Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna YVIläisten kootut visiot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020. YVIläisten kootut visiot"

Transkriptio

1 Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020 YVIläisten kootut visiot YVI-hanke 2013

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto: YVI-hanke lyhyesti 4 Pääkirjoitus: Yrittäjyyskasvatus vuonna 2020 Euroopassa ja Suomessa 6 Valokeilassa: Kerhokeskus, Turun Seudun Kehittämiskeskus ja Pellervo-Seura 9 Yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmien yhteisöllistä kehittämistä Suomen opettajankoulutusorganisaatioissa 14 Normaalikoulut, opettajankoulutuslaitokset, muut yliopistoyksiköt: Rohkeutta, uskoa ja eettisyyteen perustuvaa tekemistä - Viikin normaalikoulu 16 Rauman normaalikoulu kasvaa ja kasvattaa yrittäjyyteen: visio vuodesta 2013 vuoteen Yrittäjyyskasvatuksen puutarhurit - Oulun yliopisto / Kajaani 20 Yrittäjyyskasvatus Oulun normaalikoulussa tänään ja tulevaisuudessa 22 Yrittäjyyskasvatus osaksi opettajankoulutusta Turun yliopistossa 23 Yrittäjyyskasvatus - Lapin yliopisto 25 Opiskelua osuuskuntatoiminnan tahtiin - Ruralia-instituutti 26 Yrittäjyyskasvatus - Lappeenrannan teknillinen yliopisto 28 Ammatillinen opettajakorkeakoulutus, ammatilliset korkeakoulut ja oppilaitokset: Muuttuvat näköalat: yrittäjyyskasvatus Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa nyt ja tulevaisuudessa 30 2 Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

3 Yrittäjyyskasvatuksen yhteisöllinen kehittäminen JAMK AOKK:ssa 32 Yrittäjyyskasvatus läpileikkaavana metodina Turun AMK 34 Yrittäjämäinen työote vyöryy TAMKista 36 Yrittäjyyskasvatuksen tila ja visiot HAMK ammatillisessa opettajakorkeakoulutuksessa 37 Unelmia ja visioita: Yrittäjyyskasvatus HAAGA-HELIA AOKK:ssa vuosikymmenen lopulla 38 Yrittäjyyskasvatusohjelma - Omnia 40 Järjestöt: Nuori Yrittäjyys: tähtäimessä nuorta 42 YES: Yrittäjyyskasvatus on kaikkien oikeus ja opettajan mahdollisuus 44 Yrittäjyyskasvattajasta mahdollisuuksien avaajaksi - EK 46 Kiikarissa työelämä kumppanuuksien kautta - TAT 48 4H - Yrittäjyyden ytimessä vuodesta Tulevaisuuden visioita yrittäjyydestä Keskuskauppakamari 52 Yrittäjyyskasvatus Kerhokeskus 53 Kohti oman elämän yhteishakua - Suomen Yrittäjät 54 Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna YVIläisten kootut visiot -julkaisu: Päätoimittaja: Jaana Seikkula-Leino; toimitus ja taitto: Laura Yöntilä Julkaisu verkossa toukokuussa 2013, ks. YVI-hanke

4 Turun yliopiston, Turun normaalikoulun koordinoima YVI-hanke YVI-hanke ( ) on valtakunnallinen hanke, jossa kehitetään yrittäjyyskasvatusta ammatillisessa ja yleissivistävässä opettajankoulutuksessa. YVI-hanke on vuonna 2011 nimetty Euroopan komission ja Pohjoismaiden ministerineuvoston Best Practice -hankkeeksi. YVI-hanketta koordinoi Turun yliopisto, Turun normaalikoulu. Hanketta rahoittavat ESR / Opetushallitus, Kerhokeskus - koulutyön tuki ry, Turun Seudun Kehittämiskeskus ja Työ- ja elinkeinoministeriö. Yhteensä hankkeessa on kolmekymmentä kumppania. Projektissa on kolmetoista korkeakoulua, yrittäjyyskasvatusta tukevia organisaatioita sekä useita elinkeinoelämän järjestöjä. YVI-hankkeessa on jatkokehitetty maakunnallisessa Yvistä energiaa yrittäjyyskasvatukseen! -hankkeessa ( ) luotua yrittäjyyskasvatuksen virtuaalista oppimisympäristöä YVIä (www.yvi.fi). Samoin hankkeessa on kehitetty yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikkaa yleissivistävässä ja ammatillisessa opettajankoulutuksessa sekä yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmia toimintatutkimuksen keinoin. Hanke edistää yrittäjyyskasvatuksen eri toimijoiden verkostoitumista ja vie eteenpäin yrittäjyyskasvatuksen strategioita. Hankkeen yhteydessä toimii myös monitieteinen tutkimusryhmä. YVI webissä Yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäyhteisö Opetin.fi verkkopalvelussa YVIn Facebook-sivut 4 Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

5 YVI-moottori YVI-moottori on verkossa toimiva ideointityökalu, joka sopii kaikille kouluasteille alakoulusta korkeakouluun. YVI-moottori mahdollistaa ideoiden ja ajatusten kehittelyn sekä yksittäisten luokkien ja ryhmien kesken että eri ryhmien ja koulujen välillä. Kartalle syntyvä lamppu kertoo, missä päin Suomea ideointi on käynnistetty. YVI-moottorissa tapahtuvan ideoinnin sisältöä ei ole rajattu. Moottorissa voidaan käydä keskustelua esimerkiksi tietyn opintojakson tai ryhmätyön toteuttamisesta, heitellä ajatuksia sopivista retkikohteista tai hakea ratkaisuja vaikkapa tehokkaalle kierrätykselle luokassa tai oppilaitoksessa. Pääasia on, että ideat ja ehdotukset saavat lentää vapaasti, yhdessä pohdittaviksi ja kehitettäviksi! YVI-moottori on avattu maaliskuussa 2013 osoitteessa Tutustu ja osallistu! YVI-hanke

6 Jaana Seikkula-Leino, projektipäällikkö, YVI-hanke, Turun yliopisto, Turun normaalikoulu Pääkirjoitus: Yrittäjyyskasvatus vuonna 2020 Euroopassa ja Suomessa Euroopan unioni on selvinnyt vuonna 2020 talouskriiseistään. Itse asiassa Euroopassa menee yllättävän hyvin. Työttömyys on laskenut pienimmilleen sataan vuoteen. Nuoret, jotka taannoin muuttivat työn perässä Euroopan unionin ulkopuolisiin maihin, ovat palaamassa kotisijoilleen kuten portugalilaiset ja espanjalaiset Etelä-Amerikasta. Nyt löytyy jälleen taas työtä. Myös henkinen vireys on nousussa. Suomi on kärkisijoilla uusien innovaatioiden tuottamisessa. Muun muassa terveydenhuollon ja koulutuksen uusista ratkaisuista on tullut kansainvälinen menestystarina. Kautta linjan eri talouden aloilla menee hyvin. Kasvava yhteiskunnallinen taloudellinen ja henkinen pääoma ohjataan myös tarvittaviin palveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuolto on Suomessa jälleen huippuluokkaa. Syrjäytyminen on kääntynyt laskuun. Koulutukseen ohjataan enemmän verorahoja. Suomi posottaa vuoden 2016 heikkenevistä tuloksista huolimatta edelleen PISA-tulosten kärjessä. Jo on Korealla kiinniotettavaa! Ulkomaalaiset yritykset sijoittavat Suomeen pääomiaan. Yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen on todella tuottanut tulosta. Vuonna 2020 keräämme tätä positiivista satoa. Jos katsomme taaksepäin vuonna 2020, näemme, että olemme todella toteuttaneet sekä kansainvälisiä että kansallisia strategioitamme. Vuonna 2012 Euroopan unionin strategiassa Rethinking Education / Koulutuksen uudelleenajattelu nostettiin yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen koulutuksen kaikkein tärkeimmäksi avainsanaksi. Strategiassa esitettiin kehittäminen seuraavasti: 6 Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

7 Yrittäjyystaitojen kehittämisen olisi oltava erityisen huomion kohteena, sillä kyseiset taidot edistävät sekä uusien yritysten luomista että nuorten työllistettävyyttä. Kuitenkin vain kuudessa jäsenvaltiossa on laadittu yrittäjyyskasvatusta koskeva strategia. Tilanteen korjaamiseksi komissio aikoo julkaista vuonna 2013 toimintalinjaohjeet tukemaan yrittäjyyskasvatuksen laadun ja kattavuuden parantamista koko EU:ssa. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä yrittäjyystaitoja uusilla, luovilla opetus- ja oppimismenetelmillä alemmalta perusasteelta alkaen, ja toisen ja korkea-asteen koulutuksessa olisi keskityttävä käsittelemään yrityksen perustamismahdollisuutta uravaihtoehtona. Ongelmalähtöisen oppimisen ja yrityskontaktien kautta syntyviä käytännön kokemuksia olisi sisällytettävä kaikkiin oppiaineisiin, ja niitä olisi räätälöitävä jokaista koulutustasoa varten. Kaikkien nuorten olisi saatava vähintään yksi kokemus yrityksissä tapahtuvasta työharjoittelusta ennen oppivelvollisuutensa päättymistä. Tämänsuuntaisen työn vaikutusten mittaaminen on tärkeää, joten komissio aikoo tukea jäsenvaltioita yksilöimällä välineitä, joilla voidaan arvioida edistymistä ja osoittaa yrittäjyystaitojen hankkiminen. Yksittäisten koulutuslaitosten tasolla edistymistä aiotaan vauhdittaa itsearviointimallilla, joka toteutetaan yhdessä OECD:n kanssa ja jolla opastetaan ja edistetään yrittäjyyskoulutusta tarjoavien oppilaitosten kehittämistä kaikille tasoille, perusaste ja ammatillinen koulutus mukaan lukien. (Euroopan komissio 2012.) Suomessa aikoinaan laadittu Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat (Opetusministeriö 2009) on vienyt kansallisesti eteenpäin yrittäjyyskasvatuksen vahvistamista. Olimme jo taannoin silloin eurooppalainen esimerkki yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä. Strategian tavoitteiden mukaisesti veimme eteenpäin muun muassa yrittäjyyskasvatuksen verkostoyhteistyötä, alueellista sekä valtakunnallista toimintaa, opetussuunnitelmien ja strategioiden kehittämistä, yrittäjyysopintojen vahvistamista, teeman poikkitieteellistä tutkimusta, opettajankoulutuksen kehittämistä sekä virtuaalisten oppimisympäristöjen luomista. Tämä oli tahtotila vuoteen 2015 mennessä. Todettakoon, että vuonna 2013 pääsimme jo hyvinkin näihin tavoitteisiin. YVI-hanke suurena verkostotoimijana on vienyt näitä asioita myös vahvasti eteenpäin. Vuosina 2016 ilmestyi uusi strategia, ja 2020-luvulla yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen on jo itsestäänselvyys koko koulutussektorille. Yrittäjyyskasvatukseen ja yrittäjyyteen satsaaminen on ollut keskeisessä asemassa, kun katsomme taaksepäin yhteiskuntamme kehitystä. Siitä ei ole enää epäselvyyttä. YVI-hanke

8 Mikä on Sinun visiosi tulevaisuudesta? Liittyykö siihen samantyyppisiä toiveita ja tavoitteita? Onneksi vahvoilla ja yhteisesti kehitetyillä visioilla on taipumusta käydä toteen. Tulevaisuuden toiminnat rakentuvat tämän päivän ajattelusta. Siihen vaaditaan myös motivaatiota. Tarvitsemme myös ymmärtämistä ja keinoja viedä asioita käytäntöön. Tässä YVIn verkkolehdessä keskitymme erityisesti tulevaisuuden yrittäjyyskasvatuksen suuntaamiseen. Esittelemme myös hankkeessamme kehitettyjä tapoja yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen. Onneksi motivaatiomme suomalaisen ja siten eurooppalaiseen yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen on vahva. Tästä on hyvä ponnistaa! Jaana Seikkula-Leino Lähteet: Euroopan komissio Strasbourg , COM(2012) 669 final, Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talousja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin. Opetusministeriö 2009a. Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Yliopistopaino: Helsinki. Opetusministeriön julkaisuja 2009:7. 8 Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

9 Laura Yöntilä, tiedottaja, YVI-hanke, Turun yliopisto, Turun normaalikoulu Valokeilassa: Pellervo-Seura, Kerhokeskus ja Turun Seudun Kehittämiskeskus Merkitään aikajanalle seuraavat ajankohdat ja teemat: 1800-luvun loppu, maatalousvaltainen Suomi; luku, nuorisotyön tarpeet ja kaupungistuminen; luku, talouden nousu- ja laskukaudet; luku, hankkeet ja verkostoituminen. Suomalaisen yhteiskunnan historiaa käytiin läpi, kun Sami Karhu Pellervo-Seurasta, Minna Riikka Järvinen Kerhokeskuksesta ja Seppo Torikka Turun Seudun Kehittämiskeskuksesta kertoivat organisaatioidensa toiminnan taustoista ja nykypäivästä. Samalla katseltiin tulevaisuuteen miltä näyttää maailmamme, mihin olemme menossa? Kevättalvella 2013 tehtyjen erillishaastattelujen yhteisenä nimittäjänä oli ennen kaikkea yrittäjyyskasvatus. Yhteistoiminnan henkeä ja yhteiskunnallista vaikuttamista: Pellervo-Seura Yritys-, talous- ja osuustoimintatietous osaksi yleissivistystä Osuustoiminnan palvelu- ja yhteistyöjärjestö Pellervon ja samalla koko osuuskuntaliikkeen historia sai Suomessa alkunsa 1800-luvun lopulla, jolloin sivistyneistön aloitteesta syntyneen liikkeen tavoitteena oli edistää osuustoimintaa ja yritteliäisyyttä lähinnä maan silloisen pääelinkeinon eli maatalouden piirissä. Kaupungistumisen, keskiluokkaistumisen, yleisen vaurastumisen ja uusien YVI-hanke

10 ammattien myötä osuustoiminta on laajentunut lähiöihin ja kaupunkeihin. Pellervo-Seuran toiminnanjohtaja Sami Karhu kertoo osuustoimintaliikkeillä olevan Suomessa nykyisellään yli 7 miljoonaa jäsenyyttä, ja jo tämän vuoksi jokaisen tulisi ymmärtää, mitä täysivaltaisena osuustoimintayrityksen jäsenenä toimiminen käytännössä tarkoittaa. Yritys-, talous- ja osuustoimintatietous pitäisi saada juurtumaan osaksi yleissivistystä, Karhu pohtii. Yrittäjyyskasvatuksen kentällä Pellervo toimii perustehtävänsä mukaisesti erityisesti osuustoimintamallin asiantuntijana; yritysmallia hyödynnetään oppilaitoksissa erityisesti tiimioppimismenetelmässä. Runsaslukuiseen kumppaniverkostoon kuuluu akateemisen koulutuksen ja tutkimuksen puolelta mm. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti; julkaisuja ja osuustoiminnan tukimateriaalia tuotetaan ja levitetään eteenpäin esimerkiksi Pellervon websivuilla ja kirjastolahjoituksin. Pellervo vaikutti jo YVIä edeltäneessä Yvistä energiaa yrittäjyyskasvatukseen! -hankkeessa, ja YVI-hankkeessa Pellervo on aktiivinen toimija mm. lehdenteon saralla taustalla Pellervon vankka kokemus lehtien tuottamisesta ja toimittamisesta. Kokemukset hankkeista ovat olleet Pellervolle mitä myönteisimmät. YVI-hankkeen verkostoyhteistyö on avannut 3-4 viime vuoden aikana aivan uuden maailman ja tuonut ryhtiä ja jäntevyyttä yhteistyöhön koulumaailman kanssa, Karhu kehuu. Aatteellisesti osuustoimintaliike perustuu eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä kumpuavalle käsitykselle ihmisestä sosiaalis-taloudellisena, yritteliäänä toimijana ja oman yhteisönsä jäsenenä. Yli satavuotisen historian omaavalla liikkeellä on edelleen vahva missio taloudellisten ja sosiaalisten valmiuksien vahvistajana ja arvopohjaisen talouden edistäjänä: osuustoimintayrittäjyys ja -aate sopeutuu Sami Karhun mukaan kaikenlaisiin toimintaympäristöihin ja vastaa nyky-yhteiskunnassa esiintyviin tarpeisiin. Karhu kuvailee, miten perinteisessä maaseutuyhteisössä lapset kasvoivat isännyyteen ja emännyyteen pienestä pitäen, ympäristön tapahtumia seuraamalla ja jatkossakin kasvatustyössä tullaan tarvitsemaan niin hyvän esimerkin voimaa kuin perheiden, koulujen ja järjestöjen aktiivista panostusta. Kaikki se, mitä yrittäjyyskasvatuksessa puhutaan, on tärkeää. 10 Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

11 Tukea ja tietoa opetukseen ja kasvatukseen: Kerhokeskus Yrittäjyyskasvatus on metataitoja, elämänhallintaa, voimaantumista Kerhokeskuksen toiminnan taustalla on yli kuusi vuosikymmentä lapsi- ja nuorisotyötä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toiminnanjohtaja Minna Riikka Järvinen viittaa deweyläiseen, toiminnallisuutta korostavaan learning by doing -asenteeseen kertoessaan järjestön synnystä toisen maailmansodan jälkeen: Opettajain Liiton suojissa vuonna 1947 perustettu Kansakoulun Kerhokeskus halusi tarjota jäsentynyttä, konkreettista toimintaa erityisesti niille nuorille, joilla ei ollut työtä tai opiskelupaikkaa kansakoulun jälkeen. Järjestö on vuosikymmenten varrella jatkanut lapsi- ja nuorisotyötä epävirallisten ja virallisten linjausten, koulutuspolitiikan ja käytännön nuorisotyön välimaastossa. (Toteutettiin) asioita, joita ei välttämättä ollut kirjattu ylös mutta joista vallitsi konsensus, Järvinen kuvaa. Suuren yleisön keskuudessa Kerhokeskuksen tunnetuinta tuotantoa lienee jo kuusikymppinen, ilmiöksi ja vakiintuneeksi käsitteeksi muodostunut Hymypoika ja Hymy-veistos, jota kouluissa jaetaan Hyvän Toveruuden Kilvassa ansioituneille oppilaille. (Kerhokeskuksen) palvelut ja tuotteet ovat paremmin tunnettuja kuin itse organisaatio. Tämä on tietoinen ratkaisu, joka antaa myös liikkumavapautta. Yrittäjyyden edistämisessä Kerhokeskuksen perinteisintä toimintaa edustaa jokavuotinen Yritys Hyvä -kilpailu. Äidinkielen opettajain liiton kanssa järjestettävä kilpailu pidettiin ensimmäisen kerran vuonna 1985, Yksityisyrittäjäin Säätiön aloitteesta ja Kouluhallituksen tuella. Minna Riikka Järvinen kertoo kilpailukirjoitusten muodon pysyneen jotakuinkin samana vuosien varrella sisällöt sen sijaan saavat vaikutteita kulloinkin vallitsevasta taloudellisesta tilanteesta. Nousukaudella kirjoitetaan mahdollisuuksista nopeaan taloudelliseen vaurastumiseen; laskukaudella voi esiintyä yhteiskunnallisen rahatalouden kritiikkiä, Järvinen kuvailee ja jatkaa, että laskukauden aikana yrittäjyys voidaan selvemmin liittää myös henkilökohtaisen kasvun mahdollisuuteen. Yritys Hyvä -kilpailu antaa tilaa yhteiskunnalliselle, kriittisellekin pohdinnalle, jonka asema opetussuunnitelmassa on Järvisen mukaan muutoin verrattain vähäinen mutta joka kuitenkin itää ja elää nuorten ajatusmaailmassa. Nuoret eivät kulje silmät suljettuina vaan miettivät ja pohtivat maailmaa ympärillään. YVI-hanke

12 Miltä maailma sitten näyttää muutaman vuoden kuluttua mitä tarvitaan ja miten toimitaan, kun vuosikymmen lähenee loppuaan? Minna Riikka Järvisen kanta on selvä: kaivataan metataitojen opettamista ja haltuunottoa, koulun avautumista ulospäin, yhteisöllisyyttä, selkeitä muutoksia. Koulun todellisuus ei enää resonoi sen kanssa, miten maailma menee. Perinteisen oppiainekeskeisen linjan sijaan tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota olennaisten taitojen oppimiseen sekä oppimis- ja koulukäsityksen ajanmukaisuuteen. Uusiutuminen on haaste opettajankoulutukselle, jota Kerhokeskus tukee mm. tuottamalla metataitoihin liittyviä kurssisisältöjä. Kouluille Kerhokeskus tarjoaa maksuttomasti oppimateriaalia kuten oppimispelejä. Myös yrittäjyyskasvatus on metataitoja, elämänhallintaa ja voimaantumista, Järvinen luonnehtii. Nuorilla itsellään on aidosti mahdollisuus vaikuttaa omiin mahdollisuuksiinsa. Oppimiskäsityksensä Minna Riikka Järvinen kertoo jo kallistuneen emergenssin suuntaan. Esimerkki emergenssistä työelämässä: jokaiseen uuteen työtehtävään tai projektiin lähdetään tavallaan nollapisteestä, ja toiminnan tavat, suuntaviivat ja lopulliset tavoitteet muotoutuvat projektin kuluessa, yhteisöllisesti. Oppiminen syntyy yhteisen ymmärryksen tuloksena, Järvinen sanoo. Tieto ja oivallukset synnytetään aina uudelleen. Yhteistyötä, verkostoja ja asiantuntemusta: TSeK Vuonna 2020 yrittäjyyskasvatus on tavallaan jo epämuodollisuus Turun Seudun Kehittämiskeskuksen (TSeK) keskeisenä tavoitteena on parantaa monipuolisen yrityselämän toimintaedellytyksiä Turun seudulla. Teollisuusasiamies Seppo Torikka kertoo TSeK:n tukeneen yrittäjyyskasvatusta aktiivisesti aina 1990-luvulta lähtien valtakunnallisen Yrittäjyysvuosikymmen-hankkeen tiimoilta. TSeK oli mukana myös maakunnallisessa Yvistä energiaa yrittäjyyskasvatukseen! -hankkeessa ( ), ja valtakunnallisen YVI-hankkeen myötä näkökulma aihepiiriin on laajentunut entisestään. Pitkäjänteistä yhteistyötä tehdään myös Varsinais-Suomen Yrittäjien ja erityisesti heidän kanssaan samoissa tiloissa toimivan YESin kanssa. 12 Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

13 Yrittäjyyskasvatuksessa Torikka arvostaa erityisesti aktiivinen kansalainen, yhdessä tekeminen ja oman elämän hallinta -perspektiiviä ja haluaa nostaa esiin muutamia alan pioneereja Turun seudulta: kiitokset pitkäaikaisesta yrittäjyyskasvatustyöstä menevät Loimaan seutukuntaan ja Elisenvaaran lukioon sekä Turussa Pallivahan alakouluun ja Katariinan erityiskouluun. Torikka itse on ollut yrityselämässä käytännön toimijana 1970-luvulta ja erityisesti kehittäjänä ja ongelmanratkaisijana 1990-luvulta lähtien. Yhteiskunta tuntuu matkan varrella muuttuneen ainakin hitusen avoimemmaksi ja laajakatseisemmaksi: esimerkiksi konkurssi voidaan jo aiempaa paremmin ymmärtää henkisen pääoman kasvuna ei yrittäjän koko loppuelämää leimaavana tahrana. Menestystarinoiden lisäksi tarvitaan tietoutta myös siitä, miten selvitä vaikeista tilanteista, ja Torikka kuvaakin yrittäjyyskasvatusta juuri tiedon ja asioiden jakamiseksi ja yhdessä oppimiseksi. Yritteliäisyyttä tarvitaan niin varsinaisessa yritystoiminnassa kuin työssä ja toiminnassa kaiken kaikkiaan: Yritteliäs tyyppi on erittäin arvokas opettajana ja toisen palveluksessa, kuten myös toimijana kolmannella sektorilla. Yrittäjämäisen asenteen omaksumisen ja ylläpitämisen tulisi Torikan mukaan liittyä kaikkiin elämänvaiheisiin ja niinpä myös yrittäjyyskasvatusta tulisi toteuttaa kaikilla koulutuksen tasoilla. Vuonna 2020 yrittäjyyskasvatus on tavallaan jo epämuodollisuus, Torikka ennustaa. Yrittäjyys ei ole enää vain pedagogiikan yksi osa tai opetettava aine, vaan läpimenevä asenne, asenteellinen tapa toimia, opiskella, käydä koulua, jatkokouluttautua ja suhtautua omaan työhön tai omiin harrastuksiin. Uransa aikana Torikka on kerännyt kosolti mietelauseita ja viisauksia ohjaamaan työt ja toimintaa. Niin yrittäjyyskasvatukseen, kehitys- ja hanketyöhön kuin elinikäiseen oppimiseen sopivat seuraavat ohjenuorat: Katselemisen sijalle näkemistä Kuulolla oleminen kuulemiseksi Luulemisesta entistä enemmän tietämiseksi Toimeen tarttuminen tavaksi. YVI-hanke

14 Anne Tiikkala, projektisuunnittelija, YVI-hanke, Turun yliopisto, Turun normaalikoulu Yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmien yhteisöllistä kehittämistä Suomen opettajankoulutusorganisaatioissa YVI organisoi toimintatutkimuksen liittyen opettajankoulutuksen yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmien kehittämiseen. Tutkimukseen osallistui yhteensä 15 opettajankoulutuksen organisaatiota: 5 ammatillista opettajakorkeakoulua, 6 yliopistojen opettajankoulutuslaitosta ja 4 normaalikoulua. Kunkin osallistuvan yhteisön tuli muodostaa kehittäjätiimejä, joihin osallistui kaikkiaan 55 opettajankouluttajaa sekä joitakin opettajaksi opiskelevia. Talvella kirjattiin toimintasuunnitelma opetussuunnitelmien kehittämisestä ja lukukauden lopuksi (2012) vastattiin laadulliseen kyselyyn. OPSn kehittämisen tasoksi sai valita vähintään yhden neljästä annetusta vaihtoehdosta. Eniten valittiin kehittämistasoksi oppijoiden kokema opetussuunnitelma, jossa mm. pureuduttiin siihen, miten nykyinen yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelma näkyy oppijoiden kokemana ja lähdettiin tämän pohjalta kehittämään uusia käytänteitä. Muita kehittämistyön kohteita olivat käytännön työssä kehitettävä opetussuunnitelma, jossa vietiin olemassa olevaa yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmaa käytäntöön ja keksittiin sen realisoitumiseen uusia ratkaisuja; suun- OPS OPS OPS OPS OPS OPS OPS OPS OPS 14 Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

15 nittelussa oleva opetussuunnitelma eli suunniteltiin jokin yrittäjyyskasvatuksen kokonaisuus/moduuli/integroitu näkemys olemassa oleviin tai kehitettäviin opetussuunnitelmiin ja viimeinen taso oli yrittäjyyskasvatuksen osaamisen analysointi ja sen määrittely kehitettävän opetussuunnitelman lähtökohtana. Lisäksi jokaisen organisaation tuli luoda visio siitä, mihin yrittäjyyskasvatuksella tähdätään. Loppukevään laadullisessa kyselyssä, johon vastasi 20 kehittämistyössä ollutta opettajankouluttajaa, haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten opetussuunnitelmatyö on kehittänyt ymmärrystäsi siitä, mitä yrittäjyyskasvatus on, motivaatiotasi yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen, konkreettisia yrittäjyyskasvatuskäytänteitä työssäsi, yhteisöllistä kehittämistä verkostoyhteistyössä sekä lopuksi visiosi muodostumista yrittäjyyskasvatukseen? Tulosten analyysin perusteella voidaan todeta, että muutamat opettajankoulutuksen organisaatiot ovat todella ottaneet yrittäjyyskasvatuksen omakseen ja pyrkivät saamaan sen osaksi opetusta. Päämääräksi asetettiin mm. että jokainen opettajaksi opiskeleva saisi perustiedot yrittäjyyskasvatuksesta tai että yrittäjyyskasvatukseen liittyen järjestettäisiin pakollinen kurssi. Monissa organisaatioissa esitettiin pyrkimys, että yrittäjyyskasvatus saataisiin läpileikkaavaksi aihekokonaisuudeksi myös opettajaksi opiskelevien opintoihin. Opetussuunnitelmien kehittämistyö lisäsi organisaatioiden aktiivisuutta sekä opettajankouluttajien ymmärrystä ja motivaatiota yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen ja opettamiseen. Lisäksi yhteisöllinen kehittäminen käynnistyi ja ennen kaikkea tutkimukseen osallistuminen toi mukanaan uusia konkreettisia toimenpiteitä yrittäjyyskasvatuksen edistämiseen ja se aktivoi yrittäjyyskasvatuksen visioiden luomiseen. Lisäksi voidaan todeta, että opettajankouluttajien oppiminen tapahtui tasapainoisesti vision selkiytymisenä, motivaation vahvistumisena, ymmärryksen lisääntymisenä ja uusina käytännön toimina. Opetussuunnitelmien kehittämistyöstä on valmistumassa tutkimusraportteja syksyksi Käytännön kehittämistyöstä kerrotaan tarkemmin tässä julkaisussa mm. Turun OKL:n osuudessa (s ) ja JAMK AOKK:n osuudessa (s ). OPS OPS OPS OPS OPS OPS OPS OPS OPS YVI-hanke

16 Inkeri Ahvenisto, opettaja (historia, yhteiskuntaoppi) ja opettajankouluttaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Rohkeutta, uskoa ja eettisyyteen perustuvaa tekemistä Viikin normaalikoulussa yrittäjyyskasvatukseen kuuluu luontevasti monenlaisia asioita. Luokat keräävät yrittäjämäisesti rahaa omiin leirikouluihinsa esimerkiksi myyjäisillä, kirppiksillä ynnä muilla tempauksilla. Työelämäyhteistyötä tehdään työharjoittelujen muodossa seitsemännellä luokalla koulun omassa kirjastossa ja kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla koulun ulkopuolella. Lisäksi esimerkiksi työnhakua harjoitellaan kummiyrityksemme Metso Oyj:n kanssa. Myös opettajamme ovat päässeet Metsossa tutustumaan työelämään koulun ulkopuolella. Ihan virallisesti yrityksiin ja yritystoimintaan liittyviä asioita opetellaan peruskoulussa erityisesti kuudennella luokalla TATin koordinoimassa Yrityskylässä ja yläluokkien Käsillä tekijäksi -kerhossa, joka on osa Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa eli siinä perustetaan vuoden ajaksi ihan oikea käsityöalan yritys. Lukiossa yritysasioihin erikoistutaan Yritystalous- ja samoin Vuosi yrittäjänä -kurssilla. Näistä kerromme myös opetusharjoittelijoillemme, jotka sitten myöhemmin voivat käynnistää samanlaista toimintaa omissa kouluissaan. Yrittäjyyskasvatus on kuitenkin sisäänrakennettu koko koulun eri aineitten opetussuunnitelmaan. Se ei tarkoita pelkästään yritystoimintaan tutustumista, vaan ehkä vielä tärkeämpää on niin kutsuttu sisäinen yrittäjyys ja sen tukeminen. Tällaista oma-aloitteisuutta voidaan tukea jokaisella oppitunnilla käyttämällä esimerkiksi työtapoja, joissa oppilaat itse pääsevät kokeilemaan, kehittämään, ehdottamaan, keksimään, tekemään yhteistyötä. 16 Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

17 Mitä on hyvä yrittäjyyskasvatus? Se on ihmisen omien vahvuuksien tukemista, sitä että opetetaan uskomaan omiin kykyihin, tutustutaan erilaisiin mahdollisuuksiin, joita maailma on täynnä, se on rohkeutta yrittää uusia asioita ja uskaltaa kokeilla. Ja samalla muistetaan ottaa myös muut huomioon. Maailma tarvitsee yrittäjiä ilman heitä tuotannontekijät eivät yhdisty tuotannoksi. Mutta maailma tarvitsee myös hyviä työntekijöitä ja alaisia. Ja ennen kaikkea maailma tarvitsee eettisesti ajattelevia kansalaisia, jotka eivät ajattele pelkästään voiton maksimointia tai omaa etuaan. Muita tehtäviä ovat mm. aktiivisen kansalaisuuden ja kestävän kehityksen tukeminen. Koululaitoksella onkin äärimmäisen tärkeä tehtävä yhdistää nämä eri ulottuvuudet, etteivät ne jää toisistaan irrallisiksi. Sekä aktiiviseksi kansalaiseksi että oman elämänsä yrittäjäksi kasvamisen on tapahduttava nyt ja tulevaisuudessa sopusoinnussa muiden tärkeiksi näkemiemme arvojen kanssa. Millaista olisi siis tulevaisuuden yrittäjyyskasvatus? Sen suuntaviivat ovat varmasti näkyvissä tässä jo nyt: yhä lisääntyviä mahdollisuuksia oppilaille tehdä oikeita asioita, kuten perustaa harjoitusyritys. Yhä lisääntyviä mahdollisuuksia työelämäyhteistyöhön koulun ulkopuolella. Yhä enemmän mahdollisuuksia tehdä itse, kokeilla, tutustua omiin ideoihin ja kykyihin ja tehdä yhdessä muiden kanssa. Ja samalla tiedostaa oman toiminnan eettiset reunaehdot ja pohtia sen vaikutuksia. Yrittäjyyskasvatus ei saa olla pakkosyöttöä eikä se saa irtautua koulun muusta arvomaailmasta. Ja vaikka oppilaille annetaan mahdollisuuksia toimia itse, se ei missään tapauksessa tee esimerkiksi luokassa tapahtuvaa yhteistä keskustelua tai päämäärätietoista teoriaopiskelua tarpeettomaksi. Tärkeää on hyvä tasapaino näiden kesken. YVI-hanke

18 Tuija Saarivirta, lehtori, erityisopettaja, Turun yliopisto, Rauman normaalikoulu Rauman normaalikoulu kasvaa ja kasvattaa yrittäjyyteen: visio vuodesta 2013 vuoteen 2020 Tällä hetkellä (vuonna 2013) Rauman normaalikoulussa yrittäjyyskasvatusta toteutetaan YVI-hankkeen tuloksena opettajaksi opiskelevien harjoitteluissa. Harjoittelujaksoihin liittyy yrittäjyyskasvatuksen tehtävä, jossa painotetaan yrittäjämäisiä työtapoja. Opiskelijat dokumentoivat toiminnan kirjallisesti pohtien tavoitteiden onnistumista. Aineistoa tullaan käyttämään jatkosuunnittelun pohjana. Ulkoista yrittäjyyttä toteutetaan vuosittain pitämällä koko koulun joulumyyjäiset, joissa on lasten tekemiä tuotteita tai suunnittelemia esityksiä. Lisäksi eri luokkien oppilaat, vihreälippuraatilaiset tai miniministerit eli oppilaskunta pitävät kahvilapäiviä. Leirikoulutoimintaan liittyy perinteisesti yrittäjyyttä. Rauman normaalikoulun opetussuunnitelmassa yrittäjyyskasvatus näkyy viimeksi tehtyjen muutosten kautta vahvemmin työtavoissa kuin aikaisemmin. Varsinkin käsityössä ovat yrittäjämäiset työskentelytavat nousseet kehityksen kärkeen koulussa tehtyjen tutkimus- ja kehittämishankkeiden myötä. Monet hankkeet ovat tukeneet niin sisäistä kuin ulkoistakin yrittäjyyttä. Esimerkiksi Thinking skills -hanke on suuntautunut oppilaiden ajattelun kehittämiseen ja Comenius-hankkeiden kautta on verkostoiduttu ja tuotettu materiaaleja. Kerhotoiminta ja kielten opiskeluun kannustaminen ovat antaneet oppilaille vahvuuksia itsetuntemukseen ja uskallusta heittäytyä kokeilemaan uutta. Vuoden 2016 opetussuunnitelman kehittämistyössä mukana oleminen antaa mahdollisuuden nostaa yrittäjyyden periaatteet esiin entistä vahvemmin. 18 Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

19 Vuonna 2020 Rauman normaalikoulu on yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta kehittänyt yrittäjämäisiä työtapoja perustoiminnoiksi arkeen. Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 on selkiyttänyt oppiaineiden tavoitteet ja oppilaiden rooli tiedon vastaanottajasta on muuttunut tiedon etsijäksi ja jakajaksi. Oppilailla on aikaisempaa enemmän mahdollisuus suunnitella omaa oppimistaan ja osoittaa osaamistaan eri tavoin. Projektityöskentely, verkostoituminen ja vuorovaikutus koulun ulkopuolisten tahojen kanssa lisääntyvät. Sisäinen yrittäjyys kehittyy luonnostaan ja yhteistyön kautta syrjäytyminen on vähentynyt. Opettajaopiskelijoilla on yksi kokonaan yrittäjyyteen perustuva harjoittelujakso, jossa nk. perinteisiä työtapoja ei käytetä lainkaan. Oppilaat haastetaan miettimään ja kehittämään erilaisia asioita ja nuoret aikuiset ohjaavat uuden teknologian sovellusten käytössä reaaliaikaisesti. Koulu on joustavammin vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kehityksen kanssa ja sitä kautta oppilaiden tasa-arvoisuus lisääntyy. Saattaa olla, että vuonna 2020 normaalikoulussa on jo muutamia oppilaiden omia yrityksiä, jotka toimivat yhteistyössä joko suomalaisten tai ulkomaalaisten yritysten kanssa. On kasvamassa sukupolvi, jolle yrittäjyys on itsestään selvää. YVI-hanke

20 Luokanopettajat ja opettajankouluttajat Pentti Mankinen ja Juha-Matti Turpeinen, Oulun yliopisto, Kajaanin opettajankoulutusyksikkö ja normaalikoulu Yrittäjyyskasvatuksen puutarhurit - Kajaani Kajaanissa on tehty pitkäjänteistä yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyötä jo kaksikymmentä vuotta. Kajaanin opettajankoulutusyksikössä on jokaisen valmistuneen opettajan maisteritutkintoon sisältynyt `Yrittäjyyspedagogiikka -opintojakso vuosina Tuona aikana kyseiset opinnot suoritti noin 320 opiskelijaa. Aiemmin yksikkö on tarjonnut sivuaineena `Yrittäjyys- ja projektipedagogiikka -kurssia. Yrittäjyyskasvatuksen opintojen alkusysäys tehtiin 1990-luvun loppupuolella KYTKE 2005-projektin (Kainuun yrittäjyys- ja teknologiakasvatuksen kehittämishanke - ESR) aikana. Yrittäjyyskasvatuksen merkitys projektin rahoituksessa oli merkittävä, ilman tätä elementtiä hanke olisi tuskin toteutunut. Projektin aikana kainuulaiset pilottiopettajat motivoituivat erityisesti yrittäjyyskasvatuksen osiosta. Vuonna 2008 tehty selvitys KYTKE-hankkeen tuloksista osoitti, että projekti oli jäänyt elämään kainuulaisiin yleissivistäviin oppilaitoksiin. Siitä oli tullut normaalia ja vakiintunutta toimintaa hankkeeseen osallistuneissa kouluissa. Miten YVI-hankkessa tehty työ näkyy vuonna 2020 opettajankoulutuksessa? Kajaanin YVI-case käsitti yrittäjyyskasvatuksen opintojakson toteutuksen ja kehittämistyön. Jakson sisältö käsitti luentoja, harjoituksia ja opintotehtäviä. Luennoissa painottuivat yrittäjyyskasvatuksen teoreettinen näkökulma ja erityisesti suomalaisten tutkijoiden viimeaikaiset tutkimukset sekä kansainvälisesti merkittävimmät tutkimukset. Lisäksi esille tuotiin oleelliset kansalliset ja kansainväliset asiakirjat/strategiat aihealueen opetuksen kannalta. Luennoilla haettiin vastauksia ja perusteita kysymyksiin: Mitä yrittäjyyskasvatus on? Miksi yrittäjyyskasvatusta perusopetukseen? Harjoitukset keskittyivät opiskelijan omien yrittäjyyskasvattajataitojen kehittämiseen mm. yrittäjyyskasvatuskäsitteen pohdinnan, erilaisten 20 Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

YVI YVI-hanke ja yrittäjyyskasvatuksen virtuaalinen oppimisympäristö www.yvi.fi. Elokuu 2013

YVI YVI-hanke ja yrittäjyyskasvatuksen virtuaalinen oppimisympäristö www.yvi.fi. Elokuu 2013 YVI YVI-hanke ja yrittäjyyskasvatuksen virtuaalinen oppimisympäristö www.yvi.fi Elokuu 2013 Mistä yrittäjyyskasvatuksessa on kyse? Yrittäjyyskasvatuksessa vahvistetaan yrittäjyyttä ja yritteliäisyyttä

Lisätiedot

Tervetuloa YVI-sirkukseen!

Tervetuloa YVI-sirkukseen! Tervetuloa YVI-sirkukseen! Henkekumppanien logot Jonna hoitaa tämän! YVIn tavoitteet suomalaisessa opettajankoulutuksessa: 1. Pedagogiset valmiudet, itsearviointimittariston kehittäminen 2. Verkostoyhteistyö

Lisätiedot

YVI. Yri'äjyyskasvatus ope'ajankoulutukseen! 1.8.2010 31.7.2013

YVI. Yri'äjyyskasvatus ope'ajankoulutukseen! 1.8.2010 31.7.2013 YVI Yri'äjyyskasvatus ope'ajankoulutukseen! 1.8.2010 31.7.2013 Koordinoiva organisaatio: Turun normaalikoulu Projektijohtaja Projektisuunnittelija, varajohtaja Jaana Seikkula-Leino, KT Anne Tiikkala, KM

Lisätiedot

Opetushallitukselle 24.lokakuuta 2012

Opetushallitukselle 24.lokakuuta 2012 Opetushallitukselle 24.lokakuuta 2012 Opetushallituksen yrittäjyyskasvatusta ja työelämätaitoja pohtiva työseminaari 24.10.2012, Helsinki, Opetushallitus Asia: Esitys yrittäjyyskasvatuksen huomioimisesta

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

YVI-hanke 2010 2013. Jaana Seikkula-Leino. projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto

YVI-hanke 2010 2013. Jaana Seikkula-Leino. projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto YVI-hanke 2010 2013 Jaana Seikkula-Leino projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto YVI-hanke (2010 2013), tavoitteet 1) Yrittäjyyskasvatuksen

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus yhteisöllisyys ja oppimisympäristöt

Yrittäjyyskasvatus yhteisöllisyys ja oppimisympäristöt Yrittäjyyskasvatus yhteisöllisyys ja oppimisympäristöt Teemaryhmäsarja 2 Yrittäjyyskasvatus ja opettajankouluttajien oppiminen korkeakoulujen opetussuunnitelmien kehittämisessä Anne Tiikkala Turun yliopisto

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON

LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON Vauhtia yrittäjyyteen Miten kehittää toisen asteen koulutuksen oppilaitososuustoimintaa? PELLERVO-SEURA RY, HELSINKI 19.11.2015 Vanhempi tutkija, KTT Eliisa

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - hankkeen loppuseminaari TERVETULOA!

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - hankkeen loppuseminaari TERVETULOA! Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - hankkeen loppuseminaari TERVETULOA! Elena Ruskovaara Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kehittämishankkeen 3 tavoitetta 1. Luodaan yrittäjyyskasvatukselle mittaristo

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN YRITTÄJYYS TEEMA Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv Ajankohta: 1. päivä 20.3.2012 ja 2. päivä 29.3.2012 Turku Kouluttaja: Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy 15-20 opettajaa Sisältö: - Työelämäyhteistyö

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

Rohkeutta, luovuutta ja lennokkuutta. Tervetuloa. Yrittäjyyskasvatuksen satumaiseen maailmaan. Hotelli Presidentti,Helsinki

Rohkeutta, luovuutta ja lennokkuutta. Tervetuloa. Yrittäjyyskasvatuksen satumaiseen maailmaan. Hotelli Presidentti,Helsinki Rohkeutta, luovuutta ja lennokkuutta Tervetuloa Yrittäjyyskasvatuksen satumaiseen maailmaan 20. - 21.9.2012 Hotelli Presidentti,Helsinki Ilmoittautuminen 3.9.2012 mennessä. www.yvi.fi/ilmoittautuminen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille KOTIKANSAINVÄLISYYS Kansainvälisyystaitoja kaikille Sisältö Miksi kotikansainvälisyyttä?... 3 Kotikansainvälisyys haastaa pohtimaan arvoja ja asenteita... 4 Kotikansainvälisyys on mahdollisuus kaikille...

Lisätiedot

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys 1(9) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi

Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi TAHTONA MAAKUNNAN MENESTYS YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA 2020 2 PIdät kädessäsi esitettä, jonka tarkoituksena on auttaa sinua ja työyhteisöäsi yrittäjyyskasvatuksen

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Turun yrittäjyyspolku ideakipinöitä

Turun yrittäjyyspolku ideakipinöitä Turun yrittäjyyspolku ideakipinöitä 1 Mitä yrittäjyydellä tarkoitetaan? Omaehtoinen yrittäjyys eli yrittävyys on toimintaa, jossa omaaloitteisuus, rohkeus, kekseliäisyys ja luovuus ovat keskeisiä tunnusmerkkejä.

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Agendi Modus Tuumasta toimeen ETELÄ-KARJALAN KUNTIEN YHTEINEN YRITTÄJYYSKASVATUSHANKE

Agendi Modus Tuumasta toimeen ETELÄ-KARJALAN KUNTIEN YHTEINEN YRITTÄJYYSKASVATUSHANKE Agendi Modus Tuumasta toimeen ETELÄ-KARJALAN KUNTIEN YHTEINEN YRITTÄJYYSKASVATUSHANKE Koulutusta, toimintaa ja rahoitusta Agendi Modus -hanke edistää yrittävyyttä ja yrittäjyyttä osana koulujen normaalia

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OHJAUS KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) VARAATHAN KALENTERIISI AJANKOHDAT! OHJELMAT SAA MYÖHEMMIN. 20.8.2015 YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI! Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot