Ylempien toimihenkilöiden lakko alkoi teknologiateollisuudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ylempien toimihenkilöiden lakko alkoi teknologiateollisuudessa"

Transkriptio

1 7/2011 Ylempien toimihenkilöiden lakko alkoi teknologiateollisuudessa

2 sisältö Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden historian ensimmäinen lakkopäivä piti väen pois lakossa olevilta työpaikoilta kattavasti ympäri maan. Rolls Roycella tiedetään, että laadukkaan tuotteen hintalappu syntyy myös vastuunkannosta sekä aikataulujen ja sopimusten kiinnipitämisestä. Osaava henkilökunta synnyttää juuri sitä lisäarvoa, jota kilpailukyky maailmanmarkkinoilla edellyttää. Pääkirjoitus... 5 Uutisia... 6 Kolumni... 8 Puheenjohtajan palsta... 9 Edunvalvonta elinkeinopolitiikkaa Edunvalvonta neuvottelukierros Ajankohtaista Yhteiskunnasta Osaaminen Totta ja tutkittua Tekniikka Oikeus Opiskelija-asiaa Tietoala ja HI kohtasivat SMF-lehtiedut jäsenille Syyskiertue taivalsi pitkin Suomea Järjestöyhteydet Mennen tullen Kannessa Veli Vähämäki ja Jukka Tolvanen. 2

3 numero 7/2011 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Suomalaisten aurinkoenergian huippuosaajiin kuuluva Vacon Vaasassa on palkittu innovaatioistaan. Vacon suunnittelee ja valmistaa aurinkovoimaloissa käytettäviä inverttereitä, jotka muuttavat aurinkokennojen tuottaman tasavirran verkkoon sopivaksi vaihtovirraksi. Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2011 & , 9.2., 15.3., 26.4., 7.6., 30.8., 4.10., 8.11., Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: 38 UIL:n syyskiertue vieraili 11 eri paikkakunnalla. Viimeinen tilaisuus pidettiin Tampereella lokakuun lopussa. Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4 Nauti Virike päivässä, kaksi parhaassa. Luottokunnan Virikeseteli kasvattaa työhyvinvointia: nauti liikunnanriemusta tai kulttuuri-iloista, mielesi mukaan. Mikä mukavinta, etu on 400 euroon saakka verovapaa palkanlisä, josta ei joudu maksamaan tuloveroa. Haluatko Virikeseteli-edun työpaikallesi? Me voimme ottaa asian puheeksi puolestasi ilman että nimeäsi mainitaan. Käväise vain kotisivuillamme vinkkaamassa, kuka teillä päättää henkilöstöeduista tai työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Me kerromme hänelle, miksi Virikeseteli olisi oiva ratkaisu myös sinun työpaikallesi.

5 pääkirjoitus Tietotaito on hintalappu kilpailukyvylle Marraskuu 2011 Ilona Mäenpää Tietotaito on se, millä suomalaiset pärjäävät kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Kun se pohjaa teolliseen perinteeseen ja korkeatasoiseen koulutukseen, on hyvät edellytykset olemassa innovaatioille, joilla etsitään uutta suuntaa ja kehitetään uutta teknologiaa ja uusia tuotteita. Suomalaisten telakoiden ammattitaitoinen ja vastuuntuntoinen henkilöstö on kovien haasteiden edessä, kun telakat reivaavat kurssia kohti uusia aluevaltauksia, tuulivoimaloita ja tuulipuistoja. Uusien ympäristöystävällisten energiaratkaisujen kehittämisessä tarvitaan ympäristöystävällistä energiateknologiaa. Sen on oltava insinöörien hallussa. Suomalaisten tavaramerkki ja myös sen hintalappu alkaa olla se, että pidämme kiinni sopimuksista, tunnemme vastuuta asiakkaasta ja toimimme aikataulujen mukaan, sanoo Seija Meriläinen Rolls-Roycelta (s. 10). Uusien teknologioiden myötä syntyy myös uusia, korkeaa lisäarvoa synnyttäviä työpaikkoja. Monilla työpaikoilla tarvitaankin nyt uudelleenkouluttautumista. Insinöörijärjestöjen kansainvälisessä Future Climate -ilmastohankkeessa tehdään runsaasti ehdotuksia myös päättäjille. Erityisesti hankkeessa korostetaan pienten ja keskisuurten yritysten työpaikkojen merkitystä ilmastomuutoksen hillitsemisessä. Koulutuksen avulla on huolehdittava siitä, että luotavalle ilmastoteollisuudelle löytyy osaavaa työvoimaa. Uuden Insinööriliiton jäsenten kannalta ilmastohankkeessa mukana oleminen on viesti siitä, että liitto on ajan hermolla ja toimii aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla. Samalla liitto vie sanomaa korkeatasoisesta suomalaisesta insinööriosaamisesta maailmalle. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Outokummun yt-neuvottelut eivät tulleet yllätyksenä Outokummun Tornion terästehtaan ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Hannele Aikiolle uutiset yrityksen kustannussäästöistä ja yt-neuvottelujen alkamisesta eivät tulleet yllätyksenä neljän tappiollisen vuoden jälkeen. Teräsyhtiö Outokumpu aikoo vähentää maailmanlaajuisesti työpaikkaa. Suomesta lähdön saisi 300 ja Ruotsista 600. Leikkauksia ja uudelleenjärjestelyjä on tulossa kaikkiin yhtiön yksiköihin ja toimintoihin. Tornioon kaavaillaan uudistuksia, jotka eivät välttämättä ole huonoja. Meille on tulossa uudelleen organisointia ja organisaation madaltamista, joka on henkilöstön mieleen. Lisäksi on puhuttu toiminnan suoraviivaistamisesta ja johtamistavan yksinkertaistamisesta, Aikio tuumaa. Aikion mukaan Tornioon on tulossa henkilöstövähennyksiä enintään 200. Aikataulu vähennyksille on vuoden 2012 loppuun. Kovien irtisanomisten määrä jäänee kuitenkin vähäiseksi, sillä meillä on fer- Outokummun Tornion tehdas. rokromin tuotannon laajennuksen myötä vielä jonkun verran avoimia työpaikkoja ja lisäksi noin viisi ihmistä jää eläkkeelle kuukausittain. Määräaikaisten työntekijöiden sopimukset eivät mahdollisesti jatku. Aikio toivoo, että työnantajalla olisi nyt malttia. Hätiköityjä päätöksiä ei pitäisi tehdä mihinkään suuntaan. Kustannussäästöjä tavoitellaan muun muassa tuotannon työvuoroja vähentämällä, organisaation uudelleenjärjestelyillä ja joidenkin tukitoimintojen ulkoistamisella sekä yleisen tehokkuuden parantamisella. Vuoden 2011 yritysyhdistys on Wärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt Vuoden yritysyhdistyksen jäseninä on noin henkilöä yhtiön toimipisteissä Vaasassa, Turussa ja Helsingissä. Wärtsilässä ylemmillä toimihenkilöillä on päätoiminen pääluottamusmies Ralf Holmlund, joka toimii myös toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna. Yritysyhdistys on aktiivisesti vaikuttanut pääluottamusmiehen työnantajan kanssa neuvottelemiin paikallisiin sopimuksiin kuten vapaa-aikana matkustamisen korvauksiin sekä hälytys- ja vuorotyökorvauksiin liittyviin sopimuksiin. Yhdistys tekee myös säännöllisesti omia palkkatutkimuksia. Yhteistyö muiden henkilöstöryhmien kanssa yrityksen sisällä on tiivistä. Wärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt on perustettu vuonna Tietopankki valottaa ilmastonmuutoksen ja tasa-arvon yhteyksiä Uusi tietopankki Equal Climate -Pohjoismaisia sukupuolinäkökulmia ilmastonmuutokseen antaa näkökulmia siihen, kuinka ottamalla huomioon sukupuolinäkökulma voidaan tehostaa kestävän kehityksen ratkaisuja sekä ilmastonmuutoksen vastaista työtä. Tietopankissa on tietoa sukupuolen, liikenteen, energian, kulutuksen ja ravinnon välisistä yhteyksistä. Naiset ja miehet eroavat kulutustottumukseltaan, vapaa-ajan harrastuksiltaan sekä suhtautumiseltaan ympäristökysymyksiin. Miehet suosivat esimerkiksi teknisiä ratkaisuja ja naiset muuttavat useammin omaa käyttäytymistään. Osa-aikainen työnteko sairauslomalla nopeuttaa työhön paluuta Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan lyhennetty työpäivä sairausloman aikana eli niin sanottu osasairausvapaa nopeuttaa työhön paluuta tuki- ja liikuntaelinten sairauden varhaisvaiheessa. Tutkimuksessa osasairausvapaalla olleet työntekijät palasivat työhön keskimäärin kahdeksan päivää aikaisemmin kuin kokoaikaisella sairauslomalla olleet. Tutkimukseen osallistui työntekijöitä, joiden vaivat estivät kokopäiväisen työn, mutta joiden osapäiväisen työskentelyn lääkäri arvioi turvalliseksi. 6

7 neuvottelujohtajan palsta TEM selvittää työmarkkinoiden toimivuutta Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistynyt Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus -ohjelman. Työministeri Lauri Ihalainen on asettanut tavoitteeksi, että Suomessa on vuonna 2015 moderni työvoimapoliittinen palvelujärjestelmä, joka toimii tehokkaasti ja vaikuttavasti sekä asiakkaan että yhteiskunnan kannalta. Rakennemuutokset työmarkkinoilla jatkuvat voimakkaina. Aktiivisen työvoimapolitiikan merkitys on tämän johdosta entistä tärkeämpää, jotta ihmiset pystyvät siirtymään nopeasti työstä työhön, Ihalainen sanoo. Työministeri on perustanut uudistustyön tueksi neuvottelukunnan, jossa on yhteistyökumppaneita eri ministeriöistä ja kuntasektorilta sekä työmarkkinajärjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia. Työttömät hakeutuivat innokkaasti omaehtoisiin opintoihin Työttömien pääsyä omaehtoiseen opiskeluun helpotettiin viime vuoden alussa. Viime vuonna lähes opiskelijaa sai opintojensa ajalta työttömyysetuutta. Määrä on yli kolminkertainen vuoteen 2009 verrattuna. Työtön voi aloittaa opiskelun menettämättä työttömyysetuuttaan, jos TE-toimisto on todennut opiskelun tukemisen tarkoituksenmukaiseksi. Työttömyysetuutta maksetaan opintoihin enintään 24 kuukaudelta, ja työttömyyspäivärahojen enimmäisaika kuluu myös opiskeluajalta. Ansiopäivärahalla opiskelevat saivat vuonna 2010 keskimäärin euroa kuukaudessa. Työttömyysetuus opiskelun ajalta on merkittävästi suurempi kuin opintotuki: esimerkiksi korkeakouluopiskelijan opintoraha on 298 euroa kuukaudessa. Minna Helle Telan johtajaksi Oikeustieteen kandidaatti Minna Helle on nimitetty Työeläkevakuuttajat Telaan johtajaksi. Hän siirtyy Akavan edunvalvontajohtajan tehtävästä. Helle on toiminut pitkään työmarkkinajärjestöissä juristina ja edunvalvontatehtävissä. Lakkopropagandaa Ismo Kokko neuvottelujohtaja Miten ylempien toimihenkilöiden lakko vaikuttaa yrityksen toimintaan? Tämä kysymys on ollut kuluneen viikon ajan kaikkien huulilla. Samaa kysyi myös Helsingin Sanomat eri yritysten johdolta. Ylempien toimihenkilöiden lakko alkoi edellisenä päivänä 40 yrityksessä, kun neuvotteluissa eikä sovittelussa päästy yhteisymmärrykseen muun muassa keskusjärjestösopimuksen mukaisista palkankorotuksista. Tätä samaa kysymystä on tietysti kysytty aikaisempienkin työtaisteluiden yhteydessä, kun ylempien toimihenkilöiden työ poikkeaa luonteeltaan muiden henkilöstöryhmien työstä. Me työskentelemme varsin usein toiminnoissa, jotka eivät ole suoraan kytköksissä tuotantoon. Tuotannossakin usein olemme suunnittelu- tai esimiestehtävissä. Työnantajapuolella on tietysti selkeä intressi vähätellä meidän työtaistelutoimenpiteitämme vaikutusta, jotta mahdollisimman moni ylempi toimihenkilö alkaisi epäröidä oman lakkopanoksensa merkittävyyttä sopimustavoitteiden saavuttamiselle. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Asian voi kääntää myös niin, että mitä me ylemmät toimihenkilöt työpaikalle teemme noin ylipäätään, jos työpanoksellamme ei ole merkitystä. Asia taitaa tosiasiassa olla niin, että olemme vain olleet liian kilttejä liian pitkään ja meitä on alettu pitää itsestään selvänä osana yritystä, joka aina joustaa tarpeen vaatiessa. Itse teknologiateollisuuden työtaistelun pitävyyteen voi sanoa, että lakko on onnistunut erittäin hyvin. Valtaosa ylemmistä toimihenkilöistä on jäänyt pois töistä ja heidän käytännössä korvaamaton panoksensa on poissa yrityksen toiminnasta. Puhutaan noin prosentin osallistumisasteesta, joka kestää vertailun mihin alaan ja ryhmään tahansa. Niissä yrityksissä, joissa on pitkäaikaista painetta työsuhteen ehtojen parantumiselle, osallistumisprosentti on ollut 100. Ainoastaan joillakin tehtailla keskijohto on ollut työpaikalla siitä huolimatta, että hekin kuuluvat samaan henkilöstöryhmään. Tämä rikkurointi on lyhytnäköistä ja jättää varmasti tulevaisuudessa työpaikalle syvät jäljet. Luottamuksen palautuminen kestää kauan, enkä usko loppujen lopuksi yritysjohdonkaan arvostavan sellaista esimiestä, joka ei ole omille alaisilleen uskollinen. Valitettavasti samat ihmiset ovat myös vaatimassa muiden hankkimia etuja itselleen vaikkapa palkankorotuksen muodossa. Olen luottavainen, että tästä työtaistelusta tullaan menestyksekkäästi ulos ja uskon, että jatkossa meidänkin tavoitteemme ja näkemyksemme otetaan vastapuolella entistä vakavammin. UUSI INSINÖÖRI 7

8 kolumni Olli Hietanen Kirjoittaja on Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja ja Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan pysyvä asiantuntija. Parhaillaan Hietanen koordinoi myös laajaa maakunnallista ennakointihanketta Jyväskylän yliopiston Agora Centerissä. Hankkeen tavoitteena on uudistaa Keski-Suomen innovaatiokeskittymää. Globalisaatiossa pärjää hullunkurisilla perheillä Teknologian muutos on ollut uskomattoman nopeaa. Maailma on virtualisoitunut muutamassa vuosikymmenessä ja seuraavaksi näemme biokauden, jolloin kaikki se, mikä voidaan tehdä bioraaka-aineista, myös tehdään niistä. Samalla siirrymme nanoaikaan. Kaikki nämä teknologian kehitystrendit ovat merkitykseltään yhtä suuria kuin höyrykoneen keksiminen. Lisäksi muutosvauhti on jatkuvasti kiihtynyt. Ja siksi myös osaaminen ja teknologia vanhenevat koko ajan nopeammin. Aikamme suuria trendejä on myös globalisaatio, joka on siirtänyt maailmantalouden keskipisteen Aasiaan ja muiden siirtymätalouksien kasvaville markkinoille. Globalisaation alkuvaihe on tarkoittanut tuotannon ja kaupan pirstaloitumista monimutkaisiksi kansainvälisiksi arvo- ja tuotantoketjuiksi. Yhden tuotteen valmistamiseen voi osallistua satoja yrityksiä eri toimialoilta, maista ja kulttuureista. Globalisaation seuraavassa vaiheessa yksilöiden merkitys korostuu: ihmiset kommunikoivat virtuaalisesti ja yhteisöllistyvät globaalisti yli kansallisvaltioiden rajojen. Samalla voimme jo nyt nähdä merkkejä Etelä-Amerikka ja Afrikka-ilmiöistä : globalisaatio ei pysähdy Aasiaan, vaan jatkaa matkaansa uusille mantereille. EU:n on puolestaan sopeuduttava, jopa laskevaan elintasoon. Ja aivan kuin tässä ei jo olisi tarpeeksi haastetta, niin olemme viime vuosina läpikäyneet myös historiallisen suuria lamoja: ensin 1990-luvun laman aiheuttaman kansallisen pankkikriisin, sitten USA:sta liikkeelle lähteneen finanssikriisin ja nyt EU:n talouskriisin. Taantumien välin on ennakoitu tulevaisuudessa lyhenevän. Jos ennuste pitää paikkansa, niin tulemme näkemään lamoja ynnä muita talouskriisejä yhä useammin. Ja jokainen aalto on edellistä suurempi. Seuraavat ongelmat pilkistävätkin jo muun muassa USA:ssa ja Kiinassa Suomi on selvinnyt toistaiseksi hyvin näistä globaaleista haasteista. Silti meidän on uudistuttava ja uskallettava kyseenalaistaa arvomme ja totuutemme. Nykyinen innovaatiojärjestelmämme on lineaarinen: enemmän samaa vähemmällä. Uudistuaksemme meidän on opeteltava hetkeksi unohtamaan nykyiset kärkituotteemme ja pohdittava, mihin muuhun voimme soveltaa niiden taustalla olevaa osamaista: Nokia ilman kännykkää, meriteollisuus ilman laivaa ja merta sekä metsäteollisuus ilman puuta ja paperia ja niin edelleen. Tällä tavalla saamme esille uusia tuoteinnovaatioita, kuten esimerkiksi mobiliteknologian soveltamisen esimerkiksi huonekaluihin, autoihin tai rakennuksiin. Vesirakentamisessa laivojen sijasta voidaan rakentaa energialaitoksia, levätehtaita tai vesikerrostaloja. Biotaloudessa puuta voidaan hyödyntää nesteenä, kaasuna ja massoina lähes mihin tahansa tarkoitukseen. Voimme myös kehittää hullunkurisia perheitä, jotka yhdistävät saman toimialan sijaan pikemminkin ääripäitä, kuten esimerkiksi Koneen ja Marimekon. Tuloksena on uusia tuotteita ja innovaatioita perinteisten alojen rajapinnoissa, esimerkiksi Marimekon sisustamat Koneen hissit. Hyvä esimerkki tästä ajattelusta on Jyväskylän yliopiston Agora Centerin ja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön Jykes Taantumien välin on ennakoitu tulevaisuudessa lyhenevän. Jos ennuste pitää paikkansa, niin tulemme näkemään lamoja ynnä muita talouskriisejä yhä useammin. Oy:n kehittämät X-klusterit, joilla edistetään harkittua sattumaa kärkiklusterien välisiä innovaatiorajapintoja pohtivien tulevaisuusverstaiden avulla. Tavoitteena on eri toimialoja törmäyttämällä löytää uusia vahvuuksia perinteisille klustereille sekä myös kehittää täysin uusia klustereita, toimialoja ja tuotteita. 8

9 puheenjohtajan palsta Raamiratkaisua on puolustettava lakoilla Marraskuu 2011 Pertti Porokari Tätä palstaa kirjoittaessani on teknologiateollisuuden ylemmät toimihenkilöt ajettu työtaisteluun 40 keskeisessä alan yrityksessä. Tilanne yritettiin välttää neuvottelemalla avoimista asioista ja sovittelemalla vaikeimpia kysymyksiä lakkoa edeltävä viikko valtakunnansovittelijan johdolla. Monissa tekstikysymyksissä edettiin ja saatiin ratkaisut aikaan. Lopulta pöydässä oli enää kolme avointa asiaa; vapaa-aikana matkustamisen korvaus, palkankorotuksen rakenne ja vuokratyövoiman pelisäännöt. Kaikki nämä asiat myös jäivät avoimiksi. Muille henkilöstöryhmille eli työntekijöille ja toimihenkilöille on sovittu vapaa-aikana matkustamisen korvaukseksi peruspalkka käytetystä vapaa-ajasta samoissa yrityksissä, joissa ylemmät toimihenkilöt joutuvat uhraamaan vapaa-aikaansa työtehtävissä matkustamiseen vailla asianmukaista korvausta. Vapaa-aika on arvokasta. Se on pois perheen ja läheisten kanssa vietetystä ajasta. Raamiratkaisun puitteissa sovittiin työntekijöille ja toimihenkilöille palkkaratkaisu, jossa työpaikkakohtaisen erän käytössä on vähimmäislauseke eli perälauta. Ylemmät toimihenkilöt tavoittelivat tätä samaa ratkaisua, mutta sitä työnantajapuoli ei ollut valmis antamaan. Tämä on täysin käsittämätöntä ja todella epäoikeudenmukaista henkilöstöpolitiikkaa, jolla kylvetään vain eripuraa eri henkilöstöryhmien välille. Tämä oli siis keskeisin syy, miksi sovintoesitys kaatui. Toisin sanoen työnantajat ajoivat ylemmät toimihenkilöt työtaisteluun hakemaan samoja oikeuksia, jotka on jo sovittu samoissa yrityksissä työskenteleville muille henkilöstöryhmille. Työnantajat aiheuttavat näin toimillaan mittavia palkkamenetyksiä ylemmille toimihenkilöille ja saattavat yritykset vaikeuksiin. Työnantajien herkkyys ajaa yrityksiä työtaisteluun on Suomessa poikkeuksellisen matala. Toivotan voimia ja jaksamista kaikille lakossa oleville. Te teette tässä uraa uurtavaa työtä myös kaikkien muiden ylempien toimihenkilöiden ja koko palkansaajakentän hyväksi. Lakko on toiminut erittäin kattavasti. INSINÖÖRI UUSI 9

10 edunvalvonta elinkeinopolitiikka Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää Rolls Royce takaa laadun ja työpaikat Nimi Rolls-Royce luo mielikuvan laadusta. Mutta moniko tietää, mitä Rolls Roycen Rauman ja Kokkolan tehtailla valmistetaan? Korkeatasoisia laivalaitteita kansainvälisille markkinoille, kertoo projektipäällikkö Seija Meriläinen. Seija Meriläinen kertoo huvittuneena, että monet hänen tapaamistaan ihmisistä luulevat, että Rolls Roycella tehdään edelleenkin autoja. Ja että heillä on työsuhdeautona sellainen. Tänä päivänä Rolls Roycen Suomen toimipisteissä keskitytään laivalaitteiden valmistukseen; Raumalla potkurilaitteisiin sekä ankkurointi-, kiinnitys- ja hinausjärjestelmiin, Kokkolassa vesisuihkuvetolaitteisiin. Kansainvälisillä markkinoilla Rolls Royce myy energiaan, ilmailuun ja meritekniikkaan liittyviä laitteita ja palveluja. Kun Rolls Royce vuonna 1999 osti suomalaisten telakoiden Hollmingin ja Rauma-Repolan yhdistymisestä syntyneen tuotannon, se sai ammattitaitoisen henkilöstön kaupan mukana. Näin laatu sai tuekseen suomalaiseen vastuuntuntoisen tekemisen. Autojen valmistaminen oli silloin jo päätynyt toisen automerkin eli BMW:n omistukseen. Meillä on tulostavoitteissa kokonaisvastuu. Jos yhdellä saralla menee Jo Rolls Roycen nimi tuo mieleen laadun. huonosti, mekin joudumme tiukentamaan ja se pätee myös toisin päin. Perinteinen telakkateollisuus on tässä suhteessa paljon suhdanneherkempää. Meripuolella on Pohjoismaissa yritetty tiivistää toimintoja ja karsia menoja. Edellinen taantuma parisen vuotta sitten poisti Meriläisen mukaan tilauksissa olleen kuplan ja nyt on alettu täyttää purettujen kauppojen tilauksia. Hintalappu kilpailukyvylle Jo Rolls Royce-nimi takaa laadun, entisiä raumarepolalaisia ja hollminglaisia velvoittaa korkea työnteon kulttuuri, halu tehdä hyvää tulosta. Rolls Roycen Oy Ab:n tuotannosta lähes 70 prosenttia myydään Aasiaan, vain yksi prosentti Suomeen ja loput Eurooppaan ja Amerikkaan. Laivanrakennus on kovaa vauhtia menossa Aasiaan, mutta laivalla ja laivalla on eronsa. Me teemme Suomessa laivoja, joiden varustelutaso pääasiassa on suurempi kuin Aasiassa tehtävissä laivoissa, se on se ero. Tietotaito on se, millä suomalaiset pärjäävät, Meriläinen painottaa. Suomalaisilla telakoilla etsitään nyt uutta suuntaa ja kehitetään uutta teknologiaa ja uusia tuotteita. Tuulivoimalat ja tuulipuistot ovat uusi aluevaltaus, jossa ympäristöystävällinen energiateknologia yhdistyy ympäristöystävällisten energiaratkaisujen kehittämiseen. Insinöörityö siis on ja säilyy Suomessa innovaatioiden myötä. Kiinassa ja Koreassa on hyvä olla omat tukitoiminnot, konttorit ja verkostot, joiden kautta myös suomalainen työn kulttuuri leviää. Pidämme kiinni sopimuksista, tunnemme vastuuta asiakkaasta, toimimme aikataulujen mukaan tämä alkaa olla suomalaisten tavaramerkki. Ja myös sen hintalappu. Ei lomautuksia, ei yt:itä Seija Meriläinen on nyt neljättä vuottaan työssä Raumalla ja viihtyy. Konepuolelta 10

11 Seija Meriläinen takanaan potkurilaitteiden potkureita. Tampereelta valmistuneena insinöörinä hänet napattiin suunnittelijan tehtävistä Raumasterilta projektinvetäjäksi Rolls Roycen kansikonepuolelle. Nyt hän vastaa toimituksista niiden myyntihetkestä takuuajan loppuun saakka. Matkustuspäiviä kertyy vuodessa nelisenkymmentä. Euroopassa ja Aasiassa ovat pääasialliset asiakkaat. Joskus oma koti tuntuu oto:lta, luottamushenkilön rooliin vaihtava Meriläinen kertoo. Työnantaja pitää kuitenkin hyvää huolta työntekijöistä, siitä kertovat jo pitkät työsuhteet. Meidän ei tarvitse pelätä työpaikan puolesta, sanoo 150 ylemmän toimihenkilön luottamushenkilö. Saimme viime kerralla hyvät palkankorotukset, lisäksi meillä on tulospalkkausjärjestelmä, Meriläinen kehuu. Rahan sijaan toisille voi olla tärkeämpää se muu, mitä työnantaja myös tarjoaa, nimittäin koulutusta, joustoja työssä ja helpotusta perhe- tai terveystilanteen vuoksi. Entistä enemmän kiinnitämme huomiota rekrytointiin ja esimieskoulutukseen. Se, että saadaan oikea tyyppi oikeaan tiimiin, voi olla ratkaisevan tärkeätä koko yksikön menestykselle. Tämän vuoden aikana on ollut ulkoisesti noin paikkaa auki. Sen lisäksi on ollut kahdeksan paikkaa haussa. Sisäisesti yrityksessä on koko ajan paikkoja auki ja henkilökuntaa kannustetaan hakemaan talon sisältä tehtäviä. Tehtäväkierron avulla saamme ammattitaitoisen henkilökunnan pysymään talon sisällä paremmin. UUSI INSINÖÖRI 11

12 edunvalvonta Teksti: Pentti Peltoniemi Kuvat: Anna Leino / Pohjola-Norden IF Metallin Aleksandar Zuza (vas.) kertoi, että lähinnä kuorma-autoteollisuuden ansiosta Ruotsin autoteollisuus kykeni lisäämään työvoimaansa aina vuoden 2008 finanssikriisiin asti. Oikealla Pohjola- Nordenin ay-toimikunnan puheenjohtaja Markku Jääskeläinen. Pohjolan valtteina koulutus ja yhteistyökyky Kynttiläntuotanto on palaamassa Yhdysvaltoihin lähelle kotimarkkinoita. Miten Pohjoismaat voisivat kääntää teollisuustuotannon suunnan takaisin Pohjolaan? Onko teollinen palvelutuotanto toimialaluokittelun tarkoittamaa teollisuustuotantoa, kun esimerkiksi huikeaa liikevaihtoa takovat yhdysvaltalainen elokuvatuotanto ja kansainvälinen musiikkibisnes ovat suuren luokan teollisuutta? Luetaanko tuhansia operaattoreita, ohjelmoijia tai suunnitteluinsinöörejä työllistävä, tietoa tuottava tehdas teolliseksi yritykseksi, koska juuri massatuotanto erottaa teollisen yrityksen pienen volyymin käsityöstä? Tai pitääkö tuotannon tuloksena olla koneita, filmiä ja äänitteitä, vai voiko myös fyysistä tuotetta edeltävä immateriaalituote olla teollisuustuotantoa? Vaikuttaako määrittelyyn se, suunnitteleeko ja tuottaako sama yritys tuotteen? Pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat menettäneet kokonaisia tuotannon aloja halvan tuotannon maihin samalla, kun niiden yritykset ovat yrittäneet sopeutua jatkamaan tuotantoaan korkean kustannustason maissa. Pohjola-Nordenin Teollinen Pohjola -seminaarissa lokakuussa puhuneen Ruotsin metalliliiton, IF Metallin autoteollisuusasiantuntijan Aleksandar Zuzan mukaan pääosin kuorma-autoteollisuuden ansiosta sikäläinen autoteollisuus kykeni palkkaamaan lyhyessä ajassa uutta työntekijää. Vuoden 2008 finanssikriisi katkaisi kehityksen. Sen jälkeen autoteollisuuden työllistämien määrä on vähentynyt 15 prosenttia :sta tämän hetken :een. Ruotsin valtio ei ole osallistunut autoteollisuuden omistusjärjestelyihin sellaisin miljardisatsauksin kuin esimerkiksi Saksa, Italia tai Ranska puhumattakaan Yhdysvalloista, Zuza korosti. Naapurimaan henkilöstöpolitiikka auttoi Autoteollisuuden alamäki olisi jyrkempi ilman pitkäjänteistä ruotsalaista henkilöstö- ja teollisuuspolitiikkaa. Esimerkiksi työvoiman lomauttaminen ei ole Ruotsissa ensimmäinen toimi kysynnän heiketessä. Suomessa yritykset voivat ulkoistaa palkanmaksun työttömyysturvajärjestelmälle, kun Ruotsissa laskusuhdanteessa etsitään muita vaihtoehtoja. Yleinen on työviikon lyhentäminen esimerkiksi nelipäiväiseksi. Kuitenkaan työntekijöiden palkka ei voi laskea enimmillään kuin 80 prosenttiin aiemmasta. Tietenkin suomalaisten työntekijöiden penseys henkilöstötalkoita kohtaan voi johtua siitä, että yhteisistä uhrauksista hyvinä päivinä muistetaan johtoa ja omistajia. Uutta Suomessa on useiden työvoimavaltaisten pk-yritysten havainto finanssikriisin jälkeen: heikomman markkinatilanteen aikana kannatti huoltaa tuotantovälineitä ja parantaa koulutuksella henkilöstön ammattitaitoa. Tieto helpottaa tulevaisuutta Pohjoismainen teollisuus selviää globaalissa taloudessa, kun tiedetään, mitä teh- 12

13 dään, oli Pohjola-Nordenin seminaarin viesti. Esimerkiksi Ruotsin autoteollisuus kartoitti ennen taantumaa tulevaisuuttaan samantyyppisesti kuin metsäalan toimintaedellytystyöryhmä Suomessa. Meillä tulokset eivät häikäisseet, vaikka onnistuneempiakin toimialakartoituksia on tehty. Poikkeuksetta selvityksissä korostuu teollinen perinne sekä ilmainen, korkeatasoinen ja universaali koulutus. Vaihtoehto ei ole aina vain halvempaa työvoimaa etsivä bulkkituotanto, mistä ikävä esimerkki on Nokian Bochum-Romania-seikkailu, vaan väestön tietotason hyödyntäminen. Globaalitaloudesta tehtyihin tutkimuksiin perehtynyt ETLAn projektijohtaja Timo Nikinmaa kehottaa kiinnittämään huomiota kynttiläilmiöön : Eräät suuret yritykset ovat alkaneet siirtää tuotantoaan takaisin muun muassa Yhdysvaltoihin. Yhtenä esimerkkinä on kynttiläntuotanto, joka on elpymässä suuren luokan tuotannoksi. Tuotteet tarvitsevat markkinoita ja siksi kiinalaisomisteinen Pohjolan autoteollisuuskaan ei ole hullumpi asia, jos ja kun huipputeknologiaan perustuva autonvalmistus säilytetään lähellä omia markkinoita. ETLAnTimo Nikinmaa näkee niin sanotussa Kiina-ilmiössä ja tämänhetkisessä globalisaatiossa yllättäviäkin muutoksen merkkejä, kun eräät suuret yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan takaisin halpatuotantomaista. Insinöörijärjestöt kantavat huolta ilmastoasioista Insinöörijärjestöt ympäri maailmaa kantavat huolta ilmastoasioista. Future Climate-hankkeessaan ne esittelevät kestäviä energiateknologioita ja ratkaisuja, joilla tuetaan kansallisia ja kansainvälisiä kasvihuonekaasupäästövähennyksiä. Hankkeessa mukana olevat 11 insinöörijärjestöä toteavat yhteiskannanotossaan, että haaste ei ole mahdoton, sillä teknologiat ja insinööriosaaminen ovat jo olemassa. Kannanotto luovutettiin syyskuussa Lontoossa Etelä-Afrikan edustajalle, sillä maa isännöi seuraavaa kansainvälistä ilmastokokousta marraskuun loppupuolella Durbanissa. Mukana olevat järjestöt ovat laatineet yksityiskohtaiset kansalliset ilmastosuunnitelmat, analyysit ja teknologiastrategiat. Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää merkittävästi insinööriosaamisen avulla. Väestönkasvu sekä ruoan ja veden riittävyys ovat insinööriosaamiselle aivan yhtä tärkeitä globaaleja haasteita tulevina vuosikymmeninä. Uuden Insinööriliiton elinkeinopoliittinen päällikkö Heidi Husari esitteli tilaisuudessa yhteistyössä TEK:in kanssa laaditun Suomen kannanoton. Se on vastikään julkaistu insinöörien ilmastoohjelma. Insinöörijärjestöjen ehdotukset päättäjille Insinöörijärjestöjen kannanotto luovutettiin syyskuussa Lontoossa Etelä-Afrikan edustajalle. Maa isännöi seuraavaa kansainvälistä ilmastokokousta marraskuun loppupuolella Durbanissa. Teknologiaratkaisujen joustavuus on tarpeen, koska olot muuttuvat jatkuvasti. Siksi on tärkeää, että hallitukset säilyttävät kykynsä sopeutua yllättäviin tilanteisiin. Yllättävien ulkoisten tilanteiden aiheut tamat seikat pitää huomioida kansallisissa ohjelmissa. Innovaatioiden tärkeyttä ei voida ylikorostaa, sillä kansalliset ratkaisut ovat ydin, jolla ilmastonmuutokseen vastataan pitkälle eteenpäin. Hallitusten on tuettava uusien vihreiden työpaikkojen luomista. Monet olemassa olevat työpaikat vaativat uudelleenkouluttautumista ja -kohdentamista, kun ympäristöystävällisempiä teknologioita ja käytäntöjä otetaan käyttöön. Pienten ja keskisuurten yritysten työpaikat ovat ilmastonmuutoksen hillitsemisen kantava voima, siksi koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen avulla on huolehdittava siitä että luotavalle ilmastoteollisuudelle löytyy osaavaa työvoimaa. Energiatehokkuutta ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä on edistettävä. Kaikkien sektoreiden energiatehokkuuden lisäämistä pitää tukea, mukaan lukien kuljetus, teollisuus, asuminen ja julkiset rakennukset. Kannusteita ja säännöksiä uusiutuviin energialähteisiin perustuvan kapasiteetin lisäämisen pitäisi luoda, jotta teknologiat ja markkinat kehittyisivät suotuisesti seuraavina vuosikymmeninä. UUSI INSINÖÖRI 13

14 edunvalvonta neuvottelukierros Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Tuulikki Holopainen, Minna Virolainen Hämeenlinnassa oltiin valmiina tukemaan teknon neuvottelijoita kaikin mahdollisin tavoin. Viikkoa ennen lakkoa viesti kuului: täydestä perälaudasta ei tingitä. 14

15 Uusi Insinööri -lehti meni painoon Kaikki tiedot neuvotteluista, työtaistelu-uhista ja lakoista perustuvat sen hetkiseen tilanteeseen. Tekno historiallisessa lakossa Kuulas marraskuinen aamu valkenee Helsingin Pitäjänmäellä, kun teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden ensimmäinen lakkopäivä alkaa. Aamutuimaan Pitäjämäellä ABB:n portilla vastassa on ylempien luottamusmies, YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmän jäsen Jukka Tolvanen. Lakon alkaminen on varmistunut edellisenä iltana, kun Ylemmät toimihenkilöt YTN: ja Teknologiateollisuus ovat hylänneet valtakunnansovittelija Esa Longan antaman sovintoesityksen teknologiateollisuuden työriidan ratkaisuksi. Esitys olisi tarjonnut ylempien toimihenkilöiden kannalta epäedullisemman palkkarakenteen ja palkankorotukset kuin Metalliliiton ja Pron sopimukset. Sovintoesitys ei sisältänyt myöskään parannusta työajan ulkopuolisen matkustamisen korvaamiseen. Tolvasen mukaan ABB:n ylemmille molemmat asiat ovat tärkeitä. Yrityksessä on paljon matkustavia muun muassa myyntitehtävissä. Lakon alkaessakin UUSI INSINÖÖRI myyntiväkeä on joka mantereella. He liittyvät lakkoon kotiin palatessaan viikon loppupuolella. Seuraan liittyy varaluottamusmies Eero Saarela, joka hämmästelee lakkoliiviä pukiessaan, kuinka vapaa-ajalla matkustamisen korvaaminen on epätasaarvoista työpaikalla. Ylempien matka kestää yhtä kauan kuin samassa reissussa olevan toimihenkilön. Ylemmät eivät saa mitään kummempia etuja kuin toimihenkilöt, mutta toisille matkaaika korvataan, toisille ei. Teknon työtaistelun toinen aalto Neuvottelijat tapaavat valtakunnansovittelijan luona Jos neuvottelutulosta ei saavuteta 7. marraskuuta kello 6.00 mennessä, teknon lakko laajenee. Mukaan tulevat muun muassa Nokian ja NSN:n ylemmät toimihenkilöt. Lue ajankohtaisesta tilanteesta tarkemmin: Ensi vaiheessa teknologiateollisuuden lakko koskee noin ylempää toimihenkilöä 40 yrityksessä. Ensimmäisen lakkopäivän aikana ympäri maata kuuluu viestejä, kuinka hyvin lakko on purrut. Väki on jäänyt kotiin. Lakkoon osallistujien keskiarvo on parempi kuin YTN-liittojen järjestäytymisaste teknologiateollisuudessa. 15 > > >

16 edunvalvonta neuvottelukierros Itä-Pasilan YTN-talossa postitettiin talkoilla lakkoliivejä ja muuta materiaalia kentälle. ABB:n varaluottamusmies Petri Rönnholm osallistuu yhteiseen asiaan lakkovahdin roolissa. Hämeenlinnasta Patria LSY:n ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Timo Grön kertoo, että lakkoon ei menty iloisissa tunnelmissa, mutta tosissaan. Kyllä ylemmillä on nyt taistelumieli, meitä on aina sorrettu tai olemme jääneet vähemmälle kuin muut. Mitta on tullut täyteen: nyt on meidän vuoro, Grön sanoo. Kun sovintoesityksen sisältö tuli ilmi, se tyrmäsi meidän porukat: meitä ei ole otettu tosissaan näissä neuvotteluissa. Ensimmäisenä lakkopäivänä Grön saa viestejä edustettaviltaan. Väki on taistelumielellä ja täysillä mukana, joten lakkorivit ovat pitäneet täysin. He toivottavat tsemppiä lakkovahdeille, jotka värjöttelevät ulkona ja valvovat, että kaikki menevät ok. Kannustusta ja tukea jakavat myös Metallin ja Pron aktiivit, jotka ovat jo olleet lakossa. Muut ryhmät solidaarisia Myös Pitäjänmäen portilla Pron luottamusmies käy tervehtimässä ylempien lakkovahteja. ABB:n varaluottamusmies Petri Rönnholm muistuttaa, että ylemmät haluavat samantasoiset palkankorotukset kuin muutkin henkilöstöryhmät. Lakkovahtien joukkoon liittyy myös Susanna Bäckström, joka on ollut työelämässä kolmisenkymmentä vuotta ennen ensimmäistä lakkoaan. Hän ei ole henkilöstönedustaja, mutta haluaa kantaa kortensa kekoon keltainen liivi päällä ABB:n lukuisilla porteilla. 16

17 Teksti: Juha Särkkä Neuvottelukierrokseen liittyviä käsitteitä Kustannusvaikutus Palkankorotuksiin ja tekstimuutoksiin käytettävä summa palkkakustannuksista. Tekstimuutokset Työehtosopimusosapuolet sopivat työehtosopimuksien muutoksista. Tekstimuutokset aiheuttavat usein ainakin jonkin verran työnantajalle kustannusten nousua ja nämä kustannukset vaikuttavat vähentävästi palkankorotuksiin käytettävää osuutta. Patrian luottamusmies Timo Grön sanoo, että heidän talossaan on hyvin tärkeää saavuttaa sekä vapaa-aikana matkustamisen korvaus että täysi perälauta. Yleiskorotus Työehtosopimusosapuolien sopima palkankorotus, joka tulee kaikille kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleville Miksi ihmeessä ylemmät eivät voi saada samanlaista perälautaa kuin muut ryhmät, Bäckström ihmettelee. Samaa pohtii moni muukin marraskuun ensimmäisenä tiistaina, yli henkilöstöryhmien, yli sopimusalojen: minkä tähden työnantaja haluaa kylvää epätasa-arvoa työpaikoille. Ei aina huonompaa kuin muille Yleiskorotus, %-linja Työehtosopimusosapuolien sopima prosenttiperusteinen palkankorotus, joka tulee kaikille kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleville. Henkilön palkka nousee sovitun prosentin palkasta. Yleiskorotus, eurolinja Työehtosopimusosapuolien sopima europerusteinen palkankorotus, joka tulee kaikille kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleville. Henkilön palkka nousee sovitun euromäärän. Myös Hämeenlinnassa Timo Grön muistuttaa, kuinka tärkeä täysi perälauta on. Luottamusmiehen on vaikea Yleiskorotus, sekalinja erotella edustettaviaan, miten toinen on arvokkaampi, Työehtosopimusosapuolien sopima sekalinjaan perustuva palkankorotus, joka tulee kaikille kyseisen työehtosopimuksen so- toinen ei. Jos meillä ei ole perälautaa, niin neuvottelut tapahtuvat työpaikoille. Sovintoesityksen mukaan työnantaja hintään sovitun euromäärän tai vähintään sovitun prosentin tai veltamisalan piirissä oleville. Henkilön palkka nousee joko vä- viime kädessä määrittää, kenelle se kohdentaa palkankorotuksen. sovitun prosentin ja vähintään sovitun euromäärän. Nyt ei ole kyse mistään kuoppa- eikä meriittikorotuksesta, vaan tavallisesta palkankorotuksesta. Työehtosopimusosapuolien sopima palkankorotus osa, joka on Paikallinen erä Meriittikorotuksia työnantaja voi jakaa, miten se sovittu yrityserä jaettavaksi paikallisesti yrityksessä. Käytettävissä olevan erän suuruus lasketaan paikallisesti kyseisen työ- haluaa, luottamusmies toteaa. ehtosopimuksen piirissä olevien palkkasummasta. Paikallisiin Patrialla on konsernisopimuksessa matka-ajan korvaus eli kolmesta kymmeneen tuntiin matka-aikaa kor- eriin sovitaan aina perusteita ja aikatauluja, kuinka erän käytöstä paikallisesti sovitaan. vataan. Alle kolmen tunnin matkoista ei saa korvausta. Ensimmäinen korvaus taso on 18 euroa. Jos matkaa kestää yli 10 tuntia, korvaus on enimmillään 180 tuntia Paikallisen erän turvalauseke, jos paikallisesti ei synny sopi- Perälauta matkalta. musta erän käytöstä. Kaikki eivät sitäkään saa. Ylemmistä osalle se on työsopimuksessa leivottu palkkaan, varsinkin paljon matkus- erä kaikille kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä Jos paikallista sopua erän käytöstä ei synny, jaetaan paikallinen taville. Matka-ajan palkkaa ei ole eritelty. Osalle on sovittu euron korvaus. Se ei riitä, Grön sanoo. täysperälautatapauksessa yleiskorotuksena oleville henkilöille: Tavoitteena on korvaus tunti tunnista, mikä meillä osaperälauta tai puoliperälauta: sovittu osa yleiskorotuksena joskus on ollut. Se on kohtuullinen korvaus menetystä ja osa työnantajan päättämällä tavalla ei perälautaa, jolloin työnantaja päättää, kenelle korotus jaetaan vapaa-aikana matkustamisesta. Toisena lakkopäivänä teknologiateollisuuden vastaava asiamies Jani Huhtamella kehuu alan ylempiä. He Työehtosopijoita ovat työnantajapuoli kuten Teknologiateollisuus Työehtosopimusosapuoli ovat jääneet kotiin, jotta myös tulevat sukupolvet saavat ry ja työntekijäosapuoli kuten Ylemmät toimihenkilöt YTN ry. tasa-arvoisen kohtelun muiden henkilöstöryhmien kanssa. > > > UUSI INSINÖÖRI 17

18 edunvalvonta Raamisopimuksen keskeiset kohdat ABB:n Jukka Tolvanen laittaa lakkonauhaa Kristian Björkstäcktille. Rahoitusala siirtyi sopimuksettomaan tilaan Rahoitusalan neuvottelut käynnistettiin lähes kuukauden tauon jälkeen uudelleen 31. lokakuuta. Neuvotteluissa YTN esitti, että alan neuvotteluratkaisu tehdään yhteiskuntaa vakauttavan raamisopimuksen mukaisesti. Raamiratkaisu neuvoteltiin ennen lokakuun puoliväliä, mutta rahoitusalan työnantajia edustava Finanssialan Keskusliitto (FK) ei ilmaissut, haluaako se neuvotella työehtosopimusta työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisen mallin pohjalta. Yli kahden kuukauden ajan käytyjen neuvottelujen aikana FK ei ole tehnyt YTN:n esityksille yhtään vastaesitystä. FK ei myöskään ole tehnyt koko neuvotteluaikana rahaesitystä tai muuta esitystä, joka osoittaisi todellista neuvotteluhalukkuutta. Rahoitusalalla alkoi marraskuun alussa sopimukseton tila työehtosopimuksen päätyttyä. Sopimukseton tilaa jatkuu, kunnes uusi työehtosopimus solmitaan. Sopimuksettoman tilan aikana noudatetaan aiemmin voimassa olleen työehtosopimuksen määräyksiä niin sanotun jälkivaikutuksen nojalla. Työntekijän työsuhteen ehdot eivät siis muutu, vaikka työehtosopimuksen voimassaolo päättyy. Työehtosopimus sitoo osapuolia työrauhaan. Sopimuksettomassa tilassa työrauhavelvoite ei ole voimassa. Joskus sopimusneuvotteluiden vauhdittaminen vaatii työtaistelutoimenpiteitä. Neuvottelut käynnistyneet eri aloilla YTN:n sopimusaloilla ovat käynnistyneet raaminmukaiset neuvottelut. Muun Sopimuskorotukset (palkankorotukset ja työehtojen muutosten kustannukset) ovat ensimmäisenä vuonna 2,4 prosenttia ja toisena 1,9 prosenttia. Työntekijät saavat ensimmäisenä sopimusvuonna 150 euron kertakorvauksen. Työntekijät voivat osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulutukseen. Isyysvapaa pitenee kahdella viikolla. Isyysvapaa voidaan käyttää joustavasti, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Työttömyyskorvauksia lykkäävä ns. lomakorvauksen jaksotus poistetaan. Sovitellun työttömyyspäivärahan työaikaraja nostetaan 75 prosentista 80 prosenttiin. Pätkä- ja vuokratyöntekijöiden asemaa parannetaan. Työmarkkinakeskusjärjestöt ja maan hallitus kokoontuvat 25. marraskuuta tarkastelemaan, onko raamiratkaisun takana riittävä kattavuus. muassa LTY-ala, kemia ja metsä tavoittelevat raamiratkaisuun perustuvaa sopimusta. Osa aloista ehti sopia neuvotteluista ennen raamiratkaisusopua. Esimerkiksi ICT-alalla neuvotellaan, miten raamin niveltäminen alalla onnistuu. Tietoalan neuvottelutilanne Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen voimassaolo päättyi 30.syyskuuta. Neuvotteluja käytiin tiiviiseen tahtiin lokakuun alkuviikkoina raamisopimuksen pohjalta, mutta neuvottelut keskeytettiin maanantaina 17. lokakuuta. Näkemykset palkankorotusten toteutustavasta olivat liian kaukana toisistaan. Raamisopimuksen ulkopuolelta Teknologiateollisuus ry toi pöytään myös esityksen työtaisteluoikeuden rajoittamisesta. Neuvotteluita vauhdittaakseen Tietoalan toimihenkilöt ovat ryhtyneet laillisiin työtaistelutoimiin. Tietotekniikan palvelualalla on ollut ylityökielto ja vapaa-ajalla tapahtuvan työasioissa matkustamisen kielto 19. lokakuuta lähtien ja se on edelleen voimassa. Alalle on myös annettu kaksi kohdistettua lakkovaroitusta. Valtakunnansovittelija kutsui neuvotteluosapuolet luokseen 2. marraskuuta sovitteluun. Jos sovittelu ei ole tuottanut tulosta, ensimmäiset lakot ovat alkaneet maanantaina

19 Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Antonin Halas Insinöörin leivän tuo mekaniikkasuunnittelu Teknologiateollisuuteen sidottu palkkaratkaisu hieman mietityttää suunnittelualan luottamusmiestä, sillä palkka-asiat ovat olleet auki koko lokakuun. Myös raamiratkaisuneuvottelut ovat siirtäneet suunnittelualan palkankorotuksia. neuvottelukierros meni kohtuullisen helposti -Suunnittelualan ja hyvässä aikataulussa läpi. Odotin pidempää rykäisyä, sanoo suunnittelualan luottamusmies, insinööri Tomi Lappalainen. Hän on tyytyväinen, että matka-ajan korvaus nousi 18 euroon, mutta pitää tärkeimpänä sitä, että korvaus on ylipäätään olemassa. Palkkaratkaisua odotettiin kuitenkin vielä kuukausi neuvottelutuloksen saavuttamisen jälkeenkin. Liperissä asuvan Lappalaisen työnantaja on Joensuussa oleva insinööritoimisto Comatec. Konsernilla on ympäri maata toimistoja ja tytäryhtiöitä, joissa työskentelee yhteensä reilu 300 ylempää toimihenkilöä. Lappalainen työskentelee asiakasyrityksissä, yleensä pitkäaikaisissa projekteissa. Nykyisessä tehtävässä hän on rakentanut käyttö- ja huolto-ohjeita asiakkaan tuotteisiin lähes vuoden. Lappalaisella on noin 200 edustettavaa seitsemällä paikkakunnalla ja lisäksi hän on työsuojeluvaltuutettuna kolmella paikkakunnalla. Kun luottojen kaudet ovat katkolla vuoden vaihteessa, tarkoitus on täydentää luottamusmiesorganisaatiota. Joskus voi hämärtyä rajat, mikä on työsuojeluvaltuutetun tehtävää, mikä luoton asiaa. On hyvä, että eri ihmiset toimivat näissä tehtävissä eikä yksi ihminen ehdi kaikkeen. Villi työnantaja aiheuttaa kahnauksia Tomi Lappalaisen työnantaja ei ole järjestäytynyt työnantajaliittoon. Luottamusmiehen mukaan järjestäytymättömyys vaikuttaa neuvotteluasioihin, muun muassa paikallinen sopiminen muuttuu mutkikkaammaksi. Työnantajapuolellakin järjestäytyminen on hyvä asia. Työnantajaliitto voi olla yksittäisen työnantajan tukena, eikä pelkästään vahtina. Esimerkkinä hankauksista Lappalainen mainitsee työaikaan liittyvät kysymykset kuten ylityöasiat. Ylipäätään työaikakysymyksistä ajoittain käydään keskustelua. Myös edellisellä palkankorotuskierroksella, jossa edellytettiin paikallista sopimista, neuvottelut olivat hyvin tönköt. Toivoin, että joku olisi ollut tukemassa työnantajaa. Lappalaisen mukaan työnantaja suhtautuu tällä hetkellä työntekijöiden järjestäytymiseen neutraalisti. Kun tilanteet ovat välillä kärjistyneet, niin suhtautuminen on ollut kylmäkiskoista. Mutta asiat kehittyvät parempaan päin. Tällä hetkellä Lappalaisen työpaikkana on konepajayritys. Hän arvostaa teknologiateollisuuden sekä työnantajaettä työntekijäpuolen korkeaa järjestäytymisastetta: monessa asiakasyrityksessä kuviot ovat selvät. Joskus edustettava sanoo kiitos ihan selvällä suomen kielellä, Tomi Lappalainen kertoo esimerkin luottamusmiehen palkitsevasta hetkestä. Olemme usein eri työehtosopimusten alla. Ajoittain syntyy hyviä keskusteluja, vaihdamme tietoja ja kokemuksia, miten olemme luottona eri tilanteita hoitaneet. Itä-Suomessa arvostetaan jatkuvuutta Pohjois-Karjalassa insinöörin mahdollisuudet kehittyä ovat Lappalaisen mukaan lähinnä omassa työssä. Jos insinööri haluaa työpaikan vaihtoa omalla alallaan, mahdollisuudet ovat heikommat kuin etelässä. Täällä pidetään tärkeänä, että oma työpaikka säilyy. Lappalainen arvioi, että jonkin verran paikalliset insinöörit työllistävät itse itsensä, mutta suurin osa tekee vieraalle. Alueella koulutetaan riittävästi, mutta Pohjois-Karjalassa on muuhun maahan verrattuna vähemmän töitä vastavalmistuneille. Kysyntää on enemmän kokeneista insinööreistä, sillä työt vaativat kokemusta. Lappalainen kävi itsekin hakemassa työkokemusta pääkaupunkiseudulta. Paluu kotiseudulle oli kuitenkin parempi vaihtoehto. UUSI INSINÖÖRI 19

20 ajankohtaista Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: ehdokkaiden kotialbumit Tentti UIL:n puheenjohtajaehdokkaille Marraskuun 25. päivän edustajakokouksessa valitaan Uudelle Insinööriliitolle puheenjohtaja seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Uusi Insinööri -lehti esitti tiedossa oleville ehdokkaille seitsemän kysymystä. 1. Kuka olet? 2. Mitkä ovat olennaisimmat kohdat työhistoriassasi UIL:n puheenjohtajan tehtävän kannalta? 3. Mitkä ovat UIL:n tärkeimmät tehtävät? 4. Mitkä ovat seuraavan neljän vuoden UIL:n toiminnan painopisteet? 5. Mitkä kolme ominaisuutta tai taitoa on hyvällä liittopuheenjohtajalla? 6. Mainitse kolme lehteä, joita luet säännöllisesti? 7. Mikä on suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen tärkein yksittäinen saavutus? Marko Koskela Olen 40-vuotias insinööri, vaimo Anne on insinööri 1 ja meillä on kaksi lasta. Tällä hetkellä työskentelen myynti- ja konsultointitehtävissä. Olen kaupunginvaltuutettu, lisäksi harrastan musiikkia, kirjallisuutta ja ulkoilua. Minulla on hyvin laaja-alainen työkokemus eri toimialoilta ja tehtävistä. Esimies- ja johtamiskoke- 2 musta asiantuntijaorganisaatioista on yli 10 vuotta. Olen neuvotellut lukuisia sopimuksia ja kehittänyt liiketoimintaa ja organisaatiota sekä johtanut muutosta. Nykyisessä työpaikassa Solu Digitalissa rakennamme määrätietoisesti kasvuyritystä osaamisella, tuotteistamisella ja kumppanuuksilla. Talent Partnersilla toimin johdon konsulttina keskittyen johtoryhmätyön kehittämiseen ja myynnin kehittämiseen. Koulutusyhtiö Tieturissa olin johtaja ja johtoryhmän jäsen. Vastasin liiketoiminnan kehittämisestä, markkinoinnista ja tapahtumista. Toimin vetäjänä EduTele-projektissa, jossa koulutettiin yhteensä 800 kokenutta telealan ammattilaista. Mukana oli seitsemän palkansaaja- ja kaksi työnantajajärjestöä ja hankkeen aikana tutustuin hyvin alalla edelleen toimiviin vaikuttajiin. Euroopan sosiaalirahaston tukemaa hanketta esiteltiin Brysselissä komissiolle esimerkkinä kolmikantaisesta yhteistyöstä. Toimin UIL:n opiskelija-asiamiehenä ja IOL:n toiminnanjohtajana neljä vuotta. Tuolloin IOL:n jäsenmäärä kasvoi vajaasta 6 000:sta yli opiskelijaan. Olin mukana ajamassa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kokeilua, joka sittemmin vakinaistettiin. UIL:n tärkeimmät tehtävät ovat KATE-kehyksessä. K-kirjain muistuttaa insinöörikoulutuksesta, 3 sen määrästä ja laadusta sekä elinikäisestä oppimisesta. A viittaa insinöörin asemaan ja arvostukseen yhteiskunnassamme. TE käsittää kilpailukykyiset työsuhteen ehdot ja työelämän turvaverkon. Liiton jäsenyys tuo siis insinööreille katetta! Työmarkkinapoliittisen edunvalvonnan rinnalle 4 nostan elinkeino- ja koulutuspoliittisen edunvalvonnan, sillä kaikki nämä osa-alueet ovat kiinteästi yhteyksissä toisiinsa. Jäsenmäärään ja jäsenpitoon tarvitaan lisää paukkuja: yhdessä olemme enemmän. Jäsenpalvelun on oltava laadukasta ja nopeaa. Sähköiset palvelut mahdollistavat uuden tavan palvella verkottunutta insinöörikuntaa. Hyvän liittopuheenjohtajan ominaisuuksia ja taitoja 5 ovat johtajuus, viestintätaidot ja näkemyksellisyys. Luen säännöllisesti Helsingin Sanomia, Tekniikka 6 & Taloutta ja Time-lehteä. Lisäksi seuraan aktiivisesti nettilehtiä ja uutisvirtaa verkossa. Tärkein saavutus on työmarkkinalliset kokonaisratkaisut, joissa palkansaajat, työnantajat ja valtio yh- 7 dessä kehittävät suomalaista työelämää ja kilpailukykyä. Suomi on sopimusyhteiskunta. Kokonaisratkaisuissa ovat mukana myös lainsäädännölliset uudistukset ja niiden avulla viedään oikeudenmukaista yhteiskuntaa eteenpäin ja huolehditaan heikoimmista. Ja onhan näin saatu esimerkiksi lauantai vapaaksi! 20

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

s o v i n t o e h d o t u k s e n :

s o v i n t o e h d o t u k s e n : 1 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n välisen työriidan ratkaisemiseksi ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n 5.5.2010 kello 00.00 alkavaksi ilmoittaman

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010 Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center. Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center. Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ohjelma 13.00 Tilaisuuden avaus Työmarkkinat murroksessa Johtaja

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta.

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta. KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 9.5.2012 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE Tampereen Insinöörit ry 3.11.2014 Kolmivuotissuunnitelma 2015-2017 TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE 2015-2017 1.TOIMINTA-AJATUS Tampereen Insinöörit ry on ammattikuntaa yhdistävä

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET SAK ry ESITYS 1 TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE 2005-2006, PALKANTARKISTUKSET 1 LÄHTÖKOHDAT Sopimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi turvata palkansaajien suotuisa

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00 Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen HRM Partners Oy Julkaistavissa 21.3.2014 klo 03.00 Taustaa Nokia tarjosi henkilöstövähennysten kohteena oleville työntekijöilleen laajan Bridge-yhteiskuntavastuuohjelman,

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Työ- ja virkaehtosopimusten palkankorotusten luokittelu kesäkuu 2014

Työ- ja virkaehtosopimusten palkankorotusten luokittelu kesäkuu 2014 Palkankorotustyöryhmä 27.6.2014 1 (13) Työ- ja virkaehtosopimusten palkankorotusten luokittelu kesäkuu 2014 Palkankorotustyöryhmä 27.6.2014 2 (13) Työ- ja virkaehtosopimusten palkkaratkaisujen palkankorotusten

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2013 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 PAIKALLISET RATKAISUT HARVASSA, YLEISKOROTUS YLEISIN VAIHTOEHTO JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

Kiky-neuvottelutulokset

Kiky-neuvottelutulokset Kiky-neuvottelutulokset Terveyspalvelualan TES AVAINTES Ensihoitopalvelualan TES 17.6.2016 Miksi kilpailukykysopimus? Hallituksen pakkolait olisivat kuristaneet erityisesti julkista sektoria vielä voimakkaammin

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 1 Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry PÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (ETL/MVL) YRITYSKOHTAISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ 31.1.2017 SAAKKA.

Lisätiedot

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Sopimusten mukaiset toimialakohtaiset neuvottelut keväällä 2009 Teknologiateollisuus Työntekijät, tietotekniikan palveluala ja ylemmät toimihenkilöt:

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Yhteenveto Toteutus Tulokset Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Tietoa vastaajista @TEK_akateemiset Työelämän edunvalvonnassa vastaajat nostavat

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet. Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry. Partneriaamu Hki 1.9.

Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet. Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry. Partneriaamu Hki 1.9. Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry Partneriaamu Hki 1.9.2016 31.8.16 31.8.16 Toiminnan käynnistäminen 2013 Osaava hallitus-

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 TOISTA JAKSOA 1.1.2016 31.1.2017 KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA 1 Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen toteuttaminen koskien

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto 27.2.2008 Tulospalkkiot Palkan ja palkkion ero Palkka tehdystä työstä periaate Palkkio saavutetuista

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot