Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
|
|
- Helinä Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tutkimussuunnitelma (päivitetty ) Asiakkaat sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäjinä Tutkimuksen taustaa Valtion ja kuntien kehittämisohjelmissa ja -hankkeissa on viime vuosina korostettu sosiaalija terveydenhuollon toiminnan painopisteen siirtämistä sosiaalisten ongelmien ja sairauksien ehkäisyyn sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sen sijaan, että palveluja järjestetään vain ongelmien korjaamista tai lievittämistä varten. Palvelujen vaikuttavuutta ja tuottavuutta pyritään lisäämään sekä ehkäisemään sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua. Näitä tavoitteita edistetään lainsäädännön ja palveluiden kehittämisen avulla. Enenevässä määrin on ryhdytty korostamaan asiakkaiden omaa tietoa, vastuuta ja osallisuutta sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Asiakaslähtöisyyttä pidetään ensiarvoisena palvelujen järjestämisen ja kehittämisen lähtökohtana ja ongelmien ennaltaehkäisyn edellytyksenä. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksilla on todettu olevan vahva yhteys koettuun hyvinvointiin. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportissa (2012) asiakaslähtöisyyden vahvistaminen on yksi keskeinen lähtökohta. Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistaminen on ollut viime aikoina myös erilaisten kehittämisohjelmien ja - toimintojen keskiössä (esim. Kaste-ohjelma). Yhtenä asiakaslähtöisten palvelujen kehittämistarpeen vauhdittajana voidaan pitää sosiaali- ja terveyssektoriin 2000-luvulla kohdistuneita muutospaineita. Asiakaslähtöisimmillä toimintamalleilla nähdään voitavan lisätä hoidon ja palvelujen vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta sekä asiakkaiden ja työntekijöiden tyytyväisyyttä. Kansalaisten vaikuttamis- ja kehittämismahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa pidetään ensiarvoisen tärkeinä niin demokratian kuin toimivien palvelujenkin osalta. Kunnissa on myös käytännön palvelutoiminnan tasolla herätty katsomaan entistä vahvemmin palveluja asiakkaiden näkökulmasta. Palvelurakenteita ja -prosesseja kehitetään elämänkaarimallin mukaisesti ja luodaan palvelukokonaisuuksia enemmän asiakas- kuin järjestelmälähtöisesti. (Virtanen ym ) Käytännössä asiakkaiden osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet eivät aina toteudu, eikä valinnan mahdollisuus istu kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon päätehtävänä onkin turvata jokaisen kansalaisen hyvinvointi, itsestään selvien tavoitteiden sisällä saattaa piillä marginalisoivia toimintatapoja. Asiakkaiden osallisuus on yleensä toteutunut usein välillisesti esimerkiksi asiakkailta saadun informaation keräämisellä, jolloin kerätyn informaation arvo riippuu pitkälti hallinnon ja henkilökunnan
2 2 päätöksistä. (Valkama 2012.) Vuonna 2011 toteutetun kansalaisbarometrin mukaan asiakkaiden osallisuus palvelujen kehittämisessä toteutuu huonosti (Siltaniemi ym. 2011). Esimerkiksi Lea Hennalan (2011) tutkimus osoitti, että vaikka viranomaisilla on tahtoa asiakaslähtöiseen palvelujen suunnitteluun, heiltä usein puuttuu tietoa ja taitoa sen toteuttamiseen. Asiakaslähtöisyyden kehittämisessä on näin ollen edelleen runsaasti haasteita ja kehittämisen pohjaksi tarvitaan tutkimustietoa. Asiakkaat sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäjinä tutkimuksessa on tarkoitus tarkastella asiakkaiden osallistumista, roolia, vaikutusmahdollisuuksia sekä asiakaslähtöisen kehittämisprosessin muotoutumista pääasiassa päihde- ja mielenterveyspalveluiden rakenteiden kehittämistyössä. Asiakkaan mahdollisuuksia vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä on tutkittu jonkin verran, ja teemasta on laadittu integroitu kirjallisuuskatsaus (Kaseva 2011). Kirjallisuuskatsaukseen on koottu systemaattisesti tietoa siitä, millaisena sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan asema näyttäytyy kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten valossa sekä miten asiakkaan asemaa voidaan vahvistaa ja millaisilla tavoilla asiakas voi kehittää palvelujärjestelmää. Suomessa tehdyt asiakkaiden osallistumista koskevat tutkimukset ovat useimmiten tapaustutkimuksia, joissa on tarkasteltu asiakkaan palvelukokemuksia. Isossa Britanniassa on toteutettu joitakin lääketieteen (Haswell & Bailey 2010), hoitotieteen (Young 2006), psykologian (Harding ym. 2010) ja sosiaalityön (Fudge ym. 2008) alan tutkimuksia, joissa asiakkaiden roolia kehittämistyössä on tarkasteltu rakenteellisesta kehittämisprosessien näkökulmasta. Viimeksi mainitut ovat tutkimusasetelmaltaan ja -kysymyksiltään lähellä nyt käsillä olevaa tutkimussuunnitelmaa. Kirjallisuuskatsauksessa todetaan, että palvelujärjestelmien kehittämisessä merkityksellistä on asiakkaan kokemusasiantuntijuus ja erilaisten käyttäjätiimien toiminta. Lisäksi todetaan, että asiakkaan aseman vahvistuminen tulee olemaan palvelurakenteiden muutoksessa merkittävä haaste. Tutkimustietoa tarvitaan lisää erilaisista asiakasosallisuuden, itsemääräämisen ja vaikuttamisen toimivista malleista ja hyvistä käytännöistä. Edelleen todetaan, että huomiota tulisi kiinnittää tutkimuksellisten interventioiden vaikuttavuuteen ja tutkimusten metodologiseen monipuolisuuteen, jotta saadaan sekä yksilökohtaista että yleistettävää tietoa lainsäädännöllisen työn ja palveluiden kehittämisen tueksi. (Kaseva 2011, 45.) Vuonna 2013 ilmestyneessä Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä kirjassa (Laitinen & Niskala 2013) on avattu sosiaalityön asiakastutkimuksen metodologisia ja metodisia kysymyksiä. Teoksen artikkelit antavat tietoa siitä, millaisilla tutkimuksellisilla ratkaisuilla asiakkaiden toimijuutta voidaan lähestyä. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminnan yhtenä strategisena painopisteenä on alueellisen hyvinvointitiedon koonti ja tiedontuotannon kehittäminen tietojohtamisen vahvistamiseksi kunnissa. Tähän tavoitteeseen liittyy kiinteästi asiakaslähtöisyyden vahvistaminen kehittämistyössä. Käsillä oleva tutkimushanke palvelee alueellisen tiedontuotannon päämääriä tuoden uudenlaisia tutkimus- ja tiedonkeruunmenetelmiä, joita voidaan hyödyntää myös jatkossa asiakaslähtöisen tiedon tuotannossa. (Työmme hyvinvoinnin puolesta 2013.) Tutkimushankkeessamme kiinnitämme
3 3 huomiota asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksiin palveluiden ja palvelurakenteiden kehittämisessä. Tarkastelemme asiakkaiden mahdollisuuksia ja tapoja olla mukana kehittämistyössä sekä prosessia, jossa asiakas tulee aktiiviseksi kehittämistyön toimijaksi. Tutkimuksen tuloksia käytetään asiakkaiden tiedon tuomiseksi mukaan kuntien hyvinvointisuunnitelmatyöhön. Länsi-Suomen (Varsinais-Suomi ja Satakunta) Kaste-alueella alkamassa olevan Palvelumuotoilulla parempia palveluja riskiryhmille -hankkeen kehittämistyön keskeisenä lähtökohtana on tarve kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja asiakaslähtöisesti. Palvelumuotoilu-hankkeen laajana tavoitteena on asiakkaiden hyötyminen käyttämistään palveluista nykytilannetta paremmin. Hankkeen avulla palveluja on tarkoitus kehittää erilaisille asiakasryhmille nykyistä paremmin soveltuviksi. Paljon palveluja käyttävien ja tarvitsevien ihmisten mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen halutaan hankkeella parantaa. Hankkeessa kehitetään osallisuutta edistäviä työmuotoja erityisesti päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Tähän Kaste-ohjelman kehittämishankkeeseen osallistuu valtaosa alueen kunnista. Vasso on yhdessä kuntien kanssa valmistellut kehittämishankkeen. Palvelumuotoilu-käsite on syntynyt vastaamaan palvelun tuottavan organisaation ja sen kohderyhmän vuorovaikutukseen liittyviin haasteisiin. Palvelumuotoilu tuo käyttäjälähtöisen näkökulman ja työkalun palvelujen kehittämiseen (Lehto 2011, 10 11). Siinä painotetaan asiakkaiden tarpeiden, haaveiden ja toiveiden ymmärtämistä palvelun suhteen. Palvelumuotoilun keskeisenä tavoitteena on osallistaa prosessiin kaikki palvelussa mukana olevat osapuolet asiakassegmentit ja muut palvelun tuotantoon osallistuvat tahot ja sitouttaa heidät yhteistoimintaan jo palvelun suunnitteluvaiheessa. (Tuulaniemi 2011.) Varsinais-Suomen alueella on kuntien ja järjestöjen toiminnan puitteissa toteutettu myös muita asiakaslähtöisen kehittämisen hankkeita ja toimintoja, joita tutkimushankkeessamme kootaan ja hyödynnetään aineistona. Esimerkiksi Verkonkutoja-hankkeessa kehitettiin asiakasraati-toimintaa. Tietoa muualla Suomessa toteutuneista hankkeista saadaan valtakunnallisen sosiaalialan osaamiskeskusverkoston kautta. Kehittämishankkeisiin ei tavallisesti sisälly tutkimusta, mikä on hankkeiden hyödynnettävyyden ja tuotosten levittämisen kannalta suuri puute. Käsillä oleva tutkimushanke tukee ja osaltaan arvioi tutkimuksellisesti alueellista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyötä ja tuottaa tietoa ja välineitä kuntien palveluiden kehittämis- ja tutkimustyölle myös pidemmällä aikavälillä. Tulokset ovat hyödynnettävissä myös valtakunnallisesti. Tutkimuksessa käytettävät käsitteet ja viitekehys Asiakas-termiä käytetään tässä hankkeessa viittaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita käyttävään kansalaiseen (ks. myös Kaseva 2011). Asiakas-termi sisältää tässä tutkimuksessa myös käsitteet potilas tai palveluiden käyttäjä. Asiakkaalla tarkoitetaan palvelua käyttävää subjektia, jolla tulisi olla valinnan- ja vaikutusmahdollisuudet omiin ja yhteisiin asioihin. Osallistumisella tarkoitetaan palveluihin vaikuttamista tai niiden kehittämistä yhdessä viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa (Toikko 2006). Osallistumisen ja osallisuuden
4 4 käsitteitä käytetään usein rinnakkain. Osallisuus voidaan kuitenkin ymmärtää laajemmin kansalaisten oikeutena käyttää palveluja ja toimia niiden piirissä (Kaseva 2011). Sosiaali- ja terveyspalveluorganisaatioiden asiakaslähtöisyyttä voidaan luonnehtia toiminnan arvoperustaksi, jonka mukaan jokainen asiakas kohdataan samanarvoisena yksilönä hyvinvointivajeesta riippumatta. Asiakaslähtöisyyden perustana on ihmisarvon ja ihmisen kunnioittaminen. (Virtanen ym ) Asiakaslähtöisyyden keskeinen ominaisuus on palveluiden järjestäminen asiakkaan tarpeista lähtien mahdollisimman toimiviksi, eikä ainoastaan organisaation toimivuutta silmällä pitäen. Asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen vaatii lisäksi asiakkaan ja palvelunjärjestäjän välistä vastavuoroisuutta, vuoropuhelua ja ymmärrystä. Näiden avulla pyritään tyydyttämään asiakkaan palvelutarpeet mahdollisimman kustannustehokkaasti ja kehittämään palveluja mahdollisimman asiakasystävällisiksi. Asiakaslähtöisiä palveluja voidaan kehittää niin, että asiakkaat ovat aktiivisesti mukana kehittämistyössä. Asiakkaan osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisen toimintamahdollisuuksia on monia. Osallistuminen tarkoittaa sekä yleistä kansalaisosallistumista että asiakkaiden ja heidän läheistensä osallisuutta palveluprosessissa tai esimerkiksi vertaistuen ryhmässä. Osallistuminen voi olla kollektiivista tai yksilöllistä, virallista ja muodollista tai epävirallista ja vapaamuotoista. Osallistuminen palveluissa tarkoittaa sitä, että asiantuntija- ja viranomaisvallan rinnalla valtaa ja toimijuutta siirtyy kansalaisille - tässä tapauksessa asiakkaille. (Matthies & Rantamäki 2013.) Osallisuus tässä yhteydessä merkitsee asiakkaiden asiantuntijuuden hyväksymistä, huomioimista ja hyödyntämistä (Hätönen, Nordling & Halonen 2012). Asiakaslähtöisistä kehittämistyön menetelmistä jalansijaa ovat saaneet edellä mainittu palvelumuotoilu sekä yhteissuunnittelu ja -kehittely (Valkama 2012, 61). Toteutustapoja ovat muun muassa asiakkaiden kouluttaminen kokemusasiantuntijoiksi, kehittäjäasiakkaiden rekrytointi sekä asiakasraadit ja -tiimit. Kokemustutkimus on vakiintumassa Suomessa sekä käsitteenä että käytäntönä. Kokemusasiantuntijat ovat koulutettuja tehtäväänsä. He tietävät mikä heitä on toipumisessa auttanut ja millä asioilla on ollut vaikutuksensa kuntoutumiseen. Kokemustiedon huomioiminen ja hyödyntäminen voidaan nähdä sosiaalipoliittisena suunnanmuutoksena kohti kansalaisten osallisuuden vahvistamista palveluiden kehittämistyössä (Kaivosoja, Löf & Indola 2011). Tutkimuksessa käytämme yleisempää termiä kehittäjäasiakas kuvaamaan erilaisia kehittämistyössä mukana olevia asiakkaita. Kaikki kehittäjäasiakkaat eivät ole koulutettuja tehtävään, vaan heidät voidaan rekrytoida erilaisin perustein. Tutkimuskysymykset Tutkimuksessa tarkastellaan asiakkaiden osallistumista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseen. Tutkimushankkeessa kootaan tietoa asiakkaiden osallistumisesta kehittämistyöhön toteutuneissa hankkeissa sekä kootaan uutta tietoa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella meneillään olevista kehittämishankkeista ja -toimista.
5 5 Tutkimuskysymykset ovat: Millaisia asiakaskehittämisen tapoja on toteutettu ja toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeissa ja -toiminnoissa? Minkälainen on asiakkaan asema kehittäjänä ja kehittämistiimeissä? Miten asiakkaan asemaa kehittäjänä voidaan vahvistaa? Miten kehittäjäasiakas voi edustaa asiakkaita yleisemmin? Miten asiakas voi kokea vaikuttavansa palveluiden kehittämiseen ja sisältöihin? Mitä on aito asiakasvaikuttaminen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä? Miten asiakkaiden osallistuminen kehittämistyöhön etenee prosessina eri toimijoiden näkökulmasta? Millaisia oppimisprosesseja asiakkaiden osallistuminen tuottaa eri toimijoille? Mitä haasteita ja onnistumisia on tullut esille? Mitä sosiaalisia ja eettisiä näkökulmia tulee ottaa huomioon? Pidemmän aikavälin kysymyksenä voidaan esittää seuraavia: Miten asiakkaiden osallistumisen arvioidaan vaikuttavan palveluiden ja palvelurakenteiden uudistamiseen? Miten asiakaslähtöisen kehittämisen nähdään toteuttavan osallistuvaa demokratiaa? Miten se vaikuttaa päätöksentekoon? Aineisto ja toteutus Kysymyksiin haetaan vastauksia haastatteluin kehittämistyössä mukana olleilta asiakkailta ja näissä kehittämisprosesseissa mukana olleilta ammattilaisilta ja asiantuntijoilta, kuten kuntien ja järjestöjen työntekijät sekä kehittämisprojektien työntekijät. Tutkimuksen aineisto koostuu asiakkaille, ammattilaisille ja muille asiantuntijoille, kuten kehittämisprojektien työntekijöille tehtävistä haastatteluista sekä kehittämistiimien havainnoinnista. Laadullisessa, haastatteluihin ja havainnointiin pohjautuvassa tutkimuksessa saadaan esille kehittäjäasiakkaiden ja ammattilaisten kokemustietoa sekä prosessin kulkua asiakkaiden asemasta kehittämistyössä. Kehittämistä voi tapahtua itse palvelutapahtumien yhteydessä, työyhteisöjen kehittämisprosesseissa tai laajemmissa kehittämishankkeissa. Tutkimushankkeen aineistoa kootaan Palvelumuotoilu-hankkeen puitteissa toteutuvassa kehittämisprosessissa sekä muiden kehittämistoimien puitteissa, kuten järjestöjen toteuttamissa kehittämisprojekteissa, joissa on käytetty kehittäjäasiakkaita, asiakasraateja yms. Tutkimusaineisto kootaan ensisijassa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta. Lisäksi kootaan yleisempää tietoa muista kehittämishankkeista ja -toimista, joissa on käytetty kehittäjäasiakkaita. Haastateltavia kehittäjäasiakkaita pyritään saamaan tutkimukseen noin ja eri palvelujen ammattilaisia ja muita kehittämistyöntekijöitä saman verran. Meneillään olevien hankkeiden toimijoille haastattelut toteutetaan kahdesti, jotta saadaan esille prosessinäkökulmaa, sitä millä tavoin kehittäjäasiakkaiden osallistuminen kehittyy ja miten se vaikuttaa koko kehittämistoimintaan. Jo toteutuneiden kehittämistoimien osalta toteutetaan yksi haastattelukerta ja prosessinäkökulmaa haetaan erilaisilla haastattelukysymysten asetteluilla.
6 6 Vasson toimitusjohtaja YTT Tapio Häyhtiö on tutkimushankkeen vastuullinen johtaja. Hän on perehtynyt kansalaislähtöisen politiikan ja hyvinvointitutkimuksen problematiikkaan. Hän on vastuussa myös hankkeen toteutuksesta. Hankkeelle voidaan rekrytoida myös toinen tutkimusvastuussa ole tutkija. Lisäksi hankkeessa työskentelee tutkimusavustaja. Tutkimus julkaistaan Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisusarjassa. Aikataulu ja tuotokset Tutkimushanke toteutetaan ajalla : - Tammi-maaliskuu 2014: Tausta-aineiston keräys, kehittämishankkeiden ja toimien koonti ja raportointi, haastattelujen ja havainnointilanteiden suunnittelu ja organisointi. - Huhti-marraskuu 2014: Palvelumuotoilu-hankkeen ja muiden hankkeiden kehittäjäasiakkaiden ja ammattilaisten sekä projektihenkilöstön ensimmäisen vaiheen haastattelut ja kehittämistiimien havainnointi sekä kootun aineiston litterointi ja analysointi - Joulukuu huhtikuu 2015: Toinen haastattelu- ja havainnointikierros sekä aineiston litterointi ja analysointi - Toukokuu lokakuu 2015: Koko aineiston analysointi ja raportin kirjoittaminen valmiiksi; tiedotus- ja koulutustilaisuuksien järjestäminen Tutkimuksen tuotoksena on prosessikuvauksia asiakaskehittämisestä sekä tutkimusraportti, joka on hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistyössä sekä alueen kunnissa että laajemmin valtakunnallisesti eri toimijoille. Asiakkaiden tietoa palveluiden kehittämisessä tullaan jatkossa hyödyntämään muun muassa kuntien hyvinvointisuunnitelmissa ja -kertomuksissa, joten tutkimus asiakaskehittämisen toimintamalleista ja eri mahdollisuuksista on hyvin tarpeellista ja ajankohtaista. Tutkimuksen tuloksia ja tuotoksia käytetään tiedotuksessa ja kuntien henkilöstön koulutuksessa.
7 7 Kirjallisuus Fudge, N., Wolfe, C. & McKevitt, C. (2008) Assessing the promise of user involvement in health service development: ethnographic study. BMJ (Clinical research ed.) 336(7639), Harding, E., Brown, D., Hayward, M. & Pettinari, C. (2010) Service user perceptions of involvement in developing NICE mental health quides: A grounded theory study. Journal of Mental Health, 19, Haswell, S. & Bailey, D. (2007) What is the role of a hospital service user s representative scheme for promoting service user involvement in health care delivery. Journal of Mental Health Workforce Development, Hätönen, H., Nordling, E. & Halonen, M. (2012) Osallisuuden toteuttamisen haasteita ja mahdollisuuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyössä kokemuksia Mielen tuki - hankkeesta. Teoksessa Moring, Juha, Martins, Anne, Partanen, Airi, Nordling, Esa & Bergman, Viveca (toim.) Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Kehittyviä käytäntöjä Tampere: Juvenes Print Tampereen yliopistopaino Oy. Kaivosoja, M., Löf, T., Ruuska, A-M. & Sallasmaa, S. (2011) Kokemusasiantuntijoiden osallistuminen asiantuntijan kokemuksia ja osallisten näkemyksiä. Teoksessa Kaivosoja, Matti, Löf, Tuula & Indola, Jessica (toim.) Rapsodia terveelle mielelle. Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Tervein Mielin Pohjois-Suomessa hankkeessa. Tampere: Juvenes Print - Tampereen yliopistopaino Oy. Kaseva, K. (2011) Asiakkaan asema, itsemäärääminen ja vaikutusmahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä. Integroitu kirjallisuuskatsaus. Helsnki: Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 16. Laitila, M. (2010) Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä. Fenomenografinen lähestymistapa. [Haettu ]. Laitinen, M. & Niskala, A. (2013) (toim.) Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. Tampere: Vastapaino. Lehto, P. (2011) Alkusanat. Teoksessa Miettinen, Satu (toim.) Palvelumuotoilu uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy., Matthies, A-L. & Rantamäki, N. (2013) Hyvinvointitalkoot Miten kuntalaisten osallistuminen tukee palveluita.
8 8 tutkimus/hankkeet/kampa/kampa-julkaisut-1/kampa-julkaisut/hyvinvointitalkoot [Haettu ]. SDT Service Design Toolkit, Palvelumuotoilun työkalupakki. [Haettu ]. Siltaniemi, A., Hakkarainen, T., Londén, P., Luhtanen, M., Perälahti, A. & Särkelä, R. (2011) Kansalaisbarometri 2011 Hyvinvointi, palvelut ja osallisuus kansalaismielipiteissä. Helsinki: STKL. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti (2012). Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita 2012:12. [Haettu ]. Kaste-ohjelman valtakunnallinen toimeenpanosuunnitelma vuosille (2009). Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste (2012). Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Toikko, T. (2006) Asiakkaiden osallistuminen palvelujen kehittämiseen. Työpoliittinen Aikakauskirja 3, Tuulaniemi, J. (2011) Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum. Työmme hyvinvoinnin puolesta (2013). Toimintasuunnitelma Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Julkaisuja 1. [Haettu ]. Valkama, K. (2012) Asiakkuuden dilemma - Näkökulmia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuteen. Vaasa: Vaasan yliopisto. Virtanen, P., Suoheimo, M., Lamminmäki, S., Ahonen, P. & Suokas, M. (2011) Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Helsinki: Tekesin katsaus 281/2011. Young, R. (2006) Introducing role and service changes in health and social care: the impact and influence of user involvement in England and wales. Social Policy and Society,
9 9 TIIVISTELMÄ Asiakkaat sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäjinä tutkimuksessa tutkitaan asiakkaiden osallistumista, roolia, vaikutusmahdollisuuksia sekä asiakaslähtöisen kehittämisprosessin muotoutumista pääasiassa päihde- ja mielenterveyspalveluiden rakenteiden kehittämistyössä. Tavoitteena on saada tietoa erilaisista asiakaslähtöisen kehittämisen tavoista, asiakkaan asemasta ja rooleista sekä osallistumisen prosessista eri toimijoiden näkökulmasta. Tavoitteena on yhtäältä selvittää, minkälaiset toimintatavat ovat hyödyllisiä ja toisaalta, mitä haasteita ja vaikeuksia asiakaslähtöisyyden toteutumisessa on sekä miten asiakkaiden osallisuutta palveluiden kehittämistyössä voidaan vahvistaa. Tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa, jonka avulla voidaan parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja eettisyyttä. Tutkimushankkeessa tarkastellaan asiakkaiden osallistumisen tapoja sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeissa ja -toiminnoissa ensisijassa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella, jossa kyseisiä kehittämistoimia toteutetaan muun muassa Kasteohjelman puitteissa. Hankkeessa tutkitaan asiakkaan asemaa kehittäjänä kehittämistiimeissä. Tutkimuksen aineisto koostuu asiakkaille, ammattilaisille ja muille asiantuntijoille tehtävistä haastatteluista sekä kehittämistiimien havainnoinnista. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus toteuttaa hankkeen ajalla Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistyössä sekä alueen kunnissa että laajemmin valtakunnallisesti eri toimijoille. Tutkimuksessa saatua tietoa asiakkaiden osallistumisesta ja osallisuudesta palvelurakenteiden kehittämisessä voidaan jatkossa hyödyntää muun muassa kuntien hyvinvointisuunnitelmien ja -kertomusten laatimisessa. Tutkimuksen tuloksia käytetään myös tiedotuksessa ja kuntien henkilöstön koulutuksessa. Tutkimushankkeen vastuullisena johtajana on Vasson toimitusjohtaja YTT Tapio Häyhtiö. Tutkimus julkaistaan Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisusarjassa.
KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA
KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien osallistumista palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin yhdessä työntekijöiden kanssa ASIAKKAIDEN OSALLISTUMISEN
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotTENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT
TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa
LisätiedotKehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30
Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan
LisätiedotKunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet
Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista
LisätiedotJÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan
JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman
LisätiedotHYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009
HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotPALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke
PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke 2015 2017 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi (Kolpene hakija/poske koordinoi) Länsi Pohja TAVOITTEET Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja
LisätiedotAJANKOHTAISFOORUMI Rakenteellinen sosiaalityö
AJANKOHTAISFOORUMI 13.10.2016 Rakenteellinen sosiaalityö ASIAKKAIDEN OSALLISTUMISEN TOIMINTAMALLI Hannu Lyly Asta Niskala Kehittäjäasiakastoiminta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien osallistumista
LisätiedotPalvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke. 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Pia Mäkeläinen
Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli 1 23.2.2017 Pia Mäkeläinen Asukkaiden osallistuminen lainsäädännön näkökulmasta Maakuntalakiesitys
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotKehittäjäasiakastoiminta
Kehittäjäasiakastoiminta XVI KEHITTÄJÄFOORUMI ROVANIEMI 12. 13.5.2016 Asta Niskala Kehittäjäasiakkuus, mitä se on? Sosiaali ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien osallistumista palvelujen suunnitteluun
LisätiedotHankkeen arviointisuunnitelma
1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat
LisätiedotOSALLISUUS TOIMINNAN LÄHTÖKOHTANA
OSALLISUUS TOIMINNAN LÄHTÖKOHTANA Avain kansalaisuuteen -Eksoten tilaisuus 12.11.2018 Lappeenranta Tanja Hirschovits-Gerz, erikoissuunnittelija, (sh, YTT) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 12.11.2018 THL,
LisätiedotOsallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti
Osallisuuden edistäminen valtakunnallisesti 19.11.2014 1 Osallisuuden edistäminen Kaste-ohjelmassa Kaste-ohjelman ja sen toimeenpanon läpileikkaavina periaatteina ovat osallisuus ja asiakaslähtoisyys,
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Avausseminaari 22.2.2017 9-16 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan
LisätiedotKokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli
Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään
LisätiedotJärjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012
Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja
LisätiedotKASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi
KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa
LisätiedotKokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani
Kokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani Susanna Mutanen, projektityöntekijä KSSHP Asiakkaat- ja sote: Mitä merkitsee osallisuus ja valinnanvapaus? Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon
LisätiedotAsiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä
Asiakasläht htöisyyden näkökulmia kulmia julkisella sektorilla 7.6.2012 Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2011 Kainuu
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotKEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA
KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Kehittäjäasiakastoiminnalla pyritään kansalaiskeskeiseen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa
LisätiedotKokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke
Palvelut asiakaslähtöisiksi Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke Sinikka Sihvo Sinikka Sihvo, kehittämispäällikkö, THL 29.9.2017 Sinikka Sihvo 1 Asiakkaiden ja asukkaiden
LisätiedotParempi Arki Väli-Suomen Kastehanke
Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio
LisätiedotKokemusasiantuntijuuden ABC
Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotPAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT
Liite 1: Tavoitteet ja toimenpiteet ehkäisevän päihdetyön ja edistävän mielenterveystyön kehittämiseksi vuosina 2018 2021 PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT 1. EHKÄISEVÄN
LisätiedotVoiko asiakas tietää paremmin? Asiakkaan osallisuus palvelujen kehittämisen näkökulmasta
Voiko asiakas tietää paremmin? Asiakkaan osallisuus palvelujen kehittämisen näkökulmasta Aikuissosiaalityön päivät 23.1.2013 Minna Laitila TtT, projektipäällikkö Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke Sisältö
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotAsiakkaan osallisuus palveluissa. Minna Laitila
Asiakkaan osallisuus palveluissa Minna Laitila 25.1.2018 Monimuotoinen osallisuus Inclusion, syrjäytymisen vastapari Tarkoitetaan useimmiten kiinnittymistä yhteiskuntaan ja yhteisöihin, jäsenyyden kokemista,
LisätiedotIhmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä
Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi
LisätiedotJaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa
Jaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa ASIAKKAAN ÄÄNELLÄ -juhlaseminaari 4.12.2013 yh, TtT Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Taustaa Asiakkaan osallisuutta
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotPalvelut asiakaslähtöisiksi
Palvelut asiakaslähtöisiksi 2 Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet 01/2017 Budjetti vahvistetaan vuositasolla Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit - asiakas keskiöön Valtio,
LisätiedotAsiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa
Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n
LisätiedotMatkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen
Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen johtamiskulttuuriin Arja Heikkinen 29.09.2014 Hankkeen tavoitteet: Koko hankkeen tavoitteet: Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien
Lisätiedot- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi
- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret
LisätiedotAsiakaskehittjätoiminta luottamuksen rakentajana
Asiakaskehittjätoiminta luottamuksen rakentajana PaKaste seminaari Rovaniemi Asta Niskala Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kehittämistyön kokemukset 2001-2010 On välttämätöntä arvioida kriittisesti
LisätiedotFoorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014
Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta
LisätiedotLappilainen kokemuksellinen asiantuntijuus -seminaari Marika Ahola ja Asta Niskala
Lappilainen kokemuksellinen asiantuntijuus -seminaari 20.4.2017 Marika Ahola ja Asta Niskala Kumppanuutta kotona pärjäämisen tukemiseksi o Vuorossaan viides lappilaisen kokemuksellisen asiantuntijuuden
LisätiedotLapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotJärjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa
Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa JESSICA FAGERSTRÖM, HANKEKOORDINAATTORI JUSSI KOIRANEN, HANKETYÖNTEKIJÄ JARNO MÄKINEN, I T- ASI ANTU NTIJA Järjestö 2.0: järjestöt mukana muutoksessa
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotLappilainen kokemuksellinen asiantuntijuus -seminaari Marika Ahola ja Asta Niskala
Lappilainen kokemuksellinen asiantuntijuus -seminaari 20.4.2017 Marika Ahola ja Asta Niskala Kumppanuutta kotona pärjäämisen tukemiseksi o Vuorossaan viides lappilaisen kokemuksellisen asiantuntijuuden
LisätiedotHYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla -hanke
HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla -hanke Osana HYMY hankekokonaisuutta toteutetaan kesällä 2018 korkeakouluharjoittelutyönä selvitys: Kuntien
LisätiedotAsiakasosallisuuden monet muodot ja menetelmät. Riitta-Maija Hämäläinen, FT, THL Esityksen nimi / Tekijä
Asiakasosallisuuden monet muodot ja menetelmät Riitta-Maija Hämäläinen, FT, THL 9.5.2017 OTE hanke 10.5.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 MIKSI ASIAKASOSALLISUUS? Hyvinvointivaltion rahoituksen, palvelujen
LisätiedotSATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta
SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI 1 24.5.2017 Porin kaupunki/ Satakunta SATAOSAA Satakunnan mallit työllisyyteen ja osallisuuteen SATAOSAA hankkeen hallinnoija on Porin kaupunki. Hanke on osa Satakunnan
LisätiedotTERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio
TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset
LisätiedotMITÄ YHTEISKEHITTÄMINEN TARKOITTAA? Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä, VTT
MITÄ YHTEISKEHITTÄMINEN TARKOITTAA? Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä, VTT MIKSI YHTEISKEHITTÄMISTÄ? Palveluiden pitkän tähtäimen tuloksellisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta ei turvata
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotSOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015
SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.
LisätiedotTERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA
TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset
LisätiedotOsallisuutta vai supermarkettiosallisuutta?
Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta? Työpaja 23.4.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi osallisuus tärkeää? Yksilöllinen näkökulma: Palveluiden käyttäjien oikeus
LisätiedotHyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi
Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja
LisätiedotAsiakkaanääni esille asiakasraadeilla
Asiakkaanääni esille asiakasraadeilla Asiakasraadin lähtökohdat Lait sosiaali- ja terveydenhuollossa korostavat asiakkaan oikeutta laadukkaaseen hoitoon Halu ja tahto parantaa asiakaslähtöisyyttä palvelutuotannossa
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 30.6.2017 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotPeruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava
n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA
VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke
LisätiedotAsiakas kehittäjäkumppanina Keski-Suomen SoTe- ja kuntapalveluissa
Asiakas kehittäjäkumppanina Keski-Suomen SoTe- ja kuntapalveluissa Kehittäjäkumppanuusmallin avulla kohti asiakaslähtöisiä palveluja Susanna Mutanen Nina Peränen www.ksshp.fi Kehittäjäkumppanit ja -asiakkaat
LisätiedotMielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016
LisätiedotHyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA
Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan
LisätiedotAsiakaslähtöiset ja vaikuttavat sosiaalipalvelut
Opas sosiaalihuollon käsitteelliseen tarkasteluun Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat sosiaalipalvelut Sosiaalihuollon käsitemalli 13.9.2012 Antero Lehmuskoski Sosiaalihuollon käsitemalli Opas sosiaalihuollon
LisätiedotPalvelut asiakaslähtöisiksi
Palvelut asiakaslähtöisiksi 2 Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet 01/2017 Budjetti vahvistetaan vuositasolla Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit - asiakas keskiöön Valtio,
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin
VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi
LisätiedotASIAKASOSALLISUUS JA KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA Tilannekatsaus. Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille - Turun kehittämisosio
ASIAKASOSALLISUUS JA KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA Tilannekatsaus Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille - Turun kehittämisosio Palvelumuotoiluhankkeen Turun kehittämisosiossa kokemusasiantuntijat
LisätiedotPysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka
Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari 9.3.2017 Riikka Pellikka Uudistamme julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla.
LisätiedotTerveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet
Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija
LisätiedotTervetuloa Innokylään
Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,
LisätiedotLounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -
Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä
LisätiedotMiksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013
Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen
Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä
LisätiedotJärjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä
Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä Osallisuushanke Sallin kokemuksia kehittämistyöstä Projektipäällikkö Anne Pyykkönen KANTU 13 PÄIVÄT Työryhmä 12 Kuntien ja järjestöjen
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyö Suomessa
Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja
LisätiedotKokemusasiantuntijatoiminta ja asiakasosallisuus Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksessa
Kokemusasiantuntijatoiminta ja asiakasosallisuus Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksessa Kristina Grahn, Susanna Mutanen, Nina Peränen, Tiina Ahonen (KSSHP) ja Tarja Kettunen (KSSHP ja JY) Keski-Suomen
LisätiedotHYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAMALLISTA KESKI- UUDENMAAN ALUEELLA MARJUT SUO, ERIKOISSUUNNITTELIJA ULKOINEN INTEGRAATIO
HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAMALLISTA KESKI- UUDENMAAN ALUEELLA MARJUT SUO, ERIKOISSUUNNITTELIJA ULKOINEN INTEGRAATIO HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN TYÖTÄ NELJÄLLÄ TASOLLA MUTTA
LisätiedotOsallisuus ja yhteistyö muuttuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakentässä
Osallisuus ja yhteistyö muuttuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakentässä Susanna Mutanen terveyden edistämisen suunnittelija Perusterveydenhuollon yksikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Mitä
LisätiedotKuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen
Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilausnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten
LisätiedotLastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta
Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotEduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Asiantuntijakuuleminen Marjo Alatalo
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Asiantuntijakuuleminen Lakiesityksen sisältämät mahdollisuudet: Sosiaalihuollon palveluja tarvitsevan kansalaisen vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen Pyrkiminen
LisätiedotSote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi
Sote-näkökulma aluekehittämiseen Mari Niemi 30.11.2017 TKI ja maakuntauudistus Maakunnan ja sen yhteistyötahojen TKItoiminnalla on merkittävä rooli maakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Tehtävä vaatii
LisätiedotPalveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa
Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset
Lisätiedot1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia
1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden
Lisätiedot