Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa"

Transkriptio

1 Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Päijät-Hämeen pilotti Osaamisen ennakointi hyvinvointipalveluissa Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Kaarinan kaupunki Paimion kaupunki

2 PÄIJÄT-HÄMEEN SEKÄ KAARINAN JA PAIMION PILOTTIRAPORTTI Päivämäärä 15/01/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pilottitoimijat, ks. tiivistelmä Kalle A. Piirainen, Ramboll Management Consulting Oy Sirpa Sivonen, KT Kuntatyönantajat Leena Lehtinen, KT Kuntatyönantajat Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa -hankkeen Päijät-Hämeen pilotin osaamisen ennakointimallien tapauskohtaiset kuvaukset KT Kuntatyönantajat Toinen linja Helsinki p

3 SISÄLTÖ Tiivistelmä 2 1. Johdanto 4 2. Osaamisen ennakoinnin näkökulma pilotti-alueella Alueiden erityispiirteet Alueen erityistarpeet ja tavoitteet ennakointiin liittyen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän tavoitteet hankkeen toteuttamiselle Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tavoitteet ja osaamisen ennakoinnin kokonaisuus Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa Kaarinan ja Paimion kaupunkien tavoitteet hankkeen toteuttamiselle Ennakoinnin menetelmät ja niiden kehittäminen Ennakointimallien kehittämisen kuvaus Hankkeen toteuttaminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa: työpajat Hankkeen toteuttaminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa: Ennakoinnin, osaamisen ennakoinnin ja palvelumuotoilun prosessien yhtymäkohdat Hankkeen toteuttaminen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä Osaamisen ennakointi näytteenottopalveluissa Osaamisen kehittämisen tapojen ja toimintamallien kehittäminen osaamisen ennakoinnissa Osaamisen ennakointimallin kehittämisen kuvaus, Paimion kaupunki Mitä tekisimme toisin tai miten jatkaisimme asian käsittelyä? Miten tuloksia / mallia voisi hyödyntää osaamisen ennakoinnin näkökulmasta? Osaamisen ennakointimallin kehittämisen kuvaus, Kaarinan kaupunki Osaamisen ennakoinnin kytkeytyminen pilottiorganisaatioiden strategiseen henkilöstöjohtamiseen ja strategiaprosesseihin Pilottiorganisaatioiden yhteinen näkemys osaamisen ennakoinnista ja strategisesta kehittämisestä Strateginen lähestymistapa osaamiseen Kaarinan kaupungissa Ennakointi, palvelutarpeen arviointi ja osaamisen johtaminen Paimion kaupungissa Osaamispääoman johtamisprosessi Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymässä Osaamisen johtaminen ja varmistaminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa Ennakointimallin ja pilotin arviointi Kehitettyjen ennakointimallien arviointi Pilotin tavoitteiden ja tulosten arviointi Yhteenveto ja Keskustelu 26 LIITTEET Liite 1 Paimion kotipalvelun asiakashaastattelujen teemat

4 1

5 2 TIIVISTELMÄ Pilotin nimi Pilotin koordinaattori Vastuuhenkilöt ja mukana olevat organisaatiot Tämä kuvauksen laatijat Pilottiaika ja käytetyt henkilötyöpäivät Pilotin lähtötilanne Pilotin tavoite Osaamisen ennakointi hyvinvointipalveluissa Päijät-Häme, Kaarina ja Paimio Nimi: Soili Saikkonen, kehittämispäällikkö Organisaatio: Päijät-Hämeen koulutuskonserni Yhteystiedot: Teinintie Lahti Pilotin vetäjänä toimii henkilöstöjohtaja Lena Siikaniemi Päijät-Hämeen koulutuskonsernista. Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Hollolan kunta, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymä, Päijät-Hämeen ennakointiverkosto, Kaarinan kaupunki ja Paimion kaupunki Sinikka Valtonen, Kaarinan kaupunki Antti Parpo, Kaarinan kaupunki Eila Hulkkonen, Paimion kaupunki Aino Tarhala, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Lena Siikaniemi, Päijät-Hämeen koulutuskonserni Soili Saikkonen, Päijät-Hämeen koulutuskonserni Pilotissa käytetyt henkilötyöpäivät noin htp. Pilottitoimijat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä henkilöstöpalveluiden alalta. Pilotissa on mukana Päijät-Hämeestä sosiaali- ja terveysalan sekä koulutusalan toimijoita, ja Kaarinasta sekä Paimiosta sote-toimijoita. Yhteinen perushaaste on tarvittavan osaamisen turvaaminen. Päijät-Hämeen toimijat ovat mukana erilaisissa ennakointiverkostoissa ja painotus onkin verkostomaisen osaamisenennakointitoiminnan kehittämisessä ja palvelumuotoilun käyttämisessä ennakoinnin apuna. Kaarina ja Paimio ovat aloittamassa osaamisen ennakointia. Yhteisesti palvelumuotoilun tavoitteeksi nähtiin kilpailukyvyn kehittäminen osaamisen varmistamisen, tulevaisuustyöskentelyn, muutoksessa johtamisen työkalujen sekä vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden vahvistamisen kautta. Yleisenä viitekehyksenä erityisesti Päijät-Hämeessä on pyrkimys kehittää oppivaa organisaatiota. Päijät-Hämeen toimijoilla on olemassa strategisen suunnittelun ja ennakoinnin viitekehys. Pilottityössä vahvistetaan olemassa olevaa suunnittelun sisältöä osaamisen ennakoinnin näkökulmasta erityisesti tuomalla mukaan palvelumuotoilun työkaluja, joiden avulla voidaan rakentaa asiakaslähtöistä toimintatapaa ja ennakoida tulevia osaamistarpeita. Kaarinassa ja Paimiossa lähdettiin pitkän tähtäimen ennakointi keihäänkärkenä hankkeeseen: miten luoda joustava organisaatio, jossa henkilöiden tehtävien vaihto ei ole niin kankeaa kuin nyt - tähän vaikuttavat työmarkkinasopimukset sekä koulutuspolitiikka valtakunnantasolla, oman organisaation tasolla kaivataan laskentamallia päätösten perusteluksi.

6 3 Tiivistelmä tuloksista Hankkeen tuloksena on syntynyt ennakoinnin malli erityisesti Päijät- Hämeen koulutuskonsernissa, sekä tietoa tulevaisuuden asiakastarpeista ja sitä kautta osaamistarpeista palvelumuotoilun työkalujen pilotoinnin kautta. Paimiossa pilotin piirissä pilotoitiin palvelumuotoilun työkaluja kotihoidossa ja Kaarinassa on kerätty kokemuksia osaamisen ennakoinnista. Tiivistelmä vaikutuksista Pilottitoiminnan perusteella on todettu että palvelumuotoilu toimintatapana tuottaa mielenkiintoista ja relevanttia informaatiota organisaation kehittämiseen. Oheisvaikutuksena toimijoiden välinen verkostoituminen on vahvistunut ja saanut sisältöä. Seuraavana edessä on toimintamallien vakiinnuttaminen.

7 4 1. JOHDANTO Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa on KT Kuntatyönantajien koordinoima hanke jossa kehitetään osaamisen ennakoinnin käytäntöjä ja malleja tukemaan osaamisen johtamista ja kehittämistä kunta-alan muutoksessa. Hankkeen rahoittaa Opetushallitus Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksella. Lisäksi rahoittajia ja asiantuntijakumppaneita ovat KT Kuntatyönantajat, Suomen Kuntaliitto, Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry (PTY) sekä Keva. Muita kumppaneita ovat Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry sekä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry. Hankkeen yleistavoitteena on kehittää ja dokumentoida toimivia osaamisen ennakoinnin hyviä käytäntöjä sovellettavaksi laajemmin kunta-alan organisaatioissa sekä tuottaa pitkän aikavälin ennakointitietoa kuntien hyvinvointipalveluissa tarvittavasta osaamisesta koulutuksenjärjestäjien ja koulutussuunnittelun käyttöön. Pilottikohtaiset kuvaukset antavat kattavan kuvan pilottitoimijoiden osaamisen kehittämisen nykyisistä käytännöistä ja dokumentoivat osaamisen ennakoinnin menetelmät. Kuvauksen tavoitteena on, että julkisen organisaation keskijohtoa edustava lukija saa kuvauksesta: 1) Käsityksen pilottien ennakointitoiminnasta ja menetelmien soveltuvuudesta omaan organisaatioonsa ja 2) Pystyy hyödyntämään hyvät käytännöt soveltuvilta osin omaan käyttönsä, sekä 3) Pystyy tekemään esityksen ennakointiprosessin perustamisesta ja osaamisen ennakoinnin merkityksestä organisaation johtamisessa. Tämä raportti esittelee Päijät-Hämeen pilotin tuloksia. Päijät-Hämeen pilotin, jossa ovat mukana myös Paimio ja Kaarina, teemana on osaamisen ennakointi hyvinvointipalveluissa. Keskeinen näkökulma on ollut palvelumuotoilun menetelmien käyttö osaamisen ennakoinnin tukena. Raportti kuvaa Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sekä sosiaali- ja terveysyhtymän ennakointimallia, ja Paimion sekä Kaarinan työtä osaamisen ennakoinnin parissa. Raportin rakenne on seuraava: toisessa luvussa kuvataan ennakoinnin tausta ja tavoite pilotissa. Kolmannessa luvussa kuvataan pilotin ennakointimenetelmä ja kuvataan miten ennakointi toimii osana strategista henkilöstön kehittämistä. Neljäs luku kokoaa pilottitoimijoiden itsearvioinnin hankkeen tuloksista tammikuuhun 2013 asti. Viides luku päättää raportin erittelemällä kokemuksia osaamisen ennakoinnista.

8 5 2. OSAAMISEN ENNAKOINNIN NÄKÖKULMA PILOTTI- ALUEELLA Pilotissa ovat mukana Päijät-Hämeen koulutuskonserni (PHKK), Hollolan kunta, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymä (PHSOTEY), Oiva Peruspalvelukeskus, Kaarinan kaupunki ja Paimion kaupunki. Alkuvaiheessa tehtyyn aluetason pohdintaan osallistui myös Päijät-Hämeen ennakointiverkosto. Pilottiorganisaatiot sijaitsevat Päijät-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Pilotin jäsenet ovat tavanneet toisiaan työpajoissa sekä verkkoneuvotteluissa. Aktiivisesta toiminnasta huolimatta maantieteellinen välimatka on hankaloittanut pilotin toteuttamista. Pilottitoiminnan alkuvaiheessa kuvasimme pilottikokonaisuuden rakentumista ja vastuita (Tauluko 1). Pilotin toiminnan edetessä pilotin painopiste on muuttunut, erityisesti Päijät-Hämeessä keskityttiin palvelumuotoilun ja osaamisen ennakoinnin linkittämiseen. Taulukko 1: Pilotin tehtävät ja odotettu tulos Tehtävä/ Odotettu tulos Sisältöä Vastuu Organisaatiotaso Uusien mallien luominen: Taloudelliset argumentit päättäjille miten tulevaisuuden tarpeet perustellaan. Oman organisaation sisäiset toimintamallit Organisaatiokohtainen ennakointimalli osaamistarpeista. Projektilta toivotaan asiantuntijapalveluna tietoa olemassa olevista malleista uuden kehittämisen pohjalle Esimerkiksi henkilöstösatsaukset, jotka ovat välttämättömiä esimerkiksi kymmenen vuoden päästä Osaamisen ennakointi Organisaatiokohtainen eläköityminen ja osaamisen poistuma sekä palvelurakenteen kehitys (kunta-alan tulevaisuusnäyt) Olemassa olevia ennakoinnin malleja sekä jo tuotettua tietoa. Syötteitä, joita voidaan hyödyntää ja jatkojalostaa mukana olevissa organisaatioissa. PHSOTEYssä kehittämispäällikkö Kaarina ja Paimio. Sinikka ja Antti keskustelevat projektihenkilöstön kanssa ja ottavat sitten yhteyttä Tulevaisuuden tutkimuskeskukseen. Mahdollisesti opinnäytetyön tekijöitä. Pyritään kuormittamaan omaan henkilöstöä mahdollisimman vähän. Aluetaso: Tuotemuotoilu palvelumuotoilu ja alueellinen kehitystyö Alueellinen vaikuttamismalli koulutuspolitiikkaan. Vetovoimaisuus ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen Mitkä ovat vaikuttamiskanavat? Maakuntataso (kunnat ja kuntayhtymät) Tulevaisuuden tekeminen ja avoin innovaatiotoiminta. Kansalaislähtöisyyden ja asiakasnäkökulman huomioiminen. Oppilaitosyhteistyö ja sen kehittäminen. Paimio PHSOTEY, Hollola ja PHKK PHSOTEY, Hollola ja PHKK Miten julkinen ja yksityinen jako muuttuu tulevaisuudessa?

9 6 Tehtävä/ Odotettu tulos Sisältöä Vastuu Valtakunnallinen taso Ensisijaisesti KT-tasoinen vaikuttamismalli koulutuspolitiikkaan. Ensisijaisesti KT-taso: Sopimus- ja lakitasoinen asia: kelpoisuus, palvelussuhdemuodot ja ehdot sekä henkilömäärien mitoitus jne. Kaikilla tasoilla Projektilta toivotaan asiantuntijapalveluna tietoa tulevaisuuden näkymistä kehittämistyön pohjalle Mitkä ovat vaikuttamiskanavat? Kansallinen taso (KT). Osaamisen joustava hyödyntäminen? Miten työelämän laadullinen muutos vaikuttaa? Myös paikallinen taso. Numeeriset arviot henkilöstömäärätarpeista. Vaikuttavien tekijöiden kartoittaminen: teknologia, tarjottava palvelut, tulossa olevat velvoitteet/normiohjaus, etäpalvelut, palvelujärjestelmien rakennemuutokset jne. Näiden pohjalta pitkällä aikavälillä henkilöstömäärien seuranta ja arviointi. Minkälainen osaaminen on poistumassa? Sinikka ja Antti sekä Leena ja Raija välittävät tietoa oikeista kanavista ja tilanteista Sinikka ja Antti sekä Leena ja Raija välittävät tietoa oikeista kanavista ja tilanteista 2.1 Alueiden erityispiirteet Pilottiin osallistuvat organisaatiot tulevat kahdelta erilaiselta maantieteelliseltä alueelta. Varsinais-Suomesta pilotissa on mukana Paimion (noin asukasta) ja Kaarinan (noin asukasta) kaupungit. Päijät-Hämeestä mukana on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä (henkilöstöä noin 4000), Päijät-Hämeen koulutuskonserni (henkilöstöä noin 1700), Hollolan kunta (asukkaita noin ) sekä Oiva peruspalvelukeskus (henkilöstöä noin 700). Päijät-Hämeen alueen asukasmäärä on noin Pilotin toimijat edustavat sosiaali- ja terveyshuollon aloja sekä henkilöstöpalveluita. Päijät-Häme Päijät-Hämeen koulutuskonserni oli mukana syksyllä 2011 seuraavissa ennakointiverkostoissa: Päijät-Hämeen koulutuskonsernin työelämäneuvottelukunnat, osallistuu koulutusalojen koulutusjohtajat, kehittämispäällikkö sekä työelämän edustajat Päijät-Hämeen ennakointiverkosto, osallistuu toimitusjohtaja ja kehittämispäällikkö AMKE:n Koulutuksen järjestäjien alueellisen ennakoinnin menetelmät hanke, osallistuu kehittämispäällikkö Opetushallituksen Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) projektin seminaarit Maakuntaliiton ennakointitoiminta Toimintaan osallistuminen: Maakuntaliiton ennakointitoimintaa toteutetaan Päijät-Hämeen ennakointiverkostossa Toimitusjohtaja toimii Ennakointiverkoston ohjausryhmässä ja kehittämispäällikkö toimii verkoston työryhmässä Maakuntaliiton kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Normaalisti tapaamisia on 1-2 kertaa kuukaudessa ja Hallitusohjelman koulutuspoliittiset linjaukset ja toimeenpanosuunnitelman (koulutus ja tutkimus) KESU-työskentelyn yhteydessä huomattavasti tiiviimmin. Tällä hetkellä tavoitteena on verkoston toiminnan tiivistäminen ja KESU-prosessin muuttaminen jatkuvaksi.

10 7 Kaarina ja Paimio Kaarinassa ja Paimiossa lähdettiin pitkän tähtäimen ennakointi keihäänkärkenä hankkeeseen: miten luoda joustava organisaatio, jossa henkilöiden tehtävien vaihto ei ole niin kankeaa kuin nyt - tähän vaikuttavat työmarkkinasopimukset sekä koulutuspolitiikka valtakunnantasolla, oman organisaation tasolla kaivataan laskentamallia päätösten perusteluksi. Se, mikä näyttää nyt ylellisyydeltä voikin olla tulevaisuuden henkilöresurssien käytön kannalta äärimmäisen perusteltua. Tavoitteena oli myös uusien toiminta- ja järjestämistapojen mallintaminen. Kaarina (ja myöhemmin myös Paimio) päätyivät Päijät-Hämeen pilottiin lähinnä maantieteellisistä syistä. 2.2 Alueen erityistarpeet ja tavoitteet ennakointiin liittyen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän tavoitteet hankkeen toteuttamiselle Seudullinen HR-työ on elinehto PHSOTEYn osaamisen ennakoinnissa. Hanke mahdollistaa yhdessä luotavan ennakointimallin aikaansaamisen osaamisen ennakoinnille samalla kun PHSOTEYssä otetaan käyttöön uudenlaisia osaamisen kehittämisen tapoja strategisen henkilöstösuunnitelmakäytännön (kehityskeskustelut ja henkilöstösuunnitelma) lisäksi. Tässä hankkeessa PHSOTEYn osaamisen ennakointi painottuu perustehtäväprosesseista käsin osana PHSOTEYn yhtymätason osaamisen ennakointia. PHSOTEYyn painopisteet ja toteutus: Strategisen henkilöstöjohtamisen kehittäminen moniammatillisesti niin, että prosessit, työvälineet, toimintamallit mahdollistavat osaamisen johtamisen tulevaisuuden osaamistarvetta vastaavasti Alueelliseen ennakointityöhön osallistuminen, aluekehityksen ohjaukseen liittyvät työryhmät Osaamisen kehittämisen sisällöt tulevaisuusnäkökulmasta: Osaamisen kehittämisen tapojen uusintaminen: sosiaalinen media (some), moniammatillisuus, oppiminen ajasta ja paikasta riippumatta Uusien osaamisten määrittely palvelumuotoilun avulla, samalla kun tuotetaan uusia palvelutuotteita, määritellään tarvittava osaaminen ja palveluprosessi Ennakointiosaamisen kasvattaminen, ennakointityökalujen käyttöönotto Mitä PHSOTEYssä tehdään: Asiantuntijayhdyshenkilöiden valmennus ja sosiaalisen median käyttö osaamisen jakamisessa Palvelumuotoiluosaamisen kartuttaminen ja käyttö palveluprosessien laatimisessa, Osaamiskartoituksen suunnittelussa ja käyttöönotossa Ennakointimenetelmien esittely ja ennakointityökalujen käytön opettelu Tiedolla johtaminen; tilastotiedon hyödyntäminen osaamisen ennakoinnissa PHSOTEY-hankkeen lopputuotokset: Ovat osa yleistettävää kunta-alan osaamisen ennakointimallia Alueellinen verkostomallikuvaus siitä, miten ja keiden kanssa osaamistarpeita ennakoidaan Pitkän aikavälin osaamisen ennakointitiedon tuottaminen ja tuottamisen malli PHSOTEYssä osaamisen ennakointia on toteutettu kuvion 1 mukaisesti. Palvelumuotoilun osaamisen kehittäminen on linkitetty yhteen oppivan organisaation 1 rakentamisen kanssa. 1 Otala, L Oppimisen etu kilpailukykyä muutoksessa. 3. Uudistettu painos, WSOY; Senge, P. M The Fifth Discipline, Doubleday/Currency; Teece, D.J., Pisano, G. Shuen. A Dynamic Capabilities and Strategic Management, Strategic Management Journal, 18(7),

11 8 Osaamisen ennakointihankeen toteuttaminen PHSOTEY:ssä Oppivan organisaation rakentaminen Palvelumuotoiluosaamisen kehittäminen ja käyttöönotto Lahden ammattikorkeakoulun palvelumuotoiluhankkeen hyödyntäminen Sisäisen asiantuntijaverkoston Kehittäminen Keuhkoyksikön moniammatillisen toiminnan kehittäminen Palvelumuotoilutyöpajat Ennakointityökalujen testaaminen Lääketieteellisissä palveluissa TAVOITTEET 2013 OPPIVA ORGANISAATIO: Asiantuntijayhdyshenkilöt ovat verkostoituneet ja he osaavat käyttää somea verkoston kehittämisen ja toiminnan toteuttamisen välineenä Ammattiosaamiseen liittyvä toistuva koulutustarjonta on kuvattu prosesseittain, toiminnoittain Sisäisillä kouluttajilla on perustaidot erilaisten koulutustilaisuuksien järjestämisessä ja toteuttamisessa Sisäiset kouluttajat osaavat käyttää ja kehittää sähköistä Moodlepohjaista oppimisympäristöä Somea osataan hyödyntää mahdollistetaan tiedon rakentaminen ja osaamisen jalostaminen moniammatillisena toimintana ajasta ja paikasta riippumatta Koulutuksen sisällöt rakennetaan tulevaisuuden tarpeista käsin PALVELUMUOTOILU on yksi väline, jolla tuotetaan oppilaitosyhteistyössä asiakkaalle(potilaalle) arvoa tuottavia palveluita ja määritellään uusia osaamisia Tiedolla johtamisen käynnistäminen osaamisen ennakoinnissa Kuvio 1. Osaamisen ennakointi PHSOTEYssä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tavoitteet ja osaamisen ennakoinnin kokonaisuus Päijät- Hämeen koulutuskonsernissa Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa ennakointitoimintaa organisoidaan alla esitetyn ennakoinnin viitekehyksen mukaan (Kuvio 2). Ennakointitoiminta on jaettu koulutus- ja tki -prosesseihin liittyvään ennakointiin sekä henkilöstöön liittyvään ennakointityöhön, joka sisältää osaamisen ennakoinnin ja muuhun henkilöstösuunnitteluun liittyvän ennakoinnin (määrä, rakenne, työkyky, poistuma, kohdentuminen). Kuvio 2. Ennakointitoiminnan viitekehys PHKK:ssa

12 9 Tavoitteena on, että molemmat lähestymistavat hyödyntävät ja edistävät PHKK-tasoista ennakointitiedon tuottamisen prosessia. Samoin prosessien linkityksiä tullaan vahvistamaan. Kehittämispäällikkö vastaa opetus- ja koulutusprosessin ennakoinnin kehittämisestä ja henkilöstöjohtaja henkilöstöön liittyvän ennakoinnin prosessin kehittämisestä. Kuvioissa 3 ja 4 on esitetty Strategian, vision ja henkilöstösuunnittelun ketju PHKK:ssa ja Henkilöstösuunnittelun kokonaisuus PHKK:ssa. Osaamisen ennakointi on henkilöstöjohtamisen kokonaisuudessa osa osaamisen johtamista. Tätä kokonaisuutta kuvataan tarkemmin kohdassa Osaamisen johtaminen ja varmistaminen PHKK:ssa. Strategiset tavoitteet 1) Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua PHKK Strategia PHKK Visio Visio Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen huippuyksikkö 2) Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta 3) Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta PHKK Henkilöstö johtaminen Henkilöstöjohtaminen - Henkilöstösuunnittelu - Rekrytointi - Palvelussuhde - Osaamisen johtaminen - Työhyvinvointi ja turvallisuus Ennakointi näkökulmana kaikissa Henkilöstösuunnittelu - Työvoiman määrällinen ja laadullinen suunnittelu sekä kohdentuminen, henkilöstön käyttö - Osaamisen varmistaminen - Henkilöstökustannukset - Keinojen määrittely (henkilöstöjohtamisen prosessit ) Kuvio 3. Strategian, vision ja henkilöstösuunnittelun ketju PHKK:ssa 2 Henkilöstösuunnittelun kokonaisuus Analysointi PHKK Strategia Organisaation tila ja vaikutukset henkilöstöresursseihin Henkilöstöresurssit Sisäiset ja Ulkoiset Ennusteen laatiminen Käytettävissä oleva henkilöstö Henkilöstötarve, määrällinen ja laadullinen Epätasapaino määrä, osaaminen, rakenne, työkyky, poistuma, kohdentuminen Suunnittelu ja resursointi Henkilöstöjohtamisen prosessit Henkilöstösuunnittelu, Rekrytointi, Palvelussuhde, Osaamisen johtaminen, Työhyvinvointi ja turvallisuus Toteuttaminen ja arviointi Toimenpiteet Osaamisen johtamisen käytännöt Henkilöstökäytön ja henkilöstökulusuunnittelun prosessit Työhyvinvoinnin edistäminen Kuvio 4. Henkilöstösuunnittelun kokonaisuus PHKK:ssa 3 2 PHKK, Henkilöstöpalvelut 2012

13 10 Alle on koottu osaamisen ennakoinnin keskeisiä asioita sekä koulutus- ja tutkimus, kehitys ja innovaatio- (tki-) että henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Strategian ja henkilöstöstrategian linjaukset (osaamisen) ennakointiin (strateginen päämäärä, kriittiset menestystekijät, tuloskortti, toimintasuunnitelma tms.) Tulosalueiden yhteisen strategian edellyttämä henkilöstöohjelma (ent. Henkilöstöstrategia) valmistuu keväällä Linjaukset tulee kaikkiin yllä mainittuihin kohtiin. Mitä tietoa kerätään ja mitä tietolähteitä käytetään (osaamisen) ennakoinnissa (esim. kerätään työvoiman kehitysarvioita ja lähteenä Toimiala Online) Henkilöstö: Henkilöstöltä kerätyt aineistot (kehityskeskustelut, muu arviointi- ja kehittämistyö) Henkilöstökulusuunnittelupalaverit yksiköissä, joissa arvioidaan määrälliset poistumat ja osaamisen poistuma. Koulutus ja tki: KESU-ennakoinnin tuottamat valtakunnalliset ja alueelliset aineistot. Osaamisen ennakoinnin toimintatapa ja vastuuhenkilöt miten ja kuka tietoa kerää sekä jäsentää (onko jonkun/joidenkin toimenkuvassa, onko organisaatiossa esim. ennakointiryhmä) Henkilöstö: Esimiehet, henkilöstöjohtaja, henkilöstösuunnittelijat Koulutus ja tki: Esimiehet, kehittämispäällikkö kuka tiedon käsittelee (muokkaus käyttötarpeita vastaavaksi esim. kuvat, graafiset esitykset) Henkilöstö: Esimiehet, henkilöstösuunnittelijat Koulutus ja tki: Esimiehet, kehittämispäällikkö tiedon jakaminen (missä tietoa säilytetään ja onko se vapaasti saatavilla esim. intrassa) Henkilöstö: Palkkajärjestelmän raportointi, esimiehille reaaliajassa Osaamisen johtamisen ohjelmisto (kehityskeskustelut), ei vapaasti saatavilla HR DW- tietovarasto kehitteillä, valmistuu 2012 Koulutus ja tki: Intra kehitteillä koulutusalojen ennakointitiedon alustaksi. Jatkossa tullaan hyödyntämään asiakkuuden hallinnan ohjelmistoa ja Päijät-Hämeen ennakointiverkoston portaalia. ennakointitiedon hyödyntäminen (esim. rekrytointi, koulutusten suunnittelu, päätösten perustelu) Henkilöstö: Määrällinen ja laadullinen henkilöstösuunnittelu, valmennusten sekä koulutusten suunnittelu, Rekrytointi, Osaamisprofiilien valmistelu Koulutus ja tki: Opetussuunnitelmatyö, aloituspaikkojen määrittely, oppimisympäristöjen kehittäminen ennakointiprosessin arviointi ja kehittäminen (milloin ja ketkä prosessia arvioi sekä kehittää, vuosikello) Henkilöstö: Päijät-Hämeen koulutuskonsernin johtoryhmä ja laaturyhmä Koulutus ja tki: tulosalueiden johtoryhmät, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin johtoryhmä ja laaturyhmä 3 PHKK, Henkilöstöpalvelut 2012

14 Kaarinan ja Paimion kaupunkien tavoitteet hankkeen toteuttamiselle Kaarinassa ja Paimiossa lähdettiin pitkän tähtäimen ennakointi keihäänkärkenä hankkeeseen: miten luoda joustava organisaatio, jossa henkilöiden tehtävien vaihto ei ole niin kankeaa kuin nyt - tähän vaikuttavat työmarkkinasopimukset sekä koulutuspolitiikka valtakunnantasolla, oman organisaation tasolla kaivataan laskentamallia päätösten perusteluksi. Se, mikä näyttää nyt ylellisyydeltä voikin olla tulevaisuuden henkilöresurssien käytön kannalta äärimmäisen perusteltua. Suuressa mittakaavassa kysymys on, millä tavoin julkiset palvelut voivat tulevaisuudessa vastata muuttuviin kuntalaisten tarpeisiin ja miten osaamista tästä näkökulmasta tulee kehittää. Aikaisemmin organisaatioissa on tehty osaamisen kartoittamista ja suunnittelua vastuualuetarvepohjalta. Siihen on vaikuttanut myös palvelustrategian linjaus tuottamistavoista. Tosiasiassa suunnitelmat ovat jääneet suuressa mittakaavassa euron jalkoihin: niukkenevassa taloustilanteessa suuret alkusatsausta vaativat investoinnit ovat jääneet välittömien tarpeiden ja säästötavoitteiden puristuksiin. Toki yksiköiden tasolla on koulutus ollut suunnitelmallista. Osaamisen ennakoinnin järjestelmällisyys on ollut suurinta sosiaali- ja terveyspuolella, osittain jo lain säätämien koulutuspäivien takia. Ennakoinnin virallisin osuus on tullut palvelustrategian kautta, lisäksi kaupungin kokonaisstrategia ja lautakuntien tavoitteet ovat ohjanneet suunnittelua. Tulokset on raportoitu tilinpäätökseen ja osavuosikatsauksiin sen mukaan, mitä on talousarviotavoitteisiin kirjattu. Nykyisessä yhteiskunnallisessa kehityksessä on viitteitä siitä, että palveluiden kysyntä tulee muuttumaan yhä yksilöllisemmäksi. Palveluiden tarjonnassa standardimaisten massaratkaisujen merkitys vähenee ja yksilölliset toiveet ja tarpeet korostuvat. On odotettavaa, että myös julkisen sektorin järjestämissä palveluissa vaatimustaso ja valinnanvapaus lisääntyvät. Julkisen sektorin palveluissa muuttuvien palvelutarpeiden huomioiminen ei onnistu ilman, että kehitetään organisaatioiden toimintalogiikkaa, palvelumuotoilua sekä henkilöstön osaamista. Asiakaslähtöisen ja yksilöllisten palvelumuotoilujen riskinä on asiakkaan toiveiden ylikorostuminen. Asiakaslähtöisissä palveluissa tulee ymmärtää julkisten resurssien rajallisuus. Tästä syystä yksilöllisiin ja asiakaslähtöisiin palveluihin on luotava järjestelmä, joka on taloudellisesti kestävä. Seuraavaksi esitetään kysymyksiä ja osittaisia ratkaisuja, joita tulisi huomioida ja pohtia osaamisen ennakointi -hankkeessa. Organisaation kehittämisen tulee jakaa kahteen osaa: 1) organisaation toimintaperiaatteet; 2) henkilöstön osaaminen. Organisaation toimintaperiaatteet. Yksi tapa ohjata organisaatiota asiakaslähtöisemmäksi on muuttaa organisaatioiden resurssien jakologiikkaa ja johtamisjärjestelmää. Organisaatioiden käyttämät resurssit tulee sitoa aikaisempaa enemmän organisaation tulokseen. Kansalliselle innovaatiolle on tilaa siinä, miten organisaatiota ohjataan resurssien jakoperiaatteiden kautta asiakaslähtöisempään ja taloudelliseen toimintaan. Yksi keino toteuttaa asiakaslähtöisiä palveluita taloudellisesti kestävällä tavalla on käyttöönottaa palvelusetelit. Palvelusetelit mahdollistavat yksilölähtöisemmän palveluiden kysynnän, mikä puolestaan edellyttää yksilöllisempiä palveluiden muotoilua. Yksilöllisen palvelumuotoilussa korostuu asiakkaan vallinnanvapauden rinnalla palveluohjaus. Palveluseteleiden käytön toimivuuden edellytys on riittävä asiakasohjaus. Toinen keino asiakaslähtöisimpiin palveluihin voi löytyä henkilökohtaisen budjetoinnin kautta. Henkilökohtaisessa budjetoinnissa asiakkaalle määritellään tietty määräraha palveluiden käytölle, jonka jälkeen asiakas voi hankkia palvelunsa henkilökohtaisella budjetillaan haluamastaan paikasta. Jos palveluseteleiden ja henkilökohtaisen budjetin palveluntuottajiksi sisällytetään myös julkisen sektorin palveluntuottajat, toteutuu palveluiden tarjonnassa valinnanvapauden kautta asiakaslähtöisyys. Tällaisen asiakaslähtöisen toiminnan vaikeutena on nykyisin tietojärjestelmien yhteensopimattomuus sosiaali- ja terveyspalveluissa. Edelleen valinnanvapautta korostavien palveluiden mahdollinen ongelma on palveluiden pitkäjänteisyys. Muun muassa kroonikkopotilailla hyvän hoidon

15 12 kulmakivi on pitkäkestoinen hoitosuhde. Vallinnanvapaus ja toiveiden täyttäminen ei ole myöskään välttämättä tae parhaasta palvelusta. Yksilölliset valinnat voivat joskus olla epärationaalisia ja vastoin asiakkaan omaa hyvinvointia. Otaksuttavaa kuitenkin on, että toimivien asiakaslähtöisten ja taloudellisesti toteutettujen palvelumuotoilujen hyödyt asiakkaille ovat suuremmat kuin nyt esitetyt haitat. Henkilöstön osaaminen. Yksilölliset palvelumuotoilut ja palveluiden asiakaslähtöisyys edellyttävät panostamista henkilöstön osaamiseen ja asenteisiin. Viranomaistoimintatavan rinnalla tarvitaan henkilöstöltä valmiutta toimia tavoitteellisemmin ja asiakaslähtöisemmin. Tavoitteellisempi toiminta mm. henkilökohtaisen budjetoinnin mallissa edellyttää henkilöstöltä ymmärrystä siitä, että hyvä asiakaspalvelu takaa palveluiden kysynnän. Henkilökohtaisen budjetoinnin ja palvelusetelin palvelumuotoilumalleissa asiakas tuo rahan tulleessaan. Järjestely muistuttaa mm. sivistyspalveluissa käytössä olevaa "reppurahaa", jossa koulu saa rahaa lapsimäärän mukaisesti. Muutos tarkoittaa julkisten organisaatioiden lähentymistä toimintatavoiltaan lähemmäs yritysmaailmaa ja pakottaa organisaation osaamistason nostamista asiakaspalveluissa. Myös innovoinnin osaamisen lisäämiselle on tarvetta, koska palveluntuottajan tulos paranee, mitä taloudellisemmin, vaikuttavammin ja mitä enemmän palveluntuottaja palveluita tuottaa. Innovointikyvyn ja luovuuden korostaminen henkilöstön osaamisessa ja kouluttamisessa on siis tärkeää.

16 13 3. ENNAKOINNIN MENETELMÄT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN 3.1 Ennakointimallien kehittämisen kuvaus Pilotissa keskityttiin aluetason tavoitteen toteuttamiseen, joka jalostui palvelumuotoilun ja osaamisen ennakoinnin sekä ja alueellinen kehitystyön mallien kehittämiseen. Palvelumuotoilun ja osaamisen ennakoinnin työpajoja järjestettiin Päijät-Hämeessä, sekä yksi Helsingissä, johon osallistui myös Kaarinan ja Paimioin edustajia. Lisäksi käsittelimme teemaa verkkokokouksissa. Pilottitoimijoiden työpajan tavoitteena oli tuottaa yhdessä palvelumuotoilun visio sekä näkemys ennakoinnin ja palvelumuotoilun prosessien yhdistämisestä pilottitoimijoiden omien organisaatioiden ja alueellisten tarpeiden pohjalta. Palvelumuotoilun tavoitteeksi nähtiin kilpailukyvyn kehittäminen osaamisen varmistamisen, tulevaisuustyöskentelyn, muutoksessa johtamisen työkalujen sekä vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden vahvistamisen kautta. Kuvio 5. MITÄ HALUAMME SAAVUTTAA PALVELUMUOTOILUN AVULLA? Osaamisen varmistaminen Palvelumuotoilu osana tulevaisuustyötä Henkilöstönäkökulma uudella tavalla esiin: -Tavoitteena monitaitoinen henkilöstö ja osaamisen hyödyntäminen - Täydennyskoulutuksen suunnitteluun asiakastarpeista nousevaa tietopohjaa Kysyntä ylittää tarjonnan: - Osaavasta henkilökunnasta osin pulaa - Henkilöstön sitouttaminen uudistamiseen Ajanmukainen oppimiskulttuuri: - Ymmärryksen kehittäminen asiakkaan (latentista) palvelutarpeesta - Palvelun tuottajien kyky tehdä oikeita kysymyksiä Yhteistyö yli toimialojen kunnissa: - Kaikkien ammattiryhmien osallistaminen - Yhteisymmärryksen hakeminen - Henkilöstön osaamisen ottaminen täyteen käyttöön organisaatiorajojen yli Kilpailukyky Ennakoinnissa syntyvän informaation hyödyntäminen: - Muutosten ennakointi ympäristössä - Tulevaisuuden palvelutarpeen ennakointi - Vaikuttaminen kansallisella tasolla reunaehtoihin, esim. lainsäädäntöön Dynaaminen ja elävä ennakointiprosessi: - Kauemmas tähtääviä muutoksia - Syvempiä muutoksia osallistavasti ja nopeammin - Asiakkaiden sitouttaminen kehittämiseen lisäämään vaikuttavuutta Heikot signaalit toimintaympäristö stä: - Mitä osaamista tarvitaan 5-10v aikajänteellä Muutoksessa johtamisen työkalut Ketteryyttä organisaatioon: - Keinoja ja välineitä ajattelun muutokseen asiakaslähtöisempään suuntaan - Toimintakulttuurin muutoksen tukeminen Tulevaisuuden palvelut: - Tiedostamattomien asiakastarpeiden nostaminen esiin - Tulevaisuuden palveluiden hahmottaminen -Ei samaa palvelua kaikille, eri tarpeiden ja yksilöllisyyden huomioiminen Välineitä asiakastarpeiden ennakointiin: - Asiakkaiden tuominen mukaan toiminnan suunnitteluun eri välineillä - Asiakastarpeiden ennakoinnin välineet -Matalan ennakointiprosessin perustaminen - Yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja loppukäyttäjien välillä Vaikuttavuus ja tuloksellisuus Päättäjien ymmärräyksen ja näkemyksen vahvistaminen: - Taloudellinen näkökulma numeroina päättäjille Tehokkaat, asiakaslähtöiset SoTe palvelut: - Tehokasta toimintaa myös asiakkaan näkökulmasta - Kustannustehokkuutta - Turhien ja päällekkäisen palveluiden resurssien jako uudelleen Pilottityöpajan tuotos Kuvio 5. Pilottityöpajan tuotos palvelumuotoilun tavoitteista osaamisen ennakoinnin viitekehyksessä. Kaarinalle ajatus palvelumuotoilusta osaamisen ennakoinnin välineenä oli uusi - aikaisemmin oli lähinnä ajateltu palveluiden tuottamisen ja asiakkaiden tarpeiden kohtauttamista palvelusetelien ja henkilökohtaisen budjetoinnin kautta. On mielenkiintoista nähdä, miten palvelumuotoilun kautta päästäisiin vastaamaan alkuperäisiin kysymyksiin siitä, miten joustavat tehtävät ja työmarkkinat saataisiin toteutettua. Ehkä sieltä nousee perusteluita jo vaativuus- ja koulutustasojen ja tehtävärakenteiden kyseenalaistamiseen? Olemme positiivisen kiinnostuneita asiasta. Alkuperäisissä tavoitteissa oli myös laskentamallien saaminen päätöksenteon tueksi - voisiko vastaus löytyä tätä kautta? Mielenkiintoista on kuulla erilaisista lähestymiskulmista, yhtä oikeaa tuskin on olemassakaan. Erilaisista tarpeista ja lähtökohdista johtuen jokainen mukana oleva organisaatio päätyi kokeilemaan ja kehittämään palvelumuotoilun ja osaamisen ennakoinnin toimintatapoja. Tuloksena oli erilaisia toimintamalleja: Päijät-Hämeen hyvinvointialan toimijoiden yhteiset työpajat, Päijät- Hämeen koulutuskonsernin kuvio, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän työpajat, Paimiossa

17 14 asiakkaiden kokemusten ja palvelutarpeiden kartoittaminen, Kaarinassa on kehitetty ja otettu käyttöön palvelusetelit sekä rakennettu asiakaslähtöisempää toimintatapaa Hankkeen toteuttaminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa: työpajat Pilotin tavoitteena on sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaamistarpeiden hahmottaminen ja yhteisen käsityksen muodostaminen seuraavista näkökulmista: Tekemisen tapojen ja ammattien muuttuminen Kansalaislähtöisyyden ja asiakasnäkökulman huomioiminen aikaisempaa paremmin Tulevaisuuden tekeminen ja avoin innovaatiotoiminta palvelumuotoilu Yhteistyön kehittäminen. Hankkeen yhtenä tavoitteena on nostaa esille kunta-alan ennakointitarpeet ja ennakointityö. Päijät-Hämeessä toimintaa halutaan kohdistaa alueelliseen yhteistyöhön ja oppilaitosyhteistyön kehittämiseen. Palvelumuotoilun kautta pyritään nostamaan esille erityisesti asiakasnäkökulmaa. Pilotissa etsitään toimintatapoja ja työkaluja, joilla yhteistyössä ennakoidaan toimintaympäristössä ja työn tekemisessä tapahtuvia muutoksia. Näiden muutosten perusteella arvioidaan osaamistarpeiden muutoksia sekä muutosten vaikutuksia koulutuksen sisältöihin ja toteuttamiseen Päijät-Hämeen koulutuskonserni on järjestänyt yhteistyössä muiden päijäthämäläisten pilottitoimijoiden kanssa kaksi työpajaa, joiden tavoitteena on ollut hahmottaa palvelumuotoilun roolia osaamisen ennakoinnissa. Ensimmäinen työpaja, Palvelumuotoilu asiakasnäkökulman huomioimisessa ja tulevaisuuden tarpeiden selvittämisessä sosiaali- ja terveysalalla, järjestettiin Lahdessa Työpajaan osallistui 25 henkilöä mukana olevista organisaatioista sekä kolme opiskelijaa. Sami Makkula ja Hannu Kaikonen Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskuksen Service Design projektista puhuivat otsikolla Mitä Palvelumuotoilu on? Esityksen tavoitteena oli avartaa käsityksiä palveluiden kehittämisestä ja palvelumuotoilusta. Esityksen jälkeen palvelumuotoilua konkretisointiin työpajan avulla. Konseptointityöpajassa tehtiin kolme harjoitusta: käyttäjämatka, brändimielikuva sekä merkittävä hetki. Toinen työpaja järjestettiin Lahdessa. Työpajan teemana oli palvelumuotoiluun laadun ja kustannustehokkuuden näkökulmasta sekä osaamisen ennakoinnin yhdistämiseen palvelumuotoiluun. Tilaisuudessa ylihoitaja Leena Savolainen esitteli PHSOTEYn laboratoriopalveluissa palvelumuotoilun keinoin toteutettua työpajasarjaa. Toisena aiheena käsiteltiin koulutuksen uudelleen muotoilua. Tilaisuudessa käytiin runsaasti keskustelua siitä miten tulevaisuuden muutokset ja tarpeet saadaan osaksi koulutuksen prosesseja. Aihetta pohdittiin nuorten tutkintotavoitteisen koulutuksen ja henkilöstön täydennyskoulutuksen näkökulmista. Keskustelujen pohjalta tärkeimmäksi kehittämisteemaksi nostettiin vapaamuotoiset, alueelliset foorumit, joissa jaetaan ja luodaan ennakointitietoa. Oleellisinta on saada strategiatasoinen yhteinen näkemys sosiaali- ja terveysalan kehittämisestä Päijät-Hämeessä. Tähän tulee linkittää myös osaamisen varmistamisen näkökulma, mukaan lukien osaavaan työvoiman saatavuus, sekä asiakasnäkökulma. Yhteistyön tulee olla laaja-alaista niin, että myös yksityissektorin palveluntuottajat ovat mukana strategiatasoisessa työskentelyssä Hankkeen toteuttaminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa: Ennakoinnin, osaamisen ennakoinnin ja palvelumuotoilun prosessien yhtymäkohdat Hankkeen edetessä palvelumuotoilun ja osaamisen ennakoinnin välistä yhteyttä on haluttu selvittää tarkemmin. Tästä syystä lähdimme hahmottamaan kuviota ennakoinnin, osaamisen ennakoinnin ja palvelumuotoilun prosessien yhtymäkohdista. Alla oleva kuvio 6 esittää ennakoinnin ja palvelumuotoilun prosessien keskeiset vaiheet: syötteet, dialogin ja verkostot, tulokset. Palvelumuotoiluprosessista tuotetaan syötteitä osaamisen ennakoinnin prosessille. Perustana molemmille prosesseille on ennakoinnin prosessi. 4 4 Prosessien kuvaus perustuu seuraaviin lähteisiin: Moritz, S Service Design. Practical Access to an Evolving Field. (Palvelumuotoiluprosessi); Siikaniemi, L., Saikkonen, S. & Härkönen, A Innovaatiojärjestelmä haastaa osaamisen ennakoinnin. Teoksessa S. Saikkonen (toim.) Osaavaa työvoimaa ja aluekehittämistä. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisusarja C, osa 68, Lahden ammattikorkeakoulu. (Osaamisen ennakoinnin prosessi); Horton, A A Simple guide to successful foresight. Foresight 1(1), 5 9. (Ennakointiprosessi); Voros, J A generic foresight process framework. Foresight 5 (3), (Ennakointiprosessi)

18 15 Lähtökohtana palvelumuotoilulle ja osaamisen ennakoinnille on ongelman ja muutoksen tarpeen tunnistaminen: resurssit eivät riitä palvelujen tuottamiseen nykyisellä tavalla. Palvelu ei kohtaa tarvetta nyt tai tulevaisuudessa. Syötteitä prosesseille ovat kirjalliset ja suulliset lähteet, ymmärrys palvelusta ja asiakkaasta. Dialogi ja toiminta verkostoissa tuottavat ymmärrystä ja yhteistä merkitystä tarvittaville muutoksille. Näiden perusteella rakennetaan palvelumuotoiluprosessissa palvelustrategia, jonka pohjalta edelleen suunnitellaan palvelun toimintamallit, tuotteet, tilat, järjestelmät ja asiakaskokemukset. Nämä ovat palvelumuotoiluprosessin tuloksia. Osaamisen ennakoinnin prosessi saa syötteensä joko: Palvelumuotoiluprosessin kanssa yhtaikaisesti, jolloin on mahdollisuus tuottaa radikaaleja avauksia osaamisen ennakointiin, jotka syöttävät esim. kunnan strategiaa, tai Palvelustrategian muodostumisen jälkeen, jolloin saadaan strategiasta ja prosesseista määritellyt yksityiskohtaisemmat tarpeet osaamisen ennakointiin. Osaamisen ennakointi 1. Konteksti 2. Aikajänne 3. Verkostot 4. Dynaamisuus Radikaalit avaukset osaamisen ennakointiin, jotka syöttävät strategiaa ja vaikuttavat mm. rakenteisiin Prosessin vaiheet Ongelma, ymmärrys tarpeesta Syötteet Dialogi, verkostot Tulokset Syötteet Toiminta Ennakointi Palvelumuotoilu 1. Laatu 2. Kustannustehokkuus 3. Käyttäjäkokemus/- lähtöisyys Resurssit eivät riitä palvelujen tuottamiseen nykyisellä tavalla Palvelu ei kohtaa tarvetta nyt tai tulevaisuudessa Kirjalliset ja suulliset lähteet Ymmärrys palvelusta, asiakkaasta, kontekstista ja niiden tulevaisuudesta. Palvelun ympäristö, kulttuuri ja elinkaari prosessikuvaus Yhteisen merkityksen rakentaminen (ennakoivan otteen kehittyminen) Konseptien ja ideoiden kehittäminen Strategisen suunnan määrittäminen palvelustrategialle Ymmärtäminen ja analysointi, tulevaisuuden mahdollisuudet Parhaiden ideoiden valitseminen Palvelustrategian ja toimintamallien suunnittelu Palvelun, tuotteen, tilan suunnittelu Prosessien ja järjestelmien suunnittelu Asiakaskokemuksen suunnittelu Kuvio 6. Ennakoinnin, osaamisen ennakoinnin ja palvelumuotoilun prosessien yhtymäkohdat 5 Arvioimme kuvion toimivuutta kirjoituspöytätyöskentelynä. Lähtökohtana on ongelma: Miten saadaan riittävästi ja oikea-aikaisesti ennakoivaa tietoa alan tarpeista koulutusorganisaatioiden ennakointityöhön? Casena on kunnalliset hyvinvointialan organisaatiot ja niiden tuottama tieto. Tässä casessa palvelu nähdään toimintamallina, jonka kautta kunnalliset hyvinvointialojen organisaatiot tuottavat tietoa koulutusorganisaatioissa toteutettavaan koulutussuunnitteluun. Tavoitteena on yhteinen tiedon tuottamisen toimintamalli. 1. Ongelma: Miten saadaan riittävästi ja oikea-aikaisesti ennakoivaa tietoa alan tarpeista koulutussuunnitteluun? Palvelumuotoilun tavoitteet: laatu (tiedon laatu) ja kustannustehokkuus (riittävyys, oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus) Palvelumuotoilun tavoitteet: käyttäjälähtöisyys (käyttäjiä ovat hyvinvointialojen organisaatiot). Kaksi näkökulmaa palvelun kehittämiseen: a) kustannustehokas ja laadukas järjestelmä, b) vaikuttavuus keskipitkällä aikavälillä (osaavaa henkilöstöä hyvinvointialan tarpeisiin). 5 Saikkonen, S., Siikaniemi, L Julkaisematon.

19 16 2. Syötteitä prosesseille ovat kirjalliset ja suulliset lähteet, ymmärrys palvelusta ja asiakkaasta. Kirjalliset lähteet: Mitenna, ikärakenne, työllistyminen, syrjäytyminen, kv-lähteet, esimerkiksi OECD ja Cedefop, poliittinen ohjaus. Suulliset lähteet: asiakkaiden näkemykset, nykyiset ongelmakohdat Pilvikuva on tämän hetken prosessikuvaus. Asiakkaan ymmärrys palvelusta Tuottajan ymmärrys palvelusta Ymmärrys palvelun kontekstista ja palvelun tulevaisuudesta. 3. Dialogi ja toiminta verkostoissa tuottavat ymmärrystä ja yhteistä merkitystä tarvittaville muutoksille. Näiden perusteella rakennetaan palvelumuotoiluprosessissa palvelustrategia, jonka pohjalta edelleen suunnitellaan palvelun toimintamallit, tuotteet, tilat, järjestelmät ja asiakaskokemukset. Nämä ovat palvelumuotoiluprosessin tuloksia. Tässä casessa verkoston muodostavat hyvinvointialan ja koulutusorganisaatioiden edustajat pilotissa ja työpajoissa. työelämäneuvottelukunta maakunnallinen erityisvastuualueen ennakointi-ryhmä minkälaisissa kansainvälisissä ryhmissä voisimme olla osana? Tässä casessa palvelustrategia tarkoittaa ennakointityön alueellista toimintatapaa. Tällä hetkellä Päijät-Hämeen ennakointiverkostossa valmistellaan Päijät-Hämeen tulevaisuus alustaa ennakointityön tueksi. Toimintatavassa määritellään toimijoiden vastuut, tuotteet, tilat ja järjestelmät. Näitä ovat mm. keskustelutila Facebookissa, tietovarasto- ja työskentelytila Google Drivessä sekä blogi. Tässä vaiheessa käyttäjälähtöisyyttä ja asiakaskokemusta ei hyödynnetä riittävässä määrin. 4. Osaamisen ennakoinnin prosessi saa syötteensä joko Palvelumuotoiluprosessin kanssa yhtaikaisesti, jolloin on mahdollisuus tuottaa radikaaleja avauksia osaamisen ennakointiin, jotka syöttävät esim. palvelustrategiaa ja organisaation rakenteita Palvelustrategian muodostumisen jälkeen, jolloin saadaan strategiasta ja prosesseista määritellyt yksityiskohtaisemmat tarpeet osaamisen ennakointiin. Tässä casessa radikaalit avaukset voivat olla esimerkiksi alueellisen toimintatavan kokonaisvaltainen uudistaminen. Uudistaminen on käynnistynyt tilojen ja järjestelmien uudistamisella, edellisessä kohdassa kolme kuvatulla tavalla Hankkeen toteuttaminen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä PHSOTEYssä hankkeen toteuttamisen ytimessä oli palvelumuotoilu. Palvelumuotoilua lähestyttiin kahdesta suunnasta, 1. tulevaisuuden asiakastarpeista rakennemuutoksen keskellä koskien palvelujen loppukäyttäjiä ja 2. PHSOTEYn sisällä tapahtuvana palvelumuotoiluna koskien osaamisen kehittämisen tapoja ja toimintamalleja Osaamisen ennakointi näytteenottopalveluissa Osahankkeessa kehitettiin näytteenoton toimintaa palvelumuotoilun keinoin osana valtakunnallista osaamisen ennakointihanketta. Tavoite määritettiin seuraavasti: Ennakoimalla tulevaisuudesta saatavilla olevaa tietoa (mm. megatrendit) hyödynnetään palvelumuotoilua ja tuotetaan tulevaisuuden asiakastarpeita vastaavia näytteenottopalveluja. Keväällä 2012 järjestettiin yleinen palvelumuotoilun työpaja Lahden ammattikorkeakoulun toteuttamana 3/2012, jossa osallistujat yhtymän eri toimialoilta, mukana alueen ammatillisten oppilaitosten opettajia ja opiskelijoita. Lisäksi toteutettiin Alternative Futuresin laatiman ennakointikyselyn sisällön esittely Lääketieteellisissä palveluissa 5/2012 ja megatrendikartta 6/2012. Syksyllä 2012 käynnistettiin palvelumallien ideointi Näytteenottopalvelut tulevaisuuden Päijät-Hämeessä työpajoissa. Alueelliset työpajat toteutettiin , ja Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Työpajapäivien tavoitteena oli suunnitella, mallintaa ja testata uudenlaisia tapoja tuottaa näytteenottopalveluja Päijät-Hämeessä hyödyntämällä strategisen ennakointikartan tuloksia. Työpajan järjestäjänä oli PHSOTEYn lääketieteelliset palvelut ja työpajaan kutsuttiin mukaan

20 17 asiakas/potilasedustajien lisäksi osallistujat Lahdesta ja Heinolasta. Työpajojen vetäjinä toimivat Jari Koskinen ja Tuomo Kuosa Työpajojen työn perustana käytettiin vetäjien kehittämää interaktiivista, toimialakohtaista ennakointikarttaa, jonka tavoitteena oli helpottaa tulevaisuuden mahdollisuuksien ja haasteiden ymmärtämistä sekä päätöksentekoa. Kartta oli laadittu laajaan ennakointitietokantojen skannaukseen ja analyysiin perustuen. Skannauksen tuotoksena tuotettiin kooste alan keskeisimmistä nousevista ilmiöistä. Ilmiöt esitettiin yhdellä ennakointikarttasivulla sen jälkeen kun ilmiöt oli löydetty ja arvoitu todennäköisyyden, vaikuttavuuden ja toteutumisen aikajänteen näkökulmista. Ennakointikartan toimintalogiikkana oli, että esitettäväksi valitut ilmiöt avattiin pop-up ruudulla, jossa niiden komponentit kuten ajurit, trendit jne. esiteltiin perustellen tutkimustiedolla tai asiantuntijahaastatteluja käyttäen. Nousevia ilmiöitä tarkasteltiin ristiin 5-vuotissykleittäin. Ensimmäisessä työpajassa ennakointikarttaa käytettiin alan nousevien ilmiöiden ja epäjatkuvuuksien tarkasteluun, jonka jälkeen siirryttiin toimintavaihtoehtojen, liiketoimintaideoiden sekä palvelujen ideointi- ja konseptointivaiheeseen. Ideana oli hyödyntää nopeasti ennakointivaiheessa havaitut uhat ja mahdollisuudet. Työpajat mahdollistivat ideoinnin, konseptoinnin ja prototypoinnin yhteisöllisessä suunnitteluprosessissa, jossa palvelukonseptit ja prosessit tehdään sarjakuvamuotoon kuvina piirtäjiä käyttämällä. Työpajojen sisältö: Työpaja : Ennakointikartan tulosten arviointi, näytteenottopalvelujen tulevaisuuden uhat ja mahdollisuudet: mitä mahdollisuuksia palvelukehitykseen avautuu, mitkä ovat uudet palveluideat? 2. Työpaja : Palveluideoista tavoiksi tuottaa uudenlaisia palvelumalleja 3. Työpaja : Palvelumallien testaaminen ja johtopäätökset sekä työpajatuotoksen arviointi ja yhteisen kehittämisen jatkotoimista sopiminen Osaamisen kehittämisen tapojen ja toimintamallien kehittäminen osaamisen ennakoinnissa Keuhkosairauksien vastuualueella on kehitetty oppivan organisaation toimintamallia yhteisöllisen oppimisen ja osaamisen kehittämisessä. Tähän on yhdistetty palvelumuotoilu ennakoiden tulevaisuuden osaamistarpeita asiakaslähtöisesti. Vastuualueella on pilotoitu Maijaleena Otalan PHSOTEYlle räätälöimä oppivan organisaation analyysi, jonka tulokset ovat arviointivaiheessa. Tulosten perusteella analyysi on tarkoitus ottaa yleiseen käyttöön osaamispääoman johtamisen välineeksi. Sähköisen oppimisympäristön käyttöönotto ja sisäisen asiantuntijayhdyshenkilötoiminnan kehittäminen ovat käynnistysvaiheessa. Henkilöstösuunnitelma on edistänyt tiedolla johtamista ja sitä samoin kuin henkilöstöraportointia on opittu käyttämään entistä paremmin osana osaamisen ennakointia Osaamisen ennakointimallin kehittämisen kuvaus, Paimion kaupunki Paimion kaupungin kotihoito on tilkkutäkkimainen palvelukokonaisuus, jonka palveluita tuottavat kaupungin omat kotihoidon hoitajat ja sairaanhoitajat sekä ostopalvelujen tuottajat (mm. siivous). Paimion kaupungissa on otettu käyttöön myös palveluseteli. Tähän asti palvelutarpeita ja palautteita on hankittu mm. lomakkeisiin perustuvien kyselyiden avulla. Tavoitteenamme oli kokeilla haastatteluun perustuvaa tapaa saada tietoa kotipalveluiden asiakkaiden kokemuksista, palvelutarpeista ja myös heidän näkemyksiään tulevaisuuden palveluista/palveluiden kehittämisestä. Haastattelua varten loimme taustatueksi haastattelupohjan (liite 1), jota ei kuitenkaan itse haastattelutilanteissa noudatettu kirjaimellisesti vaan asiakkaiden kanssa käytiin keskustelua heidän arkensa sujumisesta, siinä mahdollisesti olevista ongelmista jne.

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Kuntamarkkinat 11.9.2013 Sirpa projektipäällikkö TÄSTÄ ON KYSYMYS - Kompetenssit tänään: A B C... kunta- ja palvelurakenne Y ja Z ja? sukupolvi työurien jatkaminen

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hanke 2011-2013

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hanke 2011-2013 Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hanke 2011-2013 Osaamisen ennakointi on jatkuva päivittyvä prosessi, joka kulkee käsi kädessä organisaation vision ja strategian kanssa. Hanke-esittely Kevät 2012

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Henkilöstövoimavarojen kehittäminen - osaamisalueen toiminta KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Elinvoima, ja palvelut 2030 Jyväskylän paviljonki 7.5.2013 Sirpa projektipäällikkö TÄSTÄ ON KYSYMYS - Kompetenssit tänään: A B C... kunta- ja palvelurakenne Y ja Z

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Kunta-alan osaamistarpeet Terveys- ja talouspäivät 26.9.2013 Laura Pouru projektikoordinaattori Niukkenevat resurssit ja priorisoinnin tarpeet Palvelutuotannon monimuotoistuminen

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa : Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa Jani Johanson, professori, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Päivi Husman, teemajohtaja, Työhön osallistuminen ja

Lisätiedot

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 1. Tavoitteet Luoda käyttäjä- ja kysyntälähtöinen Living Lab toimintaympäristö, joka tukee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE- oppimisen

Lisätiedot

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 Ilkka Eerola tuotemyyntipäällikkö Ami-säätiö, Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Yli 35 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 28.11.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus Ammatilliset opettajapäivät 16.-17.9.2011, Vierumäki Kehittämispäällikkö Riikka-Maria Yli-Suomu Puheenvuoron sisältö Tulevaisuuden osaamistarpeista

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN LAKIPAINOTUS - Lain täyttäminen - Lain velvoite ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖPAINOTUS - Lisäarvon tuottaminen - Luottamus Asiakassuhteen merkitys Yhteiskunnan

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Laki osaamisen kehittämisestä työelämässä - valmistelutilanne. KT:n työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Neuvottelupäällikkö Jorma Palola

Laki osaamisen kehittämisestä työelämässä - valmistelutilanne. KT:n työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Neuvottelupäällikkö Jorma Palola Laki osaamisen kehittämisestä työelämässä - valmistelutilanne KT:n työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Neuvottelupäällikkö Jorma Palola Tausta: hallituksen kannanotto Toimivien työmarkkinoiden ja henkilöstön

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli V-S liitto, Tammi 17.8.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 21.8.2012 1 Ennakoinnin toimijakartta Toimijakartoitus, J. Nieminen / ELY-keskus

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi?

Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi? Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi? 19.4.2012 Kuntatalo, Helsinki KT Kuntatyönantajat Erityisasiantuntija Jari Salomaa, Oy Audiapro Ab jari.salomaa@audiapro.fi 045 671 2322 Esitykseni

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot