IKÄÄNTYNEIDEN VIRTUAALIPALVELUT MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IKÄÄNTYNEIDEN VIRTUAALIPALVELUT MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ SUOMESSA"

Transkriptio

1 IKÄÄNTYNEIDEN VIRTUAALIPALVELUT MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ SUOMESSA Ari Heikkinen TIIVISTELMÄ Tässä artikkelissa käsitellään ikääntyneiden virtuaalipalveluita muuttuvassa toimintaympäristössä. Artikkeli jakaantuu neljään osioon. Ensiksi käsitellään yhteiskunnallisia muutoksia ja niiden vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin. Toiseksi tarkastellaan kotihoidossa tapahtuneita muutoksia. Kolmantena esitellään Virtu-projektissa keväällä ja alkukesällä toteutettujen väliarviointien keskeisiä tuloksia. Neljäntenä pohditaan Virtu-kanavan ja laajemmin virtuaalisten palveluiden kehittämisen tulevaisuuden näkymiä. Artikkelissa virtuaalisten palveluiden käsittely rajataan ensisijaisesti Virtu-projektin Virtukanavaan. Virtuaalisille palveluille ei liene olemassa selkeää, yksiselitteistä määritelmää. Virtu-kanava voidaan määritellä vuorovaikutteiseksi ohjelmien lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi. Se mahdollistaa monenkeskisen ja kahdenkeskisen yhteydenpidon käyttäjien välillä. Virtu-projektissa on tehty merkittävää kehittämistyötä vuodesta Artikkelissa pohditaan Virtu-kanavan mahdollisuuksia osana ennalta ehkäisevää kotihoitoa ja kotihoidon työmenetelmien kehittämistä. Virtu-kanava kokeiluna tarjoaa ikääntyneille tilaisuuksia osallistua monipuolisiin ohjelmalähetyksiin ja kahdenkeskisiin yhteydenpitoihin. Tämän lisäksi Virtu-projektissa pyritään kehittämään yhdessä kotihoidon henkilöstön kanssa kotihoidon työmenetelmiä. Artikkelin ajallinen paikka on käynnissä olevassa Virtu-projekti ja projektin jälkeinen aika. Tärkeää on Virtu-projektissa saatujen kokemusten hyödyntäminen ja toiminnan jatkuminen tulevaisuudessa. Tämän voisi mahdollistaa muutama vuosi sitten esiin noussut käyttäjäkeskeisyyttä korostava palvelumuotoilu. Joustavasti sovellettuna se lisää asiakkaan osallisuutta häntä koskevassa palvelujen kehittämistyössä. Teknologian käytön vakiintumisen myötä Virtu-kanava voi helpottaa työn kuormittavuutta ja tarjota uusia välineitä asiakastyöhön.

2 1. YHTEISKUNNAN MUUTOS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN MUUTOSTA Virtu-kanavan toimintaympäristöä voi luonnehtia yhdellä sanalla muutos. Koko Virtuprojektin olemassaolon perustelut on löydettävissä yhteiskunnallisesta muutoksesta ja siihen liittyvistä monitasoisista ilmiöistä. Sosiaali- ja terveyspalveluihin, laajemmin hyvinvointipalveluihin kohdistuu monenlaisia haasteita, jotka vaikuttavat palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja lopulta itse asiakkaan asemaan. Moniin haasteisiin on lähdetty vastaamaan hankkeilla ja projekteilla. Elämme kehittämishankkeiden aikakautta! Suomea kuten monia muita Euroopan maita koskee hyvinvointivaltion kasvun pysähtyminen. Suomessa selkeä taitekohta on 1990-luvun talouslama. Talouskasvu hidastui merkittävästi ja julkisen sektorin tulopohja heikkeni. Talouslaman ohella Euroopan unionin vaikutus alkoi näkyä kansallisessa sosiaalipolitiikassa. Jäsenvaltiot sitoutuivat tasapainottamaan julkisen talouden menoja. Keskustelua on siitä, onko hyvinvointivaltio tullut kehityksessään tiensä päähän vai onko hyvinvointivaltio vain sopeutumassa muuttuneisiin olosuhteisiin perusrakenteensa säilyttäen (Hyvinvointi 2015-ohjelma, 15). Yhteiskunta on moniarvoistumassa ja mutkaistumassa. Samaan aikaa työmarkkinoilla tapahtuu muutoksia. Keskeinen kysymys on, kuinka julkinen valta kykenee luomaan uuden yhteisöllisyyden moniarvoistuvaan yhteiskuntaan ja vastaamaan kasvaviin ja eriytyviin hyvinvointitarpeisiin. (Hyvinvointi 2015-ohjelma 17.) Yhteiskunnallisen muutoksen kannalta merkityksellinen ja kasvava tekijä on väestön ikääntyminen (esim. Kallio 2010, 19, 29; Toikko 2012,63). Monissa eri yhteyksissä on todettu, että väestön ikääntyminen asettaa haasteita tulevaisuudelle turvata riittävän laajat ja laadukkaat vanhuspalvelut. Jotta tähän päästäisiin palveluiden vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta tulee parantaa (Hyvinvointi 2015-ohjelma, 17). Sosiaali- ja terveyspalveluihin, laajemmin hyvinvointipalveluihin, on kohdistettu samanlaisia vaatimuksia kuin mille tahansa muulle palvelulle. Suomen sosiaalipalvelujärjestelmä on kehittynyt vaiheittain vuosikymmenten kuluessa. Palvelujärjestelmän kokonaisuuteen ovat vaikuttaneet taloudelliset heilahtelut, poliittiset valinnat ja tietysti osaltaan yleinen mielipideilmasto. Kokoavasti voidaan todeta, että hyvinvointivaltion rakentaminen on ollut koko kansaa yhdistävä hanke. (Stenvall ja Virtanen 2012, ) Tästä huolimatta nykyistä sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan sisältöjä

3 voidaan luonnehtia pirstaleiseksi. Yksi syy palveluiden pirstoutumiselle on se, että eri palvelujen osista huolehtivat eri organisaatiot. Jako on tapahtunut julkisen sektorin, yksityisen sektorin ja osin kolmannen sektorin kesken. (Eräsaari 2011, 185.) Valtion rooli sosiaalipolitiikassa on kaventunut ja kuntien rooli vastaavasti kasvanut. Valtiollisen ohjauksen heiketessä kunnat ovat tehneet omia ratkaisujaan palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Tämän johdosta kuntien palvelujärjestelmät poikkeavat toisistaan. Niitä erottavat erilaiset palvelukulttuurit, palvelumuodot ja palvelukäytännöt. Suuressa kunnassa voi olla myös sisäisiä palvelukulttuurieroja. (Stenvall ja Virtanen 2012, 13.) Tedre ja Pulkkinen (2011, 300) toteavat, että puhuttaessa isoista ja pienistä kunnista ei ole tavallista viitata niiden pinta-alaan vaan väestömäärään. Pinta-alaltaan laajoissa kunnissa voi olla huomattavia eroja maaseutukodeissa ja taajamakodeissa asuvien palveluiden saannissa. Kunnat poikkeavat toisistaan lisäksi taloudellisen tilanteen ja paikallishallinnon poliittisten voimasuhteiden perusteella. Kuntia erottaa myös se, missä laajuudessa ne ovat ulkoistaneet palveluja ja ostavat palveluja yksityisiltä yrityksiltä ja kolmannen sektorin järjestöiltä. Luonnollisesti kuntien erilainen väestörakenne vaikuttaa sosiaalipoliittisten tarpeiden erilaisuuteen ja sosiaalimenojen suuruuteen. (Kallio 2010, 16.) Ikääntyneiden palveluiden kohdalla on tapahtunut valtiolta kunnille vastuun siirtämisen ohessa myös palveluiden keskittymistä taajamiin. Kuntien laitamille on muodostunut hoivatyön tyhjiöitä, joiden täyttäminen on haasteellista muun muassa kilpailulainsäädännöstä, ammatillisista pätevyysvaatimuksista ja työntekijöiden puuttumisesta johtuen. (Tedre, Ilmarinen, Nuutinen 2010, ) Tämä koskee Virtu-projektin toimintaympäristöä, saaristokuntia. Hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikka on monien kehitystrendien alainen. Valtion, markkinoiden ja kansalaisyhteiskunnan väliset suhteet ovat muutoksessa ja määrittymässä uudelleen. Muutoksilla on ollut vaikutuksia sosiaalipalveluihin ja niiden sisällön kehittymiseen. Sosiaalipolitiikka on paikallistunut (desendralisaatio), sosiaalipalvelut ovat suuntautuneet markkinoille ja asiakkaan aiempaa aktiivisempi rooli on korostunut. (Toikko 2012, 57.) Asiakkaan odotetaan olevan aktiivinen toimija, joka vaikuttaa valinnoillaan palveluihin ja niiden tuotantotapoihin (Toikko 2012, 58). Hyvinvointipolitiikan uudistumisen myötä on keskusteltu siitä, miten voidaan määritellä ja rajata julkisen sektorin vastuuta

4 ihmisten hyvinvoinnista. Tähän on liittynyt keskustelu yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen vastuusta hyvinvoinnista. Yksiselitteisesti on mahdotonta rajata yksilön, perheiden yhteisöjen, yritysten ja julkisen sektorin vastuita hyvinvoinnin tuottajana ja turvaajana. (Hyvinvointi 2015 ohjelma 20; ks. myös Sosiaali- ja terveysministeriö 2012, 72.) Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat useaan otteeseen olleet laajojen uudistamis- ja kehittämishankkeiden kohteina. Organisaatioiden näkökulmasta hankkeita peräkkäisinä toteutuksina on ollut runsaasti. Tähän tilanteeseen on ajauduttu osin sen takia, että muutos- ja uudistamisaloitteita tulee monelta suunnalta. Suuri merkitys on myös poliittisten painopisteiden muutoksilla ja niihin liittyvällä lainsäädännön kehittämisellä. (Stenvall ja Virtanen 2012, 16.) Virtu-projektissa mukana olevat kunnat poikkeavat toisistaan alueellisesti ja väestöllisesti. Niillä kullakin omat ominaispiirteensä, joihin vaikuttavat alueen historia ja erilaiset rakenteelliset kehitysvaiheet. Kunnat eroavat toisistaan myös siinä, miten ne visioivat omaa tulevaisuuttaan ja palveluiden järjestämistä jatkossa. Tällä hetkellä kunnissa on vaihtelevasti epätietoisuutta maan hallituksen ajamasta kuntauudistuksesta ja siihen olennaisesti liittyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenteiden tulevaisuudesta. Kuntien ominaispiirteillä on vaikutuksensa siihen, miten ne pyrkivät kehittämään ikääntyneille suunnattuja hyvinvointipalveluja. Virtu-kanavan kannalta keskeinen kysymys on, miten ikääntyneiden, jotka asuvat kaukana palveluista, kotona asumista voidaan tukea. Keskeistä on myös se, miten kotihoidon ammattilaiset saadaan mukaan hyödyntämään Virtuteknologiaa ja kehittämään omaa työtään. Virtu-kanavan kautta erilainen yhteydenpito ja verkostoituminen mahdollistuvat. Kehitystyötä tarvitaan, että saadaan selvyyttä teknologian tarjoamista hyödyistä käyttäjille. Hyödyistä tulee saada sellaisia näyttöjä, jotka vakuuttavat toiminnan kannalta keskeiset kuntapäättäjät. Alueellisista eroista huolimatta hankkeella on yhteisesti muotoillut ja hyväksytyt tavoitteensa. Yhteistyökunnat ovat sitoutuneet uudenlaisten toimintamallien testaamiseen ja kehittämiseen. Projektin aikana Virtu-kanava ei ole kehittynyt yhtenä sisällöllisenä toimintamallina vaan hieman toisistaan poikkeavina erilaisina sovellutuksina. Projektin keskeinen kivijalka on ollut ohjelmien lähettäminen useille vastaanottajille yhtä aikaa. Ammattikorkeakoulut ovat tuottaneet opiskelijavetoisia ryhmätoimintalähetyksiä. Tämän lisäksi kunnat ovat olleet myös aktiivisia omien lähetysten tuottamisessa. Kahdenkeskiset lähetykset tai erilaiset

5 asiantuntijakonsultaatiot ja kokeilut kotihoidossa ovat olleet ainakin tähän asti pienemmässä roolissa. Etäpalveluiden kehittämiseen kunnista löytyy halukkuutta ja aktiivisuutta. Laitteiden käyttäminen osana kotihoidon henkilöstön työtä ei ole kovin yksinkertaista. Syynä tähän on muun muassa Virtu-kanavalle valikoituneiden ikääntyneiden käyttäjien heterogeeninen joukko. Eri kunnissa kotihoidon asiakkaiden valintakriteerit voivat poiketa, mistä johtuen asiakkaiden toimintakyvyssä on oletettavasti eroja. Virtu-kanavan sisällöllisessä kehityksessä näkynee jossakin määrin mukana olevien ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien, sosiaalialan ja terveysalan, ominaispiirteet. Sisällölliseen kehittymiseen vaikuttanee myös mukana olevien kuntien intressit pitää toiminta sektoroituneena tai sektorit ylittävinä toimintoina. Esimerkiksi Sipoossa Virtu-kanavassa on nähty mahdollisuuksia palvella myös muita kuin ikääntyneitä. Ohjelmien kohdentaminen erilaisille ryhmille ja mahdolliset kahdenkeskiset yhteydenotot hakevat vielä muotojaan. 2. KOTIHOIDON HAASTEELLINEN TOIMINTAKENTTÄ Raija Tenkanen (2003, 13) toteaa väitöskirjassaan, että kotihoito on verrattain uusi käsite. Hänen mukaansa kirjallisuudessa kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa on käsitelty erikseen. Tenkasen (2003, 38-39) tekemässä kirjallisuusanalyysissä nousee esille, että kotihoidon henkilöstö työskentelee aluevastuullisesti ja vastaa oman alueensa vanhusten kotihoidosta. Alueellinen työskentely on sekä kotipalvelulle että kotisairaanhoidolle yleinen toimintapa, mutta yhdistetty kotihoito on vasta muotoutumassa. Kotihoitoa koskee, kuten muitakin sosiaali- ja terveyspalveluja, julkisten ja yksityisten palvelujen yhteensovittaminen. Kunnallinen kotihoito on pirstaloitunut, kun siitä on irrotettu osia yksityisiltä markkinoilta ostettaviksi tukipalveluiksi vanhus voi kohdata lukuisia eri palveluntuottajia kotonaan (Eräsaari 2011, 185). Lisäksi asiakasmäärien voimakas kasvu ja huonokuntoisten lisääntyminen kotihoidossa on pakottanut kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua muotoilemaan palvelua kokonaisvaltaisemmaksi asiakastyöksi. Tästä johtuen kotipalveluja ja kotisairaanhoitoa on yhdistetty. Näin muodostunut kotihoito on moniammatillista ja verkostomaista (Vähäkangas ja björkgren 2006, 47).

6 Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistyessä kotihoidoksi vanhat ja uudet käytännöt on nähtävissä rinnakkain. Erilaiset ammatilliset näkemykset ja työn organisointitavat sekä runsaasti apua tarvitsevat ikääntyneet muodostivat hyvin haasteellisen toimintakentän. Ikääntyneiden näkökulmasta kotihoito näyttäytyy tehtäväkeskeisenä, eri ammattiryhmien tekemäksi työksi kotipalvelu tekee omiaan tehtäviään ja kotisairaanhoito puolestaan omiaan. (Tenkanen 2003, 60, 182.) Kuten jo aiemmin todettiin, kuntien välillä on merkittäviä eroja sosiaali- ja terveyspalvelujen organisoinnissa ja palvelujen tuottamisessa. Ikääntyvien palveluja on ohjattu näihin päiviin asti valtakunnallisilla vanhuspoliittisilla ohjelmilla (Hakonen 2008, 95). Kotihoidon toteuttamistavat ja organisointi vaihtelevat eri kunnissa (Laine, Noro, Finne-Soveri, Björkgren 2006, ) Ikääntyvien huonokuntoisten asiakkaiden määrän kasvun johdosta erityinen haaste on oikeanaikainen resurssien kohdentaminen. Suuri haaste on myös henkilökunnan osaamisen ja sitoutumisen varmistaminen. (Noro, Finne-Soveri, Björkgren, Vähäkannas, Itkonen 2006, ) Sosiaalipolitiikan näkökulmasta voidaan väittää, että arkielämässä selviytymistä tukevat palvelut ovat medikalisoituneet eli lääketieteellistyneet. Ikääntyneen henkilön kannalta tämä merkitsee, että hänellä on oltava lääketieteellinen diagnoosi saadakseen palvelua. Tästä johtuen varhaisen puuttumisen mahdollisuudet ongelmien kohdatessa ovat heikentyneet. Kotihoidosta on tullut pitkälti kotisairaanhoitoa. Siihen ei kuulu kotien siivousta ja muuta arjen apua. Kunnallisilla palveluilla vastataan vain välttämättömien tarpeiden tyydyttämiseen, sairauksien ja henkilökohtaisen hygienian hoitoon. (Palola ja Parpo 2011, ) Kotihoito on muuttunut universaalista palvelusta yhä enemmän selektiiviseksi palveluksi. Se ei vastaa kaikkeen palvelutarpeeseen; se kohdistuu vain osalle palvelun tarvitsijoille kaikkein eniten apua tarvitseville. Palveluun on tästä johtuen kohdistunut myös paljon kritiikkiä. (Palola ja Parpo 2011, ) Voisiko edellisistä seikoista johtua kotihoidon ennaltaehkäisevän työn määrittelyn vaikeus? Ennalta ehkäisystä puhutaan eri yhteyksissä, mutta sen sisällöllinen merkitys tulee harvoin avatuksi. Ikääntyneiden kuten nuorempienkin ikäryhmien kohdalla yksinäisyydestä on tullut suoranainen yhteiskunnallinen ongelma. Voitaisiinko lähteä liikkeelle yksinkertaisesta määrittelystä, että ennaltaehkäisevää työtä on yksinäisyyden lievittäminen ja yhteisöllisyyden

7 lisääminen? Kotihoidon merkitystä olisikin syytä korostaa muussa mielessä kuin vain rajatun hoidon tuottajana. Kotihoito on hyvin haasteellinen työkenttä henkilöstölle. Silmiä ei voi sulkea tosiasialta, että ikääntyminen koskee myös henkilöstöä. Arviolta joka toinen työntekijä jää eläkkeelle seuraavan viidentoista vuoden aikana hoiva-alalta. Lisäksi hoitoalalla alan vaihtoa harkitsevien määrä on selvitysten mukaan kasvussa. Lähi- ja perushoitajien työhyvinvointia koskevassa selvityksessä (2012, 46, 50) ilmenee, että puolet perus- ja lähihoitajista kokee työnsä raskaaksi. Vielä useampi heistä kokee työtahdin ja kiireen lisääntyneen. Yli puolet kyselyyn vastanneista on harkinnut alan vaihtoa ja yli kolmasosa epäili työkykynsä säilymistä seuraavan kahden vuoden ajan! 3. SISÄINEN VÄLIARVIOINTI VIRTU-PROJEKTISSA Väliarvioinnilla mahdollistetaan kehittämisprosessin seuraaminen, ymmärtäminen, ohjaaminen ja dokumentointi yhteinen oppiminen. Arvioinnin kautta saadaan selkoa, missä vaiheessa ollaan kulkemassa asetettuihin tavoitteisiin ja mitä konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan niihin pääsemiseen. Arviointi tähtää myös vision kirkastamiseen. Arvioinnit tehtiin kaikissa projektissa mukana olevissa kunnissa ja ammattikorkeakouluissa keväällä ja kesällä Arviointia varten kutsuttiin toimintayksiköiden kehittämistyössä mukana olevat henkilöt (max. 6 henkilöä) yhteiseen 1½ tuntia kestävään nauhoitettavaan ryhmäkeskusteluun. Arviointikeskustelujen rungon muodostivat teknologia, käyttäjäkokemukset, yhteistoiminta sekä missio ja visio. Kussakin keskustelussa kiteytettiin lopuksi SWOT-analyysinä sen hetkinen tilanne ja tulevaisuuden näkymät. Tässä käydään läpi tiivistetysti kunkin Virtu-projektipartnerin sisäisissä arviointikeskusteluissa nousseita näkökohtia teknologiasta, käyttäjäkokemuksista, yhteistoiminnasta sekä SWOT-analyysien yhteenveto Teknologia Teknologian toimivuudessa on tapahtunut parantumista hankkeen alkuun verrattuna. Teknologia on kuitenkin edelleen haavoittuvaa erilaisia käyttökatkoksia ja toimintahäiriöitä sekä kuuluvuus ja näkyvyysongelmia ilmenee.

8 Hankkeen aikana on käynyt myös ilmi, että nykyaikaisina pidettyjä verkkoyhteyksiä ei saada luoduiksi kaikkialle hankkeen toiminta-alueella. Lisäksi yhteyksien asennusajat ovat paikoin olleet pitkät. Tekniset ongelmat ovat kasaantuneet erityisesti tietyille alueille. Yhteyksien luominen ja ylläpito on osoittautunut haasteiksi juuri saaristoalueilla, joihin Virtu-kanavan kehitystyön kärjen on ollut määrä suuntautua. Teknologian täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää riittävää käyttäjien perehdyttämistä ja selkeitä manuaaleja (myös eri kielillä) ja nopeasti reagoivia help-desk-palveluja. Väliarvioinnin aikaiset kokemukset ovat ristiriitaiset näiltä osin. Tekniset ongelmat ovat aiheuttaneet ikääntyneille käyttäjille pitkiä odotusaikoja, turhautumisia ja mahdollisesti jopa pelkotiloja ja syyllisyyttä. Laitteiden tehokkaan käyttämisen ja toimintojen monipuolistamisen kannalta laitteiden nopea siirrettävyys vaatii vielä kehittämistä. Laitteiden pitkät asennusajat ja epävarmuudet toimivuudessa jarruttavat tekniikan täysimittaista käyttöä ja mahdollisuuksia testata uusia palveluja. Vakiintuneet ohjelmalähetykset ovat alkaneet toimimaan liki moitteettomasti, mutta se on vaatinut ohjelmien tekijöiltä välillä ylimääräisiä ponnisteluja ja omatoimisia ratkaisuja Käyttäjäkokemukset Ikääntyneet teknologian käyttäjät ovat valmiuksiltaan ja toimintakyvyltään hyvin heterogeeninen ryhmä. Hankkeen kannalta haaste on myös kielikysymys eli miten voidaan tarjota sopivassa suhteessa sekä suomen- että ruotsinkielisiä lähetyksiä. Hankkeen tässä vaiheessa on yleistettävissä, että parhaiten verkkoympäristössä pärjäävät rohkeat, ulospäin suuntautuneet ja hyvän toimintakyvyn omaavat henkilöt. Vaikuttaa siltä, että eriasteiset muistisairaudet ja heikko toimintakykyisyys rajaavat käyttäjiä toiminnan ulkopuolelle. Hankkeen eri toiminta-alueilla käyttäjien valinta ja valikoituminen on tapahtunut erilaisista lähtökohdista käsin. Osa käyttäjistä on kotihoidon tai asumispalvelujen asiakkaita tai mahdollisesti iäkkäitä omaishoitajia. Keskeistä mukaantuloon on henkilön halukkuus olla mukana Virtussa. Hankkeen kuluessa on osoittautunut haasteeksi löytää käyttäjiä. Tähän voi olla syynä projektiin kuuluva tutkimus- ja kehittämistoiminta, joka voi olla joillekin käyttäjille ja heidän omaisilleen kynnys lähteä mukaan. Kotihoidon osalta syynä voi olla myös henkilöstön kiireinen työtahti, tietämättömyys hankkeesta, kotihoidon asiakkaiden huonokuntoisuus ja terveydentilan muutokset.

9 Käyttäjät eivät ole yksiselitteisesti profiloitavissa. Voidaan ehkä sanoa, että vakiintuneet käyttäjät muodostavat oman pienen joukkonsa muihin käyttäjiin nähden. Käyttäjien omat tarpeet voivat vaihdella aktiivisesta ohjelmiin osallistumisista niihin henkilöihin, joille on riittävää päästä vain seuraamaan lähetyksiä. Määrältään miehet ovat vähemmistönä naisiin verrattuina. Vaikuttaa siltä, että lähetettyjen ohjelmien sisältöihin ollaan tyytyväisiä. Käyttäjille virkistystä tuovat erilaiset luonto-, historia- ja matkailuaiheiset ohjelmat sekä erilaiset tietovisat. Hyödyllisinä pidetään terveysneuvontaan ja kotona asumisen turvallisuuteen liittyviä sisältöjä. Ketkä lopulta hyötyvät eniten? Tähän ei voi yksiselitteisesti vastata ainakaan koottujen arviointikeskustelujen pohjalta. Vaikuttaa siltä, että hyötyminen edellyttää kohtalaisen hyvää toimintakykyä ja sosiaalisuutta sekä pitkiä etäisyyksiä palveluista. Potentiaalista hyötyä voi löytyä yksilöiden kohtaamiin elämän käänne- ja kriisikohtiin sekä toimintakyvyn kuntoutukseen. Tämä koskenee myös iäkkäitä omaishoitajia Yhteistoiminta Toimijoiden oma sisäinen yhteistyö toimii melko hyvin. Projektissa mukana olevan ammattikorkeakouluhenkilöstön ja opiskelijoiden yhteistoiminta on ollut onnistunutta. Alun roolien haun jälkeen toiminnot ovat vakiintuneet. Haasteita on ollut ammattikorkeakoulujen ja kuntien välisessä yhteistyössä. Kuntien keskinäinen yhteistyö on myös ollut vähäistä. Ajan löytyminen yhteisiin kohtaamisiin näyttää olevan vaikeaa. Projektissa kolmannen sektorin kanssa toimiminen on melko satunnaista, tosin onnistuneita yhteistyöavauksiakin löytyy esimerkiksi seurakuntien kanssa. Kotihoidon sisällä Virtu-kanava on näyttäytynyt toisaalla runsaina hankkeeseen liittyvinä kokouksina ja toisaalta toiminnan ulkopuolisena olemiselta sekä tiedon puutteilta. Suhtautumisessa siihen on eroja sen mukaan, mikä on henkilön positio työorganisaatiossa. Yleistäen voitaneen sanoa esimiesten suhtautuvan projektiin myönteisemmin kuin kenttätyöntekijät. Työntekijöiden osallistumista vaikeuttavat kiireet työssä ja osin pelot Virtu-kanavaa kohtaan sen tuodessa mahdollisesti lisää osaamisvaatimuksia. Todennäköisesti henkilöstöä askarruttavat myös uudenlaisen toiminnan vaikutukset asiakastyöhön ja asiakkaiden asemaan.

10 Arviointikeskusteluista käy ilmi, että vastuu toiminnasta on kasautunut joidenkin yksittäisten henkilöiden harteille. Eri osapuolien keskinäiseen yhteistyöhön on ollut vaikutuksensa avainhenkilöiden vaihtuvuudella ja tiedonkululla. Hieman hämäräksi on jäänyt projektin ohjausryhmän rooli. Aluerajat ylittävät partnerien yhteydenpidot ovat olleet myös vähäiset. Tieto ei ole myöskään kulkenut saavutuksista eri alueilta yhteiseen tietoisuuteen. Hanketta eteenpäin vievä dokumentointi koetaan puutteelliseksi. Toimijat eivät tiedä toisistaan riittävästi. Arviointikeskusteluista nousee esiin nimettyjen koordinaattorien olemassaolon tarve. Kotihoidon sisällä työpajat, koulutustilaisuudet ja osa tietoa lisäävistä kokouksista koetaan hyödyllisiksi. Ohjausta ja koulutusta tarvitaan. Niiden on nähty ainakin hetkellisesti nostavan motivaatiota ja innostusta Virtu-kanavaa kohtaan. Myönteistä on ollut myös se, että kunnan hallinnonalojen, eri sektoreiden, välisiä rajoja on kyetty ylittämään. Osin kuitenkin toivotaan tiiviimpää yhteistyötä. Uusien toimintamallien kokeilut vaativat ennakkojärjestelyjä ja tietynlaista spontaanisuutta toimijoilta. Projektin kannalta tuki päättäjiltä koetaan tärkeänä. Tähän on vaikuttamamassa osaltaan tietoisuus taloudellisten resurssien rajallisuudesta. Toiminnan jatkuminen edellyttää resurssipäätöksiä ja mahdollisten ulkopuolisten rahoitusten selvittämistä. Jatkoresurssien saannin kannalta voi olla merkityksellistä, että Virtu-kanavan käyttäjäryhminä voi olla muitakin kuin ikääntyneitä SWOT-analyysien yhteenveto Projektipartnereiden mukaan selkeitä vahvuuksia ovat oman lähitiimin ja yksikön toiminta, asiantuntijuuden ja kokemusten kertyminen ja ikääntyneiden käyttäjien sosiaalista kanssakäymistä tukeva ohjelmatuotanto. Muutamissa arviointikeskusteluissa nousevat esille taloudelliset säästömahdollisuudet, esimerkiksi mahdollisuus säästää henkilökunnan aikaa korvaamalla tehtyjä kotikäyntejä virtuaalisilla kotikäynneillä. Vastaavasti heikkouksia ovat tiedonpuute ja tiedonkulun ongelmat, tiedon levittäminen toiminnoista, liian isot työryhmät ja tekniikka. Myös henkilövaihdokset ja käyttäjien vaihtuvuus on koettu resursseja syöviksi asioiksi. Suurena ongelmana ja haasteena koetaan myös vähäiset kokemukset ja näytöt uudenlaisista toimintatavoista. Etäkotikäyntien ja muiden kokeilujen kannalta on osin haasteena kuntien kotihoidon organisointi.

11 Kehittämismahdollisuudet ovat moninaiset syntyneiden verkostojen hyödyntämissä sekä karttuneen osaamisen hyödyntämisessä Virtussa ja mahdollisesti sitä seuraavissa hankkeissa. Kehittämistä voidaan tehdä myös käyttäjiin yhteydenpidossa (saavutettavuus) ja osin lähetysten käyttöasteen kasvattamisessa. Koulutuksilla ja workshop-tyyppisillä toiminnoilla kehittämistoimintaa voidaan edistää henkilöstöjen kohdalla. Jatkossa myös kuntoutusta ja toimintakykyä edistäviä pelejä voitaisiin hyödyntää. Uhat on kiteytettävissä kuntien säästöpaineisiin, projektin jatkorahoituksen saamisen epävarmuuteen, kuntien sitoutumiseen ja mahdollisuuksiin olla mukana tulevaisuudessa sekä henkilöstön kokemiin pelkoihin työtapojen uudelleen organisoinneista. Tietty uhka liittyy myös alati vanhenevaan tekniikkaan ja sen kalleuteen. 4. VIRTU-KANAVAN JATKO? Stenvallin ja Virtasen mukaan (2012, 17) kehittämistoiminta on usein liian suunnittelukeskeistä. Käytännön toteutukset jäävät puolitiehen. Projektirahoituksen loppuessa on vaara, että myös rahoituksen kohteena ollut kehittäminen päättyy. Lisäksi kehittämistyötä häiritsee kyvyttömyys tehdä valintoja panostuksissa, jotta tavoitellut asiat voisivat vakiintua käytännöiksi. Lisäksi haasteeksi on muodostunut päättää projektit siten, että käytännössä vaikutukset olisivat nähtävissä. Liian usein vaarana on, että työ jää kesken ideoiden ja innovaatioiden käyttöönotossa. Tärkeää olisi varmistaa hyvien käytäntöjen jatkuvuus ja löytää lisäksi ne kärkiasiat, joiden ympärille jatkokehittämistyötä voi perustaa. Yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisy, yhteisöllisyyden tukeminen, on ennaltaehkäisevää työtä. Monipuolisia Virtu-lähetyksiä voidaan pitää tässä merkityksellisenä toimintana. Virikepitoiset ja monenlaiset kotona asumista tukevat ohjelmasisällöt ovat löytäneet kiitollisen osallistujajoukkonsa. Kriittinen kohta Virtu-kanavan kehittämisen kannalta on erilaisten käyttäjäprofiilien tunnistaminen. Toiminnan tulisi huomioida käyttäjien yksilölliset tarpeet ja tätä kautta onnistua luomaan mielekkäitä, yhteisöllisyyttä tukevia Virtu-kanavan käyttäjäryhmiä. Käyttäjien osallistumistarpeet lähetyksiä kohtaan poikkeavat, toki mahdollisuudetkin. Osa haluaa olla niissä aktiivisesti mukana, toisille riittää tapahtumien seuraaminen. Kontaktiksi ryhmän sijaan voi ainakin ajoittain riittää yksittäinen ihminen. Mikäli laitteiden

12 siirrettävyysmahdollisuudet olennaisesti nopeutuvat tulevaisuudessa, käyttäjäryhminä voisivat olla kotiutetut kuntoutusta tarvitsevat ja äkillisen elämänmuutoksen kohdanneet henkilöt. Lähetyksiä voivat pitää hyvin erilaiset toimijat. Jatkon kannalta lienee välttämätöntä, että ohjelmien lähettämisestä kantavat vastuuta yhä enemmän myös muut tahot kuin ammattikorkeakoulut. Kuntien rooli on jo nyt suurempi tässä asiassa kuin aiemmin toteutetuissa projekteissa. Yksinäisyyttä ehkäisevät hyvin monentyyppiset ja sisältöiset ryhmille suunnatut lähetykset. Tarvetta lienee myös kahden välisille lähetyksille. Esimerkiksi terapiaa sisältävät lähetykset tarvinnevat kahdenvälisiä yhteyksiä tarkoin rajattujen ryhmälähetysten ohessa. Kotihoidon työmenetelmien kehittämisen kannalta teknologian käyttöönotolla on merkityksensä. Vaaransakin tässä on ja ne tulee huomata. Esimerkiksi teknologian vaiheittain käyttöönotto voi siirtymävaiheessa merkitä päällekkäisiä toimintoja ja näin resurssien hukkaamista (Raappana ja Melkas 2009, 33). Realistista on kuitenkin, että juuri resurssien rajallisuudesta johtuen pohditaan pienten pilottiryhmien perustamista ja verkostoyhteistyön kannalta selkeiden yhteyshenkilöiden nimeämistä kunnissa. Workshop-tyyppistä ryhmätyöskentelyä tarvitaan myös jatkossa, jotta työyhteisöllinen osaaminen ja tiedon lisääntyminen varmistetaan. (Ks. lisää Jokela ja Pekkonen & Saarikivi tässä artikkelikokoelmassa) Toikon (2012, 83-84) mukaan teknologialla voidaan edesauttaa turvallisuuden tunteen lisääntymistä. Kunhan palvelun sosiaalinen ydin ei katoa ja uudenlainen vuorovaikutus ei korvaa aitoja, korvaamattomina pidettyjä sosiaalisia vuorovaikutussuhteita. Teknologian kohdalla tulevat esiin myös kysymykset yksityisyyden suojaan liittyvissä asioissa. Kaiken kaikkiaan teknologia voi edistää hyvinvointia edellyttäen, että tiedostetaan millaisia toivottuja vaikutuksia sen käytöllä on ihmisten arkeen. Parhaimmillaan teknologia mahdollistaa sen käyttäjien sosiaalisten suhteiden ylläpitoa ja lisääntymistä sekä edesauttaa aiempaa parempaa palvelujen saavutettavuutta. Kyse on tällöin elämänlaadun parantumisesta, arjen helpottumisesta. Virtu-projektin elinkaari on lyhyt ja kehittämiskysymykset isoja. Ikääntyneille Virtu-kanavan käyttäjille lähetysten jatkaminen voidaan nähdä eettisenäkin kysymyksenä. Käyttäjät ovat antaneet oman panoksensa kehittämistyöhön, josta johtuen mahdollista toiminnan äkillistä lopettamista voidaan pitää kohtuuttomana heitä kohtaan. Hyväksi todettuja toimintoja

13 kannattaa pyrkiä pitämään yllä ja kehittää edelleen. Jatkuvuuden varmistamiseksi on kartoitettava erilaiset vaihtoehtoiset, käyttäjät huomioivat, mahdollisuudet. Yksi tällainen mahdollisuus voi olla vasta muutama vuosi sitten tietoisuuteen ponnahtanut palvelumuotoilu. Muuttuviin olosuhteisiin palvelumuotoilun on sanottu tuovan lisää ennakoivaa otetta ja sen on katsottu mahdollistavan erilaisten toimijoiden aktiivisen osallistumisen kehittämiseen ja tuovan esille palveluiden käyttäjien toiveet (Ks.esim. Miettinen 2011, 21-25; Toikko 2012, 160; Makkula 2010, 72-77). Palvelumuotoilusta voisi olla hyötyä siinä, että se mahdollistaisi havaitsemaan teknologian räätälöinnin asiakastarpeet aidosti käyttäjälähtöisesti laite esimerkiksi sisältäisi joustavasti vain niitä ominaisuuksia ja toimintoja, joita yksittäinen asiakas osaa käyttää ja kokee tarvitsevansa. Palvelumuotoilu voisi tuoda ehkä oman myönteisen lisän kotihoidon ja muidenkin palvelujen työmenetelmien kehittämiseen ja tarvittavan teknologian käyttöönoton helpottamiseen. Se merkitsisi entistä kokonaisvaltaisempaa yhteissuunnittelua sen sijaan, että esimerkiksi laitetoimittaja ja/tai operaattori lähes yksin määrittelevät palvelukonseptin tekniset reunaehdot. Ikääntyneiden käyttäjien kanssa yhdessä muotoillun teknologian on oltava toimintavarmaa ja helppokäyttöistä. Tällaisen teknologian käyttöönotto ja perehdyttäminen on myös kotihoidon työntekijöille mielekästä ja motivoivaa osana työmenetelmien kehittymistä.

14 LÄHTEET Eräsaari, L Sosiaalipalvelut käännöksen jälkeen. Teoksessa Palola, E. & Karjalainen, V. (toim.) Sosiaalipolitiikka. Hukassa vai uuden jäljillä? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Unigrafia Oy Yliopistopaino Hakonen, S Palvelurakenteet remontoitu. Teoksessa Suomi, A. & Hakonen, S. (toim.) Kuluerästä voimavaraksi. Sosiokulttuurinen puheenvuoro ikääntymiskysymyksiin. Juva: PSkustannus Hyvinvointi 2015-ohjelma. Sosiaalialan pitkän aikavälin tavoitteita. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki Kallio, J Hyvinvointipalvelujärjestelmän muutos ja suomalaisten mielipiteet Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 108. Sastamala: Vammalan kirjapaino Oy. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15810/tutkimuksia108.pdf?sequence=1. Laine, J.; Noro, A.; Finne-Soveri, H. & Björkgren, M Kotihoidon organisointi, henkilöstö ja tuottavuus. Teoksessa Finne-Soveri, H.; Björkgren, M.; Vähäkangas, P. & Noro A. (toim.) Kotihoidon asiakasrakenne ja hoidon laatu. RAI-järjestelmä vertailukehittämisessä. STAKES.Vaajakoski: Gummerus kirjapaino Oy Lähi- ja perushoitajien työhyvinvointi Jaksaminen rajat tulee työssä vastaan. Huoli hoidon laadusta painaa. SuPer. SuPerin selvityksiä Makkula, S Muotoiluosaaminen + hyvinvointipalvelut. Teoksessa Makkula, S.; Mäkinen, S. & Huhta, E. (toim.) Hyvinvointipalvelut 2.0. Tulevaa ennakoiden, menneestä ammentaen. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu. Sarja C Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 64. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy Miettinen, S Palvelumuotoilu yhteissuunnittelua, empatiaa ja osallistumista. Teoksessa Miettinen, S. (toim.) Palvelumuotoilu uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. Teknologiateollisuus. Tampere: Tammerprint Oy Noro, A. ; Finne-Soveri, H.; Björkgren, M.; Vähäkangas, P. & Itkonen, T Johdanto. Teoksessa Finne-Soveri, H.; Björkgren, M.; Vähäkangas, P. & Noro A. (toim.) Kotihoidon

15 asiakasrakenne ja hoidon laatu. RAI-järjestelmä vertailukehittämisessä. STAKES.Vaajakoski: Gummerus kirjapaino Oy Palola, E. & Parpo, A Kunnallista sopeutumisen sosiaalipolitiikka. Teoksessa Palola, E. & Karjalainen, V. (toim.) Sosiaalipolitiikka. Hukassa vai uuden jäljillä? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Unigrafia Oy Yliopistopaino Raappana, A. & Melkas, H Teknologian hallittu käyttö vanhuspalveluissa. Opas teknologiapäätösten ja teknologian käytön tueksi. Svenska kultur fonden. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Lahti School of innovation. Tampere: Esa Print Oy. Sähköisenä: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/59191/isbn% pdf?sequence=5 Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012: 21. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. Stenvall, J. & Virtanen, P Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen. Kehittämisen mallit, toimintatavat ja periaatteet. Tietosanoma. Tallinna: AS Pakett. Tedre, S.; Ilmarinen, K. & Nuutinen, T Ikänäköä maaseutupolitiikkaan, pinta-alalinssit ikäpolitiikkaan! Gerontologia 1/2010. Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n julkaisu Tedre, S. & Pulkkinen, A Kulkeminen avaimena ikääntyvien maalla asumisen mahdollisuuksiin. Yhteiskuntapolitiikka 76 (2011): Tenkanen, R Kotihoidon yhteistyömuotojen kehittäminen ja sen merkitys vanhusten elämänlaadun näkökulmasta. Acta Universitatis Lapponiensis 62. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino. Toikko, T Sosiaalipalveluiden kehityssuunnat. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print. Vähäkangas, P. & Björkgren, M RAI-tietojärjestelmän käyttöönottokoulutus. Teoksessa Finne-Soveri, H.; Björkgren, M.; Vähäkangas, P. & Noro A. (toim.) Kotihoidon asiakasrakenne ja hoidon laatu. RAI-järjestelmä vertailukehittämisessä. STAKES. Vaajakoski: Gummerus kirjapaino Oy

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 1 Mikä Kouvolassa on muuttunut? Perusturva Sivistys HYVINVOINTIPALVELUT 2013- Tilaaja-tuottaja mallista luovuttiin Kolme ikäryhmittäin jaoteltua

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys Vanhusneuvosto 7.10.2015 Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Teknologia-avusteisten palvelujen haasteet ikääntyneillä Teknologian

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV Hyvinvointi-TV on laajakaistayhteydellä

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Outi Hietala, erikoistutkija Tuija Pasanen, sosiaaliohjaaja/aikuissosiaalityö Järvenpään kaupunki 13.12.2013 1

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeen esittely Satakunnan vanhusneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot