IKÄÄNTYNEIDEN VIRTUAALIPALVELUT MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IKÄÄNTYNEIDEN VIRTUAALIPALVELUT MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ SUOMESSA"

Transkriptio

1 IKÄÄNTYNEIDEN VIRTUAALIPALVELUT MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ SUOMESSA Ari Heikkinen TIIVISTELMÄ Tässä artikkelissa käsitellään ikääntyneiden virtuaalipalveluita muuttuvassa toimintaympäristössä. Artikkeli jakaantuu neljään osioon. Ensiksi käsitellään yhteiskunnallisia muutoksia ja niiden vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin. Toiseksi tarkastellaan kotihoidossa tapahtuneita muutoksia. Kolmantena esitellään Virtu-projektissa keväällä ja alkukesällä toteutettujen väliarviointien keskeisiä tuloksia. Neljäntenä pohditaan Virtu-kanavan ja laajemmin virtuaalisten palveluiden kehittämisen tulevaisuuden näkymiä. Artikkelissa virtuaalisten palveluiden käsittely rajataan ensisijaisesti Virtu-projektin Virtukanavaan. Virtuaalisille palveluille ei liene olemassa selkeää, yksiselitteistä määritelmää. Virtu-kanava voidaan määritellä vuorovaikutteiseksi ohjelmien lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi. Se mahdollistaa monenkeskisen ja kahdenkeskisen yhteydenpidon käyttäjien välillä. Virtu-projektissa on tehty merkittävää kehittämistyötä vuodesta Artikkelissa pohditaan Virtu-kanavan mahdollisuuksia osana ennalta ehkäisevää kotihoitoa ja kotihoidon työmenetelmien kehittämistä. Virtu-kanava kokeiluna tarjoaa ikääntyneille tilaisuuksia osallistua monipuolisiin ohjelmalähetyksiin ja kahdenkeskisiin yhteydenpitoihin. Tämän lisäksi Virtu-projektissa pyritään kehittämään yhdessä kotihoidon henkilöstön kanssa kotihoidon työmenetelmiä. Artikkelin ajallinen paikka on käynnissä olevassa Virtu-projekti ja projektin jälkeinen aika. Tärkeää on Virtu-projektissa saatujen kokemusten hyödyntäminen ja toiminnan jatkuminen tulevaisuudessa. Tämän voisi mahdollistaa muutama vuosi sitten esiin noussut käyttäjäkeskeisyyttä korostava palvelumuotoilu. Joustavasti sovellettuna se lisää asiakkaan osallisuutta häntä koskevassa palvelujen kehittämistyössä. Teknologian käytön vakiintumisen myötä Virtu-kanava voi helpottaa työn kuormittavuutta ja tarjota uusia välineitä asiakastyöhön.

2 1. YHTEISKUNNAN MUUTOS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN MUUTOSTA Virtu-kanavan toimintaympäristöä voi luonnehtia yhdellä sanalla muutos. Koko Virtuprojektin olemassaolon perustelut on löydettävissä yhteiskunnallisesta muutoksesta ja siihen liittyvistä monitasoisista ilmiöistä. Sosiaali- ja terveyspalveluihin, laajemmin hyvinvointipalveluihin kohdistuu monenlaisia haasteita, jotka vaikuttavat palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja lopulta itse asiakkaan asemaan. Moniin haasteisiin on lähdetty vastaamaan hankkeilla ja projekteilla. Elämme kehittämishankkeiden aikakautta! Suomea kuten monia muita Euroopan maita koskee hyvinvointivaltion kasvun pysähtyminen. Suomessa selkeä taitekohta on 1990-luvun talouslama. Talouskasvu hidastui merkittävästi ja julkisen sektorin tulopohja heikkeni. Talouslaman ohella Euroopan unionin vaikutus alkoi näkyä kansallisessa sosiaalipolitiikassa. Jäsenvaltiot sitoutuivat tasapainottamaan julkisen talouden menoja. Keskustelua on siitä, onko hyvinvointivaltio tullut kehityksessään tiensä päähän vai onko hyvinvointivaltio vain sopeutumassa muuttuneisiin olosuhteisiin perusrakenteensa säilyttäen (Hyvinvointi 2015-ohjelma, 15). Yhteiskunta on moniarvoistumassa ja mutkaistumassa. Samaan aikaa työmarkkinoilla tapahtuu muutoksia. Keskeinen kysymys on, kuinka julkinen valta kykenee luomaan uuden yhteisöllisyyden moniarvoistuvaan yhteiskuntaan ja vastaamaan kasvaviin ja eriytyviin hyvinvointitarpeisiin. (Hyvinvointi 2015-ohjelma 17.) Yhteiskunnallisen muutoksen kannalta merkityksellinen ja kasvava tekijä on väestön ikääntyminen (esim. Kallio 2010, 19, 29; Toikko 2012,63). Monissa eri yhteyksissä on todettu, että väestön ikääntyminen asettaa haasteita tulevaisuudelle turvata riittävän laajat ja laadukkaat vanhuspalvelut. Jotta tähän päästäisiin palveluiden vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta tulee parantaa (Hyvinvointi 2015-ohjelma, 17). Sosiaali- ja terveyspalveluihin, laajemmin hyvinvointipalveluihin, on kohdistettu samanlaisia vaatimuksia kuin mille tahansa muulle palvelulle. Suomen sosiaalipalvelujärjestelmä on kehittynyt vaiheittain vuosikymmenten kuluessa. Palvelujärjestelmän kokonaisuuteen ovat vaikuttaneet taloudelliset heilahtelut, poliittiset valinnat ja tietysti osaltaan yleinen mielipideilmasto. Kokoavasti voidaan todeta, että hyvinvointivaltion rakentaminen on ollut koko kansaa yhdistävä hanke. (Stenvall ja Virtanen 2012, ) Tästä huolimatta nykyistä sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan sisältöjä

3 voidaan luonnehtia pirstaleiseksi. Yksi syy palveluiden pirstoutumiselle on se, että eri palvelujen osista huolehtivat eri organisaatiot. Jako on tapahtunut julkisen sektorin, yksityisen sektorin ja osin kolmannen sektorin kesken. (Eräsaari 2011, 185.) Valtion rooli sosiaalipolitiikassa on kaventunut ja kuntien rooli vastaavasti kasvanut. Valtiollisen ohjauksen heiketessä kunnat ovat tehneet omia ratkaisujaan palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Tämän johdosta kuntien palvelujärjestelmät poikkeavat toisistaan. Niitä erottavat erilaiset palvelukulttuurit, palvelumuodot ja palvelukäytännöt. Suuressa kunnassa voi olla myös sisäisiä palvelukulttuurieroja. (Stenvall ja Virtanen 2012, 13.) Tedre ja Pulkkinen (2011, 300) toteavat, että puhuttaessa isoista ja pienistä kunnista ei ole tavallista viitata niiden pinta-alaan vaan väestömäärään. Pinta-alaltaan laajoissa kunnissa voi olla huomattavia eroja maaseutukodeissa ja taajamakodeissa asuvien palveluiden saannissa. Kunnat poikkeavat toisistaan lisäksi taloudellisen tilanteen ja paikallishallinnon poliittisten voimasuhteiden perusteella. Kuntia erottaa myös se, missä laajuudessa ne ovat ulkoistaneet palveluja ja ostavat palveluja yksityisiltä yrityksiltä ja kolmannen sektorin järjestöiltä. Luonnollisesti kuntien erilainen väestörakenne vaikuttaa sosiaalipoliittisten tarpeiden erilaisuuteen ja sosiaalimenojen suuruuteen. (Kallio 2010, 16.) Ikääntyneiden palveluiden kohdalla on tapahtunut valtiolta kunnille vastuun siirtämisen ohessa myös palveluiden keskittymistä taajamiin. Kuntien laitamille on muodostunut hoivatyön tyhjiöitä, joiden täyttäminen on haasteellista muun muassa kilpailulainsäädännöstä, ammatillisista pätevyysvaatimuksista ja työntekijöiden puuttumisesta johtuen. (Tedre, Ilmarinen, Nuutinen 2010, ) Tämä koskee Virtu-projektin toimintaympäristöä, saaristokuntia. Hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikka on monien kehitystrendien alainen. Valtion, markkinoiden ja kansalaisyhteiskunnan väliset suhteet ovat muutoksessa ja määrittymässä uudelleen. Muutoksilla on ollut vaikutuksia sosiaalipalveluihin ja niiden sisällön kehittymiseen. Sosiaalipolitiikka on paikallistunut (desendralisaatio), sosiaalipalvelut ovat suuntautuneet markkinoille ja asiakkaan aiempaa aktiivisempi rooli on korostunut. (Toikko 2012, 57.) Asiakkaan odotetaan olevan aktiivinen toimija, joka vaikuttaa valinnoillaan palveluihin ja niiden tuotantotapoihin (Toikko 2012, 58). Hyvinvointipolitiikan uudistumisen myötä on keskusteltu siitä, miten voidaan määritellä ja rajata julkisen sektorin vastuuta

4 ihmisten hyvinvoinnista. Tähän on liittynyt keskustelu yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen vastuusta hyvinvoinnista. Yksiselitteisesti on mahdotonta rajata yksilön, perheiden yhteisöjen, yritysten ja julkisen sektorin vastuita hyvinvoinnin tuottajana ja turvaajana. (Hyvinvointi 2015 ohjelma 20; ks. myös Sosiaali- ja terveysministeriö 2012, 72.) Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat useaan otteeseen olleet laajojen uudistamis- ja kehittämishankkeiden kohteina. Organisaatioiden näkökulmasta hankkeita peräkkäisinä toteutuksina on ollut runsaasti. Tähän tilanteeseen on ajauduttu osin sen takia, että muutos- ja uudistamisaloitteita tulee monelta suunnalta. Suuri merkitys on myös poliittisten painopisteiden muutoksilla ja niihin liittyvällä lainsäädännön kehittämisellä. (Stenvall ja Virtanen 2012, 16.) Virtu-projektissa mukana olevat kunnat poikkeavat toisistaan alueellisesti ja väestöllisesti. Niillä kullakin omat ominaispiirteensä, joihin vaikuttavat alueen historia ja erilaiset rakenteelliset kehitysvaiheet. Kunnat eroavat toisistaan myös siinä, miten ne visioivat omaa tulevaisuuttaan ja palveluiden järjestämistä jatkossa. Tällä hetkellä kunnissa on vaihtelevasti epätietoisuutta maan hallituksen ajamasta kuntauudistuksesta ja siihen olennaisesti liittyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenteiden tulevaisuudesta. Kuntien ominaispiirteillä on vaikutuksensa siihen, miten ne pyrkivät kehittämään ikääntyneille suunnattuja hyvinvointipalveluja. Virtu-kanavan kannalta keskeinen kysymys on, miten ikääntyneiden, jotka asuvat kaukana palveluista, kotona asumista voidaan tukea. Keskeistä on myös se, miten kotihoidon ammattilaiset saadaan mukaan hyödyntämään Virtuteknologiaa ja kehittämään omaa työtään. Virtu-kanavan kautta erilainen yhteydenpito ja verkostoituminen mahdollistuvat. Kehitystyötä tarvitaan, että saadaan selvyyttä teknologian tarjoamista hyödyistä käyttäjille. Hyödyistä tulee saada sellaisia näyttöjä, jotka vakuuttavat toiminnan kannalta keskeiset kuntapäättäjät. Alueellisista eroista huolimatta hankkeella on yhteisesti muotoillut ja hyväksytyt tavoitteensa. Yhteistyökunnat ovat sitoutuneet uudenlaisten toimintamallien testaamiseen ja kehittämiseen. Projektin aikana Virtu-kanava ei ole kehittynyt yhtenä sisällöllisenä toimintamallina vaan hieman toisistaan poikkeavina erilaisina sovellutuksina. Projektin keskeinen kivijalka on ollut ohjelmien lähettäminen useille vastaanottajille yhtä aikaa. Ammattikorkeakoulut ovat tuottaneet opiskelijavetoisia ryhmätoimintalähetyksiä. Tämän lisäksi kunnat ovat olleet myös aktiivisia omien lähetysten tuottamisessa. Kahdenkeskiset lähetykset tai erilaiset

5 asiantuntijakonsultaatiot ja kokeilut kotihoidossa ovat olleet ainakin tähän asti pienemmässä roolissa. Etäpalveluiden kehittämiseen kunnista löytyy halukkuutta ja aktiivisuutta. Laitteiden käyttäminen osana kotihoidon henkilöstön työtä ei ole kovin yksinkertaista. Syynä tähän on muun muassa Virtu-kanavalle valikoituneiden ikääntyneiden käyttäjien heterogeeninen joukko. Eri kunnissa kotihoidon asiakkaiden valintakriteerit voivat poiketa, mistä johtuen asiakkaiden toimintakyvyssä on oletettavasti eroja. Virtu-kanavan sisällöllisessä kehityksessä näkynee jossakin määrin mukana olevien ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien, sosiaalialan ja terveysalan, ominaispiirteet. Sisällölliseen kehittymiseen vaikuttanee myös mukana olevien kuntien intressit pitää toiminta sektoroituneena tai sektorit ylittävinä toimintoina. Esimerkiksi Sipoossa Virtu-kanavassa on nähty mahdollisuuksia palvella myös muita kuin ikääntyneitä. Ohjelmien kohdentaminen erilaisille ryhmille ja mahdolliset kahdenkeskiset yhteydenotot hakevat vielä muotojaan. 2. KOTIHOIDON HAASTEELLINEN TOIMINTAKENTTÄ Raija Tenkanen (2003, 13) toteaa väitöskirjassaan, että kotihoito on verrattain uusi käsite. Hänen mukaansa kirjallisuudessa kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa on käsitelty erikseen. Tenkasen (2003, 38-39) tekemässä kirjallisuusanalyysissä nousee esille, että kotihoidon henkilöstö työskentelee aluevastuullisesti ja vastaa oman alueensa vanhusten kotihoidosta. Alueellinen työskentely on sekä kotipalvelulle että kotisairaanhoidolle yleinen toimintapa, mutta yhdistetty kotihoito on vasta muotoutumassa. Kotihoitoa koskee, kuten muitakin sosiaali- ja terveyspalveluja, julkisten ja yksityisten palvelujen yhteensovittaminen. Kunnallinen kotihoito on pirstaloitunut, kun siitä on irrotettu osia yksityisiltä markkinoilta ostettaviksi tukipalveluiksi vanhus voi kohdata lukuisia eri palveluntuottajia kotonaan (Eräsaari 2011, 185). Lisäksi asiakasmäärien voimakas kasvu ja huonokuntoisten lisääntyminen kotihoidossa on pakottanut kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua muotoilemaan palvelua kokonaisvaltaisemmaksi asiakastyöksi. Tästä johtuen kotipalveluja ja kotisairaanhoitoa on yhdistetty. Näin muodostunut kotihoito on moniammatillista ja verkostomaista (Vähäkangas ja björkgren 2006, 47).

6 Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistyessä kotihoidoksi vanhat ja uudet käytännöt on nähtävissä rinnakkain. Erilaiset ammatilliset näkemykset ja työn organisointitavat sekä runsaasti apua tarvitsevat ikääntyneet muodostivat hyvin haasteellisen toimintakentän. Ikääntyneiden näkökulmasta kotihoito näyttäytyy tehtäväkeskeisenä, eri ammattiryhmien tekemäksi työksi kotipalvelu tekee omiaan tehtäviään ja kotisairaanhoito puolestaan omiaan. (Tenkanen 2003, 60, 182.) Kuten jo aiemmin todettiin, kuntien välillä on merkittäviä eroja sosiaali- ja terveyspalvelujen organisoinnissa ja palvelujen tuottamisessa. Ikääntyvien palveluja on ohjattu näihin päiviin asti valtakunnallisilla vanhuspoliittisilla ohjelmilla (Hakonen 2008, 95). Kotihoidon toteuttamistavat ja organisointi vaihtelevat eri kunnissa (Laine, Noro, Finne-Soveri, Björkgren 2006, ) Ikääntyvien huonokuntoisten asiakkaiden määrän kasvun johdosta erityinen haaste on oikeanaikainen resurssien kohdentaminen. Suuri haaste on myös henkilökunnan osaamisen ja sitoutumisen varmistaminen. (Noro, Finne-Soveri, Björkgren, Vähäkannas, Itkonen 2006, ) Sosiaalipolitiikan näkökulmasta voidaan väittää, että arkielämässä selviytymistä tukevat palvelut ovat medikalisoituneet eli lääketieteellistyneet. Ikääntyneen henkilön kannalta tämä merkitsee, että hänellä on oltava lääketieteellinen diagnoosi saadakseen palvelua. Tästä johtuen varhaisen puuttumisen mahdollisuudet ongelmien kohdatessa ovat heikentyneet. Kotihoidosta on tullut pitkälti kotisairaanhoitoa. Siihen ei kuulu kotien siivousta ja muuta arjen apua. Kunnallisilla palveluilla vastataan vain välttämättömien tarpeiden tyydyttämiseen, sairauksien ja henkilökohtaisen hygienian hoitoon. (Palola ja Parpo 2011, ) Kotihoito on muuttunut universaalista palvelusta yhä enemmän selektiiviseksi palveluksi. Se ei vastaa kaikkeen palvelutarpeeseen; se kohdistuu vain osalle palvelun tarvitsijoille kaikkein eniten apua tarvitseville. Palveluun on tästä johtuen kohdistunut myös paljon kritiikkiä. (Palola ja Parpo 2011, ) Voisiko edellisistä seikoista johtua kotihoidon ennaltaehkäisevän työn määrittelyn vaikeus? Ennalta ehkäisystä puhutaan eri yhteyksissä, mutta sen sisällöllinen merkitys tulee harvoin avatuksi. Ikääntyneiden kuten nuorempienkin ikäryhmien kohdalla yksinäisyydestä on tullut suoranainen yhteiskunnallinen ongelma. Voitaisiinko lähteä liikkeelle yksinkertaisesta määrittelystä, että ennaltaehkäisevää työtä on yksinäisyyden lievittäminen ja yhteisöllisyyden

7 lisääminen? Kotihoidon merkitystä olisikin syytä korostaa muussa mielessä kuin vain rajatun hoidon tuottajana. Kotihoito on hyvin haasteellinen työkenttä henkilöstölle. Silmiä ei voi sulkea tosiasialta, että ikääntyminen koskee myös henkilöstöä. Arviolta joka toinen työntekijä jää eläkkeelle seuraavan viidentoista vuoden aikana hoiva-alalta. Lisäksi hoitoalalla alan vaihtoa harkitsevien määrä on selvitysten mukaan kasvussa. Lähi- ja perushoitajien työhyvinvointia koskevassa selvityksessä (2012, 46, 50) ilmenee, että puolet perus- ja lähihoitajista kokee työnsä raskaaksi. Vielä useampi heistä kokee työtahdin ja kiireen lisääntyneen. Yli puolet kyselyyn vastanneista on harkinnut alan vaihtoa ja yli kolmasosa epäili työkykynsä säilymistä seuraavan kahden vuoden ajan! 3. SISÄINEN VÄLIARVIOINTI VIRTU-PROJEKTISSA Väliarvioinnilla mahdollistetaan kehittämisprosessin seuraaminen, ymmärtäminen, ohjaaminen ja dokumentointi yhteinen oppiminen. Arvioinnin kautta saadaan selkoa, missä vaiheessa ollaan kulkemassa asetettuihin tavoitteisiin ja mitä konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan niihin pääsemiseen. Arviointi tähtää myös vision kirkastamiseen. Arvioinnit tehtiin kaikissa projektissa mukana olevissa kunnissa ja ammattikorkeakouluissa keväällä ja kesällä Arviointia varten kutsuttiin toimintayksiköiden kehittämistyössä mukana olevat henkilöt (max. 6 henkilöä) yhteiseen 1½ tuntia kestävään nauhoitettavaan ryhmäkeskusteluun. Arviointikeskustelujen rungon muodostivat teknologia, käyttäjäkokemukset, yhteistoiminta sekä missio ja visio. Kussakin keskustelussa kiteytettiin lopuksi SWOT-analyysinä sen hetkinen tilanne ja tulevaisuuden näkymät. Tässä käydään läpi tiivistetysti kunkin Virtu-projektipartnerin sisäisissä arviointikeskusteluissa nousseita näkökohtia teknologiasta, käyttäjäkokemuksista, yhteistoiminnasta sekä SWOT-analyysien yhteenveto Teknologia Teknologian toimivuudessa on tapahtunut parantumista hankkeen alkuun verrattuna. Teknologia on kuitenkin edelleen haavoittuvaa erilaisia käyttökatkoksia ja toimintahäiriöitä sekä kuuluvuus ja näkyvyysongelmia ilmenee.

8 Hankkeen aikana on käynyt myös ilmi, että nykyaikaisina pidettyjä verkkoyhteyksiä ei saada luoduiksi kaikkialle hankkeen toiminta-alueella. Lisäksi yhteyksien asennusajat ovat paikoin olleet pitkät. Tekniset ongelmat ovat kasaantuneet erityisesti tietyille alueille. Yhteyksien luominen ja ylläpito on osoittautunut haasteiksi juuri saaristoalueilla, joihin Virtu-kanavan kehitystyön kärjen on ollut määrä suuntautua. Teknologian täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää riittävää käyttäjien perehdyttämistä ja selkeitä manuaaleja (myös eri kielillä) ja nopeasti reagoivia help-desk-palveluja. Väliarvioinnin aikaiset kokemukset ovat ristiriitaiset näiltä osin. Tekniset ongelmat ovat aiheuttaneet ikääntyneille käyttäjille pitkiä odotusaikoja, turhautumisia ja mahdollisesti jopa pelkotiloja ja syyllisyyttä. Laitteiden tehokkaan käyttämisen ja toimintojen monipuolistamisen kannalta laitteiden nopea siirrettävyys vaatii vielä kehittämistä. Laitteiden pitkät asennusajat ja epävarmuudet toimivuudessa jarruttavat tekniikan täysimittaista käyttöä ja mahdollisuuksia testata uusia palveluja. Vakiintuneet ohjelmalähetykset ovat alkaneet toimimaan liki moitteettomasti, mutta se on vaatinut ohjelmien tekijöiltä välillä ylimääräisiä ponnisteluja ja omatoimisia ratkaisuja Käyttäjäkokemukset Ikääntyneet teknologian käyttäjät ovat valmiuksiltaan ja toimintakyvyltään hyvin heterogeeninen ryhmä. Hankkeen kannalta haaste on myös kielikysymys eli miten voidaan tarjota sopivassa suhteessa sekä suomen- että ruotsinkielisiä lähetyksiä. Hankkeen tässä vaiheessa on yleistettävissä, että parhaiten verkkoympäristössä pärjäävät rohkeat, ulospäin suuntautuneet ja hyvän toimintakyvyn omaavat henkilöt. Vaikuttaa siltä, että eriasteiset muistisairaudet ja heikko toimintakykyisyys rajaavat käyttäjiä toiminnan ulkopuolelle. Hankkeen eri toiminta-alueilla käyttäjien valinta ja valikoituminen on tapahtunut erilaisista lähtökohdista käsin. Osa käyttäjistä on kotihoidon tai asumispalvelujen asiakkaita tai mahdollisesti iäkkäitä omaishoitajia. Keskeistä mukaantuloon on henkilön halukkuus olla mukana Virtussa. Hankkeen kuluessa on osoittautunut haasteeksi löytää käyttäjiä. Tähän voi olla syynä projektiin kuuluva tutkimus- ja kehittämistoiminta, joka voi olla joillekin käyttäjille ja heidän omaisilleen kynnys lähteä mukaan. Kotihoidon osalta syynä voi olla myös henkilöstön kiireinen työtahti, tietämättömyys hankkeesta, kotihoidon asiakkaiden huonokuntoisuus ja terveydentilan muutokset.

9 Käyttäjät eivät ole yksiselitteisesti profiloitavissa. Voidaan ehkä sanoa, että vakiintuneet käyttäjät muodostavat oman pienen joukkonsa muihin käyttäjiin nähden. Käyttäjien omat tarpeet voivat vaihdella aktiivisesta ohjelmiin osallistumisista niihin henkilöihin, joille on riittävää päästä vain seuraamaan lähetyksiä. Määrältään miehet ovat vähemmistönä naisiin verrattuina. Vaikuttaa siltä, että lähetettyjen ohjelmien sisältöihin ollaan tyytyväisiä. Käyttäjille virkistystä tuovat erilaiset luonto-, historia- ja matkailuaiheiset ohjelmat sekä erilaiset tietovisat. Hyödyllisinä pidetään terveysneuvontaan ja kotona asumisen turvallisuuteen liittyviä sisältöjä. Ketkä lopulta hyötyvät eniten? Tähän ei voi yksiselitteisesti vastata ainakaan koottujen arviointikeskustelujen pohjalta. Vaikuttaa siltä, että hyötyminen edellyttää kohtalaisen hyvää toimintakykyä ja sosiaalisuutta sekä pitkiä etäisyyksiä palveluista. Potentiaalista hyötyä voi löytyä yksilöiden kohtaamiin elämän käänne- ja kriisikohtiin sekä toimintakyvyn kuntoutukseen. Tämä koskenee myös iäkkäitä omaishoitajia Yhteistoiminta Toimijoiden oma sisäinen yhteistyö toimii melko hyvin. Projektissa mukana olevan ammattikorkeakouluhenkilöstön ja opiskelijoiden yhteistoiminta on ollut onnistunutta. Alun roolien haun jälkeen toiminnot ovat vakiintuneet. Haasteita on ollut ammattikorkeakoulujen ja kuntien välisessä yhteistyössä. Kuntien keskinäinen yhteistyö on myös ollut vähäistä. Ajan löytyminen yhteisiin kohtaamisiin näyttää olevan vaikeaa. Projektissa kolmannen sektorin kanssa toimiminen on melko satunnaista, tosin onnistuneita yhteistyöavauksiakin löytyy esimerkiksi seurakuntien kanssa. Kotihoidon sisällä Virtu-kanava on näyttäytynyt toisaalla runsaina hankkeeseen liittyvinä kokouksina ja toisaalta toiminnan ulkopuolisena olemiselta sekä tiedon puutteilta. Suhtautumisessa siihen on eroja sen mukaan, mikä on henkilön positio työorganisaatiossa. Yleistäen voitaneen sanoa esimiesten suhtautuvan projektiin myönteisemmin kuin kenttätyöntekijät. Työntekijöiden osallistumista vaikeuttavat kiireet työssä ja osin pelot Virtu-kanavaa kohtaan sen tuodessa mahdollisesti lisää osaamisvaatimuksia. Todennäköisesti henkilöstöä askarruttavat myös uudenlaisen toiminnan vaikutukset asiakastyöhön ja asiakkaiden asemaan.

10 Arviointikeskusteluista käy ilmi, että vastuu toiminnasta on kasautunut joidenkin yksittäisten henkilöiden harteille. Eri osapuolien keskinäiseen yhteistyöhön on ollut vaikutuksensa avainhenkilöiden vaihtuvuudella ja tiedonkululla. Hieman hämäräksi on jäänyt projektin ohjausryhmän rooli. Aluerajat ylittävät partnerien yhteydenpidot ovat olleet myös vähäiset. Tieto ei ole myöskään kulkenut saavutuksista eri alueilta yhteiseen tietoisuuteen. Hanketta eteenpäin vievä dokumentointi koetaan puutteelliseksi. Toimijat eivät tiedä toisistaan riittävästi. Arviointikeskusteluista nousee esiin nimettyjen koordinaattorien olemassaolon tarve. Kotihoidon sisällä työpajat, koulutustilaisuudet ja osa tietoa lisäävistä kokouksista koetaan hyödyllisiksi. Ohjausta ja koulutusta tarvitaan. Niiden on nähty ainakin hetkellisesti nostavan motivaatiota ja innostusta Virtu-kanavaa kohtaan. Myönteistä on ollut myös se, että kunnan hallinnonalojen, eri sektoreiden, välisiä rajoja on kyetty ylittämään. Osin kuitenkin toivotaan tiiviimpää yhteistyötä. Uusien toimintamallien kokeilut vaativat ennakkojärjestelyjä ja tietynlaista spontaanisuutta toimijoilta. Projektin kannalta tuki päättäjiltä koetaan tärkeänä. Tähän on vaikuttamamassa osaltaan tietoisuus taloudellisten resurssien rajallisuudesta. Toiminnan jatkuminen edellyttää resurssipäätöksiä ja mahdollisten ulkopuolisten rahoitusten selvittämistä. Jatkoresurssien saannin kannalta voi olla merkityksellistä, että Virtu-kanavan käyttäjäryhminä voi olla muitakin kuin ikääntyneitä SWOT-analyysien yhteenveto Projektipartnereiden mukaan selkeitä vahvuuksia ovat oman lähitiimin ja yksikön toiminta, asiantuntijuuden ja kokemusten kertyminen ja ikääntyneiden käyttäjien sosiaalista kanssakäymistä tukeva ohjelmatuotanto. Muutamissa arviointikeskusteluissa nousevat esille taloudelliset säästömahdollisuudet, esimerkiksi mahdollisuus säästää henkilökunnan aikaa korvaamalla tehtyjä kotikäyntejä virtuaalisilla kotikäynneillä. Vastaavasti heikkouksia ovat tiedonpuute ja tiedonkulun ongelmat, tiedon levittäminen toiminnoista, liian isot työryhmät ja tekniikka. Myös henkilövaihdokset ja käyttäjien vaihtuvuus on koettu resursseja syöviksi asioiksi. Suurena ongelmana ja haasteena koetaan myös vähäiset kokemukset ja näytöt uudenlaisista toimintatavoista. Etäkotikäyntien ja muiden kokeilujen kannalta on osin haasteena kuntien kotihoidon organisointi.

11 Kehittämismahdollisuudet ovat moninaiset syntyneiden verkostojen hyödyntämissä sekä karttuneen osaamisen hyödyntämisessä Virtussa ja mahdollisesti sitä seuraavissa hankkeissa. Kehittämistä voidaan tehdä myös käyttäjiin yhteydenpidossa (saavutettavuus) ja osin lähetysten käyttöasteen kasvattamisessa. Koulutuksilla ja workshop-tyyppisillä toiminnoilla kehittämistoimintaa voidaan edistää henkilöstöjen kohdalla. Jatkossa myös kuntoutusta ja toimintakykyä edistäviä pelejä voitaisiin hyödyntää. Uhat on kiteytettävissä kuntien säästöpaineisiin, projektin jatkorahoituksen saamisen epävarmuuteen, kuntien sitoutumiseen ja mahdollisuuksiin olla mukana tulevaisuudessa sekä henkilöstön kokemiin pelkoihin työtapojen uudelleen organisoinneista. Tietty uhka liittyy myös alati vanhenevaan tekniikkaan ja sen kalleuteen. 4. VIRTU-KANAVAN JATKO? Stenvallin ja Virtasen mukaan (2012, 17) kehittämistoiminta on usein liian suunnittelukeskeistä. Käytännön toteutukset jäävät puolitiehen. Projektirahoituksen loppuessa on vaara, että myös rahoituksen kohteena ollut kehittäminen päättyy. Lisäksi kehittämistyötä häiritsee kyvyttömyys tehdä valintoja panostuksissa, jotta tavoitellut asiat voisivat vakiintua käytännöiksi. Lisäksi haasteeksi on muodostunut päättää projektit siten, että käytännössä vaikutukset olisivat nähtävissä. Liian usein vaarana on, että työ jää kesken ideoiden ja innovaatioiden käyttöönotossa. Tärkeää olisi varmistaa hyvien käytäntöjen jatkuvuus ja löytää lisäksi ne kärkiasiat, joiden ympärille jatkokehittämistyötä voi perustaa. Yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisy, yhteisöllisyyden tukeminen, on ennaltaehkäisevää työtä. Monipuolisia Virtu-lähetyksiä voidaan pitää tässä merkityksellisenä toimintana. Virikepitoiset ja monenlaiset kotona asumista tukevat ohjelmasisällöt ovat löytäneet kiitollisen osallistujajoukkonsa. Kriittinen kohta Virtu-kanavan kehittämisen kannalta on erilaisten käyttäjäprofiilien tunnistaminen. Toiminnan tulisi huomioida käyttäjien yksilölliset tarpeet ja tätä kautta onnistua luomaan mielekkäitä, yhteisöllisyyttä tukevia Virtu-kanavan käyttäjäryhmiä. Käyttäjien osallistumistarpeet lähetyksiä kohtaan poikkeavat, toki mahdollisuudetkin. Osa haluaa olla niissä aktiivisesti mukana, toisille riittää tapahtumien seuraaminen. Kontaktiksi ryhmän sijaan voi ainakin ajoittain riittää yksittäinen ihminen. Mikäli laitteiden

12 siirrettävyysmahdollisuudet olennaisesti nopeutuvat tulevaisuudessa, käyttäjäryhminä voisivat olla kotiutetut kuntoutusta tarvitsevat ja äkillisen elämänmuutoksen kohdanneet henkilöt. Lähetyksiä voivat pitää hyvin erilaiset toimijat. Jatkon kannalta lienee välttämätöntä, että ohjelmien lähettämisestä kantavat vastuuta yhä enemmän myös muut tahot kuin ammattikorkeakoulut. Kuntien rooli on jo nyt suurempi tässä asiassa kuin aiemmin toteutetuissa projekteissa. Yksinäisyyttä ehkäisevät hyvin monentyyppiset ja sisältöiset ryhmille suunnatut lähetykset. Tarvetta lienee myös kahden välisille lähetyksille. Esimerkiksi terapiaa sisältävät lähetykset tarvinnevat kahdenvälisiä yhteyksiä tarkoin rajattujen ryhmälähetysten ohessa. Kotihoidon työmenetelmien kehittämisen kannalta teknologian käyttöönotolla on merkityksensä. Vaaransakin tässä on ja ne tulee huomata. Esimerkiksi teknologian vaiheittain käyttöönotto voi siirtymävaiheessa merkitä päällekkäisiä toimintoja ja näin resurssien hukkaamista (Raappana ja Melkas 2009, 33). Realistista on kuitenkin, että juuri resurssien rajallisuudesta johtuen pohditaan pienten pilottiryhmien perustamista ja verkostoyhteistyön kannalta selkeiden yhteyshenkilöiden nimeämistä kunnissa. Workshop-tyyppistä ryhmätyöskentelyä tarvitaan myös jatkossa, jotta työyhteisöllinen osaaminen ja tiedon lisääntyminen varmistetaan. (Ks. lisää Jokela ja Pekkonen & Saarikivi tässä artikkelikokoelmassa) Toikon (2012, 83-84) mukaan teknologialla voidaan edesauttaa turvallisuuden tunteen lisääntymistä. Kunhan palvelun sosiaalinen ydin ei katoa ja uudenlainen vuorovaikutus ei korvaa aitoja, korvaamattomina pidettyjä sosiaalisia vuorovaikutussuhteita. Teknologian kohdalla tulevat esiin myös kysymykset yksityisyyden suojaan liittyvissä asioissa. Kaiken kaikkiaan teknologia voi edistää hyvinvointia edellyttäen, että tiedostetaan millaisia toivottuja vaikutuksia sen käytöllä on ihmisten arkeen. Parhaimmillaan teknologia mahdollistaa sen käyttäjien sosiaalisten suhteiden ylläpitoa ja lisääntymistä sekä edesauttaa aiempaa parempaa palvelujen saavutettavuutta. Kyse on tällöin elämänlaadun parantumisesta, arjen helpottumisesta. Virtu-projektin elinkaari on lyhyt ja kehittämiskysymykset isoja. Ikääntyneille Virtu-kanavan käyttäjille lähetysten jatkaminen voidaan nähdä eettisenäkin kysymyksenä. Käyttäjät ovat antaneet oman panoksensa kehittämistyöhön, josta johtuen mahdollista toiminnan äkillistä lopettamista voidaan pitää kohtuuttomana heitä kohtaan. Hyväksi todettuja toimintoja

13 kannattaa pyrkiä pitämään yllä ja kehittää edelleen. Jatkuvuuden varmistamiseksi on kartoitettava erilaiset vaihtoehtoiset, käyttäjät huomioivat, mahdollisuudet. Yksi tällainen mahdollisuus voi olla vasta muutama vuosi sitten tietoisuuteen ponnahtanut palvelumuotoilu. Muuttuviin olosuhteisiin palvelumuotoilun on sanottu tuovan lisää ennakoivaa otetta ja sen on katsottu mahdollistavan erilaisten toimijoiden aktiivisen osallistumisen kehittämiseen ja tuovan esille palveluiden käyttäjien toiveet (Ks.esim. Miettinen 2011, 21-25; Toikko 2012, 160; Makkula 2010, 72-77). Palvelumuotoilusta voisi olla hyötyä siinä, että se mahdollistaisi havaitsemaan teknologian räätälöinnin asiakastarpeet aidosti käyttäjälähtöisesti laite esimerkiksi sisältäisi joustavasti vain niitä ominaisuuksia ja toimintoja, joita yksittäinen asiakas osaa käyttää ja kokee tarvitsevansa. Palvelumuotoilu voisi tuoda ehkä oman myönteisen lisän kotihoidon ja muidenkin palvelujen työmenetelmien kehittämiseen ja tarvittavan teknologian käyttöönoton helpottamiseen. Se merkitsisi entistä kokonaisvaltaisempaa yhteissuunnittelua sen sijaan, että esimerkiksi laitetoimittaja ja/tai operaattori lähes yksin määrittelevät palvelukonseptin tekniset reunaehdot. Ikääntyneiden käyttäjien kanssa yhdessä muotoillun teknologian on oltava toimintavarmaa ja helppokäyttöistä. Tällaisen teknologian käyttöönotto ja perehdyttäminen on myös kotihoidon työntekijöille mielekästä ja motivoivaa osana työmenetelmien kehittymistä.

14 LÄHTEET Eräsaari, L Sosiaalipalvelut käännöksen jälkeen. Teoksessa Palola, E. & Karjalainen, V. (toim.) Sosiaalipolitiikka. Hukassa vai uuden jäljillä? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Unigrafia Oy Yliopistopaino Hakonen, S Palvelurakenteet remontoitu. Teoksessa Suomi, A. & Hakonen, S. (toim.) Kuluerästä voimavaraksi. Sosiokulttuurinen puheenvuoro ikääntymiskysymyksiin. Juva: PSkustannus Hyvinvointi 2015-ohjelma. Sosiaalialan pitkän aikavälin tavoitteita. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki Kallio, J Hyvinvointipalvelujärjestelmän muutos ja suomalaisten mielipiteet Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 108. Sastamala: Vammalan kirjapaino Oy. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15810/tutkimuksia108.pdf?sequence=1. Laine, J.; Noro, A.; Finne-Soveri, H. & Björkgren, M Kotihoidon organisointi, henkilöstö ja tuottavuus. Teoksessa Finne-Soveri, H.; Björkgren, M.; Vähäkangas, P. & Noro A. (toim.) Kotihoidon asiakasrakenne ja hoidon laatu. RAI-järjestelmä vertailukehittämisessä. STAKES.Vaajakoski: Gummerus kirjapaino Oy Lähi- ja perushoitajien työhyvinvointi Jaksaminen rajat tulee työssä vastaan. Huoli hoidon laadusta painaa. SuPer. SuPerin selvityksiä Makkula, S Muotoiluosaaminen + hyvinvointipalvelut. Teoksessa Makkula, S.; Mäkinen, S. & Huhta, E. (toim.) Hyvinvointipalvelut 2.0. Tulevaa ennakoiden, menneestä ammentaen. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu. Sarja C Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 64. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy Miettinen, S Palvelumuotoilu yhteissuunnittelua, empatiaa ja osallistumista. Teoksessa Miettinen, S. (toim.) Palvelumuotoilu uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. Teknologiateollisuus. Tampere: Tammerprint Oy Noro, A. ; Finne-Soveri, H.; Björkgren, M.; Vähäkangas, P. & Itkonen, T Johdanto. Teoksessa Finne-Soveri, H.; Björkgren, M.; Vähäkangas, P. & Noro A. (toim.) Kotihoidon

15 asiakasrakenne ja hoidon laatu. RAI-järjestelmä vertailukehittämisessä. STAKES.Vaajakoski: Gummerus kirjapaino Oy Palola, E. & Parpo, A Kunnallista sopeutumisen sosiaalipolitiikka. Teoksessa Palola, E. & Karjalainen, V. (toim.) Sosiaalipolitiikka. Hukassa vai uuden jäljillä? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Unigrafia Oy Yliopistopaino Raappana, A. & Melkas, H Teknologian hallittu käyttö vanhuspalveluissa. Opas teknologiapäätösten ja teknologian käytön tueksi. Svenska kultur fonden. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Lahti School of innovation. Tampere: Esa Print Oy. Sähköisenä: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/59191/isbn% pdf?sequence=5 Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012: 21. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. Stenvall, J. & Virtanen, P Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen. Kehittämisen mallit, toimintatavat ja periaatteet. Tietosanoma. Tallinna: AS Pakett. Tedre, S.; Ilmarinen, K. & Nuutinen, T Ikänäköä maaseutupolitiikkaan, pinta-alalinssit ikäpolitiikkaan! Gerontologia 1/2010. Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n julkaisu Tedre, S. & Pulkkinen, A Kulkeminen avaimena ikääntyvien maalla asumisen mahdollisuuksiin. Yhteiskuntapolitiikka 76 (2011): Tenkanen, R Kotihoidon yhteistyömuotojen kehittäminen ja sen merkitys vanhusten elämänlaadun näkökulmasta. Acta Universitatis Lapponiensis 62. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino. Toikko, T Sosiaalipalveluiden kehityssuunnat. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print. Vähäkangas, P. & Björkgren, M RAI-tietojärjestelmän käyttöönottokoulutus. Teoksessa Finne-Soveri, H.; Björkgren, M.; Vähäkangas, P. & Noro A. (toim.) Kotihoidon asiakasrakenne ja hoidon laatu. RAI-järjestelmä vertailukehittämisessä. STAKES. Vaajakoski: Gummerus kirjapaino Oy

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan?

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? Sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

teemoihin PalKO hankkeessa

teemoihin PalKO hankkeessa Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV Hyvinvointi-TV on laajakaistayhteydellä

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Työsuojelurahaston, Suomen Kuntaliiton ja kuntien rahoittama tutkimushanke Professori Petri Virtanen TaY JKK Kysely kuntien kokeilutoiminnasta

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen GERinno hanke Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen Simulaatiokeskus SimuLti Lahden Ammattikorkeakoulun monialainen uusi kampusalue rakentuu

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Päivi Huotari, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palvelujen toteutuksessa, suunnittelussa ja kehittämisessä Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa

Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa IKÄIHMINEN TOIMIJANA-hanke Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa 1.1.-31.8.2014 Anu Puustinen Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Asiakaspalautejärjestelmä Arviointivälineen kartoitus KUNNAN

Lisätiedot

Työllistämistä vai kuntoutusta?

Työllistämistä vai kuntoutusta? Työllistämistä vai kuntoutusta? Raija Kerätär Kuntoutuslääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri, työnohjaaja www.oorninki.fi työttömyysaika Pitkäaikaistyöttömät/työttömät Poikkileikkaus työttömistä hetkellä

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Syrjässä syrjäytyneet

Syrjässä syrjäytyneet Syrjässä syrjäytyneet Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, elämänlaatuverkoston kokous Helsinki 10.4.2014 Tutkija, YTT Päivi Kivelä, Sininauhaliitto paivi.kivela@sininauha.fi Rakenteet uudistuvat: ketä pitäisi

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-

Lisätiedot

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa Mobiili- kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1.10.13-30.9.14 Tieran Mobiili kotihoito Tiera on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto Tiera

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot