Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna YVIläisten kootut visiot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020. YVIläisten kootut visiot"

Transkriptio

1 Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020 YVIläisten kootut visiot YVI-hanke 2013

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto: YVI-hanke lyhyesti 4 Pääkirjoitus: Yrittäjyyskasvatus vuonna 2020 Euroopassa ja Suomessa 6 Valokeilassa: Kerhokeskus, Turun Seudun Kehittämiskeskus ja Pellervo-Seura 9 Yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmien yhteisöllistä kehittämistä Suomen opettajankoulutusorganisaatioissa 14 Normaalikoulut, opettajankoulutuslaitokset, muut yliopistoyksiköt: Rohkeutta, uskoa ja eettisyyteen perustuvaa tekemistä - Viikin normaalikoulu 16 Rauman normaalikoulu kasvaa ja kasvattaa yrittäjyyteen: visio vuodesta 2013 vuoteen Yrittäjyyskasvatuksen puutarhurit - Oulun yliopisto / Kajaani 20 Yrittäjyyskasvatus Oulun normaalikoulussa tänään ja tulevaisuudessa 22 Yrittäjyyskasvatus osaksi opettajankoulutusta Turun yliopistossa 23 Yrittäjyyskasvatus - Lapin yliopisto 25 Opiskelua osuuskuntatoiminnan tahtiin - Ruralia-instituutti 26 Yrittäjyyskasvatus - Lappeenrannan teknillinen yliopisto 28 Ammatillinen opettajakorkeakoulutus, ammatilliset korkeakoulut ja oppilaitokset: Muuttuvat näköalat: yrittäjyyskasvatus Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa nyt ja tulevaisuudessa 30 2 Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

3 Yrittäjyyskasvatuksen yhteisöllinen kehittäminen JAMK AOKK:ssa 32 Yrittäjyyskasvatus läpileikkaavana metodina Turun AMK 34 Yrittäjämäinen työote vyöryy TAMKista 36 Yrittäjyyskasvatuksen tila ja visiot HAMK ammatillisessa opettajakorkeakoulutuksessa 37 Unelmia ja visioita: Yrittäjyyskasvatus HAAGA-HELIA AOKK:ssa vuosikymmenen lopulla 38 Yrittäjyyskasvatusohjelma - Omnia 40 Järjestöt: Nuori Yrittäjyys: tähtäimessä nuorta 42 YES: Yrittäjyyskasvatus on kaikkien oikeus ja opettajan mahdollisuus 44 Yrittäjyyskasvattajasta mahdollisuuksien avaajaksi - EK 46 Kiikarissa työelämä kumppanuuksien kautta - TAT 48 4H - Yrittäjyyden ytimessä vuodesta Tulevaisuuden visioita yrittäjyydestä Keskuskauppakamari 52 Yrittäjyyskasvatus Kerhokeskus 53 Kohti oman elämän yhteishakua - Suomen Yrittäjät 54 Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna YVIläisten kootut visiot -julkaisu: Päätoimittaja: Jaana Seikkula-Leino; toimitus ja taitto: Laura Yöntilä Julkaisu verkossa toukokuussa 2013, ks. YVI-hanke

4 Turun yliopiston, Turun normaalikoulun koordinoima YVI-hanke YVI-hanke ( ) on valtakunnallinen hanke, jossa kehitetään yrittäjyyskasvatusta ammatillisessa ja yleissivistävässä opettajankoulutuksessa. YVI-hanke on vuonna 2011 nimetty Euroopan komission ja Pohjoismaiden ministerineuvoston Best Practice -hankkeeksi. YVI-hanketta koordinoi Turun yliopisto, Turun normaalikoulu. Hanketta rahoittavat ESR / Opetushallitus, Kerhokeskus - koulutyön tuki ry, Turun Seudun Kehittämiskeskus ja Työ- ja elinkeinoministeriö. Yhteensä hankkeessa on kolmekymmentä kumppania. Projektissa on kolmetoista korkeakoulua, yrittäjyyskasvatusta tukevia organisaatioita sekä useita elinkeinoelämän järjestöjä. YVI-hankkeessa on jatkokehitetty maakunnallisessa Yvistä energiaa yrittäjyyskasvatukseen! -hankkeessa ( ) luotua yrittäjyyskasvatuksen virtuaalista oppimisympäristöä YVIä (www.yvi.fi). Samoin hankkeessa on kehitetty yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikkaa yleissivistävässä ja ammatillisessa opettajankoulutuksessa sekä yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmia toimintatutkimuksen keinoin. Hanke edistää yrittäjyyskasvatuksen eri toimijoiden verkostoitumista ja vie eteenpäin yrittäjyyskasvatuksen strategioita. Hankkeen yhteydessä toimii myös monitieteinen tutkimusryhmä. YVI webissä Yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäyhteisö Opetin.fi verkkopalvelussa YVIn Facebook-sivut 4 Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

5 YVI-moottori YVI-moottori on verkossa toimiva ideointityökalu, joka sopii kaikille kouluasteille alakoulusta korkeakouluun. YVI-moottori mahdollistaa ideoiden ja ajatusten kehittelyn sekä yksittäisten luokkien ja ryhmien kesken että eri ryhmien ja koulujen välillä. Kartalle syntyvä lamppu kertoo, missä päin Suomea ideointi on käynnistetty. YVI-moottorissa tapahtuvan ideoinnin sisältöä ei ole rajattu. Moottorissa voidaan käydä keskustelua esimerkiksi tietyn opintojakson tai ryhmätyön toteuttamisesta, heitellä ajatuksia sopivista retkikohteista tai hakea ratkaisuja vaikkapa tehokkaalle kierrätykselle luokassa tai oppilaitoksessa. Pääasia on, että ideat ja ehdotukset saavat lentää vapaasti, yhdessä pohdittaviksi ja kehitettäviksi! YVI-moottori on avattu maaliskuussa 2013 osoitteessa Tutustu ja osallistu! YVI-hanke

6 Jaana Seikkula-Leino, projektipäällikkö, YVI-hanke, Turun yliopisto, Turun normaalikoulu Pääkirjoitus: Yrittäjyyskasvatus vuonna 2020 Euroopassa ja Suomessa Euroopan unioni on selvinnyt vuonna 2020 talouskriiseistään. Itse asiassa Euroopassa menee yllättävän hyvin. Työttömyys on laskenut pienimmilleen sataan vuoteen. Nuoret, jotka taannoin muuttivat työn perässä Euroopan unionin ulkopuolisiin maihin, ovat palaamassa kotisijoilleen kuten portugalilaiset ja espanjalaiset Etelä-Amerikasta. Nyt löytyy jälleen taas työtä. Myös henkinen vireys on nousussa. Suomi on kärkisijoilla uusien innovaatioiden tuottamisessa. Muun muassa terveydenhuollon ja koulutuksen uusista ratkaisuista on tullut kansainvälinen menestystarina. Kautta linjan eri talouden aloilla menee hyvin. Kasvava yhteiskunnallinen taloudellinen ja henkinen pääoma ohjataan myös tarvittaviin palveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuolto on Suomessa jälleen huippuluokkaa. Syrjäytyminen on kääntynyt laskuun. Koulutukseen ohjataan enemmän verorahoja. Suomi posottaa vuoden 2016 heikkenevistä tuloksista huolimatta edelleen PISA-tulosten kärjessä. Jo on Korealla kiinniotettavaa! Ulkomaalaiset yritykset sijoittavat Suomeen pääomiaan. Yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen on todella tuottanut tulosta. Vuonna 2020 keräämme tätä positiivista satoa. Jos katsomme taaksepäin vuonna 2020, näemme, että olemme todella toteuttaneet sekä kansainvälisiä että kansallisia strategioitamme. Vuonna 2012 Euroopan unionin strategiassa Rethinking Education / Koulutuksen uudelleenajattelu nostettiin yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen koulutuksen kaikkein tärkeimmäksi avainsanaksi. Strategiassa esitettiin kehittäminen seuraavasti: 6 Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

7 Yrittäjyystaitojen kehittämisen olisi oltava erityisen huomion kohteena, sillä kyseiset taidot edistävät sekä uusien yritysten luomista että nuorten työllistettävyyttä. Kuitenkin vain kuudessa jäsenvaltiossa on laadittu yrittäjyyskasvatusta koskeva strategia. Tilanteen korjaamiseksi komissio aikoo julkaista vuonna 2013 toimintalinjaohjeet tukemaan yrittäjyyskasvatuksen laadun ja kattavuuden parantamista koko EU:ssa. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä yrittäjyystaitoja uusilla, luovilla opetus- ja oppimismenetelmillä alemmalta perusasteelta alkaen, ja toisen ja korkea-asteen koulutuksessa olisi keskityttävä käsittelemään yrityksen perustamismahdollisuutta uravaihtoehtona. Ongelmalähtöisen oppimisen ja yrityskontaktien kautta syntyviä käytännön kokemuksia olisi sisällytettävä kaikkiin oppiaineisiin, ja niitä olisi räätälöitävä jokaista koulutustasoa varten. Kaikkien nuorten olisi saatava vähintään yksi kokemus yrityksissä tapahtuvasta työharjoittelusta ennen oppivelvollisuutensa päättymistä. Tämänsuuntaisen työn vaikutusten mittaaminen on tärkeää, joten komissio aikoo tukea jäsenvaltioita yksilöimällä välineitä, joilla voidaan arvioida edistymistä ja osoittaa yrittäjyystaitojen hankkiminen. Yksittäisten koulutuslaitosten tasolla edistymistä aiotaan vauhdittaa itsearviointimallilla, joka toteutetaan yhdessä OECD:n kanssa ja jolla opastetaan ja edistetään yrittäjyyskoulutusta tarjoavien oppilaitosten kehittämistä kaikille tasoille, perusaste ja ammatillinen koulutus mukaan lukien. (Euroopan komissio 2012.) Suomessa aikoinaan laadittu Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat (Opetusministeriö 2009) on vienyt kansallisesti eteenpäin yrittäjyyskasvatuksen vahvistamista. Olimme jo taannoin silloin eurooppalainen esimerkki yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä. Strategian tavoitteiden mukaisesti veimme eteenpäin muun muassa yrittäjyyskasvatuksen verkostoyhteistyötä, alueellista sekä valtakunnallista toimintaa, opetussuunnitelmien ja strategioiden kehittämistä, yrittäjyysopintojen vahvistamista, teeman poikkitieteellistä tutkimusta, opettajankoulutuksen kehittämistä sekä virtuaalisten oppimisympäristöjen luomista. Tämä oli tahtotila vuoteen 2015 mennessä. Todettakoon, että vuonna 2013 pääsimme jo hyvinkin näihin tavoitteisiin. YVI-hanke suurena verkostotoimijana on vienyt näitä asioita myös vahvasti eteenpäin. Vuosina 2016 ilmestyi uusi strategia, ja 2020-luvulla yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen on jo itsestäänselvyys koko koulutussektorille. Yrittäjyyskasvatukseen ja yrittäjyyteen satsaaminen on ollut keskeisessä asemassa, kun katsomme taaksepäin yhteiskuntamme kehitystä. Siitä ei ole enää epäselvyyttä. YVI-hanke

8 Mikä on Sinun visiosi tulevaisuudesta? Liittyykö siihen samantyyppisiä toiveita ja tavoitteita? Onneksi vahvoilla ja yhteisesti kehitetyillä visioilla on taipumusta käydä toteen. Tulevaisuuden toiminnat rakentuvat tämän päivän ajattelusta. Siihen vaaditaan myös motivaatiota. Tarvitsemme myös ymmärtämistä ja keinoja viedä asioita käytäntöön. Tässä YVIn verkkolehdessä keskitymme erityisesti tulevaisuuden yrittäjyyskasvatuksen suuntaamiseen. Esittelemme myös hankkeessamme kehitettyjä tapoja yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen. Onneksi motivaatiomme suomalaisen ja siten eurooppalaiseen yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen on vahva. Tästä on hyvä ponnistaa! Jaana Seikkula-Leino Lähteet: Euroopan komissio Strasbourg , COM(2012) 669 final, Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talousja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin. Opetusministeriö 2009a. Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Yliopistopaino: Helsinki. Opetusministeriön julkaisuja 2009:7. 8 Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

9 Laura Yöntilä, tiedottaja, YVI-hanke, Turun yliopisto, Turun normaalikoulu Valokeilassa: Pellervo-Seura, Kerhokeskus ja Turun Seudun Kehittämiskeskus Merkitään aikajanalle seuraavat ajankohdat ja teemat: 1800-luvun loppu, maatalousvaltainen Suomi; luku, nuorisotyön tarpeet ja kaupungistuminen; luku, talouden nousu- ja laskukaudet; luku, hankkeet ja verkostoituminen. Suomalaisen yhteiskunnan historiaa käytiin läpi, kun Sami Karhu Pellervo-Seurasta, Minna Riikka Järvinen Kerhokeskuksesta ja Seppo Torikka Turun Seudun Kehittämiskeskuksesta kertoivat organisaatioidensa toiminnan taustoista ja nykypäivästä. Samalla katseltiin tulevaisuuteen miltä näyttää maailmamme, mihin olemme menossa? Kevättalvella 2013 tehtyjen erillishaastattelujen yhteisenä nimittäjänä oli ennen kaikkea yrittäjyyskasvatus. Yhteistoiminnan henkeä ja yhteiskunnallista vaikuttamista: Pellervo-Seura Yritys-, talous- ja osuustoimintatietous osaksi yleissivistystä Osuustoiminnan palvelu- ja yhteistyöjärjestö Pellervon ja samalla koko osuuskuntaliikkeen historia sai Suomessa alkunsa 1800-luvun lopulla, jolloin sivistyneistön aloitteesta syntyneen liikkeen tavoitteena oli edistää osuustoimintaa ja yritteliäisyyttä lähinnä maan silloisen pääelinkeinon eli maatalouden piirissä. Kaupungistumisen, keskiluokkaistumisen, yleisen vaurastumisen ja uusien YVI-hanke

10 ammattien myötä osuustoiminta on laajentunut lähiöihin ja kaupunkeihin. Pellervo-Seuran toiminnanjohtaja Sami Karhu kertoo osuustoimintaliikkeillä olevan Suomessa nykyisellään yli 7 miljoonaa jäsenyyttä, ja jo tämän vuoksi jokaisen tulisi ymmärtää, mitä täysivaltaisena osuustoimintayrityksen jäsenenä toimiminen käytännössä tarkoittaa. Yritys-, talous- ja osuustoimintatietous pitäisi saada juurtumaan osaksi yleissivistystä, Karhu pohtii. Yrittäjyyskasvatuksen kentällä Pellervo toimii perustehtävänsä mukaisesti erityisesti osuustoimintamallin asiantuntijana; yritysmallia hyödynnetään oppilaitoksissa erityisesti tiimioppimismenetelmässä. Runsaslukuiseen kumppaniverkostoon kuuluu akateemisen koulutuksen ja tutkimuksen puolelta mm. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti; julkaisuja ja osuustoiminnan tukimateriaalia tuotetaan ja levitetään eteenpäin esimerkiksi Pellervon websivuilla ja kirjastolahjoituksin. Pellervo vaikutti jo YVIä edeltäneessä Yvistä energiaa yrittäjyyskasvatukseen! -hankkeessa, ja YVI-hankkeessa Pellervo on aktiivinen toimija mm. lehdenteon saralla taustalla Pellervon vankka kokemus lehtien tuottamisesta ja toimittamisesta. Kokemukset hankkeista ovat olleet Pellervolle mitä myönteisimmät. YVI-hankkeen verkostoyhteistyö on avannut 3-4 viime vuoden aikana aivan uuden maailman ja tuonut ryhtiä ja jäntevyyttä yhteistyöhön koulumaailman kanssa, Karhu kehuu. Aatteellisesti osuustoimintaliike perustuu eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä kumpuavalle käsitykselle ihmisestä sosiaalis-taloudellisena, yritteliäänä toimijana ja oman yhteisönsä jäsenenä. Yli satavuotisen historian omaavalla liikkeellä on edelleen vahva missio taloudellisten ja sosiaalisten valmiuksien vahvistajana ja arvopohjaisen talouden edistäjänä: osuustoimintayrittäjyys ja -aate sopeutuu Sami Karhun mukaan kaikenlaisiin toimintaympäristöihin ja vastaa nyky-yhteiskunnassa esiintyviin tarpeisiin. Karhu kuvailee, miten perinteisessä maaseutuyhteisössä lapset kasvoivat isännyyteen ja emännyyteen pienestä pitäen, ympäristön tapahtumia seuraamalla ja jatkossakin kasvatustyössä tullaan tarvitsemaan niin hyvän esimerkin voimaa kuin perheiden, koulujen ja järjestöjen aktiivista panostusta. Kaikki se, mitä yrittäjyyskasvatuksessa puhutaan, on tärkeää. 10 Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

11 Tukea ja tietoa opetukseen ja kasvatukseen: Kerhokeskus Yrittäjyyskasvatus on metataitoja, elämänhallintaa, voimaantumista Kerhokeskuksen toiminnan taustalla on yli kuusi vuosikymmentä lapsi- ja nuorisotyötä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toiminnanjohtaja Minna Riikka Järvinen viittaa deweyläiseen, toiminnallisuutta korostavaan learning by doing -asenteeseen kertoessaan järjestön synnystä toisen maailmansodan jälkeen: Opettajain Liiton suojissa vuonna 1947 perustettu Kansakoulun Kerhokeskus halusi tarjota jäsentynyttä, konkreettista toimintaa erityisesti niille nuorille, joilla ei ollut työtä tai opiskelupaikkaa kansakoulun jälkeen. Järjestö on vuosikymmenten varrella jatkanut lapsi- ja nuorisotyötä epävirallisten ja virallisten linjausten, koulutuspolitiikan ja käytännön nuorisotyön välimaastossa. (Toteutettiin) asioita, joita ei välttämättä ollut kirjattu ylös mutta joista vallitsi konsensus, Järvinen kuvaa. Suuren yleisön keskuudessa Kerhokeskuksen tunnetuinta tuotantoa lienee jo kuusikymppinen, ilmiöksi ja vakiintuneeksi käsitteeksi muodostunut Hymypoika ja Hymy-veistos, jota kouluissa jaetaan Hyvän Toveruuden Kilvassa ansioituneille oppilaille. (Kerhokeskuksen) palvelut ja tuotteet ovat paremmin tunnettuja kuin itse organisaatio. Tämä on tietoinen ratkaisu, joka antaa myös liikkumavapautta. Yrittäjyyden edistämisessä Kerhokeskuksen perinteisintä toimintaa edustaa jokavuotinen Yritys Hyvä -kilpailu. Äidinkielen opettajain liiton kanssa järjestettävä kilpailu pidettiin ensimmäisen kerran vuonna 1985, Yksityisyrittäjäin Säätiön aloitteesta ja Kouluhallituksen tuella. Minna Riikka Järvinen kertoo kilpailukirjoitusten muodon pysyneen jotakuinkin samana vuosien varrella sisällöt sen sijaan saavat vaikutteita kulloinkin vallitsevasta taloudellisesta tilanteesta. Nousukaudella kirjoitetaan mahdollisuuksista nopeaan taloudelliseen vaurastumiseen; laskukaudella voi esiintyä yhteiskunnallisen rahatalouden kritiikkiä, Järvinen kuvailee ja jatkaa, että laskukauden aikana yrittäjyys voidaan selvemmin liittää myös henkilökohtaisen kasvun mahdollisuuteen. Yritys Hyvä -kilpailu antaa tilaa yhteiskunnalliselle, kriittisellekin pohdinnalle, jonka asema opetussuunnitelmassa on Järvisen mukaan muutoin verrattain vähäinen mutta joka kuitenkin itää ja elää nuorten ajatusmaailmassa. Nuoret eivät kulje silmät suljettuina vaan miettivät ja pohtivat maailmaa ympärillään. YVI-hanke

12 Miltä maailma sitten näyttää muutaman vuoden kuluttua mitä tarvitaan ja miten toimitaan, kun vuosikymmen lähenee loppuaan? Minna Riikka Järvisen kanta on selvä: kaivataan metataitojen opettamista ja haltuunottoa, koulun avautumista ulospäin, yhteisöllisyyttä, selkeitä muutoksia. Koulun todellisuus ei enää resonoi sen kanssa, miten maailma menee. Perinteisen oppiainekeskeisen linjan sijaan tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota olennaisten taitojen oppimiseen sekä oppimis- ja koulukäsityksen ajanmukaisuuteen. Uusiutuminen on haaste opettajankoulutukselle, jota Kerhokeskus tukee mm. tuottamalla metataitoihin liittyviä kurssisisältöjä. Kouluille Kerhokeskus tarjoaa maksuttomasti oppimateriaalia kuten oppimispelejä. Myös yrittäjyyskasvatus on metataitoja, elämänhallintaa ja voimaantumista, Järvinen luonnehtii. Nuorilla itsellään on aidosti mahdollisuus vaikuttaa omiin mahdollisuuksiinsa. Oppimiskäsityksensä Minna Riikka Järvinen kertoo jo kallistuneen emergenssin suuntaan. Esimerkki emergenssistä työelämässä: jokaiseen uuteen työtehtävään tai projektiin lähdetään tavallaan nollapisteestä, ja toiminnan tavat, suuntaviivat ja lopulliset tavoitteet muotoutuvat projektin kuluessa, yhteisöllisesti. Oppiminen syntyy yhteisen ymmärryksen tuloksena, Järvinen sanoo. Tieto ja oivallukset synnytetään aina uudelleen. Yhteistyötä, verkostoja ja asiantuntemusta: TSeK Vuonna 2020 yrittäjyyskasvatus on tavallaan jo epämuodollisuus Turun Seudun Kehittämiskeskuksen (TSeK) keskeisenä tavoitteena on parantaa monipuolisen yrityselämän toimintaedellytyksiä Turun seudulla. Teollisuusasiamies Seppo Torikka kertoo TSeK:n tukeneen yrittäjyyskasvatusta aktiivisesti aina 1990-luvulta lähtien valtakunnallisen Yrittäjyysvuosikymmen-hankkeen tiimoilta. TSeK oli mukana myös maakunnallisessa Yvistä energiaa yrittäjyyskasvatukseen! -hankkeessa ( ), ja valtakunnallisen YVI-hankkeen myötä näkökulma aihepiiriin on laajentunut entisestään. Pitkäjänteistä yhteistyötä tehdään myös Varsinais-Suomen Yrittäjien ja erityisesti heidän kanssaan samoissa tiloissa toimivan YESin kanssa. 12 Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

13 Yrittäjyyskasvatuksessa Torikka arvostaa erityisesti aktiivinen kansalainen, yhdessä tekeminen ja oman elämän hallinta -perspektiiviä ja haluaa nostaa esiin muutamia alan pioneereja Turun seudulta: kiitokset pitkäaikaisesta yrittäjyyskasvatustyöstä menevät Loimaan seutukuntaan ja Elisenvaaran lukioon sekä Turussa Pallivahan alakouluun ja Katariinan erityiskouluun. Torikka itse on ollut yrityselämässä käytännön toimijana 1970-luvulta ja erityisesti kehittäjänä ja ongelmanratkaisijana 1990-luvulta lähtien. Yhteiskunta tuntuu matkan varrella muuttuneen ainakin hitusen avoimemmaksi ja laajakatseisemmaksi: esimerkiksi konkurssi voidaan jo aiempaa paremmin ymmärtää henkisen pääoman kasvuna ei yrittäjän koko loppuelämää leimaavana tahrana. Menestystarinoiden lisäksi tarvitaan tietoutta myös siitä, miten selvitä vaikeista tilanteista, ja Torikka kuvaakin yrittäjyyskasvatusta juuri tiedon ja asioiden jakamiseksi ja yhdessä oppimiseksi. Yritteliäisyyttä tarvitaan niin varsinaisessa yritystoiminnassa kuin työssä ja toiminnassa kaiken kaikkiaan: Yritteliäs tyyppi on erittäin arvokas opettajana ja toisen palveluksessa, kuten myös toimijana kolmannella sektorilla. Yrittäjämäisen asenteen omaksumisen ja ylläpitämisen tulisi Torikan mukaan liittyä kaikkiin elämänvaiheisiin ja niinpä myös yrittäjyyskasvatusta tulisi toteuttaa kaikilla koulutuksen tasoilla. Vuonna 2020 yrittäjyyskasvatus on tavallaan jo epämuodollisuus, Torikka ennustaa. Yrittäjyys ei ole enää vain pedagogiikan yksi osa tai opetettava aine, vaan läpimenevä asenne, asenteellinen tapa toimia, opiskella, käydä koulua, jatkokouluttautua ja suhtautua omaan työhön tai omiin harrastuksiin. Uransa aikana Torikka on kerännyt kosolti mietelauseita ja viisauksia ohjaamaan työt ja toimintaa. Niin yrittäjyyskasvatukseen, kehitys- ja hanketyöhön kuin elinikäiseen oppimiseen sopivat seuraavat ohjenuorat: Katselemisen sijalle näkemistä Kuulolla oleminen kuulemiseksi Luulemisesta entistä enemmän tietämiseksi Toimeen tarttuminen tavaksi. YVI-hanke

14 Anne Tiikkala, projektisuunnittelija, YVI-hanke, Turun yliopisto, Turun normaalikoulu Yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmien yhteisöllistä kehittämistä Suomen opettajankoulutusorganisaatioissa YVI organisoi toimintatutkimuksen liittyen opettajankoulutuksen yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmien kehittämiseen. Tutkimukseen osallistui yhteensä 15 opettajankoulutuksen organisaatiota: 5 ammatillista opettajakorkeakoulua, 6 yliopistojen opettajankoulutuslaitosta ja 4 normaalikoulua. Kunkin osallistuvan yhteisön tuli muodostaa kehittäjätiimejä, joihin osallistui kaikkiaan 55 opettajankouluttajaa sekä joitakin opettajaksi opiskelevia. Talvella kirjattiin toimintasuunnitelma opetussuunnitelmien kehittämisestä ja lukukauden lopuksi (2012) vastattiin laadulliseen kyselyyn. OPSn kehittämisen tasoksi sai valita vähintään yhden neljästä annetusta vaihtoehdosta. Eniten valittiin kehittämistasoksi oppijoiden kokema opetussuunnitelma, jossa mm. pureuduttiin siihen, miten nykyinen yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelma näkyy oppijoiden kokemana ja lähdettiin tämän pohjalta kehittämään uusia käytänteitä. Muita kehittämistyön kohteita olivat käytännön työssä kehitettävä opetussuunnitelma, jossa vietiin olemassa olevaa yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmaa käytäntöön ja keksittiin sen realisoitumiseen uusia ratkaisuja; suun- OPS OPS OPS OPS OPS OPS OPS OPS OPS 14 Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

15 nittelussa oleva opetussuunnitelma eli suunniteltiin jokin yrittäjyyskasvatuksen kokonaisuus/moduuli/integroitu näkemys olemassa oleviin tai kehitettäviin opetussuunnitelmiin ja viimeinen taso oli yrittäjyyskasvatuksen osaamisen analysointi ja sen määrittely kehitettävän opetussuunnitelman lähtökohtana. Lisäksi jokaisen organisaation tuli luoda visio siitä, mihin yrittäjyyskasvatuksella tähdätään. Loppukevään laadullisessa kyselyssä, johon vastasi 20 kehittämistyössä ollutta opettajankouluttajaa, haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten opetussuunnitelmatyö on kehittänyt ymmärrystäsi siitä, mitä yrittäjyyskasvatus on, motivaatiotasi yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen, konkreettisia yrittäjyyskasvatuskäytänteitä työssäsi, yhteisöllistä kehittämistä verkostoyhteistyössä sekä lopuksi visiosi muodostumista yrittäjyyskasvatukseen? Tulosten analyysin perusteella voidaan todeta, että muutamat opettajankoulutuksen organisaatiot ovat todella ottaneet yrittäjyyskasvatuksen omakseen ja pyrkivät saamaan sen osaksi opetusta. Päämääräksi asetettiin mm. että jokainen opettajaksi opiskeleva saisi perustiedot yrittäjyyskasvatuksesta tai että yrittäjyyskasvatukseen liittyen järjestettäisiin pakollinen kurssi. Monissa organisaatioissa esitettiin pyrkimys, että yrittäjyyskasvatus saataisiin läpileikkaavaksi aihekokonaisuudeksi myös opettajaksi opiskelevien opintoihin. Opetussuunnitelmien kehittämistyö lisäsi organisaatioiden aktiivisuutta sekä opettajankouluttajien ymmärrystä ja motivaatiota yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen ja opettamiseen. Lisäksi yhteisöllinen kehittäminen käynnistyi ja ennen kaikkea tutkimukseen osallistuminen toi mukanaan uusia konkreettisia toimenpiteitä yrittäjyyskasvatuksen edistämiseen ja se aktivoi yrittäjyyskasvatuksen visioiden luomiseen. Lisäksi voidaan todeta, että opettajankouluttajien oppiminen tapahtui tasapainoisesti vision selkiytymisenä, motivaation vahvistumisena, ymmärryksen lisääntymisenä ja uusina käytännön toimina. Opetussuunnitelmien kehittämistyöstä on valmistumassa tutkimusraportteja syksyksi Käytännön kehittämistyöstä kerrotaan tarkemmin tässä julkaisussa mm. Turun OKL:n osuudessa (s ) ja JAMK AOKK:n osuudessa (s ). OPS OPS OPS OPS OPS OPS OPS OPS OPS YVI-hanke

16 Inkeri Ahvenisto, opettaja (historia, yhteiskuntaoppi) ja opettajankouluttaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Rohkeutta, uskoa ja eettisyyteen perustuvaa tekemistä Viikin normaalikoulussa yrittäjyyskasvatukseen kuuluu luontevasti monenlaisia asioita. Luokat keräävät yrittäjämäisesti rahaa omiin leirikouluihinsa esimerkiksi myyjäisillä, kirppiksillä ynnä muilla tempauksilla. Työelämäyhteistyötä tehdään työharjoittelujen muodossa seitsemännellä luokalla koulun omassa kirjastossa ja kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla koulun ulkopuolella. Lisäksi esimerkiksi työnhakua harjoitellaan kummiyrityksemme Metso Oyj:n kanssa. Myös opettajamme ovat päässeet Metsossa tutustumaan työelämään koulun ulkopuolella. Ihan virallisesti yrityksiin ja yritystoimintaan liittyviä asioita opetellaan peruskoulussa erityisesti kuudennella luokalla TATin koordinoimassa Yrityskylässä ja yläluokkien Käsillä tekijäksi -kerhossa, joka on osa Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa eli siinä perustetaan vuoden ajaksi ihan oikea käsityöalan yritys. Lukiossa yritysasioihin erikoistutaan Yritystalous- ja samoin Vuosi yrittäjänä -kurssilla. Näistä kerromme myös opetusharjoittelijoillemme, jotka sitten myöhemmin voivat käynnistää samanlaista toimintaa omissa kouluissaan. Yrittäjyyskasvatus on kuitenkin sisäänrakennettu koko koulun eri aineitten opetussuunnitelmaan. Se ei tarkoita pelkästään yritystoimintaan tutustumista, vaan ehkä vielä tärkeämpää on niin kutsuttu sisäinen yrittäjyys ja sen tukeminen. Tällaista oma-aloitteisuutta voidaan tukea jokaisella oppitunnilla käyttämällä esimerkiksi työtapoja, joissa oppilaat itse pääsevät kokeilemaan, kehittämään, ehdottamaan, keksimään, tekemään yhteistyötä. 16 Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

17 Mitä on hyvä yrittäjyyskasvatus? Se on ihmisen omien vahvuuksien tukemista, sitä että opetetaan uskomaan omiin kykyihin, tutustutaan erilaisiin mahdollisuuksiin, joita maailma on täynnä, se on rohkeutta yrittää uusia asioita ja uskaltaa kokeilla. Ja samalla muistetaan ottaa myös muut huomioon. Maailma tarvitsee yrittäjiä ilman heitä tuotannontekijät eivät yhdisty tuotannoksi. Mutta maailma tarvitsee myös hyviä työntekijöitä ja alaisia. Ja ennen kaikkea maailma tarvitsee eettisesti ajattelevia kansalaisia, jotka eivät ajattele pelkästään voiton maksimointia tai omaa etuaan. Muita tehtäviä ovat mm. aktiivisen kansalaisuuden ja kestävän kehityksen tukeminen. Koululaitoksella onkin äärimmäisen tärkeä tehtävä yhdistää nämä eri ulottuvuudet, etteivät ne jää toisistaan irrallisiksi. Sekä aktiiviseksi kansalaiseksi että oman elämänsä yrittäjäksi kasvamisen on tapahduttava nyt ja tulevaisuudessa sopusoinnussa muiden tärkeiksi näkemiemme arvojen kanssa. Millaista olisi siis tulevaisuuden yrittäjyyskasvatus? Sen suuntaviivat ovat varmasti näkyvissä tässä jo nyt: yhä lisääntyviä mahdollisuuksia oppilaille tehdä oikeita asioita, kuten perustaa harjoitusyritys. Yhä lisääntyviä mahdollisuuksia työelämäyhteistyöhön koulun ulkopuolella. Yhä enemmän mahdollisuuksia tehdä itse, kokeilla, tutustua omiin ideoihin ja kykyihin ja tehdä yhdessä muiden kanssa. Ja samalla tiedostaa oman toiminnan eettiset reunaehdot ja pohtia sen vaikutuksia. Yrittäjyyskasvatus ei saa olla pakkosyöttöä eikä se saa irtautua koulun muusta arvomaailmasta. Ja vaikka oppilaille annetaan mahdollisuuksia toimia itse, se ei missään tapauksessa tee esimerkiksi luokassa tapahtuvaa yhteistä keskustelua tai päämäärätietoista teoriaopiskelua tarpeettomaksi. Tärkeää on hyvä tasapaino näiden kesken. YVI-hanke

18 Tuija Saarivirta, lehtori, erityisopettaja, Turun yliopisto, Rauman normaalikoulu Rauman normaalikoulu kasvaa ja kasvattaa yrittäjyyteen: visio vuodesta 2013 vuoteen 2020 Tällä hetkellä (vuonna 2013) Rauman normaalikoulussa yrittäjyyskasvatusta toteutetaan YVI-hankkeen tuloksena opettajaksi opiskelevien harjoitteluissa. Harjoittelujaksoihin liittyy yrittäjyyskasvatuksen tehtävä, jossa painotetaan yrittäjämäisiä työtapoja. Opiskelijat dokumentoivat toiminnan kirjallisesti pohtien tavoitteiden onnistumista. Aineistoa tullaan käyttämään jatkosuunnittelun pohjana. Ulkoista yrittäjyyttä toteutetaan vuosittain pitämällä koko koulun joulumyyjäiset, joissa on lasten tekemiä tuotteita tai suunnittelemia esityksiä. Lisäksi eri luokkien oppilaat, vihreälippuraatilaiset tai miniministerit eli oppilaskunta pitävät kahvilapäiviä. Leirikoulutoimintaan liittyy perinteisesti yrittäjyyttä. Rauman normaalikoulun opetussuunnitelmassa yrittäjyyskasvatus näkyy viimeksi tehtyjen muutosten kautta vahvemmin työtavoissa kuin aikaisemmin. Varsinkin käsityössä ovat yrittäjämäiset työskentelytavat nousseet kehityksen kärkeen koulussa tehtyjen tutkimus- ja kehittämishankkeiden myötä. Monet hankkeet ovat tukeneet niin sisäistä kuin ulkoistakin yrittäjyyttä. Esimerkiksi Thinking skills -hanke on suuntautunut oppilaiden ajattelun kehittämiseen ja Comenius-hankkeiden kautta on verkostoiduttu ja tuotettu materiaaleja. Kerhotoiminta ja kielten opiskeluun kannustaminen ovat antaneet oppilaille vahvuuksia itsetuntemukseen ja uskallusta heittäytyä kokeilemaan uutta. Vuoden 2016 opetussuunnitelman kehittämistyössä mukana oleminen antaa mahdollisuuden nostaa yrittäjyyden periaatteet esiin entistä vahvemmin. 18 Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

19 Vuonna 2020 Rauman normaalikoulu on yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta kehittänyt yrittäjämäisiä työtapoja perustoiminnoiksi arkeen. Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 on selkiyttänyt oppiaineiden tavoitteet ja oppilaiden rooli tiedon vastaanottajasta on muuttunut tiedon etsijäksi ja jakajaksi. Oppilailla on aikaisempaa enemmän mahdollisuus suunnitella omaa oppimistaan ja osoittaa osaamistaan eri tavoin. Projektityöskentely, verkostoituminen ja vuorovaikutus koulun ulkopuolisten tahojen kanssa lisääntyvät. Sisäinen yrittäjyys kehittyy luonnostaan ja yhteistyön kautta syrjäytyminen on vähentynyt. Opettajaopiskelijoilla on yksi kokonaan yrittäjyyteen perustuva harjoittelujakso, jossa nk. perinteisiä työtapoja ei käytetä lainkaan. Oppilaat haastetaan miettimään ja kehittämään erilaisia asioita ja nuoret aikuiset ohjaavat uuden teknologian sovellusten käytössä reaaliaikaisesti. Koulu on joustavammin vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kehityksen kanssa ja sitä kautta oppilaiden tasa-arvoisuus lisääntyy. Saattaa olla, että vuonna 2020 normaalikoulussa on jo muutamia oppilaiden omia yrityksiä, jotka toimivat yhteistyössä joko suomalaisten tai ulkomaalaisten yritysten kanssa. On kasvamassa sukupolvi, jolle yrittäjyys on itsestään selvää. YVI-hanke

20 Luokanopettajat ja opettajankouluttajat Pentti Mankinen ja Juha-Matti Turpeinen, Oulun yliopisto, Kajaanin opettajankoulutusyksikkö ja normaalikoulu Yrittäjyyskasvatuksen puutarhurit - Kajaani Kajaanissa on tehty pitkäjänteistä yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyötä jo kaksikymmentä vuotta. Kajaanin opettajankoulutusyksikössä on jokaisen valmistuneen opettajan maisteritutkintoon sisältynyt `Yrittäjyyspedagogiikka -opintojakso vuosina Tuona aikana kyseiset opinnot suoritti noin 320 opiskelijaa. Aiemmin yksikkö on tarjonnut sivuaineena `Yrittäjyys- ja projektipedagogiikka -kurssia. Yrittäjyyskasvatuksen opintojen alkusysäys tehtiin 1990-luvun loppupuolella KYTKE 2005-projektin (Kainuun yrittäjyys- ja teknologiakasvatuksen kehittämishanke - ESR) aikana. Yrittäjyyskasvatuksen merkitys projektin rahoituksessa oli merkittävä, ilman tätä elementtiä hanke olisi tuskin toteutunut. Projektin aikana kainuulaiset pilottiopettajat motivoituivat erityisesti yrittäjyyskasvatuksen osiosta. Vuonna 2008 tehty selvitys KYTKE-hankkeen tuloksista osoitti, että projekti oli jäänyt elämään kainuulaisiin yleissivistäviin oppilaitoksiin. Siitä oli tullut normaalia ja vakiintunutta toimintaa hankkeeseen osallistuneissa kouluissa. Miten YVI-hankkessa tehty työ näkyy vuonna 2020 opettajankoulutuksessa? Kajaanin YVI-case käsitti yrittäjyyskasvatuksen opintojakson toteutuksen ja kehittämistyön. Jakson sisältö käsitti luentoja, harjoituksia ja opintotehtäviä. Luennoissa painottuivat yrittäjyyskasvatuksen teoreettinen näkökulma ja erityisesti suomalaisten tutkijoiden viimeaikaiset tutkimukset sekä kansainvälisesti merkittävimmät tutkimukset. Lisäksi esille tuotiin oleelliset kansalliset ja kansainväliset asiakirjat/strategiat aihealueen opetuksen kannalta. Luennoilla haettiin vastauksia ja perusteita kysymyksiin: Mitä yrittäjyyskasvatus on? Miksi yrittäjyyskasvatusta perusopetukseen? Harjoitukset keskittyivät opiskelijan omien yrittäjyyskasvattajataitojen kehittämiseen mm. yrittäjyyskasvatuskäsitteen pohdinnan, erilaisten 20 Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

Tervetuloa YVI-sirkukseen!

Tervetuloa YVI-sirkukseen! Tervetuloa YVI-sirkukseen! Henkekumppanien logot Jonna hoitaa tämän! YVIn tavoitteet suomalaisessa opettajankoulutuksessa: 1. Pedagogiset valmiudet, itsearviointimittariston kehittäminen 2. Verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

YVI-hanke 2010 2013. Jaana Seikkula-Leino. projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto

YVI-hanke 2010 2013. Jaana Seikkula-Leino. projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto YVI-hanke 2010 2013 Jaana Seikkula-Leino projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto YVI-hanke (2010 2013), tavoitteet 1) Yrittäjyyskasvatuksen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa 2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

strategisen muutoksen tukena

strategisen muutoksen tukena Ammatillinen opettajakorkeakoulu strategisen muutoksen tukena Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Johtaja, dosentti (TaY) Miten? Tutkimalla ja hankkimalla uutta tietoa Ennakoimalla

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen!

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Maksutta osoitteessa www.lut.fi/mittaristo - jo yli 1000 perus- ja toisen asteen opettajaa hyödyntää

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

YRITTELIÄS JA HYVINVOIVA VARSINAIS-SUOMI

YRITTELIÄS JA HYVINVOIVA VARSINAIS-SUOMI YRITTELIÄS JA HYVINVOIVA VARSINAIS-SUOMI Ohjelma tänään Yrittäjyyden ilmiöt Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Yrittäjyyskasvatuksen vuosikello VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VISIO 2020 Yrittäjyyskasvatus

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yhteistyössä Ammattiopisto Luovi. Hankefoorumi

Yhteistyössä Ammattiopisto Luovi. Hankefoorumi Yhteistyössä Ammattiopisto Luovi Hankefoorumi 16.1.2016 Haussa syksylle 2017 OPH:n rahoittama opetustoimen henkilöstökoulutus Hakuaika päättyy 31.1.2017 Hakuvaiheessa määritellään toteutettavan koulutushankkeen

Lisätiedot

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014 Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014 HY:n Viikin normaalikoulu 20.10.2014 Reijo Honkanen, rehtori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tervetuloa Viikin norssiin Viikin normaalikoulussa

Lisätiedot

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta Uusi peruskoulu visiotyöpaja 19.1.2017, Lappeenranta #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - 1 Oppijalähtöisyys Vahvan itsetunnon omaava motivoitunut oppija, joka on

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Kasvatustieteen päivät

Kasvatustieteen päivät Kasvatustieteen päivät Elena Ruskovaara 22.11.2007 Yrittäjyyskasvatuksen nykytilan kuvaus ja mittaristo Tavoite: hanke käynnistyy keväällä 2008 ESR hankkeena Yksityisrahoituksen osuus on jo hankittu Hankkeen

Lisätiedot

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa Yleisesti Liikkuvasta koulusta Kärkihankkeen toteutukseen liittyvät toimenpiteet Toimenpiteitä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot