EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 16. joulukuuta 2008 (OR. en) 16321/1/08 REV 1. Toimielinten välinen asia: 2008/0146 (CNS) AGRIORG 128 AGRIFIN 107

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 16. joulukuuta 2008 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2008/0146 (CNS) 16321/1/08 REV 1 AGRIORG 128 AGRIN 107 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON ASETUS yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen (EY) N:o 1290/2005 sekä maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) muuttamisesta kouluhedelmäjärjestelmän käyttöönottamiseksi 16321/1/08 REV 1 UH/phk

2 NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o /2008, annettu, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen (EY) N:o 1290/2005 sekä maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) muuttamisesta kouluhedelmäjärjestelmän käyttöönottamiseksi EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 36 ja 37 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 1, 1 Lausunto annettu 18. marraskuuta 2008, ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä /1/08 REV 1 UH/phk 1

3 sekä katsoo seuraavaa: (1) Hedelmä- ja vihannesalan erityissäännöistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1182/ säädetään kyseisen alan laajamittaisesta uudistuksesta, jolla pyritään parantamaan sen kilpailukykyä ja markkinasuuntautuneisuutta ja saattamaan se yhdenmukaisemmaksi muun uudistetun yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kanssa. Yksi uudistetun järjestelmän keskeisiä tavoitteita on kääntää hedelmien ja vihannesten laskeva kulutus nousuun. (2) Hedelmien ja vihannesten vähäiseen kulutukseen lasten keskuudessa on suotavaa puuttua lisäämällä pysyvästi hedelmien ja vihannesten osuutta lasten ruokavaliossa vaiheessa, jossa heidän ruokailutottumuksensa muotoutuvat. Kouluhedelmäjärjestelmässä myönnettävän yhteisön tuen hedelmä-, vihannes- ja banaanituotteiden toimittamiseksi lapsille kouluihin uskotaan parantavan hedelmien ja vihannesten arvostusta nuorten kuluttajien keskuudessa ja lisäävän näin kulutusta tulevaisuudessa. Sen seurauksena kouluhedelmäjärjestelmä täyttäisi YMP:n tavoitteet, joita ovat muun muassa maataloudesta saatavien ansioiden paraneminen, markkinoiden vakauttaminen sekä elintarvikkeiden nykyisen ja tulevan saatavuuden varmistaminen. (3) Perustamissopimuksen 35 artiklan b alakohdassa määrätään, että YMP:ssa voidaan edistää joidenkin tuotteiden kulutusta yhteisin toimin, kuten kouluhedelmäjärjestelmän avulla. (4) Perustamissopimuksen 152 artiklan 1 kohdassa edellytetään niin ikään, että "kaikkien yhteisön politiikkojen määrittelyssä ja toteuttamisessa on varmistettava ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu". Kouluhedelmäjärjestelmästä saatava selkeä terveydellinen hyöty osoittaa, että se on järjestely, joka olisi otettava huomioon YMP:n täytäntöönpanossa. 1 EUVL L 273, , s /1/08 REV 1 UH/phk 2

4 (5) Sen vuoksi olisi säädettävä yhteisön tuesta, jolla osarahoitetaan eräiden terveellisten hedelmä- ja vihannesalan, hedelmä- ja vihannesjalostealan sekä banaanialan tuotteiden toimittamista lapsille kouluihin ja jolla osarahoitetaan myös eräitä asiaan liittyviä logistiikka-, jakelu-, laitteisto-, viestintä-, seuranta- ja arviointikustannuksia. (6) Yhteisön kouluhedelmäjärjestelmä ei saisi rajoittaa yhteisön lainsäädännön mukaisten kansallisten kouluhedelmäjärjestelmien soveltamista, jotta näiden järjestelmien hyödyt voitaisiin säilyttää. Siinä olisi kunnioitettava jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien monimuotoisuutta. Sen vuoksi kouluhedelmäjärjestelmästä tukea saaviin kouluihin voisivat kuulua esikoulut, muut esiasteen opetusta antavat laitokset sekä alemman ja ylemmän perusasteen oppilaitokset. (7) Jäsenvaltioiden, jotka haluavat osallistua kouluhedelmäjärjestelmään, pitäisi yhteisön tuen lisäksi voida myöntää kansallista tukea terveellisten tuotteiden toimittamiseen ja tiettyjen asiaan liittyvien kustannusten kattamiseen. Järjestelmän tehokkuus edellyttää liitännäistoimenpiteitä, joiden rahoittamiseen jäsenvaltioiden pitäisi näin ollen voida myöntää kansallista tukea. Talousarviorajoitusten vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava korvata rahoitusosuutensa kouluhedelmäjärjestelmässä yksityiseltä sektorilta saatavilla rahoitusosuuksilla. (8) Kouluhedelmäjärjestelmän asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi jäsenvaltioiden, jotka haluavat hyödyntää sitä, olisi laadittava ennakolta kansallisen tai alueellisen tason strategia /1/08 REV 1 UH/phk 3

5 (9) Järjestelmään ei pitäisi sisällyttää epäterveellisiä tuotteita, jotka sisältävät esimerkiksi runsaasti rasvaa tai lisättyä sokeria. Komission olisi sen vuoksi laadittava luettelo tuotteista tai ainesosista, jotka olisi jätettävä kouluhedelmäjärjestelmän ulkopuolelle. Jäsenvaltioiden harkintavaltaan niiden valitessa tuotteita ei muuten pitäisi puuttua tarpeettomasti. Niiden pitäisi näin ollen voida käyttää tukikelpoisia tuotteita valitessaan objektiivisia kriteerejä, mukaan lukien kausiluonteisuus, tuotteiden saatavuus tai ympäristönäkökohdat. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden pitäisi voida asettaa etusijalle yhteisön alkuperää olevat tuotteet. Jäsenvaltioiden olisi selvyyden vuoksi strategiaansa laatiessaan koottava luettelo tuotteista, jotka voivat saada tukea niiden järjestelmästä. (10) Järjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden olisi hyvän hallintotavan ja moitteettoman budjettihallinnon vuoksi haettava yhteisön tukea vuosittain. Komission olisi päätettävä jäsenvaltioiden hakemusten perusteella tuen lopullisesta jakautumisesta käytettävissä olevien talousarviomäärärahojen rajoissa. (11) Yhteisön tuki olisi jaettava kullekin jäsenvaltiolle objektiivisten kriteerien perusteella, jotka perustuvat jäsenvaltiossa ydinkohderyhmään kuuluvien eli 6 10-vuotiaiden lasten osuuteen. Tämä ikäryhmä on valittu talousarvioon liittyvistä syistä mutta myös siksi, että ruokailutottumukset muotoutuvat nuorella iällä. Jäsenvaltion väestön pienuuden ei pitäisi estää sitä, että se soveltaa kustannustehokasta järjestelmää. Siksi kunkin osallistuvan jäsenvaltion olisi saatava tietty vähimmäismäärä yhteisön tukea /1/08 REV 1 UH/phk 4

6 (12) Moitteettoman budjettihallinnon varmistamiseksi olisi määriteltävä yhteisön tuen vahvistettu enimmäismäärä ja yhteisrahoituksen enimmäisosuudet, ja yhteisön rahoitusosuus järjestelmään olisi lisättävä yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1290/ vahvistettuun luetteloon toimenpiteistä, joille voidaan myöntää maataloustukirahaston rahoitusta. (13) Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/ mukaisten lähentymistavoitteen perusteella tukikelpoisten alueiden sekä perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden osalta olisi niiden sosiaaliset, rakenteelliset ja taloudelliset vaikeudet huomioon ottaen tarkoituksenmukaista säätää suuremmasta yhteisrahoitusosuudesta. (14) Jotta kouluhedelmäjärjestelmän yleistä tehokkuutta ei heikennettäisi, yhteisön tukea ei pitäisi käyttää korvaamaan olemassa olevien kansallisten kouluhedelmäjärjestelmien tai muiden, hedelmiä sisältävien koulujakelujärjestelmien rahoitusta. Saavutukset, joihin jäsenvaltiot ovat jo päässeet kansallisten hedelmätukijärjestelmien käyttöönotossa, olisi kuitenkin säilytettävä. Tästä huolimatta yhteisön tukea pitäisi olla saatavilla, jos jäsenvaltio aikoo laajentaa tai tehostaa jo olemassa olevaa järjestelmää, joka olisi muutoin oikeutettu yhteisön tukeen, edellyttäen, että tiettyjä yhteisrahoituksen enimmäisosuuksia noudatetaan yhteisön tuen koko kansallisesta rahoituksesta muodostaman osuuden osalta. Tässä tapauksessa jäsenvaltion olisi ilmoitettava strategiassaan, miten se aikoo laajentaa tai tehostaa järjestelmäänsä EUVL L 209, , s. 1. EUVL L 210, , s /1/08 REV 1 UH/phk 5

7 (15) Jotta järjestelmän sujuvalle täytäntöönpanolle jäisi riittävästi aikaa, sitä olisi sovellettava kouluvuodesta alkaen. Sen täytäntöönpanosta olisi toimitettava kertomus kolmen vuoden kuluttua. (16) Järjestelmän tehostamiseksi yhteisön olisi voitava rahoittaa tiedotus-, seuranta- ja arviointitoimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään yleistä tietoisuutta kouluhedelmäjärjestelmästä ja sen tavoitteista, sekä järjestelmään ja sen tavoitteisiin liittyviä verkottumistoimenpiteitä. Tällä ei pitäisi rajoittaa asetuksen (EY) N:o 3/ mukaisia yhteisön valtuuksia osarahoittaa tarvittavia liitännäistoimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta hedelmien ja vihannesten kulutuksen myönteisistä terveysvaikutuksista. (17) Komission olisi laadittava kouluhedelmäjärjestelmän yksityiskohtaiset soveltamissäännöt, mukaan luettuina säännöt, jotka koskevat tuen jakautumista jäsenvaltioiden kesken, varainhoitoa ja budjettihallintoa, kansallisia strategioita, asiaan liittyviä kustannuksia, liitännäistoimenpiteitä ja tiedotusta, seurantaa ja arviointia sekä verkottumistoimenpiteitä. (18) Asetuksen (EY) N:o 1182/2007 säännökset on sisällytetty asetukseen (EY) N:o 1234/ päivästä heinäkuuta 2008 alkaen asetuksella (EY) N:o 361/ (19) Sen vuoksi asetuksia (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 1234/2007 olisi muutettava, ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: Neuvoston asetus (EY) N:o 3/2008, annettu 17 päivänä joulukuuta 2007, maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa (EUVL L 3, , s. 1). EUVL L 299, , s. 1. EUVL L 121, , s /1/08 REV 1 UH/phk 6

8 1 artikla Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 muuttaminen Lisätään asetuksen (EY) N:o 1290/ artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti: "f) yhteisön rahoitusosuus neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007* 103 g a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun kouluhedelmäjärjestelmään. * EUVL L 299, , s. 1." 2 artikla Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttaminen Muutetaan asetus (EY) N:o 1234/2007 seuraavasti: 1) II osan I osaston IV luvun IV a jaksossa a) Lisätään 103 g artiklan jälkeen alajakso seuraavasti: 16321/1/08 REV 1 UH/phk 7

9 "II A ALAJAKSO KOULUHEDELMÄJÄRJESTELMÄ 103 g a artikla Tuki hedelmä- ja vihannestuotteiden, hedelmä- ja vihannesjalostetuotteiden sekä banaanituotteiden toimittamiseen lapsille 1. Yhteisön tukea myönnetään komission myöhemmin määrittelemien edellytysten mukaisesti kouluvuodesta alkaen a) hedelmä- ja vihannesalan, hedelmä- ja vihannesjalostealan sekä banaanialan tuotteiden toimittamiseen lapsille kouluihin, mukaan lukien esikoulut, muut esiasteen opetusta antavat laitokset sekä alemman ja ylemmän perusasteen oppilaitokset, ja b) eräisiin asiaan liittyviin logistiikka-, jakelu-, laitteisto-, viestintä-, seuranta- ja arviointikustannuksiin. 2. Jäsenvaltioiden, jotka haluavat osallistua järjestelmään, on laadittava ennakolta sen täytäntöönpanoa varten kansallisen tai alueellisen tason strategia, johon sisältyy erityisesti niiden järjestelmän talousarvio, mukaan lukien yhteisön rahoitusosuus ja kansallinen rahoitusosuus, kesto, kohderyhmä, tukikelpoiset tuotteet ja asianomaisten sidosryhmien osallistuminen. Niiden on myös säädettävä liitännäistoimenpiteistä, jotka ovat tarpeen järjestelmän tehokkuuden kannalta /1/08 REV 1 UH/phk 8

10 3. Jäsenvaltioiden on strategiaansa laatiessaan laadittava luettelo hedelmä- ja vihannesalan, hedelmä- ja vihannesjalostealan sekä banaanialan tuotteista, jotka voivat saada tukea niiden järjestelmästä. Luetteloon ei saa kuitenkaan sisällyttää tuotteita, jotka on jätetty ulkopuolelle komission 103 h artiklan f kohdan nojalla toteuttamalla toimenpiteellä. Niiden on valittava tuotteensa objektiivisten kriteerien perusteella, joihin voivat kuulua kausiluonteisuus, tuotteiden saatavuus tai ympäristönäkökohdat. Tässä yhteydessä jäsenvaltiot voivat asettaa etusijalle yhteisön alkuperää olevat tuotteet. 4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuen on täytettävä seuraavat vaatimukset: a) se saa olla enintään 90 miljoonaa euroa kouluvuotta kohden; b) se saa olla enintään 50 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetuista toimituskustannuksista ja muista asiaan liittyvistä kustannuksista tai enintään 75 prosenttia tällaisista kustannuksista Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä 11 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006* 5 artiklan 1 mukaisilla lähentymistavoitteen perusteella tukikelpoisilla alueilla tai perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla syrjäisimmillä alueilla; c) se ei saa kattaa muita kustannuksia kuin 1 kohdassa tarkoitetut toimituskustannukset ja muut asiaan liittyvät kustannukset. * EUVL L 210, , s /1/08 REV 1 UH/phk 9

11 5. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu yhteisön tuki jaetaan kullekin jäsenvaltiolle objektiivisten kriteerien perusteella, jotka perustuvat 6 10-vuotiaiden lasten osuuteen jäsenvaltiossa. Järjestelmään osallistuvat jäsenvaltiot saavat kuitenkin kukin vähintään euroa yhteisön tukea. Järjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden on haettava yhteisön tukea vuosittain strategiansa perusteella. Komissio päättää jäsenvaltioiden hakemusten perusteella tuen lopullisesta jakautumisesta käytettävissä olevien talousarviomäärärahojen rajoissa. 6. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua yhteisön tukea ei saa käyttää korvaamaan olemassa olevien kansallisten kouluhedelmäjärjestelmien tai muiden, hedelmiä sisältävien koulujakelujärjestelmien rahoitusta. Jos jäsenvaltiolla kuitenkin on jo järjestelmä, joka olisi tämän artiklan nojalla oikeutettu yhteisön tukeen, ja se aikoo laajentaa tai tehostaa sitä, myös järjestelmän kohderyhmän, keston tai tukikelpoisten tuotteiden osalta, yhteisön tukea voidaan myöntää edellyttäen, että 4 kohdan b alakohdan mukaisia rajoja noudatetaan yhteisön tuen koko kansallisesta rahoitusosuudesta muodostaman osuuden osalta. Tässä tapauksessa jäsenvaltion on ilmoitettava strategiassaan, miten se aikoo laajentaa tai tehostaa järjestelmäänsä. 7. Yhteisön tuen lisäksi jäsenvaltiot voivat myöntää kansallista tukea 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteiden toimittamiseen ja asiaan liittyviin kustannuksiin. Nämä kustannukset voidaan kattaa myös yksityisen sektorin rahoitusosuuksilla. Jäsenvaltiot voivat myöntää kansallista tukea myös 2 kohdassa tarkoitettujen liitännäistoimenpiteiden rahoittamiseen /1/08 REV 1 UH/phk 10

12 8. Yhteisön kouluhedelmäjärjestelmä ei saa rajoittaa yhteisön lainsäädännön mukaisten erillisten kansallisten kouluhedelmäjärjestelmien soveltamista. 9. Yhteisö voi asetuksen (EY) N:o 1290/ artiklan mukaisesti rahoittaa myös tiedotus-, seuranta- ja arviointitoimenpiteitä, jotka liittyvät kouluhedelmäjärjestelmään, mukaan luettuina toimet, joilla pyritään lisäämään yleistä tietoisuutta siitä, sekä asiaan liittyviä verkottumistoimenpiteitä."; b) Lisätään ennen 103 h artiklaa otsikko seuraavasti: "III ALAJAKSO MENETTELYSÄÄNNÖKSET"; c) Lisätään 103 h artiklaan alakohta seuraavasti: "f) säännöt, jotka koskevat 103 g a artiklassa tarkoitettua kouluhedelmäjärjestelmää, mukaan luettuina sellaisten tuotteiden tai ainesosien luettelo, jotka olisi jätettävä kouluhedelmäjärjestelmän ulkopuolelle, tuen lopullinen jakautuminen jäsenvaltioiden kesken, varainhoito ja budjettihallinto sekä asiaan liittyvät kustannukset, jäsenvaltioiden strategiat, liitännäistoimenpiteet, tiedotus, seuranta ja arviointi sekä verkottumistoimenpiteet." /1/08 REV 1 UH/phk 11

13 2) Lisätään 180 artiklaan ennen ilmaisua "182 artiklassa" ilmaisu "103 g a ja". 3) Lisätään 184 artiklaan alakohta seuraavasti: "5) ennen 31 päivää elokuuta 2012 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 103 g a artiklassa säädetyn kouluhedelmäjärjestelmän soveltamisesta; kertomukseen liitetään tarvittaessa aiheellisia ehdotuksia. Kertomuksessa käsitellään erityisesti sitä, missä määrin järjestelmä on edistänyt moitteettomasti toimivien kouluhedelmäjärjestelmien käyttöönottoa jäsenvaltioissa ja miten järjestelmä on vaikuttanut lasten ruokailutottumusten paranemiseen.". 3 artikla Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja 16321/1/08 REV 1 UH/phk 12