Räätälöityjä palveluja, avointa laatuarviointia, yhteiskunnallisia yrityksiä...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Räätälöityjä palveluja, avointa laatuarviointia, yhteiskunnallisia yrityksiä..."

Transkriptio

1 Tietoplus Taustat Tilastot Pykälät Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus Isossa-Britanniassa: Räätälöityjä palveluja, avointa laatuarviointia, yhteiskunnallisia yrityksiä... SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Entistä enemmän entistä vähemmällä on brittihallituksen päämäärä julkispalvelun kehittämisessä. Syy on selvä: talouden alijäämä on suuri, väestö ikääntyy ja palvelutarpeet kasvavat. Julkisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuuden parantamisesta haetaan ratkaisua pahenevaan ongelmaan. Tätä tavoitellaan asiakaslähtöisyydellä, palvelutuotannon ja sen laadun läpinäkyvyydellä ja vertailtavuudella, asiakkaan valinnanmahdollisuuksien lisäämisellä ja yhteiskunnallisin yrityksin. nn Brittihallitus ei ole ongelmineen yksin. Samassa tilanteessa ovat jotakuinkin kaikki ne maat, joissa julkisella sektorilla on vahva asema hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden ja palvelujen ylläpidossa. Vaikka toimintamallien siirtäminen maasta toiseen ei sellaisenaan ole mahdollista, tausta-ajattelussa ja toimintapolitiikoissa on myös muille annettavaa. Palvelujärjestelmän innovatiivista uudistamista korostavassa suomalaishallinnossa brittikokemuksista on jopa opittavaa. Vastuu jaettu valtion ja kuntien kesken Toisin kuin Suomessa ja ylipäätänsä pohjoismaisessa mallissa kuntien Lähiyhteisön vapaaehtoiset järjestävät kerhotoimintaa Maple Leaf Housessa. Se on sosiaalisen vuokra-asuntoyhtiö MHA:n omistama 46-paikkainen hoivakoti dementoituneille vanhuksille. Se sijaitsee Derbyshiren kreivikunnassa Keski-Englannissa. perustehtävät ja itsehallinto ovat Isossa-Britanniassa selkeästi rajatut. Terveyspalvelujen järjestämisvastuu kuuluu valtiolle. Valtion budjetissa terveyspalveluihin osoitettujen varojen ohjaamisesta sairaaloille ja perusterveydenhuoltoon vastaa kansallinen terveysvirasto. Käytännön operaattorina alueilla eli kreivikunnissa toimivat sairaaloja ylläpitävät valtion rahastot ja perus- 51

2 Tieto plus Vapaavalinnan perusteella asiakas valitsee itse sairaalansa sen jälkeen, kun on saanut alueensa yleislääkäriltä lähetteen jatkotutkimuksiin ja -hoitoihin... terveydenhuollosta vastaavat väestövastuulliset yleislääkärit. Valtion sairaaloiden lisäksi on jonkin verran yksityissairaaloita, joiden taustalla ovat vakuutusyhtiöt. Julkinen sektori tuottaa pääosin terveyspalvelut. Sosiaalipalvelut ovat kunnan järjestämisvastuulla. Yksityinen tai, kuten britit sanovat, riippumaton sektori vastaa noin 70 prosenttisesti palvelujen tuottamisesta. Terveys- ja sosiaalipalvelujen erilaisesta järjestämisrakenteesta seuraa, etteivät palveluketjut toimi aina asiakkaan tarpeiden tai palveluun käytettävien voimavarojen käytön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Järjestelmän laadulliseen uudistamiseen tähtäävät hankkeet pyrkivät poistamaan myös rakenteesta ja hallinnollisista rajoista aiheutuvia ongelmia ja tehottomuutta. 52 Jonojen purusta asiakkaan vapaaseen valintaan Palvelujärjestelmän uudistamisen lähtölaukaus oli vuosi 2002, jolloin terveydenhuolloin jonoihin tuskastunut Tony Blairin hallitus päätti avata mahdollisuuden yksityisten terveyspalvelujen ostamiseen. Kysymyksessä olivat rutiiniluontoiset toimenpiteet, joissa kapasiteettia katsottiin voitavan nopeasti ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta. Avaus ei alkuvaiheessa kiinnostanut paikallisia yrityksiä, vaan uudet palvelutuottajat tulivat Manner-Euroopasta ja jopa Etelä-Afrikasta. Markkinoilla käynnistyi vipinää, tarjonta lisääntyi, jonoja saatiin purettua kokonaiskustannuksiltaan valtiolle edulliseen hintaan. Seuraavassa vaiheessa eli 2004 käynnistyi asiakkaan valinnan mahdollisuuden kehittäminen terveyspalveluihin. Vapaavalinnan perusteella asiakas valitsee itse sairaalansa sen jälkeen, kun on saanut alueensa yleislääkäriltä lähetteen jatkotutkimuksiin ja -hoitoihin. Valinnan tekemistä helpottaa kansallisen terveysviraston www-sivusto, jossa mm. sairaaloita koskevaa tietoa voi etsiä postinumeron, paikkakunnan, palvelujen ja muiden vastaavien tarkennustietojen perusteella. Jokaisesta palveluyksiköstä on myös arviointitietoa. Sen perusteella on mahdollisuus ratkaista esimerkiksi useiden, laadullisen arvion perusteella lähellä toisiaan olevan vaihtoehdon välillä. Vapaan valintamahdollisuuden käyttö on lisääntynyt nopeasti. Noin neljässä vuodessa vapaasti valittujen palvelujen arvo on noussut noin seitsemästä miljoonasta punnasta 300 miljoonaan puntaan. Vapaata valintaa on hyödyntänyt jo 10 miljoonaa brittiä. Terveysministeriön yksikönpäällikkö Bob Ricketts pitää vapaavalinnan merkittävimpänä vaikutuksena julkisalan havahtumista toiminnan kehittämiseen. Avoimella, kansallisen terveysviraston ylläpitämällä sivustolla esitettävä tieto palveluista ja laadusta on ratkaiseva tekijä asiakkaan valitessa palveluyksikköä. Huonolaatuisella toiminnalla ei tässä kilpailussa menesty, joten palvelujen kehittäminen on ainoa tie pärjätä ja kehittyä. Valinta ei ole mahdollista ensiavussa tai vastaavissa kiireellisissä palveluissa. Sitä vastoin sairaalapalvelujen rinnalla vapaata valintaa on alettu toteuttaa myös perusterveydenhuollon palveluissa sellaisilla asuntoalueilla ja yhdyskunnissa, joissa pääsy omalle yleislääkärille on hankalaa. Ricketts mainitsee esimerkkinä slummiutumiskierteeseen ajautuneen asuntoalueen, jonne yleislääkäripalvelut saatiin järjestettyä kilpailun perusteella. Yksityinen palvelutuottaja voitti. Hyvien kokemusten perusteella mallia on tarkoitus laajentaa perusterveydenhuollossa. Suunnitelmissa on myös laajentaa vapaa valinta koskemaan avohoidossa tarjottavaa pitkäaikaissairaanhoitoa. Yhteiskunnalliset yritykset julkispalvelun uudistajina Yhteiskunnallisen yrityksen konseptia voidaan perustellusti pitää yhtenä kiinnostavimmista toimintamalleista yhteiskunnallisesti merkittävän tuotteen tai palvelun tuottamiseen. Yhteiskunnallinen yritys ei ole juridinen, vaan poliittinen käsite tietyt ehdot täyttävälle yritystoiminnalle. Käsite luotiin Blairin hallituksessa vuonna 2002, kun laajasti hyväksyttävissä olevaa mallia julkisen sektorin uudistamiseen lähdettiin kehittämään. Yhteiskunnallisen yrityksen muotona voi olla joku niistä yritystoiminnan muodoista, jotka tavalla tai toisella rajaavat omistusta, tarkoitusta tai voitonjakoa. Isossa-Britanniassa tämän ehdon täyttävät mm. osuuskunnat, hyväntekeväisyyttä harjoittavat yhtiöt ja yhtiöt, joiden osakkaiden omistusosuus tai jäsenten jäsenyyden arvo on lailla säädelty. Esimerkiksi monet kolmannen sektorin järjestöt perustavat palvelutoimintaansa yhtiöitä, joiden omistajuus tai jäsenyys on säädöksin rajoitettu. Toiminnan yhteiskunnallisen merkittävyyden lisäksi yhteiskunnallisen yrityksen tulee kohdistaa vähintään puolet voitostaan toimintansa kehittämiseen. Kansainvälisesti tunnetuin esimerkki juuri tämän periaatteen toteutumisesta on julkkiskokki Jamie Oliverin Fifteen Foundation. Tämä yhteiskunnallinen yritys rohkaisee ja kouluttaa työttömiä, asunnottomia, erilaisista muista ongelmista kärsiviä nuoria löytämään uransa ravintolabisneksestä. Yhteiskunnallisten yritysten kattojärjestön (Social Enterprise Coalition/SEC)) toiminnanjohtaja Jonathan Bland tiivistää konseptin yksinkertaisesti. Yhteiskunnallinen yritys on bisnesratkaisu yhteiskunnalliseen ongelmaan. Ero ei-yhteiskunnallisiin yrityksiin on arvoissa: voittoa tehdään, Lontoon Camdenissa sijaitseva Swiss Cottage on yksi Greenwich Leisure -nimisen yhteiskunnallisen yrityksen 65:stä vapaaaikakeskuksesta. mutta se pannaan kokonaan tai suureksi osaksi tuottamaan edelleen hyvää ja toteuttamaan koko yhteisön kannalta tärkeitä pyrkimyksiä. Bland korostaa, että yhteiskunnallisen yrityksen käsite on uusi, mutta periaate vanha. Sitä ovat hänen mukaansa Isossa-Britanniassa ensimmäisenä toteuttaneet 1840-luvulla perustetut ruokaosuuskunnat, jotka hankkivat tuloja ruokahuollon järjestämiseen jauhoja myymällä. Uusi käsite on otettu käyttöön erityisesti vaihtoehdon kehittämiseksi juuri puhtaasti omistajien voiton maksimointiin perustuvalle yritystoiminnalle ja julkisen palvelun uudistamiseksi. Palvelutoiminnan siirto yhteiskunnallisille yrityksille Brittihallitus rohkaisee terveydenhuollon palvelussa toimivaa henkilöstä perustamaan yhteiskunnallisia yrityksiä julkisesti tuotettujen palvelujen yksityistämiseksi. Vuonna 2006 säädetyn lain perusteella näissä tapauksissa näissä tilanteissa siirtyvän henkilöstön palkkaus- ja eläkeedut säilyvät vaihdoksessa. Valtio myös turvaa liiketoiminnan käynnistymisen sitoutumalla ostamaan enintään kolmen vuoden aikana yrityksen tuottamat palvelut. Sen jälkeen yrityksen on pärjättävä normaalissa markkina- ja kilpailutilanteessa omin voimin.

3 kuva:sec Tieto plus Maple Leaf Housen sisäpihan puutarha on turvallinen ympäristö dementikoille. Keväällä 2007 terveysministeriö perusti yhteiskunnallisten yritysten investointirahaston. Rahaston käytettävissä olevat varat ovat vuosittain noin 25 miljoonaa puntaa. Rahaston varoja voidaan myöntää avustuksina tai lainoina sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien uusien yhteiskunnallisten yritysten perustamiseen tai olemassa olevien yritysten toiminnan laajentamiseen sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hallituksen arvion mukaan yhteiskunnallisia yrityksiä on Isossa-Britanniassa noin ja niiden palveluksessa on yli puoli miljoonaa ihmistä. Tähänastiset kokemukset julkisen palvelutuotannon siirtämisestä yhteiskunnallisille arvioidaan myönteisiksi. Henkilöstön motivaatio on vahvistunut. Lisäksi mahdollisuudet arjen työssä kehittää joustavasti ja aloitteellisesti toimintaa ovat parantuneet. Asiakkaan tarpeisiin perustuvan kokonaisvaltaisen työotteen koetaan vahvistuneen. Yrityksissä on myös mahdollista ylittää helposti julkisen sektorin raja-aidat valtion vastaaman terveydenhuollon ja kuntien vastaaman sosiaalipalvelun välillä. Kokonaisuudessaan on laskettu jopa huomattavia säästöjä palvelutuotannon kustannuksissa. Selitys on niin ikään vaikuttava: yhteiskunnalliset yritykset tuottavat julkisia palveluja, eivät julkista sektoria! Kodinomainen kolmen tähden Maple Leaf House Maple Leaf House on 46-paikkainen hoivakoti dementoituneille vanhuksille. Se sijaitsee Derbyshiren kreivikunnassa Keski-Englannissa, ja sen omistaa sosiaalinen vuokra-asuntoyhtiö MHA. Vuonna 2003 valmistunut hoivakoti edustaa dementoituneiden vanhusten asumispalvelujen kärkeä, sillä se on riippumattomassa arvioinnissa saanut asteikolla yhdestä kolmeen toimintansa laadusta kolme tähteä. Maple Leaf Housen, samoin kuin kaikkien maassa toimivien palveluasumisyksiköiden arvioinnit ovat avoimesti nähtävissä hoivapalvelujen laatuarvioinnista vastaavan viranomaisen wwwsivustolla. Hoivakoti myy palvelujaan sekä paikallisviranomaiselle, kreivikunnalle, että suoraan maksaville asukkaille. Tavoitteena on asiakaslähtöinen toiminta kodinomaisessa ympäristössä. Se tarkoittaa asukkaan omaa rytmiä noudattavia ruoka- ja nukkumaanmenoaikoja, minimaalista lääkkeiden käyttöä, yhteisöllisyyttä tiloissa ja päivittäisissä askareissa. Päiväohjelmaan kuuluvat erityisesti ympäröivän yhteisön vapaaehtoisten vastuulla toimivat monet kerhotoiminnat. Teknologiaa hyödynnetään vain kytkemällä öisin päälle asukkaiden huonetilojen matoissa olevat liiketunnistimet. Hoivakodin johtaja Leanne Hickmanin mukaan teknologiaa tähdellisempää on asukkaita ja heidän tarpeitaan kunnioittava ilmapiiri ja työyhteisö. Tärkeää on myös asiakkaan ja erityisesti omaisten varmuus siitä, että halutessaan hoivakodin asukas voi elää siellä elämänsä loppuun saakka. Suuri ero suomalaiseen toimintamalliin on henkilöstön mitoituksessa ja koulutusvaatimuksissa. Tarkkoja tai sitovia henkilöstön mitoitusnormeja ei ole. Viranomainen edellyttää ja valvoo, että palveluyksiköiden henkilöstö kykenee takaamaan laadukkaan ja turvallisen palvelun ja hoivaympäristön. Palvelutuottajan on ratkaistava, millaisella henkilöstörakenteella tämä tavoite parhaiten tyydytetään. Maple Leaf Housessa esimerkiksi yövuorossa on yksi sairaanhoitaja ja neljä hoiva-avustajaa eli yhteensä viisi henkilöä. Avustavalle henkilöstölle ei ole määritelty pätevyys- tai koulutusvaatimusta. Palvelutuottaja voi rekrytoida ominaisuuksiltaan ja asenteeltaan sopivimmiksi katsomansa henkilöt ja kouluttaa heidät tehtävien edellyttämällä tavalla. Mietittävää suomalaisiin toimintamalleihin Suomessa väestö ikääntyy suhteellisesti nopeimmin Euroopassa. Vuoteen 2040 mennessä 85-vuotta täyttäneiden määrä kolminkertaistuu. Yhtä aikaa tarpeiden kasvun kanssa sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevä henkilöstö eläköityy. Jos palvelujen tuottavuus tai palvelutarpeen ajoitus ei muutu, alalle tarvittaisiin työhön henkilö lisää. Tämä ei tietenkään ole mahdollista. Siksi palvelukonseptien uudistaminen on välttämätöntä. Yhteiskunnallisen yrityksen konseptin ja asia- 53

4 Tieto plus Kirjat Sosiaalipolitiikka ei ole yhden hallintokunnan asia Yksityisen ja kolmannen sektorin aseman korostuessa tekijät ovat oikein oivaltaneet, että perinteisen lainsäädännön rinnalla hankintalainsäädännöstä on tullut entistä merkittävämpi kunnallisen sosiaalipolitiikan toimintojen ohjaaja. Sosiaalialan järjestöjen työkenttä on viime vuosina jakautunut kansalaisjärjestörooliin ja palvelujen tuottajarooliin. Tekijät kiinnittävät oikeutetusti huomiota valtakunnallisten uudistusten toteuttamiseen paikallistasolla todeten, että niiden soveltaminen käytäntöön vaatii omaa osaamistaan ja uudistusten toteutusareenan kunnan toimintarakenteiden, -logiikan ja toimintaan vaikuttavien tekijöiden hyvää ymmärrystä. Tätähän me paikallistoimijat usein epäilemme, kun panemme täytäntöön monesti kryptisiltä tuntuvia uudistuksia. Vaikuttaa siltä, että kun uudistusten suunnittelijoilla ei ole ollut tuota tekijöiden kaipaamaa paikaslähtöisten, uutta viestintäteknologiaa hyödyntävien palvelukanavien kehittäminen ovat brittimallin kiinnostavimpia toimintamalleja myös suomalaisen palvelujärjestelmän kehittämisen näkökulmasta. Osana hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittista kehittämistä työ- ja elinkeinoministeriössä TEM:ssä tullaan selvittämään yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin hyödyntämistä hoito- ja hoivapalvelujen tuottamisessa. n SOSIAALISET YRITYKSET Suomessa Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja Hyvinvointihanke - HYVÄ työ- ja elinkeinoministeriö, TEM Lisätietoja: nn Suomessa sosiaalisen yrityksen käsite ja tarkoitus on määritelty lainsäädännössä. Tarkoituksena on ollut mahdollisuuksien tarjoaminen työn tekemiseen vammaisille, vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille henkilöille. Sosiaaliset yritykset toimivat samoilla markkinoilla ja toimialoilla kuin muut yritykset ja maksavat kaikille työntekijöilleen vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Yritys on merkitty kaupparekisteriin ja voi olla yritysmuodoltaan osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö tai osuuskunta. Sosiaalisten yritysten rekisteriin on mahdollista merkitä myös yhdistys tai säätiö. Sosiaalisen yrityksen työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia sekä pitkäaikaistyöttömiä. Vähintään yhden työntekijän on oltava vajaakuntoinen. Työ- ja elinkeinoministeriön sosiaalisten yrityksen rekisteriin oli lokakuun 2009 alkuun mennessä hyväksytty 209 yritystä. n Hyvinvointipalveluilla TÄRKEÄ KAKSOIS- LUONNE Kirjat Oliko Rovanemellä peräti pilottihanke? TOHTORI- JOURNALISMIA poliittisesta korruptiosta nn Lapin yliopiston miehet, YT ja yliopiston lehtori Petri Koikkalainen sekä entinen rehtori ja julkisoikeuden professori Esko Riepula ovat panneet poliittisen järjestelmämme röntgeniin. Tohtoreiden pamfletti Näin valta ostetaan on järkyttävää luettavaa. He käyvät kirjasessaan läpi vuoden 2007 eduskuntavaaleihin liittyvää vaalirahakohua. Tarkastelun kohteena on liikemiesten, poliitikkojen, virkamiesten ja julkisen rahan symbioosi. Suurennuslasin tarkkuudella kirjoittajat kuvaavat, nn Kunnallisella sosiaalipolitiikalla ei ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Aulikki Kananojan, Vuokko Niirasen ja Harri Jokirannan Kunnallinen sosiaalipolitiika -teoksessa se käsitetään osaksi julkishallinnon toimintaa, valtion antamien lakisääteisten vastuiden toteuttajaksi sekä paikallisdemokratian toimintakentäksi. Paikallistason sosiaalipolitiikan toteuttajia ovat myös yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Kunnallista sosiaalipolitiikkaa voidaan näin ollen kuvata politiikan, julkishallinnon markkinoiden ja kansalaisyhteiskunnan toimintalogiikkojen yhteensovittamisen areenaksi. Paikallisesti toteutuva sosiaalipolitiikka ankkuroi valtion määrittelemän kansallisen sosiaalipolitiikan paikallisiin olosuhteisiin ja kansalaisten elämään. Yksi teoksen keskeisistä teemoista on määritelty seuraavasti: Miten sovitetaan yhteen valtiollisen demokratian puitteissa määritellyt sosiaalipolitiikan kansalliset päämäärät, valtion vastuu kansalaisten tasa-arvosta, julkisen hallinnon toimintaperiaatteet, kunnalliseen itsehallintoon perustuva paikallinen demokratia ja kuntien omat tavoitteet, kansalaisyhteiskunnan toiminta, paikalliset olosuhteet sekä kansalaisten oikeudet ja osallistumisen mahdollisuudet? kuinka liikemiesten yksityisellä vipurahalla on pyritty vaikuttamaan niin valtakunnallisiin vaalituloksiin kuin konkreettisiin kuntatason kiinteistökauppoihin. Koikkalainen ja Riepula ovat yliopistomiehiksi poikkeuksellisen räväköitä. Suomi on pahasti korruptoinut maa, he sanovat. Poliittinen valta on ostettavissa. Yritysmaailman kummisedät ovat köyttäneet poliitikot pauloihinsa vaalirahalla. K Vaalirahakone KMS Koikkalainen ja Riepula pitävät joulukuussa 2006 keskustan puoluetoimistossa perustettua Kehittyvien Maakuntien Suomi ry:tä (KMS) liki nerokkaana keksintönä. Yhdistyksen hallituksen takana sen todellista valtaa käyttivät toiminnan rahoittajat: huonekalu- ja ideapark-liikemies Toivo Sukari, halpahallikeisari Kyösti Kakkonen sekä kiinteistöjalostukseen erikoistuneen Nova-konsernin Tapani Yli-Saunamäki ja Arto Merisalo. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa KMS:n tukea sai 35 keskustalaista, 14 kokoomuslaista, neljä demaria, yksi rkp:läinen ja yksi vihreä. Summat vaihtelivat ja euron välillä. KMS:n rahaa jaettiin maksullisen arvovalintavaikuttamisen (termin lanseerasi Kakkonen) jaloja periaatteita noudattaen. Liikemiehet halusivat Suomeen yrittäjäystävällisen porvarihallituksen. Oli satsattava keskustaan, oli satsattava kokoomukseen. 54

5 kallistuntemusta, jää uudistusten implementointi monesti puolitiehen ja ne ikään kuin hautautuvat kunnalliseen sosiaalisuohon. Niin valtion ja kunnan sosiaalipoliittisten tehtävien muotoutuminen kuin toimintaympäristön muutossuunnat on kuvattu mielenkiintoisesti. Yksityiskohtana toimintaympäristöjen muutossuunnista voi mainita julkisen palveluorganisaation ja kulutusareenoiden yhteistyön, koska kulutuskeitaat ovat muodostumassa ihmisten arjen keskeisiksi areenoiksi. Myös median merkittävä asema ja internetin kaltaisten tiedonvälityksen muutosten aiheuttamat haasteet kunnalliselle sosiaalipolitiikalle on tuotu esille, puhumattakaan niin asiakaskunnan kuin työtekijöiden yhä lisääntyvästä monikulttuurisuudesta. Kirjoittajien mukaan eniten vaalirahaa saivat ehdokkaat, joita voitiin pitää rahoittajilleen uskollisina tai ainakin muuten hyödyllisinä. IRJAT Rovaniemen kelkkatehdas pilottihanke Rovaniemellä elämänmenoa tarkkailevat Koikkalainen ja Riepula ottavat erityistarkasteluunsa Rovaniemen moottorikelkkahankkeen. Merta edemmäs ei tarvinnut kalaan mennä. Riepula on ollut kelkkatehdasvirityksiä seuratessaan näköalapaikalla: hän istuu kaupunginvaltuustossa demarien rivissä. Kirjan mukaan tapa, jolla kelkkatehdashanke jyrättiin vuoden 2007 aikana läpi on ennen kuulumattoman vauhdikas. Samassa sopassa yhdistyivät niin kunnallisten avainpäättäjien, Nova Groupin kuin Kuntien eläkevakuutuksen (KEVA) voimat. Tahtia löivät ja pilliä soittivat Novan Arto Merisalo ja Tapani Yli-Saunamäki. Pamflettien perinteitä noudattaen teos moukaroi tarkastelunsa kohdetta olan takaa. Sekä valtakunnalliset että paikalliset keskustapamput saavat iskuja välillä aivan vyön tuntumaan. Raippoja ropisee myös löperöjä lausuntoja ja selvityksiä antaneille Kuntaliiton lakimiehille, valtiovarainministeriölle, Finanssivalvonnalle, KE- VAlle, aina väärään paikkaan säntäävälle poliisille sekä oikeuskanslerille. Tietoa Rovaniemen kelkkatehtaan rakentamisen koreografiasta ja sen taustoista on saatu hitaasti ja vain hohtimilla. Monet yksityiskohdat ovat paljastuneet vasta viime kesän aikana yli Hyvinvoinnin käsite kuntaesimerkein Hyvinvoinnin käsitettä tarkastellaan ensin teorialähtöisesti, mutta sittemmin käytäntöön soveltaen luonnostelemalla kunnallisen sosiaalipolitiikan arkkitehtuuri, jota kuvataan käyttäen kuntaesimerkkejä. Strategisten lähestymistapojen kuvaus konkreettisin esimerkein antaa etenkin strategioiden valmistelussa ja päätöksenteossa mukana oleville paljon ajateltavaa. Tuntuu, että kunnallista sosiaalipolitiikkaa toteutetaan monesti ad hoc -menetelmällä vailla selkeätä strategista suuntaa. Teoksen esimerkit auttavat strategisten valintojen tekemisessä ja korostavat sitä, että sosiaalipolitiikan toteuttaminen kuntatasolla ei suinkaan ole yhden hallintokunnan asia, vaan perustuu eri hallintokunnat ja muut toimintasektorit kattavaan yhteistyöhön asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseksi ja kunnan elinvoiman vahvistamiseksi. Hyvinvointia tuottavat palvelut nähdään laajasti sosiaalipolitiikan tarkoitusta ja tavoitteita toteuttaviksi välineiksi. Asukkaiden aktiivista asemaa sosiaalipolitiikan toteuttamisessa korostetaan sen sijaan, että he olisivat vain palvelujen kohteina. Hyvänä esimerkkinä laajasta hyvinvointia tuottavien toimijoiden käsitteestä voi pitää kirjan esimerkkejä sosiaalitoimen ja elinkeinotoimen keskinäisestä vuorovaikutuksesta sekä yhteistyötä sosiaalitoimen sekä teknisen- ja ympäristötoimen välillä. Perinteisesti sosiaalipolitiikka-konseptiin ovat sisältyneet palvelujen riittävyys ja rahoitus. Tulevaisuudessa sosiaali- ja elinkeinopolitiikan sidos tulee muodostamaan kunnallisen sosiaalipolitiikan keskeisen ulottuvuuden. Hyvinvointipalveluilla on kaksoisluonne: toisaalta ne ovat investointilogiikan mukaisesti kuntien elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn rakennusaineena, toisaalta kansalaisyhteiskunnan vahvistajana. Hyödyketuotannossa peruspalvelut toimivat mahdollistajana, niin kansalaisten arjen sujumiseen kuin työelämään osallistumiseen mm. tuottamalla päivähoitopalveluja. Hyvinvointi itsessään voidaan nostaa tavoitteeksi ja alueellisen elinvoiman vahvistamisen välineeksi, mikä on havaittavissa useissa kuntastrategioissa. Unohdettu ei ole sitäkään merkittävää työllisyysvaikutusta, joka hyvinvointipalveluilla on riippumatta siitä, mikä sektori ne tuottaa. Kunnalliset peruspalvelut ja kunnallinen elinkeinopolitiikka kulkevat käsi kädessä ollen samanaikaisesti toistensa edellytyksiä ja tuloksia. Kirjoittajien mukaan tämän kaksoissidoksen tunnistaminen ja tunnustaminen muodostavat paikallisen ja alueellisen kehittämistoiminnan peruskivet! Vielä teoksessa kuvataan erilaisia palvelujen tuotantotapoja käytännön esimerkein. Kunnallisen sosiaalipolitiikan arvot ja johtaminen sekä arviointi ovat myös saaneet tilaa, tosin nämä osuudet ovat suppeita. Niistä on toisaalta olemassa koko joukko kirjallisuutta, josta valita. kaksi vuotta tapahtumien jälkeen. Koikkalainen ja Riepula toteavat ykskantaan, että Rovaniemen kelkkatehdas oli pilottihanke. Liikemiesten ja poliitikkojen saumatonta yhteistyötä oli tarkoitus jatkaa samalla kaavalla ympäri maata. Timo Kalli jalkapuuhun? Rovaniemen mikrokosmoksesta takaisin valtakunnalliseen makrokosmokseen. Kuinka korruptioksi nimetty, uudeksi maan tavaksi kaavailtu menettelytapa oli sitten mahdollista? Mikä sen selittää? Koikkalaiselle ja Riepulalle kaikki on selvää. Perustuslakiuudistuksen yhteydessä vuonna Suomi siirtyi enemmistödemokratiaan. Eduskunnan vähemmistösäännökset kumottiin. Hallitukset istuvat nykyisin aina koko vaalikauden kerrallaan. Avainpuolueiden avainpoliitikoista on näin ollen tullut aiempaa vakavammin otettavia vallankäyttäjiä. Keskittynyttä valtaa on helppo lobata ja voidella. Poliitikot kylpevät parhaillan kylmässä hiessä. Mikä meni vikaan? Sössikö keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Timo Kalli koko homman? Kalli kertoi YLE:n A-Studiossa jättäneensä vaalirahoituksensa ilmoittamatta, koska teosta ei ole säädetty laissa rangaistusta. Alkoi valtava mediakohu ja -vyörytys, joka jatkuu yhä. Piru pääsi irti ja jatkaa riehumistaan. Luin tenttiä, en elämää varten Teosta lukiessani muistui mieleen oma opiskeluaikani ja 1980-lukujen vaihteessa, jolloin sosiaalipolitiikan oppiaineen tenttikirjallisuuteen kuuluivat tuolloiset suomalaisten huippuasiantuntijoiden teokset. Minulla ei ollut tuolloin päivääkään käytännön kokemusta alalta eikä tenttiin valmistautumisen motivaatiokaan aina paras mahdollinen: luin tenttiä, en elämää varten. Kun luin Kananojan, Niirasen ja Jokirannan teoksen kolme vuosikymmentä varttuneempana ja paljon alan työkokemusta rikkaampana, tunsin pientä kateutta niitä opiskelijoita kohtaan, joille tämä teos tulee antamaan eväitä elämään, ei vain tenttiin. Teos avaa käytännön esimerkkien kautta lukijalleen maailman, johon hänen on helppo hypätä sisään. Kunnan poliittisia päätöksentekijöitä ja viranhaltijoita teos kannustaa näkemään kunnallisen sosiaalipolitiikan laajana kokonaisuutena, toimijoiden verkostona. Teoksesta on selvästi nähtävissä, että sen tekijät hallitsevat syvällisesti alansa niin teoreettisesti kuin monipuolisina käytännön toimijoina. Teos elää ajassa ja sen ilmiöissä ei yksin tässä hetkessä, vaan se rohkenee luoda katseen myös kunnallisen sosiaalipolitiikan tulevaisuuden haasteisiin. n Aino-Maija Luukkonen VTL, MPH kaupunginjohtaja Kirjoittaja työskentelee Porin kaupunginjohtajana. Luettavaa: Aulikki Kananoja - Vuokko Niiranen - Harri Jokiranta: Kunnallinen sosiaalipolitiikka.osallisuutta ja yhteistä vastuuta. PS-Kustannus Oy, Juva 2008, 252 s. Suolaa ja pippuria Näin valta ostetaan -teos on suolainen ja pippurinen. Paikoin teksti säksättää kuin Singer-ompelukone. Tarkasti dokumentoitu kerronta kelpaa esikuvaksi jopa tutkivalle journalismille. Elokuun alussa päivätty kirja kaipaa jatkokseen jo täydennettyä laitosta. Syksyn aikana on tapahtunut paljon. Puolueet ja kansanedustajat ovat kilvan palauttaneet saamiaan Nova-rahoja konsernin konkurssipesille. Valtioneuvoston eduskunnalle antama tiedonanto vaalirahoituksesta jäi tai jätettiin lautakasakohun varjoon. Keskusrikospoliisi on taas herännyt höristelemään korviaan. Oikeuskansleri hioo sapeleitaan. Mitä karmeaa vielä selviääkään parhaillaan viranomaistutkinnoissa olevista säätiösotkuista? n ARI MÖLSÄ toimittaja varatuomari, YTM Kirjoittaja työskentelee toimittajana Yleisradiossa. Luettavaa Petri Koikkalainen - Esko Riepula: Näin valta ostetaan. Lyhyt oppimäärä poliittisesta korruptiosta Suomessa WSOY:n Barrikadi-sarja Nro 12. Vantaa s., 14,90. Tieto plus 55

6 Tieto plus PALVELUTUOTANTO Palvelumuotoilu Helsingin kaupungissa: TILANNE NYKYISIN: asukaslähtöiset, mutta virastokohtaiset palveluprosessit UUDET PALVELUMUOILLUT PROSESSIT Virasto/ prosessi Virasto/ prosessi Palvelutuotanto KÄYTTÄJÄSTÄ OHJAUTUVAKSI Helsingin kaupunki on edelläkävijäkuntana Suomessa ryhtynyt hakemaan tehoa käyttäjälähtöisiin prosesseihinsa palvelumuotoilun avulla. Palvelumuotoilu tarjoaa jotain, jota aina on tavalla toisella yritetty tehdä, mutta uutta näkökulmaa tarjoavassa muodossa. nn Palvelumuotoilu on osa tietointensiivisten palvelujen (KIBS) keskittymää pääkaupunkiseudulla, mutta varmasti leviämässä myös muualle Suomeen. Helsinki edistää strategiansa mukaisesti KIBS-toimialaa erityisesti Culminatum Innovation Oy Ltd:n klusterikehitystoimintojen avulla. Nouseva toimiala, palvelumuotoilu, on keskeisessä osassa Helsingin kaupungin Yritysmyönteinen kumppani -hankkeessa, jossa kolmen eri palvelukokonaisuuden käytännön toimintaa muokataan palvelumuotoilukonsulttien avulla tuottajakeskeisyydestä käyttäjäkeskeisyyteen. Näin strategia yhdistyy käytännön prosessien kehittämiseen ja klusterikehitykseen yhdistäen hallintokuntarajat ylittävät toimintamallit public-private partnershipiin. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: Virasto/ prosessi Asiakas asiansa kanssa Virasto/ prosessi Käyttäjälähtöisyys Helsingin strategiaohjelman menestystekijä Kasvavista palvelutarpeista, talouden tiukkenemisesta ja tulevasta työvoimapulasta seuraa julkiselle sektorille vaatimus tuottaa palvelut aikaisempaa tehokkaammin, innovatiivisemmin ja laadukkaammin. Näihin vaatimuksiin Helsinki on pyrkinyt varautumaan kaupunginvaltuuston hyväksymässä ( ) strategiaohjelmassa. Hyväksytty strategia on ensimmäinen laatuaan. Siinä esitetään kaupungin keskeiset tavoitteet ja kehittämiskohteet sekä tärkeimmät toimenpiteet valtuustokaudelle Päämääränä on tuottaa jatkossa nykyistä käyttäjälähtöisempiä palveluja. Kaupunkikonsernissa panostetaan mm. uuden palvelukulttuurin luomiseen, palveluverkon ja -valikoiman kehittämiseen sekä sähköisten palvelujen lisäämiseen. Lisäksi vuorovaikutusta ja asukkaiden osallisuutta halutaan vahvistaa. Kaikki pitää kuitenkin tehdä rajallisin voimavaroin ja niin että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat. Talouden taantumaan Helsinki vastaa ottamalla merkittävästi lainaa ja pitämällä menot kurissa. Työllisyystilanteen heikkeneminen näkyy erityisesti kunnallisverotuloissa. Verotulojen rajusta vähenemisestä johtuen kaupunki joutuu leikkaamaan toimintamenojaan tulevina vuosina. Vallitsevassa taloustilanteessa talouden tasapainosta halutaan huolehtia ja palvelutuotannon vaikuttavuutta parantaa. Laatukriteerien ymmärtäminen ja kustannustietoisuus tukevat kaupungin päätöksentekoa ja antavat perustan valita järkevimmät ja kokonaistaloudellisesti edullisimmat palvelujen tuotantotavat. Muotoilulla käyttäjälähtöisten innovaatioiden edelläkävijäksi Helsinki haluaa olla käyttäjälähtöisten innovaatioiden edelläkävijä. Kansallisen innovaatiopolitiikan valmistelussa palvelumuotoilu on tunnistettu yhdeksi käyttäjälähtöisten innovaatioiden mahdollistajaksi. Design-käsite on laajenemassa perinteisestä esineiden ja tuotteiden muotoilusta monitahoisten vuorovaikutteisten järjestelmien, palvelujen muotoiluun. Helsinki on yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa edennyt Open embedded design -hakemuksellaan vuoden 2012 maailman muotoilupääkaupungin (World Design Capital) haun finaalivaiheeseen. Haussa on korostettu, että muotoilu käsittää myös julkiset palvelut ja prosessit. Helsingin kehittäminen muotoilun suunnannäyttäjänä sisältyy myös kaupungin strategiaohjelmaan ja metropolialueen kilpailukykystrategiaan. PALVELUMUOTOILU AUTTAA KÄÄNTÄMÄÄN kuntapalvelut käyttäjästä ohjautuvaksi nn Käyttäjälähtöinen kehitystoiminta ei kosketa vain yksityistä sektoria. Käyttäjälähtöisyys tarkoittaa asukkaiden tarpeista lähtevää palvelujen kehittämistä. Kuntapalveluissa tämä merkitsee mm. painopisteen siirtämistä tuottajakeskeisyydestä käyttäjäkeskeisyyyteen, asukkaiden mukaan tuomista palveluja koskevaan päätöksentekoon ja palvelumuotoilun käyttöönottoa. Muotoilu tekee kehittämisestä käyttäjäkeskeisempää ja auttaa Helsinkiä luomaan parempia palveluita. Palvelutuotannon kääntäminen käyttäjästä ohjautuvaksi edellyttää kaupunkikonsernilta 56

7 Yritysmyönteinen kumppanihankkeessa kokeillaan palvelumuotoilua Yritysmyönteinen kumppani -hankkeen tarkoitus on löytää yritysmyönteisiä ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja yrityksille suunnattujen palvelujen tuottamisessa. Hankkeessa kehitetään Helsingin palvelu- ja toimintakulttuuria, verkostoyhteistyötä ja yli hallintokuntarajojen meneviä palveluprosesseja. Poikkihallinnollisissa kehittämisverkostoissa edistetään vuoropuhelua eri hallintokuntien välillä, luodaan ja jaetaan tietoa yrityksille suunnattujen palvelujen kehittämiseksi sekä vahvistetaan kaupungin omaa innovaatio- ja yhteistyökykyä palvelumuotoiluosaamisen avulla. Asiakasryhmien edustajat, Helsingin seudun kauppakamari ja Helsingin Yrittäjät ry olivat mukana päättämässä, mistä palvelukokonaisuuksista kehittämistyö aloitetaan. Näitä ovat l yksityisen tapahtumanjärjestäjän lupaprosessin sujuvoittaminen, l kaupungin eri virastojen kytkeminen yritysten perustamisneuvontaan ja l pk-yrityksen tontin ja toimitilan hankinnan helpottaminen. Mitä on palvelumuotoilu? Asiakkaiden ja asiakaspalvelun osallistumista iteratiiviseen ja kokeilevaan palvelun suunnitteluun. Monitahoista yhteissuunnittelua ja eri näkökulmien yhteensovittamista, jotta asiakaskokemuksesta tulee yhtenäinen ja palveluprosessista sujuva. Vaihtoehtoisten palvelumallien ja prototyyppien kokeilemista, testaamista ja toteutuskelpoisuuden arviointia. Muotoilun prosessien, menetelmien ja taitojen hyödyntämistä asiakaskokemuksen havainnollistamisessa ja palveluprosessien mallintamisessa. reagointikykyä ja muutosvalmiutta. Laadukkaalla johtamisella ja henkilöstön osaamista ja vaikutusmahdollisuuksia kehittämällä edistetään yhteisten tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan kehittämistä. Yksi kaupunkikonsernin johtamisen keskeisistä tavoitteista onkin osaoptimoinnin välttäminen. Kaavio: Birgit Mager, Köln International School of Design/Teksti: Jussi Sorsimo Asiakkaan arjen havainnointia ja asiakasymmärryksen lisäämistä mm. etnografian ja käyttäjätutkimuksen keinoin. Mutkaton, sujuva ja hallintokuntarajat ylittävä palvelu Palvelun järjestämisvastuussa olevat hallintokunnat ovat yritysasioita hoitaessaan toimineet itsenäisesti ja tuottaneet vastuullaan olevan osan palvelukokonaisuudesta. Palvelupolkujen kehittämisen tavoitteena on sujuvoittaa ja optimoida yli hallintokuntien meneviä asiakasprosesseja, säästää yritysasiakkaiden aikaa ja resursseja sekä parantaa asiakkaiden palvelukokemuksia ja tyytyväisyyttä. Hankkeeseen liittyy kiinteästi myös sähköisen asiointiportaalin kehittäminen yrityksille. Asiakas poikkihallinnollisissa kehittäjäverkostoissa mukana Projekteissa on mukana sekä yrittäjiä että edustajia kaupungin 20 eri virastosta tai liikelaitoksesta. Asiakkaan ja eri hallintokuntien välinen vuoropuhelu ja yhteistyö on tiivistynyt kehittäjäverkoston tapaamisissa ja työpajoissa. Yhteissuunnittelua on merkittävästi tukenut myös hankkeen käyttöön varattu työtila, palvelunkehitysklinikka Service Design Clinic. Palvelutoimiala kantaa Helsinkiä Helsinki on ensimmäisenä kuntana Suomessa kilpailuttanut ja käyttänyt palvelumuotoilijoita kehittämishankkeessaan. Jos tulokset kokeilusta ovat myönteisiä, kaupungin kannattaa jatkossa hyödyntää palvelumuotoilua myös muissa palvelujen kehityshankkeissa. Kuntapalvelujen muotoiluprojektit vahvistavat alueen palvelumuotoiluosaamista. Liike-elämän palveluyritysten välityksellä palvelumuotoilukokeilut leviävät myös yksityiselle palvelusektorille, jossa 55 % alueen yrityksistä toimii. Investoimalla palvelumuotoiluun Helsinki voi samanaikaisesti sekä kehittää oman palvelutuotantonsa laatua ja tuottavuutta että tukea palveluvaltaisen elinkeinorakenteen kehittymistä ja sitä kautta kansainvälistä kilpailu kykyämme. n Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka nn Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka on yksi valtioneuvoston 2008 hyväksymän innovaatiopoliittisen selonteon neljästä strategisesta perusvalinnasta kansallisen kilpailukykymme vahvistamiseksi. Uusi laaja-alainen innovaatiopolitiikka painottaa asiakkaiden tarpeita vastaavien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä ja käyttäjien ja kehittäjien yhteisen kehittämistyön vahvistamista. Työ- ja elinkeinoministeriö määritteli keväällä 2009 minkälaisella politiikalla kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa edistetään ja laatii syksyllä kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan toimintaohjelman. Kohti tulevaisuuden palveluja - Kuntien parhaat palvelukäytännöt -hanke nosti asiakas- ja käyttäjälähtöisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön toiseksi pääkehittämissuosituksekseen keväällä julkaistussa loppuraportissaan. Kuntapalveluiden innovatiivinen ja käyttäjälähtöinen kehittäminen yhdessä eri kumppanien kanssa on osa myös Kuntaliiton uuden strategian toimeenpanoa. Suomalaisista kaupungeista Helsingillä, Tampereella ja Mikkelillä käyttäjälähtöisyys on osa kaupunkistrategiaa. n Hankkeen vetovastuu on kaupungin elinkeinopalvelulla ja palvelumuotoiluosaamista hankitaan kilpailutetuilta konsulteilta. Palvelumuotoilulle tyypillinen visualisointi ja muu havainnollistaminen sekä osallistavat työmenetelmät ovat auttaneet eri näkökulmien yhteensovittamisessa ja yhteisymmärryksen rakentamisessa. Asiakasymmärrys kehittämistyön lähtökohtana Työ aloitettiin asiakkaan arjen ja käyttäytymisen havainnoimisesta, asiakkaille merkityksellisten asioiden ja tarpeiden tutkimisesta. Asiakasymmärryksen lisäämisessä käytettiin useita menetelmiä: l Haastattelemalla kaupungin henkilöstöä haettiin vastausta mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten ja missä asioissa he kohtaavat asiakkaat? Miten he hahmottavat asiakkaalle tarjolla olevat vaihtoehdot ja palvelukokonaisuuden? Mikä on yksikön ja koko kaupungin rooli palvelukokonaisuudessa? l Työryhmät tekivät asiakassafareita eli tutustumis- ja havainnointikäyntejä asiakkaidensa luokse. Käynneillä he keräsivät tietoa siitä prosessista ja tehtäväkokonaisuudesta mitä yritysasiakkaan työhön kuuluu ja miten kaupungin palvelut liittyvät eri tyyppisten yrittäjien arkeen. Safarien tuomisina jopa kaiken kokeneilla asiakaspalvelijoilla oli sekä elävät kokemukset asiakkaista, heidän tunteistaan ja tuntemuksistaan että ideoita uusista palveluista tai muista tavoista helpottaa asiointia kaupungin kanssa. Tieto plus 57

8 Tieto plus l Asiakashaastatteluin muodostettiin käsitystä mm. siitä, miten asiakkaat toimivat ja missä he kohtaavat kaupungin palvelut. Mystery Shopping -menetelmässä tutkija kävi asiakkaan roolissa läpi asiakasprosessin ja kirjasi muistiin ennen asiointia ja asioinnin aikana havaitsemiaan kehittämiskohteita ja hyvin toimivia asioita. Uusien ratkaisujen ja toimintamallien luomista ja arviointia Työprosessin aikana on tehty asiakasymmärrykseen perustuvia valintoja ja tarkentamista. Uusia ratkaisuja ja toimintamalleja on kehitetty ja niiden toteutuskelpoisuutta on arvioitu yhdessä asiakaspalveluhenkilöstön, asiakkaiden ja suunnitteluryhmän kesken. Uudet poikkihallinnolliset yhteistyömallit edellyttävät jatkossa mm. johtamis- ja kehittämisvastuiden sopimista hallintokuntien välillä. Kehittämiskohteita on löytynyt sekä yksittäisistä virastoista että hallintokuntien välisestä yhteistyöstä. Esimerkkeinä projektien tuottamista ehdotuksista mainittakoon l sähköisen asioinnin sivustojen prototyyppimallit, l erilaisten oppaiden ja ohjeistusten tekeminen ja l tiettyjen osapalvelujen uudelleen konseptointi. Vaikka projektit ovat vielä kesken jopa nopeita parannuksia on jo tehty. Esimerkiksi menettelytapaohjeet tapahtumanjärjestäjille löytyvät tapahtumayksikön sivuilta ja toimitilan etsijöille löytyy linkki -etusivulta. Tavoitteena parempi asiakaskokemuksen johtaminen Palveluista pyritään tekemään entistä vähemmän aikaa vieviä, positiivisia tunteita herättäviä, loogisia ja asiakkaalle arvoa tuottavia. Asiakkaan ilahduttamisella uskotaan olevan positiivinen vaikutus myös työilmapiiriin ja työhyvinvointiin. Asiakkaalle läpinäkyvä prosessi ja mutkaton palvelu vähentää laatukustannuksia ja on kustannustehokkaampi tuottaa. n Jussi Sorsimo ohjelmajohtaja Culminatum Innovation Oy Ltd Lisätietoja: Yritysmyönteinen kumppani-hanke: Hankkeen päällikkö Marja-Leena Vaittinen, Helsingin kaupungin elinkeinopalvelu, Palvelumuotoilun klusteri: Ohjelmajohtaja Jussi Sorsimo, Culminatum Innovation Oy Ltd, jussi. Ympäristö Kylien kehittäminen: Maaseutusuunnitteluun UUSIA MALLEJA nn Kyläkaavoitus -esitteessä ja Kestävä kylä pohjoisissa olosuhteissa -tutkimuksessa paneudutaan maaseudun maankäytön suunnitteluun ja ekologisesti kestävään rakentamiseen. Asuntoministeri Jan Vapaavuoren mukaan maaseudun suunnittelussa tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja, joita myös ilmastopolitiikan onnistuminen edellyttää. Ohjaamalla omakotirakentamista kyliin kunnat voivat huolehtia yhdyskuntarakenteestaan ja samalla tarjota yhä useammalle suomalaiselle mahdollisuuden kestävään asumiseen, Vapaavuori toteaa. Kunta-kylä -yhteistyö välttämätöntä Ympäristöministeriö ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän maaseutuasumisen teemaryhmä käynnistivät vuodenvaihteessa Kyläkaavoituksen kehittämishankkeen yhdessä seitsemän pilottikunnan ja -kylän kanssa. Nämä kunnat ja -kylät ovat Arpela Torniossa, Tikkala Jyväskylän Korpilahdella, Urajärvi Asikkalassa, Pohjaslahti Mänttä- Vilppulassa, Vuonislahti Lieksassa, Jukojärvi Keuruulla ja Koskenkylä-Mantere Vesilahdella. Tulokset osoittavat, että kylien suunnittelu on syytä kytkeä koko kunnan kehitykseen ja strategisiin tavoitteisiin. Kaavoituksessa kannattaa alusta alkaen ottaa huomioon kyläsuunnitelmat ja asukkaiden tahto kehittää omaa kylää. Kyläläisten aktiivisuus on korvaamaton voimavara myös vuorovaikutuksen lisäämiselle ja perustietojen Tasa-arvo VANTAA SUVAA kaupungin palveluja nn Vantaan kaupunki vahvistaa kuntalaisten tasa-arvoa ja palvelujen laatua sukupuolivaikutusten arvioinnin eli suvaamisen avulla. Tavoitteena on saada mahdollisimman hyvä vaikuttavuus budjettivaroilla. Suvaus on yksi keino edistää asiakaslähtöisyyttä ja toiminnan kokonaisvaltaista vaikuttavuutta kaupunkitasolla, talousarviopäällikkö Patrik Marjamaa sanoo. Erot tyttöjen ja poikien, naisten ja miesten, esimerkiksi mies- ja naispuolisten ikäihmisten välillä voivat Marjamaan mukaan olla syynä erilaisiin palvelutarpeisiin. Siksi myös palveluvalikoimassa voi olla eroja eri ryhmien välillä. Kaikille toimialoille suunnattuun suvaus-koulutukseen osallistuu 60 toimialojen johtoryhmien valitsemaa työntekijää. Kurssilla käydään läpi tasa-arvolain sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista koskevat velvoitteet sekä opetellaan sukupuolivaikutusten arvioinnin konkretiaa. Koulutuksen avajaisissa lokakuussa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen totesi olevansa ylpeä, että Vantaalla löytyy innokkaita edelläkävijöitä. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen palveluissa ja työyhteisössä on tärkeä keruulle. Kehittämishankkeen työn tuloksena syntynyt Kyläkaavoitus-esite kertoo voimaan tulleesta maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta, jonka mukaan yleiskaavaa voidaan käyttää rakennusluvan perusteena maaseutukylissä. Esitteessä kuvataan rakennuslupiin oikeuttavan kyläyleiskaavan laadintaa ja sisältöä sekä esitellään muita suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen välineitä. Ensi vuoden alkupuolella valmistuu lisäksi opas, jossa paneudutaan erityisesti kaavoituksen ja kyläsuunnittelun yhteistyöhön. Maaseutuasumisen hiilijalanjälki Ympäristöministeriön Kestävä kylä pohjoisissa olosuhteissa -tutkimuksessa tarkastellaan kahta uutta ekokylää, joissa rakentaminen ja asuminen on pyritty ratkaisemaan mahdollisimman kestävällä tavalla. Tutkimuksen tekijöiden, Outi Palttalan ja Bruno Eratin mukaan haja-asutusalueiden asumisessa ja rakentamisessa ilmastonmuutoksen kannalta keskeisiä pulmia ovat pitkät, päästöjä aiheuttavat asioimis- ja työssäkäyntimatkat, energiantuotanto ja jätevesien puhdistaminen. Tutkimus osoittaa useita kylämäisten ratkaisujen tuomia etuja, kuten mahdollisuuksia paikalliselle, bioenergiaan perustuvalle energiantuotannolle tai itse tuotetulle ravinnolle. Samalla tutkimus korostaa elämäntapojen ja asenteen merkitystä ympäristökuormien syntymisessä. n Luettavaa: Kyläkaavoitus-esite, Yliopistopaino 2009 Outi Palttala, Bruno Erat: Kestävä kylä pohjoisissa olosuhteissa, Suomen ympäristö 32/2009, ympäristöministeriö Tornion Arpela on yksi pilottikylä kahdeksasta Kyläyleiskaava tukee maalla asumista ja helpottaa rakennuslupamenettelyä, Kuntalehti 13/2009 osa Vantaan tapaa toimia. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat avainsanoja myös taloudellisessa toiminnassa. Yksikään palveluiden tuottaja, yksityinen tai julkinen, ei voi suhtautua välinpitämättömästi erilaisiin asiakasryhmiin tai erilaisten työntekijöiden hyvinvointiin. Vantaalla vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta vastaa palveluja koskevasta tasa-arvosta. Toimialan johtaja Heidi Nygren korosti, että tasa-arvo pitää ottaa aktiivisesti huomioon kaikessa päätöksenteossa ja kuntapalveluissa. Pitää olla utelias ja uskaltaa tarttua asioihin ja kyseenalaistaa totuttuja ajattelu- ja toimintatapoja. Tasa-arvon edistäminen ei ole vain naisten kysymys. Esimerkiksi syrjäytyminen voi näyttäytyä miehillä ja naisilla eri tavoilla. Vantaa on sitoutunut tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suunnitelmalliseen edistämiseen. Lain vaatimat suunnitelmat laadittiin vuonna Vuonna 2007 kaupunki hyväksyi eurooppalaisen peruskirjan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa. Vuonna 2008 toimialat tekivät itsearvioinnit tasa-arvotyöstään. Kaupunginhallitus linjasi toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön kehittämistoimet valtuustokaudelle Syksyllä 2010 kartoitettiin toimialojen suvaustilanne. Jatkossa suvausnäkökohdat on tarkoitus ottaa huomioon osana budjetin valmistelua. n Lisätietoja: 58

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina 30.10.2015 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton rooli InnoSIprojektissa Suomen Kuntaliitto toimii kansallisena kumppanina edistäen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen 23.4.2015 Helsingin elinkeinopäivä Sosiaali- ja terveysviraston arvoverkko 2015 (tubu)

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa SeAMK Foorumi 9.2.2017 Harri Jokiranta Osallisuus ja elinvoimakunta Kokonaisreformi Uuden rakenne uudet osaamiset? Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi?

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi? Markkinoiden luominen ja huoltaminen - ALIS Kuntien tulevaisuusfoorumi VII / Kuntaliitto 6.5.2014 Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi? Pasi-Heikki Rannisto,

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Taru Ijäs Kallio Perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 1 LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa?

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sakari Möttönen Strategiajohtaja, dosentti Jyväskylän kaupunki Itsehallinnollinen lähtökohta Kunnallinen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot