Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus"

Transkriptio

1 1 Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tutkimussuunnitelma (päivitetty ) Asiakkaat sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäjinä Tutkimuksen taustaa Valtion ja kuntien kehittämisohjelmissa ja -hankkeissa on viime vuosina korostettu sosiaalija terveydenhuollon toiminnan painopisteen siirtämistä sosiaalisten ongelmien ja sairauksien ehkäisyyn sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sen sijaan, että palveluja järjestetään vain ongelmien korjaamista tai lievittämistä varten. Palvelujen vaikuttavuutta ja tuottavuutta pyritään lisäämään sekä ehkäisemään sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua. Näitä tavoitteita edistetään lainsäädännön ja palveluiden kehittämisen avulla. Enenevässä määrin on ryhdytty korostamaan asiakkaiden omaa tietoa, vastuuta ja osallisuutta sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Asiakaslähtöisyyttä pidetään ensiarvoisena palvelujen järjestämisen ja kehittämisen lähtökohtana ja ongelmien ennaltaehkäisyn edellytyksenä. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksilla on todettu olevan vahva yhteys koettuun hyvinvointiin. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportissa (2012) asiakaslähtöisyyden vahvistaminen on yksi keskeinen lähtökohta. Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistaminen on ollut viime aikoina myös erilaisten kehittämisohjelmien ja - toimintojen keskiössä (esim. Kaste-ohjelma). Yhtenä asiakaslähtöisten palvelujen kehittämistarpeen vauhdittajana voidaan pitää sosiaali- ja terveyssektoriin 2000-luvulla kohdistuneita muutospaineita. Asiakaslähtöisimmillä toimintamalleilla nähdään voitavan lisätä hoidon ja palvelujen vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta sekä asiakkaiden ja työntekijöiden tyytyväisyyttä. Kansalaisten vaikuttamis- ja kehittämismahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa pidetään ensiarvoisen tärkeinä niin demokratian kuin toimivien palvelujenkin osalta. Kunnissa on myös käytännön palvelutoiminnan tasolla herätty katsomaan entistä vahvemmin palveluja asiakkaiden näkökulmasta. Palvelurakenteita ja -prosesseja kehitetään elämänkaarimallin mukaisesti ja luodaan palvelukokonaisuuksia enemmän asiakas- kuin järjestelmälähtöisesti. (Virtanen ym ) Käytännössä asiakkaiden osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet eivät aina toteudu, eikä valinnan mahdollisuus istu kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon päätehtävänä onkin turvata jokaisen kansalaisen hyvinvointi, itsestään selvien tavoitteiden sisällä saattaa piillä marginalisoivia toimintatapoja. Asiakkaiden osallisuus on yleensä toteutunut usein välillisesti esimerkiksi asiakkailta saadun informaation keräämisellä, jolloin kerätyn informaation arvo riippuu pitkälti hallinnon ja henkilökunnan

2 2 päätöksistä. (Valkama 2012.) Vuonna 2011 toteutetun kansalaisbarometrin mukaan asiakkaiden osallisuus palvelujen kehittämisessä toteutuu huonosti (Siltaniemi ym. 2011). Esimerkiksi Lea Hennalan (2011) tutkimus osoitti, että vaikka viranomaisilla on tahtoa asiakaslähtöiseen palvelujen suunnitteluun, heiltä usein puuttuu tietoa ja taitoa sen toteuttamiseen. Asiakaslähtöisyyden kehittämisessä on näin ollen edelleen runsaasti haasteita ja kehittämisen pohjaksi tarvitaan tutkimustietoa. Asiakkaat sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäjinä tutkimuksessa on tarkoitus tarkastella asiakkaiden osallistumista, roolia, vaikutusmahdollisuuksia sekä asiakaslähtöisen kehittämisprosessin muotoutumista pääasiassa päihde- ja mielenterveyspalveluiden rakenteiden kehittämistyössä. Asiakkaan mahdollisuuksia vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä on tutkittu jonkin verran, ja teemasta on laadittu integroitu kirjallisuuskatsaus (Kaseva 2011). Kirjallisuuskatsaukseen on koottu systemaattisesti tietoa siitä, millaisena sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan asema näyttäytyy kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten valossa sekä miten asiakkaan asemaa voidaan vahvistaa ja millaisilla tavoilla asiakas voi kehittää palvelujärjestelmää. Suomessa tehdyt asiakkaiden osallistumista koskevat tutkimukset ovat useimmiten tapaustutkimuksia, joissa on tarkasteltu asiakkaan palvelukokemuksia. Isossa Britanniassa on toteutettu joitakin lääketieteen (Haswell & Bailey 2010), hoitotieteen (Young 2006), psykologian (Harding ym. 2010) ja sosiaalityön (Fudge ym. 2008) alan tutkimuksia, joissa asiakkaiden roolia kehittämistyössä on tarkasteltu rakenteellisesta kehittämisprosessien näkökulmasta. Viimeksi mainitut ovat tutkimusasetelmaltaan ja -kysymyksiltään lähellä nyt käsillä olevaa tutkimussuunnitelmaa. Kirjallisuuskatsauksessa todetaan, että palvelujärjestelmien kehittämisessä merkityksellistä on asiakkaan kokemusasiantuntijuus ja erilaisten käyttäjätiimien toiminta. Lisäksi todetaan, että asiakkaan aseman vahvistuminen tulee olemaan palvelurakenteiden muutoksessa merkittävä haaste. Tutkimustietoa tarvitaan lisää erilaisista asiakasosallisuuden, itsemääräämisen ja vaikuttamisen toimivista malleista ja hyvistä käytännöistä. Edelleen todetaan, että huomiota tulisi kiinnittää tutkimuksellisten interventioiden vaikuttavuuteen ja tutkimusten metodologiseen monipuolisuuteen, jotta saadaan sekä yksilökohtaista että yleistettävää tietoa lainsäädännöllisen työn ja palveluiden kehittämisen tueksi. (Kaseva 2011, 45.) Vuonna 2013 ilmestyneessä Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä kirjassa (Laitinen & Niskala 2013) on avattu sosiaalityön asiakastutkimuksen metodologisia ja metodisia kysymyksiä. Teoksen artikkelit antavat tietoa siitä, millaisilla tutkimuksellisilla ratkaisuilla asiakkaiden toimijuutta voidaan lähestyä. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminnan yhtenä strategisena painopisteenä on alueellisen hyvinvointitiedon koonti ja tiedontuotannon kehittäminen tietojohtamisen vahvistamiseksi kunnissa. Tähän tavoitteeseen liittyy kiinteästi asiakaslähtöisyyden vahvistaminen kehittämistyössä. Käsillä oleva tutkimushanke palvelee alueellisen tiedontuotannon päämääriä tuoden uudenlaisia tutkimus- ja tiedonkeruunmenetelmiä, joita voidaan hyödyntää myös jatkossa asiakaslähtöisen tiedon tuotannossa. (Työmme hyvinvoinnin puolesta 2013.) Tutkimushankkeessamme kiinnitämme

3 3 huomiota asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksiin palveluiden ja palvelurakenteiden kehittämisessä. Tarkastelemme asiakkaiden mahdollisuuksia ja tapoja olla mukana kehittämistyössä sekä prosessia, jossa asiakas tulee aktiiviseksi kehittämistyön toimijaksi. Tutkimuksen tuloksia käytetään asiakkaiden tiedon tuomiseksi mukaan kuntien hyvinvointisuunnitelmatyöhön. Länsi-Suomen (Varsinais-Suomi ja Satakunta) Kaste-alueella alkamassa olevan Palvelumuotoilulla parempia palveluja riskiryhmille -hankkeen kehittämistyön keskeisenä lähtökohtana on tarve kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja asiakaslähtöisesti. Palvelumuotoilu-hankkeen laajana tavoitteena on asiakkaiden hyötyminen käyttämistään palveluista nykytilannetta paremmin. Hankkeen avulla palveluja on tarkoitus kehittää erilaisille asiakasryhmille nykyistä paremmin soveltuviksi. Paljon palveluja käyttävien ja tarvitsevien ihmisten mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen halutaan hankkeella parantaa. Hankkeessa kehitetään osallisuutta edistäviä työmuotoja erityisesti päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Tähän Kaste-ohjelman kehittämishankkeeseen osallistuu valtaosa alueen kunnista. Vasso on yhdessä kuntien kanssa valmistellut kehittämishankkeen. Palvelumuotoilu-käsite on syntynyt vastaamaan palvelun tuottavan organisaation ja sen kohderyhmän vuorovaikutukseen liittyviin haasteisiin. Palvelumuotoilu tuo käyttäjälähtöisen näkökulman ja työkalun palvelujen kehittämiseen (Lehto 2011, 10 11). Siinä painotetaan asiakkaiden tarpeiden, haaveiden ja toiveiden ymmärtämistä palvelun suhteen. Palvelumuotoilun keskeisenä tavoitteena on osallistaa prosessiin kaikki palvelussa mukana olevat osapuolet asiakassegmentit ja muut palvelun tuotantoon osallistuvat tahot ja sitouttaa heidät yhteistoimintaan jo palvelun suunnitteluvaiheessa. (Tuulaniemi 2011.) Varsinais-Suomen alueella on kuntien ja järjestöjen toiminnan puitteissa toteutettu myös muita asiakaslähtöisen kehittämisen hankkeita ja toimintoja, joita tutkimushankkeessamme kootaan ja hyödynnetään aineistona. Esimerkiksi Verkonkutoja-hankkeessa kehitettiin asiakasraati-toimintaa. Tietoa muualla Suomessa toteutuneista hankkeista saadaan valtakunnallisen sosiaalialan osaamiskeskusverkoston kautta. Kehittämishankkeisiin ei tavallisesti sisälly tutkimusta, mikä on hankkeiden hyödynnettävyyden ja tuotosten levittämisen kannalta suuri puute. Käsillä oleva tutkimushanke tukee ja osaltaan arvioi tutkimuksellisesti alueellista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyötä ja tuottaa tietoa ja välineitä kuntien palveluiden kehittämis- ja tutkimustyölle myös pidemmällä aikavälillä. Tulokset ovat hyödynnettävissä myös valtakunnallisesti. Tutkimuksessa käytettävät käsitteet ja viitekehys Asiakas-termiä käytetään tässä hankkeessa viittaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita käyttävään kansalaiseen (ks. myös Kaseva 2011). Asiakas-termi sisältää tässä tutkimuksessa myös käsitteet potilas tai palveluiden käyttäjä. Asiakkaalla tarkoitetaan palvelua käyttävää subjektia, jolla tulisi olla valinnan- ja vaikutusmahdollisuudet omiin ja yhteisiin asioihin. Osallistumisella tarkoitetaan palveluihin vaikuttamista tai niiden kehittämistä yhdessä viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa (Toikko 2006). Osallistumisen ja osallisuuden

4 4 käsitteitä käytetään usein rinnakkain. Osallisuus voidaan kuitenkin ymmärtää laajemmin kansalaisten oikeutena käyttää palveluja ja toimia niiden piirissä (Kaseva 2011). Sosiaali- ja terveyspalveluorganisaatioiden asiakaslähtöisyyttä voidaan luonnehtia toiminnan arvoperustaksi, jonka mukaan jokainen asiakas kohdataan samanarvoisena yksilönä hyvinvointivajeesta riippumatta. Asiakaslähtöisyyden perustana on ihmisarvon ja ihmisen kunnioittaminen. (Virtanen ym ) Asiakaslähtöisyyden keskeinen ominaisuus on palveluiden järjestäminen asiakkaan tarpeista lähtien mahdollisimman toimiviksi, eikä ainoastaan organisaation toimivuutta silmällä pitäen. Asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen vaatii lisäksi asiakkaan ja palvelunjärjestäjän välistä vastavuoroisuutta, vuoropuhelua ja ymmärrystä. Näiden avulla pyritään tyydyttämään asiakkaan palvelutarpeet mahdollisimman kustannustehokkaasti ja kehittämään palveluja mahdollisimman asiakasystävällisiksi. Asiakaslähtöisiä palveluja voidaan kehittää niin, että asiakkaat ovat aktiivisesti mukana kehittämistyössä. Asiakkaan osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisen toimintamahdollisuuksia on monia. Osallistuminen tarkoittaa sekä yleistä kansalaisosallistumista että asiakkaiden ja heidän läheistensä osallisuutta palveluprosessissa tai esimerkiksi vertaistuen ryhmässä. Osallistuminen voi olla kollektiivista tai yksilöllistä, virallista ja muodollista tai epävirallista ja vapaamuotoista. Osallistuminen palveluissa tarkoittaa sitä, että asiantuntija- ja viranomaisvallan rinnalla valtaa ja toimijuutta siirtyy kansalaisille - tässä tapauksessa asiakkaille. (Matthies & Rantamäki 2013.) Osallisuus tässä yhteydessä merkitsee asiakkaiden asiantuntijuuden hyväksymistä, huomioimista ja hyödyntämistä (Hätönen, Nordling & Halonen 2012). Asiakaslähtöisistä kehittämistyön menetelmistä jalansijaa ovat saaneet edellä mainittu palvelumuotoilu sekä yhteissuunnittelu ja -kehittely (Valkama 2012, 61). Toteutustapoja ovat muun muassa asiakkaiden kouluttaminen kokemusasiantuntijoiksi, kehittäjäasiakkaiden rekrytointi sekä asiakasraadit ja -tiimit. Kokemustutkimus on vakiintumassa Suomessa sekä käsitteenä että käytäntönä. Kokemusasiantuntijat ovat koulutettuja tehtäväänsä. He tietävät mikä heitä on toipumisessa auttanut ja millä asioilla on ollut vaikutuksensa kuntoutumiseen. Kokemustiedon huomioiminen ja hyödyntäminen voidaan nähdä sosiaalipoliittisena suunnanmuutoksena kohti kansalaisten osallisuuden vahvistamista palveluiden kehittämistyössä (Kaivosoja, Löf & Indola 2011). Tutkimuksessa käytämme yleisempää termiä kehittäjäasiakas kuvaamaan erilaisia kehittämistyössä mukana olevia asiakkaita. Kaikki kehittäjäasiakkaat eivät ole koulutettuja tehtävään, vaan heidät voidaan rekrytoida erilaisin perustein. Tutkimuskysymykset Tutkimuksessa tarkastellaan asiakkaiden osallistumista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseen. Tutkimushankkeessa kootaan tietoa asiakkaiden osallistumisesta kehittämistyöhön toteutuneissa hankkeissa sekä kootaan uutta tietoa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella meneillään olevista kehittämishankkeista ja -toimista.

5 5 Tutkimuskysymykset ovat: Millaisia asiakaskehittämisen tapoja on toteutettu ja toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeissa ja -toiminnoissa? Minkälainen on asiakkaan asema kehittäjänä ja kehittämistiimeissä? Miten asiakkaan asemaa kehittäjänä voidaan vahvistaa? Miten kehittäjäasiakas voi edustaa asiakkaita yleisemmin? Miten asiakas voi kokea vaikuttavansa palveluiden kehittämiseen ja sisältöihin? Mitä on aito asiakasvaikuttaminen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä? Miten asiakkaiden osallistuminen kehittämistyöhön etenee prosessina eri toimijoiden näkökulmasta? Millaisia oppimisprosesseja asiakkaiden osallistuminen tuottaa eri toimijoille? Mitä haasteita ja onnistumisia on tullut esille? Mitä sosiaalisia ja eettisiä näkökulmia tulee ottaa huomioon? Pidemmän aikavälin kysymyksenä voidaan esittää seuraavia: Miten asiakkaiden osallistumisen arvioidaan vaikuttavan palveluiden ja palvelurakenteiden uudistamiseen? Miten asiakaslähtöisen kehittämisen nähdään toteuttavan osallistuvaa demokratiaa? Miten se vaikuttaa päätöksentekoon? Aineisto ja toteutus Kysymyksiin haetaan vastauksia haastatteluin kehittämistyössä mukana olleilta asiakkailta ja näissä kehittämisprosesseissa mukana olleilta ammattilaisilta ja asiantuntijoilta, kuten kuntien ja järjestöjen työntekijät sekä kehittämisprojektien työntekijät. Tutkimuksen aineisto koostuu asiakkaille, ammattilaisille ja muille asiantuntijoille, kuten kehittämisprojektien työntekijöille tehtävistä haastatteluista sekä kehittämistiimien havainnoinnista. Laadullisessa, haastatteluihin ja havainnointiin pohjautuvassa tutkimuksessa saadaan esille kehittäjäasiakkaiden ja ammattilaisten kokemustietoa sekä prosessin kulkua asiakkaiden asemasta kehittämistyössä. Kehittämistä voi tapahtua itse palvelutapahtumien yhteydessä, työyhteisöjen kehittämisprosesseissa tai laajemmissa kehittämishankkeissa. Tutkimushankkeen aineistoa kootaan Palvelumuotoilu-hankkeen puitteissa toteutuvassa kehittämisprosessissa sekä muiden kehittämistoimien puitteissa, kuten järjestöjen toteuttamissa kehittämisprojekteissa, joissa on käytetty kehittäjäasiakkaita, asiakasraateja yms. Tutkimusaineisto kootaan ensisijassa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta. Lisäksi kootaan yleisempää tietoa muista kehittämishankkeista ja -toimista, joissa on käytetty kehittäjäasiakkaita. Haastateltavia kehittäjäasiakkaita pyritään saamaan tutkimukseen noin ja eri palvelujen ammattilaisia ja muita kehittämistyöntekijöitä saman verran. Meneillään olevien hankkeiden toimijoille haastattelut toteutetaan kahdesti, jotta saadaan esille prosessinäkökulmaa, sitä millä tavoin kehittäjäasiakkaiden osallistuminen kehittyy ja miten se vaikuttaa koko kehittämistoimintaan. Jo toteutuneiden kehittämistoimien osalta toteutetaan yksi haastattelukerta ja prosessinäkökulmaa haetaan erilaisilla haastattelukysymysten asetteluilla.

6 6 Vasson toimitusjohtaja YTT Tapio Häyhtiö on tutkimushankkeen vastuullinen johtaja. Hän on perehtynyt kansalaislähtöisen politiikan ja hyvinvointitutkimuksen problematiikkaan. Hän on vastuussa myös hankkeen toteutuksesta. Hankkeelle voidaan rekrytoida myös toinen tutkimusvastuussa ole tutkija. Lisäksi hankkeessa työskentelee tutkimusavustaja. Tutkimus julkaistaan Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisusarjassa. Aikataulu ja tuotokset Tutkimushanke toteutetaan ajalla : - Tammi-maaliskuu 2014: Tausta-aineiston keräys, kehittämishankkeiden ja toimien koonti ja raportointi, haastattelujen ja havainnointilanteiden suunnittelu ja organisointi. - Huhti-marraskuu 2014: Palvelumuotoilu-hankkeen ja muiden hankkeiden kehittäjäasiakkaiden ja ammattilaisten sekä projektihenkilöstön ensimmäisen vaiheen haastattelut ja kehittämistiimien havainnointi sekä kootun aineiston litterointi ja analysointi - Joulukuu huhtikuu 2015: Toinen haastattelu- ja havainnointikierros sekä aineiston litterointi ja analysointi - Toukokuu lokakuu 2015: Koko aineiston analysointi ja raportin kirjoittaminen valmiiksi; tiedotus- ja koulutustilaisuuksien järjestäminen Tutkimuksen tuotoksena on prosessikuvauksia asiakaskehittämisestä sekä tutkimusraportti, joka on hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistyössä sekä alueen kunnissa että laajemmin valtakunnallisesti eri toimijoille. Asiakkaiden tietoa palveluiden kehittämisessä tullaan jatkossa hyödyntämään muun muassa kuntien hyvinvointisuunnitelmissa ja -kertomuksissa, joten tutkimus asiakaskehittämisen toimintamalleista ja eri mahdollisuuksista on hyvin tarpeellista ja ajankohtaista. Tutkimuksen tuloksia ja tuotoksia käytetään tiedotuksessa ja kuntien henkilöstön koulutuksessa.

7 7 Kirjallisuus Fudge, N., Wolfe, C. & McKevitt, C. (2008) Assessing the promise of user involvement in health service development: ethnographic study. BMJ (Clinical research ed.) 336(7639), Harding, E., Brown, D., Hayward, M. & Pettinari, C. (2010) Service user perceptions of involvement in developing NICE mental health quides: A grounded theory study. Journal of Mental Health, 19, Haswell, S. & Bailey, D. (2007) What is the role of a hospital service user s representative scheme for promoting service user involvement in health care delivery. Journal of Mental Health Workforce Development, Hätönen, H., Nordling, E. & Halonen, M. (2012) Osallisuuden toteuttamisen haasteita ja mahdollisuuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyössä kokemuksia Mielen tuki - hankkeesta. Teoksessa Moring, Juha, Martins, Anne, Partanen, Airi, Nordling, Esa & Bergman, Viveca (toim.) Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Kehittyviä käytäntöjä Tampere: Juvenes Print Tampereen yliopistopaino Oy. Kaivosoja, M., Löf, T., Ruuska, A-M. & Sallasmaa, S. (2011) Kokemusasiantuntijoiden osallistuminen asiantuntijan kokemuksia ja osallisten näkemyksiä. Teoksessa Kaivosoja, Matti, Löf, Tuula & Indola, Jessica (toim.) Rapsodia terveelle mielelle. Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Tervein Mielin Pohjois-Suomessa hankkeessa. Tampere: Juvenes Print - Tampereen yliopistopaino Oy. Kaseva, K. (2011) Asiakkaan asema, itsemäärääminen ja vaikutusmahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä. Integroitu kirjallisuuskatsaus. Helsnki: Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 16. Laitila, M. (2010) Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä. Fenomenografinen lähestymistapa. [Haettu ]. Laitinen, M. & Niskala, A. (2013) (toim.) Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. Tampere: Vastapaino. Lehto, P. (2011) Alkusanat. Teoksessa Miettinen, Satu (toim.) Palvelumuotoilu uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy., Matthies, A-L. & Rantamäki, N. (2013) Hyvinvointitalkoot Miten kuntalaisten osallistuminen tukee palveluita.

8 8 tutkimus/hankkeet/kampa/kampa-julkaisut-1/kampa-julkaisut/hyvinvointitalkoot [Haettu ]. SDT Service Design Toolkit, Palvelumuotoilun työkalupakki. [Haettu ]. Siltaniemi, A., Hakkarainen, T., Londén, P., Luhtanen, M., Perälahti, A. & Särkelä, R. (2011) Kansalaisbarometri 2011 Hyvinvointi, palvelut ja osallisuus kansalaismielipiteissä. Helsinki: STKL. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti (2012). Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita 2012:12. [Haettu ]. Kaste-ohjelman valtakunnallinen toimeenpanosuunnitelma vuosille (2009). Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste (2012). Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Toikko, T. (2006) Asiakkaiden osallistuminen palvelujen kehittämiseen. Työpoliittinen Aikakauskirja 3, Tuulaniemi, J. (2011) Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum. Työmme hyvinvoinnin puolesta (2013). Toimintasuunnitelma Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Julkaisuja 1. [Haettu ]. Valkama, K. (2012) Asiakkuuden dilemma - Näkökulmia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuteen. Vaasa: Vaasan yliopisto. Virtanen, P., Suoheimo, M., Lamminmäki, S., Ahonen, P. & Suokas, M. (2011) Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Helsinki: Tekesin katsaus 281/2011. Young, R. (2006) Introducing role and service changes in health and social care: the impact and influence of user involvement in England and wales. Social Policy and Society,

9 9 TIIVISTELMÄ Asiakkaat sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäjinä tutkimuksessa tutkitaan asiakkaiden osallistumista, roolia, vaikutusmahdollisuuksia sekä asiakaslähtöisen kehittämisprosessin muotoutumista pääasiassa päihde- ja mielenterveyspalveluiden rakenteiden kehittämistyössä. Tavoitteena on saada tietoa erilaisista asiakaslähtöisen kehittämisen tavoista, asiakkaan asemasta ja rooleista sekä osallistumisen prosessista eri toimijoiden näkökulmasta. Tavoitteena on yhtäältä selvittää, minkälaiset toimintatavat ovat hyödyllisiä ja toisaalta, mitä haasteita ja vaikeuksia asiakaslähtöisyyden toteutumisessa on sekä miten asiakkaiden osallisuutta palveluiden kehittämistyössä voidaan vahvistaa. Tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa, jonka avulla voidaan parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja eettisyyttä. Tutkimushankkeessa tarkastellaan asiakkaiden osallistumisen tapoja sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeissa ja -toiminnoissa ensisijassa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella, jossa kyseisiä kehittämistoimia toteutetaan muun muassa Kasteohjelman puitteissa. Hankkeessa tutkitaan asiakkaan asemaa kehittäjänä kehittämistiimeissä. Tutkimuksen aineisto koostuu asiakkaille, ammattilaisille ja muille asiantuntijoille tehtävistä haastatteluista sekä kehittämistiimien havainnoinnista. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus toteuttaa hankkeen ajalla Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistyössä sekä alueen kunnissa että laajemmin valtakunnallisesti eri toimijoille. Tutkimuksessa saatua tietoa asiakkaiden osallistumisesta ja osallisuudesta palvelurakenteiden kehittämisessä voidaan jatkossa hyödyntää muun muassa kuntien hyvinvointisuunnitelmien ja -kertomusten laatimisessa. Tutkimuksen tuloksia käytetään myös tiedotuksessa ja kuntien henkilöstön koulutuksessa. Tutkimushankkeen vastuullisena johtajana on Vasson toimitusjohtaja YTT Tapio Häyhtiö. Tutkimus julkaistaan Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisusarjassa.

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

AJANKOHTAISFOORUMI Rakenteellinen sosiaalityö

AJANKOHTAISFOORUMI Rakenteellinen sosiaalityö AJANKOHTAISFOORUMI 13.10.2016 Rakenteellinen sosiaalityö ASIAKKAIDEN OSALLISTUMISEN TOIMINTAMALLI Hannu Lyly Asta Niskala Kehittäjäasiakastoiminta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien osallistumista

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke 2015 2017 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi (Kolpene hakija/poske koordinoi) Länsi Pohja TAVOITTEET Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke. 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Pia Mäkeläinen

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke. 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Pia Mäkeläinen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli 1 23.2.2017 Pia Mäkeläinen Asukkaiden osallistuminen lainsäädännön näkökulmasta Maakuntalakiesitys

Lisätiedot

Osallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti

Osallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti Osallisuuden edistäminen valtakunnallisesti 19.11.2014 1 Osallisuuden edistäminen Kaste-ohjelmassa Kaste-ohjelman ja sen toimeenpanon läpileikkaavina periaatteina ovat osallisuus ja asiakaslähtoisyys,

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään

Lisätiedot

Kehittäjäasiakastoiminta

Kehittäjäasiakastoiminta Kehittäjäasiakastoiminta XVI KEHITTÄJÄFOORUMI ROVANIEMI 12. 13.5.2016 Asta Niskala Kehittäjäasiakkuus, mitä se on? Sosiaali ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien osallistumista palvelujen suunnitteluun

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Asiakasläht htöisyyden näkökulmia kulmia julkisella sektorilla 7.6.2012 Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2011 Kainuu

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Kokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani

Kokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani Kokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani Susanna Mutanen, projektityöntekijä KSSHP Asiakkaat- ja sote: Mitä merkitsee osallisuus ja valinnanvapaus? Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Jaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa

Jaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa Jaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa ASIAKKAAN ÄÄNELLÄ -juhlaseminaari 4.12.2013 yh, TtT Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Taustaa Asiakkaan osallisuutta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Voiko asiakas tietää paremmin? Asiakkaan osallisuus palvelujen kehittämisen näkökulmasta

Voiko asiakas tietää paremmin? Asiakkaan osallisuus palvelujen kehittämisen näkökulmasta Voiko asiakas tietää paremmin? Asiakkaan osallisuus palvelujen kehittämisen näkökulmasta Aikuissosiaalityön päivät 23.1.2013 Minna Laitila TtT, projektipäällikkö Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke Sisältö

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

ASIAKASOSALLISUUS JA KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA Tilannekatsaus. Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille - Turun kehittämisosio

ASIAKASOSALLISUUS JA KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA Tilannekatsaus. Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille - Turun kehittämisosio ASIAKASOSALLISUUS JA KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA Tilannekatsaus Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille - Turun kehittämisosio Palvelumuotoiluhankkeen Turun kehittämisosiossa kokemusasiantuntijat

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi - Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret

Lisätiedot

MITÄ YHTEISKEHITTÄMINEN TARKOITTAA? Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä, VTT

MITÄ YHTEISKEHITTÄMINEN TARKOITTAA? Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä, VTT MITÄ YHTEISKEHITTÄMINEN TARKOITTAA? Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä, VTT MIKSI YHTEISKEHITTÄMISTÄ? Palveluiden pitkän tähtäimen tuloksellisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta ei turvata

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Asiakaskehittjätoiminta luottamuksen rakentajana

Asiakaskehittjätoiminta luottamuksen rakentajana Asiakaskehittjätoiminta luottamuksen rakentajana PaKaste seminaari Rovaniemi Asta Niskala Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kehittämistyön kokemukset 2001-2010 On välttämätöntä arvioida kriittisesti

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 30.6.2017 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Asiakas kehittäjäkumppanina Keski-Suomen SoTe- ja kuntapalveluissa

Asiakas kehittäjäkumppanina Keski-Suomen SoTe- ja kuntapalveluissa Asiakas kehittäjäkumppanina Keski-Suomen SoTe- ja kuntapalveluissa Kehittäjäkumppanuusmallin avulla kohti asiakaslähtöisiä palveluja Susanna Mutanen Nina Peränen www.ksshp.fi Kehittäjäkumppanit ja -asiakkaat

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Lappilainen kokemuksellinen asiantuntijuus -seminaari Marika Ahola ja Asta Niskala

Lappilainen kokemuksellinen asiantuntijuus -seminaari Marika Ahola ja Asta Niskala Lappilainen kokemuksellinen asiantuntijuus -seminaari 20.4.2017 Marika Ahola ja Asta Niskala Kumppanuutta kotona pärjäämisen tukemiseksi o Vuorossaan viides lappilaisen kokemuksellisen asiantuntijuuden

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä Osallisuushanke Sallin kokemuksia kehittämistyöstä Projektipäällikkö Anne Pyykkönen KANTU 13 PÄIVÄT Työryhmä 12 Kuntien ja järjestöjen

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

Suunnitelma asiakkaiden osallistamiseksi hyvinvointipalveluissa. Asiantuntija Maarit Niva

Suunnitelma asiakkaiden osallistamiseksi hyvinvointipalveluissa. Asiantuntija Maarit Niva Suunnitelma asiakkaiden osallistamiseksi hyvinvointipalveluissa Mitä osallisuus on Osallisuus merkitsee omakohtaisesta sitoutumisesta nousevaa vaikuttamista asioiden kulkuun ja vastuun ottamista seurauksista

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi 12.3.2012 Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Tietopuu Tietopuu-sivuston www.a-klinikka.fi/tietopuu/ tarkoituksena on jakaa

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijatoiminta ja asiakasosallisuus Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksessa

Kokemusasiantuntijatoiminta ja asiakasosallisuus Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksessa Kokemusasiantuntijatoiminta ja asiakasosallisuus Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksessa Kristina Grahn, Susanna Mutanen, Nina Peränen, Tiina Ahonen (KSSHP) ja Tarja Kettunen (KSSHP ja JY) Keski-Suomen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilausnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä Pohjanmaan liitto 16.05.2017 Tasa-arvo työryhmä 1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma osana kaupungin toimintaa Kaupunginhallitus asetti toimikunnnan 21.3.2016 ( 106) valmistelemaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Kari Ilmonen Itä-Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivät Kuopio

Kari Ilmonen Itä-Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivät Kuopio Osallisena ja asiakkaana palvelujärjestelmässä Kari Ilmonen Itä-Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivät Kuopio 27.9.2012 Osallisuus laajempaa kuin osallistuminen jossakin johonkin yhteiskunnan

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilasnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi

Palvelut asiakaslähtöisiksi Palvelut asiakaslähtöisiksi 2 Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet 01/2017 Budjetti vahvistetaan vuositasolla Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit - asiakas keskiöön Valtio,

Lisätiedot

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Maakuntauudistuksella luodaan maahamme nykyaikainen ja kustannustehokas, kaikkia

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla Uusia tuulia tuotteistukseen 23.9.2009 RAI-seminaari-Johtamisen päivä / Rauha Heikkilä 1 Sisältö Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä Tuotteistamisen tarkoitus Tuotteistaminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

PaKaste 2 kokous

PaKaste 2 kokous PaKaste 2 kokous 3.9.2010 Lapsen hyvä arki Pohjois-Pohjanmaan osahanke Margit Päätalo, Pohjois-Suomen alueellinen Kastesuunnittelija puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Väkiluku Pohjois-Suomessa yhteensä

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot