Lapin kauppakamari yritysten asialla Botnian Kemin tehtaalla rakennetaan Testaa uudet tilat Kevitsa tuo jokapäiväistä leipää

Transkriptio

1 Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti Digipolis Magazine Lapin kauppakamari yritysten asialla Botnian Kemin tehtaalla rakennetaan Testaa uudet tilat Kevitsa tuo jokapäiväistä leipää

2 Pääkirjoitus Kimmo Heikka Kaikki joukolla palveluja muotoilemaan! Jo perinteeksi muodostunut Heavy High Tech - Oktoberfest lähestyy. Joka vuosi tämä teollisuuden kohtaamistapahtuma on saanut erilaisen teeman. Tällä kertaa ihmettelemme, mitä tarkoittaa teollisuuspalvelujen muotoilu. Perinteisellä teollisella muotoilulla on tärkeä rooli Suomen teollisuuden historiassa. Esimerkiksi sopivat hyvin kaikkien tuntemat Fiskarsin sakset ja kirveet. Palvelujen muotoilu saattaa monissa yrityksissä tuntua vieraalta, kun palvelujen tuotteistaminenkaan ei ole tuttu. Palvelujen tuotteistamiselle ei ole olemassa yhtä yleistä määritelmää. Tuotteistaminen rinnastetaan usein palvelujen konseptointiin tai standardointiin. Tekes lähtee siitä, että tuotteistamisella tarkoitetaan uusien ja olemassa olevien palvelujen määrittelyä, systematisoimista ja ainakin osittaista vakiointia, joka voi kohdistua sekä yrityksen sisäisiin että asiakkaalle näkyviin prosesseihin. Palvelujen ja erityisesti teollisuuspalvelujen kehittäminen on koettu kansallisen kilpailukyvyn kannalta niin merkittäväksi asiaksi, että Tekes on käynnistänyt palvelujen kehittämisohjelman Serven. Ohjelman keskeisenä pyrkimyksenä on herättää palveluja kehittävien yritysten kiinnostusta innovaatiotoimintaan. Serve kannustaa yrityksiä kehittämään innovatiivisia, toistettavissa tai monistettavissa olevia palvelukonsepteja, joissa hyödynnetään teknologioita tai menetelmiä. Suomeen ei synny hetkessä uusia nokioita. Pienille nokioille on mahdollisuuksia ja kansallisesti uskotaan, että niitä voisi syntyä muutama juuri teollisuuden palveluliiketoimintaan. Selvää on, että kansainvälistä palvelua ei synny ns. tuntityön vientinä. Palvelut täytyvät olla korkea laatuisia, vakioituja, mutta samalla asiakasräätälöityjä. Mittavinta kasvua tultaneen näkemään niiden kansainvälisten yritysten joukossa, jotka vievät tuotteita ja laajentavat liiketoimintaansa tuotteisiin liittyviin palveluihin. Palvelujen muotoilu menee ehkä askeleen luovempaan suuntaan verrattuna tuotteistamiseen. Teollisen muotoilun yliopisto-opettaja Pertti Aula toteaa tässä lehdessä, että palvelujen muotoilu on palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin. Yritysten tuotekehitysprosessit ovat siirtymässä uusien ideoiden muokkaamiseen asiakkaiden kanssa tehdyn luovan työn pohjalta. Ideat kuvataan teollisen muotoilun keinoin visuaalisesti. Niin tai näin, olipa kyseessä muotoilu tai tuotteistaminen, niin teollisuuspalveluyritysten on oltava ketteriä ja ottaa käyttöön uusia menetelmiä entistä asiakaslähtöisempien palvelujen luomiseksi. Ideasta muotoillen liiketoimintaa! SIJAINTI 2,5 km Kemin keskustasta pohjoiseen TILAT toimitiloja n m 2, käyttöaste 88 % (08/2010). uusia toimitiloja suunnitteilla m 2 rakennusoikeutta m 2 YRITYKSET 40 yritystä tai yhteisöä työllistävät noin 500 henkeä toimialat: - teollisuuspalvelut - elektroniikka - tietotekniikka - ympäristöteknologia - yritys- ja koulutuspalvelut - kylmä- ja talviteknologia PALVELUT Toimitilapalvelut Toimitilapalvelut tarjoavat: - toimistotilat alkaen 15 m 2 - laboratorio- ja testaustilat - tuotanto- ja varastotilat siivous - Kemin kaupungin tilapalvelut vartiointi - Securitas Oy kiinteistöhuolto - ISS Palvelut Oy Kokous- ja kongressipalvelut auditorio (70 hlö), koulutusluokka (24 hlö), 4 neuvotteluhuonetta, (10-17 hlö), ravintola, sauna. Käytettävissä mm. multimediaprojektorit, videoneuvottelulaitteet ja langaton Internet yhteys. Ravintola Sensorissa T:mi Pynnönen Minna tarjoaa lounaat, kokoustarjoilut, buffet-tarjoilut ja juhlatarjoilut. Aulapalvelu sisältää postipalvelut, infokeskuksen palvelut, vieraiden vastaanotto ja neuvonta, kulunvalvonnan seuranta ja raportointi, kahviopalvelut, sanoma- ja aikakauslehdet, kuntosalin. Yrityskehityspalvelut Kemi-Tornio alueyrityspalvelut: startti, hautomo, kasvu Innovaattori Yrityshautomo WelCome -paketti Tutkimus- ja kehityspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Koulutuspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Tekniikka, Liiketalous ja tietojenkäsittely Ammattiopisto Lappia, Palvelu- ja tekniikanala TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA YLEISTÄ Tehtävänä on palvella alueen yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla yhteistyössä taustaorganisaatioiden kanssa Vuosi 2009: 3,2 milj. euroa, 36 htv TUTKIMUSRYHMÄT JA -LABORATORIOT Optisen mittaustekniikan laboratorio - Konenäkö, hahmon tunnistus, - Tarkka 2D- ja 3D-mittaus ja visuaalinen ohjaus - Näkyvä valo, infrapuna ja röntgen Kunnossapito - Kunnossapidon prosessit ja tiedonhallinta - Eri teknologioiden soveltaminen kunnossapitoon Materiaalien käytettävyys - Erilaisten materiaalien käytettävyys - Muovaus ja liittäminen - Soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin Palvelutoiminta Testaus- ja mikroelektroniikkalaboratorio - Sähköinen testaus ja karakterisointi - Materiaalitestaus ja vika-analyysi - Luotettavuus - Asiantuntemukseen perustuvat toimeksiannot Muu toiminta - Alueen yritysten tarpeiden mukaan tapauskohtaisesti toteutettavat tutkimus ja kehittämishankkeet Lisätietoja: Tutkimustoiminta: Kehityspäällikkö, TkT Seppo Saari Puh , seppo.saari@tokem.fi Palvelutoiminta: Suunnittelupäällikkö Tapio Keskimaula Puh Julkaisija Digipolis - Kemin Teknologiakylä Päätoimittaja Kimmo Heikka Toimitus: Kati Klaavuniemi, Teemu Kytövuori Suunnittelu ja toteutus Avalon Oy, Kemi Paino Kalevaprint Oy Paperi Galerie Art Silk 150g/m 2 Digipolis Kemin Teknologiakylä Tietokatu 3, Kemi Puh Fax Palvelemme ma-pe klo

3 Inspiroivaan ympäristöön Keväällä Digipoliksen tiloihin muuttanut Los Oy on viihtynyt inspiroivassa ympäristössä. D IGIPOLIKSEEN meidät houkuttelivat erittäin toimivat ja tyylikkäät tilat, jotka tarjoavat täyden palvelun esimerkiksi kokouksia ajatellen. Lisäksi täällä on paljon yrityksiä, joten verkostoitumismahdollisuudet ovat hyvät, toimitusjohtaja Jorma Karvonen summaa tuoreehkoa muuttoa. Lähes parikymmentä vuotta sitten Rovaniemellä perustettu Los Oy toimii Kemin ja Rovaniemen lisäksi Oulussa, Kajaanissa ja Ylivieskassa. Palveluihin kuuluvat ICT-ympäristön kaikki palvelut yksittäisestä laiteratkaisusta aina kokonaisvaltaiseen ICT-järjestelmään. Satsaamme siihen, että tarjoamme yrityksille yhä enemmän palvelua. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asennamme asiakkaamme printtereihin asiankirjahallintaohjelmiston ja parannamme näin toiminnan tuottavuutta, Karvonen havainnollistaa. Alueellisesti kattava Karvosen mielestä yrityksen vahvuuksiin kuuluu muun muassa palvelujen alueellinen kattavuus. Lisäksi yrityksessä uurastaa erittäin pitkälle koulutettu henkilökunta. Tulevaisuuden visioihin kuuluu sähköisen asiakirjahallinnan kehittäminen. Haluamme olla siinä johtava pohjoissuomalainen yritys. Los Oy toimii haasteita tarjoavalla toimialalla haastavalla toimialueella. Rovaniemeltä lähtöisin oleva Karvonen muistuttaa, että Kemi-Tornio alueen elinkeinorakenne on täysin erilainen verrattuna muuhun Lappiin. Lapin suuryritykset ovat keskittäneet toimintansa Kemi-Tornio alueelle, mutta esimer- kiksi keskisuurten yritysten osuus on pienempi verrattuna vaikka Rovaniemeen. Yrityksessä ollaan innostuneita uusista Kemin toimitiloista. Karvosen mielestä on hatunnoston arvoinen suoritus, että näin lähelle kaupunkia on onnistuttu rakentamaan kattava infra. Hienosti hoidettu projekti! Los Oy Perustettu vuonna 1993 Liikevaihto n. 7,5 miljoonaa euroa Toimipisteet Rovaniemellä, Kemissä, Oulussa, Ylivieskassa ja Kajaanissa Henkilökunta: 23 henkilöä, lisäksi osakkuusyhtiö Huoltoverkko Oy:n palveluksessa 70 huoltoteknikkoa ICT-ympäristö: muun muassa palvelimet, työasemat, tallennus ja varmennus, lähiverkot ja tietoliikenne, ylläpito ja koulutus, älypuhelimet, puhe- ja sähköpostiratkaisut, tietoturva sekä asiakirjahallinta Kuva: Shutterstock Teksti: Teemu Kytövuori Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

4 Oktoberfest klo Tilaisuus on kutsuseminaari, jonka teemana on Arctic Design kilpailuetu pohjoisen yrityksille? OHJELMA Tervetuloa Kimmo Heikka, toimitusjohtaja, Kemin Digipolis Oy Avaus Ossi Repo, kaupunginjohtaja, Kemin kaupunki Arktinen vuorovaikutus (1. näytös) Kemin kaupunginteatteri & Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kaivosteollisuuden palvelut ja Arctic Design Krister Söderholm, Senior Advisor, Kevitsa Mining, First Quantum Ltd Arctic Design mahdollisuus kasvavalle teollisuuden palveluyritykselle? Tommi Juntikka, toimitusjohtaja, Paakkola Conveyours Oy Innovaatiopalveluiden mahdollisuudet ja Arctic Design Ari Konu, kehitysjohtaja, Lapin korkeakoulukonserni Arktinen vuorovaikutus (2. näytös) Kemin kaupunginteatteri & Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kahvitauko Heavy High Tech Design Maratonin muotoiluehdotusten esittely, voittajan valinta ja palkitseminen HHT Design Maratonissa ammattilaismuotoilijoiden tutoroimat monialaiset opiskelijatiimit valmistelevat ehdotukset muutaman yrityksen antaman palvelun/tuotteen muotoiluhaasteen pohjalta. Ehdotukset esitellään yleisölle, joka valitsee mielestään parhaan Arctic Design-kriteerit täyttävän ehdotuksen. Yhteenveto Arktinen vuorovaikutus (3. näytös) Kemin kaupunginteatteri & Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Porinafoorumi ja buffettarjoilu Esittelystandeillä on mahdollisuus tutustua mm. muotoilu-, hyvinvointi- ja Partnerbook-klinikoihin, sekä verkostoitua maan johtavien muotoilutoimistojen ja heidän edustajiensa kanssa. Porinafoorumissa aito Mauri Äkäslompolo porinoi arktisesta naamakirjasta, muotoilusta ja vuorovaikutuksesta. Tilaisuuden päätös Parempaa palvelua Palvelumuotoilu tarkoittaa palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin. Palvelumuotoilun keskeisenä tavoitteena on palvelukokemuksen käyttäjälähtöinen suunnittelu siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita. H UONON PALVELUN tunnistavat kaikki, mutta mitä on hyvä palvelu? - Hyvä palvelu ottaa huomioon asiakkaan kokonaisvaltaisesti. Tarjoaa enemmän, kuin hän osaa odottaa, Teollisen muotoilun yliopisto-opettaja Pertti Aula Lapin Yliopistosta toteaa. Vaikka palveluiden tarjoaminen ja kehittäminen eivät ole uusia asioita, palvelumuotoilun näkökulma aiheeseen painottaa uudenlaista lähestymistapaa muotoiluajattelun hyödyntämistä. Teollinen muotoilu palvelumuotoilussa Teollinen muotoilu on teollisesti valmistettujen, useimmiten sarjatyönä tehtävien tuotteiden muotoilua. Palvelumuotoilun tavoitteena on palvelukokemuksen käyttäjälähtöinen suunnittelu. - Käyttäjä huomioidaan läpi suunnitteluprosessin. Muotoilijoiden taitoja hyödynnetään monenlaisissa ongelmanratkaisutilanteissa. Näin löydetään uusia näkökulmia tuotteen tai palvelun viemiseen asiakkaalle. Palvelumuotoilu on osa laajempaa ilmiötä, jossa tuotekehitysprosessin painopiste on siirtynyt uusien ideoiden muokkaamiseen asiakkaiden kanssa tehdyn luovan työn pohjalta. Ideat kuvataan teollisen muotoilun keinoin visuaalisesti. - Luovasti työskentelemällä on mahdollista kehittää uusia, käyttäjän tarpeista lähteviä palveluja. Palvelun ja tuotteen on hyödyttävä loppukäyttäjää. Jos loppukäyttäjä ei ole tyytyväinen, asiakkaalle ei synny liiketoimintaa, Aula muistuttaa. palvelumuotoilu on vahvasti esillä myös Oktoberfest 2010 tilaisuudessa Digipolis Magazine

5 Partnerbook verkosto tiivistyy Suomalaiset yritykset ovat hereillä verkossa ja sosiaalisen median hyödyntäminen yrityskäytössä yleistyy. Yleensä verkossa jaetaan tietoa yrityksen toiminnasta sekä kerätään asiakaspalautetta. Tule mukaan verkostoitumaan edelläkävijöiden joukkoon! HEAVY HIGH TECH PARTNERBOOK harppoo kohti julkaisuvaihetta. Se on vuorovaikutteinen verkkopalvelu, joka tukee yritysten ja organisaatioiden verkostoitumista sekä heidän palvelujensa markkinointia. Sivujen ulkoasu on saanut viimeisen silauksensa kesän aikana, mutta missä nyt mennään? - Hiomme toimintoja ja testaamme demoa. Visuaalinen ilme on valmis. Kemin Digipolis julkaisee uuden sivuston Oktoberfestissä 7.10., palvelun toteuttaja Gemilo Oy:n toimitusjohtaja Katri Lietsala kertoo. Lietsala muistuttaa, että sosiaalisen median avulla voidaan esimerkiksi saada asiakaspalveluun tietoa yleisimmistä ongelmista tai tunnistaa myyntimahdollisuuksia etukäteen. - Sosiaalisen median työkaluja hyödynnetään entistä enemmän myös yritysten sisäisessä käytössä ja myynnin tukena tulevien projektien tunnistamisessa. Tässä oivallinen apu on esimerkiksi Heavy High Tech Partnerbook. Vielä pääsee mukaan Verkkopalvelun markkinointipäällikkö Anne Syväjärvi jalkautuu syksyn aikana yrityksiin esittelemään Partnerbookin toimintoja ja antamaan käyttökoulutusta. Nyt hankkeessa on mukana jo 40 yritystä ja organisaatiota. Tavoitteena on, että julkaisuvaiheessa keväällä 2011 mukana olisi 200 toimijaa. Joissakin yrityksissä pelätään sosiaalisen median käyttöönoton tuottavan virheellistä tietoa tai murtavan tietoturvan. Miten yritysten kynnys verkottua on saatu madallettua? - Heavy High Tech Partnerbook tarjoaa tilaisuuden tehdä asioita yhdessä. Tulossa on esimerkiksi työpöytänäkymiä, jotka kokoavat yhteen omien yritysverkostojen ajankohtaiset sisällöt ja keskustelut. Verkottumista helpotetaan osaamisprofiileilla, avainsanoilla, helpolla kommentoinnilla ja käyttöoikeuksilla, joilla saa rajattua, mitä asioita kertoo ja kenelle, Lietsala muistuttaa. Kuvat: Digipolis ja Kati Klaavuniemi Teksti: Kati Klaavuniemi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

6 Lapin kauppakamari yritysten asialla Lapin kauppakamarin tehtävänä on edistää ja vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä palvelemalla erityisesti oman alueen yrityksiä ja yhteisöjä. Heinäkuussa Kemin toimisto muutti Digipolikseen. L APIN KAUPPAKAMARILLA on vajaat 400 jäsentä, joista noin 90% on yrityksiä. Lisäksi jäseninä on kuntia ja muita keskeisiä Lapin kehittämiseen liittyvä organisaatioita. Yritysjäsenet vaihtelevat suurteollisuudesta pieniin palveluyrityksiin ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 70% Lapin yritysten liikevaihdosta. - Toimimme lappilaisen yritystoiminnan puolestapuhujana maakunnan, valtakunnan ja kansainvälisellä tasolla. Edunvalvontatyössämme keskitymme yritysten osaamisresurssien turvaamiseen, liiketoiminnan kehittämisedellytysten tukemiseen sekä infrastruktuurin kehittämiseen. Jäsenpalveluistamme tunnetaan erityisesti koulutuspalvelumme, toimistovastaava Taru Mäkimartti kertoo. Kauppakamari järjestää yritystoimintaa tukevaa ja kehittävää käytännönläheistä ajankohtaiskoulutusta muun muassa talous- ja henkilöstöhallinnon, verotuksen ja verosuunnittelun, johtamisen sekä kansainvälisen kaupan alueella. - Viranomaistehtäviimme kuuluu myös HTM-tilintarkastajien ja HTM-yhteisöjen hyväksyntä ja valvonta tilintarkastuslain nojalla. Lisäksi kauppakamari myöntää ja vahvistaa yrityksille vientiä varten tarvittavia asiakirjoja. Kauppakamari julkaisee myös omaa sähköistä Lapissa käynnissä olevia hankkeita: - Outokummun kromikaivoksen laajennus alkamassa (Kemi) - Outokummun ferrokromitehtaan laajennuksen investointipäätös tehty (Tornio) - Suurkuusikon kultakaivoksen laajennus suunnitteilla (Kittilä) - Kevitsan nikkeli-kuparikaivoksen rakentaminen käynnissä (Sodankylä) - Kolarin ja Pajalan rautamalmikaivoksen rakentaminen alkanee tänä vuonna - Soklin fosforimalmikaivoksen avaamispäätös lähiaikoina (Savukoski) 6 Digipolis Magazine

7 Teksti ja kuva Kati Klaavuniemi Vuonna 2008 aloitettua Kemi-Tornio alueyrityspalvelua voivat käyttää hyväkseen alueen kaikkien kuntien (Kemi, Tornio, Keminmaa, Simo, Tervola) pk-yritykset toimialasta riippumatta. Kemi-Tornio alueyrityspalveluiden isäntänä toimii Kemin Digipolis Oy yhteistyössä Team Botnia Oy:n kanssa. Lisäksi yrityspalvelua tukevat Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus sekä Kemi-Tornio Ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Lappia. Tavoitteena on vakiinnuttaa Kemi-Tornio alueen yhteinen pk-yritysten palvelutarjonta, joka toimii läheisessä ja luottamuksellisessa yhteistyössä yritysrahoittajien ja muiden yrityspalvelutoimijoiden kanssa. lehteä sekä Lapland Business Review -julkaisua, jonka teemoina ovat kaivosteollisuus sekä arktinen teknologia. Lapin talous nousussa Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön tekemän Pk-yritysbarometrin mukaan suomalaiset pk-yritykset ovat kestäneet talouskriisin olosuhteisiin nähden hyvin. Talouden tila on aivan viime kuukausina kohentunut ja myös Lapin kauppakamarilla uskotaan, että tulossa on edellisiä vuosia vilkkaampi syksy. - Lapin talous ei enää kulje jälkijunassa muuhun maahan verrattuna. Kaivos-, metalli- ja energiateollisuuden hankkeiden ansiosta Lapin kehitysnäkymät ovat nyt Suomen valoisimmasta päästä. Tämä näkyy myös kauppakamarin toiminnassa. Meidän näkökulmasta taantumasta selvittiin pienin vaurioin. Mäkimartti kertoo, että jo nyt vientiasiakirjoja tehdään edellisvuotta vilkkaammin ja koulutukset kiinnostavat. Vaikka viennin elpyminen on ollut hidasta, vilkastunut tilauskanta näkyy vähitellen koko tuotantoketjussa. Kauppakamarin toiminta perustuu verkostonsa tuntemiseen. - Meille ja jäsenyrityksillemme on tärkeää, että osapuolet tuntevat toistensa tarjoamat mahdollisuudet. Näin tuemme toistemme toimintaa kaikkia hyödyntävällä tavalla. Pidämme Digipoliksen uusissa tiloissa 10. marraskuuta avoimet ovet, joten pääsemme tutustumaan vielä paremmin digipolislaisiin sekä muihin alueen toimijoihin ja he meihin. Tervetuloa kahville, Mäkimartti toivottaa. Kemi-Tornio alueyrityspalvelun tyypillisiä asiasisältöjä ovat Innovaatioprosessien ohjaus; miten idean voi hyödyntää Markkinaselvitykset ja niiden organisointi; kilpailutilanne, asiakkaat Kilpailukyvyn analysointi; tuote, palvelu, tekniikka, logistiikka Liiketoimintasuunnitelman ohjaus yleensä; kenelle-mitä-miten Tulos- ja rahoitusennusteet; myyntiennuste, kustannusrakenne Toimintaympäristöön liittyvät kysymykset; tilat, kalusto, verkosto Yritystoiminnan erilliskysymykset; sopimukset, taloushallinto Yrityksen perustamisen tai omistusmuutosten ohjaus Asiasisällöt ovat painottuneet erityisesti seuraaviin palvelutehtäviin Kehittämishankkeiden ohjaus Rahoitussuunnittelu ja -hakemukset Asiantuntijapalveluiden organisointi Starttipalvelut Meri-Lapin Startti Oy Kimmo Nurmos p Kasvupalvelut, tuotantotoimialat Markku Helamo p Tietokatu 3, Kemi Hautomopalvelut, palvelualat Jukka Auraneva p Hallituskatu 9, Tornio Alueyrityspalvelun yhteystiedot Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

8 Botnian Kemin tehtaalla rakennetaan Metsä-Botnian Kemin tehtailla käynnistyi syyskuun alussa noin 40 miljoonan investointien rakentaminen. Tehdasalueelle rakennetaan kokonaan uudet kaustisointi- ja vesilaitokset. Teksti ja kuva Kati Klaavuniemi S YYSKUUN ALUSSA PAJUSAARESSA aloitettujen rakennustöiden tarkoituksena on päivittää Botnian Kemin tehtaan kaustisointi ja vedenpuhdistaminen nykyajan vaatimuksien tasolle. Suoraan tuotantokapasiteettiin investointi ei vaikuta. - Vanhojen laitosten uusiminen tuo toimintavarmuutta, parantaa ympäristön suorituskykyä ja vähentää kunnossapidon haasteita. Investoinnit ovat osa tehtaan kehittämisohjelmaa, tehtaanjohtaja Lauri Verkasalo kertoo. Vanhimmat kaustisointilaitoksen osastot ovat 1950-luvulta ja vesilaitoksen osia sijaitsee 1930-luvulla sijaitsevissa rakennuksissa. Investointi selkeyttää myös tehtaan infraa. Nyt laitoksen eri osat ovat eri puolilla tehdasaluetta. Paikallista osaamista Investoinnit toteutetaan kokonaan uusina laitoksina, ja niissä tullaan käyttämään parasta saatavilla olevaa tekniikkaa. Suunnittelutyön toteuttavat oululainen Pöyry sekä kemiläinen BMS. Laitteet toimittaa Metso. Rakentamisesta vas- Kokoustila: 10 hengen neuvottelupöytä, joka varustelu on kokoustekniikalla. Näyttönä toimii 46 Full HD -televisio. Lisäksi tilassa on audiojärjestelmä, jossa on CD-soitin, radio, i-pod-telakka ja karaokejärjestelmä. 8 Digipolis Magazine

9 taa niin ikään kemiläinen LTR ja elementit toimittaa Rajaville Oulusta. - Pajusaaressa uudet kaustisointi- ja vesilaitokset otetaan suunnitelmien mukaan käyttöön vuoden 2011 lopulla. Vanhat rakennukset puretaan, kunhan uudet laitokset lähtevät toimimaan. Projektipäällikkö Ilkka Saikkosen mukaan rakennustyömaa työllistää noin 250 henkilöä. Uusia työpaikkoja investoinneista ei synny, mutta ne parantavat tehtaan suorituskykyä. Toisaalta paikallisilla on nyt mahdollisuus tarjota osaamistaan, kun asennustyöt alkavat helmikuussa Laitosten elinkaari on noin vuotta, joten investointien myötä 1919 aloitettua perinteikästä toimintaa viedään pitkälle tulevaisuuteen. - Kaustisointilaitoksen investointi parantaa myös ympäristövaikutuksia. Ilmoille pääsevät hajut vähenevät ja kaatopaikalle vietävän kiinteän jätteen määrä vähenee puoleen, Saikkonen muistuttaa. Tehtaanjohtaja Lauri Verkasalo esitteli medialle Pajusaaressa Botnian Kemin tehtaan käynnissä olevia investointeja Testaa uudet tilat! Digipoliksessa Studiotalossa vieraita odottavat uudistetut kokous- ja saunatilat. Nyt saunavieraat pääsevät nauttimaan tunnelmallisesta saunasta ja moderneista oleskelutiloista takkoineen. Saunatiloihin on yhdistetty myös 10 hengen kokoustila, joten päivän voi aloittaa kokouksella ja jatkaa sujuvasti iltaa rentoutumalla saunan lämmössä. STUDIOTALON I VAIHE on rakennettu jo parikymmentä vuotta sitten ja taloa on laajennettu kahteen kertaan sen jälkeen. Studiotalon pääovi on jäänyt hieman varjoon kokonaisuuden valmistuttua ja vieraiden on ollut vaikea löytää sisäänkäyntiä. Niinpä sisäänkäynnin uudistukselle ja tilojen modernisoinnille oli selkeä tarve. Muutoksilla pyrimme vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Keräsimme remonttia varten käyttäjiltä kokemuksia ja toiveita rakennettavista tiloista. Useamman vuoden suunnittelu tuotti todella mieluisan tuloksen, Kemin Teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtaja Tarja Heikonen kertoo. Muutostyö aloitettiin maaliskuun lopulla ja uudet tilat valmistuivat kesäkuun puolivälissä, joten rakentaminen ei häirinnyt talon vuokralaisia pitkään. Rakennusurakan toteutti Kemin kaupungin tilapalvelu. Näkyvin muutos on pääsisäänkäynnille rakennettu katos, joka toimii myös saunatilojen parvekkeena. Nyt Studiotaloon pääsee esteettä kulunvalvonnalla ohjatuista liukuovista. Asiakkaat ovat kiitelleet pääsisäänkäynnin uutta ulkoasua ja selkeyttä. Yhdistä kokoustelu ja illanvietto Suunnitteluvaiheessa tuli ilmi selkeä tarve kokousja saunatilojen yhdistämiselle. Samalla todettiin, että vanhan saunan oleskelutilan ja kokoustila Paapuurin yhdistävä aulakäytävä on lähes käyttämätön tila päätettiin rakentaa uudeksi saunan kokoustilaksi. Saunan kokoustilaa kutsutaan nimellä Seili ja tilaa vuokrataan maksimissaan 20 hengen saunatilaisuuksiin. Mikäli asiakas haluaa varata saunan suuremmalle henkilömäärälle, varataan lisäksi joko Paapuurin tai Studiotalon aula. Vanha kokoustila Paapuuri säilyi entisellään, ainoastaan sisäänkäynti muutettiin. Uusi Seili helpottaa kokouksen ja illanvieton yhdistämistä, mutta pienempi ja lämminhenkisempi kokoustila palvelee myös päivisin pieniä kokouksia. Illanvietossa tilaisuuden isännän on aiempaa helpompaa hallita tilaisuutta, kun kaikki tarvittavat palvelut ovat samojen ovien sisäpuolella jopa tupakoitsijat pääsevät happihyppelylle parvekkeelle. Oleskelutilassa on tunnelmaa luomassa uusi sisustustakka ja mukavan rennot nahkatuolit. Sauna on todella tunnelmallinen ja tummasävyinen rentoutumispaikka lauteet ovat miellyttävästi tuoksuvaa lämpökäsiteltyä haapaa. Remontin myötä tilojen viihtyvyys parani huomattavasti. Mielestäni saunan ja kokoustilan yhdistäminen onnistui täydellisesti. Täytyy todeta, että pienillä muutoksilla vanhastakin tilasta voi saada toimivan ja viihtyisän. Arkkitehti Pekka Salmi luki ajatuksiamme todella hyvin suunnitteluvaiheessa, Heikonen korostaa. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

10 Kuva: Kevitsa Mining Oy Teksti: Teemu Kytövuori Kevitsa tuo jokapäiväistä leipää Kevitsan nikkeli-kuparikaivoksen rakennusvaihe etenee suunnitellusti ja kaupallinen tuotanto käynnistyy kesällä LAPVERK Lapin verkostoituneet kaivospalvelut -hankkeessa selvitetään Lapin kaivosteollisuuden alihankintatarpeita kaivostoiminnan eri elinkaarivaiheissa. Sen tuloksena syntyy asiantuntijatyö kaivosten alihankintatarpeista sekä kymmenen toimenpideesitystä, joiden perusteella tavoitellaan viittä yhteistyökonsortiota. Hanke päättyy K AIVOKSEN RAKENNUSVAIHEESSA urakoi tällä hetkellä 75 työntekijää. Yli puolet urakkaan osallistuvasta työvoimasta on vanhasta Oulun läänistä pohjoiseen, joten alueellisesti Kevitsalla on merkittävät vaikutukset. Tuotannon käynnistyttyä kaivoksen vahvuus on runsas 200 työntekijää. Lisäksi kaivos työllistää joitakin kymmeniä urakoitsijoita, kaivoksen johtaja Reijo Uusitalo Kevitsa Mining Oy:stä sanoo. Uusitalo arvioi, että yhteensä noin 250 työntekijää ansaitsisi elantonsa suoraan kaivosyhtiön työntekijänä tai urakoitsijan kautta. Se on huomattava määrä, varsinkin kun ottaa huomioon että lukuun ei ole laskettu kerrannaisvaikutuksia. Näillä näkymin Kevitsan kaivoksen vuosilouhinta nousee viiteen miljoonaan tonniin. Malmia prosessoidaan arvomineraaleiksi noin 10 rekkakuormallisen verran päivässä. Louhittavaa riittää näillä näkymin 20 vuodeksi. Tuotannossa meillä ei mitään uutta ja vallankumouksellista, vaan rikastuksen menetelmänä käytetään perinteistä vaahdotusta. Laitteistot, tuotannonohjaus- ja valvontajärjestelmät taas ovat viimeisintä tekniikkaa, Uusitalo toteaa. Esiintymää myös tutkitaan edelleen ja jos uusia malmivarantoja löytyy, saamme toiminnan aikajännettä entistä pitemmäksi. 10 Digipolis Magazine

11 Digipoliksessa toimivat yritykset ja organisaatiot 1 Sensori, Tietokatu 3 2 Studiotalo, Tietokatu 6 - Asennus N&H Service Oy - Arctic Coders Oy - Eltel Networks Pohjoinen Oy - Elisa Oyj - Huoltoverkko Oy - Fujitsu Services Oy - Ixonos Oyj - Gigafly - Kemi-Tornio Alueyrityspalvelut - Insinööritoimisto Rouvinen - Kemin Digipolis Oy - Insinööritoimisto 3d-Hacklin - Kemin Teollisuuskylä Oy - Insinööritoimisto Telepolar Ky - Lapin Kauppakamari - Isoworks Oy - Los Oy - Krans Consulting Oy - Mainostoimisto Visual Design - Mainostoimisto Reklaami - Ravintoloitsija T:mi - Mionex Oy Pynnönen Minna - Oulun yliopisto - Promote Oy - Prosensor Oy - Recair Oy - Relacom Finland Oy - Suomen Turvamiehet - UpNet Engineering Oy - YIT Talonrakennus Oy - YIT Turvatekniikka Oy 3 Optimi, Studiokatu 3 - ISS Palvelut Oy - Metso Automation Oy - Metso Endress+Hauser Oy - Metsäliitto Osuuskunta / Pohjois-Suomen hankinta-alue - Puheterapiapalvelu Kompis - Tili- ja toimistopalvelu Zoom Oy - YIT Kiinteistötekniikka Oy 4 Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu Kiveliönkatu 36 5 Ammattiopisto Lappia Tietokatu 2 6 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hallintopalvelut Lumikontie 2 7 Lumikontie 1 8 Compus, Tietokatu 1 - Kemi-Tornion AMK Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hallintopalvelut 6 Sensori Compus 7 2 Studiotalo 3 Optimi Ammattiopisto Lappia 5 tilaa sähköpostitse: info@digipolis.fi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

12 Reitti maailmalle avautuu Kemin Sataman kautta Kemin Satama valmistautuu tulevaisuuteen kehittämällä toimintojaan. Lukuisat kaivoshankkeet etenevät vauhdilla. Pajala-Kolarin rautakaivos aloittaa parin vuoden kuluttua. Metallien kysyntä on kasvanut Aasian talouskasvun imussa. Kemissä uskotaan, että täältä on paras reitti maailmalle. S UOMESSA ON VALLINNUT 2000-luvulla oikea kaivosbuumi. Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan kaivoksista louhittujen metallimalmien määrä voi kymmenkertaistua muutamassa vuodessa. Pajala-Kolarin rautakaivos on vain yksi suurista kaivoshankkeista, jotka ovat lähtemässä käyntiin. Talvivaaran jättikaivos Sotkamossa on jo aloittanut toimintansa. Myös Suurikuusikon kultakaivos Kittilässä on valmis. Kaivoshankkeet säteilevät toteutuessaan laajasti ympärilleen. Kaivosten tuotteet on vietävä maailmalle. Kemin satamassa valmistaudutaan suuriin investointeihin. Tarvitaan kunnon rata ja toimivampi satama. Satama investoi Ajoksen sataman laajennussuunnitelmissa vuosittaiseksi käsittelymääräksi lasketaan enintään 18 miljoonaa tonnia vuoteen 2020 mennessä. Kolarin ja Pajalan kaivosten malminkuljetuksien osuus olisi 8 miljoonaan tonnia, Soklin kaivoksen 1,5 miljoonaa ja mahdollisten muiden käyttäjien loput 3,5 miljoonaa. Lisäksi Ajoksen kautta kulkisi kaivosten tuontikuljetuksia. - Ajoksen satamaa pitää kehittää Kolariin ja Pajalan suunniteltujen kaivosten rautarikastekuljetuksia varten. Kaivosyhtiö Northland Resources, satamaoperaattori Euroports Holding, Havator Group ja me solmimme aiesopimuksen viime helmikuussa Ajoksen kehittämisestä. Laajennusmahdollisuuksien selvittämiseksi on nyt aloitettu hankkeen yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi. Tarkoituksena on rakentaa isompi laituri nykyisen öljylaiturin toiselle puolelle. Myös satama-allas ja väylä ruopataan nykyisestä kymmenestä metristä 12 metriin, Kemin Sataman projektipäällikkö Hannu Tikkala kertoo. Ihan varmaa ei kuljetusten suuntautuminen Ajoksen satamaan ole. Kaivosyhtiö Northland Resources S.A. selvittää myös Pajalan Kaunisvaaran malmin kuljettamista Narvikiin Norjaan. Päätöksiä Northland Resources tekee tämän vuoden aikana. - Mutta kulki Pajalan malmi sitten etelään tai länteen, Ajoksen suunnitelmissa varaudutaan investointeihin. Puitteiden pitäisi olla Ajoksessa valmiina vuoden 2012 lopussa, jolloin malminkuljetuksen suunnitellaan alkavan. Ennen kuin 40 miljoonan suurinvestointiin päästään käsiksi, aloitetaan EAKR-rahoitteinen 1,7 miljoonan euron Ajoksen pohjoisen malmiraiteen rakentaminen -hanke, jonka tarkoituksena on rakennuttaa Ajoksen satamaan 1,5 kilometrin mittainen malmiraide sekä varastointi- ja terminaalialue. - Haluamme olla nykyaikainen, palveleva ja helposti saavutettava satama, jonka kautta kuljetukset sujuvat. Investointien myötä palvelemme entistä paremmin myös paikallisia tarpeita. Eihän sitä koskaan tiedä, mitä se tulevaisuus tuo tullessaan, Tikkala muistuttaa. Kuvat: Jan Ågvist, Kati Klaavuniemi Teksti: Kati Klaavuniemi