NUORET ammattiosaajat töihin. Presidentti Sauli Niinistö. Kilpailuvalmennuksesta ammattitaitoa Koulutuspaketissa yli 100 ammattia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORET ammattiosaajat töihin. Presidentti Sauli Niinistö. Kilpailuvalmennuksesta ammattitaitoa Koulutuspaketissa yli 100 ammattia"

Transkriptio

1 ERIKOISJULKAISU AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄLLE JA OPPILAITOKSILLE SYKSY 2015 KEVÄT 2016 Presidentti Sauli Niinistö NUORET ammattiosaajat töihin Oppisopimuksessa kaikki voittavat Vili Heiskanen nuori yrittäjä Kilpailuvalmennuksesta ammattitaitoa Koulutuspaketissa yli 100 ammattia

2 PÄÄKIRJOITUS AMMATTITAIDOLLA PÄRJÄÄ TYÖSSÄ Ammatillinen koulutus yhdistää opiskelijoiden vahvuudet työnantajien tarpeisiin. Sen vuoksi työelämässä arvostetaan ammatillisen koulutuksen ja tietyn tutkinnon suorittamista. Työnantajat yleensä edellyttävät ammatillista tutkintoa niilläkin aloilla, joilla ei ole muodollisia pätevyysvaatimuksia. Koulutuksen suorittaminen loppuun kertoo työnantajalle, että työnhakija on kyennyt ottamaan vastuuta toimistaan ja viemään asioita loppuun. Näitä taitoja tarvitaan joka päivä työelämässä. Ammattiin opiskellaan oppilaitoksessa tai oppisopimuksella. Kummassakin tapauksessa ammattitaito hankitaan tekemällä, ei pulpetissa istumalla. Ammattiopiston valitsevien opinnoista osa tapahtuu työpaikoilla, jolloin opiskelija toimii osana yrityksen liiketoimintaa oppimistehtäviä suorittaessaan. Samalla oppilaitoksen työsaleissa harjoiteltu osaaminen kehittyy kohti ammattitaitoa. Oppisopimusopiskelijat ovat suurimman osan opinnoistaan työn touhussa. Kummassakin tapauksessa opiskelijoiden arviointi tapahtuu pääasiassa työpaikoilla. Suuri vahvuus ammatillisessa koulutuksessa on se, että se antaa pätevyyden työelämään ja mahdollisuuden hakeutua korkeakouluopintoihin. Tämä avaa monia polkuja oman uran tai jopa yrityksen rakentamiseen. On hyvä muistaa, etteivät kaikki työtehtävät vaadi tiettyä koulutusta tai tutkintoa. Opintoalan valinta nuorena ei sido ketään lopuksi ikää. Koulutuksen tavoitteena on aina käytännön ammattitaito, jonka ohessa kehittyvät yleiset valmiudet työelämään. Asiakaspalvelu ja ihmisten kohtaaminen ovat ammattitaitoa useimmilla aloilla. Turvallisuus- ja ympäristöasiat ovat yhä tärkeämpiä asioita useimmilla aloilla. Nämä ovat taitoina yhtä arvokkaita kuin tekninen osaaminen. Ammatillinen koulutus uudistuu koko ajan, koska työn vaatimukset muuttuvat. Syyslukukaudesta 2015 alkaen luvassa on aiempaa enemmän valinnaisuutta. Opiskelija voi rakentaa tutkintonsa eri alojen tutkinnon osista saavuttaen laajemman ammattitaidon. Moni uusi työ syntyy nykyisten ammattien väliin, ja se vaatii uudenlaista osaamisen yhdistelmää. Monen työn automaalauksesta hitsaukseen tai rekan kuljettamiseen tekemistä harjoitellaan simulaattoreilla. Lopullinen ammattitaito toki saavutetaan työskentelemällä aidoilla välineillä. Nyt 3D-tulostaminen ja sen edellyttämä asioiden mallintaminen ovat tulossa osaksi ammatillista koulutusta. Ammatillinen koulutus elää ajan hermolla. Senkin vuoksi se on hyvä valinta. PETRI LEMPINEN toimitusjohtaja Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry ~Koulutuksen tavoitteena on aina käytännön ammattitaito, jonka ohessa kehittyvät yleiset valmiudet työelämään.~ AMMATISSA-LEHDEN TOIMITUSKUNTA: Opetusneuvos Seija Rasku, opetus- ja kulttuuri ministeriö Viestintäpäällikkö Katja Katajamäki, Skills Finland ry Toimitusjohtaja Toni Perez, OS/G Viestintä Toimitussihteeri Johanna Pelto-Timperi, OS/G Viestintä Lisätilaukset osoitteesta Sähköinen lehti osoitteessa wwww.ammattiosaaja.fi JULKAISIJA: Opetus- ja kulttuuriministeriö PÄÄTOIMITTAJA: Katja Katajamäki, Skills Finland ry, TOTEUTUS: OS/G Viestintä, KANNEN KUVA: Tasavallan presidentin kanslia PAINOPAIKKA: PunaMusta Oy, 2015 PAINOSMÄÄRÄ: Painotuote 2 AMMATISSA

3 SISÄLTÖ Oppisopimuksessa kumpikin voittaa... 4 Ammattitaito hankitaan työpaikalla. Nuoret osaksi työelämää... 6 Presidentti Sauli Niinistön haastattelu nuorten työllistymisestä ja ammatillisesta osaamisesta. Haaveena oma konepaja... 9 Oppisopimustyöpaikasta tuli oma yritys. Valmentaminen antaa jokaiselle jotakin...10 Ammattitaitokilpailuihin valmentautuminen lisää ammattitaitoa. Tietoa ammatillisesta koulutuksesta...12 Koulutusalat Yhteishaussa hakijaa...19 Oppisopimusopiskelijat Mia Karjalainen ja Max Blomfelt opiskelevat Hannele Jokisalon ohjauksessa. Tavoitteena on merkonomin ammatti. LISÄTIETOA TEAVIISARISTA TEAviisari tuottaa valtakunnallista, paikallista ja koulukohtaista tietoa peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja siinä tapahtuvista muutoksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen TEAviisari tukee koulujen ja oppilaitosten sekä kuntien kehittämistyötä sekä mahdollistaa tietojen vertailun kuntien ja oppilaitosten välillä. LAATUPALKINNOT JAOSSA Opetus- ja kulttuuriministeriö palkitsi vuoden 2014 laatupalkinnolla Kainuun ammattiopiston ja Optima samkommunin. Kunniamaininnan sai Hyria koulutus Oy. Kainuun ammattiopisto sai tunnustusta systemaattisesta laatutyöstä toimintajärjestelmän toteutuksessa. Optiman toimintakulttuurissa taas heijastuu strategisten periaatteiden toteutuminen käytännössä. Hyrian toiminnassa korostuu laatupalkintokilpailun erityisteeman toteutuminen eli koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeytysten vähentäminen. ~Tasavallan presidentti 6 SAULI NIINISTÖ kannustaa työllistämään nuoria.~ 10 Vera Simolin suorittaa floristin ammattitutkintoa. Lisäosaamista hän on hankkinut ammattitaitokilpailuihin valmentautumisesta Kirsi Vesalaisen opissa. TILASTOTIETOA KOULUTUKSESTA OPISKELIJOITA VUONNA 2013 Peruskoulutus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Ylempi korkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON SUORITTANEET VUONNA 2013 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Yhteensä Kaikkiaan perustutkinnon, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita oli Tutkinnon suorittaneista 19 prosenttia oli oppisopimusopiskelijoita. Lähde vipunen.csc.fi

4 Rohkaisen kaikkia yrittäjiä palkkaamaan nuoria oppisopimukseen. Nuorissa on paljon potentiaalia ja he ovat erittäin innokkaita oppimaan, toteaa Esport ratiopharm Arenan Hannele Jokisalo vierellään oppisopimusopiskelijat Mia Karjalainen ja Max Blomfeld. OPPISOPIMUKSESSA KUMPIKIN VOITTAA Tämä on win-win-tilanne. Saimme lyhyellä varoitusajalla motivoineet työntekijät, jotka voimme kouluttaa omiin tarpeisiimme. Nuoret taas saivat työpaikan ja voivat suorittaa parin vuoden päästä merkonomin tutkinnon näyttötutkintona toteaa myymäläpäällikkö HANNELE JOKISALO Esportista. Teksti Pirkko Soininen Kuvat Markku Ojala Esport ratiopharm Arena avasi vuodenvaihteessa uuden myymälän, johon tarvittiin osaavia työntekijöitä hoitamaan tiimituotteiden myyntiä, paitojen painatuksia, asiakaspalvelua, tilauksia ja varastoa. Halusimme kokeilla uutta rekrytointitapaa. Tuntui järkevältä palkata oppisopimuksella nuoria, jotka voisimme itse täsmäkouluttaa, kertoo Hannele Jokisalo. Vaakakupissa painoi myös korotettu koulutuskorvaus, jota yrittäjä saa palkatessaan nuoren oppisopimuksella. TEKEMÄLLÄ OPPII Esport oli yhteydessä Omniaan, jonka kautta löytyi kaksi innokasta nuorta, MIA KARJALAI- NEN, 18, ja MAX BLOMFELD, 18. Kumpikin oli käynyt peruskoulun jälkeen kymppiluokan ja hakeutunut itse aktiivisesti Omnian oppisopimustoimistoon. Nuoret aloittivat oppisopimuksen vuoden alussa. Tavoitteena on suorittaa merkonomin tutkinto (eli liiketalouden perustutkinto) näyttötutkintona 2 2,5 vuodessa. Tekemällä oppii kaikista parhaiten. Olen tehnyt kesätöitä 13-vuotiaasta asti. Kun kuulin peruskoulussa oppisopimuksesta, se tuntui heti itselle sopivalta vaihtoehdolta. Uskon, että työnantajat arvostavat oppisopimuksella hankittua työkokemusta, Blomfeld toteaa. Samoilla linjoilla on myös Karjalainen. Minäkään en ole koskaan tykännyt istua nenä kiinni kirjassa, vaan olen halunnut tehdä asioita käsilläni. Pärjäsin koulussa käsitöissä ja liikunnassa, mutta lukuaineet takkusivat. RÄÄTÄLÖITY TEORIAOPETUS Kummatkin käyvät kaksi kertaa kuussa Omniassa oppitunneilla. Lukujärjestys on koos- 4 AMMATISSA

5 ~Eniten olemme oppineet töitä tekemällä.~ Max Blomfeltin työtä on joukkueiden tiimimyynti ja paitojen painatus. tettu yhdessä nuorten, Omnian ohjaavan opettajan ja Esportin kanssa. Saimme sanoa, mistä teoria-aineista nuoret meidän mielestämme hyötyisivät eniten. Myös he saivat vaikuttaa siihen, mitä aineita koulussa lukevat. Lukujärjestykseen valikoitui näillä perusteilla kieliä, atk:ta ja markkinointia, kertoo Jokisalo. Teoria-aineet ovat tärkeitä, mutta eniten olemme oppineet töitä tekemällä. Vuorovaikutustaitoni ovat kehittyneet töissä. Tuntuu hyvältä, että olemme saaneet niin paljon vastuuta heti alusta lähtien. Itselle on ollut tärkeää myös se, että olen oppinut työelämän pelisääntöjä. Tulen töihin mielelläni ajoissa, vaikka koulusta tulikin joskus lintsattua aamutunteja, Karjalainen kertoo. Esport Arena Shopissa Blomfeldin vastuulla on joukkueiden tiimimyynti, hän myös painaa joukkueille paitoja. Karjalainen vastaa myymälän somistuksesta. Mia Karjalainen kertoo vuorovaikutustaitojen kehittyneen oppisopimustyöpaikalla. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä nuorten työpanokseen. Olimme yllättyneitä siitä, kuinka oma-aloitteisia ja itseohjautuvia he ovat olleet, Jokisalo sanoo. TUKEA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE Jokisalo on ollut tyytyväinen tukeen, jota Omnia tarjoaa hänelle työpaikkaohjaajana. Omnia antoi minulle tuhdin infopaketin ja käytössä on intra, josta löytyy höydyllistä tietoa. Halutessani voisin osallistua myös kursseille. Yrittäjillä on liian korkea kynnys palkata nuoria oppisopimukseen. He pelkäävät ilmeisesti byrokratiaa ja sitä, millaisia työntekijöitä nuoret ovat. Omasta puolestamme voimme sanoa, että byrokratia on selätetty hyvin ja nuoret ovat oppineet nopeasti, vaikka kaikki onkin pitänyt aloittaa nollasta. Työpaikkaohjaajalta vaaditaan pitkää pinnaa, mutta työ myös palkitsee, Jokisalo sanoo. MITÄ TYÖNANTAJAN ON HYVÄ TIETÄÄ NUORTEN OPPISOPIMUSKOULUTUKSESTA? 1 Ennakkojaksolla nuori ja työnantaja tutustuvat palkattoman harjoittelun aikana. Tämä helpottaa rekrytointia. 2 Korotettua koulutuskorvausta maksetaan työnantajalle, joka palkkaa samana vuonna peruskoulun tai kymppiluokan päättäneen nuoren oppisopimuskoulutuksen. (1000 /kk 1.vuosi, 700 /kk 2. vuosi ja 500 /kk 3. vuosi). Koulutuskorvauksen määrä vaihtelee koulutusta järjestävän oppilaitoksen mukaan. 3 Työnantaja voi hakea palkkatukea TE-toimistosta (30 50 % palkkakustannuksista). 4 Mahdollisuus suorittaa yksittäisiä tutkinnon osia (kun hakija on alle 25 v. ja ilman toisen asteen tutkintoa). Voidaan aloittaa yhdellä tutkinnonosalla (6 kk). Ei pitkää sitoutumista puolin ja toisin. 5 Työpaikkakouluttajille tarjolla koulutusta nuorten ohjaamiseen. 6 Mahdollisuus työvalmentajan palveluihin tarvittaessa. 7 Oppilaitoksessa perusosaamisen hankkinut nuori voi vaihtaa joustavasti oppisopimukseen kesken koulutuksen (esim. 2+1-malli). 8 Oppisopimustoimisto auttaa tarvittaessa sopivan nuoren löytämisessä ja käytännön asioissa. KANNATTAVA OPPISOPIMUS Oppisopimus on hyvä tapa rekrytoida. Sen aikana nuori myös sitoutuu työnantajaan ja työnantaja voi kouluttaa nuoren juuri omia tarpeitaan vaativiin tehtäviin, toteaa koulutussuunnittelija PETRI HÄNNINEN Omnian oppisopimustoimistosta. Nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työssäoppimisen toimenpideohjelma käynnistyi vuonna Ohjelman tavoitteena on lisätä nuorten oppisopimuskoulutusta ja kehittää malleja, joissa yhdistyvät oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen koulutus. Ohjelma pyrkii myös edistämään nuorille suunnattuja, koulutusta ja työtä joustavasti yhdistäviä malleja. Toimenpideohjelman kohderyhmänä ovat ne alle 25-vuotiaat nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Ohjelma on osa nuorisotakuuta. Oppisopimuksen maine nuorten koulutusmuotona on syyttä suotta huono. Monet ajattelevat, että oppisopimukseen hakeutuvat sellaiset nuoret, jotka eivät muualle pääse. Tämä on täysin väärä luulo. Oppisopimuksessa on osaavia ja motivoituneita nuoria. Uudistus toi monia parannuksia oppisopimukseen. Nyt esimerkiksi työnantaja ja nuori voivat kokeilla ennakkojaksolla, toimiiko oppisopimus. Ennakkojakso on maksimissaan kuuden kuukauden mittainen. Sen aikana ei olla vielä työsuhteessa, kuten oppisopimuskoulutuksen aikana. On molempien etu, että työnantajan ei tarvitse palkata nuorta oppisopimukseen ihan pystymetsästä. Ennakkojakson aikana osapuolet voivat puolin ja toisin tutustua toisiinsa ja testata toimiiko suhde. Opiskelija voi kokeilla alan ja koulutusmuodon sopivuutta ja työnantaja nuoren työelämävalmiuksia ja soveltuvuutta alalle, toteaa Hänninen. Korotettua koulutuskorvausta maksetaan nyt työnantajille samana vuonna perusopetuksen tai kymppiluokan päättäneiden opiskelijoiden oppisopimuksena toteuttavassa ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa. Korvaus on tarkoitettu työnantajille nuoren oppisopimusopiskelijan tarpeet huomioivaan ohjaukseen ja tukeen. Minun on vaikea keksiä, kenelle työnantajalle oppisopimuskoulutus ei sopisi. Se on erityisen hyvä, kun työtehtävät ovat niin monipuolisia, että nuori voi niitä tekemällä tosiaan oppia ammatilliseen tutkintoon vaadittavat asiat. AMMATISSA 5

6 NUORET OSAKSI TYÖELÄMÄÄ Tasavallan presidentti SAULI NIINISTÖ kannustaa työllistämään nuoria, koska he ovat innokkaita oppimaan ja tuovat uusia näkemyksiä yrityskulttuuriin ja toimintatapoihin. Kun yritys palkkaa nuoren, hän saa mahdollisuuden ottaa työuran ensiaskeleet ja tärkeää työkokemusta. 6 AMMATISSA

7 Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Tasavallan presidentin kanslia Presidentti Sauli Niinistö tutustui nuorten työpajatoimintaan Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniassa talvella. Kuvassa Camilla Tarvainen opettaa presidentille kankaanpainantaa tekstiili- ja kädentaidon työpajassa. Sauli Niinistö on ottanut presidenttikaudellaan säännöllisesti esiin huolen nuorten asemasta, syrjäytymisen uhista, koulutuksesta ja työllistymisestä. Hän on maininnut esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen hyvänä vaihtoehtona päästä työuralle. Niinistö uskoo, että synkistä taloudellisista näkymistä huolimatta työtä löytyy jatkossakin osaaville ammattilaisille. Nuorten palkkaamiselle löytyy presidentin mielestä monia perusteita. Nuoret oppivat innokkaasti uusia asioita ja heidän kauttaan saa uudenlaisia näkemyksiä yrityksen tapaan toimia ja yrityskulttuuriin. Maailma muuttuu nopeasti, ja juuri nuoret ovat usein hyvin perillä uusista trendeistä ja suuntauksista. Tästä on monilla aloilla korvaamaton hyöty, Niinistö toteaa. Jotta nuoret ja muutkin uudet työntekijät saavat motivaation tarttua toimeen ja virtaa työntekoon, tarvitsee yrityksen panostaa hyvään perehdyttämiseen ja työskentelyn tukemiseen. Niinistö kaipaa koulutus- ja työmarkkinajärjestelmään myös kisällitoiminnan kaltaista ajattelua. Otetaan oppia kokeneemmilta ja harjaannutaan työhön pikkuhiljaa. Toivottavasti järjestelmämme olisi yhä joustavampi tällaista toimintaa varten. UUSI TAPA TOIMIA Valtio on ottanut aktiivisen roolin nuorten työllistymisen edistämisessä. Viime vuosien merkittävimpänä toimena voi mainita nuorisotakuun, joka on myös uudessa hallitusohjelmassa yksi osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista. Nuorisotakuun tavoitteena on, että työttömäksi ilmoittautuvalle nuorelle voidaan kolmen kuukauden sisällä tarjota työtä tai työllistymistä edistävää palvelua. Presidentti korostaa, että nuorisotakuu on ennen kaikkea tapa toimia ja ajatella yhdessä uudella tavalla. Nuorisotakuun tavoitteeseen pääsemisessä meidän tulee tarkastella ja kehittää kokonaisvaltaisesti palvelujärjestelmäämme terveydenhuollosta koulutukseen ja työmarkkinoiden toimintaan. Työmarkkinoilla vastavalmistunut nuori kilpailee samoista työpaikoista kokeneempien työnhakijoiden kanssa. Palkkatuki on yksi väline, jolla voidaan edistää nuorten työllistymistä, kun työkokemusta ei vielä ole. Sanssi-kortti toimii palkkatuen markkinointivälineenä, ja se on osoittautunut oivaksi välineeksi tukea nuorten työllistymistä. Sanssi-kortilla saatava palkkatuki vähentää ~Paras suoja työelämän murroksen vaikutuksia vastaan on koulutus ja uudistuva osaaminen.~ merkittävästi työnantajan kuluja perehdytysvaiheessa. TIETO JA TAITO YHDESSÄ Ammatillisen koulutuksen kehitystyö on jatkuvaa, jotta opetus pystyy entistä paremmin vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin. Niinistö miettii, että aikaisemmin opiskelussa korostui tiedon hankinta sekä omaksuminen. Pahimmassa tapauksessa opiskelu muistutti ulkoa opettelua. Ammatillisessa koulutuksessa on tiedon rinnalla kulkenut myös taito ja käytännön osaaminen. Parasta on, kun tiedot ja taidot yhdistyvät, kunkin kyvyn ja toisaalta tarpeen mukaan. Tarvitsemme tänä päivänä ulkoa opettelun sijaan paremminkin taitoja käsitellä kriittisesti valtavaa ja helposti saavutettavissa olevaa tiedon määrää. Myös kansainvälistyvä toimintaympäristö ja työnjako vaativat työn, työtapojen ja ammattien sekä ennen kaikkea osaamisen jatkuvaa uudistumista. KOULUTUS SUOJAA TYÖTTÖMYYDELTÄ Presidentti Niinistön mielestä nykyisessä taloudellisesti haastavassa ajassa koulutus antaa edelleenkin vahvan suojan työttömyyttä vastaan. Koulutus myös lisää jokaisen opiskelijan jatkokoulutuksen ja työuran valinnan mahdollisuuksia. Koulutuksella on aivan erityinen paikka myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Vaikka Suomen koulutusjärjestelmä on monissa kansainvälisissä vertailuissa arvioitu maailman kärkikastiin, on meillä edelleen yli satatuhatta vuotiasta, joilla on vain perusasteen tutkinto. Niinistö korostaa näiden nuorten ammatillisen kouluttautumisen tärkeyttä. Keskeinen tavoite on myös se, että nuoret voivat sujuvasti siirtyä koulutusasteelta toiselle ja ennen kaikkea se, että opinnot tulee suoritettua loppuun. Tässä auttaa opintojen ohjaus. Mitä paremmat urasuunnitteluvalmiudet ihmiset saavat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden avulla, sitä paremmin he selviytyvät eri vaiheissa tulevista muutostilanteista. Paras suoja työelämän murroksen vaikutuksia vastaan on siis edelleen koulutus ja uudistuva osaaminen joustavasti koko työuran aikana. AMMATISSA 7

8 MAHDOLLISUUKSIEN OPPISOPIMUS Presidentin mielestä Suomessa voitaisiin hyödyntää oppisopimuskoulutusta nykyistä enemmän. Oppisopimuksen kehittämisestä keskustellaan vilkkaasti Euroopassa, koska on huomattu, että oppisopimusvaltaisissa maissa työttömyysaste on muita maita alhaisempi. ~Kyse on työn luonteen muutoksesta.~ Koulutus- ja työllistymispolkuja luotaessa on tärkeää kuulla myös nuoria itseään. Nuorilta on tullut vahva viesti tekemällä oppimisen puolesta. Nuoret haluavat monipuolisia vaihtoehtoja ammatillisen osaamisen hankkimiseen, ja oppisopimus on yksi tällainen väylä. Kehittämällä joustavia malleja työpaikalla tapahtuvan opiskelun tukemiseksi voidaan vaikuttaa siihen, että yhä useampi koulutuksen aloittanut nuori myös pysyy koulutuksessa ja saa suoritettua tutkintonsa loppuun, painottaa Niinistö. HENKILÖKOHTAINEN VASTUU Millaista osaamista työelämä nuorilta kaipaa? Työ pilkkoutuu tulevaisuudessa yhä pienempiin osiin, ja asiantuntijatyötäkin automatisoidaan tietotekniikan avulla. Työmarkkinat eriytyvät globaalisti kilpailtuun työhön ja paikalliseen, läsnäoloa edellyttävään työhön. Presidentti Niinistön mukaan nopeasti muuttuvassa ympäristössä ihmisten pitää haluta ja kyetä oppimaan uutta, sietää epävarmuutta, tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa verkostoissa, kyetä etsimään ja soveltamaan tietoa sekä pystyä hyödyntämään teknologiaa. Hän toteaa, että työelämä vaatii yhä enemmän henkilökohtaista vastuun ottamista ja itsensä johtamista. Näin koulutuksen pitää edistää eri osaamisten yhdistelyä ja vuorovaikutustaitoja ja muuttua joustavasti työelämän muutoksia ennakoiden. Suomen kilpailukyvyn takaaminen vaatii uutta osaamista, jolla voidaan tyydyttää työllisyyden kasvua sekä korvata eläköityviä työntekijöitä. Tulevaisuudessa teknologian hyödyntäminen tuo uusia osaamisvaatimuksia niin teollisuudessa kuin palveluissa. Digitalisaatio ja robotiikka muuttavat ammatteja ja niiden sisältämiä työtehtäviä jo nyt kiihtyvällä vauhdilla muun muassa pankki-, vakuutus- ja kuljetusaloilla, kaupan ja terveydenhoidon aloilla sekä julkisella sektorilla. Kun koneet korvaavat ihmisen tekemän työn, voi robotista tulla ihmisen työkaveri. Digitalisaation myötä uudet toimialat, ammatit ja niiden Omnian videopajan kautta on työllistetty nuoria kuvaamaan esimerkiksi Mestarien liigan jalkapalloa. Kuva videopajan studiolta. Työkokeilussa oleva Iiro Röynä kertoo presidentille työstään Omnian videopajalla. sisällöt korvaavat vähitellen osan vanhoista. Ehkä enemmänkin kyse on työn luonteen muutoksesta. Työtä Suomessa kyllä riittää, mutta vain vanhaan takertumalla emme pärjää. Siksi myös koulutuksen on uudistuttava, miettii presidentti Sauli Niinistö. TAITAJA-TAPAHTUMA TUO ESIIN OSAAMISEN Presidentti SAULI NIINISTÖ toimi Taitaja2015-tapahtuman suojelijana. Hänen mielestään ammattitaitokilpailut tekevät näkyviksi ammatillisen koulutuksen tarjoamat monet mahdollisuudet. Samalla nuoret saadaan kiinnostumaan ammatillisesta koulutuksesta ja ammattialoista. Tämä on Niinistön mielestä hyvä, koska Suomi tarvitsee ammattiosaajia kaikilla aloilla ja alueilla. Hänen mielestään ammattitaitokilpailuissa saa mahdollisuuden oppia alan huippuammattilaisilta, jotka kannustavat nuoria kehittämään omia tietojaan ja taitojaan aina omaan parhaaseen tulokseensa saakka. Kilpailuissa menestyy vain, jos on valmis oppimaan uutta, kestää painetta, osaa ratkaista ongelmia ja pystyy tekemään yhteistyötä toisten kanssa myös muilla kielillä kuin omalla äidinkielellään. Nämä kaikki ovat juuri niitä ominaisuuksia, joita tulevaisuuden työelämässä tarvitaan, tiivistää Niinistö. Merkittävä asia ammattitaitokilpailuissa on myös se, että ne lisäävät nuorten ammattiylpeyttä ja uskoa omiin kykyihinsä. Samalla nuorten ammattiosaaminen tulee näkyväksi. Ammattitaitokilpailuissa mukana olleilla ja menestyneillä on kysyntää työmarkkinoilla, vakuuttaa presidentti. 8 AMMATISSA

9 Vili Heiskanen perusti oman yrityksen tammikuussa, ja toiminta on lähtenyt alkuun odotuksia paremmin. Ruiskupuristusmuotteja valmistava työkalutehdas työllistää nyt kuusi työntekijää omistajan lisäksi. HAAVEENA OMA KONEPAJA 23-vuotias VILI HEISKANEN suoritti oppisopimuskoulutuksessa koneistajan ammattitutkinnon ja sai tilaisuuden ostaa työnantajansa liiketoiminnan. Näin toteutui vuosien haave omasta konepajasta. Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Katri Lehtola Heiskanen on toiminut määrätietoisesti peruskoulun yläluokilta alkaen. Yhdeksännen luokan keväällä äiti toivoi, että poika menisi lukioon, kun todistuksen keskiarvo oli 9,3. Poika halusi ammattikouluun suorittamaan koneja metallialan perustutkintoa. Tavoitteena oli jo silloin oma konepaja. Minua kiinnosti enemmän tekeminen kuin kirjojen lukeminen, vaikka pärjäsinkin hyvin koulussa. Ajattelin myös, että amiksen jälkeen voin jatkaa opintoja, jos tulee sellainen olo, Heiskanen kertoo. Hän suoritti Forssan ammatti-instituutissa kone- ja metallialan perustutkinnon valmistustekniikan osaamisalalla ja valmistui vuonna 2011 koneistajaksi. Armeijan jälkeen Heiskanen opiskeli puolitoista vuotta oppisopimuskoulutuksessa ja suoritti koneistajan ammattitutkinnon somerolaisessa Laukamo Plastcomp Oy:ssä, Laukamon työkalutehtaalla. Oppisopimuskoulutus päättyi keväällä 2014, ja Heiskanen jatkoi töissä Laukamolla. Laukamo Plastcomp tarjosi minulle työkalutehtaan liiketoiminnan ostamista keväällä Minun oli helppoa aloittaa tässä, kun tila, koneet ja osaava henkilökunta olivat valmiina, Heiskanen pohtii. Nyt olen vuokralla, ja koneisiin on kolmen vuoden osto-optio. ONNISTUMISEN MAHDOLLISUUDET Vaikka Heiskasella oli ikää yrityksen perustamista suunnitellessa 22 vuotta, eivät suuret päätökset pelottaneet. Vanhemmillani oli metallialan perheyritys. Tiesin siis, mihin olin ryhtymässä. Selvitimme perusteellisesti taustat ja rahoituksen. Heiskasen HeViMet-yritys työllistää kaikkiaan seitsemän työntekijää. Talousjohtajana on äiti MARJAANA HEISKANEN. Teknisenä johtajana toimii jo Laukamo-ajalta tuttu JORMA KAUTTO. Heiskanen kertoo, että suunnitelmissa on palkata lisää väkeä ensi vuonna, jos tilauskanta vakiintuu. Oppisopimukseen ainakin otamme työvälinevalmistajaksi opiskelevan nuoren. Minusta oppisopimuksen kautta oppii hienosti tämän alan. Kautto toteaa, että Vili on hyvä esimerkki siitä, miten oppisopimuksen avulla voidaan kouluttaa yritykselle sopiva työntekijä. Varsinkin työkaluvalmistuksessa työpaikan toiminta- ja työskentelytavat pitää tuntea. Ammatillinen perustutkinto antaa hyvät pohjavalmiudet, joita sitten voidaan täydentää työpaikalla. Ammattitutkinto perustutkinnon jälkeen on hyvä polku ammattitaidon kasvattamiseen. Heiskanen on ollut mukana ammattitaitokilpailuissa Taitajasta lähtien. Vuonna 2011 olin mukana Taitaja-finaalissa ja innostuin toiminnasta niin, että lähdin valmentautumaan myös EuroSkills-kilpailuihin. Myös oman yrityksen perustamisessa on valmennuksesta ollut hyötyä. Olen esimerkiksi verkostoitunut alan toimijoiden ja tavarantoimittajien kanssa. Tapaamisissa kuulee uusimmat tuote- ja tekniikkauutiset. TYÖSSÄOPPIMINEN OSA YRITTÄJYYSOPINTOJA Forssan ammatti-instituutissa on huomattu, että liiketalouden ja logistiikan opiskelijat ovat innokkaimpia valitsemaan yrittäjäopinnot. Kone- ja metallitekniikan osastonjohtaja JARKKO KOIVULA uskoo sen johtuvan siitä, että nämä opiskelijat tulevat usein yrittäjäperheistä. Meillä voi valita yrittäjyysopintoja jopa 35 osaamispisteen verran, mikä tarkoittaa Forssan ammatti-instituutissa lähes kuuttasataa lähiopetustuntia. Pakollisia yrittäjyysopintoja on 1 7 osaamispistettä, mutta lisäksi on tarjolla valinnaisia kursseja, ja opiskelija voi valita myös Yrittäjyyden oma polku opintopolun, johon sisältyy muun muassa yritystoiminnan perusteet, markkinointi, myynti, asiakaspalvelu, harjoitusyritystoiminta, työelämäprojekteja ja alakohtaista työssäoppimista. Lisäksi on mahdollista opiskella VÄLKKY-verkoston kautta verkkokursseja, kertoo Koivula. Yrittäjyyteen saadaan tuntumaa myös työssäoppimisjaksoilla, jotka toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Forssan ammatti-instituutissa kone- ja metallitekniikan alan osasto tekee yhteistyötä myös Forssan seudun kehittämiskeskuksen ja paikallisten metallialan yritysten kanssa. AMMATISSA 9

10 VALMENTAMINEN ANTAA JOKAISELLE JOTAKIN Lehtori Kirsi Vesalainen ja Veera Simolin valitsevat tottuneesti parhaat kukat sidontaan. Simolinilla on valmiina puutarhatalouden perustutkinto, ja nyt hän opiskelee floristin ammattitutkintoa varten. Opiskelijoiden ammattitaitokilpailuihin valmentautuminen on tilanne, jossa sekä opettajat, opiskelijat että yhteistyökumppanit voittavat. Floristiikan valmennusrinki on mitalien napsimisen ohessa levittänyt parhaita käytäntöjä kautta maan. Teksti Maija Rauha Kuva Timo Jakonen Ammattiopisto Livian Tuorlassa sijaitsevan maaseutuopiston floristiikkatalon valoisassa työsalissa valmisteltiin keväällä kukkaasetelmia koulujen päätösjuhliin. Täällä kyllä osataan, sen näkee maallikkokin. Täällä on valmennettu myös useita Taitaja- ja WorldSkills-mitalisteja. Päävastuun valmennuksen toteutumisesta on kantanut lehtori KIRSI VESALAINEN. Kun aloitin Skills Finlandin floristiikan lajipäällikkönä vuonna 2010, entistä tiiviimmälle yhteistoiminnalle ja suuremmalle läpinäkyvyydelle oli tilausta. Päätimme Keudan ja Kiipulan oppilaitosten edustajien kanssa perustaa valmennusringin, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa harjoittelemaan WorldSkills-lajikuvauksen mukaisia tehtäviä. Mukaan lähti lopulta yhdeksän oppilaitosta. KAIKKI IRTI OPINNOISTA Valmennusrinkiin otetaan kaikki halukkaat tasosta riippumatta eihän alussa voi tietää, kenestä kehittyy menestyjä. Paimiolainen opiskelija VEERA SIMOLIN, 20, osallistui ensimmäisiin ammattitaidon SM-kilpailuihin eli Taitaja-kilpailuihin opiskeltuaan sidontaa vasta muutaman viikon. Halusin haastaa itseni ja ottaa opiskelusta kaiken mahdollisen irti. Valmennus on ollut tosi kivaa. On ollut hienoa nähdä, miten huiput työskentelevät. Olen myös tutustunut uusiin ihmisiin ja päässyt eroon esiintymisjännityksestä, hän luettelee. Osallistuakseen ei tarvitse olla voitonhi- 10 AMMATISSA

11 moinen, mutta jos haluaa pärjätä, sitä pitää haluta, hän kuittaa puheet kilpailuvietistä. Häntä silminnähden harmittaa puhua Taitaja-pronssimitaleistaan, koska paremmat sijat jäivät vain pisteen murto-osien päähän. Kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin hän ei ole ainakaan vielä osallistunut. UUTTA INTOA OPETTAJILLE Floristiikan valmennusrinki on pystynyt Interflora-Suomi ry:n tuen ansiosta kutsumaan kouluttajiksi alan huippuja kotimaasta ja ulkomailta. Vesalaisen mukaan myös valmennuksessa mukana olevat opettajat saavat uutta osaamista. Kainuun ammattiopiston puutarha-alan opettaja KATJA MOILANEN on osallistunut ringin tapaamisiin, vaikkei hänellä ole joka kerta ollut Taitaja-valmennettavaakaan. Valmennusringin toiminta on antanut minulle opettajana paljon erityisesti ammatillisia vinkkejä. Huippukouluttajien opit ovat tarpeen myös opettajalle, eikä missään nimessä sovi vähätellä kollegojen tapaamisen tuomaa hyötyä. Nykyisin ei ole koskaan liikaa yhteistä aikaa eri oppilaitosten opettajien kesken. Ehdottomasti suosittelen tätä kaikille, Moilanen toteaa. Valmennusrinki on tarkoitus järjestää seuraavaksi Kainuussa. Vesalaisen mielestä on hienoa, että järjestämisvastuu jakaantuu ringissä usean oppilaitoksen kesken. Opettajat näkevät, miten toiset toimivat ja ottavat oppia parhaista käytännöistä. Näin floristiikka kehittyy koko maan tasolla. YHTEISTYÖ ON VOIMAA Yksi ringin tärkeistä yritysyhteistyökumppaneista on Huiskula Oy. Toimitusjohtaja JAAKKO RANTANEN kokee tärkeäksi tukea alan koulutusta ja kilpailutoimintaa. Tapahtumat ovat oiva tapa parantaa tunnettuuttamme tulevaisuuden tekijöiden keskuudessa. Tukemme on ollut kukkamateriaalien sponsorointia ja esimerkiksi kuljetusapua kilpailujen aikana, hän kertoo. Yritysyhteistyössä siis kaikki voittavat. Valmennusringillä on vahva tukija myös viestinnässä: toimittaja MARIANNA SOINI Puutarha ja Kauppa -lehdestä huolehtii, että ringin ponnistelut saavat ansaitsemaansa huomiota tiedotusvälineissä. Hän on myös kouluttanut kilpailijoita mediataidoissa. KOHTI PÄÄMÄÄRÄÄ Valmentava opetus tähtää tavoitteeseen, H-hetkeen, olipa se kilpailusuoritus, havaintoesityksen pitäminen tai ensimmäinen asiakaspalvelutilanne. Valmentaja tukee opiskelijaa, kun tämä etenee epämukavuusalueelleen. Kartoitamme opiskelijan kanssa lähtötilanteen: mitä hän jo osaa ja missä ovat työstettävät kohdat. Joskus kädentaidot ovat kunnossa, mutta esimerkiksi epäonnistumisen pelko tai esiintymisjännitys heikentävät Veera Simolin on työskennellyt kukkakaupoissa, ja kesäksi hän pääsi puutarhuriksi Paimion hautausmaalle. Häneltä sujuu tarvittaessa myös kesäkukkaistutusten suunnittelu ja toteutus. ~Haasteiden kanssa painiskelu on innostavaa ja sitouttaa sekä valmentajaa että valmennettavaa.~ tulosta tai estävät osallistumisen. Valmennus on henkilökohtaisempaa kuin tavallinen opetus, ja siinä mennään syvemmälle. Me valmentajat saamme tähän valmiuksia muun muassa Skills Finlandin koulutuksista, Vesalainen kertoo. Usein opiskelija huomaa osaavansa enemmän kuin luulikaan. Haasteiden kanssa painiskelu on innostavaa ja sitouttaa sekä valmentajaa että valmennettavaa. Molemmat antavat itsestään enemmän, mikä on osa onnistumisen reseptiä. Tavoitteiden ja välitavoitteiden on hyvä olla realistisia. Ei ensimmäisissä kilpailuissa tarvitse tavoitella kultaa. Kilpailuihin valmentautuminen on erittäin hyvä tapa oppia ja kehittää itseään oman alansa huippuosaajaksi, Vesalainen toteaa. Floristiikassa kilpailutoiminnalla on pitkät perinteet. Valmennusringissä mukana oleminen on valinnainen valmistavan koulutuksen osa, ei irrallinen kuluerä liittyen vain kilpailutoimintaan. Ringin tapaamisiin ilmoittautuukin tätä nykyä opiskelijoita, joiden päätavoite eivät ole Skills Finlandin hallinnoimat ammattitaitokilpailut. Vesalainen toivottaa myös heidät tervetulleiksi, koska valmennuksella on annettavaa kaikille. AMMATTITAITOVALMENNUKSESTA HYÖTYVÄT KAIKKI Ammattitaitovalmennuksessa on mukana monta tekijää: siihen voivat osallistua yritykset, oppilaitokset, ammatilliset opettajat ja opiskelijat. Valmennus kehittää yksilöiden osaamista sekä ammatillisen koulutuksen laatua. Sen avulla vahvistetaan yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä, jotta valmistuvien opiskelijoiden taidot vastaisivat työelämän tarpeita. Oppilaitosten näkökulmasta kilpailu- ja valmennustoiminta kasvattaa henkilöstön osaamista ja motivaatiota sekä parantaa oppilaitoksen vetovoimaa ja imagoa. Opettajalle se tuo uutta sisältöä opetukseen sekä vahvistaa kotimaisia ja kansainvälisiä verkostoja. Opiskelijalle kilpailutoiminta mahdollistaa yksilöllisen urapolun ja oppimisen oman alansa huipuilta. Yritykselle toimintaan osallistuminen on väline henkilöstön osaamisen kehittämiseen, verkostoitumiseen, verkostojen luomiseen ja toimintatapojen uudistamiseen. Osallistuminen myös luo alan opiskelijoille mielikuvaa yrityksestä potentiaalisena työnantajana. HALUATKO MUKAAN TOIMINTAAN? Ota yhteyttä niin keskustellaan yhteistyömahdollisuuksista! Huippuvalmennuspäällikkö Teija Ripattila: AMMATISSA 11

12 AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON opiskelu kestää noin kolme vuotta, josta vähintään puoli vuotta on käytännön työskentelyä työpaikalla. Amiksessa voi suorittaa myös YLIOPPILASTUTKINNON. Ammatillisen perustutkinnon opiskelu kestää noin kolme vuotta. Tutkintojen laajuus on perustutkinnossa 180 osaamispistettä. Tutkinnon suorittamiseksi tarvittavaa osaamista hankitaan myös käytännön töissä työpaikoilla eli työssäoppimalla vähintään 30 osaamispisteen verran. Ammatillisia tutkinnon osia opiskellaan 135 osaamispisteen verran, eli suurin osa opiskelusta on ammatillisen osaamisen hankkimista. Yhteisten tutkinnon osien osuus on 35 osaamispistettä. Neljään yhteiseen tutkinnon osaan sisältyy muun muassa äidinkielen, muiden kielten, matematiikan, fysiikan ja kemian, työelämätaitojen, yrittäjyyden ja yritystoiminnan, työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon sekä kulttuurien tuntemuksen opintoja. Vapaasti valittavia tutkinnon osia voi suorittaa 10 osaamispistettä. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat esimerkiksi täydentää tulevan ammatin taitoja tai parantaa jatko-opintovalmiuksia. AMMATTIOSAAMISTA VOIT HANKKIA: AMMATTIKOULUSSA, esittely edellä OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA, jolloin opiskelija solmii työnantajan kanssa määräaikaisen työsopimuksen, jonka oppilaitos ja oppisopimustoimisto vahvistavat. Opiskelu on pääosin työpaikalla työskentelyä ja tietopuoliset opinnot opiskellaan oppilaitoksessa sovittuina aikoina. Lisätietoa ERITYISOPETUS on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat järjestelyjä vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai muun syyn vuoksi. Tällöin voidaan tutkinnon tavoitteita myös mukauttaa. KOULUTUS URHEILIJOILLE on ammatillista koulutusta, jonka yhteydessä on mahdollista harjoitella ja kilpailla täysipainoisesti. Lisätietoa JATKO-OPINNOT PERUSTUTKINNON JÄLKEEN Ammatillisen perustutkinnon suorittanut voi täydentää osaamistaan suorittamalla ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai opiskele- SUOMEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ TYÖELÄMÄ malla ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. OPISKELUUN SAA TUKEA Opiskelun aikana opiskelija voi saada opintorahaa, asumislisää ja pankista valtion takaamaa opintolainaa. Tukea saa täytettyään 17 vuotta. Tuen määrä riippuu opiskelijan iästä, asumismuodosta, siviilisäädystä eli onko avioliitossa vai ei, vanhempien tuloista ja myös opiskelijan itsensä taloudellisesta asemasta. Opintoraha on veronalaista tuloa. Kelan nettisivuilla voi laskea laskurilla opintotuen määrän. Lisätietoa Tieteelliset, taiteelliset ja ammatilliset jatkotutkinnot (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot ja erikoislääkärin tutkinnot) YLIOPISTOT Ylemmät korkeakoulututkinnot YLIOPISTOT Alemmat korkeakoulututkinnot YLIOPISTOT Ylioppilastutkinto LUKIOT Perusopetus 7 16-vuotiaat PERUSKOULUT Esiopetus 6-vuotiaat PERUSKOULUT/PÄIVÄKODIT Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot AMMATTIKORKEAKOULUT Ammattikorkeakoulututkinnot AMMATTIKORKEAKOULUT AMMATILLISET OPPILAITOKSET *koulutusta järjestetään myös oppisopimuskoulutuksena Työkokemus 3 v. Ammattitutkinnot* Erikoisammattitutkinnot* Ammatilliset perustutkinnot* 12 AMMATISSA

13 KOULUTUSALAT Oheiset ammatilliset perustutkinnot ja osaamisalat sekä niihin liittyvät tutkintonimikkeet koulutus aloittain ovat sellaisina kuin ne on hyväksytty alkavasta koulutuksesta lähtien. Humanistinen ja kasvatusala Alalla järjestetään toimintoja ja tuotetaan palveluja eri-ikäisten monipuoliseen ohjaukseen ja kasvatukseen, myös yhteisöllistä vapaa-aikaa varten, sekä edistetään ihmisten terveellisiä liikuntatottumuksia. Alan työ on ohjaus- ja avustustyötä, jonka tavoitteena on edistää ihmisen kasvua ja auttaa häntä tunnistamaan voimavaransa, vahvistamaan identiteettiään ja kehittämään oman elämänsä hallintaa. LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja toimii kasvatus- ja ohjaustehtävissä huolehtimalla lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Lastenohjaajan työ on kasvatusta, hoitoa ja huolenpitoa. Hän työskentelee ennen kaikkea varhaiskasvatuksen tehtävissä, mutta myös erilaisten perheiden ja kouluikäisten lasten kanssa. LASTENOHJAAJA Lastenohjaaja voi toimia kunnallisissa tai yksityisissä päiväkodeissa, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa sekä seurakuntien varhaiskasvatuksen tehtävissä kasvattaen ja ohjaten eri-ikäisiä lapsia. Lastenohjaajat työskentelevät myös avoimessa varhaiskasvatuksessa perheiden parissa. Samoin eri järjestöjen varhaiskasvatuspalvelut sekä lastensuojelun yksiköt voivat työllistää lastenohjaajia. NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja suunnittelee, järjestää ja ohjaa eri-ikäisten ihmisten vapaaehtoista kansalais-, kulttuuri- ja liikuntatoimintaa tai muuta vapaa-ajan toimintaa. Työ on eri ikäisten ohjaus-, opastus- ja tukityötä, jonka painopiste on osallisuuden lisääminen, kansalaistoiminta ja monikulttuurinen työ. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja käyttää ohjausmenetelmiä erilaisissa toimintaympäristöissä. Alalla painottuvat harrastus- ja toimintamahdollisuuksien ohella nuorten elinolojen kehittäminen sekä yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien turvaaminen ja laajentaminen. NUORISO- JA VAPAA-AJAN OHJAAJA Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja voi toimia kunnassa, järjestössä, laitoksessa, yrityksessä sekä yrittäjänä. Keskeistä työssä on moniammatillinen yhteistyö kodin, koulun, sosiaalitoimen ja muiden viranomaisten kanssa. VIITTOMAKIELISEN OHJAUKSEN PERUSTUTKINTO Viittomakielen ohjaaja toimii viittomakielisten, kuulo- ja näkövammaisten, kielihäiriöisten (esimerkiksi kehitysvammaisten ja dysfaattisten) sekä puhevammaisten ohjaus-, kasvatus- ja avustamistehtävissä. VIITTOMAKIELEN OHJAAJA Viittomakielen ohjaaja voi toimia lasten päivähoidossa, koulutoimessa, hoitolaitoksissa sekä erilaisilla kursseilla, leireillä ja kerhoissa esimerkiksi henkilökohtaisena avustajana tai ohjaajana. Tukihenkilöpalveluja voi tarjota myös oman yrityksensä kautta. Kulttuuriala Kulttuurialalla tuotetaan elämyksiä ja palveluita, jotka parantavat elämän laatua. Kulttuurialan ammattilaisia tarvitaan tulevaisuudessa tekemään työtään perinteisten väylien lisäksi myös jatkuvasti uudistuvassa mediassa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Alalla tuotetaan elokuvia sekä video-, radio- ja tv-ohjelmia. Tekninen kehitys on luonut uusmedian ja sen tuotteet: multimediat, interaktiiviset ohjelmat, web-sivut, DVD-elokuvat, pelit ja wap-palvelut. Alalla tarvitaan sekä ammatillisia moniosaajia että erityisosaajia. MEDIA-ASSISTENTTI Alan töitä tehdään elokuva-, video-, animaatio-, radio- ja tvyrityksissä ja uusmedian osalta muun muassa ohjelmisto-, kustannus- ja lehtitaloissa, tv- ja radioyhtiöissä sekä mainosja viestintätoimistoissa. Tutkinnon suorittaneet voivat työskennellä avustavissa tehtävissä pienten ja suurten yritysten palveluksessa tai freelancereina. Uusmedia-alalla assistentit työskentelevät usein erilaisissa verkkomediaprojekteissa. KUVALLISEN ILMAISUN PERUSTUTKINTO Kuvallinen ilmaisu on tärkeä osa visuaalista viestintää, joka näkyy ympäristössä esteettisenä ja luovana toimintana ja tuotteina. KUVA-ARTESAANI Graafisen suunnittelun osaamisala Kuva- ja mediataiteen osaamisala Valokuvauksen osaamisala Visuaalisen viestinnän alalla työmahdollisuuksia on ilmai- sun, taiteellisen suunnittelun, tuotesuunnittelun ja tuotekehittelyn tehtävissä avustajana toisen palveluksessa tai tuotantotiimin jäsenenä. Alalle syntyy jatkuvasti uusia työtehtäviä ja mahdollisuuksia toimia yrittäjänä. KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Käsi- ja taideteollisuusalalla suunnitellaan ja valmistetaan asiakkaille tuotteita sisustukseen, vaatetukseen ja elinympäristöön. Alan yhteisiä osaamisaloja ovat esteettinen, visuaalinen ja kulttuuriosaaminen, tuotteiden valmistus ja kädentaidot sekä yrittäjyys. ARTESAANI Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen osaamisala Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen osaamisala Alan työllistäjiä ovat pieni ja keskisuuri yritystoiminta, alihankintatyö ja alan neuvontajärjestöt. Jonkin verran työpaikkoja on tarjolla palvelualoilla ja teollisuudessa. Alalle on syntynyt uusia ammattialoja, työtehtäviä ja työpaikkoja. Myös itsensä työllistäminen, ryhtyminen yrittäjäksi on vaihtoehtona. MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Musiikkialalla työskentelevillä on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet musiikkialan eri tehtäviin sekä itsenäiseen työskentelyyn esiintymis- ja työtilanteissa. Musiikillisen osaamisen lisäksi työtehtävät edellyttävät työmenetelmien hallintaa, työvälineiden käyttötaitoa sekä esitettävän ohjelmiston taustan ja esitysympäristön tuntemusta. Musiikkialan ammattilaisen on oltava yhteistyökykyinen ja taitava organisoija. Hyvät vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot ovat avuksi vaihtelevissa työtilanteissa. Muusikko, musiikkiteknologi ja pianonvirittäjä pyrkivät työssään korkeaan laatuun ja esteettiseen vaikuttavuuteen. MUUSIKKO Musiikin osaamisala MUSIIKKITEKNOLOGI Musiikkiteknologian osaamisala PIANONVIRITTÄJÄ Pianonvirityksen osaamisala Musiikkialan ammattilaisten työtehtävät ja työympäristöt vaihtelevat. Julkisen sektorin työnantajia ovat muun muassa sinfoniaorkesterit, musiikkioppilaitokset, seurakunnat ja sotilassoittokunnat. Yksityisen sektorin työnantajia ovat esimerkiksi yhtyeet ja ohjelmatoimistot. Musiikkialan ammattilaiset työllistyvät sekä koko- että osa-aikaisesti, niin vakituisissa kuin määräaikaisissa työsuhteissa. Muusikoista suuri osa työllistyy freelancereina, jotka tekevät työtä usealle työnantajalle lyhytkestoisissa työsuhteissa. Alalle on tyypillistä riippuvuus useista tulolähteistä. Työura muodostuu määrä- tai osa-aikaisista työsuhteista ja projektiluonteisista tehtävistä, mikä edellyttää yrittäjyysasennetta sekä tietoa itse yrittäjyydestä. AMMATISSA 13

14 SIRKUSALAN PERUSTUTKINTO Sirkusammattilaiset ovat luovia ja taitavia. He kykenevät työskentelemään niin yksin kuin ryhmässäkin. Opetuksen pääpaino on sirkusteknisessä harjoittelussa. Teatteri- ja liikeilmaisu ovat vahvassa osassa luomassa monipuoliseen ilmaisuun kykeneviä esiintyjiä. Sirkusartistin työ perustuu oman kehon, tilan ja sirkusvälineiden harjaantuneeseen käyttöön. Hyvän ammattitaidon edellytyksenä on sirkustekniikan osaaminen ja kyky taiteelliseen tulkintaan ja ilmaisuun. SIRKUSARTISTI Suurin osa sirkusalan ammattilaisista työskentelee produktio kohtaisissa ryhmissä, yrittäjänä ja freelance-sirkustaiteilijoina sirkus-, teatteri- ja musiikkialalla. Sirkusalan arvostus on nousussa, ja nykyään sirkusammattilaisia toimii yhä enemmän pienissä sirkusryhmissä ja ammattiteattereissa. TANSSIALAN PERUSTUTKINTO Tanssijan työ on perinteisesti tanssiteoksen harjoittelemista ja esittämistä. Työtilaisuuksien laajentuessa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle tanssitaiteilijan työhön voi sisältyä muita tanssiin liittyviä työtehtäviä. Tanssiteknisten ja ilmaisun valmiuksien lisäksi tanssija tarvitsee työssään yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä toimia itsenäisesti, luovasti ja rakentavasti erilaisissa taiteellisissa ja käytännön tilanteissa. Tanssija pystyy toimimaan eri alojen ammattilaisista koostuvissa monikulttuurisissa ja kansainvälisissä työryhmissä. TANSSIJA Suomalaisista tanssijoista suurin osa työskentelee freelancereina, yksittäisissä produktioissa tai yrittäjinä. Tanssialan ammattilaisten työllistäjiä ovat tanssiryhmät, teatterit, televisio, elokuva, viihdeteollisuus, matkailu sekä mainos- ja sirkusala. Viime vuosina tanssitaiteilijat ovat työskennelleet perinteistä esityskontekstia laajemmilla työkentillä, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla sekä eri alojen työpaikoilla. MINNA MANNINEN opiskelee graafista suunnittelua Vantaan ammattiopisto Variassa. Kolmivuotisesta kuvallisen ilmaisun perustutkinnosta valmistutaan kuva-artesaaniksi. Perustutkinto on osa kulttuurialan opintoja. Parasta opiskelussa ovat hänen mukaansa jatkuva uuden oppiminen sekä taideaineiden opiskelu. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Perustutkinnon suorittanut voi työskennellä asiakaspalvelussa, myynnissä, markkinoinnissa, toimistoissa, tietohallinnossa sekä tietojenkäsittelyssä. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Liiketalouden moniosaajia tarvitaan työelämässä kautta linjan ja kaikilla eri aloilla. Perustutkinnon osaamis alat valmentavat monipuolisesti yrityksen tai yhteisön työtehtäviin. MERKONOMI Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala Talous- ja toimistopalvelujen osaamisala Tieto- ja kirjastopalvelujen osaamisala Merkonomit työskentelevät yritysten, yhteisöjen tai julkishallinnon palveluksessa. Alan työllisyys on perinteisesti hyvä. Siihen vaikuttavat koulutuksen monipuolisuus ja informaatioteknologian voimakas kasvu. LAURA PELTOMAA valmistui keväällä merkonomiksi suoritettuaan liiketalouden perustutkinnon Winnovassa. Luonnon tieteiden ala Alan perustutkinnon suorittaneet toimivat erilaisissa tehtävissä, jotka liittyvät yritysten ja organisaatioiden tietojenkäsittelyyn, hallintoon ja palvelutehtäviin. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Liike-elämän tietojenkäsittelytehtävien parista löytyy mielenkiintoisia töitä aina asentamisesta myyntiin ja markkinointiin sekä kouluttamisesta pienen yrityksen konsultointiin saakka. DATANOMI Käytön tuen osaamisala Ohjelmistotuotannon osaamisala Datanomit työskentelevät yritysten, yhteisöjen tai julkishallinnon palveluksessa. Alan työllisyys on perinteisesti hyvä. Siihen vaikuttavat koulutuksen monipuolisuus ja informaatioteknologian voimakas kasvu. Tekniikan ja liikenteen ala Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla on kaikkiaan 26 perustutkintoa. Valmistuneet sijoittuvat moniin erilaisiin tehtäviin teollisuuden, korkean teknologian, pienyritysten ja liikenteen alueilla. AUTOALAN PERUSTUTKINTO Autoala on kansainvälinen ja verkostoitunut. Alalla tarvitaan monenlaisia ja monipuolisia osaajia. Asiakaslähtöisyys ja palvelun laadun merkitys korostuu kaikissa tehtävissä. Edellytyksinä ovat alan monipuolinen osaaminen, teknisten taitojen soveltaminen sekä hyvät asiakaspalvelu- ja yhteistyötaidot. Haasteina ovat uuden tekniikan jatkuva seuraaminen ja soveltaminen sekä materiaalien uudelleenkäyttö. AUTOKORINKORJAAJA Autokorinkorjauksen osaamisala AUTOMAALARI Automaalauksen osaamisala AUTOMYYJÄ Automyynnin osaamisala AJONEUVOASENTAJA Autotekniikan osaamisala PIENKONEKORJAAJA Moottorikäyttöisten pienkoneiden korjauksen osaamisala VARAOSAMYYJÄ Varaosamyynnin osaamisala Autoala on kasvuvauhdissa olevan palvelualan merkittävä työllistäjä. Työpaikkoja on automyynnin, varaosamyynnin, huollon ja korjauksen piirissä muun muassa auto- ja autotarvikeliikkeissä, auto- ja moottoripyöräkorjaamoissa, huoltamoissa ja kuljetusliikkeissä. ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Elintarvikealaan sisältyvät meijeri- ja elintarviketeollisuus, joka jakautuu leipomo-, liha-, eines-, makeis-, mylly- ja panimoteollisuuteen. Alalla toimivien on tunnettava elintarviketeknologiaa, alkutuotantoa ja raaka-aineiden koostumus. Teknisen ammattitaidon lisäksi tarvitaan kykyä oppia jatkuvasti uutta, hahmottaa kokonaisuuksia ja työskennellä yhdessä toisten kanssa. Elintarvikevalvonnan siirtyminen viranomaisilta yritysten omavalvonnaksi on lisännyt työn vaativuutta ja vastuullisuutta. ELINTARVIKKEIDEN VALMISTAJA Elintarviketeknologian osaamisala LEIPURI-KONDIITTORI Leipomoalan osaamisala LIHATUOTTEIDEN VALMISTAJA Liha-alan osaamisala MEIJERISTI Meijerialan osaamisala Alan tyypillisiä työpaikkoja ovat leipomot ja konditoriat, lihanleikkaamot ja makkaratehtaat, eines- ja makeistehtaat, myllyt ja panimot sekä elintarvikealan tuotteita myy- 14 AMMATISSA

15 vät kaupat. Meijeristit sijoittuvat meijeriteollisuuteen. Alalla on työpaikkoja pienistä pk-yrityksistä suuriin tuotantolaitoksiin. KAIVOSALAN PERUSTUTKINTO Alalla työskennellään kaivoksissa ja rikastamoissa eri kaivosyhtiöiden ja aliurakoitsijoiden palveluksessa. Työtehtävät liittyvät louhintaan, kallion tukemistyöhön, varustelutöihin, kaluston huoltoon, tuotannon käynnissä- ja kunnossapitoon, rikastukseen sekä prosessiautomaatioon. Nykyaikainen kaivostyö on tehokasta, tietotekniikkaa laajasti hyödyntävää ja koneellistettua työtä. Kaivosyhtiössä työturvallisuus ja ympäristöasiat ovat tärkeässä roolissa. KAIVOSMIES, RIKASTAJA Kaivosmies tekee töitä joko maanalaisessa tai maanpäällisessä kaivoksessa. Rikastajan työpaikkana on maanpäällinen kaivoksen rikastamo tai muu työ prosessiteollisuudessa. Kaivostoiminta on Suomessa lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Uusia kaivoksia on avattu, ja lähivuosien tulevaisuuden näkymät ovat hyvät, mutta on muistettava kaivostoiminnan maailmanlaajuinen suhdanneherkkyys. Kaivostoimintaa on eri puolilla maata, Suomen etelärannikolta Pohjois-Suomeen. KELLO- JA MIKROMEKANIIKAN PERUSTUTKINTO Kelloalan koulutuksella on pitkät perinteet Suomessa. Kellosepät toimivat usein yrittäjinä. Kello- ja mikromekaanisten laitteiden suunnittelussa ja valmistuksessa sekä huollossa tarvitaan käden taitoja ja kykyä työskennellä tarkkojen puhtausvaatimusten mukaisesti. KELLOSEPPÄ Kelloalan osaamisala MIKROMEKAANIKKO Mikromekaniikan osaamisala Valtaosa kelloseppien työpaikoista on vähittäisliikkeissä joko omistajina tai kellojen korjaajina ja myyjinä. Muut työnantajaryhmät ovat maahantuojat ja tukkuliikkeet. Osa työstä on alihankintaa, jolloin kellosepät korjaavat kelloja kello- ja kultasepänliikkeille. Mikromekaanikkojen työpaikat ovat elektroniikka-, instrumentointi- ja tarkkuustuotteita valmistavassa teollisuudessa. KIINTEISTÖPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Kiinteistöpalveluala-käsite perustuu uuteen tapaan nähdä kiinteistöt kokonaisuutena, jonka ylläpitoon tarvitaan asiakaspalvelun taitavien kiinteistönhoitajien ja puhdistuspalvelutyöntekijöiden lisäksi muitakin osaajia. Alalle koulutettujen tulee olla asiakaspalvelutaitoisia moniosaajia, joilla on hyvien perustietojen lisäksi valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Monipalvelukulttuurin levitessä kiinteistöpalvelualan osa-alueet ovat entistä voimakkaammin kytköksissä toisiinsa. Esimerkiksi puhdistuspalvelualan ammattilaisten tehtäviin voi kuulua toimitilapalveluihin laskettavia kokousjärjestelyjä tai kiinteistönhoitoon liittyviä tehtäviä kuten ovien lukitsemista. KIINTEISTÖNHOITAJA Kiinteistönhoidon osaamisala TOIMITILAHUOLTAJA Toimitilapalvelujen osaamisala Koulutetulla on varaa valita, sillä töitä riittää. Alan tarjoamat mahdollisuudet ovat rajattomat. Tehtäväkuvissa voi yhdistyä mitä erilaisimpia yhdistelmiä, sillä kiinteistöpalveluala käsittää kaiken rakennettuun kiinteistöön liittyvän korjaus-, kunnossapito- ja ylläpitopalvelun sekä kiinteistön käyttäjien tarvitsemat erilaiset toimitilapalvelut, kuten puhdistus-, aula-, turva-, vahtimestari-, kokous- ja postituspalvelut. KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO Kone- ja metallituoteteollisuudella on Suomen kansantaloudessa ja ulkomaankaupassa keskeinen asema. Alan työllistävä vaikutus on suuri ja yli puolet tuotannosta menee vientiin. Koneiden ja laitteiden toiminnan ja rakenteen tunteminen, työvälineiden ja työstökoneiden käytön hallinta sekä työpiirustusten ja kytkentäkaavioiden lukutaito ovat alan ammatillisia perustaitoja. Alalla edellytetään erilaisten valmistustekniikoiden osaamista, asennus- ja kokoonpanotöiden hallitsemista ja koneiden käyttö- ja kunnossapitotaitoja. AUTOMAATIOASENTAJA, KUNNOSSAPITOASENTAJA Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala VALAJA, VALUMALLINVALMISTAJA Valimotekniikan osaamisala HIENOMEKAANIKKO, KONEENASENTAJA, KONEISTAJA, LEVYSEPPÄHITSAAJA, TYÖVÄLINEVALMISTAJA Valmistustekniikan osaamisala Teknologiateollisuuden lisäksi työpaikkoja on myös muussa teollisuudessa erilaisten asennus-, käyttö- ja kunnossapitotehtävien parissa. Alan kehitysnäkymät ovat hyvät. Suomessa ajanmukaisilla koneilla ja laitteilla toteutettava, ammattitaitoista työvoimaa ja erityisosaamista vaativa tuotanto tulee säilymään kilpailukykyisenä. Lähivuosina työvoimatarve on suuri erityisesti työntekijöiden ikääntymisen ja eläkkeelle jäämisen vuoksi. LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO Laboratorioalalla työtehtävät liittyvät laadunvalvontaan, tuotantoprosessien seurantaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Laboratorioissa tehdään luonnontieteellistä perustutkimusta, kehitetään tuotteita ja tuotantomenetelmiä ja seurataan teollisuuden tuotteiden, elintarvikkeiden ja ympäristön laatua, puhtautta ja turvallisuutta. Tulevaisuudessa laitetekniikan ja analyysien kehittyminen sekä kansainvälistyminen korostavat alan työntekijöiden ammatillista osaamista ja kielitaitoa. LABORANTTI Laborantti työskentelee erilaisissa laboratorioissa laadunvalvonnassa, tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja prosessien seurannassa. Alalle tarvitaan lisää uusia ammattilaisia. LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINTO Tutkinto antaa valmiudet ilma-alusten huolto-, muutosja korjaustehtäviin. Ala ja tutkinto ovat kansainvälisiä ja edellyttävät ammattilaiselta tarkkuutta, ehdotonta ohjeiden noudattamista, kielitaitoa sekä laaja-alaista teknistä osaamista. AVIONIIKKA-ASENTAJA Avioniikan osaamisala LENTOKONEASENTAJA Lentokoneasennuksen osaamisala Työpaikkoja on muun muassa lentoyhtiöissä, lentokonekorjaamoissa ja ilmavoimissa. Suomessa hyväksytty tutkinto on yhteiseurooppalaisten ilmailumääräysten mukainen, joten työpaikkoja on ympäri Eurooppaa. LENNONJOHDON PERUSTUTKINTO Tutkinto antaa valmiudet toimia lähi- ja lähestymislennonjohtajana sekä jatkokoulutusvalmiudet alan muihin tehtäviin. Tutkinnon suorittaneella on myös perusvalmiudet kansainvälisiin lennonjohdon tehtäviin. Alansa ammattilainen osaa johtaa vastuullaan olevaa liikennettä turvallisesti. Hän johtaa useita ilma-aluksia sekä maaliikennettä samanaikaisesti aiheuttamatta tarpeetonta viivytystä lentoliikenteelle. LENNONJOHTAJA Suomessa työskentelee noin 300 lennonjohtajaa. Lennonjohtoyksiköiden koko vaihtelee 1 2 hengen työpisteistä useiden työpisteiden ja kymmenien henkilöiden yksiköihin. Suurilla lentoasemilla lennonjohtajan päätehtävä on ilmaliikennepalvelujen antaminen, pienillä lentoasemilla lennonjohtajat vastaavat myös muista lennonvarmistuspalveluista. LOGISTIIKAN PERUSTUTKINTO Logistiikka-ala käsittää tässä autokuljetuksen ja varastoinnin sekä lentoaseman logistisia palveluja. Kuljetusalan ammattilainen kuljettaa ihmisiä, tavaroita ja ajoneuvoja paikasta toiseen tehokkaasti ja turvallisesti ja palvelee asiakkaita mahdollisimman hyvin. Varastoalalla toimivat käsittelevät ja siirtävät erilaisia tavaroita varastoihin ja sieltä edelleen kuluttajille. Lentoasemapalveluiden toiminnoissa huolletaan lentoasemalla olevia rakennuksia sekä lentokenttää ja käsitellään rahtia. Ala on kansainvälinen ja edellyttää ammattilaiselta laaja-alaista osaamista, kykyä kehittyä, erilaisten autojen, työkoneiden ja laitteiden käsittelykykyä, tietoteknisiä taitoja ja kielitaitoa. AUTONKULJETTAJA, LINJA-AUTONKULJETTAJA, YHDISTELMÄAJONEUVONKULJETTAJA Kuljetuspalvelujen osaamisala LENTOASEMAHUOLTAJA Lentoasemapalvelujen osaamisala VARASTONHOITAJA Varastopalvelujen osaamisala Logistiikka-alan ammattilaiset sijoittuvat kuljetusliikkeiden, liikenteen, kaupan, teollisuuden, lentoasemilla toimivien yritysten ja julkisen sektorin palvelukseen. He voivat toimia myös yrittäjinä. MAANMITTAUSALAN PERUSTUTKINTO Alalla tuotetaan luotettavia ja ajan tasalla olevia karttoja ja numeerisia karttatietokantoja yhteiskunnan ja kansalaisten tarpeisiin. Alan ammattilaiset vastaavat myös kiinteistöjä AMMATISSA 15

16 koskevien tietojen ja monien muiden paikkatietojen ajantasaisuudesta ja luotettavuudesta. Työmenetelmät edellyttävät hyvää tietoteknistä osaamista. KARTOITTAJA Alalla työskennellään kuntien mittaus-, kiinteistö-, kaavoitus- ja rakennustoimessa, maanmittauslaitoksessa, alan yrityksissä, valtion laitoksissa tai yrittäjänä. Yksityisten yritysten osuus on kasvamassa. Työkohteita on myös ulkomailla. Alalle toivotaan uusia ammattilaisia. MERENKULKUALAN PERUSTUTKINTO Suomen talous on riippuvainen ulkomaankaupasta ja kuljetuksista, joista valtaosa on merikuljetuksia. Suomen ja ulkomaiden välisessä meriliikenteessä kulkee vuosittain yli 100 miljoonaa tonnia tavaraa ja 18 miljoonaa matkustajaa. Aluksen miehistön tehtäviin kuuluvat aluksen purkamisen ja lastauksen valvonta, matkanaikainen navigointi, koneiden käyttö, meri- ja alusturvallisuuden ylläpito sekä tarvittava huolto ja kunnossapito. KORJAAJA Kansi- ja konekorjauksen osaamisala VAHTIPERÄMIES Kansipäällystön osaamisala VAHTIKONEMESTARI Konepäällystön osaamisala LAIVASÄHKÖASENTAJA Sähkökäytön osaamisala Työpaikkoja on lähinnä erityyppisillä aluksilla, kuten matkustaja-, lasti- ja säiliöaluksilla, hinaajilla ja jäänmurtajilla, ahtausliikkeissä sekä luotsi- ja väyläpalveluissa. MUOVI- JA KUMITEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Muovi- ja kumituotevalmistajat toimivat muovi- ja kumituotteiden valmistustehtävissä sekä huolto- ja kunnossapidon avustustehtävissä. He tekevät muovi- ja kumituotannon laitteiden tavanomaisia, päivittäisiä huolto- ja korjaustöitä sekä testaavat muovi- ja kumituotteita ja raaka-aineita yleisimmillä testausmenetelmillä. Alan ammattilaisille on tärkeää työskennellä työturvallisuusohjeiden sekä yrityksen laatu- ja ympäristöjärjestelmän mukaisesti. Alan haasteena on materiaalien kierrätyksen lisääminen. KUMITUOTEVALMISTAJA Kumitekniikan osaamisala MUOVITUOTEVALMISTAJA Muovitekniikan osaamisala Muovi- ja kumituotevalmistajat työskentelevät teollisuudessa. Muoviteollisuuden merkittäviä asiakkaita ovat pakkaus-, rakennus-, ajo- ja kulkuneuvo- sekä elektroniikkateollisuus. Asiakkaita on myös kodinkoneita ja vapaa-ajan tuotteita valmistavassa teollisuudessa, vaatetusalalla sekä paperi- ja metalliteollisuudessa. Kumiteollisuus on maailmanlaajuinen teollisuuden ala, jonka päätuotteita ovat ajoneuvojen renkaat, muotti- ja suulakepuristustuotteet, jalkineet, letkut, kuljetushihnat sekä erilaiset pinnoitteet. 16 AMMATISSA PAINOVIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Graafinen teollisuus edustaa nykyään sekä perinteistä kirjapainoteollisuutta että nykyaikaista viestintäteollisuutta. Perinteisen painopinnan valmistuksen rinnalle on tullut digitaalinen painopinnan ja ulkoasun toteutus sekä verkkoja multimediasovelluksiin liittyviä tehtäviä. Työ edellyttää media-alan moniosaamista ja teknisen kehityksen jatkuvaa seuraamista. PAINOTUOTANTOASSISTENTTI Painotekniikan osaamisala Ulkoasun toteutuksen osaamisala Työpaikkoja tarjoavat painotalojen lisäksi muun muassa yritysten markkinointiosastot, mainostoimistot ja suoramarkkinointiyritykset. PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO Pintakäsittely liittyy rakennusten ja erilaisten tuotteiden valmistukseen ja kunnossapitoon. Rakentamisessa ja rakennusten kunnossapidossa pintakäsittely on maalaamista, tapetointia, laatoitusta ja lattioiden päällystystä sekä erilaisten tasoitus- ja rappaustöiden tekemistä. Tuotevalmistuksessa pintakäsittely on tuotteiden maalaamista ja pinnoittamista esimerkiksi sinkillä, nikkelillä, kromilla, hopealla ja kullalla. PINTAKÄSITTELIJÄ Metallituotteiden pintakäsittelyjen osaamisala PINTAKÄSITTELIJÄ Puutuotteiden pintakäsittelyjen osaamisala LATTIANPÄÄLLYSTÄJÄ, MAALARI Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala Työpaikkoja on maalaus-, lattianpäällystys- ja rakennusliikkeissä sekä puu- ja metallituoteteollisuudessa. Alalla on työvoimapula erityisesti työntekijöiden ikääntymisen ja eläkkeelle jäämisen vuoksi. Kehitysnäkymät ovat hyvät rakentamisen suhdannevaihteluista huolimatta, koska korjausrakentamista tehdään paljon ja Suomen puu- ja metallituoteteollisuus on kehittymässä hyvää pintakäsittelyä vaativien erikoistuotteiden valmistajaksi. PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO Prosessiteollisuudessa valmistetaan muun muassa lääkkeitä, panimotuotteita, polttoaineita, pesuaineita, kosmetiikkaa, maaleja, paperia ja pakkauksia sekä vaneri- ja lastulevyjä. Prosessinhoitajan työtehtävät sisältävät erilaisten tuotteiden valmistusprosessien ja niihin liittyvien laitteiden ohjausta, valvontaa ja hoitoa. Tuotanto on pitkälle automatisoitua. Tehtäviin kuuluu lisäksi prosessin käytön- ja laadunvalvontaa, häiriötapausten selvittämistä sekä käynnissäpitotöitä. PROSESSINHOITAJA Biotekniikan osaamisala Kemiantekniikan osaamisala Levyteollisuuden osaamisala Paperiteollisuuden osaamisala Sahateollisuuden osaamisala Tyypillisiä työpaikkoja ovat bio- ja kemiantekniikkaa hyödyntävät tuotantolaitokset, kuten lääke-, maali- ja lannoitetehtaat, vesi- ja voimalaitokset, öljynjalostuslaitokset, paperiteollisuuden eri sektorit, kuten massanvalmistuksen, paperin- ja kartongin valmistuksen tuotantolaitokset. Lisäksi höyläämöt, sormijatkos-, liimapuu-, pintakäsittely tai komponenttilinjat sekä puutuoteteollisuuden tuotantolaitokset työllistävät prosessinhoitajia. PUUALAN PERUSTUTKINTO Puualan ammattitaidon perusta on erilaisten puumateriaalien käyttö. Puuseppä osaa valita oikeat materiaalit, joista hän valmistaa erilaisia puutuotteita määriteltyjen mitta- ja laatuvaatimusten mukaan. Hän osaa käyttää erilaisia puusepänteollisuuden peruskoneita kuten sahoja, höyliä, jyrsimiä, porakoneita, CNC-koneita ja nauhahiomakoneita. PUUSEPPÄ Puusepät työskentelevät useimmiten huonekaluteollisuudessa, rakennuspuusepänteollisuudessa ja puurakentamisen yrityksissä. Puualan yritysten koko vaihtelee yhden hengen yrityksistä satoja henkilöitä työllistäviin huonekalutehtaisiin. Alalta on poistumassa ikääntyviä ammattilaisia, joiden tilalle tarvitaan uusia osaajia. Moderni puusepänteollisuus tarjoaa työpaikkoja monipuolisille puualan osaajille. RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO Alalla rakennetaan jokapäiväistä ympäristöämme: asuin-, liike-, teollisuus- ja hallintorakennuksia, voimalaitoksia, satamia, siltoja ja teitä. Nykypäivän rakentamisessa korostuu ympäristötietoisuus, elinkaariajattelu ja vastuu rakennetusta ympäristöstä. Työ sisältää myös lisääntyvästi korjausrakentamista ja rakennusten ylläpitoa. KIVIRAKENTAJA Kivialan osaamisala MAARAKENTAJA Maarakennuksen osaamisala MAARAKENNUSKONEENKULJETTAJA Maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisala TALONRAKENTAJA Talonrakennuksen osaamisala Alalla työskennellään talon- ja maarakennustyömailla, ulkomailla kansainvälisissä rakennusprojekteissa, rakennusaineteollisuuden tuotantolaitoksissa, suunnittelutoimistoissa, myynnissä ja markkinoinnissa, valtion ja kuntien palveluksessa tai yrittäjänä. Vaikka rakentamisen määrä Suomessa pysyneekin nykyisellä tasolla, ala tarvitsee nykyisten työntekijöiden ikääntymisen ja eläkkeelle jäämisen vuoksi paljon uusia ammattilaisia. SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Sähköalan ammattilaisia tarvitaan sähkön tuottamisen, jakelun ja siirron, sähköistyksen sekä sähköasennusten, korjauksen ja huollon sekä automaation ja kunnossapidon ammattitehtävissä. Sähkö- ja automaatioalan ammattilainen asentaa ja huoltaa kiinteistöjen ja laitosten sähkö- ja automaatiojärjestelmiä tai sähköjakeluverkkoja. SÄHKÖASENTAJA, AUTOMAATIOASENTAJA Alan työpaikat ovat sähköasennusliikkeissä, sähkölaitoksissa ja sähköverkostoja ylläpitävissä yhtiöissä sekä prosessija automaatioteollisuudessa.

17 TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Talotekniikan osaamista tarvitaan uudisrakentamisessa sekä kiinteistöjen ylläpidossa ja korjauksissa. LVI-alalla suunnitellaan, asennetaan ja huolletaan kiinteistöjen lämpö-, vesi- ja ilmastointilaitteita ja -järjestelmiä. Perinteiseen LVI-alaan sisältyy yhä enemmän säätö- ja automaatiotekniikkaa sekä pienimuotoisia sähköasennuksia. TEKNINEN ERISTÄJÄ, RAKENNUSPELTISEPPÄ Eristyksen ja rakennuspeltiasennuksen osaamisala ILMANVAIHTOASENTAJA Ilmanvaihtoasennuksen osaamisala KYLMÄASENTAJA Kylmäasennuksen osaamisala PUTKIASENTAJA, LÄMMITYSLAITEASENTAJA Putkiasennuksen osaamisala Työpaikkoja on muun muassa prosessiteollisuudessa ja muun teollisuuden, kiinteistöhuoltoyhtiöiden, kuntien ja valtion palveluksessa sekä yrittäjänä. Haasteena ovat alan teknisen kehityksen jatkuva seuraaminen, tietoteknistyminen, palvelujen vienti ja ulkomaiset projektit. TEKNISEN SUUNNITTELUN PERUSTUTKINTO Suunnitteluassistentin työ liittyy teknisen suunnittelun mallintamiseen, tuotemallien yhdistelyyn ja siirtämiseen, piirustusten ja dokumenttien tuottamiseen ja ylläpitämiseen, erilaisten suunnitteluun liittyvien julkaisujen tekemiseen sekä tuotteiden markkinointiin ja mainontaan. Työhön kuuluu myös asiakaspalvelu sekä osallistuminen laitteiden ja ohjelmien ylläpitoon. Työssä vaaditaan yhteistyökykyä, kokonaisvaltaista näkemystä, vastuullista ja itsenäistä työskentelyä, hahmotuskykyä, työn suunnittelu- ja järjestelytaitoa, johdonmukaisuutta ja pitkäjännitteisyyttä, valmiutta ammattitaidon ylläpitämiseen sekä halua jatkuvaan itsensä kehittämiseen. SUUNNITTELUASSISTENTTI Yritykset, kaupunkien ja kuntien organisaatiot sekä valtio työllistävät suunnitteluassistentteja piirtäjinä, suunnitteluavustajina ja nuorempina suunnittelijoina. Suunnitteluassistentit työskentelevät myös rakennus-, LVI-, sähkö-, kone- ja infra-alan alan piirustuksia ja julkaisuja tuottavissa yrityksissä tai yrittäjinä. TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Tekstiili- ja vaatetusala on kansainvälistä. Tekstiilien valmistus elää dynaamista kehitysvaihetta uusien materiaalien, viimeistysten ja valmistusteknologioiden alueella. Vaatetukseen liittyy useita erilaisia valmistusprosesseja kuten vaatteet, jalkineet ja asusteet. Lisäksi on koko tekstiilihuollon vaativa tehtäväkokonaisuus. SUUTARI Jalkinealan osaamisala TEKSTIILIHUOLTAJA Tekstiilihuollon osaamisala TEKSTIILINVALMISTAJA Tekstiilitekniikan osaamisala VAATETUSOMPELIJA, SISUSTUSOMPELIJA, MODISTI, VAATTURI Vaatetuksen osaamisala Alan ammattilaiset työskentelevät tuotannon monissa eri tehtävissä. Alan työpaikkoja ovat ompelimot, tekstiili-, vaate- ja jalkineteollisuus, suutari-, hattu-, turkis- ja vaatturiliikkeet sekä pesulat. Liike-elämässä tutkinnon suorittaneet työskentelevät muun muassa myyjinä, korjausompelijoina, markkinointitehtävissä tai yksityisyrittäjinä. TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto antaa tarvittavan perusosaamisen tieto- ja tietoliikennetekniikan tuotanto-, asennus-, huolto- ja kunnossapitotehtäviin. Elektroniikan suuntaavat tutkinnon osat suorittanut elektroniikka-asentaja osaa tehdä elektroniikkatuotantoon liittyviä testaus-, korjaus- ja käyttöönottotehtäviä sekä huolto- ja asennustoimintaan liittyviä asiakaspalvelutöitä. ICT:n suuntaavat tutkinnon osat suorittanut ICT-asentaja osaa tehdä tietokone- ja tietoliikennelaitteiden asennukset ja käyttöönoton. Keskeisiä osaamisaloja ovat asuntojen ja liikekiinteistöjen tietoliikenne- ja tietokonelaitteet sekä niiden asennukset. ICT-ASENTAJA, ELEKTRONIIKKA-ASENTAJA Alan työpaikat ovat elektroniikkateollisuudessa, tietoverkostoja ylläpitävissä yhtiöissä sekä ICT-alan tuotteita ja palveluita tarjoavissa yhtiöissä. TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteiskunnan monimutkaistuminen ja ympäristön häiriötekijät lisäävät turva-alan monipuolisten palvelujen tarvetta. Yksityiseen turva-alaan kuuluvat vartiointi, yksityisetsivätoiminta, turvaurakointi, rakenteellinen turvallisuus, lukkosepäntoiminta ja tekniset valvontajärjestelmät, turvakonsultointi, tietoturvallisuus ja näihin liittyvä koulutus. Tutkinto antaa perusvalmiudet työskennellä erilaisissa turva-alan tehtävissä. TURVALLISUUSVALVOJA Työpaikkoja on turvallisuusalan yrityksissä, palveluorganisaatioiden ja teollisuuden turvallisuusvalvonnan piirissä sekä viranomaissektorilla. Alan työpaikkojen määrä on ollut rajussa kasvussa viime vuosina. VENEENRAKENNUKSEN PERUSTUTKINTO Veneenrakentajan työ on varsinkin pienissä yrityksissä laaja-alaista siten, että yhdelle henkilölle voi kuulua esimerkiksi lujitemuovityötä, puusepäntyötä, kone- ja laiteasennuksia, LVI-asennusta, heikkovirta-asennusta ja vielä näiden ja veneen ominaisuuksien suunnittelua. Veneenrakentajalla on oltava suuntautumisestaan riippuen lujitemuovi-, puu- tai metalliveneiden rakentamiseen, veneiden sisustamiseen tai korjaamiseen liittyvää erikoisosaamista. Erikoistuneempaa osaamista tarvitaan varsinkin suuremmissa alan yrityksissä. VENEENRAKENTAJA Veneenrakennusalan työpaikat sijoittuvat yleensä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka harjoittavat veneenrakennusta, -suunnittelua ja -korjausta sekä tarvikkeiden valmistusta ja myyntiä. Alalla on hyvät mahdollisuudet toimia myös yrittäjänä. Alan noin veneenrakentajasta suurin osa työskentelee lujitemuoviveneiden valmistuksessa. Puuveneenrakennusalalla työskentelee 150 veneenrakentajaa. Haasteena on veneilyn lisääntyvä suosio ja veneenrakennustoiminnan nopea monipuolistuminen. VERHOILU- JA SISUSTUSALAN PERUSTUTKINTO Ammatin kuvaan kuuluu neljä erikoistumisaluetta: perinteinen verhoilu, ajoneuvoverhoilu, teollinen verhoilu ja sisustus. Alan vaativassa ammattityössä tarvitaan käden taitojen lisäksi luovuutta, tyylitajua ja hyvää värisilmää. SISUSTAJA Sisustuksen osaamisala VERHOILIJA Verhoilun osaamisala Alan suurin työllistäjä on teollinen verhoilu, missä ammatteja ovat rungon kokoajat, esiheloittajat tai kone- ja kalusteverhoilijat. Työpaikkoja on myös huonekalutehtaissa ja verhoomoissa. Verhoilijat toimivat myös yrittäjänä. Perinteiset työtavat ja materiaalit hallitseva verhoilija voi työllistyä myös esimerkiksi museotyöhön. Sisustaja työskentelee asuntojen ja julkisten tilojen korjaustöissä sekä uudisrakentamista tekevissä yrityksissä, alan tarvikkeita. Luonnonvara- ja ympäristöala Alalla toimitaan maa- ja metsätaloudessa tai muiden luonnonläheisten elinkeinojen parissa. Maaseudun elinkeinorakenteen muutoksessa on luotava korvaavia elinkeinoja, uusia toimintatapoja ja yrittämisen muotoja. Haasteena on lisääntyvä vaatimus luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja ympäristömyönteisestä toiminnasta. Uusien EU-maiden mukaantulo asettaa haasteita erityisesti luonnonvara-alojen kilpailukyvyn säilyttämiselle. HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTO Hevostenhoitajan työ sisältää hevosten hoitamisen lisäksi entistä enemmän asiakaspalvelua. Ratsastuksenohjaajilla on usein vastuullaan tallin toiminnan ja hevosten hoidon organisointi ja tallityöt. Alalla voi erikoistua hevosten kengittämiseen, varusteiden valmistamiseen ja huoltoon, monipuolisiin hevospalvelujen tarjoamiseen tai hevoskasvatukseen. HEVOSTENHOITAJA, RATSASTUKSENOHJAAJA Hevostenhoitajat hoitavat hevosia esimerkiksi ratsu- ja ravitalleilla. Ratsastuksenohjaajat toimivat ratsastuksenopettajien apuna ratsastuskouluissa ja usein myös yrittäjänä. KALATALOUDEN PERUSTUTKINTO Alan toimintasektoreita ovat kalastus, kalanviljely, kalanjalostus, kalatuotteiden markkinointi ja myynti sekä kalastusmatkailu. Kalavesien hoito sekä kalastusvälineiden ja -tarvikkeiden myynti kuuluvat myös alan toimintaan. AMMATISSA 17

18 KALANJALOSTAJA, KALANVILJELIJÄ, KALASTAJA, KALASTUKSENOHJAAJA Alan työpaikkoja on kalastuksen lisäksi kalanjalostuksessa ja -viljelyssä, kalakaupassa, kalastusmatkailussa sekä tutkimuksessa ja hallinnossa. Lisääntyvä ammattikalastuksen muoto on hoitokalastus rehevöityneiden vesistöjen kunnostamiseksi. LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO Alan ympäristömyönteinen toiminta kohdistuu ympäristön hoitoon ja kunnossapitoon sekä luonnon monipuoliseen hyödyntämiseen. Luonto- ja ympäristöyrittäjyydellä on huomattavaa kasvupotentiaalia maaseudulla. Haasteena on uusien luontoyrittäjyysmuotojen hyödyntäminen. Näitä ovat muun muassa luontomatkailu ja luonnontuotteiden tuotteistaminen joko elintarvikkeiksi tai koriste- tai hyötykäyttöön. Luonto- ja ympäristöala ammattilaisilla on vahva osaaminen ympäristön ja luonnon kestävään käyttöön. LUONTO-OHJAAJA, LUONNONVARATUOTTAJA, LUONTO- JA YMPÄRISTÖNEUVOJA Luontoalan osaamisala PORONHOITAJA Porotalouden osaamisala YMPÄRISTÖNHOITAJA Ympäristöalan osaamisala Luonto- ja ympäristöala tarjoaa työtä muun muassa taajamien ja maaseutualueiden ympäristönhoidon, luontomatkailun ja poronhoidon tehtävissä. Luonto- ja ympäristöneuvontaan erikoistunut voi toimia eri järjestöjen, luontokoulujen ja hyvinvointiyritysten palveluksessa. Alalla tarvitaan myös yrittäjiä. MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO Maatalous on luonnosta saatavien raaka-aineiden tuottamista ja jalostamista. Kasvin- ja kotieläintuotannon rinnalla alalla harjoitetaan muun muassa maatilamatkailua, koneurakointia, maataloustuotteiden jatkojalostamista ja ympäristön hoitoa sekä palvellaan loma-asukkaita. Myös turkistalous ja sitä tukeva tuotanto, kuten rehunvalmistus, kuuluvat alaan. ELÄINTENHOITAJA Eläintenhoidon osaamisala MAASEUTUYRITTÄJÄ Maatalousteknologian osaamisala Maatilatalouden osaamisala TURKISTARHAAJA Turkistalouden osaamisala Maatalousalan ammatteja ovat maaseutuyrittäjä, maanviljelijä, lomittaja, maataloustarvikemyyjä, maatilamatkailuyrittäjä ja maataloustuotteiden jatkojalostaja. Eläintenhoitajat voivat työskennellä myös lemmikkieläinkaupan tai -hoitolan palveluksessa sekä eläinlääkäreiden avustajina eläinklinikoilla tai tutkimusavustajina. Myös turkistarhaus tarjoaa työtä alan osaajille. Kasvavana maaseudun palvelutoimintana ovat koneurakointi- ja alihankintatyöt. METSÄALAN PERUSTUTKINTO Metsillä on edelleen suuri merkitys suomalaisten hyvinvoinnille ja toimeentulolle. Kansantaloudessamme yli neljännes nettovientituloista on peräisin metsäsektorilta. Alan keskeiset toiminnot ovat metsien hoito, puunhankinta, metsien monikäyttö ja metsien suojelu. METSÄENERGIAN TUOTTAJA Metsäenergian tuotannon osaamisala METSÄKONEASENTAJA Metsäkoneasennuksen osaamisala METSÄKONEENKULJETTAJA Metsäkoneenkuljetuksen osaamisala METSURI-METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA Metsätalouden osaamisala Metsäkoneiden ja puutavara-auton kuljettajien tarpeen ennakoidaan kasvavan lähivuosina. Myös metsureista on monin paikoin pulaa. Metsäpalvelujen tuottajat voivat työllistyä myös erä- ja luontomatkailun tehtäviin sekä toimia yrittäjänä. PUUTARHATALOUDEN PERUSTUTKINTO Alan toiminta lisää ympäristön viihtyisyyttä ja tuottaa terveellistä ravintoa. Ala jakautuu puutarhakasvien tuotantoon, viheralaan sekä puutarhakasvien ja palvelujen myyntiin ja floristiikkaan. PUUTARHURI Kukka- ja puutarhakaupan osaamisala Puutarhatuotannon osaamisala Viheralan osaamisala Puutarhureita työllistävät muun muassa lasinalais- ja avomaaviljelmät, viherrakentaminen ja viheralueiden hoito, puutarhamyymälät ja kukkatalot. Tutkinnon suorittaneet toimivat usein myös yrittäjänä. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Alalla työskennellään erilaisten, eri-ikäisten ja eri kulttuureista kotoisin olevin ihmisten parissa monipuolisissa hoito-, hoiva- ja kasvatustehtävissä. HAMMASTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Opiskelu antaa valmiudet työskennellä hammasteknisissä laboratorioissa, joissa hammaslaborantit esimerkiksi muotoilevat, hiovat ja kiillottavat proteeseja sekä valmistavat oikomiskojeita ja purentakiskoja. HAMMASLABORANTTI Hammaslaborantti työskentelee hammasteknisissä laboratorioissa, hammaslääkärin tai erikoishammasteknikon vastaanoton perustehtävissä sekä myynti- ja konsultointitehtävissä esimerkiksi hammastarvikeliikkeissä. HIUSALAN PERUSTUTKINTO Hiusalan perustutkinnon suorittanut on parturi-kampaaja, joka toimii erilaissa hiusten hoidon ja hiusten sekä parran käsittelyn tehtävissä. Hiusalan ammattilaisena hän tukee asiakkaan oman tyylin löytymistä ja hyvinvointia. Hiusalan perustutkinto antaa osaamisen myös kampausten ja ehostusten tekemiseen sekä asiakkaan hiusten ja hiuspohjan hoitamiseen. Lisäksi parturi-kampaaja voi toimia erilaisissa myynti-, konsultointi- ja koulutustehtävissä. PARTURI-KAMPAAJA Parturi-kampaaja työskentelee kampaamoissa ja parturiliikkeissä tai yrittäjänä. Hän voi työskennellä myös hiusten hoitotuotteiden myyntitehtävissä tukku- ja vähittäiskaupassa. KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINTO Kauneudenhoitoalan perustutkinnon suorittanut on ihonhoidon, ihonhoidon ohjauksen, ehostuksen, hieronnan ja kosmetiikkatuotteiden neuvonnan ammattilainen. KOSMETIIKKANEUVOJA Kauneudenhoidon ja tuoteneuvonnan osaamisala KOSMETOLOGI Kosmetologin osaamisala ( alkaen ihon erikois- ja laitehoitojen osaamisala) Kosmetologi työskentelee ihonhoidon, ehostuksen ja hierontaalan yrityksissä, monialaisissa yhteisyrityksissä tuote-esittelyn ja myynnin tehtävissä tai yrittäjänä. LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO Liikunnanohjauksen perustutkinnosta valmistunut ohjaa liikuntaa erilaisille ja eri ikäisille ryhmille, laatii tarvittaessa fyysistä toimintakykyä ja terveyttä edistäviä henkilökohtaisia liikuntaohjelmia sekä suunnittelee ja johtaa liikuntaan liittyviä projekteja. Liikuntaneuvoja edistää ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, terveyttä, toiminta- ja työkykyä sekä ohjaa ihmisiä liikunnalliseen, terveyttä edistävään ja ylläpitävään elämäntapaan. LIIKUNTANEUVOJA Liikuntaneuvoja voi työskennellä kunnan, liikelaitoksen tai yrityksen palveluksessa, liikunta- ja urheiluseuroissa, erilaisissa järjestöissä sekä lasten iltapäivätoiminnan ohjaajana. LÄÄKEALAN PERUSTUTKINTO Lääkealan perustutkinnon suorittanut valmistuu lääketeknikoksi. Perustutkinnon suorittanut saa valmiudet työskennellä esimerkiksi lääkehuollon logistisissa sekä toimisto- ja tietotekniikan tehtävissä, reseptinkäsittelyssä ja avustajina lääkkeiden käsittely- ja valmistusprosessissa farmaseuttisessa valvonnassa. Perustutkinnon suorittaneella on valmiudet työskennellä assistenttina kliinisessä tutkimuksessa, lääkkeen valmistuksessa, lääkemarkkinoinnissa ja tiedottamisessa sekä erilaisissa lääkehuollon varastointitehtävissä. LÄÄKETEKNIKKO Apteekkialan osaamisala Lääkealan osaamisala Lääketeknikko voi osaamisalan mukaan työskennellä apteekeissa, sairaala-apteekeissa sekä lääketeollisuuden ja lääketukkukaupan eri tehtävissä. 18 AMMATISSA

19 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut on lähihoitaja. Tutkinto antaa pätevyyden perustason terveyttä edistävään, ehkäisevään ja kuntouttavaan hoito-, huolenpito- ja kasvatustyöhön. Koulutus antaa osaamisalasta riippumatta perusvalmiudet asiakkaiden toimintakykyä tukevaan, ohjaavaan, hoitavaan ja kuntouttavaan osaamiseen. Tutkinnon suorittanut edistää asiakkaan hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten ihmisten monenlaisissa elämäntilanteissa. Lähihoitajaksi voi erikoistua kymmenessä eri osaamisalassa. LÄHIHOITAJA Asiakaspalvelun ja tietohallinnan osaamisala Ensihoidon osaamisala Jalkojenhoidon osaamisala Kuntoutuksen osaamisala Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala Suun terveydenhoidon osaamisala Vammaistyön osaamisala Vanhustyön osaamisala Lähihoitaja voi työskennellä esimerkiksi kodeissa, sairaaloissa, lasten päivähoidossa, hoito- ja kuntoutuslaitoksissa, vastaanotoilla, lääkäriasemilla, hammaslääkäriasemilla, ensihoitopalvelussa, erilaisissa palveluyksiköissä, liikkeissä, teollisuudessa, yrityksissä ja myös itsenäisenä ammatinharjoittajana. Alalle tarvitaan lisää ammattilaisia. EETU PANTOLIN suoritti Koulutuskeskus Sedussa Seinäjoella sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Hän valmistui keväällä lähihoitajaksi ensihoidon osaamisalan opinnoista. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Alalla koulutetaan ammattilaisia matkailuun, suurkeittiöihin, ravintoloihin, hotelleihin, laivoille, kotityöpalveluihin ja siivoukseen. Näillä aloilla tuotetaan palveluja asiakkaiden arkeen, juhlaan ja vapaa-aikaan. Palveluilla vaikutetaan ihmisten viihtyvyyteen, terveyteen ja turvallisuuteen. Palveluhenkisyys ja joustavuus ovat alalla vaadittavia ominaisuuksia. HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO Hotelli-, ravintola- ja catering-alalla tuotetaan majoitus-, ravitsemis-, kokous- ja juhlapalveluja sekä maissa että merellä. Työtehtävät ovat ruoanvalmistus-, tarjoilu-, asiakaspalvelu- ja hotellin vastaanoton tehtäviä. Alalla toimiminen vaatii joustavuutta, innostusta, hyviä käden taitoja sekä halua tulla toimeen erilaisten asiakkaiden kanssa. Hyvät etenemismahdollisuudet ja kansainvälisyys ovat alalle luontaista. TARJOILIJA Asiakaspalvelun osaamisala VASTAANOTTOVIRKAILIJA Hotellipalvelun osaamisala KOKKI Kokin osaamisala ( alkaen ruokapalvelun osaamisala) Tarjoilijan, vastaanottovirkailijan ja kokin työpaikkoja ovat hotellit, majoitusliikkeet, ravintolat, henkilöstöravintolat, catering-alan yritykset, suurkeittiöt, kahvilat, liikenneasemat, pikaruoka-, juhlapalvelu- tai matkailuyritykset sekä lasti- ja matkustajalaivat. KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Kotityö- ja puhdistuspalvelujen alalla tuotetaan ateria-, avustamis-, siivous-, tekstiilinhuolto- ja muita palveluita. Kodinhuoltajan työtehtäviin kuuluvat myös erilaiset asiointitehtävät ja viriketoiminnan ja vapaa-ajan toiminnan järjestäminen. Toimitilahuoltajan työtehtäviin kuuluu ylläpito- ja perussiivoustehtävien lisäksi kokous- ja aulapalveluita sekä muita palvelutehtäviä toimitiloissa työskenteleville. KODINHUOLTAJA Kotityöpalvelujen osaamisala TOIMITILAHUOLTAJA Puhdistuspalvelujen osaamisala Kodinhuoltajat työllistyvät kotityöpalveluyrityksiin, palvelukoteihin, kodinomaisiin laitoksiin, vanhainkoteihin ja erilaisiin hoitolaitoksiin. Toimitilahuoltajien työpaikkoja voivat olla muun muassa toimistot, yritykset, koulut, päiväkodit, hotellit, erilaiset tuotanto- ja huoltotilat, elintarviketilat ja uimahallit. Kotityö- ja puhdistuspalvelualalla on hyvät mahdollisuudet myös yrittäjänä toimimiseen. MATKAILUALAN PERUSTUTKINTO Matkailualalla tarkoitetaan matkailijoiden tarvitsemien kuljetus-, majoitus, ravitsemis- ja ohjelmapalvelujen myyntiä ja neuvontaa sekä ohjelma- ja muiden palvelujen järjestämistä erilaisissa matkailuyrityksissä. MATKAILUVIRKAILIJA Matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen osaamisala MATKAILUPALVELUJEN TUOTTAJA Matkailupalvelujen osaamisala Tuottajat työllistyvät ohjelmapalveluyrityksiin, loma- ja matkailukeskuksiin sekä muihin matkailupalveluja tuottaviin yrityksiin. Matkailuvirkailijan työpaikkoja ovat matkatoimistot, matkan järjestäjän myynti- ja informaatio-organisaatiot sekä liikenneyritysten myynti- ja neuvontapisteet. YHTEISHAUSSA LÄHES HAKIJAA Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa oli keväällä 2015 lähes hakijaa. Aloituspaikkoja on tarjolla noin Hakijamäärän laskuun vaikuttaa syksyllä 2013 voimaan tullut yhteishakuasetuksen muutos, jonka mukaan yhteishaussa ei voi hakea ammatilliseen koulutukseen, jos on jo suorittanut ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon. Myös perusopetuksen päättäneiden ikäluokka on pienempi kuin edellisenä vuonna. Ammatilliseen koulutukseen haki ensisijaisesti noin hakijaa. Aloituspaikkoja ammatillisessa koulutuksessa on tarjolla noin , joista on ruotsinkielisissä koulutuksissa. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikat on pääosin suunnattu perusopetuksen suorittaneille hakijoille. Peruskoulupohjaiseen ammatilliseen koulutukseen pyrki yhteishaussa hakijaa. Aloituspaikoista on varattu lukion oppimäärän suorittaneille. Eri koulutusalojen suosio on pysynyt ennallaan. Suosituin ala ammatillisessa koulutuksessa on sosiaali- ja terveysala, johon haki nuorta. Seuraavaksi suosituimmat opintoalat ovat ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 5 000, liiketalous ja kauppa 5 000, arkkitehtuuri ja rakentaminen 3 700, majoitus- ja ravitsemisala ja sähkö- ja automaatiotekniikan ala Sähkö- ja automaatiotekniikka kiilasi tänä vuonna kauneudenhoitoalan ohi suosituimpien alojen listalle. Koko maassa on tarjolla noin lukiopaikkaa. AMMATISSA 19

20 Tietoa ja tositarinaa amiksessa opiskelemisesta 9.-luokkalaisille. Ammattiosaaja.fi AMIKSESTA TYÖELÄMÄÄN AMMATTITAIDON SM-KISAT SEINÄJOELLA Lisätietoja ammatillisista PERUSTUTKINNOISTA: âwww.opintopolku.fi âwww.ammattiosaaja.fi Osaavimmat kohtaavat ammattitaitokilpailuissa. Amiksessa opiskelevat voivat testata omaa osaamistaan ammattitaitokilpailuissa, joita järjestetään SM-, EM- ja MM-tasolla. TAITAJA on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma, johon kuuluu kolme kilpailua: Nuorten ammattitaidon SM-kilpailu Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ammattitaitokilpailu TaitajaPLUS Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille tarkoitettu kädentaitokilpailu Taitaja9. âwww.taitaja2016.fi INTERNATIONAL ABILYMPICS on kilpailu erityistä tukea tarvitseville ja vammaisille opiskelijoille. Seuraava kilpailu järjestetään Ranskan Bordeaux'ssa. âwww.skillsfinland.fi âabilympics âabilympics-france.fr AMMATTITAIDON EM-KILPAILUSSA ammattiin opiskelevat ja jo valmistuneet nuoret mittelevät oman alansa paremmuudesta. Seuraavat EM-kilpailut ovat joulukuussa 2016 Ruotsin Göteborgissa, jossa mitellään lajissa. âwww.euroskills2016.se AMMATTITAIDON MM-KILPAILU järjestetään joka toinen vuosi, seuraavan kerran Arabiemiraateissa lokakuussa MM-kilpailussa ammattiin opiskelevat ja jo valmistuneet nuoret mittelevät oman alansa paremmuudesta 50 lajissa. âwww.worldskillsabudhabi2017.com

Kulttuurialan ammattiosaajaksi

Kulttuurialan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Kulttuurialan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Käsi- ja taideteollisuusalan Audiovisuaalisen viestinnän Kuvallisen ilmaisun Tanssialan Musiikkialan Kulttuuriala Kulttuurialalla

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Työpaikat Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

25.9.2015. Keudan ammattiopisto

25.9.2015. Keudan ammattiopisto Keudan ammattiopisto 2 25.9.2015 Matkailupalvelujen tuottaja Vaatetusompelija Elektroniikka-asentaja Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Talonrakentaja Sisustusompelija (Uusi!) Kunnossapitoasentaja (Uusi!)

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

ALOITUSPAIKAT 2015. Yht. AmoJtk AmoK. Ylitys / Alitus. AmoJp. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat 2014

ALOITUSPAIKAT 2015. Yht. AmoJtk AmoK. Ylitys / Alitus. AmoJp. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat 2014 ALOITUSPAIKAT 2015 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht. Alpat 2014 Ylitys / Alitus YHTEENSÄ 112 511 463 130 116 91 214 84 398 2119 2139-20 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI!

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI! OPPISOPIMUS on DIILI! HYVÄ Oppisopimuksella osaajaksi stadissa. Työelämälähtöistä oppisopimuskoulutusta Keski- Uudellamaalla. Oppisopimukset Itä- Uudellamaalla. OPPISOPIMUS Viikkotyöaika: min. 25h/vko

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Joidenkin perustutkintojen alta saattaa löytyä vielä erilaisia koulutusohjelmia. Voit tarkistaa koulutusohjelmat sekä paikkakunnat osoitteesta www.opintopolku.fi. Siellä etene seuraavasti: ammatillinen

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO Ari Haapasaari MIKSI OPPISOPIMUSKOULUTUS? Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle hyvä vaihtoehto kun haluat laajentaa tai päivittää omaa ammatillista

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Osaavia. eri aloille. tekijöitä. Ammattitaitovalmennus on kaikkien etu

Osaavia. eri aloille. tekijöitä. Ammattitaitovalmennus on kaikkien etu Osaavia tekijöitä eri aloille Ammattitaitovalmennus on kaikkien etu Ammattitaitovalmennus kuuluu kaikille Valmennuksella koulutetaan entistä osaavampaa työvoimaa. Tavoitteena on tehdä Suomesta maailman

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPISOPIMUSKOULUTUS OPPIMINEN JA OHJAUS AMMATTIALAN TYÖPAIKASSA OPPIMINEN JA OHJAUS KOULUSSA PALKKA Työelämä OPINTOSOSIAALISET

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Sipoo Opiskelijoita noin 7 000, henkilökuntaa noin 620 12 koulutusyksikköä (Järvenpää,

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Satakunnan oppisopimuskeskus

Satakunnan oppisopimuskeskus Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola

Lisätiedot

Hyria Koulutus Oy esittäytyy. HYRIA / Leena Hietanen

Hyria Koulutus Oy esittäytyy. HYRIA / Leena Hietanen Hyria Koulutus Oy esittäytyy 1 HYRIA / Leena Hietanen 25.11.2014 Toimipisteet Hyvinkäällä: HYRIA HYVINKÄÄ Karankatu 3 5 rautatieasema HYRIA HYVINKÄÄ Uudenmaankatu 20 muuttamassa Karankadulle, mahdollisesti

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015 koskien

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

KULTTUURIN ENNAKOINTIKAMARI 23.11.2011

KULTTUURIN ENNAKOINTIKAMARI 23.11.2011 KULTTUURIALAN KOULUTUSTARJONTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA KULTTUURIN ENNAKOINTIKAMARI 23.11.2011 Vuokko Vänskä Koulutusopas 2011: Kulttuurialalla tuotetaan elämyksiä ja palveluita, jotka lisäävät elämän laatua.

Lisätiedot

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI OPISKELE UUTTA AIKUISENA TYÖN OHELLA TAI KOKOPÄIVÄISESTI Tredussa opiskelet oman opiskelusuunnitelmasi mukaan. Koulutusta tarjotaan 20:lle eri

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos

www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos FAKTAA MERCURIASTA sijaitsee Länsi-Vantaalla Martinlaaksossa hyvien kulkuyhteyksien päässä perustettu vuonna 1908 omistajina Vantaan

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Lisätiedot

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov G. Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV 1.1. Työtehtävän suunnittelu Yrittäjyysosaaminen ja työelämätaidot Yrittäjyyden perus 3 ov - yrittäjyys ja yrittäjyyden

Lisätiedot

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy E N E M M Ä N O S A A M I S T A 13.1.2014 1 Hyria koulutus Oy lyhyesti Ammatti- ja aikuisopisto Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos www.facebook.com/mercuria.fi FAKTAA MERCURIASTA sijaitsee Länsi-Vantaalla Martinlaaksossa hyvien kulkuyhteyksien päässä perustettu 1908 omistajina Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. MITÄ OPPISOPIMUKSELLA VOI OPISKELLA? Oppisopimus on työssäoppimista ja opiskelua oppilaitoksessa Oppisopimuksen avulla voit suorittaa perustutkinnon

Lisätiedot

Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013. Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi!

Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013. Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi! Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013 Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi! Sisällys Koulutusuudistuksen taustaa Mikä muuttuu? Alan ammatillinen koulutus,

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 28.11.2007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: Koulutuksen järjestäjä:

OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 28.11.2007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: Koulutuksen järjestäjä: OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 8.11.007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: 008 Koulutuksen järjestäjä: Oppilaitos: 10057 Salon seudun ammattiopisto Opetuspiste:

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Päivä amiksessa. Mitä PERUSKOULUN jälkeen? Mirella haluaa LÄHIHOITAJAKSII Vili ryhtyi YRITTÄJÄKSII. Ammattiosaaja.fi

Päivä amiksessa. Mitä PERUSKOULUN jälkeen? Mirella haluaa LÄHIHOITAJAKSII Vili ryhtyi YRITTÄJÄKSII. Ammattiosaaja.fi ERIKOISJULKAISU AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA NUORILLE SYKSY 2015 KEVÄT 2016 Päivä amiksessa Ammattiosaaja.fi Mitä PERUSKOULUN jälkeen? Mirella haluaa LÄHIHOITAJAKSII Vili ryhtyi YRITTÄJÄKSII Pääkirjoitus

Lisätiedot

Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen. Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen. www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa.

Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen. Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen. www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa. Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen opiskelu Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa.html www.kansanopistot.fi/ skybase/skymap.htm Kansanopistoja

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Vanhempainilta 14.1.2014

Vanhempainilta 14.1.2014 Vanhempainilta 14.1.2014 yliopistot ja korkeakoulut: kandidaatti 3v maisteri 2v lisää ammatillinen perustutkinto (lukion käyneelle 2 v) ammattikorkeakoulu 3,5v Koulutusjärjestelmän ulkopuoliset Vaihtoehdot

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattiopisto OUTOKUMPU

Pohjois-Karjalan ammattiopisto OUTOKUMPU Pohjois-Karjalan ammattiopisto OUTOKUMPU KOULUTUSTARJONTA KEVÄT 2014 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu opiskelijoita n. 550 henkilökuntaa n. 60 3 koulutusalaa 3 toimipistettä Koulutukset haku keväällä

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi N TUTKINTOKOHTAINEN OSA LUONNONTIETEIDEN ALA Datanomi Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma OPH:n määräys 85/011/2014 (sisältää

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT - 48-8. SIVISTYSTOIMI 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT 2008-200 200-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 Kouluja Peruskoulut 5 5 5 6 6 6 Lyseon lukio 1

Lisätiedot

Ammattiosaamisen merkitys tehokkuuden ja laadun tuottamisessa Mistä ja miten koulutettua henkilöstöä alalle tulevaisuudessa

Ammattiosaamisen merkitys tehokkuuden ja laadun tuottamisessa Mistä ja miten koulutettua henkilöstöä alalle tulevaisuudessa Ammattiosaamisen merkitys tehokkuuden ja laadun tuottamisessa Mistä ja miten koulutettua henkilöstöä alalle tulevaisuudessa Mitä kiinteistöpalveluala on tänään? osa mittavaa kiinteistö- ja rakentamisklusteria

Lisätiedot

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky. Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA

Lisätiedot

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2015

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2015 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2015 Pisteytys perustuu yhteishaun yleiseen pistelaskuun, ellei toisin mainita. Yleisessä pistelaskussa voi saada maksimissaan 40 pistettä. Yhdellä

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

Sopimus Opiskelija oppii työssä

Sopimus Opiskelija oppii työssä Oppisopimus Työpaikka/ työpaikkakouluttaja - kouluttaa - arvioi Sopimus Opiskelija oppii työssä Tietopuolinen koulutus oppilaitoksessa monimuotoisesti Opettaja koordinoi, ohjaa, arvioi Tutkintotodistus:

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Nuorten oppisopimus rekrytointikanava ja ammattitaidon kasvattaja. Tarja Saaren- Seppälä, FT 26.3.2015

Nuorten oppisopimus rekrytointikanava ja ammattitaidon kasvattaja. Tarja Saaren- Seppälä, FT 26.3.2015 Nuorten oppisopimus rekrytointikanava ja ammattitaidon kasvattaja Tarja Saaren- Seppälä, FT 26.3.2015 SAIRAALAN PUHTAANAPITO JA VÄLINEHUOLTOPALVELUT Korkean hygieniatason takaavia tilojen puhtaanapitopalveluja,

Lisätiedot

Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY

Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY Yleistä avoin kaikille joustava, kokonaisvaltainen ja kokopäiväopiskelu yhteisöllisyys sosiaalisuus läheinen kansainvälinen

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan koulutuskokeilujen jaosto 16.3.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen Stadin oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen! Kun haluat yhdistää työnteon ja opiskelun, oppisopimuskoulutus on juuri sinulle sopiva

Lisätiedot

Sisustusalan ammattiosaajaksi

Sisustusalan ammattiosaajaksi Sisustusalan ammattiosaajaksi Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Artesaani, sisustusala kpedu.fi Näyttötutkintoperusteisesti KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUOPISTO Toholammin ARTESAANIOPISTO - Ullavantie

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2014

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2014 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2014 Pisteytys perustuu yhteishaun yleiseen pistelaskuun, ellei toisin mainita. Yleisessä pistelaskussa voi saada maksimissaan 40 pistettä.

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi. Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao.

Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi. Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao. Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao.fi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän ammattiopisto Lukiokoulutus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun opetus-

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot