Arki, valinnat ja tulevaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arki, valinnat ja tulevaisuus"

Transkriptio

1 Johanna af Hällström Arki, valinnat ja tulevaisuus Kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus Suomen luonnonsuojeluliitto ry

2 Hei, kädessäsi on Suomen ensimmäinen aikuisille tarkoitettu Arki, valinnat ja tulevaisuus -ympäristökasvatusmateriaali, joka sopii mainiosti esimerkiksi opintokerhoissa käytettäväksi. Materiaali on tehty Suomen luonnonsuojeluliitossa Opetusministeriön tuella. Suomen Unesco-komitea on määritellyt ympäristökasvatuksen tavoitteet seuraavasti: Tavoitteena on, että ihminen saa kokemuksia ja elämyksiä, joiden avulla hänen ympäristösuhteensa muotoutuu rikkaaksi ja monitasoiseksi, saa elämänsä eri vaiheissa tietoja, joiden avulla hän kykenee ymmärtämään riippuvuutensa muusta luonnosta ja vastuunsa ympäristöstä, harjaantuu käyttämään ympäristötietojaan ja -taitojaan vastuuntuntoisena kansalaisena tehdessään itseään ja yhteiskuntaa koskevia päätöksiä, valitsee elämänsä ja toimintansa perustaksi kestävän kehityksen ja edistää ekologisesti ja kulttuurillisesti kestävän yhteiskunnan rakentamista. Tietoa kestävistä valinnoista ja kulutuksesta on olemassa valtavasti, mutta se on hajallaan siellä täällä. Sen vuoksi halusimme koota meidän mielestämme oleellisen tiedon tavallisen arjen kannalta tavallista kuluttajaa varten. Materiaali soveltuu sekä jo enemmän kestävästä kehityksestä ja kulutuksesta tietäville että ns. vasta-alkajille. Materiaalissa pyritään liikkumaan normaalin arjen tasolla ja käsittelemään asioita normaalin kuluttajan näkökulmasta. Aihekokonaisuuksia on neljä: elintarvikevalinnat ja kulutus, energia, liikkuminen ja ekologinen tietämys ja lajituntemus. Niistä jokainen koostuu teoriasta, esimerkeistä, tehtävistä ja keskustelun aiheista sekä lisätiedonlähteistä. Materiaaleja voi käsitellä haluamallaan tavalla, mutta käsittelyn avuksi annetaan myös vinkkejä. Toivomme, että materiaalista on hyötyä arjen valinnoissa ja että se osaltaan auttaa meitä kohti puhtaampaa tulevaisuutta. Opintokerho-onnea toivottaen, Johanna af Hällström & Tarja Ketola Teksti: Johanna af Hällström Piirrokset: Henna Latvala Johanna af Hällström Taitto: Stina Salin Paino: Painotalo Miktor Ky Kustantaja: Suomen luonnonsuojeluliitto ry Kotkankatu Helsinki ISBN

3 kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus Kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus -osion tavoitteena on kiinnittää huomiota kaikkiin niihin elintarvike- ja kulutusvalintoihin, joita me jokainen teemme päivittäin omassa arjessamme. Ja siihen, kuinka suuri merkitys jokaisella valinnalla on tulevaisuuden kannalta. Tämä osio pyrkii tarjoamaan tietoa elintarvike- ja kulutusvalinnoista ja havainnollistamaan valintojen merkitystä. Materiaalin avulla on mahdollista saada vinkkejä kestävämmistä elintarvike- ja kulutusvalinnoista, pohtia omaa kulutusta ja säästää jopa selvää rahaa. Ravintoa kestävämmin Kalastamalla, metsästämällä, marjastamalla ja sienestämällä sekä puutarhaviljelyn avulla on mahdollista tuottaa ravintoa kestävämmin. Tehtävä: Kuinka paljon käytät kasviksia viikossa? Suositko sesonkituotteita? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Löytyykö sinun ostoskassista raaka-aineita vai valmiita elintarvikkeita? Seuraatko tuotteiden hintoja ja tarjouksia? Teetkö paljon heräteostoksia kaupassa? Millainen kuluttaja olet ruokakaupassa? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Tuotetaanko pääosa ruoastasi lähellä vai kaukana? Näkyvätkö vuodenajat lautasellasi? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Ostatko torilta tuoreita marjoja vai marketista kaksi purkkia eurolla? Marketin nelivärimainoksen mukaan siellä on tarjouksessa ylikansallisen tuotemerkin persikkapurkit. Myös valmispiirakkapohja on tarjouksessa. Läheisellä torilla on myynnissä kotimaisia marjoja ja sinulla on hyvä piirakkapohjaohje. Pohtikaa edellisiä vaihtoehtoja taloudellisuuden, terveellisyyden (lisäaineet ym.), jätteiden määrän, kuljetuskustannusten, tuotantotapojen, säilytyksen jne. kannalta. Ruoka on niin arkipäiväinen asia, että oman aterian kytkentöjä kestävään kehitykseen ei usein tule ajatelleeksi. Tuotetut elintarvikemäärät ovat kuitenkin suuria ja ruokaa kuljetetaan pitkiä matkoja. Lautasella oleva ruoka on käynyt läpi pitkän ja monivaiheisen ketjun. Ruokavalinnoilla voi nopeasti vaikuttaa, sillä kulutamme ruokaa päivittäin ja elintarvikkeiden tuotantosykli on yksi vuosi. Jo muutamassa vuodessa ehtii tapahtua merkittäviä muutoksia. Ruokavalinnoilla voimme vaikuttaa myös omaan terveyteemme. Kuluttajalla on avaimet kestävämpään maatalouteen. Päivittäisillä elintarvikevalinnoillamme vaikutamme siihen, miten maatalous kuluttaa uusiutumattomia luonnonvaroja, miten suuria ympäristöhaittoja maataloudesta aiheutuu, miten korkealaatuisia elintarvikkeita tuotetaan, miten eettistä kotieläintuotanto on, miten monilajinen viljely-ympäristö on ja miten viljavana maa säilyy tuleville sukupolville. kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus

4 Kotimaiset kasvikset ja vihannekset ovat terveellisiä. Kuinka voi pienentää ruokailun energiankulutusta? Ruokavaliossa kannattaa käyttää mahdollisimman vähän jalostettuja tuotteita sekä paljon kasviksia ja juureksia, jotka kuluttavat vähemmän energiaa kuin eläinkunnan tuotteet. Tehokkainta on käyttää vapaasti kasvaneita marjoja, sieniä ja villivihanneksia, koska niiden kasvatukseen ei tarvita ylimääräistä energiaa. Myöskään pienimuotoinen metsästys ja kalastus eivät tarvitse juuri ylimääräistä energiaa, elleivät ne vaadi esimerkiksi pitkiä automatkoja. Ostamalla lähellä tuotettuja tuotteita ja tekemällä kauppareissut ilman autoa, voi vähentää kuljetusten energiankulutusta. Turhia pakkauksia (ylipakatut ja yksittäispakatut tuotteet) tulisi välttää, sillä pakkauksista muodostuu yli 10 % koko energiakertymästä. Erityisesti kannattaa välttää metallitölkkeihin pakattua säilykeruokaa, koska metallipurkkien valmistukseen kuluu paljon energiaa. Metallia kannattaa kierrättää, sillä tuotteiden valmistus kierrätetystä alumiinista kuluttaa vain 10 % energiasta, joka kuluisi jos tuotteet valmistettaisiin neitseellisestä alumiinista. Myös vauvanruokapakkauksista kertyy paljon turhaa jätettä. Niiden määrää on mahdollista karsia tekemällä ruoat alusta alkaen itse. Näin ei tarvitse ostaa lasipurkkeihin tai tetrapakkauksiin pakattuja tuotteita. Ruoan kypsennys kuluttaa paljon energiaa, joten parasta olisi käyttää kasviksia raakoina silloin kun se on mahdollista. Kaikki kasvikset eivät kuitenkaan ole parhaimmillaan raakoina, esimerkiksi peruna, eli kypsennystäkin tarvitaan. Uunin käyttö kuluttaa eniten energiaa, kun taas esimerkiksi paistaminen kuluttaa vain puolet uunin tarvitsemasta energiasta. Mikroaaltouuni on tehokkain ruokaa lämmitettäessä, koska lämpöä ei pääse hukkaan. Lieteen verrattuna mikroaaltouuni kuluttaa noin 30 % vähemmän energiaa. Esimerkki: Vielä 1990-luvulla lähes kaikissa Suomen kouluissa käytettiin ruokailussa voinappeja, jotka oli yksittäispakattu alumiinipaperiin. Nykyään niistä on siirrytty suuriin voiastioihin. Tämä muutos sai aikaan sen, että pelkästään alumiinia säästyy vuodessa kg. Se on määrä, joka riittää polkupyörän rungon valmistamiseen. Tämän lisäksi säästytään voinappien käytöstä syntyneestä jätteestä ja säästetään niiden kuljetuksiin tarvittava energia. Esimerkki: Ranskalaisten omenien tuotanto ja kuljetus vaatii 1,7 kertaa enemmän energiaa kuin kotimaisten omenoiden. Uusiseelantilaisten omenoiden ekologinen selkäreppu sisältää puolestaan 5 kertaa enemmän energiaa kuin kotimaisten omenoiden. Kuinka voi vähentää elintarvikkeiden vedenkulutusta? Elintarvikkeiden vedenkulutusta voi pienentää käyttämällä vähemmän vettä kuluttavia elintarvikkeita eli lähinnä kasvikunnan tuotteita, koska tuotantoeläinten kasvatus vaatii tehottomasti viljeltyä rehua. Lisää kasviksia ja kotimaista ruokaa Ruoka riittäisi maapallolla paremmin, jos teollisuusmaat siirtyisivät kasvispitoisempaan ruokavalioon. Kasvisten viljely on pääosin selvästi ekologisempaa kuin lihakarjan kasvatus. Kasvisten tuottaminen vaatii vain kymmenesosan siitä energiasta, mikä kuluu lihan tuottamiseen. Esimerkki: Naudanlihaproteiinikilon tuottamiseen tarvitaan 710 kg kasviproteiinia. Lihaan siirtyy korkeintaan 10 % rehujen ravintoarvosta ja kolmannes maailman viljasadosta syötetään kotieläimille. Eläinperäisestä ravinnosta ekologisesti kestävintä ovat maito, kananmunat, rannikkokalastuksella saatava kala ja laidunruokinnalla kasvatettu liha. Kannattaa myös pitää mielessä, että lähellä tuotettu eläinperäinen ravinto saattaa olla energiatehokkaampaa kuin kaukaa tuotu kasvisravinto. Paras vaihtoehto lihansyöjälle on kotimainen luomuliha. Kasvissyöjän valinta on kotimaiset luomuvihannekset, koska ulkomailta lennätetyt hedelmät ja vihannekset, kasvihuoneessa talvella kasvatetut kotimaiset kurkut ja tomaatit sekä pitkälle jalostetut ja ylipakatut tuotteet kuormittavat enemmän ympäristöä. Kannattaa suosia vuodenajan mukaista ruokaa. Paras vaihtoehto on kotimainen avomaasato, jonka sesonkia voi vielä pidentää säilömällä. Myös muita elintarvikkeita kannattaa säilöä talven varalle. Kotimaiset kasvikset ovat puhtaita, hyvä laatuisia, tuoreita ja turvallisia. arki, valinnat ja tulevaisuus

5 Kotimainen ruoka vähentää kuljetuksiin kuluvaa energiaa, koska se ei vaadi pitkiä kuljetusmatkoja. Suomalaisessa ruoan ketjussa työskentelee noin ihmistä. Kasvisten ravintosisältö ja vaikutus terveyteen Kasvikset (=vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät) sisältävät energiaansa nähden runsaasti elimistön toiminnan, kasvun ja hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä suojaravintoaineita (vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita ja kuituja) sekä antioksidantteja ja flavonoideja hiilihydraatteja ja monityydyttämättömiä rasvoja aromi- ja väriaineita, jotka vaikuttavat ruoan makuun, tuoksuun ja näyttävyyteen vähän energiaa ei lainkaan kolesterolia Useiden eri tutkimusten mukaan runsaasti vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä sisältävä ruokavalio auttaa ylläpitämään terveyttä ja vähentävää riskiä sairastua moniin kroonisiin sairauksiin, koska kasvisten runsas käyttö alentaa kolesterolia, nostaa antioksidanttipitoisuuksia, tasapainottaa verensokerin vaihtelua sekä ehkäisee ylipainoa. Ravitsemussuositukset (www.kotimaisetkasvikset.fi) Kasvissyönti Kasvissyönti on yleistynyt. Sitä perustellaan terveydellisillä, eettisillä ja ekologisilla syillä ja sillä vastustetaan tehoeläintaloutta ja sitä, että eläimiä käytetään vain ihmisten tarpeiden tyydyttämiseen. Kasvisruokavalio edellyttää, että henkilöllä on ainakin jonkinlaista tuntemusta ravintoaineista ja niiden saannista. Tämä on erityisen tärkeää vegaaneille, koska he eivät käytä mitään eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita. Monipuolinen ruokavalio on tärkeä kaikille ruokavaliosta riippumatta. Luomuruokaa pidetään monesti kalliimpana kuin ns. tavallista ruokaa, mutta kasvispainotteinen luomuruokakin on edullista, jos suosii raaka-aineita ja välttää eineksiä. Muutamia lisävinkkejä: Riisin sijasta kannattaisi suosia perunaa tai pastaa, sillä riisinviljelyssä syntyy metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Vielä enemmän metaania syntyy nautakarjan pötsibakteereista. Naudanlihan tuotantoon kuluu myös puolta enemmän energiaa kuin sianlihan tuotantoon. Naudanliha kannattaisi siksi korvata sian- tai siipikarjan lihalla, kananmunilla tai maitotuotteilla. Perunan ja pastan lisäksi suomalaiseen ravintoon perinteisesti kuuluneet kaali, sipuli ja juurekset ovat kasvihuoneilmiön suhteen hyvin vähäpäästöisiä ja siksi suositeltavia. Samaa ei valitettavasti voi sanoa kotimaisista talvitomaateista, jotka kasvatetaan lämmitetyissä sisätiloissa keinovalon avulla. Kaupasta ostettu tölkkihernekeitto aiheuttaa kutakuinkin saman verran päästöjä kuin kotona valmistettu. Tehtaan keitto valmistetaan niin suurissa erissä, että se on ekotehokasta. Laskelma sisältää myös säilyketölkin valmistuksen aiheuttamat päästöt. Oletuksena on, että tyhjentynyt tölkki viedään metallikeräykseen. Lisätietoa ruoan reitistä (www.finfood.fi) Vinkki: Ennen kauppaan lähtöä kannattaa suunnitella ateriat valmiiksi ja laatia sen avulla ostoslista tarvitsemistasi elintarvikkeista. Osta vain sitä, mikä on listalla, älä tee heräteostoksia. Kannattaa pitää mielessä, että raakaaineet ovat yleensä edullisempia kuin valmiit tuotteet. Terveellisiä peruselintarvikkeita syödään päivittäin. kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus

6 Ravinnontuotannon ympäristövaikutuksia Tehtävä: Pohtikaa, mitä erilaisia ympäristövaikutuksia ravinnontuotannolla voi olla? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Mikä on mielestäsi pahin ravinnontuotannon ympäristövaikutus? Miksi? Keskustelkaa aiheesta. Ravinnontuotannon ympäristövaikutuksia ovat mm. energiankulutus, rehevöityminen, veden kulutus, maaperän köyhtyminen, kemikalisoituminen ja ilmastonmuutos. elintarvikkeiden energiakertymiä (Ranne 1995) Elintarvike MJ/kg Esimerkki: Elintarvike, jolla on suuri energiakertymä (MJ/kg), saastuttaa ympäristöä enemmän. Energiankulutus Energiaa kuluu elintarvikkeiden ja ruoan tuotantoketjun aikana monessa eri vaiheessa. Tuotantoketjun alussa energiaa kuluu lannoitteiden, torjunta-aineiden ja energian tuotantoon. Viljelyssä energiaa tarvitaan työkoneiden polttoaineena ja eri varastointi- ja käsittelyvaiheissa. Viljelyn jälkeen energiaa käytetään kasvisten ja viljojen jalostamiseen, pakkauksien valmistamiseen, varastointiin ja kuljetuksiin. Karjataloustuotteiden tuotannossa energiaa käytetään vielä lisäksi eläinsuojien lämmitykseen, teollisesti valmistettujen rehutuotteiden valmistukseen sekä teurastamojen ja meijerien toimintaan. Lopuksi energiaa tarvitaan vielä jätehuoltoon. vihannekset 5,7 7,6 peruna 7,5 maito 6,3 7,8 leipä 13 16,6 kala 11,7 21,5 margariini 16 rypsiöljy 18 juusto 16,8 32,7 sokeri 28 liha 25,7 50,3 kasvihuonevihannes voi 81 arki, valinnat ja tulevaisuus

7 Ilmastonmuutos Elintarvikkeiden tuotannon energiankulutus on merkittävä ilmastonmuutokseen vaikuttavan hiilidioksidin lähde. Toinen merkittävä lähde on metsien hävittäminen, esimerkiksi sademetsien hakkaaminen karjalaitumiksi ja rehuviljapelloiksi. Eläinkunnasta peräisin olevien elintarvikkeiden tuotanto on merkittävin ihmisen aiheuttama metaanin lähde. Metaani on 23 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Myös riisin viljelyssä vapautuu paljon metaania, sillä eloperäinen aines mätänee hapettomissa oloissa kuten esimerkiksi vettyneessä riisipellossa. Maatalouden välitön osuus ilmastonmuutokseen johtavista tekijöistä on maailmanlaajuisesti noin 13 %. Rehevöityminen Rehevöityminen on yksi merkittävimmistä ympäristöongelmista Suomessa. Se tarkoittaa kasvituotannon lisääntymistä ja sen seurauksia vesistössä. Vesistöön kertyvien ravinteiden vaikutuksesta perustuotanto eli kasviplanktonin ja muun kasvillisuuden kasvu lisääntyy. Vesistön rehevyystasoa säätelee minimiravinne eli se ravinne, jota kasvituotannon vaatimuksiin nähden on suhteessa vähiten saatavilla. Yleensä se on fosfori tai typpi, jota tulee lannoitteista. Rehevöitymisen seurauksena mm. veden kuultavuus ja happivarat pienenevät, pohjaeliöstön lajisto ja runsaussuhteet muuttuvat sekä kalojen elinolosuhteet heikkenevät. Rehevöityminen nopeuttaa myös matalien järvien ja lahtien umpeenkasvua ja pahasti rehevöityneessä vesistössä voi esiintyä myrkyllistä sinilevää. Rehevöitymistä lisää myös sisäinen kuormitus eli pohja-ainekseen kertyneiden ravinteiden vapautuminen. Jos sisäinen kuormitus on tarpeeksi voimakasta, vesistön rehevöityminen jatkuu, vaikka ulkoinen ravinnekuormitus loppuisi. Maa- ja metsätaloudet ovat suurimmat vesien rehevöittäjät. Luonnon monimuotoisuus Maa- ja metsätalous ovat vaikuttaneet kasvi ja eläinlajien uhanalaisuuteen merkittävästi. Suomen uhanalaisista lajeista 15 % on uhattuna niittyjen hävitessä laiduntamisen vähennyttyä. Samalla häviää perinteinen kulttuurimaisema. Tehometsätalous on vähentänyt metsäluonnon monimuotoisuutta, kun on pyritty kasvattamaan tietyllä alueella vain yhtä puulajia. Myös soiden ojittaminen on vähentänyt lajien monimuotoisuutta. Soranotto ja teiden vetäminen harjuja pitkin sekä harjujen rakentaminen ovat hävittäneet harjuja ja niiden eliöstöä. Veden kulutus ja pilaantuminen Lähes 50 % kaikesta maapallolla tuotetusta ravinnosta viljellään keinokastelluilla pelloilla. Lannoituksen avulla ei voida enää kasvattaa satomääriä, mutta keinokastelun avulla se on mahdollista. Keinokastelu mahdollistaa myös useamman sadon vuodessa. Keinokastelu kuluttaa kuitenkin lähes 70 % ihmisten käyttämästä vedestä. Vettä pumpataan pohjavesivarastoista ja sitä johdetaan joista pelloille, mikä on yleensä tehotonta ja sitä olisi mahdollista tehostaa monin paikoin. Nykyään pelloille johdetaan vettä enemmän kuin mitä kasvit pystyvät hyödyntämään, mikä aiheuttaa eroosiota ja peltojen vettymistä sekä suolaantumista. Tehokkaampia tekniikoita keinokasteluun ovat tihkukastelu ja sadettimien käyttäminen. Myös puhdistettua jätevettä käytetään jonkin verran kasteluun, mutta sen ongelmana ovat raskasmetallijäämät. Maatalous aiheuttaa myös pohjavesien pilaantumista. Pohjavesien korkeat nitraattipitoisuudet ovat terveysriski ja tekevät vedestä lopulta juomakelvotonta. Kotieläintalous Suomalainen kotieläintalous ei ole kestävää eläinten sopeutumiskyvyn kannalta, mikä näkyy eläinten tuotantoiän lyhenemisenä, hedelmällisyys- ja käyttäytymishäiriöinä sekä lääkityksen lisääntymisenä. Lajinmukaisempaa kotieläintaloutta ovat mm. vapaat kanat sekä naudoille ja sioille varatut pihatot, joissa eläimet voivat liikkua vapaasti. Poronlihan tuotanto on lajinmukaisempaa kuin karjatalous yleensä, koska ne ovat ympäri vuoden laitumella ja saavat liikkua kohtalaisen vapaasti. Tosin niitä ruokitaan talvisin, mikä mahdollistaa ylisuuret porolaumat, jolloin luonnon kantokyky voi ylittyä. Porot syövät esimerkiksi suuria määriä jäkälää, jolloin jäkälän uusiutumiskyky voi ylittyä. Maaperän köyhtyminen ja eroosio Maaperän kasvukunto on ihmiskunnan elämän ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Viljavassa maaperässä ovat kasvun tarvitsemat aineet sopivassa suhteessa saatavilla. Lisäksi kasvukuntoon vaikuttaa maaperän rakeisuus, joka vaikuttaa maan tiiviyteen tai ilmavuuteen sekä veden pidätys- ja läpäisykykyyn. Tärkein tekijä maan kasvukunnon kannalta on kuitenkin maassa piilevä humusta tuottava elämä. Humuksen eli eloperäisen aineen merkitys on moninainen. Se ylläpitää mikrobitoimintaa ja maaperäeliöstöä, jotka huolehtivat maaperän rakenteesta. Se imee vettä ja tasapainottaa vesitaloutta. Hapan laskeuma puskuroituu parhaiten maassa, jossa on humusta, ja happaman laskeuman vapauttamat raskasmetallit pysyvät kurissa. Maaperän köyhtyminen ilmenee mm. eroosiona, jolloin tuuli ja sade huuhtovat maa-ainesta mennessään. Humuksen puute ja raskaat koneet sekä karjan tallaus tiivistävät maata, jolloin vesitalous menee sekaisin ja eroosio iskee herkemmin. Eroosiota edistävät myös kuivuus ja sateiden epätasainen jakautuminen, maaperän luontainen karkearakeisuus sekä maaston jyrkät muodot. Oleellisin tekijä on kuitenkin kasvillisuus tai sen puute, joka riippuu maankäytöstä. Eroosiolla on vaikutusta vesistöihin. Sen vähentämiseen on viime aikoina panostettu mm. suojakais- kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus

8 toja perustamalla sekä jättämällä peltoja kasvipeitteisiksi talvella. Humusta huuhtoutuu kuitenkin edelleen. Maaperän köyhtymistä on myös suolaantuminen, joka johtuu vesitalouden epätasapainosta tai keinokastelusta. Myrkyttyminen, eli haitallisten kemikaalien pääsy maaperään, köyhdyttää myös maaperää. Tämän köyhtymisen pääsyynä ovat maaperän mikrobi- ja pieneläintoiminnan heikkeneminen ja eräät ravinnetaloutta heikentävät kemialliset reaktiot. Maaperän köyhtymisen tärkeimmät syyt ovat kestämätön maanviljely, metsien hävittäminen, ylilaidunnus ja maan ottaminen teollisuus- ja rakennuskäyttöön. Äärimmillään maaperän köyhtyminen johtaa aavikoitumiseen. Torjunta-aineet Torjunta-aineista suurin osa käytetään maataloudessa. Torjunta-aineista osuu torjuntakohteeseen vain noin 10 %, lopuista suurin osa maaperään ja jäämiä löytyy sade-, pohja-, juoma- ja merivedestä sekä sumusta. Torjunta-aineet tappavat tuhohyönteisten lisäksi myös niiden luontaisia vihollisia eli petohyönteisiä, mikä lisää torjunta-aineiden tarvetta. Lisäksi torjunta-aineet kehittävät vastustuskykyisiä hyönteis- ja mikrobikantoja, mikä vaatii annoskoon kasvattamista ja uusia aineita. Kemikalisoituminen Ihmisten tuottamat aineet, jotka joutuvat luonnon kiertokulkuun, aiheuttavat kemikalisoitumista. Jos aine tai sen hajoamistuotteet aiheuttavat haittaa eliölle, ne ovat myrkyllisiä ja aiheuttavat myrkkyvaikutuksia. Aineen myrkyllisyys riippuu siitä, kuinka paljon sitä luontoon tai eliöön joutuu, mihin sitä joutuu ja kuinka kauan se vaikuttaa. Jotkin aineet ovat pienissä määrissä hyödyllisiä, mutta suuremmissa määrissä haitaksi. Eri eliölajit ja biotoopit ovat eri tavoin herkkiä aineille. Eliöistä herkimpiä ovat esimerkiksi erilaiset nuoruusvaiheet. Myrkylliset aineet voivat vaikuttaa eliöihin heti tai aiheuttaa esimerkiksi perimämuutoksia, jotka ilmenevät vasta seuraavissa sukupolvissa. Jos myrkyllinen aine ei hajoa, se on erityisen vaarallinen, koska sen kertyessä alkaa pienempikin myrkyllisyys vaikuttaa. Nopeasti hajoava myrkky ei ehdi tehdä niin paljon pahaa. Tunnetuimmat ympäristömyrkyt, DDT ja PCB, ovat hitaasti hajoavia, eliöihin kertyviä ja ravintoketjussa rikastuvia myrkkyjä. Esimerkiksi maataloudessa käytettävät torjunta-aineet ja metsätaloudessa käytettävät myrkyt voivat aiheuttaa kemikalisoitumista. Sen vähetessä kasvillisuudelle tärkeät ravinteet huuhtoutuvat syvemmälle maaperään tai vesistöihin. Maaperän happamoitumiseen vaikuttaa mm. maaperän ominaisuudet, ilmasto, kasvillisuuden toiminta ja saasteiden laskeuma. Suomessa edellytykset maaperän happamoitumiselle ovat suotuisat. Vesistöjen happamoituminen vähentää niiden lajimäärää. Tärkeimmät happamoitumista aiheuttavat yhdisteet ovat rikkidioksidi (SO2), typen oksidit (NOx) ja ammoniakki (NH3). Kalastuksen ympäristövaikutukset Ryöstökalastuksen syynä on teollisuusmaiden kalastuspolitiikka. Kalanjalostajat ja kauppa hyväksyvät vain tietyt lajit, joten YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n arvion mukaan noin kolmannes koko saaliista heitetään pois. Teollisuusmaat kalastavat puolet maailman kalansaaliista ja käyttävät kolme kertaa enemmän kalaa kuin kehitysmaat. Kalastus on tärkeä elinkeino ja rannikoilla sijaitsevissa kehitysmaissa tärkeä proteiinin lähde, joten kalakantojen romahtaminen pahentaa maailman nälkäongelmaa. Lisäksi kolmasosa maailman kalansaaliista käytetään karjan rehuksi tai lemmikkieläinten ruuaksi. Ryöstökalastuksen seurauksena kalastus on 1900-luvulla ylittänyt kalojen lisääntymiskyvyn Pohjanmerellä, Atlantilla, Välimerellä ja Tyynellä valtamerellä ja näiden alueiden kalansaaliit ovat laskussa. Aiemmin suuret kalakannat ovat romahtaneet sukupuuton partaalle. Kalanviljely on kaikkialla suurimpia vesistöjen ja rannikoiden saastuttajia. Esimerkki: 1980-luvun lopulla toteutettu kuluttajaboikotti pakotti tonnikalan kalastajat muuttamaan pyyntitapojaan niin, etteivät delfiinit kuristu verkkoihin. Delfiinejä, kilpikonnia, rapuja jne. kuolee kuitenkin edelleen tonnikalan troolikalastuksessa ja lisäksi tonnikalaa ylikalastetaan, mikä muuttaa kalakantojen koostumusta ja paikallisia ekosysteemejä. Happamoituminen Happamoittavat päästöt saastuttavat maaperää ja vesistöjä sekä aiheuttavat kasvillisuustuhoja. Karjataloudesta ja lannoitteiden liikakäytöstä aiheutuvat ammoniakki- ja typpipäästöt ovat suurelta osin syynä happosateisiin. Maaperän happamoitumisella tarkoitetaan sitä, että maan kyky neutraloida happoa vähenee. arki, valinnat ja tulevaisuus

9 Merkit valintojen apuna Erilaiset merkit (mm. ympäristömerkit) elintarvikkeissa ja muissa tuotteissa auttavat kuluttajaa valitsemaan laadukkaan ja ympäristön kannalta parhaan vaihtoehdon. Kun kuluttajat valitsevat ympäristöä säästäviä tuotteita, niiden kysyntä kasvaa ja se puolestaan kannustaa valmistajia muuttamaan valmistusmenetelmiään tai raaka-aineitaan. Jokainen voi vaikuttaa omilla kulutusvalinnoillaan. Pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki Joutsenmerkki auttaa sinua valitsemaan ympäristöystävällisesti ja sen avulla on helppo tehdä vastuullinen ostos. Ympäristömerkityn tuotteen valinta onkin yksi helpoimmista tavoista tehdä ympäristövastuullinen teko. Miksi kannattaa valita Joutsenmerkitty? tuotteen ympäristökuormitus koko elinkaaren aikana on pienempi tuotteen suurimmat ympäristövaikutukset on minimoitu tuote on ympäristöystävällinen verrattuna vastaavaan muuhun tuotteeseen tuote on laadukas tuotteita löytyy jo kymmenistä tuoteryhmistä sekä palveluista tuote ei ole sen kalliimpi kuin muutkaan tuotteet (Kuluttajaviraston hintavertailu, Joutsenmerkityt tuotteet LuoMu Tehtävä: Mitä Joutsenmerkittyjä tuotteita kotoa löytyy? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Mieti, mitkä ovat eniten ostamiasi tuotteita ja tutki, löytyisikö niille ympäristömerkittyjä vaihtoehtoja ja vertaile hintoja. Kokeile ainakin yhtä ympäristömerkillä varustettua tuotetta ja vertaile laatuja. Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Käytätkö luomutuotteita? Minkälaisia kokemuksia sinulla on niistä? Jos et ole vielä kokeillut luomutuotteita, kokeile aluksi muutamia tuotteita ja vertaile hintoja ja laatuja. Apua hintavertailuun löytyy myös Kuluttajaviraston sivuilta (Luomutuotteiden hinta, Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Lähtekää yhdessä tutustumaan lähikaupan luomuvalikoimaan. Joutsenmerkin tavoitteena on kestävän kehityksen edistäminen. Tuotteiden valmistajat ottavat vastuuta ympäristöstä ja kehittävät ympäristön kannalta parempia tuotteita. Joutsenmerkillä varustetun tuotteen valmistus, käyttö ja hävittäminen kuluttavat ympäristöä vähemmän kuin muiden vastaavien tuotteiden. Ympäristövaikutuksia tarkastellaan tuotteen koko elinkaaren ajalta: materiaalivalinnat, valmistus, käyttö ja hävittäminen. Joutsenmerkki asettaa vaatimuksia myös tuotteen laadulle, joten merkin ansainnut tuote toimii vähintään yhtä hyvin kuin muut vastaavat. Joutsenmerkki on Pohjoismaiden yhteinen ympäristömerkki. Merkin käyttöä valvoo kunkin maan ympäristömerkintäorganisaatio, Suomessa SFS-Ympäristömerkintä. Myöntämiskriteereitä kiristetään määräajoin, jotta merkin saaneet tuotteet ovat jatkuvasti ympäristön kannalta parhaimpien joukossa. Tehtävä: Luomuruoan kysyntä lisää niiden tuotevalikoimaa. Löytyykö sinun lähikaupasta luomutuotteita? Tee aloite. Tehtävä: Ostakaa ryhmän tapaamisia varten esim. luomukahvia ja tarjotkaa luomusta valmistettua ruokaa (mieluiten kasvisruokaa). LuoMu eli luonnonmukainen on tuotantotapa, joka kattaa tuotteen koko elinkaaren. Luomutuotanto hyödyntää luonnon omia menetelmiä kasvinviljelyssä, eläinten kasvatuksessa ja elintarvikkeiden valmistuksessa. Luomutuotanto pyrkii säilyttämään luonnon puhtaana ja elinvoimaisena ja maan viljavana ja tuottavana. Luomutuotanto pyrkii myös siihen, että mahdollisim- kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus

10 man monet kasvi- ja eläinlajit säilyvät luonnossa, kotieläimillä on mahdollisuus elää lajilleen tyypillisesti ja ne saavat syödä luomurehua. Tavoitteena on tuottaa turvallisia elintarvikkeita ja käyttää uusiutumattomia luonnonvaroja kestävästi. Luomutuotannossa ei käytetä kemiallisia lannoitteita eikä torjunta-aineita ja lisäaineita käytetään mahdollisimman vähän. Niiden käyttö on perusteltua, jotta tuotteiden rakenne ja säilyvyys voidaan varmistaa. Sallittujen lisäaineiden lukumäärä on vain noin 10 % tavanomaisissa elintarvikkeissa sallituista lisäaineista ja suurin osa niistä on luonnossa esiintyviä yhdisteitä. Luomutuotteissa on vähemmän nitriittiä kuin tavanomaisissa tuotteissa. Geenimuuntelun (GMO) käyttö luomutuotteissa ja niiden ainesosissa on kielletty. Luonnonmukaisen ruoan tuottaminen kuluttaa % vähemmän uusiutumattomia luonnonvaroja kuin tavanomaisen ruoan tuottaminen. Laskelmien mukaan luomupelloilta huuhtoutuu vähemmän ravinteita (typpi ja fosfori) kuin tavalliselta pellolta ja sillä on positiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. joita saattavat aiheuttaa karjanlannan käyttö ja eläinten ulkoiluvaatimukset. Luomutuotteissa voi olla myös vapaaehtoisia luomumerkkejä. Kaikki luomutuotteet täyttävät EU:n luomuasetuksen määrittelemät vaatimukset. luomu-merkki (Leppäkerttumerkki) osoittaa, että merkitty luomutuote on suomalaista alkuperää. eu:n luomumerkki eli tähkämerkki on tarkoitettu koko EU:n alueelle. Tuotteen ainesten, jalostuksen ja pakkauksen pitää läpäistä jonkin EU:n maan luomuvalvonta. Merkki edellyttää, että 95 % maatalousperäisistä raaka-aineista tulee olla EU:n alueella tuotettu. Merkki löytyy sivuilta luomu valvottua tuotantoa -merkkiä saa käyttää tuotteissa, jotka ovat EU:n luomuasetuksen mukaisia ja joiden luonnonmukaisuutta valvoo suomalainen viranomainen. Luomutilat ja luomuelintarvikkeita valmistavat, pakkaavat, maahan tuovat ja keräävät yritykset tarkastetaan ennen toiminnan aloittamista, jonka jälkeen niitä valvotaan vuosittaisilla tarkastuksilla. Lähialueesi luomutuottajat löydät Finfoodin sivuilta (www.finfood.fi) Luomutuotteiksi kutsutaan tuotteita, joiden maatalousperäisistä raaka-aineista vähintään 95 % on luomutuotettu eli tuotteessa saa käyttää enintään 5 % sellaisia tavanomaisesti tuotettuja raaka-aineita, joita ei toistaiseksi ole saatavana luomuna. Jos elintarvikkeessa on luomuraaka-aineita vähemmän kuin 95 %, mutta enemmän kuin 70 %, luonnonmukaiseen tuotantotapaan voi viitata elintarvikkeen ainesosaluettelossa ja jos luomuraakaaineita on tuotteessa vähemmän kuin 70 %, luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaavia merkintöjä ei saa olla lainkaan. Luomutuotteet ovat turvallisia ja niitä koskevat sekä luomusäännökset että elintarvikelainsäädäntö ja -valvonta. Hyvän osaamisen avulla vältetään mahdolliset hygienia- ja tautiriskit, Ruotsalainen krav-merkki on ruotsalaisten viljelijöiden käyttämä luomumerkki. demeter-tuotemerkki kertoo tuotteen olevan luomua. Merkkiä voivat käyttää vain Biodynaamisen yhdistyksen (www. biodyn.fi/) jäsenet, jotka ovat sopineet yhdistyksen kanssa merkin käytöstä. Tuotteen ainesosista pitää 90 % olla Biodynaamisen yhdistyksen tuotantoehtojen mukaisesti tuotettuja. 10 arki, valinnat ja tulevaisuus

11 Lähiruoka Tehtävä: Tutki mitä jääkaapista löytyy? Mistä kaikkialta ruoka sinne on tullut? Ostatko itse mieluummin kotimaisen Lobo-omenan vai ranskalaisen Golden Delicious -omenan? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Ruokaa ei aina tarvitse ostaa kaupasta. Todellista lähiruokaa löytyy metsästä (marjat ja sienet), järvestä (kalat), merestä (kalat ja äyriäiset), niityltä (vilja) tai omalta pihalta. Hyödynnä niitä. Myös Itse voi viljellä esimerkiksi salaattia, yrttejä, perunoita, herneitä ja porkkanoita. Omenapuut ja marjapensaat lisäävät oman maan satoa. Esimerkiksi yrttejä voi hyvin viljellä myös sisällä, joten kannattaa kokeilla. Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Suuri osa suomalaisista syö päivittäin ainakin yhden aterian joukkoruokailussa: päiväkodissa, koulussa, terveyskeskuksessa, työpaikalla, vanhainkodissa jne. Tee aloite lähiruoan suosimisesta joukkoruokailussa. Tehtävä: Mikä on sesongin mukaista ruokaa? Mitkä ovat suosikkejasi? Keskustelkaa aiheesta. Muutamia esimerkkejä: Kesäherkut: uudet perunat, porkkanat, kukkakaalit, sipulit, herneet ja mansikat ym. vihannekset sekä hedelmät ja marjat Syysherkut: tuoreet kantarellit, mustikat, puolukat, omenat, luumut ym. vihannekset, hedelmät, sienet ja marjat sekä riista: jänikset, hirvet ym. Talviherkut: kaalit, porkkanat, perunat, palsternakat, punajuuret, sellerit, sipulit, talviomenat ym. vihannekset ja hedelmät sekä made ym. kalat ja riista Kevätherkut: mm. kalat Tehtävä: Kirjaa ylös yhden päivän ateriasi raakaaineet. Ota selvää, mistä aterian ainekset tulevat ja miten ne on Suomeen tuotu? Keskustelkaa aiheesta. Lähiruokaa tuotetaan ja myydään lähellä. kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus 11

12 Elintarvikkeet kulkevat usein jopa tuhansia kilometrejä ennen päätymistä kauppoihin. Saksalaisen arvion mukaan appelsiinimehulitran tuottaminen kuluttaa 22 kg luonnonvaroja. Paikallisesti tuotettu herukkamehu kuluttaa korkeintaan 10 % tästä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan maailmanmarkkinavehnä kuluttaa energiaa ja luonnonvaroja 23 kertaa enemmän kuin paikallinen luomuvehnä. Aina eivät kuitenkaan lähellä tuotetut elintarvikkeet ole paras vaihtoehto. Esimerkiksi Suomessa talvella kasvihuoneissa kasvatetut tomaatit kuluttavat viisi kertaa enemmän energiaa kuin Espanjassa kasvatetut tomaatit, vaikka ne tuodaan Suomeen lentokoneella. Lähempänä olevista maista on energiankulutuksen kannalta paras vaihtoehto tuoda elintarvikkeita laivalla tai kuorma-autolla. maa- ja metsätalousministeriön asettama lähiruokatyöryhmä määrittelee lähiruoan seuraavasti: Lähiruoka on ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta ja työllisyyttä. Lähiruoan maantieteellinen alue voi olla kunta, maakunta tai talousalue. Lähiruoka tuotetaan mahdollisimman pitkälle oman talousalueensa raaka-aineita ja resursseja hyödyntäen ja kulutetaan omalla alueellaan, jotta ympäristöä rasittavat kuljetukset saadaan lyhenemään. Lähiruoka-ajattelu korostaa kestäviä tuotantomenetelmiä koko tuotantoketjussa. Reilu Kauppa Tehtävä: Ovatko Reilun kaupan tuotteet tuttuja? Minkälaisia kokemuksia sinulla on niistä? Keskustelkaa aiheesta. Lähiruoan tuotannossa vältetään ylipakkaamista ja turhia kuljetuksia. Lähiruoka on tuoretta ja lisäaineita käytetään vähemmän. Lähiruoka suosii vuodenaikojen sesonkeja ja sillä on kestävän kehityksen kannalta monia etuja: luonnonvarojen kierrätys on mahdollista, lähiruoka tukee paikallistalouden kehitystä ja omavaraisuutta, ja se vahvistaa sosiaalista pääomaa ja paikallista tietotaitoa. Yhteys kuluttajan ja tuottajan välillä on mahdollinen. Pienimuotoisuus mahdollistaa myös eläinten eettisen kohtelun. Karjan rehu kasvatetaan pääosin omalla pellolla ja jatkojalostajat käyttävät raaka-aineenaan oman alueen tuotteita. EU:n jäsenyys ja kaupan vapautuminen ovat lisänneet elintarvikkeiden tuontia, myös sellaisten elintarvikkeiden, joita pystytään tuottamaan kotimaassa. Nykyisessä tuotanto-, jalostus- ja jakelujärjestelmässä ruoan alkuperä helposti hämärtyy, kun ruoka kasvatetaan yhä kauempana kuluttajasta ja sitä kuljetetaan entistä pitempiä matkoja. Käyttämällä lähialueen omia elintarvikkeita voidaan vähentää haitallisia päästöjä ilmakehään jopa 80 %. Maatalouden ja ruoantuotannon yhä suurempiin tuotantoyksiköihin keskittyminen ja globalisoituminen ovat saaneet kuluttajat kiinnostumaan lähiruoasta. Yleisimpiä lähellä tuotettuja elintarvikkeita ovat perunat, sipulit, juurekset, leivät ja leivonnaiset. Lähiruokaa myydään mm. toreilla, myyjäisissä, lähiseudun maatilojen tilamyymälöissä, suoramyyntihalleissa, messuilla, markkinoilla ja ruokapiireissä (www.ruokapiiri.net/piirit) sekä hyvin varustetuissa ruokakaupoissa. Reilun kaupan merkki auttaa tukemaan oikeudenmukaista maailmankauppaa. Alueilla, joilla reilun kaupan merkkituotteita valmistetaan, edistetään sosiaalista, taloudellista ja demokraattista kehitystä. Merkki takaa viljelijöille ja maatyöntekijöille kohtuullisen korvauksen heidän työstään. Ostot tehdään suoraan viljelijöiltä, joiden kanssa tehdään pitkäaikaiset sopimukset ja maksetaan tarvittaessa etukäteen. Reilun kaupan merkki ei ole avustusprojekti vaan kaupallista yhteistyötä, jolla pyritään parantamaan pientuottajien ja niitä edustavien järjestöjen mahdollisuuksia pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat yhteistyön perusperiaatteita. Kun tuottajien sosiaaliset ja taloudelliset olot paranevat, voidaan ekologiset olosuhteet ottaa paremmin huomioon ja siten lisätä mahdollisuuksia toteuttaa kestävää kehitystä. Reilun kaupan edistämisyhdistys myöntää ja valvoo Reilun kaupan merkkiä. Ostamalla Reilun kaupan tuotteita edistät ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Järjestelmä tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden vaikuttaa omien ostopäätöstensä avulla positiivisesti kehitysmaissa asuvien ihmisten arkeen. Järjestelmän tavoitteena on tukea perhetuottajia, jotta he pystyisivät toimimaan kansainvälisessä kaupankäynnissä itsenäisinä toimijoina ja vaikuttamaan oman työnsä kautta elinympäristönsä hyvinvointiin. Kaikkien Reilun kaupan merkillä merkittyjen tuotteiden on täytettävä 12 arki, valinnat ja tulevaisuus

13 Fairtrade Labelling Organization International:n (FLO) (www. fairtrade.net/) asettamat tuotanto- ja ympäristökriteerit. suomessa on myynnissä seuraavia reilun kaupan tuotteita: kahvia ja teetä banaaneja, ananaksia, appelsiineja, sitruunoita, avokadoja ja viinirypäleitä kaakaota ja suklaata sokeria ja hunajaa viinejä ja täysmehua riisiä, mysliä, myslipatukoita, suklaakeksejä, inkiväärikeksejä, suklaarusinoita, appelsiinimarmeladia ja suklaa-hasselpähkinätahnaa jalkapalloja tuotteita ilman joutsenlippua. Suomalaisen ruuan vahvuutena pidetään puhtautta, hyvää laatua, tuoreutta ja turvallisuutta. Se myös työllistää. Suomalaisessa ruuan ketjussa työskentelee noin ihmistä. Suosimalla suomalaista ruokaa tuet yhteistä hyvinvointia ja saat nauttia maukkaasta ja turvallisesta ruuasta jatkossakin. Tietoa kananmunista (www.finfood.fi/kananmuna) Tietoa lihasta (www.finfood.fi/liha) linkkejä ruokaan liittyen (www.finfood.fi) Hyvää Suomesta -ravintolatunnus Hyvää Suomesta -joutsenlippu Tehtävä: Mitä joutsenlipputuotteita kotoasi löytyy? Miksi suosit suomalaista? Onko jotain tuotteita, joita ostat vain kotimaisena, esimerkiksi liha? Miksi? Keskustelkaa aiheesta. Ravintolat ja ammattikeittiöt voivat saada käyttöönsä Hyvää Suomesta -ravintolatunnuksen. Tunnuksen myöntäminen edellyttää, että ravintola/ammattikeittiö sitoutuu käyttämään kaikissa aterioissaan suomalaista lihaa, maitoa ja munia ja niistä valmistettuja tuotteita. Aterioissa tulee käyttää muita Suomessa tuotettuja raaka-aineita aina, kun niitä on hyvälaatuisina saatavina. Tunnuksen saaneita ravintoloita ja tunnuksen käyttöä valvotaan Finfoodin toimesta säännöllisesti ja pistokokein. Hyvää Suomesta -ravintolatunnus kertoo ruuan suomalaisuudesta jo ulko-ovella, ovitarroina sekä sisätiloissa sertifikaattitauluina. Lisäksi tunnus näkyy ruokalistassa, nettisivuilla, esitteissä ja mainoksissa. Hyvää Suomesta -ateriatunnus Hyvää Suomesta -joutsenlippu on suomalaisen ruoan alkuperämerkki. Siitä tunnistaa elintarvikkeen, joka on valmistettu Suomessa, suomalaisella työllä, ja jonka raaka-aineista vähintään 75 % on suomalaista. Liha, kala, kananmuna ja maito ovat aina täysin suomalaista. Joutsenlipullisten tuotteiden kotimaisuusaste on tällä hetkellä keskimäärin 95 % ja merkki on käytössä 300 elintarvikevalmistajalla noin tuotteessa. Finfood Suomen Ruokatieto ry myöntää joutsenlipun käyttöoikeuden ja valvoo merkin käyttöä. Joutsenlippu on helppo ja luotettava tapa tunnistaa suomalainen elintarvike. Joutsenlipulla merkittyjä elintarvikkeita pidetään turvallisempina ja laadultaan parempina kuin vastaavia 2006 Toinen vaihtoehto Hyvää Suomesta -ravintolatunnukselle on Hyvää Suomesta -ateriatunnus. Sen myöntämisen edellytyksenä on, että ravintola/ammattikeittiö sitoutuu käyttämään suo- kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus 13

14 malaista lihaa, maitoa ja munia ja niistä valmistettuja tuotteita aterioissa, jotka on erikseen merkitty tällä tunnuksella. Aterioissa tulee käyttää muita Suomessa tuotettuja raaka-aineita aina, kun niitä on hyvälaatuisina saatavina. Tunnuksen saaneita ravintoloita ja tunnuksen käyttöä valvotaan Finfoodin toimesta säännöllisesti ja pistokokein. Hyvää Suomesta -ateriatunnus kertoo aterian suomalaisuudesta ruokalistassa tai menukortissa ruokalajikohtaisesti. Samalla ruokalistalla voi olla sekä tunnuksella merkittyjä suomalaisista raaka-aineista valmistettuja aterioita että tunnuksettomia aterioita. Lisätietoja Hyvää Suomesta -merkeistä (www.finfood.fi) EU:n Kukka -ympäristömerkki Tehtävä: Onko EU:n kukka merkki sinulle tuttu? Keskustelkaa aiheesta. EU:n Kukka -ympäristömerkki on Euroopan laajuinen merkki. Se on myönnetty 23 eri tuoteryhmälle ja useille sadoille tuotteille. Kaikki kukkatunnuksella varustetut tuotteet täyttävät tiukat perusteet ekologisuudesta ja suorituskyvystä ja niiden laatu on vähintään yhtä hyvä kuin muiden vastaavien tuotteiden, joissa ei ole otettu huomioon ympäristönäkökohtia. EU-Kukka tuotteet löydät täältä (www.eco-label.com) Uuselintarvikkeet Tehtävä: Mitä mieltä olet geenimuuntelusta? Tutkitko ostoksia tehdessäsi pakkausten merkintöjä mm. geenimuuntelun varalta? Käytätkö geenimuunneltuja tuotteita? Miksi käytät tai et käytä? Keskustelkaa aiheesta. Uuselintarvikkeet ovat elintarvikkeita, jotka ovat uusia EU:n alueella. Uuselintarvikkeita ovat kaikki geenitekniikalla muokatut elintarvikkeet tai niiden ainesosat sekä niistä saatavat elintarvikkeet. Uuselintarvikkeita ovat lisäksi mikrobeista, levistä, sienistä, kasveista tai eläimistä peräisin olevat uudet elintarvikkeet, uudet molekyylirakenteet ja elintarvikkeet, joiden valmistusprosessi on uusi. Geenimuunnetulla organismilla (GMO) tarkoitetaan kasvia, eläintä tai mikrobia, jonka ominaisuuksia on muunnettu siirtämällä siihen perintöainesta samasta tai toisesta lajista. EU on hyväksynyt kolme geenimuokattua kasvia: soijan, maissin ja rapsin. Niitä saa myydä Suomessa, mutta tuotteissa on oltava merkinnät siitä, että ne sisältävät geenimuokattua raaka-ainetta: Tämä tuote sisältää geenitekniikalla muunnettuja organismeja. Geenimuuntelulla pyritään kehittämään esimerkiksi kylmyyttä ja taudinaiheuttajia paremmin sietäviä lajikkeita, lisäämään säilyvyyttä ja muuntamaan elintarvikkeita vastaamaan paremmin ravinto-opillisia suosituksia, esimerkiksi lisäämällä vitamiinipitoisuutta. Ympäristön kannalta riskinä ovat geenimuunneltujen organismien leviäminen luontoon ja niiden vaikutukset esimerkiksi eliöiden kilpailukykyyn. Eettisiä kysymyksiä herättää eläinten ja kasvien geenien sekoittaminen sekä kasvun nopeuttaminen. Myös allergiariskit ja ns. merkkigeenien mahdollisesti lisäämä antibioottiresistenssi ovat huolen aiheena. Muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että geenimuunneltujen kasvien käyttöä ei ole riittävän perusteellisesti osoitettu ympäristölle turvalliseksi ja gmo-kasvien vapauttamisesta pelloille osaksi suomalaista ekosysteemiä seuraa useita uhkia. Näitä ovat esimerkiksi viljelykasvien monimuotoisuuden pieneneminen, koska geenimuuntelun käyttö perustuu kloonien kasvattamiseen ja se, että lisääntyneet myrkyt vahingoittavat enemmän myös muuta pellon eliöstöä. Myös geenimuunnellun aineksen sekoittuminen tavalliseen viljelyyn tai luomuun on suuri ja todellinen uhka. 14 arki, valinnat ja tulevaisuus

15 Kulutuksesta Vaikka teollisuusmaissa asuu vain 14 % maailman väestöstä, ne kuluttavat 80 % maailman luonnonvaroista. Tehtävä: Mieti, mitkä ovat omistamasi 5 turhinta ja 5 tärkeintä tavaraa. Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Mikä on uskomattomin heräteostoksesi. Miksi sen ostit? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Nuukuusviikko (www.nuukuusviikko. net) ja Älä osta mitään -päivä (www.luontoliitto.fi/ bnd/) keskittyvät luonnonvarojen kestävään kulutukseen. Ota osaa. Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Suomen kestävän kehityksen indikaattorit, tuotanto ja kulutus, neuvoo mihin yksityisessä kulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota (www.ymparisto.fi) Käy tutustumassa. Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Fiksutesti (www.fiksu.net/) ja Kuluttajaviraston Galaktori (www.galaktori.fi) kertovat millainen kuluttaja olet? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Markkinointi ja mainonta ovat kytkeneet kulutuksen juhliin. Kuulostaako tutulta: lahjaröykkiöjuhla, rakettijuhla, suklaamunajuhla, ilmapallojuhla, makkarajuhla? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Kulutuksen painopisteen tulisi siirtyä yhä enemmän perustarpeiden tyydyttämisestä palvelujen kuluttamiseen. Mitkä ovat perustarpeita? Esimerkiksi kuinka monet kengät suomalainen todella tarvitsee? Keskustelkaa aiheesta. kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus 15

16 Tehtävä: Millaisia päivittäisiä kuluttajavalintoja teet töissä, kaupassa ja liikenteessä? Pohdi. Tehtävä: Elämäntapojen muutos lähtee siitä, että tiedostaa mitä tekee ja näkee ristiriidan ympäristöarvojensa ja tapojensa välillä. Miettikää erilaisia esimerkkejä lähiympäristössä, missä kestävän elämäntavan ympäristötavoitteet ja todellinen toiminta ovat keskenään ristiriidassa? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Millaisia ympäristöuutisia lehdissä ja TV:ssä kerrotaan? Mitkä ympäristöuutiset ovat olleet eniten esillä? Onko jokin ympäristöuutinen jäänyt erityisesti mieleen? Miksi? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Mikä elämässä on todella tarpeellista ja tärkeää? Mitkä asiat tekevät onnelliseksi? Millaiset asiat, tavarat, ominaisuudet ja arvot ovat tärkeitä? Voisitko ostaa vaatteesi kirpputorilta? Kuka tarvitsee turkiksia, kosmetiikkaa, kymmeniä kodinkoneita, omaa autoa jne.? Pohdi. Tehtävä: Millainen on sinun kulutuspäiväsi? Paljonko kuluu vettä suihkussa, hampaiden pesussa, wc:n huuhtelussa jne.? Paljonko energiaa kuluu veden lämmittämiseen, valaistukseen, ruoan laittoon jne.? Lämpiääkö kotisi uusiutuvilla energiamuodoilla vai fossiilisilla polttoaineilla? Miten liikut paikasta toiseen? Mitä kaikkea ekologiseen selkäreppuun kertyy kulutuspäivän aikana? Kirjatkaa muistiin ja keskustelkaa muistiinpanojen perusteella. Saavutimme vuotta sitten elintason, jossa suurimman osan perustarpeet oli tyydytetty. Tutkimukset osoittavat, että emme ole tulleet yhtään onnellisimmiksi sen jälkeen kasvaneesta materiaalisesta elintasosta. Samanaikaisesti kuitenkin tiedostetaan, että elämäntapamme aiheuttaa ongelmia luonnolle, ihmisen elinympäristölle ja yksilön terveydelle. Kuluttamisesta on tullut elämäntapa eli sen vähentämisen on lähdettävä jokaisesta kuluttajasta itsestään. Kuluttamisen vähentämisen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa hyvinvoinnista tinkimistä. Suuntaamalla kuluttamista aineettomiin hyödykkeisiin, kuten palveluihin, ja käyttämällä raakaaineita tehokkaasti, voidaan työllisyyttä ylläpitää. Kuluttamisen suuntaamisen ohella tulisi omaksua kohtuullisuuden arvo. Kulutuksen eettisyys Kestävän elämäntavan etiikan mukaan ihmisen on mahdollisimman vähän puututtava luonnon elämään ja luonnonprosesseihin, jotka ylläpitävät elämää. Myös ihmisoikeuksien kunnioittaminen tulisi ottaa huomioon kulutusvalintoja tehtäessä. Monet raaka-aineet ja tuotteet tulevat kaukaa. Ostopäätöstä tehtäessä tulisi miettiä, mikä on tuotteen historia ennen kuin se on ehtinyt kaupan hyllylle ja mikä on se tulevaisuus, kun tavara on loppuun kulunut tai muuten vaan vanhentunut tai vanhanaikainen. Raaka-aineiden ja ravinnon tuotanto vaativat laajoja maa-aloja. Alueiden käyttö on kilpailua, jossa usein perinteisen elämäntavan edustajat joutuvat väistymään modernin teknologian tieltä. Maailmanlaajuiset markkinat etäännyttävät oman kulutuksen vaikutuksista. Fossiiliset polttoaineet ovat kulutuksemme ytimessä suoraan ja välillisesti. Esimerkki: SPR:n katastrofirahaston Mitä rahalla saa? (www.redcross.fi) Kuluttajaviraston hintavertailut (www.kuluttavirasto.fi) Finfoodin kuluttajana kaupassa -sivuilta lisätietoja ja tietoa myös pakkausmerkinnöistä (www.finfood.fi) Lisätietoa ravinnontuotannon ympäristövaikutuksista, kuluttajan muistilistasta, käynnissä olevista kuluttajaboikoteista, ylikansallisista tuotemerkeistä ja ympäristömerkeistä (www.rauhanpuolustajat.fi/ kulutaharkiten) Teollisuusmaat kuluttavat 80 % maapallon luonnonvaroista, vaikka niissä asuu vain 14 % maailman väestöstä. Kulutuksemme on suoraan riippuvaista maapallon muista ihmisistä, sillä luonnonvarat sijaitsevat pääosin kehitysmaissa ja kulutuksemme on mahdollista vain siksi, että suurin osa maailman ihmisistä ei kuluta. Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvittaisiin viisi maapallollista lisää luonnonvaroja. Talouselämä ja yhteiskunta tarvitsevat kuluttajia toimiakseen, sillä kuluttaminen ylläpitää työpaikkoja ja kansantaloutta ja samalla ihmisten hyvinvointia. Siksi siis kuluttamiseen myös kannustetaan. 16 arki, valinnat ja tulevaisuus

17 Arki kuluttaa Tehtävä: Löytyykö kotoasi paljon kertakäyttötavaroita? Voisitko korvata jotain kertakäyttöistä kestävämmällä? Tarkastele pakkauksia ennen ostamista. Löytyykö samaa tuotetta isommassa pakkauksessa tai irtomyynnistä? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Käy läpi korjausta kaipaavat kodin tavarat ja laitteet (myös huonekalut ja vaatteet) ja jos et itse osaa korjata, selvitä missä voit ne korjauttaa. Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Mitä kaikkea aiemmin roskiin heitettävää voisit hyödyntää? Esimerkiksi lasi- ja jogurttipurkkeja, erilaisia rasioita, hedelmäpusseja, alumiinifolioita jne. Keskustelkaa aiheesta. Esimerkki: Toimivia yhteiskäyttömuotoja ovat esimerkiksi kirjastot, kudonta-asemat, huoltoasemien tee-se-itse-hallit, saunat, talo- ja itsepalvelupesulat sekä matonpesupaikat. Yhteiskäyttöön, vuokrattavaksi tai lainattavaksi sopivat esimerkiksi autot, harvoin tarvittavat koneet (esim. ruohonleikkuri), juhlaastiastot ja -asut ja harrastusvälineet, muuttolaatikot sekä lastentarvikkeet avattu Vaihtori (www.vaihtori.net/) on ensimmäinen suomenkielinen keskustelupalsta, joka keskittyy ainoastaan kaikenlaisten tavaroiden ja palveluiden vaihtamiseen. Eko-ostajan opas on laaja, selkeä ja informatiivinen opas kestävään kuluttamiseen (www.kuluttajavirasto.fi/ ostajanoppaat/) Tehtävä: Kerätkää yhdessä vanha ja turha tavara ja vuokratkaa pöytä kirpputorilta. Tavaraa voi myydä joko itse tai jättää sen myytäväksi omasta puolesta. Vanhasta, käyttämättömästä tavarasta voi hyvinkin saada mukavan lisän vaikka kesälomarahastoon. Kuluttajat voivat omilla päivittäisillä päätöksillään vaikuttaa luonnonvarojen riittävyyteen ja kulutuksen oikeudenmukaiseen jakautumiseen. Lajittelu, korjaus ja kierrätys sekä ympäristön siisteydestä huolehtiminen ovat helposti toteutettavia ekotekoja. Kuluttamalla sinänsä ei voi parantaa ympäristön tilaa sillä kaikki kulutus rasittaa luontoa jollakin tasolla. Tärkeintä olisi pyrkiä vähentämään kulutusta tai muuttaa kulutuksen painopistettä aineellisista kulutushyödykkeistä aineettomiin eli palveluihin ja suosia ympäristömerkittyjä tuotteita. Valitse kestäviä tuotteita ja vältä kertakäyttöistä. Laadukas, pitkäikäinen ja ajaton tuote kestää pitkään ja säästää materiaaleja ja energiaa sekä vähentää syntyvää jätettä. Valitse myös vähän pakattuja tuotteita ja tuotteita, jotka on helppo kierrättää käytön jälkeen viemällä ne kirpputorille tai kierrätyskeskukseen. Korjauta tai korjaa ja huolla itse. Älä osta omaksi, jos voit vuokrata, lainata tai liisata tuotteita tai ostaa korvaavaa palvelua. Yhteiskäyttö tehostaa tuotteen käyttöä ja ehkäisee jätteen syntyä ja luonnonvarojen tuhlausta. Asuminen Tehtävä: Paperinkulutusta voi vähentää esimerkiksi tilaamalla sanoma- tai aikakausilehden yhdessä naapurin kanssa tai laittamalla ulko-oveen tai postilaatikkoon Ei mainoksia -tarran. Osoitteella tulevan suoramainonnan voi kieltää esimerkiksi postista saatavilla lapuilla. Keskustelkaa aiheesta. Asumisen merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat asunnon rakennus- ja sisustusmateriaaleista sekä energian- ja vedenkulutuksesta. Asumiseen käytetyn energian määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti, koska ruokakunnat pienenevät ja asumisväljyys kasvaa. Rakentaessa, korjatessa tai sisustaessa kannattaa suosia kotimaista puuta, jota ei ole kyllästetty. Puu sitoo hiilidioksidia, joten puurakentaminen hidastaa ilmastonmuutosta, kun taas esimerkiksi betonin valmistus synnyttää runsaasti hiilidioksidia. Puurakennusaineen tuottamiseen kuluu myös huomattavasti vähemmän energiaa kuin muiden rakennusaineiden valmistukseen. Remonttiapua Kuluttajaviraston Eko-ostajan-oppaan rakentaminen -luvusta (www.kuluttajavirasto.fi/ostajanoppaat) Kodinkoneiden käyttö vaatii energiaa. Niiden muita vaikutuksia ovat esim. valmistuksen aiheuttamat päästöt, raaka-aineiden kulutus, kuljetukset, pakkausjätteet ja käytettyjen koneiden hävitys. Uutta kodinkonetta hankittaessa kannattaa kiinnittää huomiota EU:n kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus 17

18 Asuminen kuluttaa paljon erilaisia luonnonvaroja. Käytämme mm. erilaisia kemikaaleja, vettä ja sähköä, tuotamme jätettä ja kulutamme. energiamerkintään (www.motiva.fi). Kodintekniikan ja huonekalujen myynti on kasvanut hurjasti viime vuosina ja myös huonekaluilla on ympäristövaikutuksia. Esimerkki: Kodin sisustamiseen käytetään yhä enemmän rahaa, kalusteita vaihdetaan trendien mukaan ja mökkejä sisustetaan kakkosasunnoiksi. Huonekaluja ostetaan kerralla enemmän, sisustuksessa käytetään huonekalujen lisäksi kynttilöitä ym. sisustuselementtejä, makuuhuone tai keittiö saatetaan laittaa uusiksi vaihtelun vuoksi. Vuonna 2005 suomalaiset ostivat taulutelevisiota ja tuhansia jenkkisänkyjä. Kodinvarustamisessa liikkuu Suomessa ainakin 3 miljardia euroa vuodessa. Yhä useampi huonekalu tai kodinkone tulee nykyään kuitenkin Kiinasta tai muista maista ja tuontihuonekalujen osuus onkin kasvanut 30 prosentista 70 prosenttiin. Merkit pysyvät kuitenkin usein samoina, vaikka valmistumaa muuttuu. Apua valintoihin Kuluttajaviraston Eko-ostajan-oppaan kodinkoneet ja huonekalut -luvuista (www.kuluttajavirasto. fi/ostajanoppaat) Kauppareissuilla kannattaa pitää mukana kangaskassia, jolloin välttyy muovipussin ostolta. Sen lisäksi, että se säästää rahaa, myös luonnonvaroja säästyy. Toinen vaihtoehto on ostaa kompostoituva muovikassi, jota on myynnissä yhä useammassa kaupassa. Esimerkki: Jos ostat 5 6 muovikassia vähemmän viikossa, öljyä pumpataan, kuljetetaan ja jalostetaan 55 l vähemmän vuodessa ja sen seurauksena ilmakehään kulkeutuu 150 kg vähemmän hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasupäästöjä. Vinkki: Kirpputorit ja erilaiset huutokaupat internetissä ovat nousseet suosioon ja tavaran myynti on helppoa. Esimerkki: Jos yksi kuluttaja laittaa päivittäin sanomalehden paperinkeräykseen, säästyy vuodessa 100 kwh sähköä ja yksi puu. Kemikaalit ja ongelmajätteet Tehtävä: Tee kemikaali-inventaario meikkilaukussa, siivouskaapissa ja autotallissa. Olisiko vähentämisen varaa? Onko tuotteissa joutsenmerkkiä? Tunnistatko vaarallisuusmerkinnät? Lisätietoa kemikaaleista löytyy Kuluttajaviraston esitteestä Kuluttaja ja kemikaalit. Lisätietoa kosmetiikan ympäristövaikutuksista ja apua peseytymiseen ja siivoukseen löytyy Kuluttajaviraston Eko-ostaja -oppaasta (www. kuluttajavirasto.fi/ostajanoppaat). Keskustelkaa aiheesta. Kotitaloudessa käytettäviä kemikaaleja ovat esim. kosmetiikka ja henkilökohtaiseen hygieniaan käytettävät tuotteet, pesu- ja hoitoaineet, maalit, liimat, lakat ja öljytuotteet. Kemikaaleja pitäisi käyttää vain todelliseen tarpeeseen. Merkillistä tietoa tuotteista (www.kuluttajavirasto.fi) kertoo ympäristömerkeistä Suosi biologisesti hajoavia pesuaineita, joita ovat mm. Ecover- ja Elokuu-tuotteet. Kodin ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätekeräykseen. Ongelmajätteitä ovat muun muassa: ajoneuvojen jäähdytin-, jarru- ja kytkinnesteet sekä lyijyakut elohopeakuumemittarit ja käyttämättä jääneet lääkkeet jäteöljyt, öljynsuodattimet ja muut öljyiset jätteet paristot, nappiparistot ja ladattavat akut liuottimet kuten tärpätti, tinneri, asetooni ja liuotinpitoiset pesuaineet loisteputket ja pienoisloistelamput 18 arki, valinnat ja tulevaisuus

19 maalit, liimat, lakat ja hartsit sekä puunsuoja- ja kyllästysaineet painekyllästetty puu emäksiset pesuaineet osa sähkö- ja elektroniikkaromusta torjunta- ja desinfiointiaineet valokuvauskemikaalit voimakkaat hapot kuten rikkihappo ja jäteveden käsittelytarve vähenee, veden pumppaamiseen tarvittavan energian määrä vähenee ja lämpimän veden säästö tuo huomattavia säästöjä myös energian kulutuksessa. Suomalainen kuluttaa keskimäärin 155 l vettä asukasta kohden vuorokaudessa. Tavoitteena on 130 l vettä/asukas/vrk. Vedenkulutus jakautuu seuraavasti: Kunta on velvollinen huolehtimaan kotitalouksien ongelmajätteiden keräyksestä alueellaan. Loppukäsittelystä huolehtii Suomessa keskitetysti Ekokem Oy (www.ekokem.fi/) Tietoa kodin ongelmajätteistä ja niiden käsittelystä (YTV) (www.ytv.fi) Veden kulutus Tehtävä: Harkitaan ennen huuhtelua. Kaikki, mikä joutuu viemäriin, kulkeutuu ennemmin tai myöhemmin luontoon. Hanki vessaan roskakori ja ohjeista perheenjäseniä sen käytöstä. Vessanpönttöön EI saa heittää vieraita aineita. Esimerkiksi siteet, muovipakkaukset, vanupuikot, pumpuli, lakkabensiini, maalit, öljyt, hammaslanka, kondomit, tamponit, savukkeentumpit, nuuska ja nailonsukkahousut aiheuttavat ongelmia puhdistuslaitoksella, joten niitä ei saa lainkaan heittää viemäriin. Tehtävä: Tarkista hanat ja wc-pönttö mahdollisten vuotojen varalta ja korjaa tai korjauta ne, jos niitä löytyy. Tehtävä: Tarkkaile kodin vedenkulutus. Käytätkö mielestäsi paljon vai vähän vettä? Annatko suihkun valua saippuoinnin aikana, tiskaatko juoksevan veden alla jne.? Olisiko säästämisen varaa? Missä voisi parantaa? Keskustelkaa aiheesta. Suomalainen kuluttaa vedestä suurimman osan peseytymiseen ja WC:n huuhteluun. Vaikka puhtaasta vedestä ei Suomessa varsinaisesti ole pulaa, ei sitä kuitenkaan kannata tuhlata, koska käytetty vesi on yleensä lämmintä eli sen lämmittäminen kuluttaa energiaa. Kodin energiankulutuksesta noin 20 % kuluu käyttöveden lämmittämiseen. Myös kylmän veden säästö on viisasta. Jätevesien puhdistuksessa on Suomessa vielä parantamisen varaa, sillä jätevesien typpi valuu vielä suureksi osaksi vesistöihin ja lisää rehevöitymistä. Veden säästöllä on myös monia muita ympäristöetuja: raakaveden hankinta- ja puhdistustarve Kotitalouksien vedenkulutus (Motiva) Suosi suihkua! Ammekylpy kuluttaa 260 l vettä, kun taas suihkupesuun riittää 50 l. Älä kuitenkaan lotraa suihkussa! Peseytymisen kannalta lyhyt suihku on yhtä hyvä kuin pitkä. Suihkussa kannattaa sulkea hana saippuoinnin ajaksi. Se säästää ämpärillisen vettä. Vettä ei myöskään ole tarpeen suihkuttaa täydellä paineella. Normien mukainen suihkupää kuluttaa vettä 12 l/min. täydellä virtaamalla. Säästömalli kuluttaa vain 8 9 l/min. Käyttökokeissa veden säästö on ollut %. Veden virtausta voi rajoittaa myös vanhoissa vesikalusteissa asentamalla suihkupään ja letkun väliin tai vesihanan sekoittimen ja suuttimen väliin tiivisteen, jossa on tavanomaista pienempi reikä eli kuristin. Se vähentää veden maksimivirtaamaa %. Yksiotesekoittimet ja vesipihit suihkusekoittimet säästävät % verrattuna vanhoihin kaksinuppisiin vesihanoihin. Pese taloudellisesti! Jos peset astioita käsin, älä juoksuta vettä, vaan pese astiat tiskialtaassa olevassa vedessä. Astianpesukone käyttää vettä noin 20 l yhdellä pesukerralla. Vastaavan tiskin käsinpesu kuluttaa vettä l pesutavasta riippuen. Sulje hana, kun harjaat hampaita. Säädä pyykinpesukoneen pesulämpötila 40 C:een tai sen alapuolelle, jos vaatteesi pesuohje sen sallii. Näin säästät jopa 50 % pesukoneen tarvitsemasta energiasta. Pyykki- ja astianpesukoneelliset kannattaa pestä aina mahdollisimman täysinä, koska silloin vettä ja energiaa kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus 19

20 käytetään mahdollisimman tehokkaasti hyväksi. Jos joudut pesemään koneita vajaina tai peset vähän likaista pyykkiä, käytä koneiden säästö-, pika- ja vajaatäyttöohjelmia. Pyykinpesun tietopaketti (http://www2.ch5finland. com/projekti/teknokemia/) sisältää tietoa mm. pyykinpesuaineista ja niiden kemiasta sekä pyykinpesun ympäristövaikutuksista. Ympäristömerkityt pesuaineet ovat osoittautuneet yhtä tehokkaiksi kuin tavalliset pesuaineetkin. Ympäristömerkityt pyykinpesuaineet ovat lisäksi usein myös hajusteettomia ja allergia-ja astmaliiton hyväksymiä. Ympäristöystävällisiä tuotteita löytyy myös shampoista, hoitoaineista ja hiusten muotoilutuotteista. Tehtävä: Mitä kaikkea viedään kaatopaikalle? Mitä jätteille siellä tapahtuu? Miten kaatopaikkajätettä voisi vähentää? Hyödynnetäänkö kotipaikkakuntasi kaatopaikalla metaania energiana tai valmistetaanko kaatopaikkajätteestä muutoin energiaa? Ota selvää paikallisesta energiayhtiöstä tai kunnan jätehuollosta vastaavilta. Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Tee tarvittaessa kunnan päättäjille aloite jonkin jätejakeen keräämiseksi omalla lähialueellasi. (www.sll.fi/toiminta/kestava/kierratysliike/teealoite) Pyykinkuivauksessa kannattaa hyödyntää raikasta ulkoilmaa, jolloin kosteus ei jää sisälle. Vesivuodot kuriin! Veden kulutukseen vaikuttavat sekä vesikalusteiden ominaisuudet ja kunto. Kotona kannattaa huolehtia siitä, että hanat, sekoitinkalusteet ja WC-istuimet ovat kunnossa. Pienikin vuoto voi aiheuttaa tuntuvan lisän laskuun. WC-istuimet. Normaali WC-istuin kuluttaa vettä 6 l/ huuhtelu. Istuimissa, joissa on ns. kaksoisnuppi, on veden kulutus rajoitettu 4 l (iso tarve) ja 2 l (pieni tarve). Jätteet Tehtävä: Mistä tarpeet syntyvät? Ennen kuin hankit tavaran, kysy itseltäsi: Tarvitsenko tämän tavaran todella? Kuinka tärkeä se on verrattuna muuhun mitä tarvitsen? Voisinko ostamisen sijasta tehdä itse, vaihtaa, lainata tai vuokrata? Tavaroista on saatavissa useimmiten erilaisia vaihtoehtoja. Mikä niistä on laadultaan parasta? Mikä haittaa vähiten ympäristöä, kun ajattelen valmistusta, käyttöä, hävitystä? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Kun jo omistat tavaran, kysy: Kuinka voin hoitaa ja säilyttää sitä niin, että se kestää mahdollisimman kauan? Miten voin korjata sen, jos se menee rikki? Tehtävä: Mieti miten sinä voisit vähentää syntyvän jätteen määrää omassa arjessasi? Keskustelkaa aiheesta. Kun et enää tarvitse tavaraa, mieti: Voinko käyttää sitä jollain muulla tavalla? Voisiko joku muu vielä käyttää sitä? Jos ei, miten hävitän tavaran ympäristöystävällisesti? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Osaatko lajitella oikein? Mitä kaikkea kierrätät? Merkitse viikon ajan, mihin jätejakeisiin jätteesi lajittelet ja minne ne toimitat. Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Missä on lähin kierrätyskeskus? Mitä sinne voi viedä ja mitä sieltä hankkia? Tee tutustumismatka! Tehtävä: Miten jätteet lajitellaan kodissasi ja kotikunnassasi? Missä ovat lähimmät sekajätteen, paperin, biojätteen, lasin, metallin, vaatteiden ja ongelmajätteiden keräyspaikat? Kuka vastaa jätteiden keräämisestä? Minne jätteet viedään? Keskustelkaa aiheesta. Yli 90 % niistä luonnonvaroista, joita ihminen ottaa käyttöön, muuttuu jätteeksi jo tuotteiden ja ravinnon valmistusprosessien aikana. Ja kaikesta ihmisen kautta kulkevasta materiaalista jopa 96 % palautuu takaisin luontoon muutamassa kuukaudessa. Jätelain tavoitteen mukaan ensisijaisesti pyritään vähentämään syntyvän jätteen määrää, sitten hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja sitten sen sisältämä energia. Viimeinen vaihtoehto on kaatopaikalle sijoittaminen. Jätteiden hyötykäyttö edellyttää jätteen lajittelua erillisiin puhtaisiin jätejakeisiin. Jakeiden puhtaus on ensiarvoisen tärkeää, sillä esimerkiksi värillinen lasi kirkkaan lasin joukossa tai pahvi keräyspaperin joukossa vaikeuttaa hyötykäyttöä ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Yleisimmät hyödynnettävät jätejakeet ovat metallit, lasi, paperi, pahvi, puu ja biojäte. 20 arki, valinnat ja tulevaisuus

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta?

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? VASTUULLINEN LEIPÄ Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? Varsinkin täysjyväleipä on osa ympäristöystävällistä ruokavaliota. Suurin osa leivistä valmistetaan käyttämällä vain kasvipohjaisia raaka-aineita.

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia

LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia Satu Jokinen Pakkaustutkimus PTR ry Loistava Paketti! 9.4.2014 Tavoite Lisätä ymmärrystä LOHAS-kuluttajien ostopäätösprosesseista Todentaa kyselytutkimuksessa mitattuja

Lisätiedot

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa!

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa! Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa Eero Antila Arttu Brade Elsa Nyrhinen Elsa Pekkarinen Iisa Rautiainen Johdanto Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä kurssilla Matematiikka ja

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä?

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä? HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT Mitä minä voin tehdä? Leväpartaiset rantakivet, sinilevämassat ja verkkojen limoittuminen ovat kaikki oireita rehevöitymisestä. Myös vieraslajit uhkaavat herkkää järviluontoa.

Lisätiedot

Pienet muutokset arjessa ovat ilmastotekoja

Pienet muutokset arjessa ovat ilmastotekoja Pienet muutokset arjessa ovat ilmastotekoja WIN-WIN: Monilla ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta hyvillä valinnoilla on myös muita positiivisia vaikutuksia. Säästämällä ilmastoa voit säästää myös euroja

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

TUTKIVA OPPIMINEN, HAVAINNOINTI: Tutustutaan ympäristömerkkeihin

TUTKIVA OPPIMINEN, HAVAINNOINTI: Tutustutaan ympäristömerkkeihin PERUSTELE VÄITTÄMÄT: Ympäristöystävällinen ruoka Ruokaa syödään päivittäin ja ruokavalinnoilla on suuri vaikutus ympäristöön. Tutustutaan erilaisiin tapoihin vähentää oman syömisen ympäristökuormitusta.

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen edistäminen Kuluttajajäseniä

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Luomu Suomessa Päivitetty

Luomu Suomessa Päivitetty Luomu Suomessa 2015 Päivitetty 25.5.2016 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Paikallista ruokaa julkisiin ruokapalveluihin - rahat omalle alueelle Yritysten kanssa tehty tuotekehitystyö ja sen merkitys Palvelujohtaja Paula Juvonen 15.9.2016 Arkea Oy

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

[Tiedoston alaotsikko]

[Tiedoston alaotsikko] [Tiedoston alaotsikko] YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo Lämmönkulutus... 3 Sähkönkulutus... 3 Veden kulutus... 4 Hankinnat... 4 Materiaalikulutus... 5 Jätteet... 6 Kuljetukset ja liikenne... 8 Ympäristösuunnitelman

Lisätiedot

YMPÄRISTÖONGELMAT. Vesien rehevöityminen Ilmansaasteet Kierrätys

YMPÄRISTÖONGELMAT. Vesien rehevöityminen Ilmansaasteet Kierrätys YMPÄRISTÖONGELMAT Vesien rehevöityminen Ilmansaasteet Kierrätys Vesien rehevöityminen Järviekosysteemien uhat Ylimääräisten ravinteiden kertyminen vesistöihin rehevöittää niitä. Ravinteita kertyy ihmistoiminnasta

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Mikä on lisäaine ja mikä ei?

Mikä on lisäaine ja mikä ei? Lisäaineet Mikä on lisäaine ja mikä ei? Lisäaine on: Tuotteeseen aina tarkoituksella lisätty aine jonkin teknisen tarkoituksen takia. Lisäaineita eivät ole: Valmistusaineet tai mausteet, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Papuilta, Jokioisten Martat, 16.3.2016 YK:n yleiskokouksen nimeämä, FAO:n organisoima http://iyp2016.org/

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät,

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, 12.10.2016 Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa, Ruokatieto

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Ruokaratkaisuja. Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS. Kirsi Englund

Ruokaratkaisuja. Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS. Kirsi Englund Ruokaratkaisuja Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS Kirsi Englund Hyvän aterian malli Ateria on ravitsemuksellisesti laadukas, kun lautaseltasi löytyy nämä neljä osaa. Omaksu malli mieleesi,

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen

Lisätiedot

Tullin elintarviketutkimukset 2013

Tullin elintarviketutkimukset 2013 Tullin elintarviketutkimukset 2013 Elintarvikevalvonnassa tutkittiin vuonna 2013 yhteensä 3137 tavaraerää. Eristä 52 % oli alkuperältään EU:n ulkopuolisista maista ja 44 % oli EU:n alueella tuotettuja

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi Luomu ammattikeittiöissä Lähiruoka-tuottajatapaaminen Polvijärvi 6.2.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset

Lisätiedot

Bingo maailman kaupasta

Bingo maailman kaupasta Bingo maailman kaupasta Teemat: Globaali taloudellinen velka, ekologinen velka, maailmankauppa, reilu kauppa Kesto: 30 min? Osallistujia: 6 + Ikäsuositus: 13 + Tarvikkeet: Pelipohjat pareille tai pienille

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT'

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT' JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT' Kuvat ovat oppaasta, jota myyvät Edita-kirjakaupat: Nissinen, Ari 2004. Julkisten hankintojen ympäristöopas. Ympäristöopas 113. Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa Kaupunginvaltuusto 12 28.01.2014 Kaupunginhallitus 109 16.05.2016 Kaupunginvaltuusto 66 21.06.2016 Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Lapissa Ilmastotietoa ja -vinkkejä lappilaisille

Ilmastonmuutos Lapissa Ilmastotietoa ja -vinkkejä lappilaisille Ilmastonmuutos Lapissa Ilmastotietoa ja -vinkkejä lappilaisille LAPIN LIITTO Lapin liitto Julkaisunumero A32/2012 ISBN 978-951-9244-64-8 Rovaniemi 2012 Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset Lapissa Luonnollinen

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen Ekosysteemipalvelut ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen 15.11. 2016 Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivät, Helsinki Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Sisältö

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Luomukotieläinten olot ja valvonta Mikkeli 26.1.2016 Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Luomu Suomessa SISÄLLYS

Luomu Suomessa SISÄLLYS Luomu Suomessa SISÄLLYS 1. Luomutilat v. 2012 2. Luomupeltoala v. 2012 3. Luomuviljelyn kehitys 2006-2012 4. Luomukasvintuotanto 5. Luomukotieläintilat 6. Luomukotieläintuotanto 7. Luomukeruu 8. Luomun

Lisätiedot

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Taustamateriaali / päivitetty 17.9.2010 / www.4v.fi/julkaisut Jaana Hiltunen Tämä on vuokratalojen asukkaille tarkoitetun kulutusta ja jätteen

Lisätiedot

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. maanantai Faktaa ruokahävikistä Suomessa Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin joka vuosi. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus 2 Kuluttaja pitää paperi- ja kartonkituotteista Kartongilla ja paperilla on ylivertainen imago muihin pakkausmateriaaleihin nähden. Niitä pidetään turvallisina

Lisätiedot

Luomuluonnonmarjojen. poimintaohje

Luomuluonnonmarjojen. poimintaohje Luomuluonnonmarjojen poimintaohje Mitä luomulla tarkoitetaan? Poimijan on tutustuttava tähän luonnonmukaista keruuta koskevaan ohjeeseen ennen keruun aloittamista ja poimija vahvistaa kirjallisesti sitoutuvansa

Lisätiedot

Julkiset hankinnat Vinkkejä lähiruoan hankintaan saatavuus, kriteerit ja yhteistyö

Julkiset hankinnat Vinkkejä lähiruoan hankintaan saatavuus, kriteerit ja yhteistyö Julkiset hankinnat Vinkkejä lähiruoan hankintaan saatavuus, kriteerit ja yhteistyö Verkostoitumispäivä Piikkiön Tuorlassa Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus Varsinais-Suomen tuotannon osuus

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot