Saivo. Koulutussuunnittelun pedagogisia perusteluja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saivo. Koulutussuunnittelun pedagogisia perusteluja"

Transkriptio

1 Saivo Koulutussuunnittelun pedagogisia perusteluja Harriet Urponen Opettajan pedagogiset opinnot Kevät 2012 Lapin yliopisto

2 2 Sisältö 1 Johdanto Ajankohtaista taustaa Pedagogisia perusteluja Sosiokonstruktivismi Mielekäs oppiminen Oppimisen tilat ja avoimet oppimisympäristöt Strategia Verkko-opetuksen integroiva malli (VOI) Strateginen tuotos: VOITTO Palvelumuotoilu Koulutusten tavoitteet ja toiminnallinen prosessi Loppupohdinta Lähteet: LIITE 1. Verkko-opetuksen didaktis-oppimisteoreettinen malli... 43

3 3 1 Johdanto Perustan uuden koulutuspalveluja tarjoavan yrityksen, jonka nimeksi tulee Saivo Innovations. Tämän tutkielman tarkoituksena on luoda koulutussuunnittelun pohjalle pedagogiset perustelut ja tuottaa strategia koulutuspalvelujen toteuttamiselle. Miksi Saivo? Edesmennyt pappani August Raittimo kertoi minulle lapsena tarinoita. Näissä tarinoissa hän kertoi usein saivosta. Papan mökki sijaitsi Äkäsjokivarressa melko lähellä Pakasaivoa. Hän vei minut katsomaan sitä ja kertoi, että saivo on hyvin kirkasvetinen tunturijärvi. Siihen ei tule, eikä siitä lähde yhtään jokea, vaan sen vesi on peräisin saivon pohjassa olevista lähteistä. Lappilaisen mytologian mukaan saivon pohjassa on reikä ja toisella puolella on täsmälleen samanlainen järvi, peilikuvana maanpäälliselle saivolle. Tuon järven rannalla elää onnellinen saivokansa. Joidenkin uskomuksien mukaan saivo on henkien asuinpaikka ja jotta henget antaisivat hyvän pyyntionnen tai naimaonnen, tuli heille antaa lahjoja. Siksi saivot ovat aina olleet kokoontumis- ja uhripaikkoja. Saivon veden uskotaan olevan puhdistavaa ja parantavaa vettä ja saivoja on aina kunnioitettu johtuen osin myös niiden jylhästä muodosta. Saivolla on tarina kerrottavanaan. Miksi Innovations? Innovatiivisuutta ja innovaatioiden syntymistä voidaan tarkastella kasvatustieteen näkökulmasta luovuuden kehittymisprosessina, yleensä oppimisprosessina, osaamispääoman kehittymisenä tai motivaation kasvuprosessina (Hokkanen 2001, 54). Yhteiskunnallisella tasolla Opetusministeriö (2006) on korostanut luovuuden ja innovatiivisuuden merkitystä tulevaisuuden taloudellisten, sosiaalisten ja henkisten haasteiden ratkaisuissa.

4 4 Innovatiivisuus on sitä, että ihmiset, tiimi ja organisaatio pystyvät tuottamaan ja soveltamaan uusia ideoita lisäarvon tuottamiseksi (Sydänmaanlakka 2009, 132). Yhteiskunnassamme on vallalla yritysmyönteinen ilmapiiri, jossa yrittäjyyttä tuetaan ja jopa yliopistoja kannustetaan kiinnittämään asiaan huomiota (Opetusministeriö 2009, 15). Opetusministeriö korostaa koulutusjärjestelmän merkitystä yrittäjyyden edistämisessä ja toteaa vain viidenneksellä yrittäjistä olevan korkeakoulututkinnon. Nyt minulla on mahdollisuus päästä mukaan korkeakoulutettujen yrittäjien harvaan joukkoon. Tämä kirjallinen tutkielma on yksi osoitus siitä, että Lapin yliopistossa halutaan kannustaa yrittäjyyteen! (Opetusministeriö 2009, 15). Koulutuspalvelujen tuottaminen on yksi keskeinen liiketoiminta-alue Saivo Innovationsin toiminnassa. Tässä tutkielmassa luon yritykselleni pedagogista profiilia ja tiedostan, että pedagogiset perustelut ovat eläviä ja alati muuttuvassa kouluttajan työssä näitä asioita on jatkuvasti päivitettävä (Talvio 2002, ). Avaan tutkielmassa liikeideaani ja sen taustalla olevia keskeisiä käsitteitä. Mietin koulutusten tavoitteita yleisellä tasolla ja kuvaan niiden toiminnallisen prosessin. Ennakko-oletuksena on, että perusteellisella pedagogisella pohdinnalla saadaan aikaan parempia koulutustilaisuuksia. Tätä työtä voisi hyvin rinnastaa oppilaitosten opetussuunnitelmatyöhön ja tutkielman avulla haluan saada vastauksen kysymykseen: Minkälaisia pedagogisia perusteluja minulla on koulutuksia varten? Taustalla on ajankohtainen keskustelu työurien pidentämisestä, työelämän muutoksista ja elinikäisen oppimisen eetoksesta ja näihin megatrendeihin vastaamaan perustetaan Saivo Innovations.

5 5 2 Ajankohtaista taustaa Uskon siihen, että uuden oppiminen tuottaa ihmiselle hyvinvointia. Hyvinvointi kiinnostaa työnantajia. Lapin yliopisto järjesti Hyvinvointia edistävä johtaminen - seminaarin, joka piti siirtää suurempaan saliin kovan kysynnän vuoksi. (Lapin yliopisto 2012). Talouselämä on listannut Suomen parhaita työpaikkoja jo kymmenen vuotta ja toteaa vuonna 2012 tuloksissaan, että yksi merkittävä tyytyväiseksi tekevä asia työssä on mahdollisuus uuden oppimiseen (Holtari 2012, ) Pohtiessani omia ominaisuuksiani yrittäjänä, nousee esiin kaksi kuvaavaa sanaa: Luovuus ja innovatiivisuus. Nämä ominaisuudet haluan sisällyttää myös merkittäväksi osaksi yritykseni liiketoimintaa. Menestyäkseen yritysten on jatkuvasti uudistuttava ja se puolestaan edellyttää työntekijöiden uudistumista. Luovuus ja innovatiivisuus ovat avain uudistumiseen. Latinankielen sana innovatus tarkoittaa uusimista tai uudistamista ja sen katsotaan olevan nykyisen innovaatio -käsitteen lähtökohtana (Siltala 2010, 57). Vaikka perustan yrityksen yksin, ei yksin toimiminen ole mahdollista. On tärkeää löytää yhteistyökumppanit ja verkostot. Työ- ja elinkeinoministeriön tulevaisuuskatsauksessa on ennakoitu työelämän muutoksia vuoteen 2020 mennessä ja tässä raportissa korostuu eri tasoilla verkottuminen ja kumppanuus (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010). Ei ole tarkoituksenmukaista tehdä itse kaikkea. Verkostoituminen on päivän sana (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004, 12) ja kovalla vauhdilla muuttuva yhteiskunta asettaa omat vaatimuksensa yksilölle. Yritykseni on tulevaisuudessa osa laajaa verkostoa yhtä lailla, kuin

6 6 asiakkaana olevat ihmisetkin. He ovat mukana monissa verkostoissa, työryhmissä, projekteissa, harrastusryhmissä jne. Hyvät yhteistyötaidot ja avoin vuorovaikutus on avain työyhteisöjen menestymiseen. (Järvinen 2008, 12.) Tuleva yritykseni tarjoaa palveluita juuri näiden taitojen kehittämiseen. Tällä hetkellä jokaiselta työntekijältä edellytetään hyviä työyhteisötaitoja eli uudenlaisia työelämätaitoja kuten aktiivisuutta, itseohjautuvuutta ja kriittisyyttä. Työelämän muutoksessa korostuvat jatkuvan oppimisen valmius ja elämänhallintataidot ja jokaisella ihmisellä itsellään on vastuu omasta hyvinvoinnistaan. (Manka 2011, 10.) Uskon yhteistyön ja positiivisen vuorovaikutuksen olevan avain luottamuksen lisääntymiseen koulutukseen osallistuvien työntekijöiden välillä ja sitä kautta työn mielekkyyden paranemiseen ja työn ilon löytymiseen. Tähän tavoitteeseen tähtää myös uuden yrityksen koulutuspalvelujen liiketoiminta. Tarkoituksena on päästä mukaan yrittäjille suunnattuun toimintaan ja sitä kautta luoda verkostoja ja saada yhteistyökumppaneita. Rovaniemellä toimii Luovien alojen yrityshautomo, jonne toivon saavani liikeideani jalostumaan. Miten luovuus näkyy toimiessani yrittäjänä? Luovuus on kykyä ihmetellä, innostua ja innovoida. Se on uutta etsivää ajattelua ja siihen tarvitaan voimakas sisäinen motivaatio. Luovuus voi jalostua innovatiivisuudeksi, joka tarkoittaa ihmisten, tiimin ja organisaation kykyä tuottaa ja soveltaa uusia ideoita lisäarvon tuottamiseen. Innovatiivisuutta voi verrata lampun valokeilaksi, joka näyttää pimeällä kulkusuunnan. Innovatiivisuus on luovaa ongelmanratkaisua. (Sydänmaanlakka 2009, ) Luovuudessa voi piillä valtavia mahdollisuuksia, jos niitä osataan hyödyntää (Järvinen 2008, 13). Osaan rohkeasti yhdistellä erilaisia ajatuksia ja sitä kautta luon palveluja, joita halutaan ostaa. Pyrin tekemään tarjolla olevista tuotteista niin houkuttelevia, että niitä ei voi vastustaa. Liiketoiminnassa korostuu tietty mobiilius eli liikuteltavuus ja koulutukset voi siirtää mitä erilaisimpiin tiloihin toteutettavaksi. Panostan yrityksen ilmeeseen ja etenkin sähköisiin materiaaleihin, joista tulee tärkeä osa yrityksen imagoa. Tärkeimmät edellytykset oppimisyhteisön innovatiiviselle toiminnalle ovat henkilöstön osaaminen, motivoituneisuus ja itsensä likoon laittaminen.

7 7 Innovatiivisen toiminnan lisääminen onnistuu uusilla opiskelumuodoilla esimerkiksi hyödyntämällä yhteistoiminnallisuutta. (Hokkanen 2001, ) Saivo Innovations tuottaa osaamista työyhteisön jäsenten oppimisen kautta. Oppimista tapahtuu paitsi koulutustilaisuuksien lähijaksoissa kasvokkain, myös verkossa. Pedagogiset innovaatiot tekevät koulutuksista uudenlaisia tapahtumia, joissa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia oppimisen edistäjänä. Hakkarainen (2001, 16) sanoo, että parhaiten tieto- ja viestintätekniikka toimii oppimisen tukena silloin, kun sitä käytetään tavanomaisen oppimisyhteisön lisänä. Ihmisen oppimisessa merkityksellistä on osallistuminen erilaisiin yhteisöihin ja niissä tiedon, kokemusten ja ymmärryksen jakaminen (Hakkarainen 2001, 16). Se, että yhteisössä reflektoidaan omia ja jaettuja kokemuksia ja käytänteitä, voi olla ratkaisevan tärkeää oppimisen onnistumiselle (Hakkarainen 2001, 27). Aikuisten kanssa tarvitaan verkko-opiskelussa paljon tukea ja ohjausta. On tärkeää seurata koulutettavien osallistumista verkossa tapahtuvaan toimintaan ja rohkaista heitä itseohjautuvuuteen. Jokaisessa koulutuksessa on tärkeää miettiä ne osa-alueet tai projektit, sekä niiden eteneminen verkossa siten, että asetetaan sopivia osatavoitteita tai merkkipaaluja, jotka auttavat varmistamaan sitä, että kaikki pysyvät mukana. Näin jokainen voi jakaa oman työskentelynsä mielekkäästi, kun ymmärtää eri osavaiheet ja niiden painotukset koulutuksen aikana. (Hakkarainen 2001, ) Saivo Innovationsin koulutuspalveluiden tavoitteena on työntekijöiden uudistuminen oppimisen kautta, osaamisen lisääntyminen ja sitä kautta työn laadun parantuminen. Koulutukset tapahtuvat joko yritysten omissa tiloissa tai tilat vuokrataan tarpeen mukaan ulkopuoliselta tilapalveluja tuottavalta yritykseltä. Koulutustilaan rakennetaan aina oma inspiroiva infra, jolloin tilaisuudesta muodostuu osallistujille uusi, innovatiivinen oppimisen tila. Koulutuksiin liittyy yritysten tarpeiden mukaisesti vähintään kaksi kasvokkain tapahtuvaa lähijaksoa, ja tämän lisäksi verkossa on oma oppimisympäristönsä, jossa jatketaan työskentelyä lähijaksojen välillä tai niiden jälkeen.

8 8 Rakennettuun infraan liittyy kaksi hyvin suurta valkokangasta, jotka muodostavat koulutustilaan yhden laajakulman, johon voidaan heijastaa erilaisia laajoja seinän kokoisia taustakuvia tarpeen mukaan. Oleellista on äänentoisto ja laadukkaat kaiuttimet, joiden kautta voidaan luoda tilaan erilaisia äänimaailmoja. Tämän lisäksi tilassa on isoja, pehmeitä tyynyjä sekä kevyitä styroxraheja, joista voidaan tarpeen mukaan rakennella erilaisia elementtejä esimerkiksi draamaharjoituksia varten. Luonnollisesti tilan vuokraaja tarjoaa koulutustilaisuuksia varten myös perinteisiä tuoleja ja pöytiä, mikäli halutaan välillä olla vaikka luokkamuodossa, mutta melko usein koulutuksissa keskustelut tapahtuvat kasvokkain piirissä, pehmeillä tyynyillä. Minulla on liikeidea, joka hyödyntää palvelumuotoilua, käyttää hyväkseen tarinoita ja yhdistää luovasti erilaisia oppimisen tiloja. Yksi laaja pedagoginen linjaus on koulutusten jatkuva kehittäminen arvioinnin ja palautteen kautta. Tämä tutkielma sisältyy olennaisena osana yritykseni liiketoimintasuunnitelmaan. Taustalla on ajatus siitä, että kaupallista koulutussuunnittelua ei voi tehdä ilman pedagogisia perusteluja, joihin olen hakenut tukea kirjallisuudesta ja ajankohtaisesta tutkimuksesta sekä yhteiskunnallisesta keskustelusta. Tutustuttuani moniin pedagogisiin malleihin, joita voidaan hyödyntää mm. verkossa tapahtuvassa oppimisessa, tulin luoneeksi yritykselleni oman koulutusstrategian, jonka nimi on VOITTO. Yritykseni pedagoginen profiili rakentuu itse luomani strategian mukaisesti sosiokonstruktivismin päälle ja muodostuu sen lisäksi mielekkäästä oppimisesta, erilaisista oppimisen tiloista ja Barabin ja Rothin ekologisesta osaamisen tuottamisen teoriasta.

9 9 3 Pedagogisia perusteluja Koska tutkielman tavoitteena on perustella yrityksen koulutussuunnittelua pedagogisesti, on pedagoginen ajattelu keskeinen käsite. Jyrhämä (2002, 2) sanoo pedagogisen ajattelun olevan sellaista ajattelua, joka kohdistuu opetustapahtuman eri tekijöihin. Kansanen on samaa mieltä ja lisää, että puhuttaessa pedagogisesta ajattelusta, liittyy opetus- tai koulutustapahtumaan vielä joku pedagoginen tarkoitus (Kansanen 2004, 87). Hän (1996, 45 46) määrittelee pedagogisen ajattelun päätöksenteoksi, eli kysymykseksi siitä, miten kouluttaja perustelee päätöksiään teorian avulla. Kyse on kouluttajan tai opettajan normatiivisesta näkökulmasta eli aina, kun hän tekee koulutustilanteessa jonkun ratkaisun tai valinnan, hänellä on tietyt perustelut valinnoilleen (Kansanen 2004, 88). Perustelut voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia ja ne perustuvat henkilökohtaisiin arvoihin (Kansanen 2004, 88). Talviolla (2002, 159) on Kansasen kanssa hyvin samankaltainen näkemys. Hän sanoo opettajan pedagogisen ajattelun taustalla olevan hänen oma ihmis- ja tietokäsityksensä, näkemyksensä oppimisesta, hänen kasvatusfilosofiansa, ja uskomuksensa sekä koulutustaustansa (Talvio 2002, 159). Tässä tutkielmassa määrittelen pedagogisen ajattelun liittyvän niihin päätöksiin, joita kouluttaja tekee koulutettavien oppimiseen liittyen suunnitellessaan koulutuksia, kouluttaessaan tai arvioidessaan koulutuksia. Näin ollen oleellista on myös koulutusten kehittäminen palautteiden pohjalta. Pedagoginen ajattelu on käsitykseni mukaan sellaista, että taitava kouluttaja voi tietoisesti sitä kehittää ja olen sitä mieltä, että kaikkien kouluttajien ja opettajien olisi hyvä aika ajoin

10 10 pysähtyä miettimään perusteluja oppimiseen liittyviin valintoihin koulutustapahtumissa. Kasvatusfilosofiaani, koulutustaustaani sekä ihmis- ja tietokäsityksiäni olen omalta osaltani avannut muissa kirjallisissa tuotoksissa liittyen opettajan pedagogisiin opintoihin ja rajaan ne tietoisesti pois tästä tutkielmasta. Oppimiskäsitykset ja -teoriat ovat oleellisia työkaluja, joita hyödynnän koulutusten suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Perustelen koulutuksia sosiokonstruktivismilla ja mielekkäällä oppimisella. Aloitan oleellisimmasta, eli oppimisteoriasta. Etenen yleisestä kohti yksityiskohtia eli metatasolta mikrotasolle. Mielekkään oppimisen viitekehykseen olen luonut sabluunan koulutussuunnittelun tueksi ja oppimisen tilat ja avoimet oppimisympäristöt - käsitteet johdattavat yrityksen strategiatason päätöksiin: Verkko-opetuksen integroituun malliin, palvelumuotoiluun ja itse kehittämääni strategiseen VOITTO -malliin. 3.1 Sosiokonstruktivismi Oleellisin oppimisteoria, jonka pohjalle rakentuu koko Saivo Innovationsin liiketoiminta, on sosiokonstruktivismi. Tietoa muodostetaan yhdessä ja jaetaan yhdessä. Keskustelemalla eri asioista, ilmiöistä ja niiden merkityksistä, voidaan tietoa yhdistää sosiaalisesti laajempaan tietojärjestelmään. Jokainen ryhmän jäsen vaikuttaa ympäröivään sosiaaliseen yhteisöön ja osallistuu tiedon prosessointiin. Näin yhteinen, jaettu tieto rakentuu ympäröivään kulttuuriin ja siirtyy sosiaalistumisen myötä muille oppijoille. (Nevgi & Lindblom-Ylänne 2003, 107.) Sosiokonstruktivismin mukaan oppiminen on sosiaalinen ilmiö. Teoria näkyy kouluttajan toiminnassa ja yrityksen koulutustarjonnan sisällöissä niin, että koulutettavat rakentavat eli konstruoivat tietoa itse sosiaalisissa konteksteissa ja vuorovaikutussuhteissa. Tämän näkemyksen mukaan oppiminen on mielekästä toimintaa ja koulutettavat luovat tiedolle sisäisiä merkityksiä henkilökohtaisesti,

11 11 ja sisäinen reflektointi on tärkeä osa oppimisprosessia. Oleellisia asioita ovat koulutettavan sisäinen motivaatio ja itseohjautuvuus (Kauppila 2007, 47 48). Sosiokonstruktiivisen oppimiskäsityksen etuina on, että se virittää opiskelijassa oppimisen halua ja ottaa huomioon oppimisen prosessin ja tavoitteellisuuden. Se edistää jäsentyneen tietorakenteen muodostumista ja kehittää tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja. Tämä oppimiskäsitys luo yhteistoiminnallisuutta ja lisää sosiaalisia taitoja. (Kauppila 2007, 117.) Koulutusten onnistuneeseen toteuttamiseen liittyy myös haasteita. Motivaatiota ei voi luvata eikä antaa koulutukseen osallistujille, eikä itseohjautuvuuteen voi pakottaa. Joku voi jäädä keskusteluissa syrjään ja ottaa passiivisen roolin, jolloin hän ei ole vaikuttamassa yhdessä asetettuihin tavoitteisiin. Tässä korostuu kouluttajan merkitys. Kouluttajan täytyy pystyä eksaktisti perustelemaan koulutuksen tarjoamat hyödyt asiakkaille. Tämä tutkielma tekee näkyviksi juuri näitä perusteluja. Mitä paremmin kouluttaja perustelut pystyy tekemään, sitä varmemmin koulutus onnistuu. Yhteistoiminnallinen oppiminen on yksi sosiokonstruktivistinen sovellus, jota kouluttaja voi hyödyntää käytännön koulutustilanteissa. Pienryhmäkeskustelut ja ryhmissä tehdyt tehtävät ovat keskeisellä sijalla yhteistoiminnallisessa oppimisessa. Yhteistoiminnallisuus voidaan nähdä välineenä lisätä opiskelijoiden sitoutumista yhteiseen työskentelyyn ja sitä kautta se lisää myös opiskelijoiden motivaatiota. (Repo-Kaarento 2006, 16.) Yhteistoiminnallinen oppiminen antaa välineitä organisoida vuorovaikutukseen perustuvaa oppimista käytännössä (Repo-Kaarento & Levander 2003, 141). Se kattaa lähtökohdat koko oppimiselle ja opetustyölle ja on paitsi sosiaalinen oppimisteoria myös pedagoginen suuntaus (Sahlberg & Leppilampi 1994, 162). Yhteistoiminnallisuuden hyödyntäminen opetuksessa kannattaa, sillä vaikutukset oppimistuloksiin ovat positiivisia (Saloviita 2006, ). Tavoitteena on edistää koulutettavin yhteistoiminnallisia taitoja, joita he tarvitsevat sekä työssä että yksityiselämässään (Saloviita 2006, 165). Sosiaalinen elementti oppimisessa on oleellinen ja tärkeä ja yhdessä toimimalla voidaan saavuttaa monia etuja (Kauppila 2007, 109). Yhteistoiminnalliset menetelmät, kuten parikeskustelut,

12 12 ryhmätyöt ja projektit liittyvät oleellisesti sosiokonstruktivistiseen otteeseen, joka innostaa kehittämään opetusta kohti sosiaalisempia työmuotoja (Kauppila 2007, 119). Yhteistoiminnallisuus ilmenee koulutuksissa niin, että opiskelijat ovat avoimessa ja suorassa vuorovaikutuksessa keskenään. Ryhmän jäsenillä on yksilöllinen vastuu tehtävästä tai sen osasta ja edellytyksenä on kaikkien osallistuminen tehtävän suorittamiseen. Tavoitteena on herättää koulutuksiin osallistujat huomaamaan, että yhdessä he pääsevät pidemmälle ja saavat enemmän aikaiseksi, kuin kukaan heistä yksin toimiessaan saisi ja näin he alkavat suosia yhteistoimintaa. Yhteistoiminta vaatii sosiaalisia taitoja, jotka kehittyvät harjoittelemalla. Kaikissa koulutuksissa harjoitellaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. (Repo-Kaarento & Levander 2003, ) Palautteen merkitystä ei voi kylliksi korostaa. Jokaisesta koulutustilaisuudesta pyydetään systemaattisesti palaute ja sen antamiselle luodaan mahdollisuus ja annetaan sille tilaa ja aikaa. Sen avulla kuullaan asiakkaiden toiveita ja sen pohjalta toimintaa voidaan kehittää asiakaslähtöisemmäksi. Myös kouluttajalle pyydetään erikseen palautetta, mikä osoittaa aitoa yhteistoiminnallisuutta (Repo-Kaarento & Levander 2003, 166). Vaikka yhteistoiminnallinen oppiminen on vuorovaikutuksellista, elävää, innostavaa ja uutta luovaa, se ei suinkaan ole helppoa. Se vie enemmän aikaa ja se vaatii opiskelijoilta sitoutumista ja innostusta. Tämän ymmärtämiseen kannattaa panostaa, jotta tuloksia saadaan aikaan. Yhteistoiminnallista oppimista käytetään koulutustilaisuuksissa sellaisissa tilanteissa, kuin se on tarkoituksenmukaista joko käsiteltävän aiheen tai kohderyhmän kannalta. Itseisarvo se ei voi olla. 3.2 Mielekäs oppiminen Kaikkien Saivo Innovationsin koulutusten tavoitteena on mielekäs oppiminen. Pohjalla on Ausubelin (1963) teoria mielekkäästä oppimisesta, jota Jonassen

13 13 (1995) on kehittänyt edelleen. Oleellista on, että teoria soveltuu koulutussuunnitteluun entistä paremmin sitä kautta, että Lapin yliopistossa on perehdytty tähän teoriaan, tutkittu sitä edelleen ja löydetty siitä uusia ominaisuuksia (Ruokamo & Pohjolainen 1999). Tarkastelen koulutuksiani mielekkään oppimisen kriteerien kautta ja hyödynnän Nevgin ja Tirrin (2003) tutkimuksia hyvästä verkko-opetuksesta. Hyvä opetus rakentuu hyvin samankaltaisista piirteistä sekä verkossa että perinteisessä opetuksessa (Nevgi & Tirri 2003, 171). Ruokamo, Hakkarainen ja Eriksson (2012, 385) ovat sittemmin vielä hieman yksinkertaistaneet mallia ja selkeyttäneet siten eri osapuolten roolia oppimisessa (Taulukko 1). Vaikka malli on nimenomaan verkko-opetukseen suunnattu, nähdäkseni se toimii missä tahansa muussakin kontekstissa erinomaisesti. Taulukko 1. Ruokamo, Hakkarainen & Eriksson 2012, 385. Tuetun opettajuuden ja mielekkään verkko-oppimisen malli. Teacher - gives individual feedback - designs clear guidelines - tutors online discussions - sets positive climate for learning - formulates clear course goals and objectives - provides feedback Students Processes Flexible Constructive Collaborative Individual Outcomes - Development of understanding the subject matter - Development of one s critical thinking Kouluttajan rooli on sellainen, että hän laatii selkeät kurssipäämäärät ja -tavoitteet ja suunnittelee selkeät ohjeet koulutukselle. Hänen tehtävänsä on tutoroida verkkokeskusteluja ja antaa henkilökohtaista palautetta koulutettaville.

14 14 Opiskelijoiden toiminta liittyy paitsi oppimisen prosesseihin, myös palautteeseen. Opiskelu on joustavaa ja rakentavaa, yhteisöllistä ja yksilöllistä. Palautteen tulisi kehittää kriittistä ajattelua ja parantaa ymmärrystä käsiteltävästä aiheesta. Kouluttaja voi omalla toiminnallaan tukea koulutettavaa, mutta oppimisen mielekkyys syntyy etenkin koulutettavan omasta aktiivisesta ja tavoitteellisesta panoksesta omaan oppimiseensa. Se, että koulutettavat voivat itse suunnata ja valita tehtäviä omien intresseidensä mukaisesti, lisää aktiivisuutta, kuten myös se, että tieto voidaan kytkeä jo aiemmin opittuihin asioihin ja konteksteihin. Koulutuksen keskeisten sisältöjen lisäksi koulutettavilla kehittyvät metakognitiiviset taidot, kuten oppimaan oppimisen taidot. (Löfström, Kanerva, Tuuttila, Lehtinen & Nevgi 2006, 25.) Johdatus tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja oppimisessa -kurssilla hyödynnettiin mielekkään oppimisen viitekehystä niin, että arvioitiin mallin läpi tiettyä tapausta; verkossa olevaa koulutusta. Nyt sovellan tätä viitekehystä koulutussuunnitteluun pohtimalla sitä, miten mielekkään oppimisen kriteerit toteutuvat koulutuksissa oppimisympäristön tai koulutettavien näkökulmasta (taulukko 2). Malli on aina väline, joka täytyy purkaa paloiksi, suunnitella opetukseksi ja on hyvä tarkkaan pohtia niitä tekijöitä, mitä taustalla vaikuttaa (Ruokamo 2012). Taulukko 2. Koulutussuunnittelu mielekkään oppimisen viitekehyksessä Nevgiä & Tirriä 2001; 2003 sekä Ruokamoa & Pohjalaista 1999 mukaillen. Mielekkään kriteeri oppimisen Oppimisen ominaisuudet tilojen Miten koulutuksissa? ilmenee Aktiivisuus itseohjautuvuus ja Interaktiivisuus: Omatoimisuus: Koulutettavat aktiivisia itseohjautuvia hankkijoita käsittelijöitä. ovat ja tiedon ja Koulutuksen aikana koulutettavien on mahdollista etsiä, käsitellä ja analysoida tietoa ja tallentaa muistiinpanoja verkkoympäristöön. Koulutettavien on mahdollista tuottaa uusia ajatuksia ja ajatusmalleja. Muiden koulutettavien on mahdollista lukea ja kommentoida näitä ajatuksia.

15 15 Intentionaalisuus, päämäärätietoisuus tavoitteellisuus ja Suunnittelun ja arvioinnin työkalut: Tavoitteellinen toiminta: Koulutettavat asettavat itse tavoitteensa ja seuraavat niiden toteutumista. Ympäristö sisältää paikan ja tilan / välineet oman oppimisen suunnittelulle sekä yksin että ryhmissä. Koulutettavat selkiyttävät itselleen omat tavoitteensa kirjoittamalla ne ylös ja arvioi näiden saavuttamista koulutuksen aikana. Konstruktiivisuus/ kumulatiivisuus Jäsentyneisyys: Yhdistäminen vertaaminen: ja Koulutettavat yhdistävät uutta tietoa aiemmin opittuun ja arvioivat tiedon merkityksellisyyttä. Kollaboratiivisuus/ yhteistoiminnallisuus Koulutettavat osallistuvat yhteistoiminnallisiin harjoituksiin ja jakavat tietoa muiden kanssa. Verkkoympäristöön sisällytetään hypertekstirakenteena aiempia tutkimuksia ja ajatusten vaihto muiden kanssa mahdollistetaan. Yhteiset työskentelyalueet: Koulutuksen aikana on mahdollista olla paitsi yhteisessä tilassa kaikkien koulutettavien kanssa, myös pienemmissä keskusteluryhmissä, joissa tietoa voidaan hallita ja käsitellä. Virtuaalisesti hyödynnetään verkkoympäristön lisäksi monipuolisesti sosiaalista media esim. blogeja Koulutettavat tutkivat opiskelumateriaaleja ja tekevät tehtäviä, joiden avulla he pystyvät yhdistelemään aikaisempiin tietoihinsa uutta asiaa. Yhteinen opiskelu: Keskustelemalla jaetaan tietoa ja lähijaksojen välillä tuotetaan verkkoympäristöön erilaisia oppimistehtäviä yhdessä muiden kanssa. Kontekstuaalisuus situationaalisuus ja Fyysinen tila ja virtuaalinen tila: Ongelmien ratkaisua: Koulutuksissa harjoitellaan reaalielämää vastaavia oppimistilanteita. Molemmissa käytetään simulaatioita, erilaisia multimedia-aineistoja ja suoritetaan soveltavia tehtäviä. Koulutettavat harjoittelevat koulutuksissa ongelman ratkaisua etsimällä monipuolisesti tietoa ja soveltamalla sitä.

16 16 Keskusteltavuus vuorovaikutus ja Koulutettavat osallistuvat oppimisprosessiin keskustelun avulla. Keskustelualueet: Koulutustilassa muunneltavat kalusteet mahdollistavat pienryhmäkeskustelut ja keskustelualueet verkossa pienryhmille + sähköpostin käyttö mahdollisuus. Kriittisyys ja avoimuus: Omia ajatuksia on mahdollista peilata toisten ajatuksiin lähijaksoissa keskustelemalla ja verkossa kirjoittamalla eriaikaisesti keskustelufoorumeihin. Näkemysten vaihtoon kannustetaan. Reflektiivisyys Kognitiiviset työkalut: Oman tutkiminen: oppimisen Koulutettavat tulevat tietoisiksi omasta ajattelustaan ja omista oppimiseen liittyvistä prosesseista. Siirtovaikutus Koulutettavat voivat soveltaa oppimaansa muualla, uusissa oppimistilanteissa. Muita mielekkään oppimisen kriteereitä: Yksilöllisyys Ohjauksellisuus Abstraktisuus Emotionaalisuus Moninäkökulmaisuus Kriittisyys Luovuus Ympäristö sisältää oman oppimisen arviointia edistäviä tehtäviä kuten oppimispäiväkirjat tai käsitekarttojen laatiminen. Erilaiset fyysiset ja virtuaaliset tilat: Hyödynnetään monipuolisesti tietopankkeja, ongelmanratkaisu- ja suunnittelutehtäviä. Koulutettavat analysoivat omaa oppimistaan, tutkii omia käsityksiään ja syventää oppimistaan ajattelemalla asioita kirjallisesti. Harjoittelu soveltaminen: ja Koulutettavat voivat soveltaa oppimiaan asioita käytännössä.

17 17 Koulutuksia suunnitellaan yllä olevaa taulukkoa apuna käyttäen. Sarakkeessa 1 esitellään yleisesti mielekkään oppimisen kriteeri ja sen tarkoitus. Toisessa sarakkeessa kuvataan tutkimuksiin perustuen (Nevgi & Tirri 2001; Nevgi & Tirri 2003; Ruokamo & Pohjalainen 1999), minkälaisia ominaisuuksia kyseiset kriteerit edellyttävät toimintaympäristöltä. Sarakkeessa 3 avataan se, miten kriteeri näkyy koulutuksessa erityisesti koulutettavien näkökulmasta ja aina suunniteltaessa uutta koulutusta, lisätään vielä neljäs sarake, jossa arvioidaan uuden, suunniteltavan koulutuksen näkökulmasta tilanne uudelleen kriteerikohtaisesti. Koulutuksissa aktiivisuutta voidaan edistää käyttämällä monipuolisesti erilaisia työskentelymuotoja hyödyksi, kuten pari- ja ryhmätyöskentelyä tai oppimista aktivoivia menetelmiä. Tällöin korostuu vastuu paitsi omasta, myös muiden oppimisesta. Kuhunkin koulutukseen sisältyy osuus erilaisista oppimistyyleistä ja -strategioista ja koulutettavien kanssa käydään läpi niitä asioita, miten erityyliset oppijat oppivat parhaiten. Mahdollisuuksien mukaan pyritään aina hakemaan esimerkkejä koulutettavien omasta elämästä ja työpaikan autenttisista tilanteista. Oleellista on seurata verkkoon tehtyjä tehtäviä ja niiden toteutumista, ja huomata miten oma aktiivisuus vaikuttaa koulutuksissa. (Löfström, Kanerva, Tuuttila, Lehtinen & Nevgi 2006, 27.) Intentionaalisuutta voidaan tukea niin, että koulutettavien kanssa pyritään tunnistamaan heidän aiempi osaamisensa aiheeseen liittyen ja yhdessä mietitään tavoitteita konkreettisesti. Verkossa opiskelijoiden käyttöön tarjotaan välineitä, joita voi hyödyntää tavoitteiden asettamista varten esimerkiksi oppimispäiväkirjapohja ja valmiita lomakepohjia. Kouluttajalla on mahdollisuus kommentoida koulutettavan tuottamia tekstejä ja esittää hänelle kysymyksiä, jotka voivat auttaa eteenpäin. (Löfström, Kanerva, Tuuttila, Lehtinen & Nevgi 2006, 27.) Konstruktiivisuutta hyödynnetään siten, että aina ennen koulutuksia tai viimeistään ensimmäisellä tapaamiskerralla pyritään tuomaan esille se tieto, joka koulutettavilla on ennestään käsiteltävästä asiasta. Tämän jälkeen tieto rakentuu aiemmin opitun päälle, yhdistellään tietoa aiempiin tutkimuksiin ja arvioidaan tiedon merkityksellisyyttä. Yhteisöllisyys näkyy paitsi erilaisina

18 18 yhteistoiminnallisina menetelminä myös ryhmätyöskentelyssä. Tällöin koulutettava antaa ryhmälle oman tietonsa jostakin asiasta ja ryhmä keskusteltuaan tuo uutta tietoa ryhmän käyttöön. Ryhmän vahvuus näkyy parhaiten ongelmanratkaisutilanteissa, joissa voidaan hyödyntää monipuolisesti eri ihmisten osaamista ja näkökulmia. Kontekstuaalisuutta edistetään siten, että aina kun mahdollista, asiat kytketään koulutettavien todellisen elämän haasteisiin ja arkipäivän tilanteisiin työssä. (Löfström, Kanerva, Tuuttila, Lehtinen & Nevgi 2006, 28.) Vuorovaikutus on hyvin keskeinen tekijä koulutuksissa ja tarkoituksena on tehdä näkyväksi omaa ajattelua, jakaa ajatuksia muiden kanssa ja sitä kautta saada uusia näkökulmia ja oppia uutta. Vuorovaikutus on monipuolista ja sitä tapahtuu paitsi kasvokkain myös verkossa virtuaalisesti. Palautteen merkitys korostuu omaa ajattelua edistävänä tekijänä. Reflektiivisyys on omien käsitysten tutkimusta, merkitysten pohdintaa, jota edistetään erityisesti oppimispäiväkirjatoiminnalla. Ymmärretään, että oman oppimisen analysoiminen on oppimisessa oleellista hyvin tärkeää. Koulutusten tavoitteena on siirtovaikutus eli transfer, jolloin koulutettavat pystyvät hyödyntämään opittua tietoa myös muissa konteksteissa. (Löfström, Kanerva, Tuuttila, Lehtinen & Nevgi 2006, 28.) Muista mielekkään oppimisen kriteereistä korostuu erityisesti luovuus. Yrityksessäni innovaatioiden lähtökohtana on yksilöiden luovuus, mutta kyse on myös inhimillisestä ja sosiaalisesta toiminnasta, joka parantaa yhteisön toimintaedellytyksiä. Jokaisessa ihmisessä piilee voimavaroja, joita ei ole valjastettu käyttöön. Jokaisessa ihmisessä on luovuutta ja innovatiivisuutta, jotka voidaan tietoisesti tuoda esille. Oppimisen tilat ja avoimen oppimisympäristön käsitteet ovat oleellisesti olleet vaikuttamassa yrityksen tuottamiin koulutuspalveluihin. Nämä kuvaavat yrityksen tausta-ajatuksia ja ideologiaa. Koulutuksissa ei istuta pulpetin takana passiivisena ja odoteta sitä, että kouluttaja antaa tiedon valmiiksi pureskeltuna, vaan halutaan korostaa yhteistoiminnallisuutta ja koulutukseen osallistuvien aktiivista roolia. Pedagogiat toteutuvat usein päällekkäin ja niissä on paljon yhteneväisyyksiä.

19 Oppimisen tilat ja avoimet oppimisympäristöt Oppimisen tiloja voidaan verrata arjen elämisen tiloihin, jolloin puhutaan kokonaisvaltaisesti siitä ympäristöstä, jossa ihminen elää ja toimii (Karjalainen & Poikela 2010, 12). Koulutussuunnittelun fokuksessa on osallistaminen ja oleellinen käsite on tila. Poikela puhuu uudesta pedagogisesta paradigmasta ja tarkoittaa käsitteellistä muutosta ajattelussamme. Tietokäsitys on muuttunut moniulotteisemmaksi ja tiedon jakamisen sijasta puhutaan osaamisen tuottamisesta. Oppimiskäsitys on muuttunut yhteistoiminnallisemmaksi ja nyt puhutaan oppimisen ohjaamisesta yksin oppimisen sijaan. Ammattikäsitys on muuttunut niin, että ammatista tullaan osalliseksi, tuotetaan ammatillista identiteettiä ja vielä organisaatiokäsityksemme on muuttunut kohti prosessiorganisaatioita. (Poikela 2009.) Oppimisympäristöjen ryhmittelyjä on tehty monella eri tavalla (Manninen, Burman, Koivunen, Kuittinen, Luukannel, Passi & Särkkä 2007, 26 41). Ajattelen oppimisen tilat -käsitteen ikään kuin yläkäsitteeksi, jonka alle sijoitan kaikki oppimisympäristöt. KONTEKSTI Oppimisen vyöhykkeet: KULTTUURINEN SOSIAALINEN - Kulttuurinen opp. ympäristö - Sosiaalinen opp. ympäristö - Fyysinen opp. ympäristö FYYSINEN Oppimisen tilat: 1 Spatiaalinen / sosiaalinen 2 Sosiaalinen / kulttuurinen YHTEISKUNTA TYÖELÄMÄ 3 Kulttuurinen / virtuaalinen 4 Virtuaalinen / kontekstuaalinen KUVIO 1. Oppimisen vyöhykkeet ja tilat (Poikela 2009)

20 20 Koulutukselle täytyy luoda otolliset olosuhteet, oppimisen kontekstit, vyöhykkeet ja tilat. Ensinnäkin on fyysinen oppimisen vyöhyke, mutta sen lisäksi on vielä sosiaalinen vyöhyke, kuten ryhmämuoto tai kommunikaatiosuhteet ja kulttuurinen vyöhyke, kuten tavat ja ammattikulttuuri. Näiden vyöhykkeiden rajapintojen kohtaamisalueella on oppimisen tilat. (Poikela & Karjalainen 2010, 12.) Oppimisen tiloja ovat spatiaalis-sosiaalinen tila, jossa ratkaisevaa on koulutettavien kokemusta muokkaava toiminnallinen ja sosiaalinen suhde oppimisen kohteeseen, välineisiin ja kanssatoimijoihin. Sosiaalis-kulttuurisessa tilassa olennaisinta ovat erilaiset ajattelumallit ja erilaisten ihmisten kanssa toimiminen, jolloin korostuvat myös yhteistoimintataidot. Kulttuuris-virtuaalinen tila avaa yhteyden rajattomaan informaatioon, jolloin korostuvat tiedon määrä ja laatu sekä verkkotyöskentely. Virtuaalis-kontekstuaalisessa tilassa korostetaan opetusteknologiaa välineenä, jolloin sitä hyödynnetään tiedon hankintaan ja luomiseen, vuorovaikutuksen ylläpitämiseen, reflektiivisen ongelmanratkaisun ja kriittiseen arviointiin. Oppimisen tilat nähdään resurssina, joka tukee oppimista. (Poikela 2009.) Poikela puhuu learning by making/developing sen sijaan, että olisi vain learning by being tai learning by doing. Oppiminen ei ole vain passiivista vastaanottamista, vaan kielellisen käsittelyn ja ajattelun taitojen saavuttaminen edellyttää keskustelua, vuorovaikutusta, yhteisen ja henkilökohtaisen tiedon tuottamista, sekä teorian ja käytännön yhdistämistä. Poikela korostaa, että tärkeämpää on luoda, suunnitella ja organisoida oppimisen ja osaamisen tilat sekä ohjata ja johtaa oppimistoimintaa niissä, kuin vain tuotteistaa ja myydä koulutus (Poikela 2009; Karjalainen & Poikela 2010, 11.) Se juuri on tämän tutkielman tarkoitus. Oleellista on se, että koulutustapahtuma nähdään laajassa kontekstissa, jossa toteutuu eri tasoilla asioita samanaikaisesti. On hyvin tärkeää tehdä näkyviksi nämä tapahtumat, joita voidaan tarkastella myös avoimien oppimisympäristöjen näkökulmasta. Saloniemi (2011, 13) kuvaa, että avoimet oppimisympäristöt tarkoittavat paitsi fyysistä tilaa, jossa oppiminen tapahtuu, myös sosiaalista ympäristöä, verkostoja ja saatavilla olevaa teknologiaa. Oppimistilanteeseen

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus KOULUTUSMODUULIEN KUVAUS Oppimisprosessin suunnittelu (1) Toimivien oppimistehtävien suunnittelu oppimisprosessiin (2) Tutkiva ja yhteisöllinen oppiminen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 3.5.2007 Kirsi Juntti Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Rakenne - Johdanto - Mitä on oppiminen? - Motivaatio - Oppimisen itsesäätely - Scamo/Learning

Lisätiedot

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

Dialogisuus ja vuorovaikutus oppisopimustoimijan työvälineenä

Dialogisuus ja vuorovaikutus oppisopimustoimijan työvälineenä Dialogisuus ja vuorovaikutus oppisopimustoimijan työvälineenä I osa 7.4.2015 Hämeenlinnan Verkatehdas Humap / Vesa Purokuru ja Anneli Tuura Välitehtävänä sovimme 1) Omat kokeilut Tehtävälista seuraavassa

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010!

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Miten Luonnehtia oppimista?! Konstruktiivisuus! Kumulatiivisuus

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet

Lisätiedot

Pedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti

Pedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti Pedagogiset mallit Sanna Ruhalahti Pedagogiset mallit verkko-opetuksen tukena OSAAMISTAVOITTEET Tuntee tyypillisimmät pedagogiset mallit ja osaa soveltaa jotain em. malleista oman verkkoopetukseen. TEEMAT

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 JOHTAMISKORKEAKOULU Kehittämis- ja työnohjauspalvelut Seija Strömberg TNJ Leading Partners www.dinno.fi www.dinno.fi Dinnon monitieteinen teoreettinen

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Pedagoginen johtaminen Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Kipinöitä organisaatio muutos: pienestä ja matalasta, suureen ja hierarkkiseen globaali näkökulma: kilpailutekijänä osaaminen ja sen kehittäminen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta Opettamisesta osaamiseen Jaana Holvikivi Monikulttuurisuus Metropoliassa Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Maahanmuuttajat (opettajat ja opiskelijat) Vilkas opiskelija-

Lisätiedot