Keskustelu : Ojanen: Hyvät puoluetoverit! Tämä kunnallispoliittinen oh-

Transkriptio

1 223 juuri kunnallismiehet haluavat tämän taakan siirtää kuntien harteille, niin lienee asiallisinta tästä toisesta kappaleesta poistaa sana ''kunnallinen", joten tämä lause tulisi pyöreänä: "Päämääränä on oleva täysin ilmainen sairaanhoito". Jätetään pois se "kunnallinen", silloin siinä tulee asia sanotuksi varmasti niin selvästi, että kukaan ei voi sitä väärin ymmärtää. Sitten täällä on esitetty myöskin huomautus, että lasten huollossa ei pitäisi niin kiinteästi pyrkiä kotihoitoon kuin täällä on sanottu. On sanottu, että pitäisi ainakin olla varmuus siitä, että kodit ovat hyviä, ja ehdotettu lisättäväksi tähän meidän ehdottamaamme kappaleeseen sana "hyviä". Jos tähän nyt liitetään "hyviä", niin tämä lause muuttuu suorastaan ihmeelliseksi. Eihän silloin ole valvottava, jos kodit ovat hyviä. Tämä siis pitää joka tapauksessa stilisoida toisin, jos "hyvä"-<sana on pakko panna. Mutta kun kerran on pakko panna, että on tarkasti valvottava, ettei väärinkäytöksiä pääse syntymään, ei siinä ilmeisesti mitään "hyvä"-sanaa kaivata. Sitten minä pyydän täällä korjata löytämäni painovirheen. Sivulla 39 kuuluu viimeinen kappale oikein näin: "Koska kuntien taloudellisissa suhteissa on olemassa suuria epätasaisuuksia..." Siinä jää tuo "edelleen"-sana pois. Sitten 'seuraavalla sivulla "Kuntien talous "-kohta, siinä on "kuitenkin"-sana joutunut väärään paikkaan. Oikein tämä kuuluu näin: "Kunnan taloudenhoidossa on noudatettava taloudellisuutta ja säästeliäisyyttä, kuitenkin niin, ettei väärällä säästäväisyydellä estetä kunnan asiain tarkoituksenmukaista hoitamista". Sitten sivulla 42 puhutaan terveysnäkökohdista, tarkoittaa terveydenlhoidollisia näkökohtia. Samassa kappaleessa puhutaan puistosta, tarkoitetaan puistoja, siinä pitää olla i. Toivon, että tämä ohjelma hyväksyttäisiin suurin piirtein tällaisenaan, jolloin siitä tulee ymmärtääkseni sellainen käytännön asiakirja, jonka toivotaan kuluvan sosialidemokraattisten kunnallismiesten ja -naisten käytössä. Puheenjohtaja: Puoluekokouksen puolesta pyydän kiittää toveri Kajalaa tästä erittäin valaisevasta ja mielenkiintoisesta alustuksesta kunnallispoliittiseksi ohjelmaksi. Työjärjestyksen mukaan samassa yhteydessä käsitellään tonttipolitiikan tarkistus, siivulla 74, sekä katurakennus- ym. kustannukset, sivulla 75. Keskustelu : Ojanen: Hyvät puoluetoverit! Tämä kunnallispoliittinen oh-

2 224 jelma on monella tavalla (mielenkiintoinen ohjelma. Mainitsen vain määrävähemmistön 'ja määräenemmistön, johonka minulla tässä tilaisuudessa ei ole mahdollisuutta kiinnittää huomiota. Sen sijaan koska Riihimäen kunnallisjärjestö on tehnyt kaksi esitystä tälle puoluekokoukselle, että kunnallispoliittisessa ohjelmassa huomioitaisiin katurakennus- ja viemärikustannukset, mitenkä ne kannetaan kiinteistöjen omistaa ilta, ja toiseksi tämän tonttipolitiikan, joudun keskittämään huomioni näihin kysymyksiin. Katurakennus- ja viemärikustannusten kohdalla tämän kunnallispoliittisen ohjelman perusteluissa sanotaan lyhykäisesti tästä asiasta, että ei ole syytä ottaa varsinaiseen ohjelmaan sanontaa, vaan että se on lähinnä menettelytapakysymys eri paikkakunnilla, mitenkä kunnialliset elimet tämän kysymyksen päättävät. Minun käsittääkseni kysymys on siksi laajakantoinen ja tärkeä, että olisin toivonut, että tässä kunnallispoliittisessa ohjelmassa olisi määrätty puolueen linja, mitenkä kiinteistönomistajilta kannetaan katu- ja viemärikustannuksia. On otettava huomioon, että esim. kaupungeissa on hyvin paljon pienfciinteistön omistajia ja juuri ensikädessä sosialidemokraatteihin lukeutuvia, jotka taistelevat viimeiseen hengenvetoon asti siitä, saako kunta kantaa hyvityksen mukaisia kustannuksia näiltä kiinteistönomistajilta. Siksi olisi minun nähdäkseni ollut tarpeellista kunnallispoliittisessa ohjelmassa mainita täsmällisesti, mitenkä tätä asiaa käytännössä sovellutetaan. Toinen alustus Riihimäen kunnallisjärjestöltä oli tämä tonttipolitiikkakyaymys toivomuksena, että tämä kokous muuttaisi aikaisempaa ohjelmaa, jossa yksinomaan lähdetään, tonttien vuokrauksesta, siten, että kunnat saisivat myöskin myydä näitä tontteja teollisuuslaitoksille ja myöskin asuntarakennustormmtaa varten. Tämä kohta on tosin viety ohjelmaan, mutta minun nähdäkseni se sanotaan siinä hieman epämääräisesti. Kuitenkin asia minun nähdäkseni on sellainen, että kuntien taloudelliset resurssit eivät riitä riittävässä määrässä tonttipolitiikkaa hoitamaan, jos yksinomaan iähdetään siitä, että vuokrataan tontteja, Ja toiseksi aika ajoittain tässä maassa on laadittu lakeja, jolloinka tontit on saanut lunastaa ja melkein ilmaiseksi. Nyt voidaan väittää, että tämä on aivan oikein, että pienkiinteistöjen omistajat saavat hyvin pienin kustannuksin tontin, mutta minä sanoisin heti tähän, että vieläkin köyhemmät, jotka eivät ole pystyneet edes aloittamaan itsellensä rakennuksen (rakentamista, joutuvat tässä tapauksessa maksamaan hiukan varakkaampien

3 225 kuntalaisten tonttien hinnan. Tämä ei suinkaan minun nähdäkseni ole aivan oikein. Pitäisikin minun nähdäkseni tässä ohjelmassa sanoa tuokin asia täsmällisemmin ja esitänkin katurakeninus- ja viemärikustannuksien ja tämän tonttipolitiikan kohdalla toivomuksena valiokunnalle, että se ottaisi todella tähän ohjelmaan sen täsmällisemmän sanonnan. Vielä kiinnitän huomiota tässä sivulla 45 ylhäällä viimeisessä kohdassa olevaan kohtaan, jossa sanotaan "lukusaleja, kunnallisia teattereita..." jne. Minun käsitykseni mukaan tässä pitäisi sanoa "puoli- ja kunnallisia teattereita" ja ehdottaisinkin tähän kohtaan tämän sanan "puoli", siis tämän yhden sanan lisää. Pe^ rustelen tätä sillä, että minun nähdäkseni tuskin, monessakaan kunnassa olisi aiheellista, suoraa päätä mennä kunnalliseen teatteriin, vaan olisi syytä väilimuotona pyssyä tässä puolikunnallisessa teatterissa monistakin syistä, joihin en ehdi tässä yhteydessä lähemmin kajota. Hakala: Hyvät puoluetoverit! Aluksi minun on lausuttava tunnustus tämän Ohjelman laatineelle toimikunnalle. Se on onnistunut työssään hyvin. Laatijoina, on ollut, sen näkee kaikesta, kokeneita kunnallismiehiä, jotka ovat laatineet ohjelman käytännön tarpeita varten. Voisin sanoa tässä, että Hämeenlinnan- puolueväki on tämän ohjelman hyväksynyt sellaisenaan. Erinäisiin kohtiin kiinnitettiin keskustelussa kylläkin huomiota, mutta nekin hyväksyttiin sittemmin sellaisenaan. Erityisen onnistuneena on pidettävä sitä kohtaa, jossa kiinnitetään huomiota kuntien velvollisuuteen edistää sivistystyötä. Puolueemme on tässäkin kohdin tuntenut vastuunsa. Nimeinomaan ohjelman viimeinen kappale sai osakseen erikoista tunnustusta. Kuoppala: Minä haluaisin myöskin puuttua tähän määrävälhemmistäkysymykseen. Tässä" asianomaisessa kohdassa on lause, jossa sanotaan: "Kunallislainsäädäntö on kehitettävä yhä kansanvaltaisemmaksi", mutta välittömästi sen jälkeen on kaksi lausetta, joissa sanotaan, että vähemmistöllä tällä hetkellä oleva oikeus pitäisi saada pois. Meidän sosialidemokraattien käsitys, ainakin minun käsitykseni imukaan, periaatteessa on ollut se, että me tunnustamme myöskin vähemmistölle määrättyjä oikeuksia. Ja nämä lauseet, jotka ovat tässä painettuina, ne ovat toisilleen aivan vastakkaisia. Tämä määirävähemmistckysymys tulee loppujen lopuksi kovin harvoin kysymykseen, ellemme ota nyt sitten huomioon tätä inflaatioaikaa. Minä olen sitä mieltä, että missään tapauksessa nykyisestä lain- 15

4 226 säädännöstä -tässä kohden ei olisi luovuttava, vaan tästä esityksestä nuo kolmas ja neljäs lause olisi kokonaan poistettava. Sen sijaan minä yhtyisin erittäin lämpimästi siihen ajatukseen, joka täällä on esitetty tästä kuntien ylemmästä itsehallinnosta, Me olemme voineet todeta, että takapajuiset kunnat ovat kertakaikkiaan viitanneet kintaalla monille sairaala- ja muille vastaavanlaisille uudistussuunnitelmille ja ovat todella rasittaneet muita kuntia omaltakin puoleltaan. Minä olen aivan samaa mieltä kuin täällä toveri Kajala, että tätä toimintaa meillä olisi kehitettävä. Rantanen: Puheenjohtaja, toveri Kajala täydensi täällä loistavalla tavalla tätä kirjallista esitystä, niin että tätä on oikeastaan aika vaikea peukaloida, Sen olisinkin sanonut, että tämä on loistavasti tehty sosialistinen kunnallispoliittinen ohjelma ja kelpaa varmastikin käytännön kunnallismiehille pitkiksi ajoiksi. Minä olisin huomauttanut täällä otsikon alla: Kuntien hallinto, sivulla 40, siinä puhutaan paljon luottaimustoimenhaltijoisita, mutta sen sijaan ei juuri mitään virkamiehistä. Meillä on vaatimuksia myöskin virkamiehiin nähden. Tämän vuclksi minä ehdottaisinikin tähän kohtaan: Kuntien hallinto, liitettäväksi nimenomaan virkamiehiä koskevan lisäyksen, joka olisi tämän tapainen: "Myös olisi sos.-dem. puolueeseen kuuluvien kuntain virkamiesten pidettävä kiinteää yhteyttä omiin järjestöihinsä antamalla kunnallisista asioista selvityksiä järjestöjen, kokouksissa ja pyrkimällä toiminnassaan huomioimaan sos.-dem. puolueen ohjelman". Tässä saimassa kohdassa puhutaan myöskin tästä määräenemmistösäännöksestä, mistä jo edellinen puhuja huomautti. Olen täysin edellisen puhujan kanssa samaa mieltä siinä, että tämä asia ei ole läheskään niin yiksipiippuinen kuin saattaa näyttää, Minä olisin sitä mieltä, että tämä asia ei ole vielä läheskään valmis päätettäväksi, vaan sietää «vielä aika tavalla tutkia nimenomaan senkin vuoksi/että nähdään, kummasta on enemmän vahinkoa meidän puolueellemme ja kunnallispolitiikallemme, tästä muutoksesta, vai vanhasta paikalla anolosta, Salomaa: Hyvät puoluetoverit, tähän kunnallispolitiikkaan nähden ei minulla eikä Savonlinnan työväenylhdistyksellä ollut mitään lisättävää muuta kuin kohtaan 11, joka koskee nuorisoikysymystä. Täällähän sanotaan, että nuorisojärjestön tulee saada hyvät mahdollisuudet yleishyödyllisten tehtävien suorittamiseen ja sen vuoksi on perustettava kunnallisia nuorisotaloja ja kerhohuoneistoja jne. Tätä tietä on luonnollista, että nuorisolle kyetään antamaan niitä edellytyksiä, mitä se toimintaan tarvitsee. Mutta «ueidän nykyinen

5 227 lainsäädäntörnime asettaa kuitenkin esteitä siihen, että nuorisomäärärahoja jaettaessa ei voida näitä määrärahoja antaa ns. -poliittisille järjestöille, koska laki sen kieltää. Tässä mielessä onkin syytä mielestäni saattaa meidän eduskuntaryhmämme tietoon, että sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän on kaikin keinoin yritettävä saada tuo asianomainen lainkohta sellaiseksi, että kunnat voivat antaa näitä nuorisomääräiralhoja, yhtä hyvin sosialidemokraattisille nuorisojärjestölle kuin niille ns. keltaisille puolueettomille nuorisojärjestöille, joita ovat mm. partiolaiset ja monet muut siihen verrattavat järjestöt. Näin ollen ehdottaisinkin, että tähän kohtaan: nuoriso, sopivasti lisättäisiin esitys, joka viittaa tuohon eduskuntaryhmän työskentelyyn tämän lainkohdan muuttamiseksi. Rimpinen: Tässä äskeinen puheenvuoronkäiyttäijä sanoi oikeastaan saman, mitä minunkin oli tarkoituksena sanoa. Minäkin yhtyisin siihen, että puoluetoimikunta kiinnittäisi huomiota siihen, että tällainen pykälä saataisiin poistetuksi ja että tällaisia avustuksia.voitaisiin tasapuolisesti myöntää myöskin meikäläistä nuorisotyötä varten varsinkin kun näistä määrärahoista suurin osa on alkoholiliikkeen voittovaroja, jotka sinänsä jo pitäisi tasapuolisesti kaikille piireille jakaa. Sinervo: Arvoisat edustajat: Minä kiinnitin huomiota alustajan mainintaan, että teurastuskomitean mietintöön on vain viitattu täällä kokouksessa. Minä katsoin asiakseni keskittää koko puheenvuoroni tähän teurastuskomitean mietintöön ja tähän kunnallispoliittiseen ohjelmaan rinnastaen. Tämä teurastuskomitean mietintö on erittäin huono varsinkin kansansivistystyön kannalta, että sen huonoimmaksi sitä ei voida tehdä. Se on taantumusta, jota ei odottaisi enää meidän aikanamme. Tyyne Leivo-Larsson: Herra puheenjohtaja! Minä jo oikeastaan vähän varastin, kun puhuin jo tästä kunnallispoliittisesta ohjelmasta, vaikka oli kysymys kokonaan toisesta ohjelmasta. Nämä sosiaaliset tehtävät on mainittu tässä kunnallispoliittisessa ohjelmassa, johon minusta ne eivät niinikään olisi kuuluneet kuin sosialipoliittiseen ohjelmaan, tehtävät sellaiset kuin: tapaturma-, sairaus-, hautaus-, työttömyys-, työkyvyttömyys, äitiys- ja vanhuudenvakuutus, sillä nämähän ovat kaikki asioita, jotka on järjestettävä koko maan käsittävän lainsäädännön puitteissa ja jotka nähdäkseni ensi sijassa on valtiovallan järjestettävä koko maan käsittävän vakuutuksen puitteissa, mikäli nämä järjes-

6 228 tetään 'vakuutuksen pohjalle, tai sitten on tietysti valtion otettava taloudellinenkin vastuu. Näihin kohtiin ei oltu kiinnitetty huomiota sosiaalipoliittisessa ohjelmassa, ja minä ymmärrän sen täysin samalta pohjalta kuin äskeinen ohjelman avustaja sanoi, että hän pyrkii välttämään joulupukin toivomuslistaa, ja näin ollen näitä tietysti ei oltu tahdottu ottaa, vaikka jokainen on valmis myöntämään, että ne ovat tärkeitä. Mutta mielestäni nämäkin kuuluvat juuri siihen ohjelmaan, vaikka onkin myönnettävä, että tietysti kunta täytäntöönpanoviranomaisena joutuu paljon näidenkin asioiden hyväksi tekemään. Sen sijaan on kiinnitettävä, niinkuin tässä ohjelmassa aivan oikein sanotaan, huomiota näihin kuntien tehtäviin nimenomaan juuri tässä ennakolta ehkäisevässä mielessä ja siinä mielessä, että asosiaalisetkin henkilöt kasvatetaan yhteiskuntakelpoisiksi yksilöiksi. Se asia, joka näiden sosiaalisten tehtävien kohdalla on minun huomiotani eniten kiinnittänyt, koskee lastenhuoltoa. Täällä on sanottu, että lastenhuollossa on käytettävä ensi sijassa yksityiskoteja, jolloin on tarkasti valvottava, ettei väärinkäytöksiä pääse tapahtumaan. Mikäli on turvauduttava laitoshuoltoon, on laitokset saatava mahdollisimiman suuressa määrin kodin luonteisiksi. Nyt kuitenkin jokainen, joka on joutunut käytännössä näiden asioiden kanssa tekemisiin tietää, ettei ole niin yksinkertainen asia tietää etukäteen sitä, onko joku lapsi sijoitettava yksityiskotiin tai lastenkotiin. Siinä ovat monet tekijät vaikuttamassa. Ja me sosialistit olemme aina olleet sitä mieltä, että on oltava rinnakkain sekä lastenkoteja, siis laitoshoitoa, että yksityiskotihoitoa saatavana. Ja kaikki me olemme myöskin täysin selvillä siitä, että mikään ei ole niin vaikeasti valvottavissa kuin yksityinen koti. Yksityiseen kotiin ei voi päästä samalla tavalla valvomaan lapsen hoitoa ja kasvatusta kuin päästään laitoksessa valvomaan. Toisaalta on myöskin niin, että kodissa voidaan lasta kolhdella varsin vaikeasti ja väärin, ilman, että kukaan syrjäinen ihminen, vaikka olisi hyvää tahtoakin, pääsisi edes selville siitä. Sen vuoksi minusta ei olisi syytä mennä periaateohjelmassa näin suoraviivaisesti vaatimaan, että on käytettävä yksityiskoteja lasten sijoituspaikkoina, vaan minusta olisi parempi, että olisi käytettävä laitoshoitoa ja yksityiskoteja rinnakkain. Sitä paitsi tämä vaatimus, joka nyt on, ei millään tavalla poikkea nykyisen lain sanamuodosta. Nykyinen lastensuojelu-

7 220 lakihan määrää, että lapsi on ensi sijassa sijoitettava yksityiskotiin, sen jälkeen yksityiseen lastenkotiin ja vasta viimeisenä tulee kunnallinen lastenkoti. Sitten täällä on kohdalla Terveydenhoito, siis kohdassa IX sanottu, että kaikissa kunnissa on oltava kunnallisia äitiys- ja lastenneuvcolita. Tämä on tietysti aivan oikein ja lain mukaisesti sanottukin, sehän ei ole ainakaan pelkkää teoriaa, vaan se on laissa säädetty velvollisuus. Mutta samassa yhteydessä voisi tässä mainita, että kuntien olisi järjestettävä meillä jossa matkat ovat pitkät ja paikkakunnat monta (kertaa harvaan asuttuja, että näillä harvaan asutuilla seuduilla olisi järjestettävä kiertäviä äitiys- ja lastenneuvoloita. Näitä kiertäviä äitiys- ja lastenneuvoloita on eräissä kunnissa kokeiltu ja tultu erittäin hyviin tuloksiin. Sitä paitsi se on kunnan talouden kannalta katsoen edullisempi kuin pysyvä lastenneuvola. Sitten täällä on kohta XI Nuoriso. Tässä puhutaan nuorisotaloista, joita olisi perustettava. Mutta kun tietää kuntien aseman, ettei se anna kaikissa tapauksissa myöten tällaiseen nuorisotalon perustamiseen, niin minusta olisi syytä tällä kohtaa kiinnittää huomio myöskin siihen, että kansakouluja käytettäisiin nuorisotaloina. Tässä on kohdalla XIV. mainittu ammattikouluista ja ammatinvalinnan ohjauksesta, joka kaikki on hyvin tärkeätä, Tässä kuitenkin olisi mielestäni syytä lisätä eräs seikka ja se on se, että kunnat velvoitettaisiin antamaan myöskin omasta puolestaan apurahoja ammattiopintojen hankkimiseen varattomille nuorille ihmisille. Uksila: Hyvät puoluetoverit, me olemme sodanjälkeisissä olosuhteissä joutuneet kuntien kohdalla kiinnittämään huomiota enemmän nuorisoon. Nuorisotyölautakuntatoiminta on uutta ja siihen ei ole puolueen enempää kuin nuorisoliitonkaan taholta annettu mitään-perusteellisia'ohjeita, Nuorisotyölautakunnissa joutuvat sosialidemokraattiset jäsenet toimimaan hyvin puutteellisten ohjeiden alaisina. Täällä on mainittu nuorisotalokysyfnys. NucTisotalokysymys on luonnollisesti yksi askel eteenpäin, mutta nähdäkseni tässä vaiheessa vaikea saavuttaa. Kuntien talous ei anna siihen mahdollisuuksia. Siksi olisikin kiinnitettävä huomiota siihen, että vastaisuudessa kuntiin kansakouluja rakennettaessa niihin pyrittäisiin sijoittamaan myöskin nuorison kerhohuoneita, Tällä tavalla edistettäisiin tämän kysymyksen kehittelyä,

8 230 Täällä on Kuoppala käyttänyt puheenvuoron määiräenemmistökysymyksestä. Minä pyydän huomauttaa samaan asiaan, että eikö kansanvallassa ole myöskin vähemmistöllä oikeus esittää omia vaatimuksiaan? Minun nähdäkseni tämä periaate, joka on meidän aikaisemmassa ohjelmassamme ja joka on myöskin kunnallislaimsäädäntöömme otettu, on sen auvoinen asia, että sietää monesti harkita, ennenkuin lähdetään nykäisemään sitä pois. Keskustelu päättyy. Puheenjohtaja: Keskustelun' kuluessa on tänne kirjallisesti esitetty myöskin kuntien hallinnon kohdalle kaksi esitystä. Täällä on Juutilainen esittänyt: "Kunnallisihallinnosisa on saataiva se periaate määrääväksi, että vähemmistön tulee mukautua enemmistön taihtoon. Tämän vuoksi on määräenemmistösäännöstö kunnallislaista poistettava". Kohta esitetään poistettaivaksi. Tätä on kannattanut Ananias Happonen, Kalle Korhonen ja Otto Mallinen. Vilho Rantasen esittämää muutosta ovat kirjallisesti kannattaneet Ketola, Palmu, Kuusinen, Koskinen, Saarinen, Kalliokoski, Aulis Komi. Lisäksi Kuoppala on tehnyt samanlaisen kielteisen esityksen ja tätä on kirjallisesti kannattanut Kerttu Värn. Kajala: Oli mielenkiintoista taaskin todeta, että kunnallisasiat herättävät (mielenkiintoa ja että näihin ohjelmiin oli perusteellisesti tutustuttu, koska sieltä löydettiin niin taivattoman paljon virheitä. Sitä minä en ollenkaan ihmettele, että Riihimäen Ojanen koksi, sillä hän on hyvin toimeksipaneva mies. Hän oli laatinut tosiaan hyvin hyvät esitykset tonttipolitiikasta ja katurakennuskustannuksista. Mutta nämä ovat niin yksityiskohtiin meneviä kysymyksiä, että niitä ei minun ymmärtääkseni voida ottaa ohjelmaan. Sen sijaan minusta pitäisi lausua puolueen kunnallisasiaan jaostolle se toivomus tai antaa sille tehtäväksi syventyä näihin kysymyksiin. Täällä päätoimittaja Rantanen ei huomannut, että siinä kohdassa, missä käsitellään luottamus- ja toimihenkilöiden selkä valitsijain välisiä suhteita, on virkamieskin mahdutettavissa. Tämä toimihenkilö on sama kuin virkamies. Mutta kun virkamiehen nimellä on hyvin huono kaiku Suomen kansan korvissa, niin tässä ohjelmassakin on käytetty jo lainsäädäntöönkin vakiintunutta sanontaa : toimihenkilö. Täällä kysyttiin sitten määräenemmistösäännösten kohdalta, että eikö enää luotetakaan kansanvaltaan, kun määräenemmistö-

9 231 säännöstö halutaan kumota, ja kysytään, eikö väheministöllä olekaan sitten mitään oikeuksia. Meillä voi olla eri käsitys ja kuva kansanvallasta, mutta ainakin minulle on opetettu, että kansanvallan perusperiaate on se, että vähemmistön pitää alistua enemmistön valtaan. Jos kerran vähemmistöllä on eri mielipide kuin enemmistöllä, niin molempien kantoja ei voida siis saada millään tavalla silloin toteutumaan. Kysytään, kumpi silloin määrää, enemmistö, vai vähemmistö? Siitä on loppujen lopuksi kysymys. Kyllä kai meidän täytyy tässäkin vaan alistua siihen vä'lttämä.ttömyyteen, että molemmat eivät voi määrätä. Annetaan silloin enemmistön määrätä. Tämäi on minusta kyllä aivan kansanvallan aakkosia ja tuntuisi oudolta, jos sosialidemokraattinen] puolue ei tätä periaatetta enää hyväksyisi. Täällä entinen.sosiaaliministerimme Leivo-Larsson teki eräitä aivan oikeaanosuneita lisäyksiä ja lisäysehdotuksia tähän ohjelmaan. Täytyy tosin sanoa, ettei tuo yksityiskotisysteemi tietysti mikään varma ole sekään. Onhan tapauksia, kuten Perhon tapaus, jotka osoittavat, että omassakin kodissa voidaan hoitaa hyvin huonosti. Suosittelen, että otettaisiin maininta kiertävistä lastenneuvoloista. Se olisi varmasti ruoissa takapajuisissa seuduissa erittäin hyvä keino saada jotakin neuvontaa lastenhoidon alalta aikaan. Mikään ei estä panemasta mainintaa, että kuntien on apurahoin tuettava varattomien kuntalaisten ammattiopintoja. Puheenjohtaja: Keskustelun yhteydessä ovat lisäksi Ojanen, Kuoppala, Rantanen j.a Salomaa tehneet muutosehdotuksia tähän ohjelmaan ja näin ollen, koska näissä on useita hyvinkin huomattavia eroavaisuuksia, siirretään asia ohjelmavaliokuntaan. Kysymys siirretään ohjelmavaliokunnan käsiteltäväksi. Lähiajan järjestöpoliittinen ohjelma Esitellään käsiteltäväksi lähiajan järjestöpoliittinen ohjelma: Puoluetoimikunnan esitys (siv. 45). Tässä yhteydessä käsitellään: a) Alipiirijärjestö Iisalmeen: Iisalmen Sos.-dem. Työväenyhdistyksen esitys (siv. 80). b) Heikkojen piirijärjestöjen tukeminen: Leppävirran Sos.-dem. Kunnallisjärjestön esitys (siv. 81); c) Valistustyön tehostaminen Lapin piirissä: Lapin Piirijärjestön esitys (siv. 83);

10 232 d) Ohjelmatoiminnan kehittäminen puolueemme piirissä: Haapaveden Sos.-dem. Työväenyhdistyksen esitys (siv. 84); e) Kuvarainojen valmistaminen: Lapin piirijärjeston esitys (siv. 97); f) Varhaisnuorisotyön keskittäminen: Riihimäen Työväenyhdistyksen esitys (siv. 91); g) Nuorisotoiminnan tehostaminen: Helsingin Sos.-dem. Keskusteluseuran esitys (siv. 94); h) SAK:n ja Puolueen väliset suhteet: Rauman Sos.-dem. Kunnallisjärjestön esitys (siv. 99); i) Kansanedustajaehdoklkaiden henkilökohtainen mainostaminen: Riihimäen Sos.-dem. Kunnallisjärjestön esitys (siv. 100); j) Tiedoitussihteerien palkkaaminen: Lappeenrannan Teollisuustyöväen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys (siv. 104). Puheenjohtaja: Seuraavana asiana on lähiajan järjestöpoliittinen ohjelma, alustaa A n,t o. Aito Anto: (Puhe, jota ei pikakirjoitettu, seuraa järjestöpoliittisen alustuksen, Esitys N:o 6rn perusteluita niitä yksityiskohdissaselventäen). Klo alustuspuheenvuoro ja kokous keskeytetään. Leskinen: Ehdotan, että jatkaisimme huomenna, koska asia sopivasti siirtyy juuri muihin sos-dem. järjestötoiminnan asioihin. Silloin on kokouksellakin tilaisuus tästä alustuksesta saada toinen puoli, joka luultavasti sitä paitsi kiinnostaa muitakin kuin puoluetoimitsijoita. Jos kokous tähän voisi suostua, uskon, että se olisi kaikkein onnistuneinita. Puheenjohtaja: Hyväksyykö kokous toveri Leskisen esityksen, että kokous lopetettaisiin tähän sekä huomenaamulla kello 9 aloitettaisiin ja luentaa jatkettaisiin tästä kohdasta "Muut sos.-dem. järjestöt"? Puoluesihteeri Leskisen ehdotus hyväksytään. Kofeous keskeytetään lauantaina kello 2,43.

11 KOLMAS KOKOUSPÄIVÄ Lauantaina toukokuun 24 päivänä kello 9. Puhetta ryhtyy johtamaan Viljo Vuorinen. Puheenjohtaja: Jatketaan kokousta. Nimenhuuto. Puheenjohtaja: Suoritetaan nimenhuuto. Sihteeri Mäkelä toimittaa nimenhuudon, jossa todetaan poissaoleviksi 17 edustajaa, mutta ilmoittautuvat he aamupäivän kuluessa. Lähiajan järjestöpoliittinen ohjelma Puheenjohtaja: Viime yönä jäi meiltä kesken asia 23': Lähiajan järjestöpoliittinen ohjelma. Sen toisen osan esitys alkaa nyt. Toveri Autolla on puheenvuoro. Anto: Alustus, jota ei pikakirjoitettu, seuraa esitys N:o 6:n perusteluita ja ponsia niitä selostaen ja täydentäen"*. Puheenjohtaja: Puoluekokouksen puolesta pyydän kiittää toveri Anrtoa tästä erittäin laajasta ja järjestöväelle mielenkiintoisesta alustuksesta. Leskinen: Puheenjohtaja! Minä haluaisin yhtyä tähän kiitokseen. Oli tietysti valitettavaa, että alustuksen alkuosa tuli esille myöhään tai oikeastaan aikaisin tänä aamuna, niin että siltä kohtaa osa tästä ansiokkaasta työstä on meiinyt useimpien puoluekokouksen edustajien korvien ohi. Mutta sekin, mikä tähän alustusvihkoon on painettu, osoittaa, että tämän alustuksen tarkoituksena on tehdä kokonaisinventointi meidän puolueemme ja meidän sosialidemokraattisen työväenliikkeen tämän hetken tilasta ja siihen on liitetty eräänlainen taloudellinen arviointi pariksi kolmeksi vuodeksi eteenpäin josta te voitte nähdä, minkälaisia mahdollisuuksia on eri aloilla ja minkälainen puolueemme iniventointi itse asiassa on. Puheenjohtaja: Tämän alustuksen yhteydessä käsitellään myöskin Iisalmen Sos.-dem. Työväenyhdistyksen esitys: Aliipiirijärjestö

12 234 Iisalmeen, alustusvihkcn sivulla 80, Leppävirran Sos.-dem. Kunnallisjärjestön esitys: Herkkojen piirijärjestöjen tukeminen, sivulla 81, Lapin Piirijärjestön esitys: Valistustyön tehostaminen Lapin piirissä, sivulla 83, Haapaveden Sos.-dem. Työväenyhdistyksen esitys: Ohjelmatoiminnan kehittäminen puolueemme piirissä, sivulla 84, Lapin piirijärjestön esitys: Kuvarainojen valmistaminen, sivulla 97, Riihimäen Työväenyhdistyksen esitys: Varhaisnuorisotyön keskittäminen, sivulla 91, Helsingin Sos.-dem. Keskusteluseuran esitys: Nuorisotoiminnan tehostaminen, sivulla 94, Rauman Sos.-dem. Kunnallisjärjestön esitys: SAK:n ja puolueen väliset suhteet, sivulla 99, Riihimäen Sos.-dem. Kunnallisjärjestön esitys: Kansanedustajaehdokkaiden henkilökohtainen mainostaminen, sivulla 100, ja Lappeenrannan Teollisuustyöväen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys: Tiedoitussihteeirien palkkaaminen, sivulla 104. Keskustelu : Ojanen: Hyvät toverit. Tämän kysymyksen kohdalla minä teen ehdotuksen siitä, mitä minä vuoden 1952 toimintaselostuksen kohdalla puhuin, nimittäin opintorahastokysymyksestä. Maakunnassa perusyhdistysten piirissä linjat ovat sekaisin, on myönteistä ja kielteistä kantaa tähän opintorahastokysymykseen nähden. Minun nähdäkseni tällaisessa suuressa kysymyksessä pitäisi olla yhtenäinen linja. Tällaisessa opintorahastotoiminnassa työväen järjestöt joutuvat huomattavasti enemmän osallistumaan kustannuksiin, koska nämä pääasiassa järjestävät tilaisuuksia, joista niitä viisimarkkasia kerätään. On mielestäni periaatteiden vastaista, että vielä näistä viisimankkasista kannetaan 40 % :n vero. Rahastot jakavat avustuksia vähävaraisille kuntalaisille, ja niitä jaetaan kaikille kuntalaisille eikä yksinomaan siihen liittyvien järjestöjen jäsenille. Ilmeisesti porvarit vieroksuvat työväen järjestöihin lukeutuvia. Siksi ehdotankin alustusvihkon sivulla 51 ylhäällä olevan kohdan, jossa sanotaan: "Opintoralhastotohnintaa on pyrittävä nykyisestään tehostamaan" poistettavaksi ja sen tilalle: "että työväen opintoirahastotoimintaa on ryhdyttävä perustamaan". Salmela-Järvinen: Puheenjohtaja! Naisliitolla oli jo lausuntovaitoeessa huomauttamista vähän muihinkin alustuksen kohtiin, mutta halusimme rajoittua huomauttamaan omista kohdista ja lälhetimme kirjeen puoluetoimikunnalle, jota seurasi ehdotus naisliikkeen toimintaa koskevaan kohtaan tehtäviksi muutoksiksi. Kirje oli seuraava: "Sos.-dem. Puoluetoimikunnaille. Tutustuttuamme meille lähetettyyn muistioon sos.-dem. toi-

13 235 minnan nykytilanteesta ja tehtävistä vv , saamme täten lausuntonamme sen johdosta esittää seuraavaa: Puolueemme toiminnan uudelleen organisoiminen ja rationalisointi on meidänkin käsityksemme mukaan ajankohtaista ja välttämätöntä. Kuitenkaan ei suunnitelmia laadittaessa ja niitä toteutettaessa ole unohdettava, että pucluetyömme saa liikkeelle panevan voimansa niistä aatteellisista tunnuksista, jotka sen perustamisesta lähtien ovat innoittaneet puolueen jäseniä työhön ja uhrauksiin yhteisen asian puolesta. Jos toimintaa pyritään liian suuressa määrin keskittämään ja esim. piiri- ja kunnallisjärjestöjen, kuin myöskin perusjärjestöjen itsenäistä harkintavaltaa liian voimakkaasti supistetaan ja toiminta eri jäirjestöportaissa valetaan määrättyihin kaavoihin, häviää tämä aatteellisesti innoittava, työtä elävöittävä henki. Puoluetyö kaipaa mainostusta, mutta sitä ei pystytä pitämään vireillä yksinomaan propagandan avulla, olkoon se miten hyvin hoidettua tahansa. Tässä mielessä pitäisimme erittäin valitettavana, jos esim. puolueen valistussihteerin toimi säästäväisyyssyistä jätettäisiin toistaiseksi täyttämättä, koska juuri tältä paikalta voitaisiin tehokkaimmin pitää aatteellisen toiminnan sisältöä elinvoimaisena ja aikansa tasalla. Seuraavia yksityiskohtia olisi mielestämme vielä tarkistettava: Siv. 17 d). Nuorisolle ja naisille on osoitettava, miten kunnallispoliittisten aloitteiden tekeminen edistää sosiaalisten olojen uudistumista ja miten sosialidemokratia on ratkaiseva tekijä tässä uudistustoiminnassa. Täten lisätään näiden ryhmien kiinnostusta järjestöihimme ja edistetään niiden, jäsenhankintaa ja toimintaa. Siis aivan päinvastainen järjestys, kuin mihin esityksessä on päädytty. Siv ) kohdassa mainitut "toimitusneuvottelutilaisuudet" ovat mielestämme erittäin tarpeellisia, mutta niihin olisi kutsuttava myöskin puoluetoimikunnan jäsenet, sekä nais- ja nuorisoliiton edustaja. Viimeksimainituista pitäisi edustajan olla saapuvilla myöskin ns. viikkoneuvötteluissa. Siv Luvut väärässä järjestyksessä. Pitäisi olla A. Naisten toiminta, B. Nuoriso- ja vairhaisnuorisotoiimmita. Naisten kohdalla on nim. kysymys puolueen jäsenistä ja siis osasta varsinaista puoluetyötä. Siv. 26. Naistoimintaa koskeva kohta on tökerö ja asiaton. "Henkilöpolitifcointi" ei nähdäksemme ole haitannut millään tavalla yhteistyötä eikä sitä ainakaan naisten taholla ole harrastettu henkilökysymysten merkeissä, vaan halusta saada puo-

14 236 lueemme asiat kiinnostamaan entistä enemmän myöskin naisia. Ei ole ollut hauskaa todeta, että sekä porvarilliset puolueet että kommunistit voivat tosiasioin osoittaa, ettei meidän puolueemme käytännössä toteuta naisten, tasa-arvoisuutta, vaikka se onkin sillä ohjelmassaan. Tässä suhteessa puolueemme on menettänyt aikaisempaa hyvää mainettaan. Mitä enemmän naiset ovat näkyvissä puolueen toiminnassa, ei vain "rivinaisina", vaan myöskin johtoelimissä, sitä paremmin kyetään torjumaan edellämainitut väitteet. Viittaus sos.-dem. naisten toiminnan merkityksen jäämiseen vain paikalliseksi on myöskin melko outo, kun kuitenkin tiedämme, että liiton toiminta-alueena on koko maa ja sos.-dein. naisten monet sosiaaliset aloitteet ja laitokset ja myösikin liiton organisatio on herättänyt arvonantoa ja huomiota kansalaiseläimässämme ja mm. viimeksimainittua sekä porvarilliset puolueet että kommunistit ovat pitäneet esikuvanaan luodessaan omaa naisten toimintaiverkostoaan". En haaskaa kokouksen aikaa, vaan menen meidän esitykseemme, jonka esitimme kohdassa A. Edellytämme, että naisten toimintaa koskeva kohta sellaisena kuin se on muistiossa,, kokonaan poistetaan ja sen sijalle otetaan ohella seuraava liittomme toimikunnan hyväksymä suunnitelma, joka merkitään järjesityskirjaimella A ja sijoitetaan sen mukaisesti. "A. Naisten toiminta. Puolueemme jäsenistöstä on noin 40 % naisia. Naisten osuus perusjärjestöjen työskentelyssä on sangen huomattava, varsinkin taloudellisen toiminnan, varojen hankinnan ym. merkeissä. Sos.- dem. naisten sosiaalinen toiminta perheenäitien ja lasten kesävirkistyksen, Ensi Kotien, vanhainkotien ym. hyväksi on herättänyt kiinnostusta laajoissa kansalaispiireissä, täten välillisesti lisäten puolueemme a.rvovaltaa ja äänestäjäjoukkoja. Sos.-dem. Naisliitto on naisten poliittisena keskuselimenä monin taivoin voinut työskennellä sos.-dem. aatteen levitystyön hyväksi. Kuitenkin olisi välttämätöntä saada tätä puolta edelleen tehostetuksi jotta esim. voitaisiin ne ryhmät, jotka sosiaalisen toiminnan avulla on saatu kiinnostumaan puolueemme tavoitteista, liittymään kiinteämmin mukaan toimintaamme. Sos.-dem. Naisliiton kotitaloudellinen valistustyö on perheenäitien yhteiskunnallisen aktiivisuuden herättäjänä puolueemme kannalta erittäin merkityksellistä. Puoluejärjestöjen tulisi entistä suuremmassa määrin antaa kannatuksensa ja tukensa sos.-dem.

15 237 naisten kotitaloudelliselle toiminnalle, talvipäiville, sosiaalisille yrityksille ym. sen kaltaisille. Puoluejärj estojen olisi omatoimisestikin pyrittävä alkamaan naisten toimintaa, perustamaan naisjaostoja puolueosastojen yhteyteen ja Sos.-dem. Naisliiton äänenkannattaja Tulevaisuus, joka on eniten levinnyt sosialidemokraattien aikakauslehti, olisi saatava kaikkiin koteihin ja jokaisen työväenyhdistyksen olisi valittaiva asiamies sitä levittämään. Sos.-dem. työväenliikkeen kokonaistehon kannalta olisi Sos.-dem. Naisliiton ja sosialidemokraattisen puolueen toimintasuunnitelmat saatava yhdenmukaisiksi mm. seuraavissa kohdissa: 1) SciS.-dem. puolue antaa taloudellista tukea naisten keskuudessa suoritettavan poliittisen propagandan tehostamiseksi esim. järjestäjien palkkaamista varten. 2) Puolueen perusjärjestöt tukevat Sos.-dem. Naisliiton kotitaloudellista ja sosiaalista toimintaa, talvipäiviä ym. yrityksiä antamalla niitä varten huoneistoja ja taloudellistakin apua sekä kehoittaen jäsenistöä osallistumaan niiden johdosta järjestettyihin tilaisuuksiin. Jokaiseen puoluejaostoon valitaan Tulevaisuuden asiamies. 3) Sos.-dem. Naisliitto toimii kiinteässä yhteistyössä puolueen ja sen A- ja O-jaostojen kanssa ajankohtaisten tehtävien suorittamiseksi. 4) Sos.-dem. Naisliiton ja puolueen keskuselimen välillä tapahtuvaa informatiotoimintaa on kehitettävä niin, että puolin ja toisin ollaan selvillä kumpaisenkin aloitteista ja tavoitteista." Väre : Hyvät toverit! Alustuksessa samoin kuin monessa muussa yhteydessä on tähdennetty oipintotoiminnan tehostamisen tarpeellisuutta. Opiskelijain valtionavun saantiin nähden tuntuu meikäläisestä siltä, että siinä olisi toivomisen varaa. Käsitykseni mukaan kokonaisuudessaan apurahakysymys on nykyisin hajanainen ja epätasainen, joten siinä olisi päästä jonkinlaiseen keskitykseen ja tasapuolisuuteen. Esittäisin toivomuksen, että ammattiyhdistysliike ryhtyisi tukemaan Työväen Akatemiassa ja Voionmaa-opistossa opiskelevia henkilöitä, joiden vastaisesta toiminnasta tulee varmasti olemaan hyötyä myöskin ammattiyhdistysliikkeelle. Nykyisin ovat apurahat eri järjestöiltä miltei poikkeuksetta henkilökohtaisia, mutta esittäisin ainakin harkittavaksi, eikö vastaisuudessa olisi ehkä parasta luopua käytännössä siitä. Kokonaisuuden etu paremmin huomioitaisiin sillä tavoin, että puolueen kaikki eri portaat myöntäisivät vuosittain apurahoja oppi-

16 238 laitokselle siellä jaettavaksi. Näin annettaisiin mahdollisuudet myöskin syrjäseutujen nuorille. Lisäiksi tähdentäisin, että sosialidemokraattisen kunnallisväen olisi pyrittävä mahdollisuuksien mukaisesti vaikuttamaan siilhen, että kunnat varaisivat vuosittain talousarvioihinsa määrärahoja opintotoimintaa varten. Edellä olevan perusteella ehdotan, että puoluekokous velvoittaa puoluetoimikunnan tutkimaan kokonaisuudessaan apurahakysymystä ja muodostaisi sitä varten toimikunnan, johon valittaisiin edustajia kaikista sos.-dem. johtoisista järjestöistä sekä Työväen Akatemian, Voionmaa-opiston sekä Ammattiyhdistysopiston johdosta sekä myöskin näiden, toveriliitoista. Lumikero : Harvoin saadaan missään kokouksessa näinkin arvovaltaisessa kokouksessa kuulla niin perusteellista alustusta kuin tästä asiasta kuulimme. Minun, joka lähinnä toimin taloudellisella linjalla, minun huomiotani kiinnitti erikoisesti tässä alustuksessa taloudellisen toiminnan piiri. Nythän naisliiton, nuorisoliiton ja piirijärjestöjen, vieläpä useissa tapauksissa perusjärjestöjenikin taholta toiminta perustetaan siihen, että taloudellista tukea saadaan ylhäältä päin. Minun nähdäkseni tämä on väärä ja varsin vahingollinenkin katsantokanta. Kun katseli eilen puolueen tilinpäätöistä ja nyt meille jaettua tulo- ja menoarviota, täytyy todeta, että toiminta edellyttää jo panosta lähinnä joukkojen osalta,. Sen vuoksi minä en pidä oikeaan osuneena toimintatavoitteena, että pyritään tuijottamaan alhaalta ylös, vaan katseet pitää kääntää päin vastoin. Myös -perusjärjestöjen, ja sieltä lähtien ylöspäin on harrastettava enempi taloudellista toimintaa. Läheskään kaikkia keinoja ei ole käytetty. Minä en myöskään näe oikeaksi sellaista käsitystä, kuten täällä esitettiin näiden järjestöjen taholta, että on pyrittävä vain saamaan ja saamaan. Ei ole minkäänlaista rajoitusta siinä, onko kysymyksessä joku naisjärjestö, nuorisojärjestö tai muu järjestö, vaan kaikki työskentelevät vain sosialidemokraattisen aatteen.,, ja puolueen hyväksi. Sitten minä menisin varsin suureen tekijään taloudellisen toiminnan piirissä, mutta jolla on myös välitön vaikutus aatteelliseenkin työhön. Meidän sanomalehdethän potevat yleensä näivetystautia, kun ajattelemme esim. puolueen jäsenmäärää, puhumattakaan nyt sen äänestäjäjoukoista. Sosialidemokraattisten

17 238 kunnallismiesten olisi pyrittävä huolehtimaan siitä, että kunnan kirjapaino työt mahdollisimman suuressa määrässä pyrittäisiin teettämään työväen omissa kirjapainoissa samoin kuin myös meidän kaikkien järjestöjen työt. Lopuksi, koska tämän asian yhteyteen on kytketty myöskin meidän omat ehdotuksemme, esitykset n:ot 24 ja 26, minä pyydän ilmoittaa kannattarvani tässä puoiuetoimikunnan tekemää ehdotusta. Karlsson : Meidän täytyy lähteä siitä, että koiko puoluetyö ja voima perustuu siihen jäsenmäärään, mikä meillä on. Joukkojen mukaan saamiseen on tehty paljon työtä ja koetetaan edelleenkin tehdä pailjon työtä, mutta siinä ei ainakaan tähän saakka ole täysin onnistuttu. Minä tahtoisinkin herättää kysymyksen siitä, että mikä tähän on suurimpana syynä. Omasta mielestäni katsoisin, että varsinainen puolueväki, varsinkaan vanhemmat meistä, eivät kaikissa suhteissa ole tehneet tässä tehtäväänsä. On hyvin paljon meikäläisiä vanhoja puoluetovereita, jotka kasvattavat lapsensa siten, että näiden elämä tulisi valoisammaksi ja paremmaksi kuin heidän oma elämänsä on ollut. Käy kuitenkin usein niin, että nämä koulutetut lapset vieraantuvat kekonaan siitä ilmapiiristä, jossa he ovat kasvaneet, ja näin ollen siirtyvät suorastaan porvarillisille linjoille, jättävät koko työväen järjestäväen ja hakeutuvat porvarillisiin järjestöihin. Katsoismkin tarpeelliseksi tässä erikoisesti teroittaa vanhempien piuioluetovereiden mieleen sitä, että meidän olisi ensi sijassa hoidettava omaltakin kohdaltamme nämä asiat. Silloin meillä on paljon suuremmat edellytykset kehoittaa muitakin mukaan toimintaan. Koivisto : Arvoisat puoluetoverit! Pyydän tässä tämän laajan asian yhteydessä kiinnittää huomiotamme' vain nuorisokysymiykseen. Meidän täytynee tunnustaa, että me näinä ankaran taistelun vuosina olemme unohtaneet nuorisomme. Päinvastoin olemme saattaneet visseillä toimenpiteillä tehdä heidän toimintansa entistäänkin vaikeammaksi. Meillä on taipumus, kun toimimme eri työväenliikkeen haaroilla, muodostua jonkinlaisiksi lahkolaisiksi. Me olemme mainion hyviä puoluemiehiä, olemme hyviä kunnallismiehiä, hyviä ammattiyhdistysmiehiä, hyviä osuustoimintamiehiä, raittiusmiehiä jnp., mutta me helposti unohdamme kokonaislinjat. Meidän tulisi päästä siihen, että me tarpeen vaatiessa

18 240 olisimme jokaista näistä asioista valmiit kaikella ponnella eteenpäin viemään. Lahti: Hyvät toverit! Vaikka puolueen taholta noin 2 1 /*' 3 vuotta sitten lähdettiin luomaan ns, kenttäocrganisatiota, me emme kuitenkaan ole voineet päästä tämän organisaation soveltamisessa sellaiseen tehoon, että me olisimme suuremmissa valtataisteluissa voineet sitä käyttää läheskään kunnollisella taivalla hyväksemme. Sen vuoksi puolueorganisaation vaihvistaminen ja sen sovelluttaminen sopeutumaan vallitsevien olojen pohjalla sellaiseksi, mitä se on alunperin tarkoitettu, on lähiajan tehtäviä. Vielä puuttuisin muutamalla sanalla kunnallisen toimintalinjan kysymyksiin. Meillähän on kunnallinen toimintalinja, kuten alustuksessakin todettiin, oikeastaan yksi kaikkein irrallisimpia osia työväenliikkeen toiminnassa. Kunnallinen toiminta ei ole erillinen päämäärä, vaan sillä on myöskin tavattoman suuri yleispoliittinen merkitys. Jos meillä kunnallispoliittisella toimintalinjalla kyetään toiminta aktivisoimaan ja ylhtenäistämään on se jo sinänsä suuri voitto. Puheenjohtaja: Täällä on kirjallisesti esitetty ehdotus, että puheaika rajoitettaisiin viiteen minuuttiin. Tätä ehdotusta on Heinonen kannattanut. Puheenvuoroja on pyydetty niin paljon, että keskustelu kestää 2 tuntia 50 minuuttia, jos kaikki käyttävät. Rajoitettaneen viiteen minuuttiin? Hyväksytään. Hakala : Hyvät toverit! On todellakin ikävää todeta se seikka, että samoilla seuduilla kulkee samanaikaisesti eri järjestöjen toimitsijoita, joidenka kaikkien pitäisi tehdä scsialidemckraa-ttista työtä, ja he kulkevat omia teitänsä tietämättä ollenkaan, mitä toisella taholla tehdään. Se johtaa myöskin moniin ikäviin hankaluuksiin asianomaisille henkilöille itselleen. On näin ollen syytä kerätä yhteen sosialidemokraattien voimat, etteivät ne ole hajallaan, vaan että kaikki voimat puhaltavat yhteen hiileen ja toimivat yhteisen suunitelman pohjalla. Hietanen : Hyvät toverit! Nuorisoliitossamme on todettu suurella tyydytyksellä se varsin kunnoitettaiva sija, jonka nuorisotoiminta on sekä tässä ohjelmassa että tämän käsittelyn yhteydessä alustuksissa saanut. Näissä esiteltyjen ajatusten lisäksi tekee mieleni tuoda esille muutama tärkeä seikka. Liittomme taholta on kerta toisensa jälkeen vakuutettu, että me olemme erottamaton osa muusta sosialidemokraattisesta työväenliikkeestä ja että meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että

19 241 jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ryhdytään nuoria kasvattamiaan ja kouluttamaan niitä tehtäviä varten, joiden hoitajiksi jatkuvasti tullaan tarvitsemaan uusia, vereksiä voimia. Tämä on ehdottomasti päätehtävämme ja siitä on liittomme pitävä kiinni. Voisimme tietysti luetella koko joukon tämän työn jo saavutettuja käytännöllisiä tuloksia, mutta sanon asian mieluimmin hieman toisenlaisessa järjestyksessä. Me emme ole pystyneet riittävän hyvin tehtävistämme selviämään. Nuorisoliikettä on muusta työväenliikkeestä varsinkin sodan jälkeiskautena erottanut ivairsin suuressa määrin sen itoiminnan luonne. En lainkaan ihmettele, että voimakas suuntaus ajanvietteen luontoiseen toimintaan, jossa kaiken lisäksi on paikka paikoin saatettu mennä suorastaan mahdottomuuksiin, herättää arvostelevaa henkeä vanhemmassa väessä, joka odottaa tehokkaampaa suoranaista osanottoa omiin rientoihinsa. Mutta ylipääsemätön totuus on myös se, että laajoja nuoriso joukkoja ei saada poliittiseen toimintaan lainkaan, ellei tällaista välikappaletta käytetä. Sen rinnalla on oltava määrätietoinen ja voimakas aatteellinen kasvatustyö. Kun me tämän suorittamiseen saamme riittävät taloudelliset edellytykset, en minä puolestani epäile, etteikö toimintamme vakavampaankin puoleen kohdistettu osittain täysin aiheellinenkin arvostelu saataisi poistetuksi. Martta Kulonen : Hyvät puoluetoverit! Me tiedämme, että meidän puolueessamme on tehtävä varhaisnuoriso työtä. Me tunnustamme sen kaikki, vaikka käytännössä varsinaisesti tämä työ jää kaiken muun kiireellisemmän ja muka arvokkaamman työn vuoksi syrjään. Täällä viitattiin myöskin edellisissä puheenvuoroissa siihen, että perheenemäntä voi kasvattaa lapsiansa tämän puolueen aatteelliseen asiaan sisälle. Tämä siis todistaa taas puolestansa sitä, että myöskin naisia tarvitaan tässä työssä mukana. Kun me ajattelemme sosialidemokraattista varhaisnuorisotyötä, on se tällä hetkellä jakaantunut kahteen, leiriin.' Käsittääkseni tällä hetkellä ei ole tässä suhteessa muuta mahdollisuutta kuin pyytää, että tämä arvovaltainen puoluekokous laususi toivomuksen tai kehoituksen, että järjestöt, jotka tällä hetkellä vielä toimivat erillisinä järjestöinä, mahdollisimman hyvässä yhteistoiminnassa edelleen, jatkaisivat työtään siksi kunnes koittaa se aika, että nämä järjestöt toimivat yhdessä. Raitti usväen puolesta halutaan lausua toivomus, että puolueväki ja puolue suhteutuisivat tasapuolisesti näihin molempiin varhaisnuorisojärjestöihin. 16

20 242 Lehtinen: Tahtoisin tuoda erään seikan esiin, joka ainakin minusta tuntuu hyvin läheiseltä. Tämä koskee meidän työväentalojamme ja niiden kuntoa varsinkin maaseutupaikoissa. On kai liian rohkeata sanoa, että me nykyajan sosialistit olemme paljon huonoimpia ja heikompia kuin meidän esi-isämme ja vanhempamme olivat ja ovat. He nimittäin vuosisadan alussa saivat tyhjästä nämä työväentalot pystyyn, mutta me nykyajan sosialistit emme tahdo saada niitä pysymään pystyssä ja sellaisessa kunnossa, että siellä työläisjoukot enää. viiihtyisitvät. Meidän työväentalokulttuurimme on tässä suhteessa jäänyt paljon jaikeen. Se on unohtanut, että työväen henkinen ja aineellinen taso on huomattavasti sen jälkeen noussut. Työväentalot, ovat sellaisia, että talvisaikaan varsinkin vanhemman väen on niihin imalhdotonta mennä, koska talot ovat yleensä kylmiä. Tästä syystä minä näkisin meidän järjestötoimintamme ja -voimamme kohottamisen kannalta tarpeelliseksi, että me pystyisimme tekemään näistä taloista sellaisia, että niissä viihtyisi ja tarkenisi. Toveri Lumikero aliarvioi huvitoiminnan merkitystä. Kyllä minä vieläkin olen vahvasti sitä mieltä, että missä tällaista toimintaa järjestetään ja saadaan talo viihtyisäksi, tämä myöskin kannattaa. Leivo-Larsson : Puheenjohtaja! Minun täytyy aloittaa tämä puheenvuoroni toteamalla, että minä en voi antaa täyttä kymppiä tästä puoluetoimikunnan esityksestä. Mutta sen sijaan minä tahdon antaa täyden kympin sille Lapin piirin edustajalle, joka puhui mielestäni asiallisesti ja oikein siitä, mitä merkitsee naisten toiminta puolueessa. ise, minkä takia minä en antaisi täyttä kymppiä puoluetoimikunnan esitykselle, johtuu tietysti siitä, mikä koskee lausuntoa naisliikkeen merkityksestä. Tässä lausunnossa viitataan siihen, että naisliikkeen toiminta olisi paikallista, mutta samassa yhteydessä kuitenkin todistetaan, mitenkä naisliiton alaisena toimii noin 400 jaostoa ja osastoa eri puolilla maata. Tämä jo sinänsä riittää kumoamaan väitteen siitä, että naisliikkeen toiminta olisi paikallista. Naisliiton lausunto, joka on puoluetoimikunnalle jätetty, on jätetty siinä mielessä, että puoluetoimikunta olisi muuttanut sen aikaisemman lausunnon, mikä sisältyy täällä esitettyyn ponsiehdotukseen. Se on meidän mielestämme tietysti tehty asiallisesti, ja minä toivon, että puoluekokouksen edustajat saivat myöskin siitä sen käsityksen, kun toveri Martta Salmela-Järvinen sen täällä esitti. Olemme aina käsittäneet asemamme niin, että me olem-