Etelä-Savon maakuntaohjelma , luonnos ( ) 1 (7)
|
|
- Kalle Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maakuntahallitus Etelä-Savon maakuntaohjelma , luonnos ( ) 1 (7) LAUSUNNOT VASTINE TL1 MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA 1 Ei vain niin, että panostetaan perinteisiin kasvuyrityksiin. Mikroyrityksemme ovat niitä, joissa työpaikat ovat syntyneet ja tulevat jatkossakin syntymään. Mukaan myös yksin- ja mikroyrittäjät, uudet yrittämisen muodot. 2 Luomu- ja lähiruoan yritystoiminnan edistäminen voisi näkyä selkeämmin avainalojen kehittämisessä. 3 Liikuntapalvelut eivät näy matkailu- ja palvelutulon kasvattamisessa, vaikka sekä luontoliikunta että terveyttä edistävä liikunta sopisivat loistavasti kokonaisuuteen. 4 Maakunnassamme ei ole edellytyksiä laajamittaisiin yhteismetsiin, toisin kuin esim. Kainuussa. Metsänomistaminen koetaan Etelä-Savossa edelleen hyvin henkilökohtaiseksi ja tärkeäksi. 5 Alemman tieverkon kehittäminen on merkittävin toimenpide puun markkinoille saattamiseksi. 6 Hyödynnettävä järvikalaa. 7 lisäysehdotus: + kehitetään puutuoteteollisuuden palveluja joko tuotteisiin liittyvinä tai asiakasratkaisuina. 8 Kv-rintamalla on yrityksille tarjottava keinoja myös muille alueille kuin vain Venäjälle suuntautuvaan kansainvälistymiseen ja kaupantekoon 9 Uusien yritysten ja työpaikkojen lisäksi täytyy toimia niin, että olemassa olevat turvataan mahdollisimman kattavasti 10 lisäysehdotus: + haetaan aktiivisesti uutta yritystoimintaa, etenkin maakunnan luontaisille kärkialoille, kuten metsäteollisuus 11 aktivoidaan tilojen myyntiä, jos metsän käyttö on vähäistä yksityismetsien osuus on maakunnassa suuri, aktivointi tulee suunnata puun markkinoilletuloon, myynnin aktivoinnin voisi jättää pois tekstistä 12 Etelä-Savon vahvuus maatalousalueena ja sen erityisosaajana voisi tulla vahvemmin esille myös TL 1:llä ei ainoastaan TL 2:lla (osaaminen) Yrittäjyyttä käsitellään ohjelmassa kaikki yrittämisen muodot sisältävänä kokonaisuutena. Sisältyy ohjelmaan s. 21 /Tpk 4: Elintarvikkeiden arvo- ja jalostusketjun kehittäminen / kehitetään lähi- ja luomuruoan jalostusta ja logistiikkaa. Sisältyy ohjelmaan s.22 / Tpk 2 Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu ja teemalliset kokonaisuudet / teemallisten kokonaisuuksien luominen (kulttuuri, ruoka, kalastus, reitistöt, hyvinvointi) ja tarjonnan kehittäminen. Lisätään s. 23 / Tpk 3 Palvelutuotannon monipuolistaminen / edistetään hoiva, terveys- ja liikuntapalvelujen tarjontaa. Ohjelmateksti muotoillaan uudelleen. Sisältyy ohjelmaan s. 40 / Tpk 2. / priorisoidaan alemman tieverkon kunnossapitoa elinkeinoelämän kannalta merkittävälle tiestölle. Sisältyy ohjelmaan s. 21 / Tpk 4: Elintarvikkeiden arvo- ja jalostusketjun kehittäminen / hyödynnetään järvikalaa ja kehitetään sen jalostusta ja logistiikkaa. Sisältyy ohjelmaan s. 20 / Tpk 2 / edistetään puuraaka-aineen tuottamista ja markkinoille saamista. Asiaa tarkastellaan syksyllä laadittavassa Etelä-Savon kv-strategiassa, jossa Venäjä on yksi osa. Sisältyy ohjelmaan s. 18 / Tpk 1 Tuottavuuden nostaminen käsittelee juuri tätä asiaa. Sisältyy ohjelmaan s.18 Yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen koskee myös avaintoimialoja. Ohjelmateksti muotoillaan uudelleen. Sisältyy ohjelmaan s. 21 /TL 1/ Tpk 4: Elintarvikkeiden arvo- ja jalostusketjun kehittäminen / kehitetään lähi- ja luomuruoan jalostusta ja logistiikkaa. 1
2 13 Etelä-Savon kv-strategian tulisi pystyä antamaan vastauksia siihen, miten kv-asioita hoidetaan 14 Kyllä aasialaisen kulttuurin ymmärtämisen lisääminen on myös tärkeää. 15 Elinkeinoelämän ja palveluiden kehittämistä voisi tukea nopeampi yhteys Mikkelistä Heinolan kautta Lahteen ja Helsinkiin raideliikenteen avulla. 16 Voisiko maakunta tukea alueellisen start-up -rahaston perustamista maakunnan painoalojen yritystoiminnan edistämiseksi? 17 Voimakkaampaa akavalaiseen yrittäjyyteen tulee sisältyä ohjelmaan. Nyt yrittäjyyteen tukeminen näkyy hyvin vaatimattomasti ohjelmassa. 18 Työntekijänä jaksamiseen ja kehittämiseen tulee uudessa ohjelmassa panostaa myös merkittävästi. 19 TL 1:stä puuttuvat/liian vähäiselle huomiolle jäävät mikroyrittäjyys, start-up -yrittäjyys, digitalisoituminen sekä matkailussa palvelujärjestelmän aikaansaaminen. 20 Ympäristöturvallisuuden merkityssisältö sanana jää vähän epäselväksi. Cleantech tai ympäristötekniikka olisivat yksiselitteisimpiä. 21 Lisäysehdotus s.18 / tpk 3: + Tuetaan uusien, monimuotoisten yrittäjyyskonseptien syntymistä (liittyy luovaan talouteen, palkkatyön ja yrittäjyyden uudenlaisiin yhdistelmiin sekä uusiin yrittäjyyden muotoihin) 24 Lisäysehdotus s. 19 /tpk 3: +Turvataan hyvät julkiset yrityspalvelut 25 Sivu 21 / tpk 1:stä puuttuu sille tarpeellinen ympäristönäkökulma 26 Vety- ja polttokennoteknologia ja niiden mahdollistamat hajautetut energiatuotannon mahdollisuudet ovat jääneet vaille huomiota. 27 Palvelutuotannon kehittämisessä on nostettu esiin hyviä näkökohtia. Pitäisi kuitenkin osoittaa lisähuomiota maakunnan ulkopuolelle tarjottavien sekä erityisesti business to business -palvelujen kehittämiseen 28 muutosehdotus: Tpk otsikko Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen kysynnän kasvattaminen on suppea ja tekstiosiossa esitetty otsikkomuoto Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen onnistuneempi : Etelä-Savossa syksyllä 2014 laadittavassa kansainvälistymisstrategiassa linjataan kvasioiden toimeenpanoa ja osapuolten työnjakoa. Maakuntaliitto on käynnistämässä maakuntakaavan päivitysprosessin, jonka yhteydessä tarkastellaan oikoratavarauksen Lahti-Heinola-Mikkeli tarpeellisuutta. Ensisijaisesti tulee hyödyntää Itä-Suomi rahastoa, johon maakunta on osoittanut rahoitusta. Sisältyy ohjelmaan s. 18 / Tpk 3 Uuden yritystoiminnan synnyttäminen / panostetaan yrittäjyysvalmiuksiin ja yrittäjyyskasvatukseen. Sisältyy ohjelmaan s / TL 3 / Tpk 3: Työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kehittäminen. Sisältyy ohjelmaan s. 22 / Tpk 2 Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu ja teemalliset kokonaisuudet / verkostomaisen toiminnan kehittäminen. Digitalisoituminen on huomioitu s. 19 / Tpk 4 / hyödynnetään sähköisiä kauppapaikkoja sekä s. 30 / Tpk 4: Digitaalisuus ja sähköinen tiedonhallinta Cleantechia on käsitelty TL 1:n painopisteen Etelä-Savon avainalojen kehittäminen / teollisuuden ja energiatuotannon vahvistaminen yleisperusteluissa ja se sisältyy sivulla 20 Tpk 3:een Ympäristö ja ekotehokkuus kilpailuetuna. Cleantech on käsitteenä hyvin laaja, toimenpiteessä ympäristötietoisuus-näkökulma on tietoinen valinta, koska se on maakunnan kannalta vahvuus ja kilpailuetu. Ohjelmaa täydennetään tältä osin. Ohjelmaa täydennetään tältä osin. Ohjelmateksti muotoillaan uudelleen. Sisältyy ohjelmaan s. 20 / Tpk 4 / kehitetään uutta, uudistuvaa energiatuotantoa (aurinko, tuuli, vety) Ohjelmaa täydennetään tältä osin. Tpk-otsikko muutetaan ehdotuksessa esitettyyn muotoon. TL2 OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ 1 Toimenpiteissä ja koko ohjelmassa ei juurikaan mainita opettajankoulutusta tai kasvatusalan tutkimusta merkittävänä toimialana. 2 Maakuntaohjelman laadinnassa käytettävällä asioiden tarkastelutasolla ei ole mahdollista luetella kaikkia yksittäisiä aloja tai toimijoita. Vaikka opettajankoulutusta ja kasvatusalan tutkimusta mainita suoraan nimeltä, ovat ne ohjelmassa Osaamisen ja alueellisen
3 2 TL 2 toimenpiteisiin tulisi sisältyä myös opiskelijahyvinvoinnin kehittäminen, joka osaltaan edistää opiskelijoiden kiinnittymistä maakuntaan. 3 Sivulle 15 kohtaan Nuoret olisi hyvä lisätä seuraava teksti: Etelä-Savoon on hyväksytty nuorisotakuun tavoitteet vuosiksi lisäysehdotus s. 26 / tpk 3 / Ohjauspalvelujen uudistaminen: Sitoudutaan elinikäisen oppimisen ja ohjauksen sekä nuorisotakuun maakunnallisiin tavoitteisiin, joissa korostetaan verkostojen yhteistyötä sekä moniammatillista, -alaista ja hallinnollista yhteistyötä ja yhden oven periaatetta palveluiden järjestelyssä. 5 lisäysehdotus s. 27 / tpk 4: Luodaan edellytyksiä kaikkien ihmisten työpanosten hyödyntämiseksi ja tuetaan erityisryhmien työllistymistä (osatyökykyiset, ikääntyvät, maahanmuuttajat, romanit) 6 lisäysehdotus s.28 / tpk 2: Suosimme oppimisen järjestelyjä, jotka kannustavat käytäntöön, kokonaisuuksiin, käsin- ja yhdessätekemiseen, tutkimiseen, luovuuteen, leikkimiseen, ja peliin, vuorovaikutukseen, liikkumiseen ja myönteisiin elämyksiin yhdistettynä digitaalisiin menetelmiin. 7 lisäysehdotus Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen/ tpk 2: Luodaan maakunnallinen ennakointimalli, joka ottaa huomioon yritysten kasvu- ja kehittymisedellytykset Jalkautetaan ennakointitietoa oikea-aikaisen ja onnistuneen päätöksenteon tueksi Vahvistetaan laadullista ja joustavaa ennakointia Haetaan uusia malleja maailmalta (visionäärinen ennakointi) Luodaan mittaristo laadullisen ja joustavan ennakoinnin tueksi 8 TL 2:n toimenpiteissä ei ole viittauksia aikuiskoulutuksen kehittämiseen 9 Venäjän opiskelun lisäksi tulisi muukin kansainvälisyys nostaa esille. 10 Suomessa ehdottomasti tarvitaan Lapin yliopiston lisäksi toinen matkailututkimusyksikkö, jollainen on jo muodostunut Etelä-Savoon. Tämä on selkeästi todettava ja lisättävä matkailututkimus listaan kansallisesti merkittävistä osaamiskeskittymistä. On epäjohdonmukaista, että matkailu on mukana avainalana, mutta maakunnassa tehtävä korkeatasoinen ja kansainvälinen matkailututkimus sivuutetaan tki:n kehittämisen toimintalinjassa kokonaan. 11 Onko mietitty, kuinka työurien pidentämisen haasteeseen vastataan ikääntyvän henkilöstön kohdalla? Olemassa olevia malleja ikäjohtamiseen ja senioriyrittäjyyteen tulisi tuoda vahvasti esille ja ottaa käyttöön laajamittaisesti. 12 Digitalisaation vaikutukset maakuntaan, elinkeinorakenteeseen, kaavoitukseen, logistiikkaan, muuttuviin ja kokonaan uusiin palveluihin tulisi ottaa lähemmin ja syvällisemmin tarkastelun kohteeksi. koulutusjärjestelmän / tpk 2.1 Aluelähtöinen koulutus- ja tutkimustarjonnan profilointi keskeistä sisältöä. TL 2:n useimmat toimenpidekokonaisuudet sisältävät toimenpiteitä, jotka parantavat osaltaan myös opiskelijahyvinvointia. Kunnilla ja oppilaitoksilla on ensisijainen vastuu oppilashuollosta. Teksti lisätään ohjelmaan. Teksti lisätään ohjelmaan. Lisäysehdotuksen asiat sisältyvät ohjelmaluonnokseen. Maakuntaohjelmassa ei ole mahdollista vielä asioiden tarkastelutasoa näin yksityiskohtaiselle tasolle. Lisäysehdotukset otetaan soveltuvin osin huomioon ohjelman jatkovalmistelussa. Sisältyy ohjelmaan (s.25) Nuorisoikäluokan pienentyessä tulee aikuiskoulutuksen rooli olemaan entistäkin tärkeämpää. Asiaa tarkastellaan syksyllä laadittavassa Etelä-Savon kv-strategiassa, jossa Venäjä on yksi osa. Elinkeinoja palvelevan tutkimustoiminnan kehittäminen on maakuntaohjelman keskeisiä tavoitteita. Aihepiiri on esillä ohjelman TL 1:ssä ja TL 3:ssa. Ohjelmaa täydennetään tältä osin jatkovalmistelussa. Digitalisaatio on Etelä-Savolle tärkeä teema, johon sisältyy paljon sovellusmahdollisuuksia. Ohjelmassa digitalisaation mahdollisuuksia Etelä-Savossa tarkastellaan älykkään erikoitumisen näkökulmasta yhtenä kehittyvänä kärkenä (s 29). Ohjelmasta vielä puuttuvat 3
4 älykkään erikoistumisen kehittämistoimenpiteet kirjoitetaan jatkovalmistelun yhteydessä. 13 Avaintoimenpiteistä puuttuvat syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osallisuuteen, kouluttautumiseen ja työllistymiseen tähtäävät mallit ja toimenpiteet. 14 Älykkään erikoistumisen alle ei ole kirjattu nopeasti kasvavaa alaa, matkailua, joka Mikkelin kaupunkistrategiassa nähdään yhtenä älykkään erikoistumisen painopisteenä. Sisältyy ohjelmaan s.26 / Tpk 3 Ohjauspalvelujen uudistaminen / tuetaan nuorten koulutukseen ja työhön hakeutumista + Tuetaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Elinkeinoja palvelevan tutkimustoiminnan kehittäminen on maakuntaohjelman keskeisiä tavoitteita. TL 3 UUDISTUVA HYVINVOINTI 1 Tulisiko toimenpiteissä korostaa myös hyvinvointiteknologisia ratkaisuja (Digi-Mikkelin tyyliin) sekä haja-asutusalueiden palvelujen monipuolistamista (liikkuvat palvelut, lähipalvelut) 2 Terveyttä ja työkykyä edistävän liikunnan palvelut pitäisi kirjoittaa näkyviin. 3 Alueella tulisi määritellä tavoitteet myös palveluiden sähköistämiselle. 4 Hyvinvointiyrittäjyys on tärkeä ja kasvava alue. Ohjelmassa todetaan, että tämä liittyy myös matkailuelinkeinoihin. Kytkennän tulisi näkyä ohjelmassa nykyistä painokkaammin. 5 TL 3:ssa tulisi kirjoittaa auki myös taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset. Ohjelmassa hyvinvointiteknologian ja sähköisten palvelujen kehittäminen saa vahvan painotuksen ja niillä nähdään tärkeä merkitys mm. haja-asutusalueiden palvelujen turvaamisessa. Teknologiaan liittyviä tavoitteita on toimenpidekokonaisuuksissa 1.1 Työvoiman ja palvelujen alueellisen saatavuuden turvaaminen, 1.2 Palveluinnovaatioiden ja teknologia hyödyntäminen, sekä 2.2 Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen. Liikunnalla on tärkeä merkitys terveyden ja työkyvyn ylläpitämisessä. Ohjelmaan sisältyy toimenpidekokonaisuus Terveellisten elämäntapojen vahvistaminen (Tpk 2.5). Tässä yksi konkreettinen hankeaihio liittyy liikunnan vahvistamiseen ihmisten arjessa. Ohjelman toimenpide-ehdotuksen mukaisesti luodaan toimintamalli terveysliikunnan kytkemiseksi osaksi ihmisten arkea elämänkaaren eri vaiheissa. Viitaten kohdan 1. vastaukseen, sähköisillä palveluilla nähdään tärkeä merkitys palvelujen uudistamisessa ja alueellisen saavutettavuuden turvaamisessa ja niihin liittyvä tavoitteita sisältyy maakuntaohjelmaan. Matkailu kuuluu avainaloihin, joihin panostetaan maakunnan kehittämisessä. Myös hyvinvointiyrittäjyyden osalta pyritään kehittämään hyvinvointiin ja luontolähtöisyyteen liittyvää matkailu- ja palveluliiketoimintaa (Tpk 1.3). Hyvinvoinnin ja matkailun yhteistyötä on kartoitettu maakuntaohjelmavalmistelun yhteydessä ja kytkentää on syytä tiivistää lausunnon mukaisesti. Ohjelmassa on viitattu kulttuuri- ja harrastustoiminnan merkitykseen ihmisten hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Taiteen ja kulttuurin merkitys ei nouse ohjelmatekstissä esille siten, kuin se oli esillä valmistelun yhteydessä. Tätä koskeva täydennys tehdään toimintalinjan kohtaan
5 TL 4 HYVÄ SAAVUTETTAVUUS JA VETOVOIMA 1 Yritystoiminnan kannalta on erittäin tärkeää, että alempi tieverkosto on siinä kunnossa, että niiden kunto ei haittaa yritystoimintaa tai ole este uudelle tai siirtyvälle yritystoiminnalle. 2 Alemman tieverkon kunnossapidossa elinkeinoelämän kannalta tulee huomioida maa- ja metsätalouden lisäksi matkailuyritykset ja -keskukset, jotka sijaitsevat taajamien ulkopuolella. 3 Perustiestön yllä- ja kunnossapito on ohjelmassa lähes tyystin unohdettu. 4 Koko maakuntaan tulee saada käyttövarmat tietoliikenneyhteydet. 5 Tietoverkkojen toimivuuteen tulee panostaa vahvasti 6 Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen yleisperusteluun ja myös toimenpiteeksi Lahti-Heinola-Mikkeli oikoratahanke otettava mukaan myös tekstinä ja myöhemmin toteutettavana hankkeena. 7 Rata itärajalta, Parikkalasta tai Niiralasta Pieksämäeltä kuntoon. Perusparannus. 8 Sisävesiliikennettä ei ole nostettu ohjelmassa esille. Olisiko rahti- ja huviveneliikenne syytä huomioida liikennejärjestelmän kehittämisessä? 9 Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittämisessä keskeisiä ovat ohjelmassa jo mainitut toimenpiteet. Niiden lisäksi Savonlinnalle tärkeät hankkeet ovat: o Olavinkadun investointi, Nojanmaan liittymä, VT14 Parikkala-Juva yhteysväli o lentoliikenne o o raideliikenteen henkilöliikenne Pieksämäelle kaupallisen vesiliikenteen (rahtiliikenne ja matkailuliikenne) edellytysten parantaminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen 10 TL 4 todetaan, että Etelä-Savon vetovoiman ytimenä toimivat ylivertainen Saimaa ja maakunnan kaupunkiseudut upeine kulttuuriympäristöineen. On syytä korostaa myös muita vesistöjä sekä sitä, että maakunta on muutakin kuin kaupungit. 11 Matkailun osalta painopiste on selvästi Saimaassa. On nostettava esille myös Puulavesi sekä pienemmät vesistöt. 12 Vahvistetaan Saimaa-teemaan kytkeytyvää maankäyttöä vaarana on, että Saimaan ympärille luodaan niin vahva matkailubrändi, että muut alueet ja Saimaan seudun elinkeinot ja maankäyttömuodot jäävät paitsioon tai tulevat rajoitetuiksi -> koko maakunta paremmin 5 1-3: Sisältyy ohjelmaan s. 40 / Tpk 2 / priorisoidaan alemman tieverkon kunnossapitoa elinkeinoelämän kannalta merkittävälle tiestölle. s. 41 / Tpk 4 / panostetaan metsäenergian ja muun uusiutuvan energian käytön lisäämiseen ja saatavuuteen tähtääviin maankäytön ja liikenteen kehittämistoimenpiteisiin 4-5: Sisältyy ohjelmaan s. 40 / TL 4 / Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen / tpk 2.3 Tietoliikenneyhteydet ja palvelut. Toimenpidekokonaisuudessa ei oteta kantaa tietoliikenneyhteyksien nopeuttamiseen ja käyttövarmuuden turvaamiseen käytettävään tekniikkaan. Maakuntaliitto on käynnistämässä maakuntakaavan päivitysprosessin, jonka yhteydessä tarkastellaan oikoratavarauksen Lahti-Heinola-Mikkeli tarpeellisuutta. Ohjelmaan lisätään sisävesiliikennettä koskeva kohta. 7-9: Vt 14 kehittäminen sisältyy ohjelmaan s. 40 /TL 4 / tpk 2.1 / Edistetään maakunnan Venäjä-yhteyksiä ja Edistetään päätieverkon parantamiseen tähtäävää suunnitteluvalmiutta. Maakuntaohjelman aikajänteellä Vt14:n osalta on keskeistä Laitaatsalmen liikennekokonaisuuden toteuttaminen ja muilta osin suunnitteluvalmiuden nostaminen. Ohjelmaan lisätään Savonlinnan lentoliikenteen turvaaminen Savonlinna-Pieksämäki ratavälin henkilöliikenteen toteuttamisesta on tehty selvitys vuonna Sen mukaan rata- ja asemainfrastruktuurin kehittäminen vaatisi noin 1,7 Meuron investoinnit ennen kuin henkilöliikenne voitaisiin käynnistää. Lisäksi henkilöliikenne ei olisi kannattavaa vaan vaatisi noin miljoona euroa tukea vuosittain. Maakuntaohjelman toteuttamisaikana asiaa voidaan edistää edunvalvonnalla. Ohjelmaan lisätään sisävesiliikennettä koskeva kohta : Vahvan Saimaa-brändin synnyttämä vetovoima hyödyttää samalla maakunnan kaikkia
6 huomioon alueita ja eri toimijoita (vrt. Lappi-brändi). 13 parannetaan taajamien maankäytön ja liikenteen. - myös maaseudun asukkaiden liikenneyhteyksien parantaminen tulee huomioida. 14 Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävän käytön hyödyntäminen toteutetaan hyvällä suunnittelulla, jolla sovitetaan yhteen mm. suojelu ja matkailu sekä loma-asutus ja turvetuotanto suojelu ei saa tarkoittaa uutta suojeltavaa alueohjelmaa. 15 Loma-asuminen ja matkailun kehittäminen saimaannorpan asuinsijoilla edellyttää panostamista suunnittelun ja toteutuksen laatuun loma-asutus tulee sallia myös ko. alueilla, ohjelmassakin se koetaan tärkeäksi. 16 Kaupungeista ja kunnista esitetään, että täällä on helppo löytää osoite omalle kodille (s.14). Pitääkö paikkansa, saako rakentaa sinne minne haluaa vai ohjataanko olemassa olevien rakenteiden piiriin? Ihmisten hyvinvoinnin kannalta asuinympäristö on keskeisessä roolissa, minkä vuoksi mahdollisuudet asuinpaikan valintaan tulee olla joustavat. 17 Samassa luvussa todetaan, että vetovoimaa vahvistavat toimenpiteet suunnataan keskustojen kehittämiseen (s.39). Tämä on valitettavan yksipuolinen ottaen huomioon, että Etelä-Savon vahvuudet löytyvät taajamamerkkien ulkopuolelta eikä sisäpuolelta. 18 Myös muuta maakuntaa maaseudulla tulee kehittää 19 Asuin- ja matkailuympäristöä tukevia liikunta- ja virkistysreittejä ja -alueita -> reitistöt tulee suunnitella siten, että niistä ei aiheudu maanomistajille käyttörajoituksia -> vapaaehtoisuus 20 Kehitetään ympäristöhäiriötä aiheuttavaa ottotoimintaa kohti kestävää käyttöä mitä on ottotoiminta, maa-aines, turve? Metsää käsitellään jo nykyisinkin kestävällä periaatteella. 21 lisäysesitys: maakuntaohjelmaan lisätään asemakaavojen taideohjelmat, ei vain ohjeellisena rakennuttajaa velvoittavana periaatteena (s ). 22 Jatkossa ei enää kannata panostaa maakunnan markkinointiin maakuntana, vaan panokset on suunnattava seutujen kautta tapahtuvaan maakuntamarkkinointiin (TL4) 23 Näkyvyys ja vetovoima kaipaavat konkretiaa em. toimenpidekokonaisuuksien kautta, pelkät kampanjat eivät riitä. 24 Maakuntatasoiseen markkinointiin on panostettu viime vuosina paljon. Kaupunki- ja osaamiskärkiin panostaminen voisi tuottaa parempaa tulosta. 25 Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistamisessa tulisi edetä vahvuudet edellä (Saimaa, kaupunkiseudut, kärkitapahtumat), ei maakuntakärjellä. Näin ollen Maakunnan imagon vahvistaminen (tpk 1.1) tulisi otsikoida esimerkiksi Vahvuuksiin perustuva imagon vahvistaminen. Toimenpiteellä viitataan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseen taajamissa eli alueilla joilla on tähän tarvetta ja saavutettavissa hyötyä. Maaseudun liikenneyhteyksien kehittäminen on huomioitu erikseen ohjelman TL 4 / Tpk 2.2:ssa ja 4.4:ssä : Maakuntaohjelman painotuksilla ei ole vaikutusta yksittäiseen rakentamiseen liittyviin kaavoitus- ja lupakäytäntöihin. Tässä kohtaa kiinnitetään huomiota niiden alueiden kaavoituskäytäntöihin, joissa maankäytön suunnittelun oikeilla valinnoilla voidaan saavuttaa toimintaympäristön kehittämisen kannalta hyötyjä 16-18: Maakuntaohjelman painotuksilla ei ole vaikutusta yksittäiseen rakentamiseen liittyviin kaavoitus- ja lupakäytäntöihin. Tässä kohtaa kiinnitetään huomiota niiden alueiden kaavoituskäytäntöihin, joissa maankäytönsuunnittelun oikeilla valinnoilla voidaan saavuttaa toimintaympäristön kehittämisen kannalta hyötyjä. Reitistöjen perustamiseen on oma lainsäädäntönsä. Ottotoiminnalla tässä yhteydessä ei viitata metsän ottoon. Asemakaavojen taideohjelmat voivat toimia Tpk 3.2 Rakennetun ympäristön laadun parantaminen mukaisena toimenpiteenä. Se, miten velvoittavana tämä toteutetaan tai toteutetaanko esitystä, on kunkin kunnan päätösvallassa : Maakunnan tulevien vuosien markkinointistrategiaa ja toimenpidelinjauksia valmistellaan parhaillaan, työ valmistuu alkukesällä
7 OHJELMAN YMPÄRISTÖSELOSTUS 1 Sivulla 53 ensimmäisessä kappaleessa on korjattavaa: Pohjavesialueista riskialueiksi on luokiteltu 19 aluetta, joista kahdeksan on huonossa tilassa. Riskialueita ovat esim. kaikki Mikkelin kaupungin keskustan vedenhankinta-alueet. Yhteensä riskialueilla esiintyy haittaaineiden ympäristölaatunormit ylittäviä pitoisuuksia. Noin puolet Etelä-Savon vedenkäyttäjistä saa talousvetensä ottamoista, jotka sijaitsevat riskinalaisilla pohjavesialueilla ja noin 30%.lle vesi tulee huonoon tilaan luokitellulta pohjavesialueelta. 2 Ympäristövaikutusten arvioinnissa olisi syytä arvioida laajemmin myös sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia 3 sivu 60: Metsien käyttöä ei tule kaavoituksella ohjailla, kaavoitus ei ole oikea työkalu suojeluun.. Teksti korjataan lausunnonantajan esittämään muotoon. Sova-lain mukaan ohjelman vaikutukset on arvioitava ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen; yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön; luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä em. tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Näin on maakuntaohjelman ympäristöarvioinnissa tehtykin (kts. ympäristöselostuksen liitetaulukko). Taloudellisten vaikutusten arviointi ei kuulu prosessiin ja sosiaalisia vaikutuksia on arvioitu siinä laajuudessa kuin ohjelman perusteella on katsottu tarpeelliseksi. Kaavoitus on myös yksi suojelun työkalu, kaavoissa osoitetaan suojeltavat alueet, jotka sitten perustetaan luonnonsuojelulailla. Maakuntaohjelman lauseessa todetaan kaavoitus yhdeksi suunnittelun työkaluksi, silloin kun suunnitellaan, luonnonvarojen kestävä käyttöä (muidenkin luonnonvarojen kuin metsän) eli se on mainittu esimerkkinä, muitakin suunnittelun työkaluja on. 7
8 8
VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotLausunto Etelä-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 luonnoksesta
1 kaupunginhallitus 24.3.2014, liite A SAVONLINNAN KAUPUNKI Lausunto Etelä-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 luonnoksesta Savonlinnan kaupunki ja Savonlinnan Yrityspalvelut Oy antavat yhteisen lausunnon
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotMaakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotLausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia
Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotKainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
LisätiedotMaakuntaohjelma
Maakuntaohjelma 2018-2021 Maakuntavaltuusto 4.12.2017 Laatija: Heli Rintala Maakuntaohjelman asemointi Uudet toimintatavat, Maakuntakaava Edunvalvonta Maakuntaohjelma 2014 2017 EP on hyvinvoivien ihmisten
LisätiedotJULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
Lisätiedot15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian
LisätiedotNUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija
NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi
LisätiedotAVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne
AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne Havaintoja hallitusohjelmasta, strategiakehikosta ja alueiden kehittämisen painopisteistä TEM/Marja-Riitta Pihlman Hallitusohjelman
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotSatakunta Koordinaattori Sari Uoti
Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen
LisätiedotAikuiskoulutus Pohjois-Savossa
Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,
LisätiedotIHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA TOIMINTALINJA Aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitto
IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA TOIMINTALINJA 15.5.2018 Aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitto Tavoitellaan : satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, hyvinvoinnin edistämiseksi, IHMISLÄHTÖISIÄ
LisätiedotESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston ajankohtaiset kuulumiset Rakennerahastoinfo 24.1.2019 Rahoituspäällikkö Riitta Ilola ESR v. 2018 Myönnetty ESR-rahoitus
LisätiedotRakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus
Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotKestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
LisätiedotKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön
LisätiedotKEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos
KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA 2030 Luonnos 1.3.2018 Kuntalaki 1 : Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotLuovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotKeski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
LisätiedotRakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja
Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotTYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen
TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä
LisätiedotESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen
ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotIISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
LisätiedotAlueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:
LisätiedotERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi
LisätiedotVipuvoimaa EU:lta hanketietoisku
Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat
LisätiedotPOKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet
LisätiedotKumppanuus ja maaseutu 2014-2020
Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
Lisätiedot4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017
Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja
LisätiedotMRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä
MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.
LisätiedotSEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI
SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI Piispala 23.8.2012 Saarijärven-Viitasaaren johtoryhmä Huom! Kyseessä on ensimmäinen kooste alueen toimijoiden esityksistä. Toimenpiteiden sisältöjä tarkennetaan
LisätiedotKUNTASTRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA
KUNTASTRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 1 2 Kaikkea toimintaa läpileikkaavana 3 TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT ANNAN IDEOITA TEEN YHTEISTYO TA OLEN LUOTETTAVA TOIMENPIDEKOKONAISUUDET Kuntalaisten osallisuuden
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotKulttuuriympäristö ihmisen ympäristö
Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotMAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä
MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten
LisätiedotRakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto
Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen
LisätiedotETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN
ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016
LisätiedotLISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009
LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä
LisätiedotVisio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
LisätiedotPohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola
Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen
LisätiedotJoensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen
LisätiedotMAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
LisätiedotKatse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,
LisätiedotParasta kasvua vuosille 2016-2019
Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan
LisätiedotSUUNNITTELUPERIAATTEET
Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle
Lisätiedotympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä
LisätiedotVuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö
Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain
LisätiedotGasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen
Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen Ympäristövaikutusten arviointiselostus Yleisötilaisuus Inkoossa 19.8.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Finngulf LNG, LNG-terminaali Inkooseen LNG-terminaali
LisätiedotMissio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA
1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,
LisätiedotTULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT
TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT Kasvun eväät seminaari Joensuu 3.4.2017 Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kasvupalvelujen tarvekategoriat 1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen yrityksille
LisätiedotRuoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn
Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotPirkanmaan maakuntastrategia 2040
Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 Pirkanmaan tarina 2040 Miten erikoistuimme älykkäästi? Vuonna 2014 Pirkanmaa oli muutoksen edessä. Asiat olivat vielä periaatteessa varsin hyvin, mutta uhkaavia pilviä
LisätiedotOulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma
Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1
LisätiedotKasvupalvelujen valmistelutilanne. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut Työryhmien yhteiskokoontuminen
Kasvupalvelujen valmistelutilanne Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut 24.1.2018 Työryhmien yhteiskokoontuminen Aluekehitys- ja kasvupalvelulain luonnos 3.10.2017 Lain viimeistely on alkanut,
LisätiedotElinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö
Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari
LisätiedotItä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017
Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,
LisätiedotToimintaympäristön muutos - mahdollisuudet
Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Talouskehityksen heikkeneminen taitetaan kasvulla - Perinteisten toimialojen kilpailukyvyn vahvistaminen - Paikallisten PK-yritysten toiminnan ja toimintakyvyn
LisätiedotMitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Rakennerahastot ovat merkittävässä roolissa Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoiman kehittämisessä
LisätiedotMiten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä?
Miten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä? Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö Säätytalo 3.10.2018 1 Metsäpolitiikan nykyinen kehys KÄRKIHANKKEET
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015
Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua
LisätiedotERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.
SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella
LisätiedotSatakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa
Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen
LisätiedotSeutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto
Seutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto 26.8.2017 NYT 380 000 as TULEVAISUUDESSA 480 000 Tampere, 228 173 Nokia, 33 206 Ylöjärvi, 32 806 Väestö 31.12.2016 Kangasala, 31 177 Lempäälä, 22 747 Pirkkala, 19
LisätiedotELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030
ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien
LisätiedotMiten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa
Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset
LisätiedotMaakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä
Maakuntaohjelma 2018 2021 Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä Aluekehittäminen Keski-Suomen liiton ydintehtävä on maakunnan kehittäminen. Aluekehityslainsäädännön mukaisesti Keski-Suomen liitto
LisätiedotKulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä 11.10.2018 I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkimuksen tausta Kansainvälisen matkailun kasvu Vuonna
LisätiedotOSAAMISPROFIILIKYSELY IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA
OSAAMISPROFIILIKYSELY Maakuntaohjelman 2018 2021 kehittämislinjaukset tuovat esille ne asiat, joissa Satakunta erottuu osaamisellaan. Osaamisprofiilin tavoitteena täsmentää: Mikä on ainutlaatuista satakuntalaista
Lisätiedot