ERIARVOISUUS JA SOSIAALITYÖ. Abstraktikirja XVII Valtakunnalliset sosiaalityön tutkimuksen päivät Turun yliopistossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERIARVOISUUS JA SOSIAALITYÖ. Abstraktikirja XVII Valtakunnalliset sosiaalityön tutkimuksen päivät 12. 13.2.2015 Turun yliopistossa"

Transkriptio

1 ERIARVOISUUS JA SOSIAALITYÖ Abstraktikirja XVII Valtakunnalliset sosiaalityön tutkimuksen päivät Turun yliopistossa

2 Sisällys Aluksi 1 Keynote-puheenvuorot 2 Työryhmät 3 1. Vertaistoiminta ja palveluiden käyttäjien osallisuus 6 2. Ympäristö ja sosiaalityö Laitos ja eriarvoisuus Eriarvoisuuden arviointi (peruttu) 5. Tunnustaminen ja eriarvoisuus Sukupuolistunut eriarvoisuus ja sukupuolisensitiivinen sosiaalityö Globaalin sosiaalityön käsitteellistäminen: teoriaa, empiriaa, käytäntöjä, näkökulmia Eriarvoisuutta estävä, toimintakykyinen lastensuojelu - edellytyksiä etsimässä Vaikuttavuus, kustannusvaikuttavuus ja johtaminen uudistuvassa 53 sosiaali- ja terveydenhuollossa 10. Perheen sisäinen väkivalta sosiaalityön näkökulmasta Lastensuojelu ja eriarvoisuus Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen 75

3 Aluksi Yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vastustaminen ja heikoimman puolelle asettuminen on aina muodostanut sosiaalityön yhden keskeisen ytimen ja eettisen periaatteen. Eriarvoisuuden lisääntymisen on todettu vaikuttavan yhteiskunnan eheyteen ja sosiaaliseen koheesioon. Keskustelu eriarvoisuudesta on lisääntynyt 2000-luvun aikana niin kansainvälisesti kuin kansallisesti. Tutkimusten mukaan kasvavat tuloerot lisäävät sosiaali- ja terveysongelmia. Koettu eriarvoisuus lisää hyvinvointiongelmien riskiä. Tänä vuonna päivillä tarkastellaan sosiaalityön merkitystä eriarvoisuuden lieventäjänä ja ehkäisijänä. Päivät koostuvat yleisesitelmistä ja työryhmistä. Pääpuhujiksi ovat lupautuneet professori Daniel R. Meyer (University of Wisconsin-Madison), professori Sven Hessle (Stockholm University), FT, erikoistutkija Reija Paananen (THL) ja VTT, yliopistonlehtori Jarkko Rasinkangas (Turun yliopisto). Pääpuhujien abstraktit jaetaan ilmoittautumisen yhteydessä. 1

4 Keynote-puheenvuorot KEYNOTE 1: Professor Daniel R. Meyer: Family complexity: Implications for inequality KEYNOTE 2: FT, erikoistutkija Reija Paananen: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin eriytyminen ja ongelmien ylisukupolvisuus. Kansallinen syntymäkohortti KEYNOTE 3: Professor Sven Hessle: Child, Family and the External World establishing policies in a dialogue with increased migration. KEYNOTE 4: VTT Jarkko Rasinkangas: Eriarvoisuus ja alueellinen eriytyminen 2

5 Työryhmät 1. Vertaistoiminta ja palveluiden käyttäjien osallisuus Työryhmäkoordinaattorit: Eero Pirttijärvi, Sovatek & Elina Virokannas, JYU & Helena Virokannas, A-klinikkasäätiö torstai ja perjantai sh 399, Publicum 2. Ympäristö ja sosiaalityö Työryhmäkoordinaattorit: Aila-Leena Matthies, Kati Närhi, Satu Ranta-Tyrkkö ja Irene Roivainen torstai sh 471, Publicum 3. Laitos ja eriarvoisuus Työryhmäkoordinaattorit: YTT, ma. yliopistonlehtori Taru Kekoni, Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden laitos, Kuopion kampus YTT, FM ma. yliopistonlehtori Merja Tarvainen, Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden laitos, Kuopion kampus torstai ja perjantai sh 150, Publicum 4. Eriarvoisuuden arviointi Työryhmäkoordinaattori: VTM, tohtorikoulutettava Tuula Kaitsaari Peruttu 3

6 5. Tunnustaminen ja eriarvoisuus Työryhmäkoordinaattorit: Riikka Korkiamäki ja Kati Turtiainen torstai ja perjantai , Pub 269, Publicum 6. Sukupuolistunut eriarvoisuus ja sukupuolisensitiivinen sosiaalityö Työryhmäkoordinaattorit: VTT Harry Lunabba ja VTM Maija Jäppinen Helsingin yliopistosta. torstai ja perjantai KH441, Educarium 7. Globaalin sosiaalityön käsitteellistäminen: teoriaa, empiriaa, käytäntöjä, näkökulmia Työryhmäkoordinaattorit: VTT, Tutkija Marja Katisko, Diakonia-ammattikorkeakoulu, VTT, Yliopettaja Elsa Keskitalo, Diakonia-ammattikorkeakoulu torstai ja perjantai sh368, Publicum 8. Eriarvoisuutta estävä, toimintakykyinen lastensuojelu - edellytyksiä etsimässä Työryhmäkoordinaattorit: Tarja Heino, Rika Rajala, Päivi Petrelius torstai ja perjantai ARWI2 LS Valtio-oppi 9. Vaikuttavuus, kustannusvaikuttavuus ja johtaminen uudistuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa Työryhmäkoordinaattorit: YTT Sirpa Kannasoja, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto YTM Kaisa Haapakoski, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto torstai ja perjantai Pub 1, Publicum 4

7 10. Perheen sisäinen väkivalta sosiaalityön näkökulmasta Työryhmäkoordinaattorit: Prof. Merja Laitinen, Lapin yliopisto ja prof. Leo Nyqvist Turun yliopisto torstai , sh6, Calonia 11. Lastensuojelu ja eriarvoisuus Työryhmäkoordinaattori: Yliopisto-opettaja Anne-Mari Jaakola, Sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto torstai ja perjantai sh499, Publicum 12. Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen Työryhmäkoordinaattorit: Projektitutkija Lauri Mäkinen, Turun yliopisto Professori Veli-Matti Ritakallio, Turun yliopisto torstai ja perjantai sh209, Publicum 5

8 1. Vertaistoiminta ja palveluiden käyttäjien osallisuus Työryhmäkoordinaattorit: Eero Pirttijärvi, Sovatek & Elina Virokannas, JYU & Helena Virokannas, A-klinikkasäätiö Työryhmässä käsitellään vertais- ja kansalaistoimintaa, kokemusasiantuntijuutta ja palveluiden käyttäjien osallisuutta koskevaa tutkimusta. Vertaisuus perustuu samankaltaisia elämäntilanteita jakavien ihmisten vapaaehtoiseen keskinäiseen toimintaan, jonka pohjalla on kokemukseen perustuva ymmärrys ja tuki. Toiminta voi olla spontaania palvelujärjestelmän ulkopuolella tapahtuvaa solidaarisuutta ja yhteisten etujen ajoa tai se voi nivoutua osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita. Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien keskuudessa vertaistoiminnan ja -tuen hyödyntämisellä on Suomessa vuosikymmenten perinteet mutta empiirinen tutkimus erityisesti vertaistoiminnan toteutumisesta ja/tai palveluiden käyttäjien osallisuudesta käytännön tasolla on niukkaa. Työryhmään tarjottavat esitykset voivat käsitellä vertaistoiminnan ja osallisuuden ulottuvuuksia ja merkityksiä niin yksilölle, ryhmälle kuin yhteiskunnalle useanlaisista näkökulmista. Esityksissä voidaan käsitellä yhtä hyvin ammattilaisten ja vertaisten / palveluiden käyttäjien yhteistoimintaa niin ammattilaisten kuin vertaistenkin näkökulmasta kuin analysoida terminologiaa ja käsitellä ilmiötä kriittisesti. Esityksiä voi tarjota myös vertaistuen toimintamuodoista tai kehittämisprojekteista koskevasta tutkimuksesta. Työryhmän abstraktit Torstai Entiset ja nykyiset huumeidenkäyttäjät kansalaistoimijoina. Osis-hankkeen vertaisten ja Käyttäjäyhdistys Suomen Lumme ry:n aktiivien kokemuksia osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Johanna Lohikivi, Helsingin yliopisto / Huumetyön vertaistoiminnan osaamiskeskus Osis Huumeidenkäyttäjien kansalaistoimintaa ei ole vielä juurikaan tutkittu Suomessa. Useimmissa tutkimuksissa huumeidenkäyttäjät ovat esiintyneet erilaisten päihdepalveluiden asiakkaina ja toimenpiteiden kohteina, huono-osaisina kansalaisina, rikollisina ja joskus myös jännittävän alakulttuurin edustajina. Pro gradu -tutkielmani tavoitteena on antaa entisille ja nykyisille huumeidenkäyttäjille ääni kansalaistoimijoina, jotka haluavat auttaa muita ihmisiä, vähentää huumehaittoja ja päästä vaikuttamaan omiin asioihinsa. Olen haastatellut Huumetyön vertaistoiminnan osaamiskeskus Osiksen vertaisia ja Käyttäjäyhdistys Suomen Lumme ry:n aktiiveja luodakseni ymmärrystä siitä, millaisia kansalaistoimijoita entiset ja nykyiset huumeidenkäyttäjät ovat ja millaisia kokemuksia heillä on osallistumisesta ja vaikuttamisesta. 6

9 Keväällä 2013 toteuttamiini haastatteluihin osallistui yhteensä kahdeksan vertaista, joista kolme kuului myös Lumme ry:n aktiiveihin. Osa vertaisista eli vielä päihdemaailmassa ja osa heistä oli päihdekuntoutujia. Haastateltavat löytyivät Osis-hankkeen työntekijöiden avulla. Aineistonkeruumenetelmäni sijoittui puolistrukturoidun haastattelun ja teemahaastattelun välimaastoon. Analyysimenetelmänäni käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Halukkaat vertaiset osallistuivat laatimani haastattelurungon tarkastamiseen ja arvioivat myös tutkimustuloksia erillisissä tapaamisissa. Saadakseni riittävästi taustatietoa Suomen Lumme ry:n toiminnasta haastattelin erikseen yhdistyksen puheenjohtajaa. Vertaisille ja Lumme-aktiiveille kansalaistoiminnasta oli tullut tärkeä osa elämää ja omaa identiteettiä. Kokemukset siitä, että voi olla hyödyksi muille, käyttää omaa asiantuntemustaan ja ponnistella jonkin yhteisen hyvän edistämiseksi oli vertaisille ja Lumme-aktiiveille hyvin tärkeä. Nämä kokemukset olivat tuoneet uutta merkitystä heidän elämäänsä ja tarjosivat heille myös uusia tapoja rakentaa identiteettiään ja määritellä itsensä yhteiskunnan hyödyllisiksi jäseniksi. Vertaiset keskittyivät ennen kaikkea toisten käyttäjien yksilökohtaiseen auttamiseen, mutta samalla he yrittivät myös vähentää huumeidenkäyttäjiin kohdistuvia ennakkoluuloja ja lisätä käyttäjien tietoisuutta omista oikeuksistaan sekä huumeidenkäyttöön liittyvistä terveysriskeistä ja niiden ennaltaehkäisemisestä. Lumme-aktiivit pyrkivät vaikuttamaan huumeidenkäyttäjien mahdollisuuksiin saada oikeanlaista tukea ja ihmisarvoista kohtelua osallistumalla mahdollisuuksiensa mukaan päihdepalvelujärjestelmän kehittämiseen ja lisäämällä tietoisuutta huumeidenkäyttäjien ongelmista, tarpeista ja oikeuksista. Huumeidenkäyttäjien marginaalinen asema yhteiskunnassa, syrjintä, huonoosaisuus ja vaikeat elämäntilanteet sekä viileä asenneilmapiiri asettivat omat haasteensa kansalaistoiminnalle. Vertaisten ja Lumme-aktiivien puheissa korostuivat kuitenkin onnistumisen kokemukset ja luottamus Osis-hankkeen ja Lumme ry:n mahdollisuuksiin tuoda muutosta käyttäjien elämään. He olivat kehitelleet erilaisia strategioita, joiden avulla he luovivat haastavassa toimintaympäristössä. Avainsanat: huumeidenkäyttäjät, kansalaistoiminta, huumehaittojen vähentäminen, vertaistoiminta ja käyttäjäyhdistykset Vertaisuus ja osallisuus marginaalin murtajana Tuuli Paukkunen, yhteiskuntatieteiden kandidaatti, Tutkin pro-gradu -tutkielmassani opioidiriippuvaisten korvaushoidossa olevien kokemuksia marginaalisuudesta. Keräsin tutkielman aineiston yhdeksältä opiaattikorvaushoidon asiakkaalta vertaistukeen perustuvasta päiväkeskuksesta käsin. Tutkielma toi esiin, että huumeriippuvuudesta irrottautuvan on vaikea löytää elämäänsä uudenlaista yhteisöllisyyttä, uusia sosiaalisia suhteita ja päihteettömiä ympäristöjä. Vertaistukitoimintaan osallistuvat haastateltavat kokivat vertaistuen positiivisena voimavarana korvaushoidossa olevan elämässä. Tulkitsin haastatteluaineistoa käyttäen G.H. Meadin teoriaa minuuden rakentumisesta sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Tästä näkökulmasta tulkittuna vertaistuen voima perustuu sellaisen 7

10 sosiaalisen tilan mahdollistamiseen, jossa päihderiippuvainen voi toimia ilman ihmisten luontaisesti tuottamaa vertailuasetelmaa toisiinsa nähden. Vertaistuen piirissä ihminen voi toimia ilman riippuvuuteen yhdistyviä negatiivisia ennakkokäsityksiä toimiessaan samassa tilanteessa olevien kanssa. Huumeidenkäyttö määrittyy yhteiskunnassa tuomittavana, niin moraalisesti kuin lain puitteissa. Tietoisuus tästä heijastuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ihmisten kesken mikä muokkaa kokijan minäkuvaa. Tämän vuoksi vertaistuki muodostaa toimintatilan, jossa riippuvaisen on mahdollisuus jakaa elämäänsä koskevia asioita vapaammin, ilman marginaalista statusta. Tilanne on erilainen kuin ryhmissä, joissa huumeidenkäyttöön ja sen elämismaailmaan liittyvä tieto herättäisi oletettavasti negatiivisen vastareaktion ja vaikuttaisi näin käytävään sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tutkielmassa toi esiin että päihderiippuvuudesta on tullut osa yksilön minäkuvaa. Vertaisryhmässä, toisin kuin usein muualla toimiessaan, yksilön ei tarvitse jatkuvasti salata yhtä osaa minuudestaan. Kun ryhmällä on taustallaan kokemuksia huumeidenkäytöstä, he käsitteellistävät sitä samalla tavoin. Tämä antaa minuuden ilmaisulle vapaamman tilan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa kyseisen ryhmän kesken. Vertaistukitoiminnan kautta huumeriippuvaiselle tarjoutuu mahdollisuus sosiaalisen vuorovaikutukseen, joka vahvistaa yksilön huumeetonta identiteettiä, tiedostaen kuitenkin tämän taustan olemassa olon. Vastaavasti yksilölle avautuu harvinainen sosiaalinen tila, jossa toimia huumeetonta identiteettiä vahvistaen, menneisyyttään ja tilannettaan salaamatta ja peittelemättä. Väsynyt vertainen"tee-se-itse-hyvinvointivaltiossa" Anna Leppo, anna.leppo(at)helsinki.fi & Riikka Perälä, riikka.perala(at)helsinki.fi Sosiaalitieteiden kansainvälisissä keskusteluissa on puhuttu viime vuosina muun muassa vertaistukiyhteiskunnasta (peer-work society) ja tee-se-itse hyvinvointivaltiosta (do-it-yourself welfare state), kun on pyritty kuvaamaan kehityskulkua, jossa julkinen valta siirtää vastuuta hyvinvoinnin hallinnasta yhä enemmän kansalaisille itselleen ja heitä lähellä toimiville erilaisille vertaistoimijoille ja -tahoille. Tässä esitelmässä tarkastelemme etnografisen tutkimusaineiston avulla vertaistuen toteutumista suomalaisessa päihdehuollossa, tarkemmin sanottuna haittoja vähentävässä opioidikorvaushoidossa, jossa palveluiden järjestämisestä vastuussa olevat kunnat ovat ladanneet vertaistuelle yhä suurempia odotuksia huumehoidossa olevien elämänlaadun parantamisesta aiempaa suuremman yhteiskunnallisen osallisuuden luomiseen. Haittoja vähentävä korvaushoito on suunnattu huumeita käyttäville henkilöille, joiden kohdalla asiantuntijat eivät pidä huumeiden käytön lopettamista realistisena vaihtoehtona ainakaan hoidon aloittamishetkellä. Kuntouttamisen sijasta tavoite on vähentää huumeiden käytöstä aiheutuvia haittoja (rikollisuus, asunnottomuus, tartuntataudit, infektiot jne.) tiiviissä valvonnassa toteutettavan lääkehoidon ja hoitoon liitetyn vertaistuen avulla. Hoito on kunnille selvästi halvempaa kuin lääkehoitoa ja psykososiaalista kuntoutusta yhdistelevä kuntouttava korvaushoito, ja tällä hetkellä sen asiakasmäärät ovat olleet jatkuvassa nousussa. Pohdimme esitelmässä, mitkä ovat vertaistyön mahdollisuudet ja rajat tilanteessa, joissa monilla vertaistukea ja -apua tarvitsevista ihmisistä on vaikeita psykososiaalisia, terveydellisiä ja elämänhallinnallisia ongelmia ja ammattiapua ei ole aina saatavilla riittävästi. Tarkastelemme kysymystä yhden tapausesimerkin kautta, analysoiden etenkin siinä esiintyvää vertaisen väsymistä ja 8

11 tähän johtaneita erilaisia syitä. Aineisto kerättiin havainnoimalla Etelä-Suomessa sijaitsevaa haittoja vähentävää korvaushoitoa toteuttavaa klinikkaa yhteensä 6 kuukauden ajan. Vertaistyötä koskevien havaintojemme lisäksi pohdimme esitelmässä, miten vertaistyö muuttaa yksityisen ja julkisen vastuun välistä suhdetta vallitsevassa yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa tilanteessa, jossa niukkuus pakottaa kunnat karsimaan monista palveluistaan. Löytyykö ratkaisu vertaistyöstä, ja jos löytyy, niin minkälainen ratkaisu on kyseessä? Onnen naiset a group for women with a background of drug addiction. Susan Simola, VTM, HUS/Auroran Sairaala/Infektio.pkl I work as a public health social worker in the Department of Infectious Diseases in Aurora hospital which is part of The University Central Hospital of Helsinki, HUS. Part of my work takes me to the day centre for active drug users wth hiv. I have worked at the centre since it opened in 2000 and was involved in the planning of it. The roots of this present research can be traced back 15 years ago when there was an outbreak of hiv amongst IDUs in Finland. During this 15 year time span, this cohort has been researched and studied from medical, epidemiological and social perspectives. The present research revolves around a group of women all with a background of drug addiction. The idea of turning this group activity into participatory action research just happened and seemed the natural thing to do as this research method of observation, planning, and action and reflection infact helps us in going forward. Everybody is an active participant and the attraction of PAR is that you don t know how it is going to evolve and new dimensions appear all the time. It is an exciting and powerful experience. Participation in our research means a chance for vulnerable persons who are normally excluded from participating, to participate. Hopefully through participation and dialogue, new or dormant skills will be rekindled and through peer support new knowledge and experiences may lead to initiating change in the lives of these women. The idea of forming a club for women came from two former drug users They asked me whether I thought that women still using drugs would be interested in taking part in a peer support group. We decided that I as facilitator and another worker would coordinate the meetings and be there as support and background figures for the two women. The group is open to any woman with hiv and a history of drug use who wants to take part, active users, those on substitution treatment and also for those who have left drugs completely. This research is in the early stages and the time span is open at the moment. We started the group and process of action research in May 2014 and will continue this year with cycles of planning, action, observation and reflection. This study includes: 9

12 retrospective data on the first 15 years an overview of the literature a theorectical framework drawing on theories on critical thinking, postmodern perspectives and reflective practice as a means of emancipation blended research methods critical analysis Perjantai Nuorten aikuisten osallistuminen hyvinvointipalvelujen kehittämiseen - kokemuksia palvelunkäyttäjän näkökulmasta Tuomo Kokkonen ja Kati Närhi Esitys perustuu artikkelikäsikirjoitukseen joka reflektoi PalKO-tutkimushankkeen ( ) havaintoja ja päätelmiä nuorten sosiaali- ja työvoimapalveluiden palvelunkäyttäjien osallisuudesta. Artikkelikäsikirjoituksen laatiminen on tapahtunut yhteistoiminnallisessa kirjoitusprosessissa kahden tutkimushankkeen kanssa yhteistyötä tehneen sosiaalipalveluiden käyttäjän kanssa. Palveluidenkäyttäjien tekstit kumpuavat heidän omista kokemuksistaan joita jäsennämme tutkimustulosten näkökulmasta. Palveluiden käyttäjien kirjoitukset kertovat asioiden hoitamisen vaikeuksista suhteessa palvelujärjestelmään. Kokemuksia leimaavat palvelujärjestelmän byrokraattisuus ja monimutkaisuus. Tämän myötä tuen saaminen vaikeutuu ja viivästyy ja syntyy myös väliinputoamisen tilanteita muun muassa opiskelijan ja työttömän statuksen välille. Kaikkein eniten palvelujärjestelmän toiminnan epätarkoituksenmukaisuus haavoittaa palveluiden käyttäjää silloin kun hän esimerkiksi mielenterveysongelman vuoksi on hauraassa elämäntilanteessa ja kykenemätön ajamaan asiaansa määrätietoisesti. Tutkimuksen näkökulmasta palveluiden käyttäjien kokemukset näyttäytyvät selviytymistarinoilta joiden jännite kumpuaa paitsi sosiaalisista ongelmista ja vaikeista elämäntilanteista niin myös epäsymmetrisistä valtasuhteista palveluidenkäyttäjän ja palvelujärjestelmän välillä. Olemme tutkimushankkeessamme pyrkineet välttämään syrjäytymisen käsitteistöä, mutta palveluidenkäyttäjien kokemusten perusteella voidaan väittää, että pahimmillaan palvelujärjestelmän tuottama osattomuus ja oman elämän hallinnan vaikeudet samaistuvat syrjäytymiseen. 10

13 Voimauttavan valokuvan työpajat omaishoitajien vertaistoiminnassa Maija-Liisa Pulkkinen YTM, Jyväskylän yliopisto, Sosiaalityön erikoistumisopinnot Omaishoitajuus on jatkuvasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja sen tiedetään säästävän kuntien menoja todella merkittävästi. Omaishoitajien tukemiseen on kiinnitetty huomiota sekä julkisella sektorilla että kolmannella sektorilla. Sitovaa ja vaativaa omaishoitotyötä tekeville on säädetty laissa kolme vapaata vuorokautta kuukaudessa. Tällä on tarkoitus auttaa omaishoitajia jaksamaan vaativassa tehtävässään. Useiden selvitysten mukaan vain pieni määrä omaishoitajia käyttää tätä vapaamahdollisuutta ja käyttämättömyyteen on hyvin monenlaisia syitä. Yhtenä syynä on omaishoitajista itsestään lähtevät asiat eli he eivät ehkä näe itse mahdollista uupumistaan ja vapaan tarvetta, vaan kuukaudesta toiseen jättävät vapaansa pitämättä. Omaishoidon jatkuvuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että omaishoitaja ei uuvuta itseään, vaan rohkaistuu näkemään myös omat tarpeensa ja pitämään huolta itsestään. Yhtenä tärkeänä tukimuotona omaishoitajille on vertaistuki, joka voi sisältää sekä keskustelua että toiminnallisia menetelmiä yhdessä toisten samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Tässä esityksessä tarkastellaan Voimauttava valokuva- menetelmän käyttöä omaishoitajien vertaistoiminnassa. Voimauttava valokuva on sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka on kehittänyt Miina Savolainen. Menetelmässä jäsennetään elämäntarinaa, tehdään näkyväksi identiteetin eri puolia sekä erilaisia rooleja, ihmissuhteita ja yhteistä historiaa. Tärkeää on, että kuvattava löytää itse merkityksen asioille, joita kuvan avulla haluaa tuoda näkyväksi. Voimauttavan valokuvan kuvattava henkilö ei ole kohde, vaan päähenkilö. Tutkimuksen kohderyhmänä on kuusitoista Voimauttavan valokuvan työpajaan osallistunutta omaishoitajaa. Työpajoissa omaishoitajat kokosivat kuvistaan kansion, johon he kuvien lisäksi valitsivat erilaisia runoja ja mietelauseita sanoittamaan omia tunteitaan. Kokemuksia kuvaava aineisto on kerätty narratiivista haastattelua käyttäen. Haastatteluissa omaishoitajat kertovat, miksi halusivat osallistua valokuvatyöpajoihin, millainen kokemus työpaja oli ja miten he mahdollisesti näkevät itsensä prosessin jälkeen. Palvelumuotoilu osallistamisen keinona asiakkaat päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittäjinä Tapio Häyhtiö, YTT, toimitusjohtaja, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Henna Kyhä, KT, projektisuunnittelija, Satakunnan sairaanhoitopiiri Kaisu-Leena Raikisto, johtava sosiaalityöntekijä, Satakunnan sairaanhoitopiiri Paperissa analysoidaan asiakasosallisuutta palveluiden kehittämisessä tarkastelemalla erityisesti Länsi- Suomen Kaste-alueella käynnissä olevan Palvelumuotoilulla parempia palveluja riskiryhmille - hankkeen Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosiota. Tuomme esille rakenteellisen kehittämisprosessin, jossa on hyödynnetty asiakkaita osallistavaa palvelumuotoilua ja yhteiskehittämisen periaatteita. Tarkastelemme asiakkaiden osallistumista, roolia, 11

14 vaikutusmahdollisuuksia sekä asiakaslähtöisen kehittämisprosessin muotoutumista päihde- ja mielenterveyspalveluiden rakenteiden kehittämistyössä. Palvelumuotoilu hankkeen kehittämistyön keskeisenä lähtökohtana on tarve kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja asiakaslähtöisesti. Hankkeen laajana tavoitteena on asiakkaiden hyötyminen käyttämistään palveluista nykytilannetta paremmin. Hankkeen avulla halutaan parantaa palveluja erilaisille asiakasryhmille nykyistä paremmin soveltuviksi. Hankkeessa kehitetään osallisuutta edistäviä työmuotoja erityisesti päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Tutkimuksessa hyödynnetään tapaustutkimuksellista tutkimusotetta, jossa hankkeesta kerätään aineistoa erilaisin tavoin. Tutkimusaineistona ovat niin kehittämisosioon osallistuneiden henkilöiden haastattelut, hankeraportit, -suunnitelmat, -kuvaukset ja tuotokset. Tutkimme Satakunnan sairaanhoitopiirin hankeosiossa toteutettuja asiakaskehittämisen tapoja. Asiakaskehittämistä eritellään sekä teoreettisesti että empiirisesti. Analyysissä tuodaan esille työntekijöiden ja asiakkaiden vuorovaikutussuhteita ja vaikuttamista palveluiden kehittämiseen sekä eritellään sosiaali- terveyspalveluiden kehittämisen osallisuus-käsityksiä. Asiakasosallisuutta tutkitaan osallistavan hallintokulttuurin näkökulmasta. Lisäksi tutkitaan, miten palvelumuotoilulla voidaan edistää asiakkaiden osallisuutta palveluiden kehittämiseen. Palvelumuotoilu-käsite on syntynyt vastaamaan palvelun tuottavan organisaation ja sen kohderyhmän vuorovaikutukseen liittyviin haasteisiin. Palvelumuotoilu tuo käyttäjälähtöisen näkökulman ja työkalun palvelujen kehittämiseen. Siinä painotetaan asiakkaiden tarpeiden, haaveiden ja toiveiden ymmärtämistä palvelun suhteen. Palvelumuotoilun keskeisenä tavoitteena on osallistaa prosessiin kaikki palvelussa mukana olevat osapuolet asiakassegmentit ja muut palvelun tuotantoon osallistuvat tahot ja sitouttaa heidät yhteistoimintaan jo palvelun suunnitteluvaiheessa. 12

15 2. Ympäristö ja sosiaalityö/ Environment and Social Work Työryhmäkoordinaattorit: Työryhmäkoordinaattorit/Coordinators: Aila-Leena Matthies, Kati Närhi, Satu Ranta-Tyrkkö, Irene Roivainen, Työryhmässä vertaillaan ja pohditaan erilaisia ekologisia kysymyksiä, käsitteitä ja käytäntöjä sosiaalityössä. Työryhmän tavoitteena on syventää sosiaalityön tietopohjaa ympäristön ja sosiaalityön välisistä yhteyksistä. Työryhmään toivotaan esityksiä ekologista tematiikkaa tavalla tai toisella sivuavista käsitteellisistä ja empiirisistä tutkimuksista tai käytännön hankkeista. Kiinnostavia ovat myös analyysit siitä miten suomalaisessa yksilökohtaisessa sosiaalityössä voidaan huomioida asiakkaiden elinympäristö ja elinolot nykyistä laajemmin. Ryhmään otetaan vastaan papereita suomeksi ja englanniksi ja ryhmä jaetaan tarpeen mukaan kahteen ryhmään esityksissä käytetyn kielen perusteella. Ryhmään otetaan vastaan papereita suomeksi ja englanniksi ja ryhmä jaetaan tarpeen mukaan kahteen ryhmään esityksissä käytetyn kielen perusteella. Environment and social work Session concentrates on comparing and discussing various ecological questions, concepts and practices in social work. Aim is to deepen social work knowledge on the relationship between the environment and social work. We welcome conceptual, empirical and practical papers concerning eco-social, environmental and ecological social work. Also analyses of how living environment and living conditions are taken into account in case work are interesting. Esityksen kieli voi olla suomi tai englanti. Työryhmä jaetaan tarvittaessa kahteen osaan esitysten kielen perusteella. The language of the presentation can be Finnish or English. If needed, session will be divided in two parts based on the language used in the presentations. Työryhmä kokoontuu torstaina klo Kaksi ensimmäistä esitystä pidetään suomeksi ja kaksi viimeistä englanniksi. Kukin esitys kestää 20 min. + keskustelu 10 min. The working group meets on Thursday 12th of February 2015 at The first two presentations are in Finnish and the last two in English. All presentations last 20 minutes + discussion 10 minutes. 13

16 Työryhmän abstraktit Sosiaalisesti kestävää kehitystä - kestävästi kehittävää sosiaalityötä Tuula Kotimäki, YTM, johtava sosiaalityöntekijä, Kouvolan kaupunki, tuula.kotimaki(at)kouvola.fi Tietoisuus ympäristömuutoksista sekä -riskeistä on kasvanut ja laajentunut koko maailman kattavaksi. Ihmisen ja luonnon välinen yhteys sekä ympäristötekijöiden liittyminen hyvinvointiin tiedostetaan ja ne ovat kirjattuna kestävän kehityksen mukaisiin visioihin. Silti tutkijoiden mukaan päätösten ja toiminnan tasolla ratkaisut ovat edelleen lyhytnäköisiä ja usein kovin kestämättömällä pohjalla. Pro gradu-tutkielmassani tarkastelin kuinka ympäristötekijöiden ja niihin liittyvän toiminnan vaikutukset kohdentuvat hyvinvointiin. Kartoitin tieteellisiin artikkeleihin perustuvan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla ympäristön sosiaalisten vaikutusten arviointia. Lisäksi kartoitin sosiaalityön näyttäytymistä aineiston artikkeleissa. Tarkastelin aihetta yhdistämällä ekososiaalisen sosiaalityön systeemiteoreettisen ja ekokriittisen näkökulman. Systeemiteorian mukaisesti pidän ihmisten ja ympäristön tarkastelua erillisinä mahdottomana, koska kaikki osasysteemit liittyvät kokonaisuudessa jollakin tavalla toisiinsa. Ekokriittisen lähestymistavan mukaisesti pidän ekosysteemin huomioimisen välttämättömänä ja kyseenalaistan jatkuvan kasvun mahdollisuuden. Tutkielmani aineisto muodostui 39 vertaisarvioidusta, tieteellisissä aikakausilehdissä julkaistusta, tutkimusartikkelista tai konferenssijulkaisusta. Eri tieteenalojen tutkimusartikkeleista koostuva aineisto osoitti sosiaalisen liittymisen koko yhteiskuntaan ja maailmaan. Tarkastelun näkökulmien ja aihealueiden moninaisuus ja toisaalta yhdistettävyys ilmaisivat ympäristötekijöiden laaja-alaisen tarkastelun tarpeen. Tulokset osoittivat, että poliittisen päätöksenteon pohjaksi tarvitaan erityisesti tietoa ympäristömuutosten kohdentumisesta sekä tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutumista tuossa kohdentumisessa. Tutkielmassa ilmeni ympäristön sosiaalisten vaikutusten oikeudenmukaisuuteen liittyvä tarve osallisuudesta ja huoli heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuudesta osallisuuteen. Toisaalta, tulokset osoittivat sosiaalisesti kestävän kehityksen määrittelyn, mittareiden ja arvioinnin kehittämisen sekä hyvinvoinnin laaja-alaisen ymmärryksen edistämisen tarpeen. Koska sosiaalityön leikkauspinta läpäisee koko yhteiskunnan ja ympäristön, voisi kysyä olisiko sosiaalityöllä laaja-alaisen vaikuttavuuden luontaisena ymmärtäjänä mahdollisuuksia kehittää ja edistää kokonaisvaltaista vaikuttavuustietoa. On mielenkiintoista pohtia, millaiseksi voi käytännössä määrittyä sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön rooli kestävän kehityksen yhteiskuntapolitiikan toteuttajana. 14

17 Addamsista ja Richmondista vihreän sosiaalityön eri sävyihin. Ympäristösosiaalityön nykysuuntaukset historian valossa. Aila-Leena Matthies, YTT, professori, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, aila-leena.matthies(at)chydenius.fi Kati Närhi, YTT, professori, Jyväskylän yliopisto, kati.narhi(at)jyu.fi Esitys jatkaa kirjoittajien pitkäaikaista ekososiaalisen sosiaalityön käsite- ja teoriahistorian tutkimusta. Puheenvuorossa jäsennetään kansainvälisessä ympäristön ja sosiaalityön yhteyksiä tarkastelevassa nykykeskustelussa esiintyvää kuutta käsitettä: ecosocial approach, deep ecological social work, ecospiritual social work, green social work, environmental social work ja social ecological social work. Näitä suuntauksia tarkastellaan suhteessa sosiaalityön pioneerien Mary Richmondin ja Jane Addamsin jäsennyksiin sosiaalityön ympäristökäsitteestä. Lisäksi esitys päivittää kirjoittajien aikaisempaa ekososiaalisen lähestymistavan viitekehystä, jonka keskeisiä ulottuvuuksia ovat systeemiteoreettinen ja ekokriittinen näkökulma. Lopuksi pohditaan ekososiaalisen nykykeskustelun merkitystä sosiaalityön käytännöille. The Case of Flood in Bosnia-Herzegovina: A Vigor for Another Social Work? Gorana Panić, PhD student in Social work, University of Jyväskylä, Kokkola University Consortium Chydenius, gorana.panic(at)chydenius.fi This presentation is part of my ongoing action research dissertation. It explores recent flood in Bosnia- Herzegovina (B&H), and examine the roles of social work profession in natural disaster as a case study of social work profession at the crossroad. In mid-may 2014 the worst flood in 120 years hit B&H. It is estimated that flood have affected 1, 5 million people and have caused 1, 3 billion of economic damage. The flood in B&H likewise, the flood that followed Hurricane Katrina in New Orleans in 2005, have demonstrated that socio-economic inequalities matters even more in extreme circumstances. Moreover, floods across B&H highlighted the devastating consequences of postsocialist transition. B&H authorities at different levels of governance have failed in disaster prevention and response. Citizens across the country have demonstrated great level of solidarity and selforganization. Yet, renewed solidarity and awaken self-organization were partly expressions of bitter notion that citizens ought to rely on their own social networks. What roles social work profession took in these extreme circumstances, among state's action and citizens' action? Data such as participant observations, interviews and focus group has been collected during the first three weeks of the flood. Whether the flood could potentially invigorate transition of social work in B&H to Eco-social paradigm and critical perspectives? The value of this study is in diagnosing the existing professional response as an empirical case of a more universal situation in social work, as well in highlighting the possibilities for another social work. 15

ERIARVOISUUS JA SOSIAALITYÖ. Abstraktikirja XVII Valtakunnalliset sosiaalityön tutkimuksen päivät 12. 13.2.2015 Turun yliopistossa

ERIARVOISUUS JA SOSIAALITYÖ. Abstraktikirja XVII Valtakunnalliset sosiaalityön tutkimuksen päivät 12. 13.2.2015 Turun yliopistossa ERIARVOISUUS JA SOSIAALITYÖ Abstraktikirja XVII Valtakunnalliset sosiaalityön tutkimuksen päivät 12. 13.2.2015 Turun yliopistossa Sisällys Aluksi 1 Keynote-puheenvuorot 2 Työryhmät 3 1. Vertaistoiminta

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Skidi Kids -seminaari Tampere 22.5.2013 Tutkimuksen tausta Kansainvälisissä

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä Palvelut syrjäytymisen ehkäisijänä Turussa Turun yliopisto 10.3.2016 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ESITYKSEN JÄSENNYS

Lisätiedot

teemoihin PalKO hankkeessa

teemoihin PalKO hankkeessa Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

16.30 17.00 Puheenvuoro peruuntunut, työryhmä alkaa aikataulun mukaisesti, korvaava puheenvuoro / seuraavien puheenvuorojen aloitusta aikaistetaan

16.30 17.00 Puheenvuoro peruuntunut, työryhmä alkaa aikataulun mukaisesti, korvaava puheenvuoro / seuraavien puheenvuorojen aloitusta aikaistetaan Sosiaalityön tutkimuksen päivät 5. LASTENSUOJELU MUUTOKSESSA HALLINTAA, SUOJELUA JA HOIVAA? puheenjohtajina tutkija, YTL Tuija Eronen ja tutkija, YTT Riitta Laakso Puheenvuoron pitäjälle on varattu oman

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeellistyminen yhteiskuntatieteellinen näkökulma

Lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeellistyminen yhteiskuntatieteellinen näkökulma Lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeellistyminen yhteiskuntatieteellinen näkökulma Riikka Perälä, tutkijatohtori, HY, sosiaalitieteiden laitos Alkoholi- ja huumetutkijain seminaari 6.3.2013 Tieteiden talo

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Tapio Kuure Valtio-opin dosentti Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Marina Congress Centre,

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö YLEISTÄ Suomessa on yhteensä noin 13.000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Ryhmä kokoontuu vain torstaina 15.2. klo 15.00 17.00, paikka LS4

Ryhmä kokoontuu vain torstaina 15.2. klo 15.00 17.00, paikka LS4 6 Rikoksista rangaistut ja sosiaalityö vetäjä: erityisasiantuntija Vuokko Karsikas, Rikosseuraamusvirasto Ryhmä kokoontuu vain torstaina 15.2. klo 15.00 17.00, paikka LS4 15.00 15.30 Yhdyskuntapalvelu

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi 12.3.2012 Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Tietopuu Tietopuu-sivuston www.a-klinikka.fi/tietopuu/ tarkoituksena on jakaa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai klo 15:00 17:00 Paikka: Kuntatalo, Toinen linja 14, Helsinki, Kokoustila B 3.5 Jäsenet ja varajäsenet: Marjaana Seppänen

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

KOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA?

KOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA? KOHTI OSALLISTAVAA PEDAGOGIIKKAA Kristiina Kumpulainen Leena Krokfors Lasse Lipponen Varpu Tissari Jaakko Hilppö Antti Rajala Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos Miksi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN AUKTORITEETTI NUORTEN ARKIELÄMÄN TERVEYSTIETOON LIITTYVISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ

KOGNITIIVINEN AUKTORITEETTI NUORTEN ARKIELÄMÄN TERVEYSTIETOON LIITTYVISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ KOGNITIIVINEN AUKTORITEETTI NUORTEN ARKIELÄMÄN TERVEYSTIETOON LIITTYVISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ Maija-Leena Huotari, Laura Palmgren-Neuvonen, Sari Räisänen, Anna-Maija Huhta & Noora Hirvonen Cognitive Authorities

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Other approaches to restrict multipliers

Other approaches to restrict multipliers Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of

Lisätiedot

Eeva-Liisa Markkanen

Eeva-Liisa Markkanen 11.11.2016 Eeva-Liisa Markkanen Agenda 1. Perspectives on involving pupils in the anti-bullying work at school 2. Case-examples from schools: 1. Sydän-Laukaan koulu 2. Viherlaakson koulu 3. Experiences

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Lapsi tulee hoidetuksi vasta kun saadaan yhteys vanhempiin. Kati Pajamäki Helsingin Diakonissalaitos

Lapsi tulee hoidetuksi vasta kun saadaan yhteys vanhempiin. Kati Pajamäki Helsingin Diakonissalaitos Lapsi tulee hoidetuksi vasta kun saadaan yhteys vanhempiin Kati Pajamäki Helsingin Diakonissalaitos Esityksen sisältö 1. Sananen Helsingin Diakonissalaitoksesta 2. Intensiivihoidon toiminta-ajatus 3. Hoidon

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

Lastensuojelusta tietäminen on eettinen velvoite

Lastensuojelusta tietäminen on eettinen velvoite Lastensuojelusta tietäminen on eettinen velvoite Päivi Petrelius, erikoistutkija THL/Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Lastensuojelun tutkimus- ja kehittämishanke 2.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimukseen

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Posken ja sosiaalityön oppiainepoolin työkokous/ VamO-hankkeen esittely Marjo Romakkaniemi

Posken ja sosiaalityön oppiainepoolin työkokous/ VamO-hankkeen esittely Marjo Romakkaniemi Posken ja sosiaalityön oppiainepoolin työkokous/ VamO-hankkeen esittely 17.1.2017 Marjo Romakkaniemi Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosesseissa 2 TL

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

Ehkäisevä lastensuojelu tuhannen taalan paikka

Ehkäisevä lastensuojelu tuhannen taalan paikka Ehkäisevä lastensuojelu tuhannen taalan paikka Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus ja kehittämiskeskus Palmenia Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Turku 12.10.2010 Päivi Sinko www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Exiting academics in networked knowledge societies, EANKS. Metodifestivaali Projektitutkija Taru Siekkinen, KTL JYU

Exiting academics in networked knowledge societies, EANKS. Metodifestivaali Projektitutkija Taru Siekkinen, KTL JYU Exiting academics in networked knowledge societies, EANKS Metodifestivaali 31.5.2017 Projektitutkija Taru Siekkinen, KTL JYU EANKS Hanke sai Suomen Akatemian rahoituksen keväällä 2016, hanke alkoi 1.9.2016

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA?

MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? Helena Virokannas Osis II -hanke 26.3.2015 Valtakunnalliset etsivän työn päivät Espoo Huumeiden

Lisätiedot