ARVOKAS ARKI LAPSELLE!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARVOKAS ARKI LAPSELLE!"

Transkriptio

1 ARVOKAS ARKI LAPSELLE! ARVOKAS ELÄMÄ LASTENSUOJELU JA PERHEHOITO VAMMAISTEN LASTEN KEHITYKSEN TUKENA PAULA KORKALAINEN (toim.)

2 ARVOKAS ARKI LAPSELLE! ARVOKAS ELÄMÄ LASTENSUOJELU JA PERHEHOITO VAMMAISTEN LASTEN KEHITYKSEN TUKENA PAULA KORKALAINEN (toim.) Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Jyväskylä 2014

3 Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Teksti ja toimitus: Paula Korkalainen Kuvat: Airi Ahonen, Paula Korkalainen, Sari Minkkinen ja Kuvapalvelu Artikkelien kuvat kirjoittajien toimittamat. Taitto: Heikki Tiihonen Kopijyvä Oy

4 Sisältö Esipuhe: Maria Kaisa Aula, Lapsella on oikeus perheeseen ja osallisuuteen... 5 OSA I Näkökulmia vammaisten lasten ja perheiden palveluiden kehittämiseen... 7 Kirjoittajien esittely... 8 Vammaisten lasten vanhempien ajatuksia ja kommentteja Muutos Lentosuunnitelmaan Welcome to Holland... 9 Voisiko jokin olla toisin? Vanhemmat palveluiden käyttäjinä Elisa Murtomäki. Lennettiin punaisella matolla ajatuksia perhehoitajan työstä ja työhyvinvointiryhmästä Anneli Reijonen. Hyvään alkuun mentorin tuella Mirva Vesimäki. Valmennuksen ja uusien toimintaohjeiden myötä lisää perhehoitajia Riitta Vanhanen. Näkökulmia perhehoidon kehittämiseen Keuruun suunnalta Maria Kuukkanen. Meitä kannatellaan! Perhehoitoa hyvän elämän mahdollistamiseksi Erja Pietiläinen. Yhteistoiminta ei pelaa vieläkään? Asta Suomi. Moniammatillinen yhteistyö, pieniä askeleita Paula Määttä. Yhdessä perheen kanssa. Erityispedagoginen perhetutkimus haastaa vallitsevia ammattikäytäntöjä Marja-Leena Saarinen. Lapsen ja perheen kuuleminen palveluiden perusteena OSA II Arvokas elämä Lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena Uusia tuulia vammaisten perhehoidossa Vammaisten lasten perhehoidon toimintamalli Keski-Suomesta perhehoidon maakunta: esitys perhehoidon koordinoinnin tehostamiseksi Keski-Suomessa Arvokas elämä hankkeen eteneminen Missä onnistuttiin arviointia Lopuksi Lähteet Liitteet

5 Rakas lapseni Rakas lapseni Minä rakastan Sinua. Minä rakastan ilman partikkeleita, ilman pilkkua, ilman sivulauseita, ilman ehtoja. Minä rakastan Sinua kaikesta huolimatta ja juuri sen takia, rakastin jo ennen kuin synnyit ja tulen rakastamaan niin kauan kuin elän ja vielä taivaastakin minä Sinua suojelen. Enkä minä luovuta. Vaikka kaikki muu murenisi, Sinun suhteesi minä en ikinä luovuta. Vaikka mitä tapahtuisi, Sinua minä en koskaan hylkää. Mikään mahti maailmassa ei Sinua minun sydämestäni vieroita. Minusta sinä synnyit mutta Sinä minut teit. (tekijä tuntematon) 4

6 Esipuhe Maria Kaisa Aula, Lapsiasiavaltuutettu saakka Viitasaarella Lapsella on oikeus perheeseen ja osallisuuteen Lapsen tulisi persoonallisuutensa täysipainoisen ja sopusointuisen kehityksen vuoksi kasvaa perheessä onnellisuuden, rakkauden ja ymmärtämyksen ilmapiirissä. (YK:n lapsen oikeuksien sopimus) Vammaisella lapsella on yhdenvertainen oikeus vanhempiensa huolenpitoon ja kasvatukseen. Vanhempia ei saa jättää tehtävässään yksin vaan heidän tulee saada valtion, kuntien ja järjestöjen palveluista tukea tehtäväänsä. Viimesijaisena toimenpiteenä on lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle, mikäli vanhemmat toimivat lapsen edun vastaisesti. Silloinkin sijoituksen perheeseen tulee olla lapsen kannalta ensisijainen vaihtoehto. Arvokas elämä -hanke on edistänyt näitä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tavoitteita. Hankkeessa on kehitetty perhehoidon palveluita tukemaan keskisuomalaisia vammaisia lapsia ja heidän perheitään. Vanhempien kokemukset ja mielipiteet ovat palveluiden kehittämisessä tärkeitä. Näitä onkin Arvokas elämä -hankkeessa kartoitettu. Vanhemmat joutuvat usein toimimaan monimutkaisen palveluverkoston yhteen kokoajina sekä viestin viejänä ammattilaiselta toiselle. Perheet eivät saa vielä tarpeeksi arkista tukea jaksamiseensa tai kotikasvatuksen haastaviin tilanteisiin. Uudistamista tarvitaan niin lainsäädännössä, toimintakäytännöissä kuin asenteissakin. Hyvän vammaispalvelun, perhehoidon, kuntoutuksen, lastensuojelunkin, asumisen ja koulutuksen kehittämiseen tarvitaan myös lasten ja nuorten omien kokemusten arvostamista. Palveluiden ohella myös kodissaan ja perheessään jokaisella lapsella on oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi. 5

7 Vanhempienkin tehtävä on selvittää lapsen mielipiteitä ratkaisujensa tueksi. Usein vanhemmat toimivat vammaisen etenkin pienen lapsen tärkeinä viestinviejinä ammattilaisten suuntaan. Vammaisten lasten ja nuorten omien mielipiteiden selvittäminen vaatii aikuisilta erityistä osaamista, vuorovaikutuksen taitoja ja oikeata asennetta lapsen arvostamista. Vaivannäkö kyllä palkitaan: palveluista saadaan parempia ja vaikuttavampia, kun lasten ja nuorten omat palautteet selvitetään ja otetaan huomioon. Tällä alueella on Suomessa vielä paljon kehittämisen varaa. Vammaisia lapsia ei pidä ajatella ensisijaisesti heidän puutteidensa tai diagnoosiensa edustajina. Kaikki lapset ovat ensisijaisesti lapsia, joilla on yhdenvertaiset tarpeet ja oikeudet elää, kasvaa, oppia, iloita, leikkiä, harrastaa ja saada kavereita. Jokainen lapsi haluaa tulla kuulluksi ja nähdyksi ja olla osallisena omassa lähiyhteisössään. Lapsen hyvinvointia kannattelevat ensisijaisesti hänen läheiset ihmissuhteensa, joita palveluiden pitää tukea ja edistää. Lapsiasiavaltuutetun toimisto on tehnyt yhteistyötä Arvokas elämä -hankkeen kanssa. Se on ollut minulle mieluista. Tavoitteemme ovat olleet yhteiset: suomalaista vammaispolitiikkaa tulisi muuttaa lapsikeskeisemmäksi. Samalla erilaisissa palveluissa vammaisten lasten ja heidän perheidensä erityisistä tarpeista tulee olla paremmin tietoisia ja ottaa ne huomioon. 6

8 OSA I Näkökulmia vammaisten lasten ja perheiden palveluiden kehittämiseen 7

9 Kirjoittajien esittely Maria Kaisa Aula toimi Suomen ensimmäisenä lapsiasiavaltuutettuna Hän asuu perheineen Keski-Suomessa Viitasaarella. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen lisensiaatti. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteen kunniatohtorin arvon hän sai vuonna Elisa Murtomäki on perhehoitaja ja asuu Multialla. Koulutukseltaan hän on lähihoitaja. Anneli Reijonen toimii vammaisten perhehoitajana Äänekoskella. Hän on koulutukseltaan lähihoitaja, KeVa -ennakkovalmennuskouluttaja ja perhehoidon mentori. Mirva Vesimäki työskentelee vammaispalveluiden sosiaalityöntekijänä Äänekosken kaupungin Arjen tuen palveluissa. Riitta Vanhanen toimii perusturvajohtajana Keuruun kaupungissa. Koulutukseltaan hän sosiaalihuoltaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja ammatillinen opettaja. Maria Kuukkanen toimii Perhehoitoliitto ry:ssä kehittämispäällikkönä. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri (KM) ja lastentarhanopettaja. Erja Pietiläinen on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri (KM), erityiskasvatuksen asiantuntija ja erityislastentarhanopettaja. Hän työskentele Kehitysvammaliitossa lapsi ja perhepoliittisena asiantuntijana. Asta Suomi on yhteiskuntatieteiden tohtori (YTT), psykoterapeutti, työnohjaaja, erityisasiantuntija Jyväskylän ammattikorkeakoululla. Paula Määttä on erityispedagogiikan professori emerita. Hän on tuonut perhelähtöisen ekokulttuurisen ajattelun Suomeen ja julkaissut kaksi alan kirjaa. Hän asuu Jyväskylässä Korpilahdella. Marja-Leena Saarinen on kasvatustieteen maisteri (KM), Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön toimitusjohtaja. Valtakunnallisen kehitysvamma-alan neuvottelukunnan lasten ja nuorten jaoksen puheenjohtaja. Paula Korkalainen toimi Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten tukena -hankkeessa projektipäällikkönä Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen tohtori (KT), erityiskasvatuksen asiantuntija ja erityislastentarhanopettaja. Hän asuu Jyväskylässä. 8

10 Vammaisten lasten vanhempien ajatuksia ja kommentteja Muutos Lentosuunnitelmaan Welcome to Holland Minua usein pyydetään kuvailemaan millaista on kasvattaa vammaista lasta, jotta ihmiset, joilla ei ole tätä ainutlaatuista kokemusta, ymmärtäisivät ja voisivat kuvitella, miltä se tuntuu. Se on jotain tällaista: Kun odotat lasta, se on kuin suunnittelisi ihmeellistä lomamatkaa Italiaan. Ostat nipun opaskirjoja, ja teet ihania suunnitelmia. Colosseum. Michelangelon David. Gondolien Venetsia. Ehkä opettelet joitain käteviä sanontoja. Kaikki se on hyvin innostavaa. Kuukausien innokkaan odotuksen jälkeen suuri päivä viimeinkin koittaa. Pakkaat laukkusi ja lähdet matkaan. Useita tunteja myöhemmin lentokone laskeutuu. Lentoemäntä tulee ja sanoo: Tervetuloa Hollantiin! Hollantiin?! Kuinka niin Hollantiin? Varasin paikan Italiaan menevään koneeseen. Minun pitäisi olla Italiassa. Koko elämäni olen unelmoinut pääseväni sinne. Mutta lentosuunnitelmaan on tullut muutos. Kone on laskeutunut Hollantiin, ja sinne sinun on jäätävä. Tärkeintä on kuitenkin se, ettei sinua ole viety mihinkään hirveään, inhottavaan, likaiseen paikkaan, jossa on kauheita tauteja ja nälänhätää. Olet tullut vain erilaiseen paikkaan. Niinpä sinun on mentävä ostamaan uusia opaskirjoja. Sinun on opittava aivan uusi kieli, ja kohtaat joukon uusia ihmisiä, joita et olisi muuten koskaan tavannut. Se on vain erilainen paikka. Se on vähemmän loistelias kuin Italia, ja elämänrytmi on hitaampaa kuin Italiassa. Mutta oltuasi siellä jonkin aikaa, saatuasi hengityksesi tasaantumaan, katsot ympärillesi ja huomaat, että Hollannissa on tuulimyllyjä ja tulppaaneja, Hollannissa on jopa Rembrandtin maalauksia. Mutta kaikki tuttavasi ovat tohkeissaan Italian matkoistaan ja he kerskailevat, kuinka ihanaa heillä siellä oli. Ja lopun elämääsi sanot; Niin, sinne minunkin piti mennä. Sitä minä olin suunnitellut. Eikä se kipu haihdu koskaan, ei koskaan pois, koska unelman menettäminen on hyvin, hyvin merkittävä menetys. Mutta jos vietät elämäsi surren sitä tosiasiaa, että et päässyt Italiaan, et ehkä milloinkaan ole vapaa nauttimaan niistä hyvin erityislaatuisista, hyvin ihastuttavista asioista, joita Hollanti tarjoaa. (Emily Perl Kingsley) 9

11 Tärkeintä ei ole, että vauva on terve. Tärkeintä ei ole että vauva on terve. Tärkeintä on jäädä henkiin. Tärkeintä ei ole saavuttaa neuvolakirjan jokaista kohtaa normaaliin tahtiin. Vaan olla oman neuvolakirjansa Indiana Jones. Oman elämänsä sankari ja vähän muidenkin, aika paljon muidenkin. Tärkeintä ei ole olla sitä mitä muut toivoivat, luulivat tai odottivat. Tärkeää ei ole olla kummankaan näköinen. Tärkeää on olla oman itsensä näköinen ja pitää vahvasti kaksin käsin kiinni siitä mitä elämäksi sanotaan. Tärkeintä on olla yhdessä, ja jaksaa. Olla paikalla silloin, kun välittämistä jaetaan. Tärkeintä on kuulua johonkin ja hengittää samaan tahtiin sen porukan kanssa, jota myös perheeksi kutsutaan. (tekijä tuntematon) 10

12 Voisiko jokin olla toisin? Vanhemmat palveluiden käyttäjinä. Kollektiivinen kertomus vanhempien ajatuksista ja odotuksista. Kollektiivinen kertomus on koostettu useamman vanhemman ajatuksista ja odotuksista, jotka on kerätty kyselyllä Leijonaemojen valtakunnalliselta foorumilta keväällä Toimittaneet Sari Minkkinen ja Paula Korkalainen. Tietoa, tukea ja kumppania jakamaan arjen huolia Vanhempina koemme usein, että yhteiskunta hylkää ulkopuolelleen perheet, joissa on sairautta tai vammaisuutta. Siinä tilanteessa, kun perhe taistelee olemassaolostaan ja lapsensa avun puolesta, on meidän perheen yllättänyt vammaisten palvelujärjestelmän toimimattomuus. Tuntuu kuin pitäisi käydä toisella rintamalla taistelua eri tuista ja apuvälineistä, kun muutenkin lapsen tilanne huolestuttaa ja tulevaisuutta ei jaksa ajatella. Sinnittely meidän perheessä alkoi jo siinä vaiheessa kun yritimme päästä tutkimuksiin. Tämä vaihe oli tosi pitkä prosessi. Koimme, että meitä pompoteltiin yksiköstä toiseen 2 vuotta ennen kuin tutkimukset todella käynnistyivät. Jouduin olemaan äitinä tosi aktiivinen ja olen kokenut syyllistämistä lapseni oireista. Sopeutumisvalmennusta Hämmentyneitä olimme myös tutkimusten jälkeen: meille ei tarjottu muuta kuin diagnoosipaperi käteen ja se siitä. Ihmettelin ja kysyin, että mitäs nyt, miten tämän sairauden kanssa eletään, miten kuntoutetaan, miten kerrotaan ihmisille, miten osaamme asennoitua tähän ja mielessä oli paljon kysymyksiä ja hämmennystä. Olisi hyvä, jos tukipakettiin kuuluisi automaattisesti lapselle ja vanhemmille akuutti sopeutumisvalmennus sairaalan osalta. Etenkin neurologisen oireyhtymän kohdalla ei tukitoimia tai mitään valmennusta saa vaikka pyytäisi. Perhettä auttaisi tässä tilanteessa tilanteen pohtiminen yhdessä, tuki ja neuvot, miten tästä eteenpäin. Vanhempia auttaisi myös psykologin tai jonkun muun ammattilaisen tapaaminen ja olipa diagnoosi mikä tahansa. Tukien hakeminen helpommaksi Vanhempana koen jatkuvan tukien hakemisen myös työlääksi, koska vammaistuki pitää hakea vuosittain, matkakorvaukset vähintään 2 kertaa vuodessa jne. Ilman paperisotia, puheluita ja jatkuvaa stressitilaa asioista, arki voisi sujuakin, mutta entä sitten kun mietit öisin mihin seuraavana päivänä pitää soittaa, mitä asioita hoitaa? Päivällä teet hakemuksia, soittelet, pyydät lausuntoja, sovit te- 11

13 rapioita Eikö tätä ruljanssia voisi tehdä yhtään helpommaksi, kun arki muutenkin on hankalahkoa? Itsellänikin on kokemusta työni kautta lomakkeiden käyttämisestä ja anomisesta ja tunnen järjestelmää, mutta vammaisasioissa olemme kokeneet pompottelua. Harmittaa ja turhauttaa, kun joutuu monesti valittamaan ja jopa menemään oikeuteen asti saadakseen lapselle lakisääteiset palvelut ja tuet. Ja kukaan ei tule kertomaan, että sinulla olisi oikeus tuohon tai tuohon asiaan. Eikö palveluesitteet voisi koota yhteen paikkaan helposti saataville ja siten että ne olisivat selkokielisiä ja helposti ymmärrettäviä? Vanhempien arkielämä on jo muutekin todella rankkaa. Rankaksi arjen tekee monet selvitykset: oman kunnan/sairaanhoitopiirin/kelan käytännöt ja rakenteet. Vanhemman pitää tietää systeemistä enemmän, kuin sen systeemin työntekijöiden tarvitsee. Ja silti monesta asiasta joutuu taistelemaan verissä päin. Voimavaroja vertaistuesta ja hyvästä kohtaamisesta Henkistä tukea ja valtavasti tietoa olemme saaneet toisilta vanhemmilta ja facebookin vertaistukiryhmistä, josta voi löytää jopa ystävänkin. Nämä verkostot ovat meille vanhemmille todella tärkeitä. Joskus tosin halu auttaa voi koetella omiakin voimavarojakin. Toivoisimme vammaisen lapsen perheen kanssa toimijoilta kiinnostuneisuutta lapsemme asiaa kohtaan ja myös vanhemmille tukea jaksamiseen. Vanhemmille olisi tärkeää lapsen kuulumisten ohessa keskustella omasta jaksamisestaan: oli se systeemi mikä tahansa niin 99% niistä ei ole tippaakaan kiinnostunut siitä, miten perhe tai vanhemmat voivat. Vain sitä erityislasta tuetaan, jos sitäkään. Äideille olisi tärkeää keskustella omasta jaksamisesta ja väsymisestä ilman lastensuojelun uhkaa! Joskus tuntuu, että äitinä sinulla ei voi olla raskasta, et saa sairastaa koska omaishoidossa ei tunneta sairauslomia. Vanhempina toivoisimme myös asiakaspalvelussa työntekijöiltä riittävää perehtyneisyyttä vammaisen ihmisen asiakaspalveluun ja kohtaamiseen. Perusasioita olisi hei, kiitos ja hymy. Olisiko mahdotonta vammaispalveluissa kysyä asiakkaalta, mitä saisi olla ja kysyä kokonaistilanteesta ja tarpeista. Yleensä asiakastyöhön kuuluu perehtyä, kuinka erilaisissa tilanteissa asiakkaita kohdellaan ja miten menetellään, jos kauppaan tulee palohälytys tai muu yllättävä tilanne. Mutta vammaisen asiakkaan kohtaamista ei opeteta. Koetaan ehkä, että jokaisella on taito kohdata erilainen ihminen. Mielestäni perusperehdytykseen kaikessa asiakaspalvelussa pitäisi kuulua kuinka kohtaa kohdata vammainen asiakaspalvelussa. Perehdytys pitäisi olla yhtä pakollinen kuin hygieniapassi on ravintoloissa työskenteleville tai tulityökortti vaarallisten aineiden kanssa työskenteleville. 12

14 Vammaisten lasten perheet kaipaavat perheen yksilöllisiin tarpeisiin konkreettista apua ja tukea suoraan kotiin. Perhetyötä saattaa olla tarjolla lapsiperheelle, mutta se sisältää esimerkiksi keskusteluapua eikä vastaa vammaisen lapsen perheen tarpeisiin, kun perheessä tarvittaisiin lisää käsipareja. Kotipalvelun hinnan tulisi olla riittävän edullista, jotta sitä voi käyttää myös pienillä tuloilla (mm. vanhempainrahalla, kotihoidontuella tai opintotuella) kitkutteleva perhe. Mikäli kotiapua tarjotaan palveluseteleiden muodossa, setelien arvon tulee olla riittävä ja paikkakunnalla tulisi olla palvelun tarjolla soveltuvaa oikeanlaista palvelua, muuten seteleistä ei juurikaan ole hyötyä. Riittävä taloudellinen tuki Vammaisen lapsen erityistarpeista koituu kustannuksia, jotka eivät ole taloudellisen tuen piirissä. Taloudellista tukea kaivattaisiin erityistilanteissa ravintoon, vaatetuksen uusimiseen, apuvälineiden hankintaan, jotka voivat olla suurikin menoerä perheelle. Varmasti osa lapsista ja perheistä saakin, mutta itse olen lapseni tarpeisiin etsinyt, tulostanut, laminoinut, leikannut ja teipannut tarranauhoja kommunikaatiokuviin, hommannut painopeiton, timerin yms. Kaikki omalla kustannuksella. Sisarukset joskus hädässä Sisaruksien huomioiminen on hyvin tärkeää ja unohtuu viranomaisilta. Järjestelmä ei huomioi sisaruksien tarpeita ennen kuin sisarukset ovat hädässä. Ennalta ehkäisevää toimintaa ei ole ja jos vanhemmat eivät tajua/jaksa/kykene apua sisaruksille pyytämään, niin ei sitä mistään tarjota. Sopeutumisvalmennuskursseilla sisaruksia huomioidaan mutta se ei riitä. Sopeutumisvalmennuskursseille voi yleensä hakea enintään joka toinen vuosi eikä ole takeita että kurssille valitaan. Sisarukset tarvitsevat tukea ja apua jokapäiväiseen elämäänsä. Vanhemmat tarvitsevat tukea ja apua jotta jaksavat/ehtivät huomioida riittävästi kaikkia lapsiaan. Sisaruksilla tulisi olla mahdollisuus ilmaista omia tunteitaan ja tarpeitaan niin että tuntevat olonsa turvalliseksi. Sisaruksille pitäisi voida järjestää tilaisuuksia tavata toisia vastaavassa tilanteessa olevia. Sisarukset pitäisi saada ymmärtämään että kaikki tunteet ovat sallittuja ja että vanhemmille voi kertoa ikävistäkin asioista. Omien tunteiden ja ajatusten jakaminen ei kuormita vanhempia. Omat asiat ovat ihan yhtä tärkeitä kuin muidenkin asiat. HE ovat tärkeitä. Ilon aiheita Erityisen suurta iloa olemme kokeneet koulun ja opettajien osaamisesta ja suhtautumisesta. He ovat mahtavia ja lapsi oppii luokassa asioita. Meillä on tosi hyvä yhteys kouluun. Luokassa on 4 aikuista, joista yhden aika meneekin lähes kokonaan lapseni kanssa. Myös terapeuteilta olemme saaneet vinkkejä, miten selviytyä hankalista tilanteista. 13

15 14

16 Elisa Murtomäki Perhehoitaja Multia Lennettiin punaisella matolla ajatuksia perhehoitajan työstä ja työhyvinvointiryhmästä Omaa perhehoitajan polkua on nyt takana kymmenen vuotta. Ensimmäisestä kehitysvammaisesta tukilapsesta se alkoi. Oman kodin valmistuttua jotakuinkin riittävän pitkälle saimme perheeseemme ensimmäisen pitkäaikaisen sijoitetun. Siitä on nyt vajaa seitsemän vuotta. Työtä tehden paarustin lähihoitajan tutkinnon. Lähihoitajaksi valmistumisen kynnyksellä olin valmis ottamaan uusia perheenjäseniä perheeseemme. Helpotus olikin suuri, kun perhe kasvoi toisella ja kolmannella sijoitetulla kehitysvammaisella, sillä tuolloin saattoi keikkatyöt kodin ulkopuolelle jättää lopulta pois. Arvokas Elämä -hankkeeseen sain ensimmäisen kunnon kosketukseni perhehoitajille tehdyn kyselyn kautta keväällä Vastauksia joutui miettimään, haastamaan itsensä siinä että mitä todella tahdoin sanoa. Tiesin toki hankkeen ja sen mm. kouluttaneen uusia perhehoitajia Perheen ja lasten kasvu toi uusia haasteita, koti alkoi käydä pieneksi. Piti miettiä laajennuksen, perheen pienennöksen tai kokonaan uuden kodin hankkimisen välillä. Koimme myös ensimmäisen sijoitetun poisnukkumisen, elimme surun. Piirrettiin laajennus, mutta ostettinkiin lopulta uusi koti meille kaikille. Sinne asettumisen jälkeen perheessä oli taas tilaa. Kysely osui tuohon hetkeen. Mieltä askarruttivat työn riittävyys tulevaisuuteen, sen sitovuus ja itsenäisyys. Ja vaakakuppia iloisesti ylöspäin nostivat työn loputtomat mahdollisuudet, kodin ja työn yhdistyminen meillä asiat olivat hyvin. Kaipasin lisää ihmisiä, joiden kanssa puhua yhdessä perhehoidon kieltä. Hanke toi syksyn mukana perhehoitajien ja kuntaedustajien yhteistapaamisen. Yhteistapaamisesta mukaan tarttui halu osallistua työhyvinvointihankkeeseen: nähdä toisia perhehoitajia, saada koulutusta, saada tukea ja ohjausta, liikkua ja ennen kaikkea irrottautua kodista hetkeksi ja keskittyä omaan oloon. Päätin, että tuohan onnistuu, koska tahdon niin! 15

17 Niin sitä syksyn ja talven mittaan järjesteltiin itsemme kohti Peurunkaa moneen kertaan, monen mutkan ja tuiskunkin kautta. Ihan kaikkiin tapaamisiin ei päässyt. Työhyvinvointiryhmässä oman elämän isoja tärkeitä asioita mahdutettiin purkkiin, opittiin unesta ja ajankäytöstä, huomattiin unelmien elävän ja uusien tulevan, jumpattiin, keilattiin, uitiin, ulkoiltiin ja sitten lennettiin punaisella verholla maailmalle taas. Hankkeen aikana puhuimme, meitä kuultiin ja kuunneltiin, kehittämistarpeisiin mietittiin ratkaisuja, kuntien toimintamalleja yritettiin yhtenäistää. Kotiin palattiin iltamyöhään, reppu täynnä voimaa ja aarteita arkeen. Tärkeää työtä kaikki. Soisi, että hyvin alkanut perhehoitajien verkkoontuminen jatkuisi ja siteet vahvistuisivat. Toivoisi, että syntyisi keskitetty taho välittämään ihmisiä perheisiin elämään ja välittämään perheissä jo olevista, perhehoitajistakin. Olisi upeaa, että jokaisen perheen ja hoitajan vahvuuksille löytyisi riittävästi asiakkaita. Täydellistä olisi se, että perheissä olevat tyhjät paikat täyttyisivät pian ja uusillekin perhehoitajille olisi oikeasti työtä tarjolla. Me olemme kaikki erilaisia ja juuri siksi arvokkaita. Jokainen perhehoitaja, jokainen koti ja elämäntilanne ovat yksilöllisiä ihan kuten perheissä elävät ihmisetkin. 16

18 Anneli Reijonen Perhehoitaja Äänekoski Hyvään alkuun mentorin tuella Kokeneempi perhehoitaja (mentori) antaa aloittelevalle perhehoitajalle (aktorille) mahdollisuuden nähdä uusia näkökulmia perhehoidon arjessa, vahvistaa tietoa ja kokemusta perhehoitajuudesta. Pääsin Arvokas Elämä hankkeen kautta Perhehoitoliiton järjestämälle viisipäiväiseen mentorikoulutukseen. Olin innostunut ja kiinnostunut saamaan tietoa mentoroinnista sekä siitä miten sitä on hyödynnetty jo lastensuojelun perhehoidon puolella eri puolilla Suomea. Koulutus on tarkoitettu kokeneiden perhehoitajien lisäksi kuntien perhehoidosta vastaaville työntekijöille, mikä onkin hyvä, koska he mahdollistavat, käynnistävät ja seuraavat mentoritoimintaa. Koulutuksen aikana saa toimintamallin ja käytännön välineitä perhehoidon mentorointiin. Mentorointi on yksi tukimuoto aloittavalle perhehoitajalle. Mentorointisopimus lähtee aktorin tarpeista. Kolmikantasopimuksessa perhehoidon järjestäjä, aktori ja mentori sopivat mentoroinnin tavoitteet, tapaamispaikat ja prosessin keston. Aloittavalle perhehoitajalle tulee vastaan paljon uusia haasteita oman roolin löytämisessä perhehoitajana ja tukiessa sijoitettua henkilöä kotiutumaan koko perheessä tapahtuvan ryhmäprosessin aikana. Näissä arjen haasteissa aloittava perhehoitaja tarvitsee tukea, jotta jaksaa jatkaa eikä uuvu kesken. Muun sijoittajan antaman tuen ohella, mentoroinnin antama tuki arjen haasteisiin auttaa aloittelevaa perhehoitajaa löytämään roolinsa, vahvistaa tietoa ja kokemusta perhehoitajuudesta. Oman kokemukseni pohjalta aloittelevana perhehoitajana olisin hyötynyt mentoroinnista, jossa prosessin tavoitteet olisi rajattu tarpeideni mukaisesti ja niitä sitten käsitelty kokeneen perhehoitajan kanssa. Monia asioita ei olisi tarvinnut oppia kantapään kautta vaan sekin energia olisi vapautunut varsinaiseen perhehoitotyöhön. Rohkenen väittää, että moni perhehoitaja on kanssani samaa 17

19 mieltä. Lastensuojelun perhehoidon puolella mentorointi on vakiintunut osassa maatamme ja soisin, että myös kehitysvammaisten perhehoitajille mentorointia tarjottaisiin yhtenä tukimuotona. Tuettu aloittava perhehoitaja pääsee työssään nopeammin alkuun, jaksaa kehittää ammattitaitoaan ja ennen kaikkea tarjota laadukasta perhehoitoa. Mentorikoulutuksesta sain paljon työkaluja, sain myös luottamusta siihen, että omista kokemuksista perhehoitajana voin ammentaa kokemuspohjaista tietoa, josta on hyötyä aloittelevalle perhehoitajalle sekä rohkeutta lähteä tavoitteelliseen mentorointiprosessiin mukaan. 18

20 Mirva Vesimäki Vammaispalveluiden sosiaalityöntekijä Arjen tuki, Äänekosken kaupungin sosiaalipalvelut Valmennuksen ja uusien toimintaohjeiden myötä lisää perhehoitajia Äänekosken kaupungin Arjen tuen vastuualue järjestää ympärivuorokautista asumispalvelua perhehoidossa 18 eri vammaiselle henkilölle, joista yhdeksän on lapsia lyhytaikaisessa perhehoidossa. Vammaisten lasten ja nuorten perheet yleensä toivovat, että omaishoitoa tukevat hoitoapujaksot ja omaishoidon lakisääteiset vapaat voitaisiin järjestää perhehoidossa mahdollisimman lähellä perheitä. Perhehoitopaikkojen sijainnilla on merkitystä, koska lapset eivät usein jaksa tai voi matkustaa kovin pitkiä matkoja. Myös koulunkäynti asettaa omat haasteensa, jos jaksotarpeet kohdentuvat arkipäiviin kouluvuoden aikana. Perhehoito tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden hengähtää ja perhehoidolla tuetaan lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä kohti itsenäistymistä. Äänekosken kaupungin Arjen tuen vastuualueelta on osallistuttu ammattitaidolla järjestettyihin Arvokas Elämä -hankkeen koulutuksiin ja työryhmiin, joissa on mm. laadittu Vammaisten perhehoidon maakunnalliset toimintaohjeet. Äänekosken kaupungin perusturvalautakunta hyväksyi Vammaisten perhehoidon maakunnalliset toimintaohjeet käyttöön alkaen. Tämä on lisännyt kiinnostusta lyhytaikaisen perhehoidon järjestämiseen koska se on uusien maksuperusteiden myötä myös perhehoitajalle kannattavampaa. Hankkeen kautta on järjestetty perhehoidon valmennusta alueella toimiville perhehoitajille. Viimeisen puolen vuoden aikana onkin sijoitettu viisi uutta lasta toimeksiantosopimuksin eri perhehoitajille, jotka ovat löytyneet hankkeen järjestämien valmennuksien kautta. Perhehoidon koordinoinnille on ollut jo vuosia selkeä tarve maakunnassa viitaten mm. Keski-Suomen Vammaispalveluhankkeen esiselvitykseen vuodelta Sopivien perhehoitopaikkojen järjestäminen edellyttää mahdollisuutta paneutua uusien perhehoitajien hankkimiseen ja valmentamiseen sekä mahdollisuutta vastata ammattitaitoisesti perhehoitajien tuen tarpeisiin eri elämäntilanteissa. Yhden kunnan ei ole taloudellisesti järkevää järjestää tätä toimintaa yksin, koska uusia perhehoitajia ei tule niin paljon, että omat ryhmät ja koulutukset olisivat toiminnallisesti järkeviä kokon- 19

21 sa puolesta. Perhehoidon koordinointi on myös tukenut vammaispalveluissa tehtävää työtä. Uusien perhehoitajien valmennus ja kehitetyt tuen muodot ovat olleet näkökulmastamme laadukkaita ja toimivia, mikä on lisännyt luottamusta laadukkaan perhehoidon saatavuuteen ja palvelun jatkuvuuteen maakunnassa. Perhehoitoon kaivataan edelleen maakunnallista yhteistyötä perhehoidon koordinointiin ja kehittämiseen, jonka jatkoa olemme mukana pohtimassa yhteistyössä maakunnan muiden kuntien kanssa. Kiitos Arvokas Elämä -hankkeelle hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä! 20

22 Riitta Vanhanen Perusturvajohtaja Keuruun kaupunki Näkökulmia perhehoidon kehittämiseen Keuruun suunnalta Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollossa eletään erittäin mielenkiintoisia aikoja. Poliittisesti on sovittu, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään viiden alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain pitäisi olla kesäkuussa kunnissa lausunnolla. Järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta ja uudet alueet aloittaisivat v alusta. Tällä hetkellä kunnissa ei ole käsitystä miten palvelujen tuotanto tullaan toteuttamaan. Keski-Suomessa Jyväskylän hallinnoimassa Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeessa paneudutaan v mm. palvelutuotannon suunnitteluun eli nyt on aika vaikuttaa. Kokemuksia ja näkemyksiä perhehoidon organisoinnista Keski-Suomessa on toiminut vuosia lastensuojelun tukena Jyväskylän kaupungin sijaishuoltoyksikkö etsien uusia sijaisperheitä, kouluttaen perhehoitajia ja tukien kuntien sosiaalityöntekijöitä sijaishuollon asioissa. Tämä keskitetty palvelu on ollut hyvä tuki pienemmille kunnille. Kehitysvammaisten perhehoito järjestettiin Suojarinteen kuntayhtymän aikana keskitetysti. Kehitysvammahuollon kunnallistamisen myötä toiminnan järjestäminen siirtyi kuntien vastuulle ja mm. Keuruulla on työskennellyt vuodesta 1993 kuntoutus- ja toiminnanohjaaja, toiminut paikallinen keva-neuvola ja perhehoito on järjestetty perusturvalautakunnan päätösten mukaisesti. Tähän saakka olemme selvinneet hyvin, mutta uusien perhehoitajien etsintä ja ennakkovalmennus kaipaisivat jo leveämpiä harteita. Myös kuntien perhehoidon toimintaohjeiden erilaisuus aiheuttaa hoitajille hämmennystä. 21

23 Vanhusten perhehoitoa kokeilimme Keuruulla 1990-luvulla, mutta pysyvää toimintaa siitä ei tuolloin tullut. Perhehoito toimintamuotona näyttäisi tarvitsevan keskitettyjä palveluja esim. uusien perhehoitajien etsintään, valmennukseen ja toiminnan koordinointiin. Tähän maakunnallinen taso olisi sopiva. Sen sijaan laajasti keskitetty ja eriytetty perhehoidon ohjaus herättänee jo monia kysymyksiä. Jos palvelutuotanto tulevaisuudessa on laajemmalla kuin kuntatasolla, on varmistettava riittävä paikallinen toiminta ja yhteistyö niin lastensuojelussa, kehitysvammahuollossa kuin vanhuspalveluissa. Palvelut tulee rakentaa asiakaslähtöisesti ei toimintalähtöisesti. Alalle on syntynyt myös yksityistä palvelutuotantoa, mikä täydentänee tulevaisuudessa julkisia palveluja. Perhehoitajan työ Keuruulaisia lapsia on sijoitettu lastensuojelulain nojalla perhehoitoon keskimäärin 10. Sama määrä on kehitysvammaisia aikuisia on perhehoidossa. Lisäksi kotona asuvat kehitysvammaiset käyttävät suunnitellusti lyhytaikaista perhehoitoa tukitoimena. Monella perhehoitajallamme on sosiaali- tai terveydenhuollon koulutus. Useimmat ovat tehneet tätä huolenpitotyötä pitkään ja eläköitymisiä on tiedossa. Tämäkin ammatti saattaa kulkea suvussa. Jos useampi lapsista jatkaa vanhempien aloittamaa perhehoitotyötä, on kokemuspohja ollut kannustava. Perhehoitajan työ nivoutuu osaksi perheen elämää. On kuitenkin tärkeää, että perhehoitaja saa riittävän ammatillisen tuen ja mahdollisuuden osallistua perhehoidon yhteisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin ovatpa ne ammatillisia tai vertaistukeen perustuvia. Perhehoitajan ammatin kehittäminen vaatii lainsäädännöllisiä vahvistuksia, mutta myös tietoista oman työn kehittämistä. Täällä maaseudulla saattaa olla helpommin luotavissa hyvät olosuhteet perhehoidon toteuttamiselle. Tulevaisuudessa kannattaa perhehoidon kehittämiseen paneutua elinkeinopoliittisestikin. Asiakas on tärkein ja yhteistyö kantaa Vahvistimme Keuruulla viime keväänä perusturvan työyhteisöjen toimintasäännöt. Nämä säännöt alkoivat itsestäänselvyydellä Asiakas on tärkein. Tämän asian toteuttamiseen liittyy kuitenkin suunnaton määrä asiaa, voisi sanoa, että haaste on työuran mittainen. Toinen teesimme on Työntekijät tekevät työyhteisön. Tähän sisältyy vahva näkemys sujuvasta yhteistyöstä, vaikka ilman varsinaista työyhteisöä. 22

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Miksi vammaisten perhehoitoa ja koordinointia tulee kehittää? Vammaisten ihmisoikeudet

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen työnjako

Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sari Miettinen Projektipäällikkö, vastaava tutkija (TtT) Vastuuyliopettaja Hyvinvointiosaamisen yksikkö Hämeen ammattikorkeakoulu Lähtökohtia Hankkeen kohteena nykytilan

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut Petri Puroaho Mistä puhun 2 Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Työllistämisen tukimuodot Sosiaalinen näkökulma

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot