Ylempien toimihenkilöiden lakko alkoi teknologiateollisuudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ylempien toimihenkilöiden lakko alkoi teknologiateollisuudessa"

Transkriptio

1 7/2011 Ylempien toimihenkilöiden lakko alkoi teknologiateollisuudessa

2 sisältö Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden historian ensimmäinen lakkopäivä piti väen pois lakossa olevilta työpaikoilta kattavasti ympäri maan. Rolls Roycella tiedetään, että laadukkaan tuotteen hintalappu syntyy myös vastuunkannosta sekä aikataulujen ja sopimusten kiinnipitämisestä. Osaava henkilökunta synnyttää juuri sitä lisäarvoa, jota kilpailukyky maailmanmarkkinoilla edellyttää. Pääkirjoitus... 5 Uutisia... 6 Kolumni... 8 Puheenjohtajan palsta... 9 Edunvalvonta elinkeinopolitiikkaa Edunvalvonta neuvottelukierros Ajankohtaista Yhteiskunnasta Osaaminen Totta ja tutkittua Tekniikka Oikeus Opiskelija-asiaa Tietoala ja HI kohtasivat SMF-lehtiedut jäsenille Syyskiertue taivalsi pitkin Suomea Järjestöyhteydet Mennen tullen Kannessa Veli Vähämäki ja Jukka Tolvanen. 2

3 numero 7/2011 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Suomalaisten aurinkoenergian huippuosaajiin kuuluva Vacon Vaasassa on palkittu innovaatioistaan. Vacon suunnittelee ja valmistaa aurinkovoimaloissa käytettäviä inverttereitä, jotka muuttavat aurinkokennojen tuottaman tasavirran verkkoon sopivaksi vaihtovirraksi. Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2011 & , 9.2., 15.3., 26.4., 7.6., 30.8., 4.10., 8.11., Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: 38 UIL:n syyskiertue vieraili 11 eri paikkakunnalla. Viimeinen tilaisuus pidettiin Tampereella lokakuun lopussa. Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4 Nauti Virike päivässä, kaksi parhaassa. Luottokunnan Virikeseteli kasvattaa työhyvinvointia: nauti liikunnanriemusta tai kulttuuri-iloista, mielesi mukaan. Mikä mukavinta, etu on 400 euroon saakka verovapaa palkanlisä, josta ei joudu maksamaan tuloveroa. Haluatko Virikeseteli-edun työpaikallesi? Me voimme ottaa asian puheeksi puolestasi ilman että nimeäsi mainitaan. Käväise vain kotisivuillamme vinkkaamassa, kuka teillä päättää henkilöstöeduista tai työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Me kerromme hänelle, miksi Virikeseteli olisi oiva ratkaisu myös sinun työpaikallesi.

5 pääkirjoitus Tietotaito on hintalappu kilpailukyvylle Marraskuu 2011 Ilona Mäenpää Tietotaito on se, millä suomalaiset pärjäävät kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Kun se pohjaa teolliseen perinteeseen ja korkeatasoiseen koulutukseen, on hyvät edellytykset olemassa innovaatioille, joilla etsitään uutta suuntaa ja kehitetään uutta teknologiaa ja uusia tuotteita. Suomalaisten telakoiden ammattitaitoinen ja vastuuntuntoinen henkilöstö on kovien haasteiden edessä, kun telakat reivaavat kurssia kohti uusia aluevaltauksia, tuulivoimaloita ja tuulipuistoja. Uusien ympäristöystävällisten energiaratkaisujen kehittämisessä tarvitaan ympäristöystävällistä energiateknologiaa. Sen on oltava insinöörien hallussa. Suomalaisten tavaramerkki ja myös sen hintalappu alkaa olla se, että pidämme kiinni sopimuksista, tunnemme vastuuta asiakkaasta ja toimimme aikataulujen mukaan, sanoo Seija Meriläinen Rolls-Roycelta (s. 10). Uusien teknologioiden myötä syntyy myös uusia, korkeaa lisäarvoa synnyttäviä työpaikkoja. Monilla työpaikoilla tarvitaankin nyt uudelleenkouluttautumista. Insinöörijärjestöjen kansainvälisessä Future Climate -ilmastohankkeessa tehdään runsaasti ehdotuksia myös päättäjille. Erityisesti hankkeessa korostetaan pienten ja keskisuurten yritysten työpaikkojen merkitystä ilmastomuutoksen hillitsemisessä. Koulutuksen avulla on huolehdittava siitä, että luotavalle ilmastoteollisuudelle löytyy osaavaa työvoimaa. Uuden Insinööriliiton jäsenten kannalta ilmastohankkeessa mukana oleminen on viesti siitä, että liitto on ajan hermolla ja toimii aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla. Samalla liitto vie sanomaa korkeatasoisesta suomalaisesta insinööriosaamisesta maailmalle. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Outokummun yt-neuvottelut eivät tulleet yllätyksenä Outokummun Tornion terästehtaan ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Hannele Aikiolle uutiset yrityksen kustannussäästöistä ja yt-neuvottelujen alkamisesta eivät tulleet yllätyksenä neljän tappiollisen vuoden jälkeen. Teräsyhtiö Outokumpu aikoo vähentää maailmanlaajuisesti työpaikkaa. Suomesta lähdön saisi 300 ja Ruotsista 600. Leikkauksia ja uudelleenjärjestelyjä on tulossa kaikkiin yhtiön yksiköihin ja toimintoihin. Tornioon kaavaillaan uudistuksia, jotka eivät välttämättä ole huonoja. Meille on tulossa uudelleen organisointia ja organisaation madaltamista, joka on henkilöstön mieleen. Lisäksi on puhuttu toiminnan suoraviivaistamisesta ja johtamistavan yksinkertaistamisesta, Aikio tuumaa. Aikion mukaan Tornioon on tulossa henkilöstövähennyksiä enintään 200. Aikataulu vähennyksille on vuoden 2012 loppuun. Kovien irtisanomisten määrä jäänee kuitenkin vähäiseksi, sillä meillä on fer- Outokummun Tornion tehdas. rokromin tuotannon laajennuksen myötä vielä jonkun verran avoimia työpaikkoja ja lisäksi noin viisi ihmistä jää eläkkeelle kuukausittain. Määräaikaisten työntekijöiden sopimukset eivät mahdollisesti jatku. Aikio toivoo, että työnantajalla olisi nyt malttia. Hätiköityjä päätöksiä ei pitäisi tehdä mihinkään suuntaan. Kustannussäästöjä tavoitellaan muun muassa tuotannon työvuoroja vähentämällä, organisaation uudelleenjärjestelyillä ja joidenkin tukitoimintojen ulkoistamisella sekä yleisen tehokkuuden parantamisella. Vuoden 2011 yritysyhdistys on Wärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt Vuoden yritysyhdistyksen jäseninä on noin henkilöä yhtiön toimipisteissä Vaasassa, Turussa ja Helsingissä. Wärtsilässä ylemmillä toimihenkilöillä on päätoiminen pääluottamusmies Ralf Holmlund, joka toimii myös toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna. Yritysyhdistys on aktiivisesti vaikuttanut pääluottamusmiehen työnantajan kanssa neuvottelemiin paikallisiin sopimuksiin kuten vapaa-aikana matkustamisen korvauksiin sekä hälytys- ja vuorotyökorvauksiin liittyviin sopimuksiin. Yhdistys tekee myös säännöllisesti omia palkkatutkimuksia. Yhteistyö muiden henkilöstöryhmien kanssa yrityksen sisällä on tiivistä. Wärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt on perustettu vuonna Tietopankki valottaa ilmastonmuutoksen ja tasa-arvon yhteyksiä Uusi tietopankki Equal Climate -Pohjoismaisia sukupuolinäkökulmia ilmastonmuutokseen antaa näkökulmia siihen, kuinka ottamalla huomioon sukupuolinäkökulma voidaan tehostaa kestävän kehityksen ratkaisuja sekä ilmastonmuutoksen vastaista työtä. Tietopankissa on tietoa sukupuolen, liikenteen, energian, kulutuksen ja ravinnon välisistä yhteyksistä. Naiset ja miehet eroavat kulutustottumukseltaan, vapaa-ajan harrastuksiltaan sekä suhtautumiseltaan ympäristökysymyksiin. Miehet suosivat esimerkiksi teknisiä ratkaisuja ja naiset muuttavat useammin omaa käyttäytymistään. Osa-aikainen työnteko sairauslomalla nopeuttaa työhön paluuta Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan lyhennetty työpäivä sairausloman aikana eli niin sanottu osasairausvapaa nopeuttaa työhön paluuta tuki- ja liikuntaelinten sairauden varhaisvaiheessa. Tutkimuksessa osasairausvapaalla olleet työntekijät palasivat työhön keskimäärin kahdeksan päivää aikaisemmin kuin kokoaikaisella sairauslomalla olleet. Tutkimukseen osallistui työntekijöitä, joiden vaivat estivät kokopäiväisen työn, mutta joiden osapäiväisen työskentelyn lääkäri arvioi turvalliseksi. 6

7 neuvottelujohtajan palsta TEM selvittää työmarkkinoiden toimivuutta Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistynyt Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus -ohjelman. Työministeri Lauri Ihalainen on asettanut tavoitteeksi, että Suomessa on vuonna 2015 moderni työvoimapoliittinen palvelujärjestelmä, joka toimii tehokkaasti ja vaikuttavasti sekä asiakkaan että yhteiskunnan kannalta. Rakennemuutokset työmarkkinoilla jatkuvat voimakkaina. Aktiivisen työvoimapolitiikan merkitys on tämän johdosta entistä tärkeämpää, jotta ihmiset pystyvät siirtymään nopeasti työstä työhön, Ihalainen sanoo. Työministeri on perustanut uudistustyön tueksi neuvottelukunnan, jossa on yhteistyökumppaneita eri ministeriöistä ja kuntasektorilta sekä työmarkkinajärjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia. Työttömät hakeutuivat innokkaasti omaehtoisiin opintoihin Työttömien pääsyä omaehtoiseen opiskeluun helpotettiin viime vuoden alussa. Viime vuonna lähes opiskelijaa sai opintojensa ajalta työttömyysetuutta. Määrä on yli kolminkertainen vuoteen 2009 verrattuna. Työtön voi aloittaa opiskelun menettämättä työttömyysetuuttaan, jos TE-toimisto on todennut opiskelun tukemisen tarkoituksenmukaiseksi. Työttömyysetuutta maksetaan opintoihin enintään 24 kuukaudelta, ja työttömyyspäivärahojen enimmäisaika kuluu myös opiskeluajalta. Ansiopäivärahalla opiskelevat saivat vuonna 2010 keskimäärin euroa kuukaudessa. Työttömyysetuus opiskelun ajalta on merkittävästi suurempi kuin opintotuki: esimerkiksi korkeakouluopiskelijan opintoraha on 298 euroa kuukaudessa. Minna Helle Telan johtajaksi Oikeustieteen kandidaatti Minna Helle on nimitetty Työeläkevakuuttajat Telaan johtajaksi. Hän siirtyy Akavan edunvalvontajohtajan tehtävästä. Helle on toiminut pitkään työmarkkinajärjestöissä juristina ja edunvalvontatehtävissä. Lakkopropagandaa Ismo Kokko neuvottelujohtaja Miten ylempien toimihenkilöiden lakko vaikuttaa yrityksen toimintaan? Tämä kysymys on ollut kuluneen viikon ajan kaikkien huulilla. Samaa kysyi myös Helsingin Sanomat eri yritysten johdolta. Ylempien toimihenkilöiden lakko alkoi edellisenä päivänä 40 yrityksessä, kun neuvotteluissa eikä sovittelussa päästy yhteisymmärrykseen muun muassa keskusjärjestösopimuksen mukaisista palkankorotuksista. Tätä samaa kysymystä on tietysti kysytty aikaisempienkin työtaisteluiden yhteydessä, kun ylempien toimihenkilöiden työ poikkeaa luonteeltaan muiden henkilöstöryhmien työstä. Me työskentelemme varsin usein toiminnoissa, jotka eivät ole suoraan kytköksissä tuotantoon. Tuotannossakin usein olemme suunnittelu- tai esimiestehtävissä. Työnantajapuolella on tietysti selkeä intressi vähätellä meidän työtaistelutoimenpiteitämme vaikutusta, jotta mahdollisimman moni ylempi toimihenkilö alkaisi epäröidä oman lakkopanoksensa merkittävyyttä sopimustavoitteiden saavuttamiselle. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Asian voi kääntää myös niin, että mitä me ylemmät toimihenkilöt työpaikalle teemme noin ylipäätään, jos työpanoksellamme ei ole merkitystä. Asia taitaa tosiasiassa olla niin, että olemme vain olleet liian kilttejä liian pitkään ja meitä on alettu pitää itsestään selvänä osana yritystä, joka aina joustaa tarpeen vaatiessa. Itse teknologiateollisuuden työtaistelun pitävyyteen voi sanoa, että lakko on onnistunut erittäin hyvin. Valtaosa ylemmistä toimihenkilöistä on jäänyt pois töistä ja heidän käytännössä korvaamaton panoksensa on poissa yrityksen toiminnasta. Puhutaan noin prosentin osallistumisasteesta, joka kestää vertailun mihin alaan ja ryhmään tahansa. Niissä yrityksissä, joissa on pitkäaikaista painetta työsuhteen ehtojen parantumiselle, osallistumisprosentti on ollut 100. Ainoastaan joillakin tehtailla keskijohto on ollut työpaikalla siitä huolimatta, että hekin kuuluvat samaan henkilöstöryhmään. Tämä rikkurointi on lyhytnäköistä ja jättää varmasti tulevaisuudessa työpaikalle syvät jäljet. Luottamuksen palautuminen kestää kauan, enkä usko loppujen lopuksi yritysjohdonkaan arvostavan sellaista esimiestä, joka ei ole omille alaisilleen uskollinen. Valitettavasti samat ihmiset ovat myös vaatimassa muiden hankkimia etuja itselleen vaikkapa palkankorotuksen muodossa. Olen luottavainen, että tästä työtaistelusta tullaan menestyksekkäästi ulos ja uskon, että jatkossa meidänkin tavoitteemme ja näkemyksemme otetaan vastapuolella entistä vakavammin. UUSI INSINÖÖRI 7

8 kolumni Olli Hietanen Kirjoittaja on Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja ja Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan pysyvä asiantuntija. Parhaillaan Hietanen koordinoi myös laajaa maakunnallista ennakointihanketta Jyväskylän yliopiston Agora Centerissä. Hankkeen tavoitteena on uudistaa Keski-Suomen innovaatiokeskittymää. Globalisaatiossa pärjää hullunkurisilla perheillä Teknologian muutos on ollut uskomattoman nopeaa. Maailma on virtualisoitunut muutamassa vuosikymmenessä ja seuraavaksi näemme biokauden, jolloin kaikki se, mikä voidaan tehdä bioraaka-aineista, myös tehdään niistä. Samalla siirrymme nanoaikaan. Kaikki nämä teknologian kehitystrendit ovat merkitykseltään yhtä suuria kuin höyrykoneen keksiminen. Lisäksi muutosvauhti on jatkuvasti kiihtynyt. Ja siksi myös osaaminen ja teknologia vanhenevat koko ajan nopeammin. Aikamme suuria trendejä on myös globalisaatio, joka on siirtänyt maailmantalouden keskipisteen Aasiaan ja muiden siirtymätalouksien kasvaville markkinoille. Globalisaation alkuvaihe on tarkoittanut tuotannon ja kaupan pirstaloitumista monimutkaisiksi kansainvälisiksi arvo- ja tuotantoketjuiksi. Yhden tuotteen valmistamiseen voi osallistua satoja yrityksiä eri toimialoilta, maista ja kulttuureista. Globalisaation seuraavassa vaiheessa yksilöiden merkitys korostuu: ihmiset kommunikoivat virtuaalisesti ja yhteisöllistyvät globaalisti yli kansallisvaltioiden rajojen. Samalla voimme jo nyt nähdä merkkejä Etelä-Amerikka ja Afrikka-ilmiöistä : globalisaatio ei pysähdy Aasiaan, vaan jatkaa matkaansa uusille mantereille. EU:n on puolestaan sopeuduttava, jopa laskevaan elintasoon. Ja aivan kuin tässä ei jo olisi tarpeeksi haastetta, niin olemme viime vuosina läpikäyneet myös historiallisen suuria lamoja: ensin 1990-luvun laman aiheuttaman kansallisen pankkikriisin, sitten USA:sta liikkeelle lähteneen finanssikriisin ja nyt EU:n talouskriisin. Taantumien välin on ennakoitu tulevaisuudessa lyhenevän. Jos ennuste pitää paikkansa, niin tulemme näkemään lamoja ynnä muita talouskriisejä yhä useammin. Ja jokainen aalto on edellistä suurempi. Seuraavat ongelmat pilkistävätkin jo muun muassa USA:ssa ja Kiinassa Suomi on selvinnyt toistaiseksi hyvin näistä globaaleista haasteista. Silti meidän on uudistuttava ja uskallettava kyseenalaistaa arvomme ja totuutemme. Nykyinen innovaatiojärjestelmämme on lineaarinen: enemmän samaa vähemmällä. Uudistuaksemme meidän on opeteltava hetkeksi unohtamaan nykyiset kärkituotteemme ja pohdittava, mihin muuhun voimme soveltaa niiden taustalla olevaa osamaista: Nokia ilman kännykkää, meriteollisuus ilman laivaa ja merta sekä metsäteollisuus ilman puuta ja paperia ja niin edelleen. Tällä tavalla saamme esille uusia tuoteinnovaatioita, kuten esimerkiksi mobiliteknologian soveltamisen esimerkiksi huonekaluihin, autoihin tai rakennuksiin. Vesirakentamisessa laivojen sijasta voidaan rakentaa energialaitoksia, levätehtaita tai vesikerrostaloja. Biotaloudessa puuta voidaan hyödyntää nesteenä, kaasuna ja massoina lähes mihin tahansa tarkoitukseen. Voimme myös kehittää hullunkurisia perheitä, jotka yhdistävät saman toimialan sijaan pikemminkin ääripäitä, kuten esimerkiksi Koneen ja Marimekon. Tuloksena on uusia tuotteita ja innovaatioita perinteisten alojen rajapinnoissa, esimerkiksi Marimekon sisustamat Koneen hissit. Hyvä esimerkki tästä ajattelusta on Jyväskylän yliopiston Agora Centerin ja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön Jykes Taantumien välin on ennakoitu tulevaisuudessa lyhenevän. Jos ennuste pitää paikkansa, niin tulemme näkemään lamoja ynnä muita talouskriisejä yhä useammin. Oy:n kehittämät X-klusterit, joilla edistetään harkittua sattumaa kärkiklusterien välisiä innovaatiorajapintoja pohtivien tulevaisuusverstaiden avulla. Tavoitteena on eri toimialoja törmäyttämällä löytää uusia vahvuuksia perinteisille klustereille sekä myös kehittää täysin uusia klustereita, toimialoja ja tuotteita. 8

9 puheenjohtajan palsta Raamiratkaisua on puolustettava lakoilla Marraskuu 2011 Pertti Porokari Tätä palstaa kirjoittaessani on teknologiateollisuuden ylemmät toimihenkilöt ajettu työtaisteluun 40 keskeisessä alan yrityksessä. Tilanne yritettiin välttää neuvottelemalla avoimista asioista ja sovittelemalla vaikeimpia kysymyksiä lakkoa edeltävä viikko valtakunnansovittelijan johdolla. Monissa tekstikysymyksissä edettiin ja saatiin ratkaisut aikaan. Lopulta pöydässä oli enää kolme avointa asiaa; vapaa-aikana matkustamisen korvaus, palkankorotuksen rakenne ja vuokratyövoiman pelisäännöt. Kaikki nämä asiat myös jäivät avoimiksi. Muille henkilöstöryhmille eli työntekijöille ja toimihenkilöille on sovittu vapaa-aikana matkustamisen korvaukseksi peruspalkka käytetystä vapaa-ajasta samoissa yrityksissä, joissa ylemmät toimihenkilöt joutuvat uhraamaan vapaa-aikaansa työtehtävissä matkustamiseen vailla asianmukaista korvausta. Vapaa-aika on arvokasta. Se on pois perheen ja läheisten kanssa vietetystä ajasta. Raamiratkaisun puitteissa sovittiin työntekijöille ja toimihenkilöille palkkaratkaisu, jossa työpaikkakohtaisen erän käytössä on vähimmäislauseke eli perälauta. Ylemmät toimihenkilöt tavoittelivat tätä samaa ratkaisua, mutta sitä työnantajapuoli ei ollut valmis antamaan. Tämä on täysin käsittämätöntä ja todella epäoikeudenmukaista henkilöstöpolitiikkaa, jolla kylvetään vain eripuraa eri henkilöstöryhmien välille. Tämä oli siis keskeisin syy, miksi sovintoesitys kaatui. Toisin sanoen työnantajat ajoivat ylemmät toimihenkilöt työtaisteluun hakemaan samoja oikeuksia, jotka on jo sovittu samoissa yrityksissä työskenteleville muille henkilöstöryhmille. Työnantajat aiheuttavat näin toimillaan mittavia palkkamenetyksiä ylemmille toimihenkilöille ja saattavat yritykset vaikeuksiin. Työnantajien herkkyys ajaa yrityksiä työtaisteluun on Suomessa poikkeuksellisen matala. Toivotan voimia ja jaksamista kaikille lakossa oleville. Te teette tässä uraa uurtavaa työtä myös kaikkien muiden ylempien toimihenkilöiden ja koko palkansaajakentän hyväksi. Lakko on toiminut erittäin kattavasti. INSINÖÖRI UUSI 9

10 edunvalvonta elinkeinopolitiikka Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää Rolls Royce takaa laadun ja työpaikat Nimi Rolls-Royce luo mielikuvan laadusta. Mutta moniko tietää, mitä Rolls Roycen Rauman ja Kokkolan tehtailla valmistetaan? Korkeatasoisia laivalaitteita kansainvälisille markkinoille, kertoo projektipäällikkö Seija Meriläinen. Seija Meriläinen kertoo huvittuneena, että monet hänen tapaamistaan ihmisistä luulevat, että Rolls Roycella tehdään edelleenkin autoja. Ja että heillä on työsuhdeautona sellainen. Tänä päivänä Rolls Roycen Suomen toimipisteissä keskitytään laivalaitteiden valmistukseen; Raumalla potkurilaitteisiin sekä ankkurointi-, kiinnitys- ja hinausjärjestelmiin, Kokkolassa vesisuihkuvetolaitteisiin. Kansainvälisillä markkinoilla Rolls Royce myy energiaan, ilmailuun ja meritekniikkaan liittyviä laitteita ja palveluja. Kun Rolls Royce vuonna 1999 osti suomalaisten telakoiden Hollmingin ja Rauma-Repolan yhdistymisestä syntyneen tuotannon, se sai ammattitaitoisen henkilöstön kaupan mukana. Näin laatu sai tuekseen suomalaiseen vastuuntuntoisen tekemisen. Autojen valmistaminen oli silloin jo päätynyt toisen automerkin eli BMW:n omistukseen. Meillä on tulostavoitteissa kokonaisvastuu. Jos yhdellä saralla menee Jo Rolls Roycen nimi tuo mieleen laadun. huonosti, mekin joudumme tiukentamaan ja se pätee myös toisin päin. Perinteinen telakkateollisuus on tässä suhteessa paljon suhdanneherkempää. Meripuolella on Pohjoismaissa yritetty tiivistää toimintoja ja karsia menoja. Edellinen taantuma parisen vuotta sitten poisti Meriläisen mukaan tilauksissa olleen kuplan ja nyt on alettu täyttää purettujen kauppojen tilauksia. Hintalappu kilpailukyvylle Jo Rolls Royce-nimi takaa laadun, entisiä raumarepolalaisia ja hollminglaisia velvoittaa korkea työnteon kulttuuri, halu tehdä hyvää tulosta. Rolls Roycen Oy Ab:n tuotannosta lähes 70 prosenttia myydään Aasiaan, vain yksi prosentti Suomeen ja loput Eurooppaan ja Amerikkaan. Laivanrakennus on kovaa vauhtia menossa Aasiaan, mutta laivalla ja laivalla on eronsa. Me teemme Suomessa laivoja, joiden varustelutaso pääasiassa on suurempi kuin Aasiassa tehtävissä laivoissa, se on se ero. Tietotaito on se, millä suomalaiset pärjäävät, Meriläinen painottaa. Suomalaisilla telakoilla etsitään nyt uutta suuntaa ja kehitetään uutta teknologiaa ja uusia tuotteita. Tuulivoimalat ja tuulipuistot ovat uusi aluevaltaus, jossa ympäristöystävällinen energiateknologia yhdistyy ympäristöystävällisten energiaratkaisujen kehittämiseen. Insinöörityö siis on ja säilyy Suomessa innovaatioiden myötä. Kiinassa ja Koreassa on hyvä olla omat tukitoiminnot, konttorit ja verkostot, joiden kautta myös suomalainen työn kulttuuri leviää. Pidämme kiinni sopimuksista, tunnemme vastuuta asiakkaasta, toimimme aikataulujen mukaan tämä alkaa olla suomalaisten tavaramerkki. Ja myös sen hintalappu. Ei lomautuksia, ei yt:itä Seija Meriläinen on nyt neljättä vuottaan työssä Raumalla ja viihtyy. Konepuolelta 10

11 Seija Meriläinen takanaan potkurilaitteiden potkureita. Tampereelta valmistuneena insinöörinä hänet napattiin suunnittelijan tehtävistä Raumasterilta projektinvetäjäksi Rolls Roycen kansikonepuolelle. Nyt hän vastaa toimituksista niiden myyntihetkestä takuuajan loppuun saakka. Matkustuspäiviä kertyy vuodessa nelisenkymmentä. Euroopassa ja Aasiassa ovat pääasialliset asiakkaat. Joskus oma koti tuntuu oto:lta, luottamushenkilön rooliin vaihtava Meriläinen kertoo. Työnantaja pitää kuitenkin hyvää huolta työntekijöistä, siitä kertovat jo pitkät työsuhteet. Meidän ei tarvitse pelätä työpaikan puolesta, sanoo 150 ylemmän toimihenkilön luottamushenkilö. Saimme viime kerralla hyvät palkankorotukset, lisäksi meillä on tulospalkkausjärjestelmä, Meriläinen kehuu. Rahan sijaan toisille voi olla tärkeämpää se muu, mitä työnantaja myös tarjoaa, nimittäin koulutusta, joustoja työssä ja helpotusta perhe- tai terveystilanteen vuoksi. Entistä enemmän kiinnitämme huomiota rekrytointiin ja esimieskoulutukseen. Se, että saadaan oikea tyyppi oikeaan tiimiin, voi olla ratkaisevan tärkeätä koko yksikön menestykselle. Tämän vuoden aikana on ollut ulkoisesti noin paikkaa auki. Sen lisäksi on ollut kahdeksan paikkaa haussa. Sisäisesti yrityksessä on koko ajan paikkoja auki ja henkilökuntaa kannustetaan hakemaan talon sisältä tehtäviä. Tehtäväkierron avulla saamme ammattitaitoisen henkilökunnan pysymään talon sisällä paremmin. UUSI INSINÖÖRI 11

12 edunvalvonta Teksti: Pentti Peltoniemi Kuvat: Anna Leino / Pohjola-Norden IF Metallin Aleksandar Zuza (vas.) kertoi, että lähinnä kuorma-autoteollisuuden ansiosta Ruotsin autoteollisuus kykeni lisäämään työvoimaansa aina vuoden 2008 finanssikriisiin asti. Oikealla Pohjola- Nordenin ay-toimikunnan puheenjohtaja Markku Jääskeläinen. Pohjolan valtteina koulutus ja yhteistyökyky Kynttiläntuotanto on palaamassa Yhdysvaltoihin lähelle kotimarkkinoita. Miten Pohjoismaat voisivat kääntää teollisuustuotannon suunnan takaisin Pohjolaan? Onko teollinen palvelutuotanto toimialaluokittelun tarkoittamaa teollisuustuotantoa, kun esimerkiksi huikeaa liikevaihtoa takovat yhdysvaltalainen elokuvatuotanto ja kansainvälinen musiikkibisnes ovat suuren luokan teollisuutta? Luetaanko tuhansia operaattoreita, ohjelmoijia tai suunnitteluinsinöörejä työllistävä, tietoa tuottava tehdas teolliseksi yritykseksi, koska juuri massatuotanto erottaa teollisen yrityksen pienen volyymin käsityöstä? Tai pitääkö tuotannon tuloksena olla koneita, filmiä ja äänitteitä, vai voiko myös fyysistä tuotetta edeltävä immateriaalituote olla teollisuustuotantoa? Vaikuttaako määrittelyyn se, suunnitteleeko ja tuottaako sama yritys tuotteen? Pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat menettäneet kokonaisia tuotannon aloja halvan tuotannon maihin samalla, kun niiden yritykset ovat yrittäneet sopeutua jatkamaan tuotantoaan korkean kustannustason maissa. Pohjola-Nordenin Teollinen Pohjola -seminaarissa lokakuussa puhuneen Ruotsin metalliliiton, IF Metallin autoteollisuusasiantuntijan Aleksandar Zuzan mukaan pääosin kuorma-autoteollisuuden ansiosta sikäläinen autoteollisuus kykeni palkkaamaan lyhyessä ajassa uutta työntekijää. Vuoden 2008 finanssikriisi katkaisi kehityksen. Sen jälkeen autoteollisuuden työllistämien määrä on vähentynyt 15 prosenttia :sta tämän hetken :een. Ruotsin valtio ei ole osallistunut autoteollisuuden omistusjärjestelyihin sellaisin miljardisatsauksin kuin esimerkiksi Saksa, Italia tai Ranska puhumattakaan Yhdysvalloista, Zuza korosti. Naapurimaan henkilöstöpolitiikka auttoi Autoteollisuuden alamäki olisi jyrkempi ilman pitkäjänteistä ruotsalaista henkilöstö- ja teollisuuspolitiikkaa. Esimerkiksi työvoiman lomauttaminen ei ole Ruotsissa ensimmäinen toimi kysynnän heiketessä. Suomessa yritykset voivat ulkoistaa palkanmaksun työttömyysturvajärjestelmälle, kun Ruotsissa laskusuhdanteessa etsitään muita vaihtoehtoja. Yleinen on työviikon lyhentäminen esimerkiksi nelipäiväiseksi. Kuitenkaan työntekijöiden palkka ei voi laskea enimmillään kuin 80 prosenttiin aiemmasta. Tietenkin suomalaisten työntekijöiden penseys henkilöstötalkoita kohtaan voi johtua siitä, että yhteisistä uhrauksista hyvinä päivinä muistetaan johtoa ja omistajia. Uutta Suomessa on useiden työvoimavaltaisten pk-yritysten havainto finanssikriisin jälkeen: heikomman markkinatilanteen aikana kannatti huoltaa tuotantovälineitä ja parantaa koulutuksella henkilöstön ammattitaitoa. Tieto helpottaa tulevaisuutta Pohjoismainen teollisuus selviää globaalissa taloudessa, kun tiedetään, mitä teh- 12

13 dään, oli Pohjola-Nordenin seminaarin viesti. Esimerkiksi Ruotsin autoteollisuus kartoitti ennen taantumaa tulevaisuuttaan samantyyppisesti kuin metsäalan toimintaedellytystyöryhmä Suomessa. Meillä tulokset eivät häikäisseet, vaikka onnistuneempiakin toimialakartoituksia on tehty. Poikkeuksetta selvityksissä korostuu teollinen perinne sekä ilmainen, korkeatasoinen ja universaali koulutus. Vaihtoehto ei ole aina vain halvempaa työvoimaa etsivä bulkkituotanto, mistä ikävä esimerkki on Nokian Bochum-Romania-seikkailu, vaan väestön tietotason hyödyntäminen. Globaalitaloudesta tehtyihin tutkimuksiin perehtynyt ETLAn projektijohtaja Timo Nikinmaa kehottaa kiinnittämään huomiota kynttiläilmiöön : Eräät suuret yritykset ovat alkaneet siirtää tuotantoaan takaisin muun muassa Yhdysvaltoihin. Yhtenä esimerkkinä on kynttiläntuotanto, joka on elpymässä suuren luokan tuotannoksi. Tuotteet tarvitsevat markkinoita ja siksi kiinalaisomisteinen Pohjolan autoteollisuuskaan ei ole hullumpi asia, jos ja kun huipputeknologiaan perustuva autonvalmistus säilytetään lähellä omia markkinoita. ETLAnTimo Nikinmaa näkee niin sanotussa Kiina-ilmiössä ja tämänhetkisessä globalisaatiossa yllättäviäkin muutoksen merkkejä, kun eräät suuret yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan takaisin halpatuotantomaista. Insinöörijärjestöt kantavat huolta ilmastoasioista Insinöörijärjestöt ympäri maailmaa kantavat huolta ilmastoasioista. Future Climate-hankkeessaan ne esittelevät kestäviä energiateknologioita ja ratkaisuja, joilla tuetaan kansallisia ja kansainvälisiä kasvihuonekaasupäästövähennyksiä. Hankkeessa mukana olevat 11 insinöörijärjestöä toteavat yhteiskannanotossaan, että haaste ei ole mahdoton, sillä teknologiat ja insinööriosaaminen ovat jo olemassa. Kannanotto luovutettiin syyskuussa Lontoossa Etelä-Afrikan edustajalle, sillä maa isännöi seuraavaa kansainvälistä ilmastokokousta marraskuun loppupuolella Durbanissa. Mukana olevat järjestöt ovat laatineet yksityiskohtaiset kansalliset ilmastosuunnitelmat, analyysit ja teknologiastrategiat. Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää merkittävästi insinööriosaamisen avulla. Väestönkasvu sekä ruoan ja veden riittävyys ovat insinööriosaamiselle aivan yhtä tärkeitä globaaleja haasteita tulevina vuosikymmeninä. Uuden Insinööriliiton elinkeinopoliittinen päällikkö Heidi Husari esitteli tilaisuudessa yhteistyössä TEK:in kanssa laaditun Suomen kannanoton. Se on vastikään julkaistu insinöörien ilmastoohjelma. Insinöörijärjestöjen ehdotukset päättäjille Insinöörijärjestöjen kannanotto luovutettiin syyskuussa Lontoossa Etelä-Afrikan edustajalle. Maa isännöi seuraavaa kansainvälistä ilmastokokousta marraskuun loppupuolella Durbanissa. Teknologiaratkaisujen joustavuus on tarpeen, koska olot muuttuvat jatkuvasti. Siksi on tärkeää, että hallitukset säilyttävät kykynsä sopeutua yllättäviin tilanteisiin. Yllättävien ulkoisten tilanteiden aiheut tamat seikat pitää huomioida kansallisissa ohjelmissa. Innovaatioiden tärkeyttä ei voida ylikorostaa, sillä kansalliset ratkaisut ovat ydin, jolla ilmastonmuutokseen vastataan pitkälle eteenpäin. Hallitusten on tuettava uusien vihreiden työpaikkojen luomista. Monet olemassa olevat työpaikat vaativat uudelleenkouluttautumista ja -kohdentamista, kun ympäristöystävällisempiä teknologioita ja käytäntöjä otetaan käyttöön. Pienten ja keskisuurten yritysten työpaikat ovat ilmastonmuutoksen hillitsemisen kantava voima, siksi koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen avulla on huolehdittava siitä että luotavalle ilmastoteollisuudelle löytyy osaavaa työvoimaa. Energiatehokkuutta ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä on edistettävä. Kaikkien sektoreiden energiatehokkuuden lisäämistä pitää tukea, mukaan lukien kuljetus, teollisuus, asuminen ja julkiset rakennukset. Kannusteita ja säännöksiä uusiutuviin energialähteisiin perustuvan kapasiteetin lisäämisen pitäisi luoda, jotta teknologiat ja markkinat kehittyisivät suotuisesti seuraavina vuosikymmeninä. UUSI INSINÖÖRI 13

14 edunvalvonta neuvottelukierros Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Tuulikki Holopainen, Minna Virolainen Hämeenlinnassa oltiin valmiina tukemaan teknon neuvottelijoita kaikin mahdollisin tavoin. Viikkoa ennen lakkoa viesti kuului: täydestä perälaudasta ei tingitä. 14

15 Uusi Insinööri -lehti meni painoon Kaikki tiedot neuvotteluista, työtaistelu-uhista ja lakoista perustuvat sen hetkiseen tilanteeseen. Tekno historiallisessa lakossa Kuulas marraskuinen aamu valkenee Helsingin Pitäjänmäellä, kun teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden ensimmäinen lakkopäivä alkaa. Aamutuimaan Pitäjämäellä ABB:n portilla vastassa on ylempien luottamusmies, YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmän jäsen Jukka Tolvanen. Lakon alkaminen on varmistunut edellisenä iltana, kun Ylemmät toimihenkilöt YTN: ja Teknologiateollisuus ovat hylänneet valtakunnansovittelija Esa Longan antaman sovintoesityksen teknologiateollisuuden työriidan ratkaisuksi. Esitys olisi tarjonnut ylempien toimihenkilöiden kannalta epäedullisemman palkkarakenteen ja palkankorotukset kuin Metalliliiton ja Pron sopimukset. Sovintoesitys ei sisältänyt myöskään parannusta työajan ulkopuolisen matkustamisen korvaamiseen. Tolvasen mukaan ABB:n ylemmille molemmat asiat ovat tärkeitä. Yrityksessä on paljon matkustavia muun muassa myyntitehtävissä. Lakon alkaessakin UUSI INSINÖÖRI myyntiväkeä on joka mantereella. He liittyvät lakkoon kotiin palatessaan viikon loppupuolella. Seuraan liittyy varaluottamusmies Eero Saarela, joka hämmästelee lakkoliiviä pukiessaan, kuinka vapaa-ajalla matkustamisen korvaaminen on epätasaarvoista työpaikalla. Ylempien matka kestää yhtä kauan kuin samassa reissussa olevan toimihenkilön. Ylemmät eivät saa mitään kummempia etuja kuin toimihenkilöt, mutta toisille matkaaika korvataan, toisille ei. Teknon työtaistelun toinen aalto Neuvottelijat tapaavat valtakunnansovittelijan luona Jos neuvottelutulosta ei saavuteta 7. marraskuuta kello 6.00 mennessä, teknon lakko laajenee. Mukaan tulevat muun muassa Nokian ja NSN:n ylemmät toimihenkilöt. Lue ajankohtaisesta tilanteesta tarkemmin: Ensi vaiheessa teknologiateollisuuden lakko koskee noin ylempää toimihenkilöä 40 yrityksessä. Ensimmäisen lakkopäivän aikana ympäri maata kuuluu viestejä, kuinka hyvin lakko on purrut. Väki on jäänyt kotiin. Lakkoon osallistujien keskiarvo on parempi kuin YTN-liittojen järjestäytymisaste teknologiateollisuudessa. 15 > > >

16 edunvalvonta neuvottelukierros Itä-Pasilan YTN-talossa postitettiin talkoilla lakkoliivejä ja muuta materiaalia kentälle. ABB:n varaluottamusmies Petri Rönnholm osallistuu yhteiseen asiaan lakkovahdin roolissa. Hämeenlinnasta Patria LSY:n ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Timo Grön kertoo, että lakkoon ei menty iloisissa tunnelmissa, mutta tosissaan. Kyllä ylemmillä on nyt taistelumieli, meitä on aina sorrettu tai olemme jääneet vähemmälle kuin muut. Mitta on tullut täyteen: nyt on meidän vuoro, Grön sanoo. Kun sovintoesityksen sisältö tuli ilmi, se tyrmäsi meidän porukat: meitä ei ole otettu tosissaan näissä neuvotteluissa. Ensimmäisenä lakkopäivänä Grön saa viestejä edustettaviltaan. Väki on taistelumielellä ja täysillä mukana, joten lakkorivit ovat pitäneet täysin. He toivottavat tsemppiä lakkovahdeille, jotka värjöttelevät ulkona ja valvovat, että kaikki menevät ok. Kannustusta ja tukea jakavat myös Metallin ja Pron aktiivit, jotka ovat jo olleet lakossa. Muut ryhmät solidaarisia Myös Pitäjänmäen portilla Pron luottamusmies käy tervehtimässä ylempien lakkovahteja. ABB:n varaluottamusmies Petri Rönnholm muistuttaa, että ylemmät haluavat samantasoiset palkankorotukset kuin muutkin henkilöstöryhmät. Lakkovahtien joukkoon liittyy myös Susanna Bäckström, joka on ollut työelämässä kolmisenkymmentä vuotta ennen ensimmäistä lakkoaan. Hän ei ole henkilöstönedustaja, mutta haluaa kantaa kortensa kekoon keltainen liivi päällä ABB:n lukuisilla porteilla. 16

17 Teksti: Juha Särkkä Neuvottelukierrokseen liittyviä käsitteitä Kustannusvaikutus Palkankorotuksiin ja tekstimuutoksiin käytettävä summa palkkakustannuksista. Tekstimuutokset Työehtosopimusosapuolet sopivat työehtosopimuksien muutoksista. Tekstimuutokset aiheuttavat usein ainakin jonkin verran työnantajalle kustannusten nousua ja nämä kustannukset vaikuttavat vähentävästi palkankorotuksiin käytettävää osuutta. Patrian luottamusmies Timo Grön sanoo, että heidän talossaan on hyvin tärkeää saavuttaa sekä vapaa-aikana matkustamisen korvaus että täysi perälauta. Yleiskorotus Työehtosopimusosapuolien sopima palkankorotus, joka tulee kaikille kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleville Miksi ihmeessä ylemmät eivät voi saada samanlaista perälautaa kuin muut ryhmät, Bäckström ihmettelee. Samaa pohtii moni muukin marraskuun ensimmäisenä tiistaina, yli henkilöstöryhmien, yli sopimusalojen: minkä tähden työnantaja haluaa kylvää epätasa-arvoa työpaikoille. Ei aina huonompaa kuin muille Yleiskorotus, %-linja Työehtosopimusosapuolien sopima prosenttiperusteinen palkankorotus, joka tulee kaikille kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleville. Henkilön palkka nousee sovitun prosentin palkasta. Yleiskorotus, eurolinja Työehtosopimusosapuolien sopima europerusteinen palkankorotus, joka tulee kaikille kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleville. Henkilön palkka nousee sovitun euromäärän. Myös Hämeenlinnassa Timo Grön muistuttaa, kuinka tärkeä täysi perälauta on. Luottamusmiehen on vaikea Yleiskorotus, sekalinja erotella edustettaviaan, miten toinen on arvokkaampi, Työehtosopimusosapuolien sopima sekalinjaan perustuva palkankorotus, joka tulee kaikille kyseisen työehtosopimuksen so- toinen ei. Jos meillä ei ole perälautaa, niin neuvottelut tapahtuvat työpaikoille. Sovintoesityksen mukaan työnantaja hintään sovitun euromäärän tai vähintään sovitun prosentin tai veltamisalan piirissä oleville. Henkilön palkka nousee joko vä- viime kädessä määrittää, kenelle se kohdentaa palkankorotuksen. sovitun prosentin ja vähintään sovitun euromäärän. Nyt ei ole kyse mistään kuoppa- eikä meriittikorotuksesta, vaan tavallisesta palkankorotuksesta. Työehtosopimusosapuolien sopima palkankorotus osa, joka on Paikallinen erä Meriittikorotuksia työnantaja voi jakaa, miten se sovittu yrityserä jaettavaksi paikallisesti yrityksessä. Käytettävissä olevan erän suuruus lasketaan paikallisesti kyseisen työ- haluaa, luottamusmies toteaa. ehtosopimuksen piirissä olevien palkkasummasta. Paikallisiin Patrialla on konsernisopimuksessa matka-ajan korvaus eli kolmesta kymmeneen tuntiin matka-aikaa kor- eriin sovitaan aina perusteita ja aikatauluja, kuinka erän käytöstä paikallisesti sovitaan. vataan. Alle kolmen tunnin matkoista ei saa korvausta. Ensimmäinen korvaus taso on 18 euroa. Jos matkaa kestää yli 10 tuntia, korvaus on enimmillään 180 tuntia Paikallisen erän turvalauseke, jos paikallisesti ei synny sopi- Perälauta matkalta. musta erän käytöstä. Kaikki eivät sitäkään saa. Ylemmistä osalle se on työsopimuksessa leivottu palkkaan, varsinkin paljon matkus- erä kaikille kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä Jos paikallista sopua erän käytöstä ei synny, jaetaan paikallinen taville. Matka-ajan palkkaa ei ole eritelty. Osalle on sovittu euron korvaus. Se ei riitä, Grön sanoo. täysperälautatapauksessa yleiskorotuksena oleville henkilöille: Tavoitteena on korvaus tunti tunnista, mikä meillä osaperälauta tai puoliperälauta: sovittu osa yleiskorotuksena joskus on ollut. Se on kohtuullinen korvaus menetystä ja osa työnantajan päättämällä tavalla ei perälautaa, jolloin työnantaja päättää, kenelle korotus jaetaan vapaa-aikana matkustamisesta. Toisena lakkopäivänä teknologiateollisuuden vastaava asiamies Jani Huhtamella kehuu alan ylempiä. He Työehtosopijoita ovat työnantajapuoli kuten Teknologiateollisuus Työehtosopimusosapuoli ovat jääneet kotiin, jotta myös tulevat sukupolvet saavat ry ja työntekijäosapuoli kuten Ylemmät toimihenkilöt YTN ry. tasa-arvoisen kohtelun muiden henkilöstöryhmien kanssa. > > > UUSI INSINÖÖRI 17

18 edunvalvonta Raamisopimuksen keskeiset kohdat ABB:n Jukka Tolvanen laittaa lakkonauhaa Kristian Björkstäcktille. Rahoitusala siirtyi sopimuksettomaan tilaan Rahoitusalan neuvottelut käynnistettiin lähes kuukauden tauon jälkeen uudelleen 31. lokakuuta. Neuvotteluissa YTN esitti, että alan neuvotteluratkaisu tehdään yhteiskuntaa vakauttavan raamisopimuksen mukaisesti. Raamiratkaisu neuvoteltiin ennen lokakuun puoliväliä, mutta rahoitusalan työnantajia edustava Finanssialan Keskusliitto (FK) ei ilmaissut, haluaako se neuvotella työehtosopimusta työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisen mallin pohjalta. Yli kahden kuukauden ajan käytyjen neuvottelujen aikana FK ei ole tehnyt YTN:n esityksille yhtään vastaesitystä. FK ei myöskään ole tehnyt koko neuvotteluaikana rahaesitystä tai muuta esitystä, joka osoittaisi todellista neuvotteluhalukkuutta. Rahoitusalalla alkoi marraskuun alussa sopimukseton tila työehtosopimuksen päätyttyä. Sopimukseton tilaa jatkuu, kunnes uusi työehtosopimus solmitaan. Sopimuksettoman tilan aikana noudatetaan aiemmin voimassa olleen työehtosopimuksen määräyksiä niin sanotun jälkivaikutuksen nojalla. Työntekijän työsuhteen ehdot eivät siis muutu, vaikka työehtosopimuksen voimassaolo päättyy. Työehtosopimus sitoo osapuolia työrauhaan. Sopimuksettomassa tilassa työrauhavelvoite ei ole voimassa. Joskus sopimusneuvotteluiden vauhdittaminen vaatii työtaistelutoimenpiteitä. Neuvottelut käynnistyneet eri aloilla YTN:n sopimusaloilla ovat käynnistyneet raaminmukaiset neuvottelut. Muun Sopimuskorotukset (palkankorotukset ja työehtojen muutosten kustannukset) ovat ensimmäisenä vuonna 2,4 prosenttia ja toisena 1,9 prosenttia. Työntekijät saavat ensimmäisenä sopimusvuonna 150 euron kertakorvauksen. Työntekijät voivat osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulutukseen. Isyysvapaa pitenee kahdella viikolla. Isyysvapaa voidaan käyttää joustavasti, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Työttömyyskorvauksia lykkäävä ns. lomakorvauksen jaksotus poistetaan. Sovitellun työttömyyspäivärahan työaikaraja nostetaan 75 prosentista 80 prosenttiin. Pätkä- ja vuokratyöntekijöiden asemaa parannetaan. Työmarkkinakeskusjärjestöt ja maan hallitus kokoontuvat 25. marraskuuta tarkastelemaan, onko raamiratkaisun takana riittävä kattavuus. muassa LTY-ala, kemia ja metsä tavoittelevat raamiratkaisuun perustuvaa sopimusta. Osa aloista ehti sopia neuvotteluista ennen raamiratkaisusopua. Esimerkiksi ICT-alalla neuvotellaan, miten raamin niveltäminen alalla onnistuu. Tietoalan neuvottelutilanne Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen voimassaolo päättyi 30.syyskuuta. Neuvotteluja käytiin tiiviiseen tahtiin lokakuun alkuviikkoina raamisopimuksen pohjalta, mutta neuvottelut keskeytettiin maanantaina 17. lokakuuta. Näkemykset palkankorotusten toteutustavasta olivat liian kaukana toisistaan. Raamisopimuksen ulkopuolelta Teknologiateollisuus ry toi pöytään myös esityksen työtaisteluoikeuden rajoittamisesta. Neuvotteluita vauhdittaakseen Tietoalan toimihenkilöt ovat ryhtyneet laillisiin työtaistelutoimiin. Tietotekniikan palvelualalla on ollut ylityökielto ja vapaa-ajalla tapahtuvan työasioissa matkustamisen kielto 19. lokakuuta lähtien ja se on edelleen voimassa. Alalle on myös annettu kaksi kohdistettua lakkovaroitusta. Valtakunnansovittelija kutsui neuvotteluosapuolet luokseen 2. marraskuuta sovitteluun. Jos sovittelu ei ole tuottanut tulosta, ensimmäiset lakot ovat alkaneet maanantaina

19 Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Antonin Halas Insinöörin leivän tuo mekaniikkasuunnittelu Teknologiateollisuuteen sidottu palkkaratkaisu hieman mietityttää suunnittelualan luottamusmiestä, sillä palkka-asiat ovat olleet auki koko lokakuun. Myös raamiratkaisuneuvottelut ovat siirtäneet suunnittelualan palkankorotuksia. neuvottelukierros meni kohtuullisen helposti -Suunnittelualan ja hyvässä aikataulussa läpi. Odotin pidempää rykäisyä, sanoo suunnittelualan luottamusmies, insinööri Tomi Lappalainen. Hän on tyytyväinen, että matka-ajan korvaus nousi 18 euroon, mutta pitää tärkeimpänä sitä, että korvaus on ylipäätään olemassa. Palkkaratkaisua odotettiin kuitenkin vielä kuukausi neuvottelutuloksen saavuttamisen jälkeenkin. Liperissä asuvan Lappalaisen työnantaja on Joensuussa oleva insinööritoimisto Comatec. Konsernilla on ympäri maata toimistoja ja tytäryhtiöitä, joissa työskentelee yhteensä reilu 300 ylempää toimihenkilöä. Lappalainen työskentelee asiakasyrityksissä, yleensä pitkäaikaisissa projekteissa. Nykyisessä tehtävässä hän on rakentanut käyttö- ja huolto-ohjeita asiakkaan tuotteisiin lähes vuoden. Lappalaisella on noin 200 edustettavaa seitsemällä paikkakunnalla ja lisäksi hän on työsuojeluvaltuutettuna kolmella paikkakunnalla. Kun luottojen kaudet ovat katkolla vuoden vaihteessa, tarkoitus on täydentää luottamusmiesorganisaatiota. Joskus voi hämärtyä rajat, mikä on työsuojeluvaltuutetun tehtävää, mikä luoton asiaa. On hyvä, että eri ihmiset toimivat näissä tehtävissä eikä yksi ihminen ehdi kaikkeen. Villi työnantaja aiheuttaa kahnauksia Tomi Lappalaisen työnantaja ei ole järjestäytynyt työnantajaliittoon. Luottamusmiehen mukaan järjestäytymättömyys vaikuttaa neuvotteluasioihin, muun muassa paikallinen sopiminen muuttuu mutkikkaammaksi. Työnantajapuolellakin järjestäytyminen on hyvä asia. Työnantajaliitto voi olla yksittäisen työnantajan tukena, eikä pelkästään vahtina. Esimerkkinä hankauksista Lappalainen mainitsee työaikaan liittyvät kysymykset kuten ylityöasiat. Ylipäätään työaikakysymyksistä ajoittain käydään keskustelua. Myös edellisellä palkankorotuskierroksella, jossa edellytettiin paikallista sopimista, neuvottelut olivat hyvin tönköt. Toivoin, että joku olisi ollut tukemassa työnantajaa. Lappalaisen mukaan työnantaja suhtautuu tällä hetkellä työntekijöiden järjestäytymiseen neutraalisti. Kun tilanteet ovat välillä kärjistyneet, niin suhtautuminen on ollut kylmäkiskoista. Mutta asiat kehittyvät parempaan päin. Tällä hetkellä Lappalaisen työpaikkana on konepajayritys. Hän arvostaa teknologiateollisuuden sekä työnantajaettä työntekijäpuolen korkeaa järjestäytymisastetta: monessa asiakasyrityksessä kuviot ovat selvät. Joskus edustettava sanoo kiitos ihan selvällä suomen kielellä, Tomi Lappalainen kertoo esimerkin luottamusmiehen palkitsevasta hetkestä. Olemme usein eri työehtosopimusten alla. Ajoittain syntyy hyviä keskusteluja, vaihdamme tietoja ja kokemuksia, miten olemme luottona eri tilanteita hoitaneet. Itä-Suomessa arvostetaan jatkuvuutta Pohjois-Karjalassa insinöörin mahdollisuudet kehittyä ovat Lappalaisen mukaan lähinnä omassa työssä. Jos insinööri haluaa työpaikan vaihtoa omalla alallaan, mahdollisuudet ovat heikommat kuin etelässä. Täällä pidetään tärkeänä, että oma työpaikka säilyy. Lappalainen arvioi, että jonkin verran paikalliset insinöörit työllistävät itse itsensä, mutta suurin osa tekee vieraalle. Alueella koulutetaan riittävästi, mutta Pohjois-Karjalassa on muuhun maahan verrattuna vähemmän töitä vastavalmistuneille. Kysyntää on enemmän kokeneista insinööreistä, sillä työt vaativat kokemusta. Lappalainen kävi itsekin hakemassa työkokemusta pääkaupunkiseudulta. Paluu kotiseudulle oli kuitenkin parempi vaihtoehto. UUSI INSINÖÖRI 19

20 ajankohtaista Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: ehdokkaiden kotialbumit Tentti UIL:n puheenjohtajaehdokkaille Marraskuun 25. päivän edustajakokouksessa valitaan Uudelle Insinööriliitolle puheenjohtaja seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Uusi Insinööri -lehti esitti tiedossa oleville ehdokkaille seitsemän kysymystä. 1. Kuka olet? 2. Mitkä ovat olennaisimmat kohdat työhistoriassasi UIL:n puheenjohtajan tehtävän kannalta? 3. Mitkä ovat UIL:n tärkeimmät tehtävät? 4. Mitkä ovat seuraavan neljän vuoden UIL:n toiminnan painopisteet? 5. Mitkä kolme ominaisuutta tai taitoa on hyvällä liittopuheenjohtajalla? 6. Mainitse kolme lehteä, joita luet säännöllisesti? 7. Mikä on suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen tärkein yksittäinen saavutus? Marko Koskela Olen 40-vuotias insinööri, vaimo Anne on insinööri 1 ja meillä on kaksi lasta. Tällä hetkellä työskentelen myynti- ja konsultointitehtävissä. Olen kaupunginvaltuutettu, lisäksi harrastan musiikkia, kirjallisuutta ja ulkoilua. Minulla on hyvin laaja-alainen työkokemus eri toimialoilta ja tehtävistä. Esimies- ja johtamiskoke- 2 musta asiantuntijaorganisaatioista on yli 10 vuotta. Olen neuvotellut lukuisia sopimuksia ja kehittänyt liiketoimintaa ja organisaatiota sekä johtanut muutosta. Nykyisessä työpaikassa Solu Digitalissa rakennamme määrätietoisesti kasvuyritystä osaamisella, tuotteistamisella ja kumppanuuksilla. Talent Partnersilla toimin johdon konsulttina keskittyen johtoryhmätyön kehittämiseen ja myynnin kehittämiseen. Koulutusyhtiö Tieturissa olin johtaja ja johtoryhmän jäsen. Vastasin liiketoiminnan kehittämisestä, markkinoinnista ja tapahtumista. Toimin vetäjänä EduTele-projektissa, jossa koulutettiin yhteensä 800 kokenutta telealan ammattilaista. Mukana oli seitsemän palkansaaja- ja kaksi työnantajajärjestöä ja hankkeen aikana tutustuin hyvin alalla edelleen toimiviin vaikuttajiin. Euroopan sosiaalirahaston tukemaa hanketta esiteltiin Brysselissä komissiolle esimerkkinä kolmikantaisesta yhteistyöstä. Toimin UIL:n opiskelija-asiamiehenä ja IOL:n toiminnanjohtajana neljä vuotta. Tuolloin IOL:n jäsenmäärä kasvoi vajaasta 6 000:sta yli opiskelijaan. Olin mukana ajamassa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kokeilua, joka sittemmin vakinaistettiin. UIL:n tärkeimmät tehtävät ovat KATE-kehyksessä. K-kirjain muistuttaa insinöörikoulutuksesta, 3 sen määrästä ja laadusta sekä elinikäisestä oppimisesta. A viittaa insinöörin asemaan ja arvostukseen yhteiskunnassamme. TE käsittää kilpailukykyiset työsuhteen ehdot ja työelämän turvaverkon. Liiton jäsenyys tuo siis insinööreille katetta! Työmarkkinapoliittisen edunvalvonnan rinnalle 4 nostan elinkeino- ja koulutuspoliittisen edunvalvonnan, sillä kaikki nämä osa-alueet ovat kiinteästi yhteyksissä toisiinsa. Jäsenmäärään ja jäsenpitoon tarvitaan lisää paukkuja: yhdessä olemme enemmän. Jäsenpalvelun on oltava laadukasta ja nopeaa. Sähköiset palvelut mahdollistavat uuden tavan palvella verkottunutta insinöörikuntaa. Hyvän liittopuheenjohtajan ominaisuuksia ja taitoja 5 ovat johtajuus, viestintätaidot ja näkemyksellisyys. Luen säännöllisesti Helsingin Sanomia, Tekniikka 6 & Taloutta ja Time-lehteä. Lisäksi seuraan aktiivisesti nettilehtiä ja uutisvirtaa verkossa. Tärkein saavutus on työmarkkinalliset kokonaisratkaisut, joissa palkansaajat, työnantajat ja valtio yh- 7 dessä kehittävät suomalaista työelämää ja kilpailukykyä. Suomi on sopimusyhteiskunta. Kokonaisratkaisuissa ovat mukana myös lainsäädännölliset uudistukset ja niiden avulla viedään oikeudenmukaista yhteiskuntaa eteenpäin ja huolehditaan heikoimmista. Ja onhan näin saatu esimerkiksi lauantai vapaaksi! 20

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

s o v i n t o e h d o t u k s e n :

s o v i n t o e h d o t u k s e n : 1 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n välisen työriidan ratkaisemiseksi ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n 5.5.2010 kello 00.00 alkavaksi ilmoittaman

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010 Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Työmarkkinakatsaus. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Seppo Riski 22.11.2007 1

Työmarkkinakatsaus. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Seppo Riski 22.11.2007 1 Työmarkkinakatsaus PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Seppo Riski 1 Sopimustilanne (EK:n jäsenyritykset) kattavuus yli 85 % EK:n jäsenyritysten henkilöstöstä tupossa olevista aloista sopimukset puuttuvat

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin!-palvelu Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin! palvelu on toimija työnantajan, asiakkaan ja työhallinnon välillä Perustehtävä Toiminnan tarkoituksena on yrityksissä,

Lisätiedot

Suunnittelualan tesneuvottelut. lakkouhkaan. YTN:n tavoite 15,2 prosenttia. Neuvottelut ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen

Suunnittelualan tesneuvottelut. lakkouhkaan. YTN:n tavoite 15,2 prosenttia. Neuvottelut ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen YTN:n tavoite 15,2 prosenttia Suunnittelualan tesneuvottelut johtivat lakkouhkaan Neuvottelut ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen uudistamisesta alkoivat elokuussa. Lokakuun alussa neuvottelut

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 (6) PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Osapuolet ovat sopineet 19.2.2010 alkaneeseen ja 31.1.2013 asti voimassa olevaan Puusepänteollisuuden työntekijöiden

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center. Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center. Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ohjelma 13.00 Tilaisuuden avaus Työmarkkinat murroksessa Johtaja

Lisätiedot

Raamin mukaisten sopimusten kooste. Työ ja virkaehtosopimusneuvottelut 2011

Raamin mukaisten sopimusten kooste. Työ ja virkaehtosopimusneuvottelut 2011 Raamin mukaisten sopimusten kooste Työ ja virkaehtosopimusneuvottelut 2011 Kattavuus Raamisopimuksen mukainen työ tai virkaehtosopimus on solmittu sopimusaloilla, jotka kattavat 94 prosenttia palkansaajista.

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

SMKJ pähkinänkuoressa. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ

SMKJ pähkinänkuoressa. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ SMKJ pähkinänkuoressa Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ Toiminta-ajatus SMKJ toimii jäsentensä ammatillisena etujärjestönä, valvoo ja kehittää jäsenten yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ammatillisia

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät 19.3.2012 2 HAASTE? Mikä tai mitkä ovat it-alan edunvalvontahaasteita? Työehtosopimuksen

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT T y ö n t e k i j ä l l e Henkilöstövuokrauksen auktorisointi Henkilöstöpalveluyritysten auktorisoinnilla varmistetaan, että henkilöstövuokraus on aina reilua

Lisätiedot

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Toimihenkilöiden työsuhdepäivä 5.2.2009 Silja Symphony Jukka Tiihonen Teknologiateollisuus Roni Jokinen Toimihenkilöunioni TU 4 Palkankorotukset teknologiateollisuudessa

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä

Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä Ekonomisti Antti Aarnio, STTK Asiantuntija Niilo Hakonen, EK 13.3.2008 1 Esimerkki: Rahoitusalan palkkakeskustelumalli Sopimuskausi 1.6.2007-31.5.2011

Lisätiedot

extra syyskuun lopussa työnantajan täysin riittämättömään

extra syyskuun lopussa työnantajan täysin riittämättömään 2/2011 extra TEKNOLOGIATEOLLISUUS 10.10.2011 YTN:n jäsentiedote Ylityökielto alkoi teknologiateollisuudessa Ylemmät toimihenkilöt YTN, Metallityöväen liitto ja Ammattiliitto Pro julistivat tiistaina 4.10.

Lisätiedot

Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm

Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm Lehdet Kalenteri Jäsenelle helposti näkyvät jäsenedut Työttömyyskassa Alennukset Vakuutukset Verovähennyskelpoisuus Vaikeammin

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 Kunta-alan työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti:

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

YTN:n puheenjohtajan mietteitä 5/2010 7.9.2010 1(6) Vuorossa metsäteollisuus

YTN:n puheenjohtajan mietteitä 5/2010 7.9.2010 1(6) Vuorossa metsäteollisuus 5/2010 1(6) Tässä tiedotteessa: - Puheenjohtajan mietteitä - 20. Ylempien Toimihenkilöiden Työsuhdepäivä - Ajankohtaista työelämän lainsäädännön valmistelussa - Sopimusaloilla tapahtuu - YTN kouluttaa

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus vuosille 2013-2016

Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus vuosille 2013-2016 Ruohoniemi 1.11.2013 Liite jäsentiedotteeseen 4/2013 Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus vuosille 2013-2016 Tässä jäsentiedotteessa selvitetään tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen palkkaratkaisua

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

UUDISTUVA. teknologia-suomi. Teknologiateollisuus lyhyesti

UUDISTUVA. teknologia-suomi. Teknologiateollisuus lyhyesti UUDISTUVA teknologia-suomi Teknologiateollisuus lyhyesti TEKNOLOGIATEOLLISUUS KOOSTUU VIIDESTÄ PÄÄTOIMIALASTA: Elektroniikka- ja sähköteollisuus MERKITTÄVIN ELINKEINO SUOMESSA Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Tavoite Talouden kääntäminen kasvu-uralle Työllisyyden lisääminen Kaikkien palkansaajien ostovoiman tukeminen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ylempi toimihenkilö Ylempi toimihenkilö toimii asiantuntija-, esimies-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä. Ylemmän toimihenkilön työtehtäville on ominaista niiden suhteellisen

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot