Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa"

Transkriptio

1 Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Päijät-Hämeen pilotti Osaamisen ennakointi hyvinvointipalveluissa Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Kaarinan kaupunki Paimion kaupunki

2 PÄIJÄT-HÄMEEN SEKÄ KAARINAN JA PAIMION PILOTTIRAPORTTI Päivämäärä 15/01/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pilottitoimijat, ks. tiivistelmä Kalle A. Piirainen, Ramboll Management Consulting Oy Sirpa Sivonen, KT Kuntatyönantajat Leena Lehtinen, KT Kuntatyönantajat Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa -hankkeen Päijät-Hämeen pilotin osaamisen ennakointimallien tapauskohtaiset kuvaukset KT Kuntatyönantajat Toinen linja Helsinki p

3 SISÄLTÖ Tiivistelmä 2 1. Johdanto 4 2. Osaamisen ennakoinnin näkökulma pilotti-alueella Alueiden erityispiirteet Alueen erityistarpeet ja tavoitteet ennakointiin liittyen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän tavoitteet hankkeen toteuttamiselle Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tavoitteet ja osaamisen ennakoinnin kokonaisuus Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa Kaarinan ja Paimion kaupunkien tavoitteet hankkeen toteuttamiselle Ennakoinnin menetelmät ja niiden kehittäminen Ennakointimallien kehittämisen kuvaus Hankkeen toteuttaminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa: työpajat Hankkeen toteuttaminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa: Ennakoinnin, osaamisen ennakoinnin ja palvelumuotoilun prosessien yhtymäkohdat Hankkeen toteuttaminen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä Osaamisen ennakointi näytteenottopalveluissa Osaamisen kehittämisen tapojen ja toimintamallien kehittäminen osaamisen ennakoinnissa Osaamisen ennakointimallin kehittämisen kuvaus, Paimion kaupunki Mitä tekisimme toisin tai miten jatkaisimme asian käsittelyä? Miten tuloksia / mallia voisi hyödyntää osaamisen ennakoinnin näkökulmasta? Osaamisen ennakointimallin kehittämisen kuvaus, Kaarinan kaupunki Osaamisen ennakoinnin kytkeytyminen pilottiorganisaatioiden strategiseen henkilöstöjohtamiseen ja strategiaprosesseihin Pilottiorganisaatioiden yhteinen näkemys osaamisen ennakoinnista ja strategisesta kehittämisestä Strateginen lähestymistapa osaamiseen Kaarinan kaupungissa Ennakointi, palvelutarpeen arviointi ja osaamisen johtaminen Paimion kaupungissa Osaamispääoman johtamisprosessi Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymässä Osaamisen johtaminen ja varmistaminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa Ennakointimallin ja pilotin arviointi Kehitettyjen ennakointimallien arviointi Pilotin tavoitteiden ja tulosten arviointi Yhteenveto ja Keskustelu 26 LIITTEET Liite 1 Paimion kotipalvelun asiakashaastattelujen teemat

4 1

5 2 TIIVISTELMÄ Pilotin nimi Pilotin koordinaattori Vastuuhenkilöt ja mukana olevat organisaatiot Tämä kuvauksen laatijat Pilottiaika ja käytetyt henkilötyöpäivät Pilotin lähtötilanne Pilotin tavoite Osaamisen ennakointi hyvinvointipalveluissa Päijät-Häme, Kaarina ja Paimio Nimi: Soili Saikkonen, kehittämispäällikkö Organisaatio: Päijät-Hämeen koulutuskonserni Yhteystiedot: Teinintie Lahti Pilotin vetäjänä toimii henkilöstöjohtaja Lena Siikaniemi Päijät-Hämeen koulutuskonsernista. Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Hollolan kunta, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymä, Päijät-Hämeen ennakointiverkosto, Kaarinan kaupunki ja Paimion kaupunki Sinikka Valtonen, Kaarinan kaupunki Antti Parpo, Kaarinan kaupunki Eila Hulkkonen, Paimion kaupunki Aino Tarhala, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Lena Siikaniemi, Päijät-Hämeen koulutuskonserni Soili Saikkonen, Päijät-Hämeen koulutuskonserni Pilotissa käytetyt henkilötyöpäivät noin htp. Pilottitoimijat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä henkilöstöpalveluiden alalta. Pilotissa on mukana Päijät-Hämeestä sosiaali- ja terveysalan sekä koulutusalan toimijoita, ja Kaarinasta sekä Paimiosta sote-toimijoita. Yhteinen perushaaste on tarvittavan osaamisen turvaaminen. Päijät-Hämeen toimijat ovat mukana erilaisissa ennakointiverkostoissa ja painotus onkin verkostomaisen osaamisenennakointitoiminnan kehittämisessä ja palvelumuotoilun käyttämisessä ennakoinnin apuna. Kaarina ja Paimio ovat aloittamassa osaamisen ennakointia. Yhteisesti palvelumuotoilun tavoitteeksi nähtiin kilpailukyvyn kehittäminen osaamisen varmistamisen, tulevaisuustyöskentelyn, muutoksessa johtamisen työkalujen sekä vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden vahvistamisen kautta. Yleisenä viitekehyksenä erityisesti Päijät-Hämeessä on pyrkimys kehittää oppivaa organisaatiota. Päijät-Hämeen toimijoilla on olemassa strategisen suunnittelun ja ennakoinnin viitekehys. Pilottityössä vahvistetaan olemassa olevaa suunnittelun sisältöä osaamisen ennakoinnin näkökulmasta erityisesti tuomalla mukaan palvelumuotoilun työkaluja, joiden avulla voidaan rakentaa asiakaslähtöistä toimintatapaa ja ennakoida tulevia osaamistarpeita. Kaarinassa ja Paimiossa lähdettiin pitkän tähtäimen ennakointi keihäänkärkenä hankkeeseen: miten luoda joustava organisaatio, jossa henkilöiden tehtävien vaihto ei ole niin kankeaa kuin nyt - tähän vaikuttavat työmarkkinasopimukset sekä koulutuspolitiikka valtakunnantasolla, oman organisaation tasolla kaivataan laskentamallia päätösten perusteluksi.

6 3 Tiivistelmä tuloksista Hankkeen tuloksena on syntynyt ennakoinnin malli erityisesti Päijät- Hämeen koulutuskonsernissa, sekä tietoa tulevaisuuden asiakastarpeista ja sitä kautta osaamistarpeista palvelumuotoilun työkalujen pilotoinnin kautta. Paimiossa pilotin piirissä pilotoitiin palvelumuotoilun työkaluja kotihoidossa ja Kaarinassa on kerätty kokemuksia osaamisen ennakoinnista. Tiivistelmä vaikutuksista Pilottitoiminnan perusteella on todettu että palvelumuotoilu toimintatapana tuottaa mielenkiintoista ja relevanttia informaatiota organisaation kehittämiseen. Oheisvaikutuksena toimijoiden välinen verkostoituminen on vahvistunut ja saanut sisältöä. Seuraavana edessä on toimintamallien vakiinnuttaminen.

7 4 1. JOHDANTO Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa on KT Kuntatyönantajien koordinoima hanke jossa kehitetään osaamisen ennakoinnin käytäntöjä ja malleja tukemaan osaamisen johtamista ja kehittämistä kunta-alan muutoksessa. Hankkeen rahoittaa Opetushallitus Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksella. Lisäksi rahoittajia ja asiantuntijakumppaneita ovat KT Kuntatyönantajat, Suomen Kuntaliitto, Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry (PTY) sekä Keva. Muita kumppaneita ovat Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry sekä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry. Hankkeen yleistavoitteena on kehittää ja dokumentoida toimivia osaamisen ennakoinnin hyviä käytäntöjä sovellettavaksi laajemmin kunta-alan organisaatioissa sekä tuottaa pitkän aikavälin ennakointitietoa kuntien hyvinvointipalveluissa tarvittavasta osaamisesta koulutuksenjärjestäjien ja koulutussuunnittelun käyttöön. Pilottikohtaiset kuvaukset antavat kattavan kuvan pilottitoimijoiden osaamisen kehittämisen nykyisistä käytännöistä ja dokumentoivat osaamisen ennakoinnin menetelmät. Kuvauksen tavoitteena on, että julkisen organisaation keskijohtoa edustava lukija saa kuvauksesta: 1) Käsityksen pilottien ennakointitoiminnasta ja menetelmien soveltuvuudesta omaan organisaatioonsa ja 2) Pystyy hyödyntämään hyvät käytännöt soveltuvilta osin omaan käyttönsä, sekä 3) Pystyy tekemään esityksen ennakointiprosessin perustamisesta ja osaamisen ennakoinnin merkityksestä organisaation johtamisessa. Tämä raportti esittelee Päijät-Hämeen pilotin tuloksia. Päijät-Hämeen pilotin, jossa ovat mukana myös Paimio ja Kaarina, teemana on osaamisen ennakointi hyvinvointipalveluissa. Keskeinen näkökulma on ollut palvelumuotoilun menetelmien käyttö osaamisen ennakoinnin tukena. Raportti kuvaa Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sekä sosiaali- ja terveysyhtymän ennakointimallia, ja Paimion sekä Kaarinan työtä osaamisen ennakoinnin parissa. Raportin rakenne on seuraava: toisessa luvussa kuvataan ennakoinnin tausta ja tavoite pilotissa. Kolmannessa luvussa kuvataan pilotin ennakointimenetelmä ja kuvataan miten ennakointi toimii osana strategista henkilöstön kehittämistä. Neljäs luku kokoaa pilottitoimijoiden itsearvioinnin hankkeen tuloksista tammikuuhun 2013 asti. Viides luku päättää raportin erittelemällä kokemuksia osaamisen ennakoinnista.

8 5 2. OSAAMISEN ENNAKOINNIN NÄKÖKULMA PILOTTI- ALUEELLA Pilotissa ovat mukana Päijät-Hämeen koulutuskonserni (PHKK), Hollolan kunta, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymä (PHSOTEY), Oiva Peruspalvelukeskus, Kaarinan kaupunki ja Paimion kaupunki. Alkuvaiheessa tehtyyn aluetason pohdintaan osallistui myös Päijät-Hämeen ennakointiverkosto. Pilottiorganisaatiot sijaitsevat Päijät-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Pilotin jäsenet ovat tavanneet toisiaan työpajoissa sekä verkkoneuvotteluissa. Aktiivisesta toiminnasta huolimatta maantieteellinen välimatka on hankaloittanut pilotin toteuttamista. Pilottitoiminnan alkuvaiheessa kuvasimme pilottikokonaisuuden rakentumista ja vastuita (Tauluko 1). Pilotin toiminnan edetessä pilotin painopiste on muuttunut, erityisesti Päijät-Hämeessä keskityttiin palvelumuotoilun ja osaamisen ennakoinnin linkittämiseen. Taulukko 1: Pilotin tehtävät ja odotettu tulos Tehtävä/ Odotettu tulos Sisältöä Vastuu Organisaatiotaso Uusien mallien luominen: Taloudelliset argumentit päättäjille miten tulevaisuuden tarpeet perustellaan. Oman organisaation sisäiset toimintamallit Organisaatiokohtainen ennakointimalli osaamistarpeista. Projektilta toivotaan asiantuntijapalveluna tietoa olemassa olevista malleista uuden kehittämisen pohjalle Esimerkiksi henkilöstösatsaukset, jotka ovat välttämättömiä esimerkiksi kymmenen vuoden päästä Osaamisen ennakointi Organisaatiokohtainen eläköityminen ja osaamisen poistuma sekä palvelurakenteen kehitys (kunta-alan tulevaisuusnäyt) Olemassa olevia ennakoinnin malleja sekä jo tuotettua tietoa. Syötteitä, joita voidaan hyödyntää ja jatkojalostaa mukana olevissa organisaatioissa. PHSOTEYssä kehittämispäällikkö Kaarina ja Paimio. Sinikka ja Antti keskustelevat projektihenkilöstön kanssa ja ottavat sitten yhteyttä Tulevaisuuden tutkimuskeskukseen. Mahdollisesti opinnäytetyön tekijöitä. Pyritään kuormittamaan omaan henkilöstöä mahdollisimman vähän. Aluetaso: Tuotemuotoilu palvelumuotoilu ja alueellinen kehitystyö Alueellinen vaikuttamismalli koulutuspolitiikkaan. Vetovoimaisuus ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen Mitkä ovat vaikuttamiskanavat? Maakuntataso (kunnat ja kuntayhtymät) Tulevaisuuden tekeminen ja avoin innovaatiotoiminta. Kansalaislähtöisyyden ja asiakasnäkökulman huomioiminen. Oppilaitosyhteistyö ja sen kehittäminen. Paimio PHSOTEY, Hollola ja PHKK PHSOTEY, Hollola ja PHKK Miten julkinen ja yksityinen jako muuttuu tulevaisuudessa?

9 6 Tehtävä/ Odotettu tulos Sisältöä Vastuu Valtakunnallinen taso Ensisijaisesti KT-tasoinen vaikuttamismalli koulutuspolitiikkaan. Ensisijaisesti KT-taso: Sopimus- ja lakitasoinen asia: kelpoisuus, palvelussuhdemuodot ja ehdot sekä henkilömäärien mitoitus jne. Kaikilla tasoilla Projektilta toivotaan asiantuntijapalveluna tietoa tulevaisuuden näkymistä kehittämistyön pohjalle Mitkä ovat vaikuttamiskanavat? Kansallinen taso (KT). Osaamisen joustava hyödyntäminen? Miten työelämän laadullinen muutos vaikuttaa? Myös paikallinen taso. Numeeriset arviot henkilöstömäärätarpeista. Vaikuttavien tekijöiden kartoittaminen: teknologia, tarjottava palvelut, tulossa olevat velvoitteet/normiohjaus, etäpalvelut, palvelujärjestelmien rakennemuutokset jne. Näiden pohjalta pitkällä aikavälillä henkilöstömäärien seuranta ja arviointi. Minkälainen osaaminen on poistumassa? Sinikka ja Antti sekä Leena ja Raija välittävät tietoa oikeista kanavista ja tilanteista Sinikka ja Antti sekä Leena ja Raija välittävät tietoa oikeista kanavista ja tilanteista 2.1 Alueiden erityispiirteet Pilottiin osallistuvat organisaatiot tulevat kahdelta erilaiselta maantieteelliseltä alueelta. Varsinais-Suomesta pilotissa on mukana Paimion (noin asukasta) ja Kaarinan (noin asukasta) kaupungit. Päijät-Hämeestä mukana on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä (henkilöstöä noin 4000), Päijät-Hämeen koulutuskonserni (henkilöstöä noin 1700), Hollolan kunta (asukkaita noin ) sekä Oiva peruspalvelukeskus (henkilöstöä noin 700). Päijät-Hämeen alueen asukasmäärä on noin Pilotin toimijat edustavat sosiaali- ja terveyshuollon aloja sekä henkilöstöpalveluita. Päijät-Häme Päijät-Hämeen koulutuskonserni oli mukana syksyllä 2011 seuraavissa ennakointiverkostoissa: Päijät-Hämeen koulutuskonsernin työelämäneuvottelukunnat, osallistuu koulutusalojen koulutusjohtajat, kehittämispäällikkö sekä työelämän edustajat Päijät-Hämeen ennakointiverkosto, osallistuu toimitusjohtaja ja kehittämispäällikkö AMKE:n Koulutuksen järjestäjien alueellisen ennakoinnin menetelmät hanke, osallistuu kehittämispäällikkö Opetushallituksen Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) projektin seminaarit Maakuntaliiton ennakointitoiminta Toimintaan osallistuminen: Maakuntaliiton ennakointitoimintaa toteutetaan Päijät-Hämeen ennakointiverkostossa Toimitusjohtaja toimii Ennakointiverkoston ohjausryhmässä ja kehittämispäällikkö toimii verkoston työryhmässä Maakuntaliiton kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Normaalisti tapaamisia on 1-2 kertaa kuukaudessa ja Hallitusohjelman koulutuspoliittiset linjaukset ja toimeenpanosuunnitelman (koulutus ja tutkimus) KESU-työskentelyn yhteydessä huomattavasti tiiviimmin. Tällä hetkellä tavoitteena on verkoston toiminnan tiivistäminen ja KESU-prosessin muuttaminen jatkuvaksi.

10 7 Kaarina ja Paimio Kaarinassa ja Paimiossa lähdettiin pitkän tähtäimen ennakointi keihäänkärkenä hankkeeseen: miten luoda joustava organisaatio, jossa henkilöiden tehtävien vaihto ei ole niin kankeaa kuin nyt - tähän vaikuttavat työmarkkinasopimukset sekä koulutuspolitiikka valtakunnantasolla, oman organisaation tasolla kaivataan laskentamallia päätösten perusteluksi. Se, mikä näyttää nyt ylellisyydeltä voikin olla tulevaisuuden henkilöresurssien käytön kannalta äärimmäisen perusteltua. Tavoitteena oli myös uusien toiminta- ja järjestämistapojen mallintaminen. Kaarina (ja myöhemmin myös Paimio) päätyivät Päijät-Hämeen pilottiin lähinnä maantieteellisistä syistä. 2.2 Alueen erityistarpeet ja tavoitteet ennakointiin liittyen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän tavoitteet hankkeen toteuttamiselle Seudullinen HR-työ on elinehto PHSOTEYn osaamisen ennakoinnissa. Hanke mahdollistaa yhdessä luotavan ennakointimallin aikaansaamisen osaamisen ennakoinnille samalla kun PHSOTEYssä otetaan käyttöön uudenlaisia osaamisen kehittämisen tapoja strategisen henkilöstösuunnitelmakäytännön (kehityskeskustelut ja henkilöstösuunnitelma) lisäksi. Tässä hankkeessa PHSOTEYn osaamisen ennakointi painottuu perustehtäväprosesseista käsin osana PHSOTEYn yhtymätason osaamisen ennakointia. PHSOTEYyn painopisteet ja toteutus: Strategisen henkilöstöjohtamisen kehittäminen moniammatillisesti niin, että prosessit, työvälineet, toimintamallit mahdollistavat osaamisen johtamisen tulevaisuuden osaamistarvetta vastaavasti Alueelliseen ennakointityöhön osallistuminen, aluekehityksen ohjaukseen liittyvät työryhmät Osaamisen kehittämisen sisällöt tulevaisuusnäkökulmasta: Osaamisen kehittämisen tapojen uusintaminen: sosiaalinen media (some), moniammatillisuus, oppiminen ajasta ja paikasta riippumatta Uusien osaamisten määrittely palvelumuotoilun avulla, samalla kun tuotetaan uusia palvelutuotteita, määritellään tarvittava osaaminen ja palveluprosessi Ennakointiosaamisen kasvattaminen, ennakointityökalujen käyttöönotto Mitä PHSOTEYssä tehdään: Asiantuntijayhdyshenkilöiden valmennus ja sosiaalisen median käyttö osaamisen jakamisessa Palvelumuotoiluosaamisen kartuttaminen ja käyttö palveluprosessien laatimisessa, Osaamiskartoituksen suunnittelussa ja käyttöönotossa Ennakointimenetelmien esittely ja ennakointityökalujen käytön opettelu Tiedolla johtaminen; tilastotiedon hyödyntäminen osaamisen ennakoinnissa PHSOTEY-hankkeen lopputuotokset: Ovat osa yleistettävää kunta-alan osaamisen ennakointimallia Alueellinen verkostomallikuvaus siitä, miten ja keiden kanssa osaamistarpeita ennakoidaan Pitkän aikavälin osaamisen ennakointitiedon tuottaminen ja tuottamisen malli PHSOTEYssä osaamisen ennakointia on toteutettu kuvion 1 mukaisesti. Palvelumuotoilun osaamisen kehittäminen on linkitetty yhteen oppivan organisaation 1 rakentamisen kanssa. 1 Otala, L Oppimisen etu kilpailukykyä muutoksessa. 3. Uudistettu painos, WSOY; Senge, P. M The Fifth Discipline, Doubleday/Currency; Teece, D.J., Pisano, G. Shuen. A Dynamic Capabilities and Strategic Management, Strategic Management Journal, 18(7),

11 8 Osaamisen ennakointihankeen toteuttaminen PHSOTEY:ssä Oppivan organisaation rakentaminen Palvelumuotoiluosaamisen kehittäminen ja käyttöönotto Lahden ammattikorkeakoulun palvelumuotoiluhankkeen hyödyntäminen Sisäisen asiantuntijaverkoston Kehittäminen Keuhkoyksikön moniammatillisen toiminnan kehittäminen Palvelumuotoilutyöpajat Ennakointityökalujen testaaminen Lääketieteellisissä palveluissa TAVOITTEET 2013 OPPIVA ORGANISAATIO: Asiantuntijayhdyshenkilöt ovat verkostoituneet ja he osaavat käyttää somea verkoston kehittämisen ja toiminnan toteuttamisen välineenä Ammattiosaamiseen liittyvä toistuva koulutustarjonta on kuvattu prosesseittain, toiminnoittain Sisäisillä kouluttajilla on perustaidot erilaisten koulutustilaisuuksien järjestämisessä ja toteuttamisessa Sisäiset kouluttajat osaavat käyttää ja kehittää sähköistä Moodlepohjaista oppimisympäristöä Somea osataan hyödyntää mahdollistetaan tiedon rakentaminen ja osaamisen jalostaminen moniammatillisena toimintana ajasta ja paikasta riippumatta Koulutuksen sisällöt rakennetaan tulevaisuuden tarpeista käsin PALVELUMUOTOILU on yksi väline, jolla tuotetaan oppilaitosyhteistyössä asiakkaalle(potilaalle) arvoa tuottavia palveluita ja määritellään uusia osaamisia Tiedolla johtamisen käynnistäminen osaamisen ennakoinnissa Kuvio 1. Osaamisen ennakointi PHSOTEYssä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tavoitteet ja osaamisen ennakoinnin kokonaisuus Päijät- Hämeen koulutuskonsernissa Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa ennakointitoimintaa organisoidaan alla esitetyn ennakoinnin viitekehyksen mukaan (Kuvio 2). Ennakointitoiminta on jaettu koulutus- ja tki -prosesseihin liittyvään ennakointiin sekä henkilöstöön liittyvään ennakointityöhön, joka sisältää osaamisen ennakoinnin ja muuhun henkilöstösuunnitteluun liittyvän ennakoinnin (määrä, rakenne, työkyky, poistuma, kohdentuminen). Kuvio 2. Ennakointitoiminnan viitekehys PHKK:ssa

12 9 Tavoitteena on, että molemmat lähestymistavat hyödyntävät ja edistävät PHKK-tasoista ennakointitiedon tuottamisen prosessia. Samoin prosessien linkityksiä tullaan vahvistamaan. Kehittämispäällikkö vastaa opetus- ja koulutusprosessin ennakoinnin kehittämisestä ja henkilöstöjohtaja henkilöstöön liittyvän ennakoinnin prosessin kehittämisestä. Kuvioissa 3 ja 4 on esitetty Strategian, vision ja henkilöstösuunnittelun ketju PHKK:ssa ja Henkilöstösuunnittelun kokonaisuus PHKK:ssa. Osaamisen ennakointi on henkilöstöjohtamisen kokonaisuudessa osa osaamisen johtamista. Tätä kokonaisuutta kuvataan tarkemmin kohdassa Osaamisen johtaminen ja varmistaminen PHKK:ssa. Strategiset tavoitteet 1) Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua PHKK Strategia PHKK Visio Visio Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen huippuyksikkö 2) Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta 3) Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta PHKK Henkilöstö johtaminen Henkilöstöjohtaminen - Henkilöstösuunnittelu - Rekrytointi - Palvelussuhde - Osaamisen johtaminen - Työhyvinvointi ja turvallisuus Ennakointi näkökulmana kaikissa Henkilöstösuunnittelu - Työvoiman määrällinen ja laadullinen suunnittelu sekä kohdentuminen, henkilöstön käyttö - Osaamisen varmistaminen - Henkilöstökustannukset - Keinojen määrittely (henkilöstöjohtamisen prosessit ) Kuvio 3. Strategian, vision ja henkilöstösuunnittelun ketju PHKK:ssa 2 Henkilöstösuunnittelun kokonaisuus Analysointi PHKK Strategia Organisaation tila ja vaikutukset henkilöstöresursseihin Henkilöstöresurssit Sisäiset ja Ulkoiset Ennusteen laatiminen Käytettävissä oleva henkilöstö Henkilöstötarve, määrällinen ja laadullinen Epätasapaino määrä, osaaminen, rakenne, työkyky, poistuma, kohdentuminen Suunnittelu ja resursointi Henkilöstöjohtamisen prosessit Henkilöstösuunnittelu, Rekrytointi, Palvelussuhde, Osaamisen johtaminen, Työhyvinvointi ja turvallisuus Toteuttaminen ja arviointi Toimenpiteet Osaamisen johtamisen käytännöt Henkilöstökäytön ja henkilöstökulusuunnittelun prosessit Työhyvinvoinnin edistäminen Kuvio 4. Henkilöstösuunnittelun kokonaisuus PHKK:ssa 3 2 PHKK, Henkilöstöpalvelut 2012

13 10 Alle on koottu osaamisen ennakoinnin keskeisiä asioita sekä koulutus- ja tutkimus, kehitys ja innovaatio- (tki-) että henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Strategian ja henkilöstöstrategian linjaukset (osaamisen) ennakointiin (strateginen päämäärä, kriittiset menestystekijät, tuloskortti, toimintasuunnitelma tms.) Tulosalueiden yhteisen strategian edellyttämä henkilöstöohjelma (ent. Henkilöstöstrategia) valmistuu keväällä Linjaukset tulee kaikkiin yllä mainittuihin kohtiin. Mitä tietoa kerätään ja mitä tietolähteitä käytetään (osaamisen) ennakoinnissa (esim. kerätään työvoiman kehitysarvioita ja lähteenä Toimiala Online) Henkilöstö: Henkilöstöltä kerätyt aineistot (kehityskeskustelut, muu arviointi- ja kehittämistyö) Henkilöstökulusuunnittelupalaverit yksiköissä, joissa arvioidaan määrälliset poistumat ja osaamisen poistuma. Koulutus ja tki: KESU-ennakoinnin tuottamat valtakunnalliset ja alueelliset aineistot. Osaamisen ennakoinnin toimintatapa ja vastuuhenkilöt miten ja kuka tietoa kerää sekä jäsentää (onko jonkun/joidenkin toimenkuvassa, onko organisaatiossa esim. ennakointiryhmä) Henkilöstö: Esimiehet, henkilöstöjohtaja, henkilöstösuunnittelijat Koulutus ja tki: Esimiehet, kehittämispäällikkö kuka tiedon käsittelee (muokkaus käyttötarpeita vastaavaksi esim. kuvat, graafiset esitykset) Henkilöstö: Esimiehet, henkilöstösuunnittelijat Koulutus ja tki: Esimiehet, kehittämispäällikkö tiedon jakaminen (missä tietoa säilytetään ja onko se vapaasti saatavilla esim. intrassa) Henkilöstö: Palkkajärjestelmän raportointi, esimiehille reaaliajassa Osaamisen johtamisen ohjelmisto (kehityskeskustelut), ei vapaasti saatavilla HR DW- tietovarasto kehitteillä, valmistuu 2012 Koulutus ja tki: Intra kehitteillä koulutusalojen ennakointitiedon alustaksi. Jatkossa tullaan hyödyntämään asiakkuuden hallinnan ohjelmistoa ja Päijät-Hämeen ennakointiverkoston portaalia. ennakointitiedon hyödyntäminen (esim. rekrytointi, koulutusten suunnittelu, päätösten perustelu) Henkilöstö: Määrällinen ja laadullinen henkilöstösuunnittelu, valmennusten sekä koulutusten suunnittelu, Rekrytointi, Osaamisprofiilien valmistelu Koulutus ja tki: Opetussuunnitelmatyö, aloituspaikkojen määrittely, oppimisympäristöjen kehittäminen ennakointiprosessin arviointi ja kehittäminen (milloin ja ketkä prosessia arvioi sekä kehittää, vuosikello) Henkilöstö: Päijät-Hämeen koulutuskonsernin johtoryhmä ja laaturyhmä Koulutus ja tki: tulosalueiden johtoryhmät, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin johtoryhmä ja laaturyhmä 3 PHKK, Henkilöstöpalvelut 2012

14 Kaarinan ja Paimion kaupunkien tavoitteet hankkeen toteuttamiselle Kaarinassa ja Paimiossa lähdettiin pitkän tähtäimen ennakointi keihäänkärkenä hankkeeseen: miten luoda joustava organisaatio, jossa henkilöiden tehtävien vaihto ei ole niin kankeaa kuin nyt - tähän vaikuttavat työmarkkinasopimukset sekä koulutuspolitiikka valtakunnantasolla, oman organisaation tasolla kaivataan laskentamallia päätösten perusteluksi. Se, mikä näyttää nyt ylellisyydeltä voikin olla tulevaisuuden henkilöresurssien käytön kannalta äärimmäisen perusteltua. Suuressa mittakaavassa kysymys on, millä tavoin julkiset palvelut voivat tulevaisuudessa vastata muuttuviin kuntalaisten tarpeisiin ja miten osaamista tästä näkökulmasta tulee kehittää. Aikaisemmin organisaatioissa on tehty osaamisen kartoittamista ja suunnittelua vastuualuetarvepohjalta. Siihen on vaikuttanut myös palvelustrategian linjaus tuottamistavoista. Tosiasiassa suunnitelmat ovat jääneet suuressa mittakaavassa euron jalkoihin: niukkenevassa taloustilanteessa suuret alkusatsausta vaativat investoinnit ovat jääneet välittömien tarpeiden ja säästötavoitteiden puristuksiin. Toki yksiköiden tasolla on koulutus ollut suunnitelmallista. Osaamisen ennakoinnin järjestelmällisyys on ollut suurinta sosiaali- ja terveyspuolella, osittain jo lain säätämien koulutuspäivien takia. Ennakoinnin virallisin osuus on tullut palvelustrategian kautta, lisäksi kaupungin kokonaisstrategia ja lautakuntien tavoitteet ovat ohjanneet suunnittelua. Tulokset on raportoitu tilinpäätökseen ja osavuosikatsauksiin sen mukaan, mitä on talousarviotavoitteisiin kirjattu. Nykyisessä yhteiskunnallisessa kehityksessä on viitteitä siitä, että palveluiden kysyntä tulee muuttumaan yhä yksilöllisemmäksi. Palveluiden tarjonnassa standardimaisten massaratkaisujen merkitys vähenee ja yksilölliset toiveet ja tarpeet korostuvat. On odotettavaa, että myös julkisen sektorin järjestämissä palveluissa vaatimustaso ja valinnanvapaus lisääntyvät. Julkisen sektorin palveluissa muuttuvien palvelutarpeiden huomioiminen ei onnistu ilman, että kehitetään organisaatioiden toimintalogiikkaa, palvelumuotoilua sekä henkilöstön osaamista. Asiakaslähtöisen ja yksilöllisten palvelumuotoilujen riskinä on asiakkaan toiveiden ylikorostuminen. Asiakaslähtöisissä palveluissa tulee ymmärtää julkisten resurssien rajallisuus. Tästä syystä yksilöllisiin ja asiakaslähtöisiin palveluihin on luotava järjestelmä, joka on taloudellisesti kestävä. Seuraavaksi esitetään kysymyksiä ja osittaisia ratkaisuja, joita tulisi huomioida ja pohtia osaamisen ennakointi -hankkeessa. Organisaation kehittämisen tulee jakaa kahteen osaa: 1) organisaation toimintaperiaatteet; 2) henkilöstön osaaminen. Organisaation toimintaperiaatteet. Yksi tapa ohjata organisaatiota asiakaslähtöisemmäksi on muuttaa organisaatioiden resurssien jakologiikkaa ja johtamisjärjestelmää. Organisaatioiden käyttämät resurssit tulee sitoa aikaisempaa enemmän organisaation tulokseen. Kansalliselle innovaatiolle on tilaa siinä, miten organisaatiota ohjataan resurssien jakoperiaatteiden kautta asiakaslähtöisempään ja taloudelliseen toimintaan. Yksi keino toteuttaa asiakaslähtöisiä palveluita taloudellisesti kestävällä tavalla on käyttöönottaa palvelusetelit. Palvelusetelit mahdollistavat yksilölähtöisemmän palveluiden kysynnän, mikä puolestaan edellyttää yksilöllisempiä palveluiden muotoilua. Yksilöllisen palvelumuotoilussa korostuu asiakkaan vallinnanvapauden rinnalla palveluohjaus. Palveluseteleiden käytön toimivuuden edellytys on riittävä asiakasohjaus. Toinen keino asiakaslähtöisimpiin palveluihin voi löytyä henkilökohtaisen budjetoinnin kautta. Henkilökohtaisessa budjetoinnissa asiakkaalle määritellään tietty määräraha palveluiden käytölle, jonka jälkeen asiakas voi hankkia palvelunsa henkilökohtaisella budjetillaan haluamastaan paikasta. Jos palveluseteleiden ja henkilökohtaisen budjetin palveluntuottajiksi sisällytetään myös julkisen sektorin palveluntuottajat, toteutuu palveluiden tarjonnassa valinnanvapauden kautta asiakaslähtöisyys. Tällaisen asiakaslähtöisen toiminnan vaikeutena on nykyisin tietojärjestelmien yhteensopimattomuus sosiaali- ja terveyspalveluissa. Edelleen valinnanvapautta korostavien palveluiden mahdollinen ongelma on palveluiden pitkäjänteisyys. Muun muassa kroonikkopotilailla hyvän hoidon

15 12 kulmakivi on pitkäkestoinen hoitosuhde. Vallinnanvapaus ja toiveiden täyttäminen ei ole myöskään välttämättä tae parhaasta palvelusta. Yksilölliset valinnat voivat joskus olla epärationaalisia ja vastoin asiakkaan omaa hyvinvointia. Otaksuttavaa kuitenkin on, että toimivien asiakaslähtöisten ja taloudellisesti toteutettujen palvelumuotoilujen hyödyt asiakkaille ovat suuremmat kuin nyt esitetyt haitat. Henkilöstön osaaminen. Yksilölliset palvelumuotoilut ja palveluiden asiakaslähtöisyys edellyttävät panostamista henkilöstön osaamiseen ja asenteisiin. Viranomaistoimintatavan rinnalla tarvitaan henkilöstöltä valmiutta toimia tavoitteellisemmin ja asiakaslähtöisemmin. Tavoitteellisempi toiminta mm. henkilökohtaisen budjetoinnin mallissa edellyttää henkilöstöltä ymmärrystä siitä, että hyvä asiakaspalvelu takaa palveluiden kysynnän. Henkilökohtaisen budjetoinnin ja palvelusetelin palvelumuotoilumalleissa asiakas tuo rahan tulleessaan. Järjestely muistuttaa mm. sivistyspalveluissa käytössä olevaa "reppurahaa", jossa koulu saa rahaa lapsimäärän mukaisesti. Muutos tarkoittaa julkisten organisaatioiden lähentymistä toimintatavoiltaan lähemmäs yritysmaailmaa ja pakottaa organisaation osaamistason nostamista asiakaspalveluissa. Myös innovoinnin osaamisen lisäämiselle on tarvetta, koska palveluntuottajan tulos paranee, mitä taloudellisemmin, vaikuttavammin ja mitä enemmän palveluntuottaja palveluita tuottaa. Innovointikyvyn ja luovuuden korostaminen henkilöstön osaamisessa ja kouluttamisessa on siis tärkeää.

16 13 3. ENNAKOINNIN MENETELMÄT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN 3.1 Ennakointimallien kehittämisen kuvaus Pilotissa keskityttiin aluetason tavoitteen toteuttamiseen, joka jalostui palvelumuotoilun ja osaamisen ennakoinnin sekä ja alueellinen kehitystyön mallien kehittämiseen. Palvelumuotoilun ja osaamisen ennakoinnin työpajoja järjestettiin Päijät-Hämeessä, sekä yksi Helsingissä, johon osallistui myös Kaarinan ja Paimioin edustajia. Lisäksi käsittelimme teemaa verkkokokouksissa. Pilottitoimijoiden työpajan tavoitteena oli tuottaa yhdessä palvelumuotoilun visio sekä näkemys ennakoinnin ja palvelumuotoilun prosessien yhdistämisestä pilottitoimijoiden omien organisaatioiden ja alueellisten tarpeiden pohjalta. Palvelumuotoilun tavoitteeksi nähtiin kilpailukyvyn kehittäminen osaamisen varmistamisen, tulevaisuustyöskentelyn, muutoksessa johtamisen työkalujen sekä vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden vahvistamisen kautta. Kuvio 5. MITÄ HALUAMME SAAVUTTAA PALVELUMUOTOILUN AVULLA? Osaamisen varmistaminen Palvelumuotoilu osana tulevaisuustyötä Henkilöstönäkökulma uudella tavalla esiin: -Tavoitteena monitaitoinen henkilöstö ja osaamisen hyödyntäminen - Täydennyskoulutuksen suunnitteluun asiakastarpeista nousevaa tietopohjaa Kysyntä ylittää tarjonnan: - Osaavasta henkilökunnasta osin pulaa - Henkilöstön sitouttaminen uudistamiseen Ajanmukainen oppimiskulttuuri: - Ymmärryksen kehittäminen asiakkaan (latentista) palvelutarpeesta - Palvelun tuottajien kyky tehdä oikeita kysymyksiä Yhteistyö yli toimialojen kunnissa: - Kaikkien ammattiryhmien osallistaminen - Yhteisymmärryksen hakeminen - Henkilöstön osaamisen ottaminen täyteen käyttöön organisaatiorajojen yli Kilpailukyky Ennakoinnissa syntyvän informaation hyödyntäminen: - Muutosten ennakointi ympäristössä - Tulevaisuuden palvelutarpeen ennakointi - Vaikuttaminen kansallisella tasolla reunaehtoihin, esim. lainsäädäntöön Dynaaminen ja elävä ennakointiprosessi: - Kauemmas tähtääviä muutoksia - Syvempiä muutoksia osallistavasti ja nopeammin - Asiakkaiden sitouttaminen kehittämiseen lisäämään vaikuttavuutta Heikot signaalit toimintaympäristö stä: - Mitä osaamista tarvitaan 5-10v aikajänteellä Muutoksessa johtamisen työkalut Ketteryyttä organisaatioon: - Keinoja ja välineitä ajattelun muutokseen asiakaslähtöisempään suuntaan - Toimintakulttuurin muutoksen tukeminen Tulevaisuuden palvelut: - Tiedostamattomien asiakastarpeiden nostaminen esiin - Tulevaisuuden palveluiden hahmottaminen -Ei samaa palvelua kaikille, eri tarpeiden ja yksilöllisyyden huomioiminen Välineitä asiakastarpeiden ennakointiin: - Asiakkaiden tuominen mukaan toiminnan suunnitteluun eri välineillä - Asiakastarpeiden ennakoinnin välineet -Matalan ennakointiprosessin perustaminen - Yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja loppukäyttäjien välillä Vaikuttavuus ja tuloksellisuus Päättäjien ymmärräyksen ja näkemyksen vahvistaminen: - Taloudellinen näkökulma numeroina päättäjille Tehokkaat, asiakaslähtöiset SoTe palvelut: - Tehokasta toimintaa myös asiakkaan näkökulmasta - Kustannustehokkuutta - Turhien ja päällekkäisen palveluiden resurssien jako uudelleen Pilottityöpajan tuotos Kuvio 5. Pilottityöpajan tuotos palvelumuotoilun tavoitteista osaamisen ennakoinnin viitekehyksessä. Kaarinalle ajatus palvelumuotoilusta osaamisen ennakoinnin välineenä oli uusi - aikaisemmin oli lähinnä ajateltu palveluiden tuottamisen ja asiakkaiden tarpeiden kohtauttamista palvelusetelien ja henkilökohtaisen budjetoinnin kautta. On mielenkiintoista nähdä, miten palvelumuotoilun kautta päästäisiin vastaamaan alkuperäisiin kysymyksiin siitä, miten joustavat tehtävät ja työmarkkinat saataisiin toteutettua. Ehkä sieltä nousee perusteluita jo vaativuus- ja koulutustasojen ja tehtävärakenteiden kyseenalaistamiseen? Olemme positiivisen kiinnostuneita asiasta. Alkuperäisissä tavoitteissa oli myös laskentamallien saaminen päätöksenteon tueksi - voisiko vastaus löytyä tätä kautta? Mielenkiintoista on kuulla erilaisista lähestymiskulmista, yhtä oikeaa tuskin on olemassakaan. Erilaisista tarpeista ja lähtökohdista johtuen jokainen mukana oleva organisaatio päätyi kokeilemaan ja kehittämään palvelumuotoilun ja osaamisen ennakoinnin toimintatapoja. Tuloksena oli erilaisia toimintamalleja: Päijät-Hämeen hyvinvointialan toimijoiden yhteiset työpajat, Päijät- Hämeen koulutuskonsernin kuvio, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän työpajat, Paimiossa

17 14 asiakkaiden kokemusten ja palvelutarpeiden kartoittaminen, Kaarinassa on kehitetty ja otettu käyttöön palvelusetelit sekä rakennettu asiakaslähtöisempää toimintatapaa Hankkeen toteuttaminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa: työpajat Pilotin tavoitteena on sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaamistarpeiden hahmottaminen ja yhteisen käsityksen muodostaminen seuraavista näkökulmista: Tekemisen tapojen ja ammattien muuttuminen Kansalaislähtöisyyden ja asiakasnäkökulman huomioiminen aikaisempaa paremmin Tulevaisuuden tekeminen ja avoin innovaatiotoiminta palvelumuotoilu Yhteistyön kehittäminen. Hankkeen yhtenä tavoitteena on nostaa esille kunta-alan ennakointitarpeet ja ennakointityö. Päijät-Hämeessä toimintaa halutaan kohdistaa alueelliseen yhteistyöhön ja oppilaitosyhteistyön kehittämiseen. Palvelumuotoilun kautta pyritään nostamaan esille erityisesti asiakasnäkökulmaa. Pilotissa etsitään toimintatapoja ja työkaluja, joilla yhteistyössä ennakoidaan toimintaympäristössä ja työn tekemisessä tapahtuvia muutoksia. Näiden muutosten perusteella arvioidaan osaamistarpeiden muutoksia sekä muutosten vaikutuksia koulutuksen sisältöihin ja toteuttamiseen Päijät-Hämeen koulutuskonserni on järjestänyt yhteistyössä muiden päijäthämäläisten pilottitoimijoiden kanssa kaksi työpajaa, joiden tavoitteena on ollut hahmottaa palvelumuotoilun roolia osaamisen ennakoinnissa. Ensimmäinen työpaja, Palvelumuotoilu asiakasnäkökulman huomioimisessa ja tulevaisuuden tarpeiden selvittämisessä sosiaali- ja terveysalalla, järjestettiin Lahdessa Työpajaan osallistui 25 henkilöä mukana olevista organisaatioista sekä kolme opiskelijaa. Sami Makkula ja Hannu Kaikonen Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskuksen Service Design projektista puhuivat otsikolla Mitä Palvelumuotoilu on? Esityksen tavoitteena oli avartaa käsityksiä palveluiden kehittämisestä ja palvelumuotoilusta. Esityksen jälkeen palvelumuotoilua konkretisointiin työpajan avulla. Konseptointityöpajassa tehtiin kolme harjoitusta: käyttäjämatka, brändimielikuva sekä merkittävä hetki. Toinen työpaja järjestettiin Lahdessa. Työpajan teemana oli palvelumuotoiluun laadun ja kustannustehokkuuden näkökulmasta sekä osaamisen ennakoinnin yhdistämiseen palvelumuotoiluun. Tilaisuudessa ylihoitaja Leena Savolainen esitteli PHSOTEYn laboratoriopalveluissa palvelumuotoilun keinoin toteutettua työpajasarjaa. Toisena aiheena käsiteltiin koulutuksen uudelleen muotoilua. Tilaisuudessa käytiin runsaasti keskustelua siitä miten tulevaisuuden muutokset ja tarpeet saadaan osaksi koulutuksen prosesseja. Aihetta pohdittiin nuorten tutkintotavoitteisen koulutuksen ja henkilöstön täydennyskoulutuksen näkökulmista. Keskustelujen pohjalta tärkeimmäksi kehittämisteemaksi nostettiin vapaamuotoiset, alueelliset foorumit, joissa jaetaan ja luodaan ennakointitietoa. Oleellisinta on saada strategiatasoinen yhteinen näkemys sosiaali- ja terveysalan kehittämisestä Päijät-Hämeessä. Tähän tulee linkittää myös osaamisen varmistamisen näkökulma, mukaan lukien osaavaan työvoiman saatavuus, sekä asiakasnäkökulma. Yhteistyön tulee olla laaja-alaista niin, että myös yksityissektorin palveluntuottajat ovat mukana strategiatasoisessa työskentelyssä Hankkeen toteuttaminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa: Ennakoinnin, osaamisen ennakoinnin ja palvelumuotoilun prosessien yhtymäkohdat Hankkeen edetessä palvelumuotoilun ja osaamisen ennakoinnin välistä yhteyttä on haluttu selvittää tarkemmin. Tästä syystä lähdimme hahmottamaan kuviota ennakoinnin, osaamisen ennakoinnin ja palvelumuotoilun prosessien yhtymäkohdista. Alla oleva kuvio 6 esittää ennakoinnin ja palvelumuotoilun prosessien keskeiset vaiheet: syötteet, dialogin ja verkostot, tulokset. Palvelumuotoiluprosessista tuotetaan syötteitä osaamisen ennakoinnin prosessille. Perustana molemmille prosesseille on ennakoinnin prosessi. 4 4 Prosessien kuvaus perustuu seuraaviin lähteisiin: Moritz, S Service Design. Practical Access to an Evolving Field. (Palvelumuotoiluprosessi); Siikaniemi, L., Saikkonen, S. & Härkönen, A Innovaatiojärjestelmä haastaa osaamisen ennakoinnin. Teoksessa S. Saikkonen (toim.) Osaavaa työvoimaa ja aluekehittämistä. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisusarja C, osa 68, Lahden ammattikorkeakoulu. (Osaamisen ennakoinnin prosessi); Horton, A A Simple guide to successful foresight. Foresight 1(1), 5 9. (Ennakointiprosessi); Voros, J A generic foresight process framework. Foresight 5 (3), (Ennakointiprosessi)

18 15 Lähtökohtana palvelumuotoilulle ja osaamisen ennakoinnille on ongelman ja muutoksen tarpeen tunnistaminen: resurssit eivät riitä palvelujen tuottamiseen nykyisellä tavalla. Palvelu ei kohtaa tarvetta nyt tai tulevaisuudessa. Syötteitä prosesseille ovat kirjalliset ja suulliset lähteet, ymmärrys palvelusta ja asiakkaasta. Dialogi ja toiminta verkostoissa tuottavat ymmärrystä ja yhteistä merkitystä tarvittaville muutoksille. Näiden perusteella rakennetaan palvelumuotoiluprosessissa palvelustrategia, jonka pohjalta edelleen suunnitellaan palvelun toimintamallit, tuotteet, tilat, järjestelmät ja asiakaskokemukset. Nämä ovat palvelumuotoiluprosessin tuloksia. Osaamisen ennakoinnin prosessi saa syötteensä joko: Palvelumuotoiluprosessin kanssa yhtaikaisesti, jolloin on mahdollisuus tuottaa radikaaleja avauksia osaamisen ennakointiin, jotka syöttävät esim. kunnan strategiaa, tai Palvelustrategian muodostumisen jälkeen, jolloin saadaan strategiasta ja prosesseista määritellyt yksityiskohtaisemmat tarpeet osaamisen ennakointiin. Osaamisen ennakointi 1. Konteksti 2. Aikajänne 3. Verkostot 4. Dynaamisuus Radikaalit avaukset osaamisen ennakointiin, jotka syöttävät strategiaa ja vaikuttavat mm. rakenteisiin Prosessin vaiheet Ongelma, ymmärrys tarpeesta Syötteet Dialogi, verkostot Tulokset Syötteet Toiminta Ennakointi Palvelumuotoilu 1. Laatu 2. Kustannustehokkuus 3. Käyttäjäkokemus/- lähtöisyys Resurssit eivät riitä palvelujen tuottamiseen nykyisellä tavalla Palvelu ei kohtaa tarvetta nyt tai tulevaisuudessa Kirjalliset ja suulliset lähteet Ymmärrys palvelusta, asiakkaasta, kontekstista ja niiden tulevaisuudesta. Palvelun ympäristö, kulttuuri ja elinkaari prosessikuvaus Yhteisen merkityksen rakentaminen (ennakoivan otteen kehittyminen) Konseptien ja ideoiden kehittäminen Strategisen suunnan määrittäminen palvelustrategialle Ymmärtäminen ja analysointi, tulevaisuuden mahdollisuudet Parhaiden ideoiden valitseminen Palvelustrategian ja toimintamallien suunnittelu Palvelun, tuotteen, tilan suunnittelu Prosessien ja järjestelmien suunnittelu Asiakaskokemuksen suunnittelu Kuvio 6. Ennakoinnin, osaamisen ennakoinnin ja palvelumuotoilun prosessien yhtymäkohdat 5 Arvioimme kuvion toimivuutta kirjoituspöytätyöskentelynä. Lähtökohtana on ongelma: Miten saadaan riittävästi ja oikea-aikaisesti ennakoivaa tietoa alan tarpeista koulutusorganisaatioiden ennakointityöhön? Casena on kunnalliset hyvinvointialan organisaatiot ja niiden tuottama tieto. Tässä casessa palvelu nähdään toimintamallina, jonka kautta kunnalliset hyvinvointialojen organisaatiot tuottavat tietoa koulutusorganisaatioissa toteutettavaan koulutussuunnitteluun. Tavoitteena on yhteinen tiedon tuottamisen toimintamalli. 1. Ongelma: Miten saadaan riittävästi ja oikea-aikaisesti ennakoivaa tietoa alan tarpeista koulutussuunnitteluun? Palvelumuotoilun tavoitteet: laatu (tiedon laatu) ja kustannustehokkuus (riittävyys, oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus) Palvelumuotoilun tavoitteet: käyttäjälähtöisyys (käyttäjiä ovat hyvinvointialojen organisaatiot). Kaksi näkökulmaa palvelun kehittämiseen: a) kustannustehokas ja laadukas järjestelmä, b) vaikuttavuus keskipitkällä aikavälillä (osaavaa henkilöstöä hyvinvointialan tarpeisiin). 5 Saikkonen, S., Siikaniemi, L Julkaisematon.

19 16 2. Syötteitä prosesseille ovat kirjalliset ja suulliset lähteet, ymmärrys palvelusta ja asiakkaasta. Kirjalliset lähteet: Mitenna, ikärakenne, työllistyminen, syrjäytyminen, kv-lähteet, esimerkiksi OECD ja Cedefop, poliittinen ohjaus. Suulliset lähteet: asiakkaiden näkemykset, nykyiset ongelmakohdat Pilvikuva on tämän hetken prosessikuvaus. Asiakkaan ymmärrys palvelusta Tuottajan ymmärrys palvelusta Ymmärrys palvelun kontekstista ja palvelun tulevaisuudesta. 3. Dialogi ja toiminta verkostoissa tuottavat ymmärrystä ja yhteistä merkitystä tarvittaville muutoksille. Näiden perusteella rakennetaan palvelumuotoiluprosessissa palvelustrategia, jonka pohjalta edelleen suunnitellaan palvelun toimintamallit, tuotteet, tilat, järjestelmät ja asiakaskokemukset. Nämä ovat palvelumuotoiluprosessin tuloksia. Tässä casessa verkoston muodostavat hyvinvointialan ja koulutusorganisaatioiden edustajat pilotissa ja työpajoissa. työelämäneuvottelukunta maakunnallinen erityisvastuualueen ennakointi-ryhmä minkälaisissa kansainvälisissä ryhmissä voisimme olla osana? Tässä casessa palvelustrategia tarkoittaa ennakointityön alueellista toimintatapaa. Tällä hetkellä Päijät-Hämeen ennakointiverkostossa valmistellaan Päijät-Hämeen tulevaisuus alustaa ennakointityön tueksi. Toimintatavassa määritellään toimijoiden vastuut, tuotteet, tilat ja järjestelmät. Näitä ovat mm. keskustelutila Facebookissa, tietovarasto- ja työskentelytila Google Drivessä sekä blogi. Tässä vaiheessa käyttäjälähtöisyyttä ja asiakaskokemusta ei hyödynnetä riittävässä määrin. 4. Osaamisen ennakoinnin prosessi saa syötteensä joko Palvelumuotoiluprosessin kanssa yhtaikaisesti, jolloin on mahdollisuus tuottaa radikaaleja avauksia osaamisen ennakointiin, jotka syöttävät esim. palvelustrategiaa ja organisaation rakenteita Palvelustrategian muodostumisen jälkeen, jolloin saadaan strategiasta ja prosesseista määritellyt yksityiskohtaisemmat tarpeet osaamisen ennakointiin. Tässä casessa radikaalit avaukset voivat olla esimerkiksi alueellisen toimintatavan kokonaisvaltainen uudistaminen. Uudistaminen on käynnistynyt tilojen ja järjestelmien uudistamisella, edellisessä kohdassa kolme kuvatulla tavalla Hankkeen toteuttaminen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä PHSOTEYssä hankkeen toteuttamisen ytimessä oli palvelumuotoilu. Palvelumuotoilua lähestyttiin kahdesta suunnasta, 1. tulevaisuuden asiakastarpeista rakennemuutoksen keskellä koskien palvelujen loppukäyttäjiä ja 2. PHSOTEYn sisällä tapahtuvana palvelumuotoiluna koskien osaamisen kehittämisen tapoja ja toimintamalleja Osaamisen ennakointi näytteenottopalveluissa Osahankkeessa kehitettiin näytteenoton toimintaa palvelumuotoilun keinoin osana valtakunnallista osaamisen ennakointihanketta. Tavoite määritettiin seuraavasti: Ennakoimalla tulevaisuudesta saatavilla olevaa tietoa (mm. megatrendit) hyödynnetään palvelumuotoilua ja tuotetaan tulevaisuuden asiakastarpeita vastaavia näytteenottopalveluja. Keväällä 2012 järjestettiin yleinen palvelumuotoilun työpaja Lahden ammattikorkeakoulun toteuttamana 3/2012, jossa osallistujat yhtymän eri toimialoilta, mukana alueen ammatillisten oppilaitosten opettajia ja opiskelijoita. Lisäksi toteutettiin Alternative Futuresin laatiman ennakointikyselyn sisällön esittely Lääketieteellisissä palveluissa 5/2012 ja megatrendikartta 6/2012. Syksyllä 2012 käynnistettiin palvelumallien ideointi Näytteenottopalvelut tulevaisuuden Päijät-Hämeessä työpajoissa. Alueelliset työpajat toteutettiin , ja Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Työpajapäivien tavoitteena oli suunnitella, mallintaa ja testata uudenlaisia tapoja tuottaa näytteenottopalveluja Päijät-Hämeessä hyödyntämällä strategisen ennakointikartan tuloksia. Työpajan järjestäjänä oli PHSOTEYn lääketieteelliset palvelut ja työpajaan kutsuttiin mukaan

20 17 asiakas/potilasedustajien lisäksi osallistujat Lahdesta ja Heinolasta. Työpajojen vetäjinä toimivat Jari Koskinen ja Tuomo Kuosa Työpajojen työn perustana käytettiin vetäjien kehittämää interaktiivista, toimialakohtaista ennakointikarttaa, jonka tavoitteena oli helpottaa tulevaisuuden mahdollisuuksien ja haasteiden ymmärtämistä sekä päätöksentekoa. Kartta oli laadittu laajaan ennakointitietokantojen skannaukseen ja analyysiin perustuen. Skannauksen tuotoksena tuotettiin kooste alan keskeisimmistä nousevista ilmiöistä. Ilmiöt esitettiin yhdellä ennakointikarttasivulla sen jälkeen kun ilmiöt oli löydetty ja arvoitu todennäköisyyden, vaikuttavuuden ja toteutumisen aikajänteen näkökulmista. Ennakointikartan toimintalogiikkana oli, että esitettäväksi valitut ilmiöt avattiin pop-up ruudulla, jossa niiden komponentit kuten ajurit, trendit jne. esiteltiin perustellen tutkimustiedolla tai asiantuntijahaastatteluja käyttäen. Nousevia ilmiöitä tarkasteltiin ristiin 5-vuotissykleittäin. Ensimmäisessä työpajassa ennakointikarttaa käytettiin alan nousevien ilmiöiden ja epäjatkuvuuksien tarkasteluun, jonka jälkeen siirryttiin toimintavaihtoehtojen, liiketoimintaideoiden sekä palvelujen ideointi- ja konseptointivaiheeseen. Ideana oli hyödyntää nopeasti ennakointivaiheessa havaitut uhat ja mahdollisuudet. Työpajat mahdollistivat ideoinnin, konseptoinnin ja prototypoinnin yhteisöllisessä suunnitteluprosessissa, jossa palvelukonseptit ja prosessit tehdään sarjakuvamuotoon kuvina piirtäjiä käyttämällä. Työpajojen sisältö: Työpaja : Ennakointikartan tulosten arviointi, näytteenottopalvelujen tulevaisuuden uhat ja mahdollisuudet: mitä mahdollisuuksia palvelukehitykseen avautuu, mitkä ovat uudet palveluideat? 2. Työpaja : Palveluideoista tavoiksi tuottaa uudenlaisia palvelumalleja 3. Työpaja : Palvelumallien testaaminen ja johtopäätökset sekä työpajatuotoksen arviointi ja yhteisen kehittämisen jatkotoimista sopiminen Osaamisen kehittämisen tapojen ja toimintamallien kehittäminen osaamisen ennakoinnissa Keuhkosairauksien vastuualueella on kehitetty oppivan organisaation toimintamallia yhteisöllisen oppimisen ja osaamisen kehittämisessä. Tähän on yhdistetty palvelumuotoilu ennakoiden tulevaisuuden osaamistarpeita asiakaslähtöisesti. Vastuualueella on pilotoitu Maijaleena Otalan PHSOTEYlle räätälöimä oppivan organisaation analyysi, jonka tulokset ovat arviointivaiheessa. Tulosten perusteella analyysi on tarkoitus ottaa yleiseen käyttöön osaamispääoman johtamisen välineeksi. Sähköisen oppimisympäristön käyttöönotto ja sisäisen asiantuntijayhdyshenkilötoiminnan kehittäminen ovat käynnistysvaiheessa. Henkilöstösuunnitelma on edistänyt tiedolla johtamista ja sitä samoin kuin henkilöstöraportointia on opittu käyttämään entistä paremmin osana osaamisen ennakointia Osaamisen ennakointimallin kehittämisen kuvaus, Paimion kaupunki Paimion kaupungin kotihoito on tilkkutäkkimainen palvelukokonaisuus, jonka palveluita tuottavat kaupungin omat kotihoidon hoitajat ja sairaanhoitajat sekä ostopalvelujen tuottajat (mm. siivous). Paimion kaupungissa on otettu käyttöön myös palveluseteli. Tähän asti palvelutarpeita ja palautteita on hankittu mm. lomakkeisiin perustuvien kyselyiden avulla. Tavoitteenamme oli kokeilla haastatteluun perustuvaa tapaa saada tietoa kotipalveluiden asiakkaiden kokemuksista, palvelutarpeista ja myös heidän näkemyksiään tulevaisuuden palveluista/palveluiden kehittämisestä. Haastattelua varten loimme taustatueksi haastattelupohjan (liite 1), jota ei kuitenkaan itse haastattelutilanteissa noudatettu kirjaimellisesti vaan asiakkaiden kanssa käytiin keskustelua heidän arkensa sujumisesta, siinä mahdollisesti olevista ongelmista jne.

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa

Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa Sote-tuotantoalueen osaamisen kehittämisen toimintamalli -hanke 1.1.2015-31.5.2016 Osaaminen muutoksen avain tulevassa Sotessa seminaari

Lisätiedot

Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä?

Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä? Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Soili Saikkonen, kehittämispäällikkö, Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen sopimusvalmistelu seminaari 16.2.2016, Helsinki Asiantuntija, KT Hannele Seppälä, Arene ry Seminaarin tarkoitus Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa SeAMK Foorumi 9.2.2017 Harri Jokiranta Osallisuus ja elinvoimakunta Kokonaisreformi Uuden rakenne uudet osaamiset? Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen esittely

E-verkostomallialoitteen esittely E-verkostomallialoitteen esittely ICT-talo 20.1.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.1.2012 1 Tässä ennakoinnilla tarkoitetaan Valituilta ilmiöalueilta: o Tulevaisuustiedon tuottamista

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi?

Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi? Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi? 19.4.2012 Kuntatalo, Helsinki KT Kuntatyönantajat Erityisasiantuntija Jari Salomaa, Oy Audiapro Ab jari.salomaa@audiapro.fi 045 671 2322 Esitykseni

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa

Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa Erityisasiantuntija Kaisa Oksanen Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia kaisa.oksanen@vnk.fi Hallituksen tulevaisuustyö Vaikuttava kaksivaiheinen

Lisätiedot

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA PD-projektityö/Vesa Helin Tutkimuksen tausta strategisen ja toiminnan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Maakunnallisen ennakoinnin toimintamalli ja ennakoinnin välineet: Ennakoinnin

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot