Arki, valinnat ja tulevaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arki, valinnat ja tulevaisuus"

Transkriptio

1 Johanna af Hällström Arki, valinnat ja tulevaisuus Kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus Suomen luonnonsuojeluliitto ry

2 Hei, kädessäsi on Suomen ensimmäinen aikuisille tarkoitettu Arki, valinnat ja tulevaisuus -ympäristökasvatusmateriaali, joka sopii mainiosti esimerkiksi opintokerhoissa käytettäväksi. Materiaali on tehty Suomen luonnonsuojeluliitossa Opetusministeriön tuella. Suomen Unesco-komitea on määritellyt ympäristökasvatuksen tavoitteet seuraavasti: Tavoitteena on, että ihminen saa kokemuksia ja elämyksiä, joiden avulla hänen ympäristösuhteensa muotoutuu rikkaaksi ja monitasoiseksi, saa elämänsä eri vaiheissa tietoja, joiden avulla hän kykenee ymmärtämään riippuvuutensa muusta luonnosta ja vastuunsa ympäristöstä, harjaantuu käyttämään ympäristötietojaan ja -taitojaan vastuuntuntoisena kansalaisena tehdessään itseään ja yhteiskuntaa koskevia päätöksiä, valitsee elämänsä ja toimintansa perustaksi kestävän kehityksen ja edistää ekologisesti ja kulttuurillisesti kestävän yhteiskunnan rakentamista. Tietoa kestävistä valinnoista ja kulutuksesta on olemassa valtavasti, mutta se on hajallaan siellä täällä. Sen vuoksi halusimme koota meidän mielestämme oleellisen tiedon tavallisen arjen kannalta tavallista kuluttajaa varten. Materiaali soveltuu sekä jo enemmän kestävästä kehityksestä ja kulutuksesta tietäville että ns. vasta-alkajille. Materiaalissa pyritään liikkumaan normaalin arjen tasolla ja käsittelemään asioita normaalin kuluttajan näkökulmasta. Aihekokonaisuuksia on neljä: elintarvikevalinnat ja kulutus, energia, liikkuminen ja ekologinen tietämys ja lajituntemus. Niistä jokainen koostuu teoriasta, esimerkeistä, tehtävistä ja keskustelun aiheista sekä lisätiedonlähteistä. Materiaaleja voi käsitellä haluamallaan tavalla, mutta käsittelyn avuksi annetaan myös vinkkejä. Toivomme, että materiaalista on hyötyä arjen valinnoissa ja että se osaltaan auttaa meitä kohti puhtaampaa tulevaisuutta. Opintokerho-onnea toivottaen, Johanna af Hällström & Tarja Ketola Teksti: Johanna af Hällström Piirrokset: Henna Latvala Johanna af Hällström Taitto: Stina Salin Paino: Painotalo Miktor Ky Kustantaja: Suomen luonnonsuojeluliitto ry Kotkankatu Helsinki ISBN

3 kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus Kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus -osion tavoitteena on kiinnittää huomiota kaikkiin niihin elintarvike- ja kulutusvalintoihin, joita me jokainen teemme päivittäin omassa arjessamme. Ja siihen, kuinka suuri merkitys jokaisella valinnalla on tulevaisuuden kannalta. Tämä osio pyrkii tarjoamaan tietoa elintarvike- ja kulutusvalinnoista ja havainnollistamaan valintojen merkitystä. Materiaalin avulla on mahdollista saada vinkkejä kestävämmistä elintarvike- ja kulutusvalinnoista, pohtia omaa kulutusta ja säästää jopa selvää rahaa. Ravintoa kestävämmin Kalastamalla, metsästämällä, marjastamalla ja sienestämällä sekä puutarhaviljelyn avulla on mahdollista tuottaa ravintoa kestävämmin. Tehtävä: Kuinka paljon käytät kasviksia viikossa? Suositko sesonkituotteita? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Löytyykö sinun ostoskassista raaka-aineita vai valmiita elintarvikkeita? Seuraatko tuotteiden hintoja ja tarjouksia? Teetkö paljon heräteostoksia kaupassa? Millainen kuluttaja olet ruokakaupassa? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Tuotetaanko pääosa ruoastasi lähellä vai kaukana? Näkyvätkö vuodenajat lautasellasi? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Ostatko torilta tuoreita marjoja vai marketista kaksi purkkia eurolla? Marketin nelivärimainoksen mukaan siellä on tarjouksessa ylikansallisen tuotemerkin persikkapurkit. Myös valmispiirakkapohja on tarjouksessa. Läheisellä torilla on myynnissä kotimaisia marjoja ja sinulla on hyvä piirakkapohjaohje. Pohtikaa edellisiä vaihtoehtoja taloudellisuuden, terveellisyyden (lisäaineet ym.), jätteiden määrän, kuljetuskustannusten, tuotantotapojen, säilytyksen jne. kannalta. Ruoka on niin arkipäiväinen asia, että oman aterian kytkentöjä kestävään kehitykseen ei usein tule ajatelleeksi. Tuotetut elintarvikemäärät ovat kuitenkin suuria ja ruokaa kuljetetaan pitkiä matkoja. Lautasella oleva ruoka on käynyt läpi pitkän ja monivaiheisen ketjun. Ruokavalinnoilla voi nopeasti vaikuttaa, sillä kulutamme ruokaa päivittäin ja elintarvikkeiden tuotantosykli on yksi vuosi. Jo muutamassa vuodessa ehtii tapahtua merkittäviä muutoksia. Ruokavalinnoilla voimme vaikuttaa myös omaan terveyteemme. Kuluttajalla on avaimet kestävämpään maatalouteen. Päivittäisillä elintarvikevalinnoillamme vaikutamme siihen, miten maatalous kuluttaa uusiutumattomia luonnonvaroja, miten suuria ympäristöhaittoja maataloudesta aiheutuu, miten korkealaatuisia elintarvikkeita tuotetaan, miten eettistä kotieläintuotanto on, miten monilajinen viljely-ympäristö on ja miten viljavana maa säilyy tuleville sukupolville. kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus

4 Kotimaiset kasvikset ja vihannekset ovat terveellisiä. Kuinka voi pienentää ruokailun energiankulutusta? Ruokavaliossa kannattaa käyttää mahdollisimman vähän jalostettuja tuotteita sekä paljon kasviksia ja juureksia, jotka kuluttavat vähemmän energiaa kuin eläinkunnan tuotteet. Tehokkainta on käyttää vapaasti kasvaneita marjoja, sieniä ja villivihanneksia, koska niiden kasvatukseen ei tarvita ylimääräistä energiaa. Myöskään pienimuotoinen metsästys ja kalastus eivät tarvitse juuri ylimääräistä energiaa, elleivät ne vaadi esimerkiksi pitkiä automatkoja. Ostamalla lähellä tuotettuja tuotteita ja tekemällä kauppareissut ilman autoa, voi vähentää kuljetusten energiankulutusta. Turhia pakkauksia (ylipakatut ja yksittäispakatut tuotteet) tulisi välttää, sillä pakkauksista muodostuu yli 10 % koko energiakertymästä. Erityisesti kannattaa välttää metallitölkkeihin pakattua säilykeruokaa, koska metallipurkkien valmistukseen kuluu paljon energiaa. Metallia kannattaa kierrättää, sillä tuotteiden valmistus kierrätetystä alumiinista kuluttaa vain 10 % energiasta, joka kuluisi jos tuotteet valmistettaisiin neitseellisestä alumiinista. Myös vauvanruokapakkauksista kertyy paljon turhaa jätettä. Niiden määrää on mahdollista karsia tekemällä ruoat alusta alkaen itse. Näin ei tarvitse ostaa lasipurkkeihin tai tetrapakkauksiin pakattuja tuotteita. Ruoan kypsennys kuluttaa paljon energiaa, joten parasta olisi käyttää kasviksia raakoina silloin kun se on mahdollista. Kaikki kasvikset eivät kuitenkaan ole parhaimmillaan raakoina, esimerkiksi peruna, eli kypsennystäkin tarvitaan. Uunin käyttö kuluttaa eniten energiaa, kun taas esimerkiksi paistaminen kuluttaa vain puolet uunin tarvitsemasta energiasta. Mikroaaltouuni on tehokkain ruokaa lämmitettäessä, koska lämpöä ei pääse hukkaan. Lieteen verrattuna mikroaaltouuni kuluttaa noin 30 % vähemmän energiaa. Esimerkki: Vielä 1990-luvulla lähes kaikissa Suomen kouluissa käytettiin ruokailussa voinappeja, jotka oli yksittäispakattu alumiinipaperiin. Nykyään niistä on siirrytty suuriin voiastioihin. Tämä muutos sai aikaan sen, että pelkästään alumiinia säästyy vuodessa kg. Se on määrä, joka riittää polkupyörän rungon valmistamiseen. Tämän lisäksi säästytään voinappien käytöstä syntyneestä jätteestä ja säästetään niiden kuljetuksiin tarvittava energia. Esimerkki: Ranskalaisten omenien tuotanto ja kuljetus vaatii 1,7 kertaa enemmän energiaa kuin kotimaisten omenoiden. Uusiseelantilaisten omenoiden ekologinen selkäreppu sisältää puolestaan 5 kertaa enemmän energiaa kuin kotimaisten omenoiden. Kuinka voi vähentää elintarvikkeiden vedenkulutusta? Elintarvikkeiden vedenkulutusta voi pienentää käyttämällä vähemmän vettä kuluttavia elintarvikkeita eli lähinnä kasvikunnan tuotteita, koska tuotantoeläinten kasvatus vaatii tehottomasti viljeltyä rehua. Lisää kasviksia ja kotimaista ruokaa Ruoka riittäisi maapallolla paremmin, jos teollisuusmaat siirtyisivät kasvispitoisempaan ruokavalioon. Kasvisten viljely on pääosin selvästi ekologisempaa kuin lihakarjan kasvatus. Kasvisten tuottaminen vaatii vain kymmenesosan siitä energiasta, mikä kuluu lihan tuottamiseen. Esimerkki: Naudanlihaproteiinikilon tuottamiseen tarvitaan 710 kg kasviproteiinia. Lihaan siirtyy korkeintaan 10 % rehujen ravintoarvosta ja kolmannes maailman viljasadosta syötetään kotieläimille. Eläinperäisestä ravinnosta ekologisesti kestävintä ovat maito, kananmunat, rannikkokalastuksella saatava kala ja laidunruokinnalla kasvatettu liha. Kannattaa myös pitää mielessä, että lähellä tuotettu eläinperäinen ravinto saattaa olla energiatehokkaampaa kuin kaukaa tuotu kasvisravinto. Paras vaihtoehto lihansyöjälle on kotimainen luomuliha. Kasvissyöjän valinta on kotimaiset luomuvihannekset, koska ulkomailta lennätetyt hedelmät ja vihannekset, kasvihuoneessa talvella kasvatetut kotimaiset kurkut ja tomaatit sekä pitkälle jalostetut ja ylipakatut tuotteet kuormittavat enemmän ympäristöä. Kannattaa suosia vuodenajan mukaista ruokaa. Paras vaihtoehto on kotimainen avomaasato, jonka sesonkia voi vielä pidentää säilömällä. Myös muita elintarvikkeita kannattaa säilöä talven varalle. Kotimaiset kasvikset ovat puhtaita, hyvä laatuisia, tuoreita ja turvallisia. arki, valinnat ja tulevaisuus

5 Kotimainen ruoka vähentää kuljetuksiin kuluvaa energiaa, koska se ei vaadi pitkiä kuljetusmatkoja. Suomalaisessa ruoan ketjussa työskentelee noin ihmistä. Kasvisten ravintosisältö ja vaikutus terveyteen Kasvikset (=vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät) sisältävät energiaansa nähden runsaasti elimistön toiminnan, kasvun ja hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä suojaravintoaineita (vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita ja kuituja) sekä antioksidantteja ja flavonoideja hiilihydraatteja ja monityydyttämättömiä rasvoja aromi- ja väriaineita, jotka vaikuttavat ruoan makuun, tuoksuun ja näyttävyyteen vähän energiaa ei lainkaan kolesterolia Useiden eri tutkimusten mukaan runsaasti vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä sisältävä ruokavalio auttaa ylläpitämään terveyttä ja vähentävää riskiä sairastua moniin kroonisiin sairauksiin, koska kasvisten runsas käyttö alentaa kolesterolia, nostaa antioksidanttipitoisuuksia, tasapainottaa verensokerin vaihtelua sekä ehkäisee ylipainoa. Ravitsemussuositukset (www.kotimaisetkasvikset.fi) Kasvissyönti Kasvissyönti on yleistynyt. Sitä perustellaan terveydellisillä, eettisillä ja ekologisilla syillä ja sillä vastustetaan tehoeläintaloutta ja sitä, että eläimiä käytetään vain ihmisten tarpeiden tyydyttämiseen. Kasvisruokavalio edellyttää, että henkilöllä on ainakin jonkinlaista tuntemusta ravintoaineista ja niiden saannista. Tämä on erityisen tärkeää vegaaneille, koska he eivät käytä mitään eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita. Monipuolinen ruokavalio on tärkeä kaikille ruokavaliosta riippumatta. Luomuruokaa pidetään monesti kalliimpana kuin ns. tavallista ruokaa, mutta kasvispainotteinen luomuruokakin on edullista, jos suosii raaka-aineita ja välttää eineksiä. Muutamia lisävinkkejä: Riisin sijasta kannattaisi suosia perunaa tai pastaa, sillä riisinviljelyssä syntyy metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Vielä enemmän metaania syntyy nautakarjan pötsibakteereista. Naudanlihan tuotantoon kuluu myös puolta enemmän energiaa kuin sianlihan tuotantoon. Naudanliha kannattaisi siksi korvata sian- tai siipikarjan lihalla, kananmunilla tai maitotuotteilla. Perunan ja pastan lisäksi suomalaiseen ravintoon perinteisesti kuuluneet kaali, sipuli ja juurekset ovat kasvihuoneilmiön suhteen hyvin vähäpäästöisiä ja siksi suositeltavia. Samaa ei valitettavasti voi sanoa kotimaisista talvitomaateista, jotka kasvatetaan lämmitetyissä sisätiloissa keinovalon avulla. Kaupasta ostettu tölkkihernekeitto aiheuttaa kutakuinkin saman verran päästöjä kuin kotona valmistettu. Tehtaan keitto valmistetaan niin suurissa erissä, että se on ekotehokasta. Laskelma sisältää myös säilyketölkin valmistuksen aiheuttamat päästöt. Oletuksena on, että tyhjentynyt tölkki viedään metallikeräykseen. Lisätietoa ruoan reitistä (www.finfood.fi) Vinkki: Ennen kauppaan lähtöä kannattaa suunnitella ateriat valmiiksi ja laatia sen avulla ostoslista tarvitsemistasi elintarvikkeista. Osta vain sitä, mikä on listalla, älä tee heräteostoksia. Kannattaa pitää mielessä, että raakaaineet ovat yleensä edullisempia kuin valmiit tuotteet. Terveellisiä peruselintarvikkeita syödään päivittäin. kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus

6 Ravinnontuotannon ympäristövaikutuksia Tehtävä: Pohtikaa, mitä erilaisia ympäristövaikutuksia ravinnontuotannolla voi olla? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Mikä on mielestäsi pahin ravinnontuotannon ympäristövaikutus? Miksi? Keskustelkaa aiheesta. Ravinnontuotannon ympäristövaikutuksia ovat mm. energiankulutus, rehevöityminen, veden kulutus, maaperän köyhtyminen, kemikalisoituminen ja ilmastonmuutos. elintarvikkeiden energiakertymiä (Ranne 1995) Elintarvike MJ/kg Esimerkki: Elintarvike, jolla on suuri energiakertymä (MJ/kg), saastuttaa ympäristöä enemmän. Energiankulutus Energiaa kuluu elintarvikkeiden ja ruoan tuotantoketjun aikana monessa eri vaiheessa. Tuotantoketjun alussa energiaa kuluu lannoitteiden, torjunta-aineiden ja energian tuotantoon. Viljelyssä energiaa tarvitaan työkoneiden polttoaineena ja eri varastointi- ja käsittelyvaiheissa. Viljelyn jälkeen energiaa käytetään kasvisten ja viljojen jalostamiseen, pakkauksien valmistamiseen, varastointiin ja kuljetuksiin. Karjataloustuotteiden tuotannossa energiaa käytetään vielä lisäksi eläinsuojien lämmitykseen, teollisesti valmistettujen rehutuotteiden valmistukseen sekä teurastamojen ja meijerien toimintaan. Lopuksi energiaa tarvitaan vielä jätehuoltoon. vihannekset 5,7 7,6 peruna 7,5 maito 6,3 7,8 leipä 13 16,6 kala 11,7 21,5 margariini 16 rypsiöljy 18 juusto 16,8 32,7 sokeri 28 liha 25,7 50,3 kasvihuonevihannes voi 81 arki, valinnat ja tulevaisuus

7 Ilmastonmuutos Elintarvikkeiden tuotannon energiankulutus on merkittävä ilmastonmuutokseen vaikuttavan hiilidioksidin lähde. Toinen merkittävä lähde on metsien hävittäminen, esimerkiksi sademetsien hakkaaminen karjalaitumiksi ja rehuviljapelloiksi. Eläinkunnasta peräisin olevien elintarvikkeiden tuotanto on merkittävin ihmisen aiheuttama metaanin lähde. Metaani on 23 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Myös riisin viljelyssä vapautuu paljon metaania, sillä eloperäinen aines mätänee hapettomissa oloissa kuten esimerkiksi vettyneessä riisipellossa. Maatalouden välitön osuus ilmastonmuutokseen johtavista tekijöistä on maailmanlaajuisesti noin 13 %. Rehevöityminen Rehevöityminen on yksi merkittävimmistä ympäristöongelmista Suomessa. Se tarkoittaa kasvituotannon lisääntymistä ja sen seurauksia vesistössä. Vesistöön kertyvien ravinteiden vaikutuksesta perustuotanto eli kasviplanktonin ja muun kasvillisuuden kasvu lisääntyy. Vesistön rehevyystasoa säätelee minimiravinne eli se ravinne, jota kasvituotannon vaatimuksiin nähden on suhteessa vähiten saatavilla. Yleensä se on fosfori tai typpi, jota tulee lannoitteista. Rehevöitymisen seurauksena mm. veden kuultavuus ja happivarat pienenevät, pohjaeliöstön lajisto ja runsaussuhteet muuttuvat sekä kalojen elinolosuhteet heikkenevät. Rehevöityminen nopeuttaa myös matalien järvien ja lahtien umpeenkasvua ja pahasti rehevöityneessä vesistössä voi esiintyä myrkyllistä sinilevää. Rehevöitymistä lisää myös sisäinen kuormitus eli pohja-ainekseen kertyneiden ravinteiden vapautuminen. Jos sisäinen kuormitus on tarpeeksi voimakasta, vesistön rehevöityminen jatkuu, vaikka ulkoinen ravinnekuormitus loppuisi. Maa- ja metsätaloudet ovat suurimmat vesien rehevöittäjät. Luonnon monimuotoisuus Maa- ja metsätalous ovat vaikuttaneet kasvi ja eläinlajien uhanalaisuuteen merkittävästi. Suomen uhanalaisista lajeista 15 % on uhattuna niittyjen hävitessä laiduntamisen vähennyttyä. Samalla häviää perinteinen kulttuurimaisema. Tehometsätalous on vähentänyt metsäluonnon monimuotoisuutta, kun on pyritty kasvattamaan tietyllä alueella vain yhtä puulajia. Myös soiden ojittaminen on vähentänyt lajien monimuotoisuutta. Soranotto ja teiden vetäminen harjuja pitkin sekä harjujen rakentaminen ovat hävittäneet harjuja ja niiden eliöstöä. Veden kulutus ja pilaantuminen Lähes 50 % kaikesta maapallolla tuotetusta ravinnosta viljellään keinokastelluilla pelloilla. Lannoituksen avulla ei voida enää kasvattaa satomääriä, mutta keinokastelun avulla se on mahdollista. Keinokastelu mahdollistaa myös useamman sadon vuodessa. Keinokastelu kuluttaa kuitenkin lähes 70 % ihmisten käyttämästä vedestä. Vettä pumpataan pohjavesivarastoista ja sitä johdetaan joista pelloille, mikä on yleensä tehotonta ja sitä olisi mahdollista tehostaa monin paikoin. Nykyään pelloille johdetaan vettä enemmän kuin mitä kasvit pystyvät hyödyntämään, mikä aiheuttaa eroosiota ja peltojen vettymistä sekä suolaantumista. Tehokkaampia tekniikoita keinokasteluun ovat tihkukastelu ja sadettimien käyttäminen. Myös puhdistettua jätevettä käytetään jonkin verran kasteluun, mutta sen ongelmana ovat raskasmetallijäämät. Maatalous aiheuttaa myös pohjavesien pilaantumista. Pohjavesien korkeat nitraattipitoisuudet ovat terveysriski ja tekevät vedestä lopulta juomakelvotonta. Kotieläintalous Suomalainen kotieläintalous ei ole kestävää eläinten sopeutumiskyvyn kannalta, mikä näkyy eläinten tuotantoiän lyhenemisenä, hedelmällisyys- ja käyttäytymishäiriöinä sekä lääkityksen lisääntymisenä. Lajinmukaisempaa kotieläintaloutta ovat mm. vapaat kanat sekä naudoille ja sioille varatut pihatot, joissa eläimet voivat liikkua vapaasti. Poronlihan tuotanto on lajinmukaisempaa kuin karjatalous yleensä, koska ne ovat ympäri vuoden laitumella ja saavat liikkua kohtalaisen vapaasti. Tosin niitä ruokitaan talvisin, mikä mahdollistaa ylisuuret porolaumat, jolloin luonnon kantokyky voi ylittyä. Porot syövät esimerkiksi suuria määriä jäkälää, jolloin jäkälän uusiutumiskyky voi ylittyä. Maaperän köyhtyminen ja eroosio Maaperän kasvukunto on ihmiskunnan elämän ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Viljavassa maaperässä ovat kasvun tarvitsemat aineet sopivassa suhteessa saatavilla. Lisäksi kasvukuntoon vaikuttaa maaperän rakeisuus, joka vaikuttaa maan tiiviyteen tai ilmavuuteen sekä veden pidätys- ja läpäisykykyyn. Tärkein tekijä maan kasvukunnon kannalta on kuitenkin maassa piilevä humusta tuottava elämä. Humuksen eli eloperäisen aineen merkitys on moninainen. Se ylläpitää mikrobitoimintaa ja maaperäeliöstöä, jotka huolehtivat maaperän rakenteesta. Se imee vettä ja tasapainottaa vesitaloutta. Hapan laskeuma puskuroituu parhaiten maassa, jossa on humusta, ja happaman laskeuman vapauttamat raskasmetallit pysyvät kurissa. Maaperän köyhtyminen ilmenee mm. eroosiona, jolloin tuuli ja sade huuhtovat maa-ainesta mennessään. Humuksen puute ja raskaat koneet sekä karjan tallaus tiivistävät maata, jolloin vesitalous menee sekaisin ja eroosio iskee herkemmin. Eroosiota edistävät myös kuivuus ja sateiden epätasainen jakautuminen, maaperän luontainen karkearakeisuus sekä maaston jyrkät muodot. Oleellisin tekijä on kuitenkin kasvillisuus tai sen puute, joka riippuu maankäytöstä. Eroosiolla on vaikutusta vesistöihin. Sen vähentämiseen on viime aikoina panostettu mm. suojakais- kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus

8 toja perustamalla sekä jättämällä peltoja kasvipeitteisiksi talvella. Humusta huuhtoutuu kuitenkin edelleen. Maaperän köyhtymistä on myös suolaantuminen, joka johtuu vesitalouden epätasapainosta tai keinokastelusta. Myrkyttyminen, eli haitallisten kemikaalien pääsy maaperään, köyhdyttää myös maaperää. Tämän köyhtymisen pääsyynä ovat maaperän mikrobi- ja pieneläintoiminnan heikkeneminen ja eräät ravinnetaloutta heikentävät kemialliset reaktiot. Maaperän köyhtymisen tärkeimmät syyt ovat kestämätön maanviljely, metsien hävittäminen, ylilaidunnus ja maan ottaminen teollisuus- ja rakennuskäyttöön. Äärimmillään maaperän köyhtyminen johtaa aavikoitumiseen. Torjunta-aineet Torjunta-aineista suurin osa käytetään maataloudessa. Torjunta-aineista osuu torjuntakohteeseen vain noin 10 %, lopuista suurin osa maaperään ja jäämiä löytyy sade-, pohja-, juoma- ja merivedestä sekä sumusta. Torjunta-aineet tappavat tuhohyönteisten lisäksi myös niiden luontaisia vihollisia eli petohyönteisiä, mikä lisää torjunta-aineiden tarvetta. Lisäksi torjunta-aineet kehittävät vastustuskykyisiä hyönteis- ja mikrobikantoja, mikä vaatii annoskoon kasvattamista ja uusia aineita. Kemikalisoituminen Ihmisten tuottamat aineet, jotka joutuvat luonnon kiertokulkuun, aiheuttavat kemikalisoitumista. Jos aine tai sen hajoamistuotteet aiheuttavat haittaa eliölle, ne ovat myrkyllisiä ja aiheuttavat myrkkyvaikutuksia. Aineen myrkyllisyys riippuu siitä, kuinka paljon sitä luontoon tai eliöön joutuu, mihin sitä joutuu ja kuinka kauan se vaikuttaa. Jotkin aineet ovat pienissä määrissä hyödyllisiä, mutta suuremmissa määrissä haitaksi. Eri eliölajit ja biotoopit ovat eri tavoin herkkiä aineille. Eliöistä herkimpiä ovat esimerkiksi erilaiset nuoruusvaiheet. Myrkylliset aineet voivat vaikuttaa eliöihin heti tai aiheuttaa esimerkiksi perimämuutoksia, jotka ilmenevät vasta seuraavissa sukupolvissa. Jos myrkyllinen aine ei hajoa, se on erityisen vaarallinen, koska sen kertyessä alkaa pienempikin myrkyllisyys vaikuttaa. Nopeasti hajoava myrkky ei ehdi tehdä niin paljon pahaa. Tunnetuimmat ympäristömyrkyt, DDT ja PCB, ovat hitaasti hajoavia, eliöihin kertyviä ja ravintoketjussa rikastuvia myrkkyjä. Esimerkiksi maataloudessa käytettävät torjunta-aineet ja metsätaloudessa käytettävät myrkyt voivat aiheuttaa kemikalisoitumista. Sen vähetessä kasvillisuudelle tärkeät ravinteet huuhtoutuvat syvemmälle maaperään tai vesistöihin. Maaperän happamoitumiseen vaikuttaa mm. maaperän ominaisuudet, ilmasto, kasvillisuuden toiminta ja saasteiden laskeuma. Suomessa edellytykset maaperän happamoitumiselle ovat suotuisat. Vesistöjen happamoituminen vähentää niiden lajimäärää. Tärkeimmät happamoitumista aiheuttavat yhdisteet ovat rikkidioksidi (SO2), typen oksidit (NOx) ja ammoniakki (NH3). Kalastuksen ympäristövaikutukset Ryöstökalastuksen syynä on teollisuusmaiden kalastuspolitiikka. Kalanjalostajat ja kauppa hyväksyvät vain tietyt lajit, joten YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n arvion mukaan noin kolmannes koko saaliista heitetään pois. Teollisuusmaat kalastavat puolet maailman kalansaaliista ja käyttävät kolme kertaa enemmän kalaa kuin kehitysmaat. Kalastus on tärkeä elinkeino ja rannikoilla sijaitsevissa kehitysmaissa tärkeä proteiinin lähde, joten kalakantojen romahtaminen pahentaa maailman nälkäongelmaa. Lisäksi kolmasosa maailman kalansaaliista käytetään karjan rehuksi tai lemmikkieläinten ruuaksi. Ryöstökalastuksen seurauksena kalastus on 1900-luvulla ylittänyt kalojen lisääntymiskyvyn Pohjanmerellä, Atlantilla, Välimerellä ja Tyynellä valtamerellä ja näiden alueiden kalansaaliit ovat laskussa. Aiemmin suuret kalakannat ovat romahtaneet sukupuuton partaalle. Kalanviljely on kaikkialla suurimpia vesistöjen ja rannikoiden saastuttajia. Esimerkki: 1980-luvun lopulla toteutettu kuluttajaboikotti pakotti tonnikalan kalastajat muuttamaan pyyntitapojaan niin, etteivät delfiinit kuristu verkkoihin. Delfiinejä, kilpikonnia, rapuja jne. kuolee kuitenkin edelleen tonnikalan troolikalastuksessa ja lisäksi tonnikalaa ylikalastetaan, mikä muuttaa kalakantojen koostumusta ja paikallisia ekosysteemejä. Happamoituminen Happamoittavat päästöt saastuttavat maaperää ja vesistöjä sekä aiheuttavat kasvillisuustuhoja. Karjataloudesta ja lannoitteiden liikakäytöstä aiheutuvat ammoniakki- ja typpipäästöt ovat suurelta osin syynä happosateisiin. Maaperän happamoitumisella tarkoitetaan sitä, että maan kyky neutraloida happoa vähenee. arki, valinnat ja tulevaisuus

9 Merkit valintojen apuna Erilaiset merkit (mm. ympäristömerkit) elintarvikkeissa ja muissa tuotteissa auttavat kuluttajaa valitsemaan laadukkaan ja ympäristön kannalta parhaan vaihtoehdon. Kun kuluttajat valitsevat ympäristöä säästäviä tuotteita, niiden kysyntä kasvaa ja se puolestaan kannustaa valmistajia muuttamaan valmistusmenetelmiään tai raaka-aineitaan. Jokainen voi vaikuttaa omilla kulutusvalinnoillaan. Pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki Joutsenmerkki auttaa sinua valitsemaan ympäristöystävällisesti ja sen avulla on helppo tehdä vastuullinen ostos. Ympäristömerkityn tuotteen valinta onkin yksi helpoimmista tavoista tehdä ympäristövastuullinen teko. Miksi kannattaa valita Joutsenmerkitty? tuotteen ympäristökuormitus koko elinkaaren aikana on pienempi tuotteen suurimmat ympäristövaikutukset on minimoitu tuote on ympäristöystävällinen verrattuna vastaavaan muuhun tuotteeseen tuote on laadukas tuotteita löytyy jo kymmenistä tuoteryhmistä sekä palveluista tuote ei ole sen kalliimpi kuin muutkaan tuotteet (Kuluttajaviraston hintavertailu, Joutsenmerkityt tuotteet LuoMu Tehtävä: Mitä Joutsenmerkittyjä tuotteita kotoa löytyy? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Mieti, mitkä ovat eniten ostamiasi tuotteita ja tutki, löytyisikö niille ympäristömerkittyjä vaihtoehtoja ja vertaile hintoja. Kokeile ainakin yhtä ympäristömerkillä varustettua tuotetta ja vertaile laatuja. Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Käytätkö luomutuotteita? Minkälaisia kokemuksia sinulla on niistä? Jos et ole vielä kokeillut luomutuotteita, kokeile aluksi muutamia tuotteita ja vertaile hintoja ja laatuja. Apua hintavertailuun löytyy myös Kuluttajaviraston sivuilta (Luomutuotteiden hinta, Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Lähtekää yhdessä tutustumaan lähikaupan luomuvalikoimaan. Joutsenmerkin tavoitteena on kestävän kehityksen edistäminen. Tuotteiden valmistajat ottavat vastuuta ympäristöstä ja kehittävät ympäristön kannalta parempia tuotteita. Joutsenmerkillä varustetun tuotteen valmistus, käyttö ja hävittäminen kuluttavat ympäristöä vähemmän kuin muiden vastaavien tuotteiden. Ympäristövaikutuksia tarkastellaan tuotteen koko elinkaaren ajalta: materiaalivalinnat, valmistus, käyttö ja hävittäminen. Joutsenmerkki asettaa vaatimuksia myös tuotteen laadulle, joten merkin ansainnut tuote toimii vähintään yhtä hyvin kuin muut vastaavat. Joutsenmerkki on Pohjoismaiden yhteinen ympäristömerkki. Merkin käyttöä valvoo kunkin maan ympäristömerkintäorganisaatio, Suomessa SFS-Ympäristömerkintä. Myöntämiskriteereitä kiristetään määräajoin, jotta merkin saaneet tuotteet ovat jatkuvasti ympäristön kannalta parhaimpien joukossa. Tehtävä: Luomuruoan kysyntä lisää niiden tuotevalikoimaa. Löytyykö sinun lähikaupasta luomutuotteita? Tee aloite. Tehtävä: Ostakaa ryhmän tapaamisia varten esim. luomukahvia ja tarjotkaa luomusta valmistettua ruokaa (mieluiten kasvisruokaa). LuoMu eli luonnonmukainen on tuotantotapa, joka kattaa tuotteen koko elinkaaren. Luomutuotanto hyödyntää luonnon omia menetelmiä kasvinviljelyssä, eläinten kasvatuksessa ja elintarvikkeiden valmistuksessa. Luomutuotanto pyrkii säilyttämään luonnon puhtaana ja elinvoimaisena ja maan viljavana ja tuottavana. Luomutuotanto pyrkii myös siihen, että mahdollisim- kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus

10 man monet kasvi- ja eläinlajit säilyvät luonnossa, kotieläimillä on mahdollisuus elää lajilleen tyypillisesti ja ne saavat syödä luomurehua. Tavoitteena on tuottaa turvallisia elintarvikkeita ja käyttää uusiutumattomia luonnonvaroja kestävästi. Luomutuotannossa ei käytetä kemiallisia lannoitteita eikä torjunta-aineita ja lisäaineita käytetään mahdollisimman vähän. Niiden käyttö on perusteltua, jotta tuotteiden rakenne ja säilyvyys voidaan varmistaa. Sallittujen lisäaineiden lukumäärä on vain noin 10 % tavanomaisissa elintarvikkeissa sallituista lisäaineista ja suurin osa niistä on luonnossa esiintyviä yhdisteitä. Luomutuotteissa on vähemmän nitriittiä kuin tavanomaisissa tuotteissa. Geenimuuntelun (GMO) käyttö luomutuotteissa ja niiden ainesosissa on kielletty. Luonnonmukaisen ruoan tuottaminen kuluttaa % vähemmän uusiutumattomia luonnonvaroja kuin tavanomaisen ruoan tuottaminen. Laskelmien mukaan luomupelloilta huuhtoutuu vähemmän ravinteita (typpi ja fosfori) kuin tavalliselta pellolta ja sillä on positiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. joita saattavat aiheuttaa karjanlannan käyttö ja eläinten ulkoiluvaatimukset. Luomutuotteissa voi olla myös vapaaehtoisia luomumerkkejä. Kaikki luomutuotteet täyttävät EU:n luomuasetuksen määrittelemät vaatimukset. luomu-merkki (Leppäkerttumerkki) osoittaa, että merkitty luomutuote on suomalaista alkuperää. eu:n luomumerkki eli tähkämerkki on tarkoitettu koko EU:n alueelle. Tuotteen ainesten, jalostuksen ja pakkauksen pitää läpäistä jonkin EU:n maan luomuvalvonta. Merkki edellyttää, että 95 % maatalousperäisistä raaka-aineista tulee olla EU:n alueella tuotettu. Merkki löytyy sivuilta luomu valvottua tuotantoa -merkkiä saa käyttää tuotteissa, jotka ovat EU:n luomuasetuksen mukaisia ja joiden luonnonmukaisuutta valvoo suomalainen viranomainen. Luomutilat ja luomuelintarvikkeita valmistavat, pakkaavat, maahan tuovat ja keräävät yritykset tarkastetaan ennen toiminnan aloittamista, jonka jälkeen niitä valvotaan vuosittaisilla tarkastuksilla. Lähialueesi luomutuottajat löydät Finfoodin sivuilta (www.finfood.fi) Luomutuotteiksi kutsutaan tuotteita, joiden maatalousperäisistä raaka-aineista vähintään 95 % on luomutuotettu eli tuotteessa saa käyttää enintään 5 % sellaisia tavanomaisesti tuotettuja raaka-aineita, joita ei toistaiseksi ole saatavana luomuna. Jos elintarvikkeessa on luomuraaka-aineita vähemmän kuin 95 %, mutta enemmän kuin 70 %, luonnonmukaiseen tuotantotapaan voi viitata elintarvikkeen ainesosaluettelossa ja jos luomuraakaaineita on tuotteessa vähemmän kuin 70 %, luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaavia merkintöjä ei saa olla lainkaan. Luomutuotteet ovat turvallisia ja niitä koskevat sekä luomusäännökset että elintarvikelainsäädäntö ja -valvonta. Hyvän osaamisen avulla vältetään mahdolliset hygienia- ja tautiriskit, Ruotsalainen krav-merkki on ruotsalaisten viljelijöiden käyttämä luomumerkki. demeter-tuotemerkki kertoo tuotteen olevan luomua. Merkkiä voivat käyttää vain Biodynaamisen yhdistyksen (www. biodyn.fi/) jäsenet, jotka ovat sopineet yhdistyksen kanssa merkin käytöstä. Tuotteen ainesosista pitää 90 % olla Biodynaamisen yhdistyksen tuotantoehtojen mukaisesti tuotettuja. 10 arki, valinnat ja tulevaisuus

11 Lähiruoka Tehtävä: Tutki mitä jääkaapista löytyy? Mistä kaikkialta ruoka sinne on tullut? Ostatko itse mieluummin kotimaisen Lobo-omenan vai ranskalaisen Golden Delicious -omenan? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Ruokaa ei aina tarvitse ostaa kaupasta. Todellista lähiruokaa löytyy metsästä (marjat ja sienet), järvestä (kalat), merestä (kalat ja äyriäiset), niityltä (vilja) tai omalta pihalta. Hyödynnä niitä. Myös Itse voi viljellä esimerkiksi salaattia, yrttejä, perunoita, herneitä ja porkkanoita. Omenapuut ja marjapensaat lisäävät oman maan satoa. Esimerkiksi yrttejä voi hyvin viljellä myös sisällä, joten kannattaa kokeilla. Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Suuri osa suomalaisista syö päivittäin ainakin yhden aterian joukkoruokailussa: päiväkodissa, koulussa, terveyskeskuksessa, työpaikalla, vanhainkodissa jne. Tee aloite lähiruoan suosimisesta joukkoruokailussa. Tehtävä: Mikä on sesongin mukaista ruokaa? Mitkä ovat suosikkejasi? Keskustelkaa aiheesta. Muutamia esimerkkejä: Kesäherkut: uudet perunat, porkkanat, kukkakaalit, sipulit, herneet ja mansikat ym. vihannekset sekä hedelmät ja marjat Syysherkut: tuoreet kantarellit, mustikat, puolukat, omenat, luumut ym. vihannekset, hedelmät, sienet ja marjat sekä riista: jänikset, hirvet ym. Talviherkut: kaalit, porkkanat, perunat, palsternakat, punajuuret, sellerit, sipulit, talviomenat ym. vihannekset ja hedelmät sekä made ym. kalat ja riista Kevätherkut: mm. kalat Tehtävä: Kirjaa ylös yhden päivän ateriasi raakaaineet. Ota selvää, mistä aterian ainekset tulevat ja miten ne on Suomeen tuotu? Keskustelkaa aiheesta. Lähiruokaa tuotetaan ja myydään lähellä. kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus 11

12 Elintarvikkeet kulkevat usein jopa tuhansia kilometrejä ennen päätymistä kauppoihin. Saksalaisen arvion mukaan appelsiinimehulitran tuottaminen kuluttaa 22 kg luonnonvaroja. Paikallisesti tuotettu herukkamehu kuluttaa korkeintaan 10 % tästä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan maailmanmarkkinavehnä kuluttaa energiaa ja luonnonvaroja 23 kertaa enemmän kuin paikallinen luomuvehnä. Aina eivät kuitenkaan lähellä tuotetut elintarvikkeet ole paras vaihtoehto. Esimerkiksi Suomessa talvella kasvihuoneissa kasvatetut tomaatit kuluttavat viisi kertaa enemmän energiaa kuin Espanjassa kasvatetut tomaatit, vaikka ne tuodaan Suomeen lentokoneella. Lähempänä olevista maista on energiankulutuksen kannalta paras vaihtoehto tuoda elintarvikkeita laivalla tai kuorma-autolla. maa- ja metsätalousministeriön asettama lähiruokatyöryhmä määrittelee lähiruoan seuraavasti: Lähiruoka on ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta ja työllisyyttä. Lähiruoan maantieteellinen alue voi olla kunta, maakunta tai talousalue. Lähiruoka tuotetaan mahdollisimman pitkälle oman talousalueensa raaka-aineita ja resursseja hyödyntäen ja kulutetaan omalla alueellaan, jotta ympäristöä rasittavat kuljetukset saadaan lyhenemään. Lähiruoka-ajattelu korostaa kestäviä tuotantomenetelmiä koko tuotantoketjussa. Reilu Kauppa Tehtävä: Ovatko Reilun kaupan tuotteet tuttuja? Minkälaisia kokemuksia sinulla on niistä? Keskustelkaa aiheesta. Lähiruoan tuotannossa vältetään ylipakkaamista ja turhia kuljetuksia. Lähiruoka on tuoretta ja lisäaineita käytetään vähemmän. Lähiruoka suosii vuodenaikojen sesonkeja ja sillä on kestävän kehityksen kannalta monia etuja: luonnonvarojen kierrätys on mahdollista, lähiruoka tukee paikallistalouden kehitystä ja omavaraisuutta, ja se vahvistaa sosiaalista pääomaa ja paikallista tietotaitoa. Yhteys kuluttajan ja tuottajan välillä on mahdollinen. Pienimuotoisuus mahdollistaa myös eläinten eettisen kohtelun. Karjan rehu kasvatetaan pääosin omalla pellolla ja jatkojalostajat käyttävät raaka-aineenaan oman alueen tuotteita. EU:n jäsenyys ja kaupan vapautuminen ovat lisänneet elintarvikkeiden tuontia, myös sellaisten elintarvikkeiden, joita pystytään tuottamaan kotimaassa. Nykyisessä tuotanto-, jalostus- ja jakelujärjestelmässä ruoan alkuperä helposti hämärtyy, kun ruoka kasvatetaan yhä kauempana kuluttajasta ja sitä kuljetetaan entistä pitempiä matkoja. Käyttämällä lähialueen omia elintarvikkeita voidaan vähentää haitallisia päästöjä ilmakehään jopa 80 %. Maatalouden ja ruoantuotannon yhä suurempiin tuotantoyksiköihin keskittyminen ja globalisoituminen ovat saaneet kuluttajat kiinnostumaan lähiruoasta. Yleisimpiä lähellä tuotettuja elintarvikkeita ovat perunat, sipulit, juurekset, leivät ja leivonnaiset. Lähiruokaa myydään mm. toreilla, myyjäisissä, lähiseudun maatilojen tilamyymälöissä, suoramyyntihalleissa, messuilla, markkinoilla ja ruokapiireissä (www.ruokapiiri.net/piirit) sekä hyvin varustetuissa ruokakaupoissa. Reilun kaupan merkki auttaa tukemaan oikeudenmukaista maailmankauppaa. Alueilla, joilla reilun kaupan merkkituotteita valmistetaan, edistetään sosiaalista, taloudellista ja demokraattista kehitystä. Merkki takaa viljelijöille ja maatyöntekijöille kohtuullisen korvauksen heidän työstään. Ostot tehdään suoraan viljelijöiltä, joiden kanssa tehdään pitkäaikaiset sopimukset ja maksetaan tarvittaessa etukäteen. Reilun kaupan merkki ei ole avustusprojekti vaan kaupallista yhteistyötä, jolla pyritään parantamaan pientuottajien ja niitä edustavien järjestöjen mahdollisuuksia pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat yhteistyön perusperiaatteita. Kun tuottajien sosiaaliset ja taloudelliset olot paranevat, voidaan ekologiset olosuhteet ottaa paremmin huomioon ja siten lisätä mahdollisuuksia toteuttaa kestävää kehitystä. Reilun kaupan edistämisyhdistys myöntää ja valvoo Reilun kaupan merkkiä. Ostamalla Reilun kaupan tuotteita edistät ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Järjestelmä tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden vaikuttaa omien ostopäätöstensä avulla positiivisesti kehitysmaissa asuvien ihmisten arkeen. Järjestelmän tavoitteena on tukea perhetuottajia, jotta he pystyisivät toimimaan kansainvälisessä kaupankäynnissä itsenäisinä toimijoina ja vaikuttamaan oman työnsä kautta elinympäristönsä hyvinvointiin. Kaikkien Reilun kaupan merkillä merkittyjen tuotteiden on täytettävä 12 arki, valinnat ja tulevaisuus

13 Fairtrade Labelling Organization International:n (FLO) (www. fairtrade.net/) asettamat tuotanto- ja ympäristökriteerit. suomessa on myynnissä seuraavia reilun kaupan tuotteita: kahvia ja teetä banaaneja, ananaksia, appelsiineja, sitruunoita, avokadoja ja viinirypäleitä kaakaota ja suklaata sokeria ja hunajaa viinejä ja täysmehua riisiä, mysliä, myslipatukoita, suklaakeksejä, inkiväärikeksejä, suklaarusinoita, appelsiinimarmeladia ja suklaa-hasselpähkinätahnaa jalkapalloja tuotteita ilman joutsenlippua. Suomalaisen ruuan vahvuutena pidetään puhtautta, hyvää laatua, tuoreutta ja turvallisuutta. Se myös työllistää. Suomalaisessa ruuan ketjussa työskentelee noin ihmistä. Suosimalla suomalaista ruokaa tuet yhteistä hyvinvointia ja saat nauttia maukkaasta ja turvallisesta ruuasta jatkossakin. Tietoa kananmunista (www.finfood.fi/kananmuna) Tietoa lihasta (www.finfood.fi/liha) linkkejä ruokaan liittyen (www.finfood.fi) Hyvää Suomesta -ravintolatunnus Hyvää Suomesta -joutsenlippu Tehtävä: Mitä joutsenlipputuotteita kotoasi löytyy? Miksi suosit suomalaista? Onko jotain tuotteita, joita ostat vain kotimaisena, esimerkiksi liha? Miksi? Keskustelkaa aiheesta. Ravintolat ja ammattikeittiöt voivat saada käyttöönsä Hyvää Suomesta -ravintolatunnuksen. Tunnuksen myöntäminen edellyttää, että ravintola/ammattikeittiö sitoutuu käyttämään kaikissa aterioissaan suomalaista lihaa, maitoa ja munia ja niistä valmistettuja tuotteita. Aterioissa tulee käyttää muita Suomessa tuotettuja raaka-aineita aina, kun niitä on hyvälaatuisina saatavina. Tunnuksen saaneita ravintoloita ja tunnuksen käyttöä valvotaan Finfoodin toimesta säännöllisesti ja pistokokein. Hyvää Suomesta -ravintolatunnus kertoo ruuan suomalaisuudesta jo ulko-ovella, ovitarroina sekä sisätiloissa sertifikaattitauluina. Lisäksi tunnus näkyy ruokalistassa, nettisivuilla, esitteissä ja mainoksissa. Hyvää Suomesta -ateriatunnus Hyvää Suomesta -joutsenlippu on suomalaisen ruoan alkuperämerkki. Siitä tunnistaa elintarvikkeen, joka on valmistettu Suomessa, suomalaisella työllä, ja jonka raaka-aineista vähintään 75 % on suomalaista. Liha, kala, kananmuna ja maito ovat aina täysin suomalaista. Joutsenlipullisten tuotteiden kotimaisuusaste on tällä hetkellä keskimäärin 95 % ja merkki on käytössä 300 elintarvikevalmistajalla noin tuotteessa. Finfood Suomen Ruokatieto ry myöntää joutsenlipun käyttöoikeuden ja valvoo merkin käyttöä. Joutsenlippu on helppo ja luotettava tapa tunnistaa suomalainen elintarvike. Joutsenlipulla merkittyjä elintarvikkeita pidetään turvallisempina ja laadultaan parempina kuin vastaavia 2006 Toinen vaihtoehto Hyvää Suomesta -ravintolatunnukselle on Hyvää Suomesta -ateriatunnus. Sen myöntämisen edellytyksenä on, että ravintola/ammattikeittiö sitoutuu käyttämään suo- kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus 13

14 malaista lihaa, maitoa ja munia ja niistä valmistettuja tuotteita aterioissa, jotka on erikseen merkitty tällä tunnuksella. Aterioissa tulee käyttää muita Suomessa tuotettuja raaka-aineita aina, kun niitä on hyvälaatuisina saatavina. Tunnuksen saaneita ravintoloita ja tunnuksen käyttöä valvotaan Finfoodin toimesta säännöllisesti ja pistokokein. Hyvää Suomesta -ateriatunnus kertoo aterian suomalaisuudesta ruokalistassa tai menukortissa ruokalajikohtaisesti. Samalla ruokalistalla voi olla sekä tunnuksella merkittyjä suomalaisista raaka-aineista valmistettuja aterioita että tunnuksettomia aterioita. Lisätietoja Hyvää Suomesta -merkeistä (www.finfood.fi) EU:n Kukka -ympäristömerkki Tehtävä: Onko EU:n kukka merkki sinulle tuttu? Keskustelkaa aiheesta. EU:n Kukka -ympäristömerkki on Euroopan laajuinen merkki. Se on myönnetty 23 eri tuoteryhmälle ja useille sadoille tuotteille. Kaikki kukkatunnuksella varustetut tuotteet täyttävät tiukat perusteet ekologisuudesta ja suorituskyvystä ja niiden laatu on vähintään yhtä hyvä kuin muiden vastaavien tuotteiden, joissa ei ole otettu huomioon ympäristönäkökohtia. EU-Kukka tuotteet löydät täältä (www.eco-label.com) Uuselintarvikkeet Tehtävä: Mitä mieltä olet geenimuuntelusta? Tutkitko ostoksia tehdessäsi pakkausten merkintöjä mm. geenimuuntelun varalta? Käytätkö geenimuunneltuja tuotteita? Miksi käytät tai et käytä? Keskustelkaa aiheesta. Uuselintarvikkeet ovat elintarvikkeita, jotka ovat uusia EU:n alueella. Uuselintarvikkeita ovat kaikki geenitekniikalla muokatut elintarvikkeet tai niiden ainesosat sekä niistä saatavat elintarvikkeet. Uuselintarvikkeita ovat lisäksi mikrobeista, levistä, sienistä, kasveista tai eläimistä peräisin olevat uudet elintarvikkeet, uudet molekyylirakenteet ja elintarvikkeet, joiden valmistusprosessi on uusi. Geenimuunnetulla organismilla (GMO) tarkoitetaan kasvia, eläintä tai mikrobia, jonka ominaisuuksia on muunnettu siirtämällä siihen perintöainesta samasta tai toisesta lajista. EU on hyväksynyt kolme geenimuokattua kasvia: soijan, maissin ja rapsin. Niitä saa myydä Suomessa, mutta tuotteissa on oltava merkinnät siitä, että ne sisältävät geenimuokattua raaka-ainetta: Tämä tuote sisältää geenitekniikalla muunnettuja organismeja. Geenimuuntelulla pyritään kehittämään esimerkiksi kylmyyttä ja taudinaiheuttajia paremmin sietäviä lajikkeita, lisäämään säilyvyyttä ja muuntamaan elintarvikkeita vastaamaan paremmin ravinto-opillisia suosituksia, esimerkiksi lisäämällä vitamiinipitoisuutta. Ympäristön kannalta riskinä ovat geenimuunneltujen organismien leviäminen luontoon ja niiden vaikutukset esimerkiksi eliöiden kilpailukykyyn. Eettisiä kysymyksiä herättää eläinten ja kasvien geenien sekoittaminen sekä kasvun nopeuttaminen. Myös allergiariskit ja ns. merkkigeenien mahdollisesti lisäämä antibioottiresistenssi ovat huolen aiheena. Muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että geenimuunneltujen kasvien käyttöä ei ole riittävän perusteellisesti osoitettu ympäristölle turvalliseksi ja gmo-kasvien vapauttamisesta pelloille osaksi suomalaista ekosysteemiä seuraa useita uhkia. Näitä ovat esimerkiksi viljelykasvien monimuotoisuuden pieneneminen, koska geenimuuntelun käyttö perustuu kloonien kasvattamiseen ja se, että lisääntyneet myrkyt vahingoittavat enemmän myös muuta pellon eliöstöä. Myös geenimuunnellun aineksen sekoittuminen tavalliseen viljelyyn tai luomuun on suuri ja todellinen uhka. 14 arki, valinnat ja tulevaisuus

15 Kulutuksesta Vaikka teollisuusmaissa asuu vain 14 % maailman väestöstä, ne kuluttavat 80 % maailman luonnonvaroista. Tehtävä: Mieti, mitkä ovat omistamasi 5 turhinta ja 5 tärkeintä tavaraa. Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Mikä on uskomattomin heräteostoksesi. Miksi sen ostit? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Nuukuusviikko (www.nuukuusviikko. net) ja Älä osta mitään -päivä (www.luontoliitto.fi/ bnd/) keskittyvät luonnonvarojen kestävään kulutukseen. Ota osaa. Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Suomen kestävän kehityksen indikaattorit, tuotanto ja kulutus, neuvoo mihin yksityisessä kulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota (www.ymparisto.fi) Käy tutustumassa. Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Fiksutesti (www.fiksu.net/) ja Kuluttajaviraston Galaktori (www.galaktori.fi) kertovat millainen kuluttaja olet? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Markkinointi ja mainonta ovat kytkeneet kulutuksen juhliin. Kuulostaako tutulta: lahjaröykkiöjuhla, rakettijuhla, suklaamunajuhla, ilmapallojuhla, makkarajuhla? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Kulutuksen painopisteen tulisi siirtyä yhä enemmän perustarpeiden tyydyttämisestä palvelujen kuluttamiseen. Mitkä ovat perustarpeita? Esimerkiksi kuinka monet kengät suomalainen todella tarvitsee? Keskustelkaa aiheesta. kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus 15

16 Tehtävä: Millaisia päivittäisiä kuluttajavalintoja teet töissä, kaupassa ja liikenteessä? Pohdi. Tehtävä: Elämäntapojen muutos lähtee siitä, että tiedostaa mitä tekee ja näkee ristiriidan ympäristöarvojensa ja tapojensa välillä. Miettikää erilaisia esimerkkejä lähiympäristössä, missä kestävän elämäntavan ympäristötavoitteet ja todellinen toiminta ovat keskenään ristiriidassa? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Millaisia ympäristöuutisia lehdissä ja TV:ssä kerrotaan? Mitkä ympäristöuutiset ovat olleet eniten esillä? Onko jokin ympäristöuutinen jäänyt erityisesti mieleen? Miksi? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Mikä elämässä on todella tarpeellista ja tärkeää? Mitkä asiat tekevät onnelliseksi? Millaiset asiat, tavarat, ominaisuudet ja arvot ovat tärkeitä? Voisitko ostaa vaatteesi kirpputorilta? Kuka tarvitsee turkiksia, kosmetiikkaa, kymmeniä kodinkoneita, omaa autoa jne.? Pohdi. Tehtävä: Millainen on sinun kulutuspäiväsi? Paljonko kuluu vettä suihkussa, hampaiden pesussa, wc:n huuhtelussa jne.? Paljonko energiaa kuluu veden lämmittämiseen, valaistukseen, ruoan laittoon jne.? Lämpiääkö kotisi uusiutuvilla energiamuodoilla vai fossiilisilla polttoaineilla? Miten liikut paikasta toiseen? Mitä kaikkea ekologiseen selkäreppuun kertyy kulutuspäivän aikana? Kirjatkaa muistiin ja keskustelkaa muistiinpanojen perusteella. Saavutimme vuotta sitten elintason, jossa suurimman osan perustarpeet oli tyydytetty. Tutkimukset osoittavat, että emme ole tulleet yhtään onnellisimmiksi sen jälkeen kasvaneesta materiaalisesta elintasosta. Samanaikaisesti kuitenkin tiedostetaan, että elämäntapamme aiheuttaa ongelmia luonnolle, ihmisen elinympäristölle ja yksilön terveydelle. Kuluttamisesta on tullut elämäntapa eli sen vähentämisen on lähdettävä jokaisesta kuluttajasta itsestään. Kuluttamisen vähentämisen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa hyvinvoinnista tinkimistä. Suuntaamalla kuluttamista aineettomiin hyödykkeisiin, kuten palveluihin, ja käyttämällä raakaaineita tehokkaasti, voidaan työllisyyttä ylläpitää. Kuluttamisen suuntaamisen ohella tulisi omaksua kohtuullisuuden arvo. Kulutuksen eettisyys Kestävän elämäntavan etiikan mukaan ihmisen on mahdollisimman vähän puututtava luonnon elämään ja luonnonprosesseihin, jotka ylläpitävät elämää. Myös ihmisoikeuksien kunnioittaminen tulisi ottaa huomioon kulutusvalintoja tehtäessä. Monet raaka-aineet ja tuotteet tulevat kaukaa. Ostopäätöstä tehtäessä tulisi miettiä, mikä on tuotteen historia ennen kuin se on ehtinyt kaupan hyllylle ja mikä on se tulevaisuus, kun tavara on loppuun kulunut tai muuten vaan vanhentunut tai vanhanaikainen. Raaka-aineiden ja ravinnon tuotanto vaativat laajoja maa-aloja. Alueiden käyttö on kilpailua, jossa usein perinteisen elämäntavan edustajat joutuvat väistymään modernin teknologian tieltä. Maailmanlaajuiset markkinat etäännyttävät oman kulutuksen vaikutuksista. Fossiiliset polttoaineet ovat kulutuksemme ytimessä suoraan ja välillisesti. Esimerkki: SPR:n katastrofirahaston Mitä rahalla saa? (www.redcross.fi) Kuluttajaviraston hintavertailut (www.kuluttavirasto.fi) Finfoodin kuluttajana kaupassa -sivuilta lisätietoja ja tietoa myös pakkausmerkinnöistä (www.finfood.fi) Lisätietoa ravinnontuotannon ympäristövaikutuksista, kuluttajan muistilistasta, käynnissä olevista kuluttajaboikoteista, ylikansallisista tuotemerkeistä ja ympäristömerkeistä (www.rauhanpuolustajat.fi/ kulutaharkiten) Teollisuusmaat kuluttavat 80 % maapallon luonnonvaroista, vaikka niissä asuu vain 14 % maailman väestöstä. Kulutuksemme on suoraan riippuvaista maapallon muista ihmisistä, sillä luonnonvarat sijaitsevat pääosin kehitysmaissa ja kulutuksemme on mahdollista vain siksi, että suurin osa maailman ihmisistä ei kuluta. Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvittaisiin viisi maapallollista lisää luonnonvaroja. Talouselämä ja yhteiskunta tarvitsevat kuluttajia toimiakseen, sillä kuluttaminen ylläpitää työpaikkoja ja kansantaloutta ja samalla ihmisten hyvinvointia. Siksi siis kuluttamiseen myös kannustetaan. 16 arki, valinnat ja tulevaisuus

17 Arki kuluttaa Tehtävä: Löytyykö kotoasi paljon kertakäyttötavaroita? Voisitko korvata jotain kertakäyttöistä kestävämmällä? Tarkastele pakkauksia ennen ostamista. Löytyykö samaa tuotetta isommassa pakkauksessa tai irtomyynnistä? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Käy läpi korjausta kaipaavat kodin tavarat ja laitteet (myös huonekalut ja vaatteet) ja jos et itse osaa korjata, selvitä missä voit ne korjauttaa. Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Mitä kaikkea aiemmin roskiin heitettävää voisit hyödyntää? Esimerkiksi lasi- ja jogurttipurkkeja, erilaisia rasioita, hedelmäpusseja, alumiinifolioita jne. Keskustelkaa aiheesta. Esimerkki: Toimivia yhteiskäyttömuotoja ovat esimerkiksi kirjastot, kudonta-asemat, huoltoasemien tee-se-itse-hallit, saunat, talo- ja itsepalvelupesulat sekä matonpesupaikat. Yhteiskäyttöön, vuokrattavaksi tai lainattavaksi sopivat esimerkiksi autot, harvoin tarvittavat koneet (esim. ruohonleikkuri), juhlaastiastot ja -asut ja harrastusvälineet, muuttolaatikot sekä lastentarvikkeet avattu Vaihtori (www.vaihtori.net/) on ensimmäinen suomenkielinen keskustelupalsta, joka keskittyy ainoastaan kaikenlaisten tavaroiden ja palveluiden vaihtamiseen. Eko-ostajan opas on laaja, selkeä ja informatiivinen opas kestävään kuluttamiseen (www.kuluttajavirasto.fi/ ostajanoppaat/) Tehtävä: Kerätkää yhdessä vanha ja turha tavara ja vuokratkaa pöytä kirpputorilta. Tavaraa voi myydä joko itse tai jättää sen myytäväksi omasta puolesta. Vanhasta, käyttämättömästä tavarasta voi hyvinkin saada mukavan lisän vaikka kesälomarahastoon. Kuluttajat voivat omilla päivittäisillä päätöksillään vaikuttaa luonnonvarojen riittävyyteen ja kulutuksen oikeudenmukaiseen jakautumiseen. Lajittelu, korjaus ja kierrätys sekä ympäristön siisteydestä huolehtiminen ovat helposti toteutettavia ekotekoja. Kuluttamalla sinänsä ei voi parantaa ympäristön tilaa sillä kaikki kulutus rasittaa luontoa jollakin tasolla. Tärkeintä olisi pyrkiä vähentämään kulutusta tai muuttaa kulutuksen painopistettä aineellisista kulutushyödykkeistä aineettomiin eli palveluihin ja suosia ympäristömerkittyjä tuotteita. Valitse kestäviä tuotteita ja vältä kertakäyttöistä. Laadukas, pitkäikäinen ja ajaton tuote kestää pitkään ja säästää materiaaleja ja energiaa sekä vähentää syntyvää jätettä. Valitse myös vähän pakattuja tuotteita ja tuotteita, jotka on helppo kierrättää käytön jälkeen viemällä ne kirpputorille tai kierrätyskeskukseen. Korjauta tai korjaa ja huolla itse. Älä osta omaksi, jos voit vuokrata, lainata tai liisata tuotteita tai ostaa korvaavaa palvelua. Yhteiskäyttö tehostaa tuotteen käyttöä ja ehkäisee jätteen syntyä ja luonnonvarojen tuhlausta. Asuminen Tehtävä: Paperinkulutusta voi vähentää esimerkiksi tilaamalla sanoma- tai aikakausilehden yhdessä naapurin kanssa tai laittamalla ulko-oveen tai postilaatikkoon Ei mainoksia -tarran. Osoitteella tulevan suoramainonnan voi kieltää esimerkiksi postista saatavilla lapuilla. Keskustelkaa aiheesta. Asumisen merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat asunnon rakennus- ja sisustusmateriaaleista sekä energian- ja vedenkulutuksesta. Asumiseen käytetyn energian määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti, koska ruokakunnat pienenevät ja asumisväljyys kasvaa. Rakentaessa, korjatessa tai sisustaessa kannattaa suosia kotimaista puuta, jota ei ole kyllästetty. Puu sitoo hiilidioksidia, joten puurakentaminen hidastaa ilmastonmuutosta, kun taas esimerkiksi betonin valmistus synnyttää runsaasti hiilidioksidia. Puurakennusaineen tuottamiseen kuluu myös huomattavasti vähemmän energiaa kuin muiden rakennusaineiden valmistukseen. Remonttiapua Kuluttajaviraston Eko-ostajan-oppaan rakentaminen -luvusta (www.kuluttajavirasto.fi/ostajanoppaat) Kodinkoneiden käyttö vaatii energiaa. Niiden muita vaikutuksia ovat esim. valmistuksen aiheuttamat päästöt, raaka-aineiden kulutus, kuljetukset, pakkausjätteet ja käytettyjen koneiden hävitys. Uutta kodinkonetta hankittaessa kannattaa kiinnittää huomiota EU:n kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus 17

18 Asuminen kuluttaa paljon erilaisia luonnonvaroja. Käytämme mm. erilaisia kemikaaleja, vettä ja sähköä, tuotamme jätettä ja kulutamme. energiamerkintään (www.motiva.fi). Kodintekniikan ja huonekalujen myynti on kasvanut hurjasti viime vuosina ja myös huonekaluilla on ympäristövaikutuksia. Esimerkki: Kodin sisustamiseen käytetään yhä enemmän rahaa, kalusteita vaihdetaan trendien mukaan ja mökkejä sisustetaan kakkosasunnoiksi. Huonekaluja ostetaan kerralla enemmän, sisustuksessa käytetään huonekalujen lisäksi kynttilöitä ym. sisustuselementtejä, makuuhuone tai keittiö saatetaan laittaa uusiksi vaihtelun vuoksi. Vuonna 2005 suomalaiset ostivat taulutelevisiota ja tuhansia jenkkisänkyjä. Kodinvarustamisessa liikkuu Suomessa ainakin 3 miljardia euroa vuodessa. Yhä useampi huonekalu tai kodinkone tulee nykyään kuitenkin Kiinasta tai muista maista ja tuontihuonekalujen osuus onkin kasvanut 30 prosentista 70 prosenttiin. Merkit pysyvät kuitenkin usein samoina, vaikka valmistumaa muuttuu. Apua valintoihin Kuluttajaviraston Eko-ostajan-oppaan kodinkoneet ja huonekalut -luvuista (www.kuluttajavirasto. fi/ostajanoppaat) Kauppareissuilla kannattaa pitää mukana kangaskassia, jolloin välttyy muovipussin ostolta. Sen lisäksi, että se säästää rahaa, myös luonnonvaroja säästyy. Toinen vaihtoehto on ostaa kompostoituva muovikassi, jota on myynnissä yhä useammassa kaupassa. Esimerkki: Jos ostat 5 6 muovikassia vähemmän viikossa, öljyä pumpataan, kuljetetaan ja jalostetaan 55 l vähemmän vuodessa ja sen seurauksena ilmakehään kulkeutuu 150 kg vähemmän hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasupäästöjä. Vinkki: Kirpputorit ja erilaiset huutokaupat internetissä ovat nousseet suosioon ja tavaran myynti on helppoa. Esimerkki: Jos yksi kuluttaja laittaa päivittäin sanomalehden paperinkeräykseen, säästyy vuodessa 100 kwh sähköä ja yksi puu. Kemikaalit ja ongelmajätteet Tehtävä: Tee kemikaali-inventaario meikkilaukussa, siivouskaapissa ja autotallissa. Olisiko vähentämisen varaa? Onko tuotteissa joutsenmerkkiä? Tunnistatko vaarallisuusmerkinnät? Lisätietoa kemikaaleista löytyy Kuluttajaviraston esitteestä Kuluttaja ja kemikaalit. Lisätietoa kosmetiikan ympäristövaikutuksista ja apua peseytymiseen ja siivoukseen löytyy Kuluttajaviraston Eko-ostaja -oppaasta (www. kuluttajavirasto.fi/ostajanoppaat). Keskustelkaa aiheesta. Kotitaloudessa käytettäviä kemikaaleja ovat esim. kosmetiikka ja henkilökohtaiseen hygieniaan käytettävät tuotteet, pesu- ja hoitoaineet, maalit, liimat, lakat ja öljytuotteet. Kemikaaleja pitäisi käyttää vain todelliseen tarpeeseen. Merkillistä tietoa tuotteista (www.kuluttajavirasto.fi) kertoo ympäristömerkeistä Suosi biologisesti hajoavia pesuaineita, joita ovat mm. Ecover- ja Elokuu-tuotteet. Kodin ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätekeräykseen. Ongelmajätteitä ovat muun muassa: ajoneuvojen jäähdytin-, jarru- ja kytkinnesteet sekä lyijyakut elohopeakuumemittarit ja käyttämättä jääneet lääkkeet jäteöljyt, öljynsuodattimet ja muut öljyiset jätteet paristot, nappiparistot ja ladattavat akut liuottimet kuten tärpätti, tinneri, asetooni ja liuotinpitoiset pesuaineet loisteputket ja pienoisloistelamput 18 arki, valinnat ja tulevaisuus

19 maalit, liimat, lakat ja hartsit sekä puunsuoja- ja kyllästysaineet painekyllästetty puu emäksiset pesuaineet osa sähkö- ja elektroniikkaromusta torjunta- ja desinfiointiaineet valokuvauskemikaalit voimakkaat hapot kuten rikkihappo ja jäteveden käsittelytarve vähenee, veden pumppaamiseen tarvittavan energian määrä vähenee ja lämpimän veden säästö tuo huomattavia säästöjä myös energian kulutuksessa. Suomalainen kuluttaa keskimäärin 155 l vettä asukasta kohden vuorokaudessa. Tavoitteena on 130 l vettä/asukas/vrk. Vedenkulutus jakautuu seuraavasti: Kunta on velvollinen huolehtimaan kotitalouksien ongelmajätteiden keräyksestä alueellaan. Loppukäsittelystä huolehtii Suomessa keskitetysti Ekokem Oy (www.ekokem.fi/) Tietoa kodin ongelmajätteistä ja niiden käsittelystä (YTV) (www.ytv.fi) Veden kulutus Tehtävä: Harkitaan ennen huuhtelua. Kaikki, mikä joutuu viemäriin, kulkeutuu ennemmin tai myöhemmin luontoon. Hanki vessaan roskakori ja ohjeista perheenjäseniä sen käytöstä. Vessanpönttöön EI saa heittää vieraita aineita. Esimerkiksi siteet, muovipakkaukset, vanupuikot, pumpuli, lakkabensiini, maalit, öljyt, hammaslanka, kondomit, tamponit, savukkeentumpit, nuuska ja nailonsukkahousut aiheuttavat ongelmia puhdistuslaitoksella, joten niitä ei saa lainkaan heittää viemäriin. Tehtävä: Tarkista hanat ja wc-pönttö mahdollisten vuotojen varalta ja korjaa tai korjauta ne, jos niitä löytyy. Tehtävä: Tarkkaile kodin vedenkulutus. Käytätkö mielestäsi paljon vai vähän vettä? Annatko suihkun valua saippuoinnin aikana, tiskaatko juoksevan veden alla jne.? Olisiko säästämisen varaa? Missä voisi parantaa? Keskustelkaa aiheesta. Suomalainen kuluttaa vedestä suurimman osan peseytymiseen ja WC:n huuhteluun. Vaikka puhtaasta vedestä ei Suomessa varsinaisesti ole pulaa, ei sitä kuitenkaan kannata tuhlata, koska käytetty vesi on yleensä lämmintä eli sen lämmittäminen kuluttaa energiaa. Kodin energiankulutuksesta noin 20 % kuluu käyttöveden lämmittämiseen. Myös kylmän veden säästö on viisasta. Jätevesien puhdistuksessa on Suomessa vielä parantamisen varaa, sillä jätevesien typpi valuu vielä suureksi osaksi vesistöihin ja lisää rehevöitymistä. Veden säästöllä on myös monia muita ympäristöetuja: raakaveden hankinta- ja puhdistustarve Kotitalouksien vedenkulutus (Motiva) Suosi suihkua! Ammekylpy kuluttaa 260 l vettä, kun taas suihkupesuun riittää 50 l. Älä kuitenkaan lotraa suihkussa! Peseytymisen kannalta lyhyt suihku on yhtä hyvä kuin pitkä. Suihkussa kannattaa sulkea hana saippuoinnin ajaksi. Se säästää ämpärillisen vettä. Vettä ei myöskään ole tarpeen suihkuttaa täydellä paineella. Normien mukainen suihkupää kuluttaa vettä 12 l/min. täydellä virtaamalla. Säästömalli kuluttaa vain 8 9 l/min. Käyttökokeissa veden säästö on ollut %. Veden virtausta voi rajoittaa myös vanhoissa vesikalusteissa asentamalla suihkupään ja letkun väliin tai vesihanan sekoittimen ja suuttimen väliin tiivisteen, jossa on tavanomaista pienempi reikä eli kuristin. Se vähentää veden maksimivirtaamaa %. Yksiotesekoittimet ja vesipihit suihkusekoittimet säästävät % verrattuna vanhoihin kaksinuppisiin vesihanoihin. Pese taloudellisesti! Jos peset astioita käsin, älä juoksuta vettä, vaan pese astiat tiskialtaassa olevassa vedessä. Astianpesukone käyttää vettä noin 20 l yhdellä pesukerralla. Vastaavan tiskin käsinpesu kuluttaa vettä l pesutavasta riippuen. Sulje hana, kun harjaat hampaita. Säädä pyykinpesukoneen pesulämpötila 40 C:een tai sen alapuolelle, jos vaatteesi pesuohje sen sallii. Näin säästät jopa 50 % pesukoneen tarvitsemasta energiasta. Pyykki- ja astianpesukoneelliset kannattaa pestä aina mahdollisimman täysinä, koska silloin vettä ja energiaa kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus 19

20 käytetään mahdollisimman tehokkaasti hyväksi. Jos joudut pesemään koneita vajaina tai peset vähän likaista pyykkiä, käytä koneiden säästö-, pika- ja vajaatäyttöohjelmia. Pyykinpesun tietopaketti (http://www2.ch5finland. com/projekti/teknokemia/) sisältää tietoa mm. pyykinpesuaineista ja niiden kemiasta sekä pyykinpesun ympäristövaikutuksista. Ympäristömerkityt pesuaineet ovat osoittautuneet yhtä tehokkaiksi kuin tavalliset pesuaineetkin. Ympäristömerkityt pyykinpesuaineet ovat lisäksi usein myös hajusteettomia ja allergia-ja astmaliiton hyväksymiä. Ympäristöystävällisiä tuotteita löytyy myös shampoista, hoitoaineista ja hiusten muotoilutuotteista. Tehtävä: Mitä kaikkea viedään kaatopaikalle? Mitä jätteille siellä tapahtuu? Miten kaatopaikkajätettä voisi vähentää? Hyödynnetäänkö kotipaikkakuntasi kaatopaikalla metaania energiana tai valmistetaanko kaatopaikkajätteestä muutoin energiaa? Ota selvää paikallisesta energiayhtiöstä tai kunnan jätehuollosta vastaavilta. Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Tee tarvittaessa kunnan päättäjille aloite jonkin jätejakeen keräämiseksi omalla lähialueellasi. (www.sll.fi/toiminta/kestava/kierratysliike/teealoite) Pyykinkuivauksessa kannattaa hyödyntää raikasta ulkoilmaa, jolloin kosteus ei jää sisälle. Vesivuodot kuriin! Veden kulutukseen vaikuttavat sekä vesikalusteiden ominaisuudet ja kunto. Kotona kannattaa huolehtia siitä, että hanat, sekoitinkalusteet ja WC-istuimet ovat kunnossa. Pienikin vuoto voi aiheuttaa tuntuvan lisän laskuun. WC-istuimet. Normaali WC-istuin kuluttaa vettä 6 l/ huuhtelu. Istuimissa, joissa on ns. kaksoisnuppi, on veden kulutus rajoitettu 4 l (iso tarve) ja 2 l (pieni tarve). Jätteet Tehtävä: Mistä tarpeet syntyvät? Ennen kuin hankit tavaran, kysy itseltäsi: Tarvitsenko tämän tavaran todella? Kuinka tärkeä se on verrattuna muuhun mitä tarvitsen? Voisinko ostamisen sijasta tehdä itse, vaihtaa, lainata tai vuokrata? Tavaroista on saatavissa useimmiten erilaisia vaihtoehtoja. Mikä niistä on laadultaan parasta? Mikä haittaa vähiten ympäristöä, kun ajattelen valmistusta, käyttöä, hävitystä? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Kun jo omistat tavaran, kysy: Kuinka voin hoitaa ja säilyttää sitä niin, että se kestää mahdollisimman kauan? Miten voin korjata sen, jos se menee rikki? Tehtävä: Mieti miten sinä voisit vähentää syntyvän jätteen määrää omassa arjessasi? Keskustelkaa aiheesta. Kun et enää tarvitse tavaraa, mieti: Voinko käyttää sitä jollain muulla tavalla? Voisiko joku muu vielä käyttää sitä? Jos ei, miten hävitän tavaran ympäristöystävällisesti? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Osaatko lajitella oikein? Mitä kaikkea kierrätät? Merkitse viikon ajan, mihin jätejakeisiin jätteesi lajittelet ja minne ne toimitat. Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Missä on lähin kierrätyskeskus? Mitä sinne voi viedä ja mitä sieltä hankkia? Tee tutustumismatka! Tehtävä: Miten jätteet lajitellaan kodissasi ja kotikunnassasi? Missä ovat lähimmät sekajätteen, paperin, biojätteen, lasin, metallin, vaatteiden ja ongelmajätteiden keräyspaikat? Kuka vastaa jätteiden keräämisestä? Minne jätteet viedään? Keskustelkaa aiheesta. Yli 90 % niistä luonnonvaroista, joita ihminen ottaa käyttöön, muuttuu jätteeksi jo tuotteiden ja ravinnon valmistusprosessien aikana. Ja kaikesta ihmisen kautta kulkevasta materiaalista jopa 96 % palautuu takaisin luontoon muutamassa kuukaudessa. Jätelain tavoitteen mukaan ensisijaisesti pyritään vähentämään syntyvän jätteen määrää, sitten hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja sitten sen sisältämä energia. Viimeinen vaihtoehto on kaatopaikalle sijoittaminen. Jätteiden hyötykäyttö edellyttää jätteen lajittelua erillisiin puhtaisiin jätejakeisiin. Jakeiden puhtaus on ensiarvoisen tärkeää, sillä esimerkiksi värillinen lasi kirkkaan lasin joukossa tai pahvi keräyspaperin joukossa vaikeuttaa hyötykäyttöä ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Yleisimmät hyödynnettävät jätejakeet ovat metallit, lasi, paperi, pahvi, puu ja biojäte. 20 arki, valinnat ja tulevaisuus

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Viisas kuluttaa vähemmän 2011

Viisas kuluttaa vähemmän 2011 Viisas kuluttaa vähemmän 2011 www.kiertokapula.fi Ekotehokkuus Mitä ekotehokkuus tarkoittaa? Ekotehokkuus tarkoittaa sitä, että vähemmistä raaka-aineista ja energiasta tuotetaan enemmän. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius Ilmastonmuutos lautasella 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Lähde: Steinfeld et al.

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012

Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tavoitteina ilmastovastuullinen arki ja yhteisöllisyyden edistäminen Toteuttajana Ekokumppanit Oy Rahoittajat : Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR,) Pirkanmaan liitto,

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

RUOKA & RAVITSemUS. Speltti-juurespata

RUOKA & RAVITSemUS. Speltti-juurespata RUOKA & RAVITSemUS Speltti-juurespata 60 voi hyvin 2 Oma maa mainioin Onko mahdollista syödä vain Suomessa tuotettua kasvisruokaa ja saada silti kaikki tarvittavat ravintoaineet? Kyllä. Lue, miten se onnistuu.

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha-matti.katajajuuri@mtt.fi

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo?

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? SELKOESITE 1 Sisällys Mitä pakkaus kertoo... 3 Elintarvikkeen nimi... 4 Mistä elintarvike on valmistettu... 5 Päiväysmerkinnät... 7 Mistä elintarvike on peräisin...

Lisätiedot

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

KeHa-hanke Elinkaariajattelu KeHa-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet/ Kestävyysprofiiliselvitys Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto-

Lisätiedot

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen asiantuntijayksikkö - kestävän ruokaketjun edistäminen ammattikeittiöissä - www.kestavathankinnat.fi

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Mittatikun uudet sovellukset

Mittatikun uudet sovellukset Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa

Lisätiedot

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Ruoka ja ympäristö. Ympäristökouluttaja Erja Mähönen, Miljöönääri Oy

Ruoka ja ympäristö. Ympäristökouluttaja Erja Mähönen, Miljöönääri Oy Ruoka ja ympäristö Ympäristökouluttaja Erja Mähönen, Miljöönääri Oy Ruoan osuus on kolmannes meidän jokaisen ihmisen ympäristövaikutuksista. 1/3 1/3 kun tarkastellaan ilmastonmuutosta, rehevöitymistä,

Lisätiedot

LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia

LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia Satu Jokinen Pakkaustutkimus PTR ry Loistava Paketti! 9.4.2014 Tavoite Lisätä ymmärrystä LOHAS-kuluttajien ostopäätösprosesseista Todentaa kyselytutkimuksessa mitattuja

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2004. Jane Ilomäki. Ympäristöosaston monisteita 55

KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2004. Jane Ilomäki. Ympäristöosaston monisteita 55 KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 200 Jane Ilomäki Ympäristöosaston monisteita 55 Lähdeviite Ilomäki, J. 200: Reilun kaupan tuotteiden tarjonta Hämeenlinnassa 200 -Ympäristöosaston

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä?

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä? HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT Mitä minä voin tehdä? Leväpartaiset rantakivet, sinilevämassat ja verkkojen limoittuminen ovat kaikki oireita rehevöitymisestä. Myös vieraslajit uhkaavat herkkää järviluontoa.

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Pienet muutokset arjessa ovat ilmastotekoja

Pienet muutokset arjessa ovat ilmastotekoja Pienet muutokset arjessa ovat ilmastotekoja WIN-WIN: Monilla ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta hyvillä valinnoilla on myös muita positiivisia vaikutuksia. Säästämällä ilmastoa voit säästää myös euroja

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Luonnon tuntematon ruoka-aitta

Luonnon tuntematon ruoka-aitta Luonnon tuntematon ruoka-aitta MIKÄ OLISIKAAN SUUREMPI ILO KUIN KATSOA MAATA, JOTA KASVIT VERHOAVAT KUIN KIRJALTU VIITTA, JOHON ON OMMELTU ITÄMAISIA PÄÄRLYJÄ JA JOKA ON KORISTELTU MONENMOISIN HARVINAISIN

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Ravintola-alan ympäristöasiat

Ravintola-alan ympäristöasiat Ravintola-alan ympäristöasiat Helsingin ympäristökeskus 03.11.2008 Ympäristökouluttaja Erja Mähönen Miljöönääri Oy Erja.mahonen@miljoonaari.fi Miksi? Laki vaatii - esim. jätelaki Hyvä yrityskansalaisuus

Lisätiedot

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa!

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa! Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa Eero Antila Arttu Brade Elsa Nyrhinen Elsa Pekkarinen Iisa Rautiainen Johdanto Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä kurssilla Matematiikka ja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 3: Siivous ja ympäristö

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 3: Siivous ja ympäristö YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 3: Siivous ja ympäristö Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa/päivä:

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Kasvista kansalaisjärjestöjen pöytään?

Kasvista kansalaisjärjestöjen pöytään? Kasvista kansalaisjärjestöjen pöytään? ElintarvikeMIPS-tutkimuksen tuloksia FIN-MIPS Kotitalous -tutkimusprojekti KotiMIPS projekti FIN-MIPS Kotitalous tutkimusprojektin puitteissa tutustuttiin suomalaisen

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Lapsiperheen ekologiset valinnat Tanja Leppänen

Lapsiperheen ekologiset valinnat Tanja Leppänen Lapsiperheen ekologiset valinnat Tanja Leppänen Huom! 13.9.2008 Joensuussa pidetyn luennon luentodioista on poistettu lähes kaikki kuvat. Kuvat sisälsivät lisätietoa, mutta niitä ei voida julkaisuteknisistä

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Jokapäiväinen ruokamme ja ilmastonmuutos

Jokapäiväinen ruokamme ja ilmastonmuutos Jokapäiväinen ruokamme ja ilmastonmuutos Kuvat: Pertti Taskinen (1, 4, osa 5, 11, 12), Riku Cajander (2), Greenpeace (osa 5), Liisa Kiuru (7), Animalia (10), Anneli Kuortti (12, 24) Teksti ja muut kuvat:

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2003. Marjukka Välimaa. Ympäristöosaston monisteita 49

KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2003. Marjukka Välimaa. Ympäristöosaston monisteita 49 KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2003 Marjukka Välimaa Ympäristöosaston monisteita 49 Lähdeviite Välimaa M. 2003: Reilun kaupan tuotteiden tarjonta Hämeenlinnassa 2003.-Ympäristöosaston

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Kuluttaja ostopäätöksen edessä

Kuluttaja ostopäätöksen edessä Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008. Ulla Rehell, Kesko Oyj

Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008. Ulla Rehell, Kesko Oyj Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008 Ulla Rehell, Kesko Oyj Sivu 2 Lähde: BIO IS Sivu 3 Lähde: BIO IS Sivu 4 Kauppa on paikallista palvelutoimintaa 45,5

Lisätiedot