Räätälöityjä palveluja, avointa laatuarviointia, yhteiskunnallisia yrityksiä...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Räätälöityjä palveluja, avointa laatuarviointia, yhteiskunnallisia yrityksiä..."

Transkriptio

1 Tietoplus Taustat Tilastot Pykälät Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus Isossa-Britanniassa: Räätälöityjä palveluja, avointa laatuarviointia, yhteiskunnallisia yrityksiä... SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Entistä enemmän entistä vähemmällä on brittihallituksen päämäärä julkispalvelun kehittämisessä. Syy on selvä: talouden alijäämä on suuri, väestö ikääntyy ja palvelutarpeet kasvavat. Julkisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuuden parantamisesta haetaan ratkaisua pahenevaan ongelmaan. Tätä tavoitellaan asiakaslähtöisyydellä, palvelutuotannon ja sen laadun läpinäkyvyydellä ja vertailtavuudella, asiakkaan valinnanmahdollisuuksien lisäämisellä ja yhteiskunnallisin yrityksin. nn Brittihallitus ei ole ongelmineen yksin. Samassa tilanteessa ovat jotakuinkin kaikki ne maat, joissa julkisella sektorilla on vahva asema hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden ja palvelujen ylläpidossa. Vaikka toimintamallien siirtäminen maasta toiseen ei sellaisenaan ole mahdollista, tausta-ajattelussa ja toimintapolitiikoissa on myös muille annettavaa. Palvelujärjestelmän innovatiivista uudistamista korostavassa suomalaishallinnossa brittikokemuksista on jopa opittavaa. Vastuu jaettu valtion ja kuntien kesken Toisin kuin Suomessa ja ylipäätänsä pohjoismaisessa mallissa kuntien Lähiyhteisön vapaaehtoiset järjestävät kerhotoimintaa Maple Leaf Housessa. Se on sosiaalisen vuokra-asuntoyhtiö MHA:n omistama 46-paikkainen hoivakoti dementoituneille vanhuksille. Se sijaitsee Derbyshiren kreivikunnassa Keski-Englannissa. perustehtävät ja itsehallinto ovat Isossa-Britanniassa selkeästi rajatut. Terveyspalvelujen järjestämisvastuu kuuluu valtiolle. Valtion budjetissa terveyspalveluihin osoitettujen varojen ohjaamisesta sairaaloille ja perusterveydenhuoltoon vastaa kansallinen terveysvirasto. Käytännön operaattorina alueilla eli kreivikunnissa toimivat sairaaloja ylläpitävät valtion rahastot ja perus- 51

2 Tieto plus Vapaavalinnan perusteella asiakas valitsee itse sairaalansa sen jälkeen, kun on saanut alueensa yleislääkäriltä lähetteen jatkotutkimuksiin ja -hoitoihin... terveydenhuollosta vastaavat väestövastuulliset yleislääkärit. Valtion sairaaloiden lisäksi on jonkin verran yksityissairaaloita, joiden taustalla ovat vakuutusyhtiöt. Julkinen sektori tuottaa pääosin terveyspalvelut. Sosiaalipalvelut ovat kunnan järjestämisvastuulla. Yksityinen tai, kuten britit sanovat, riippumaton sektori vastaa noin 70 prosenttisesti palvelujen tuottamisesta. Terveys- ja sosiaalipalvelujen erilaisesta järjestämisrakenteesta seuraa, etteivät palveluketjut toimi aina asiakkaan tarpeiden tai palveluun käytettävien voimavarojen käytön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Järjestelmän laadulliseen uudistamiseen tähtäävät hankkeet pyrkivät poistamaan myös rakenteesta ja hallinnollisista rajoista aiheutuvia ongelmia ja tehottomuutta. 52 Jonojen purusta asiakkaan vapaaseen valintaan Palvelujärjestelmän uudistamisen lähtölaukaus oli vuosi 2002, jolloin terveydenhuolloin jonoihin tuskastunut Tony Blairin hallitus päätti avata mahdollisuuden yksityisten terveyspalvelujen ostamiseen. Kysymyksessä olivat rutiiniluontoiset toimenpiteet, joissa kapasiteettia katsottiin voitavan nopeasti ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta. Avaus ei alkuvaiheessa kiinnostanut paikallisia yrityksiä, vaan uudet palvelutuottajat tulivat Manner-Euroopasta ja jopa Etelä-Afrikasta. Markkinoilla käynnistyi vipinää, tarjonta lisääntyi, jonoja saatiin purettua kokonaiskustannuksiltaan valtiolle edulliseen hintaan. Seuraavassa vaiheessa eli 2004 käynnistyi asiakkaan valinnan mahdollisuuden kehittäminen terveyspalveluihin. Vapaavalinnan perusteella asiakas valitsee itse sairaalansa sen jälkeen, kun on saanut alueensa yleislääkäriltä lähetteen jatkotutkimuksiin ja -hoitoihin. Valinnan tekemistä helpottaa kansallisen terveysviraston www-sivusto, jossa mm. sairaaloita koskevaa tietoa voi etsiä postinumeron, paikkakunnan, palvelujen ja muiden vastaavien tarkennustietojen perusteella. Jokaisesta palveluyksiköstä on myös arviointitietoa. Sen perusteella on mahdollisuus ratkaista esimerkiksi useiden, laadullisen arvion perusteella lähellä toisiaan olevan vaihtoehdon välillä. Vapaan valintamahdollisuuden käyttö on lisääntynyt nopeasti. Noin neljässä vuodessa vapaasti valittujen palvelujen arvo on noussut noin seitsemästä miljoonasta punnasta 300 miljoonaan puntaan. Vapaata valintaa on hyödyntänyt jo 10 miljoonaa brittiä. Terveysministeriön yksikönpäällikkö Bob Ricketts pitää vapaavalinnan merkittävimpänä vaikutuksena julkisalan havahtumista toiminnan kehittämiseen. Avoimella, kansallisen terveysviraston ylläpitämällä sivustolla esitettävä tieto palveluista ja laadusta on ratkaiseva tekijä asiakkaan valitessa palveluyksikköä. Huonolaatuisella toiminnalla ei tässä kilpailussa menesty, joten palvelujen kehittäminen on ainoa tie pärjätä ja kehittyä. Valinta ei ole mahdollista ensiavussa tai vastaavissa kiireellisissä palveluissa. Sitä vastoin sairaalapalvelujen rinnalla vapaata valintaa on alettu toteuttaa myös perusterveydenhuollon palveluissa sellaisilla asuntoalueilla ja yhdyskunnissa, joissa pääsy omalle yleislääkärille on hankalaa. Ricketts mainitsee esimerkkinä slummiutumiskierteeseen ajautuneen asuntoalueen, jonne yleislääkäripalvelut saatiin järjestettyä kilpailun perusteella. Yksityinen palvelutuottaja voitti. Hyvien kokemusten perusteella mallia on tarkoitus laajentaa perusterveydenhuollossa. Suunnitelmissa on myös laajentaa vapaa valinta koskemaan avohoidossa tarjottavaa pitkäaikaissairaanhoitoa. Yhteiskunnalliset yritykset julkispalvelun uudistajina Yhteiskunnallisen yrityksen konseptia voidaan perustellusti pitää yhtenä kiinnostavimmista toimintamalleista yhteiskunnallisesti merkittävän tuotteen tai palvelun tuottamiseen. Yhteiskunnallinen yritys ei ole juridinen, vaan poliittinen käsite tietyt ehdot täyttävälle yritystoiminnalle. Käsite luotiin Blairin hallituksessa vuonna 2002, kun laajasti hyväksyttävissä olevaa mallia julkisen sektorin uudistamiseen lähdettiin kehittämään. Yhteiskunnallisen yrityksen muotona voi olla joku niistä yritystoiminnan muodoista, jotka tavalla tai toisella rajaavat omistusta, tarkoitusta tai voitonjakoa. Isossa-Britanniassa tämän ehdon täyttävät mm. osuuskunnat, hyväntekeväisyyttä harjoittavat yhtiöt ja yhtiöt, joiden osakkaiden omistusosuus tai jäsenten jäsenyyden arvo on lailla säädelty. Esimerkiksi monet kolmannen sektorin järjestöt perustavat palvelutoimintaansa yhtiöitä, joiden omistajuus tai jäsenyys on säädöksin rajoitettu. Toiminnan yhteiskunnallisen merkittävyyden lisäksi yhteiskunnallisen yrityksen tulee kohdistaa vähintään puolet voitostaan toimintansa kehittämiseen. Kansainvälisesti tunnetuin esimerkki juuri tämän periaatteen toteutumisesta on julkkiskokki Jamie Oliverin Fifteen Foundation. Tämä yhteiskunnallinen yritys rohkaisee ja kouluttaa työttömiä, asunnottomia, erilaisista muista ongelmista kärsiviä nuoria löytämään uransa ravintolabisneksestä. Yhteiskunnallisten yritysten kattojärjestön (Social Enterprise Coalition/SEC)) toiminnanjohtaja Jonathan Bland tiivistää konseptin yksinkertaisesti. Yhteiskunnallinen yritys on bisnesratkaisu yhteiskunnalliseen ongelmaan. Ero ei-yhteiskunnallisiin yrityksiin on arvoissa: voittoa tehdään, Lontoon Camdenissa sijaitseva Swiss Cottage on yksi Greenwich Leisure -nimisen yhteiskunnallisen yrityksen 65:stä vapaaaikakeskuksesta. mutta se pannaan kokonaan tai suureksi osaksi tuottamaan edelleen hyvää ja toteuttamaan koko yhteisön kannalta tärkeitä pyrkimyksiä. Bland korostaa, että yhteiskunnallisen yrityksen käsite on uusi, mutta periaate vanha. Sitä ovat hänen mukaansa Isossa-Britanniassa ensimmäisenä toteuttaneet 1840-luvulla perustetut ruokaosuuskunnat, jotka hankkivat tuloja ruokahuollon järjestämiseen jauhoja myymällä. Uusi käsite on otettu käyttöön erityisesti vaihtoehdon kehittämiseksi juuri puhtaasti omistajien voiton maksimointiin perustuvalle yritystoiminnalle ja julkisen palvelun uudistamiseksi. Palvelutoiminnan siirto yhteiskunnallisille yrityksille Brittihallitus rohkaisee terveydenhuollon palvelussa toimivaa henkilöstä perustamaan yhteiskunnallisia yrityksiä julkisesti tuotettujen palvelujen yksityistämiseksi. Vuonna 2006 säädetyn lain perusteella näissä tapauksissa näissä tilanteissa siirtyvän henkilöstön palkkaus- ja eläkeedut säilyvät vaihdoksessa. Valtio myös turvaa liiketoiminnan käynnistymisen sitoutumalla ostamaan enintään kolmen vuoden aikana yrityksen tuottamat palvelut. Sen jälkeen yrityksen on pärjättävä normaalissa markkina- ja kilpailutilanteessa omin voimin.

3 kuva:sec Tieto plus Maple Leaf Housen sisäpihan puutarha on turvallinen ympäristö dementikoille. Keväällä 2007 terveysministeriö perusti yhteiskunnallisten yritysten investointirahaston. Rahaston käytettävissä olevat varat ovat vuosittain noin 25 miljoonaa puntaa. Rahaston varoja voidaan myöntää avustuksina tai lainoina sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien uusien yhteiskunnallisten yritysten perustamiseen tai olemassa olevien yritysten toiminnan laajentamiseen sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hallituksen arvion mukaan yhteiskunnallisia yrityksiä on Isossa-Britanniassa noin ja niiden palveluksessa on yli puoli miljoonaa ihmistä. Tähänastiset kokemukset julkisen palvelutuotannon siirtämisestä yhteiskunnallisille arvioidaan myönteisiksi. Henkilöstön motivaatio on vahvistunut. Lisäksi mahdollisuudet arjen työssä kehittää joustavasti ja aloitteellisesti toimintaa ovat parantuneet. Asiakkaan tarpeisiin perustuvan kokonaisvaltaisen työotteen koetaan vahvistuneen. Yrityksissä on myös mahdollista ylittää helposti julkisen sektorin raja-aidat valtion vastaaman terveydenhuollon ja kuntien vastaaman sosiaalipalvelun välillä. Kokonaisuudessaan on laskettu jopa huomattavia säästöjä palvelutuotannon kustannuksissa. Selitys on niin ikään vaikuttava: yhteiskunnalliset yritykset tuottavat julkisia palveluja, eivät julkista sektoria! Kodinomainen kolmen tähden Maple Leaf House Maple Leaf House on 46-paikkainen hoivakoti dementoituneille vanhuksille. Se sijaitsee Derbyshiren kreivikunnassa Keski-Englannissa, ja sen omistaa sosiaalinen vuokra-asuntoyhtiö MHA. Vuonna 2003 valmistunut hoivakoti edustaa dementoituneiden vanhusten asumispalvelujen kärkeä, sillä se on riippumattomassa arvioinnissa saanut asteikolla yhdestä kolmeen toimintansa laadusta kolme tähteä. Maple Leaf Housen, samoin kuin kaikkien maassa toimivien palveluasumisyksiköiden arvioinnit ovat avoimesti nähtävissä hoivapalvelujen laatuarvioinnista vastaavan viranomaisen wwwsivustolla. Hoivakoti myy palvelujaan sekä paikallisviranomaiselle, kreivikunnalle, että suoraan maksaville asukkaille. Tavoitteena on asiakaslähtöinen toiminta kodinomaisessa ympäristössä. Se tarkoittaa asukkaan omaa rytmiä noudattavia ruoka- ja nukkumaanmenoaikoja, minimaalista lääkkeiden käyttöä, yhteisöllisyyttä tiloissa ja päivittäisissä askareissa. Päiväohjelmaan kuuluvat erityisesti ympäröivän yhteisön vapaaehtoisten vastuulla toimivat monet kerhotoiminnat. Teknologiaa hyödynnetään vain kytkemällä öisin päälle asukkaiden huonetilojen matoissa olevat liiketunnistimet. Hoivakodin johtaja Leanne Hickmanin mukaan teknologiaa tähdellisempää on asukkaita ja heidän tarpeitaan kunnioittava ilmapiiri ja työyhteisö. Tärkeää on myös asiakkaan ja erityisesti omaisten varmuus siitä, että halutessaan hoivakodin asukas voi elää siellä elämänsä loppuun saakka. Suuri ero suomalaiseen toimintamalliin on henkilöstön mitoituksessa ja koulutusvaatimuksissa. Tarkkoja tai sitovia henkilöstön mitoitusnormeja ei ole. Viranomainen edellyttää ja valvoo, että palveluyksiköiden henkilöstö kykenee takaamaan laadukkaan ja turvallisen palvelun ja hoivaympäristön. Palvelutuottajan on ratkaistava, millaisella henkilöstörakenteella tämä tavoite parhaiten tyydytetään. Maple Leaf Housessa esimerkiksi yövuorossa on yksi sairaanhoitaja ja neljä hoiva-avustajaa eli yhteensä viisi henkilöä. Avustavalle henkilöstölle ei ole määritelty pätevyys- tai koulutusvaatimusta. Palvelutuottaja voi rekrytoida ominaisuuksiltaan ja asenteeltaan sopivimmiksi katsomansa henkilöt ja kouluttaa heidät tehtävien edellyttämällä tavalla. Mietittävää suomalaisiin toimintamalleihin Suomessa väestö ikääntyy suhteellisesti nopeimmin Euroopassa. Vuoteen 2040 mennessä 85-vuotta täyttäneiden määrä kolminkertaistuu. Yhtä aikaa tarpeiden kasvun kanssa sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevä henkilöstö eläköityy. Jos palvelujen tuottavuus tai palvelutarpeen ajoitus ei muutu, alalle tarvittaisiin työhön henkilö lisää. Tämä ei tietenkään ole mahdollista. Siksi palvelukonseptien uudistaminen on välttämätöntä. Yhteiskunnallisen yrityksen konseptin ja asia- 53

4 Tieto plus Kirjat Sosiaalipolitiikka ei ole yhden hallintokunnan asia Yksityisen ja kolmannen sektorin aseman korostuessa tekijät ovat oikein oivaltaneet, että perinteisen lainsäädännön rinnalla hankintalainsäädännöstä on tullut entistä merkittävämpi kunnallisen sosiaalipolitiikan toimintojen ohjaaja. Sosiaalialan järjestöjen työkenttä on viime vuosina jakautunut kansalaisjärjestörooliin ja palvelujen tuottajarooliin. Tekijät kiinnittävät oikeutetusti huomiota valtakunnallisten uudistusten toteuttamiseen paikallistasolla todeten, että niiden soveltaminen käytäntöön vaatii omaa osaamistaan ja uudistusten toteutusareenan kunnan toimintarakenteiden, -logiikan ja toimintaan vaikuttavien tekijöiden hyvää ymmärrystä. Tätähän me paikallistoimijat usein epäilemme, kun panemme täytäntöön monesti kryptisiltä tuntuvia uudistuksia. Vaikuttaa siltä, että kun uudistusten suunnittelijoilla ei ole ollut tuota tekijöiden kaipaamaa paikaslähtöisten, uutta viestintäteknologiaa hyödyntävien palvelukanavien kehittäminen ovat brittimallin kiinnostavimpia toimintamalleja myös suomalaisen palvelujärjestelmän kehittämisen näkökulmasta. Osana hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittista kehittämistä työ- ja elinkeinoministeriössä TEM:ssä tullaan selvittämään yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin hyödyntämistä hoito- ja hoivapalvelujen tuottamisessa. n SOSIAALISET YRITYKSET Suomessa Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja Hyvinvointihanke - HYVÄ työ- ja elinkeinoministeriö, TEM Lisätietoja: nn Suomessa sosiaalisen yrityksen käsite ja tarkoitus on määritelty lainsäädännössä. Tarkoituksena on ollut mahdollisuuksien tarjoaminen työn tekemiseen vammaisille, vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille henkilöille. Sosiaaliset yritykset toimivat samoilla markkinoilla ja toimialoilla kuin muut yritykset ja maksavat kaikille työntekijöilleen vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Yritys on merkitty kaupparekisteriin ja voi olla yritysmuodoltaan osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö tai osuuskunta. Sosiaalisten yritysten rekisteriin on mahdollista merkitä myös yhdistys tai säätiö. Sosiaalisen yrityksen työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia sekä pitkäaikaistyöttömiä. Vähintään yhden työntekijän on oltava vajaakuntoinen. Työ- ja elinkeinoministeriön sosiaalisten yrityksen rekisteriin oli lokakuun 2009 alkuun mennessä hyväksytty 209 yritystä. n Hyvinvointipalveluilla TÄRKEÄ KAKSOIS- LUONNE Kirjat Oliko Rovanemellä peräti pilottihanke? TOHTORI- JOURNALISMIA poliittisesta korruptiosta nn Lapin yliopiston miehet, YT ja yliopiston lehtori Petri Koikkalainen sekä entinen rehtori ja julkisoikeuden professori Esko Riepula ovat panneet poliittisen järjestelmämme röntgeniin. Tohtoreiden pamfletti Näin valta ostetaan on järkyttävää luettavaa. He käyvät kirjasessaan läpi vuoden 2007 eduskuntavaaleihin liittyvää vaalirahakohua. Tarkastelun kohteena on liikemiesten, poliitikkojen, virkamiesten ja julkisen rahan symbioosi. Suurennuslasin tarkkuudella kirjoittajat kuvaavat, nn Kunnallisella sosiaalipolitiikalla ei ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Aulikki Kananojan, Vuokko Niirasen ja Harri Jokirannan Kunnallinen sosiaalipolitiika -teoksessa se käsitetään osaksi julkishallinnon toimintaa, valtion antamien lakisääteisten vastuiden toteuttajaksi sekä paikallisdemokratian toimintakentäksi. Paikallistason sosiaalipolitiikan toteuttajia ovat myös yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Kunnallista sosiaalipolitiikkaa voidaan näin ollen kuvata politiikan, julkishallinnon markkinoiden ja kansalaisyhteiskunnan toimintalogiikkojen yhteensovittamisen areenaksi. Paikallisesti toteutuva sosiaalipolitiikka ankkuroi valtion määrittelemän kansallisen sosiaalipolitiikan paikallisiin olosuhteisiin ja kansalaisten elämään. Yksi teoksen keskeisistä teemoista on määritelty seuraavasti: Miten sovitetaan yhteen valtiollisen demokratian puitteissa määritellyt sosiaalipolitiikan kansalliset päämäärät, valtion vastuu kansalaisten tasa-arvosta, julkisen hallinnon toimintaperiaatteet, kunnalliseen itsehallintoon perustuva paikallinen demokratia ja kuntien omat tavoitteet, kansalaisyhteiskunnan toiminta, paikalliset olosuhteet sekä kansalaisten oikeudet ja osallistumisen mahdollisuudet? kuinka liikemiesten yksityisellä vipurahalla on pyritty vaikuttamaan niin valtakunnallisiin vaalituloksiin kuin konkreettisiin kuntatason kiinteistökauppoihin. Koikkalainen ja Riepula ovat yliopistomiehiksi poikkeuksellisen räväköitä. Suomi on pahasti korruptoinut maa, he sanovat. Poliittinen valta on ostettavissa. Yritysmaailman kummisedät ovat köyttäneet poliitikot pauloihinsa vaalirahalla. K Vaalirahakone KMS Koikkalainen ja Riepula pitävät joulukuussa 2006 keskustan puoluetoimistossa perustettua Kehittyvien Maakuntien Suomi ry:tä (KMS) liki nerokkaana keksintönä. Yhdistyksen hallituksen takana sen todellista valtaa käyttivät toiminnan rahoittajat: huonekalu- ja ideapark-liikemies Toivo Sukari, halpahallikeisari Kyösti Kakkonen sekä kiinteistöjalostukseen erikoistuneen Nova-konsernin Tapani Yli-Saunamäki ja Arto Merisalo. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa KMS:n tukea sai 35 keskustalaista, 14 kokoomuslaista, neljä demaria, yksi rkp:läinen ja yksi vihreä. Summat vaihtelivat ja euron välillä. KMS:n rahaa jaettiin maksullisen arvovalintavaikuttamisen (termin lanseerasi Kakkonen) jaloja periaatteita noudattaen. Liikemiehet halusivat Suomeen yrittäjäystävällisen porvarihallituksen. Oli satsattava keskustaan, oli satsattava kokoomukseen. 54

5 kallistuntemusta, jää uudistusten implementointi monesti puolitiehen ja ne ikään kuin hautautuvat kunnalliseen sosiaalisuohon. Niin valtion ja kunnan sosiaalipoliittisten tehtävien muotoutuminen kuin toimintaympäristön muutossuunnat on kuvattu mielenkiintoisesti. Yksityiskohtana toimintaympäristöjen muutossuunnista voi mainita julkisen palveluorganisaation ja kulutusareenoiden yhteistyön, koska kulutuskeitaat ovat muodostumassa ihmisten arjen keskeisiksi areenoiksi. Myös median merkittävä asema ja internetin kaltaisten tiedonvälityksen muutosten aiheuttamat haasteet kunnalliselle sosiaalipolitiikalle on tuotu esille, puhumattakaan niin asiakaskunnan kuin työtekijöiden yhä lisääntyvästä monikulttuurisuudesta. Kirjoittajien mukaan eniten vaalirahaa saivat ehdokkaat, joita voitiin pitää rahoittajilleen uskollisina tai ainakin muuten hyödyllisinä. IRJAT Rovaniemen kelkkatehdas pilottihanke Rovaniemellä elämänmenoa tarkkailevat Koikkalainen ja Riepula ottavat erityistarkasteluunsa Rovaniemen moottorikelkkahankkeen. Merta edemmäs ei tarvinnut kalaan mennä. Riepula on ollut kelkkatehdasvirityksiä seuratessaan näköalapaikalla: hän istuu kaupunginvaltuustossa demarien rivissä. Kirjan mukaan tapa, jolla kelkkatehdashanke jyrättiin vuoden 2007 aikana läpi on ennen kuulumattoman vauhdikas. Samassa sopassa yhdistyivät niin kunnallisten avainpäättäjien, Nova Groupin kuin Kuntien eläkevakuutuksen (KEVA) voimat. Tahtia löivät ja pilliä soittivat Novan Arto Merisalo ja Tapani Yli-Saunamäki. Pamflettien perinteitä noudattaen teos moukaroi tarkastelunsa kohdetta olan takaa. Sekä valtakunnalliset että paikalliset keskustapamput saavat iskuja välillä aivan vyön tuntumaan. Raippoja ropisee myös löperöjä lausuntoja ja selvityksiä antaneille Kuntaliiton lakimiehille, valtiovarainministeriölle, Finanssivalvonnalle, KE- VAlle, aina väärään paikkaan säntäävälle poliisille sekä oikeuskanslerille. Tietoa Rovaniemen kelkkatehtaan rakentamisen koreografiasta ja sen taustoista on saatu hitaasti ja vain hohtimilla. Monet yksityiskohdat ovat paljastuneet vasta viime kesän aikana yli Hyvinvoinnin käsite kuntaesimerkein Hyvinvoinnin käsitettä tarkastellaan ensin teorialähtöisesti, mutta sittemmin käytäntöön soveltaen luonnostelemalla kunnallisen sosiaalipolitiikan arkkitehtuuri, jota kuvataan käyttäen kuntaesimerkkejä. Strategisten lähestymistapojen kuvaus konkreettisin esimerkein antaa etenkin strategioiden valmistelussa ja päätöksenteossa mukana oleville paljon ajateltavaa. Tuntuu, että kunnallista sosiaalipolitiikkaa toteutetaan monesti ad hoc -menetelmällä vailla selkeätä strategista suuntaa. Teoksen esimerkit auttavat strategisten valintojen tekemisessä ja korostavat sitä, että sosiaalipolitiikan toteuttaminen kuntatasolla ei suinkaan ole yhden hallintokunnan asia, vaan perustuu eri hallintokunnat ja muut toimintasektorit kattavaan yhteistyöhön asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseksi ja kunnan elinvoiman vahvistamiseksi. Hyvinvointia tuottavat palvelut nähdään laajasti sosiaalipolitiikan tarkoitusta ja tavoitteita toteuttaviksi välineiksi. Asukkaiden aktiivista asemaa sosiaalipolitiikan toteuttamisessa korostetaan sen sijaan, että he olisivat vain palvelujen kohteina. Hyvänä esimerkkinä laajasta hyvinvointia tuottavien toimijoiden käsitteestä voi pitää kirjan esimerkkejä sosiaalitoimen ja elinkeinotoimen keskinäisestä vuorovaikutuksesta sekä yhteistyötä sosiaalitoimen sekä teknisen- ja ympäristötoimen välillä. Perinteisesti sosiaalipolitiikka-konseptiin ovat sisältyneet palvelujen riittävyys ja rahoitus. Tulevaisuudessa sosiaali- ja elinkeinopolitiikan sidos tulee muodostamaan kunnallisen sosiaalipolitiikan keskeisen ulottuvuuden. Hyvinvointipalveluilla on kaksoisluonne: toisaalta ne ovat investointilogiikan mukaisesti kuntien elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn rakennusaineena, toisaalta kansalaisyhteiskunnan vahvistajana. Hyödyketuotannossa peruspalvelut toimivat mahdollistajana, niin kansalaisten arjen sujumiseen kuin työelämään osallistumiseen mm. tuottamalla päivähoitopalveluja. Hyvinvointi itsessään voidaan nostaa tavoitteeksi ja alueellisen elinvoiman vahvistamisen välineeksi, mikä on havaittavissa useissa kuntastrategioissa. Unohdettu ei ole sitäkään merkittävää työllisyysvaikutusta, joka hyvinvointipalveluilla on riippumatta siitä, mikä sektori ne tuottaa. Kunnalliset peruspalvelut ja kunnallinen elinkeinopolitiikka kulkevat käsi kädessä ollen samanaikaisesti toistensa edellytyksiä ja tuloksia. Kirjoittajien mukaan tämän kaksoissidoksen tunnistaminen ja tunnustaminen muodostavat paikallisen ja alueellisen kehittämistoiminnan peruskivet! Vielä teoksessa kuvataan erilaisia palvelujen tuotantotapoja käytännön esimerkein. Kunnallisen sosiaalipolitiikan arvot ja johtaminen sekä arviointi ovat myös saaneet tilaa, tosin nämä osuudet ovat suppeita. Niistä on toisaalta olemassa koko joukko kirjallisuutta, josta valita. kaksi vuotta tapahtumien jälkeen. Koikkalainen ja Riepula toteavat ykskantaan, että Rovaniemen kelkkatehdas oli pilottihanke. Liikemiesten ja poliitikkojen saumatonta yhteistyötä oli tarkoitus jatkaa samalla kaavalla ympäri maata. Timo Kalli jalkapuuhun? Rovaniemen mikrokosmoksesta takaisin valtakunnalliseen makrokosmokseen. Kuinka korruptioksi nimetty, uudeksi maan tavaksi kaavailtu menettelytapa oli sitten mahdollista? Mikä sen selittää? Koikkalaiselle ja Riepulalle kaikki on selvää. Perustuslakiuudistuksen yhteydessä vuonna Suomi siirtyi enemmistödemokratiaan. Eduskunnan vähemmistösäännökset kumottiin. Hallitukset istuvat nykyisin aina koko vaalikauden kerrallaan. Avainpuolueiden avainpoliitikoista on näin ollen tullut aiempaa vakavammin otettavia vallankäyttäjiä. Keskittynyttä valtaa on helppo lobata ja voidella. Poliitikot kylpevät parhaillan kylmässä hiessä. Mikä meni vikaan? Sössikö keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Timo Kalli koko homman? Kalli kertoi YLE:n A-Studiossa jättäneensä vaalirahoituksensa ilmoittamatta, koska teosta ei ole säädetty laissa rangaistusta. Alkoi valtava mediakohu ja -vyörytys, joka jatkuu yhä. Piru pääsi irti ja jatkaa riehumistaan. Luin tenttiä, en elämää varten Teosta lukiessani muistui mieleen oma opiskeluaikani ja 1980-lukujen vaihteessa, jolloin sosiaalipolitiikan oppiaineen tenttikirjallisuuteen kuuluivat tuolloiset suomalaisten huippuasiantuntijoiden teokset. Minulla ei ollut tuolloin päivääkään käytännön kokemusta alalta eikä tenttiin valmistautumisen motivaatiokaan aina paras mahdollinen: luin tenttiä, en elämää varten. Kun luin Kananojan, Niirasen ja Jokirannan teoksen kolme vuosikymmentä varttuneempana ja paljon alan työkokemusta rikkaampana, tunsin pientä kateutta niitä opiskelijoita kohtaan, joille tämä teos tulee antamaan eväitä elämään, ei vain tenttiin. Teos avaa käytännön esimerkkien kautta lukijalleen maailman, johon hänen on helppo hypätä sisään. Kunnan poliittisia päätöksentekijöitä ja viranhaltijoita teos kannustaa näkemään kunnallisen sosiaalipolitiikan laajana kokonaisuutena, toimijoiden verkostona. Teoksesta on selvästi nähtävissä, että sen tekijät hallitsevat syvällisesti alansa niin teoreettisesti kuin monipuolisina käytännön toimijoina. Teos elää ajassa ja sen ilmiöissä ei yksin tässä hetkessä, vaan se rohkenee luoda katseen myös kunnallisen sosiaalipolitiikan tulevaisuuden haasteisiin. n Aino-Maija Luukkonen VTL, MPH kaupunginjohtaja Kirjoittaja työskentelee Porin kaupunginjohtajana. Luettavaa: Aulikki Kananoja - Vuokko Niiranen - Harri Jokiranta: Kunnallinen sosiaalipolitiikka.osallisuutta ja yhteistä vastuuta. PS-Kustannus Oy, Juva 2008, 252 s. Suolaa ja pippuria Näin valta ostetaan -teos on suolainen ja pippurinen. Paikoin teksti säksättää kuin Singer-ompelukone. Tarkasti dokumentoitu kerronta kelpaa esikuvaksi jopa tutkivalle journalismille. Elokuun alussa päivätty kirja kaipaa jatkokseen jo täydennettyä laitosta. Syksyn aikana on tapahtunut paljon. Puolueet ja kansanedustajat ovat kilvan palauttaneet saamiaan Nova-rahoja konsernin konkurssipesille. Valtioneuvoston eduskunnalle antama tiedonanto vaalirahoituksesta jäi tai jätettiin lautakasakohun varjoon. Keskusrikospoliisi on taas herännyt höristelemään korviaan. Oikeuskansleri hioo sapeleitaan. Mitä karmeaa vielä selviääkään parhaillaan viranomaistutkinnoissa olevista säätiösotkuista? n ARI MÖLSÄ toimittaja varatuomari, YTM Kirjoittaja työskentelee toimittajana Yleisradiossa. Luettavaa Petri Koikkalainen - Esko Riepula: Näin valta ostetaan. Lyhyt oppimäärä poliittisesta korruptiosta Suomessa WSOY:n Barrikadi-sarja Nro 12. Vantaa s., 14,90. Tieto plus 55

6 Tieto plus PALVELUTUOTANTO Palvelumuotoilu Helsingin kaupungissa: TILANNE NYKYISIN: asukaslähtöiset, mutta virastokohtaiset palveluprosessit UUDET PALVELUMUOILLUT PROSESSIT Virasto/ prosessi Virasto/ prosessi Palvelutuotanto KÄYTTÄJÄSTÄ OHJAUTUVAKSI Helsingin kaupunki on edelläkävijäkuntana Suomessa ryhtynyt hakemaan tehoa käyttäjälähtöisiin prosesseihinsa palvelumuotoilun avulla. Palvelumuotoilu tarjoaa jotain, jota aina on tavalla toisella yritetty tehdä, mutta uutta näkökulmaa tarjoavassa muodossa. nn Palvelumuotoilu on osa tietointensiivisten palvelujen (KIBS) keskittymää pääkaupunkiseudulla, mutta varmasti leviämässä myös muualle Suomeen. Helsinki edistää strategiansa mukaisesti KIBS-toimialaa erityisesti Culminatum Innovation Oy Ltd:n klusterikehitystoimintojen avulla. Nouseva toimiala, palvelumuotoilu, on keskeisessä osassa Helsingin kaupungin Yritysmyönteinen kumppani -hankkeessa, jossa kolmen eri palvelukokonaisuuden käytännön toimintaa muokataan palvelumuotoilukonsulttien avulla tuottajakeskeisyydestä käyttäjäkeskeisyyteen. Näin strategia yhdistyy käytännön prosessien kehittämiseen ja klusterikehitykseen yhdistäen hallintokuntarajat ylittävät toimintamallit public-private partnershipiin. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: Virasto/ prosessi Asiakas asiansa kanssa Virasto/ prosessi Käyttäjälähtöisyys Helsingin strategiaohjelman menestystekijä Kasvavista palvelutarpeista, talouden tiukkenemisesta ja tulevasta työvoimapulasta seuraa julkiselle sektorille vaatimus tuottaa palvelut aikaisempaa tehokkaammin, innovatiivisemmin ja laadukkaammin. Näihin vaatimuksiin Helsinki on pyrkinyt varautumaan kaupunginvaltuuston hyväksymässä ( ) strategiaohjelmassa. Hyväksytty strategia on ensimmäinen laatuaan. Siinä esitetään kaupungin keskeiset tavoitteet ja kehittämiskohteet sekä tärkeimmät toimenpiteet valtuustokaudelle Päämääränä on tuottaa jatkossa nykyistä käyttäjälähtöisempiä palveluja. Kaupunkikonsernissa panostetaan mm. uuden palvelukulttuurin luomiseen, palveluverkon ja -valikoiman kehittämiseen sekä sähköisten palvelujen lisäämiseen. Lisäksi vuorovaikutusta ja asukkaiden osallisuutta halutaan vahvistaa. Kaikki pitää kuitenkin tehdä rajallisin voimavaroin ja niin että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat. Talouden taantumaan Helsinki vastaa ottamalla merkittävästi lainaa ja pitämällä menot kurissa. Työllisyystilanteen heikkeneminen näkyy erityisesti kunnallisverotuloissa. Verotulojen rajusta vähenemisestä johtuen kaupunki joutuu leikkaamaan toimintamenojaan tulevina vuosina. Vallitsevassa taloustilanteessa talouden tasapainosta halutaan huolehtia ja palvelutuotannon vaikuttavuutta parantaa. Laatukriteerien ymmärtäminen ja kustannustietoisuus tukevat kaupungin päätöksentekoa ja antavat perustan valita järkevimmät ja kokonaistaloudellisesti edullisimmat palvelujen tuotantotavat. Muotoilulla käyttäjälähtöisten innovaatioiden edelläkävijäksi Helsinki haluaa olla käyttäjälähtöisten innovaatioiden edelläkävijä. Kansallisen innovaatiopolitiikan valmistelussa palvelumuotoilu on tunnistettu yhdeksi käyttäjälähtöisten innovaatioiden mahdollistajaksi. Design-käsite on laajenemassa perinteisestä esineiden ja tuotteiden muotoilusta monitahoisten vuorovaikutteisten järjestelmien, palvelujen muotoiluun. Helsinki on yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa edennyt Open embedded design -hakemuksellaan vuoden 2012 maailman muotoilupääkaupungin (World Design Capital) haun finaalivaiheeseen. Haussa on korostettu, että muotoilu käsittää myös julkiset palvelut ja prosessit. Helsingin kehittäminen muotoilun suunnannäyttäjänä sisältyy myös kaupungin strategiaohjelmaan ja metropolialueen kilpailukykystrategiaan. PALVELUMUOTOILU AUTTAA KÄÄNTÄMÄÄN kuntapalvelut käyttäjästä ohjautuvaksi nn Käyttäjälähtöinen kehitystoiminta ei kosketa vain yksityistä sektoria. Käyttäjälähtöisyys tarkoittaa asukkaiden tarpeista lähtevää palvelujen kehittämistä. Kuntapalveluissa tämä merkitsee mm. painopisteen siirtämistä tuottajakeskeisyydestä käyttäjäkeskeisyyyteen, asukkaiden mukaan tuomista palveluja koskevaan päätöksentekoon ja palvelumuotoilun käyttöönottoa. Muotoilu tekee kehittämisestä käyttäjäkeskeisempää ja auttaa Helsinkiä luomaan parempia palveluita. Palvelutuotannon kääntäminen käyttäjästä ohjautuvaksi edellyttää kaupunkikonsernilta 56

7 Yritysmyönteinen kumppanihankkeessa kokeillaan palvelumuotoilua Yritysmyönteinen kumppani -hankkeen tarkoitus on löytää yritysmyönteisiä ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja yrityksille suunnattujen palvelujen tuottamisessa. Hankkeessa kehitetään Helsingin palvelu- ja toimintakulttuuria, verkostoyhteistyötä ja yli hallintokuntarajojen meneviä palveluprosesseja. Poikkihallinnollisissa kehittämisverkostoissa edistetään vuoropuhelua eri hallintokuntien välillä, luodaan ja jaetaan tietoa yrityksille suunnattujen palvelujen kehittämiseksi sekä vahvistetaan kaupungin omaa innovaatio- ja yhteistyökykyä palvelumuotoiluosaamisen avulla. Asiakasryhmien edustajat, Helsingin seudun kauppakamari ja Helsingin Yrittäjät ry olivat mukana päättämässä, mistä palvelukokonaisuuksista kehittämistyö aloitetaan. Näitä ovat l yksityisen tapahtumanjärjestäjän lupaprosessin sujuvoittaminen, l kaupungin eri virastojen kytkeminen yritysten perustamisneuvontaan ja l pk-yrityksen tontin ja toimitilan hankinnan helpottaminen. Mitä on palvelumuotoilu? Asiakkaiden ja asiakaspalvelun osallistumista iteratiiviseen ja kokeilevaan palvelun suunnitteluun. Monitahoista yhteissuunnittelua ja eri näkökulmien yhteensovittamista, jotta asiakaskokemuksesta tulee yhtenäinen ja palveluprosessista sujuva. Vaihtoehtoisten palvelumallien ja prototyyppien kokeilemista, testaamista ja toteutuskelpoisuuden arviointia. Muotoilun prosessien, menetelmien ja taitojen hyödyntämistä asiakaskokemuksen havainnollistamisessa ja palveluprosessien mallintamisessa. reagointikykyä ja muutosvalmiutta. Laadukkaalla johtamisella ja henkilöstön osaamista ja vaikutusmahdollisuuksia kehittämällä edistetään yhteisten tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan kehittämistä. Yksi kaupunkikonsernin johtamisen keskeisistä tavoitteista onkin osaoptimoinnin välttäminen. Kaavio: Birgit Mager, Köln International School of Design/Teksti: Jussi Sorsimo Asiakkaan arjen havainnointia ja asiakasymmärryksen lisäämistä mm. etnografian ja käyttäjätutkimuksen keinoin. Mutkaton, sujuva ja hallintokuntarajat ylittävä palvelu Palvelun järjestämisvastuussa olevat hallintokunnat ovat yritysasioita hoitaessaan toimineet itsenäisesti ja tuottaneet vastuullaan olevan osan palvelukokonaisuudesta. Palvelupolkujen kehittämisen tavoitteena on sujuvoittaa ja optimoida yli hallintokuntien meneviä asiakasprosesseja, säästää yritysasiakkaiden aikaa ja resursseja sekä parantaa asiakkaiden palvelukokemuksia ja tyytyväisyyttä. Hankkeeseen liittyy kiinteästi myös sähköisen asiointiportaalin kehittäminen yrityksille. Asiakas poikkihallinnollisissa kehittäjäverkostoissa mukana Projekteissa on mukana sekä yrittäjiä että edustajia kaupungin 20 eri virastosta tai liikelaitoksesta. Asiakkaan ja eri hallintokuntien välinen vuoropuhelu ja yhteistyö on tiivistynyt kehittäjäverkoston tapaamisissa ja työpajoissa. Yhteissuunnittelua on merkittävästi tukenut myös hankkeen käyttöön varattu työtila, palvelunkehitysklinikka Service Design Clinic. Palvelutoimiala kantaa Helsinkiä Helsinki on ensimmäisenä kuntana Suomessa kilpailuttanut ja käyttänyt palvelumuotoilijoita kehittämishankkeessaan. Jos tulokset kokeilusta ovat myönteisiä, kaupungin kannattaa jatkossa hyödyntää palvelumuotoilua myös muissa palvelujen kehityshankkeissa. Kuntapalvelujen muotoiluprojektit vahvistavat alueen palvelumuotoiluosaamista. Liike-elämän palveluyritysten välityksellä palvelumuotoilukokeilut leviävät myös yksityiselle palvelusektorille, jossa 55 % alueen yrityksistä toimii. Investoimalla palvelumuotoiluun Helsinki voi samanaikaisesti sekä kehittää oman palvelutuotantonsa laatua ja tuottavuutta että tukea palveluvaltaisen elinkeinorakenteen kehittymistä ja sitä kautta kansainvälistä kilpailu kykyämme. n Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka nn Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka on yksi valtioneuvoston 2008 hyväksymän innovaatiopoliittisen selonteon neljästä strategisesta perusvalinnasta kansallisen kilpailukykymme vahvistamiseksi. Uusi laaja-alainen innovaatiopolitiikka painottaa asiakkaiden tarpeita vastaavien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä ja käyttäjien ja kehittäjien yhteisen kehittämistyön vahvistamista. Työ- ja elinkeinoministeriö määritteli keväällä 2009 minkälaisella politiikalla kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa edistetään ja laatii syksyllä kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan toimintaohjelman. Kohti tulevaisuuden palveluja - Kuntien parhaat palvelukäytännöt -hanke nosti asiakas- ja käyttäjälähtöisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön toiseksi pääkehittämissuosituksekseen keväällä julkaistussa loppuraportissaan. Kuntapalveluiden innovatiivinen ja käyttäjälähtöinen kehittäminen yhdessä eri kumppanien kanssa on osa myös Kuntaliiton uuden strategian toimeenpanoa. Suomalaisista kaupungeista Helsingillä, Tampereella ja Mikkelillä käyttäjälähtöisyys on osa kaupunkistrategiaa. n Hankkeen vetovastuu on kaupungin elinkeinopalvelulla ja palvelumuotoiluosaamista hankitaan kilpailutetuilta konsulteilta. Palvelumuotoilulle tyypillinen visualisointi ja muu havainnollistaminen sekä osallistavat työmenetelmät ovat auttaneet eri näkökulmien yhteensovittamisessa ja yhteisymmärryksen rakentamisessa. Asiakasymmärrys kehittämistyön lähtökohtana Työ aloitettiin asiakkaan arjen ja käyttäytymisen havainnoimisesta, asiakkaille merkityksellisten asioiden ja tarpeiden tutkimisesta. Asiakasymmärryksen lisäämisessä käytettiin useita menetelmiä: l Haastattelemalla kaupungin henkilöstöä haettiin vastausta mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten ja missä asioissa he kohtaavat asiakkaat? Miten he hahmottavat asiakkaalle tarjolla olevat vaihtoehdot ja palvelukokonaisuuden? Mikä on yksikön ja koko kaupungin rooli palvelukokonaisuudessa? l Työryhmät tekivät asiakassafareita eli tutustumis- ja havainnointikäyntejä asiakkaidensa luokse. Käynneillä he keräsivät tietoa siitä prosessista ja tehtäväkokonaisuudesta mitä yritysasiakkaan työhön kuuluu ja miten kaupungin palvelut liittyvät eri tyyppisten yrittäjien arkeen. Safarien tuomisina jopa kaiken kokeneilla asiakaspalvelijoilla oli sekä elävät kokemukset asiakkaista, heidän tunteistaan ja tuntemuksistaan että ideoita uusista palveluista tai muista tavoista helpottaa asiointia kaupungin kanssa. Tieto plus 57

8 Tieto plus l Asiakashaastatteluin muodostettiin käsitystä mm. siitä, miten asiakkaat toimivat ja missä he kohtaavat kaupungin palvelut. Mystery Shopping -menetelmässä tutkija kävi asiakkaan roolissa läpi asiakasprosessin ja kirjasi muistiin ennen asiointia ja asioinnin aikana havaitsemiaan kehittämiskohteita ja hyvin toimivia asioita. Uusien ratkaisujen ja toimintamallien luomista ja arviointia Työprosessin aikana on tehty asiakasymmärrykseen perustuvia valintoja ja tarkentamista. Uusia ratkaisuja ja toimintamalleja on kehitetty ja niiden toteutuskelpoisuutta on arvioitu yhdessä asiakaspalveluhenkilöstön, asiakkaiden ja suunnitteluryhmän kesken. Uudet poikkihallinnolliset yhteistyömallit edellyttävät jatkossa mm. johtamis- ja kehittämisvastuiden sopimista hallintokuntien välillä. Kehittämiskohteita on löytynyt sekä yksittäisistä virastoista että hallintokuntien välisestä yhteistyöstä. Esimerkkeinä projektien tuottamista ehdotuksista mainittakoon l sähköisen asioinnin sivustojen prototyyppimallit, l erilaisten oppaiden ja ohjeistusten tekeminen ja l tiettyjen osapalvelujen uudelleen konseptointi. Vaikka projektit ovat vielä kesken jopa nopeita parannuksia on jo tehty. Esimerkiksi menettelytapaohjeet tapahtumanjärjestäjille löytyvät tapahtumayksikön sivuilta ja toimitilan etsijöille löytyy linkki -etusivulta. Tavoitteena parempi asiakaskokemuksen johtaminen Palveluista pyritään tekemään entistä vähemmän aikaa vieviä, positiivisia tunteita herättäviä, loogisia ja asiakkaalle arvoa tuottavia. Asiakkaan ilahduttamisella uskotaan olevan positiivinen vaikutus myös työilmapiiriin ja työhyvinvointiin. Asiakkaalle läpinäkyvä prosessi ja mutkaton palvelu vähentää laatukustannuksia ja on kustannustehokkaampi tuottaa. n Jussi Sorsimo ohjelmajohtaja Culminatum Innovation Oy Ltd Lisätietoja: Yritysmyönteinen kumppani-hanke: Hankkeen päällikkö Marja-Leena Vaittinen, Helsingin kaupungin elinkeinopalvelu, Palvelumuotoilun klusteri: Ohjelmajohtaja Jussi Sorsimo, Culminatum Innovation Oy Ltd, jussi. Ympäristö Kylien kehittäminen: Maaseutusuunnitteluun UUSIA MALLEJA nn Kyläkaavoitus -esitteessä ja Kestävä kylä pohjoisissa olosuhteissa -tutkimuksessa paneudutaan maaseudun maankäytön suunnitteluun ja ekologisesti kestävään rakentamiseen. Asuntoministeri Jan Vapaavuoren mukaan maaseudun suunnittelussa tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja, joita myös ilmastopolitiikan onnistuminen edellyttää. Ohjaamalla omakotirakentamista kyliin kunnat voivat huolehtia yhdyskuntarakenteestaan ja samalla tarjota yhä useammalle suomalaiselle mahdollisuuden kestävään asumiseen, Vapaavuori toteaa. Kunta-kylä -yhteistyö välttämätöntä Ympäristöministeriö ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän maaseutuasumisen teemaryhmä käynnistivät vuodenvaihteessa Kyläkaavoituksen kehittämishankkeen yhdessä seitsemän pilottikunnan ja -kylän kanssa. Nämä kunnat ja -kylät ovat Arpela Torniossa, Tikkala Jyväskylän Korpilahdella, Urajärvi Asikkalassa, Pohjaslahti Mänttä- Vilppulassa, Vuonislahti Lieksassa, Jukojärvi Keuruulla ja Koskenkylä-Mantere Vesilahdella. Tulokset osoittavat, että kylien suunnittelu on syytä kytkeä koko kunnan kehitykseen ja strategisiin tavoitteisiin. Kaavoituksessa kannattaa alusta alkaen ottaa huomioon kyläsuunnitelmat ja asukkaiden tahto kehittää omaa kylää. Kyläläisten aktiivisuus on korvaamaton voimavara myös vuorovaikutuksen lisäämiselle ja perustietojen Tasa-arvo VANTAA SUVAA kaupungin palveluja nn Vantaan kaupunki vahvistaa kuntalaisten tasa-arvoa ja palvelujen laatua sukupuolivaikutusten arvioinnin eli suvaamisen avulla. Tavoitteena on saada mahdollisimman hyvä vaikuttavuus budjettivaroilla. Suvaus on yksi keino edistää asiakaslähtöisyyttä ja toiminnan kokonaisvaltaista vaikuttavuutta kaupunkitasolla, talousarviopäällikkö Patrik Marjamaa sanoo. Erot tyttöjen ja poikien, naisten ja miesten, esimerkiksi mies- ja naispuolisten ikäihmisten välillä voivat Marjamaan mukaan olla syynä erilaisiin palvelutarpeisiin. Siksi myös palveluvalikoimassa voi olla eroja eri ryhmien välillä. Kaikille toimialoille suunnattuun suvaus-koulutukseen osallistuu 60 toimialojen johtoryhmien valitsemaa työntekijää. Kurssilla käydään läpi tasa-arvolain sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista koskevat velvoitteet sekä opetellaan sukupuolivaikutusten arvioinnin konkretiaa. Koulutuksen avajaisissa lokakuussa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen totesi olevansa ylpeä, että Vantaalla löytyy innokkaita edelläkävijöitä. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen palveluissa ja työyhteisössä on tärkeä keruulle. Kehittämishankkeen työn tuloksena syntynyt Kyläkaavoitus-esite kertoo voimaan tulleesta maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta, jonka mukaan yleiskaavaa voidaan käyttää rakennusluvan perusteena maaseutukylissä. Esitteessä kuvataan rakennuslupiin oikeuttavan kyläyleiskaavan laadintaa ja sisältöä sekä esitellään muita suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen välineitä. Ensi vuoden alkupuolella valmistuu lisäksi opas, jossa paneudutaan erityisesti kaavoituksen ja kyläsuunnittelun yhteistyöhön. Maaseutuasumisen hiilijalanjälki Ympäristöministeriön Kestävä kylä pohjoisissa olosuhteissa -tutkimuksessa tarkastellaan kahta uutta ekokylää, joissa rakentaminen ja asuminen on pyritty ratkaisemaan mahdollisimman kestävällä tavalla. Tutkimuksen tekijöiden, Outi Palttalan ja Bruno Eratin mukaan haja-asutusalueiden asumisessa ja rakentamisessa ilmastonmuutoksen kannalta keskeisiä pulmia ovat pitkät, päästöjä aiheuttavat asioimis- ja työssäkäyntimatkat, energiantuotanto ja jätevesien puhdistaminen. Tutkimus osoittaa useita kylämäisten ratkaisujen tuomia etuja, kuten mahdollisuuksia paikalliselle, bioenergiaan perustuvalle energiantuotannolle tai itse tuotetulle ravinnolle. Samalla tutkimus korostaa elämäntapojen ja asenteen merkitystä ympäristökuormien syntymisessä. n Luettavaa: Kyläkaavoitus-esite, Yliopistopaino 2009 Outi Palttala, Bruno Erat: Kestävä kylä pohjoisissa olosuhteissa, Suomen ympäristö 32/2009, ympäristöministeriö Tornion Arpela on yksi pilottikylä kahdeksasta Kyläyleiskaava tukee maalla asumista ja helpottaa rakennuslupamenettelyä, Kuntalehti 13/2009 osa Vantaan tapaa toimia. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat avainsanoja myös taloudellisessa toiminnassa. Yksikään palveluiden tuottaja, yksityinen tai julkinen, ei voi suhtautua välinpitämättömästi erilaisiin asiakasryhmiin tai erilaisten työntekijöiden hyvinvointiin. Vantaalla vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta vastaa palveluja koskevasta tasa-arvosta. Toimialan johtaja Heidi Nygren korosti, että tasa-arvo pitää ottaa aktiivisesti huomioon kaikessa päätöksenteossa ja kuntapalveluissa. Pitää olla utelias ja uskaltaa tarttua asioihin ja kyseenalaistaa totuttuja ajattelu- ja toimintatapoja. Tasa-arvon edistäminen ei ole vain naisten kysymys. Esimerkiksi syrjäytyminen voi näyttäytyä miehillä ja naisilla eri tavoilla. Vantaa on sitoutunut tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suunnitelmalliseen edistämiseen. Lain vaatimat suunnitelmat laadittiin vuonna Vuonna 2007 kaupunki hyväksyi eurooppalaisen peruskirjan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa. Vuonna 2008 toimialat tekivät itsearvioinnit tasa-arvotyöstään. Kaupunginhallitus linjasi toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön kehittämistoimet valtuustokaudelle Syksyllä 2010 kartoitettiin toimialojen suvaustilanne. Jatkossa suvausnäkökohdat on tarkoitus ottaa huomioon osana budjetin valmistelua. n Lisätietoja: 58

Kuntaliitto 2.2.2010

Kuntaliitto 2.2.2010 Kuntaliitto 2.2.2010 Design-ajattelua, -osaamista ja -menetelmiä mukaan palvelujen kehittämiseen Helsinki Service Designers-ryhmän tavoitteena on kytkeädesign-ajattelua, -osaamista ja -menetelmiämukaan

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys ja osallisuus kuntapalveluissa

Asiakaslähtöisyys ja osallisuus kuntapalveluissa Asiakaslähtöisyys ja osallisuus kuntapalveluissa Aloitteiden tekemistä Palautteen antamista Kansalaisfoorumeita Osallisuutta kuntapalvelujen muotoiluprojekteihin Palvelumuotoilun kokeiluhanke Helsingissä

Lisätiedot

Ohjelma. Avaus, Jussi Sorsimo, Culminatum Innovation, 15 min

Ohjelma. Avaus, Jussi Sorsimo, Culminatum Innovation, 15 min Ohjelma Avaus, Jussi Sorsimo, Culminatum Innovation, 15 min Arjen tutkiminen ja etnografia, Sakari Tamminen, Gemic, 10 min Palvelumuotoilun hyödyt, Mikko Koivisto, Yatta, 10 min Julkiset palvelut, Markku

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN Keskiviikkona 15.9. klo 10 11 Uudistajan tarina tietoiskun muodossa kerrotaan Rauman Wiktio Personoitava kokonaisratkaisu hoiva-asumiseen

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Coop Finland ry, Eduskunta 25.5.2010 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä.

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Satu Miettinen, professori Lapin yliopisto Palvelumuotoilu on strategisen johtamisen väline.

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen 23.4.2015 Helsingin elinkeinopäivä Sosiaali- ja terveysviraston arvoverkko 2015 (tubu)

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013 www.arjessa.fi Hankkeen tavoitteet Kehittää hankkeen toiminta-alueilla käyttäjälähtöisesti sellaisia uutta teknologiaa

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat Vantaalla Aviapoliksen aluetoimikunta Hakunilan aluetoimikunta Koivukylän aluetoimikunta Korson aluetoimikunta

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua?

Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua? Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua? Maaseutututkijatapaaminen Karstulassa yliarkkitehti Anne Jarva, ympäristöministeriö 1 Mitä eheyttäminen on? MRL 44 kyläyleiskaavoituksesta Kyläkaavoituksen kehittämishanke

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Vanhusten palvelut ja muutoksen johtaminen eri tasoilla: Hallinto, palvelutuotanto ja ikäihmisen arki

Vanhusten palvelut ja muutoksen johtaminen eri tasoilla: Hallinto, palvelutuotanto ja ikäihmisen arki Vanhusten palvelut ja muutoksen johtaminen eri tasoilla: Hallinto, palvelutuotanto ja ikäihmisen arki Kuntamarkkinat 13.9.2012 Ohjelmajohtaja Jussi Sorsimo Culminatum Innovation Oy Culminatum Innovation

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015 Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 29 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoittaman 6Aika-strategian Avoin osallisuus -kärkihankeen hakemukseen HEL 2015-004216 T 02 05 02 Päätös

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot