Luonnonvara-alaliittojen (Agronomiliitto, Luonnontieteiden Akateemisten Liitto, Metsänhoitajaliitto ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto) työmarkkinatutkimus toteutetaan vuosittain marraskuussa internet-kyselynä. Tutkimuslinkki lähetettiin sähköpostitse Metsänhoitajaliiton jäsenrekisterin perusteella 1705 liiton tutkinnon suorittaneelle, pysyvästi Suomessa oleskelevalle työikäiselle jäsenelle, joista 704 vastasi kyselyyn. Tutkimuksen vastausprosentti Metsänhoitajaliiton osalta on siten 44,5 %. Vastausprosenttia voidaan pitää oikein hyvänä, joten suuri kiitos kaikille jäsenillemme! Kokonaisuudessaan kyselyyn vastasi 4571 luonnonvara-alojen liittojen jäsentä (vastausprosentti 41,9 %). Työmarkkinatutkimus tuottaa liitoille tärkeää ajankohtaista tietoa jäsenten työmarkkinatilanteesta ja palkoista. Tietoa hyödynnetään liittojen edunvalvonnassa sekä toiminnan suunnittelussa. Urapalveluilla potkua työnhakuun Liittojen tarjoamien urapalveluiden kysyntä on kasvussa. Metsänhoitajaliitto julkaisee metsäalaan liittyviä avoimia työpaikkoja liiton Urapalveluiden Facebook-sivulla Sivu on avoin eikä sen lukeminen edellytä Facebook-tunnuksia. Tykkäämällä sivusta saat työpaikat näkymään omalla Facebook-seinälläsi. Avoimia työpaikkoja ilmoitetaan enenevissä määrin vain sosiaalisen median kautta. Varsinkin LinkedIn on kasvattanut merkitystään työpaikkojen välityksessä ja esim. Yle julkaisee avoimia työpaikkojaan pelkästään LinkedIn-palvelussa. Palveluun kannattaa avata oma profiili ja seuraamalla yrityksiä saat tietoa yrityksen avoimista työpaikoista. Profiilin luomisen voi aloittaa ansioluettelon päivittämisellä. Apua ansioluettelon ja työpaikkahakemuksen hiomiseen saat liiton ura-asiantuntijalta lähettämällä työnhakuasiakirjasi osoitteeseen metsanhoitajat.fi. Palvelu toimii sekä suomeksi että englanniksi. Metsänhoitajaliitto tarjoaa jäsenilleen myös mentorointia sekä koulutusta vaihtuvista työnhakuun tai ammattilliseen osaamiseen liittyvistä teemoista. Lisätietoa kaikista urapalveluista saat verkkosivultamme Muistathan pyytä apua liitosta myös palkkatoiveen määrittelyyn sekä työsopimuksen laadintaan. Työmarkkinatutkimuksen tulokset luettavissa liiton verkkosivuilla. 16 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

10 Salla Toppinen-Tanner KUVITUKSET: INGIMAGE Työterveyslaitos rosuunnittelu mahdollistaa oman elämän suunnittelun eteenpäin, kun työvuorot ovat ajoissa tiedossa ja niiden suhteen voi esittää toivomuksia. Työntekijöiden perheet voi myös huomioida esimerkiksi järjestämällä perheille avointen ovien päiviä. Lapsille ja omille vanhemmille voi olla iso juttu nähdä, missä se oma äiti, isä tai lapsi on töissä ja miltä ne kollegat oikein näyttää. Tutkimus osoittaa, että yritykset hyötyvät perheystävällisyydestä. Perheystävällisillä työpaikoilla työntekijät ovat sitoutuneet työnantajaansa ja voivat paremmin. Kun työnantaja luottaa ja joustaa, työntekijät antavat parastaan. Tämä heijastuu myös asiakaskontakteihin. Hyvä kehä on valmis. Aloita hyvän kehän mahdollistaminen jo tänään perheystävällisellä johtamisella. Kirjoittaja on tiimipäällikkö Työterveyslaitoksen Työelämän muutos ja työurat -tiimissä. SUJUVUUTTA ETÄTYÖHÖN Johda perheystävällisesti Etätyössä ajankäytön hallinta sekä itsensä johtamisen taito korostuvat. Tässä muutama vinkki, joilla voit saada etätyöpäivistäsi sujuvampia ja tehokkaampia. Mitä työpaikoilla voidaan tehdä työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuuksien parantamiseksi? Vuosittain järjestettävä kansallinen etätyöpäivä antaa tilaisuuden kokeilla etätyötä, ja muistuttaa yhdestä hyvästä perhe ystävällisestä käytännöstä, jota voisi työpaikoilla vielä enemmän käyttää, nimittäin etätöistä. Tekemättömien töiden kirjaaminen lapulle on monelle tuttu tapa. Kokeile työtehtävien kirjaamista sähköiseen työkalenteriin ja varaa niille kalenterista aika, jonka ajattelet tehtävän loppuun saattamiseen kuluvan. Jos kyseessä on iso kokonaisuus, jaa se osiin ja kalenteroi osatehtävät. Sähköinen kalenteri kulkee aina mukana ja päivän tehtävälista on aamulla valmiina odottamassa. Aamulla päivän tehtävälista kannattaa priorisoida: mitä on pakko saada valmiiksi tänään ja minkä voi tarvittaessa siirtää myöhemmäksi? Kalenterissa tehtäviä on helppo tarvittaessa siirtää toiseen vapaaseen ajankohtaan. Päivän päätteeksi kalenterista näet mihin työaikasi on kulunut ja voit tarvittaessa analysoida ajankäyttöäsi. Metsänhoitajaliiton jäsenistä 33 % työskentelee johtotehtävissä (Työmarkkina tutkimus 2014). Metsänhoitajaliiton jäsenillä on keskimäärin 37 alaista, mediaanin ollessa 10. Miehillä on keskimäärin selvästi enemmän alaisia kuin naisilla ja kunta- ja valtiosektorilla työskentelevillä enemmän kuin yksityisellä ja yliopistosektorilla työskentelevillä. Suurin osa (57 %) Metsänhoitajaliiton jäsenistä työskentelee asiantuntijatehtävissä. 18 METSÄNHOITAJA E tätyöt antavat usein mahdollisuuden keskittyä intensiivisemmin työtehtäviin. Silti välillä voi saada muitakin asioita hoidetuksi, vaikka laittaa pyykit pesukoneeseen tai viedä lapsen neuvolaan kesken päivän. Itse mietin työasioita erityisesti silittäessä. Kuinka moni on saanut parhaat työideansa jossain muualla kuin työpaikalla tai tehden jotain muuta kuin töitä? Kuitenkaan ei ole tarkoitus, että ajatukset olisivat aina töissä. Esimiehen omalla esimerkillä on tässäkin asiassa merkitystä. Rajaamalla omaa työaikaa ja joustamalla työntekijöiden perhetarpeiden vuoksi viestität työntekijöillekin siitä, mikä on tärkeää. Perheystävällinen esimies myös rohkaisee ottamaan muun elämän haasteellisia tilanteita esille työpaikalla, eihän niitä muuten voi huomioidakaan. Ehkä voisitkin tänään miettiä mitä viestiä sinä itse välität muille esimiehenä? Varmaa on, että se kannattaa. Paitsi kannustaa käyttöön, etätöitä ja muita työaikaan liittyviä joustoja kannattaa myös markkinoida perheystävällisinä käytäntöinä työpaikoilla. Sillä viestitään arvostamista ja välittämistä kokonaisista ihmisistä, inhimillisyyttä. Perhe on ihmisille kuitenkin tärkeämpää kuin työ. PERHEYSTÄVÄLLISYYDELLÄ PAREMPIIN TULOKSIIN Mitä esimiehet voivat sitten tehdä työpaikoilla, joissa etätyö ei ole mahdollista? Entä miten huolehditaan oikeudenmukaisuuden kokemuksesta työpaikoilla, joilla osa henkilöstöstä voi tehdä etätöitä, mutta osa ei? Asia kannattaa ottaa työyhteisössä puheeksi ja sopia pelisäännöistä. On hyvä kertoa kaikille perustelut, miksi joissain tehtävissä joustoja ei voi yhtä paljon hyödyntää. Toisaalta toimivat prosessit ja selkeä suunnittelu voivat myös tuoda perheiden elämään joustoja. Esimerkiksi oikea-aikainen työvuo- KIRJAA TYÖTEHTÄVÄT YLÖS JA SUUNNITTELE AJANKÄYTTÖSI MILLOIN OLET PARHAIMMILLASI? Jos olet tehokkain tai luovuutesi kukkii parhaiten heti aamusta, huomioi se etätyöpäivän tehtävälistan suunnitte- lussa. Aamua ei välttämättä kannata aloittaa avaamalla sähköposti, vaan hypätä virkeänä suoraan päivän haastavimpaan ja tärkeimpään tehtävään. PIDÄ TAUKOJA JA LIIKU Jos tuntuu, että etätyöpäivänä työnteko tökkii tai et millään keksi ratkaisua ongelmaan, pidä tauko ja liiku. Istuminen ei ole aivoille paras tila työskennellä ja joskus lyhyt kävelylenkki (tai vaikka pesukoneen tyhjentäminen) voi auttaa näkemään asiat aivan uudessa valossa. Voit myös jaksottaa työpäiväsi esim. kahteen osaan: aamujakso tehokasta työskentelyä, välissä kunnon tauko ja sitten uudelleen iltapäivällä toinen tehopuolikas. HUOLEHDI LAITTEIDEN JA YHTEYKSIEN TOIMIVUUDESTA Työyhteisön tiedostoja voi säilyttää esim. pilvipalvelussa, josta ne ovat saatavissa mistä tahansa. Yhteisten dokumenttien työstämiseen voi käyttää verkkopalveluita, jolloin papereita voidaan työstää mistä tahansa ja dokumenttien lähettely korjausmerkinnöillä jää historiaan. Työyhteisön käytänteiden rakentaminen etä - ja mobiilityöhön sopivaksi takaa sujuvan ja tuottavan työskentelyn ajasta ja paikasta riippumatta. Omalla etätyöpisteellä on hyvä olla tehokas verkkoyhteys ja yhteyttä työkavereiden kanssa voi pitää myös pikaviestimällä. MUISTA MYÖS NOLLATA Kun suunnittelet etätyöpäiväsi tehokkaiksi ja kirjaat tekemättömät työt ylös, voit työpäivän loputtua hyvillä mielillä siirtyä vapaa-ajalle. Tiedät, että huominen tehtävälista on valmiina eivätkä tekemättömät työt tunkeudu ajatuksiisi. Käytä työmatkoista säästynyt aika johonkin sinulle tai perheellesi tärkeään asiaan, joka tukee jaksamistasi ja hyvinvointia. Näin etätyöpäivältä työpaikalle palaa iloinen ja hyvinvoiva ihminen. JOHANNA HRISTOV METSÄNHOITAJA

11 Tanssilavalla saa näyttää taitonsa. Salsa ja pugg ovat tulleet humppien ja tangojen sijaan. Finlanders-yhtyeen alkuperäisjäsen Aarne Hartelin on kiertänyt tanssilavoja yli kolmekymmentä vuotta. Perinteisten humppien ja tangojen rinnalle ovat tulleet lattarit, muun muassa salsa, ja hitaat valssit, jotka vaativat tanssijoilta aikaisempaa enemmän taitoa. töitä meille lavoja kiertäville muusikoille, hän myhäilee. Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n tiedottaja Kirsi Suoniemi vahvistaa havainnon. Tanssilavakulttuuri on voimissaan, mutta se muuttuu. Tanssitaito ei siirry enää perheen sisällä sukupolvelta toiselle. Tilalle ovat tulleet tanssikurssit ja leirit, joita ei ennen ollut. Tansseja ei ole enää jokaisella seurojentalolla. Lavoja on vähemmän, mutta ne ovat isompia. Nykyään suuren huvikeskuksen lavalle saattaa mahtua kerralla vaikkapa tuhat tanssijaa. Myös kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on koventunut. Toisin kuin vaikkapa isovanhempiemme aikaan, tanssilava ei ole mikään itsestäänselvyys. Muita ihmisiä voi tavata vaikkapa liikuntasalissa tai somessa. Tanssi pärjää kuitenkin kilpailussa. Siinä yhdistyy mainiolla tavalla musiikki, liikunta ja sosiaalisuus, Suoniemi vakuuttaa. PERINTEISET ROOLIT KUNNIASSA Tanssilavan romantiikasta osa saattaa liittyä siihen, että bändin aloittaessa esiin nousevat perinteiset sukupuoliroolit. Mies hakee ja vie, nainen antaa luvan. Naiset saavat hakea periaatteessa vain omalla vuorollaan. Se, että toinen osaa viedä ja toinen seurata, on lavatanssin suola ja sokeri. Sopivassa suhteessa niistä syntyy tanssin hurmio, Suoniemi miettii. Vieläkö on lopuksi esitetään klassikkokysymys: Pääsiskös saatille? Sitä taidettiin käyttää enemmän siihen aikaan, kun daameja kuskattiin polkupyörän tarakalla. Nykyään tanssilavoille tullaan tavallisesti omilla autoilla ja usein jopa satojen kilometrien päästä, Kirsi Suoniemi naurahtaa. Nykyaikana kysytään ennemmin: Missä huomenna tanssitaan? Matti Välimäki, UP Pekka Sipola Tanssilavalle vie liikunta Romantiikallakin on yhä sijansa, laulaja vakuuttaa. Kesään kuuluu tanssilava, mutta kuviot parketilla ovat muuttuneet. Tanssi on monelle ennen kaikkea sosiaalinen harrastus ja hyvää liikuntaa. Lavatansseihin tullaan iästä, säädystä ja asemasta riippumatta. Kaikkia yhdistää halu tanssia. Aavan meren tuolla puolen, jossakin on maa, lauletaan Unto Monosen tangossa. Oikeasti kaivattu satumaa sijaitsee kesäisen järven rannalla, siellä missä parketti on liukas, tanssikengät kiiltävät ja kukkamekot hulmuavat. Finlanders-yhtyeen alkuperäisjäsen, basisti ja laulaja Aarne Hartelin on kiertänyt tanssilavoja jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Tanssilavakulttuuri on hänen mukaansa muuttunut. Nykyään lavoilla käy entistä enemmän ihmisiä, joille tanssi on nimenomaan harrastus ja liikuntamuoto. Hartelinin mukaan perinteisten humppien ja tangojen rinnalle ovat tulleet lattarit, muun muassa salsat, ja hitaat valssit, jotka vaativat tanssijoiltaan aikaisempaa enemmän taitoa. Suosioon on noussut myös esimerkiksi bugg, jivestä jalostettu tanssi. Television Tanssii tähtien kanssa -ohjelmalla on ollut varmasti oma vaikutuksensa. LIIKUNTASUOSITUS TANSSIEN TÄYTEEN Takavuosina tansseissa käytiin ensisijaisesti kumppania etsimässä. Nykyään parkettien partaveitsillä saattaa olla päällimmäisenä mielessä se, että tutkimustenkin mukaan lavatanssiliikunta riittää täyttämään viikoittaisen terveysliikuntasuosituksen. Sen mukaan aikuinen tarvitsee 150 minuuttia reipasta liikuntaa tai 75 minuuttia rasittavaa kestävyysliikuntaa. Tanssilla on todistetusti monia terveysvaikutuksia lihaskoordinaation kehittämisestä aina psyykkiseen hyvinvointiin asti. Vievätkö siis otetut askeleet, anaerobinen liikunta sekä poltetut kalorit päähuomion ja romantiikka jää kakkoseksi? Ei kyllä ihan näinkään. Ainakin soittajien korokkeelta näkee hyvin, että tanssilavalla ihmiset kohtaavat toisiaan. Siellä syntyy kauniita tarinoita, Hartelin toteaa. UJOLLEKIN MAHDOLLISUUS Hartelin pohtii, että tanssi tarjoaa ujommalle ja jäyhemmällekin miehelle tyylikkään tavan lähestyä vastakkaista sukupuolta. Tämä perusasetelma ei tule varmaan muuttumaan ihan pian. Se lupaa jatkossakin 20 METSÄNHOITAJA

12 opiskelija metsänhenki Merja Simonen Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen MITEN PÄÄDYIT METSÄALALLE? LIITY TYÖTTÖMYYSKASSAAN! Tämä tyypillinen vastaus, että partioharrastus ja maalla vietetyt kesät rajasivat lukion jälkeen vaihtoehdot johonkin luontoon liittyvään: eläinlääkäri tai metsänhoitaja. Joensuun uusi opiskelija-asiamies Anna Jolkkonen esittäytyy Kevät on vierähtänyt jo pitkälle kesää kohti, ja niin olen minäkin päässyt perehtymään ja osallistumaan Metsänhoitajaliiton toimintaan uudesta näkökulmasta: kuten osa teistä jo varmaan tietääkin, minut on valittu jatkamaan Metsänhoitajaliiton opiskelija-asiamiehen tehtäviä syksyllä vaihtoon lähtevän Olli Piiparisen seuraajana. Olen kohta 21 vuotta täyttävä lieksalaislähtöinen tyttö. Voisi sanoa, että jo pienestä pitäen olen ollut eräänlainen luonnonlapsi, ja lukion jälkeen kiinnostus metsästä ja sen alan opinnoista toivatkin minut Joensuuhun oppimaan kyseisistä aiheista enemmän. Nyt opiskelenkin Itä-Suomen yliopistossa metsätieteitä toista vuotta, ja vaikkei opintojen lopullinen erikoistumissuunta olekaan vielä täysin varma, ainakin elämän suunta tuntuu tällä hetkellä olevan oikea ja sitä kohti mennään! Valmistumiseeni menee toki vielä muutama vuosi - vielä on aikaa miettiä minne polut lopulta vievät. Elämäni aikana olen mielelläni ollut aktiivisesti mukana erilaisissa toiminnoissa, järjestöissä ja yhdistyksissä. Nyt kun parin vuoden aikana olen päässyt paremmin kiinni oman alan opintoihini ja metsänhoitoon, tietämys ja kiinnostukseni myös Metsänhoitajaliiton toiminnasta on voimistunut. Kun kuulin Ollin jättävän opiskelija-asiamiehen tehtävänsä tulevana syksyllä, innostuin heti ajatuksesta ryhtyä kyseisiin tehtäviin - nyt odotankin jo avoimin ja iloisin mielin tulevia toimia Metsänhoitajaliiton jäsenten ja opiskelijoiden parissa! Opiskelija-asiamiehenä haluaisin kannustaa kaikkia Joensuun seudun metsäopiskelijoita käyttämään aktiivisesti Metsänhoitajaliiton tarjoamia palveluita ja tukea, sekä ottamaan yhteyttä mikäli sinua tai ystäviäsi askarruttaa mikä tahansa työelämään, liiton toimintaan tai sen palveluihin liittyvä asia! Mikäli en itse osaa kysymyksiinne vastata, osaan ainakin kertoa keneltä vastauksen saatte - minuun voi ottaa milloin vain yhteyttä niin puhelimitse, sähköpostitse, kuin suoraan hihasta nykäisemällä Borealiksen käytävillä! Anna Jolkkonen Opiskelija-asiamies, Joensuun kampus puh , Työttömyyskassaan voi liittyä ainoastaan kun on työsuhteessa. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa voi saada valmistumisen jälkeen 26 viikon työssäoloehdon täytyttyä. Työn ei tarvitse olla oman alan työtä. Mikäli olet liiton jäsen, mutta et kuulu kassaan, kannattaa kassaan liittyä heti kun menet töihin. Useimmat opiskelijajäsenet kerryttävät työssäoloehdon kesätöiden avulla. Lisätietoa verkkosivuiltamme: TUTUSTUMISMATKA BRYSSELIN METSÄ- POLITIIKKAAN Metsänhoitajaliitto ja metsäylioppilaat järjestävät tutustumismatkan Brysselin metsäpolitiikkaan Lisätietoa Viikin opiskelija-asiamies Satulotta Ansiomäeltä KESÄN LIITTYMISKAMPANJA Onko lähipiirissäsi joku joka haluaisi liittyä Metsänhoitajaliittoon? Nyt se kannattaa, sillä liitto tarjoaa kesäkuun ensimmäisellä viikolla liittyneille ilmaisen jäsenyyden kesän ajaksi (kesä elokuu, ei koske työttömyyskassamaksua). Tarjous voimassa Uralla eteenpäin -tilaisuudessa sekä verkon kautta liittymällä. Kerrothan kampanjasta kaverillesi. MITÄ OLET OPISKELLUT JA MILLOIN VALMISTUIT? Metsäkoulusta Toivalasta se alkoi ja vuosi vierähti Kurun metsäopistossa ennen Metsätalolle siirtymistä. Valmistuin 1987 metsäteknologia pääaineena ja sen jälkeen on tullut suoritettua niin paljon kursseja ja tutkintoja että työpisteeni saisi tapetoitua niillä. Stora Enso tukee hienosti koulutusta ja järjestää paljon omaa mm. johtamiskoulutusta. Viime aikoina olen ollut kiinnostunut valmentamisesta ja olen hankkinut Business Coach -tittelin. Sen lisäksi nyt kiinnostaa palvelumuotoilu (Service Design) ja tuotteistaminen, jota olen opiskellut mm. Aalto yliopiston kursseilla. KERRO TYÖURASTASI JA MITÄ TEET NYKYISIN? Urani 15 ensimmäistä vuotta meni kansainvälisissä tehtävissä ensin YK/FAO:n metsäprojektissa Perussa, sitten UM/Kehitysyhteistyöosaston maa- ja metsätaloustoimistossa Etelä-Amerikan metsäprojekteja hallinnoiden ennen siirtymistä Enso Forest Development:iin markkinoimaan metsäosaamista maailmalle ja lopuksi metsäprojektin vetäjänä Keniassa. Kotimaan puunhankintaan siirryin noin 15 vuotta sitten kotikaupunkiini Kuopioon perustamaan metsäpalvelupistettä Stora Ensolle ja opiskelemaan puukauppaa. Nyt on takana monta erilaista tehtävää mm. markkinointipäällikkö, asiakastukipäällikkö ja tällä hetkellä palvelupäällikkö. Toimistoni on nyt Kanavarannassa ja tehtävänäni on kehittää metsänomistajille parempia ja tuotteistettuja palveluja, sekä olen uudistamassa palvelupalaute järjestelmäämme vastaamaan nykypäivää. MITÄ HARRASTAT? Kaikenlaista ulkoilua mm. talvella kelien niin salliessa hiihdellen ja kesällä golfaten. Käyn säännöllisesti joogaamassa ja muutaman vuoden joogaryhmä kokoontui myös yläkerrassani. Luen paljon ja matkustelen aina kun siihen on mahdollisuus. Jatkossa Helsinkiin muuton myötä odotan innolla viikonloppujen kulttuuritarjontaa mm. teatteriesityksiä, taidenäyttelyjä ja konsertteja. MIKÄ OLI ENSI KOSKETUKSESI METSÄNHOITAJALIITTOON? Se oli varmaan opiskeluaikana kun toimin Metsäteknologiakerhon puheenjohtajana ja järjestimme excursioita liiton tukemana. Liityin heti valmistuttuani vaikka ensimmäiset vuodet kuluivat ulkomailla. MILLAISTA KOKEMUSTA SINULLA ON METSÄNHOITAJALIITON LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ? Minut valittiin viime vaaleissa Teollisuuden metsänhoitajien listalta valtuuston ja nyt sitten vuoden alusta hallitukseen. Olen toiminut yhden kauden varaluottamusmiehenä Stora Enso Metsässä. Aikaisemmin olen toiminut Pohjois-Savon metsänhoitajien puheenjohtajana ja Teollisuuden metsänhoitajien varapuheenjohtajana. MIKÄ ON MIELESTÄSI METSÄNHOITAJALIITON TÄRKEIN TEHTÄVÄ? Tietysti metsänhoitajien edunvalvonnan kehittäminen nykypäivään ja vaikuttaminen omalta osaltaan metsäsektorin imagon parantamiseen. Alue- ja sektoriyhdistyksillä on tärkeä arvo jäsenten yhteydenpidon ylläpitäjinä ja tätäkin toimintaa tulisi kehittää edelleen. Erityisesti eläkeläiset kaipaavat yhteistä tekemistä. Merja Simonen aloitti vuoden alusta Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsenenä. Merjalla on monipuolista työkokemusta sekä ulkomailta että kotimaasta, ja hän on ollut myös aktiivinen eri jäsenyhdistyksissä. Merja näkee jäsenyhdistykset tärkeinä jäsenten välisen yhteydenpidon kanavina. 22 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

13 Työpäivä Krista Korpela-Kosonen 7:30 13:00 Tiina Peippo aloittaa työpäivänsä. Aamu on rauhallista aikaa sähköpostien läpikäyntiin. Työhuoneen kartasta näkee hyvin Espoon metsäalueet. Laajemmat virkistysmetsät keskittyvät kaupungin pohjoisosiin, Etelä-Espoossa on pienempiä lähimetsiä. Tiina Peippo on Espoon katu- ja viherpalveluissa ainoa metsäalan asiantuntija. Hän tilaa metsänhoidon toteutusta luonnonhoitoyksikön metsätalousinsinööreiltä ja metsureilta. Katu- ja viherpalveluiden iltapäiväkokouksessa käydään läpi ajankohtaisia hankkeita. Metsänhoitaja Tiina Peipon lisäksi paikalla ovat kunnossapitoinsinööri Jarkko Hämäläinen, suunnitteluinsinööri Kari Tyrylahti, maisema-arkkitehti Kristina Rocha ja suunnitteluhortonomi Heli Engberg. Kaupungin metsänhoitajan työssä pääsee hyödyntämään metsänhoitajakoulutusta monipuolisesti. Vastapainoa toimistotöille ja kokouksille tuovat maastokäynnit, joita osuu muutama jokaiseen työviikkoon. 14:30 Tiina Peippo nauttii siitä, että maastokäynnit tuovat kaivattua vastapainoa kokouksille ja toimistotöille. Tämän päivän maastokäynnille Tiina Peippo saa mukaansa ympäristötarkastaja Tia Lähteenmäen ja metsuri Jorma Moisalan. Tarkastettavana on vanha kuusikko, johon kirjanpainaja on tehnyt tuhojaan. Espoon kaupungin metsänhoitajan työpäivä vie Kokouksesta kuusikkoon Millainen metsäsuunnittelujärjestelmä palvelisi Espoon kaupungin metsäomaisuuden hallintaa kaikkein parhaiten? Miten poistaa huonokuntoisia puita metsästä, joka on liito-oravien ydinaluetta? Metsänhoitaja Tiina Peipon työpäivä on mukavan monipuolinen. Maanantai kello Metsänhoitaja Tiina Peippo aloittelee työpäiväänsä Espoon kaupungin teknisessä keskuksessa. Päivän ensimmäinen tehtävä on tänäänkin sähköpostien läpikäynti. Aamun tunnit ovat rauhallista aikaa asioiden selvittelyyn ja valmisteluun. Myöhemmin päivällä on ehdittävä kokouksiin ja maastokäynnille liito-oravakohteeseen. Tiina Peippo on työskennellyt Espoon kaupungin katu- ja viherpalveluissa vuodesta 2006 lähtien, ensin suunnittelijana ja nyt neljä viime vuotta metsänhoitajana. Peippo on yksikkönsä ainoa metsäalan ammattilainen, joten toimenkuva on laaja. Hän vastaa asiantuntijana mm. kaupungin luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmien sekä metsänhoidon tilaamisesta sekä toteutuksen seurannasta. Espoon metsänhoidossa noudatetaan tilaaja-tuottaja -mallia. Tilaan metsänhoidon toteutusta Espoon kaupunkitekniikka -liikelaitokselta, luonnonhoitoyksiköltä. Metsänhoitoa toteuttavat luonnonhoitoyksikössä kolme metsätalousinsinööriä ja kahdeksan metsuria. Tarvittaessa käytetään myös muita urakoitsijoita, Peippo kertoo. Metsänhoitajan työ on itsenäistä ja vaatii vahvaa asiantuntijaroolia. Yhteydenpito luonnonhoitoyksikön kanssa on tiivistä. Peippo kuvailee luonnonhoitoyksikön metsäammattilaisia luottoväekseen, sillä esimerkiksi useimmilla metsureilla on vuotta kokemusta Espoon metsäalueiden hoidosta. Omassa yksikössä ei ole kollegoina metsäalan asiantuntijoita, joille hommia voisi delegoida, mutta luonnonhoitoyksiköstä saa tarvittaessa näkökulmia työn alla oleviin asioihin, Peippo sanoo HEHTAARIA HUOLEHDITTAVAA Kello yhdeksän on päivän ensimmäisen ko kouksen aika. Se pidetään tällä kertaa etäkokouksena Lync-viestintäsovelluksen avulla. Asialistalla on metsäsuunnittelujärjestelmän kilpailutus. Hankintaa koskeva tarjouspyyntö on määrä saada pian julkaistua julkisten hankintojen HILMA-palvelussa. Metsäsuunnittelujärjestelmä on Espoon kaupungin metsäomaisuuden hallintaan tarkoitettu paikkatietoohjelma. Nykyinen järjestelmä on käytössä kuluvan vuoden loppuun, jonka jälkeen tarvitsemme tilalle uuden, Peippo kertoo. Espoon maa-alasta lähes 60 prosenttia on metsää, kaupungin omistamaa metsää on noin hehtaaria. Metsät ovat pääosin kuusi- ja mäntyvaltaisia kangasmetsiä. Kaupungin metsät kasvavat vuodessa noin kuutiometriä ja niistä poistetaan hoito- ja uudistamishakkuissa noin kuutiometriä puuta. Metsiä hoidetaan alueittain laadittujen luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmien mukaan. Aikaisemmassa suunnittelijan työssä laadin itse luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmia. Nyt tilaan niitä ulkopuoliselta konsultilta ja toimin itse hankkeissa projektipäällikkönä. Parhaillaan työn alla on Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma, jonka on määrä valmistua kesällä, Peippo kertoo. Peipon mukaan Espoon metsissä on suhteellisen paljon vanhaa kuusikkoa, joiden riesana on erityisesti viime vuosina ollut kaarnakuoriaisiin lukeutuva kirjanpainaja. Kuusen pahimpiin hyönteistuholaisiin lukeutuvan kirjanpainajan tuhoalueet ovat olleet Suomessa yleensä pieniä, mutta pahimmillaan se voi tappaa metsiä laajoiltakin alueilta. Hoitohakkuut ovat haastavia, sillä avohakkuita ei voi tehdä, vaan joudumme yrittämään yksittäisten tuhopuiden poistoa. Yleensä kuusi on ehtinyt siinä vaiheessa kuivua ja kuolla, ja kirjanpainaja siirtyä eteenpäin. Ongelmaan on yritetty etsiä ratkaisua jo parin vuoden ajan, Peippo kuvailee. 24 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

14 lakipalsta Teemu Tomminen Asianajaja, Asianajotoimisto JB Eversheds Oy OSAKASSOPIMUKSELLA ENNAKOITAVUUTTA TIINA PEIPPO Yhä useammin työntekijä on osakkaana yrityksessä. Usein työntekijöitä rekrytoidaan samalla osakkaaksi sitouttamisen tarkoituksessa. Välistä osakastarjouksen syynä on yrityksen vaikea taloudellinen tilanne ja voimien kokoaminen kilpailluilla markkinoilla. Punaisella merkitty kohta kartassa osoittaa, että nyt ollaan liito-oravan ydin alueella. Hoitotoimenpiteet on suunniteltava niin, että liito-oravien elinpiiriä häiritään mahdollisimman vähän. MONIPUOLISUUS ON VOIMAVARA Kello 11 Peippo ehtii pitää kaivatun lounastauon. Hän ruokailee yleensä kaupungin henkilöstöravintolassa. Tänään ruokalistalla on täytettyjä paprikoita. Lounas antaa energiaa päivän seuraavaan palaveriin, jossa käydään läpi ajankohtaisia hankkeita katu- ja viherpalveluiden asiantuntijoiden kesken. Peippo tekee läheistä yhteistyötä mm. maisema-arkkitehtien ja suunnitteluhortonomien kanssa. Työni parhaita puolia ovat ehdottomasti hyvät työkaverit ja toimiva yhteistyö kaupungin eri yksiköiden kanssa, Peippo kehuu. Tiina Peippo nauttii siitä, että työssä pääsee hyödyntämään metsänhoitajan koulutusta ja opintoja monipuolisesti. Kaivattua vastapainoa kokouksille ja toimistotöille tuovat maastokäynnit, joita osuu yleensä muutama jokaiseen työviikkoon. Iltapäivällä tarkastettavana on vanha kuusikko, johon kirjanpainaja on iskenyt. Pystyyn kuolleita puita pitäisi päästä poistamaan, mutta metsänhoitoa hankaloittaa se, että kyseessä on tuoreen selvityksen mukaan liito-oravakohde. Liito-oravat eivät välttämättä estä metsänhoitoa, mutta tällaiset kohteet vaativat aina enemmän selvittelytyötä, Peippo selittää. 36 vuotta Valmistunut metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta vuonna Työskentelee metsänhoitajana Espoon kaupungin katu- ja viherpalveluissa. Asuu perheineen Helsingissä. Perheeseen kuuluvat aviomies sekä kaksi alle kouluikäistä lasta. Virkistäytyy metsässä myös vapaaajallaan. Yhteisistä metsälenkeistä nauttivat perheen kaksi sileäkarvaista noutajaa. TURVALLISUUTTA LIITO-ORAVIEN EHDOILLA Metsänreunassa keskellä espoolaista asuinaluetta Peippoa odottavat ympäristötarkastaja Tia Lähteenmäki Espoon ympäristökeskuksesta ja metsuri Jorma Moisala luonnonhoitoyksiköstä. Tämä on hankala maastokohde. Kovin paljon täällä ei voi tehdä, sillä metsä on liito-oravan ydinaluetta. Yhteys tien toisella puolella olevaan metsään on säilytettävä, Lähteenmäki näyttää mukanaan olevasta kartasta. Periaate on, että liito-oravan ydinalueilla niiden elinpiiriä häirittäisiin mahdollisimman vähän. Puolen tunnin kierroksen jälkeen Peippo, Lähteenmäki ja Moisala ovat yksimielisiä mahdollisista hoitotoimenpiteistä. Meidän on ajateltava myös ihmisten turvallisuutta, joten kävelytien varresta voi ottaa varovasti ja harkiten huonokuntoisia puita pois. Muuten tähän metsään ei enempää kosketa, Peippo kertaa. Tapaamisen jälkeen Tiina Peippo ohjaa tottuneesti autoaan pitkin espoolaisia maanteitä. Kaupunki asuinalueineen, metsineen ja katuineen on tullut yhdeksän työvuoden aikana erittäin tutuksi. Espoo on Peipolle mieluinen työpaikka, mutta nyt paljasjalkainen helsinkiläinen kääntää auton nokan kohti kotikaupunkiaan. Työpäivän on päätyttävä viimeistään kello 15.30, sillä Tiina Peippoa tarvitaan jo toisaalla. Hän kiirehtii hakemaan perheen 3- ja 4-vuotiaat lapset päiväkodista. Voi olla, että Peippo menee tänään vielä myöhemminkin metsään. Silloin mukana ovat omat koirat. Osakassopimuksella voidaan säännellä osakkaiden keskinäisiä suhteita ja heidän suhdettaan yhtiöön. Osakassopimuksella yhtiön toimintaan liittyvistä asioista on mahdollista määrätä siten, että ne vastaavat kulloistenkin osakkaiden ja juuri kyseisen yrityksen tarpeita. Osakassopimuksella luodaan yhteisiä pelisääntöjä tulevaan toimintaan. Hyvin laadittu osakassopimus ehkäisee jo ennalta osakkaiden keskinäisiä sekä osakkaan ja yhtiön välisiä erimielisyyksiä. Osakassopimuksen ehtojen laatiminen on ensimmäinen testi osakkaiden kyvystä ja valmiudesta toimia yhteistuumin yrityksessä. Osakeyhtiölaki luo vain raamit osakeyhtiön toiminnalle. Lain määräyksistä osa on pakottavia. Osasta säännöksistä voidaan pätevästi poiketa osakassopimuksen määräyksin. Erityisesti yhtiöissä, joissa osakkaita on lukumääräisesti vähän, saattaa olla tarkoituksenmukaista nimenomaan osakassopimuksin muokata osakeyhtiölain tarjoamaa monimutkaista hallintomallia. MISTÄ OSAKASSOPIMUKSELLA SOVITAAN? Osakassopimuksiin sisältyvillä määräyksillä sovitaan tyypillisesti yhtiön hallinnon järjestämisestä. Osakassopimukseen sisältyvillä äänestyssopimuksilla pyritään siihen, että asiat olisivat osakassopimusmääräysten johdosta käytännössä jo ratkaistuja silloin, kun ne tuodaan yhtiön elimissä käsiteltäviksi. Äänestyssopimusten ohella on tavanomaista sopia osakkeiden luovutusrajoituksista etuosto-, lunastus- tai suostumuslausekkein. Osakassopimuksessa sovitaan myös tyypilli- sesti yhtiöpanoksista, voitonjaosta, kilpailukielloista sekä sopimussakoista. SOPIMUKSEN TAVOITTEET Osakassopimusten laatiminen on etenkin suppeasti omistetuissa yhtiöissä hyvin tavanomaista. Yhtiöjärjestys pyritään pitämään varsin suppeana ja neutraalina, jotta sitä ei jatkuvasti tarvitse muuttaa organisaation ja liiketoiminnan kehittyessä. Siinä missä yhtiöjärjestys on julkinen asiakirja, osakassopimus ei sitä ole, minkä johdosta siinä voidaan sopia myös asioista, joita ei haluta tiedettävän yhtiön ulkopuolella. Osakassopimuksen määräyksillä voidaan ennakolta pyrkiä ehkäisemään erimielisyyksiä, jotka osakkeenomistajien välillä mahdollisesti tulevaisuudessa ilmenevät. Esimerkiksi osakkeiden luovutusrajoituksia koskevin ehdoin pystytään varmistautumaan, että yhtiön osakkeiden myyminen vihamieliselle Metsänhoitajaliiton jäsenillä on jäsenetunaan oikeus saada JB Ever shedsin lakimiehiltä neuvontaa puhelimitse yksityiselämäänsä liittyvissä oikeudellisissa asioissa. Puhelinneuvonta kattaa asiat, jotka jäsen voi esittää ja lakimies selvittää puhelimessa. Jos asiaa ei voida selvittää puhelinkeskustelun aikana, on jäsenellä mahdollisuus sopia JB Evershedsin lakimiehen kanssa toimeksiannosta. Avustamme mielellämme taholle kyetään estämään. Myös määräykset menettelystä, jonka mukaisesti osakkeita tulee tarjota myytäväksi sekä säännökset osakkeiden arvon määrittämisestä, vähentävät riskiä myöhemmistä riitaisuuksista. Osakassopimukseen voidaan myös ottaa hyvin erilaisia määräyksiä esimerkiksi yhtiön tulevista investoinneista, hallituksen valinnasta tai osakkaiden yhtiöpanoksista, kuten annettavista henkilökohtaisista vakuuksista. Sopimuksen mahdollisimman laajan sitovuuden varmistamiseksi on syytä laatia sopimus, jonka yhtenä osapuolena on osakkaiden ohella yhtiö. Osakassopimuksen osapuoliksi voidaan toisaalta ottaa myös yhtiön ja osakaspiirin ulkopuolisia tahoja. Siltä varalta, että osakas ei noudata sovintosopimuksen ehtoja, on tärkeää, että sopimus sisältää määräyksen sopimussakosta, jonka sopimusta rikkonut osapuoli on velvollinen maksamaan. kaikenlaisissa oikeudellisissa kysymyksissä. Soittaessaan jäsenen tulee ilmoittaa jäsennumeronsa. Puhelinneuvontaa annetaan toimistossamme arkisin klo neuvontanumeroissa: Helsinki Hämeenlinna Jyväskylä Tampere Turku METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

15 Krista Korpela-Kosonen Jo yksi huonosti nukuttu yö laskee aivojen kognitiivista kapasiteettia prosenttia. Aivoni minun ajattelevi Riittävä uni ja liikunta sekä hyvä ravitsemus ovat keskeiset aivoterveyden elementit. Virkeät ja hyvin ravitut aivot yltävät parempiin työsuorituksiin. Tutkimusprofessori Minna Huotilainen Työterveyslaitokselta kertoo, että ruokavalion, liikunnan ja unen merkitystä hyvinvoinnille voidaan kuvata kolmiolla, jossa jokainen kulma vaikuttaa toiseensa. Hyvä ravinto piristää, mutta liian pitkät ateriavälit ja liian raskas ruoka väsyttävät, jolloin emme jaksa harrastaa liikuntaa ja unemme kärsii. Toisaalta liikunnan harrastaminen ja hyvä uni tekevät ruokavalinnoistamme terveellisempiä. Riittävä liikunta mahdollistaa hyvän unen, ja hyvä uni on edellytys sille, että jaksamme liikkua, hän selittää. Kolmion tasapainon häiriintyminen heijastuu nopeasti myös työsuorituksiin. Jo yksi huonosti nukuttu yö laskee aivojen kognitiivista kapasiteettia prosenttia ja vielä seuraavanakin päivänä prosenttia. Yhtä huonoa yötä seuraa siis kaksi toimintateholtaan huonoa päivää. Ihmisen yöunen tarve on yksilöllinen. Useimmille aikuisille riittävä yöunen pituus on kuitenkin 6 9 tuntia, sanoo tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Sekä Partonen että Huotilainen tähdentävät, että riittävä ja hyvälaatuinen uni on keskeistä aivoterveydelle. Uni on aivoille elpymisen ja oppimisen aikaa. Unen aikana aivot siirtävät päivän mittaan opittuja tietoja pitkäkestoiseen muistiin turvaan. Jos uni on huonolaatuista, tiedonsiirto häiriintyy, ja opittu tieto menee hukkaan. Aivot eivät ole kerran kehitetty stabiili massa, vaan ne muovautuvat päivittäin sen mukaan mitä teemme. Ne ovat kuin metsä, jossa koko ajan tapahtuu kasvua ja uudistumista, Huotilainen vertaa. UNEN PUUTE LIHOTTAA Ihmisen yöuni rakentuu unisykleistä, joihin kuuluu kevyttä ja syvää unta sekä vilkeunta. Hermosolujen väliset liitokset huolletaan syvän unen aikana. Terveyden kannalta merkityksellinen tieto on myös se, että syvän unen puute lihottaa. Suurin osa syvästä unesta nukutaan alkuyön tunteina. Jos nukkumaanmeno venähtää liian myöhäiseen ajankohtaan, riski paino-ongelmille kasvaa. Vähintään puolet yöunesta tulisi olla nukuttuna kello 5.30 mennessä, Partonen suosittaa. Univaje vaikuttaa elimistössä ruokahalua säätelevien hormonien toimintaan. Siksi riittämätön yöuni lisää ruokahalua. Huonosti nukutun yön jälkeen syödään enemmän etenkin hiilihydraattipitoisia ruokia. Makeannälkä vaivaa erityisesti iltapäivän ja illan aikana. Jos nukkuu viisi vuorokautta vain viisi tuntia yössä, paino voi näinkin lyhyessä ajassa nousta jopa kilon, Partonen kuvailee tutkimushavaintoja. RYTMIÄ RUOKAILUUN Aivot käyttävät energianlähteenään verenkierrosta saatavaa glukoosia noin 140 grammaa vuorokaudessa eli noin 5 6 grammaa tunnissa. Suuret vaihtelut veren sokeritasossa eivät siksi ole aivojen toiminnan kannalta hyväksi. Ravitsemus ja erityisesti verensokerin vaihtelu vaikuttavat merkittävästi kognitiivisiin taitoihimme eli muistiin, tarkkaavaisuuteen, havainnointiin ja keskittymiseen. Kun tuntuu, että muisti pätkii ja tarkkaavaisuus ei pelaa, voi miettiä, söinkö kerralla liikaa vai onko syömisestä kulunut jo liian pitkä aika, Minna Huotilainen neuvoo. Säännöllinen ruokailurytmi auttaa pitämään verensokerin tasaisena, mikä taas on yksi edellytys sille, että aivoilla on optimaalisissa olosuhteissa mahdollisuus päästä flow-tilaan, jossa työt sujuvat kuin itsestään. Flow- eli virtaustilassa saadaan paljon aikaan, kun ihmisen taidot vastaavat työn alla olevaa haastetta ja hän keskittyy täydellisesti tavoitteen saavuttamiseen. Stressaantuneen ihmisen on vaikea tavoittaa flow-tilaa, kun taas mielimusiikki ja liikunta vievät sitä kohti, Huotilainen kertoo. LIIKAHTELE VIREYTTÄ Liikunta on unen ja ravitsemuksen ohella kolmas keskeinen aivoterveyden peruspilari. Varsinaisen kuntoliikunnan lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota riittävään arki- ja hyötyliikunnan määrään. Erityisesti liikahtelun on todettu vaikuttavan vireystilaamme ja terveyteemme yllättävän paljon. Siihen on hyvä panostaa töissäkin. Esimerkiksi tuolissa pyöriskely ja ees taas kuljeskelu ovat tärkeää ja vireyttä lisäävää liikahtelua. Tässä voisimme ottaa oppia lapsilta, jotka osaavat liikahtelun taidon luonnostaan, Huotilainen sanoo. Hän kannattaa monien muiden asiantuntijoiden tavoin palavereja, jotka ainakin silloin tällöin pidetään seisoen tai kävelylenkin merkeissä. Työaikaista liikuntaa puoltavat monet seikat: liikunta parantaa muistin toimintaa ja tehostaa vasemman ja oikean aivopuoliskon välisiä yhteyksiä. Liikunta on lisäksi tehokas mielen hyvinvoinnin edistäjä. VAUHTIA AJATTELUUN RAVITSEMUKSELLA 1. Pidä verensokeri tasaisena. 2. Huolehdi raudan saannista. 3. Muista B-vitamiinit. 4. Helli hyvällä, pehmeällä rasvalla. 5. Kahvittele kohtuudella. 6. Valitse värikkäitä vihanneksia. 7. Suosi suomalaisia marjoja. 8. Vähennä suolan käyttöä. 9. Älä liota aivoja alkoholissa. 10. Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee, superruokia ei ole. 28 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

16 kerro lustolle Leila Issakainen Amanuenssi, Lusto Suomen Metsämuseo henkilöuutiset MERKKIPÄIVÄT Päivämäärä/Nimi/Ikä NIMITYKSIÄ Kamiinan varaan pystytetty Pipo-taukoteltta, 1970-luku. Luston kokoelmatiimillä on meneillään iso urakka, kolmivuotisessa hankkeessa Metsähistorialliset pienpainatteet verkkoon luetteloidaan Luston pienpainateaineistoa julkiseen kantapuu.fi -tietokantaan. Aineistoa, joka karttuu jatkuvasti, on tällä hetkellä kertynyt 50 hyllymetriä sisältäen erilaisia esitteitä, kuvastoja, ohjekirjoja, lehtisiä ja mainoksia sekä toimintakertomuksia ja vuosikirjoja. Pienpainatteet heijastavat kiinnostavalla tavalla ajalleen ominaisia mutta usein vähäiselle huomiolle jääneitä ilmiöitä. Tästä esimerkkinä on Paartorakenne Oy:n esite vuodelta 1973, jonka otsikkona on Taukotupa, sosiaali- ja terveysministeriön vaatimusten mukaisesti suunniteltu taukomuna. Puunkorjuun ja kuljetuksen koneistuminen, koneistumisen myötä työvoiman väheneminen ja toisaalta yhä parempien asuinolosuhteiden vaatimukset sekä parantuneet liikenneyhteydet tekivät metsätyömaiden kämppämajoituksen tarpeettomaksi luvulle tultaessa metsuri kävi työpaikallaan kotoaan käsin, usein työnantajansa järjestämällä yhteiskuljetuksella. Perinteisesti ruokailu- ja lepotauot sekä Metsurit ruokailevat taukotuvassa, Renko Lusto pyytää Metsänhoitaja-lehden lukijoilta lisätietoa ja valokuvia taukotuvista. Tiedot sekä mahdolliset kuvat voi toimittaa Lustoon, TAIVASALTA TAUKOMUNAAN työvälineiden huolto kesken työpäivän hoidettiin nuotiolla tai kannonnokassa. Metsätyön murroksessa 1970-luvulla myös taukojen viettoon savotoilla alettiin kiinnittää huomiota, metsä- ja uittotyömaille säädettiin pakolliseksi taukotupa heinäkuusta 1973 lähtien. Taukotupia valmistivat 1970-luvulla useat kotimaiset valmistajat. Puu- sekä puulevyrakenteisten taukotupien rinnalle kehitettiin erilaisia lujitemuovisia kevyitä ja helposti siirrettäviä tupia. Kevyimmillään taukotuvat olivat lämmitettäviä telttoja. Muutamia erilaisia telttamalleja on tallennettu Luston esinekokoelmaan. Taukotupien käyttökokemuksista kiinnostui alkuvaiheessa Metsäteho, jonka taukotuparyhmä selvitti taukotupien vaatimuksia, käyttöolosuhteita, luokitusta ja kustannuksia. Metsähallituksen Kehittämisjaosto teki myös tahollaan selvityksiä taukotupien käytöstä. Luston kuva-arkistossa on niukasti kuvaaineistoa taukotuvista, kantapuu.fi -tietokannasta löytyy vajaa sata aiheeseen liittyvää kuvaa. Metsäteollisuus ry:n kuvakokoelman ohella suurin osa taukotupakuvista on saatu Lustoon Metsähallituksen Kehittämisjaostolta. Taukomuna-taukotupaa siirretään moottorikelkalla, Molempien kokoelmien kuvat painottuvat 1970-luvulle, asia oli metsäalalla uusi ja erilaisten taukotupien käyttöominaisuuksia tutkittiin tuolloin innokkaasti. Luston kokoelmissa on vain muutamia kuvia, joissa taukotupa on varsinaisesti käytössään. Valokuvakokoelman perusteella voisi ajatella, että taukotupa on ollut savotoilla pikemminkin poikkeus kuin sääntö, niin harvoin se on kuvauskohteeksi osunut. Ovatko taukotuvat olleet uitoilla ja metsurisavotoilla yleisesti käytössä? Muistatko taukomunan? Millaisia kokemuksia, tarinoita ja muistoja erilaisista tuvista on jäänyt mieleesi miten tauot, työvälineiden huolto ja eväiden nauttiminen tuvissa ovat sujuneet? Näihin kysymyksiin odotetaan Lustossa vastauksia, Taukotupakuviakin ottaisimme mielellämme lisää Luston valokuvakokoelmaan. Tutustu Luston museokokoelmiin: KUVAT: LUSTO/METSÄTEOLLISUUS RY:N KOKOELMA, RAIMO KERÄNEN/LUSTO/METSÄHALLITUKSEN KEHITTÄMISJAOSTON KOKOELMA, TEOLLISUUSVALOKUVAAMO MANNELIN/LUSTO/METSÄTEOLLISUUS RY:N KOKOELMA Paatero Eero-Sakari Jokela Matti Aabram Erkki Isomuotia Harri Sakari Honkanen Reino Juhani Nordqvist Hans Axel Jorma Taskinen Kari Jorma Veikko Härkönen Anne Kristiina Hemmi Lauri Kullervo Puukko Olli Heikki Tapio Hinttala Teuvo Jaakko Veltheim Taina Maria Larronmaa Annastiina Heinonen Veli Tapani Peltola Antti Juhani Kivinen Paavo Matti Greis Kirsi Leena Marjatta Reiman Jarmo Tapio Nenonen Matti Mikkola Jaakko Tapani Timonen Markku Kalevi Etelävuori Aimo Kalevi Peltoniemi Tapio Juhani Yli-Koski Terttu Anneli Pamppunen Pekka Tapani Väisänen Jarmo Veli Juhani Kotilainen Lasse Eljas Myllyniemi Matti Verner Heikurainen Matti Olavi Uotinen Matti Punkari Jaakko Heikki Lounento Ilpo Emil Saarinen Martti Valfrid Virta Jouko Kalevi Aulamo Mikko Olavi Snellman Erik Vilhelm Saastamoinen Olli Juhani Siekkinen Ari Olavi Kuitunen Pekka Johannes Akkanen Jussi Rikhard Lehto Anne Sisko Kaarina Puustjärvi Pirjo Helena 60 TUONEN SATOA Valtanen Väinö Veli-Jukka Puukko Antti Kari Pentti * Yli-Vakkuri Paavo Olavi Heiskanen Veijo Ismari Hakanpää Aku Kalle Armas Sarnila Eino Vilho Matias Nissinen Risto Erkki Jooseppi *) Muistokirjoitus verkossa Muistokirjoitukset voi lähettää osoitteeseen MMM (metsänhoitaja), kauppatiet. yo Olli Mäki on nimitetty lähtien ylitarkastajaksi Energiaviraston uusiutuva energia -ryhmän taloudellisen valvonnan tiimiin. Suomen metsäkeskuksen organisaatiomuutoksen johdosta metsäkeskuksen johtoon on nimitetty alkaen valtakunnallisissa elinkeinopalveluissa elinkeinojohtajaksi MMT Anssi Niskanen, yritysten ja yhteisöjen palvelupäälliköksi MMM Sanna Kasurinen, metsänomistajien palvelupäälliköksi metsätalousinsinööri (ylempi AMK) Veikko Iittainen, metsänhoidon johtavaksi asiantuntijaksi HT, MMM Markku Remes, luonnonhoidon johtavaksi asiantuntijaksi MMM Matti Seppälä, metsätilarakenteen johtavaksi asiantuntijaksi MMM, metsänhoitaja Antti Pajula, bioenergian ja biotalouden johtavaksi asiantuntijaksi MMM, metsänhoitaja Juhani Pyykkönen, aluekehityksen johtavaksi asiantuntijaksi MMM, metsänhoitaja Jyrki Haataja ja kehittämishankkeiden johtavaksi asiantuntijaksi MMM, metsänhoitaja Markku Granander. Valtakunnallisissa metsätieto- ja tarkastuspalveluissa on nimitetty metsäjohtajaksi MMM, metsänhoitaja Anna Rakemaa, rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäälliköksi MMM, metsänhoitaja Aki Hostikka, metsätiedon palvelupäälliköksi metsänhoitaja Jorma Jyrkilä ja tietopalvelujen päälliköksi MMM, metsänhoitaja Pertti Syrjälä. Metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen aluejohtajaksi on nimitetty MMM Arto Sorri, elinkeinopalvelujen elinkeinopäälliköiksi on nimitetty MMM, metsänhoitaja Ulla Huusko, metsänhoitaja Eeva-Liisa Repo ja metsätalousinsinööri (AMK) Tuomo Mikkonen. Metsäkeskuksen itäiselle palvelualueelle aluejohtajaksi on nimitetty metsänhoitaja Helena Reiman ja elinkeinopäälliköiksi KTM, MMM Arto Teittinen, MMM Seppo Niskanen sekä FM Seija Tiitinen-Salmela. Metsäkeskuksen läntiselle palvelualueelle aluejohtajaksi on nimitetty metsänhoitaja Jorma Vierula ja elinkeinopäälliköiksi insinööri (ylempi AMK) Yrjö Ylkänen, Ari Lähteenmäki sekä metsänhoitaja Tapio Nummi. Metsäkeskuksen kaakkoiselle palvelualueelle aluejohtajaksi on nimitetty MMM Antti Heikkilä, elinkeinopäälliköiksi MMM, metsänhoitaja Pekka Vainikka ja asiakkuuspäälliköksi metsänhoitaja Tarja Hämäläinen. Metsäkeskuksen eteläiselle palvelualueelle aluejohtajaksi on nimitetty metsänhoitaja Karen Wik-Portin ja elinkeinopäälliköksi MMM, metsänhoitaja Jouni Rantala. 30 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

17

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Työhakemuksen tekeminen

Työhakemuksen tekeminen Työhakemuksen tekeminen Annamari Rovamo Työelämäpalvelut kevätlukukausi 2015 annamari.rovamo@jyu.fi CV-työpaja 20.2. Lähetä CV osoitteeseen annamari.rovamo@jyu.fi Deadline ke 18.2. Työskentely pienryhmissä

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuslain soveltamisen haasteeti. Työoikeuskonferenssi 2015 25.9.2015

Yhdenvertaisuuslain soveltamisen haasteeti. Työoikeuskonferenssi 2015 25.9.2015 Yhdenvertaisuuslain soveltamisen haasteeti Työoikeuskonferenssi 205 25.9.205 Sisältö Keskeiset työnantajan pakolliset henkilöstösuunnitelmat Uudistunut yhdenvertaisuuslaki ja työelämä Yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO Tutkimusraportti Kirjoittanut Markus Mervola, avustanut Tuomas Lehikoinen Lokakuu Tekninen johdanto Tutkimuksen tarkoitus Agronomiliitto,

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 21.9.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto TE-toimiston tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry 20.8.2013 Taustatiedot Sukupuoli 100% 80% 67% 60% 40% 33% 20% 0% Mies Nainen Kaikki

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2.

Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2. Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2.2015 Merja Hovi Nuorisoasiainkeskus Visio: Koko Helsinki on nuorille kiva

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen ESITYKSEN AGENDA Osa I: Kenestä oikein puhutaan Osa II: Työpaikkaa etsimässä, mielikuva rakentuu

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot