KAUHAJOEN. bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmrtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu KAUPUNGIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUHAJOEN. bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmrtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu KAUPUNGIN"

Transkriptio

1 qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv KAUHAJOEN bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmrtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu KAUPUNGIN iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk ESIOPETUSSUUNNITELMA löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmrtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmrtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmrtyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå 0 asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmrtyuiopåasdfghjklöä

2 JOHDANTO ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ ESIOPETUKSEN KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET LAPSI YKSILÖNÄ LAPSI RYHMÄN JÄSENENÄ ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMUSKÄSITYS OPPIMISYMPÄRISTÖ TYÖTAVAT ESIOPETUKSEN ULOTTUVUUDET ESIOPETUKSEN SISÄLTÖALUEET KIELI JA VUOROVAIKUTUS TAPAKASVATUS JA TERVEYS YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO MATEMATIIKKA ETIIKKA JA KATSOMUS EETTINEN KASVATUS KATSOMUSKASVATUS KUVALLINEN ILMAISU JA KÄDENTAIDOT MUSIIKKI LIIKUNTA YHTEISTYÖ ESIOPETUKSESSA YHTEISTYÖ KODIN KANSSA YHTEISTYÖ MUUN VARHAISKASVATUKSEN KANSSA YHTEISTYÖ PERUSOPETUKSEN KANSSA YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA

3 5. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN ESIOPETUS KAUHAJOEN ESIOPETUKSEN ERITYISOPETUSMALLI KIELI- JA KULTTUURIVÄHEMMISTÖJEN ESIOPETUS ARVIOINTI ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN PÄIVÄKODISSA ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN KOULUN YHTEYDESSÄ ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN YKSITYISESSÄ PÄIVÄKODISSA ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ARVIOINTI KEHITTÄMINEN

4 JOHDANTO Kauhajoki on uusien haasteiden edessä, koska velvoite esiopetuksen järjestämiselle astui voimaan elokuun 2001 alussa. Esiopetusta on annettu Filppulan ja Aron päiväkodeissa sekä seurakunnan esiopetusikäisten kerhossa. Elokuusta 2001 alkaen esiopetus on hallinnollisesti sivistystoimen alaisena. Sivistystoimen esiopetuspisteitä on viisi. Lustilan, Äijön, Luomankylän ja Päntäneen esiopetuspisteet ovat koulujen yhteydessä omana esiopetusryhmänään, Äijälän esiopetus toimii seurakunnalta vuokratuissa tiloissa. Kaikissa pisteissä työskentelee lastentarhanopettaja. Sivistystoimi ostaa ostopalveluna esiopetuksen palveluja perusturvapuolen yksiköiltä: Aron, Filppulan, Aninkujan päiväkodilta sekä yksityiseltä päiväkoti Linnunpesältä. Esiopetusta annetaan 700 tuntia lukuvuodessa. Esiopetuksen päivät määräytyvät koulun työjärjestyksen mukaisesti muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Esiopetuksen päivän pituus on noin 4 tuntia. Syksyllä 2001 perustettiin työryhmä päivittämään Kauhajoen esi- ja alkuopetussuunnitelma, joka perustuu Opetushallituksen tuottamaan valtakunnalliseen "Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000" asiakirjaan. Työryhmään ovat eri tahojen edustajina kuuluneet Hannele Vesala (päiväkodin johtaja), Terttu Mänty- Sorvari (lastentarhanopettaja), Irmeli Vesala (koulunjohtaja), Eija Joensuu (lastentarhanopettaja), Raija Kaura (koulunjohtaja), Tuomo Tenhunen (koulunjohtaja) ja Päivi Perälä (esiopetuksen esimies). Syyskuussa pidetyssä esi- ja alkuopetuksen yhteistyöpalaverissa nimettiin pienryhmät tekemään lähinnä opetussuunnitelman sisältöalueita. Pienryhmiin ovat kuuluneet: Ympäristö- ja luonnontieto; Irmeli Vesala, Eija Joensuu, Marika Virtanen ja Jaana Hietalahti. Tapakasvatus ja terveys; Janika Lehtola, Salme Vesala, Marleena Lehtola 1

5 ja Irja Lyly- Yrjänäinen. Liikunta; Mari Lehtonen, Sari Lähteenmäki, Anne Vesanto-Kallio ja Raija Kaura. Etiikka ja katsomus; Aila Ketola, Hilkka Kuortti ja Terttu Mänty- Sorvari, Jaana Ketola, Leila Ketola ja Iiris Panula - Honkaranta. Musiikki; Mari Vaarasto ja Hanna Rinne. Matematiikka; Raija Kaura, Marjut Mäkynen ja Kati Rajala. Kuvataide ja kädentaidot; Tarja Mäntylä, Raija Marttila, Marja-Liisa Oravamäki ja Hannele Vesala. Kieli ja Vuorovaikutus; Anna Satokunnas, Päivi Perälä ja Kaija Kulmala. Perusopetus on ollut laatimassa myös opetussuunnitelmaa ja sieltä lähti idea mm. sisältöalueiden luomisesta käsitekartta muotoon. Esiopetukselle tehtiin oma kaupunkikohtainen opetussuunnitelma, joka liitetään samaan kansioon 1-6 luokan opetussuunnitelman kanssa. Opetussuunnitelma on luonteeltaan elävä, muuntuva ja kehittyvä. Opetussuunnitelmassa on annettu erityinen painoarvo sosiaalisten ja tapakasvatustaitojen oppimiselle sekä kieli ja vuorovaikutustaitojen kehittymiselle. Toivomme opetussuunnitelman käyttäjälle antoisaa ja elämyksellistä aikaa esiopetusikäisten kanssa. Muistakaamme, että oppimiseen ei ole muuta alkua kuin ihmettely! 2

6 1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 1.1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ Esiopetuksen tehtävänä on tarjota jokaiselle esiopetusikäiselle mahdollisuus osallistua lapsen kokonaiskehitystä ja oppimista tukevaan, leikinomaisesti toteutettuun ryhmätoimintaan ennen oppivelvollisuuden alkamista. Näin lapsille taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. Opetuksen lähtökohtana ovat lapsi ja lapsen tarpeet. Lapsilähtöisyydellä tarkoitetaan jokaisen lapsen ainutkertaisen yksilöllisyyden huomioonottamista ja kunnioittamista kaikessa kasvatuksessa ja opetuksessa. Mahdollisimman yhtenevät kasvatustavoitteet lapsen kodista alkaen ovat hoidon ja opetuksen kehittämisen perusta. Kasvatus on esiopetuksen haasteellisin osa, jonka kehittämiseen on koko ajan uhrattava voimavaroja. Juuri tässä lapsen kehityksen vaiheessa se kantaa myös parhaiten hedelmää. Lapsen suotuisan kehityksen kannalta onkin erityisen tärkeää kodin, päivähoidon, koulun ja muiden tahojen yhteistyö, joka luo perustan lapsen kasvun ja kehityksen tukemiselle. Esiopetuksen tavoitteena on myös edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ohjaamalla häntä vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Tavoitteena on myös lapsen mahdollisen erityistuen tarpeen havaitseminen ja niihin tukitoimien antaminen. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää lapsen säännöllistä osallistumista esiopetukseen. 3

7 1.2 ESIOPETUKSEN KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET LAPSI YKSILÖNÄ Jokainen lapsi on oma psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Esiopetuksessa kohdataan hyvin erilaisista lähtökohdista tulleita ja eri tavoin kehittyneitä lapsia. Esiopetuksessa onkin selvitettävä yhdessä kotien ja muiden tahojen kanssa lapsen oppimisvalmiudet ja vahvuudet, jotka muodostavat lähtökohdan koko kasvatustyölle. Jokaisella lapsella on oikeus onnistua omalla tasollaan. Esiopetuksen tärkeimpänä tavoitteena on lapsen itsetunnon kehittyminen terveeksi ja vahvaksi. Terve itsetunto on välttämätön persoonallisuuden kasvamiselle ja kaikelle oppimiselle. Myönteiset oppimiskokemukset vahvistavat lapsen identiteettiä ja antavat pohjan elinikäiselle oppimiselle, tietojen ja taitojen hankkimiselle elämää varten. Esiopetuksessa lapsi tulee tietoiseksi omasta oppimisestaan. Hän oppii keskittymään, kuuntelemaan ja hallitsemaan itseään erilaisissa tilanteissa. Hän omaksuu perustaitoja, -tietoja ja valmiuksia oppimisen eri alueilla ikänsä ja edellytyksensä mukaisesti. Hän säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen sekä uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet haasteet. 4

8 1.2.2 LAPSI RYHMÄN JÄSENENÄ Lapsi oppii parhaiten tuntemaan itseään vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Aikuisen esimerkki luo pohjaa sille, miten lapsi oppii myöhemmin ottamaan toiset huomioon. Siksi on tärkeää, että lasta kuunnellaan ja hänen ajatuksiaan, mielipiteitään ja kokemuksiaan arvostetaan. Ryhmän jäsenenä lapsi saa käsityksen yhdessä oppimisesta, jossa jokainen jäsen omalta osaltaan vastaa ryhmän tuotoksesta ja jossa ratkaisut tehdään yhteisesti neuvotellen. Ryhmässä toimimalla, sääntöjen tarpeellisuus ja hyvät tavat saavat merkityksen. Myös ihmisten erilaisuus koetaan rikkautena, leikkiessään ja toimiessaan itsekseen sekä toisten lasten kanssa hän syventää oppimaansa sekä löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Näiden lisäksi lapsi oppi arvostamaan omaa sekä muiden kulttuuria. Hän oppii kunnioittamaan elämää kaikissa muodoissa. Hän oppii huolehtimaan lähiympäristöstään ja tulee tietoiseksi oman toimintansa vaikutuksesta. 5

9 2. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMIEN 2.1 OPPIMISKÄSITYS Jokaisella lapsella on olemassa omat käsitykset asioista, joita ovat muokanneet lapsen omat kokemukset ja ajattelu, koti, päivähoito, lähiympäristö ja media. Esiopetus tukee lapsen omaa oppimista, jotta lapsi voi itse rakentaa aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tiedon pohjalta uudet käsityksensä. Opettaja on vastuussa lapsen oppimisesta ja tarvittaessa ohjaa mielenkiinnon ja valintojen suuntaa lapsen tarpeiden mukaisesti. 2.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ Kasvu- ja oppimisympäristön tulee olla lasta tukeva ja motivoiva. Oppimisympäristön luomisessa ratkaisevaa on myönteinen ilmapiiri, jossa vallitsee avoin, iloinen, turvallinen ja rohkaiseva vuorovaikutus. Turvallisessa ympäristössä aikuinen ottaa vastuun lapsesta ja asettaa perustellut rajat lapsen toiminnalle. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa mahdollisuuksia toiminnalliseen oppimiseen, liikkumiseen ja leikkimiseen, mutta myös rauhoittumiseen ja lepoon. Esiopetuksessa on erityisesti otettava huomioon toiminnallisen tilan tarve. Lapsi tarvitsee ympärilleen runsaasti avaraa tilaa tyydyttääkseen liikunnan- ja leikintarpeensa. Havainto- ja toimintamateriaalien, pelien sekä opetus- ja työvälineiden tulee olla lasten ulottuvilla ja vapaasti käytettävissä. Alusta alkaen mahdollistetaan erilaisten tietolähteiden, kuten kirjallisuuden ja tietokoneen käyttö. 6

10 Monipuolisella ja riittävällä leikki- ja opetusvälineistöllä sekä riittävällä henkilöstöllä taataan tasavertainen esiopetus esiopetuspaikasta riippumatta. Esiopetuksessa käytetään hyväksi lähiympäristön tarjoamia aineksia: luontoa, rakennettua ympäristöä, kulttuurimaisemaa ja tarjontaa. Hyvä oppimisympäristö on aktiivisessa vuorovaikutussuhteessa lähiyhteisöihinsä. Luonteva yhteistyö kodin, koulujen ja päiväkotien, yhteisöjen, yhdistysten ja laitosten kanssa rikastuttaa esiopetuksen sisältöä. Lisätietoa ympäristön turvallisuudesta: Päivähoidon allergia- ja astmaohjeisto (www.allergia.com) Kunnallinen työsuojelulaki ( ) ja työturvallisuuslaki ( ) 2.3 TYÖTAVAT Lapsiryhmässä oppiminen tapahtuu toisten lasten kanssa vertaisryhmässä, leikeissä ja opettajan järjestämän toiminnan puitteissa. Eheyttäminen on opetussuunnitelmallinen lähestymistapa rakentaa opetusta. Eheyttävässä opetussuunnitelmassa opetus muotoutuu kokonaisuuksista kuten sisältömallissa ja kokonaisopetuksessa, mutta eroaa siinä, että kokonaisuuden muotoutumisen lähtökohtana on lapsi. Leikki on lapselle luonnollisin tapa oppia asioita. Lapsi leikkii sitä, mitä on oppinut ja mitä on opettelemassa. Leikissä luodaan suhteita toisiin ihmisiin ja ympäristöön sekä opitaan uusia asioita kuvittelemalla ja toimimalla. Leikki on osa lapsen kielenkehitystä ja väline sääntöjen ja normien omaksumiseen. Leikinomaisuuden lisäksi esiopetuksen työtavoissa korostetaan toiminnallisuutta, elämyksellisyyttä ja kokemuksellisuutta. Työtavoissa pyritään vaihtelevuuteen ja monipuolisuuteen. Lasta ohjataan yhteistoiminnalliseen oppimiseen, omatoimisuuteen ja tiedonhankintatapojen oppimiseen. Työtapojen kattavana tavoitteena on oppimaan oppimisen tukeminen. 7

11 Olosuhteet ja tarpeet huomioiden voidaan painotuksilla vaikuttaa eri esiopetusyksikön toiminnan omaleimaisuuteen. ESIOPETUKSEN ULOTTUVUUDET Elämykset Elämykset Turvallinen ja monipuolinen oppimis- ja kasvuympäristö ESI TERVE MINÄKUVA luovuus rohkeus uskallus realistisuus OPETUS Tahtova havainnoiva kyselevä tekevä, toimiva liikkuva tuottava leikkivä Ajatteleva jäsentävä päättelevä yhdistelevä muokkaava uudistava Tunteva eläytyvä kokeva nauttiva 8

12 3. ESIOPETUKSEN SISÄLTÖALUEET 3.1 KIELI JA VUOROVAIKUTUS Lapsi taitavana kielenkäyttäjänä Kieli on ajattelun väline. Mitä enemmän lapsi ymmärtää käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä, sitä paremmin hän pystyy käsitteelliseen ajatteluun. Kieli antaa välineitä itseilmaisuun. Se on kommunikoinnin väline ja sillä on tärkeä merkitys ihmissuhde- ja yhteistyötaitojen kehittymisessä sekä minäkuvan vahvistumisessa. Äidinkielen taitojen omaksuminen antaa juuret omaan kulttuuriin kasvamiseen. Siihen voidaan luontevasti liittää myös kulttuuriperinteeseen tutustumista. Lapselle on ominaista jäsentää ympäristöään kyselemällä. Häntä rohkaistaan jatkuvasti tekemään kysymyksiä. Lapsi kiinnostuu lukemaan ja kirjoittamaan oppimisesta nähdessään lukemiseen liittyvää toimintaa. Äidinkieltä opitaan elämänläheisesti lapsen omia kokemuksia ja tavoitteita arvostaen. Kieli - ja vuorovaikutusalueen kehittämisen tavoitteena on, että Lapselle kehittyy halu, rohkeus ja taito ilmaista itseään, tunteitaan ja ajatuksiaan sekä halu olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Lapsen kielellinen tiedostaminen vahvistuu, kuuntelu- ja keskittymistaito kehittyvät sekä sana- ja käsitevarasto laajenevat. Lapsi laajentaa kokemuksiaan ja mielikuvitustaan ja saa elämyksiä kirjallisuuden, teatterin ja joukkoviestimien avulla. Lapselle luetaan säännöllisesti. Lapsi kiinnostuu satujen, kertomusten, runojen, lorujen ja näytelmien kuuntelemisesta sekä niiden sepittämisestä ja eläytyvästä esittämisestä. 9

13 Lapsi oppii lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksia ja taitoja kehitystasonsa mukaisesti. Lapsi tutustuu omaan kielelliseen kulttuuriympäristöönsä ja sen rinnalla muihin kulttuureihin. Piirroskuva 10

14 Leikkikirjoittaminen Oikea kynäote Suuraakkoset, niiden oikea piirtosuunta Ymmärtää, että puhe voidaan muuttaa kirjoitukseksi Käden motoriikkaharjoitukset KIRJOITTAMINEN Annettujen ohjeiden ymmärtäminen ja ohjeen mukaan toimiminen Kuunteleminen ja keskittyminen Hiljaisuuden kokeminen Kuulomuistin harjoittaminen KUUNTELEMINEN Vapaa ja ohjattu leikki Sääntö-, rooli- ja mielikuvaleikit Teatteri, draama, improvisointi Saduttaminen Omat jutut ja sadut Teatteri- ja elokuvavierailut Juhlat KIRJALLISUUS JA VIESTINTÄ KIELI JA VUOROVAIKUTUS LEIKKI JA LUOVA ILMAISU LUKEMINEN Lorut, riimit, runot Kuvakirjat Kertomukset Tietokirjat Kirjasto Joukkoviestimet Tietokone Äänitteet Omat tuotokset PUHUMINEN JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Oman puheen tuottaminen Kehon viestintä Äänenkäytön hallinta Puheenvuoron odottaminen Vastaaminen ja kysyminen Keskustelut Kerronta Kuvalukeminen Suuraakkoset Lukuleikit Lukusuunta Sanahahmot ympäristössä leikkilukeminen

15 3.2 TAPAKASVATUS JA TERVEYS Terveelliset elämäntavat ja hyvät tavat ovat tärkeitä Tapa- ja terveyskasvatuksen keskeisenä päämääränä esiopetuksessa on että, lapsi omaksuu terveelliset elämäntavat ja hyvät käytöstavat sekä kehittyy sosiaaliseksi ja yhteistyökykyiseksi yksilöksi. Tapa- ja terveyskasvatuksen alueen tavoitteena on, että lapsi Oppii ja omaksuu hyvät tavat ja kohteliaisuuden. Oppii noudattamaan sääntöjä ja osoittamaan ystävällisyyttä ja huomaavaisuutta toisia kohtaan. Oppii käyttämään hyvää ja loukkaamatonta kieltä. Oppii selviytymään oudoissakin tilanteissa. Omaksuu terveelliset elintavat ja oppii pitämään niitä merkityksellisinä voimavaroina omassa ja ympäristönsä hyvinvoinnissa. Oppii kehittämään vuorovaikutustaitoja toisten ihmisten kanssa. Piirroskuva SINNE MINNE TAINTA TAIVUTETAAN, PUU KALLISTUU. 11

16 TAPAKASVATUS KÄYTTÄYTYMINEN ERI PAIKOISSA JA TILAISUUSKSISSA KESKUSTELUTAIDOT HYVÄTAPAISUUS Käyttäytyminen ja pukeutuminen juhlatilaisuuksissa Juhlien järjestäminen Asioiminen Jonottaminen Paikan antaminen Auttaminen Kuunteleminen Puheenvuoron odottaminen Luvan kysyminen Riitatilanne neuvottelut Puhelinkeskustelut Kohtelias puhetyyli Rehellisyys ja huomaavaisuus Kohteliaisuussanat Tervehtiminen Esittäytyminen ja tutustuminen Niiaaminen / kumartaminen Etikettikäyttäytyminen Teitittely Pöytätavat

17 LAPSEN HENKISEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN RIITTÄVÄ LIIKUNTA JA LEPO OMATOIMISUUS Pukeutuminen Siivoaminen, järjestyksen pito HENKILÖKOHTAINEN PUHTAUS JA SIISTEYS Keho Hiukset TERVEYSKASVATUS HAMPAIDEN HOITO JA HUOLTAMINEN TERVEELLINEN RAVINTO Hyvät ruokailutavat, monipuolinen ravinto Ruokarauha Ruokailuvälineiden käyttö Kattaus, ruokaapulainen Ruokapöytäkeskustelut LASTEN ENSIAPUKURSSI SAIRASTAMINEN HUUMAAVIEN AINEIDEN HAITTOJEN TIEDOSTAMINEN

18 3.3 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO Ihmettelevä, tutkiva ja ympäristöä kunnioittava lapsi Kasvatuksen ja opetuksen perimmäisiä tehtäviä on auttaa lasta hänen maailmankuvansa rakentamisessa ja jäsentämisessä. Kokemusten, elämysten ja toiminnan kautta lapsi tekee havaintoja ympäristöstään. Häntä ohjataan tekemään kysymyksiä ja etsimään vastauksia luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Lasta ohjataan omatoimiseen kasvien ja eläinten tutkimiseen sekä luonnossa että kirjojen välityksellä. Näin lapsen maailmankuva jäsentyy ymmärtämään syy- ja seuraus-suhteita. Vuorovaikutus luonnon kanssa on perustana ihmisen työn ja kulttuurin saavutusten ymmärtämiselle. Ympäristö- ja luonnontiedon alueen tavoitteena on, että Lapsi oppii huomioimaan ja suojelemaan elollista ja elotonta luontoa sekä iloitsemaan ja nauttimaan luonnosta. Lapselle kehittyy rakkaus ja kunnioitus luontoa kohtaan. Lapsi tuntee vastuuta sekä luonnonvaraisesta että rakennetusta ympäristöstä. Lapsi sisäistää kestävän kehityksen periaatteella toimivan luonnon, ympäristön ja ihmisen vuorovaikutuksen. Lapsi oppii arvostamaan maaseutua elinympäristönään ja antamaan arvon erilaisille kulttuureille. Piirroskuva Tuoksussa tässä on outoa taikaa, miten voi tuoksua yhtä aikaa Hunajalta, Apilalta Rakkauden räiskeeltä Suukkojen mäiskeeltä Talvelta ja kesältä Pikkulinnun pesältä. 12

19 Liikennekasvatus Jalankulku Pyöräily Julkinen liikenne Kuntakohtaiset nähtävyydet Mahdolliset vierailukohteet: kolmen tuulen hattu, Lauhavuori Lapsesta aikuiseksi Ulkoinen muuttuminen Ihmisen elämänkaari Ammatit ja työnteko Päivittäiset pienet työtehtävät Erilaiset ihmiset ja kulttuurit IHMINEN JA YMPÄRISTÖ Puhdas ja terveellinen ympäristö Koti- ja pihapiiri Luonnollinen ympäristö Rakennettu ympäristö Luonnon ihailu ja ihmettely Luonto huolenpidon kohteena Toiminta omassa ympäristössä Kierrätys

20 YMPÄRISTÖN AINEET, MATERIAALIT JA ENERGIA Maan pinta Havainnot erilaisista pinnanmuodoista Erilaisia materiaaleja Eri aistein tapahtuva havainnointi Erilaiset olomuodot Rakentelu ja kokoaminen Rakentelu- ym. palikat välineinä Ongelmanratkaisu rakenteluun liittyen Liike Liike konkreettisesti havaittuna prosessina

21 MAA JA AVARUUS Ihmisen elinpaikka Maapallo Suomi Oma kotiseutu Vuorokaudenajat Viikonpäivät Kuukaudet Vuodenajat Tila / piha Suunnat Toimiminen tilassa Yksinkertainen karttaja pohjapiirros ELIÖT JA ELINYMPÄRISTÖ Erilaisia kasveja Havaittuja lajeja Siemenestä kasviksi Kasvatuskokeita Erilaisia eläimiä Havaittuja kohteita ja havaittuja ominaisuuksia Pihapiiri elinympäristönä Elollinen ja eloton luonto Pihapiirin ominaisuuksia

22 3.4 MATEMATIIKKA Lapsi ajattelee, vertailee ja päättelee Kohtaamme matematiikkaa kaikkialla, päivittäisissä toiminnoissa, geometrisissä muodoissa, aikakäsitteissä, etäisyyksissä, ympäristössä jne. Ajattelu, muisti, havainnointi, ongelmaratkaisu ja oivaltaminen liittyvät keskeisesti matematiikkaan. Matematiikka on siis ajattelutapa. Matematiikka tulee nostaa esiin lapsen arkitoiminnoissa ja luonnollisissa yhteyksissä sekä tiedostaa matematiikan osuus myös muihin sisältöalueisiin yhdistyneenä. Matematiikalla on myös vahva yhteys yrittäjyyteen. Lapsi oppii omatoimisesti sekä yhdessä toisten kanssa löytämään ratkaisuja ja uusia toimintatapoja. Matematiikan alueen tavoitteena on, että Lapsi oppii matematiikan peruskäsitteet luontevasti arkipäivän tilanteissa sekä leikin, liikunnan, pelien ja muun ohjatun toiminnan kautta. Luodaan oppimistilanteita, joissa lapsella on mahdollisuus onnistumiseen ja oivaltamiseen sekä ilon kokemiseen matematiikassa. Tuetaan lasta kokeilemaan ja pohtimaan matematiikkaa monipuolisten tutkimustehtävien avulla. Lapselle rakennetaan oppimisympäristö, joka tukee ja edistää lapsen yksilöllistä matemaattisen ajattelun kehittymistä. Lapsilähtöisesti tutustutaan matematiikan eri osa-alueisiin. Piirroskuva Kun onnistuu, niin innostuu, kun innostuu, niin onnistuu. 13

23 Luvut 0-10 esim. laulun, leikin, liikunnan, rakentelun keinoin Oma keho Tila Suunnat Määrä Koko Pituus Etäisyydet Paino Muotoihin tutustuminen LUKUKÄSITTEET AVARUUDELLINEN HAHMOTTAMINEN GEOMETRIA MATEMATIIKKA oppisisällöt ESIOPETUKSESSA VERTAILU JA MITTAAMINEN AIKAKÄSITTEET Omaa päättelykykyä kehittäviä leikkejä, pelejä ja tehtäviä Valintojen tekemistä ja perustelua ONGELMANRATKAISU Vuorokausi Viikonpäivät Vuodenajat Kuukaudet Kello

24 3.5 ETIIKKA JA KATSOMUS Lapsen oikeus oppia oikeaa Turvallinen ja ristiriidaton kasvuympäristö antaa hyvän pohjan esiopetuksen eettiselle ja katsomukselliselle kasvatukselle EETTINEN KASVATUS Eettistä kasvatusta sisältyy koko ryhmän kaikkeen toimintaan. Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehittymisestä ja laajentuu ihmisten välisiin suhteisiin sekä edelleen elinympäristöön. Moniarvoisessa ja alati muuttuvassa maailmassa eettisen kasvatuksen haasteet koko ajan lisääntyvät. LAPSI ON KUIN KUKKA, JOKA KASVAAKSEEN TARVITSEE MYÖS RAKKAUDEN SADEPISAROITA SEKÄ EMPATIAN AURINKOA. Tavoitteet: Myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittyminen. Toivorikkaan elämänasenteen muodostuminen. Hyvien tapojen merkityksen ymmärtäminen. Oman ja toisen työn arvostaminen. Yhteistyötaitojen kehittyminen. Halu luonnon suojelemiseen ja elämän kunnioittamiseen. 14

25 3.5.2 KATSOMUSKASVATUS Katsomuskasvatukseen sisältyy kulttuurista katsomuskasvatusta ja myös uskontokasvatusta. Kulttuurinen katsomuskasvatus on yhteistä ryhmän kaikille lapsille ja on mainiosti integroitavissa esiopetuksen muihin sisältöalueisiin. Uskonnon ja omantunnon vapaus on perustuslain 11 turvaama oikeus, jota esiopetusikäisen kohdalla käyttää huoltaja. Tavoitteet: Kiinnostuksen ja arvostuksen herättäminen oman kotiseudun- ja kulttuuriperinnettä kohtaan. Tietoisuus omasta uskonnollisesta kulttuuriperinnöstä ja suvaitsevaisuus muita vakaumuksia kohtaan. Kiinnostus ja myönteinen suhtautuminen toiseen kulttuuriin ja sen edustajiin. katsomuksellisen ajattelun kehittyminen Piirroskuva Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja huomioonotetuksi uskonnollisissa ja muissa katsomuksellisissa pohdinnoissa. 15

26 Kokemukset ja elämykset luonnossa Selviytymisen ja onnistumisen, ilon kokemukset Erilaisten tunteiden kohtaaminen ja niiden ilmaiseminen Elinympäristöstä huolehtiminen, työkasvatus EETTINEN KASVATUS Oikea ja väärä Yhdessä toimiminen Toisen huomioonottaminen Auttaminen ja avun vastaanottaminen Ristiriitojen sopiminen; anteeksipyytäminen ja antaminen Turvalliset rajat, yhteiset säännöt Erilaisuuden hyväksyminen

27 Retket ja vierailut Miten ennen elettiin Vanhempien ihmisten kertomukset Vanhat kuvat ja esineet Perinneleikit KULTTUURINEN KATSOMUSKASVATUS Toiseen kulttuuriin ja sen tapoihin tutustuminen Kalenterivuoden tärkeimmät juhlat ja niihin liittyvä perinne Omat juuret ja perhejuhlat Lapsen omat elämän kysymykset Hiljentyminen ja hartauden kokeminen USKONTOKASVATUS Suurimmat kristilliset juhlat Yhteistyö Kauhajoen ev.lut. seurakunnan kanssa Raamatun keskeiset henkilöt ja kertomukset Lasten hengellinen musiikki

28 3.6 KUVALLINEN ILMAISU JA KÄDENTAIDOT Lapsi taiteen kokijana ja tekijänä Lapsi on luonnostaan kiinnostunut luovuuteen ja mielikuvitukseen perustuvasta tekemisestä. Voidakseen ymmärtää ja hallita asioita ja ilmiöitä, lapsen täytyy rakentaa ne itse. Kuvien tekeminen, piirtäminen, maalaaminen, muovailu, rakentelu ja käsityöt ovat tapoja oppia minää ja maailmaa. Taiteessa lapsi on sekä tekijä että vastaanottaja. Kuvallisen ilmaisun aiheet, teemat ja projektit syntyvät lapsen kiinnostuksesta, uteliaisuudesta ja tutkimisen halusta. Opettajan tehtävänä on syventää tutkittavia asioita ja liittää niitä suurempiin kokonaisuuksiin. Työskentelyn tulokset asetetaan näytteille, niistä keskustellaan ja niillä leikitään. Lapsen täytyy tuntea, että hänen työtään arvostetaan ja myös lapsen täytyy arvostaa omaa työtään. Jos työ on valmiina iloa tuottava, tarpeellinen ja hyödyllinen, se on täyttänyt tehtävänsä. Tavoitteet: Kuvallisen ilmaisu tukee lapsen toiminnallista kasvatusta. Lapsen omaehtoisen kuvallisen ilmaisun herättäminen. Lapsen silmän ja käden yhteistoiminnan kehittäminen. Lapsi omaksuu ja kehittää erilaisia työ- ja tekotapoja. Kädentaitojen avulla lapsi oppii selviämään jokapäiväisistä askareista. Lapsi kokee iloa ja elämyksiä. Lapsi kokee iloa sekä tavoitteellisen työskentelyn lopputuloksesta että omasta luovasta prosessista ilman annettuja aiheita ja asetettuja tavoitteita. Lapsi tutkii omien ja muiden kuvallisia tuotoksia. 16

29 Liiallisen itsekritiikin poistaminen. Erilaisten näkemysten ja ratkaisujen hyväksyminen. Lapsi harjaannuttaa yhteistyötaitojaan. Lapsi huolehtii välineiden ja työskentelytilojen siisteydestä. Lapsi tutustuu taiteilijoihin ja taiteeseen. Lapsen omat taidenäyttelyt. Lapsi osallistuu oman työn suunnitteluun ja arviointiin. Piirroskuva 17

30 Piirtämisen ja maalaamisen tekniikat Oikeat työskentelytavat ja välineet MAALAAMINEN & PIIRTÄMINEN Erilaiset massat ja niiden käsittely eri tavoin Rakentelu erilaisilla materiaaleilla MUOVAILU & RAKENTELU KUVALLINEN ILMAISU & KÄDENTAIDOT TEKNINENTYÖ TEKSTIILITYÖ Liittämistyöt (liimaus, naulaus, sahaus) Eri materiaaleihin tutustuminen Työvälineisiin ja oikeisiin työotteisiin tutustuminen MUU KÄDENTYÖ Askartelutyöt eri tekniikoilla ja materiaaleilla Nauhamaiset työt (punominen, letittäminen, sormivirkkaus) Lankatyöt (tupsut, solmut) Kangastyöt

31 3.7 MUSIIKKI Musiikki yhteistä on Musiikilla on keskeinen osa lapsen tunne-elämän ja luovuuden kehittymisessä. Musiikki tukee sosiaalista kasvatusta ja luo perustaa avoimen vuorovaikutuksen syntymiselle. Tavoitteet: Lapselle herää myönteinen asenne musiikkia kohtaan. Lapsen luova musiikillinen toiminta kehittyy ja hän rohkaistuu esiintymään. Lapsen musiikilliset tiedot ja taidot kehittyvät. Musiikki antaa kokemuksia ja elämyksiä, jotka tukevat lapsen kokonaispersoonallisuuden tasapainoista kehittymistä ja edistävät hänen sosiaalista kasvuaan. Esiopetuksen musiikin oppisisältöön vaikuttaa vuodenkierto, teemat, paikallinen, kansallinen ja kansainvälinen musiikkiperinne sekä musiikin tyylilajit. Piirroskuva 18

32 Vapaa ja ohjattu liikkuminen musiikin mukaan Tanssi Eläytyminen musiikkiin LAULULEIKIT JA MUSIIKKILIIKUNTA Kehon soittimet Rytmisoittimet Rytmitavut TAA, TI-TI, TAUKO Tasajakoinen rytmi Hidas nopea Soolo - tutti MUSIIKKI (esiopetus) SOITTAMINEN Melodia Voimakkuus (p,f) Kuuntelukokemus Iloinen surullinen (duuri - molli) Musiikkisatuja Musiikista piirtäminen Rytmisoitinten tunnistaminen KUUNTELU LAULAMINEN Lauluja Pohjanmaalta, Suomesta, maailmalta Äänenkäyttö (äänihiljaisuuus) Itseilmaisu Soolo - tutti

33 3.8 LIIKUNTA Iloinen leikkijä ja liikkuja Esiopetuksen liikuntakasvatuksen keskeisenä tavoitteena on tukea lapsen liikunnan kehittämistä. Terveyteen ja fyysiseen toimintakykyyn liittyvät tavoitteet kuuluvat luonnollisena osana kaikkeen liikuntaan. Sosiaalinen yhdessäolo ja ryhmässä toimiminen liittyvät olennaisena osana lastenkin liikuntaan. Liikunta tarjoaa jokaiselle myös tilaisuuden itsensä ilmaisemiseen ja itsetunnon vahvistamiseen. Esiopetuksen liikuntakasvatus on toiminnallista, monipuolista ja leikinomaista. Liikuntakasvatukseen voidaan liittää myös muistiin, päättelykykyyn ja luovuuteen liittyviä tavoitteita. Liikkuessaan lapsella on mahdollisuus purkaa energiaansa hyväksyttävällä tavalla. Esiopetuksen liikunnan toteuttamisen muotoja ovat: 1. ohjatut liikuntahetket 2. aamu- ja taukovoimistelut 3. omaehtoinen liikunta, välineet ja telineet lasten saatavilla Tavoitteena: Piirroskuva Lapsen karkea- ja hienomotoriikan kehittyminen. Lapsen kasvattaminen sosiaalisuuteen. Lapsen tutustuminen lähiympäristöönsä. Lapsen minäkäsityksen kehittäminen. Lapsen innostaminen omaan liikuntaharrastukseen. Rentoutuminen ja rauhoittuminen liikunnan päätteeksi. Myönteisten kokemusten saaminen ja liikunnan ilo. 19

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Posion esiopetuksen opetussuunnitelma

Posion esiopetuksen opetussuunnitelma Posion esiopetuksen opetussuunnitelma Hyväksytty 8.5.2001 Voimaantulo 1.8.2001 SISÄLLYSLUETTELO 1. Esiopetuksen järjestämisen toiminta-ajatus 2. Esiopetuksen toimintaympäristö 3. Esiopetuksen painotukset

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA MATEMATIIKKA Matematiikka on tapa hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa ja tapa ajatella. Matemaattiset kokemukset ovat olennaisia lapsen ajattelun kehittymiselle.

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Esioppilaan oma sivu PIIRRÄ OMA KUVASI. Karstulan kunta/lapsen esiopetussuunnitelma. Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä leikkejä leikit mieluiten?

Esioppilaan oma sivu PIIRRÄ OMA KUVASI. Karstulan kunta/lapsen esiopetussuunnitelma. Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä leikkejä leikit mieluiten? Esioppilaan oma sivu NIMESI: Mitä leikkejä leikit mieluiten? PIIRRÄ OMA KUVASI Mikä saa sinut iloiseksi? Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä haluaisit oppia eskarissa? Keskustelun teemat Vanhempien

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2003-2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Kasvatuksen ja opetuksen arvoperusta 3. Oppiminen esiopetuksessa 4. Esiopetuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana 1 F:\koti\_Varhaiskasvatus\Vasu\Lapsen-vasulomake-2015.doc Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat:

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1.NAPAPIIRIN PÄIVÄKOTI Napapiirin päiväkoti on ollut toiminnassa vuodesta 2012. Talossa on yhteensä 8 ryhmää joista Hallat 3-6-v sijaitsee erillisessä rakennuksessa.

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAIS- KASVATUS- SUUNNITELMA

KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAIS- KASVATUS- SUUNNITELMA KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAIS- KASVATUS- SUUNNITELMA TOIMINTA-AJATUKSEMME Kilpiäisten päiväkoti tarjoaa lapsille laadukasta varhaiskasvatusta vuonna 2009 valmistuneissa tiloissa. Päiväkotimme on avara,

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta ajatus: Villilän päiväkoti toimii yhteistyössä perheiden kanssa lapsuutta ja lapsen tulevaisuutta kunnioittavan hyvän ja turvallisen leikki ja oppimisympäristön

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

MÖLLÄRINRANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÖLLÄRINRANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 MÖLLÄRINRANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 MÖLLÄRINRANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT...3 TOIMINTA-AJATUS....3 ARVOT............3 2 VARHAISKASVATUKSEN

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 19.9.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus VASU2017 työskentelyä ohjanneet keskeiset asiakirjat Varhaiskasvatuslaki (2015) - Perustetyön

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

PEURASAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PEURASAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PEURASAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO 1. PÄIVÄKODIN KUVAUS - oppimisympäristö - menestystekijät 2. PEURASAAREN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 2.1. Toiminta-ajatus: lapsen kasvun,

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Raahen kaupunki

Raahen kaupunki 1 Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut Salassa pidettävä LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2014-2015 JANAKKALAN KUNTA. Kettukallion päiväkoti

ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2014-2015 JANAKKALAN KUNTA. Kettukallion päiväkoti ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2014-2015 JANAKKALAN KUNTA Kettukallion päiväkoti Työsuunnitelma 2014 2015 hyväksytty:. 2014 Marianna Kokko Päiväkodin johtaja Jere Lindroos Johtokunnan puheenjohtaja Työsuunnitelman

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

UURAISTEN ESIOPETUKSEN VUOSISUUNNITELMA

UURAISTEN ESIOPETUKSEN VUOSISUUNNITELMA UURAISTEN ESIOPETUKSEN VUOSISUUNNITELMA Liikunnassa ja musiikissa seurataan vuosikelloja, jotka erillisinä liitteinä. Matemaattisiin ja kielellisiin taitoihin tutustutaan ryhmissä omaan tahtiin, sisällöt

Lisätiedot

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11. Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.2016 Varkaus 1 Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

TAIDEPAINOTTEINEN KERHO MUSIIKKIOPISTOLLA

TAIDEPAINOTTEINEN KERHO MUSIIKKIOPISTOLLA TAIDEPAINOTTEINEN KERHO MUSIIKKIOPISTOLLA TAIDEPAINOTTEINEN KERHO MUSIIKKIOPISTOLLA Taidepainotteisen kerhon toteuttavat yhteistyössä Musiikkiopisto ja Niemelä-talon päiväkoti. Toiminnassa painottuvat

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA HARJULAN PÄIVÄKOTI 2010-2011 SISÄLLYS 1. YKSIKKÖ 2. TOIMINTA-AIKA 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 3.1 PSYYKKINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.2 FYYSINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.3 SOSIAALINEN

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkoti on pieni yksikkö maaseudun rauhassa, jossa lapsi saa olla lapsi. Pienessä yksikössä muodostuu helposti läheinen ja lämmin vuorovaikutus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia

Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Toteutuuko lapsen oikeus katsomukseen? Varhaiskasvatuksen seminaari 30.9.2016 Suomen Ekumeeninen Neuvosto,

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot